P9_TA(2022)0223

Ilmastonmuutosta ja puolustusta koskeva EUH:n etenemissuunnitelma

Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. kesäkuuta 2022 ilmastonmuutosta ja puolustusta koskevasta EUH:n etenemissuunnitelmasta (2021/2102(INI))

(2022/C 493/02)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) V osaston ja erityisesti sen 42 ja 43 artiklan,

—	ottaa huomioon vuosille 2030 ja 2050 asetetut unionin hiilineutraaliutta koskevat tavoitteet,

—	ottaa huomioon 9. marraskuuta 2020 päivätyn ilmastonmuutosta ja puolustusta koskevan etenemissuunnitelman,

—	ottaa huomioon 5. lokakuuta 2021 annetun ilmastonmuutosta ja turvallisuutta koskevan yhdennetyn lähestymistavan toimintamallin,

—	ottaa huomioon EU:n johtamissa sotilasoperaatioissa sovellettavan ympäristönsuojelua ja energiankäytön optimointia koskevan unionin toimintamallin,

—

ottaa huomioon Euroopan puolustusrahaston perustamisesta 29. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/697 (1) ja erityisesti sen johdanto-osan 60 kappaleen, jossa mainitaan tavoite tukea 30 prosentilla ilmastotavoitteita, ja johdanto-osan 61 kappaleen, jossa mainitaan tavoite osoittaa ensin 7,5 prosenttia ja sitten 10 prosenttia vuotuisista menoista luonnon monimuotoisuuden vähenemisen torjumiseen vuoteen 2027 mennessä,

—

ottaa huomioon naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta 9. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/947 (2) (NDICI-asetus) ja erityisesti sen johdanto-osan 49 kappaleen, jossa mainitaan tavoite 30 prosentin osoittamisesta ilmastotavoitteisiin,

—	ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle” (COM(2020)0301),

—	ottaa huomioon Naton ilmastonmuutosta ja turvallisuutta koskevan toimintasuunnitelman (Climate Change and Security Action Plan),

—	ottaa huomioon kesäkuussa 2016 julkaistun EUH:n strategia-asiakirjan ”Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia” ja sen seurantakertomukset,

—	ottaa huomioon 22. tammikuuta 2018 hyväksytyt neuvoston päätelmät ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin sovellettavasta yhdennetystä lähestymistavasta,

—	ottaa huomioon 10. joulukuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät naisista, rauhasta ja turvallisuudesta,

—	ottaa huomioon 20. tammikuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät ilmastodiplomatiasta,

—	ottaa huomioon 25. tammikuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät ilmasto- ja energiadiplomatiasta – Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ulkoisen ulottuvuuden toteuttaminen,

—	ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2020 ja 10. toukokuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta,

—	ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2017 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Strateginen lähestymistapa selviytymiskykyyn EU:n ulkoisessa toiminnassa” (JOIN(2017)0021),

—	ottaa huomioon puolustusteollisuutta ja avaruutta koskevan komission vuotuisen toimintakertomuksen 2020 (Annual Activity Report 2020 – Defence Industry and Space),

—	ottaa huomioon 24. helmikuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi” (COM(2021)0082),

—	ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet,

—	ottaa huomioon 21. kesäkuuta 2021 julkistetun ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston tutkimusraportin,

—	ottaa huomioon Naton johtajien kesäkuussa 2021 tekemät ilmastoa ja turvallisuutta koskevat päätökset,

—	ottaa huomioon kesäkuussa 2021 julkaistun ilmastoa ja turvallisuutta käsittelevän kansainvälisen sotilasneuvoston (International Military Council on Climate and Security) maailman ilmastoa ja turvallisuutta koskevan kertomuksen (World Climate and Security Report),

—	ottaa huomioon Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) vuosina 2016–2020 rahoittaman BIOSEC-hankkeen vuonna 2021 julkistetun luonnon monimuotoisuutta ja turvallisuutta käsittelevän loppuraportin (Biodiversity and Security),

—	ottaa huomioon ilmastoa ja turvallisuusriskejä käsittelevän Adelphi-hankkeen ”Weathering Risk: A Climate and Security Risk and Foresight Assessment”,

—	ottaa huomioon EU:n yhteisrahoittamat hankkeet, kuten Sahelin alueella toteuttavan, turvallisuuden ja ilmastokestävyyden parantamista koskevan hankkeen ”FREXUS: Improving security and climate resilience in a fragile context through the water-energy-food security Nexus”,

—	ottaa huomioon YK:n asiakirjat ihmisten turvallisuudesta ja suojeluvastuusta,

—	ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman EU:n ja Naton yhteistyöstä transatlanttisten suhteiden puitteissa (3),

—	ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman ilmastodiplomatiasta (4),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0084/2022),

ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan haastaa Euroopan turvallisuusjärjestyksen ennennäkemättömällä tavalla ja aiheuttaa kaikille unionin ja sen jäsenvaltioiden sektoreille paineita kehittyä vahvemmiksi, kriisinkestävämmiksi ja riippumattomammiksi, erityisesti puolustuksen, turvallisuuden, kyberturvallisuuden ja kriittisen infrastruktuurin aloilla mutta myös energia-alalla ja energiatehokkuudessa;

B.	ottaa huomioon, että ympäristötekijät voivat vaikuttaa ihmisten ja valtioiden turvallisuuteen erilaisilla suorilla ja välillisillä tavoilla;

ottaa huomioon, että ilmastonmuutos ja ilmastoon liittyvät vaikutukset, kuten ympäristön tilan heikkeneminen, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, metsäkato, aavikoituminen, äärimmäiset sääilmiöt, ruoka- ja vesipula, ilman saastuminen ja luonnonkatastrofit, saavat aikaan konflikteja tai kriisejä ja uhkaavat jo nyt paikallista, alueellista ja kansainvälistä turvallisuutta, vakautta ja rauhaa; toteaa, että ilmastonmuutoksesta, jolla jo on ilmeisiä seurauksia, joiden ennustetaan nopeutuvan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, on tullut yhä merkittävämpi riskejä moninkertaistava tekijä, koska se voi osaltaan voimistaa jo olemassa olevia kriisitekijöitä (kuten taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymistä tai voimakasta poliittista sortoa), ja että se muodostaa yhdessä hybridi- ja kyberuhkien kanssa uuden turvallisuusuhan, johon vastaaminen edellyttää asianmukaisia resursseja;

toteaa, että ilmastonmuutoksen ja konfliktien väliset yhteydet voivat olla monimutkaisia ja että ilmastonmuutoksen konkreettiset vaikutukset konflikteihin ovat useimmiten tilannekohtaisia; katsoo, että on tuettava ilmaston ja turvallisuuden välisen yhteyden parissa työskentelevien tiedeyhteisöjen välistä järjestelmällisempää ja laajempaa keskustelua ja vuorovaikutusta;

toteaa, että ilmastonmuutos on edelleen keskeisellä sijalla rauhaa ja turvallisuutta koskevassa toimintaohjelmassa äärimmäisenä uhkatekijöitä moninkertaistavana tekijänä, joka pahentaa jo olemassa olevia sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä riskejä, jotka voivat lisätä levottomuutta ja mahdollisesti johtaa väkivaltaisiin konflikteihin; ottaa huomioon, että ympäristön- ja ilmastonmuutos ja niiden seuraukset lisäävät yhdessä muiden tekijöiden kanssa jo olemassa olevia haavoittuvuuksia, jännitteitä ja riskejä sen sijaan, että ne olisivat aina itsessään alullepanevia tekijöitä tai suora syy valtioiden välisiin tai kansainvälisiin aseellisiin konflikteihin; ottaa huomioon, että ilmastonmuutos voi vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen eri tavoin muun muassa sukupuolen, sosioekonomisen aseman, iän, seksuaalisen suuntautumisen, etnisen alkuperän, uskonnollisen vakaumuksen (tai sen puutteen), toimintakyvyn tai vammaisuuden perusteella; toteaa, että ilmastonmuutoksesta aiheutuu yleensä suhteetonta haittaa erityisesti marginalisoituneille väestöryhmille; ottaa huomioon, että ilmastonmuutokseen liittyvät turvallisuusriskit kohdistuvat erityisesti taloudellisesti huonommassa asemassa oleviin väestönosiin ja että niillä on sosioekonomisia vaikutuksia; ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksella on kielteisiä vaikutuksia sen koettelemien alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöön;

ottaa huomioon, että ilmastokriisi vaikuttaa sekä ihmisten että valtioiden turvallisuuteen; ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksella on monenlaisia yhteyksiä poliittiseen, etniseen ja sosioekonomiseen dynamiikkaan ja että se vaikuttaa suoraan konflikteihin lisäämällä katastrofiriskejä ja ekosysteemeihin kohdistuvia paineita, ja katsoo, että tämän vuoksi se on uhka ihmisten toimeentulolle, vedensaannille ja elintarviketurvalle sekä kriittisille infrastruktuureille, sillä se aiheuttaa muun muassa maankäytön muutoksia ja ympäristön tilan heikkenemistä;

toteaa, että merenpintojen nousu on jo aiheuttanut tulvia ja suolaantumista muodostaen merkittävän turvallisuusriskin ja uhan alavien rannikkoseutujen ja saarten olemassaololle; toteaa, että Maailmanpankin vuoden 2021 päivitetyn Groundswell-raportin mukaan ilmastonmuutos voisi pakottaa 216 miljoonaa ihmistä siirtymään maan sisäisesti vuoteen 2050 mennessä; ottaa huomioon, että raportissa todetaan lisäksi, että välittömät ja konkreettiset toimet voivat merkittävästi pienentää ilmastonmuutoksesta johtuvan muuttoliikkeen laajuutta; ottaa huomioon, että veden puutteella on monitahoisia vaikutuksia ihmisten turvallisuuteen ja sosiopoliittiseen vakauteen; toteaa, että ilmastonmuutoksesta johtuen vedensaanti vaikeutuu erityisesti kehitysmaissa samalla, kun veden maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa; ottaa huomioon, että ilmastonmuutos lisää kuivuuden ja tulvien riskiä; ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen vaikutus elintarvikkeiden hintaan heikentää toimeentuloa aiheuttaen pakkomuuttoa, sairauksia ja nälänhätää, mistä seuraa ennennäkemättömän laaja muuttoliike;

ottaa huomioon, että muuttuvien ilmasto-olosuhteiden vaikutus luonnonvarojen saatavuuteen yhdessä sellaisten tekijöiden, kuten väestönkasvu, hallinnon heikkous ja maanhallinnan haasteet, on johtanut Sahelin alueella lisääntyneeseen kilpailuun rajallisista luonnonvaroista, erityisesti hedelmällisestä maaperästä ja vedestä, mikä on aiheuttanut jännitteitä ja konflikteja yhteisöjen ja samaa elinkeinoa harjoittavien ryhmien välillä;

ottaa huomioon, että ilmastonmuutos on strategista ympäristöä muokkaava tekijä, koska se voimistaa riskejä ja asettaa rajoituksia; ottaa huomioon, että ilmastokriisi on vaikuttanut kansainväliseen järjestelmään, jossa se voi lisätä geopoliittisia jännitteitä ja muuttaa suurvaltojen välistä tasapainoa; toteaa, että pahantahtoiset toimijat käyttävät ilmastonmuutoskysymyksiä hyväkseen parantaakseen omaa vaikutusvaltaansa tai kannustaakseen vihamielisyyteen; ottaa huomioon, että napajäätiköiden sulaminen lisää geopoliittisia jännitteitä erityisesti Pohjoisnavan alueella;

ottaa huomioon, että Yhdysvaltain asevoimat ovat menettäneet enemmän sotilaskalustoa ja -infrastruktuuria luonnonkatastrofien kuin Afganistanin ja Irakin aseellisten selkkausten vuoksi yhteensä; ottaa huomioon, että Bidenin hallinto on tehnyt myönteisiä toimia ilmastonmuutoksen torjunnassa muun muassa liittymällä uudelleen Pariisin sopimukseen ja sisällyttämällä ilmastonmuutoksen sen kansallisen turvallisuuden väliaikaisiin strategisiin suuntaviivoihin;

K.	ottaa huomioon, että asevoimat kuuluvat maailman suurimpiin fossiilisten polttoaineiden kuluttajiin;

ottaa huomioon, että unionin oma öljy- ja kaasutuotanto laskee tasaisesti; ottaa huomioon, että unioni on voimakkaasti ja yhä enenevässä määrin riippuvainen energiasta ja että kaikki sen jäsenvaltiot ovat energian nettotuojia ja tuovat energiaa rajoitetusta määrästä kolmansia maita; toteaa, että energiariippuvuus on vuosien 2000 ja 2019 välillä noussut 56 prosentista 61 prosenttiin; toteaa, että tuoreessa tutkimuksessa jäsenvaltioiden puolustusalan, joka käsittää sekä kansalliset asevoimat että EU:ssa toimivat sotilasteknologian teollisuudenalat, hiilijalanjäljen arvioitiin olleen vuonna 2019 noin 24,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia; ottaa huomioon, että energian muuntaminen ja kehittyneet asejärjestelmät tarvitsevat kriittisiä raaka-aineita, joiden toimitusketjut aiheuttavat joissakin tapauksissa haavoittuvuuksia myös EU:n puolustusalalla toimiville erikoistuneille pk-yrityksille erityisesti, jos toimitusketjuja hallitsee vain pieni määrä kolmansia maita;

ottaa huomioon, että Euroopan puolustusviraston (EDA) mukaan liikennepolttoaineiden osuus energiankulutuksesta oli 52 prosenttia niissä 22 jäsenvaltiossa, jotka toimittivat vuosien 2016 ja 2017 tiedot (maat, jotka edustavat 96,9:ää prosenttia Euroopan puolustusviraston jäsenvaltioiden kokonaispuolustusmenoista); ottaa huomioon, että EDAn saman kartoituksen mukaan myös sotilasinfrastruktuurit ja -rakennukset kuluttavat paljon energiaa ja että vuonna 2017 pelkästään lämmityksen osuus jäsenvaltioiden asevoimien energiankulutuksesta oli keskimäärin 32 prosenttia ja 75 prosenttia tästä energiasta tuotettiin polttoöljyllä ja maakaasulla;

toteaa, että Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vuoksi unioni ja sen jäsenvaltiot haluavat lopettaa fossiilisten polttoaineiden tuonnin Venäjältä; toteaa, että Venäjän Euroopan turvallisuusjärjestykseen kohdistaman hyökkäyksen vuoksi myös eurooppalaisten asevoimien on vähennettävä riippuvuuttaan fossiilisten polttoaineiden tuonnista ja lisättävä samalla sotilaallista vahvuuttaan ja operaatioidensa tehokkuutta;

O.	ottaa huomioon, että jotkut EU:n jäsenmaat käyttävät laajoja sotilaalliseen käyttöön tarkoitettuja alueitaan suojellakseen luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi estämällä helikopterilennot pesimispaikkojen yllä;

ottaa huomioon, että ympäristörikokset ovat maailmanlaajuisesti hyvin yleistä rikollista toimintaa ja aiheuttavat merkittävää huolta turvallisuudesta; katsoo, että EU:n ja kumppanimaiden on tehtävä tässä asiassa tehokkaampaa yhteistyötä tukemalla valtioita ympäristörikosten torjunnassa tarvittavien valmiuksien kehittämisessä;

toteaa, että ympäristörikoksista on tullut maailman neljänneksi tuottoisin rikollisuuden ala, joka kasvaa kolme kertaa maailmantaloutta nopeammin; ottaa huomioon, että Interpolin ja Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman raportissa vuodelta 2016 arvioitiin ympäristörikoksista vuosittain saatavan hyödyn olevan arvoltaan jopa 258 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mukaan lukien luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laiton kauppa, metsiin ja kalastukseen kohdistuvat rikokset, laiton jätekauppa ja laiton kaivostoiminta;

ottaa huomioon, että Interpolin, RHIPTO:n ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen maailmanlaajuisen aloitteen raportissa todettiin, että ympäristörikokset ovat suurin konflikteja aiheuttava taloudellinen tekijä ja aseellisten valtiosta riippumattomien ryhmien ja terroristijärjestöjen suurin tulonlähde jopa perinteisiin laittomiin toimiin, kuten lunnaita vastaan tapahtuviin kaappauksiin ja huumausaineiden laittomaan kauppaan, verrattuna;

ottaa huomioon, että puolustusalaa ei mainita vuoden 2015 Pariisin sopimuksessa, minkä vuoksi kansalliset hallitukset voivat päättää, sisällyttävätkö ne puolustusalan toteuttamia ilmastonmuutoksen hillitsemistoimia ilmastonmuutosta koskevaan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimukseen (UNFCCC) liittyviin kansallisiin sitoumuksiinsa; katsoo, että kaikkien alojen on osallistuttava päästöjen vähentämiseen ja mukauduttava samalla ilmastonmuutokseen, jotta voidaan saavuttaa unionin hiilineutraaliustavoitteet ja ylläpitää operatiivista tehokkuutta; ottaa huomioon, että Ranska julkaisi syyskuussa 2020 puolustustoiminnan uuden energiastrategiansa, jossa on 34 suositusta siitä, kuinka vähentää ja optimoida maan asevoimien energiankulutusta ja parantaa niiden energiaturvallisuutta;

T.	toteaa, että pienelläkin ydinselkkauksella olisi vakavia humanitaarisia seurauksia ja se vaikuttaisi myös ilmastoon erittäin kielteisesti aiheuttaen nälänhätää ja lyhyempiä kasvukausia useiksi vuosiksi;

katsoo, että turvallisuuden on oltava ympäristöajattelun ytimessä, jotta voidaan kehittää kestävän kehityksen mukaisia realistisia, pitkäaikaisia ja tehokkaita ratkaisuja ihmisten turvallisuuden ja maailmanlaajuisen vakauden edistämiseksi; katsoo, että tämän vuoksi unionin ulkoisessa toiminnassa on yhä enenevässä määrin otettava huomioon ilmastonmuutos ja ympäristönäkökohdat merkittävänä turvallisuusriskinä ja mukautettava vastaavasti strategioita, toimintamalleja, menettelyjä, siviili- ja sotilaskalustoa ja -infrastruktuuria, voimavarojen (mukaan lukien koulutuksen) kehittämistä ja tarvittaessa myös toimien institutionaalista kehystä ja vastuumekanismeja; ottaa huomioon, että unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ja siihen kuuluvien välineiden olisi autettava omalta osaltaan estämään ja vähentämään ilmastokriisin aiheuttamia kielteisiä turvallisuusvaikutuksia; katsoo, että kaikissa hallinnon ja rauhan ylläpitämisen välineissä on otettava huomioon ilmaston ja turvallisuuden välinen yhteys;

katsoo, että ilmastonmuutoksen ja ilmastoon liittyvien vaikutusten turvallisuusseurausten vuoksi ilmastoturvallisuutta koskevia toimenpiteitä, toisin sanoen ilmastonmuutoksen seurauksien ennakointia ja niihin sopeutumista strategisen ympäristön ja sotilaallisten operaatioiden kannalta, sekä niiden rahoitusta on pidettävä myös puolustuksen ja turvallisuuden edistämisenä; ottaa huomioon, että NDICI – Globaali Eurooppa -välineen seitsemän vuoden ja 80 miljardin euron talousarviosta ohjataan ilmastotoimien tukemiseen 30 prosenttia ja ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun vuosittain 7,5–10 prosenttia;

Strategia ja toimintamalli

panee merkille, että SEU 21 artiklalla luodaan asianmukainen oikeusperusta sen takaamiseksi, että unionin ulkoisella toiminnalla ja yhteisellä turvallisuus- ja puolustuspolitiikalla (YTPP) voidaan vastata 2000-luvun suurimpiin haasteisiin, ja toteaa, että ilmastonmuutos ja ilmastoon liittyvät tekijät ovat merkittäviä näitä haasteita aiheuttavia tekijöitä; palauttaa mieliin, että SEU 21 artiklan mukaan unionin on c) säilytettävä rauha, estettävä konfliktit ja lujitettava kansainvälistä turvallisuutta […]; f) kehitettävä toimenpiteitä ympäristön laadun ja maapallon luonnonvarojen kestävän hoidon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi […]; [ja] g) autettava kansoja, maita ja alueita selviytymään luonnon tai ihmisen aiheuttamista suuronnettomuuksista; korostaa, että on pikaisesti nopeutettava ilmastonmuutoksen konfliktisensitiivisen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttämistä unionin ulkoisen toiminnan politiikkaan, ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ja erityisesti yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ja syvennettävä sitä; toteaa, että YTPP-operaatioiden ensisijaisena tarkoituksena on SEU 42 artiklan 1 kohdan ja 43 artiklan 1 kohdan mukaan rauhan turvaaminen, konfliktien estäminen ja kansainvälisen turvallisuuden lujittaminen toiminta-alueillaan samalla, kun on varmistettava niiden täysi operatiivinen tehokkuus;

korostaa, että on kiireesti otettava opiksi Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vuoksi muuttuneesta Euroopan turvallisuustilanteesta ja nopeutettava sotilaallisten voimavarojen kehittämisprosesseja sekä hankkeita, joilla vähennetään sotilasteknologian riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja lisätään samalla operaatioiden tehokkuutta ja taisteluvahvuutta;

korostaa, että Euroopan mantereella meneillään olevan sodan vuoksi on kaikkina aikoina taattava eurooppalaisten asevoimien energiahuolto, jotta varmistetaan unionin alueen ja kansalaisten asianmukainen puolustus; toteaa, että toimitusvarmuus saattaa edellyttää joustavia lyhyen aikavälin toimenpiteitä;

on vahvasti sitä mieltä, että sotilaallisella toiminnalla ja teknologialla on edistettävä unionin hiilineutraaliutta koskevia tavoitteita, jotta voidaan tukea ilmastonmuutoksen torjuntaa vaarantamatta operaatioiden turvallisuutta ja heikentämättä asevoimien toiminnallisia valmiuksia; korostaa tässä yhteydessä, että unionin ulkoisen toiminnan ja jäsenvaltioiden asevoimien olisi pyrittävä pienentämään hiilijalanjälkeään ja niiden toiminnasta luonnonvaroihin ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia;

painottaa tarvetta parantaa ennakointia, jotta voidaan ehkäistä ekosysteemi- ja ilmastonmuutoksen seurauksia ottaen huomioon, että ne voivat lisätä asevoimiin kohdistuvaa painetta tai aiheuttaa alueellisia jännitteitä;

korostaa, että on kiireellisesti investoitava älykkäisiin, yhdennettyihin, koko yhteiskunnan kattaviin ratkaisuihin merkittävien päästövähennysten saavuttamiseksi ja ilmastonmuutoksen pahimpien vaikutusten välttämiseksi ja että lisäksi on tehtävä suuria investointeja niiden kansakuntien ilmastonmuutoksen sietokyvyn parantamiseksi, joille se on tarpeen, jotta voidaan välttää epävakaisuus, konfliktit ja merkittävät humanitaariset katastrofit;

kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa varmistamaan, että ympäristönsuojelu sekä ilmastonmuutoksen ja ilmastoon liittyvien vaikutusten torjunta sisällytetään asianmukaisesti kaikkeen unionin ulkoiseen toimintaan ja valtavirtaistetaan siinä NDICI-asetuksen antaman esimerkin mukaisesti; kehottaa kehittämään ilmastoon liittyviä strategioita, toimintapolitiikkoja, menettelyjä, toimenpiteitä ja valmiuksia; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa varmistamaan, että ilmastoturvallisuutta ja puolustusta koskevan unionin politiikan laatimisessa otetaan huomioon ihmisten turvallisuuteen liittyvän lähestymistavan toteuttaminen; suhtautuu myönteisesti EUH:n aikomukseen toimia siten, että YTPP:n siviili- ja sotilasoperaatioissa kehitetään ja niihin sisällytetään toimia, joilla ympäristönäkökohdat otetaan tehokkaasti huomioon niiden toiminnassa; kannattaa jäsenvaltioiden valmiuksien parantamista sisällyttämällä ympäristönäkökohdat siviili- ja sotilasoperaatioiden koulutusohjelmiin ja vaihtamalla parhaita käytäntöjä ja asiantuntemusta;

kehottaa kehittämään konkreettisia vertailuarvoja, joiden avulla mitataan edistymistä ilmastonmuutoksen ja konfliktien välisten yhteyksien käsittelemisessä; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa raportoimaan parlamentille puolivuosittain siitä, miten näiden vertailuarvojen ja indikaattoreiden käytössä ja niiden saavuttamisessa on edistytty; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään tietoa ilmaston turvallisuuteen liittyvistä seurauksista ulkomaille annettavan sotilaallisen avun ohjelmiin;

korostaa, että strategisessa kompassissa on tärkeää käsitellä ilmastonmuutoksen, turvallisuuden ja puolustuksen välisiä yhteyksiä, jotta jäsenvaltioille voidaan määrittää selkeät tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet asevoimien energiatehokkuuden vahvistamiseksi ja ilmastonmuutoksen kokonaisvaltaisiin turvallisuusvaikutuksiin sopeutumiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä EU:n toimintakehyksessä tapahtuvan strategisen ennakoinnin, koulutuksen, innovoinnin ja valmiuksien kehittämisen avulla;

10.

muistuttaa, että turvattomuuteen on useita toisiinsa liittyviä perimmäisiä syitä, muun muassa köyhyys, valtion hauraus, julkisen infrastruktuurin ja palvelujen puute, perushyödykkeiden erittäin rajallinen saatavuus, koulutuksen puute ja korruptio, ja että ilmastonmuutos on yksi näistä syistä;

11.

palauttaa mieliin, että Afrikassa ja erityisesti Sahelin alueella ilmastonmuutos pahentaa yhdessä tavanomaisten konfliktitekijöiden, kuten valtion toimintakyvyttömyyden ja turvallisuusympäristön heikentymisen, kanssa väkivaltaan ja terrorismiin liittyviä ongelmia;

12.

kehottaa lisäämään tukea toimille, joilla tehostetaan ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ilmastoneutraaleja vaihtoehtoja EU:n välittömässä läheisyydessä Länsi-Balkanilla, itäisen kumppanuuden maissa ja eteläisissä naapurimaissa, jotta ehkäistään mahdolliset turvallisuusuhat;

13.

korostaa, että ilmastonmuutoksesta johtuen arktinen alue on lämmennyt kolme kertaa niin nopeasti kuin maapallo viimeisten 50 vuoden aikana keskimäärin; korostaa, että ilmastonmuutos on muuttanut arktisen alueen geopoliittista tilannetta ja että se on luomassa EU:lle geopoliittisen haasteen; korostaa, että arktisella alueella on strateginen ja poliittinen merkitys EU:lle, ja painottaa EU:n sitoumusta olla vastuullinen toimija, joka pyrkii alueen pitkän aikavälin kestävään ja rauhanomaiseen kehitykseen; korostaa, että arktisen alueen on säilyttävä rauhanomaisen yhteistyön alueena, ja vaatii toimenpiteitä, joilla vältetään lisääntyvä militarisointi; muistuttaa, että EU:n jäsenvaltioista Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat Arktisen neuvoston jäseniä;

Ilmastonmuutosta ja puolustusta koskeva etenemissuunnitelma

14.

pitää ilmastonmuutosta ja puolustusta koskevaa etenemissuunnitelmaa myönteisenä ja kehottaa EUH:ta varmistamaan, tarvittaessa komission asiasta vastaavien yksiköiden ja EDAn kanssa, kolmen osa-alueen, eli toiminnallisen ulottuvuuden, valmiuksien kehittämisen ja kumppanuuksien, kattavan täytäntöönpanon; kehottaa harkitsemaan uudelleen etenemissuunnitelman tarkistamisen määräaikoja ja erityisesti tarkistamaan sen yleistavoitteita huomattavasti vuotta 2030 aikaisemmin; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään näitä tavoitteita tukevia kansallisia rakenteita; kehottaa kaikkia toimijoita asettamaan tämän prosessin yhdeksi painopisteekseen ja kehittämään ja panemaan täytäntöön aloitteita yhdennetyn lähestymistavan mukaisesti; korostaa asevoimien tärkeää roolia sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa että niiden toiminnasta ilmastonmuutokseen ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten lieventämisessä muun muassa asevoimien ympäristöjalanjäljen perusteellisella laskemisella ja kartoittamisella, kuten etenemissuunnitelmassa ehdotetaan; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ehdottamaan jäsenvaltioille välitöntä toimintaohjelmaa, joka koostuu etenemissuunnitelmassa esitetyistä ensisijaisista toimista, jotka voidaan panna täytäntöön lyhyellä aikavälillä;

15.

pitää myönteisenä erityisesti etenemissuunnitelman vuosien 2020–2021 välittömiin ja lyhyen aikavälin vaikutuksiin liittyviä toimenpiteitä ja erityisesti mittausvalmiuksien kehittämiseen liittyvää yksinkertaista raportointiprosessia, joka perustuu YTPP:n operaatioiden ympäristöjalanjälkeen liittyvää edistymistä osoittaviin indikaattoreihin, kuten energian- ja vedenkulutukseen sekä jätehuoltoon; painottaa, että vuoteen 2024 mennessä on laadittava tarkempia arviointeja, joissa otetaan huomioon saadut kokemukset ja parhaimmat käytännöt, ja että hankinnoissa on asianmukaisiin teknisiin eritelmiin sisällytettävä tiukempia vaatimuksia elinkaariajattelun huomioimiseksi, kuten EU:n johtamissa sotilasoperaatioissa sovellettavassa ympäristönsuojelua ja energiatehokkuutta koskevassa vuoden 2012 sotilaallisessa toimintamallissa on esitetty; korostaa, että ilmasto- ja ympäristönäkökulmat on järjestelmällisesti sisällytettävä sotilasteknologiaan, -tutkimukseen, -hankintoihin ja -infrastruktuuriin;

16.

pitää myönteisenä komission, neuvoston ja EUH:n viimeaikaisia ilmastodiplomatiaan, turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä aloitteita, erityisesti ilmastodiplomatian politiikkakehystä, etenemissuunnitelmaa ja ilmastonmuutosta ja turvallisuutta koskevan yhdennetyn lähestymistavan toimintamallia; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa varmistamaan, että kaikki erilaiset toimintamallit on liitetty asianmukaisesti toisiinsa ja yhdenmukaistettu yhtenäisessä ja johdonmukaisessa kehyksessä; korostaa, että asia on asetettava etusijalle ja kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa raportoimaan edistymisestä kesäkuuhun 2023 mennessä;

17.

pitää valitettavana, että etenemissuunnitelmassa ei painoteta unionin odotettavissa olevaa suurta tarvetta hinnaltaan kilpailukykyisestä uusiutuvasta energiasta ja vaihtoehtoisista polttoaineista, jotka voisivat hyödyttää kaikkia osapuolia tarjoten uusia mahdollisuuksia yhteistyölle ja vuoropuhelulle, yhteistä taloudellista hyötyä, parempaa huoltovarmuutta ja kansainvälistä vakautta; korostaa, että puhdas vety on ominaispiirteidensä ansiosta yksi vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden korvaamiselle ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle asevoimissa;

18.

kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa esittämään vuoden 2023 puoliväliin mennessä arvioinnin unionin ulkoisen toiminnan hiilijalanjäljestä ja ympäristövaikutuksista, jotta voidaan pohjustaa ilmastonmuutoksen hillinnän edistämistä; korostaa, että vuoteen 2023 mennessä on kehitettävä tehokas menetelmä, jotta voidaan kvantifioida kaikista unionin turvallisuus- ja puolustusalan toimista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, valmistusteollisuuden, hallussapidon ja purkutoimien päästöt mukaan lukien, ja jotta samalla voidaan korjata nykyinen luotettavan ja kansainvälisesti vertailukelpoisen tiedon puute ottaen samanaikaisesti huomioon YTPP:n operaatioista saatavan arvioitavan tiedon arkaluonteisuus; katsoo, että etenemissuunnitelmalla olisi kannustettava laatimaan strategia ja antamaan selkeitä kansallisia sitoumuksia puolustusalan päästöjen vähentämiseksi, mukaan lukien velvoite raportoida puolustusalan päästöistä YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen yhteydessä ja kansallisille parlamenteille, sillä ilman raportointia ja avoimuutta ei ole painetta vähentää päästöjä eikä keinoja määritellä sitoumusten vaikutuksia;

19.

kehottaa asettamaan vapaaehtoisia tavoitteita sotilasoperaatioista aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrän vähentämiseksi ja sitoutumaan tavoitteeseen saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä parantamalla siten operatiivista tehokkuutta entisestään;

20.

ehdottaa, että käynnistetään pilottihanke YTPP-operaatioiden kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseksi ja kartoittamiseksi; katsoo, että EUFOR Althea -operaatio olisi tähän hyvä vaihtoehto;

Kattava ja johdonmukainen toimintamalli

21.

kehottaa koordinoituihin toimiin ilmastonmuutoksen mittakaavan ja kattavuuden pienentämiseksi nopeasti vähentämällä päästöjä huomattavasti, jotta tulevaisuudessa vältyttäisiin merkittäviltä, vakavilta tai tuhoisilta turvallisuuteen liittyviltä maailmanlaajuisilta seurauksilta; korostaa, että on varmistettava, että kaikki turvallisuuteen liittyvät tekijät, kuten infrastruktuuri, instituutiot ja toimintapolitiikat, ovat ilmastokestäviä, ja että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on sopeuduttava nopeasti;

22.

pitää erittäin myönteisenä, että unionin uudessa NDICI – Globaali Eurooppa -välineessä on otettu hyvin huomioon nopeiden, tehokkaiden ja kattavien ulkoisten ilmastotoimien kiireellisyys ja merkitys; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että NDICI – Globaali Eurooppa -välineessä virtaviivaistetaan ilmastotoimet ja varmistetaan, että 30 prosenttia sen seitsemän vuoden ja 80 miljardin euron talousarviosta ohjataan ilmastotoimien tukemiseen; kehottaa komissiota noudattamaan näitä tavoitteita kaikilta osin ja sisällyttämään laskelmiinsa vain tavoitteet, joilla on selkeä ilmastollinen ulottuvuus; pitää myönteisenä, että investoinnit fossiilisiin polttoaineisiin ja menetelmiin, joilla on haitallisia vaikutuksia tai vakavia haittavaikutuksia luontoon ja ympäristöön, eivät voi saada rauhoitusta; pitää NDICI – Globaali Eurooppa -välineen ilmastoturvallisuutta koskevaa toimintatapaa myönteisenä (ks. välineestä annetun asetuksen liitteessä III olevan 3.1 kohdan d alakohta); kehottaa komissiota asettamaan etusijalle toimet, joiden avulla pyritään saamaan aikaan kattavia ja osallistavia tuloksia kytkemällä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen konfliktien ehkäisyyn ja rauhanrakentamiseen; pitää myönteisenä NDICI – Globaali Eurooppa -välineen ympäristöä ja ilmastonmuutosta koskevaa ohjelmaa, mutta korostaa tarvetta tukea epävakaita ja konflikteista kärsiviä valtioita enemmän ympäristöhallinnassa, myös institutionaalisten rakenteiden kehittämisessä; kehottaa hyödyntämään ympäristöön liittyvän rauhanrakentamisen koko potentiaalia NDICI – Globaali Eurooppa -välineen rauhaa, vakautta ja konfliktinestoa koskevan ohjelman yhteydessä; katsoo, että NDICI – Globaali Eurooppa -välineen lähestymistavan ilmastoturvallisuuteen pitäisi toimia vertailukohtana kaikelle unionin ulkoiselle toiminnalle, ja kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa varmistamaan, että erityisesti YTPP:ssä sovelletaan tätä lähestymistapaa; kehottaa komissiota ja EUH:ta hyödyntämään kehittymässä olevista ilmastoturvallisuuden haavoittuvuuksista jo saatuja tutkimustuloksia erityisesti Sahelin alueella, Lähi-idässä ja Itä-Afrikassa,

23.

katsoo, että ilmastoturvallisuus olisi sisällytettävä täysimittaisesti unionin konfliktinehkäisyn ja kriisinhallinnan välineistöön hauraiden valtioiden ja asiaankuuluvien väestönosien selviytymiskyvyn vahvistamiseksi;

24.

korostaa, että strategista ennakointia, varhaisvaroitusta, tilannetietoisuutta ja konfliktien analysointia koskevia unionin valmiuksia on vahvistettava hyödyntäen eri lähteistä peräisin olevia kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tietoja ja innovatiivisia menetelmiä; korostaa, että kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa tehtävän järjestelmällisen yhteistyön lisäksi tarvitaan myös unionin avaruusohjelmien, Euroopan unionin satelliittikeskuksen ja EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen, EUH:n konfliktinestoyksikön, kansallisten tutkimuskeskusten, ajatushautomoiden, kansallisten tiedustelupalvelujen ja yhteisen tutkimuskeskuksen panosta strategisessa ennakoinnissa, rauhanrakentamisessa sekä ilmasto- ja konfliktintutkimuksessa; katsoo, että tällaisen tiedon hyödyntäminen on äärimmäisen tärkeää, jotta tulevat toimet ja operaatiot voidaan suunnitella asianmukaisesti ottaen huomioon erilaiset tekijät, kuten vaihtelevat sääolosuhteet ja paikalliset poliittiset viitekehykset; antaa tunnustusta Euroopan avaruusohjelmille, kuten Copernicukselle, niiden tärkeästä roolista ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä ja kasvihuonekaasupäästöjen seuraamisessa; palauttaa mieliin, että EU:n erillisvirastoilla, erityisesti Euroopan unionin satelliittikeskuksella, on ainutlaatuiset valmiudet kerätä tietoja ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä turvallisuusnäkökohdista maailmanlaajuisesti; toteaa, että EU:n avaruusohjelma on myös keskeisessä asemassa ilmastonmuutokseen liittyviin turvallisuusnäkökohtiin puuttumiseksi; suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin satelliittikeskuksen asian yhteydessä toteuttamiin jatkuviin toimiin;

25.

korostaa, että datavetoisen politiikan ja datavetoisten ohjelmien periaatteen on oltava keskeisessä asemassa ilmastoturvallisuutta koskevissa ohjelmissa; panee samalla kuitenkin merkille massadataan perustuvien lähestymistapojen ja ympäristökuormituksen määrällisten indeksien rajoitukset konfliktien ennakoinnissa, sillä niissä saatetaan kiinnittää liian vähän huomiota paikalliseen yhteiskunnalliseen toimintaympäristöön; palauttaa mieliin, ettei joissakin hauraissa maissa ole saatavilla luotettavia tietoja muun muassa korruption ja heikkojen hallintorakenteiden vuoksi, ja katsoo, että tällaisissa tapauksissa voitaisiin käyttää epäsuoria tietoja; katsoo, että paikallisen väestön ja kansalaisyhteiskunnan tietämyksellä ja aloitteilla on tärkeä rooli unionin pyrkimyksissä puuttua vaikutuksiin, joita ilmastonmuutoksella on konflikteihin;

26.

kehottaa EUH:ta ja komissiota varmistamaan, että varhaisvaroitus ja konfliktien analysointi ovat asianmukaisesti yhteydessä varhaiseen toimintaan ja reagointiin ja että käytössä on tehokkaat strategiset valmiudet; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille EUH:n meneillään olevan konfliktianalyysin, joka koskee noin 60:tä valtiota; muistuttaa olevan olennaisen tärkeää, että ilmastotoimet ovat konfliktisensitiivisiä, jotta vältetään tahatonta haittaa ja edistetään rauhaa aina kun mahdollista;

27.

korostaa, että tarvitaan tapauskohtaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon aluekohtaiset erityisanalyysit ja paikallisvetoiset aloitteet ja joka on mukautettu kullakin alueella vallitsevaan ominaistilanteeseen; korostaa, että on tärkeää vahvistaa yhteisöjen häiriönsietokykyä ja että paikallisen vastuun ja osallistavien paikallisten hallintorakenteiden tukeminen on olennaisen tärkeää kestävien toimien varmistamiseksi; korostaa, että lähestymistapa, joka on osallistava ja vastuullinen paikallista väestöä kohtaan, ja tehokkaammat ympäristönsuojelutoimet, kuten elintärkeiden resurssien saatavuuden varmistaminen, lisäävät myös EU:n joukkojen ja henkilöstön turvallisuutta (operaatioiden turvallisuus); antaa täyden tukensa ympäristönsuojelijoille, sillä he kohtaavat lisääntyvässä määrin sortoa eri puolilla maailmaa; korostaa, että valtiot, jotka rajoittavat ympäristönsuojelijoiden toimintakykyä, vaikuttavat haitallisesti moniin sellaisiin henkilöihin, joiden osaamista tarvitaan eniten, ja vahingoittavat samalla EU:n etuja;

28.

kannustaa kansainväliseen yhteistyöhön ympäristösyistä johtuvaa muuttoliikettä koskeviin haasteisiin vastaamiseksi ja yhteisten ratkaisujen löytämiseksi; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota asianmukaisen tuen antamiseen lapsille ja nuorille;

29.

katsoo, että ympäristöön liittyvää rauhanrakentamista olisi vahvistettava, sillä se on yksi yleisesti ottaen kestävä ja oikeudenmukainen ratkaisu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin puuttumiseksi ja voi myös tarjota mahdollisuuksia rakentaa rauhaa ja samalla edistää paikallista, kansallista ja kansainvälistä vuoropuhelua ja yhteistyötä (muun muassa luonnonvarojen hallinnan, maankäytön ja vedensaannin, ympäristönsuojelun, katastrofiriskin vähentämisen, ilmastopakolaisten vastaanottamisen suhteen) ja tarjota mahdollisuuksia soveltaa käänteentekevää lähestymistapaa, jotta voidaan puuttua konfliktien perimmäisiin syihin ja syrjäytymistä aiheuttaviin rakenteellisiin tekijöihin; korostaa, että konflikteja edeltävää välitystoimintaa koskevia aloitteita on lisättävä muun muassa osoittamalla niille enemmän rahoitusta NDICI – Globaali Eurooppa -välineen avulla; korostaa, että ympäristönäkökohdat on huomioitava konfliktin kaikissa vaiheissa ja että myös konfliktin jälkeiseen tilanteeseen on puututtava asiaankuuluvalla tavalla, sillä se voi tehdä väestöstä ympäristöriskien kannalta entistä haavoittuvamman tai johtaa ympäristörikosten lisääntymiseen tai tuhoihin (kuten metsäkatoon) hallintoa vailla olevilla alueilla;

30.

korostaa, että unionin ilmastotoimien olisi oltava osallistavia, niillä olisi pyrittävä edistämään sukupuolten tasa-arvoa, soveltamaan ihmisoikeuksiin perustuvaa EU:n lähestymistapaa, edistämään hyvää hallintotapaa ja panemaan täytäntöön nuorisoa, rauhaa ja turvallisuutta sekä naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevat toimintaohjelmat sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan kolmannen EU:n toimintasuunnitelman mukaisesti; kehottaa erityisesti tukemaan ruohonjuuritason nais- ja nuorisojärjestöjen sekä alkuperäiskansojen järjestöjen aloitteita ja hyödyntämään niistä saatuja kokemuksia;

31.

korostaa lisäksi, että YTPP:n operaatioihin olisi lähetettävä ilmastoturvallisuusalan asiantuntijoita ja jäsenvaltioita olisi kannustettava tukemaan näitä toimia tarjoamalla tarvittavia asiantuntijoita; ehdottaa, että unionin edustustojen tehtäväksi annetaan nimenomaisesti tehostaa raportointia maanhallinnasta ja luonnonvaroista sekä niihin liittyvistä sosioekonomisista ja poliittisista kehityssuuntauksista; korostaa, että on myös tärkeää antaa asiaankuuluville EU:n toimijoille tehtäväksi seurata tiiviisti tilannetta alueilla, joihin ilmastonmuutos ja ympäristön tilan heikkeneminen ovat vaikuttaneet voimakkaimmin, kuten Sahelin, Afrikan sarven ja Tyynenmeren alueilla, ja kehittää mekanismeja, joilla voidaan seurata, arvioida ja dokumentoida vaikutuksia, saatuja kokemuksia ja parhaita käytäntöjä ja tiedottaa niistä julkisesti, jotta voidaan saavuttaa kattavia tuloksia yhdistämällä ilmastonmuutokseen sopeutuminen rauhanrakentamisen kanssa;

32.

pitää myönteisenä aiempaa suurempaa keskittymistä ilmaston ja turvallisuuden väliseen yhteyteen sekä Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin osallistumista YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 26. konferenssiin Glasgow’ssa (COP 26) ja kehottaa tähän liittyen EU:ta ja Natoa konkreettiseen yhteistyöhön;

Toiminnallisen ulottuvuuden käsitteleminen

33.

toteaa, että monia YTPP:n operaatioita suoritetaan ilmastonmuutoksesta erityisen vakavasti kärsineillä alueilla, mikä moninkertaistaa näiden operaatioiden haasteet;

34.

korostaa, että ilmastonmuutos voi myös saada aikaan väestön pakkomuuttoa ja asettaa haasteita operaatioalueilla; toteaa, että on tiedostettava hyvin, että ilmastonmuutokseen liittyvät turvallisuusnäkökohdat muodostavat kriittisen tekijän, joka asevoimien on otettava huomioon siitä sotilasoperaatioille koituvan vaikutuksen lisäksi myös sen vuoksi, että voidaan ennakoida yhä lisääntyvää ilmastosta johtuvaa pakkomuuttoa, joka on jo yleisempää kuin konfliktien aiheuttama pakkomuutto; huomauttaa kuitenkin, että asevoimat eivät ole tarpeeksi varautuneet muuttuvan ilmaston turvallisuusvaikutuksiin;

35.

tukee ilmaston huomioon ottavan lähestymistavan yhdentämistä ja on vahvasti sitä mieltä, että jäsenvaltioiden on kiireellisesti varmistettava, että kaikissa operaatioissa ja Euroopan rauhanrahaston toimissa edistetään tehokkaammin yhdennettyä lähestymistapaa ilmastoturvallisuushaasteisiin vastaamisessa erityisesti Sahelin ja Afrikan sarven alueilla ja vähennetään siten myös operaatioiden kustannuksia (energiankulutusta vähentämällä ja käyttämällä uusia energialähteitä) parantaen samanaikaisesti operaatioiden toiminnallista tehokkuutta;

36.

korostaa, että YTPP:n operaatioilla ja Euroopan rauhanrahaston toimilla voidaan parantaa niiden kohteena olevien maiden ilmastokestävyyttä, ja painottaa, että olisi saavutettava paikallista jalanjälkeä koskevat pitkäaikaiset myönteiset vaikutukset ilman, että tällä on vaikutusta operaatioiden tärkeimpiin turvallisuus- ja puolustustoimiin, toteuttamiskelpoisuuteen ja tehokkuuteen ja sotilas- ja siviilihenkilöstön turvallisuuteen poistumisstrategioissa; korostaa, että operatiivisen riippuvuuden vähentäminen fossiilisista polttoaineista on hyödyksi toiminnan tehokkuudelle ja vaikuttavuudelle, kuten operaatiohenkilöstön turvallisuuden parantamiselle, kun logistisia toimitusketjuja vähennetään, ja YTPP:n toiminnan uskottavuuden vahvistamiselle, kun otetaan huomioon EU:n globaali johtoasema ilmastokysymyksissä;

37.

palauttaa mieliin, että kaikkien YTPP:n siviili- ja sotilasoperaatioiden ja Euroopan rauhanrahaston toimien olisi oltava osa laajempaa poliittista strategiaa, joka on suunniteltu edistämään ihmisten turvallisuutta, ja niillä olisi pyrittävä lisäämään turvallisuutta ja vakautta paikallisesti; painottaa, että ilmastoturvallisuus ja ympäristöön liittyvä rauhanrakentaminen olisi sisällytettävä turvallisuusalan uudistusta sekä aseistariisuntaa, demobilisaatiota ja yhteiskuntaan sopeuttamista koskeviin EU:n päivitettyihin toimintamalleihin, joilla vahvistetaan asiaankuuluvien paikallisten hallintorakenteiden häiriönsietokykyä erityisesti turvallisuuspalvelujen laadun sekä osallistavuuden (erityisesti naisten, nuorten ja moninaisten marginalisoituneiden ryhmien osallistumisen ja oikeuksien suhteen), vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden kannalta;

38.

korostaa, että ilmastonmuutoksen pääasialliset vaikutukset edellyttävät tällä hetkellä siviiliturvallisuuden operaatioiden laajentamista, ja toteaa, että ne eivät ole asevoimien ydintehtäviä;

39.

kehottaa EUH:ta takaamaan, että siviili- ja sotilasoperaatioissa otetaan lähtökohtaisesti huomioon ilmastokysymykset; korostaa, että hauraissa kolmansissa maissa on kiireellisesti estettävä se, että unionin toimet pahentavat resurssien niukkuutta, nostavat elintärkeiden resurssien hintoja tai heikentävät ympäristön tilaa ja lisäävät saastumista; painottaa, että operaatioiden infrastruktuurit ja toimitusketjut on suunniteltava siten, että niissä otetaan huomioon ilmasto ja ympäristö, niiden häiriönsietokyky ilmaston ja ympäristön suhteen on hyvä ja että ne ovat energiankulutuksen kannalta optimaalisia ja mahdollisimman hiilineutraaleja; pitää välttämättömänä, että sotilaskäytössä olevien maa-, ilma- ja vesikulkuneuvojen hiilineutraaleiden polttoaineiden ja käyttövoimajärjestelmien tutkimiseen ja kehittämiseen investoidaan kattavasti ja hyödynnetään uutta teknologiaa, kuten siirrettäviä aurinkoenergiajärjestelmiä, erityisesti kiinteiden komponenttien osalta, jotta voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja samalla varmistaa operaatioiden tehokkuuden ja ympäristötehokkuuden sovittaminen yhteen parhaalla mahdollisella tavalla ilman, että luodaan uutta riippuvuutta ulkomaisista toimijoista;

40.

ehdottaa, että luodaan Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemian kouluttajakurssin opetussuunnitelma, jossa ilmasto- ja ympäristökysymykset sisällytetään tavanomaiseen sotilaskoulutukseen taktisella ja strategisella tasolla; katsoo, että tällaisten kurssien olisi oltava pakollisia ilmastoturvallisuuden neuvonantajille ennen komennusta YTPP:n operaatioihin sekä unionin edustustoille;

41.

katsoo, että sotilasinfrastruktuurin hiilijalanjälkeä olisi mahdollista optimoida pyrkimällä lisäämään energiatehokkuutta perusparannusten ja uusiutuvan energian mukautetun käytön avulla;

42.

suhtautuu myönteisesti uudistustoimiin, joita on toteutettu laitteistojen mukauttamiseksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiin äärimmäisiin lämpötilan vaihteluihin, kuten erityisesti ekologisesti suunnitellut kennot, ja joilla varmistetaan laitteistojen kestävyys;

43.

korostaa, että EU:n ympäristöön liittyvää rauhanrakentamista ja ilmastoturvallisuutta on vahvistettava sisällyttämällä niihin välitystoimintaan, vuoropuheluun, siviilien suojeluun, konfliktinratkaisuun ja sovinnon rakentamiseen liittyviä tehtäviä ja tukitoimia, jotta voidaan lievittää ilmastosta johtuvia jännitteitä, joita on viljelysmaan tai veden kaltaisista niukoista resursseista kilpailevien eri yhteisöjen välillä ja jotka helposti voimistavat väkivaltaisia aseistettuja ryhmiä ja ääriryhmiä tai muuttuvat aseellisiksi selkkauksiksi tai jopa valtioiden välisiksi sodiksi; korostaa tässä yhteydessä, että mukautettujen operaatioiden olisi muun muassa keskityttävä yhdennettyyn rauhanrakentamiseen, ympäristöön liittyvään rauhanrakentamiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeviin toimenpiteisiin sekä siviilikonfliktien ehkäisyvalmiuksien tehostamiseen; ehdottaa, että mukautetuissa operaatioissa voitaisiin keskittyä seuraaviin:

(a)	ilmastonmuutoksesta johtuva resurssien niukkuus, joka saa aikaan konflikteja ja epävakautta;

(b)	hauraiden maiden kriittiset infrastruktuurit ja miten ne voidaan saada turvallisuuden kannalta häiriönsietokykyisiksi;

(c)	luonnon monimuotoisuuden suojelu konfliktisensitiivisellä tavalla erityisesti hauraiden ja sodan runtelemien maiden ekosysteemeissä;

Ilmastonmuutoksen valtavirtaistaminen sotilaallisten voimavarojen kehittämiseen

44.

toteaa, että kaikilla unionin ja sen jäsenvaltioiden käyttämillä sotilaallisilla voimavaroilla ja palveluilla olisi edistettävä unionin ilmastotavoitteiden saavuttamista ja että niiden olisi mukauduttava yhä haastavampiin ilmasto-olosuhteisiin, jotta voidaan muun muassa taata, että ne pystyvät suorittamaan tehtävänsä unionissa ja sen ulkopuolella; katsoo ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyen, että jäsenvaltioiden asevoimien on kiireellisesti mukautettava voimavaransa yhä haastavampiin ilmasto-olosuhteisiin;

45.

kehottaa laatimaan arvion siitä, minkälainen vaikutus ilmastonmuutoksen aiheuttamilla muuttuvilla sääolosuhteilla ja aiempaa useammin esiintyvillä äärimmäisillä sääilmiöillä on asevoimien operatiiviseen tehokkuuteen ja mahdollisesti valmiutta koskeviin vaatimuksiin;

46.

korostaa, että puolustusmenojen lisäämisen ei pitäisi johtaa päästöjen lisääntymiseen samalla kuitenkin huomioiden, että on pystyttävä ylläpitämään asevoimien tavoitetaso, ja että osa puolustusmenoista olisi kohdennettava sellaisiin teknologioihin ja valmiuksiin tehtäviin investointeihin, joilla päästöjä voidaan vähentää merkittävästi, kuten sähköistämiseen ja hiilineutraalien polttoaineiden käyttöön; korostaa lisäksi, että ilmastoon ja ympäristöön liittyvistä näkökohdista on tullut avaintekijöitä; palauttaa mieliin, että EU:n ja Naton sotilaallisten strategioiden ja suunnitelmien laatijat ovat pohtineet jo yli vuosikymmenen ajan, miten asevoimat voisivat pienentää hiilijalanjälkeään; kehottaa EU:ta ja Natoa kehittämään yhteisen menetelmän, joka auttaa liittolaisia mittaamaan sotilastoimista ja sotilaskäyttöön tarkoitetuista laitteista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ja ottamaan käyttöön päästövähennystavoitteet; palauttaa mieliin, että pienemmällä energiajalanjäljellä ja polttoainetarpeella on myös myönteinen vaikutus operaatioiden turvallisuuteen ja tehokkuuteen; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille EDAn toimet ja erityisesti sen Go Green -toimintapolitiikan, Military Green -toimintamallin, energia- ja ympäristökysymyksiä käsittelevän työryhmän, puolustus- ja turvallisuusalan kestävää energiaa käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän ja eurooppalaisen puolustuksen kiertotaloutta käsittelevän ajatushautomoryhmän; kehottaa nopeuttamaan ja laajentamaan tällaisia hankkeita ja toteuttamaan niitä koskevia ulkoisia arviointeja;

47.

panee merkille EDAn todenneen, että tästä seuraava fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen pienentää kuluja ja vähentää päästöjä ja riippuvuutta muista kuin eurooppalaisista lähteistä, että uhrien määrä voi vähentyä merkittävästi, kun tarvitaan huomattavasti vähemmän polttoainekuljetuksia, jotka voivat joutua vastapuolen iskujen kohteeksi, minkä seurauksena vapautuu kuljetusten suojelussa käytettäviä resursseja, ja että kestävyyden, liikkuvuuden ja riippumattomuuden parantuminen tehostaa yleisiä valmiuksia; palauttaa mieliin, että hiilettömien polttoaineiden osuuden lisääminen sotilastoimissa voi ilmastoneutraaliuden lisäksi parantaa toimitusvarmuutta ja strategista riippumattomuutta; korostaa, että suuri fossiilisten polttoaineiden kysyntä ja pitkät toimitusreitit nostavat operaatioiden kustannuksia ja lisäävät operaation henkilöstön ja sopimuskumppaneiden turvallisuusriskejä;

48.

kehottaa puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastoa, jäsenvaltioita, EUH:ta ja EDAa ottamaan asiaankuuluvan unionin rahoituksen täytäntöönpanon yhteydessä lähtökohtaisesti huomioon pienen energia-, hiili- ja ympäristöjalanjäljen ja raportoimaan edistymisestä säännöllisesti; korostaa, että käynnistettäessä tutkimusta, kehitystyötä, nykyaikaistamista tai yhdistämistä ja yhteiskäyttöä koskevia aloitteita, erityisesti sotilaalliseen kaksikäyttöteknologiaan ja voimavaroihin liittyen, on erityisen tärkeää noudattaa koordinoitua EU-tason lähestymistapaa; muistuttaa, että on strategisesti merkittävää kehittää kaikkia teknisiä näkökohtia ja käsitellä koko elinkaaren kustannuksia EU-tason standardoinnin ja sertifioinnin mukaisesti sen varmistamiseksi, että kalusto soveltuu torjumaan ilmastokriisin vaikutuksia; pitää myönteisenä sitä, että Euroopan puolustusrahaston avulla edistetään ilmastotoimien sisällyttämistä unionin toimintapolitiikkoihin ja sen yleistavoitteen saavuttamista, jonka mukaan 30 prosenttia unionin talousarvion menoista olisi kohdennettava ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, mikä on EU:n vuosien 2021–2027 talousarvion tavoite; muistuttaa, että tutkimus- ja kehitystoimet voidaan kohdentaa ratkaisuihin, joilla parannetaan tehokkuutta, pienennetään hiilijalanjälkeä ja saadaan aikaan parhaita kestäviä käytäntöjä; pitää myönteisenä ensimmäisessä vuotuisessa työohjelmassa esitettyjä asiaankuuluvia 133 miljoonan euron investointeja, mutta toteaa, että nämä ovat vain 11 prosenttia Euroopan puolustusrahaston vuotuisista kokonaismäärärahoista; palauttaa mieliin NextGenerationEU-välineen aseman ilmastotoimissa ja kehottaa jäsenvaltioita käyttämään kansallisten elvytyssuunnitelmien resursseja investoidakseen sotilasinfrastruktuurinsa vihreään siirtymään;

49.

korostaa, että ”vihreään” puolustukseen kohdistettavia investointeja on lisättävä erityisesti siten, että suurempi osuus unionin talousarvion määrärahoista, joilla rahoitetaan sotilasalan ja kaksikäyttötekniikan innovointia (kuten kalusto ja energia) koskevaa tutkimusta ja kehitystä, osoitetaan sotilasilma-alusten, sotalaivojen ja muiden ajoneuvojen hiilineutraaleihin polttoaineisiin ja käyttövoimajärjestelmiin, erityisesti tulevien merkittävien asejärjestelmien (kuten tulevaisuuden ilmataistelujärjestelmä (FCAS) ja eurooppalainen taistelupanssarivaunu) ja muiden EU:n asettamassa kehyksessä kehitettävien järjestelmien osalta; korostaa, että tällaisilla investoinneilla on kaksitahoisen luonteensa vuoksi voimakkaita myönteisiä heijastusvaikutuksia siviilialaan ja erityisesti vaikeuksissa olevaan siviili-ilmailualaan, joka etsii vähemmän energiaa kuluttavia ja kustannustehokkaampia liiketoimintamalleja ja teknologioita; katsoo, että ekosuunnittelu voitaisiin asettaa etusijalle sotilaskaluston ympäristövaikutusten rajoittamiseksi niiden elinkaaren aikana pyrkien samanaikaisesti varmistamaan mahdollisimman hyvän yhteensovittamisen operatiivisen suorituskyvyn ja ympäristötehokkuuden välillä; katsoo, että sotilasteknologian ja erityisesti asejärjestelmien mutta myös asumusten, kasarmien ja niihin liittyvien lämmitys- tai jäähdytysjärjestelmien sähköistämistä sekä jäsenvaltioissa että sotilasleireissä olisi entisestään edistettävä ja rahoitettava laajalti Euroopan puolustusrahastosta myönnettävillä määrärahoilla; muistuttaa, että puolustusvälineiden ja niiden käytön mukauttaminen ilmaston muutoksiin on ensisijaisesti jäsenvaltioiden vastuulla eikä EU:lla sinällään ole vielä omia valmiuksia;

50.

korostaa, että EU:n on jatkuvasti seurattava ja lievennettävä kaikkia haavoittuvuuksia ja/tai riippuvuussuhteita, joita asevoimien ”sähköistäminen” saattaisi aiheuttaa, erityisesti, kun pyritään hankkimaan keskeisiä raaka-aineita; korostaa, että eurooppalaisten asevoimien ”viherryttämisen” ja digitalisoinnin ei pidä missään tapauksessa luoda uusia haavoittuvuuksia tai heikentää Euroopan tai sen kansalaisten turvallisuutta;

51.

kehottaa valtavirtaistamaan energiatehokkuusvaatimukset ja kiertotalouden periaatteet valmiuksien kehittämisohjelmiin ja hankintoja koskeviin ohjeisiin jäsenvaltioissa ja EDAn toiminnan puitteissa saatujen kokemusten perusteella; pyytää jäsenvaltioita edistämään prosessien optimointia, ympäristöystävällisten järjestelmien suunnittelua, rakentamista ja käyttöä kiertotalouden periaatteiden mukaisesti erityisesti operaatioesikuntien ja kenttätoimipisteiden osalta; kehottaa vahvistamaan EDAn, Euroopan puolustusrahaston ja pysyvän rakenteellisen yhteistyön asemaa jäsenvaltioiden tukemisessa, kansallisten parhaiden käytäntöjen levittämisessä ja säännöllisen vertaisperiaatteella tapahtuvan tiedonvaihdon järjestämisessä vihreästä puolustuksesta ja ilmastonmuutoksen hillinnästä;

52.

katsoo, että on aika kehittää uusia pysyvän rakenteellisen yhteistyön hankkeita, joilla pyritään asettamaan energiatehokkuutta koskevat normit ja kriteerit, luomaan uusia valmiuksia tai yhdistämään ja nykyaikaistamaan jo olemassa olevia valmiuksia; kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan, voitaisiinko pysyvän rakenteellisen yhteistyön puitteissa perustaa pioneeritoimintajoukot, jotka keskittyisivät ilmastonmuutoksesta johtuvien luonnonkatastrofien torjumiseen ja infrastruktuurin suojeluun hauraissa maissa; korostaa, että on tärkeää suorittaa säännöllisiä tarkastuksia tällaisten hankkeiden edistymisen arvioimiseksi ja puuttua mahdollisiin puutteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa; antaa tunnustusta siviilejä luonnonkatastrofeissa pelastaville yhteisoperaatioille, kuten ranskalais-hollantilaiselle katastrofinhallinnan HUREX-harjoituksille Karibialla;

53.

korostaa, että YTPP-siviilialan sopimuksen tulevassa tarkistuksessa olisi käsiteltävä ilmastonmuutosta ja ympäristön tilan heikkenemistä erityisesti siltä osin kuin on kyse ilmasto- ja ympäristönäkökohtien valtavirtaistamisesta operatiivisiin tehtäviin ja koulutuspolitiikkaan;

Kansainvälisen yhteistyön lisääminen ja monenvälisyyden vahvistaminen

54.

muistuttaa yhteistyön tärkeästä merkityksestä EU:n ilmastonmuutoksen torjunnassa omaksuman johtavan roolin kulmakivenä, kuten etenemissuunnitelmassa todetaan; pitää myönteisinä YK:n ja Naton henkilöstön parhaillaan käymiä keskusteluja ja korostaa, että tällä saralla on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä; kehottaa EUH:ta ja asiaankuuluvia komission yksiköitä lisäämään vuoropuhelua Afrikan unionin, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön, Kanadan ja Yhdysvaltojen kaltaisten muiden kumppanien kanssa; toteaa, ettei puolustusalan energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä ole tällä hetkellä saatavilla luotettavia ja kansainvälisesti vertailukelpoisia tietoja, ja korostaa, että myös tätä on käsiteltävä;

55.

korostaa, että ilmastoturvallisuutta koskevien toimintatapojen ei pidä keskittyä ainoastaan häiriöihin, resurssien rajallisuuteen ja ennakoinnin vaikeuteen sopeutumiseen vaan myös ekologisen tasapainon ja vakauden palauttamiseen tarvittavien perusteellisempien muutosten edistämiseen maailmanlaajuisesti;

56.

kehottaa sisällyttämään ilmaston ja turvallisuuden välisen yhteyden EU:n ja YK:n rauhanoperaatioita ja kriisinhallintaa koskevan strategisen kumppanuuden uudeksi painopistealueeksi;

57.

panee merkille Naton tavoitteen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä; korostaa, että 22 jäsenvaltiota on Naton jäseniä, ja kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa varmistamaan, että päästövähennystavoitteet, vertailuarvot ja menetelmät yhdenmukaistetaan jäsenvaltioiden välillä, sillä niillä on vain yhteinen joukkopooli; katsoo, että Naton ja EU:n olisi päätettävä, että ne pitävät ilmastoturvallisuutta uutena yhteistyön ja konkreettisten toimien alana; kehottaa erityisesti sisällyttämään ilmastonmuutoksen ja -turvallisuuden uudeksi ja erittäin konkreettiseksi yhteistyön alaksi EU:n ja Naton kolmanteen yhteiseen julistukseen;

58.

korostaa parlamentaarisen diplomatian tärkeää asemaa kansainvälisten suhteiden lujittamisessa ilmastonmuutoksen torjumiseksi myös parlamentin valiokuntien ja valtuuskuntien työn kautta ja kehottaa keskittymään nykyistä enemmän ilmaston ja turvallisuuden väliseen yhteyteen;

59.

korostaa, että ilmastorahoituksen puute on merkittävä este tarkoituksenmukaisessa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ilmastoturvallisuuden rakentamisessa; toteaa, että vuonna 2009 kansainvälinen yhteisö lupasi kehitysmaille 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria ilmastorahoitukseen, mutta pitää valitettavana, että lupausta ei ollut vielä COP26-kokoukseen mennessä täytetty;

o o

60.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 170, 12.5.2021, s. 149.

(2) EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1.

(3) EUVL C 99, 1.3.2022, s. 105.

(4) EUVL C 118, 8.4.2020, s. 32.