Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Uusi eurooppalainen innovaatio-ohjelma”

(2023/C 79/09)

Esittelijä:

Markku MARKKULA (FI, EPP), Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja

Viiteasiakirja:

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi eurooppalainen innovaatio-ohjelma

COM(2022) 332 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

Miksi innovaatio-ohjelma on olennaisen tärkeä? Ohjelmalla voidaan vauhdittaa siirtymää

suhtautuu myönteisesti uuteen eurooppalaiseen innovaatio-ohjelmaan, jolla pyritään edistämään innovatiivista ajattelua ja innovointitoimia, jotta Eurooppa voisi toimia tieteen, teollisen perustan, elinvoimaisten startup-ekosysteemien, innovointiedellytysten ja osaamispohjan tiennäyttäjänä. AK korostaa, että EU:n kunnianhimoiset innovaatiopoliittiset tavoitteet voidaan saavuttaa välttämällä hajanaisuutta ja orkestroimalla vaikuttavia toimia teollisuuden, tiedeyhteisön, sosiaalisten aloitteiden sekä alue- ja paikallishallinnon välisen tehokkaan yhteistyön avulla niin paikallis- ja aluetasolla kuin alueidenvälisellä tasolla, samalla kun vastataan muun muassa ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja tarpeeseen parantaa kykyä selviytyä terveysuhkista ja edistää digitalisaatiota.

katsoo kuitenkin, että tiedonannossa olisi pitänyt ehdottaa uusia innovaatioaloja sekä uutta ja perinpohjaista lähestymistapaa innovaatioon EU:n toimintapolitiikoissa. Monien haasteiden (globalisaatio, ympäristö, terveys, väestön ikääntyminen, laajojen maaseutualueiden autioituminen ja rauha/sota) leimaamassa tilanteessa komission olisi hyödynnettävä näistä kriiseistä saatuja kokemuksia, ajateltava luovasti ja muun muassa käynnistettävä keskustelu siitä, minkä tyyppisiä innovaatioita selviytymiskykyinen eurooppalainen yhteiskunta edellyttäisi. Tarve kiinnittää enemmän huomiota yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin innovaatioihin, jotka voivat liittyä edellä mainittuihin tai muihin haasteisiin, kuten työllisyyteen ja erityisesti nuorten työllisyyteen, on erityisen merkittävä.

ehdottaa, että Euroopan komissio lisää viipymättä uuteen eurooppalaiseen innovaatio-ohjelmaan täydentäviä toimenpiteitä, joissa keskitytään yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin ja energiakysymyksiin, ja integroi nämä toimenpiteet kestävään kasvuun tähtäävien yhteiskunnallisten muutosten nopeuttamiseksi.

toteaa, että politiikkatoimiin on sisällytettävä selkeät tavoitteet kahdenlaisten innovaatiokuilujen umpeen kuromiseksi: Eurooppa on useilla innovaatiopolitiikan aloilla huomattavasti globaaleja johtajia – Yhdysvaltoja ja Aasian maita – jäljessä, ja EU:n sisällä innovatiivisuuden ratkaisevaa merkitystä ei oteta monilla alueilla riittävän vakavasti ja parhaiten menestyvät alueet ovat jopa yhdeksän kertaa heikoimmin menestyviä alueita innovatiivisempia. AK muistuttaa, että kaikilla alueilla ei ole samoja teknisiä, inhimillisiä ja taloudellisia voimavaroja innovatiivisuutensa parantamiseksi.

korostaa, että uuden innovaatio-ohjelman täytäntöönpano edellyttää radikaalimpia toimenpiteitä kuin mitä EU yleensä toteuttaa Euroopan laajuisissa toimintapoliittisissa aloitteissaan ja että innovaatioprosessien on oltava systeemisempiä ja niissä on otettava enemmän riskejä. Tavoitteen on oltava selkeä, realistinen, haastava ja mitattavissa, jotta vaikutukset saadaan kaksinkertaistettua ja toteutusaika puolitettua.

korostaa, että innovaatio-ohjelman on toimittava koko EU:lle kriittisenä signaalina sellaisten vaikuttavien konkreettisten – sekä välittömien että pitkän aikavälin – toimien käynnistämiseksi, joilla voidaan kuroa umpeen innovaatiokuiluja ja edistää paikka- ja aluelähtöisiä innovaatioekosysteemejä.

on samaa mieltä Euroopan komission kanssa siitä, että uusi innovaatioaalto – syväteknologian innovaatio – perustuu huipputieteeseen, teknologiaan ja insinööritieteisiin, ja siinä yhdistyvät usein fysiikan, biologian ja digitaalialan edistysaskeleet. Syväteknologian innovaatiolla on potentiaalia tarjota muutosvoimaisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. AK korostaa, että uuden innovaatioaallon tarkoituksena on oltava sellaisten monialaisten yhteiskehittämisprosessien vauhdittaminen, jotka lisäävät yhteiskunnallisia (1) ja sosiaalisia (2) innovaatioita ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseksi, ja että näissä toimissa on otettava inhimilliset näkökohdat vahvasti huomioon, jotta Eurooppa pääsee hyötymään yhä enemmän yrittäjähenkisen johtajuuden universaalista kehityksestä.

suhtautuu myönteisesti alueellisen innovoinnin kumppanuuksia koskevan pilottitoimen tunnustamiseen ja erityisesti alueellisen innovoinnin kumppanuuksien roolin tunnustamiseen alueidenvälisesti toisiinsa linkitettyjen yhteenliitettävien alueellisten syväteknologian innovaatiolaaksojen ja alueiden välisten innovaatioinvestointien edistämisessä.

pitää valitettavana, ettei Euroopan komissio ole käyttänyt hyväkseen tilaisuutta korostaa tarvetta luoda vahva yhteys paikallisten innovaatioekosysteemien ja eurooppalaisen tutkimusalueen (European Research Area, ERA) välille tutkimusalueen keskusten kautta (3).

10.

kehottaa Euroopan komissiota ja EU:n jäsenvaltioita vauhdittamaan ERA-keskusten perustamista ERA-toimintasuunnitelman puitteissa sen varmistamiseksi, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokumppanuuksia ja -toimia nostetaan painopistealoiksi paikallis- ja aluetason poliittisten johtajien asialistalla.

Miksi EU:n innovaatiot ja johtoasema syväteknologian alalla ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan?

11.

korostaa Euroopan potentiaalia tulla maailmanlaajuiseksi innovaatiojohtajaksi seuraavilla aloilla: uusiutuvat energialähteet, vähähiilinen vety, akut, digitaaliteknologiat, droonit ja tekoäly, suurteholaskenta, puolijohteiden tuotanto ja suunnittelu, Industry Commons -lähestymistapa, terveys ja elintarvikeala, innovatiivisten ratkaisujen hankinnat sekä teollisuuden ja korkeakoulujen yhteistyö EU:n ohjelmien kautta. AK toteaa myös, että EU:n yritykset ovat maailman kärkeä arvokkaiden vihreiden patenttien ja energiaintensiivisten teollisuudenalojen vihreiden patenttien alalla. Lisäksi viidennes huipputason tiedejulkaisuista maailmassa tuotetaan EU:ssa. Maailmanlaajuinen johtoasema yritys- ja teollisuustoiminnassa ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioalalla edellyttää kuitenkin monien kunnianhimoisten politiikkavälineiden tinkimätöntä täytäntöönpanoa.

12.

korostaa, että menestykseen päästään vain toisiinsa liitettyjen paikallisten ja alueellisten toimien avulla. AK tähdentää, että Eurooppa on koko innovaatioprosessin rahoituksessa edelleen Yhdysvaltoja ja Kiinaa jäljessä. Yksityiset investoinnit lisääntyvät nopeammin kuin muualla, mutta Yhdysvaltoihin ja Kiinaan verrattuna eurooppalaiset pääomasijoittajat välttelevät vielä suhteellisen paljon riskejä tehdessään merkittäviä sijoituksia.

13.

kehottaa ottamaan opiksi viime vuosikymmeninä toteutetuista EU:n edellisistä kahdestatoista innovaatio-ohjelmasta, jotka eivät ole muuttaneet riittävästi innovaatiomallia seuraavien seikkojen osalta:

—	siirtyminen tavoitteelliseen luovuuteen ja innovaatiokulttuuriin

—	siirtyminen suhteellisen umpinaisista klustereista aidosti avoimiin innovaatioekosysteemeihin

—	yrittäjähenkisen johtajuuden kehittäminen

—	sellaisten erityisohjelmien edistäminen kouluista alkaen, joissa kiinnitetään erityistä huomiota naisiin ja tyttöihin

—	jatkuva keskittyminen startup-yrityksiin toimintaansa laajentavien ja kasvuyritysten kustannuksella

—	tietämyksenhallinnan, orkestroinnin ja hankkeiden välisten synergioiden lisääminen

—	yhteistyö paikallisten ja alueellisten, paikkalähtöisten ja temaattisten innovaatioekosysteemien kanssa

—	vertailukehittämisen ja -oppimisen hyvät käytänteet ja systeemiset muutosmallit globaalilla tasolla

—	synergioiden ja tietämyksen jakaminen EU:n ohjelmien ja muiden aloitteiden välillä innovaatiokuilun kaventamiseksi

—	eurooppalaisten kumppanuuksien luominen, monitasoinen hallinto ja systeeminen muutos.

14.

kannustaa kuntia ja alueita tarttumaan kriittisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin missiovetoisesti ja laatimaan missioitaan, kuten vihreän kehityksen ohjelma paikallistasolla ja digitalisaatiota koskevat etenemis- ja toimintasuunnitelmat. Niissä olisi otettava huomioon alueelliset älykkään erikoistumisen strategiat ja hyödynnettävä sekä julkisia että yksityisiä EU-, valtio-, alue- ja paikallistason rahoitusvälineitä. EAKR:n, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja Horisontti-puiteohjelman välisten synergioiden vahvistaminen on välttämätöntä erityisesti pk-yritysten, yliopistojen, teknologiakeskusten ja tutkimus- ja innovaatio-organisaatioiden välisen yhteistyön vahvistamiseksi. Eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien verkoston edistäminen auttaa orkestroimaan alueellista innovaatioekosysteemiä ja mahdollistaa maailmanlaajuisille kärkipaikoille yltävien eurooppalaisten käytävien ja verkostojen luomisen.

15.

tuo esiin kuntien ja alueiden menestyksekkäät aloitteet ja parhaat käytänteet, mukaan luettuina AK:n kanssa toteutetut EU:n kampanjat, kuten kansalaisvuoropuhelut, innovointileirit, Euroopan yrittäjyysalueet ja Tiede kohtaa alueet -aloite. Ne ovat osoittaneet, miten paikallinen integrointi auttaa käynnistämään haastekeskeisen vuoropuhelun erilaisten toimijoiden paikallisten verkostojen kanssa institutionaalisten ja ajattelumalliin perustuvien esteiden ylittämiseksi pyrittäessä vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin.

16.

muistuttaa, että syväteknologian päämääränä on yhteiskunnallinen edistys ja että sosiaalinen hyväksyttävyys ja hyödyllisyys on otettava huomioon. Tämä edellyttää julkisten ja yksityisten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestointien lisäämistä, jotta päästään teknologianeutraaliuteen ja vältetään riippuvuutta yhdestä tietystä teknologiasta. AK korostaa, että yhteiskunnalliseen innovointiin sisältyy ongelmanratkaisuvalmiuksia ja yrittäjyysnäkökohtia häiriöihin puuttumiseksi, jotta voidaan luoda lisäarvoa ja välttää takaiskuja ja yhteiskunnalle aiheutuvia kielteisiä kustannuksia. Sen vuoksi innovaatio-ohjelman täytäntöönpanossa on kiinnitettävä enemmän huomiota kaikkiin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioalan sidosryhmiin, myös kansalaisiin, ja laajemmin tieteen ja yhteiskunnan suhteisiin sekä vaadittaviin yhdessä rakentamisen prosesseihin.

17.

toteaa, että maailmanlaajuiset osaamisverkostot ja yhteistoiminnallinen oppiminen ovat olennaisen tärkeitä, ja siksi kansainvälisiin verkostoihin osallistuvat paikalliset toimijat, kuten maailmanlaajuisesti verkottuneet tutkijat, yritykset ja valtiosta riippumattomat järjestöt, voivat ja niiden pitäisi tuoda asiaankuuluvaa osaamista ja mahdollisia ratkaisuja ulkopuolelta paikalliseen toimintaympäristöön.

18.

korostaa, että älykkään erikoistumisen strategioilla on keskeinen rooli alueellisten innovaatioekosysteemien vahvistamisessa, jotta voidaan paremmin edistää kestävää talouskasvua ja ratkaista yhteiskunnallisia haasteita alhaalta ylöspäin suuntautuvalla, yhteistyöhön perustuvalla ja kontekstisidonnaisella tavalla parhaiten tutkittuja ratkaisuja hyödyntäen. Komitea on tyytyväinen Vanguard-aloitteen kaltaisiin pyrkimyksiin luoda eurooppalaisia teollisuuden arvoketjuja, jotka perustuvat täydentävyyteen älykkään erikoistumisen strategioissa.

19.

katsoo, että innovoinnin hallinnoinnissa olisi käytettävä hyväksi johtamis- ja hallintamallien monimuotoisuutta sellaisten käyttäytymis- ja johtamiskäytäntöjen kehittämiseksi, joilla tuetaan siirtymistä yrittäjähenkisyyteen sekä kaikki sukupolvet kattavaan ja rajatylittävään oppimisyhteiskuntaan, joka on tehokas yhteisessä suunnittelussa, yhteistyössä, tietämyksen jakamisessa ja tietoon perustuvassa päätöksenteossa.

20.

katsoo, että kun tiettyyn yhteiskunnalliseen haasteeseen liittyviä teknologisia ratkaisuja tuetaan laajasti ja ne osoitetaan toimiviksi, kuten vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä, EU-tasolla on keskeinen rooli luotaessa edellytykset tavoitteelliselle ja vaikutushakuiselle laajentamiselle, jakamiselle ja standardien luomiselle välttäen samalla sääntelyä, joka johtaisi teknologialukkiutumiin. Tällaista tukea voidaan kehittää lisäämällä kansalaisten osallistumista erilaisten viestintävälineiden avulla.

21.

muistuttaa, että alueilla ja teollisuudenaloilla on yhä enemmän kysyntää kohdennettujen innovaatiopolitiikkojen yhteiskehittämiselle ja että tämä edellyttää nopeampaa edistymistä syväteknologian, vihreän ja digitaalisen siirtymän ja kestävän kehityksen tavoitteiden aloilla.

Innovoinnin luonne: paikkalähtöinen, rakenteellinen, muutosvoimainen, vaikutuskeskeinen

22.

vahvistaa, että EU:n innovaatiopolitiikalla on yhdessä EU:n tutkimuspolitiikan kanssa varmistettava huipputiede, jotta voidaan edistää innovointia ja auttaa yhteiskuntaa ja yrityksiä kohtaamaan kriisit ja haasteet, joita kaikilla EU:n kunnilla ja alueilla tällä hetkellä on, ja selviytymään niistä. AK korostaa Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta annettavan EU:n aluerahoituksen jatkossakin tärkeää roolia. AK kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia ja paikallis- ja alueviranomaisia ottamaan huomioon Euroopan komission lausunnon (4), jonka mukaan yhteistyössä hallinnoitavia koheesiopolitiikan rahastoja ja suoraan hallinnoitavia rahastoja koskeva sääntelykehys vuosiksi 2021–2027 mahdollistaa vahvemmat synergiat EAKR:n ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman välillä.

23.

toteaa, että Euroopan komission ja AK:n yhteinen toimintasuunnitelma tutkimuksen, innovoinnin, koulutuksen ja niihin liittyvien toimintapolitiikkojen alalla Euroopan laajuisten tietovirtojen ja yhteistoiminnallisen oppimisen lisäämiseksi poliittisessa päätöksenteossa tarjoaa mahdollisuuksia voimaannuttaa tutkijoita, yrittäjiä ja kansalaisyhteiskuntaa vahvistamaan alueellisia tutkimus- ja innovaatioekosysteemejään ja tulemaan kiinteäksi osaksi yleiseurooppalaista huippuosaamisen verkostoa.

24.

muistuttaa, että elpymis- ja palautumistukivälineestä (joka on tarkoitettu ensisijassa covid-19-pandemian jälkeiseen elpymiseen ja talouden uudistamiseen) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (joka on tarkoitettu ensisijassa tukemaan hiilialueita ja muita alueita, joihin ilmastoneutraaliuteen siirtyminen vaikuttaa eniten) osoitetulla EU:n rahoituksella ei voida vielä saavuttaa innovointia edistävää täysimääräistä vaikutusta, ennen kaikkea siksi, että käytössä olevat prosessit varojen käyttöön saamiseksi ovat hyvin hitaita, ja niihin sovelletaan EU:n tiukkoja valtiontukisääntöjä.

25.

tähdentää paikallis- ja alueviranomaisten ja AK:n roolia, sillä niiden kautta kansalaiset ja heidän demokraattisesti valitut edustajansa voivat vaikuttaa innovoinnin suuntaan ja tarkoitukseen sekä kehittää ratkaisuja käyttäjän ominaisuudessa toimivina innovoijina. Tässä yhteydessä on tärkeää lisätä paikallis- ja alueviranomaisten vaikutusmahdollisuuksia ja tukea niitä kaikin tavoin sekä varmistaa, että ne ovat asianmukaisesti valmistautuneita, jotta ne kykenevät tukemaan innovointia paikallistasolla.

26.

korostaa, että innovaatio-ohjelma ja paremman sääntelyn agenda on kytkettävä paremmin toisiinsa hyödyntämällä AK:n RegHub-verkoston tuoreita havaintoja julkisista hankinnoista (5) ja julkisten investointien esteiden poistamisesta (6) sekä nivomalla paikallis- ja aluekehityksen toimijat innovointia edistävien innovatiivisten sääntelyratkaisujen löytämiseen. Industry and Societal Commons -lähestymistapa on tässä yhteydessä olennaisen tärkeä molempien toimintaohjelmien integroimiseksi.

27.

kehottaa EU:n tutkimuspolitiikan, ERA:n toimintapoliittisen ohjelman ja ERA-foorumin osalta muuttamaan päätöksentekoa avoimemmaksi siten, että kansalaiset ovat mukana aktiivisina osallistujina ja toimijoina, sekä ottamaan kaikilta osin huomioon AK:n ja alueisiin kytköksissä olevien sidosryhmien panoksen. Tämä tarkoittaa, että tulee keskittyä enemmän tieteen ja innovaation julkiseen arvoon valittaessa haasteita, joihin EU:n on määrä vastata, ja että samalla tulee pyrkiä saamaan kehittämis- ja täytäntöönpanotoimille niiden edellyttämä suuren yleisön tuki.

Viiden lippulaiva-alan erityisnäkökohtia

Lippulaiva-ala: Syväteknologiaan keskittyvien scale-up-yritysten rahoittaminen

28.

panee merkille, että useimmilla Euroopan mailla on toimivat rahoitusmarkkinat, jotka perustuvat kansallisiin valtion tukemiin riskipääoma- ja pääomasijoitusmarkkinoihin, ja että ehdotetun Euroopan innovaationeuvoston (EIC) rahaston, joka asettaa käyttöön julkisia avustuksia ja pitkäjänteisiä pääomasijoituksia, olisi tuotava lisäarvoa markkinoille ja vältettävä nykyisten markkinoiden häiritseminen.

29.

korostaa, että tarvitaan rahoitusta aloitteisiin, joilla luodaan suotuisat olosuhteet uusille ja innovatiivisille teknologiapohjaisille yrityksille, jotta ne voivat jatkaa toimintaansa alueellaan hyödyntäen synergioita ja kehittäen täydentävyyttä tutkimusorganisaatioiden ja muiden yritysten kaltaisten paikallisten sidosryhmien kanssa.

30.

katsoo, että tutkimuksen ja innovoinnin yhteyksiä vahvistettaessa olisi myös levitettävä tehokkaasti tutkimuksen Horisontti-puiteohjelman puitteissa toteutettujen hankkeiden tuloksia keskittyen erityisesti niiden arvoon alueellisten innovaatioekosysteemien ja osaamiskolmion (tutkimus, koulutus ja innovointi) parantamisessa sekä kuntien, alueiden ja kansalaisten arjessa, etenkin työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta. AK korostaa tarvetta levittää Horisontti-puiteohjelman tutkimushankkeiden tuloksia tehokkaasti toimielinten avoimen datan portaaleissa.

31.

vahvistaa, etteivät Euroopan innovaationeuvosto ja sen portfolio ole kovinkaan tunnettuja teollisuudenalojen ja startup-, scale-up- ja pk-yritysten keskuudessa koko Euroopassa. Innovaationeuvoston palvelujen tulisi olla yksinkertaisemmin ja helpommin saatavilla.

32.

katsoo, että Euroopan innovaationeuvoston rahaston olisi toimittava katalysaattorina ja että sillä tulisi olla pitkä mutta rajallinen aikahorisontti, ja toteaa painokkaasti, että onnistuneisiin irtautumisiin päästään listautumisantien kautta.

33.

ehdottaa painopisteen asettamista uusiin yrityksiin ja ekosysteemeihin, jotka edellyttävät hyvin suuria investointeja pitkällä aikavälillä, esimerkkeinä sähköautojen akut, vety ja puolijohteet, jotka eivät yleensä houkuttele suoraa yksityistä rahoitusta riittävän varhain. Muutosvoimaiset investoinnit edellyttävät julkisia investointeja, jotka ovat ”kärsivällisiä”, toisin kuin yksityiset investoinnit, joilla edistetään lähinnä markkinapohjaista innovointia.

34.

korostaa, että luova jännite ja luova tuho ovat tehokkaita keinoja keksiä jotakin aivan uutta kehittämällä yhdessä mahdollisia läpimurtoaloitteita. Tämä edellyttää osittaista EU:n rahoituksen käyttöä osaajien ja resurssien pysyttämiseksi sekä houkuttelemiseksi ja uudelleenorganisoimiseksi sellaisista laadukkaista markkinatalouden aloitteista, joilla on vastattu samanlaisiin haasteisiin kokeneiden pitkäaikaisten yrityssuuntautuneiden ja/tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla.

35.

muistuttaa, että Euroopassa on nopeutettava koko innovointiprosessia kentällä luovien ideoiden seulonnan, kokeilujen, testauksen, prototyyppien luomisen, vertailuoppimisen ja toiminnan laajentamisen pohjalta. Euroopan komission olisi osoitettava innovatiivisuutensa luomalla uusia rahoitusmuotoja sellaista paikallista toimintaa varten, jossa ilmenee jo alkuvaiheessa luontaista maailmanlaajuista potentiaalia. Tällaisilla EU:n rahoitusjärjestelmillä edistettäisiin kansallisen ja alueellisen toteutettavuuden rahoitusta, myös koheesiorahastoja aktiivisesti hyödyntäen.

36.

kehottaa Euroopan komissiota ottamaan johtoaseman ja puuttumaan osakemarkkinoiden merkittävimpään rakenteelliseen ongelmaan antamalla julkisesti noteeratuille yhtiöille mahdollisuuden laskea liikkeeseen uusia osakkeita ja myydä niitä markkinoille ilman vaivalloista osakkeiden liikkeeseenlaskuprosessia.

37.

korostaa, että vaikka kaikenlaisten innovaatio-ohjelmien onnistuminen riippuu kyvystä korvata vanhoja tuotteita ja palveluja jatkuvasti uusilla, tästä aiheutuvia haittavaikutuksia olisi pyrittävä vähentämään suunnittelemalla ja rakentamalla tuotteita ja palveluja yhdessä myös paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa, jotta niille saadaan pitkäaikainen hyväksyntä.

Lippulaiva-ala: Kokeilujärjestelyjen ja julkisten hankintojen avulla toteutettavat syväteknologian innovaatiot

38.

korostaa avoimen löytämisprosessin (Open Discovery Process) merkitystä ja viittaa tutkimuksiin ja hyviksi osoittautuneisiin menetelmiin monitasoisten yhteistyö- ja kokeiluprosessien orkestroimiseksi ja hallinnoimiseksi radikaalissa systeemisessä muutoksessa. AK toteaa, että ammatillisia valmiuksia ja työpaikkoja on parannettava, jotta niistä tulisi oppimisympäristöjä, joissa syntyy toteuttamiskelpoisia ideoita, koska on luotu suotuisat edellytykset luottamukselle ja kokeiluille yhteisissä hankkeissa, joissa on sovittu visiosta, tavoitteista, strategioista ja toimintasuunnitelmista.

39.

painottaa, että monitasoiseen yhteistyöhön perustuvassa toimintamallissa ratkaisuja paikallisiin ongelmiin tulisi useimmissa tapauksissa kehittää yhdessä kaikkien quadruple helix -sidosryhmien kanssa, yhteyksiä luoden ja tosielämän ympäristöissä. Tällainen kehittäminen johtaa nopeaan oppimiseen, laajentumiseen ja ripeisiin korjausliikkeisiin innovointipolulla, kun taas koordinointi ja seuranta toteutetaan osittain alueidenvälisissä verkoissa. Tarkoituksena on tunnistaa mahdollisuuksia ja laventaa oletuksia siitä, mikä on mahdollista, jotta mahdottomasta voisi tulla mahdollista, ja vertailla sen jälkeen vaihtoehtoisia käytäntöjä, jotta voidaan arvioida onnistuneita ja epäonnistuneita kokeilupolkuja ja oppia niistä sekä edistää innovaatioiden levittämistä ja käyttöönottoa niiden alkuperäisen kontekstin ulkopuolella.

40.

toistaa, että innovoinnin asianmukainen seuranta ja arviointi on olennaisen tärkeää politiikan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. AK muistuttaa (7) alueellisen innovaatioiden tulostaulun käytöstä ja kehittämisestä alueiden paikkalähtöisissä toimintapolitiikoissa. Se on olennainen väline alueellisten innovointipolitiikkojen tuloksellisuuden muutosten vertailemiseen sekä alueiden välisten vertailuoppimisprosessien organisointiin, ja sen avulla voidaan näin parantaa alueellisia innovaatioekosysteemejä ja älykästä erikoistumista.

41.

korostaa, että laajamittaiset kokeilut edellyttävät Horisontti Eurooppa -puiteohjelman mukaisia eurooppalaisia kumppanuuksia, innovatiivisten julkisten hankintojen käyttöä ja Euroopan innovaationeuvoston (EIC) tukea koko innovoinnin elinkaaren ajan tutkimuksen alkuvaiheista konseptin oikeaksi todistamiseen, teknologian siirtoon sekä kokeiden, yhtiöiden ja startup-yritysten rahoitukseen ja laajentamiseen, jotta voidaan onnistua esimerkiksi Euroopan yhteistä etua koskevissa tärkeissä hankkeissa ja vetylaaksoissa, jotka toimivat inspiraation lähteinä.

Lippulaiva-ala: Innovoinnin nopeuttaminen ja vahvistaminen Euroopan innovaatioekosysteemeissä kaikkialla EU:ssa ja innovaatiokuilujen poistaminen

42.

katsoo, että alueellisista innovaatiolaaksoista olisi yhdessä huippukorkeakoulujen kanssa tultava yhteiskunnallisten ja teollisten muutosten keskeisiä katalysaattoreita ja että niiden olisi mahdollistettava se, että samanlaisiin erikoisaloihin keskittyneet alueet voivat tehdä yhteistyötä ja edistää yhteisiä innovointihankkeita. Tässä yhteydessä tarvitaan kattavaa, koordinoitua ja hajautettua ohjelmien seuranta- ja arviointijärjestelmää.

43.

toteaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelma (100 miljoonaa euroa) ja EAKR:n alaiset alueiden väliset innovointi-investoinnit (I3) (70 miljoonaa euroa) tarjoavat riittävästi resursseja vain alustaviin puitteisiin ja että asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan huomattavasti laajempia toimia ja jälkirahoitusta. AK kehottaa painokkaasti Euroopan komissiota kehittämään näiden rahoitusvirtojen välisiä tehokkaita synergioita alueellisen innovoinnin kumppanuuksien ja eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien verkoston kaltaisten aloitteiden pohjalta.

44.

on tyytyväinen siihen, että komissio on toiminut tehokkaasti lisätäkseen alueellista ulottuvuutta EU-politiikassa ja alueellisia innovaatioekosysteemejä, koska ne ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja EU:n strategisen riippumattomuuden saavuttamiseksi älykästä ja kestävää kasvua varten. Komitea huomauttaa, että korkeakoulut ovat keskeisen tärkeitä alueellisille innovaatioekosysteemeille, joilla on vahva startup- ja yrityskulttuuri. Kaikkien korkeakoulujen, erityisesti ammattikorkeakoulujen ja muiden vastaavien tosielämän käytäntöjä kehittävien korkeakoulujen, on vahvistettava rooliaan aktiivisina innovoinnin edistäjinä alueilla, varmistettava kipeästi kaivattujen ammattilaisten koulutus, houkuteltava kentältä uusia kykyjä ja mahdollistettava tärkeiden teknologisten innovaatioiden siirtäminen paikalliseen talouteen.

45.

muistuttaa teknikkojen ja muiden käytännön työhön suuntautuneiden ammattilaisten kouluttamiseen keskittyvän ammatillisen koulutuksen merkityksestä innovaatio-ohjelman täytäntöönpanossa.

46.

korostaa syväteknologian innovaatiota koskevan eurooppalaisen ohjelman perushaastetta: ohjelmasta puuttuu riittävä määrä kannustimia, kokemusta ja resursseja sidosryhmien sitouttamiseksi systeemiseen siirtymään. Lisäksi tarvitaan kannustimia, jotta huippukorkeakouluissa voidaan keskittyä ”julkaise tai häviä” -periaatteen sijaan yhä enemmän siihen, miten voidaan vastata keskeisiin ja kiireellisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja tukea syväteknologian innovaatiota ja maailmanlaajuista teknologian siirtoa yhteistyössä teollisuuden kanssa.

47.

on sitä mieltä, että korkeakoulujen on kehitettävä yhdessä muiden quadruple helix -toimijoiden kanssa sellaisten paikallisten ekosysteemien ammattimaisten orkestroijien rooleja ja tehtäviä, joissa tutkijat, opiskelijat ja yritykset yhdessä kokeilevat ja pilotoivat uusia teknologioita uudessa yrittäjyys- ja innovointikulttuurissa.

48.

toistaa, että on tärkeää kohdentaa ja rahoittaa aloitteita kahden innovaatiokuilun umpeen kuromiseksi, jotta voidaan edistää globaalisti huipputason orkestroituja kumppanuuksia, joissa on mukana monia eri toimijoita ja jotka ovat avoimia myös heikon suorituskyvyn maista ja alueilta tuleville kumppaneille. Tällaiset kumppanuudet ovat ratkaisevan tärkeitä vakaamman ja yhtenäisemmän innovaatioekosysteemin luomiseksi EU:ssa.

49.

tähdentää, että päättäjiä ja TKI-toimijoita yhteen kokoavat ERA-keskukset ovat ihanteellinen väline sen huomioimiseksi, että paikkalähtöisestä tieteellisestä toiminnasta ja innovoinnista on etua kehitettäessä yhdessä uusia ratkaisuja nykyisiin kriiseihin alueellisen alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan mukaisesti.

50.

kehottaa toteuttamaan toimia EU:n Yritys-Eurooppa-verkoston kautta teknologiansiirron ja teknologian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyhteistyön alalla.

Lippulaiva-ala: Syväteknologian osaajien vaaliminen, houkutteleminen ja heidän pysyvyytensä varmistaminen

51.

kehottaa painokkaasti laatimaan erityisen toimintasuunnitelman, johon sisältyy kannustimia ja riittävä rahoitus, jotta korkeakouluja rohkaistaan osallistumaan aktiivisesti keskeisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, eurooppalaisen syväteknologian innovaation, teollisuuden yhteistyön ja integraation edistämiseen sekä Euroopassa tarvittavien osaajien kouluttamiseen.

52.

tähdentää korkeakoulujen ja erityisesti opiskelijoiden roolia startup-yritysten ja tieteellisen ajattelutavan sekä korkeakoulujen ja teollisuuden kumppanuuksien välisinä katalysaattoreina tuettaessa syväteknologian innovaatiota ja teknologian siirtoa. Korkeakoulut olisi valjastettava edistämään rakennemuutosta, jota tarvitaan vauhdittamaan syväteknologian innovaatiota osaamisen luomiseksi, säilyttämiseksi ja ylläpitämiseksi Euroopassa. Teknologiakeskuksilla voi olla tässä yhteydessä tärkeä rooli sovittelijoina ja avustajina.

53.

ehdottaa, että kuten Yhdysvalloissa huippukorkeakoulut toimivat esimerkkinä muille ajattelutavan muuttamisessa pyrittäessä yhteiskuntaan, jossa arvostetaan yrittäjyyttä, startup- ja kasvuyrityksiä, korkeakoulujen ja teollisuuden yhteistyötä, syväteknologiaa ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamista.

54.

toteaa, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT), siihen liittyvät osaamis- ja innovaatioyhteisöt ja niiden portfoliot eivät ole vielä kovinkaan tunnettuja kunnissa, alueilla, opiskelijoiden ja kansalaisten keskuudessa ja tiedeyhteisössä eri puolilla Eurooppaa.

Lippulaiva-ala: Poliittisen päätöksenteon välineiden parantaminen

55.

suosittaa, että syvennetään alueellisen innovaation kumppanuuksien sekä Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC), tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston, sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston, alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston sekä AK:n välisen yhteistyön avulla ymmärrystä innovaation muuttuvasta luonteesta paikallisessa ja alueellisessa politiikanteossa. Tämä olisi tehtävä yhteistyössä AK:n ja JRC:n alueellisen innovoinnin kumppanuuksia koskevaan pilottitoimeen osallistuvien alueiden kanssa ja hyödyntäen esimerkiksi sellaisia kokeneita Euroopan laajuisia innovointiin keskittyviä verkostoja kuin EARTO, ERRIN ja ENoLL.

56.

toteaa, että tähän lippulaiva-alaan sisältyy toimia, jotka ovat erittäin tärkeitä alueille ja kunnille. AK kannattaa Euroopan komission toteamuksia alueiden tukemisesta paremman innovaatiopolitiikan suunnittelussa ja toteuttamisessa ja ehdottaa neuvotteluja yhteisestä täytäntöönpanosuunnitelmasta, jossa otetaan huomioon innovaatio-ohjelman ja käsillä olevan lausunnon eri elementit.

57.

muistuttaa (kaikkia alueita) siitä, että uusi innovaatio-ohjelma on erittäin tärkeä ja laaja-alainen toimenpide, jonka avulla pyritään luomaan yhdessä uusia välineitä sellaisten polttavien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi, jotka edellyttävät eurooppalaista yhteistyötä. Komitea suosittaa, että Euroopan komissio hyödyntää alueellisen innovoinnin kumppanuuksia ja muita välineitä tukeakseen kuntia ja alueita alueellisten innovaatio-ohjelmien valmistelussa ja innovointitoimien nopeuttamisessa sidosryhmiensä kanssa.

58.

on samaa mieltä siitä, että tietoon perustuvan päätöksenteon tueksi on määriteltävä keskeisiä käsitteitä, indikaattoreita, tietojen luokitusjärjestelmä ja vertailukelpoisia data-aineistoja ja käytettävä niitä. Ne on julkaistava toimielinten avoimen datan portaaleissa saatavuuden, käytön ja konsultoinnin edistämiseksi.

Seuraavat toimet

59.

ehdottaa, että Yhteinen tutkimuskeskus luo tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikkaan ja -toimenpiteisiin liittyvien menetelmien, välineiden ja käytäntöjen jakamista, kokeilua ja testaamista varten eurooppalaisen virtuaalisen yhteistyöfoorumin, jota jäsenvaltiot, alueet ja kunnat voisivat käyttää innovaatiopolitiikan laatimiseksi ja toteuttamiseksi.

60.

korostaa, että innovaatio-ohjelmaprosessi edellyttää säännöllisiä arviointeja ja mukautuksia yhdessä sidosryhmien kanssa.

61.

tähdentää, että on ratkaisevan tärkeää lisätä EU:n tärkeimpien aloitteiden välistä synergiaa ja yhteistyötä ja havainnollistaa, miten ne toteutuvat käytännössä uuden eurooppalaisen innovaatio-ohjelman täytäntöönpanossa paikallis- ja aluetasolla. EU:n ja jäsenvaltioiden hallitusten olisi lisättävä tässä yhteydessä erilaisten eurooppalaisten ja kansallisten rahoituslähteiden synergistä käyttöä erityisesti kuntien ja alueiden innovaatioperustan vahvistamiseksi.

62.

painottaa, että eurooppalaisten nopeasti kasvavien yritysten kehittämisen tehostaminen edellyttää, että poliittiset johtajat kaikilla tasoilla sitoutuvat rahoittamaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa paljon tähänastista enemmän ja että näin laajennetaan uusia kasvualustoja ja vaikutusvaltaisia paikkalähtöisiä avoimia innovaatioekosysteemejä kaikkialla Euroopassa. Kokeiluvaihe voidaan toteuttaa alueellisen innovoinnin kumppanuuksiin osallistuvien pilottialueiden ja -kuntien avulla.

63.

suosittaa, että menetelmien kehittämistä syvennetään, jotta kaikilla hallintotasoilla voidaan toteuttaa systeemisiä muutosprosesseja, joissa keskitytään ennen kaikkea muutosinnovaatioihin, joita tarvitaan maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi. Yhtenä tavoitteena on lisätä parhaan tieteeseen perustuvan tiedon käyttöä muutosprosesseissa. Toisena tavoitteena on kehittää yhdessä paikallistason käytäntöjä Euroopan johtoaseman pohjustamiseksi nykyisillä vahvuusaloilla, kuten vihreän kehityksen ohjelmassa, vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä ja strategisen häiriönsietokyvyn vahvistamisessa.

64.

kehottaa vastaamaan maailmanlaajuiseen kilpailuun osaajista ja johtoasemasta luonnontieteissä, teknologiassa, insinööritieteissä, matematiikassa ja innovointivalmiuksissa käyttäen vertailukohtana kahta yhdysvaltalaista aloitetta: Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön (National Science Foundation, NSF) uutta rahoitusaloitetta Regional Innovation Engines, joka toimii katalysaattorina innovaatioekosysteemien edistämiseksi kaikkialla Yhdysvalloissa, ja MIT:n ohjelmaa Regional Entrepreneurship Acceleration Program (REAP), joka on maailmanlaajuinen aloite alueiden auttamiseksi vauhdittamaan talouskasvua ja sosiaalista edistystä innovaatiovetoisen yrittäjyyden avulla.

65.

painottaa, että innovaatio-ohjelma voi onnistua vain, jos vältetään hajanaisuus ja pannaan toimenpiteet tehokkaasti täytäntöön. Euroopasta tulee tieteen, teollisen perustan, elinvoimaisten startup-ekosysteemien, innovointiedellytysten ja osaamispohjan maailmanlaajuinen tiennäyttäjä, mikä luo suotuisat olosuhteet Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalle ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteille.

Bryssel 1. joulukuuta 2022.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Vasco ALVES CORDEIRO

(1) PRI Playbook – Yhteiskunnallisten muutosten tarve ja yhteiskunnallisen innovaation käyttö yhtenä välineenä.

(2) OECD:n määritelmä sosiaalisesta innovoinnista (https://www.oecd.org/regional/leed/social-innovation.htm).

(3) On syytä muistaa, että marraskuussa 2021 Eurooppa-neuvosto laati 20 ensisijaista toimenpidettä, joista yhdessä (”Alueellisten ja kansallisten tutkimus- ja innovaatioekosysteemien luominen alueellisen ja kansallisen huippuosaamisen ja kilpailukyvyn parantamiseksi”) korostettiin tarvetta määritellä ERA-keskukset ja soveltaa niihin pilottitoimia, jotta mahdollistettaisiin kilpailukykyisten tutkimus- ja innovaatioekosysteemien syntyminen kaikkialla EU:ssa, korjattaisiin alueelliset puutteet ja helpotettaisiin lahjakkuuksien ja investointien virtaamista.

(4) Bryssel 5.7.2022, C(2022) 4747 final, liite asiakirjaan Communication to the Commission – Approval of the content of a draft Commission Notice on the synergies between ERDF programmes and Horizon Europe.

(5) https://cor.europa.eu/en/engage/Documents/RegHub/report-consultation-01-public-procurement.pdf

(6) https://cor.europa.eu/en/engage/Documents/RegHub/RegHub%20report%20on%2021%20century%20rules.pdf

(7) CoR-517-2020.