EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 6.10.2022
COM(2022) 504 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
IFRS-säätiön, EFRAGin ja PIOBin toiminnasta vuonna 2021
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 6.10.2022
COM(2022) 504 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
IFRS-säätiön, EFRAGin ja PIOBin toiminnasta vuonna 2021
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
IFRS-säätiön, EFRAGin ja PIOBin toiminnasta vuonna 2021
1.Kertomuksen tarkoitus ja laajuus
Euroopan unioni hyväksyi sisämarkkinaohjelman 1 28. huhtikuuta 2021. Ohjelma sisältää 4,21 miljardin euron yhdennetyn paketin, jolla tuetaan ja vahvistetaan sisämarkkinoiden hallinnointia vuosina 2021–2027. Sisämarkkinaohjelmaa koskevassa asetuksessa säädetään 220,5 miljoonan euron kokonaismäärärahoista standardointiprosesseille. Näistä määrärahoista 61 miljoonalla eurolla tuetaan sellaisten korkealaatuisten kansainvälisten standardien kehittämistä, jotka liittyvät taloudellisia ja muita kuin taloudellisia tietoja koskevaan raportointiin ja tilintarkastukseen, sekä helpotetaan niiden integroimista unionin oikeuteen.
Komissio jatkaa sisämarkkinaohjelman puitteissa vuosittaisten toiminta-avustusten myöntämistä 2 kolmelle tilinpäätösraportoinnin ja tilintarkastuksen alalla toimivalle organisaatiolle: kansainvälisten tilinpäätösstandardien säätiölle (IFRS-säätiö) kansainvälisten tilinpäätösstandardien kehittämiseen sekä yleisesti Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavalle ryhmälle (EFRAG) ja julkisen edun valvontalautakunnalle (PIOB). Näillä kolmella organisaatiolla on tärkeä rooli yrityksiä koskevien julkisten tietojen laadun, luotettavuuden ja saatavuuden varmistamisessa. Tällaisia tietoja ovat taloudellisten tietojen lisäksi yritysten raportteihin sisältyvät muut kuin taloudelliset tiedot. Näiden tietojen avulla edistetään pääomamarkkinoiden tehokkuutta, suojellaan yritysten osakkaiden, sijoittajien ja muiden pääomantarjoajien etuja sekä edistetään yritysten yhteiskuntavastuuta, kestävyys mukaan lukien.
Sisämarkkinaohjelman perustamista koskevassa asetuksessa (EU) 2021/690 edellytetään 3 , että komissio laatii vuosikertomuksen IFRS-säätiön toiminnasta IFRS-standardien kehityksen osalta sekä PIOBin ja EFRAGin toiminnasta yleisesti ja toimittaa sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Tämä kertomus täyttää tämän velvoitteen ja esittää yhteenvedon näiden kolmen organisaation toiminnasta vuonna 2021.
2.IFRS-säätiö
2.1Hallinto
IFRS-säätiö on Delawaren osavaltion (Yhdysvallat) yleisen yhtiölain mukainen voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka päätoimipaikka on Lontoossa (Yhdistynyt kuningaskunta). Se on perustettu kehittämään, edistämään ja helpottamaan korkealaatuisten, ymmärrettävien, täytäntöönpanokelpoisten ja maailmanlaajuisesti tunnustettujen yhtenäisten tilinpäätösstandardien käyttöä.
IFRS-säätiön osana toimii kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antava elin International Accounting Standards Board (IASB), joka vastaa kansainvälisten tilinpäätösstandardien eli IFRS-standardien kehittämisestä. Kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamista koskevan asetuksen (EU) N:o 1606/2002 4 nojalla komissio voi hyväksyä uusia tai muutettuja IFRS-standardeja EFRAGin hyväksymislausuntojen perusteella.
Marraskuussa 2021 IFRS-säätiö uudisti sääntöjään ja perusti kansainvälisiä kestävyysstandardeja antavan elimen International Sustainability Standards Boardin, joka vastaa kestävyysraportointia koskevien standardien kehittämisestä. Komissio antaa IFRS-säätiölle taloudellista tukea IFRS-standardien kehittämistä varten.
IFRS-säätiötä johtaa 22 jäsenestä koostuva johtokunta, joka on yhteisesti vastuussa IASB:n ja ISSB:n yleisestä valvonnasta ja nimityksistä. Johtokunnan jäsenet nimitetään maantieteelliseen tasapuolisuuteen perustuen, ja valvontaelimen 5 on hyväksyttävä nimitykset. Valvontaelimen tarkoituksena on luoda yhteys viranomaisiin, ja komissio on sen jäsen.
IASB:ssä on 14 jäsentä, joihin sovelletaan tasapuolista maantieteellistä edustusta koskevia vaatimuksia. IASB:n jäsenet nimitetään viiden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. IASB vastaa standardien laatimisesta. Heinäkuussa 2021 professori Andreas Barckow korvasi Hans Hoogervorstin IASB:n puheenjohtajana.
ISSB:ssä on 14 jäsentä, jotka tulevat eri puolilta maailmaa ja edustavat erilaisia ammatillisia näkökulmia. ISSB:hen kuuluu sijoittajia ja tilinpäätösten laatijoita. Myös ISSB:n jäsenet nimitetään viiden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. ISSB:n tehtävänä on laatia standardeja, joita voitaisiin käyttää kattavana maailmanlaajuisena vertailukohtana korkealaatuiselle kestävyysraportoinnille. Tästä hyötyisivät niin sijoittajat kuin pääomamarkkinat. Johtokunnan jäsenet ilmoittivat joulukuussa 2021, että ISSB:n puheenjohtajaksi 1. tammikuuta 2022 alkaen on nimitetty Emmanuel Faber.
Johtokunnan jäsenet nimittävät myös IFRS-standardien soveltamista tulkitsevan ja tilinpäätösraportointia koskevissa ongelmissa neuvontaa antavan kansainvälisen tilinpäätöskysymysten tulkintakomitean (IFRIC) 14 jäsentä ja IFRS:n neuvoa-antavan neuvoston jäsenet.
2.2Toiminta
2.2.1Standardien laadinta
Covid-19-pandemian puhjettua maaliskuussa 2020 IASB tuki sidosryhmiä IFRS-standardien soveltamista koskevissa kysymyksissä, jotka liittyivät covid-19-pandemiaan, ja lykkäsi vähemmän kriittisiä kuulemisia ja eräiden hiljattain hyväksyttyjen muutosten voimaantulopäiviä.
IASB julkaisi helmikuussa 2021 muutoksia kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen ja IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet. Muutoksilla selvennetään tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden ja kirjanpidollisten arvioiden välisiä eroja, jotta jatkossakin varmistetaan yhdenmukainen soveltaminen ja vertailukelpoisuus.
IASB julkaisi maaliskuussa 2021 tietopyynnön, joka liittyi kolmanteen toimintaohjelmaa koskevaan kuulemiseen. Kuuleminen käsittelee standardoinnin painopisteitä vuosina 2022–2026. Alustavassa palauteanalyysissa kannatusta sai standardien laatiminen ilmastoon liittyville riskeille ja aineettomille hyödykkeille. IASB ottaa palautteen huomioon ja laatii tulevan työsuunnitelmansa vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla.
IASB julkaisi 28. maaliskuuta 2020 standardia IFRS 16 Vuokrasopimukset koskevan muutoksen Covid-19:ään liittyvät vuokrahelpotukset. Covid-19-tilanteen jatkuessa IASB julkaisi 31. maaliskuuta 2021 toisen standardia IFRS 16 Vuokrasopimukset koskevan muutoksen, Covid-19:ään liittyvät vuokrahelpotukset 30.6.2021 jälkeen. Muutoksella pidennetään yhdellä lisävuodella nykyisiä, vuokralle ottajia tukevia valinnaisia helpotuksia, jotka on myönnetty vuokranmaksuvapaista hyötyville vuokrasopimuksille.
IASB julkaisi toukokuussa 2021 standardiin IAS 12 Tuloverot muutoksia, joilla selvennetään, miten yritysten on käsiteltävä kirjanpidossaan laskennallisia veroja, jotka liittyvät vuokrasopimusten ja käytöstä poistamista koskevien velvoitteiden kaltaisiin liiketoimiin. Muutoksilla pyritään vähentämään epäyhtenäisyyttä niiden laskennallisten verosaamisten ja ‑velkojen kirjaamisen osalta, jotka liittyvät vuokrasopimuksiin ja käytöstä poistamista koskeviin velvoitteisiin.
IASB julkaisi heinäkuussa 2021 standardiluonnoksen Tytäryhtiöt ilman julkista tilivelvollisuutta: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, joka oli kommentoitavissa tammikuuhun 2022 asti. Standardiluonnoksessa esitetään IASB:n ehdotukset uudeksi IFRS-tilinpäätösstandardiksi, joka antaisi vaatimukset täyttäville tytäryhtiöille mahdollisuuden soveltaa tilinpäätöksiinsä IFRS-tilinpäätösstandardeja kevennetyin tiedonantovaatimuksin.
IASB julkaisi joulukuussa 2021 standardin IFRS 17 Vakuutussopimukset siirtymävaatimuksiin muutoksen, joka antaa yrityksille mahdollisuuden korjata kertaluonteiset luokitteluerot edellisen raportointikauden vertailutiedoissa, kun ne alkavat soveltaa standardeja IFRS 17 ja IFRS 9 Rahoitusinstrumentit.
IASB jatkoi vuonna 2021 keskustelua palautteesta, jota se sai tietopyyntöönsä pk-yrityksiä koskevan IFRS-standardin toisesta kattavasta tarkastelusta, jotta standardi saataisiin yhdenmukaistettua kaikkien IFRS-standardien kanssa aiheuttamatta pk-yrityksille tarpeettomia kustannuksia ja rasitteita.
Lisäksi IFRS-säätiö toteutti IFRS-taksonomian päivityksen, jossa otetaan huomioon uusien standardien ja muutosten vaikutukset. 6
IFRS-säätiön verkkosivustolla on kattava katsaus standardointitoiminnasta, kansainvälisen tilinpäätöskysymysten tulkintakomitean (IFRIC) työ mukaan luettuna. 7
2.2.2Tutkimushankkeet
IASB julkaisi syyskuussa 2021 tietopyynnön, joka koski standardin IFRS 9 Rahoitusinstrumentit täytäntöönpanon jälkeistä tarkastusta luokittelu- ja arvostamisvaatimusten osalta. Tietopyyntö oli kommentoitavissa tammikuuhun 2022 asti.
IASB keskusteli vuoden 2021 aikana palautteesta, joka koski tausta-asiakirjaa Liiketoimintojen yhdistäminen – tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, liikearvo ja arvonalentuminen. IASB päätti asettaa aihetta koskevan jatkotyöskentelyn etusijalle, jotta se voi tehdä alustavia päätöksiä liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvästä tietojen esittämispaketista sekä analysoida tiettyjä palautteessa esitettyjä näkökohtia, jotka koskevat liikearvon myöhempää kirjanpitokäsittelyä.
Kattava katsaus tutkimushankkeisiin on saatavilla IFRS-säätiön verkkosivustolla 8 .
2.3Avoimuus ja vastuuvelvollisuus
2.3.1Läpinäkyvyyttä koskevat säännöt
Kaikki IASB:n ja IFRICin kokoukset ovat yleisölle avoimia. Kokousten esityslistat julkaistaan etukäteen, ja itse kokouksia voi seurata verkossa. Lisäksi IASB julkaisee sidosryhmien kanssa pitämänsä kokoukset neljännesvuosittain verkkosivustollaan 9 .
2.3.2Sidosryhmien edustus
IFRS-säätiön säännöissä edellytetään, että Euroopasta, Amerikasta sekä Aasiasta ja Oseaniasta nimitetään kustakin kuusi johtokunnan jäsentä, minkä lisäksi nimitetään yksi jäsen Afrikasta ja kolme jäsentä miltä tahansa alueelta siten, että maantieteellinen edustus säilyy tasapainossa. Vastaavasti IASB:n johtokunnan jäsenten nimittämiskriteereissä edellytetään, että mainituilta kolmelta alueelta nimitetään neljä jäsentä kultakin, yksi jäsen Afrikasta ja yksi jäsen miltä tahansa alueelta.
Joulukuun 31. päivänä 2021 IFRS:n neuvoa-antava neuvosto koostui 51 organisaatiosta, mukaan lukien Euroopan keskuspankki (EKP) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA). Komissio osallistuu tarkkailijana.
2.3.3Eturistiriitojen estäminen
IFRS-säätiön johtokunnan jäsenet nimitetään kolmivuotiskaudeksi, joka voidaan uusia kerran, ja jäsenten täytyy sitoutua toimimaan yleisen edun mukaisesti. Periaatteessa johtokunnan ja valvontaelimen jäsenet eivät voi olla saman organisaation palveluksessa.
Kaikki IASB:n jäsenet ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kokoaikaisia. Jäsenten on katkaistava kaikki työsuhteensa ja kytköksensä, jotka voivat vaikuttaa heidän riippumattomuuteensa. Tilapäiset siirrot muihin tehtäviin ja oikeus palata entisen työnantajan palvelukseen ovat kiellettyjä.
2.3.4Rahoituksen rakenne
Vuonna 2021 IFRS-säätiö sai IFRS-standardien kehittämistä varten komissiolta rahoitusta 4,5 miljoonaa euroa, joka on 22,1 prosenttia saatujen rahoitusosuuksien kokonaismäärästä. Komissio oli edelleen suurin rahoittaja. Komission ja jäsenvaltioiden rahoituksen suhteellinen osuus väheni vuoteen 2020 verrattuna (42,8 %:sta 36,5 %:iin), koska Yhdistynyt kuningaskunta ei enää ole EU:n jäsenvaltio.
Rahoituksen jaottelu tärkeimpien maantieteellisten alueiden ja kansainvälisten kirjanpitoyritysten mukaan osoittaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden osuus rahoitusosuuksien kokonaismäärästä oli 36,5 prosenttia, Aasian ja Oseanian 32,6 prosenttia, kansainvälisten kirjanpitoyritysten 12,7 prosenttia, Amerikkojen 5,7 prosenttia, Afrikan 0 prosenttia ja muiden 12,4 prosenttia.
Viime vuosien IFRS-säätiön rahoitusosuuksien laskusuuntaus jatkui myös vuonna 2021. Ilmoitetut rahoitusosuudet vähenivät kokonaisuudessaan 4,2 prosenttia (768 000 Englannin puntaa), mutta rahoittajien välillä oli huomattavia eroja.
Jakamattoman ylijäämän kokonaismäärä 31. joulukuuta 2021 oli 40,7 miljoonaa Englannin puntaa.
3.EFRAG
3.1Hallinto
EFRAG on julkisesti ja yksityisesti rahoitettu organisaatio, joka työskentelee Euroopan yleisen edun hyväksi. EFRAGin oikeudellinen muoto on AISBL (belgialainen kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio). EFRAGin jäsenorganisaatioina on kahdeksan eurooppalaista sidosryhmäorganisaatiota (pääasiassa elinkeinoelämän ja sijoittajien järjestöjä) ja yhdeksän kansallista tilinpäätösstandardien laatimisesta vastaavaa organisaatiota.
EFRAGin tehtävänä on palvella Euroopan yleistä etua kehittämällä ja edistämällä tilinpäätösraportointia koskevia eurooppalaisia näkemyksiä ja varmistamalla, että nämä näkemykset otetaan asianmukaisesti huomioon IASB:n standardisointiprosessissa ja asiaan liittyvissä kansainvälisissä keskusteluissa. EFRAG antaa komissiolle lausunnon siitä, olisiko EU:n hyväksyttävä uudet (tai tarkistetut) IFRS-standardit kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamista koskevan asetuksen 10 kriteerien, kuten oikean ja riittävän kuvan periaatteen, perusteella ja olisivatko ne Euroopan yleisen edun mukaisia. Lisäksi EFRAG tekee kirjanpitoa koskevaa ennakoivaa tutkimustyötä.
Vuosi 2021 oli EFRAGille hyvin työntäyteinen. Tilinpäätösraportointia koskevan lausuntotyön jatkamisen lisäksi EFRAG loi kestävyysraportoinnin pilarin (ks. kohta 3.2.2).
3.2Toiminta
3.2.1Hyväksymis- ja tutkimustoiminta
Tilinpäätösraportointia koskeva EFRAGin työ perustui vuonna 2021 edelleen suurelta osin IASB:n, IFRICin ja IFRS-säätiön työohjelmaan. Vuonna 2021 EFRAG järjesti 146 kokousta ja konferenssia, joihin sisältyi 16 EFRAGin johtokunnan kokousta ja 17 EFRAGin teknisen asiantuntijaryhmän (EFRAG TEG) kokousta. Mitä tulee tuotoksiin, EFRAG julkaisi viisi lopullista hyväksymislausuntoa (ja viisi näitä hyväksymislausuntoja koskevaa luonnosta) sekä yhdeksän lopullista huomatusta. Lisäksi se julkaisi elokuussa 2021 tutkimuksen.
EFRAGin tärkein hyväksymislausunto oli 31. maaliskuuta 2021 toimitettu hyväksymislausunto uudesta tärkeästä standardista IFRS 17 Vakuutussopimukset. Komissio otti huomioon tämän lausunnon ja ehdotti, että standardi IFRS 17, joka sisältää harkinnanvaraisen vapautuksen, jonka edellytyksenä on julkistamisvaatimusten ja uudelleentarkastelulausekkeen soveltaminen, hyväksytään. Muut EFRAGin vuonna 2021 komissiolle toimittamat hyväksymislausunnot käsittelivät muun muassa seuraavia: IFRS 17:n ja IFRS 9:n soveltamisen aloittaminen – vertailutiedot, tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden julkistaminen (IAS 1 ja IAS 8) sekä Covid-19:ään liittyvät vuokrahelpotukset 30.6.2021 jälkeen vuokrasopimusten osalta (IFRS 16). 11
Ennen kuin EFRAG antaa IASB:n laatimasta standardista lopullisen hyväksymislausunnon, se toimittaa IASB:lle (alustavia) huomautuksia sekä hyväksymislausuntoluonnoksen. Luotettava ja asianmukainen menettely antaa sidosryhmille mahdollisuuden ilmaista näkemyksensä EFRAGin kannoista. EFRAG julkaisi yhdeksän lopullista huomautusta muun muassa seuraavista aiheista: Liikearvo ja arvonalentuminen, Vaihdettavuuden puute (IAS 21), Leasingvelka myynti- ja takaisinvuokrausliiketoimissa (IFRS 16) ja Sääntelyviranomaisen hyväksymät varat ja velat. Asiakirjaa IFRS 9:n täytäntöönpanon jälkeinen tarkastus luokittelun ja arvostamisen osalta koskevassa huomautuksessaan EFRAG korosti, että on tärkeää esittää oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyvän arvon muutokset muissa laajan tuloksen erissä. Toinen erittäin tärkeä huomautus oli EFRAGin vastaus IASB:n kolmanteen toimintaohjelmaa koskevaan kuulemiseen, jossa pyritään määrittämään IASB:n standardisointiohjelma vuosiksi 2022–2026. EFRAG esitti IASB:lle seuraavia painopisteitä: ilmastoriskit, velat ja kryptovarat ja-velat.
Akateemisen paneelinsa ja akateemisen verkostonsa avulla EFRAG paransi yhteistyötään akateemisten tahojen kanssa.
3.2.2Kestävyysraportointi
EFRAG työskenteli vuoden 2021 aikana tiiviisti kestävyysraportoinnin parissa. Tämä oli seurausta kahdesta toimeksiannosta, jotka se sai johtavalta varapuheenjohtajalta Valdis Dombrovskisilta 25. kesäkuuta 2020. EFRAG julkaisi 8. maaliskuuta 2021 verkkosivustollaan 12 kaksi raporttia, jotka liittyvät näihin kahteen toimeksiantoon.
Ensimmäisenä toimeksiantona EFRAGia pyydettiin valmistelemaan mahdollisia EU:n kestävyysraportointistandardeja (ESRS), jotka oli määrä sisällyttää muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tarkistukseen (nykyisin luonnos yritysten kestävyysraportointia koskevaksi direktiiviksi). EFRAG perusti useasta sidosryhmästä koostuvan hanketyöryhmän (PTF-NFRS), joka käsittelee muden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevien mahdollisten EU:n standardien valmistelua. Työryhmän puheenjohtajana toimii Ranskan kansallisen tilinpäätösraportoinnin standardointilaitoksen (Autorité des normes comptables) johtaja Patrick de Cambourg. PTF-NFRS:n raportti sisälsi etenemissuunnitelman ja 54 suositusta kattavien ESRS-standardien kehittämiseksi.
Toinen toimeksianto oli EFRAGin johtokunnan puheenjohtajalle Jean-Paul Gauzèsille osoitettu henkilökohtainen pyyntö antaa suosituksia mahdollisesta tarpeesta muuttaa EFRAGin hallintoa ja rahoitusta, jos siitä tulisi ESRS-kestävyysraportointistandardien laatija, kuten komissio on esittänyt ehdotuksessaan yritysten kestävyysraportointia koskevaksi direktiiviksi. Jean-Paul Gauzès ehdotti raportissaan 13 EFRAGin hallinto- ja rahoitusrakenteen uudistamista.
Komissio hyväksyi 21. huhtikuuta 2021 lainsäädäntöehdotuksen yritysten kestävyysraportointia koskevaksi direktiiviksi 14 . Ehdotuksen tarkoituksena on tarkistaa ja vahvistaa muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin säännöksiä. Ehdotus kuului EU:n kestävän rahoituksen ohjelman keskeisiin aloitteisiin, ja sillä on tärkeä rooli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Komission ehdotuksessa, josta Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät poliittiseen sopimukseen 21. kesäkuuta 2022, esitettiin, että Euroopan komissio hyväksyisi delegoiduilla säädöksillä eurooppalaisia kestävyysraportointistandardeja, jotka EFRAG laatii asianmukaisessa menettelyssä julkisen valvonnan alaisena ja läpinäkyvyyttä noudattaen sekä asiaankuuluvien sidosryhmien asiantuntemusta hyödyntäen.
Komission jäsen Mairead McGuinnessin toukokuussa 2021 esittämän pyynnön 15 jälkeen EFRAG uudisti hallintorakennettaan Jean-Paul Gauzèsin ehdotusten pohjalta ja tuki PTF‑NFRS-työryhmää sen työssä ensimmäisten ESRS-standardiluonnosten laatimiseksi.
EFRAG toteutti merkittäviä hallintouudistuksia EFRAGin puheenjohtajan uudistusehdotusten täytäntöönpanemiseksi. EFRAG perusti kestävyysraportoinnin pilarin ja laajensi jäsenpohjaansa 14 organisaatiolla, joilla on kestävyysraportointiin liittyviä intressejä (mukaan lukien 12 kansalaisyhteiskunnan järjestöä). Julkisen hakumenettelyn ja läpinäkyvästi toteutetun valintamenettelyn jälkeen EFRAG perusti kestävyysraportointia käsittelevän lautakunnan 13. huhtikuuta 2022 ja kestävyysraportointia käsittelevän teknisen asiantuntijaryhmän (EFRAG SR TEG) 25. huhtikuuta 2022.
Yritysten kestävyysraportointia koskevaan direktiiviehdotukseen sisältyvien määräaikojen noudattamiseksi PTF-NFRS aloitti ensimmäisten ESRS-standardiluonnosten laatimisen samaan aikaan, kun komission ehdotuksesta yritysten kestävyysraportointia koskevaksi direktiiviksi käytiin lainsäädäntöneuvotteluja. EFRAGin kestävyysraportointia käsittelevä lautakunta julkaisi 28. huhtikuuta 2022 ensimmäiset 13 ESRS-standardiluonnosta julkista kuulemista varten 16 .
3.3Läpinäkyvyys ja vastuuvelvollisuus
3.3.1Läpinäkyvyyttä koskevat säännöt
EFRAG noudattaa läpinäkyvää, julkista ja oikeudenmukaista menettelyä. Tällä asianmukaisella menettelyllä annetaan kaikille eurooppalaisille tahoille mahdollisuus tuoda näkemyksiään EFRAGin tarkasteltavaksi. Sillä varmistetaan, että tilinpäätösmallien ja taloudellisten mallien sekä niitä koskevien näkemysten moninaisuus Euroopassa otetaan huomioon määriteltäessä EFRAGin kantoja erityisesti IFRS-standardien hyväksymisen osalta. Vuonna 2021 EFRAG on kehittänyt asianmukaisen menettelynsä käytäntöjä ESRS-standardisointiprosessin sisällyttämiseksi menettelyyn.
Osana vakiomenettelyään EFRAG julkaisee alustavia kantoja kuulemista varten, tekee kenttäkokeita ja muunlaisia vaikutusanalyyseja, järjestää tiedotustapahtumia (joista osa on suunnattu erityisesti käyttäjille), toteuttaa kyselytutkimuksia, julkaisee niiden tulokset palautelausunnoissa sekä julkaisee sen jälkeen lopulliset kantansa. EFRAG edistää näyttöön perustuvaa standardointia suorittamalla määrällisiä tutkimuksia, joista saadaan tietoa EFRAGin esittämien huomautusten ja hyväksymislausuntojen harkinnan tueksi ja joista on asteittain tulossa yhä tärkeämpi osa EFRAGin tutkimustoimintaa.
EFRAGin tilinpäätösraportointia ja kestävyysraportointia käsittelevien lautakuntien, EFRAGin tilinpäätösraportointia ja kestävyysraportointia käsittelevien teknisten asiantuntijaryhmien (EFRAG FR TEG ja EFRAG SR TEG) sekä EFRAGin standardointielinten neuvoa-antavan foorumin (EFRAG CFSS) kokoukset pidetään julkisesti. Asialistat, asialistan aiheita koskevat tausta-asiakirjat ja kokousyhteenvedot julkaistaan EFRAGin verkkosivuilla. Maaliskuusta 2018 lähtien kokouksia on myös voinut seurata verkossa, ja tallenteet ovat verkossa katsottavissa usean kuukauden ajan.
EFRAG ylläpitää julkista avoimuusrekisteriä, joka käsittää EFRAGin johtokunnan puheenjohtajan, EFRAG TEGin puheenjohtajan ja EFRAGin pääjohtajan kokoukset.
3.3.2Edustus ja vastuuvelvollisuus
EFRAG pyrkii asianmukaisen maantieteellisen, ammatillisen taustan ja sukupuolten välisen tasapainon toteuttamiseen tilinpäätösraportointia ja kestävyysraportointia käsittelevissä lautakunnissa, niihin liittyvissä teknisissä asiantuntijaryhmissä, työryhmissä ja neuvoa-antavissa paneeleissa sekä eurooppalaisen yritysraportointiosaston ohjausryhmässä ja sen hanketyöryhmissä. Tilinpäätösraportointia ja kestävyysraportointia käsittelevissä lautakunnissa ja teknisissä asiantuntijaryhmissä on rajoitettu samaa kansallisuutta edustavien jäsenten määrää. Lisäksi sovelletaan ammatillista taustaa ja sukupuolten tasapuolista edustusta koskevia sääntöjä.
EFRAGin jäsenjärjestöt nimittävät EFRAGin lautakuntien jäsenet. Vuoden 2021 aikana sukupuolten ja eri maantieteellisten alueiden tasapuolinen edustus parani merkittävästi tilinpäätösraportointia ja kestävyysraportointia käsittelevissä lautakunnissa sekä niihin liittyvissä teknisissä asiantuntijaryhmissä.
3.3.3Eturistiriitojen estäminen
EFRAGilla on eturistiriitoja koskevia periaatteita, joilla tuetaan sen yleisen edun mukaista toimeksiantoa. Periaatteet julkaistaan EFRAGin verkkosivustolla 17 . EFRAGin lautakuntien jäsenet ja EFRAGin henkilöstö vahvistavat vuosittain riippumattomuutensa allekirjoittamalla sitä koskevan vakuutuksen.
3.3.4Yhteydet Euroopan parlamenttiin ja jäsenvaltioihin
EFRAG osallistuu säännöllisesti tilinpäätöskysymysten sääntelykomitean kokouksiin keskustellakseen jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa avoinna olevista kysymyksistä ja erityisesti IFRS-standardien hyväksymisestä.
EFRAG on toisinaan yhteydessä Euroopan parlamentin jäseniin. Kestävyysraportoinnin osalta Euroopan parlamentti on perustanut kestävyysraportoinnin työryhmän, joka on säännöllisesti yhteydessä EFRAGiin.
3.4Monipuolistaminen ja talousarvio
Komissio rahoittaa enintään 60 prosenttia EFRAGin hyväksyttävistä kustannuksista. Vuonna 2021 EFRAG pyysi komissiolta 2,9 miljoonan euron avustusta. Muita maksuosuuksia saatiin eurooppalaisilta sidosryhmäorganisaatioilta (625 000 euroa) ja kansallisilta sidosryhmäorganisaatioilta (Ranska, Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta, Italia, Alankomaat, Tanska, Espanja, Ruotsi ja Luxemburg) (1,5 miljoonaa euroa).
EFRAG pyrki vuonna 2021 laajentamaan jäsenpohjaansa siten, että se kattaisi kaikki EU:n jäsenvaltiot, ja suhtautui myönteisesti komission, Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden toimiin, joilla kannustettiin muita kansallisia organisaatioita mukaan. Vuonna 2021 EFRAG pani tyytyväisenä merkille itävaltalaisen järjestön ja Euroopan talousalueen (ETA) maiden uudet rahoitusosuudet.
EFRAGin yleiskokous hyväksyi maaliskuussa 2021 uuden rahoitus- ja hallintorakenteen, jolla lisätään EFRAGin rahoitusosuusjärjestelmän läpinäkyvyyttä, loogisuutta ja oikeudenmukaisuutta. EFRAGin yksityistä rahoitusta tarjoavien kahden osan (eurooppalaiset sidosryhmäorganisaatiot ja kansalliset organisaatiot) rahoitusta on muutettu. Kansallisia organisaatioita koskevan osan rahoitusosuudet ovat BKT-perusteisia. Eurooppalaisia sidosryhmäorganisaatioita koskevan osan rahoitusosuudet perustuvat alakohtaiseen malliin (kirjanpitoala, pankkiala, yrityssektori, vakuutusala sekä pk-yritys-/pk-kirjanpitoyritysala 18 ), jossa alakohtainen rahoitusosuus on 150 000 euroa. Käyttäjäsektori on vapautettu rahoitusosuuksista.
Rahoitusosuuksien lisäksi EFRAG saa rahoitusta luontoismuotoisena EFRAGin teknisten asiantuntijaryhmien, EFRAGin lautakuntien, työryhmien ja neuvoa-antavien paneelien jäseniltä esimerkiksi tilapäisten siirtokomennusten muodossa.
4. PIOB
4.1Hallinto
PIOB on maailmanlaajuinen riippumaton valvontaelin, joka valvoo kansainvälisten tilintarkastus-, varmennus- ja eettisten standardien laadintaprosessia. Kyseisten standardien laatimisesta vastaavat kansainväliset standardointielimet: kansainvälinen tilintarkastus- ja varmennusstandardilautakunta (IAASB) ja eettisiä tilintarkastusstandardeja käsittelevä kansainvälinen lautakunta (IESBA). PIOBin päätehtävänä on varmistaa, että standardeja ja strategioita kehittäessään IAASB ja IESBA noudattavat asianmukaisia menettelyjä, jotka ovat julkisen edun kehyksen mukaisia. PIOBin päätoimipaikka on Madridissa. Valvonnan toteuttamiseksi PIOBin johtokunta ja valvontahenkilöstö seuraavat jatkuvasti kyseisessä kahdessa lautakunnassa valmisteilla olevia standardeja.
Valvontaryhmä, jonka jäsen komissio on, seuraa, miten PIOB valvoo standardointiprosessia, ja nimittää PIOBin kymmenen jäsentä, myös puheenjohtajan.
4.2 Toiminta
Standardointijärjestelmän uudistamista koskevien valvontaryhmän suositusten 19 mukaisesti PIOB perusti marraskuussa 2021 nimityskomitean IAASB:n ja IESBA:n tulevien jäsenten valitsemista varten. Tämä komitea korvaa IFACin nimityskomitean. Komitean tarkoituksena on vahvistaa riippumattomuutta alan toimijoista ja varmistaa, että lautakuntien jäsenillä on tarvittavat taidot, että jäsenistö on monimuotoista ja että lautakunnat koostuvat useiden sidosryhmien edustajista. PIOBin uusiin velvollisuuksiin kuuluvat myös IAASB:n ja IESBA:n sisältävän uuden yhteisön hallinto ja valvonta. Tämä yhteisö on tarkoitus perustaa voittoa tavoittelemattomana yhteisönä Yhdysvalloissa vuonna 2022.
Vuonna 2021 PIOB jatkoi yhteistyötä IAASB:n ja IESBA:n kanssa eräissä keskeisissä hankkeissa, jotka koskivat esimerkiksi konsernien tilintarkastuksia, yksinkertaisempien yhteisöjen tilintarkastuksia, toiminnan jatkuvuutta, petoksia, tarkastusevidenssiä, kestävyysraportointistandardien varmentamista ja teknologiaa. Ottaen huomioon aiemmat yritysskandaalit ja tarkastusvirheet sekä yhteisöihin covid-19-pandemian vuoksi kohdistuvan lisäpetosriskin PIOB kehottaa aktiivisesti IAASB:ta lisäämään entisestään tilintarkastajan velvollisuuksia, jotka liittyvät tilintarkastuksissa havaittuihin petoksiin ja niistä ilmoittamiseen, sekä vahvistamaan ammatillista skeptisyyttä ja ammatillista harkintaa koskevia vaatimuksia. Heinäkuun 22. päivänä 2022 PIOB julkaisi 17. julkisen kertomuksensa, jossa esitetään kattava kuvaus PIOBin toiminnasta. 20
4.3Rahoituksen monipuolistaminen
PIOBin rahoitus on suunniteltu siten, että PIOB säilyy riippumattomana kirjanpitoalasta ja myös antaa vaikutelman riippumattomuudesta. Vuodesta 2010 lähtien komissio on ollut sen toiseksi suurin rahoittaja. Vuonna 2021 PIOBin tulot (rahamääräiset suoritukset ja luontoissuoritukset) olivat yhteensä 1 937 836 euroa. EU:n rahoitusosuus oli 345 000 euroa (17,80 %), kun taas kansainvälisen tilintarkastajaliiton (IFAC) osuus oli 1 109 587 euroa (57,26 %), mikä on alle asetuksen (EU) 2021/690 12 artiklan 3 kohdassa sallitun kahden kolmasosan enimmäismäärän. Muita rahoitusosuuksia saatiin kansainväliseltä arvopaperimarkkinavalvojien järjestöltä (IOSCO), Kansainväliseltä järjestelypankilta (BIS), tilintarkastusvalvojien kansainväliseltä yhdistykseltä (International Forum of Independent Audit Regulators, IFIAR), Financial Reporting Councililta, Sveitsin liittovaltion tilintarkastuksen valvontaviranomaiselta ja Taiwanin rahoitusvalvontaviranomaiselta, minkä lisäksi Espanjan hallitus tarjoaa Madridin toimiston ilmaiseksi (arviolta 189 318 euroa vuonna 2021). Rahoituksen monipuolistaminen on edelleen tarpeen. Valvontaryhmä pyrkii osana uudistusta saamaan IFACilta peräisin olevan PIOBin rahoituksen osuuden alle 50 prosenttiin.
5.Päätelmät
EU:n rahoitus on ollut kolmelle edunsaajalle (IFRS-säätiö, EFRAG ja PIOB) välttämätöntä. EU:n rahoituksen ansiosta IASB on pystynyt kehittämään korkealaatuisia kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja, EFRAG on pystynyt palvelemaan Euroopan yleistä etua kehittämällä ja edistämällä eurooppalaisia näkemyksiä tilinpäätösraportoinnin alalla ja varmistamalla, että IASB ottaa nämä näkemykset asianmukaisesti huomioon, ja PIOB on pystynyt turvaamaan julkisen edun kansainvälisten tilintarkastusstandardien laatimisen yhteydessä. Mainittakoon vielä, että EFRAG toteutti vuonna 2021 merkittäviä toimia mukauttaakseen rakennettaan eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien kehittämistä varten yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiiviehdotuksen mukaisesti.
Asetus (EU) 2021/690 sisämarkkinoita ja yritysten kilpailukykyä koskevan ohjelman perustamisesta, EUVL L 153, 3.5.2021, s. 1–47.
Avustuksia on aiemmin myönnetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 258/2014 (EUVL L 105, 8.4.2014, s. 1) nojalla. Asetusta on muutettu asetuksella (EU) 2017/827 (EUVL L 129, 19.5.2017, s. 24).
Ks. 18 artiklan 3 kohta.
EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1.
Valvontaelin koostuu tilinpäätösraportoinnin muodon ja sisällön määrittämisestä vastaavista viranomaisista, mukaan lukien komissio.
Euroopan unionilta saadulla rahoituksella tuetaan myös IFRS-taksonomian ripeää päivittämistä. IFRS-taksonomiaa käytetään eurooppalaisen yhtenäisen sähköisen raportointimuodon perustana.
IFRS-säätiön työsuunnitelma: https://www.ifrs.org/projects/work-plan/ ja päättyneet hankkeet: https://www.ifrs.org/projects/completed-projects/
https://www.ifrs.org/projects/work-plan/#research-and-standard-setting
Ks. alaviite 4.
https://efrag.org/Activities/2010051123028442/Non-financial-reporting-standard
https://www.efrag.org/Activities/2010051124018235/Ad-personam-governance-mandate#
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2013/34/EU, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja asetuksen (EU) N:o 537/2014 muuttamisesta yritysten kestävyysraportoinnin osalta (COM(2021) 189 final).
Pienet ja keskisuuret kirjanpitoyritykset.
https://www.iosco.org/about/monitoring_group/pdf/2020-07-MG-Paper-Strengthening-The-International-Audit-And-Ethics-Standard-Setting-System.pdf .