P9_TA(2022)0068

Työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva EU:n uusi strategiakehys vuoden 2020 jälkeen

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. maaliskuuta 2022 työterveyttä ja -turvallisuutta koskevasta EU:n uudesta strategiakehyksestä vuoden 2020 jälkeen (mukaan lukien työntekijöiden parempi suojelu altistumiselta haitallisille aineille, työstressiltä ja rasitusvammoilta) (2021/2165(INI))

(2022/C 347/10)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 153 ja 168 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan neuvoston Euroopan sosiaalisen peruskirjan 3 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 3 artiklan,

—	ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat yleissopimukset ja suositukset,

—	ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 2030 kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoitteen 8.8 ”Suojata työelämän oikeuksia ja taata turvallinen työympäristö”,

—	ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, jonka jäseniä EU ja kaikki sen jäsenvaltiot ovat,

—	ottaa huomioon YK:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportin ”AR6 Climate Change 2021: The Physical Science Basis”,

—	ottaa huomioon Maailman terveysjärjestön (WHO) mielenterveyttä koskevan eurooppalaisen toimintakehyksen 2021–2025 (World Health Organization (WHO) European Framework for Action on Mental Health 2021–2025) (1),

—	ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (2),

—	ottaa huomioon 3. helmikuuta 2021 annetun komission tiedonannon EU:n syöväntorjuntasuunnitelmasta (COM(2021)0044),

—	ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva EU:n strategiakehys 2021–2027 – Työturvallisuus ja -terveys muuttuvassa työelämässä” (COM(2021)0323),

—	ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2021 annetun komission asiantuntijalautakunnan lausunnon, joka käsittelee tehokkaita keinoja panostaa terveyteen ”Supporting Mental Health of Health Workforce and other Essential Workers”,

—	ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, josta Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat juhlallisen julistuksen 17. marraskuuta 2017, ja erityisesti sen periaatteet 5–10,

—	ottaa huomioon 4. maaliskuuta 2021 annetun komission Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman,

—	ottaa huomioon 8. toukokuuta 2021 annetun Eurooppa-neuvoston Porton julistuksen,

—	ottaa huomioon lokakuussa 2019 annetut hyvinvointitaloutta koskevat neuvoston päätelmät, joissa korostettiin, että on tärkeää edistää mielenterveyttä työpaikoilla,

—	ottaa huomioon 20. lokakuuta 2021 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ”Työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva EU:n strategiakehys (2021–2027)”,

—	ottaa huomioon mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia koskevan EU:n toimintakehyksen, joka hyväksyttiin 21.–22. tammikuuta 2016 pidetyssä mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia koskevassa EU:n toimintakehystä käsitelleessä loppukonferenssissa (3),

—	ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan EU:n strategian vuosiksi 2021–2030,

—	ottaa huomioon ensimmäisen yhteisen kertomuksen digitalisaatiota koskevan Euroopan tason työmarkkinaosapuolten puitesopimuksen (2021) täytäntöönpanosta,

—	ottaa huomioon 24. huhtikuuta 2020 annetut Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) ohjeet ”Covid-19 – Takaisin työpaikalle – Työpaikkojen mukauttaminen ja työntekijöiden suojelu”,

—	ottaa huomioon 22. lokakuuta 2021 annetun EU-OSHA:n raportin ”Telework and health risks in the context of the COVID-19 pandemic: evidence from the field and policy implications”,

—	ottaa huomioon 11. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman ”Keinot loukkaantumisesta tai sairaudesta toipuvien työntekijöiden integroimiseksi uudelleen laadukkaisiin työpaikkoihin” (4),

—	ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman raja- ja kausityöntekijöiden eurooppalaisesta suojelusta covid-19-kriisin yhteydessä (5),

—	ottaa huomioon 17. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman vahvasta sosiaalisesta Euroopasta oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi (6),

—	ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle oikeudesta olla tavoittamattomissa (7),

—	ottaa huomioon 16. syyskuuta 2021 antamansa päätöslauselman oikeudenmukaisista työoloista, oikeuksista ja sosiaalisesta suojelusta alustatalouden työntekijöille – digitaaliseen kehitykseen liittyvät työllisyyden uudet muodot (8),

—	ottaa huomioon 20. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle työntekijöiden suojelemisesta asbestilta (9),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0023/2022),

A.	toteaa, että kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa on varmistettava ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu;

B.	ottaa huomioon, että WHO:n perussäännön mukaan terveydellä tarkoitetaan täydellistä ruumiillisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa eikä ainoastaan taudin tai vamman puuttumista (10);

C.	ottaa huomioon, että WHO:n mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa henkilö tiedostaa omat kykynsä, voi sietää elämän normaalia stressiä, voi työskennellä tuottavasti ja kykenee antamaan panoksensa yhteisölleen (11);

ottaa huomioon, että vuonna 2018 EU-27:ssä tapahtui yli 3 300 kuolemaan johtanutta tapaturmaa ja 3,1 miljoonaa työkyvyttömyystapaturmaa; ottaa huomioon, että työperäisiin sairauksiin kuolee vuosittain yli 200 000 työntekijää (12); ottaa huomioon, että näihin tietoihin eivät sisälly pimeästä työstä aiheutuneet tapaturmat, minkä vuoksi voidaan olettaa, että todelliset luvut ovat paljon suuremmat kuin virallisissa tilastoissa esitetyt (13); ottaa huomioon, että Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) mukaan vuonna 2017 Euroopan työpaikoista 20 prosenttia oli ”huonolaatuisia” ja että ne lisäsivät työntekijöiden fyysiseen tai henkiseen terveyteen kohdistuvaa riskiä; ottaa huomioon, että 14 prosenttia työntekijöistä on altistunut suurille psykososiaalisille riskeille (14); ottaa huomioon, että 23 prosenttia eurooppalaisista työntekijöistä katsoo työnsä vaarantavan heidän turvallisuutensa tai terveytensä; ottaa huomioon, että Euroopan työolotutkimuksen (EWCS) mukaan vuonna 2015 Euroopan työpaikoista 21 prosentissa tehtiin ”kunnianhimoista” työtä (15); ottaa huomioon, että EWCS:n kenttätyö keskeytettiin vuonna 2020 covid-19-pandemian puhkeamisen takia mutta käynnistettiin uudelleen heinäkuussa 2021 tavoitteena julkaista tulokset vuoden 2022 lopussa;

E.	ottaa huomioon, että työperäisen vamman riski on yli kolme kertaa suurempi työntekijöille, jotka ovat työskennelleet työssään alle neljä viikkoa, kuin työntekijöille, jotka ovat työskennelleet työssään yli vuoden (16);

F.	ottaa huomioon, että työtapaturmien ja työhön liittyvien kuolemantapausten laskevat trendit eivät ole samoja kaikissa maissa;

ottaa huomioon, että EU:n syöväntorjuntasuunnitelman tarkoituksena on vähentää syövästä aiheutuvaa rasitusta potilaille, heidän perheilleen ja terveydenhuoltojärjestelemälle; ottaa huomioon, että syöpä on suurin työperäisten kuolemantapausten aiheuttaja ja että sen osuus kaikista työperäisistä kuolemantapauksista EU:ssa on 52 prosenttia; ottaa huomioon, että syöpää aiheuttavat aineet aiheuttavat vuosittain arviolta 100 000 syövästä johtuvaa työperäistä kuolemantapausta (17); ottaa huomioon, että eri virastot, sidosryhmät ja Maailman terveysjärjestö ovat sisällyttäneet 50:stä 70:een ainetta tai aineiden ryhmää ensisijaisten aineiden luetteloihin työpaikoilla käytettävistä syöpää aiheuttavista aineista, perimän muutoksia aiheuttavista aineista ja lisääntymiselle vaarallisista aineista, joille tarvitaan sitovat raja-arvot; ottaa huomioon, että työntekijät voivat altistua työpaikalla erilaisten aineiden yhdistelmälle, mikä voi lisätä terveysriskejä, aiheuttaa haittoja lisääntymiselimille, esimerkiksi hedelmällisyyden heikentymistä tai hedelmättömyyttä, sekä haitata sikiön kehittymistä ja maidoneritystä;

ottaa huomioon, että asbestialtistuminen aiheuttaa Euroopassa vuosittain noin 88 000 ihmishengen menetystä, että sen osuus työperäisistä keuhkosyövistä on 55-75 prosenttia ja että asbesti on 45 prosentin osuudella yleisin keuhkosyövän syy (18); ottaa huomioon, että arvioiden mukaan tästä altistumisesta johtuva kuolleisuus lisääntyy edelleen 2020-luvun lopulla ja 2030-luvulla (19); ottaa huomioon, että vaikka asbesti on ollut kielletty EU:ssa vuodesta 2005, sitä esiintyy edelleen usein hallintorakennuksissa, kouluissa, asuinrakennuksissa, infrastruktuureissa, julkisissa liikennevälineissä ja vesihuoltoverkoissa; ottaa huomioon, että 80 prosenttia työperäisiksi tunnustetuista syövistä jäsenvaltioissa liittyy asbestiin;

ottaa huomioon, että säteilyn, stressin, työn organisoinnin ja työolojen kaltaiset tekijät on kaikki yhdistetty työperäiseen syöpään; ottaa huomioon, että ihosyövät kuuluvat kaikkein yleisimpiin työperäisiin sairauksiin ja johtuvat yhä useammin erilaisista tekijöistä, kuten ilmastonmuutoksesta, mutta vain pieni osa työhön liittyvistä ihokasvaimista tunnustetaan työperäisiksi sairauksiksi; ottaa huomioon, että ulkona työskentelevillä työntekijöillä, erityisesti maa- ja metsätaloudessa sekä rakennus- ja matkailualalla työskentelevillä, on huomattava riski saada sellaisia ihosyöpiä, jotka eivät ole melanoomaa, koska he altistuvat runsaalle ultraviolettisäteilylle; ottaa huomioon, että myös terveydenhuolto- ja pelastusalalla työskentelevät, joilla on keskeinen rooli katastrofivalmiudessa ja nopeissa toimissa, kuten palomiehet ja sairaanhoitajat, altistuvat samalla tavalla, ja että lisäksi heidän psykososiaaliset riskinsä saattavat kasvaa suuren työtaakan aiheuttaman stressin takia; ottaa huomioon, että ultraviolettisäteilylle altistumista koskevaa yhteistä eurooppalaista lähestymistapaa ei vielä ole (20); ottaa huomioon, että tällä hetkellä ei ole saatavilla luotettavia ja vertailukelpoisia EU:n tason tietoja altistumisesta syövän riskitekijöille työpaikalla (21); ottaa huomioon, että EU:ssa syövän aiheuttamasta rasitteesta noin kahden prosentin voidaan katsoa johtuvan ionisoivasta säteilystä ja että radonille ja sen hajoamistuotteille altistuminen sisätiloissa on toiseksi merkittävin keuhkosyövän aiheuttaja Euroopassa (22) (23);

ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksella on jo ollut ja sillä tulee olemaan jatkossakin haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, työturvallisuuteen sekä työskentelyoloihin; ottaa huomioon, että IPCC:n uusimman raportin mukaan sääolojen huomattavat muutokset, kuten lämpöaallot ja voimakkaat sateet, tulevat vaikuttamaan yhä enemmän työoloihin; ottaa huomioon, että lisääntynyt altistuminen korkeille lämpötiloille työpaikoilla lisää lämpöhalvauksen, nestehukan, uupumisen, keskittymiskyvyn puutteen ja kroonisiin sairauksiin liittyvien häiriöiden riskiä; ottaa huomioon, että ilmastonmuutos vaikuttaa myös biologisten tekijöiden aiheuttamiin työperäisiin sairauksiin, koska esimerkiksi lämpötilan nousu voi vaikuttaa biologisten tekijöiden kantajien (punkit, sääsket) maantieteelliseen leviämiseen ja siten edistää alueelle uusien sairauksien leviämistä; katsoo, että on tärkeää mukauttaa työtapoja niin, että ilmastonmuutoksen vaikutukset otetaan huomioon (24);

ottaa huomioon, että hyvä psykososiaalinen työympäristö lisää työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia; ottaa huomioon, että psykososiaalisia riskejä voi syntyä työn huonosta suunnittelusta, organisoinnista ja johtamisesta sekä työn huonosta sosiaalisesta kontekstista, ja ne saattavat aiheuttaa kielteisiä henkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia tuloksia, kuten stressiä, ahdistuneisuutta, työuupumusta ja masennusta, jotka kuuluvat toiseksi suurimpaan itseilmoitettujen työhön liittyvien terveysongelmien ryhmään (25); ottaa huomioon, että työperäinen stressi voi huomattavasti lisätä riskiä sairastua tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin, sydänsairauksiin, autoimmuunisairauksiin tai reumaattisiin sairauksiin ja kroonisiin tulehdussairauksiin tai pahentaa niitä (26); ottaa huomioon, että Eurofoundin ja EU-OSHAn mukaan neljäsosa työntekijöistä Euroopassa kärsii liiallisesta työperäisestä stressistä; ottaa huomioon, että 51 prosenttia EU:n työntekijöistä sanoo stressin olevan yleistä työpaikallaan ja lähes 80 prosenttia johtajista on huolissaan työperäisestä stressistä (27), mikä osoittaa, että psykososiaaliset riskit ovat huolenaihe suurimmassa osassa yrityksiä (28); ottaa huomioon, että yli puolet kaikista menetetyistä työpäivistä EU:ssa johtuu työperäisestä stressistä (29); ottaa huomioon, että psykososiaalisia riskejä koskevat lähestymistavat ja lainsäädäntö vaihtelevat huomattavasti eri jäsenvaltioissa; katsoo, että Euroopan väestön mielenterveyteen ja hyvinvointiin voidaan vaikuttaa myönteisesti kiinnittämällä huomiota työpaikoilla noudatettaviin strategioihin; ottaa huomioon, että mielenterveysongelmien estämisellä ja mielenterveyden edistämisellä myötävaikutettaisiin myös niihin liittyvän terveyttä vaarantavan käyttäytymisen vähentämiseen, kuten alkoholin, huumeiden ja tupakan käyttöön, vähäiseen liikkumiseen ja huonon ruokavalion noudattamiseen; ottaa huomioon, että fysiologisen ja fyysisen hyvinvoinnin parempi taso on suoraan yhteydessä parempaan työsuoritukseen;

L.	ottaa huomioon, että työpaikoilla voi niiden logististen resurssien mukaan olla tärkeä rooli kansanterveydessä, kun ne edistävät terveellisiä elintapoja, kannustavat liikuntaan ja fyysiseen aktiivisuuteen ja edistävät terveyden kaikkia näkökohtia laajemmin työntekijöiden keskuudessa;

M.	katsoo, että terveysosaaminen on keskeisessä asemassa, kun halutaan lieventää terveysuhkien vaikutusta ja auttaa väestöä ymmärtämään paremmin erilaisten terveysuhkien vastatoimia ja riskinarviointia;

ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on osoittanut, että olisi varmistettava työntekijöiden turvallisuus ja suojelu, myös heidän mielenterveytensä osalta; toteaa pandemian tuoneen esiin, että on tärkeää investoida kansanterveyteen; ottaa huomioon, että covid-19-pandemia lisäsi etätyöntekoa nopeasti ja että lähes puolet kaikista EU:n työntekijöistä työskenteli ainakin osan työajastaan kotona (30) sulkutoimien aikana ja samalla heidän hoitovelvoitteensa lisääntyivät; toteaa, että etätyöllä on todistetusti suuri vaikutus työajan järjestämiseen, koska se lisää joustavuutta ja työntekijöiden jatkuvaa saatavilla oloa (31), mikä usein hankaloittaa työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista; ottaa huomioon, että etätyön odotetaan pysyvän yleisempänä kuin ennen covid-19-kriisiä tai jopa lisääntyvän entisestään (32); ottaa huomioon, että kriisin aikana etätyö toimi puskurina ja säilytti työpaikkoja, jotka muussa tapauksessa olisi ehkä menetetty (33); ottaa huomioon, että etätyö tarjoaa työntekijöille myös vapauden mukauttaa työaikansa ja -kalenterinsa omien henkilökohtaisten ja perheensä tarpeisiin; (34) ottaa huomioon, että eräät tutkimukset viittaavat siihen, että suhtautuminen etätyöhön on parantunut oleellisesti pandemian alun jälkeen, mikä puolestaan on johtanut siihen, että yleisesti suositaan hybridityöjärjestelyjä (35);

ottaa huomioon, että säännöllisesti kotoa käsin työskentelevillä ihmisillä todennäköisyys työskennellä yli 48 tuntia viikossa on yli kaksi kertaa suurempi ja he ovat vaarassa levätä alle 11 tuntia työpäivien välillä; ottaa huomioon, että lähes 30 prosenttia etätyön tekijöistä ilmoittaa työskentelevänsä vapaa-ajallaan päivittäin tai useamman kerran viikossa, kun työpaikalla työtä tekevien joukossa osuus on alle viisi prosenttia, ja että etätyöntekijöillä työajat ovat todennäköisemmin epäsäännölliset; ottaa huomioon, että henkiset riskit ovat yleisimpiä etätyöhön liittyviä riskejä (36); ottaa huomioon, että etätyön yleistyminen on johtanut myös fyysisten ongelmien, kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien, yleistymiseen, mikä liittyy runsaaseen istumiseen, heikkoon ergonomiaan, pitkiin työaikoihin ja työperäiseen stressiin;

ottaa huomioon, että muuttuvat työmarkkinat voivat vaikuttaa työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä työoloihin demografisen kehityksen, uusien teknologioiden, kuten nanoteknologioiden ja tekoälyn, käyttöönoton kautta sekä olemassa olevien työkalu- ja konesukupolvien, uusien aineiden ja kemiallisten tuotteiden sekä uudentyyppisten työpaikkojen kautta; ottaa huomioon, että yhä useammat työntekijät siirtyvät alustatyöhön, perinteisestä poikkeavaan työhön tai epätyypilliseen työhön;

ottaa huomioon, että covid-19-kriisi on paljastanut epätyypillisissä työsuhteissa olevien työntekijöiden, myös digitaalista työtä tekevien tai alustatyöntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien, haavoittuvuuden; ottaa huomioon, että alustatyön osuuden lisääntyminen edelleen työmarkkinoilla on erittäin todennäköistä; toteaa, että itsenäiset ammatinharjoittajat on jätetty työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan strategiakehyksen soveltamisalan ulkopuolelle, koska he eivät kuulu EU:n työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön soveltamisalaan; ottaa huomioon, että alustatyöntekijöihin voi kohdistua kasvaneita terveys- ja turvallisuusriskejä, jotka eivät rajoitu fyysisen terveyden riskeihin vaan voivat vaikuttaa myös henkiseen terveyteen ennakoimattomien työaikojen, työn intensiivisyyden, kilpailullisen ympäristön, informaatiotulvan ja eristäytymisen vuoksi; ottaa huomioon, että algoritmeihin perustuva johtaminen aiheuttaa uusia haasteita työnteon tulevaisuudelle, koska se voi aiheuttaa työntekijöille kohtuuttomia nopeuteen ja tehokkuuteen liittyviä paineita; katsoo, että tällainen johtaminen saattaa vaarantaa kuljetus- ja jakelualalla työskentelevien alustatyöntekijöiden, erityisesti pyöräilijöiden liikenneturvallisuuden, sillä he ovat suojattomia tienkäyttäjiä, sekä vaarantaa muiden tienkäyttäjien turvallisuuden; ottaa huomioon, että erityisesti kuljettajina toimivilla sekä yksityisasunnoissa siivous- ja hoivapalveluja tarjoavilla naispuolisilla alustatyöntekijöillä voi olla suurempi vaara joutua seksuaalisen häirinnän ja sukupuolistuneen väkivallan uhreiksi ja he saattavat pidättyä ilmoittamasta niistä, koska saatavilla ei ole raportointivälineitä tai yhteyttä työnjohtajaan tai koska he pelkäävät saavansa huonoja arviointeja ja menettävänsä tulevia töitä; ottaa huomioon, että alustatyössä seksuaalinen häirintä ja sukupuolistunut väkivalta ovat aliraportoituja (37);

ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on osoittanut, että työpaikat voivat olla merkittäviä tartunnan leviämiskeskuksia; ottaa huomioon, että Euroopan kausityöntekijöiden huonot työ- ja elinolot erityisesti maatalousalalla oli dokumentoitu hyvin jo ennen covid-19-kriisiä (38); ottaa huomioon, että pandemian aikana on kuultu hälyttäviä uutisia raja- ja kausityöntekijöiden työ- ja elinoloja koskevien oikeuksien loukkauksista ja niiden mukaan heidän olonsa heikentyivät entisestään; ottaa huomioon, että lyhytaikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät asuvat usein ryhmämajoituksessa, jossa lähikontaktien välttäminen on vaikeaa, mikä lisää heidän tartuntariskiään; ottaa huomioon, että covid-19-tartuntojen leviäminen on ollut ajoittain laajaa ruuanjalostusteollisuuden kaltaisilla aloilla; ottaa huomioon, että työn epävarmoissa muodoissa, kuten tilapäistyössä, näennäisyrittäjyydessä tai työssä alihankintaketjuissa, työntekijät jätetään säännöllisesti työturvallisuus- ja työterveyspalvelujen ja niitä koskevan koulutuksen ulkopuolelle; ottaa huomioon, että Euroopan työviranomaisen tavoitteena on varmistaa työvoiman oikeudenmukainen liikkuvuus avustamalla jäsenvaltioita ja komissiota soveltamaan tehokkaasti ja panemaan täytäntöön työvoiman liikkuvuutta koskevaa unionin lainsäädäntöä ja koordinoimaan EU:n sosiaaliturvajärjestelmiä myös raportoimalla epäillyistä väärinkäytöksistä, kuten työehtojen ja terveys- ja turvallisuussääntöjen rikkomisesta, jos viranomainen tehtäviään hoitaessaan sellaista havaitsee;

S.	ottaa huomioon, että ennaltaehkäisy, valistus, hyvinvointitoimet ja terveys- ja turvallisuuskulttuurin edistäminen työpaikalla voivat johtaa myönteisiin tuloksiin työntekijöiden terveyden parantamisessa ja synnyttää myös uusia työllistämisen ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia;

toteaa, että työsuojelutarkastuksilla on tärkeä merkitys työterveys- ja työturvallisuustoimien alue- ja paikallistason täytäntöönpanossa; ottaa huomioon, että ILO:n suosituksessa suositetaan yhtä työsuojelutarkastajaa 10 000:ta työntekijää kohti, jotta voidaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti toteuttaa tarkastuksia kaikenlaisten väärinkäytösten lopettamiseksi; ottaa huomioon, että EU-OSHAn tutkimuksen mukaan 88 prosenttia työnantajista toteaa, että työterveydestä ja -turvallisuudesta huolehtimisen tärkein syy on se, että he haluavat noudattaa lainsäädäntöä (39);

ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on asettanut ylimääräisiä vaatimuksia terveydenhuollon ammattihenkilöille; ottaa huomioon, että vaativalla työympäristöllä ja pelolla omasta ja perheen turvallisuudesta on ollut kielteisiä psykologisia vaikutuksia; ottaa huomioon, että terveydenhuollon ammattihenkilöillä on enemmän stressiä, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta kuin muiden alojen ammattihenkilöillä (40); ottaa huomioon, että Euroopan unionin on opittava covid-19-kriisistä ja otettava käyttöön tehokas järjestelmä, jolla koordinoidaan reagointia kaikenlaisiin tuleviin kansanterveysuhkiin, myös ehkäisyä, varautumista ja reagointia koskevien suunnitelmien avulla työpaikoilla;

ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on tuonut esiin sukupuolten eriarvoisuuden ja pahentanut sitä; ottaa huomioon, että suurin osa etulinjan keskeisistä työntekijöistä terveys-, sosiaali-, koulutus- ja hoitoaloilla on naisia; panee merkille, että pandemian ollessa huipussaan nämä naispuoliset työntekijät joutuivat tekemään pitkiä työpäiviä ja kertoivat vaikeuksista työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisessa; panee merkille, että vaikka näitä ammatteja pidetään keskeisinä, ne ovat yhä kaikkein vähiten arvostettujen ja heikoimmin palkattujen ammattien joukossa EU:ssa; ottaa huomioon, että covid-19-kriisi on aiheuttanut erityisen suurta vaaraa naisille ja että kriisin aiheuttamat taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset ovat vaikuttaneet heihin vakavammin (41);

katsoo, että on tärkeää soveltaa sukupuolinäkökulmaa työterveyteen ja -turvallisuuteen, koska sukupuoli voi vaikuttaa siihen, että työntekijät altistuvat enemmän erilaisille aineille tai riskeille ja ovat niiden osalta haavoittuvampia; katsoo, että sukupuolinäkökohdat on otettava huomioon tarkasteltaessa oikeutta olla tavoittamattomissa;

ottaa huomioon, että vaarallisille aineille altistumisen ja työpaikan muiden riskitekijöiden käsittelemisessä on erityisen tärkeää puuttua terveyttä koskevaan eriarvoisuuteen, koska jotkut kaikkein haavoittuvimpiin kuuluvat työntekijäryhmät voivat joutua myös enemmän alttiiksi tällaisille riskitekijöille; katsoo, että vammaiset henkilöt, nuoret ja ikääntyneet ovat erityisen alttiita covid-19-kriisissä; ottaa huomioon, että he todennäköisesti kärsivät kohtuuttomasti ja että heillä on erityistä tuen tarvetta, joka on otettava huomioon työterveys- ja työturvallisuusstrategiassa, kun pandemiaan reagoidaan; ottaa huomioon, että vammaiset henkilöt tai kroonisesti sairaat tai henkilöt, jotka ovat toipumassa vammasta tai sairaudesta, voivat pyytää yksilöllistä tukea ja työpaikan mukauttamista, jos he haluavat osallistua työmarkkinoille; ottaa huomioon, että tutkimusten mukaan näillä ryhmillä on suuri mielenterveysongelmariski; ottaa huomioon, että jos työpaikalla ei tehdä muutoksia ja kohtuullisia mukautuksia, mukaan lukien hätäevakuointimenettelyt, erityisesti vammaisten työntekijöiden osalta, voi syntyä fyysistä, henkistä ja psykologista kuormitusta, joka saattaa vaarantaa kyseisten työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden erityisesti silloin, kun vammaisille henkilöille tarkoitetut työhön liittyvät digitaaliset välineet eivät ole vielä täysin esteettömiä;

ottaa huomioon, että Yhdistyneiden kansakuntien vammaisyleissopimuksessa, joka tuli voimaan EU:ssa vuonna 2011, määrätään, että ”sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat ja asianmukaiset toimet muun muassa vertaistuen avulla, jotta vammaiset henkilöt voisivat saavuttaa ja säilyttää mahdollisimman suuren itsenäisyyden, täysimääräiset ruumiilliset, henkiset, sosiaaliset ja ammatilliset kyvyt sekä täysimääräisen osallisuuden ja osallistumisen kaikilla elämänalueilla” ja että ”sopimuspuolet tunnustavat vammaisten henkilöiden oikeuden tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa; tähän sisältyvät oikeus mahdollisuuteen ansaita elantonsa vapaasti valitsemallaan tai työmarkkinoilla hyväksytyllä työllä sekä työympäristö, joka on avoin, osallistava ja vammaisten henkilöiden saavutettavissa”;

ottaa huomioon, että EU:n kansalaisilla ei Eurofoundin (42) mukaan ole yhtäläisiä mahdollisuuksia palata työhön vamman tai sairauden aikana tai jälkeen; ottaa huomioon, että EU:ssa vain yksi kolmesta työntekijästä, joiden päivittäistä toimintaa krooninen sairaus rajoittaa vakavasti tai jossain määrin, kertoo, että hänen työpaikkaansa on mukautettu tai sovitettu hänen terveysongelmiinsa; ottaa huomioon, että Eurofound pani lisäksi merkille, että työntekijöillä, joilla on alhainen koulutustaso, ja työntekijöillä, jotka toimivat vähän osaamista vaativissa ammateissa, on todennäköisemmin krooninen sairaus ja todennäköisemmin rajoituksia päivittäisissä toimissaan ja he myös epätodennäköisemmin hyötyvät työpaikan mukautuksesta;

AA.

ottaa huomioon, että erilaisille vaaroille altistumista koskeva tieteellinen tieto on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina; katsoo, että sen vuoksi EU:n ammattitauteja koskevaa luetteloa olisi päivitettävä; ottaa huomioon, että eurooppalaisesta ammattitautiluettelosta 19. syyskuuta 2003 annetussa komissio suosituksessa 2003/670/EY (43) suositellaan, että jäsenvaltiot sisällyttävät kansalliseen lainsäädäntöönsä mahdollisimman pian korvauskelpoisia ammattitauteja koskevia asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi kansallisessa lainsäädännössään varmistettava, että kaikilla työntekijöillä on oikeus korvaukseen ammattitaudeista, jos työntekijä kärsii vaivasta, jonka voidaan todistaa johtuvan ammatista tai olevan luonteeltaan ammatillinen; katsoo, että ammattitautien toteamisen yhdenmukaistamisen puuttuminen saattaa johtaa joidenkin työntekijöiden syrjintään EU:ssa, kun ammattitaudin toteamisen taso jäsenvaltioissa on joko korkeampi tai matalampi;

AB.

katsoo, että korkeat työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat normit, työ- ja yksityiselämän tasapaino, ikään soveltuva työympäristö, matalammat määrälliset vaatimukset ja työajan itsenäinen hallinta voisivat antaa ikääntyneemmille henkilöille mahdollisuuden pysyä vapaaehtoisesti työmarkkinoilla ja kannustaa heitä jäämään työmarkkinoille; katsoo, että fyysisesti tai psyykkisesti erittäin vaativia tehtäviä hoitavien työntekijöiden tarpeisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota;

AC.

ottaa huomioon, että työhön liittyvät moottoriajoneuvojen liikenneonnettomuudet työpaikalla ja työhön liittyvässä ajossa tapahtuvat useimmiten silloin, kun niissä on osallisena yrityksen ajoneuvo; ottaa huomioon, että kuolemaan johtaneista työhön liittyvistä liikenneonnettomuuksista ja liikennekuolemista raportoidaan jäsenvaltioissa eri tavalla, minkä vuoksi työhön liittyvien liikenneonnettomuustilastojen vertailu on vaikeaa; ottaa huomioon, että työhön liittyvien liikenneonnettomuuksien osuuden kaikista työhön liittyvistä kuolemantapauksista arvioidaan vaihtelevan neljäsosasta yli kolmasosaan; ottaa huomioon, että työhön liittyvälle liikenneonnettomuudelle ei ole standardoitua EU:n määritelmää; ottaa huomioon, että on olemassa useita Euroopan laajuisia liikenneonnettomuuksien vähentämistä koskevia tavoitteita, mutta yksikään niistä ei suoraan koske työhön liittyviä liikenneonnettomuuksia;

AD.

ottaa huomioon perinteiset terveysriskit, kuten raskaiden taakkojen käsittely käsin, melu, epämukavat työasennot ja toistuvat käsien ja käsivarsien liikkeet, ovat edelleen vaarana monille työntekijöille ja että näitä riskejä on korostettu Eurofoundin viidennessä työolotutkimuksessa (44); ottaa huomioon, että reumasairauksia ja tuki- ja liikuntaelinsairauksia koskeviin riskitekijöihin työpaikalla kuuluvat tärinä, raskaiden taakkojen nostaminen, työskentely näyttölaitteilla, koneiden käyttö ja raskaat välineet; ottaa huomioon, että kaikista ammattitaudeista reumasairaudet ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat eniten tuottavuuden menetystä (45);

AE.

ottaa huomioon, että työperäiset sydän- ja verisuonisairaudet ja hengityselinsairaudet ovat toiseksi suurin työhön liittyvien kuolemantapausten syy; ottaa huomioon, että korkeat psyykkiset vaatimukset, työn kuormittavuus, pitkät työpäivät, psyykkiset haitat, työn epävarmuus ja fyysinen paikallaanolo ovat suoraan yhteydessä näihin kuolemantapauksiin (46);

AF.	ottaa huomioon, että työterveyttä ja -turvallisuutta on pidettävä eettisenä ja sosiaalisena velvollisuutena sekä tiukasti sääntelyyn liittyvänä vaatimuksena, joka elinkeinonharjoittajien on täytettävä;

pitää myönteisenä komission strategiakehystä ja erityisesti sitä, että on otettu käyttöön työtapaturmia ja työperäisiä sairauksia koskeva Vision Zero -lähestymistapa, mukaan luettuna tulevan uuden sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun kuolemaan johtaneita työtapaturmia koskeva indikaattori; pitää kuitenkin valitettavana, että työterveys ja -turvallisuusstrategian tavoitetaso ei vastaa sen Vision Zero -tavoitetta, ja kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia vastaavasta tavoitetasosta; kehottaa laatimaan etenemissuunnitelman onnettomuuksien ja kuolemantapausten vähentämiseksi työpaikalla ja tarjoamaan jäsenvaltioille riittävän EU:n ja kansallisen rahoituksen kuolemantapausten nollatason saavuttamiseksi; korostaa, että Vision Zero -lähestymistapa ei saisi johtaa työtapaturmien ja työperäisten sairauksien aliraportointiin; kehottaa komissiota ottamaan Vision Zero -lähestymistavan piiriin kaikki vammat ja onnettomuudet sekä fyysisen ja henkisen uupumisen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään huomattavasti enemmän huomiota ennaltaehkäisystrategioihin esimerkiksi vahvistamalla työsuojeluviranomaisia, kansallisia terveys- ja turvallisuuspalveluja ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, jotta varmistetaan, että kaikilla työntekijöillä työnantajan tyypistä tai koosta riippumatta on oikeus mahdollisimman korkeatasoiseen terveyden ja turvallisuuden suojeluun; kehottaa työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan EU:n uuden strategiakehyksen 2021-2027 kunnianhimoiseen täytäntöönpanoon ja seurantaan ottaen huomioon myös covid-19-pandemian vaikutukset; kehottaa päivittämään strategiakehystä säännöllisesti ja parantamaan nykyisiä kansallisia strategioita työmarkkinoiden kehityksen ja vihreän ja digitaalisen siirtymän mukaisesti; katsoo, että tarvitaan tehokasta yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa ja tehokkaita lainsäädäntötoimia useilla EU:n työterveys- ja työturvallisuuspolitiikan osa-alueilla, jotta voidaan täydentää erilaisia pehmeitä toimenpiteitä ja tehdä Vision Zero -lähestymistavasta totta; kehottaa painottamaan selkeästi työntekijöiden osallistumista ja vahvistamaan työmarkkinaosapuolten kuulemista Vision Zero -lähestymistavassa; panee tyytyväisenä merkille, että työterveyttä ja -turvallisuutta käsittelevässä huippukokouksessa vuonna 2023 keskitytään erityisesti Vision Zero -lähestymistavan edistymiseen;

kehottaa komissiota korottamaan työperäisen syövän torjumista koskevia tavoitteitaan EU:n syöväntorjuntaohjelmassa; kehottaa päivittämään työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annettua direktiiviä 2004/37/EY (47) jatkuvasti ja kunnianhimoisessa aikataulussa muun muassa asettamalla siinä viipymättä työperäisen altistumisen raja-arvot vähintään 25 uudelle direktiivin prioriteettiaineelle ja esittämään toimintasuunnitelma vuoden 2022 loppuun mennessä, kun on kuultu työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavaa komiteaa; korostaa tässä yhteydessä, että komission on varmistettava riittävä henkilöstö, myös asiaankuuluvissa yksiköissä ja viranomaisissa; korostaa, että perustamalla kattava kansallinen rekisteri kaikkiin jäsenvaltioihin voidaan mahdollistaa unionin laajuinen tiedonkeruu kaikista merkityksellisistä syöpää aiheuttavista aineista; kehottaa tekemään EU:n toimielinten ja asiaankuuluvien virastojen, jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien välistä tiivistä yhteistyötä ja ottamaan työmarkkinaosapuolet tiiviisti mukaan käyttämään aktiivisesti kerättyä tietoa, jotta jatkotoimenpiteinä annetaan tarvittavaa lainsäädäntöä ja toteutetaan muita kuin lainsäädäntötoimenpiteitä työhön liittyvien syöpien torjumiseksi; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikilla työntekijöillä on oikeus lopettaa työnteko joutuessaan välittömään vaaraan tai poikkeuksellisen vaarallisiin työskentelyoloihin ja noudattamaan tässä kansallisia käytäntöjä;

panee tyytyväisenä merkille komission direktiivissä 2004/37/EY antaman sitoumuksen tarkistaa altistumisen raja-arvot lyijylle sekä sen yhdisteille ja di-isosyanaatille; panee merkille, että vaikka Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) riskinarviointikomitea suosittelee ilman raja-arvoksi 4 μg/m3 ja biologiseksi raja-arvoksi 150 μg lyijyä verilitraa kohti ja ottaa siten askelen oikeaan suuntaan, ehdotettu biologinen raja-arvo ei suojaa kunnolla naisia eikä varsinkaan raskaana olevia naisia (48); kehottaa komissiota varmistamaan, että mahdollisella ehdotuksella tarkistetuiksi altistuksen raja-arvoiksi lyijylle ja sen yhdisteille otettaisiin käyttöön yhtäläinen suoja kaikille työntekijöille sukupuolesta riippumatta; suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen lisätä hormonaaliset haitta-aineet erityistä huolta aiheuttavien aineiden luokkaan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (49) (REACH-asetus) mukaisesti ja luokitella ne asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (50) mukaisesti; korostaa, että EU:n lainsäädännössä olisi suojeltava työntekijöitä altistumiselta hormonaalisille haitta-aineille; toteaa, että tiettyjen toimintojen automaatio ja robotisaatio voisivat huomattavasti vähentää työntekijöiden altistumisriskiä syöpää aiheuttaville aineille työpaikoilla; korostaa, että tarvitaan lisätoimia yövuorotyöhön liittyvien työperäisten syöpien ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja paremmaksi tunnustamiseksi; kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota ryhmiin, jotka erityisesti altistuvat vaarallisille kemikaaleille, kuten kemianteollisuuden ja maatalouden työntekijät, ja erityisen haavoittuviin työntekijöihin, kuten raskaana olevat tai imettävät naiset;

suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen esittää vuonna 2022 lainsäädäntöehdotus, jolla vähennetään edelleen työntekijöiden altistumista asbestille; kehottaa komissiota korottamaan tavoitteitaan ja esittämään eurooppalaisen strategian kaiken asbestin poistamiseksi noudattaen Euroopan parlamentin päätöslauselmaa, joka koskee suosituksia komissiolle työntekijöiden suojelemisesta asbestilta; kehottaa komissiota toimimaan tavoitteellisesti pyrkimyksissään saada aikaan asbestin täydellinen poistaminen ja tarkistaa direktiiviä 2009/148/EC (51) asbestille altistuneiden työntekijöiden sertifioidun koulutuksen vähimmäisvaatimusten osalta ja ensisijaisena asiana päivittää altistumisraja asbestille 0,001 kuituun/cm3 (1 000 kuitua/m3); kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen EU:n puitedirektiiviksi kansallisia asbestinpoistostrategioita varten; kehottaa komissiota päivittämään direktiiviä 2010/31/EU (52) rakennusten pakolliseksi kartoitukseksi ja sen jälkeen asbestin sekä muiden vaarallisten aiheiden poistamiseksi ennen kuin perusparannustyöt voivat alkaa ja siten kieltämään sellaisten asbestia sisältävien materiaalien kotelointi ja kapselointi, jotka on teknisesti mahdollista poistaa; kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen, jossa otetaan huomioon nykyiset kansalliset määräykset sekä vaikutustenarviointi tehokkaimmista tavoista suorittaa rakennusten pakollinen kartoitus, jossa asianmukaisen pätevyyden ja luvat omaava ammattimainen toimija kartoittaa asbestipitoisuuden pintamateriaaleissa ennen rakennusten myyntiä tai vuokraamista, ja jossa asetetaan vähimmäisvaatimukset sellaisten rakennusten asbestitodistuksille, jotka on rakennettu ennen vuotta 2005 tai ennen vastaavan kansallisen asbestikiellon voimaantulovuotta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan asbestiin liittyvien sairauksien paremman tunnustamisen ja korvaukset niistä kaikille altistuneille työntekijöille, jotta suojellaan rakennustyöntekijöiden ja muiden työntekijöiden terveyttä vihreässä siirtymässä; kehottaa mahdollisuuksien mukaan käyttämään analyyttista transmissioelektronimikroskooppia tai vastaavia edistyneitä menetelmiä kuitujen laskennassa;

katsoo, että toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä annettu neuvoston direktiivi 89/391/ETY (53) ei ehkä osoittaudu riittävän tehokkaaksi 2000-luvun työelämän ja työmarkkinoiden uusimman kehityksen kannalta, mukaan luettuina psykososiaalisten riskien arviointi ja hallinta; katsoo siksi, että sitä olisi täydennettävä tämän seikan vahvistamiseksi; palauttaa mieliin pyyntönsä, että komissio sisällyttäisi työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaan strategiakehykseen oikeuden olla tavoittamattomissa ja että se nimenomaisesti kehittäisi uusia psykososiaalisia toimenpiteitä osana kehystä; kehottaa komissiota tähän liittyen nostamaan työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan strategiakehyksen tavoitetasoa; kehottaa komissiota työmarkkinaosapuolia kuullen ehdottamaan psyykkisiä riskejä ja työhyvinvointia koskevaa direktiiviä, jonka tarkoituksena on estää tehokkaasti työpaikan psykososiaalisia riskejä, kuten ahdistuneisuutta, masennusta, työuupumusta ja stressiä, myös riskejä, joita aiheutuu rakenteellisista ongelmista, kuten työn organisoinnista (esim. huono johtaminen, huono työn suunnittelu tai työntekijöiden tietojen ja taitojen epäasianmukainen yhteensovittaminen annettujen tehtävien kanssa); kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan mekanismeja tällaisten riskien ehkäisemiseksi ja niistä kärsineiden työntekijöiden integroimiseksi takaisin työpaikalle ja siirtymään yksilötason toimista työn organisointia koskevaan lähestymistapaan direktiiviin 89/391/ETY sisältyvien työsuojeluhierarkiaperiaatteiden mukaisesti; kehottaa komissiota laatimaan ohjeita työterveyspalveluja tarjoavan henkilöstön vähimmäismäärästä, joka on tarpeen työterveyden asianmukaisen seurannan varmistamiseksi (54); katsoo, että mielenterveyden suojelu ja edistäminen on olennainen osa työterveys- ja työturvallisuusvalmiutta koskevia suunnitelmia tulevien terveyskriisien varalta; korostaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota terveydenhoidon ammattilaisten ja muiden keskeisten työntekijöiden mielenterveyteen; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille tehokkaita keinoja panostaa terveyteen käsittelevän komission asiantuntijalautakunnan lausunnon ”Supporting Mental Health of Health Workforce and other Essential Workers”; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan lausuntoon sisältyvien suositusten asianmukaisen seurannan ja täytäntöönpanon;

korostaa, että on tärkeää varmistaa työntekijöille asianmukaiset mahdollisuudet esittää korvausvaatimuksia työperäisissä sairaustapauksissa; kehottaa komissiota työmarkkinaosapuolia kuullen tarkistamaan komission vuonna 2003 antamaa suositusta eurooppalaisesta ammattitautiluettelosta ja lisäämään siihen esimerkiksi työperäiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet, työperäiset mielenterveyden häiriöt, erityisesti masennuksen, työuupumuksen, ahdistuksen ja stressin, kaikki asbestiin liittyvät sairaudet ja ihosyövän sekä reumaattisen ja kroonisen tulehduksen; kehottaa komissiota työmarkkinaosapuolia kuultuaan muuttamaan tämän suosituksen direktiiviksi, jolla luodaan ammattitautien vähimmäisluettelo ja vahvistetaan niiden tunnustamista ja asianmukaista korvaamista asiaankuuluville henkilöille koskevat vähimmäisvaatimukset;

korostaa, että naispuolisilla työntekijöillä erityisesti terveydenhuolto- ja hoiva-aloilla on yhä suurempia työterveyteen ja -hyvinvointiin liittyviä haasteita; pitää myönteisenä, että komissio painottaa sukupuolinäkökulman huomioon ottamista työterveydessä ja -turvallisuudessa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita valtavirtaistamaan sukupuolinäkökulman ja ottamaan sukupuolten erot huomioon kaikissa työterveyttä- ja työturvallisuutta koskevissa toimenpiteissä; kehottaa komissiota ottamaan naisiin kohdistuvan sukupuolistuneen väkivallan ja perheväkivallan estämistä ja torjumista koskevan tulevan lainsäädännön perustaksi puitesopimuksen työpaikalla tapahtuvasta häirinnästä ja väkivallasta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että ennaltaehkäisy- ja suojelutoimenpiteitä, joilla pyritään poistamaan väkivalta, syrjintä ja häirintä työelämästä, mukaan lukien ja soveltuvissa tapauksissa kolmansien osapuolten (esim. asiakkaiden, vierailijoiden tai potilaiden) harjoittama väkivalta ja häirintä, sovelletaan riippumatta häirinnän syystä ja aiheesta ja rajoittamatta tapauksia syrjintätapauksiin; kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan ILO:n yleissopimuksen nro 190 ja suosituksen nro 206 väkivallasta ja häirinnästä ja ottamaan käyttöön tarvittavat lait ja toteuttamaan tarvittavat politiikkatoimet väkivallan ja häirinnän kieltämiseksi, ehkäisemiseksi ja torjumiseksi työelämässä;

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan strategioita, joilla valmistaudutaan työvoiman ikääntymiseen, kroonisesti sairaiden työntekijöiden lukumäärän lisääntymiseen ja työpaikan mukauttamiseen vammaisten työntekijöiden tarpeisiin, aktiivisesti tukemaan integroitumista takaisin työelämään ja syrjinnän kieltämistä sekä mukauttamaan työoloja vammaisten henkilöiden ja kroonisesti sairaiden henkilöiden ja sairaudesta toipuvien tarpeisiin; korostaa, että olisi laadittava ja pantava täytäntöön räätälöityjä ja yksilöllistettyjä strategioita, joilla edistetään työntekijöiden toipumista ja kuntoutumista; korostaa, että tällaisiin strategioihin olisi kuuluttava kaikenikäisten henkilöiden koulutuksen ja elinikäisen oppimisen sekä ja työn ja yksityiselämän paremman tasapainon edistäminen ja sukupolvien välisen vaihdon edistäminen työpaikalla; korostaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota omaishoitajiin;

kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille ja työnantajille vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan vuosien 2021–2030 strategian yhteydessä selkeitä ja tavoitteellisia suuntaviivoja työpaikkojen mukauttamisesta ja mielekkäästä sovittamisesta vammaisten henkilöiden tarpeisiin; kehottaa komissiota tarkistamaan tavoitteellisesti yhdenvertaista kohtelua koskevaa direktiiviä 2000/78/EY; korostaa, että on tärkeää kiinnittää huomiota myös kroonisia sairauksia potevien työntekijöiden tilanteeseen;

10.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään työterveyttä ja -turvallisuutta koskevissa strategioissaan erityistä huomiota nuoriin ja varsinkin alle 18-vuotiaisiin työntekijöihin; muistuttaa, että tilastojen mukaan 18–24-vuotiaille sattuu vanhempia aikuisia todennäköisemmin vakavia työtapaturmia, mikä johtuu nuorten riittämättömästä kokemuksesta, koulutuksesta ja valvonnasta, heidän oikeuksiaan ja työnantajien velvollisuuksia koskevasta heikosta tietoisuudesta, siitä, että työnantajat eivät kunnolla tunnusta nuorten työntekijöiden oikeuksia, sekä huonoista työoloista, jotka voivat johtaa työperäisiin sairauksiin jo nuorena tai myöhemmin elämässä (55);

11.

muistuttaa, että alustatyöntekijöihin voi kohdistua kasvaneita terveys- ja turvallisuusriskejä sekä työpaikalla että verkossa tehtävän työn osalta; korostaa, että nämä riskit eivät rajoitu fyysisen terveyden riskeihin vaan voivat vaikuttaa myös psykososiaaliseen terveyteen nousevien riskitekijöiden, kuten ennakoimattomien työaikojen, työn intensiivisyyden, kilpailullisen ympäristön, informaatiotulvan ja eristäytymisen, vuoksi; suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen ehdottaa direktiiviä alustatyön työolojen parantamisesta alalla työskentelevien eduksi; korostaa, että alustatyöntekijöillä olisi oltava oikeus saada korvausta työtapaturmista ja työperäisistä sairauksista, ja että heille olisi tarjottava sosiaalista suojelua, mukaan luettuina sairaus- ja työkyvyttömyysvakuutukset, ottamalla käyttöön alustatyöntekijöiden työsuhdetta koskeva kumottavissa oleva olettama jäsenvaltioiden asiaa koskevassa lainsäädännössä tai työehtosopimuksissa vahvistettujen kansallisten määritelmien mukaisesti; korostaa tässä yhteydessä suosituksia, jotka parlamentti esitti 16. syyskuuta 2021 annetussa päätöslauselmassa oikeudenmukaisista työoloista, oikeuksista ja sosiaalisesta suojelusta alustatalouden työntekijöille – digitaaliseen kehitykseen liittyvät työllisyyden uudet muodot;

12.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki työntekijät, myös epätyypillisissä työsuhteissa olevat työntekijät (56) sekä aidot että näennäisesti itsenäiset ammatinharjoittajat ja liikkuvat työntekijät, joilla on kansallisessa lainsäädännössä tai työehtosopimuksissa määritelty tai käytäntöön perustuva työsopimus tai työsuhde, kuuluvat työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan lainsäädännön ja politiikkatoimien soveltamisalaan; korostaa työehtosopimusneuvottelujen ratkaisevan tärkeää merkitystä mahdollisimman korkeiden työterveys- ja -turvallisuusnormien varmistamiselle; korostaa, että unionin ja kansainväliset ihmisoikeudet takaavat kaikille työntekijöille oikeuden järjestäytyä, muodostaa ammattiliittoja ja liittyä niihin, osallistua työehtosopimusneuvotteluihin ja ryhtyä työtaistelutoimiin oikeuksiensa puolustamiseksi sekä nauttia työehtosopimusten tarjoamasta suojasta riippumatta asemastaan työntekijöinä (57);

13.

kehottaa komissiota sisällyttämään terveyden ja turvallisuuden kaikkiin merkityksellisiin vihreää ja digitaalista siirtymää koskeviin EU:n strategioihin ja toimintapolitiikkoihin, tekoälyä koskevat strategiat ja toimintapolitiikat mukaan luettuina; katsoo, että työpaikan tekoälysovellusten on oltava eettisiä ja ihmiskeskeisiä, avoimia ja oikeudenmukaisia ja niissä on vältettävä negatiivisia vaikutuksia työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen; kehottaa komissiota harkitsemaan työmarkkinaosapuolia kuultuaan lainsäädäntöaloitetta, jolla selvennetään työterveyttä ja -turvallisuutta koskevia vastuita ja velvollisuuksia suhteessa tekoälyjärjestelmiin ja uusiin työntekotapoihin; korostaa, että tarvitaan työntekijöiden koulutusta ja toimenpiteitä, joilla varmistetaan tehokkaat työterveys- ja työturvallisuusstrategiat, jotta voidaan ottaa käyttöön tekoäly työpaikalla ja jotta työntekijät voivat käyttää sitä; painottaa, että tekoäly ja digitalisaatio lisäävät uskottavalla tavalla ihmisen ja koneiden synergioita ja tarjoavat taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia mutta myös työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä huolenaiheita, kuten työntekijöiden valvonnan ja johtamisen uusien muotojen syntymistä, kun kerätään suuria määriä reaaliaikaista dataa, mikä voi synnyttää oikeudellisia, sääntelyyn liittyviä ja eettisiä ongelmia; kehottaa erityisesti ottamaan käyttöön suojatoimia niitä kielteisiä vaikutuksia vastaan, joita algoritmeihin perustuva johtaminen aiheuttaa työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle; korostaa, että työelämässä käyttöönotettujen algoritmien on oltava avoimia, syrjimättömiä ja eettisiä ja että algoritmeihin perustuvien päätösten on oltava vastuullisia, kyseenalaistettavia ja tarvittaessa peruutettavia, ja niiden on siten oltava ihmisen valvonnan alaisia; korostaa työmarkkinaosapuolten roolia murroksellisten teknologioiden kehittymisestä aiheutuvien uusien riskien ennakoimisessa työelämässä;

14.

muistuttaa, että ilmastonmuutoksella on suoria terveysvaikutuksia työntekijöihin; muistuttaa, että äärimmäisten sääilmiöiden voimistuminen lisää fyysisiä vammoja ja että ilmastonmuutos saattaa lisätä ihosyövän riskiä, pölyaltistumista ja psykososiaalisia riskejä; korostaa, että myös riittämätön työn organisointi voi pahentaa tilannetta; korostaa työmarkkinaosapuolten roolia ilmaston muutokseen liittyvien kehittymässä olevien työperäisten riskien ennakoimisessa; muistuttaa, että työntekijöiden terveys ja turvallisuus kuuluu EU:n toimivaltaan ja että direktiivin 89/391/ETY mukaisesti työntekijöitä olisi suojeltava kaikilta riskeiltä, myös kehittymässä olevilta riskeiltä; kehottaa komissiota arviomaan perusteellisesti ja kiireellisesti ilmastonmuutokseen liittyviä uusia ja kehittymässä olevia riskejä työterveydelle ja -turvallisuudelle, jotta työntekijöitä voidaan suojella paremmin altistumiselta korkeille lämpötiloille, luonnon UV-säteilyltä ja muilta turvallisuusriskeiltä;

15.

kehottaa lisäämään UV-säteilyaltistukselta suojautumista EU:n tasolla, erityisesti ulkotyöntekijöitä koskevan työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön puitteissa; kehottaa siksi komissiota tarkistamaan työntekijöiden altistumista fysikaalisista tekijöistä (keinotekoinen optinen säteily) aiheutuville riskeille koskevaa direktiiviä 2006/25/EY (58) ja sisällyttämään auringon säteilyn sen soveltamisalaan; kehottaa komissiota arvioimaan niiden nykyisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja tehokkuutta, joilla suojellaan ionisoivalle säteilylle altistuvia työntekijöitä, kuten lentokoneiden miehistöjä, ydinvoimalaitosten työntekijöitä, asian kannalta merkityksellisissä teollisuusympäristöissä työskenteleviä työntekijöitä, tutkijoita ja radiologian, sädehoidon tai isotooppilääketieteen parissa työskenteleviä terveydenhuollon ja eläinlääketieteen ammattilaisia, sekä tarkistamaan näitä toimenpiteitä silloin kun se on tarpeellista, jotta voidaan toteuttaa oikeasuhteisia toimenpiteitä;

16.

kehottaa komissiota ottamaan nykyisessä toimielinten välisessä rakenteessa käyttöön varhaisvaroitusmekanismin, jotta voidaan havaita, missä tarvitaan mukautuksia ja tarkistuksia jatkuvassa muutoksessa olevia aloja koskeviin voimassa oleviin työterveys- ja työturvallisuusdirektiiveihin, joihin voivat vaikuttaa myös esimerkiksi uusi tieteellinen tieto vaarallisista tuotteista tai työmarkkinoiden ja työolojen kehitys digitaalisen ja vihreän siirtymän yhteydessä; korostaa erityisesti tarvetta sisällyttää tähän mekanismiin eri alojen työmarkkinaosapuolet, koska juuri ne joutuvat ensimmäisinä kohtaamaan muuttuvat tilanteet;

17.

kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kansallisia politiikkatoimia, joilla turvataan työterveys ja -turvallisuus julkisten hankintojen perustavanlaatuisena osana;

18.

kehottaa komissiota edistämään ihmisarvoista työtä koskevaa laajempaa kysymystä EU:n tulevissa kauppasopimuksissa ja varmistamaan, että työterveys- ja -turvallisuusnormit otetaan asianmukaisesti huomioon osana työ- ja sosiaalinormeja koskevia sitovia sitoumuksia; kehottaa komissiota tukemaan ehdokasvaltioita niiden oikeuskehyksen mukauttamisessa työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaan EU:n säännöstöön; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä ILO:n ja WHO:n kanssa terveellisiä ja turvallisia työoloja koskevan oikeuden edistämiseksi ILO:n keskeisten työelämää koskevien periaatteiden ja oikeuksien puitteissa ja varmistamaan, että globaalien toimitusketjujen toimijat noudattavat näitä periaatteita; panee tyytyväisenä merkille, että komissio aikoo ehdottaa EU:n laajuista pakkotyöllä tuotettujen tuotteiden kieltoa;

19.

panee tyytyväisenä merkille, että tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä EU:n kumppanimaiden, alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen sekä muiden kansainvälisten foorumien kanssa työterveys- ja työturvallisuusnormien nostamiseksi maailmanlaajuisesti; kehottaa komissiota aktiivisesti tukemaan turvallisia ja terveellisiä työoloja koskevan oikeuden sisällyttämistä työelämän perusperiaatteita ja oikeuksia koskevaan ILO:n kehykseen;

20.

katsoo, että rajat ylittävillä alueilla olisi edistettävä rajat ylittävää yhteiskoulutusta ja parhaiden käytäntöjen jakamista terveydenhuoltohenkilöstölle ja kansanterveyshenkilöstölle;

Valmiussuunnitelma tulevien terveyskriisien varalta: covid-19-pandemiasta ja sen vaikutuksista työelämään saadut kokemukset

21.

korostaa, että on tärkeää oppia covid-19-pandemiasta ja parantaa valmiutta mahdollisten tulevien terveyskriisien varalta; tukee jäsenvaltioille esitettyä pyyntöä laatia kansallisiin työterveys- ja työturvallisuusstrategioihin valmiussuunnitelmia tulevien kriisien varalta ja kuulla tässä yhteydessä kansallisia työmarkkinaosapuolia myös EU:n suuntaviivojen ja välineiden täytäntöön panemisesta; korostaa, että näiden suunnitelmien koordinoimiseen tarvitaan tehokkaita EU:n mekanismeja; katsoo, että varmennetun tiedon välittämisen tehostamisen olisi oltava minkä tahansa terveysvalmiussuunnitelman ytimessä; katsoo, että mielenterveyden suojelu ja edistäminen on olennainen osa työterveys- ja työturvallisuusvalmiutta koskevia suunnitelmia tulevien terveyskriisien varalta, ja korostaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja muiden keskeisten työntekijöiden mielenterveyteen; panee tyytyväisenä merkille komission aikomuksen käynnistää perusteellinen arviointi pandemian vaikutuksista ja EU:n ja kansainvälisten työterveys- ja työturvallisuuskehysten tehokkuudesta hätätilamenettelyjen ja nopeaa toimintaa koskevien ohjeiden kehittämisessä sekä toimenpiteiden seurannan toteuttamisessa mahdollisissa tulevissa terveyskriiseissä tiiviissä yhteistyössä kansanterveysalan toimijoiden kanssa; kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota rajatylittäviin alueisiin yhteistyön tehostamiseksi; katsoo, että kun julistetaan unionin kansanterveysuhkarajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskevan tulevan asetuksen (59) mukaisesti, olisi käynnistettävä jäsenvaltioiden kansallisissa työterveys- ja työturvallisuussuunnitelmissa määrättyjen toimenpiteiden täytäntöönpano ja EU:n tasoinen koordinointi;

22.

muistuttaa komission sitoumuksesta arvioida lisätoimien tarvetta EU:n nykyisen terveyttä ja turvallisuutta koskevan sääntelykehyksen toimivuuden parantamiseksi ja tarvetta muuttaa biologisille tekijöille altistumisesta työssä annettua direktiiviä 2000/54/EY; kehottaa komissiota toteuttamaan viipymättä tämän direktiivin kohdennetun tarkistuksen, jossa hyödynnetään covid-19-kriisistä saatuja kokemuksia, jotta voidaan parantaa valmius- ja reagointisuunnittelua ja lisätä selviytymiskykyä terveyskriiseistä kaikilla työpaikoilla; korostaa, että tarkistuksessa olisi varmistettava, että direktiivi soveltuu vastaamaan pandemiatilanteisiin, edistää kansallisten hätätilasuunnitelmien laatimista pandemian puhjetessa ja työnantajan laatimien ohjeiden antamista eri kielillä työterveys- ja työturvallisuusriskeistä, terveystoimenpiteistä ja työn organisoinnista kaikille työntekijöille mikäli pandemia puhkeaa; panee tyytyväisenä merkille komission aikomuksen sisällyttää covid-19 eurooppalaista ammattitautiluetteloa koskevaan suositukseen;

23.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan tutkimuksen ja tiedonkeruun kehittämisen sekä EU:n että kansallisella tasolla selkeästi etusijalle ja rahoittamaan niitä asianmukaisesti, erityisesti tutkimuksen ja tiedonkeruun mielenterveysvaikutusten, psykososiaalisten ja ergonomisten riskien ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksien sekä kroonisten tulehdussairauksien syistä ja vaikutuksista kaikilla aloilla, ja toteuttamaan yksityiskohtaisen arvioinnin etätyöhön liittyvistä terveyttä ja turvallisuutta koskevista ongelmista sekä muuttuvan työelämän vaikutuksista, mukaan luettuina vaikutukset ja haasteet, sekä oikeudesta olla tavoittamattomissa, jotta voidaan analysoida sukupuolen, iän ja vammaisuuden vaikutusta; kehottaa komissiota seuraamaan tällaista tutkimusta sekä lainsäädännöllisillä että muilla toimenpiteillä työmarkkinaosapuolia kuultuaan työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi;

24.

kehottaa komissiota tekemään lisätutkimusta terveyspalveluista ja työmarkkinoilta syrjäytymisen taloudellisista kustannuksista;

25.

kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntökehyksen etätyötä koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamiseksi koko unionissa siten, että etätyö ei vaikuta etätyöntekijöiden työsuhteen ehtoihin; toteaa, että tämä kehys olisi kehitettävä jäsenvaltioita ja eurooppalaisia työmarkkinaosapuolia kuullen, kansallisia työmarkkinamalleja täysimääräisesti kunnioittaen ja ottaen huomioon työmarkkinaosapuolten sopimukset etätyöstä ja digitalisaatiosta; korostaa, että tällaisessa kehyksessä olisi selvennettävä työoloja ja -ehtoja, mukaan lukien laitteiden, kuten nykyisten ja uusien digitaalisten välineiden, antaminen käyttöön, käyttö ja niihin liittyvä vastuu, sekä varmistettava, että etätyön tekeminen on vapaaehtoista ja että etätyöntekijöillä on vastaavat oikeudet, työ- ja yksityiselämän tasapaino, työmäärä ja tulosvaatimukset kuin vertailukelpoisilla työpaikalla työskentelevillä työntekijöillä; korostaa, että tämän lainsäädäntöaloitteen olisi perustuttava kattavaan arviointiin, mukaan lukien digitaaliseen työhön ja etätyöhön sekä läpäiseviin työympäristöihin liittyvät psykososiaaliset riskit; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan esteettömyyttä ja osallistavaa teknologiaa koskevat toimenpiteet vammaisille henkilöille, jotka ovat siirtymässä etätyöhön ja/tai saavat ammatillista koulutusta etäyhteyden välityksellä;

26.

kehottaa komissiota työmarkkinaosapuolia kuullen ehdottamaan direktiiviä vähimmäisnormeista ja edellytyksistä, joilla varmistetaan, että kaikki työntekijät voivat tosiasiallisesti harjoittaa oikeuttaan olla tavoittamattomissa, ja säännellään olemassa olevien jaa uusien digitaalisten välineiden käyttöä työntekoon noudattaen parlamentin 21. tammikuuta 2021 antamaa päätöslauselmaa suosituksista komissiolle oikeudesta olla tavoittamattomissa ja ottaen huomioon työmarkkinaosapuolten puitesopimus digitalisaatiosta;

27.

suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen nykyaikaistaa työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaa lainsäädäntökehystä tarkistamalla direktiiviä 89/654/ETY (60) ja työpaikoille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista annettua direktiiviä 90/270/ETY (61); kehottaa komissiota nostamaan tässä yhteydessä tavoitetasoaan ja ehdottamaan viipymättä laajempaa ja kattavampaa direktiiviä työperäisten tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien ja reumasairauksien ehkäisemisestä ja hallinnasta ja kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan tutkimus- ja tiedonkeruutoimintaansa; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki työhön liittyvät riskit, kuten raskaiden taakkojen nostaminen, toistuvat liikkeet, tärinä tai pitkään jatkuva istuminen/seisominen, jotka saattavat aiheuttaa reumaattisia/kroonisia tulehdussairauksia tai tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia, kuuluvat direktiivin soveltamisalaan, muistuttaa, että naispuoliset työntekijät kärsivät muita todennäköisemmin tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista; muistuttaa komissiota, että ehdotukseen työperäisistä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista on sisällyttävä vahva sukupuoliulottuvuus näiden sairauksien arvioinnissa, ehkäisemisessä ja hoidossa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan joustavien työaikojen käyttöönottoa työntekijöille, jotka kärsivät tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista tai reumaattisista/kroonisista tulehdussairauksista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien työperäisiin riskeihin;

28.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan yrityksiä toteuttamaan toimia, joilla edistetään työntekijöiden terveyttä, hyödyntäen niiden käytettävissä olevia logistisia resursseja ja esittämään suosituksia terveellisistä elintavoista, kannustamaan fyysiseen aktiivisuuteen tarjoamalla pääsyn sitä varten varattuihin tiloihin yrityksessä tai helpottamalla pääsyä erityisiin ulkoisiin rakenteisiin, kannustamalla luomaan sisäisiä urheilujoukkueita, tarjoamalla polkupyörätalleja, kannustamalla hyvään ravitsemukseen tarjoamalla terveellisiä, tasapainoisia ja vaihtelevia ruokalajeja työpaikkaruokaloissa ja terveellisiä juomia juoma-automaateissa, jakelemalla merkintöjä, joissa työntekijöitä kehotetaan pitämään yhteisten sisään- ja uloskäyntien ympäristö vapaana haitallisista aineista, kuten tupakansavusta, ja muilla koulutustoimenpiteillä, jotka saattavat palvella tätä tarkoitusta, kuten edistämällä eurooppalaista syöväntorjuntaohjeistoa; korostaa johtajien ja henkilöstöasioista vastaavien työntekijöiden asianmukaisen koulutuksen merkitystä psykososiaalisten riskien ja häirinnän ehkäisemisessä työpaikalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että johtajat ja henkilöstöasioista vastaavat työntekijät saavat asianmukaista koulutusta tai että heillä on tällainen koulutus, mukaan lukien psykososiaalisten riskien estämistä koskeva koulutus ja häirinnän vastaiset kurssit, ennen kuin he ryhtyvät hoitamaan tehtäviään työpaikalla; kehottaa jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia ryhtymään kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisiin toimenpiteisiin työsuojeluedustajien ja johtajien terveys- ja turvallisuuskoulutuksen parantamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan työntekijöiden ottamista aktiivisesti mukaan ennaltaehkäisevien työterveys- ja työturvallisuustoimenpiteiden täytäntöönpanoon ja sen varmistamista, että työterveys- ja työturvallisuusedustajat saavat perusopintokokonaisuuksia laajempaa koulutusta;

29.

muistuttaa monista työntekijöiden oikeuksien rikkomistapauksista covid-19-pandemian aikana ja toteaa tämän koskevan erityisesti liikkuvia työntekijöitä, mukaan lukien rajatyöntekijät, kausityöntekijät ja siirtotyöläiset, joiden elin- tai työolot ovat epäterveellisiä tai turvattomia tai joiden majoitustilat ovat ahtaat ja joille ei ole annettu riittäviä tietoja oikeuksistaan; toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen toteuttaa kiireellisiä toimenpiteitä liikkuvien työntekijöiden ja siirtotyöläisten, kuten rajatyöntekijöiden, komennettujen työntekijöiden ja kausityöntekijöiden, työllisyyden, työolojen ja terveys- ja turvallisuusolojen parantamiseksi myös tarkistamalla tilapäistyötä välittävien toimistojen, rekrytointitoimistojen, muiden välittäjien ja alihankkijoiden roolia, jotta voidaan tunnistaa suojelun puutteet ja ottaa huomioon tasaveroisen kohtelun periaate ja erityisesti liikkuvien työntekijöiden ja siirtotyöläisten kohtaamat haasteet, kuten asianmukaisten välineiden ja tilojen saatavuus, majoituksen laatu, turvallinen liikenne ja kunnolliset ateriat (62), ja käsittelemään tarvetta tarkistaa olemassa olevaa lainsäädäntökehystä, jotta voidaan poistaa havaitut puutteet sekä varmistaa pandemian edellyttämät suojatoimet, ja ottamaan tässä huomioon covid-19-pandemiasta saadut kokemukset; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että työntekijöiden majoitus, silloin, kun se on työnantajan järjestämä, on turvallinen, ihmisarvoinen ja täyttää vähimmäisvaatimukset; korostaa Euroopan työviranomaisen roolia jäsenvaltioiden ja komission avustamisessa, kun ne soveltavat käytännössä työvoiman liikkuvuutta koskevaa EU:n lainsäädäntöä ja valvovat sen täytäntöönpanoa ja sovittavat yhteen sosiaaliturvajärjestelmiä EU:ssa. korostaa, että on tarpeen harkita Euroopan työviranomaisen toimeksiannon tarkistamista vuonna 2024 tehtäväksi suunnitellun arvioinnin yhteydessä, jotta siihen voidaan sisällyttää työterveyttä ja -turvallisuutta koskevia määräyksiä; kehottaa EU-OSHAa ja Euroopan työviranomaista tekemään yhteistyötä komission ja jäsenvaltioiden tukemiseksi liikkuvien työntekijöiden ja siirtotyöläisten työterveyden ja -turvallisuuden parantamisessa; kehottaa komissiota tutkimaan, miten digitaaliset välineet voivat auttaa parantamaan työterveys- ja työturvallisuusnormien noudattamisen valvontaa kaikkien liikkuvien työntekijöiden osalta, mukaan lukien vapaat ammatinharjoittajat ja liikkuvat kolmansien maiden kansalaiset, joihin sovelletaan EU:n sisäistä liikkuvuutta koskevia EU:n sääntöjä; kehottaa komissiota tiiviissä yhteistyössä Euroopan työviranomaisen kanssa ja asianmukaisen arvioinnin jälkeen esittämään lainsäädäntöehdotuksen eurooppalaisesta sosiaaliturvapassista kaikille liikkuville työntekijöille ja liikkuville kolmansien maiden kansalaisille, joihin sovelletaan EU:n sisäistä liikkuvuutta koskevia EU:n sääntöjä, sillä se tarjoaisi asiaankuuluville kansallisille viranomaisille ja työmarkkinaosapuolille välineen, jolla parannetaan työvoiman liikkuvuutta koskevien EU:n sääntöjen noudattamisen valvontaa ja sosiaaliturvan yhteensovittamista työmarkkinoilla oikeudenmukaisella ja tehokkaalla tavalla niin, että voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset EU:ssa, myös liikkuvien työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelun osalta, kuten parlamentin 25. marraskuuta 2021 antamassa päätöslauselmassa eurooppalaisesta sosiaaliturvapassista sosiaaliturvaoikeuksien ja oikeudenmukaisen liikkuvuuden täytäntöönpanon parantamiseksi sähköisessä ympäristössä kehotetaan (63);

30.

korostaa, että on tarpeen varmistaa työterveyden ja -turvallisuuden valtavirtaistaminen julkisissa hankinnoissa, ja kehottaa jäsenvaltioita esittämään tässä yhteydessä kansallisia politiikkatoimia tämän varmistamiseksi; kehottaa komissiota jakamaan parhaita käytäntöjä siitä, miten työterveys ja -turvallisuus valtavirtaistetaan julkisiin hankintasääntöihin ja miten työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat lausekkeet sisällytetään kansalliseen lainsäädäntöön julkisia hankintoja koskevan direktiivin mukaisesti;

Täytäntöönpano ja noudattamisen valvonta

31.

korostaa kansallisten työsuojeluviranomaisten keskeistä roolia työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön noudattamisen varmistamisessa ja työperäisten sairauksien ja vammojen ehkäisemisessä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan riittävän rahoituksen kansallisille työsuojelutarkastajille ja panemaan täytäntöön ILO:n suositukset yhdestä työsuojelutarkastajasta 10 000:ta työntekijää kohti, jotta voidaan toteuttaa nopeita ja tehokkaita tarkastuksia ja lopettaa kaikenlaiset väärinkäytökset; kehottaa komissiota tekemään tutkimuksia siitä, miten kansalliset työsuojelutarkastajat toteuttavat tarkastuksiaan ja mikä on näiden tarkastusten laajuus ja sisältö, ja levittämään näiden tutkimusten tuloksia, myös havaittujen rikkomusten lukumäärästä ja tehokkaiden, oikeasuhteisten ja varoittavien seuraamusten määräämisestä, jotta voidaan kartoittaa niiden kykyä valvoa olemassa olevien työterveys- ja työturvallisuussääntöjen noudattamista ja pyrkiä varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset riittävää suojelua varten; kehottaa komissiota perustamaan työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean yhteyteen erityisen noudattamisen valvontaa käsittelevän kolmikantatyöryhmän seuraamaan tätä tutkimusta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita valtavirtaistamaan työterveys- ja työturvallisuusnormit kaikkiin politiikkoihin sekä parantamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja olemassa olevien työterveys- ja työturvallisuussääntöjen ja lainsäädännön noudattamisen valvontaa; korostaa tässä yhteydessä työmarkkinaosapuolten ja kansallisten terveys- ja turvallisuuspalvelujen merkitystä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että lisätään yhteensovittamista, yhteistyötä ja koulutusta Euroopan tasolla;

32.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan riittävän rahoituksen ja kaikkien työntekijöiden pääsyn terveys- ja -turvallisuuskoulutukseen ja -oppimisjärjestelyihin, jotta voidaan torjua onnettomuuksia ja sairauksia työpaikoilla; korostaa, että tarvitaan tiivistä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa tässä asiassa;

33.

kehottaa komissiota puuttumaan kansallisten työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntöjen eroihin, jotka johtavat epäreiluun kilpailuun paitsi sisämarkkinoilla myös suhteessa kolmansiin maihin;

34.

kehottaa komissiota käynnistämään terveys- ja turvallisuuspalvelujen työn arvioinnin ja arvioinnin saaduista kokemuksista ulkopuolisesta terveys- ja turvallisuuspalvelujen tarjonnasta siitä lähtien, kun direktiivin 89/391/ETY 7 artiklan 3 kohtaa alettiin soveltaa; kehottaa komissiota laatimaan suosituksia ulkopuolisten terveys- ja turvallisuuspalvelujen kansallisesta tarjonnasta, jotta voidaan parantaa vaarojen ehkäisyä työpaikoilla;

35.

kehottaa jäsenvaltioita raportoimaan kansallisissa työterveys- ja työturvallisuusstrategioissa asettamistaan tavoitteista ja varmistamaan riittävä rahoitus niiden täytäntöönpanon tukemiseksi; korostaa, että työmarkkinaosapuolten olisi oltava täysimääräisesti mukana kansallisten työterveys- ja työturvallisuussuunnitelmien täytäntöönpanossa tai niitä koskevissa seurantaprosesseissa; korostaa tarvetta tunnustaa työmarkkinaosapuolet ja työterveys- ja työturvallisuusedustajat ja ottaa ne mukaan työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön laatimiseen, täytäntöönpanoon ja valvontaan; kehottaa komissiota käynnistämään tutkimuksen käsitteistä ja käytännöistä, joilla voidaan edistää työntekijöiden ja heidän ammattiliitoissa toimivien edustajiensa sekä yritysneuvostojen osallistumista riskinarvioinnin ja työterveys- ja työturvallisuustoimien kaikkiin vaiheisiin, ja käynnistämään rahoitettuja ohjelmia työntekijöiden osallistumisen parantamiseksi yritysten työterveys- ja työturvallisuustoimiin; kehottaa jäsenvaltioita kumoamaan kaikki kansalliset lait, jotka haittaavat työsopimusneuvotteluja, ja varmistamaan myös, että ammattiliitot pääsevät työpaikoille järjestäytymistä, tiedonjakoa, kuulemista ja työntekijöiden edustuksen vahvistamista varten ja siten voivat turvata asianmukaiset terveys- ja turvallisuusnormit työpaikoilla;

36.

korostaa, että liikkuvuuspaketti ja sen aloitteet, mukaan lukien komission suuntaviivat ajo- ja lepoaikasäännöistä, voivat parantaa työterveyttä ja -turvallisuutta; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tarkastuksia tieliikenteessä ja varmistamaan näiden sääntöjen noudattamisen, mukaan lukien varmistamalla, että työnantajat turvaavat kuljettajien asianmukaiset aikataulut liiallisen työtaakan ehkäisemiseksi ja parantavat siten liikenneturvallisuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan kansallisissa liikenneturvallisuusstrategioissaan liikennekuolemien vähentämistä koskevia selkeitä tavoitteita työhön liittyvissä onnettomuuksissa; kehottaa komissiota esittämään samanlaisia aloitteita työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi ilmailussa ja meriliikenteessä; kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot raportoivat ja toimittavat tilastoja työhön liittyvistä liikenneonnettomuuksista;

37.

korostaa, että kaikkia työntekijöitä olisi suojeltava asianmukaisesti yrityksen koosta riippumatta ja että tukea olisi annettava erityisesti mikroyrityksille ja pk-yrityksille niiden auttamiseksi soveltamaan asianmukaisesti työterveys- ja työturvallisuussääntöjä; korostaa EU-OSHAn roolia sellaisten välineiden ja normien tarjoamisessa mikroyrityksille ja pk-yrityksille, joita ne tarvitsevat työvoimaansa kohdistuvien riskien arviointiin ja asianmukaisten ennaltaehkäisevien toimenpiteiden toteuttamiseksi; katsoo, että EU-OSHAa olisi vahvistettava, jotta voidaan paremmin edistää terveellisiä ja turvallisia työpaikkoja kaikkialla unionissa ja edelleen kehittää aloitteita työsuojelun parantamiseksi kaikilla toiminnan aloilla;

o o

38.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Luonnos päätöslauselmaksi WHO:n toimintakehyksestä ”WHO European framework for action on mental health 2021–2025”, 71. Euroopan aluekomitea, 13.–15. syyskuuta 2021.

(2) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.

(3) https://ec.europa.eu/research/participants/data/ref/h2020/other/guides_for_applicants/h2020-SC1-BHC-22-2019-framework-for-action_en.pdf

(4) EUVL C 433, 23.12.2019, s. 9.

(5) EUVL C 362, 8.9.2021, s. 82.

(6) EUVL C 445, 29.10.2021, s. 75.

(7) EUVL C 456, 10.11.2021, s. 161.

(8) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0385.

(9) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0427.

(10) https://www.who.int/about/governance/constitution

(11) WHO fact sheet ”Mental health: strengthening our response”, maaliskuu 2018. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/mental-health-strengthening-our-response

(12) Euroopan komission lehdistötiedote työterveydestä ja -turvallisuudesta muuttuvassa työelämässä, 28. kesäkuuta 2021. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/IP_21_3170

(13) Eurostat, Accidents at work statistics, marraskuu 2020.

(14) Eurofound, Kuudes Euroopan työolotutkimus – tiivistelmäraportti (vuoden 2017 päivitys), Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2017.

(15) Työpaikkojen laatua kuvaavat mallit viittaavat siihen, että työssä esiintyy enemmän vivahteita kuin pelkkä jako korkealaatuiseen ja heikkolaatuiseen työhön antaa ymmärtää. Analyysissa työntekijät jaetaan viiteen työn laatuprofiiliin: ”kunnianhimoiset” työt (jotka kattavat 21 prosenttia työntekijöistä); ”sujuvat” työt (25 prosenttia); ”käsin tehtävät” työt (21 prosenttia); ”paineenalaiset” työt (13 prosenttia); ”heikkolaatuiset” työt (20 prosenttia); Työn laatua koskevat pisteet eri profiileissa ovat erilaisia, mikä vahvistaa oletusta, että työn laatu koostuu erilaisista ulottuvuuksista.

(16) https://www.safetyandhealthmagazine.com/articles/14053-new-workers-higher-risk

(17) EU-OSHA, Kansainvälinen vertailu työtapaturmien ja työperäisten sairauksien kustannuksista, 2017.

(18) Takala, J., valmisteluasiakirja Eliminating occupational cancer in Europe and globally, 2015, s. 6.

(19) Global Asbestos Disaster, International Journal of Environmental Research and Public Health, 2018.

(20) https://www.euractiv.com/section/health-consumers/infographic/the-economic-impact-of-non-melanoma-skin-cancer-on-the-society-and-the-welfare-system/

(21) EU-OSHA, kyselytutkimus työntekijöiden altistumisesta syövän riskitekijöille, 20. toukokuuta 2020.

(22) WHO fact sheet ”Radon and health”, 2. helmikuuta 2021. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/radon-and-health

(23) Euroopan parlamentti, DG IPOL, Strengthening Europe in the fight against cancer – Going further, faster, heinäkuu 2020. https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2020/642388/IPOL_STU(2020)642388_EN.pdf

(24) IPCC, sixth assessment report, regional fact sheet – Europe. https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/downloads/factsheets/IPCC_AR6_WGI_Regional_Fact_Sheet_Europe.pdf

(25) Eurostat, Self-reported work-related health problems and risk factors – key statistics, syyskuu 2021.

(26) EU OSHA, Musculoskeletal disorders: association with psychosocial risk factors at work, 2021.

(27) Eurofound ja EU-OSHA, Psychosocial risks in Europe: Prevalence and strategies for prevention, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2014.

(28) EU-OSHA, Psychosocial risks and stress at work. https://osha.europa.eu/en/themes/psychosocial-risks-and-stress

(29) EU OSHA, OSH figures: stress at work – facts and figures, 2009.

(30) Eurofound, Living, work and COVID-19, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2020.

(31) Eurofound ja Kansainvälinen työtoimisto, Working anytime, anywhere: The effects on the world of work, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, ja Kansainvälinen työtoimisto, Geneve, 2017.

(32) Euroopan ammattiyhdistysinstituutti, Teleworking in the aftermath of the Covid-19 pandemic: enabling conditions for a successful transition, 2021.

(33) Eurofound ja Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus, What just happened? COVID-19 lockdowns and change in the labour market, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2021.

(34) Eurofound, Telework and ICT-based mobile work: Flexible working in the digital age, New forms of employment series, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2020.

(35) Microsoft Work Trend Index, ”The next great disruption is hybrid work – are we ready?”, 2021.

(36) EU-OSHA, Telework and health risks in the context of the COVID-19 pandemic: evidence from the field and policy implications, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2021.

(37) Kansainvälinen työjärjestö, World Employment and Social Outlook 2021, The role of digital labour platforms in transforming the world of work. https://www.ilo.org/global/research/global-reports/weso/2021/lang--en/index.htm

https://eige.europa.eu/publications/gender-equality-index-2020-digitalisation-and-future-work

(38) Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö, muistio, jonka otsikkona on ”National measures targeting seasonal workers to address labour shortages (particularly in the agricultural sector)”, 29. toukokuuta 2020. https://www.etuc.org/sites/default/files/publication/file/2020-05/Covid-19%20Briefing%20Seasonal%20Workers%20Final_updated%2029%20May%202020.pdf

(39) EU-OSHA, Third European Survey of Enterprises on New and Emerging Risks (ESENER 3), 2019; https://www.enshpo.eu/pdfs/news01.pdf

(40) da Silva Neto, AM ym, ”Psychological effects caused by the COVID-19 pandemic in health professionals: A systematic review with meta-analysis”, Progress in neuro-psychopharmacology & biological psychiatry, 10. tammikuuta 2021.

(41) Euroopan parlamentin infografiikka ”Understanding Covid-19's impact on women”, 1. maaliskuuta 2021. https://www.europarl.europa.eu/news/en/headlines/society/20210225STO98702/understanding-the-impact-of-covid-19-on-women-infographics; Euroopan tasa-arvoinstituutti. https://eige.europa.eu/covid-19-and-gender-equality/essential-workers

(42) Eurofound, uutinen, jonka otsikkona on ”Just one in three workers with limiting chronic disease in adapted workplace”, 15. lokakuuta 2019, https://www.eurofound.europa.eu/news/news-articles/just-one-in-three-workers-with-limiting-chronic-disease-in-adapted-workplace

(43) EUVL L 238, 25.9.2003, s. 28.

(44) Eurofound, European working conditions survey 2021 https://www.eurofound.europa.eu/surveys/2021/european-working-conditions-survey-2021

(45) https://eular.org/myUploadData/files/eular_vision_paper_on_eu_ health_policy_branded.pdf

(46) Niedhammer I, Bertrais S, Witt K (2021), Psychosocial work exposures and health outcomes: a meta-review of 72 literature reviews with meta-analysis, Scand J Work Environ Health 2021;47(7):489-508.

(47) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/37/EY, annettu 29. huhtikuuta 2004, työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 50).

(48) Euroopan ammattiyhdistysinstituutti, Occupational Exposure Limits (OELs) for lead and lead compounds & equality of treatment of women and men at work, 14. joulukuuta 2020.

(49) Kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 18. joulukuuta 2006, (EY) N:o 1907/2006 (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

(50) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).

(51) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/148/EY, annettu 30. marraskuuta 2009, työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä (EUVL L 330, 16.12.2009, s. 28).

(52) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19. toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13).

(53) EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1.

(54) Työterveydenhuoltoa koskeva ILO:n suositus nro 171. https://www.ilo.org/dyn/normlex/en/f?p=NORMLEXPUB:12100:0::NO::P12100_INSTRUMENT_ID:312509

(55) https://osha.europa.eu/en/themes/young-workers

(56) https://www.ilo.org/global/topics/non-standard-employment/lang--en/index.htm

(57) Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 23 artiklan mukaan jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi. ILO:n yleissopimus nro 87 ammatillisesta järjestäytymisvapaudesta ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelusta ja ILO:n yleissopimus nro 98, joka koskee järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta.

(58) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/25/EY, annettu 5. huhtikuuta 2006, terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (keinotekoinen optinen säteily) aiheutuville riskeille (EUVL L 114, 27.4.2006, s. 38).

(59) Komission ehdotus, annettu 11. marraskuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista ja päätöksen N:o 1082/2013/EU kumoamisesta (COM(2020)0727). Parlamentti hyväksyi ehdotukseen tarkistuksia 14. syyskuuta ja 11. marraskuuta 2021 (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0377 ja P9_TA(2021)0449).

(60) Neuvoston direktiivi 89/654/ETY, annettu 30. marraskuuta 1989, työpaikoille asetettavista turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista (EYVL L 393, 30.12.1989, s. 1).

(61) Neuvoston direktiivi 90/270/ETY, annettu 29. toukokuuta 1990, turvallisuutta ja terveyttä varten näyttöpäätetyölle asetettavista vähimmäisvaatimuksista (EYVL L 156, 21.6.1990, s. 14).

(62) https://www.ilo.org/global/about-the-ilo/newsroom/news/WCMS_075505/lang--en/index.htm

(63) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0473.