Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Kestäviä ja kiertotalouteen perustuvia tekstiilejä koskeva EU:n strategia”

(2023/C 79/04)

Esittelijä: Luca MENESINI (IT, PES), Luccan maakunnanvaltuuston puheenjohtaja (Toscana) Viiteasiakirja: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kestäviä ja kiertotalouteen perustuvia tekstiilejä koskeva EU:n strategia COM(2022) 141 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

1.

suhtautuu myönteisesti kestäviä ja kiertotalouteen perustuvia tekstiilejä koskevan EU:n strategian monialaiseen lähestymistapaan, jossa pyrkimyksenä on luoda johdonmukainen kehys ja visio tekstiilialan siirtymälle Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, kiertotalouden toimintasuunnitelman ja Euroopan teollisuusstrategian tavoitteiden mukaisesti.

2.

odottaa tekstiilialan koko ekosysteemin vihreän ja digitaalisen siirtymän etenemissuunnitelman loppuunsaattamista ja julkaisemista.

3.

toteaa, että EU:n markkinoille on saatettava pikaisesti kestäviä ja kierrätettäviä, suurelta osin kierrätyskuiduista valmistettuja tekstiilituotteita, jotka eivät sisällä vaarallisia aineita ja jotka on tuotettu sosiaalisia oikeuksia noudattaen ja ympäristöä kunnioittaen. Komitea peräänkuuluttaa muutosta muotialalle niin, että voidaan tehdä loppu vaatteiden ylituotannosta ja ylikulutuksesta.

4.

kiinnittää huomiota Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) esittämiin tietoihin (1), joiden mukaan kulutuksen kannalta tarkasteltuna tekstiilituotteilla on elinkaarensa aikana ruoan, asumisen ja liikkumisen jälkeen keskimääräisesti neljänneksi suurin kielteinen vaikutus ilmastoon ja ympäristöön. Tekstiileillä oli vuonna 2020 kolmanneksi suurin vaikutus veden ja maaperän käyttöön ja viidenneksi suurin vaikutus raaka-aineiden käyttöön ja kasvihuonekaasupäästöihin.

5.

korostaa tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan merkitystä Euroopan teollisuudessa, sillä se työllistää yli kaksi miljoonaa työntekijää ja edistää työllisyyttä, talouskehitystä ja innovointia niissä alueellisissa ekosysteemeissä, joissa on alan toimintaa. Komitea pitää ensisijaisen tärkeänä siirtymistä lineaarisesta tuotantojärjestelmästä kiertotalouspohjaiseen uusintavaan malliin. Komitea katsoo, että tässä siirtymässä paikallis- ja alueviranomaisilla on oleellinen rooli. Tämä koskee erityisesti a) kuntien ja paikallisten toimijoiden, kuten yhteiskunnallisten yritysten, kerääjien ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, roolia keräys-, hyödyntämis- ja uudelleenkäyttöjärjestelmässä, b) alueiden roolia niiden tukiessa kuntia tehtävien hoitamisessa sekä c) julkisen ja yksityisen sektorin roolia tutkimus- ja innovointiprosessien edistäjinä.

6.

toteaa, että laajennettu tuottajavastuu on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi parantaa jätteen erilliskeräystä ja käsittelyä jätehierarkian mukaisesti. Komitea kehottaa lainsäätäjiä määrittämään EU:n tasolla, mitkä tekstiilituotteet kuuluvat direktiivin ja siihen sisältyvän laajennetun tuottajavastuun järjestelmän soveltamisalaan, ja keskittymään nimenomaan pikamuotituotteiden hävittämisen korkeisiin kustannuksiin.

7.

pitää myönteisenä sitä, että tekstiilien erilliskeräyksestä tulee kaikille jätteen tuottajille pakollista tammikuuhun 2025 mennessä. Komitea odottaa, että vuonna 2024 toteutettavassa jätepuitedirektiivin tarkistuksessa otetaan huomioon myös tekstiilijätteen syntymisen ehkäisemistä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koskevat erityiset määrälliset tavoitteet sekä paikallis- ja alueviranomaisten keskeinen rooli.

Kulutusmallien uudelleenmäärittely

8.

huomauttaa, että vuosina 2000–2015 tekstiilituotanto lähes kaksinkertaistui maailmassa. Koska vaatteet muodostavat suurimman osuuden (81 prosenttia) EU:n tekstiilien kulutuksesta, kulutustrendi, jossa vaatteita käytetään entistä lyhyemmän aikaa ennen kuin ne heitetään pois, aiheuttaa eniten kestämätöntä ylituotantoa ja ylikulutusta.

9.

toivoo, että toimintamalleista, joilla edistetään tekstiilimateriaalien tiedostavaa ja kestävää käyttöä, tulee entistä yleisempiä. Tämä koskee erityisesti tietyntyyppisiä vaatteita, kuten päällystakkeja tai lastenvaatteita, joita kuluttajat todennäköisimmin heittävät pois ennen niiden käyttöiän päättymistä. Tällaiset toimet, kuten vaihtojärjestelmät, vaatelainaamot ja valistuskampanjat, kohtaavat erilaisia esteitä, jotka liittyvät käytettyjen vaatteiden laatua, hygieniaa tai valikoiman monipuolisuutta koskeviin ennakkoluuloihin.

10.

korostaa tarvetta tehostaa innovatiivisten ratkaisujen etsimistä (koneet, laitteistot, digitaaliset alustat) kerätyn tekstiilijätteen lajittelua, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten sekä materiaalien käyttäytymisen optimoimiseksi.

11.

huomauttaa, että kiertotalouteen perustuvien tuotteiden ja palvelujen markkinakysyntä on edelleen riittämätön, mikä on merkittävä este kiertotalouteen perustuvien liiketoimintamallien toteuttamiselle. Komitea kannustaa jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason viranomaisia vauhdittamaan sellaisten välineiden käyttöönottoa, joilla tuetaan ennemmin käyttöön kuin kulutukseen perustuvia liiketoimintamalleja, sääntelemällä tekstiilituotteiden kuljetusta ja kauppaa (myös jätevirtoja), edistämällä sääntelykannustimia (esimerkiksi alv-alennukset tai laajennetun tuottajavastuun periaatteen soveltaminen), jotta voidaan tukea vuokrausta ostamisen sijaan, jakoalustoja, takaisinottoa ja uudelleenmyyntiä sekä käytettyjen vaatteiden kauppoja, ja nostamalla korjaamisen, uusiojalostuksen ja huoltamisen arvostusta. Komitea toteaa lisäksi, että tällaiset liiketoimintamallit voivat vaikuttaa myönteisesti ympäristökestävyyteen liittyvään suorituskykyyn terveydenhuolto-, matkailu- ja rakennusalalla sekä muiden julkisten peruspalvelujen alalla.

12.

suhtautuu myönteisesti aloitteeseen kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä vihreässä siirtymässä (2) ja siihen liittyviin EU:n sääntöihin, joilla varmistetaan, että kuluttajat saavat myyjältä tietoa tekstiilituotteiden kestävyyden kaupallisesta takuusta sekä tarvittavaa tietoa niiden korjattavuudesta. Komitea kannustaa komissiota jatkamaan kaikentyyppisiä ympäristöväittämiä koskevien vähimmäisvaatimusten laatimista ympäristöväittämiä koskevan aloitteen (3) yhteydessä.

Kiertotalouden mukaisesta suunnittelusta todellisuutta

13.

toteaa, että kestävyyteen keskittyvä suunnittelu voi lisätä tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan tuotteiden elinikää ja vähentää siten jätettä sekä ensiömateriaalien ja kemikaalien kokonaiskäyttöä. Komitea suhtautuu myönteisesti komission työhön tuotekohtaisten ekologista suunnittelua koskevien pakollisten vaatimusten laatimiseksi, jotta voidaan parantaa tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan tuotteiden ominaisuuksia kestävyyden, uudelleenkäytettävyyden, korjattavuuden ja kuitukierrätykseen soveltuvuuden kannalta ja kasvattaa pakollisia kierrätyskuidun osuuksia.

14.

on vakaasti sitä mieltä, että tarvitaan yhteisiä kestävyysstandardeja, jotka ovat välttämättömiä, jotta merkkituotteiden valmistajat saadaan mukaan tuotteidensa ympäristövaikutusten arviointiin.

15.

suhtautuu myönteisesti strategian osiin tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan tuotteita koskevien tietojen selkeyttämisestä kiertotalouden periaatteiden noudattamisen osalta ja digitaalisesta tuotepassista, joka perustuu vaatimuksiin kiertotaloutta ja muita ympäristönäkökohtia koskevista pakollisista tiedoista. Komitea kehottaa komissiota asettamaan digitaalisen tuotepassin kaikkien sidosryhmien ja kuluttajien saataville sekä sisällyttämään siihen tietoja työoloista ja tuotteiden korjaus- ja uudelleenkäyttömahdollisuuksista.

16.

katsoo, että tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan tuotteita koskevien vähimmäisvaatimusten määrittelyssä olisi noudatettava seuraavia periaatteita, joiden tarkoituksena on pyrkiä parantamaan koko elinkaaren aikaista yleistä ympäristötehokkuutta: a) takeet tuotteen vähimmäiskäyttöiästä ja sitä koskevien vaatimusten noudattamisesta sekä selkeät, kunnianhimoiset ja velvoittavat tavoitteet uudelleenkäytölle ja uudelleenkäytön valmistelulle b) takeet korjattavuudesta ja modulaarisuudesta, myös mittarit, joiden avulla voidaan arvioida, miten helposti tuote voidaan purkaa osiin tuhoamatta sitä, ja varmistaa, että tuotteiden olennaiset osat on helppo korvata ja korjata c) takeet kierrätettävyydestä, myös rajoitukset, jotka koskevat kierrätykseen soveltumattomien eri materiaalien, kemikaalien, väriaineiden ja viimeistelyaineiden yhdistelmiä, sekä mahdollisuus edistää sellaisia tuotteita, joita varten on olemassa kehittynyttä kierrätysteknologiaa d) takeet kestävistä ja eettisistä lähteistä peräisin olevista materiaaleista edellyttäen, että niillä on pidempi käyttöikä ja että ne ovat kierrätettäviä, jotta voidaan vähentää fossiilisista polttoaineista tuotettujen synteettisten ensiökuitujen määrää e) takeet mikromuovipäästöjen enimmäismääristä tuotannon ja käytön aikana sekä käyttöiän lopussa f) takeet siitä, että tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan uusien tuotteiden valmistuksessa käytetään tietty prosenttiosuus post-consumer-tekstiilejä.

17.

kehottaa yhdenmukaistamaan REACH-asetusta (4) niin, että otetaan huomioon tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan erityispiirteisiin liittyvät kiertotalouden periaatteet, jotta voidaan asettaa etusijalle toimet, jotka koskevat vaarallisten kemikaalien käytön vähentämistä, tietojen antamista lopputuotteissa käytetyistä kemikaaleista ja jäljitettävyyden varmistamista.

Paikallisviranomaisten roolin vahvistaminen kiertotalouteen siirtymisessä

18.

katsoo, että alueilla ja kunnilla on keskeinen rooli alan tutkimuksen ja innovoinnin edistämisessä sekä synergioiden ja yhteyksien luomisessa muiden samoja haasteita kohtaavien alojen ja alueiden kanssa. Komitea kehottaa komissiota edistämään kiertotalouteen perustuvien tekstiilien alalla toimivien alueellisten innovaatioklustereiden luomista, laajentumista ja keskinäistä verkottumista kaikkialla EU:ssa.

19.

suhtautuu myönteisesti eräillä Euroopan alueilla ja teollisuusalueilla kehitettyihin aloitteisiin, kuten paikallisiin vihreän kehityksen ohjelmiin tai muotialan kiertotaloussopimuksiin, jotka perustuvat useiden sidosryhmien välisiin vapaaehtoisiin sopimuksiin, joilla tuetaan tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan siirtymistä kiertotalousmalliin. Näissä malleissa vahvistetaan alan yleiset tavoitteet ja kunkin arvoketjun osan erityistavoitteet, joilla vastataan alan kohtaamiin ekologisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin, ja asetetaan erityisiä velvoitteita tuottajille, jätehuollon toimijoille, paikallishallinnolle, keräyksestä vastaaville organisaatioille, kansalaisjärjestöille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille sekä tutkimus- ja teknologiakeskuksille.

20.

toteaa, että uudelleenkäytön alalla toimivien yhteiskunnallisten yritysten edistäminen on erityisen tärkeää paikallisten, kestävien ja osallistavien työpaikkojen luomisen kannalta (5), sillä ne kehittävät paikallisia uudelleenkäytön käytäntöjä ja luovat samalla konkreettisia sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä ympärillään oleville yhteisöille. Komitea korostaa, että yhteiskunnallisten yritysten on kuitenkin voitettava monia haasteita, jotta ne voisivat olla kilpailukykyisiä ja tarjota palveluja jatkuvasti.

21.

kehottaa komissiota antamaan suuntaviivat, joissa käsitellään kiertotalouden käyttöönoton sekä yhteiskunnallisten yritysten ja muiden toimijoiden, myös palvelu- ja kauppayritysten, kumppanuuksien tukemista ja selvitellään erityisesti tekstiilituotteiden uudelleenkäytön ja korjaamisen tarjoamia mahdollisuuksia äskettäin hyväksytyn EU:n yhteisötalouden toimintasuunnitelman (6) puitteissa.

22.

toteaa, että tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan jätteen paikallisten keräysjärjestelmien tehokkuus on edelleen keskeinen haaste, ja muistuttaa, että sen keräämisen, erottelun ja kierrätyksen kokonaiskustannusten olisi oltava pienemmät kuin kotitalousjätteen käsittelykustannukset, jotta voidaan edistää alan todellista siirtymää kiertotalouteen.

23.

kehottaa komissiota laatimaan malleja ohjaamaan tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan jätteen paikallisten keräys- ja käsittelyjärjestelmien kehittämistä niin, että niihin sisältyy a) kansalaisten kuuleminen ennen kuin suunnitellaan toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi b) välineet, joilla edistetään eri toimijoiden välistä yhteistyötä, jolla voidaan vahvistaa keräystä, käsittelyä ja myyntiä c) mekanismit, joilla edistetään keräyksen ja käsittelyn taloudellista kestävyyttä arvoketjun kaikkien toimijoiden kannalta (mukaan lukien laajennetun tuottajavastuun periaatteet) d) mekanismit, joilla turvataan paikallisten toimijoiden jo tarjoamat uudelleenkäytön ja korjauksen käytännöt ja edistetään niitä.

Kestävän tuotannon mallien tukeminen

24.

kehottaa komissiota sisällyttämään kestäviä tuotteita koskevaan EU:n aloitteeseen toimenpiteitä, jotta voitaisiin kieltää myymättä jääneiden tuotteiden (eli liiallisten ja kaupaksi käymättömien varastojen ja erityisesti verkkokaupassa palautettujen tuotteiden) hävittäminen sekä asettaa tuotantovaiheessa tavoitteita, jotka auttavat ehkäisemään jätteen syntymistä ja vähentämään ylituotantoa.

25.

toivoo, että otetaan käyttöön ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja (7) koskevat pakolliset vähimmäisvaatimukset, joiden soveltamisala määritellään vaikutustenarvioinnin perusteella, sekä ehdot tekstiilituotteille tarkoitetuille jäsenvaltioiden tarjoamille kannustimille. Lisäksi AK esittää, että komissio laatii ohjeistuksen kannustimista ja kriteeristöstä, jotka ohjaavat kestävää kehitystä edistäviä julkisia ja muita hankintoja.

26.

kehottaa jäsenvaltioita antamaan ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat säännöt kansallisten toimintasuunnitelmien tai strategioiden muodossa ja yhdenmukaistamaan kansallisella tasolla sovellettavat kriteerit EU-tason ohjaavien periaatteiden kanssa (8). Komitea katsoo myös, että on vaihdettava paikallis- ja aluetason tietämystä ja hyviä käytäntöjä niiden kattavamman ja laajemman täytäntöönpanon edistämiseksi ja helpottamiseksi.

27.

toivoo, että unionista, joka on merkittävä tuoja ja viejä (9) tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan globaalissa arvoketjussa, tulee kestävien ja kiertotalouteen perustuvien tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan arvoketjujen ja innovatiivisten teknologisten ratkaisujen ja liiketoimintamallien maailmanlaajuinen edelläkävijä. Tässä yhteydessä tulee varmistaa vihreä ja digitaalinen siirtymä, puuttua sosiaalisiin haasteisiin ja varmistaa kestävyysvaatimusten noudattaminen sekä taata valmistusteollisuuden pk-yrityksille edellytykset olla maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiä.

28.

kehottaa komissiota valmistelemaan uutta lainsäädäntöaloitetta, jolla kielletään tosiasiallisesti pakkotyöllä, myös lasten pakkotyöllä, valmistettujen tuotteiden saattaminen EU:n markkinoille, ja sisällyttämään tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan tuotteet lainsäädäntöön yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta. Kestävyyttä koskevaa sääntelykehystä ei tule soveltaa ainoastaan EU:ssa toimiviin valmistajiin vaan kaikkiin kyseisiä tuotteita unionin markkinoille saattaviin yrityksiin tuotteiden valmistuspaikasta riippumatta.

29.

katsoo, että on tärkeää tiedostaa tarve ottaa luonnonmateriaaleja (kuten villaa) tuottavat pienet ja suuret maatilat, joilla on merkittävä rooli kierrätettävien tekstiilien tuottamisessa, mukaan tuotanto-, valmistus- ja uudelleenkäyttöprosesseihin ja tukea niitä näiden prosessien yhteydessä.

30.

kehottaa komissiota antamaan erityistukea arvoketjuun tehtäville teknologisille investoinneille ja erityisille tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimille, joita tarvitaan, jotta tekstiili-, nahka- ja jalkinealalla aikaansaadaan todellinen siirtymä lineaarisesta tuotantomallista kiertotaloutta paremmin hyödyntävään malliin. Komitea kannustaa niin ikään tutkimaan ja tuottamaan uusia materiaaleja, joita voidaan saada yhdistämällä eri tuotanto- ja kierrätysaloja.

31.

suosittaa, että EU:n tasolla otetaan käyttöön tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan laajennetun tuottajavastuun selkeä määritelmä ja soveltamisala ympäristönäkökohtien perusteella mukautettuine maksuineen, jotta yritykset voivat tunnistaa omassa toiminnassaan ja globaaleissa arvoketjuissaan toteutuneet ja mahdolliset haitalliset vaikutukset ihmisoikeuksiin – myös työntekijöiden oikeuksiin – ja ympäristöön sekä ehkäistä, lieventää ja poistaa niitä ja ottaa niistä vastuun.

32.

toteaa, että tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan ekosysteemissä tarvitaan erittäin ammattitaitoista työvoimaa, jotta digitaalisen ja vihreän siirtymän tarjoamia työllistymismahdollisuuksia voidaan hyödyntää. Nyt vain 13 prosentilla työvoimasta on korkea-asteen tutkinto (10). Pk-yritysten kilpailukykyä olisi parannettava, jotta voidaan varmistaa osaajien pysyminen yrityksissä ja houkutella uusia osaajia sekä parantaa teollisuutemme työoloja ja tuottavuutta kestävien raaka-aineiden tuotannossa ja tekstiilituotteiden valmistuksessa. Jotta voitaisiin houkutella päteviä ja lahjakkaita nuoria ja parantaa pk-yritysten osaamista, komitea kannustaa perustamaan laaja-alaisen osaamiskumppanuuden tekstiilialan ekosysteemiä varten. Tavoitteena on edistää täydennys- ja uudelleenkoulutusta sekä vihreiden ja digitaalisten taitojen omaksumista ja siirtoa, kuten elinkaariarviointiin ja arvoketjujen arviointiin liittyvää osaamista. Komitea kehottaa komissiota ottamaan huomioon jätteiden pakollisesta erilliskeräyksestä johtuvan tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan tuotteiden keräysmäärien odotettavissa olevan kasvun laatiessaan tukivälineitä post-consumer-tekstiilien käsittelyn työpaikkoja varten.

33.

pitää valitettavana, että naiset muodostavat suurimman osan matalapalkkaisesta ja kouluttamattomasta tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan työvoimasta, ja on vakuuttunut siitä, että toimitusketjun kestävyyden parantamisella on merkitystä myös sukupuolten tasa-arvolle. Komitea kehottaa sopimaan toimista, joilla parannetaan merkittävästi naisten pääsyä johtotehtäviin.

34.

kannustaa myös käyttämään Erasmus+-ohjelman resursseja kohdennetusti sellaisten ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen pilotti- ja kokeiluhankkeiden toteuttamiseen, joilla edistetään tekstiili-, muoti-, nahka- ja jalkinealalla tarvittavien vihreiden ja digitaalisten taitojen hankkimista, lisätään alan houkuttelevuutta nuorten keskuudessa ja edistetään työntekijöiden liikkuvuutta.

35.

panee tyytyväisenä merkille Euroopan unionin osaamissopimuksen (11), jolla pyritään maksimoimaan tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan – myös muoti- ja vähittäiskauppa-alan – koko ekosysteemin henkilöstön osaamiseen ja täydennys- ja uudelleenkoulutukseen tehtävien investointien vaikutus.

Jätteestä arvoksi

36.

huomauttaa, että kun tekstiilijätteen erilliskeräyksestä annettu EU:n asetus pannaan täytäntöön vuoteen 2025 mennessä ja kun otetaan huomioon jäsenvaltioihin perustettujen tuottajavastuujärjestöjen myönteiset vaikutukset jätteiden keräykseen ja jätehuoltoon, on odotettavissa, että todennäköisesti pienempi osuus kerätyistä tuotteista soveltuu jälleenmyyntiin Euroopassa ja että kierrätettäväksi tulevan kuluttajien tuottaman tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan kotitalousjätteen osuus kasvaa merkittävästi (12). Koska EU:n kierrätyskapasiteetti on noussut, komitea ehdottaa, että investointisuunnittelussa otetaan huomioon vaikutus yleensä työvoimavaltaisempiin uusiojalostus- ja uudelleenkäyttöaloihin sekä tästä seuraavat työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden dynamiikat.

37.

katsoo, että kierrätyskuitujen paikallisella tuotannolla voi olla keskeinen rooli tekstiilien eurooppalaisen arvoketjun vahvistamisessa. Vaikka tekstiilien kierrätysteollisuudesta voi tulla kehittyessään ja laajentuessaan itsenäinen ja kannattava, lyhyellä aikavälillä siirtymälle tarvitaan rahoitusta, mahdollisesti myös laajennetun tuottajavastuun ohjelmien kautta ja muunlaisten tukien muodossa, jotta nykyistä teollisuutta voidaan mukauttaa kierrätystuotteiden hyödyntämiskapasiteetin lisäämiseksi eri aloilla: muoti, autoteollisuus, kodintekstiilit, tekniset kankaat jne.

38.

suhtautuu myönteisesti a) erikseen kerättyjen ja uudelleenkäyttöä varten valmisteltujen vaatteiden ja muiden tekstiilien, b) tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan jätteestä talteenotettujen tai kierrätettyjen selluloosakuitujen ja c) tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan jätteestä talteenotettujen tai kierrätettyjen sekoitekuitujen sisällyttämiseen ensisijaisten jätevirtojen luetteloon, jotta voidaan kehittää jätteeksi luokittelun päättymistä koskevia kriteereitä EU:ssa kannustimena alan kierrätysteollisuuden kapasiteetin lisäämiselle.

---

(1)  Textiles and the environment: the role of design in Europe’s circular economy, EEA, 2022.

(2)  Ehdotus direktiiviksi kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä vihreässä siirtymässä parantamalla suojaa sopimattomilta menettelyiltä ja tiedottamista (COM(2022) 143 final).

(3)  Initiative on substantiating green claims – Environment, Euroopan komissio (europa.eu).

(4)  Kemikaalien rekisteröinti, arviointi, lupamenettelyt ja rajoitukset.

(5)  Yhteiskunnallinen yritys luo keskimäärin 20–35 työpaikkaa 1 000:ta tonnia uudelleenkäyttöä varten kerättyä tekstiiliä kohti. Lähde: Policy brief on making the most of the social economy’s contribution to the circular economy, OECD ja Euroopan komissio, 2022 ja Job creation in the re-use sector: Data insights from social enterprises, RREUSE, 2021.

(6)  COM(2021) 778 final.

(7)  Ympäristöä säästävillä julkisilla hankinnoilla ei ainoastaan puututa tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan tuotteiden kulutuksen vaikutuksiin julkisella sektorilla, vaan niillä voidaan myös antaa markkinoille vahvoja signaaleja, joilla pyritään vaikuttamaan sellaisten innovatiivisten, kestävien ja paremmin kiertotalouteen perustuvien ratkaisujen kehittämiseen ja lisäämiseen tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja jalkinealan tuotannossa ja palvelutarjonnassa, joita yksityinen sektori voi ottaa käyttöön.

(8)  Yhteisen tutkimuskeskuksen tekninen raportti EU Green Public Procurement (GPP) Criteria for Textile Products and Services Guidance Document, 2020.

(9)  Vuonna 2020 EU27:ään tuotiin 8,7 miljoonaa tonnia valmiita tekstiilituotteita, joiden arvo oli yhteensä 125 miljardia euroa. Vaatteiden osuus tuonnin määrästä on 45 prosenttia, seuraavina tulevat kodintekstiilit, muut kankaat ja jalkineet. (Lähde: Eurostat, 2021.)

(10)  Eurostatin työvoimatutkimus, 2019.

(11)  https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1517&langId=fi

(12)  Jopa noin 1,7 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Lähteenä Scaling textile recycling in Europe – turning waste into value, McKinsey, 2021.