P9_TA(2022)0401

Euroopan innovaationeuvoston täytäntöönpano

Euroopan parlamentin päätöslauselma 22. marraskuuta 2022 Euroopan innovaationeuvoston täytäntöönpanosta (2022/2063(INI))

(2023/C 167/02)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen XIX osaston,

—	ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta 28. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695 (1),

—	ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” täytäntöönpanoa koskevan erityisohjelman perustamisesta annetun neuvoston päätöksen (EU) 2021/764 (2),

—	ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (3),

—	ottaa huomioon Euroopan innovaationeuvoston (EIC) työohjelmat vuosiksi 2021 ja 2022,

—	ottaa huomioon EIC:n vaikutusraportin 2021,

—	ottaa huomioon 11. tammikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Horisontti 2020 -ohjelman väliarviointi: EU:n tutkimus- ja innovointitoimien vaikutuksen maksimointi” (COM(2018)0002),

—	ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2018 tehdyn vaikutustenarvioinnin, joka on liitetty komission ehdotukseen Horisontti Eurooppa -ohjelmasta (SWD(2018)0307),

—	ottaa huomioon Euroopan innovaationeuvoston johtokunnan 16. elokuuta 2022 antaman lausunnon Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa Euroopan innovaationeuvoston täytäntöönpanosta käytävää keskustelua varten (4),

—	ottaa huomioon Euroopan innovaationeuvoston johtokunnan 9. helmikuuta 2022 antaman lausunnon Euroopan innovaationeuvoston vuoden 2022 työohjelmasta ja Euroopan innovaationeuvoston rahaston tulevaisuudesta, (5)

—	ottaa huomioon 5. elokuuta 2022 julkaistun komission lehdistötiedotteen ”EIC Accelerator implementation update” (6),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

—	ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A9-0268/2022),

Euroopan innovaationeuvoston yleiset tavoitteet ja rakenne Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa

ottaa huomioon, että Euroopan innovaationeuvosto on EU:n lippulaivahanke läpimurtojen ja erityisesti syväteknologian innovaatioiden kartoittamisessa, kehittämisessä ja laajentamisessa; ottaa huomioon, että Euroopan innovaationeuvosto helpottaa ja tehostaa verkostoitumista ja yhteistyötä ja luo synergioita EU:n eri innovaatioyhteisöjen välillä ja erityisesti EIT:n kanssa ja varmistaa laajan maantieteellisen kattavuuden; ottaa huomioon, että se perustettiin edistämään Euroopan strategista riippumattomuutta teknologiassa ja parantamaan Euroopan riskipääomamarkkinoiden toimintaa;

ottaa huomioon, että asetuksessa (EU) 2021/695 todetaan, että Euroopan innovaationeuvosto on ”keskitetysti hallinnoitu keskitetty asiointipiste”, joka ”keskittyy pääasiassa läpimurto- ja disruptiiviseen innovointiin ja tähtää erityisesti markkinoita luovaan innovointiin mutta tukee samalla kaiken tyyppistä innovointia, myös asteittaista innovointia”;

C.	ottaa huomioon, että asetuksessa (EU) 2021/695 säädetään, että Euroopan innovaationeuvoston on toimittava selkeän unionin tason lisäarvon, riippumattomuuden, riskinottokyvyn, tehokkuuden, vaikuttavuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden mukaisesti;

ottaa huomioon, että neuvoston päätöksessä (EU) 2021/764 säädetään, että Euroopan innovaationeuvostolla on kaksi tavoitetta: ensinnäkin tunnistaa, kehittää ja ottaa käyttöön kaikenlaisia suuririskisiä innovaatioita, mukaan lukien asteittainen innovointi, ja toiseksi tukea innovatiivisten yritysten nopeaa laajentumista unionin ja kansainvälisellä tasolla ideoista markkinoille;

E.	ottaa huomioon, että Euroopan innovaationeuvostoa toteutetaan kolmen keskeisen toiminta-alan kautta, jotka ovat Pathfinder-aloite, Transition-väline ja Accelerator -väline;

F.	ottaa huomioon, että Pathfinder-aloitteessa tarjotaan avustuksia riskialttiille läpimurtoprojekteille, joissa tutkitaan uusia ja syväteknologian aloja, joilla pyritään kehittämään tulevaisuuden mahdollisesti radikaaleja innovatiivisia teknologioita ja uusia markkinamahdollisuuksia;

G.	ottaa huomioon, että Accelerator-välineellä tuetaan pääasiassa pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), joiden tavoitteena on kehittää läpimurtoja ja syväteknologian innovaatioita, jotka ovat keskeisiä Euroopan tulevan kasvun ja avoimen strategisen riippumattomuuden kannalta;

ottaa huomioon, että Accelerator-välinettä toteutetaan lähinnä käyttämällä Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitusta, jota myönnetään yhdessä yhtenäisessä, selkeässä ja avoimessa menettelyssä ja yhdellä päätöksellä, joka antaa tuetulle innovoijalle yhden kattavan sitoumuksen taloudellisiin resursseihin, jotka kattavat innovoinnin eri vaiheet markkinoille saattamiseen asti, mukaan lukien laajamittaisen kaupallistamisen esivaiheet;

I.	ottaa huomioon, että Horisontti Eurooppa -lainsäädäntö mahdollistaa sen, että unioni kantaa yksin valitun innovoinnin alkuriskin;

J.	ottaa huomioon, että neuvoston päätöksessä (EU) 2021/764 vaaditaan komissiota perustamaan erityinen erillisyhtiö Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen täytäntöönpanoa varten ja hallinnoimaan kaikkia Accelerator-hankkeiden operatiivisia osia;

Pilottihankkeen tulokset

ottaa huomioon, että Euroopan innovaationeuvoston pilottihanke ja Euroopan innovaationeuvoston tehostettu pilottihanke osoittivat menestyksekkäästi Euroopan innovaationeuvoston toteuttamiskelpoisuuden täysimittaisena ohjelmana siten kuin se oli määritelty komission julkaiseman vuoden 2022 arviointitutkimuksen (7) yleisissä päätelmissä, huolimatta joistakin alkuvaiheen ongelmista, kuten epäselvästä viestinnästä edunsaajille yritysten investointiehdoista;

L.	ottaa huomioon, että Euroopan innovaationeuvoston pilottihankkeen vaikuttavuuteen kohdistui painetta alhaisen menestymisasteen vuoksi;

M.	ottaa huomioon, että Euroopan innovaationeuvoston pilottihankkeella rahoitettiin vuosina 2018–2020 330 Pathfinder-hanketta lukuisten ehdotuspyyntöjen perusteella;

toteaa, että osallistumisen maantieteellinen jakautuminen ja erityisesti Pathfinder-pilottihankkeen koordinointi keskittyivät EU-15:een ja assosioituneisiin valtioihin; ottaa huomioon, että kulloisenkin maan asema Euroopan innovaatioiden tulostaulussa näytti heijastuvan hakemusten määrään sekä sen innovoijien menestykseen Pathfinder-pilottihankkeessa: innovaatiojohtajien menestys oli korkein, ja kehittyvien innovoijien menestys alhaisin;

ottaa huomioon, että EIC:n rahasto toimi asianmukaisesti alkuperäisessä rakenteessaan, joka otettiin käyttöön vuonna 2020 Euroopan innovaationeuvoston pilottihankkeen yhteydessä ja jonka komissio tuolloin hyväksyi; ottaa huomioon, että sekarahoitusvälineen allekirjoittamiseen liittyvistä toistuvista viivästyksistä ja ongelmista huolimatta tehtiin 140 pääomasijoituspäätöstä; ottaa huomioon, että näiden päätösten vipuvaikutus oli 2,7, mikä osoittaa, että EIC:n rahasto pystyi alkuperäisessä rakenteessaan tekemään merkittäviä yhteisinvestointeja;

ottaa huomioon, että arviointitutkimuksessa todetaan, että EIC:n rahaston perustana ovat hyvin perustellut julkisen politiikan tavoitteet ja markkinoiden tarpeet ja että rahaston rakennetta koskeva kiistanalainen seikka liittyy tulkintaan kahdesta tukikelpoisuussäännöstä: pankkirahoituskelpoisuuden puuttuminen ja yhteissijoitus;

ottaa huomioon, että Euroopan innovaationeuvoston pilottihankkeessa vahvistettu due diligence -menettely on ollut erityisen onnistunut, koska se on tuottanut korkealaatuisia due diligence -arviointeja, minkä vahvistaa se, että useita näistä arvioinneista käytettiin ulkopuolisten sijoittajien houkuttelemiseen, mikä osoittaa, että sijoittajat perustavat sijoituspäätöksensä riittävän laadukkaaseen due diligence -menettelyyn;

ottaa huomioon, että investointikomitean ja Euroopan innovaationeuvostoon ja pk-yritysten toimeenpanovirastoon (EISMEA) kuuluvan Euroopan investointipankin (EIP) ryhmän antama jäsennelty ammattimainen sijoitusneuvonta pystyi tuottamaan korkealaatuista due diligence -toimintaa, koska EISMEA ja EIP tekivät ainutlaatuista yhteistyötä yhdessä ulkoisten asiantuntijoiden, mukaan lukien sarjasijoittajien ja riskipääomasijoittajien investointikomitealle tuoman sijoitusasiantuntemuksen avulla;

Euroopan innovaationeuvoston toteuttamisen tilanne Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa

S.	ottaa huomioon, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa koskeva selitetty avustussopimusmalli julkaistiin erittäin myöhään, mikä aiheutti huomattavaa epävarmuutta hakijoiden keskuudessa, mukaan lukien Euroopan innovaationeuvoston mahdolliset hakijat;

T.	ottaa huomioon, että ohjelmajohtajien virkojen käyttöönotto voi lisätä Euroopan innovaationeuvoston vaikuttavuutta; ottaa huomioon, että yhdeksän muuta ohjelmajohtajaa on nimitetty;

U.	ottaa huomioon, että ohjelmajohtajien työ ei edelleenkään ole näkyvää ja että sidosryhmät eivät pidä sitä avoimena;

V.	ottaa huomioon, että Euroopan innovaationeuvosto on uudentyyppinen ohjelma, johon liittyy suurempi taloudellinen riski kuin perinteisiin unionin menoihin ja joka edellyttää erityistä tarkastusstrategiaa;

ottaa huomioon, että vuoden 2021 työohjelmassa Euroopan innovaationeuvoston käyttöön asetettiin 1,55 miljardia euroa ja vuoden 2022 työohjelmassa 1,71 miljardia euroa; ottaa huomioon, että molempina vuosina noin 430 miljoonaa euroa oli peräisin Next Generation EU -välineen budjetista, joka kaikki asetettiin käytettäväksi Euroopan innovaationeuvoston avustusosiin; ottaa huomioon, että noin 52 prosenttia käytettävissä olevista määrärahoista osoitettiin avoimiin ja alhaalta ylöspäin suuntautuviin ehdotuspyyntöihin; ottaa huomioon, että 65 prosenttia käytettävissä olevasta rahoituksesta osoitettiin Euroopan innovaationeuvoston avustusosiin ja 35 prosenttia investointiosiin; ottaa huomioon, että lähes 70 prosenttia käytettävissä olevasta rahoituksesta osoitettiin Accelerator-välineen ja 20 prosenttia Pathfinder-aloitteen ehdotuspyyntöihin;

ottaa huomioon, että Pathfinder Open -ehdotuspyynnön onnistumisaste oli 6,45 prosenttia vuonna 2021 ja 7 prosenttia vuonna 2022; ottaa huomioon, että Pathfinder-aloitteen Challenges-ehdotuspyynnössä vuonna 2021 jätettiin 403 ehdotusta, joista 39 hyväksyttiin, jolloin onnistumisaste oli 9,7 prosenttia;

Y.	ottaa huomioon, että Accelerator-välineen ehdotuspyynnöllä oli kaksi määräaikaa vuosina 2021 ja 2022;

ottaa huomioon, että syyskuuhun 2022 mennessä Accelerator-välineen edunsaajille oli siirretty vain avustusten ennakkomaksuja, joiden myöntämisaika oli 12 kuukautta, yhtään varoja ei ollut siirretty osana (oman pääoman luonteista) pääomatukea ja oli tehty vain yksi investointipäätös, mikä johti reilusti yli vuoden kestäneeseen investointiaikaan; ottaa huomioon, että komissio aloitti vuonna 2021 valittujen edunsaajien sijoitusten alustavien ehtojen allekirjoittamisen vasta kesällä 2022 ja että useimmat niistä allekirjoitettiin kesän jälkeen (8);

Täytäntöönpanoon liittyvät keskeiset kysymykset

EIC:n rahaston hallinnointi ja rahaston rakenneuudistusta koskevat näkökohdat

on hyvin huolissaan vuoden 2022 alussa annetusta ilmoituksesta, jonka mukaan rahaston rakennetta on muutettu Euroopan innovaationeuvoston pilottihankkeessa vallinneesta tilanteesta, kun vuoden 2021 kahden ensimmäisen määräajan jälkeen rahoitettavat yritykset on jo valittu;

muistuttaa, että EIC:n rahasto on perustettu tukemaan startup-yrityksiä ja pk-yrityksiä, jotka kehittävät syväteknologiainnovaatioita; korostaa, että kassavirrat ovat ratkaisevan tärkeitä startup-yrityksille ja pk-yrityksille ja että pitkät viivästykset odotetun rahoituksen saamisessa voivat johtaa kyseisten yritysten konkurssiin; korostaa siksi, että on tärkeää, että EIC:n rahasto voi investoida markkinoille soveltuvalla aikataululla; pitää valitettavina tapauksia, joissa EIC:n rahasto ei onnistunut saavuttamaan tätä tavoitetta ja joissa EIC:n rahaston alkuperäisestä investointipäätöksestä tehtiin merkityksetön pitkän aikavälin viiveen ja yrityksessä tuolloin tapahtuneen kehityksen vuoksi;

on huolissaan viipeistä, jotka liittyvät Accelerator-välineen sekarahoitustoimien täytäntöönpanoon; korostaa, että viivästykset johtuivat yksinomaan Euroopan innovaationeuvoston täytäntöönpanoa koskevista erilaisista näkökulmista, jotka johtuivat komission eri osastojen ristiriitaisista tulkinnoista, jotka koskivat EIC:n rahaston hallinnointia; toteaa, että ristiriidat koskivat vain hankkeen pääomaosuutta eikä niiden olisi näin ollen pitänyt vaikuttaa avustussopimuksiin; pitää valitettavana, että nämä komission sisäiset kiistat vaarantavat 96 eurooppalaista syväteknologiayritystä; on erittäin huolestunut siitä, että yhtä poikkeuksellista investointipäätöstä lukuun ottamatta EIC:n rahasto ei ole tehnyt päätöksiä todellisista investoinneista;

muistuttaa, että Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitus olisi myönnettävä yhdellä menettelyllä ja yhdellä päätöksellä, joka kattaa sekä avustus- että rahoitusvälineosat; huomauttaa, että komission olisi hallinnoitava kaikkia Accelerator-välineen operatiivisia osia;

toteaa, että komissio ilmaisi huolensa EIC:n rahaston hallinnoinnista koskien henkilöstövaikutuksia ja komission mahdollista mainevastuuta sijoituksista;

panee merkille komission esittämät henkilöstöhuolet EIC:n rahaston sijoitussalkun hallinnoinnissa; katsoo, että EIC:n rahaston henkilöstömäärän on oltava asianmukainen ja että tämä edellyttää huomattavaa määrää merkittävän kokemuksen omaavia henkilöitä; katsoo kuitenkin, että näiden henkilöiden palkkaaminen suoraan ei ole ainoa ratkaisu; huomauttaa, että alkuperäinen investointikomitea oli yhdessä EIP:n kanssa laatinut vaihtoehtoisen suunnitelman henkilöstöongelman ratkaisemiseksi; toteaa näin ollen, että henkilöstöön liittyvä haaste ei ole syy rahaston rakenneuudistukseen;

panee merkille komission perustelut, joiden mukaan neuvoston päätöksen (EU) 2021/764 11 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että komissio tarkastelee välillistä hallinnointia ja että tämä aiheuttaa muutoksia EIC:n rahaston rakenteeseen;

muistuttaa, että 11 artiklan 3 kohdan teksti sisällytettiin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa koskevaan komission ehdotukseen eikä sitä koskaan kyseenalaistettu lainsäädäntömenettelyn aikana; korostaa, että tämä tarkoittaa, että komission olisi pitänyt olla täysin tietoinen tästä tekstistä perustaessaan EIC:n rahaston vuonna 2020; korostaa, että komission päätös perustaa EIC:n rahasto, joka sisälsi alkuperäisen rakenteen, hyväksyttiin komission jäsenten kollegiossa ja että sillä oli koko komission tuki; korostaa, että sama pätee Euroopan innovaationeuvoston vuoden 2021 työohjelmaan, jossa ei mainittu tarvetta uudistaa EIC:n rahaston rakennetta; toteaa myös, että 11 artiklan 3 kohdan noudattamista koskeva kysymys otettiin esiin sisäisesti komissiossa kesällä 2021 sen jälkeen, kun ohjelma oli jo alkanut; katsoo, että tällaisen perustavanlaatuisen kysymyksen esittäminen käynnissä olevan ohjelman aikana sen jälkeen, kun oli tuhlattu useita mahdollisuuksia ottaa asia esille ohjelman käynnistämistä edeltäneiden kolmen vuoden aikana, on vähintäänkin huonoa hallintoa ja merkki haluttomuudesta hyväksyä lainsäätäjien suunnittelemaa uutta työskentelytapaa;

korostaa, että 11 artiklan 3 kohta on vain yksi virke, jota pitää lukea koko neuvoston päätöksen yhteydessä; korostaa tässä yhteydessä myös, että edellä mainitun neuvoston päätöksen liitteessä määrätään, että komissio ”perustaa erillisyhtiön” asettamatta muita ehtoja; korostaa lisäksi, että 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu ja neuvoston päätöksen liitteessä I olevassa 1.1.2 kohdassa määritelty Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitus sisältää sekä avustuksia että investointitukea pääomasijoituksen tai muiden takaisinmaksettavien muotojen muodossa; toteaa näin ollen, että välillisen hallinnoinnin vaatimusta ei voida tulkita siten, että se koskisi ainoastaan sekarahoituksen investointiosuutta, ja että tätä artiklaa ei voida tulkita siten, että nämä kaksi osatekijää olisivat täytäntöönpanovaiheessa erillään toisistaan;

10.

panee merkille investointipäätösten ammattimaisen valmistelun merkityksen; korostaa siksi komission nimittämän EIC:n rahaston investointikomitean roolia sekä EISMEA:han kuuluvan EIP:n arvokasta tukea due diligence -prosessille; pitää kuitenkin valitettavana, että muihin EIC:n rahaston päätöksiin, kuten investointikierrokseen liittymiseen alkuperäisen investointipäätöksen jälkeen tai investoinnin perustelujen laatimiseen, vaikuttaa kuluvan liian kauan, osittain siksi, että EIP:ltä kuluu aikaa toimittaa näkemyksensä;

11.

panee merkille, että sekä innovaationeuvoston investointikomiteaan että sen rahaston johtokuntaan kuului rahaston alkuperäisessä muodossa komission edustajia ja ulkopuolisia asiantuntijoita, mikä varmisti asianmukaisen tasapainon politiikan johdonmukaisuuden ja ammattimaisten investointipäätösten välillä;

12.

panee merkille, että lokakuuhun 2022 mennessä komissio oli kehittänyt ja toteuttanut siirtymäjärjestelyn, jossa EIC:n rahasto pysyy komission omistuksessa ja ulkopuolinen rahastonhoitaja tekee rahaston investointipäätökset; korostaa, että rahaston ulkopuolinen hallinnoija myös rekrytoi henkilöstön investointikomiteaan ja että tämä tarkoittaa, että komiteassa ei ole enää arvokasta asiantuntemusta tarjoavia riippumattomia asiantuntijoita eikä yhtäkään komission edustajaa varmistamassa politiikan johdonmukaisuutta; panee merkille tämän järjestelyn kuvauksen Euroopan innovaationeuvoston vuoden 2022 työohjelmassa;

13.

panee huolestuneena merkille, että siihen asti kun Euroopan innovaationeuvoston vuoden 2022 työohjelmassa ilmoitettu investointien siirtymäjärjestely oli käynnistetty, komission jäsenten kollegion oli hyväksyttävä kaikki yksittäiset avustuspäätökset ja kaikki merkittävät investointipäätökset ja että niihin tuli näin ollen toinen valvonnan taso; pitää tätä tilannetta kestämättömänä, koska se tekee päätöksentekoprosessista vielä pidemmän ja monimutkaisemman ja aiheuttaa hakijoille enemmän epävarmuutta;

14.

panee erittäin huolestuneena merkille, että pelkkä EIC:n rahaston siirtymäjärjestelyn perustaminen kesti yli vuoden komission eri osastojen välisten jatkuvien sisäisten keskustelujen vuoksi; panee merkille, että komissio aloitti kesäkuussa 2022 kesäkuussa 2021 valittujen Accelerator-hankkeiden avustusosien käsittelyn, mikä osoittaa, että siirtymäjärjestelyn perustamisessa oli edistytty riittävästi, jotta sekarahoitushankkeita voitiin alkaa toteuttaa; panee merkille, että useimmat kesäkuun 2021 määräajan puitteissa valittujen avustuksensaajien avustussopimukset allekirjoitettiin kesällä 2022, joten avustuksen saaminen kesti yli vuoden; panee merkille, että komissio ilmoitti toukokuussa 2022, että lokakuun 2021 määräaikaan liittyvien Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen avustuksensaajien avustusosat saadaan valmiiksi toukokuun loppuun tai kesäkuun alkuun mennessä (9); panee merkille, että komission oli ilmoitettava näille avustuksen saajille kesän 2022 aikana, että avustukset eivät olisi valmiita heinäkuuhun mennessä ja että avustuksen saajat joutuisivat todennäköisesti odottamaan lokakuuhun 2022 saakka; toteaa, että tällä määräajalla avustuksen myöntämisaika on vähintään vuosi;

15.

korostaa, että varainhoitoasetuksen 216 artiklan 1 kohdassa komissiolle annetaan nimenomaisesti valtuudet hallinnoida suoraan sijoituksia (216 artiklan 1 kohdan b alakohta) tai toteuttaa ne erityisen sijoitusvälineen kautta (216 artiklan 1 kohdan a alakohta); korostaa, että tällainen täytäntöönpanotapa mahdollistaa välillistä hallinnointia suuremman joustavuuden ja strategisemman harkinnan sijoituspäätöksissä ja salkunhoidossa; torjuu ajatuksen, jonka mukaan rahaston hallinnoinnin siirtäminen Euroopan investointipankille (EIP) ja ulkopuoliselle rahastonhoitajalle mahdollistaisi joustavuuden ja strategisen harkinnan, joka on tarpeen Euroopan innovaationeuvoston menestymisen takaamiseksi; ilmaisee huolensa siitä, että EIC:n rahastosta tulee vain jälleen yksi EIP:n tukema riskipääomarahasto;

16.

korostaa, että Euroopan innovaationeuvoston johtokunnan strategiset neuvot on pantava perusteellisemmin täytäntöön Euroopan innovaationeuvoston työssä, mukaan lukien sen suositukset monimuotoisuuden lisäämiseksi ja suuresta joukosta maita tulevien osallistujien ottamiseksi mukaan hyödyntämään innovoijien mahdollisuuksia kaikkialla Euroopassa sekä käytännön yhteistyön edistämiseksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) kanssa;

Innovaationeuvoston rahasto ainoana sijoittajana

17.

on erittäin huolissaan politiikasta, jossa EIC:n rahasto ei näköjään koskaan voi olla johtava sijoittaja pääomakierroksella, erityisesti kun otetaan huomioon vaatimus, jonka mukaan yritysten on kerättävä yhtä paljon sijoituksia ulkopuolisilta sijoittajilta; katsoo, että tämä on vastoin Euroopan innovaationeuvoston strategisia tavoitteita ja pääasiallista logiikkaa; korostaa, että tämä ei ollut politiikka Euroopan innovaationeuvoston pilottihankkeen alussa ja että tätä politiikan muutosta sovellettiin taannehtivasti ennen toimintatavan muutosta jätettyihin hakemuksiin; on erittäin huolissaan siitä, että tämä aiheutti kassavirtaongelmia monille hakijoille ja että vain kolmannes pääomasijoitussitoumuksista on lopulta suoritettu yrityksille maksuina; korostaa, että yhteisinvestointien ei pitäisi olla hankkeiden ennakkovaatimus vaan ennemminkin EIC:n rahaston tavoite avustushankkeen keston aikana;

18.

muistuttaa, että Euroopan innovaationeuvosto voi olla asetuksen (EU) 2021/695 mukaisesti ainoa sijoittaja, joka ottaa kaikki sijoituksen riskit; toteaa, että tämä rooli näyttää toteutuvan vain tarjoamalla vaihtovelkakirjalainoja samalla kun vaaditaan vastaavia yhteisinvestointeja kaikkiin pääomasijoituksiin; panee merkille, että tähän mennessä yli 50 prosenttia kaikista oman pääoman osaan kuuluvista investoinneista on tehty vaihtovelkakirjalainoina; korostaa, että yksi syy Euroopan innovaationeuvoston perustamiseen oli se, että Euroopassa ei ole riskipääomasijoittajia ja erityisesti sellaisia riskipääomasijoittajia, joilla on asiantuntemusta syväteknologiamarkkinoilla; toteaa tältä osin, että huonosti toimiviin markkinoihin ei voida täysin luottaa tehokkaana mekanismina, jolla ohjataan Euroopan innovaationeuvoston investointi- ja irtautumispäätöksiä; varoittaa tässä yhteydessä, että vaatimus pätevästä yhteisinvestoinnista voisi pahentaa markkinoiden toiminnan puutetta, johon Euroopan innovaationeuvosto on perustettu puuttumaan;

19.

panee merkille, että yhteissijoituksen vaatiminen tekee Euroopan innovaationeuvostosta toissijaisen sijoittajan, mikä aiheuttaa seuraavia riskejä:

a)	tarjotaan yksityisille sijoittajille ilmainen ja osittain yksinomainen pääsy erinomaisiin sijoitusmahdollisuuksiin – mikä luo riskin Euroopan riskipääomamarkkinoiden vääristymisestä ja vahvistaa samalla Euroopan markkinoiden suhteellista riskejä välttävää luonnetta;

b)	siitä voi tulla myös tarpeeton, koska johtava sijoittaja asettaa investointikierrosten nopeuden ja standardin, mikä asettaa kyseenalaiseksi sen, tarvitsevatko startup-yritykset ylipäänsä Euroopan innovaationeuvostoa;

20.

on huolestunut käytännöstä, jossa vaihtovelkakirjalainat muunnetaan pääomaksi yrityksissä, jotka eivät onnistuneet houkuttelemaan lisäinvestointeja lainan myöntämisajankohtana vahvistetun valuaation perusteella lainan muuntamisen ajankohtana vahvistetun valuaation sijasta; huomauttaa tässä yhteydessä, että Euroopan innovaationeuvosto perustettiin helpottamaan startup-yritysten kehittämistä ja skaalaamista juuri siinä vaiheessa, kun valuaatiot voivat kohota nopeasti, koska teknologiaan liittyvä riski vähenee nopeasti ja markkinoille tulo lähestyy; toteaa näin ollen, että vanhaan valuaatioon luottaminen on vastoin Euroopan innovaationeuvoston tavoitteita; huomauttaa lisäksi, että EIC:n rahaston on tarkoitus ottaa riskejä, mutta vaihtovelkakirjalainoja käyttämällä suurin osa riskeistä siirretään pääasiassa hakijalle;

21.

toteaa, että ulkopuolinen johtava sijoittaja tuo lisäarvoa, koska kyseisellä johtavalla sijoittajalla voi olla pitkälle erikoistunutta tietämystä tietyn sijoituksen kannalta merkityksellisestä markkinasegmentistä ja että EIC:n rahasto ei kokonsa ja yleisen luonteensa vuoksi ehkä pysty tarjoamaan vastaavaa erityisosaamista; toteaa siksi, että erikoistunut johtava sijoittaja voi tuottaa enemmän lisäarvoa yrityksen kehitykselle kuin EIC:n rahasto; toteaa lisäksi, että ulkopuolinen johtava sijoittaja takaisi, että markkinat asettavat valuaation ja muut sijoitusehdot;

22.

torjuu jyrkästi ajatuksen, jonka mukaan EIC:n rahasto ei voi olla ainoa sijoittaja tai johtava sijoittaja; korostaa, että kyky investoida myös silloin, kun markkinat eivät ole siihen valmiit, on yksi tärkeimmistä syistä Euroopan innovaationeuvoston olemassaololle; toteaa, että EIC:n rahaston sijoituspolitiikassa olisi nimenomaisesti mahdollistettava, että

a)	EIC:n rahasto on ainoa sijoittaja vaihtovelkakirjalainojen tai tietyissä tapauksissa pääomasijoitusten kautta;

b)	EIC:n rahasto voi johtaa sijoituskierrosta;

c)	EIC:n rahasto voi olla suurin sijoittaja vaikka se ei olisikaan johtava sijoittaja;

23.

panee merkille, että neuvoston päätöksen (EU) 2021/764 liitteessä I olevan 1.2.3 kohdan mukaan EIC:n rahaston on määriteltävä ja pantava täytäntöön investointejaan koskeva irtautumisstrategia; toteaa, että tällaista strategiaa ei näytä olevan;

Täytäntöönpanon puutteet

Hakumenettely

24.

korostaa helppokäyttöisen ja tehokkaan hakumenettelyn merkitystä ohjelmassa, jolla pyritään houkuttelemaan kunnianhimoisimpia innovoijia; panee merkille, että menettelyä voidaan edelleen parantaa seuraavin tavoin:

a)	sekä yhden että usean edunsaajan ehdotuksia olisi helpotettava hakumenettelyssä – tämä edellyttää erillistä ehdotusmallia kummallekin hakemustyypille;

b)	kaikkien menestyksekkääseen hakemukseen tarvittavien tietojen olisi oltava saatavilla johdonmukaisesti; tällä hetkellä tiedot on jaettu useisiin asiakirjoihin, minkä vuoksi hakemuksen laatiminen on tarpeettoman hankalaa;

25.

panee huolestuneena merkille, että arvioijilta tulee sidosryhmille ristiriitaisia signaaleja Accelerator-välineen ehdotusten asianmukaisesta riskistä ja kannattavuudesta, mikä vaikuttaa erityisesti aliedustettujen alueiden ja naisten johtamien yritysten osallistumiseen; muistuttaa, että yksi Euroopan innovaationeuvoston perusperiaatteista on riskinottokyky; muistuttaa lisäksi, että neuvoston päätöksen (EU) 2021/764 liitteessä I olevan 1.1.2 kohdan mukaan rahoituksen myöntäminen muille kuin pankkirahoituskelpoisille hankkeille on Accelerator-välineen keskeinen tavoite; on erittäin vakuuttunut siitä, että Accelerator-välineen onnistuminen edellyttää selkeää politiikkaa ja viestintää Accelerator-hankkeiden asianmukaisesta riskistä ja rahoitettavuudesta;

26.

on huolissaan sidosryhmien ilmoittamasta ilmeisestä avoimuuden puutteesta ohjelman hallinnoinnissa; korostaa sidosryhmien kahta keskeistä huolenaihetta:

a)	avoimuuden puute Pathfinder Challenges -aiheiden valinnassa;

b)	ja avoimuuden puute siitä, miten ohjelmajohtajat hallinnoivat salkkuja, erityisesti ehdotusten valintavaiheessa;

27.

korostaa avustuksen myöntämisajan luotettavan lupaamisen merkitystä; korostaa tässä yhteydessä, että vuoden 2021 Pathfinder Open -ehdotuspyynnön arviointi kesti yli viisi kuukautta, kun taas asetuksen (EU) 2021/695 31 artiklassa edellytetään, että hakijoille ilmoitetaan arviointiprosessin tuloksista viiden kuukauden kuluessa;

28.

on huolissaan Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineen hakuprosessista, josta on tullut pidempi ja monimutkaisempi useine vaiheineen ja oman Euroopan innovaationeuvoston alustan myötä, joka on virallisen rahoitus- ja tarjouskilpailuportaalin ulkopuolella; katsoo, että innovointikeskeisen EIC:n Accelerator-välineen hakemusten toimittamis- ja arviointiprosessin olisi oltava yrittäjien ja tutkijoiden kannalta helposti ymmärrettävä, mahdollisimman vähän aikaa vievä, oikeudenmukainen ja avoin sekä alan standardien mukainen;

29.

on erittäin huolissaan siitä, miten tekoälyalusta toimii; panee tältä osin merkille, että sekä hakijat että arvioijat ovat ilmaisseet huolestuneisuutensa alustasta;

30.

korostaa, että verkkolomake vie aikaa, ei ole joustava tietojen esittämisen suhteen (ei mahdollisuutta käyttää muotoilua tai kuvia) ja käyttää tarpeettomasti ammattikieltä; toteaa, että tuloksena oleva liiketoimintasuunnitelma ei näytä olevan alan standardien mukainen, eikä se ole myöskään arvioijille tai projektipäälliköille käyttäjäystävällisessä muodossa;

31.

kiinnittää erityistä huomiota kasvaneeseen sivujen määrään (120–200 sivua) verrattuna Euroopan innovaationeuvoston pilottihankkeen 50 sivun määrään, ottaen huomioon, että arvioijilla on 36 minuuttia aikaa arvioida koko (toisen vaiheen) ehdotus; toteaa, että tämä on yksi syy siihen, että sidosryhmät ovat tyytymättömiä arvioinnin laatuun;

32.

panee huolestuneena merkille, että arviointiprosessin toisessa vaiheessa yksi ainoa kielteinen No Go -arviointi riittää hakemuksen hylkäämiseen; pitää tätä suhteettomana, kun otetaan huomioon, että ehdotusta on arvioimassa kolme arvioijaa, jotka kaikki antavat Go/No Go -arvion kolmella erillisellä arviointikriteerillä;

33.

arvostaa yhdessä useimpien sidosryhmien kanssa vastaväitemenettelyn käyttöönottoa, koska se voi edistää arviointimenettelyn parantamista; toteaa kuitenkin, että parannuksia tarvitaan, koska monet sidosryhmät kertovat, että on epäselvää, mitä tapahtuu hakijoiden esittämien vastaväitteiden osalta ja että hakijoilla on hyvin vähän aikaa valmistella vastaväitteensä; korostaa, että vastaväitemenettelyn käyttöönotto on ilmoitettu yhdeksi syyksi pidempään aikajaksoon ennen avustuksen vastaanottamista; kehottaa komissiota parantamaan vastaväitemenettelyä ja tekemään siitä mielekkäämpi niin, että se voidaan saada päätökseen lyhyemmässä ajassa, jotta voidaan noudattaa avustuksen myöntämisen määräaikaa ja antaa samalla riittävästi aikaa vastaväitteiden valmisteluun;

34.

on huolissaan siitä, että hakijoiden on yhä useammin palkattava konsultteja hallinnoimaan hakumenettelyä sen monimutkaisuuden vuoksi;

35.

toteaa, että Euroopan innovaationeuvoston päätöksenteon nopeuden sekä startup-yritysten syvällisen kehittämisen helpottamiseksi tutkimusorganisaatioiden työntekijöiden olisi voitava käyttää tutkimushankkeiden tuloksia startup-yritysten perustamiseen; suhtautuu tältä osin myönteisesti EIC Inventor -käsitteen käyttöönottoon avustussopimuksen mallissa ja vuoden 2022 työohjelmassa; pitää valitettavana, että tämän käsitteen käyttöönottoon liittyy epävarmuutta sen oikeudellisista seurauksista tutkimusorganisaatioille;

Muut esiin tuodut yksittäiset kysymykset

36.

korostaa, että EIC Inventor -käsitteen olisi johdettava tutkimustulosten tehokkaaseen hyödyntämiseen taloudellisen toiminnan kehittämisessä; katsoo näin ollen, että se ei saisi heikentää muiden tutkimusorganisaation asiantuntijoiden tai tutkimusorganisaation itsensä käyttämiä tuloksia taloudellisen toiminnan kehittämiseen; katsoo, että laajat käyttöoikeudet EIC Inventors -keksijöille ilman aikarajoitusta ovat perusteltuja vain tapauksissa, joissa tutkimusorganisaatiot eivät tarjoa yksittäisille tutkijoille tarvittavaa tukea tulosten hyödyntämiseksi taloudellisen toiminnan kehittämisessä; katsoo siksi, että nämä käyttöoikeudet olisi myönnettävä EIC Inventors -keksijöille tapauskohtaisesti, jos on ilmeistä, että keksijällä ei ole tutkimusorganisaatiossa tarvittavaa tukea;

37.

pitää valitettavana, että ohjelman alhainen onnistumisaste (6–10 prosenttia) johtaa siihen, että liian monet korkealaatuiset ehdotukset jäävät ilman rahoitusta; korostaa, että alhaiset onnistumisasteet merkitsevät tappiota, koska mahdollisesti syvästi mullistavia innovaatioita ei kehitetä edelleen, sekä ehdotusten valmisteluun käytetyn ajan ja rahan menetystä; kehottaa tässä yhteydessä käyttämään tarvittaessa kaksivaiheisia sovelluksia, jotta voidaan rajoittaa ehdotusten valmisteluun käytetyn ajan ja rahan menetystä;

38.

korostaa, että Euroopan innovatiiviset valmiudet, talouskasvu ja häiriönsietokyky ovat heikentyneet, koska naisten osallistuminen startup- ja riskipääomatoimintaan on vähäistä; suhtautuu tältä osin myönteisesti Euroopan innovaationeuvoston pyrkimyksiin edistää naisten johtajuutta ja osallistumista startup-yrityksiin ja riskipääomatoimintaan; pitää valitettavana, että tämä ei ole vielä johtanut riittävään muutokseen; huomauttaa tässä yhteydessä, että vuonna 2021 investoinneista eurooppalaisiin startup-yrityksiin vain 1,8 prosenttia osoitettiin yksinomaan naisten perustamille startup-yrityksille ja vain 9,3 prosenttia molempia sukupuolia edustavien perustajien yrityksille (10);

39.

korostaa Euroopan innovaationeuvoston johtokunnan merkitystä komission pääasiallisena neuvonantajana Euroopan innovaationeuvoston täytäntöönpanossa ja laajemman innovaatiopolitiikan kehittämisessä, erityisesti innovaatioekosysteemin parantamisessa Euroopassa sekä strategisesti merkityksellisten teknologioiden määrittämisessä; korostaa, että sekä EISMEA:n että muiden asiaan liittyvien komission yksiköiden olisi annettava EIC:n johtokunnalle täydelliset ja oikea-aikaiset tiedot kaikesta EIC:n täytäntöönpanon kehityksestä sekä kaikki sen pyytämät EIC:tä koskevat tiedot;

40.

panee merkille, että Euroopan innovaationeuvoston siirtymä on muodollisesti osa Euroopan innovaationeuvoston Pathfinder-aloitetta, vaikka se toteutetaan erillisenä ohjelman osana; katsoo, että siirtymävaiheen ehdotuspyyntöjen osuus Euroopan innovaationeuvoston vuosien 2021 ja 2022 työohjelmien määrärahoista on alle 10 prosenttia; huomauttaa, että siirtymävaiheen ehdotuspyynnöt ovat ainoat, joihin sovelletaan nopeutetun tutkimuksen ja innovoinnin menettelyä; kannattaa tämän menettelyn käyttöä siirtymävaiheen ehdotuspyynnössä; kehottaa komissiota laajentamaan tämän menettelyn soveltamista useampiin Pathfinder-ehdotuspyyntöihin;

41.

korostaa, että vuoden 2022 työohjelmassa viitataan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteeseen sekä Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineen arviointikriteerinä että yleisesti Euroopan innovaationeuvoston tukikelpoisuuskriteerinä; on huolissaan tästä vaatimuksesta noudattaa asetuksessa (EU) 2020/852 (nk. luokitusjärjestelmäasetus) vahvistettua ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, koska sitä sovelletaan kaikkiin ehdotuspyyntöihin niiden sisällöstä tai kypsyydestä riippumatta; tunnustaa periaatteen hyödyllisyyden sellaisten ehdotuspyyntöjen yhteydessä toteutettavien hankkeiden valinnassa, joiden sisältö liittyy suoraan unionin ympäristötavoitteisiin ja jotka ovat lähellä markkinoille saattamista; korostaa, ettei ole olemassa oikeusperustaa, jonka nojalla tätä täydentävää tukikelpoisuuskriteeriä voitaisiin soveltaa yleisesti kaikkiin ehdotuspyyntöihin;

42.

suhtautuu myönteisesti Euroopan innovaationeuvoston pyrkimyksiin kehittää sopiva kehys Euroopan innovaationeuvoston toiminnan arviointia varten; korostaa, että Euroopan innovaationeuvoston ainutlaatuinen luonne edellyttää räätälöityä lähestymistapaa tuloksellisuuden seurantaan sekä seurannan tulosten hyödyntämistä sen varmistamiseksi, että Euroopan innovaationeuvosto on markkinoiden johtava toimija;

Suositukset

43.

kehottaa komissiota arvioimaan uudelleen EIC:n rahaston täytäntöönpanoa Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa ja löytämään asianmukaisen hallinnointitavan, jossa otetaan huomioon Euroopan innovaationeuvoston kunnianhimoinen ja muutosvoimainen luonne läpimurtoinnovoinnin johtavana investoijana Euroopassa; kehottaa komissiota sisällyttämään tähän uuteen lähestymistapaan seuraavat periaatteet:

varmistetaan, että sekä oman pääoman osien että avustusosien täytäntöönpano on komission täydessä valvonnassa, minkä olisi myös varmistettava, että näiden kahden osan täytäntöönpanossa on suora koordinointilinja, ja turvataan komission kyky puuttua asiaan investointisyklin kaikissa vaiheissa sen varmistamiseksi, että strategisesti tärkeät investoinnit tehdään;

b)	varmistetaan EIC:n rahaston johtokunnan rooli ja investointikomitean tekemä asiantuntija-arvio EIC:n rahaston sijoituksiin liittyvien ohjeiden noudattamisen tarkassa seurannassa siten, että päivittäisessä asiainhoidossa käytetään EIP:n ryhmää ja ulkopuolisia rahastonhoitajia;

hyödynnetään täysimääräisesti ulkoisten sijoittajien yhteissijoitusten tuoma lisäarvo ja säilytetään samalla EIC:n rahaston mahdollisuus;

i)	toimia ainoana sijoittajana, myös niin, että osa pääomasta palautetaan ilman että ulkoisten sijoittajien yhteissijoituksia tarvittaisiin;

ii)	toimia pääsijoittajana johtamatta sijoituskierrosta;

iii)	johtaa sijoituskierrosta;

kehitetään pääomasijoitusten investointistrategia, joka perustuu innovoinnin ansioita ja unionin strategisia tavoitteita heijastaviin välitavoitteisiin eikä pelkästään muiden sijoittajien halukkuuteen liittyä investointikierrokseen, mikä kannustaisi EIC:n rahastoa ottamaan riskejä ainoana sijoittajana, erityisesti edistämään menestyksekästä osallistumista aliedustetuilla alueilla ja naisten johtamissa yrityksissä, joilla on vielä enemmän vaikeuksia rahoittaa startup-yrityksiään;

e)	vahvistetaan EIC:n rahaston pääomasijoituksia koskeva irtautumisstrategia, jossa otetaan huomioon unionin strategiset tavoitteet;

ylläpidetään rakennetta, jonka avulla EIP:n työryhmä voidaan sisällyttää EISMEA:han, jolloin Euroopan innovaationeuvosto ja pk-yritysten toimeenpanovirasto voivat tuottaa korkealaatuista due diligence -toimintaa; pyytää komissiota hyödyntämään tätä menestyksekästä yhteistyötä ja sopimaan EIP:n kanssa järjestelystä, jonka mukaan EIP:n sisäinen ryhmä edustaa EIC:n rahastoa sijoitusten kohdeyhtiöiden johtokunnan kokouksissa;

g)	varmistetaan tehokas yhteistyö kansallisten yhteyspisteiden ja tarvittaessa alueviranomaisten kanssa;

44.

kehottaa komissiota aloittamaan avoimen vuoropuhelun parlamentin, asiaankuuluvan ohjelmakomitean ja Euroopan innovaationeuvoston johtokunnan kanssa, jotta voidaan kehittää EIC:n rahaston rakenteelle vaihtoehtoinen pitkän aikavälin ratkaisu, jossa noudatetaan täysimääräisesti asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä ja edellä mainittuja periaatteita; suosittelee, että arvioidaan perusteellisesti tapoja parantaa Euroopan innovaationeuvoston täytäntöönpanoa ja harkitaan vaihtoehtona riippumattoman unionin elimen perustamista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan nojalla pääasialliseksi elimeksi, joka vastaa Euroopan innovaationeuvoston täytäntöönpanosta; korostaa tarvetta varmistaa, että hakijoita kohdellaan aina yhdenvertaisesti ja että täytäntöönpanossa turvataan avoimuus, vastuuvelvollisuus ja eturistiriitojen ehkäiseminen; suosittelee, että jos perusteellisessa arvioinnissa todetaan, että tällainen elin olisi paras institutionaalinen kehys Accelerator-välineen toteuttamiseksi edellä esitetyn mukaisesti, se olisi perustettava mahdollisimman pian;

45.

kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota naisten aseman edistämiseen innovointialalla ja pyrkimään samalla sukupuolten tasapuoliseen edustukseen kaikissa asiaankuuluvissa tehtävissä sekä Euroopan innovaationeuvoston edunsaajien maantieteelliseen tasapainoon kaikilla unionin alueilla; pyytää komissiota erityisesti sisällyttämään Euroopan innovaationeuvoston työohjelmiin erityistoimenpiteitä, joilla puututaan molempiin ongelmiin Euroopan innovaationeuvoston sisällä;

46.

suosittelee, että InvestEU-osiota tutkitaan EIC:n rahaston ulkopuolella yrityksille, jotka tarvitsevat vain vastaavaa rahoitusta laajentamiskierroksiensa loppuun saattamiseen;

47.

kehottaa komissiota selventämään sääntöjä ja menettelyjä, jotka koskevat puuttuvaa pankkirahoituskelpoisuutta ja yhteissijoituksia koskevien kriteerien tulkintaa, viestinnän tehostamista ja kansallisten yhteyspisteiden parempaa osallistamista;

48.

kehottaa komissiota soveltamaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ehdotuspyyntöihin, joiden sisältö liittyy suoraan unionin ympäristötavoitteisiin ja jotka ovat lähellä markkinoille saattamista, ja pidättäytymään käyttämästä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ylimääräisenä horisontaalisena tukikelpoisuusperusteena kaikissa Euroopan innovaationeuvoston hankkeissa;

49.

kehottaa komissiota mukauttamaan avustussopimuksen mallin ja sisällyttämään siihen selkeän määritelmän ”EIC Inventor” -käsitteestä ja säätämään EIC Inventor -keksijöiden käyttöoikeuksia koskevasta selkeästä politiikasta, jossa heille annetaan laajat käyttöoikeudet vain silloin, kun tutkimusorganisaatiolla ei ole aktiivista politiikkaa ja rakennetta tutkimustulosten käytön tukemiseksi taloudellisessa toiminnassa;

50.

kehottaa komissiota ottamaan käyttöön Euroopan innovaationeuvoston ja erityisesti Accelerator-välineen toiminnan jatkuvaa ja nopeaa arviointia koskevan järjestelmän;

51.

kehottaa komissiota ottamaan käyttöön arviointimenettelyn perusteellisen ja jatkuvan arvioinnin, jossa huomioidaan vakavasti hakijoiden esittämät valitukset, joissa osoitetaan selkeitä epäjohdonmukaisuuksia heidän ehdotustensa arvioinnissa; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille, miten se käsittelee yksittäisiä valituksia, jotka osoittavat, että arvioijat ovat selvästi epäonnistuneet;

52.

kehottaa asianomaisia unionin elimiä, myös Euroopan tilintarkastustuomioistuinta ja Euroopan innovaationeuvoston johtokuntaa, laatimaan Euroopan innovaationeuvostolle erityisen tarkastusstrategian, jossa otetaan huomioon Euroopan innovaationeuvoston erityisluonne;

53.

kehottaa komissiota sisällyttämään toimenpiteitä pk-yritysten osallistumisen parantamiseksi ja Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineen helppokäyttöisyyden ja houkuttelevuuden parantamiseksi innovatiivisten pk-yritysten kannalta yksinkertaistamalla hakuprosessia pk-yritysten esteiden poistamiseksi;

54.

kehottaa komissiota varmistamaan, että välineellä tuetaan laajuudeltaan monenlaisia hankkeita, jotta pienillä yrityksillä, jotka kehittävät ja laajentavat vaikuttavia innovaatioita, on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää niitä;

55.

kehottaa komissiota tarkistamaan Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineen nykyistä hakemusten toimittamisprosessia ja sen avustusten myöntämisaikaa ja mukauttamaan Euroopan innovaationeuvoston alustan Accelerator-välineen arviointikriteereihin; katsoo, että tarkistuksella olisi pyrittävä nopeaan ja yksinkertaiseen välineeseen, joka soveltuu eurooppalaisten syväteknologian startup-yritysten tarpeisiin ja saavutettava avustusten myöntämisen 4–5 kuukauden tavoiteaika;

56.

kehottaa komissiota parantamaan synergioita ja yhteistyötä EIT:n kanssa; kehottaa EIT:tä ja Euroopan innovaationeuvostoa käynnistämään vastavuoroisen ja järjestelmällisen tiedonvaihdon sekä nimeämään yhteisen jäsenen kummankin johtokuntaan, jotta vältetään siiloutuminen ja päällekkäiset toimet ja strategiat;

o o

57.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1.

(2) EUVL L 167 I, 12.5.2021, s. 1.

(3) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(4) https://eic.ec.europa.eu/news/statement-eic-board-discussion-european-parliament-itre-committee-eic-implementation-2022-08-16_en

(5) https://eic.ec.europa.eu/system/files/2022-02/Statement%20by%20the%20EIC%20Board%20on%20the%20EIC%20Work%20Programme%20for%202022%20and%20future%20of%20the%20EIC%20Fund.pdf

(6) https://eic.ec.europa.eu/news/eic-accelerator-implementation-update-2022-08-05_en

(7) Komissio, ”Evaluation study on the European Innovation Council (EIC) Pilot, 2022”.

(8) https://eic.ec.europa.eu/news/eic-accelerator-implementation-update-2022-08-05_en

(9) https://sciencebusiness.net/news/commission-says-european-innovation-council-grant-logjam-end-june

(10) https://europeanwomeninvc.idcinteractive.net/