Bryssel 10.11.2022

JOIN(2022) 48 final

YHTEINEN TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelma 2.0


1.Johdanto

Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2022 hyväksymässä turvallisuus- ja puolustusalan strategisessa kompassissa 1 korostettiin seuraavaa: ”Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaa vastaan on vahvistanut, että on kiireellinen tarve vahvistaa merkittävästi asevoimiemme sotilaallista liikkuvuutta unionissa ja sen ulkopuolella.” Strategisessa kompassissa toivotaan uusia sitoumuksia, joiden tarkoituksena on ”vahvistaa merkittävästi sotilaallista liikkuvuutta ja investoida siihen”, ja tätä varten siinä kehotetaan laatimaan vuoden 2022 loppuun mennessä kunnianhimoinen tarkistettu toimintasuunnitelma. Tämä sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelma 2.0 on vastaus tähän kehotukseen.

Sotilaallinen liikkuvuus on elintärkeää Euroopan turvallisuudelle ja puolustukselle. EU:n jäsenvaltioiden joukkojen on kyettävä reagoimaan nopeasti ja riittävän laajamittaisesti niin EU:n ulkorajojen tuntumassa kuin kauempanakin puhkeaviin kriiseihin. Lisäksi Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen yhteydessä on opittu, miten tärkeää sotilasavun mahdollisimman nopea ja vaivaton siirtäminen on.

Jäsenvaltioiden Ukrainan sodan yhteydessä saamat kokemukset osoittavat, että unioni on edistynyt sotilaallisessa liikkuvuudessa. Esimerkiksi Euroopan puolustusviraston (EDA) kehittämät järjestelyt ovat auttaneet jäsenvaltioita lyhentämään rajat ylittäviin siirtoihin kuluvia aikoja. Epätavallisten olosuhteiden vuoksi jäsenvaltiot ovat usein olleet valmiita tekemään poikkeuksia ja ratkaisemaan ongelmia tapauskohtaisesti kansallisten rajoituksiensa poistamiseksi. Nyt on aika siirtyä tapauskohtaisesta lähestymistavasta kohti rakenteellisia ratkaisuja. Toisaalta myös ongelmia on tullut esiin. Näistä esimerkkinä on rautatiejärjestelmien erot EU:n jäsenvaltioiden ja Ukrainan välillä ja myös Euroopan unionin sisällä, mikä on haitannut optimaalisten kuljetusratkaisujen hyödyntämistä. Samassa yhteydessä on tullut ilmi myös voimakas riippuvuus siviilialihankkijoiden tarjoamista kuljetusratkaisuista.

Sotilaallista liikkuvuutta koskeva aloite käynnistettiin vuonna 2017. Tämä uusi toimintasuunnitelma avaa aloitteessa saavutetun edistyksen pohjalta 2  sotilaallista liikkuvuutta koskevan seuraavan luvun, joka kattaa kauden 2022–2026. Toimintasuunnitelmassa laajennetaan toimien alaa ja ehdotetaan lisätoimenpiteitä. Näin sillä edistetään yhteyksiltään tiivistä sotilaallisen liikkuvuuden verkkoa, jolla on entistä lyhyemmät reagointiajat ja toimintakykyinen, turvallinen, kestävä ja häiriönsietokykyinen liikenneinfrastruktuuri ja kuljetusvalmiudet.

Toimintasuunnitelmalla vastataan tarpeeseen parantaa edelleen liikenneinfrastruktuurin kapasiteettia selviytyä sotilaallisten kuljetusten painosta, koosta ja laajuudesta. Tätä varten tarvitaan uusia toimenpiteitä, joilla priorisoidaan aihetta koskevaa työtä ja joihin sisällytetään sotilaskuljetusten asettamat vaatimukset polttoaineiden toimitusketjulle. Sillä jatketaan toimia monimutkaisten ja toisistaan poikkeavien kansallisten sääntöjen ja aikaavievien menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi muun muassa ottamalla käyttöön uusia toimia, joilla tuetaan hallinnollisten prosessien digitalisoinnin jatkamista. Toimintasuunnitelmalla lisätään uusi valmiutta ja häiriönsietokykyä koskeva pilari, joka kattaa strategisia kuljetuksia koskevien valmiuksien kehittämisen puolustuksen koordinoidusta vuosittaisesta tarkastelusta marraskuussa 2020 annetun raportin (CARD-raportin) mukaisesti. Siinä ehdotetaan toimenpiteitä, joilla parannetaan liikennealan suojaamista kyberhyökkäyksiltä ja muilta hybridiuhkilta ja edistetään sen ilmastonmuutoksen sietokykyä ja energiaturvallisuutta. Uudessa kumppanuutta koskevassa pilarissa esitetään ehdotuksia vuoropuhelun, yhteistyön ja yhteyksien vahvistamiseksi useiden ulkoisten kumppaneiden kanssa.

Seuraavat vuodesta 2018 lähtien käyttöön otetut rakenneosat muodostavat vankan perustan tälle uudelle toimintasuunnitelmalle:

·Neuvosto on hyväksynyt sotilaalliset vaatimukset sotilaallista liikkuvuutta varten EU:ssa ja sen ulkopuolella, mukaan lukien tekniset eritelmät ja tärkeimmät sotilaskuljetusreitit. 3  

·Kaksikäyttöisiin liikenneinfrastruktuurihankkeisiin on varattu Verkkojen Eurooppa -välineestä vuosina 2021–2027 kaikkiaan 1,69 miljardia euroa. 4  

·Verkkojen Eurooppa -välineen ensimmäinen työohjelma vuosiksi 2021–2023 ja näiden hankkeiden kaksikäyttövaatimuksia koskeva täytäntöönpanoasetus 5 hyväksyttiin elokuussa 2021. Tämä valmisti tietä ensimmäisten yhteensä 339 miljoonan euron arvoisten hankkeiden hyväksymiselle 24. toukokuuta 2022, ja toinen ehdotuspyyntö käynnistettiin samassa kuussa. Näitä määräaikoja aikaistettiin alun perin suunnitelluista Ukrainan sodan vuoksi, jotta sotilaallista liikkuvuutta parantavien infrastruktuurihankkeiden täytäntöönpanoa voitiin nopeuttaa.

·Komissio on tehnyt ehdotuksen tarkistetusta Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevasta asetuksesta 6 , jossa otetaan ensimmäistä kertaa huomioon myös sotilaallinen liikkuvuus Euroopan laajuisessa liikenneverkossa. EU:n sotilasverkon ja TEN-T-verkkojen keskinäistä yhdenmukaisuutta on parannettu, ja kaikkien liikennemuotojen osalta on ehdotettu uusia infrastruktuuristandardeja, joilla sotilaallista liikkuvuutta parannetaan välittömästi.

·Myös sääntelyyn ja menettelyihin liittyvät kysymykset on otettu huomioon. Rajat ylittävien sotilaskuljetusten tullimuodollisuuksia on yksinkertaistettu ja sotilasalan vaarallisten aineiden kuljetuksia on yhdenmukaistettu. Uudessa direktiivissä (2019/2235) säädetään sellaisten tavaroiden tai palvelujen vapauttamisesta arvonlisäverosta ja valmisteverosta, joita käytetään tai hankitaan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvien unionin toimien toteuttamiseksi toteutettavan puolustustoiminnan yhteydessä. Rajat ylittävän liikkumista koskevien eurooppalaisten lupaprosessien optimointia koskevaan Euroopan puolustusviraston ohjelmaan on liittynyt 24 jäsenvaltiota sekä Norja.

·Jäsenvaltiot ovat käynnistäneet pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) puitteissa erilaisia yhteistyöhankkeita. Sotilaallista liikkuvuutta koskevaan hankkeeseen osallistuu 25 jäsenvaltiota ja kolmatta maata 7 , jotka koordinoivat kansallisia toimenpiteitä, esimerkiksi niitä, joista sovittiin 25. kesäkuuta 2018 jäsenvaltioiden sotilaallista liikkuvuutta koskevassa lupauksessa 8 . Logistiikkaverkostoa koskevaan hankkeeseen osallistuu 17 jäsenvaltiota, jotka pyrkivät yhdessä kytkemään logistiikkakeskuksensa ja -valmiutensa yhteen reaktioaikojen lyhentämiseksi ja kapasiteetin käytön optimoimiseksi.

2.Strateginen lähestymistapa

Strategisessa kompassissa asetetun suunnan mukaisesti ja vuoden 2018 toimintasuunnitelmassa 9 esitettyjä ohjaavia periaatteita noudattaen tämä toimintasuunnitelma muodostaa muuttuneessa strategisessa toimintaympäristössä kattavan kehyksen sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseksi. Toimintasuunnitelmassa ehdotetaan lisätoimia, joilla mahdollistetaan suurtenkin joukkojen, myös sotilashenkilöstön ja -varusteiden, nopea, tehokas ja häiriötön liikkuminen sekä EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimissa että erityisesti Naton puitteissa toteutettavissa kansallisissa ja monikansallisissa toimissa.

Strateginen lähestymistapa on välttämätön, jotta voidaan varmistaa näiden toimien yhdenmukaisuus, ottaa huomioon sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelman 2.0 laajentaminen uusille toiminta-aloille ja helpottaa monien erilaisten sidosryhmien tehokasta osallistumista. Tämän toimintasuunnitelman strategisessa lähestymistavassa keskitytään tarpeeseen kehittää yhteyksiltään tiivis sotilaallisen liikkuvuuden verkko, joka koostuu  

·multimodaaliliikennekäytävistä, kuten maanteistä, rautateistä, lentoreiteistä ja sisävesiväylistä, joissa on sotilaskuljetuksiin soveltuvaa kaksikäyttöistä liikenneinfrastruktuuria

·liikenteen solmukohdista ja logistiikkakeskuksista, jotka mahdollistavat tarvittavan isäntä- ja kauttakulkuvaltion tuen ja ylläpidon, joilla helpotetaan joukkojen ja materiaalin toimintavalmiuteen saattamista

·yhdenmukaistetuista säännöistä, määräyksistä ja menettelyistä sekä digitalisoiduista hallinnollisista järjestelyistä 

·siviili- ja sotilaskäyttöön tarkoitettujen kuljetus- ja logistiikkavalmiuksien paremmasta kestävyydestä, häiriönsietokyvystä ja valmiudesta.

Tämän lähestymistavan ja jäsenvaltioiden keskeisen roolin mukaisesti toimintasuunnitelmassa suositellaan toimia ja kehotetaan jäsenvaltioita edistämään niitä täydentävällä ja johdonmukaisella tavalla ja kunnioittaen täysimääräisesti EU:n jäsenvaltioiden suvereniteettia omalla kansallisella alueellaan ja joukkojen liikkeitä koskevissa kansallisissa päätöksentekoprosesseissa. Tähän sisältyvät jäsenvaltioiden toimet, jotka toteutetaan pysyvän rakenteellisen yhteistyön puitteissa toteutettavien hankkeiden avulla.

Johdonmukainen ja koordinoitu lähestymistapa sotilaalliseen liikkuvuuteen on EU:n ja Naton yhteinen etu. Sotilaallinen liikkuvuus on edelleen näiden organisaatioiden välisen yhteistyön tehostamisen ”lippulaivahanke” EU:n ja Naton yhteistyötä ohjaavien periaatteiden mukaisesti, joihin sisältyy tehokas vuorovaikutus ja tietojenvaihto henkilöstön välisessä vakiintuneessa jäsennellyssä vuoropuhelussa.

3.MÄÄRITELLYT TOIMET

Määritellyt toimet on jäsennelty strategisen lähestymistavan mukaisesti neljään pääpilariin: multimodaalikäytävät ja logistiikkakeskukset, sääntelyyn liittyvät tukitoimenpiteet, häiriönsietokyky ja valmius sekä kumppanuudet. 

3.1    Multimodaalikäytävät ja logistiikkakeskukset: investoinnit kaksikäyttöiseen liikenneinfrastruktuuriin

Sotilaallisen liikkuvuuden keskiössä on tarve parantaa kaksikäyttöistä liikenneinfrastruktuuria koko sotilaallisen liikkuvuuden verkossa – joka muodostuu logistiikkakeskusten yhdistämistä multimodaalisista kuljetusreiteistä – niin, että myös raskaat ja laajamittaiset sotilaskuljetukset voivat käyttää verkkoa lyhyelläkin varoitusajalla. EU:n jäsenvaltiot käyttävät pääosin samaa liikenneinfrastruktuuria sekä siviili- että sotilastarkoituksissa tapahtuvaan liikkumiseen ja kuljetuksiin. Kaksikäyttöisen liikenneinfrastruktuurin vahvistaminen Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kaikissa osissa edellyttää sen vuoksi multimodaalisten liikennekäytävien ja liikenteen solmukohtien kehittämistä. Näin ollen kaksikäyttöisen liikenneinfrastruktuurin kehittäminen Verkkojen Eurooppa -välineestä myönnettävän yhteisrahoituksen avulla on edelleen tämän toimintasuunnitelman olennainen pilari.

Strategisen kompassin mukaisesti EU jatkaa tiiviissä yhteistyössä Naton ja muiden kumppanien kanssa kaksikäyttöisen liikenneinfrastruktuurin vahvistamista kaikkialla Euroopan laajuisessa liikenneverkossa, jotta voidaan edistää sotilashenkilöstön, -varustuksen ja -tarvikkeiden nopeaa ja saumatonta liikkumista operatiivisia toimia ja harjoituksia varten.

Yksi ensimmäisen sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelman puitteissa toteutetuista toimista oli sekä EU:n sotilasliikenneverkossa että TEN-T-verkossa toteutettavien kaksikäyttöisten liikenneinfrastruktuurihankkeiden yhteisrahoitus. Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston vuonna 2013 hyväksymään nykyiseen TEN-T-verkkoon kuuluvat Euroopan unionin maantiet, rautatiet, satamat ja lentokentät. Komission yksiköt ja Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) tekivät vuonna 2019 puuteanalyysin Euroopan laajuisen liikenneverkon ja EU:n sotilasliikenneverkon vertailemiseksi. Lisäksi vuonna 2019 tehdyssä puuteanalyysissä verrattiin liikenneinfrastruktuuriin kohdistuvia sotilaallisia vaatimuksia TEN-T-verkon liikenneinfrastruktuurin teknisiin vaatimuksiin. Jäsenvaltioiden sotilasliikenneverkko ja TEN-T-verkko ovat vertailun perusteella 93-prosenttisesti päällekkäisiä. Tämä tarkoittaa, että Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon tehtävät liikenneinfrastruktuuri-investoinnit parantavat suoraan sotilaallista liikkuvuutta. Tavoitteena on toteuttaa Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkko vuoteen 2030 mennessä.

Komissio ehdotti 14. joulukuuta 2021 vuonna 2013 annetun Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan asetuksen tarkistamista. Se ehdotti erityisesti ydinverkkokäytävien laajentamista Länsi-Balkanin kumppanimaihin. TEN-T-asetuksen tarkistuksen yhteydessä komissio sisällytti nykyiseen maantieteelliseen verkkoon uusia maanteitä ja rautatieosuuksia sotilasliikenneverkon puutteiden korjaamiseksi. Tavoitteena oli vahvistaa olemassa olevaa liikenneinfrastruktuuria käyttävien siviili- ja sotilasalan synergioita. Lisäksi komissio on ehdottanut useiden TEN-T-infrastruktuuria koskevien teknisten standardien tiukentamista. Tästä on suoraa hyötyä sotilasjoukkojen ja -materiaalin siirroille, ja se edistää siten sotilaallista liikkuvuutta EU:ssa ja sen ulkopuolella. Komissio hyväksyi 27. heinäkuuta 2022 Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan muutetun ehdotuksen, jossa otetaan huomioon Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttama uusi geopoliittinen tilanne. Siinä ehdotetaan neljän eurooppalaisen liikennekäytävän laajentamista Ukrainaan ja Moldovaan unionin ja sen naapureina olevien kumppanimaiden välisten yhteyksien parantamiseksi. Komission ehdotuksessa käsitellään myös kysymystä Ukrainassa, Moldovassa ja tietyissä jäsenvaltioissa (Baltian maat, Suomi, Iberian niemimaa) käytettävistä erilaisista raideleveyksistä, mikä heikentää rautateiden yhteentoimivuutta ja siten verkon häiriönsietokykyä. Komissio ehdotti toimenpiteitä, joilla radat saataisiin vähitellen muutettua käyttämään eurooppalaista standardiraideleveyttä. 10

Seuraavissa kartoissa esitetään Euroopan unionin maanteistä, rautateistä, satamista ja lentoasemista muodostuvat nykyiset TEN-T-verkot (asetus (EU) N:o 1315/2013).



TEN-T-verkko – EU:n jäsenvaltiot

Rautateiden ydinverkko ja kattava verkko
Ydinverkon satamat, rautatie-/maantieterminaalit ja lentoasemat

TEN-T-verkko – EU:n jäsenvaltiot

Maanteiden ydinverkko ja kattava verkko

Ydinverkon satamat, rautatie-/maantieterminaalit ja lentoasemat

Lisätoimia tarvitaan myös fyysisen liikenneinfrastruktuurin puutteiden ja pullonkaulojen tunnistamiseksi jäsenvaltioissa. Tähän mennessä komission yksiköt ja EUH (mukaan lukien EU:n sotilasesikunta) ovat pyrkineet vähentämään TEN-T-verkon ja EU:n sotilasliikenneverkkojen välisiä eroja TEN-T-asetuksen tarkistuksella ja myöntämällä rahoitusta Verkkojen Eurooppa -välineen sotilaallisen liikkuvuuden määrärahoista kaksikäyttöhankkeiden tukemiseksi. Nyt olisi keskityttävä varmistamaan, että infrastruktuuria voidaan käyttää tehokkaimmalla tavalla silloin, kun sotilasjoukkoja on tarve siirtää. Tavoitteena on lisätä infrastruktuurin kapasiteettia ja optimoida sen käyttö sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. Tämä edellyttää infrastruktuurin häiriönsietokykyä, tukiteknologioita ja energiansaantia, jotta asevoimat voivat siirtää huomattavan määrän kapasiteettia hyvin lyhyellä varoitusajalla.

Sotilaalliset vaatimukset sotilaallista liikkuvuutta varten EU:ssa ja sen ulkopuolella onkin päivitettävä, jotta Euroopan laajuista liikenneverkkoa ja EU:n sotilasliikenneverkkoa koskevat standardit voidaan yhdenmukaistaa nykyistä pidemmälle. Osana tätä päivitystä sotilaallisten vaatimusten soveltamisalaa olisi laajennettava kattamaan polttoaineiden toimitusketjun infrastruktuuri. Kun suuria joukkoja siirretään pitkiä matkoja kriisiaikoina, on tärkeää turvata polttoainehuolto koko matkalla. Lisäksi puhtaan energian siirtymän edetessä on geostrategisen edun mukaista huolehtia, että suurten joukkojen riippuvuus fossiilisista polttoaineista vähenee. Sotilaallisissa vaatimuksissa olisi käsiteltävä myös infrastruktuureja ja järjestelmiä, jotta ilmatilaa ja lennonvarmistusjärjestelmiä voidaan käyttää tehokkaasti. TEN-T-verkon kapasiteetin lisääminen edellyttää myös sen tutkimista, miten tämä voitaisiin yhdistää logistiikkakeskusten kehittämiseen.

On selvitettävä, missä määrin EU:n sotilaallinen liikenneverkko käytännössä täyttää infrastruktuuria koskevat sotilaalliset vaatimukset. Siviili- ja sotilasalan vaatimusten välisen puuteanalyysin (joka julkaistiin ensi kerran vuonna 2019 ja päivitettiin vuonna 2020) perusteella on arvioitava, missä määrin fyysinen infrastruktuuri täyttää sotilaalliset vaatimukset. Tällaisen arvioinnin avulla voitaisiin – tarvittaessa yhteistyössä Naton kanssa – eritellä, millä alueilla puutteita esiintyy ja minkä tyyppisiä nämä puutteet ovat. Tällä tavoin olisi helpompi priorisoida infrastruktuurin kehittämistä ja rahoitusta EU:n tasolla kaksikäyttöinfrastruktuurin kehittämisen nopeuttamiseksi ja liikenneverkon häiriönsietokyvyn varmistamiseksi. Tällaisten toimenpiteiden avulla sotilaalliset logistiikkakeskukset ja infrastruktuuri voidaan liittää saumattomasti yhteen EU:n laajuisen liikenneverkon kanssa. Sotilasjoukkojen nopean toimintakyvyn varmistava infrastruktuuri hyödyttää myös suoraan siviilikäyttöä, sillä jäsenvaltiot voisivat käyttää uutta infrastruktuurikapasiteettia esimerkiksi avustaakseen toisiaan kiireellisissä toimenpiteissä maastopalojen torjumiseksi.

Jäsenvaltioiden toimien – muun muassa sotilaallista liikkuvuutta ja logistiikkaverkkoa koskevien PRY-hankkeiden – ja EU:n tasolla tehtävän työn välisen yhdenmukaisuuden ja kytkösten helpottamiseksi voitaisiin perustaa vuotuinen tapahtuma, johon osallistuisi eri sidosryhmiä EU:n toimielimistä, asiaan kuuluvista PRY-hankkeista sekä Natosta ja muista kumppaneista. Ensimmäinen tapahtuma voitaisiin järjestää vuoden 2023 jälkipuoliskolla.

Keskeiset toimet EU:n tasolla:

·EUH (mukaan lukien EUSE) päivittää vuoden 2022 loppuun mennessä sotilaalliset vaatimukset sotilaallista liikkuvuutta varten EU:ssa ja sen ulkopuolella koordinoidusti jäsenvaltioiden, komission yksiköiden ja EDAn kanssa. Sotilaalliset vaatimukset laajennetaan kattamaan polttoaineen toimitusketjun infrastruktuuri ja ilmaliikenteen hallinnan viestintä-, navigointi- ja valvontajärjestelmien ja infrastruktuurien kaksikäyttö, mikä mahdollistaa ilmatilan ja lennonvarmistuspalvelujen tehokkaan käytön 11 . Johdonmukaisuus Naton kanssa varmistetaan edelleen tarpeen mukaan.

·EDA ja komission yksiköt jatkavat yhteistyötään ilmatilan ja lennonvarmistuspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi siviili- ja sotilasilmailulle yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ja siihen liittyvän ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tutkimusohjelman (SESAR) yhteydessä.

·Komission yksiköt toteuttavat vuoden 2023 puoliväliin mennessä yhdessä EUH:n kanssa tutkimuksen, jossa kartoitetaan, millaiset lyhyellä varoitusajalla toteutettavat laajamittaiset kuljetukset ovat mahdollisia. Tavoitteena on parantaa polttoainetoimitusten häiriönkestävyyttä, pitkän aikavälin infrastruktuurisuunnittelua sekä tämän infrastruktuurin optimaalista käyttöä. Tutkimukseen sisältyy analyysi siitä, missä määrin EU:n fyysinen sotilasliikenneverkko täyttää sotilaallisissa vaatimuksissa määritellyt infrastruktuurivaatimukset, ja sitä laadittaessa kuullaan tarvittaessa Natoa. Komission yksiköt ja EUH analysoivat kansallisten viranomaisten toimittamien tietojen perusteella mahdollisia puutteita ja ehdottavat toimia niiden korjaamiseksi.

·Euroopan ulkosuhdehallinto kuulee komission yksiköitä ja EDAa ja etsii vuoden 2023 kesään mennessä jäsenvaltion, joka on halukas järjestämään ensimmäisen vuosittaisen sotilaallista liikkuvuutta koskevan tapahtuman, jossa sovelletaan kaikki hallinnonalat sekä asiaankuuluvat sidosryhmät osallistavaa toimintamallia.

·Kuten puolustusalan investointivajeiden analyysistä ja siihen perustuvista jatkotoimista annetussa yhteisessä tiedonannossa todetaan, komissio harkitsee monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa tehtävän painopisteiden uudelleenarvioinnin yhteydessä sotilaallisen liikkuvuuden budjettimäärärahojen kasvattamista Verkkojen Eurooppa ‑välineen avulla kaksikäyttöinfrastruktuuria koskevien hankkeiden toteuttamiseksi monivuotisen rahoituskehyksen asettamissa rajoissa.

EU:n jäsenvaltioita kehotetaan

·ylläpitämään ja kehittämään kansallisten sotilaallisen liikkuvuuden yhteyspisteiden verkostoa

·laatimaan ja toimittamaan ehdotuksia kaikilla liikenteen aloilla toteutettavista kaksikäyttöisistä infrastruktuurihankkeista, joilla parannetaan sotilaallista liikkuvuutta Verkkojen Eurooppa -välineen ja sen painopisteiden mukaisesti ja joissa keskitytään erityisesti sellaisiin liikenteeseen liittyviin toimenpiteisiin, joissa kiinnitetään huomiota myös ilmastotoimiin, mukaan lukien energiaturvallisuuden parantamiseen tähtäävät hankkeet

·antamaan panoksensa sotilaallista liikkuvuutta niin EU:ssa kuin sen ulkopuolellakin koskevien sotilaallisten vaatimusten päivittämiseen ja tekemään ehdotuksia niihin sisällytettävistä uusista aihealoista

·esittämään vuoden 2023 puoliväliin mennessä komission yksiköille ja EUH:lle kansalliset arvionsa fyysisten verkkojen kyvystä täyttää sotilaallisissa vaatimuksissa määritetyt infrastruktuuria koskevat vaatimukset, jotta niitä voidaan hyödyntää edellä mainitussa tutkimuksessa

·pyrkimään vuoden 2023 loppuun mennessä saamaan aikaan energiatehokkuuteen liittyviä synergioita kansallisissa strategioissaan, joilla parannetaan asevoimien valmistautumista ilmastonmuutokseen, kuten strategisessa kompassissa edellytetään.

3.2    Sääntelyyn liittyvät tukitoimenpiteet

Yhdenmukaistetut menettelyt ja menettelyllisten esteiden poistaminen helpottavat nopeaa sotilaallista liikkumista. Toimenpiteissä olisi kunnioitettava EU:n jäsenvaltioiden suvereniteettia niiden omalla kansallisella alueella ja kansallisissa päätöksentekoprosesseissa. Tulevassa työssä olisi keskityttävä vuodesta 2018 alkaen käynnistettyjen eri toimintalohkojen täytäntöönpanoon ja täydentämiseen, jotta jäsenvaltioita autetaan täyttämään niiden vuonna 2018 antama sotilaallista liikkuvuutta koskeva lupaus 12 .

3.2.1    Luvat rajat ylittävään liikkumiseen

Sotilashenkilöstön ja -voimavarojen liikkumisen helpottamiseksi EU on yksinkertaistanut eri liikennemuotoja käyttämällä tapahtuvaa rajojen ylittämistä. Rajat ylittävää liikkumista koskevien eurooppalaisten lupaprosessien optimointia koskeva EDAn ohjelma perustettiin rajat ylittävää liikkumista koskevien menettelyjen yhdenmukaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi, ja siinä käsitellään sekä sääntely- että menettelykysymyksiä. Marraskuussa 2021 allekirjoitettiin kaksi teknistä järjestelyä, joista toinen koski maaliikennettä 13 ja toinen ilmailua 14 . Näissä järjestelyissä määritellään menettelyt, joita on noudatettava liikkumisessa kriisiaikoina, kriiseihin valmistautumisessa, koulutuksessa ja päivittäisessä toiminnassa.

Joissakin jäsenvaltioissa nämä järjestelyt on yhä sisällytettävä kansallisiin prosesseihin. EDA helpottaa parhaillaan niiden täytäntöönpanoa myös sotilaallisen yhteistyön PRY-hankkeella perustetun kansallisten yhteyspisteiden verkoston avulla. Tämä lyhentää liikkumista koskevia lupaprosesseja ja auttaa siten osallistuvia jäsenvaltioita saavuttamaan sovitun tavoitteen vastata viiden työpäivän kuluessa. EDA on myös alkanut laatia kolmatta rajat ylittävää liikkumista koskevaa lupajärjestelyä meriliikenteen alalla.

3.2.2    Tulli

Heinäkuussa 2020 tuli voimaan lainsäädäntömuutoksia 15 , joilla yksinkertaistettiin sotilastarvikkeita koskevia tullimuodollisuuksia ja luotiin oikeudellinen kehys EU-lomaketta 302 varten 16 .

Kaikkiaan 23 osallistuvaa jäsenvaltiota ja Norja allekirjoittivat toukokuussa 2021 Euroopan puolustusviraston A-luokan ohjelmajärjestelyn ”Tulliasioita koskevien sotilaallisten vaatimusten yhdenmukaistaminen”. Ohjelmajärjestelyn tavoitteena on sotilaalliseen toimintaan liittyvän tullitoiminnan digitalisointi ja tämän tuloksena syntyvän tietoaineiston asettaminen saataville siviilitulliviranomaisten kanssa tapahtuvaa vaihtoa varten. Tähän mennessä työssä on keskitytty ohjelman ensimmäiseen tavoitteeseen, joka on tarpeiden, hyötyjen ja riskien arviointi osallistuvien jäsenvaltioiden käyttämän sotilastullijärjestelmän kehittämistyön pohjaksi. Kyseiset jäsenvaltiot tekevät EDAn tuella tiivistä yhteistyötä komission yksiköiden kanssa varmistaakseen unionin tullikoodeksissa säädettyjen tullimenettelyjen noudattamisen. Arvioinnin tulokset muodostavat perustan seuraaville toimille, erityisesti sotilastullijärjestelmän digitalisointia koskevien eritelmien ja vaatimusten määrittelemiselle. Tämä koskee erityisesti sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä tullin ja asevoimien välistä tietojenvaihtoa varten.

Komissio seuraa sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvän tiedon turvallista ja nopeaa vaihtoa tukevan digitaalisen järjestelmän kehittämistä ja ehdottaa tarvittaessa muutoksia lainsäädäntöön sen varmistamiseksi, että käytössä on oikeudellinen kehys, joka kattaa järjestelmän käytön jäsenvaltioissa, ja että järjestelmä on EU:n tullilainsäädännössä vahvistettujen tullimenettelyjen mukainen.

3.2.3    Hallinnollisten prosessien digitalisointi

Kuten edellä todettiin, Euroopan puolustusrahaston vuoden 2021 työohjelmaan sisältyi ehdotus sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvän turvallisen ja nopean digitaalisen tietojenvaihtojärjestelmän kehittämisestä. Yhdeksästä jäsenvaltiosta ja yhdestä kumppanimaasta 17 kotoisin olevista yrityksistä koostuvalle konsortiolle on alustavasti päätetty myöntää rahoitusta digitaalisen järjestelmän kehittämiseen. Järjestelmä voisi olla käytettävissä vuoden 2025 puolivälissä.

Komissio auttaisi toimeksisaajaa järjestelmän kehittämisessä ja varmistaisi, että sitä käytetään kaikissa jäsenvaltioissa.

3.2.4    Parempi logistiikka

Parempi logistiikka on ratkaiseva toimintakykyä tehostava tekijä kaikilla jäsenvaltioiden asevoimien operatiivisilla aloilla. Erilaiset kansalliset logistiikkajärjestelmät ja yksilöllisiin tarpeisiin räätälöidyt prosessit ovat suuri haaste Euroopan voimavarakentän yhtenäisyydelle. Tästä syystä EDA tukee EU:n laajuista logistiikkatietoverkkoa 18 koskevien yhteisten standardien kehittämistä EU:n voimavarojen kehittämisen prioriteettien ja puolustuksen koordinoidun vuosittaisen tarkastelun (CARD) parempaa sotilaallista liikkuvuutta koskevan painopistealan erityisen toimintalohkon mukaisesti. Tietoverkko mahdollistaisi varastojen ja toimitusten tehokkaan hallinnoinnin, muun muassa yhteistyössä toteutettavan varastonhallinnan sekä seuranta- ja jäljittämisvalmiudet logistista toimitusketjua koskevan tietoisuuden lisäämiseksi.

Lisäksi olisi laadittava yhteiset standardit materiaalia lisäävän valmistuksen sotilaallisille ratkaisuille, jotta voidaan hyödyntää teknologiaa, jolla voidaan mahdollisesti varmistaa nopeat sotilaalliset siirrot nopeuttamalla varaosatoimituksia logistisessa toimitusketjussa. Materiaalia lisäävä valmistus edistää keskeisenä teknologiana sekä kestävyyttä että teollisuuden kilpailukykyä. Logistisen jalanjäljen pienentäminen esimerkiksi (täydennys)toimituksissa, huollossa ja muussa sotilasyksikön ja/tai ‑materiaalin siirtämiseen tarvittavassa logistiikassa vapauttaisi kapasiteettia ja voimavaroja ja tekisi siten sotilaallisesta liikkumisesta tehokkaampaa ja nopeampaa. Esimerkiksi yhteisesti käytettyjen puolustustarvikkeiden, kuten ampumatarvikkeiden, tarkastus ja huolto sekä sertifiointi voitaisiin tehdä yhteistyössä joko itse paikalla tai logistiikkakeskuksissa voimassa olevien standardien mukaisesti. Tehostettu isäntävaltion tuki tai muu monikansallinen yhteistyö voisi auttaa pienentämään logistista jalanjälkeä tässä suhteessa.

Keskeiset toimet EU:n tasolla:

·EDA tukee osallistuvia jäsenvaltioita, jotta ne pystyvät vuoteen 2024 mennessä toteuttamaan kaikilta osin rajat ylittävän liikkumisen lupamenettelyjä koskevat maa- ja ilmaliikenteen tekniset järjestelyt, seuraamalla näiden järjestelyjen käyttöä sekä tunnistamalla ja ratkaisemalla esteitä ja pullonkauloja. EDA kartoittaa allekirjoitettuihin teknisiin järjestelyihin kuulumattomat alat ja parantaa järjestelyjen sisältöä sekä laatii meriliikennettä koskevan teknisen järjestelyn.

·EDA arvioi vuoden 2024 loppuun mennessä, miten voidaan lisätä synergiaa sotilaallisen liikkuvuuden PRY-hankkeessa ja Euroopan logistiikkakeskusten verkostoa ja operaatioiden tukemista koskevassa PRY-hankkeessa tehdyssä työssä.

·Komissio määrittelee Euroopan puolustusrahaston tulevissa vuotuisissa työohjelmissa aiheita, jotka parantavat sotilaallista liikkuvuutta, jos ne ovat Euroopan puolustusrahaston tavoitteiden ja kriteerien mukaisia.

·Komissio seuraa sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvän tiedon turvallista ja nopeaa vaihtoa tukevan digitaalisen järjestelmän kehittämistä ja ehdottaa tarvittaessa muutoksia lainsäädäntöön sen varmistamiseksi, että käytössä on oikeudellinen kehys, joka kattaa järjestelmän käytön jäsenvaltioissa, ja että järjestelmä on EU:n tullilainsäädännössä vahvistettujen tullimenettelyjen mukainen.

·EDA laatii vuoteen 2024 mennessä mallin EU:n laajuisesta logistiikkatietoverkosta, joka mahdollistaa logistiikkatietojen vaihdon eri osallistujien välillä. EDA julkaisee vuoteen 2023 mennessä kansallisia ja kaupallisia logistiikkatietojärjestelmiä, seuranta- ja jäljitys- sekä toiminnanohjausohjelmistot mukaan luettuna, koskevan kartoitustutkimuksen tulokset, joiden pohjalta käynnistetään lisätoimia.

·EDA määrittelee vuoteen 2024 mennessä ensimmäisen yhteisten standardien paketin, jolla edistetään materiaalia lisäävään valmistukseen perustuvien ratkaisujen yhteentoimivaa sotilaskäyttöä.

EU:n jäsenvaltioita kehotetaan

·huolehtimaan, että ne saavuttavat vuoden 2023 loppuun mennessä neuvoston kesäkuussa 2018 hyväksymään sotilaallista liikkuvuutta koskevaan lupaukseen sisältyvän tavoitteen, jonka mukaan rajanylitysmenettelyt saavat kestää enintään viisi työpäivää, ja tutkimaan mahdollisuuksia lyhentää tätä määräaikaa nopean toiminnan yksiköiden osalta kolmeen työpäivään lupauksen mahdollista päivittämistä varten

·osallistumaan EU:n tasolla toteutettaviin tutkimuksiin ja toimittamaan tarvittavat tiedot niitä varten

·tukemaan aktiivisesti meriliikenteen rajat ylittävän liikkumisen lupamenettelyjä koskevan teknisen järjestelyn laatimista.

3.3    Häiriönsietokyky ja valmius

Hyvin toimivan sotilaallisen liikkuvuuden verkon on kyettävä selviytymään muun muassa kyberuhkista, ilmastonmuutoksesta ja muista hybridiuhkista, jotka voivat kohdistua asevoimien käyttämän liikennejärjestelmän kriittisiin solmukohtiin. Esimerkiksi lentokentillä, satamissa tai rautateillä käytettäviin järjestelmiin tai sotilasvoimavaroihin tehtävällä kyberhyökkäyksellä voi olla vakavia seurauksia. Näin ollen prosessien ja menettelyjen digitalisointi, mukaan lukien tarvittava siviili- ja sotilasyhteistyö, edellyttää viestintä- ja tietojärjestelmien suojan tehostamista kyberuhkia vastaan. Jäsenvaltioiden on toteutettava tältä osin toimia EDAn työn pohjalta. Sen lisäksi, että jäsenvaltiot varmistavat sotilaallisen liikkuvuuden edellytykset, niiden olisi parannettava asevoimiensa liikkuvuutta ja toimintakykyä varmistaakseen, että kriisiaikoina ne voivat turvautua sekä siviili- että sotilaskäyttöön tarkoitettuun liikenneinfrastruktuuriin ja valmiuksiin.

3.3.1    Strategisia kuljetuksia koskevat valmiudet

Strategisia kuljetuksia koskevat valmiudet ovat ratkaisevan tärkeitä sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot voivat käyttää joukkojaan ja materiaaliaan nopeasti EU:ssa ja sen ulkopuolella. EU:n puolustusministerien marraskuussa 2020 hyväksymän puolustuksen koordinoidusta vuosittaisesta tarkastelusta laaditun ensimmäisen raportin 19 yhtenä painopistealueena on ”parempi sotilaallinen liikkuvuus”. Raportissa korostetaan tarvetta parantaa häiriönsietokykyä, strategisia kuljetuksia koskevia valmiuksia ja logistiikkaa sotilaalliseen liikkumiseen kohdistuvien hybridiuhkien näkökulmasta ja esitetään ehdotuksia siitä, miten tällaisia uhkia voidaan torjua kokonaisvaltaisesti.

Parempaa sotilaallista liikkuvuutta koskevan painopistealueen mukaisesti EU:n on tunnistettava logistisen kapasiteettinsa puutteet esimerkiksi maa-, meri- ja ilmakuljetusvalmiuksissa (maakuljetukset kattavat myös sisävesiväylät), joita tarvitaan suurten joukkojen tehokkaaseen ja vaikuttavaan liikutteluun, ja korjattava nämä puutteet. Tältä osin on parannettava EU:n strategisia ilmakuljetusvalmiuksia ylimittaisen tai erikoisrahdin kriittisellä alalla (esimerkiksi ampumatarvikkeiden kuljetuksessa). EDAn puitteissa voitaisiin tukea ylimittaisen rahdin kuljetuksissa käytettävän siviilikaluston mukauttamista sotilaallisiin tarkoituksiin. Näin maksimoitaisiin siviili- ja sotilasalan synergiat ja otettaisiin huomioon PRY-hankkeessa ”Ylimittaisen rahdin strategiset ilmakuljetukset (SATOC)” 20 toteutettavat toimet. Lisäksi olisi yksilöitävä mahdolliset vaatimukset merikuljetusten ja erikoisrahdin rautatiekuljetusten kalustolle.

Jotta ilmakuljetusvalmiuksia voitaisiin hyödyntää mahdollisimman hyvin, EU:n olisi parannettava kuljetuskapasiteetin koordinointia muun muassa olemalla yhteydessä erilaisiin Euroopan monikansallisiin kuljetusten koordinointirakenteisiin 21 . Tähän sisältyy EUH:n ja EDAn ja tällaisten rakenteiden välisten yhteyksien kehittäminen, jotta voidaan vastata konkreettisiin pyyntöihin ja koordinoida laajempia logistisia haasteita.

Lisäksi kokemukset Venäjän Ukrainassa käymästä sodasta osoittavat, että siviilialan valmiudet vastata sotilasalan kiireellisiin ja mahdollisesti mittaviin tarpeisiin kriisiaikoina ovat rajalliset. Ensin tullutta palvellaan ensin -periaatteen ohittamiseksi on otettava käyttöön kiireellisiä toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että kun käynnissä on EU:n tasolla tunnustettu turvallisuuskriisi, asevoimat voivat saada etuoikeuden käyttää liikenneinfrastruktuuria, kuljetuskapasiteettia ja -reittejä. Valmistautumisesta tällaisiin tilanteisiin voidaan huolehtia esimerkiksi puitesopimuksilla ja muilla käytännön toimilla. Samalla on kuitenkin kunnioitettava kaikilta osin EU:n jäsenvaltioiden suvereniteettia omalla kansallisella alueellaan ja joukkojen liikkeitä koskevissa kansallisissa päätöksentekoprosesseissa. Myös tässä yhteydessä olisi mahdollisuuksien mukaan vähennettävä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Tämän perustelun mukaisesti EU voisi arvioida mahdollisuuksia varmistaa strategisia kuljetuksia koskevien valmiuksien käyttömahdollisuus esimerkiksi siviilipalveluntarjoajien kanssa tehtävillä puitesopimuksilla muun muassa kaksikäytöstä katastrofiaputilanteissa (esimerkiksi lääkintäinfrastruktuurin ja kemialliseen, biologiseen, säteilyyn ja ydinaseisiin liittyvän dekontaminaatioinfrastruktuurin lähettämiseksi). Kuljetusvalmiuksien riittävyyden varmistamiseksi on erittäin tärkeää, että ne sovitetaan yhteen siviilipuolen kumppaneiden tarjoamien valmiuksien kanssa. Työ voi alkaa kaikkien aiheeseen liittyvien siviilialan toimijoiden kartoittamisella liikennemuodoittain.

3.3.2    Harjoitukset

Erimuotoiset harjoitukset ovat välttämättömiä infrastruktuurin ja menettelyjen parannusten testaamiseksi, ja samalla voidaan tunnistaa jäljellä olevat esteet ja pullonkaulat. Tammikuussa 2021 järjestettiin skenaarioihin pohjautuva keskustelu sotilaallisesta liikkuvuudesta EU:n Integrated Resolve 2020 ‑kriisinhallintaharjoituksen oheistapahtumana 22 . Tällaisia teoreettisia harjoituksia olisi jatkettava, ja muun muassa strategisessa kompassissa esitetyn EU:n nopean toimintakyvyn yhteydessä ehdotettuihin LIVEX-harjoituksiin olisi sisällytettävä sotilaallista liikkuvuutta koskevia tavoitteitta. Tämä voidaan vaihtoehtoisesti toteuttaa osallistumalla muihin monikansallisiin harjoituksiin, tarvittaessa myös Naton puitteissa.

3.3.3    Suojautuminen kuljetusalan turvallisuusriskeiltä

Sotilaskuljetusjärjestelmän haavoittuvuuksien lisääntymistä voidaan käyttää hyväksi sotilaallisen liikkuvuuden häirinnässä. Tästä syystä käyttöön otettavan verkon häiriönsietokykyä on kiireellisesti vahvistettava sen suojaamiseksi hybridi- ja muilta uhilta myös silloin, kun verkon käyttäjänä on siviili- tai kaupallinen liikenne. Aiheen parissa jatkossa tehtävässä työssä voidaan hyödyntää käynnissä olevia toimia hybridiuhkien torjumiseksi 23 ja kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi, muun muassa ottamalla huomioon hiljattain annettu ehdotus neuvoston suositukseksi unionin koordinoidusta lähestymistavasta kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn vahvistamiseen (2022/0338 (NLE)) 24 .

EU:n olisi tehostettava yhteistyötä erityisesti seuraavien kysymysten ratkaisemiseksi:

·Vahvistetaan keskeisiä kuljetuspalveluja tarjoavien toimijoiden fyysistä häiriönsietokykyä luonnon ja ihmisen aiheuttamia uhkia vastaan. Tähän sisältyy kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevan direktiivin 25 täytäntöönpano liikennealalla sekä se, että unionin koordinoidusta lähestymistavasta kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn vahvistamiseen annettavaa neuvoston suositusta koskeva ehdotus, jossa liikennettä pidetään yhtenä keskeisenä alana, hyväksytään nopeasti ja pannaan täytäntöön 26 ..

·Siviilikuljetusalan ja sen tukijärjestelmien kyberturvallisuus, mukaan lukien liikenteen valvontajärjestelmät (lentoliikenne, rautatieliikenne, meriliikenne), konttiterminaalien hallintajärjestelmät, sulkujen, siltojen, tunnelien jne. valvontajärjestelmät. Tähän sisältyy hiljattain hyväksytyn yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi toteutettavista toimenpiteistä annetun tarkistetun direktiivin (tarkistettu verkko- ja tietoturvadirektiivi) 27 saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpano liikennealalla sekä hybridiuhkien torjunnan yhteydessä tehty häiriönsietokyvyn perustasoja koskeva työ. Kyberturvallisuuskriisin sattuessa on olennaisen tärkeää huolehtia tarvittavien tietojen asianmukaisesta vaihdosta, jotta varmistetaan mahdollisimman laaja tilannetietoisuus sotilas- ja siviililiikenteen aloilla. Tähän olisi sisällyttävä myös liikenteestä vastaavien alakohtaisten viranomaisten, toimivaltaisten kyberturvallisuusviranomaisten ja tietoturvaloukkauksiin reagoivien ja niitä tutkivien kansallisten yksiköiden (CSIRT-yksiköt) välinen yhteistyö sekä Euroopan kyberkriisien yhteysorganisaatioiden verkoston (EU-CyCLONe) välityksellä sen tarkistetussa verkko- ja tietoturvadirektiivissä säädettyjen tehtävien mukaisesti tehtävä yhteistyö. Synergioita TEN-T-verkon kanssa olisi tutkittava. 28 Jäsenvaltioita kehotetaan myös hyödyntämään ENISAn kanssa toteutettua komission lyhyen aikavälin tukiohjelmaa liikennealan keskeisten toimijoiden valmiuden parantamiseksi esimerkiksi tunkeutumistestauksen avulla.

·EU:n ulkopuolisten toimijoiden suorat ulkomaiset investoinnit EU:n sisäisiin infrastruktuureihin ja kuljetuksiin, jotka ovat kriittisiä myös sotilaskuljetusten kannalta, voivat muodostaa turvallisuusriskin EU:lle ja sen jäsenvaltioille. Kolmansien maiden suorat ulkomaiset investoinnit EU:n kaksikäyttöinfrastruktuuriin voivat aiheuttaa riskejä unionin turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle. Näin on erityisesti silloin, kun kolmannet maat käyttävät taloudellisia toimenpiteitä haitatakseen yhteyksiä tai kun kolmansien maiden sijoittajat voivat saada haltuunsa arkaluonteisia tiedustelutietoja. Siviili- ja sotilasinfrastruktuurin vahvan päällekkäisyyden vuoksi haavoittuvuus suorien ulkomaisten investointien yhteydessä kasvaa. Tällaisia investointeja seurataan huolellisesti ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskevan asetuksen 29 ja TEN-T-asetuksen 30 puitteissa.

·Ilmastonmuutos ja vihreään energiaan siirtyminen vaikuttavat EU:n jäsenvaltioiden sotilasliikenneinfrastruktuurin ja -valmiuksien häiriönsietokykyyn ja energiaturvallisuuteen. Merenpinnan nousun ja äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymisen vuoksi sotilaallisille laitoksille on asetettava uusia vaatimuksia, ja sotilasliikenteen riippuvuuden vähentäminen fossiilisista polttoaineista vaikuttaa myös uusiutuvien energialähteiden ja niihin liittyvän teknologian turvallisuuteen ja saatavuuteen. 31 Tässä työssä hyödynnetään puolustus- ja turvallisuusalan kestävää energiaa käsittelevän kuulemisfoorumin (CF SEDSS) aikaansaamia tuloksia, kuten tutkimuksia ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja hybridiuhkien vaikutuksesta puolustukseen, ja etsitään mahdollisuuksia käyttää sotilasliikenteessä uusiutuvia energialähteitä, esimerkiksi vetyä.

Häiriönsietokykyä voidaan parantaa myös tutkimalla, olisiko lentokoneiden siviili- ja sotilasversioissa mahdollista käyttää samoja varaosia. Tällä hetkellä Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto (EASA) sertifioi siviili-ilma-alukset ja niiden huolto- ja korjaustöissä käytettävät osat, kun taas jäsenvaltiot sertifioivat sotilasilma-alukset ja niiden osat kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä. Tämä toimintatapa aiheuttaa päällekkäistä työtä. Sotilasilma-aluksissa olisi voitava käyttää siviilikäyttöön sertifioituja varaosia, jos ne ovat identtisiä sotilaskäyttöön sertifioitujen osien kanssa. EASAn tai jäsenvaltioiden toimivaltaa muuttamatta voitaisiin harkita uutta mekanismia ilma-alusten sertifiointi- ja huoltomenettelyjen yksinkertaistamiseksi sallimalla sekä sotilas- että siviilialan toimijoiden käyttää EASAn sertifioimia komponentteja ja osia, mikä vähentäisi merkittävästi sotilasilma-alusten huoltokustannuksia ja parantaisi samalla lentoturvallisuutta. Olisi käynnistettävä pilottitutkimus, jossa selvitetään näiden kahden sertifiointimekanismin välisiä synergioita. Lisäksi ilmailualan toimet perustuvat vahvasti digitaalisten tietojen tehokkaaseen vaihtoon ja jakamiseen siviili- ja sotilasalan sidosryhmien ja toimijoiden välillä.

Tämä edellyttää siviili- ja sotilasalan yhteisiä toimia, joilla varmistetaan häiriönsietokykyinen ja luotettava tiedonvaihtoverkosto, jonka kyberturvallisuuden taso on korkea.

3.3.4 Sotilaallista liikkuvuutta edistävät avaruuspohjaiset ratkaisut

Nykyisellä ja tulevalla satelliittiasemiin perustuvalla navigoinnilla (Galileo/EGNOS), suojatulla viestinnällä ja Euroopan maanseurantaohjelmalla (Copernicus) voidaan merkittävästi edistää sotilaallista liikkuvuutta. Olisi arvioitava, miten tätä potentiaalia voidaan hyödyntää.

Julkisesti säännelty palvelu (PRS) on turvallisin valtiollisiin sovelluksiin soveltuva Galileon navigointipalvelu, jonka on oltava luotettava myös kriisitilanteissa. Se vastaa GPS-järjestelmän koodi M -signaalia. Galileo PRS -palvelu voisi hyödyttää suoraan sotilaallista liikkuvuutta tarjoamalla keskeytyksettä suojattuja ja tarkkoja paikannus-, navigointi- ja ajanmääritystietoja konfliktialueilta, täyttämällä kriittiset operatiiviset tarpeet operaatioalueella ja edistämällä tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja johtamisjärjestelyä.

Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä (European Geostationary Navigation Overlay Service, EGNOS) voi tarjota merkittävää operatiivista hyötyä logistiikka- ja kuljetusoperaatioille, vaikka sitä ei olekaan suunniteltu käytettäväksi konfliktialueilla. Heikoissa sääolosuhteissa se voi mahdollistaa turvallisen pääsyn lentotukikohtiin ja alueellisille lentoasemille, joilla ei ole tätä varten muita keinoja.

Uudella unionin turvallisten yhteyksien ohjelmalla, jota koskevan asetusehdotuksen komissio antoi 15. helmikuuta 2022, pyritään varmistamaan suojattujen valtiollisten satelliittiviestintäpalvelujen maailmanlaajuinen saatavuus. Tässä yhteydessä on tutkittu erilaisia käyttötapauksia, kuten liikenteen hallintaa ja sotilasoperaatioita. Analyysin perusteella on selvää, että suojatut yhteydet ovat yhä enenevässä määrin strateginen voimavara autonomisten ajoneuvojen ja ilma-alusten käytössä. Sotilaallinen liikkuvuus on otettava asianmukaisesti huomioon määriteltäessä suojattujen yhteyksien järjestelmän palveluvalikoimaa.

EU:n maanhavainnointiohjelma Copernicus tarjoaa tietopalveluja, jotka perustuvat satelliittipohjaiseen maanhavainnointiin (Copernicus Sentinel -satelliiteista tai kaupallisista satelliiteista saatavat tiedot), ja muualta kuin avaruudesta kerättyä in situ -dataa kolmella pääalueella, jotka ovat 1) ympäristönseuranta (maa: maanpeite ja -käyttö, digitaalinen korkeusmalli, EU:n jokiverkostoa ja vesistöjä koskevat viitetiedot, meri, ilmakehä, ilmastonmuutos), 2) hätätilanteiden hallinta (ihmisen aiheuttamien katastrofien tai luonnonkatastrofien, kuten tulvien, maanjäristysten ja metsäpalojen, sattuessa) ja 3) turvallisuus (raja- ja merivalvonta ja EU:n ulkoisen toiminnan tukeminen). Mahdollisia yhteyksiä sotilaalliseen liikkuvuuteen voitaisiin tutkia tarkemmin.

Komission CASSINI-avaruusyrittäjyysaloitteella edistetään murroksellisten teknologioiden, teollisten prosessien ja palvelujen kehittämistä. Uusien kaupallisten toimijoiden syntyminen laajentaa avaruuspohjaisten ratkaisujen valikoimaa myös sotilaallisen liikkuvuuden osalta.

Keskeiset toimet EU:n tasolla:

·EDA seuraa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden, EUH:n ja komission yksiköiden kanssa puolustuksen koordinoidun vuosittaisen tarkastelun (CARD) parempaa sotilaallista liikkuvuutta koskevaa painopistealaa, jotta voidaan korjata puutteita ja vajavaisuuksia, jotka liittyvät häiriönsietokykyyn sekä suurten joukkojen liikuttelun edellyttämiin logistisiin ja kuljetusvalmiuksiin, mukaan lukien ylimittainen tai erikoisrahti (esimerkiksi erityistoimenpiteitä edellyttävät vaaralliset aineet).

·EUH arvioi vuoteen 2023 mennessä YTPP-operaatioiden logistista jalanjälkeä erityisesti sertifiointien ja tarkastusten osalta sekä määrittelee kuljetuskapasiteetin mahdolliset puutteet ja antaa suosituksia yhteistyömahdollisuuksista.

·EDA tutkii vuoteen 2023 mennessä mahdollisuutta mukauttaa ylimittaisen rahdin siviilikuljetuskalusto sotilaallisiin tarkoituksiin ottaen huomioon PRY-hankkeessa ”Ylimittaisen rahdin strategiset ilmakuljetukset (SATOC)” toteutettavat toimet.

·EDA määrittelee vuoteen 2024 mennessä mahdolliset vaatimukset erikoisrahdin rautatiekuljetusten kalustolle ja strategisia merikuljetuksia koskeville valmiuksille.

·EUH, EDA ja komission yksiköt tutkivat, miten kuljetuskapasiteetin koordinointia voidaan vahvistaa muun muassa pyrkimällä luomaan synergioita monikansallisten kuljetusten koordinointikeskusten kanssa.

·Komission yksiköt antavat vuoden 2024 loppuun mennessä liikennemuodoittain yleiskatsauksen kaikista keskeisistä siviilialan toimijoista valmius- ja kriisisuunnittelua ja koordinointia varten.

·EDA arvioi yhdessä komission yksiköiden ja EUH:n (myös EUSEn) kanssa vuoteen 2024 mennessä, miten strategisia kuljetuksia koskevat valmiudet hyödyttävät kaksoiskäyttöä, kuten katastrofiapua.

·EUH, komission yksiköt ja EDA hyödyntävät monikansallisia harjoituksia sotilaallisen liikkuvuuden toimintojen (joukkojen lähettäminen, ylläpito ja uudelleen sijoittaminen) valtavirtaistamiseksi, mukaan lukien EU:n LIVEX-harjoitukset sekä rinnakkaiset ja koordinoidut harjoitukset Naton kanssa sekä tarvittaessa Naton harjoitukset, joihin EU osallistuu.

·EUH järjestää yhdessä komission yksiköiden ja EDAn kanssa skenaarioihin perustuvia harjoituksia, joihin osallistuu jäsenvaltioiden asiantuntijoita.

·EDA ja komission yksiköt jatkavat toimiaan varmistaakseen digitaalisten tietojen luotettavan ja tehokkaan vaihdon ja jakamisen siviili- ja sotilasilmailun sidosryhmien välillä.

·Komission yksiköt, EUH ja verkko- ja tietoturva-alan yhteistyöryhmä tekevät yhteistyössä asiaankuuluvien siviili- ja sotilaselinten ja -virastojen sekä vakiintuneiden verkostojen kanssa säännöllisesti riskinarviointeja ja laativat riskiskenaarioita kyberturvallisuuden näkökulmasta. Työssä keskitytään ensisijaisiin kriittisiin aloihin. Näin varmistetaan täydentävyys kriittisten infrastruktuurien stressitestauksen kanssa, kuten komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin viisikohtaisessa suunnitelmassa ja siihen perustuvassa ehdotuksessa neuvoston suositukseksi kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvystä esitetään.

·EDA jatkaa yhdessä EUH:n ja komission yksiköiden kanssa käynnissä olevien aloitteiden pohjalta sotilaallisen liikkuvuuden kannalta välttämättömien sotilaslaitosten ja kuljetusvalmiuksien ilmastokestävyyden ja energiaturvallisuuden parantamista ja esittää jäsenvaltioille suosituksia osana ilmastoa ja puolustusta koskevaa työtä. Lisäksi tutkitaan synergioita Euroopan laajuisen liikenneverkon kanssa.

·Komission yksiköt käynnistävät vuoden 2023 loppuun mennessä yhdessä EASAn kanssa ja yhteistyössä sotilasilmailuviranomaisten ja -teollisuuden kanssa pilottihankkeen, jolla perustetaan siviili- ja sotilaskäyttöön tarkoitetuissa ilma-alusmalleissa käytettävien osien vastavuoroisen tunnustamisen mekanismi. Hankkeessa olisi laadittava siviili- ja sotilasalan rajapintaa koskeva sopimus eri osapuolten vastuiden määrittelemiseksi. Pilottihanke olisi saatettava päätökseen viimeistään kahden vuoden kuluttua toimintasuunnitelman hyväksymisestä.

·Komission yksiköt, EDA ja EUH tutkivat kiireellisiä toimenpiteitä, joilla asevoimille annettaisiin tarvittaessa etuoikeus käyttää liikenneinfrastruktuuria, kuljetusvalmiuksia ja kuljetusreittejä, kun käynnissä on EU:n tasolla tunnustettu kriisitilanne. Siviili- ja sotilasalan välisten synergioiden lisäämiseksi osapuolet arvioivat mahdollisuuksia varmistaa strategisia kuljetuksia koskevien valmiuksien saatavuus esimerkiksi siviilipuolen palvelujentarjoajien kanssa tehtävillä puitesopimuksilla.

EU:n jäsenvaltioita kehotetaan

·varmistamaan EDAn työn pohjalta tulevien digitaalisten prosessien ja menettelyjen kyberuhkien sietokyky ja selvittämään mahdollisuutta laatia suojaukseen liittyviä toiminnallisia vaatimuksia.

4.    KUMPPANUUSULOTTUVUUS

EU:lla ja Natolla on yhteinen intressi varmistaa sotilashenkilöstön ja -kaluston nopea liikkuminen sekä tavanomaisissa rauhanajan toimissa että kriisiaikoina. Johdonmukaisuuden ja keskinäisen tuen varmistaminen kullakin toimintalohkolla on sen vuoksi ollut olennainen osa sotilaallista liikkuvuutta koskevaa aloitetta sen käynnistämisestä lähtien. Ukrainan sota on nostanut esiin uusia kysymyksiä tarpeesta yhdistää kuljetusreitit naapurimaiden ja -alueiden, myös Ukrainan, reittien kanssa.

4.1    EU ja Nato

Kumppanuus Naton kanssa on olennainen osa tätä toimintasuunnitelmaa. Sotilaallista liikkuvuutta koskeva jäsennelty vuoropuhelu on tärkein väline, jolla edistetään vuoropuhelua ja yhteistyötä henkilöstön tasolla säännöllisten kokousten avulla, ja se perustuu jatkossakin näiden kahden organisaation väliseen vastavuoroiseen tietojenvaihtoon. Sotilaallisen liikkuvuuden edellyttämiin kaksikäyttöisiin liikenneinfrastruktuureihin tehtävät investoinnit hyödyttävät sekä EU:ta että Natoa. Teknisissä ja maantieteellisissä vaatimuksissa on päällekkäisyyksiä, ja teknisiä standardeja on kehitetty yhteistyössä. Yhteistyön ansiosta EU:n sotilaalliset vaatimukset sotilaallista liikkuvuutta varten vastaavat Naton vaatimuksia noin 95-prosenttisesti.

Tavoitteena on varmistaa johdonmukainen lähestymistapa ja synergiat EU:n ja Naton välillä ja puuttua tehokkaasti olemassa oleviin esteisiin, myös oikeudellisiin sekä infrastruktuuriin ja menettelyihin liittyviin esteisiin, sotilashenkilöstön ja -varustuksen liikkumisen ja rajanylitysten helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi suvereeneja kansallisia päätöksiä kaikilta osin noudattaen. Tämä koskee erityisesti toimia, jotka liittyvät infrastruktuurin parantamiseen ja siihen liittyviin vaatimuksiin, menettelyihin ja sääntelyyn liittyvien esteiden vähentämiseen, häiriönsietokyvyn parantamiseen ja vastavuoroiseen osallistumiseen sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyviin harjoituksiin.

Sotilaallista liikkuvuutta koskevaa vuorovaikutusta edistetään tehostetun yhteistyön perusperiaatteiden mukaisesti, joita ovat erityisesti täysi avoimuus, molempien organisaatioiden itsenäisen päätöksenteon ja menettelyjen kunnioittaminen, osallisuus ja vastavuoroisuus. Tällä ei kuitenkaan puututa minkään EU:n jäsenvaltion turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.

4.2 Yhteyden muodostaminen muihin kumppaneihin

EUH tutkii yhdessä komission yksiköiden ja EDAn kanssa muiden kumppaneiden kanssa eri muodoissa tehtävää yhteistyötä sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Tähän sisältyy sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvän kehityksen käsitteleminen turvallisuutta ja puolustusta koskevissa vuoropuheluissa EU:n keskeisten kumppaneiden, muun muassa sotilaallista liikkuvuutta koskevaan PRY-hankkeeseen osallistuvien kumppaneiden ja erityisesti Yhdysvaltojen, Kanadan ja Norjan, kanssa. Yhdistyneen kuningaskunnan odotetaan myös liittyvän pian tähän PRY-hankkeeseen, kun tarvittavat menettelyt on saatettu päätökseen. Tällä edistetään sotilaallista liikkuvuutta koskevaa transatlanttista yhteistyötä sekä EU:n ja Naton kumppanuutta.

Lisäksi on aiheellista selvittää kaksikäyttömahdollisuuksia, joita meneillään oleva työ jäsenvaltioiden tärkeimpien kuljetusreittien liittämiseksi nykyistä paremmin Ukrainan kaltaisiin keskeisiin kumppanimaihin tarjoaa. Aihetta on käsitelty EU:n ja Ukrainan välisistä solidaarisuuskaistoista annetussa tiedonannossa ja komission 27. heinäkuuta 2022 tekemässä ehdotuksessa neljän eurooppalaisen liikennekäytävän laajentamisesta Ukrainaan ja Moldovaan 32 . Lisäksi heinäkuussa 2022 tehtyyn muutettuun ehdotukseen TEN-T-asetuksen tarkistamisesta sisältyy säännös rautateiden eurooppalaisen raideleveyden standardoinnista Ukrainan, Moldovan ja EU:n välisen yhteentoimivuuden parantamiseksi.

EU on myös valmis jakamaan parhaita käytäntöjä sen edistyksen pohjalta, jota se on saavuttanut sotilaallisen liikkuvuuden edistämisessä alueellisten kumppaneiden ja laajentumismaiden kanssa muun muassa Länsi-Balkanilla. Tämä koskee esimerkiksi koko hallinnon kattavaa lähestymistapaa, kaksikäytön huomioon ottavaa toimintamallia ja hallinnollista rasitusta ja viivästyksiä vähentäviä käytännön toimia.

 

Keskeiset toimet EU:n tasolla:

·EUH jatkaa yhdessä komission yksiköiden ja EDAn kanssa EU:n ja Naton välistä sotilaallista liikkuvuutta koskevaa jäsenneltyä vuoropuhelua, jonka tarkoituksena on jakaa tietoja ja varmistaa kunkin toimintalohkojen yhdenmukaisuus.

·EUH sisällyttää yhdessä komission yksiköiden ja EDAn kanssa sotilaallisen liikkuvuuden tarvittaessa asiaankuuluvien kumppaneiden, erityisesti Kanadan, Norjan ja Yhdysvaltojen, kanssa käytäviin turvallisuus- ja puolustusalan vuoropuheluihin.

·Komission yksiköt ja EUH tutkivat kaksikäyttömahdollisuuksia meneillään olevassa työssä, jonka tavoitteena on liittää jäsenvaltioiden pääasialliset kuljetusreitit entistä kiinteämmin erityisesti Ukrainaan ja Moldovaan.

·EUH:n ja komission yksiköt tutkivat mahdollisuuksia edistää parhaita käytäntöjä koskevaa vuoropuhelua alueellisten kumppaneiden ja erityisesti laajentumismaiden kanssa.

5. TULEVAT TOIMET

Korkea edustaja ja komissio esittävät sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelman EU:n jäsenvaltioiden käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Tämä mahdollistaa sen viipymättömän ja koordinoidun täytäntöönpanon.

EU:n jäsenvaltioille annetaan tämän toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevia säännöllisiä yhteisiä edistymiskertomuksia, joista ensimmäinen annetaan marraskuuhun 2023 mennessä.

(1)

Turvallisuus- ja puolustusalan strateginen kompassi – Euroopan unioni, joka suojaa kansalaisiaan, arvojaan ja etujaan sekä edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta (7348/1/22).

(2)

Toimintasuunnitelma perustuu yhteiseen tiedonantoon Sotilaallisen liikkuvuuden parantaminen Euroopan unionissa (JOIN(2017) 41 final) ja yhteiseen tiedonantoon sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmasta (JOIN(2018) 5 final).

(3)

Sotilaalliset vaatimukset sotilaallista liikkuvuutta varten EU:ssa ja sen ulkopuolella, 4. heinäkuuta 2019 tehty päivitys (ST 10921/19), jonka neuvosto hyväksyi 15. heinäkuuta 2019 ja sovitti yhteen jäljellä olevan osan kanssa 19. heinäkuuta 2019 (ST 11373/19).

(4)

 Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous (17.–21. heinäkuuta 2020) – Päätelmät,  https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-10-2020-INIT/fi/pdf , s. 53.

(5)

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/1328, annettu 10 päivänä elokuuta 2021, tiettyihin kaksikäyttöinfrastruktuuritoimien luokkiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1153 nojalla sovellettavien infrastruktuurivaatimusten määrittämisestä, C(2021) 5859 (EUVL L 288, 11.8.2021, s. 37).

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

(7)

Kanada, Norja ja Yhdysvallat.

(8)

Neuvoston päätelmät turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta EU:n globaalistrategian yhteydessä, 25. kesäkuuta 2018, 18 kohta, https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-10246-2018-INIT/fi/pdf

(9)

Yhteinen tiedonanto sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmasta (JOIN(2018) 5 final).

(10)

Muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, asetuksen (EU) 2021/1153 ja asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 kumoamisesta (COM(2022) 384 final).

(11)

Ilmaliikenteen hallintaa (ATM) (verkon hallinnointi, yhteentoimivuus, lennonvarmistuspalvelujen tarjoaminen, siviili- ja sotilaskäyttäjien ilmatilan käyttö) unionissa käsitellään yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevassa aloitteessa ja SESAR-hankkeessa. Sen perustana oleva sääntelykehys vaikuttaa ilmaliikenteen hallintajärjestelmien ja infrastruktuurin kaksikäyttöön.

(12)

  Ulkoasiainneuvoston päätelmät, 25.6.2018, 18 kohta: ”Kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2024 kansallisia toimia lisätäkseen sotilaallisen liikkuvuuden tehokkuutta ja laatimaan kunkin jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti yksinkertaiset ja standardoidut säännöt ja menettelyt, jotka ovat sopusoinnussa toimintasuunnitelman ja sotilaallista liikkuvuutta EU:ssa ja sen ulkopuolella koskevien sotilaallisten vaatimusten kanssa, ja pyrkimään siihen, että seuraavat ensisijaiset toimet saadaan toteutettua vuoden 2019 loppuun mennessä:

a) kehitetään sotilaallisen liikkuvuuden kansalliset suunnitelmat ja annetaan niiden täytäntöönpanolle ensisijainen merkitys;

b) nopeutetaan rajanylitysmenettelyjä asiaankuuluvien standardoitujen menettelyjen sekä kansallisen päätöksenteon ja vaatimusten mukaisesti ja tehdään tältä osin yhteistyötä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa, jotta luvat rutiinitoimissa tapahtuvaan rajat ylittävään liikkumiseen, mukaan luettuina sotilaallisen liikkumisen ja kuljetusten kaikenlaisia muotoja (maa-, lento- ja merikuljetukset) ja näkökohtia koskevat pyynnöt maahantulo- ja liikkumislupien myöntämiseksi, voitaisiin myöntää yhden työpäivän kuluessa; ja pohditaan tämän määräajan lyhentämistä edelleen nopean toiminnan yksiköiden osalta;

c) helpotetaan ja nopeutetaan viestintää ja menettelyjä ja luodaan tätä varten kaikkia sotilaallisen liikkuvuuden näkökohtia käsittelevä vahva kansallisten yhteyspisteiden yhteenliitetty verkko, jonka avulla voidaan muun muassa vastata nopeasti rajat ylittävää liikkumislupaa koskeviin pyyntöihin;

d) hyödynnetään nykyisiä asianmukaisia kansallisia ja monikansallisia harjoitusmalleja, jotta voidaan harjoittaa entistä säännöllisemmin sotilaallista liikkuvuutta, mukaan luettuna LIVEX-harjoitusten yhteydessä, ja lyhyellä varoitusajalla tapahtuvaa liikkumista.”

(13)

Maaliikenteen teknisellä järjestelyllä pyritään parantamaan sotilaallista liikkuvuutta teillä, rautateillä ja sisävesiväylillä yhdenmukaistamalla ja yksinkertaistamalla hallinnollisia menettelyjä ja helpottamalla liikkumista koskevien lupien saamista. Sen ovat allekirjoittaneet 23 osallistuvaa jäsenvaltiota ja Norja.

(14)

Ilmaliikenteen teknisellä järjestelyllä pyritään kattamaan laajempi valikoima tehtäviä, jotka täydentävät olemassa olevaa diplomaattisten selvitysten teknistä järjestelyä, ja siihen kuuluvia aiheita ovat esimerkiksi ilmatankkaus, kauko-ohjatun ilma-aluksen käytön kokonaisjärjestelmäalustat, koulutusoperaatiot, hävittäjät ja helikopterituki. Sen ovat allekirjoittaneet 22 osallistuvaa jäsenvaltiota ja Norja.

(15)

Komission yhdessä EDAn ja EU:n jäsenvaltioiden kanssa tekemän, kaksi vuotta kestäneen työn tuloksena EU:n virallisessa lehdessä julkaistiin useita muutoksia komission delegoituun asetukseen (EU) 2015/2446 ja komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2015/2447 eli unionin tullikoodeksin delegoituihin säädöksiin ja täytäntöönpanosäädöksiin.

(16)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02015R2446-20220101&from=EN

(17)

Viro, Liettua, Saksa, Bulgaria, Puola, Luxemburg, Romania, Tšekki ja Latvia sekä Norja.

(18)

Logistiikka on suljettu ja häiriönsietokykyinen järjestelmä, jossa kaikki toimittajat, kuluttajat ja kolmannet osapuolet osallistuvat vastavuoroisesti toimitusketjuun. Logistiikka koostuu hankinnoista, siirroista ja kuljetuksista, koulutuksesta, jakelusta ja toimitusten hallinnasta. Logistiikan tavoitteena on toimittaa tilattu määrä tilausta vastaavaa tavaraa pyydettyyn aikaan ja pyydettyyn paikkaan.

(19)

Voimavarojen kehittämissuunnitelman uudistamisen hyväksyminen ja toteuttaminen, EDAn johtokunnan asiakirja 2018/15, 28. kesäkuuta 2018.

(20)

 Hankkeen ”Ylimittaisen rahdin strategiset ilmakuljetukset” yleisenä tavoitteena on korjata ylimittaisten strategisten ilmakuljetusten kriittinen puute kehittämällä eurooppalainen ratkaisu ylimittaisen tai erikoisrahdin kuljetuksiin.

(21)

Tällaisia rakenteita ovat Euroopan ilmakuljetusjohtoporras (EATC), Euroopan kuljetusten koordinointikeskus (MCCE, kaikki liikennemuodot) ja Ateenan monikansallinen merikuljetusten koordinointikeskus (AMSCC). EU:n yhteydenpidossa näiden rakenteiden kanssa noudatetaan kaikilta osin kaikkien jäsenvaltioiden osallisuutta monikansallisissa rakenteissa koskevia periaatteita, jotka vahvistettiin 17. kesäkuuta 2020 annetuissa neuvoston päätelmissä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (21 kohta).

(22)

Tapahtumaan osallistui edustajia EU:n jäsenvaltioista, Euroopan ulkosuhdehallinnosta ja EU:n sotilasesikunnasta, komission yksiköistä, Euroopan puolustusvirastosta sekä EU:n keskeisistä kumppaneista – Naton henkilöstöstä ja kolmesta Naton jäsenvaltiosta eli Yhdysvalloista, Kanadasta ja Norjasta.

(23)

Yhteinen valmisteluasiakirja – Viides edistymiskertomus vuonna 2016 hyväksytyn hybridiuhkien torjumista koskevan yhteisen kehyksen ja selviytymiskyvyn ja valmiuksien kehittämisestä hybridiuhkien varalta vuonna 2018 annetun yhteisen tiedonannon täytäntöönpanosta, SWD(2021) 729 final.

(24)

Yhteinen valmisteluasiakirja – Viides edistymiskertomus vuonna 2016 hyväksytyn hybridiuhkien torjumista koskevan yhteisen kehyksen ja selviytymiskyvyn ja valmiuksien kehittämisestä hybridiuhkien varalta vuonna 2018 annetun yhteisen tiedonannon täytäntöönpanosta, SWD(2021) 729 final.

(25)

COM(2020) 829 final. Kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevasta direktiivistä päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen kesäkuussa 2022, ja sen odotetaan tulevan voimaan vuoden 2023 alussa. Sillä korvataan 8. joulukuuta 2008 annettu neuvoston direktiivi 2008/114/EY Euroopan elintärkeän infrastruktuurin määrittämisestä ja nimeämisestä sekä arvioinnista, joka koskee tarvetta parantaa sen suojaamista.

(26)

Ehdotus neuvoston suositukseksi hyväksyttiin 18. lokakuuta 2022. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_6238

(27)

Tämä direktiivi kumotaan ja korvataan toimenpiteistä yhteisen korkean kyberturvatason varmistamiseksi koko unionissa annetulla direktiivillä (tarkistettu verkko- ja tietoturvadirektiivi).

(28)

COM(2020) 829 final. Kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevasta direktiivistä päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen kesäkuussa 2022, ja sen odotetaan tulevan voimaan vuoden 2023 alussa. Sillä korvataan 8. joulukuuta 2008 annettu neuvoston direktiivi 2008/114/EY Euroopan elintärkeän infrastruktuurin määrittämisestä ja nimeämisestä sekä arvioinnista, joka koskee tarvetta parantaa sen suojaamista.

(29)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/452, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta.

(30)

Ks. muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, asetuksen (EU) 2021/1153 ja asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 kumoamisesta, 47 artikla (COM(2021) 812 final).

(31)

EDA laatii puolustus- ja turvallisuusalan kestävän energiahuollon kuulemisfoorumin (CF SEDSS III) avulla yhteistyössä yhteisen tutkimuskeskuksen ja energian pääosaston kanssa tutkimuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista puolustukseen liittyviin kriittisiin energiainfrastruktuureihin (CEI) ja siitä, miten niiden häiriönsietokykyä hybridiuhkia vastaan voidaan parantaa. Tässä yhteydessä vuonna 2023 järjestetään teoreettinen harjoitus, jolla pyritään tunnistamaan haavoittuvuuksia ja lisäämään synergioita siviilialan kanssa puolustuksen häiriönsietokyvyn parantamiseksi.

(32)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: EU:n ja Ukrainan välisiä solidaarisuuskaistoja koskeva toimintasuunnitelma Ukrainan maataloustuotteiden viennin ja EU:n kanssa käytävän kahdenvälisen kaupan helpottamiseksi (COM(2022) 217 final).