Riski 1 – henkilöstön osoittaminen

Riski 2 – covid-19-pandemia ja Ukrainan kriisi

Riski 3 – ehdotus EU:n tullialan yhdennetystä palveluympäristöstä

Lieventävät toimenpiteet

6. PÄÄTELMÄT

Liite I: Monivuotinen strategiasuunnittelu

Liite II: Hankkeen päävaiheet ja kriittisten välitavoitteiden aikataulu

SANASTO

Toimintamalli	Asiakirja, jossa esitetään tietotekniikkahankkeen perustelut ja määritetään rahoitustarpeet.
Kehittämisasiakirja	Kehittämisasiakirjassa tarkennetaan toimintamalliasiakirjassa tehtyjä oletuksia. Siinä kirjataan järjestelmän omistajan/toimittajan kumppanuus ja käsitys järjestelmästä kirjoittamishetkellä.
ICG-järjestelmä	Kulttuuriesineiden tuontia koskeva keskitetty sähköinen järjestelmä.
TRACES-järjestelmä	Yhdennetty eläinlääkinnällinen tietojärjestelmä – Euroopan komission terveys- ja kasvinsuojelusertifioinnin monikielinen verkkoalusta.
EU CSW-CERTEX -järjestelmä	EU:n tullialan keskitetyn asiointipisteen todistustenvaihtojärjestelmä.
Monivuotinen rahoituskehys	EU:n pitkän aikavälin talousarvio vuosiksi 2021–2027.
BPM, toimintaprosessien mallintaminen	Sovellustason toimintaprosessien mallintamisessa kuvataan koko toimintaprosessi ja sovelluksen tietovirta ja täydennetään järjestelmän teknisten eritelmien laatimisvaiheessa luotua järjestelmän toimintaprosessin mallinnusta sovelluksen omien tarpeiden huomioon ottamiseksi.

1.JOHDANTO

Kulttuuriesineiden tullialueelle siirtämisestä ja tuonnista 17 päivänä huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/880 1 , jäljempänä ’asetus’, tarkoituksena on estää kulttuuriesineiden laiton kauppa erityisesti silloin, kun se edistää terroristisen toiminnan rahoittamista, ja kieltää kolmansista maista laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden tuonti unionin tullialueelle.

Tällä asetuksella säädetään tiettyjen erityisen uhanalaiseksi katsottujen (arkeologisten esineiden ja muistomerkkien osien, jotka on saatu niitä hajottamalla) kulttuuriesineiden tuontiin vaadittavista tuontiluvista ja vähemmän uhanalaiseksi katsottujen kulttuuriesineiden tuojien vakuutuksista sekä varmistetaan, että niihin sovelletaan yhtenäistä valvontaa unioniin tuonnin yhteydessä. Tietyt erityisiin käyttötarkoituksiin (koulutus, tiede tai tutkimus) tarkoitetut kulttuuriesineet on vapautettu näistä asiakirjavaatimuksista.

Maahantuojien velvollisuus hankkia tuontilupa tai laatia ja toimittaa tuojan vakuutus tullille alkaa vasta siitä hetkestä, kun keskitetty sähköinen järjestelmä (ICG-järjestelmä) otetaan käyttöön.

ICG-järjestelmä ei toimi vain välineenä, jolla toimijat voivat hoitaa muodollisuudet, vaan myös tietojen tallentamisen ja tietojenvaihdon välineenä asetuksen täytäntöönpanosta vastaavien jäsenvaltioiden hallintojen (tulli- ja kulttuuriviranomaiset) välillä.

ICG-järjestelmän toimivuus liittyy tiiviisti siihen, miten menestyksekäs on EU:n tullialan yhdennetty palveluympäristö 2 , jonka tavoitteena on muodostaa oikeusperusta Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön todistustenvaihtojärjestelmän (EU CSW-CERTEX) toiminnalle. EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön tarkoituksena on nopeuttaa ja tehostaa sähköisten tietojen jakamista kansallisten tullihallintojen ja EU:n sääntelyviranomaisten välillä eri politiikan aloilla, luoda digitaalinen kehys kaikkien rajaviranomaisten väliselle tehostetulle yhteistyölle ja helpottaa tulliselvityksen yhteydessä tehtäviä hallinnollisia tarkastuksia.

EU CSW-CERTEX-järjestelmä on EU:n yhdennetyn palveluympäristön keskeinen osa. Komissio kehittää sitä yhdistääkseen tullin kansalliset yhdennetyt palveluympäristöt muita kuin tullivaatimuksia hallinnoiviin unionin järjestelmiin ja tietokantoihin. Näin kaikki asianomaiset viranomaiset voivat käyttää asiaankuuluvia tietoja ja tehdä helpommin yhteistyötä rajatarkastuksissa.

EU CSW-CERTEX kattaa monien sellaisten muodollisuuksien – muidenkin kuin tullimuodollisuuksien – vaihdot, joita isännöidään EU:n tietokannoissa ja joiden säänteleminen eri säädöksillä on komission eri osastojen vastuulla, mukaan lukien kulttuuriesineisiin liittyvät muodollisuudet.

Euroopan komission on esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus sähköisen järjestelmän perustamisessa saavutetusta edistyksestä asetuksen voimaantulosta alkaen 12 kuukauden välein siihen asti, kunnes ICG-järjestelmä on toiminnassa.

Komissio esitti kesäkuussa 2020 ensimmäisen vuotuisen edistymiskertomuksensa 3 . Kertomuksessa esitettiin toimet, joita komission yksiköt ovat toteuttaneet asetuksen voimaantuloa seuranneen ensimmäisen vuoden aikana: a) tarvittavien täytäntöönpanosäännösten hyväksymisen valmistelu ja b) jäsenvaltioiden kuuleminen kulttuuriesineisiin liittyvistä tulliasioista asiantuntijaryhmän sekä kulttuuriesineiden tuontia käsittelevän hankeryhmän kautta.

Toinen vuotuinen edistymiskertomus 4 toimitettiin heinäkuussa 2021. Siinä kerrottiin edistymisestä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1079 5 hyväksymisessä, ensimmäisen vaiheen eli ICG-hankkeen käsitteellisen suunnittelun toteuttamisesta, tätä tarkoitusta varten perustetun hankeryhmän tekemästä työstä sekä ICG-hankkeen toimintamallin ja kehittämisasiakirjan edistämisestä.

Kolmas vuotuinen edistymiskertomus kattaa ajanjakson heinäkuusta 2021 kesäkuuhun 2022. Kertomuksen kattavuuden vuoksi ensimmäisessä vuotuisessa edistymiskertomuksessa yksityiskohtaisesti esitetyt tavoitteet, hankkeen rakenne ja suunnittelua koskeva lähestymistapa esitetään lyhyesti myös tässä kertomuksessa. Kertomuksen päätelmät-osassa esitetään kokonaisarvio edistymisestä ja tunnistetuista viivästymisriskeistä.

2.TAVOITTEET

ICG-järjestelmän on oltava toiminnassa viimeistään 28. kesäkuuta 2025. Siitä päivästä lähtien kaikkien toimijoiden on pakko hankkia tuontiluvat tai toimittaa tuojan vakuutukset tullille kyseisen sähköisen järjestelmän kautta voidakseen tuoda 6 lainsäädännössä määriteltyihin luokkiin kuuluvia kulttuuriesineitä unioniin laillisesti.

ICG-järjestelmän kehitysvaihe alkoi sen jälkeen, kun komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/1079 oli hyväksytty kesäkuussa 2021 ja kehittämisasiakirja hyväksyttiin. Se kestää noin kaksi vuotta, minkä jälkeen alkaa kolmas vaihe. Kolmannessa vaiheessa ICG-järjestelmä yhdistetään EU-CSW CERTEX ‑järjestelmään, jotta jäsenvaltioiden tullijärjestelmät voivat vaihtaa asiakirjoja keskenään. Samanaikaisesti niiden hallinnoille järjestetään koulutusta, jossa henkilöstöä perehdytetään ICG-järjestelmän operatiivisiin toimintoihin.

Komission yksiköiden tullialaan kohdistuvien muiden toimien ohella kulttuuriesineiden tuontia koskevaa hanketta suunnitellaan yksityiskohtaisesti sähköistä tullia koskevan monivuotisen strategisen suunnitelman tarkistuksen yhteydessä vuonna 2019 7 (MASP-C rev. 2019). Tämän kertomuksen liitteessä I on ote kulttuuriesineiden tuomista koskevan hankkeen MASP-C rev. 2019 ‑suunnitelmasta (taulukko 1).

Kuten edellä jo selvitettiin, kulttuuriesineiden tuontia koskevaa hanketta on osittain kehitetty EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön yhteydessä (MASP-C rev 2019, hankekuvaus 1.13), jonka päätietojärjestelmä on EU CSW-CERTEX. Tämän kertomuksen liitteessä I on ote EU CSW-CERTEX ‑järjestelmän suunnittelusta MASP-C-suunnitelman hankekuvauksesta 1.13 (taulukko 2).

3.HANKKEEN RAKENNE JA SUUNNITTELUN LÄHESTYMISTAPA

Kuten ensimmäisessä vuotuisessa edistymiskertomuksessa on analyyttisesti selitetty, hankkeen rakenne perustuu MASP-C rev. 2019 -suunnitelmassa ja sen liitteissä esiteltyyn menetelmään, johon kuuluvat hallintojärjestelmä 8 , EU:n tullin toimintaprosessien mallintamispolitiikka 9 ja tietotekniikkastrategia 10 . Liitteessä II esitetään kattava etenemissuunnitelma, johon sisältyvät hankkeen päävaiheet ja kriittiset välitavoitteet.

Vaikka hanke etenee samanaikaisesti useilla tasoilla, se voidaan jakaa kuvaannollisesti kolmeen vaiheeseen:

Vaihe 1 – käsitteellinen suunnittelu: Ensin laaditaan toimintamalli, jossa esitetään hankkeen perustelut ja määritetään rahoitustarpeet. Lisäksi tuotetaan taso 3 (käyttäjävaatimukset, toimintaprosessien mallinnus) ja taso 4 (toiminnalliset vaatimukset, toimintaprosessien mallinnus), jotta toimintaprosesseista ja yksityiskohtaisista toiminnallisista vaatimuksista saadaan visuaalinen kuvaus. Tällä varmistetaan, että suunniteltu operatiivinen tietojärjestelmä toimii lainsäädännön mukaisesti. Tämän jälkeen laaditaan kehittämisasiakirja, jossa annetaan yksityiskohtaisempia tietoja hankkeen rakenteesta, kustannuksista, aikataulusta ja riskeistä sekä välitavoitteista, suoritteista ja hankkeen organisoinnista. Näissä asiakirjoissa otetaan huomioon keskustelut ja komission laatima täytäntöönpanosäädöksen sisältö.

Vaihe 2 – järjestelmän kehittäminen: Täytäntöönpanosäädöksen säännösten sekä käyttäjävaatimusten ja järjestelmän toiminnallisten eritelmien jälkeen laaditaan tekniset eritelmät, joissa määritetään tarkemmin järjestelmän rakenne. Näitä teknisiä eritelmiä ovat muun muassa käytettävä arkkitehtuuri, talouden toimijoiden toimittamat sanomat, muiden järjestelmien kanssa yhteiset rajapinnat ja testaussuunnitelmat.

Kun järjestelmän suunnittelu on käsitteellisestä näkökulmasta valmis ja taulukossa 1 luetellut välitavoitteiden 1 ja 3 (ks. liite I) tuotokset ovat valmiit, alkaa perusteellisempi työ. Siinä otetaan huomioon sovellusten ja palveluiden eritelmät ja järjestelmän tekniset eritelmät sisältävien asiakirjojen teknisemmät näkökohdat, joissa toimintamalli (laadittu vaiheessa 1) ja kehittämisasiakirja (laadittu vaiheessa 2) konkretisoituvat. ICG-järjestelmä integroidaan nykyiseen TRACES-alustaan, minkä vuoksi suurinta osaa nykyisistä määrityksistä, arkkitehtuurista, viesteistä ja rajapinnasta käytetään uudelleen.

Vaihe 3 – käyttöönotto ja toiminta: Aloitetaan varsinainen tietotekniikan kehittämisvaihe (rakennusvaihe). Sitä seuraa siirtymävaihe, jossa ICG-järjestelmän varhaiset versiot annetaan eri käyttäjäryhmien käyttöön ja niitä testataan. Näin varmistetaan, että toimijat ja toimivaltaiset viranomaiset voivat ja osaavat käyttää järjestelmää 28. kesäkuuta 2025 mennessä. Tämän vaiheen jälkeen alkaa kuuden kuukauden seurantajakso. Sen aikana järjestelmää hienosäädetään vastaamaan mahdollisiin toiminnallisiin tarpeisiin, joita saattaa tulla esiin vasta sen jälkeen, kun tietojärjestelmän käyttö muuttuu pakolliseksi. Tässä vaiheessa myös varmistetaan, että järjestelmä toimii moitteettomasti.

On huomattava, että ICG-järjestelmä liitetään jäsenvaltioiden tullihallintoihin EU CSW-CERTEX -järjestelmän kautta 3. maaliskuuta 2025 mennessä Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta annetun komission ehdotuksen mukaisesti 11 , jotta tullit voivat valvoa kulttuuriesineiden tuontiasiakirjoja automaattisesti. Tämä toiminta edellyttää vaatimustenmukaisuuden testausta.

4.EDISTYMISKATSAUS

Täytäntöönpanosäännösten hyväksyminen

Edellisessä vaiheessa komissio hyväksyi sähköisen järjestelmän perustamista koskevat täytäntöönpanosäännökset. Saadakseen paremman käsityksen käytännön toteutuksen näkökulmasta se kuuli laajasti jäsenvaltioiden edustajia kulttuuriesineisiin liittyviä tulliasioita käsittelevässä asiantuntijaryhmässä 12 ja kulttuuriesineitä käsittelevässä komiteassa.

Komission yksiköt tiedottivat taidemarkkinajärjestöille työn edistymisestä aina tilaisuuden tullen varmistaakseen, että asetuksen käytännön täytäntöönpano on mukautettu asianmukaisesti markkinoiden todellisuutta vastaavaksi. Hyväksyntämenettelyn aikana järjestettiin verkossa sidosryhmien kuuleminen täytäntöönpanosäädösehdotuksesta. Kuuleminen oli avoinna neljän viikon ajan.

Käsitteellinen suunnittelu – toimintamalli

Euroopan komission tietotekniikan ja kyberturvallisuuden lautakunta (ITCB) 13 hyväksyi toimintamallin 23. syyskuuta 2020 ja sähköinen tullin koordinointiryhmä 14 16. lokakuuta 2020 ilman huomautuksia. Toimintamallilla tutkitaan eri vaihtoehtoja ja vahvistetaan, että terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston hallinnoima TRACES-järjestelmä on sopivin alusta ICG-järjestelmän kehittämiselle, koska useimmat sertifiointi- ja lupajärjestelmien edellyttämät toiminnot ovat kyseisellä alustalla hyvin kehittyneitä.

Hankkeen määrittely – kehittämisasiakirja

Kehittämisasiakirjassa tarkennetaan toimintamallissa tehtyä alustavaa arviointia ja esitetään yksityiskohtaisesti metodologinen lähestymistapa, hankkeen hallinnointi ja synergiat muiden hankkeiden kanssa. Näin ollen ICG-järjestelmää kehitetään yhteistyössä komission verotuksen ja tulliliiton pääosaston ja terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston kanssa hyödyntämällä näiden kahden pääosaston välistä pitkäaikaista yhteistyötä ja synergiaa tulliviranomaisten ja toimivaltaisten kumppaniviranomaisten välisessä yhteistyössä. Se on tähän mennessä osoittautunut erittäin onnistuneeksi eläinten, elintarvikkeiden ja rehujen tuonnin valvonnan alalla. Sähköinen tullin koordinointiryhmä hyväksyi kehittämisasiakirjan 25. kesäkuuta 2021.

Hankkeen kehittäminen

Koska ICG-järjestelmän toimintaa ja säädettyjä määräaikoja koskeva lainsäädäntö 15 on jo hyväksytty, tekniset toimet ovat edistyneet raportointijaksolla hyvin. Jäsenvaltiot tarkastivat sekä tason 3 (käyttäjävaatimukset, toimintaprosessien mallinnus) että tason 4 (toiminnalliset vaatimukset, yksityiskohtainen toimintaprosessien mallinnus), ja ne julkaistiin ARIS 16 Publisherissa. Tämä paketti sisältää toimintaprosessien mallinnusten ensimmäisen version. Siihen on tarpeen tehdä kehitysvaiheen aikana lisäpäivityksiä.

Lisäksi laadittiin toiminnan hyväksymiskriteerit sisältävä BAC-asiakirja (Business Acceptance Criteria), joka toimitettiin vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä asiakirja ohjaa kaikkien liiketoimintatestien, myös hyväksymistestien, suorittamista, ja sen tarkoituksena on validoida toteutus suhteessa järjestelmä- ja sovelluseritelmiin. Asiakirja sisältää kaikki testiskenaariot 17 , jotka tarvitaan ICG-järjestelmän toimintaa koskevien vaatimusten 18 ja toiminnallisten vaatimusten 19 kokonaisvaltaiseen testaamiseen, jotta varmistetaan, että sillä voidaan toteuttaa kaikki tunnistetut toimintatarpeet. Tätä todentamista varten siinä on neljä toimintaprosesseja kuvaavaa testiskenaariota, jotka liittyvät seuraaviin BAC-asiakirjan soveltamisalaan kuuluviin toiminta-alueisiin: 1) kulttuuriesineiden tuontilupa, 2) kulttuuriesineiden tuojan vakuutus, 3) yleinen kuvausasiakirja ja 4) hallinnollinen yhteistyö.

Testiskenaariot esitetään prosesseja alusta loppuun kuvaavina vaiheiden sarjoina, jotka on määritelty tason 4 toimintaprosessien mallinnuksissa. Niiden perusteella on laadittu testitapauksia 20 ja määritelty erityisiä testitapauksia tiettyjä skenaarioita varten. Testitapaukset edustavat tietyn skenaarion erilaisia toiminnan työnkulkuja riippuen syöttöparametreista, edellytyksistä ja kaikista data-aineiston sisältämistä tiedoista. Suorittamalla kaikki tietyn skenaarion testitapaukset voidaan todentaa positiivisten ja negatiivisten työnkulkujen prosessi alusta loppuun.

Kun otetaan huomioon, että ICG-järjestelmästä tulee TRACES-moduuli – jolle on jo suunniteltu rajapinta –, tuontilupa, tuojan vakuutus ja yleinen kuvausasiakirja on yhdenmukaistettava nykyisen rajapinnan kanssa. Siksi TRACES-ympäristö on konfiguroitava ja valmisteltava testitiedoilla, jotta kaikki testiskenaariot ja testitapaukset voidaan suorittaa ja varmistaa.

Näin ollen BAC-asiakirjan avulla luotiin käyttäjien tarinoita, jotka linkitettiin BAC-asiakirjassa määriteltyihin testitapauksiin, ja todennettiin tiedot, joita kehittäjät tarvitsevat vaatimusten täyttämiseen tarvittavien toimintojen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi. Näiden tarinoiden luomiseen ja seurantaan käytetty työkalu on projektinhallinnassa käytettävä ohjelmistosovellus Jira. Sen avulla voidaan varmistaa edistymisen seuranta ja järjestellä tietyt työhön liittyvät yksityiskohdat hankkeen käyttäjien, kehittäjien ja muiden asiaankuuluvien roolien kannalta merkityksellisiksi rakenteiksi.

Metodologia: ICG-järjestelmän täytäntöönpanossa käytetty lähestymistapa

ICG-järjestelmän täytäntöönpanossa käytetty metodologinen lähestymistapa on yhdistelmä TEMPO-menetelmää (verotuksen ja tulliliiton pääosaston hankkeiden sähköinen hallinta verkossa), jota käytetään käsitteellisen suunnittelun vaiheessa ja laadunvarmistuksessa, ja Agile-käytäntöjä, joita terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto käyttää kehittämisessä ja käyttöönotossa. Tässä yhteydessä säännöllisissä sisäisissä kokouksissa ja esittelytilaisuuksissa voidaan keskustella todellisista toiminnoista ja toteuttaa niitä välttäen liian monimutkaisia mallinäyttöjä. Mukauttava suunnittelu mahdollistaa sen, että odotuksiin ja muutoksiin voidaan vastata joustavasti ja nopeammin. Jäsenvaltiot otetaan mukaan vapaaehtoisuuden pohjalta heti, kun testiversio on saatavilla, jotta saadaan asianmukaista palautetta kentältä ja pannaan järjestelmä asianmukaisesti täytäntöön. Testiympäristöön on pääsy ulkopuolelta vuoden 2022 viimeisestä neljänneksestä lähtien käyttämällä yleisiä koulutusprofiileja.

Korkean tason suunnittelu

ICG-järjestelmän ominaisuudet on jaettu eri luokkiin seuraavasti:

A) ”ICG-järjestelmän ydinominaisuudet, joilla on perusta TRACES-järjestelmässä”: olennaiset ominaisuudet, joissa olemassa olevia toimintoja käytetään uudelleen

B) ”ICG-järjestelmän ydinominaisuudet, joilla ei ole perustaa TRACES-järjestelmässä”: olennaiset ominaisuudet, jotka on luotava alusta lähtien

C) ”ICG-järjestelmän muut kuin ydinominaisuudet”: tärkeät mutta eivät olennaiset ominaisuudet

D) ”Ulkoiset liitännät”: ulkoisiin syöttötietoihin perustuvat ominaisuudet

E) ”Soveltamisalan ulkopuoliset”: ICG-järjestelmän ominaisuudet, jotka eivät kuulu ensimmäisen ICG-järjestelmäversion soveltamisalaan (esim. tekoäly).

Seuraavassa taulukossa esitetään arvio saatavuudesta vuosineljänneksittäin.

Taulukko 1: Korkean tason yleiskatsaus saatavuustavoitteisiin

Tällä hetkellä työ on jaettu kahdeksaan versiojulkaisuun vuoden 2022 ensimmäisestä neljänneksestä vuoden 2024 toiseen neljännekseen.

Ensimmäinen versiojulkaisu (R1) koskee pääasiassa yleistä toiminnallista infrastruktuuria (esimerkiksi tukiyksiköt, hakuindeksit, viitetiedot, käyttäjät ja roolit) mutta myös liiketoiminnan kannalta olennaisia perustoimintoja, kuten ensimmäistä rajoitettua kenttien joukkoa ja niihin liittyvää ICG-asiakirjojen ja ensimmäisten ICG-asiakirjaluonnosten logiikkaa.

Kuten taulukosta (”Ulkoiset liitännät” -kohta) käy ilmi, CERTEX-integrointia koskeva työ ei ole vielä alkanut (suunniteltu alkavaksi vuoden 2023 toisella neljänneksellä). Se on kuitenkin merkittävä osa ICG-järjestelmän yleisiä toimintoja, koska se mahdollistaa tietojenvaihdon kansallisten tullijärjestelmien kanssa.

Muutospyynnöt

Vaikka kehitystoimet etenevät ja parhaillaan käydään sisäisiä keskusteluja, ICG-järjestelmän tasojen 2–4 toimintaprosessien mallinnuksiin on tehtävä useita muutoksia. Siksi toimintaprosessien mallinnuksia päivitetään vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä niin, että ne vastaavat viimeisintä tilannetta. Myös BAC-asiakirjaa päivitetään vastaavasti niin, että siihen lisätään järjestelmän testausvaihetta varten uutta tietoaineistoa (tai testitapauksia).

Ulkoiset synergiat

Komissio on raportointijakson aikana ollut tiiviissä yhteydessä kansainvälisiin järjestöihin, kuten Kansainväliseen museoneuvostoon (ICOM), varmistaakseen, että järjestelmään sisällytetään riskinhallinnan osatekijät erityisesti ICOMin punaisista listoista 21 . Lisäksi on tutkittu muita laittoman kaupan torjumiseen käytettäviä välineitä, joilla ICOM suojelee kulttuuriperintöä (esimerkiksi Object ID 22 ja Observatory 23 ).

Samanaikaisesti on toteutettu jatkuvasti toimia kulttuuriesineiden alan digitalisoimiseksi ja innovatiivisten teknologioiden ottamiseksi käyttöön. Komissio on myös tutkinut mahdollisia synergioita kansainvälisten järjestöjen kanssa tekoälyn mahdollisessa käytössä (eli kulttuuriesineiden kuvaamisessa ja tuojien vakuutuksiin ja tuontilupahakemuksiin liittyvien mahdollisesti väärien ilmoitusten tunnistamisessa).

Verotuksen ja tulliliiton pääosaston ja terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston välinen yhteistyö

Verotuksen ja tulliliiton pääosasto ja terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto tekevät laajasti yhteistyötä, ja kumpikin pääosasto vastaa useista politiikoista, jotka ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Nämä osapuolet ovat sopineet yhteistyön toimintakehyksestä, jota on parannettu raportointijakson aikana jatkuvalla seurannalla.

Työskentely kulttuuriesineiden digitalisointia käsittelevän hankeryhmän kanssa

Komissio on perustanut kulttuuriesineiden digitalisointia käsittelevän tulliohjelman hankeryhmän 24 (aiempi nimi oli ”kulttuuriesineiden tuontia käsittelevä tulliohjelman hankeryhmä” – ”PGICG”). Se toimii keskustelufoorumina jäsenvaltioiden kansallisten tullihallintojen ja toimivaltaisten (kulttuuri)viranomaisten asiantuntijoille, joilla on kokemusta kulttuuriperintöasioiden lupamuodollisuuksien hoitamisesta erityisesti digitaalisesti. Ryhmä tuki täytäntöönpanosäädöksen laatimisessa ja auttaa komission yksiköitä parametrien määrittelyssä ja ICG-järjestelmän toiminnallisten eritelmien kriteerien yksityiskohtaisessa käsittelyssä.

Hankeryhmä 25 koostuu 14 jäsenvaltion (AT, BE, BG, GR, ES, LV, PT, RO, DE, NL, IT, FR, HU ja DK) edustajista ja on tähän mennessä kokoontunut 14 kertaa (viisi kertaa raportointijaksolla 29.6.2021–28.6.2022).

Tämän raportointijakson aikana hankeryhmä selvitti ja käsitteli pääasiassa seuraavia asioita:

·edunsaajien rekisteröinti asiakirjavaatimuksista vapauttamista varten (odotettujen lukumäärien arviointi, aikataulu);

·jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tunnistaminen ICG-järjestelmässä;

·usein kysyttyjä kysymyksiä (FAQ) koskeva asiakirja, jolla annetaan teknistä apua ICG-järjestelmän käyttäjille;

·ICG-kirjasto, joka sisältää perustiedot kolmansien maiden (viejämaiden) lainsäädännöstä;

·säilyttäminen, turvapaikkojen luominen jäsenvaltioissa (vapaaehtoinen järjestelmä);

·teknisissä toimissa edistymisessä hyödylliset seikat, joita ovat esimerkiksi seuraavat: tuontiluvan ja tuojan vakuutuksen mallien vapaamuotoisten tekstikenttien vähentäminen ja arvoluetteloiden laatiminen, roolien määrittely TRACES-järjestelmässä jäsenvaltioiden käyttämän rakenteen mukaisesti, ennakkorekisteröintiä koskevien ohjeiden määrittely sekä sen varmistaminen, että kaikkiin jäsenvaltioihin (yksityisiin/puolijulkisiin yhteisöihin tai elimiin) sovelletaan samoja arviointiperusteita, jotta voidaan varmistaa, että instituutiot noudattavat luotettavuusvaatimusta ja muita keskeisiä asioita;

·jossakin ICG-järjestelmän tulevassa versiossa käytettävän tekoälyn kehittäminen niin, että pyritään tunnistamaan innovatiivisia lähestymistapoja siihen, miten EU:n tullit kuvailevat ja valvovat kulttuuriesineitä rajalla (tekoälyn toteutusta ei ole suunniteltu järjestelmän ensimmäisessä versiossa, ja se voi olla osa tulevaa kehitystä);

·yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa (esimerkiksi ICOMin punaisten listojen osalta, erityisesti ICG-järjestelmän kokous- tai kirjasto-ominaisuuden luomiseksi, jonka tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioiden hallintoja ja tuojia tunnistamaan paremmin kolmansien maiden vientirajoitukset tai -vaatimukset).

5.VIIVÄSTYMISRISKIT

Riski 1 – henkilöstön osoittaminen

Tietojärjestelmän luominen ei sisältynyt komission alkuperäiseen ehdotukseen. Siksi vastaavia resursseja ei osoitettu. Neuvottelujen aikana ja lainsäätäjien vaatimuksesta ICG-järjestelmän luominen sisällytettiin asetukseen, jossa vaadittiin tuossa vaiheessa odottamattomasti lisäresursseja. Verotuksen ja tulliliiton pääosastossa arvioitiin joulukuussa 2018 lopullisten poliittisten kolmikantaneuvottelujen aikana, että tässä kuusivuotisessa hankkeessa tarvitaan tietotekniikan kehittämiseen kaksi kokoaikaista hallintovirkamiehen virkaa. Varoja osoitettiin heinäkuun 2020 puolivälistä lähtien kuitenkin vain yhtä hallintovirkamiestä varten.

Riski 2 – covid-19-pandemia ja Ukrainan kriisi

Covid-19:n aiheuttama kansanterveydellinen kriisitilanne vaikutti jonkin verran työryhmän valmiuteen toteuttaa järjestelmä – erityisesti hankkeen toimintaan sekä asiantuntijaryhmän ja hankeryhmän kokouksiin jäsenvaltioiden kanssa. Kokoukset pidettiin virtuaalisina, niiden esityslistat olivat lyhyemmät ja vuorovaikutus oli rajallista. Lisäksi kansanterveydellinen kriisitilanne pakotti jäsenvaltiot muuttamaan omaa tärkeysjärjestystään ja rajoitti siten niiden valmiutta antaa hankkeeseen oma panoksensa ja palautteensa. Samalla Ukrainan sodasta johtuvat geopoliittiset jännitteet aiheuttavat tällä hetkellä haasteita tulleille, joiden on pystyttävä tässä tilanteessa toteuttamaan perustavanlaatuisia muutoksia.

Riski 3 – ehdotus EU:n tullialan yhdennetystä palveluympäristöstä

ICG-järjestelmän toimivuus liittyy siihen, miten menestyksekäs on EU:n tullialan yhdennetty palveluympäristö, jonka tavoitteena on tarjota oikeusperusta EU CSW-CERTEX -järjestelmän toiminnalle. Ehdotuksen sisältämä hallitusten välinen pilari (G2G) kuvaa sitä, miten tulliviranomaiset ja toimivaltaiset kumppaniviranomaiset vaihtavat tietoja digitaalisesti. Lainsäätäjät pääsivät 19. toukokuuta 2022 järjestetyssä ensimmäisessä poliittisessa kolmikantaneuvottelussa sopimukseen EU:n tullialan yhdennettyä palveluympäristöä koskevasta asetusehdotuksesta. Sopimuksella parannetaan ja laajennetaan komission ehdotuksen soveltamisalaa, mutta siitä ei aiheudu vaikutuksia ICG-järjestelmään. Verotuksen ja tulliliiton pääosasto alkaa pian asetuksen virallisen hyväksymisen ja julkaisemisen jälkeen valmistella asetuksella säänneltyjä täytäntöönpanosäädöksiä ja delegoituja säädöksiä. Näiden säädösehdotusten tekstiluonnoksista keskustellaan jäsenvaltioiden kanssa uudessa tullikoodeksikomitean yhdennettyä palveluympäristöä käsittelevässä jaostossa (CCC-SWE). Vaikka tämä myönteinen kehitys on merkittävä edistysaskel, huomiota on kiinnitettävä myös seuraaviin keskeisiin toimiin, jotka ovat hyväksyminen Euroopan parlamentissa ja neuvostossa sekä täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen säädösten luonnosten valmistelu.

Riski 4 – tullin tietotekniikan kehittämisen yleiset painopisteet

Unionin tullikoodeksin (UTK) tietojärjestelmien oikea-aikaiseen täytäntöönpanoon liittyvien suurimpien riskien arviointi osoittaa, että riskit koskevat pääasiassa jäsenvaltioita ja liittyvät resurssirajoitteisiin, hankkeiden ja niiden yhdentämisen monimutkaisuuteen, sopimus- ja hankintakysymyksiin sekä joihinkin ulkoisiin tekijöihin, kuten covid-19-pandemiaan. Joillakin jäsenvaltioilla on ollut muitakin ongelmia, jotka liittyvät brexitin vaikutuksiin, sähköistä kaupankäyntiä koskevaan hankkeeseen ja viime aikoina Ukrainan sotaan. Tilannetta arvioidaan parhaillaan, ja UTK:n mukaisia poikkeusvaihtoehtoja tai UTK:n työohjelman päivityksiä harkitaan.

Lieventävät toimenpiteet

Riskeistä on raportoitu verotuksen ja tulliliiton pääosastossa.

6.PÄÄTELMÄT

Tärkeimmät tämän kolmannen edistymiskertomuksen kattamalla kaudella toteutetut toimet ICG-järjestelmän kehittämiseksi voidaan tiivistää seuraavasti:

* Jäsenvaltiot viimeistelevät ja tarkistavat ICG-järjestelmän toimintaprosessien mallinnusten paketin ensimmäisen version. Toimintaprosessien mallinnusmoduuleihin on tehtävä lisäpäivityksiä kehitysvaiheen aikana.

* BAC-asiakirja on valmis. Siinä kuvaillaan testiskenaarioita, joissa määritellään testaustoimet kaikkien toimintaa koskevien ja toiminnallisten vaatimusten validoimiseksi ja varmistetaan niiden toteutus järjestelmässä. Tätä varten luotiin käyttäjien tarinoita, jotka sovitettiin yhteen BAC-asiakirjan kanssa.

* Ominaisuudet luokiteltiin eri luokkiin ja merkittiin vastaavasti määriteltyyn suunnitelmaan (ks. taulukko 1: Korkean tason yleiskatsaus saatavuustavoitteisiin).

* ICG-järjestelmän kehittäminen on alkanut, ja ensimmäiset perustulokset ovat jo nähtävillä. Tavoitteena on saada sidosryhmät mukaan vuoden 2022 viimeisen neljänneksen aikana ja kerätä niiltä palautetta. Siksi verotuksen ja tulliliiton pääosastolle esitetään kehityskaaren aikana säännöllisesti demonstraatioita ja jäsenvaltiot otetaan mukaan heti, kun testiversio on saatavilla.

* Kulttuuriesineiden digitalisointia käsittelevän hankeryhmän jäsenten kanssa tehty tiivis yhteistyö on mahdollistanut teknisen toiminnan kehittämisen.

Komissio on tähän mennessä ollut aikataulussa. Mahdollisia riskejä ICG-järjestelmän toimittamisen viivästymisestä asetetusta määräajasta on tunnistettu vain tullin tietotekniikan kehittämisen yleisten painopisteiden, erityisesti UTK:n tietojärjestelmien, yhteydessä. Covid-19:n aiheuttama kansanterveydellinen kriisitilanne on vaikuttanut vain hieman ICG-hankkeen edistymiseen.

Liite I: Monivuotinen strategiasuunnittelu

MASP-C-suunnitelmalla varmistetaan tietotekniikkahankkeiden tehokas ja yhtenäinen hallinta määrittämällä sekä strateginen kehys että välitavoitteet lainsäädännössä säädettyjen määräaikojen mukaisesti. Sen vahvistavat viime kädessä tullipoliittisen ryhmän jäsenvaltiot sähköisen tullin koordinointiryhmän antamien neuvojen ja kaupan alan yhteydenpitoryhmässä järjestettyjen kaupan alan kuulemisten perusteella.

Jäsenvaltiot ovat keskustelleet sähköisen järjestelmän suunnittelusta ja hyväksyneet sen, ja sitä kuvataan yksityiskohtaisesti MASP-C rev. 2019 ‑suunnitelman hankekuvauksessa 1.18.

Taulukossa 1 on ote kulttuuriesineiden tuomista koskevan hankkeen suunnittelusta MASP-C rev. 2019 ‑suunnitelman hankekuvauksesta 1.18.

Taulukko 1 – Ote MASP-C rev. 2019 ‑suunnitelman hankekuvauksesta 1.18
	Välitavoitteet	Arvioitu valmistumisajankohta
1	Toiminnan analyysi ja mallinnus
	– Toimintamallia koskeva asiakirja	Vuoden 2020 viimeinen neljännes
	– Taso 3 (käyttäjävaatimukset, toimintaprosessien mallinnus)	Vuoden 2022 ensimmäinen neljännes
	– Taso 4 (toiminnalliset vaatimukset, yksityiskohtainen toimintaprosessien mallinnus)	Vuoden 2022 ensimmäinen neljännes
2	Lainsäädäntö
	– Nykyiset säännökset hyväksytty*	Vuoden 2019 toinen neljännes
	– Tulevat säännökset hyväksytty**	Vuoden 2021 toinen neljännes
3	Hankkeen käynnistysvaihe
	– Kehittämisasiakirja	Vuoden 2021 toinen neljännes
	– Hyväksytty	Vuoden 2021 toinen neljännes
4	Tietotekniikkahanke
	– Sovelluksen ja palvelun eritelmät	Vuoden 2023 toinen neljännes
	– Järjestelmän tekniset eritelmät	Vuoden 2023 toinen neljännes
	Rakennusvaihe
	– Keskitettyjen palvelujen toteutus	Vuoden 2024 kolmas neljännes
	– Palvelun integrointi kansallisiin järjestelmiin	–
	– Kansallinen toteutus	–
	Siirtymävaihe
	– Käyttöönotto ja toteutus	Vuoden 2024 viimeinen neljännes
	– Vaatimustenmukaisuuden testaus	Vuoden 2025 toinen neljännes
5	Toiminta
	– Komissio, jäsenvaltioiden hallinnot ja kaupan alan toimijat	Vuoden 2025 toinen neljännes
	– EU:n ulkopuoliset maat ja kaupan alan toimijat (tarvittaessa)	–
6	Toteutuksen tuki (koulutus ja viestintä)
	– Keskitetysti kehitetty koulutus ja viestintä	Vuoden 2024 viimeinen neljännes
	– Kansallinen koulutus ja viestintä	Vuoden 2024 viimeinen neljännes

* Nykyiset säännökset viittaavat asetukseen (EU) 2019/880.

** Tulevat säännökset viittaavat täytäntöönpanosäännöksiin, jotka hyväksytään asetuksen (EU) 2019/880 mukaisesti.

Taulukossa 2 on ote EU CSW-CERTEX ‑hankkeesta. Sen painopiste on EU-CSW CERTEX ‑hankkeen komponentissa 2, joka yhdistää sen ICG-järjestelmän kanssa.

Taulukko 2 – Ote MASP-C rev. 2019 ‑suunnitelman hankekuvauksesta 1.13 – komponentti 2 ”EU CSW-CERTEX”
	Välitavoitteet	Arvioitu valmistumisajankohta
1	Toiminnan analyysi ja mallinnus
	– Toimintamallia koskeva asiakirja	Vuoden 2017 ensimmäinen neljännes
	– Toimintamallia koskeva liite	Vuoden 2023 toinen neljännes
	– Taso 3 (käyttäjävaatimukset, toimintaprosessien mallinnus)	Vuoden 2024 ensimmäinen neljännes
	– Taso 4 (toiminnalliset vaatimukset, yksityiskohtainen toimintaprosessien mallinnus)	Vuoden 2024 ensimmäinen neljännes
2	Lainsäädäntö
	– Nykyiset säännökset hyväksytty*	Voimassa
	– Tulevat säännökset hyväksytty**	2021
3	Hankkeen käynnistysvaihe
	– Kehittämisasiakirja	Vuoden 2017 kolmas neljännes
	– Kehittämisasiakirjan liite	Vuoden 2023 kolmas neljännes
	– Hyväksytty	Vuoden 2023 kolmas neljännes
4	Tietotekniikkahanke
	– Sovelluksen ja palvelun eritelmät	Vuoden 2024 toinen neljännes
	– Järjestelmän tekniset eritelmät	Vuoden 2024 toinen neljännes
	Rakennusvaihe
	– Keskitettyjen palvelujen toteutus	Vuoden 2024 kolmas neljännes
	– Palvelun integrointi kansallisiin järjestelmiin	Vuoden 2024 viimeisestä neljänneksestä alkaen
	– Kansallinen toteutus	Vuoden 2024 viimeisestä neljänneksestä alkaen
	Siirtymävaihe
	– Käyttöönotto ja toteutus	Vuoden 2024 viimeinen neljännes
	– Vaatimustenmukaisuuden testaus	Vuoden 2025 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen
5	Toiminta
	– Komissio, jäsenvaltioiden hallinnot ja kaupan alan toimijat (huom. tämä on komission toiminta-aikataulu, jäsenvaltiot aloittavat vaatimustenmukaisuuden testaukset vuoden 2020 toisella neljänneksellä)	Vuoden 2025 toinen neljännes
	– EU:n ulkopuoliset maat ja kaupan alan toimijat (tarvittaessa)	–
6	Toteutuksen tuki (koulutus ja viestintä)
	– Keskitetysti kehitetty koulutus ja viestintä	–
	– Kansallinen koulutus ja viestintä	–

* Nykyiset säännökset viittaavat asetukseen (EU) 2019/880.

** Tulevat säännökset viittaavat täytäntöönpanosäännöksiin, jotka hyväksytään asetuksen (EU) 2019/880 mukaisesti.

Liite II: Hankkeen päävaiheet ja kriittisten välitavoitteiden aikataulu

(1)

EUVL L 151, 7.6.2019, s. 1–14.

(2)

EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta annetun asetuksen virallisen hyväksymisen ja julkaisemisen odotetaan tapahtuvan vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä. Ks. yhdennettyä palveluympäristöä koskeva ehdotus:

https://taxation-customs.ec.europa.eu/system/files/2020-10/201028_commission_proposal_single_window.pdf

(3)

COM(2020) 342 final .

(4)

COM(2021) 358 final .

(5)

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/1079, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, kulttuuriesineiden tullialueelle siirtämisestä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/880 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, EUVL L 234, 2.7.2021, s. 67.

(6)

Asetuksessa määritellään ’tuonniksi’ esineiden asettaminen seuraaviin tullimenettelyihin: luovutus vapaaseen liikkeeseen, varastointi, johon kuuluvat tullivarastointi ja vapaa-alueet, väliaikainen maahantuonti ja tietty käyttötarkoitus, kuten sisäinen jalostus.

(7)

Ks. https://ec.europa.eu/taxation_customs/general-information-customs/electronic-customs_en

(8)

https://ec.europa.eu/taxation_customs/sites/taxation/files/2019_masp_annex3_en.pdf

(9)

https://ec.europa.eu/taxation_customs/sites/taxation/files/2019_masp_annex4_en.pdf

(10)

https://ec.europa.eu/taxation_customs/sites/taxation/files/2019_masp_annex5_en.pdf

(11)

Verotuksen ja tulliliiton pääosaston, Euroopan parlamentin ja neuvoston puheenjohtajavaltion korkeiden edustajien välillä käytiin 19. toukokuuta 2022 poliittinen kolmikantaneuvottelu, jossa päästiin onnistuneeseen lopputulokseen. Lainsäätäjät hyväksyivät tekstin osat, joista oli sovittu alustavasti teknisellä tasolla, ja pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen useista muista aiheista, jotka tulivat esiin komission alkuperäiseen ehdotukseen ehdotetuissa muutoksissa. EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta annetun asetuksen virallisen hyväksymisen ja julkaisemisen odotetaan tapahtuvan vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä.

(12)

Asiantuntijaryhmä on foorumi, jossa keskustellaan tullille kuuluvista kulttuuriesineitä koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyvistä asioista ja erityisesti kulttuuriesineiden tullialueelle siirtämisestä ja tuonnista annettua asetusta (EU) 2019/880 ja kulttuuriesineiden viennistä annettua asetusta (EY) N:o 116/2009 koskevista kysymyksistä.

(13)

Euroopan komission tietotekniikan ja kyberturvallisuuden lautakunta (ITCB) on hallintoneuvoston pysyvä alaryhmä. Sillä varmistetaan, että tietotekniikan resursseja ja investointeja käytetään tehokkaasti ja että liiketoiminnan tarpeita tuetaan tehokkailla, turvallisilla ja joustavilla viestintä- ja tietojärjestelmillä henkilötietojen suojaa koskevien periaatteiden mukaisesti. Sillä valvotaan Euroopan komission digitaalistrategian täytäntöönpanoa.

(14)

Sähköinen tullin koordinointiryhmä koostuu kaikkien jäsenvaltioiden (ja ehdokasmaiden) edustajista, jotka ovat hallintonsa valtuuttamia ja joilla on toimivaltaa muun muassa lainsäädännön, prosessien ja toimintaprosessien mallintamisen, projektinhallinnan, toimien, suunnittelun ja tietoteknisten näkökohtien aloilla.

(15)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/880, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, kulttuuriesineiden tullialueelle siirtämisestä ja tuonnista ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/1079, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, kulttuuriesineiden tullialueelle siirtämisestä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/880 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

(16)

Integroitujen tietojärjestelmien arkkitehtuuri ARIS (Architecture of Integrated Information Systems) on yrityshallintakehys, joka tarjoaa menetelmiä ja tekniikoita toimintaprosessien hallintaan.

(17)

Testiskenaario tarkoittaa joukkoa testitapauksia, joilla varmistetaan, että toimintaprosessin kulku testataan päästä päähän tason 4 toimintaprosessin mallinnuksessa kuvatulla tavalla.

(18)

Toimintaa koskevissa vaatimuksissa korostetaan tärkeimpiä toiminnan vaiheita tai toimintoja, jotka on suoritettava, jotta tehtävän suoritus ja tehtävien tai prosessien looginen ryhmittely onnistuvat, riippumatta siitä, käytetäänkö siihen järjestelmää vai ei.

(19)

Toiminnallinen vaatimus kuvaa järjestelmän tiettyä toimintaa tai toimintoa. Siinä kuvataan, mitä järjestelmän on tarkoitus saavuttaa. Kunkin toiminnallisen vaatimuksen on vastattava toimintaa koskevaa vaatimusta, mutta toimintaa koskevalla vaatimuksella voi olla useita toiminnallisia vaatimuksia.

(20)

Testitapaus on syöttötietojen (data-aineistojen), edellytysten (suoritusehtojen) ja testausmenettelyn yhdistelmä, joka määrittää tietyn suoritettavan ohjelmistosovelluspolun ja kyseisen yhdistelmän odotetut tulokset. Odotettuja tuloksia käytetään tiettyjen vaatimusten noudattamisen todentamiseen.

(21)

https://icom.museum/en/resources/red-lists/

(22)

https://icom.museum/en/resources/standards-guidelines/objectid/

(23)

https://www.obs-traffic.museum/

(24)

Kulttuuriesineiden digitalisointia käsittelevä hankeryhmä toimii keskustelufoorumina, jossa kansallisten tullihallintojen ja toimivaltaisten (kulttuuri-)viranomaisten asiantuntijat, joilla on kokemusta kulttuuriperintöasioiden lupamuodollisuuksien suorittamisesta erityisesti digitaalisesti, kokoontuvat tukemaan ICG-järjestelmän kehittämiseen liittyviä toimia.

(25)

Lisätietoja hankeryhmän tehtävästä ja työstä on komission ensimmäisessä edistymiskertomuksessa COM(2020) 342 final .