EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 2.9.2022

COM(2022) 452 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

EU:n toimet covid-19-pandemiaan vastaamiseksi: valmistautuminen syksyyn ja talveen 2023

1.JOHDANTO

Omikronin BA.4- ja BA.5-muunnosten aiheuttama kesän covid-19-aalto muistutti meitä hyvin selvästi siitä, ettei pandemia ole vielä ohi. Covid-19-tapausten määrä kolminkertaistui EU- ja ETA-maissa kesäkuun alun ja heinäkuun puolivälin välisenä aikana 1 . Tapausten määrä on sittemmin jälleen laskenut, mutta 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien keskuudessa tapauksia on edelleen paljon, minkä seurauksena sairaala- ja tehohoitoon joutuneiden määrät ovat lisääntyneet tässä ikäryhmässä 2 . Kaiken kaikkiaan covid-19-tautiin kuolee edelleen joka viikko yli 2 300 ihmistä EU- ja ETA-maissa.

Nämä luvut ovat huolestuttavia etenkin siksi, että ne ovat todennäköisesti aliarvio todellisesta tilanteesta, eikä niissä oteta huomioon pitkittyneen covid-oireyhtymän kaltaisia seurauksia eikä pandemian vaikutusta mielenterveyteen. Lisäksi kaikki maat ovat poistaneet useimmat rajoitukset, ja niiden kansalaiset kärsivät pandemiaväsymyksestä, joka voi johtaa käyttäytymisen muutoksiin. Nämä tekijät helpottavat viruksen nopeaa leviämistä EU:ssa, ja tämä avaa oven uusille muunnoksille, jotka voivat kiertää immuunisuojan, levitä helpommin tai aiheuttaa vakavampia tauteja. Näin ollen on mahdollista, että suurilla uhrauksilla saavutetut hyödyt voidaan menettää, jos virusta ei saada kuriin eikä uusia tartuntoja estetä.

Covid-19-rokotuskattavuus ei ole juuri muuttunut EU:ssa tämän vuoden huhtikuun lopun jälkeen. Vähintään 60-vuotiaista 7,5 prosenttia on edelleen rokottamatta ja 16,3 prosenttia ei ole saanut ensimmäistä tehosteannosta. Aikuisten rokotuskattavuuden tarkastelu osoittaa, että 14,1 prosenttia 18-vuotiaista ja sitä vanhemmista on rokottamatta ja 35,5 prosenttia ei ole saanut ensimmäistä tehosteannosta. Vaikka rokotteet suojaavat edelleen tehokkaasti vakavilta seurauksilta (vakavat ja sairaalahoitoa vaativat tautimuodot sekä kuolemantapaukset), suoja on myös heikkenemässä, koska useimmat ihmiset ovat saaneet viimeisen rokotteensa useita kuukausia sitten. Laaja altistuminen omikronille, erot rokotuskattavuudessa maiden välillä ja sisällä sekä luonnollisen tartunnan ja rokotteiden antaman suojan heikkeneminen johtavat siihen, että väestön immuniteettitilanne on monimutkainen.

Viimeiset kaksi vuotta ovat osoittaneet, että EU:hun voi tänä syksynä ja talvena saapua uusi covid-19-aalto. Tartuntamäärät voivat kasvaa entisestään, kun ihmiset palaavat lomilta, koulut avataan uudelleen ja kylmempi sää saa ihmiset järjestämään sosiaalisia tilaisuuksia sisätiloissa. On myös todennäköistä, että EU:ssa leviää aktiivisesti muita hengityselinviruksia, muun muassa influenssaviruksia, kuten yleensäkin talvikaudella. Tämä ennuste merkitsee haastetta jo ennestään ylikuormitetuille kansallisille terveydenhuoltojärjestelmille ja niiden henkilöstölle kaikkialla EU:ssa.

Tässä tiedonannossa, joka perustuu huhtikuussa ehdotettuihin toimiin 3 , jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan käyttöön tarvittavat yhdennetyt strategiat ja toimenpiteet, joiden avulla voidaan estää covid-19-tapausten lisääntyminen tänä syksynä ja talvena, ja luomaan tarvittavat rakenteet, jotta voidaan reagoida tuleviin epidemioihin kestävällä tavalla. Lisäksi komissio kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan valmiustoimien koordinointia kaikkialla EU:ssa ennen seuraavaa aaltoa ja rokotusohjelmien jatkamista. Jatkamalla toimia nyt voimme lieventää odotettavissa olevia terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuvia paineita sekä talouden häiriöitä ja yhteiskunnan haasteita.

2.COVID-19-ROKOTTEEN KEHITTÄMINEN JA SAATAVUUS SYKSYÄ JA TALVEA VARTEN

Covid-19-rokotteiden kehittämistä voidaan pitää tieteen riemuvoittona, ja on arvioitu, että niiden onnistunut käyttöönotto on pelastanut noin 20 miljoonaa ihmishenkeä eri puolilla maailmaa ensimmäisen vuoden aikana 4 . Omikronin BA.4- ja BA.5-muunnosten seurauksena pandemia on voimistunut uudelleen, ja tässä yhteydessä on tärkeää painottaa viestiä siitä, että nykyiset covid-19-rokotteet (alkuperäistä SARS-CoV-2-virusta vastaan annetut monovalentit rokotteet) suojaavat edelleen tehokkaasti sairaalahoitoa vaativilta ja vakavilta tautimuodoilta sekä kuolemantapauksilta. Rokottaminen on edelleen luotettavin tapa välttää vakava sairastuminen, ja siten se vähentää covid-19-taudista johtuvaa kuolleisuutta.

Samaan aikaan rokotevalmistajat kehittävät mukautettuja mRNA-rokotteita, joita on tarkoitus käyttää tehosteina omikronin muunnoksia vastaan. Euroopan lääkevirasto (EMA) hyväksyi Comirnaty- ja Spikevax-rokotteiden mukautetut versiot alkuperäistä SARS-CoV-2-virusta ja omikronin BA.1-alamuunnosta vastaan, ja ne hyväksyttiin EU:ssa syyskuun alussa komission vuonna 2021 vahvistaman nopeutetun menettelyn mukaisesti 5 . EMA on myös aloittanut alkuperäistä SARS-CoV-2-virusta ja omikronin BA.4- ja BA.5-alamuunnoksia vastaan mukautetun Comirnaty-version jatkuvan arvioinnin, jotta se voitaisiin hyväksyä nopeutetusti syksyllä. Mukautettujen mRNA-rokotteiden odotetaan tarjoavan paremman ja laajemman suojan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa huolta aiheuttavia muunnoksia vastaan.

Lähiviikkoina odotetaan toista proteiinirokotteiden rokoteluokkaa, jonka on tarkoitus suojata SARS-CoV-2-muunnoksia vastaan ja täydentää laajaa rokotevalikoimaamme ja rokotusstrategiavaihtoehtoja 6 . EU:ssa tällä hetkellä saatavilla olevissa Nuvaxovid- ja VLA2001-rokotteissa käytetään turvallisia ja tehokkaita tavanomaisia rokotealustoja, mikä voi parantaa covid-19-rokotusten hyväksyttävyyttä. Lisäksi Vidprevtyn- ja PHH-1V-rokotteet, jotka on kehitetty suojaamaan muilta huolta aiheuttavilta covid-19-muunnoskannoilta, tarjoavat tehokkaita vaihtoehtoja heterologisille tehosteille. EU:n rokotesopimuksilla varmistetaan, että jäsenvaltiot saavat tarvittavia määriä näitä uusimpia rokotteita heti, kun niitä on saatavilla. Tämän vuoden elokuussa allekirjoitettiin ensimmäinen yhteistä hankintamenettelyä koskeva puitesopimus covid-19-rokotteesta HIPRA-yrityksen kanssa.

On mahdotonta ennustaa, mitkä muunnokset ovat hallitsevia syksyn ja talven aikana, mutta unioni varmistaa jatkossakin, että saatavilla on laaja ja joustava rokotevalikoima, joka antaa erittäin hyvän immuniteetin SARS-CoV-2-virusta vastaan.

EU:n rokotusstrategian 7 ansiosta jäsenvaltioilla on valmiudet suunnitella ja käynnistää ennen syksyä omat rokotuskampanjansa, joihin sisältyy mukautettuja rokotteita, ja tarjota tarvittaessa tehosteannoksia rokotteiden ominaisuuksien ja kansallisten suositusten mukaisesti. Komissio jatkaa työtään valmistajien kanssa varmistaakseen, että jäsenvaltiot saavat ensisijaisesti lisää mukautettuja rokotteita, kun niitä tulee saataville. Komissio pitää lisäksi edelleen tiiviisti yhteyttä tuotantoprosessin aikana tarvittavien kriittisten komponenttien toimittajiin. Lisäksi covid-19:ään liittyvä valmistus- ja toimitusketjuja käsittelevä EU:n ja Yhdysvaltojen työryhmä 8 on sopinut luettelosta covid-19-rokotteiden tuotannossa tarvittavista kriittisistä raaka-aineista, joita on syytä seurata 9 . Tällainen seuranta toimii ennakkovaroitusjärjestelmänä, jonka avulla voidaan tunnistaa toimitusketjun mahdolliset pullonkaulat varhaisessa vaiheessa.

Suunnitellessaan keskipitkän aikavälin toimia komissio tekee yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden ja sellaisten mahdollisten universaalien koronavirusrokotteiden tai yhdistelmärokotteiden kehittäjien kanssa, joilla saadaan aikaan laajempi, vahvempi ja pitkäaikaisempi immuunivaste. Lisäksi komissio seuraa tiiviisti nenän kautta, lihaksensisäisesti tai ihonsisäisesti annettavien rokotteiden kehittämistä. Näiden rokotteiden odotetaan olevan helpommin annettavissa ja paremmin käytettävissä, ja ne saattavat edistää rokotusten hyväksymistä. EU:n rokotesopimuksilla varmistetaan myös, että yritykset pitävät jäsenvaltiot tarkasti ajan tasalla näiden rokotteiden kehittämisessä saavutetusta edistyksestä.

Kaiken kaikkiaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittaminen, mukautetut sääntelyväylät sekä valmistus- ja infrastruktuurivalmiuksien kehittäminen ovat avainasemassa, jotta voidaan varmistaa turvallisten ja tehokkaiden seuraavan sukupolven rokotteiden saatavuus.

3.SEURAAVIEN COVID-19-ROKOTUSSTRATEGIOIDEN KÄYTTÖÖNOTTO

Koska eri rokotteet tulevat saataville eri aikoihin tulevien viikkojen ja kuukausien aikana, jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava sekä mukautettujen rokotteiden tarjoamaa mahdollista suojaa että hyötyjä, joita saadaan rokottamalla tiettyihin riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä oikeaan aikaan. Kansalliset rokotusstrategiat olisi koordinoitava ja yhdenmukaistettava keskenään, jotta vältytään suurilta eroilta EU- ja ETA-maiden välillä ja jotta yleisölle esitettäisiin selkeitä ja johdonmukaisia viestejä. Rokotusstrategiat olisi lisäksi otettava käyttöön ennen seuraavaa aaltoa.

Kansallisissa rokotuskampanjoissa olisi edelleen pyrittävä ensisijaisesti kannustamaan rokotukseen oikeutettuja henkilöitä ottamaan ensimmäinen rokotesarja ja ensimmäinen tehosteannos. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä väestöryhmiin, joilla on suurempi riski saada vakava tautimuoto, ja alhaisemman rokotuskattavuuden maihin. Maiden ja väestöryhmien välillä on edelleen merkittäviä puutteita ja eroja, joihin olisi puututtava suojan vahvistamiseksi.

Seuraavassa jaksossa esitetään jäsenvaltioille niiden kansallisia covid-19-rokotusstrategioita koskevia ehdotuksia, mukaan lukien painopisteet ja tekijät, jotka on otettava huomioon rokotusstrategioita laadittaessa ja toteutettaessa. 10  

4.KESKEISET LISÄTOIMIA VAATIVAT ALAT

Hengityselinvirusten seuranta

Nykyiset testausstrategiat ja sekvensointitoimien väheneminen joissakin maissa johtavat siihen, että viruksen leviämistä ja kehittymistä koskevissa tiedoissamme on vaarallinen aukko. On kiireesti kehitettävä ja pidettävä yllä joustavia ja väestöpohjaisia integroituja seurantajärjestelmiä. Tällaisilla järjestelmillä seurattaisiin EU:ssa integroidusti eri tauteja, kuten influenssaa, covid-19-tautia ja muita hengityselinten virustartuntoja 12 . Seurantajärjestelmistä saatavat tiedot antavat maille mahdollisuuden seurata tiiviisti liikkuvien hengityselinvirusten leviämistä ja intensiteettiä sekä havaita suuntausten muutoksia ja uusien huolta aiheuttavien muunnosten ilmaantumista. Tämän pohjalta puolestaan ohjataan torjuntatoimenpiteitä ja lievennetään uusien muunnosten vaikutuksia. Nämä järjestelmät ovat avainasemassa pandemian tässä vaiheessa sekä mahdollisten tulevien rajat ylittävien terveysuhkien varalta.

Tarvitaan strategista priorisointia ja kestävää rahoitusta, jotta ilmaantuvuuden valvonnan järjestelmiä voidaan laajentaa ja kehittää edelleen ja tehdä niistä tarkoituksenmukaisia. Ilmaantuvuuden valvontaa on käytetty yleisesti hengityselintartuntojen (esimerkiksi influenssan) seurannassa. Sen sijaan, että testattaisiin koko väestö, ilmaantuvuuden valvonnan yhteydessä otetaan näytteitä useista edustavista tapauksista tietyissä paikoissa, kuten yleislääkärien vastaanotoilla tai sairaaloissa, jotka ovat jakautuneet tasaisesti eri puolille maata tai aluetta. Ilmaantuvuuden valvonta on tehokas ja toimiva keino seurata (hengityselin)tartuntojen leviämistä, kun siihen kuuluu riittävästi testauspaikkoja, joissa tehdään tarvittava määrä testejä ja jotka edustavat maantieteellisesti ja väestötieteellisesti koko maan väestöä.

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä lisäämään ilmaantuvuuden valvontapaikkojen määrää, varmistamaan, että ne edustavat jäsenvaltioiden väestön maantieteellistä ja väestötieteellistä jakaumaa, ja lisäämään ilmaantuvuuden valvontapaikoissa tehtyjen testien määrää. Niiden olisi myös suunniteltava testauskapasiteettinsa parantamista, erityisesti jos se on tarpeen uuden huolta aiheuttavan muunnoksen tai influenssaa aiheuttavan muunnoksen ilmaantuessa. Lisäksi sekvensointimäärä on pidettävä riittävänä, jotta voidaan seurata esiintyviä viruksia ja havaita nopeasti uusia virusmuunnoksia.

ECDC ja Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimisto julkaisivat 18. heinäkuuta 2022 ohjeita 13 , joissa esitetään maille käytännön neuvoja tehokkaiden seurantajärjestelmien perustamisesta ja kansallisen seurannan jatkuvuuden varmistamisesta talvikaudella 2022–2023 ja sen jälkeen. Ohjeissa esitellään väestöpohjaisten integroitujen seurantajärjestelmien tarjoamat monet edut, ja jäsenvaltioita kannustetaan voimakkaasti tutkimaan ja noudattamaan ohjeissa esitettyjä suosituksia. Ohjeiden perusteella parannetaan jäsenvaltioiden välistä vertailtavuutta ja tuotetaan luotettavampia epidemiologisia tietoja. Näiden tietojen analysointi mahdollistaa entistä tehokkaamman ja oikea-aikaisemman reagoinnin, mikä viime kädessä parantaa EU:n pandemiavalmiutta. Jäsenvaltioita pyydetään jakamaan säännöllisesti ECDC:n kanssa hengityselinvirusten seurantajärjestelmien tilaa koskevia tietoja esimerkiksi vastaamalla lyhyisiin kyselyihin, kun niitä toimitetaan.

Jätevesiin perustuvasta seurannasta on tullut COVID-19-pandemian aikana täydentävä väline, jolla voidaan kerätä tietoa suurista väestöryhmistä. Se on sisällytetty järjestelmällisemmin kansallisiin seurantastrategioihin SARS-CoV-2:n ja sen muunnosten havaitsemiseksi, ja EU:ssa on toteutettu erilaisia toimenpiteitä maiden tukemiseksi näissä pyrkimyksissä. Esimerkiksi 26 jäsenvaltiota on saanut suoria toimikohtaisia avustuksia jätevesien seurannan ja siihen liittyvien toimien tukemiseen 14 . Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevan direktiivin 15 tuleva tarkistus on tarkoitus hyväksyä tänä syksynä, ja siinä otetaan käyttöön jätevesien seuranta, jossa tarkkaillaan kansanterveyden kannalta merkityksellisiä muuttujia, kuten virusta ja sen muunnoksia, yhdyskuntajätevesissä. Jäsenvaltioita kannustetaan jatkamaan pyrkimyksiään seurata järjestelmällisesti SARS-CoV-2-virusta jätevesissä ja toteuttamaan aiheeseen liittyvässä komission suosituksessa 16 esitettyjä toimia.

Yhteisöön kohdistuvat rajoitustoimenpiteet

Rokotteet ovat olennainen osa covid-19:n torjuntaa. Kokemuksemme tästä pandemiasta on kuitenkin osoittanut, että toimiin on sisällytettävä myös yhteisöön kohdistuvia rajoitustoimenpiteitä, joilla estetään viruksen leviämistä, suojellaan haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä ja vähennetään terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuvia paineita. Erittäin tehokkaita yhteisöön kohdistuvia rajoitustoimenpiteitä ovat esimerkiksi kasvomaskien käyttö ja rajoittavammat toimenpiteet, kuten kokoontumisrajoitukset. Tällaisten toimenpiteiden vaikutus on suurin silloin, kun niitä toteutetaan ennen seuraavaa aaltoa tai aallon alkuvaiheessa. Sen vuoksi on mahdollista, että yhteisöön kohdistuvia rajoitustoimenpiteitä on otettava uudelleen käyttöön tulevina kuukausina.

Pandemian tässä vaiheessa epidemiatilanne vaihtelee jäsenvaltioittain. Sen vuoksi myös parhaat ja tehokkaimmat kansanterveystoimet voivat vaihdella. Maiden on arvioitava omaa epidemiatilannettaan kansanterveyteen kohdistuvien vaikutusten, terveydenhuollon kapasiteetin ja tällaisten kansanterveystoimien yhteiskunnallisen hyväksynnän osalta ja tehtävä päätökset sen mukaisesti. Kansallisten lähestymistapojen koordinointi neuvoston poliittisen kriisitoiminnan integroiduissa järjestelyissä (IPCR) 17 ja terveysturvakomiteassa 18 oli aiempien aaltojen aikana kuitenkin olennaisen tärkeää yhtenäisen lähestymistavan edistämiseksi EU:ssa ja sisämarkkinoilla. On tärkeää, että näin jatketaan.

Seuraavassa esitetään keskeiset indikaattorit, joita on arvioitava päätettäessä, otetaanko yhteisöön kohdistuvia rajoitustoimenpiteitä uudelleen käyttöön.

Monissa jäsenvaltioissa kasvomaskien käyttö on edelleen pakollista terveydenhuollon toimintayksiköissä ja pitkäaikaishoitoa tarjoavissa laitoksissa. Kasvomaskien käyttö suljetuissa julkisissa tiloissa, muun muassa julkisessa liikenteessä, voi olla ensimmäinen vaihtoehto väestötartuntojen rajoittamiseksi. Viimeaikaisen näytön mukaan EU- ja ETA-maissa helposti saatavilla olevilla FFP2-kasvomaskeilla on parempi suojavaikutus yhteisössä kuin kirurgisilla maskeilla tai kangasmaskeilla. Sen vuoksi jäsenvaltioita kannustetaan voimakkaasti harkitsemaan niiden käyttöä tietyissä olosuhteissa. Riittävän ilmanvaihdon varmistaminen sisätiloissa on keskeinen toimenpide SARS-CoV-2:n ja muiden hengityselinvirusten leviämisriskin vähentämiseksi. 19 Ilmanvaihdon parantaminen EU- ja ETA-maissa edellyttää lisätoimia. Muut toimenpiteet, kuten etätyöskentely tai kokoontumisrajoitukset, ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi rajoittaa viruksen leviämistä. Jos nämä toimenpiteet otetaan käyttöön ennen tapausten lisääntymistä, voidaan välttää häiritsevämpien toimenpiteiden, kuten liikkumisrajoitusten, yritysten ja koulujen sulkemisen, kotona pysymistä koskevien suositusten ja matkustusrajoitusten, tarve. Poliittinen sitoutuminen ja yhteisöjen osallistuminen ovat avainasemassa yhteisöön kohdistuvien rajoitustoimenpiteiden onnistumisen ja tehokkuuden varmistamisessa.

Koulujen uudelleen avaaminen

Kun lapset palaavat kesäloman jälkeen kouluun, on ratkaisevan tärkeää pitää kouluympäristö turvallisena ja minimoida oppilaiden ja henkilökunnan poissaolot estämällä SARS-CoV-2:n ja muiden hengityselinvirusten 20 leviäminen. Kaikenikäiset lapset ovat alttiita SARS-CoV-2:lle ja voivat levittää sitä. Lapset ovat usein oireettomia tai heillä on lieviä tartuntaoireita, mutta vakavia tapauksia esiintyy, erityisesti lapsilla, jotka kuuluvat vakavan taudin riskiryhmiin. Pitkittyneestä covid-oireyhtymästä (eli pitkäkestoisesta koronasta tai long covidista) on raportoitu myös lapsilla.

Jotta voitaisiin vähentää viruksen leviämistä, olennaisia keinoja ovat sellaiset tärkeät toimenpiteet, kuten oppilaiden ja henkilökunnan rokottaminen covid-19-virusta vastaan, hyvän hengityselin- ja käsihygienian edistäminen, parempien ilmanvaihtojärjestelmien käyttöönotto koulujen tiloissa ja usein toistuvat muistutukset kotiin jäämisestä hengityselinoireiden ilmetessä. Kouluissa riskejä lieventävien toimenpiteiden täytäntöönpano olisi mukautettava koulutusympäristöön ja oppilaiden ikäryhmään. Lisäksi tällaisissa toimenpiteissä olisi otettava huomioon, että lapsille on tarjottava optimaalinen oppimisympäristö ja sosiaalinen ympäristö. ECDC:n heinäkuussa 2021 julkaisemat ohjeet 21 ja tämän asiakirjan suositukset ovat tältä osin edelleen voimassa.

Covid-19-pandemia on häirinnyt lasten ja nuorten elämää ja vaikuttanut heidän arkirutiineihinsa, koulutukseensa, terveyteensä, kehitykseensä ja yleiseen hyvinvointiinsa. Siksi on tärkeää pitää mielessä koulunkäyntiin kohdistuvien häiriöiden kielteiset vaikutukset lasten terveyteen ja kehitykseen. Kouluja koskevat toimenpiteet olisi pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisinä, ja jatkossa olisi puututtava oppimistulosten heikkenemiseen.

Terveydenhuoltojärjestelmien ja terveydenhuollon kapasiteetin vahvistaminen

Covid-19-kriisi on koetellut Euroopan terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyttä ja nopeaa muuntautumiskykyä ennennäkemättömällä tavalla. EU:n terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuu kesällä 2022 edelleen haasteita, jotka ovat seurausta covid-19-pandemiaan liittyvien sairaalahoitojaksojen lisääntymisestä ja tarpeesta purkaa pandemian aiheuttamaa muun kuin covid-19-tautiin liittyvän hoidon ruuhkautumista. Terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuvien paineiden taustalla on muita pitkäaikaisia haasteita, kuten jatkuva pula terveydenhuollon työntekijöistä, ja covid-19-pandemia on pahentanut niitä entisestään. ECDC:n tekemän tutkimuksen mukaan monet jäsenvaltiot raportoivat, että niillä on vaikeuksia pitää palveluksessaan ja rekrytoida riittävästi terveydenhuoltohenkilöstöä, jolla on asianmukainen pätevyys. 22 Terveydenhuoltojärjestelmien kapasiteetin riittävyys on vaarassa talvella 2022, jos terveydenhuollon rahoitusta ja henkilöresursseja ei lisätä. Lisäksi muut hengityselinvirukset (esimerkiksi influenssa) saattavat aiheuttaa lisätaakkaa terveydenhuoltojärjestelmille. Pandemia on osoittanut, että terveydenhuoltojärjestelmän on ehdottomasti oltava vahva ja joustava, ja sen palveluksessa on oltava riittävästi henkilöstöä.

Terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamiseen tarkoitetut elpymis- ja palautumistukivälineen investoinnit ovat nyt täydessä vauhdissa. Hyväksytyissä elpymis- ja palautumissuunnitelmissa yli 42 miljardia euroa on investoitu terveydenhuollon parantamiseen, ja lähes kolmannes tästä summasta on osoitettu investointeihin ja uudistuksiin, joilla edistetään terveydenhuoltojärjestelmien digitalisaatiota. Tietyillä investoinneilla pyritään myös vahvistamaan kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kansanterveyteen liittyviä valmiuksia. Terveydenhuoltojärjestelmien häiriönsietokykyä on pyrittävä jatkuvasti vahvistamaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Lisäksi viimeisimmissä maakohtaisissa suosituksissa – jotka hyväksyttiin heinäkuussa 2022 osana talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa – käsiteltiin kahdeksan jäsenvaltion terveydenhuoltojärjestelmiä ja korostettiin tarvetta parantaa ennaltaehkäisyä ja perusterveydenhuoltoa sekä puuttua työvoimapulaan.

Kahdesti vuodessa julkaistava Health at a Glance: Europe julkaistaan seuraavan kerran vuoden 2022 loppuun mennessä. Siinä arvioidaan erityisesti muille kuin covid-19-potilaille pandemian aikana aiheutuneita häiriöitä terveyspalveluissa ja tarkastellaan strategioita terveydenhuollon ruuhkien purkamiseksi. Siinä tarkastellaan myös covid-19-pandemian vaikutuksia lasten ja nuorten terveyteen, erityisesti mielenterveyteen.

Tulevaisuudessa on parannettava terveydenhuoltojärjestelmien valmiuksia tartuntatautiepidemioiden ja muunlaisten häiriötilanteiden varalta. Häiriönsietokykyä koskevien testien avulla jäsenvaltiot voivat säännöllisesti tarkastella terveyskriisivalmiuksiaan ja tutkia terveydenhuoltojärjestelmiensä häiriönsietokykyä tiettyjen suuria paineita aiheuttavien skenaarioiden ja pitkän aikavälin rakenteellisten haasteiden varalta. Häiriönsietokyvyn olisi katettava myös sairaaloiden ja muiden hankintayksiköiden julkisia hankintoja koskevien käytäntöjen häiriönsietokyky ja tehokkuus. 23 Kun otetaan huomioon pandemian aiheuttama taakka mielenterveydelle ja erityisesti terveydenhuollon työntekijöiden mielenterveydelle, jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimenpiteitä terveydenhuollon työntekijöiden ja koko väestön hyvän mielenterveyden tukemiseksi. Lisäksi terveydenhuollon työntekijöiden vahvistaminen parantaa terveydenhuoltojärjestelmien häiriönsietokykyä. Komissio tukee terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutusta EU4Health-ohjelman 24 , ESR+:n ja Euroopan osaamissopimuksen 25 kautta. Käynnissä on useita hankkeita, joilla maita tuetaan henkilöstön pysyvyyden edistämisessä, toimenkuvien uudelleenmäärittelyssä ja henkilöstöpulan korjaamisessa alueilla, joilla terveydenhuollon saatavuus on heikentynyt. Lisäksi komissio aikoo käynnistää myöhemmin tänä vuonna yhteisen toimen terveysalan työvoimatarpeiden suunnittelun ja ennustamisen parantamiseksi. Komissio tukee lisäksi hätälääkintäryhmien perustamista sekä tarvittavien henkilönsuojainten, lääkintätarvikkeiden ja hoitokeinojen saatavuutta kansallisella ja EU:n tasolla (esimerkiksi unionin pelastuspalvelumekanismin kautta).

Covid-19:n hoitokeinojen käyttö

Covid-19:n hoitokeinoja koskevan EU:n strategian 26 tavoitteena on koota laaja valikoima turvallisia ja tehokkaita hoitokeinoja. Erityisesti viruslääkkeillä ja antiviraalisilla monoklonaalisilla vasta-aineilla on tärkeä rooli covid-19-potilaiden hoidossa. Tähän mennessä on hyväksytty kahdeksan eri luokkiin kuuluvaa covid-19-hoitokeinoa, mukaan lukien kuusi viruslääkettä, joita käytetään taudin eri vaiheisissa ja taudin vakavuuden mukaan. Lokakuun 2020 ja heinäkuun 2022 välisenä aikana tehtiin neljä yhteishankintapuitesopimusta, jatkosopimukset mukaan luettuina, ja niillä varmistetaan viruslääkkeiden saatavuus useissa jäsenvaltioissa. 27  

Komissio jatkaa yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan yksilöidä ensisijaisia kohteita uusille hoitokeinojen yhteishankinnoille ja vahvistaa integrointia vakiintuneiden kansallisten ja EU:n prosessien kanssa. Yhteistyön lisääminen ja yhteishankinnat vahvistavat solidaarisuutta varmistamalla hoitokeinojen tasapuolisen käyttömahdollisuuden ja saatavuuden osallistuvissa jäsenvaltioissa. Kuten 37 maan vuonna 2014 allekirjoittamassa yhteishankintasopimuksessa todetaan, yhteishankinnat vahvistavat myös ostovoimaa erityisesti pienemmissä jäsenvaltioissa, mikä mahdollistaa paremmat sopimusehdot ja mittakaavaedut.

Useita maita käsittävien kliinisten tutkimusten tarve

Kliinisiä lääketutkimuksia koskevaa asetusta 28 alettiin soveltaa tammikuussa 2022, ja siitä alkaen kliinisten lääketutkimusten arviointi ja valvonta on yhdenmukaistettu koko EU:ssa erityisesti kliinisiä lääketutkimuksia koskevan tietojärjestelmän avulla. Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva asetus mahdollistaa kliinisten lääketutkimusten nopeamman hyväksymisen eri jäsenvaltioissa, mikä parantaa kokonaisuudessaan kliinisen tutkimuksen tehokkuutta. Samalla pidetään kiinni lääketutkimuksille jo asetetuista korkeista laatu- ja turvallisuusvaatimuksista.

Asetuksen ja kliinisiä lääketutkimuksia koskevan tietojärjestelmän ansiosta kaupalliset ja ei-kaupalliset toimeksiantajat voivat nyt hakea kliinisten lääketutkimusten lupia samanaikaisesti jopa 30:ssä EU- ja ETA-maassa. Uusi sääntelyjärjestelmä ja portaali parantavat kliinisiä tutkimuksia koskevaa tietojenvaihtoa ja yhteistä päätöksentekoa. Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tietojärjestelmä, jonka käyttö kliinisiä lääketutkimuksia koskevien hakemusten jättämisen yhteydessä muuttuu pakolliseksi 31. tammikuuta 2023 mennessä, tarjoaa myös julkisen hakutietokannan terveydenhuollon ammattihenkilöille, potilaille ja suurelle yleisölle. Asetusta sovelletaan täysimääräisesti 31. tammikuuta 2025 lähtien, ja kaikkien kliinisten lääketutkimusten on oltava sääntöjen mukaisia.

Tulevina vuosina tämä kliinisten lääketutkimusten uusi eurooppalainen sääntely-ympäristö helpottaa, sujuvoittaa ja nopeuttaa monikansallisia kliinisiä lääketutkimuksia, jotka koskevat myös mahdollisia uusia covid-19:n hoitokeinoja ja rokotteita, ja lisää lääketutkimusten avoimuutta. Lisäksi sillä varmistetaan, että EU tarjoaa laajamittaiselle kliiniselle tutkimukselle houkuttelevan ja suotuisan ympäristön, jossa kliinisten tutkimusten osallistujiin sovelletaan tiukkoja avoimuus- ja turvallisuusvaatimuksia.

EMAn tarkistetun toimeksiannon 29 yhteydessä perustettu hätätilannetyöryhmä antaa unionissa suoritettavien kliinisten lääketutkimusten kehittäjille kliinisten lääketutkimusten, myös yhteisten kliinisten lääketutkimusten, tutkimussuunnitelmia koskevaa neuvontaa. Viime kädessä neuvonta helpottaa hoitojen, kuten rokotteiden ja lääkkeiden, nopeaa kehittämistä ja hyväksymistä sekä parantaa kliinisten lääketutkimusten yleistä koordinointia Euroopassa. Jäsenvaltioiden olisi otettava hätätilannetyöryhmän tieteellinen neuvonta huomioon hyväksyessään kliinistä lääketutkimusta koskevan hakemuksen.

Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa on perustettu kaksi eurooppalaista kliinisten tutkimusten verkostoa, joista toinen keskittyy covid-19:n hoitokeinoihin ja toinen covid-19-rokotteisiin. Hoitokeinojen tutkimusverkostoon kuuluu laajamittaisia adaptiivisia alustatutkimuksia, joita tehdään tehohoitopotilailla, sairaalapotilailla ja perusterveydenhuollon potilailla 30 . Lisäksi yhteyspisteenä toimivalla neuvontamekanismilla tuetaan resurssien tehokasta käyttöä tutkimusten välillä ja vältetään toimien päällekkäisyys. Rokotteiden tutkimusverkostoon sisältyy kansanterveyteen keskittyviä rokotetutkimuksia vanhusten, yleisen aikuisväestön ja lasten parissa 31 .

Keskittyminen pitkittyneeseen covid-oireyhtymään (long covid)

Uusi näyttö viittaa siihen, että jopa joka kahdeksannella covid-19-taudista toipuvista henkilöistä on toimintakykyä alentavia oireita, jotka kestävät paljon odotettua kauemmin ja heikentävät elämänlaatua. 32  

Vaikka riski sairastua pitkittyneeseen covid-oireyhtymään näyttää olevan suurempi ikääntyneillä, joilla on ennestään sairauksia ja jotka joutuivat sairaalaan covid-19-taudin vuoksi, tutkimukset ovat osoittaneet, että sitä esiintyy myös aiemmin terveillä nuorilla ihmisillä, joilla oli lieviä oireita tai jotka olivat oireettomia, kun he saivat viruksen ensimmäisen kerran. 33 Pitkittyneestä covid-oireyhtymästä kärsivillä voi olla monenlaisia oireita, kuten hengityselimiin, sydämeen, verisuoniin ja ruoansulatuselimistöön liittyviä oireita, kognitiivisia oireita, tuki- ja liikuntaelimistöön liittyviä oireita ja neurologisia oireita. Oireet voivat olla ajoittaisia, ja ne voivat vaikuttaa useisiin elimistön järjestelmiin. Ne vaihtelevat lievistä oireista toimintakyvyttömyyttä aiheuttaviin oireisiin, jotka usein heikentävät ihmisten kykyä palata työelämään. Näiden moninaisten oireiden vuoksi oireyhtymän hoitamiseen ei toistaiseksi ole olemassa validoituja hoitoja.

Tämä uusi potilasluokka vaatii erityistä hoitoa, usein lääketieteen eri erikoisaloilta. Sen odotetaan lisäävän merkittävästi Euroopan terveydenhuoltojärjestelmien taakkaa, ja se voi pahentaa pandemian aikana kertynyttä muun kuin covid-19-hoidon ruuhkaa. Näistä seikoista käy ilmi, että on kiireellisesti lisättävä tutkimusta, jolla pyritään ymmärtämään pitkittyneen covid-oireyhtymän biologista perustaa. Paremman käsityksen saaminen pitkittyneen covid-oireyhtymän taustalla olevasta patologiasta antaa tutkijoille mahdollisuuden tunnistaa mahdollisia hoitokeinoja ja kehittää lopulta laajamittaisia kliinisiä tutkimuksia niiden hyödyn todentamiseksi.

Tässä yhteydessä EU:n Horisontti Eurooppa ‑ohjelman vuosien 2021–2022 työohjelmasta on myönnetty rahoitusta kuudelle tutkimushankkeelle, joissa keskitytään pitkittyneeseen covid-oireyhtymään. Näissä hankkeissa pyritään kuvaamaan paremmin pitkittynyttä covid-oireyhtymää sekä tutkimaan sen kehittymiseen liittyviä riskitekijöitä eri SARS-CoV-2-muunnosten ja väestöryhmien osalta, jotta voidaan tunnistaa mahdollisia biomerkkiaineita ja hankkia tietoa hoitovaihtoehtoja varten.

Pitkittyneeseen covid-oireyhtymään viitataan covid-19:n hoitokeinoja koskevan EU:n strategian 34 tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimien puitteissa. Strategiassa todetaan, että pitkittynyt covid-oireyhtymä edellyttää erilaista hoitoa kuin akuutti covid-19-tauti. Covid-19:n hoitokeinoja (kuten viruslääkkeitä) voitaisiin myös testata pitkittyneen covid-oireyhtymän mahdollisena hoitomuotona, sillä uuden hypoteesin mukaan pysyvät virusvarastot voivat olla yksi pitkittyneen covid-oireyhtymän syistä 35 .

Tarjotakseen asiantuntijaohjeita siitä, miten terveydenhuoltojärjestelmissä olisi suunniteltava ja kehitettävä asianmukaisia terveyspalveluja pitkittyneestä covid-oireyhtymästä kärsiville potilaille, komissio on antanut asiantuntijaryhmälle, joka käsittelee tehokkaita keinoja terveyttä edistävien investointien tekemiseksi 36 , tehtäväksi antaa vuoden 2022 loppuun mennessä lausunto pitkittyneen covid-oireyhtymän vaikutuksista terveydenhuoltojärjestelmiin. Lisäksi Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) on julkaissut raportin pitkäkestoisen covid-19-taudin vaikutuksesta työntekijöihin ja työpaikkoihin 37 ja antanut asiaa koskevia ohjeita työntekijöille 38 ja esimiehille 39 . Jäsenvaltioita kannustetaan keräämään yhdessä ajantasaista näyttöä pitkittyneestä covid-oireyhtymästä ja parantamaan terveydenhuoltohenkilöstön koulutusta, jotta erityisesti perusterveydenhuollossa tunnistettaisiin pitkittynyt covid-oireyhtymä ja sitä voitaisiin hoitaa. On muistettava, että pitkittynyttä covid-oireyhtymää voidaan parhaiten torjua siten, että vältetään alun alkaen saamasta SARS-CoV-2-tartuntaa.

Liikenne, liikkuvuus ja matkailu

Elokuusta 2022 alkaen kaikki henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen EU:ssa vaikuttavat toimenpiteet on poistettu, mukaan lukien vaatimus, jonka mukaan matkustajilla on oltava EU:n digitaalinen koronatodistus.

Jatkuvat toimet ihmisten ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi EU:ssa covid-19-pandemian aikana ovat edelleen ratkaisevan tärkeitä. Rajoittamaton vapaa liikkuvuus on edelleen EU:n yhteinen tavoite, jos epidemiatilanne sen sallii. Jotta komissio ja EU:n jäsenvaltiot voisivat vastata liikennealan erityishaasteisiin ja toimitusketjun häiriöihin, niiden olisi tukeuduttava jo kehitettyihin välineisiin, erityisesti vihreisiin kaistoihin 40 , liikenteen varautumissuunnitelmaan 41 ja asianmukaisiin terveyskäytäntöihin.

Matkustusrajoituksia olisi otettava käyttöön tai niiden käyttö olisi aloitettava uudelleen vain, jos ne ovat ehdottoman välttämättömiä ja oikeasuhteisia kansanterveyden suojelemiseksi. Esimerkiksi tiettyjä yhteisöön kohdistuvia rajoitustoimenpiteitä, kuten kasvomaskin käyttöä, olisi harkittava ennen kuin otetaan käyttöön matkustusrajoituksia tai aloitetaan uudelleen niiden käyttö. Kaikista uusista toimenpiteistä olisi tiedotettava keskeisille sidosryhmille, kuten liikenteenharjoittajille, jotta ne voivat valmistautua niihin ja välttää mahdolliset kielteiset vaikutukset. Jos jäsenvaltiot haluavat aloittaa rajat ylittävien matkustajien kontaktien jäljittämisen, käytettävissä on yhteisiä välineitä, kuten EU:n matkustajatietolomake, joilla voidaan vaihtaa matkustajatietoja kontaktien jäljittämistä koskevien valmiuksien parantamiseksi rajoittaen samalla matkustajille ja liikenteenharjoittajille aiheutuvaa taakkaa.

Jäsenvaltiot voivat käyttää EU:n digitaalista koronatodistusta, jos maiden on tämän syksyn ja talven epidemiatilanteen vuoksi otettava väliaikaisesti uudelleen käyttöön matkustusrajoituksia. EU:n digitaalista koronatodistusta koskeva asetus, jonka voimassaoloa on jatkettu kesäkuuhun 2023 saakka 42 , tarjoaa tarvittavan kehyksen vapaan liikkuvuuden rajoitusten vaikutusten hallitsemiseksi ja matkustamisen helpottamiseksi. Sillä varmistetaan, että kansalaiset voivat hyötyä covid-19-tautiin liittyvistä yhteentoimivista ja vastavuoroisesti hyväksytyistä rokotusta, testausta ja taudista parantumista koskevista todistuksista. Voimassa olevien EU:n digitaalisten koronatodistusten haltijoihin ei periaatteessa pitäisi soveltaa lisärajoituksia heidän matkustaessaan EU:n alueella.

EU:n digitaalinen koronatodistus on ollut suuri menestys, sillä se on tarjonnut kansalaisille välineen, joka hyväksytään ja johon luotetaan kaikkialla EU:ssa (ja useissa kolmansissa maissa), ja sillä on vältetty monien kansallisten järjestelmien pirstaleisuus. EU:n digitaaliseen todistusjärjestelmään on yhdistetty 1. elokuuta 2022 mennessä 75 maata ja aluetta viideltä mantereelta (30 EU- ja ETA-maata ja 45 EU:n ulkopuolista maata ja aluetta), ja useat muut maat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa liittyä yhdyskäytävään tai ne käyvät jo teknisiä keskusteluja komission kanssa. EU:n digitaalinen koronatodistus on näin ollen maailmanlaajuinen standardi.

EU:n digitaalinen koronatodistusjärjestelmä on riittävän joustava mukautuakseen covid-19-vastatoimien kehittymiseen. Ensimmäisen tehosteannoksen perusteella myönnettyjen todistusten voimassaoloaikaa voidaan mahdollisesti joutua mukauttamaan uuden tieteellisen näytön ja pandemian kehittymisen perusteella.

Jos EU:n digitaalinen koronatodistus otetaan uudelleen käyttöön, on tärkeää varmistaa, että kaikki voivat saada voimassa olevan EU:n digitaalisen koronatodistuksen. Tämä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden olisi jatkossakin varmistettava, että testaus- ja rokotuskapasiteettia on riittävästi saatavilla ja helposti käytettävissä. Jäsenvaltioiden olisi myös kerrottava SARS-CoV-2-tartunnan saaneille kansalaisille heidän oikeudestaan saada taudista parantumista koskeva todistus, jos he ovat tehneet PCR- tai antigeenitestin.

Jäsenvaltioiden olisi lisäksi tehtävä kaikkensa varmistaakseen, että matkustajat saavat riittävästi tietoa mahdollisista matkustusrajoituksista, joita voidaan soveltaa heihin heidän saapuessaan toiseen EU- tai ETA-maahan. Re-Open EU ‑verkkoalusta 43 on edelleen tärkeä tiedonhakupaikka kaikille EU:n alueella matkustaville. Komissio toistaa, että jäsenvaltioiden on edelleen tärkeää päivittää ajantasaisia tietoja 44 mahdollisista matkustusrajoituksista sekä kansanterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä toimenpiteistä, jotta Euroopan kansalaiset voivat jatkossakin luottaa verkkoalustaan ja suunnitella matkaansa luottavaisin mielin.

Neuvoston suosituksessa 2022/107 45 sovitulla hätäjarrumenettelyllä varmistetaan jatkossakin koordinoitu lähestymistapa jäsenvaltioiden kesken mahdollisten uusien huolta aiheuttavien muunnosten ilmaantuessa.

ECDC:n nykyisestä värikoodeihin perustuvasta maiden luokittelusta on luovuttu, koska lähestymistavat ovat kehittyneet ja testausmäärät ovat vähentyneet jäsenvaltioissa, minkä vuoksi ECDC ei ole voinut laatia tarkoituksenmukaista kuvaa epidemiatilanteesta.

Lisäksi neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2020 kolmansista maista saapuvia matkailijoita varten EU+-alueelle suuntautuvaa matkustamista koskevan koordinoidun lähestymistavan, jota on sittemmin muutettu kolme kertaa. 46 Komissio aikoo ehdottaa suosituksen tarkistamista lähiaikoina muuttuneen epidemiatilanteen ja jäsenvaltioiden käytäntöjen kehityksen huomioon ottamiseksi, erityisesti neuvoston suosituksen (EU) 2020/912 liitteessä 1 olevan maiden luettelon osalta, sillä se ei enää vastaa nykytilannetta. Jäsenvaltioita kuullaan kyseisestä tarkistuksesta, ja sillä pyritään luomaan yhteiset puitteet tulevien kuukausien varalle sekä varmistamaan koordinoitu lähestymistapa.

5.MAAILMANLAAJUINEN ULOTTUVUUS

Pandemian hallitsemiseksi ja lopettamiseksi on tärkeää toteuttaa maailmanlaajuisia toimia ja tukea covid-19:n torjumista kaikkialla maailmassa. Tämän vuoksi EU on muodostanut Team Europen 47 , jolla on covid-19-kriisin puhkeamisesta lähtien ollut keskeinen rooli monenvälisissä toimissa, joilla on edistetty covid-19-rokotteiden nopeaa kehittämistä, laajentamista ja tasapuolista jakelua maailmanlaajuisesti. EU on edelleen maailman suurin covid-19-rokotteiden lahjoittaja, kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden COVAXin (kansainvälinen rokoteyhteistyömekanismi) kautta ja kahdenvälisinä lahjoituksina jakamat annokset. Team Europe on nyt jakanut yhteensä lähes 482 miljoonaa annosta niitä tarvitseville maille, ja tulevina kuukausina se on edelleen sitoutunut lahjoitus- ja vientitoimiin, jos kiinnostus alkuperäisiä valmisteita ja mukautettuja rokotteita kohtaan lisääntyy. Vaikka covid-19-rokotteiden maailmanlaajuinen tarjonta on vakiintunut, monet maat, erityisesti Afrikassa, eivät ole vielä läheskään saavuttaneet riittävää rokotuskattavuutta. Ensimmäisen rokotussarjan puuttuminen aiheuttaa myös riskin jäädä vaille tehosteannosten, myös mukautettuihin rokotteisiin perustuvien tehosteannosten, hyötyjä.

Nykyisessä tilanteessa rokotteiden tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Joissakin maissa rokotteiden käyttö ei ole lisääntynyt samassa määrin kuin rokotteiden maailmanlaajuinen saatavuus. Haasteeksi on selvästi noussut se, että ”piikit on pistettävä” eli saadut rokotteet on pystyttävä antamaan. Tästä syystä EU on esimerkiksi esittänyt afrikkalaisille kumppaneilleen rokotetukipakettia, joka kattaa toimitukset, lisätarvikkeet ja jakelun tukemisen. EU on ilmoittanut antavansa COVAX-yhteistyömekanismin covid-19-rokotteiden jakeluun liittyvän tukimekanismin kautta 375 miljoonan euron lisätuen maille, joissa rokotuskattavuus on alhaisin. 48 Tällä rahoituksella tarjotaan kansallisille hallituksille palvelujen tarjontaan, terveydenhuoltohenkilöstöön, kysynnän luomiseen, rokotuskampanjoihin, toimitusketjujärjestelmiin, kylmäketjuvalmiuksiin ja nopean ultra-kylmäketjun valmiuksiin liittyvää tukea maiden tarpeisiin perustuvan lähestymistavan mukaisesti. Rahoituksella autetaan myös maita pitämään yllä tasapuolista saatavuutta, tavoittamaan syrjäytyneitä väestöryhmiä, yhdistämään covid-19-rokotuksia ja perusrokotuksia sekä vahvistamaan rokotusjärjestelmiä.

Paikallisten terveydenhuoltojärjestelmien valmiuksia on kehitettävä edelleen, jotta voidaan varmistaa yhteisöjen rokottaminen, ja rokotteiden paikallista kehittämistä ja valmistusta olisi myös vahvistettava. Komissio tukee kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamista Afrikassa esimerkiksi sitoutumalla alueellisella tasolla parantamaan terveysturvallisuutta yhteinen terveys ‑lähestymistavan ja terveydenhuoltojärjestelmien digitalisoinnin avulla sekä tukemalla kansanterveyslaitoksia.

EU jatkaa myös työtä Team Europen aloitteessa (MAV+), jolla edistetään rokotteiden, lääkkeiden ja terveysteknologian valmistusta ja saatavuutta Afrikassa. 49 Aloite käynnistyi vuonna 2021, ja sen avulla lisätään paikallista ja alueellista tuotantokapasiteettia, monipuolistetaan afrikkalaisia lääkkeiden toimitusketjuja ja puututaan kansainvälisen toimitusketjun pullonkauloihin. Team Europe on tähän mennessä ottanut käyttöön yli 900 miljoonaa euroa tukeakseen valmiuksien kehittämistä Etelä-Afrikassa, Senegalissa, Ruandassa ja Ghanassa sekä aluetasolla sääntelyn vahvistamista ja Afrikan lääkevirastoa (AMA), Afrikan unionin kehitysvirastoa (AUDA-NEPAD) ja Afrikan rokotevalmistusta koskevaa kumppanuutta. EU on tehostanut lääketeollisuuden ja lääketeknologian alojen arvoketjuja koskevaa yhteistyötä afrikkalaisten ja eurooppalaisten yritysten välillä yhteistyökumppaneiden hakutapahtumien puitteissa. EU on myös käynnistänyt rokotteiden ja lääkkeiden paikallista valmistusta koskevan uuden aloitteen tukeakseen Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen toimia.

EU lupasi myös 150 miljoonaa euroa globaalin terveysrahaston covid-19:n torjuntamekanismille (C19RM) 50 , jolla varmistetaan lääketieteellisten vastatoimien saatavuus kumppanimaissa (mukaan lukien diagnostiikka, testit, happi ja henkilönsuojaimet).

Lisäksi EU osallistuu aktiivisesti Yhdysvaltojen ja muiden maailmanlaajuisten kumppaneiden kanssa pandemian torjumista koskevan maailmanlaajuisen toimintasuunnitelman menestyksekkääseen täytäntöönpanoon. Tavoitteena on auttaa koordinoimaan toimia ja ottamaan käyttöön resursseja covid-19:n maailmanlaajuiseen torjuntaan liittyvillä kuudella ensisijaisella alalla. Covid-19 on opettanut meille, että maailmanlaajuista pandemiaa voidaan torjua tehokkaasti vain yhtenäisellä ja monenvälisellä toiminnalla.

Rokotusvastaista väärää ja valheellista tietoa olisi torjuttava jatkuvasti kaikkialla maailmassa. Tarvitaan erityisiä toimia, jotta voidaan torjua ulkomaista tiedon manipulointia ja häirintää. Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) on tiiviissä yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden kanssa kehittänyt EU:n ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjuntavälineistön.

Lopuksi EU katsoo, että on erittäin tärkeää hyödyntää covid-19-pandemiasta saatuja kokemuksia ja vahvistaa globaalia terveysrakennetta, jonka keskiössä on entistä vahvempi WHO. EU aikoo määrätietoisesti toimia liikkeellepanevana voimana neuvotteluissa, joissa käsitellään pandemioiden ehkäisyä, niihin varautumista ja reagointia koskevaa uutta oikeudellisesti sitovaa kansainvälistä sopimusta sekä kohdennettuja muutoksia vuoden 2005 kansainvälisen terveyssäännöstön vahvistamiseksi. Nämä toisiaan täydentävät prosessit ovat EU:lle ensisijaisia, ja ne tarjoavat historiallisen tilaisuuden löytää monenvälisiä ratkaisuja yhteisiin haasteisiin kollektiivisen yhteisvastuun, oikeudenmukaisuuden, tasapuolisuuden, osallisuuden ja paremman avoimuuden periaatteiden pohjalta. Lisäksi uusi pandemian ehkäisyä sekä siihen varautumista ja reagoimista koskeva rahoituksen välittäjärahasto 51 , johon Team Europe on jo myöntänyt vähintään 52 588 miljoonaa euroa, tarjoaa rahoitusta, jolla tuetaan pandemian ehkäisyä, siihen varautumista ja reagoimista, muun muassa muutetun kansainvälisen terveyssäännöstön ja pandemian ehkäisyä, siihen varautumista ja reagoimista koskevan uuden kansainvälisen sopimuksen täytäntöönpanoa.

Covid-19 on osoittanut, että EU:n terveyspolitiikan kansainvälisestä ulottuvuudesta on tullut tärkeämpi kuin koskaan aiemmin. Otamme opiksemme näistä asioista ja toteutamme koordinoituja toimia, jotta voidaan suojella ja edistää terveyttä maailmanlaajuisesti sekä vahvistaa EU:n johtoasemaa ja sen panosta globaalin terveyden edistämiseksi. EU:n tuleva maailmanlaajuinen terveysstrategia tarjoaa poliittisen kehyksen painopistealueineen, hallintotapoineen ja välineineen. Sen avulla EU voi puhua vaikutusvaltaisesti yhdellä äänellä ja hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla Team Europen valmiuksia suojella ja edistää terveyttä maailmanlaajuisesti.

6.PÄÄTELMÄT

Vaikka pandemian kehittyminen on arvaamatonta, EU:n on valmistauduttava – jo kolmannen kerran peräkkäin – haastavaan syksyyn ja talveen. Pandemian tulevaisuus ei kuitenkaan riipu ainoastaan uusista muunnoksista, joita saattaa syntyä ja jotka syrjäyttävät vanhemmat kannat. Siihen vaikuttavat suuresti myös ihmisten käyttäytyminen ja se, kuinka hyväksi väestön vastustuskyky kehittyy. Uusien tapausten määrän minimointi vähentää myös uusien muunnosten syntymistä. Näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa, ja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien ja yhteiskunnan on jatkossakin mukautettava yhteisiä toimiaan tämän viruksen torjumiseksi, kunnes covid-19:n uhka ei ole enää akuutti. 

Yhteistyö on välttämätöntä, kuten covid-19-pandemian huippujen aikana on havaittu. Nyt kun on saavutettu poliittinen yhteisymmärrys rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskevasta uudesta EU:n asetuksesta, joka on Euroopan terveysunionia koskevan paketin 53 viimeinen säädös, unionilla on pian käytössään uusia välineitä, joiden avulla se voi saattaa päätökseen EU:n terveysturvapuitteiden tarkistuksen ja vahvistaa tarvittavaa infrastruktuuria ja prosesseja covid-19-pandemiaa koskevien valmius- ja reagointitoimenpiteiden täytäntöönpanoa varten.

Pandemia on muistuttanut meitä hyvin selvästi yhteistyön merkityksestä. Yhdessä toimimalla voimme saada aikaan todellisen muutoksen ja vahvistaa EU:n valmiuksia ehkäistä terveyskriisejä ja valmistautua ja reagoida niihin – sekä lähikuukausina että myöhemmin tulevaisuudessa. Olemme vahvempia, joustavampia ja tehokkaampia, kun työskentelemme yhdessä pandemian kestävän hallinnan hyväksi.

(1)

   Vuoden 2022 viikon 22 loppuun mennessä EU- ja ETA-maissa ilmoitettiin 14 päivän aikana 350 covid-19-tapausta (maakohtainen vaihteluväli: 8,1–3 303) 100 000:ta asukasta kohden, ja määrä kasvoi 1 207:ään (maakohtainen vaihteluväli: 43,0–4 945) 100 000:ta asukasta kohden vuoden 2022 viikon 28 loppuun mennessä.

(2)

   Sairaalahoitoon joutuneiden määrä 100 000:ta asukasta kohden lähes kaksinkertaistui toukokuun alun ja heinäkuun puolivälin välisenä aikana vuonna 2022, ja nykyiset määrät ovat yli 40 prosenttia pandemian suurimmista luvuista. Tehohoitoon joutuneiden määrä on tällä hetkellä 16 prosenttia ja tehohoitoyksiköiden käyttöaste 18 prosenttia suurimmista pandemian alun jälkeen raportoiduista luvuista.

(3)

   Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle, COVID-19 – EU:n valmius- ja reagointitoimien ylläpitäminen: Katse eteenpäin (COM(2022) 190 final).

(4)

   The Economist, Covid-19 vaccines saved an estimated 20 m lives during their first year, 7. heinäkuuta 2022, https://www.economist.com/graphic-detail/2022/07/07/covid-19-rokotteet-saved-an-estimated-20m-lives-during-their-first year? Frsc = dg% 7Ce  

(5)

   Komission delegoitu asetus (EU) 2021/756, annettu 24. maaliskuuta 2021, ihmisille ja eläimille tarkoitettujen lääkkeiden myyntilupien ehtojen muutosten tutkimisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2008 muuttamisesta (EUVL L 162, 10.5.2021, s. 1).

(6)

   Sanofin ja Novavaxin kanssa tehtyjen nykyisten sopimusten lisäksi EU on hiljattain tehnyt yhteishankintasopimukseen perustuvan sopimuksen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot saavat HIPRA-rokotetta.

(7)

    https://ec.europa.eu/info/live-work-travel-eu/coronavirus-response/public-health/eu-vaccines-strategy_fi

(8)

    https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/STATEMENT_21_4847

(9)

     Koottu luettelo perustuu pääasiassa covid-19-rokotteiden tuotannon laajentamisen aikana saatuihin kokemuksiin. Luettelo kattaa laajan valikoiman tuoteryhmiä (44 keskeistä tuotetta), kuten entsyymejä, kertakäyttömateriaaleja ja kromatografiassa käytettäviä materiaaleja.

(10)

   Nämä suositukset perustuvat Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) ja Euroopan lääkeviraston (EMA) 6. huhtikuuta 2022 antamaan yhteiseen julkilausumaan neljännen mRNA-rokoteannoksen antamisesta sekä ECDC:n 18. heinäkuuta 2022 julkaisemaan asiakirjaan Preliminary public health considerations for COVID-19 vaccination strategies in the second half of 2022, jossa esitetään covid-19-rokotusstrategioita koskevia alustavia kansanterveydellisiä näkökohtia.

(11)

   Esimerkiksi terveysturvakomitea.

(12)

   Kuten RS-viruksen aiheuttamat tartunnat tai uudet kansanterveyden kannalta huolestuttavat virustaudit.

(13)

   ECDC, Operational considerations for respiratory virus surveillance in Europe, 18. heinäkuuta 2022,  https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/operational-considerations-respiratory-virus-surveillance-europe  

(14)

    https://environment.ec.europa.eu/news/coronavirus-response-monitoring-wastewater-contributes-tracking-coronavirus-and-variants-across-all-2022-03-17_en

(15)

   Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21. toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (91/271/ETY).

(16)

   Komission suositus (EU) 2021/472, annettu 17. maaliskuuta 2021, yhteisestä lähestymistavasta SARS-CoV-2-viruksen ja sen muunnosten järjestelmälliseen seurantaan jätevesissä EU:ssa (EUVL L 98, 19.3.2021, s. 3–8).

(17)

      https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/ipcr-response-to-crises/

(18)

      https://health.ec.europa.eu/health-security-and-infectious-diseases/preparedness-and-response/health-security-committee-hsc_en

(19)

   Jos riittävä ilmanvaihto ei ole mahdollista, voidaan harkita sellaisten ilmanpuhdistuslaitteiden käyttöä, jotka on varustettu esimerkiksi erittäin tehokkailla hiukkasia absorboivilla HEPA-suodattimilla tai tehokkuudeltaan vastaavilla suodattimilla ja bakteereita tuhoavalla ultraviolettisäteilyllä (UVGI).

(20)

     Kuten influenssa, RS-virus ja norovirus.

(21)

     COVID-19 in children and the role of school settings in transmission – second update, ECDC, 8. heinäkuuta 2021,  https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/children-and-school-settings-covid-19-transmission

(22)

   Assessment of workforce capacity and training needs for the prevention and control of communicable diseases – report on 2021 survey, ECDC, 3. elokuuta 2022,  https://www.ecdc.europa.eu/sites/default/files/documents/ECDC-Assessment-Capacity-Training-Needs-EUEEA-2021.pdf

(23)

   Syyskuussa julkaistaan seuraava HERA-ehdotuspyyntö: Ehdotuspyyntö terveydenhuoltoalan julkisia hankintoja koskevan suunnitelmallisen vuoropuhelun tukemiseksi kansallisella tai alueellisella tasolla.

(24)

   EU4Health-ohjelma, Ehdotuspyyntö terveydenhuollon työvoiman kouluttamisesta, digitaaliset taidot mukaan luettuina,  https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/opportunities/topic-details/eu4h-2022-pj-06

(25)

   Erasmus+-hanke, EHMA, Blueprint Alliance for a Future Health Workforce Strategy on Digital and Green Skills: BeWell project kicked-off,  https://ehma.org/2022/07/22/blueprint-alliance-for-a-future-health-workforce-strategy-on-digital-and-green-skills-bewell project-kicked-off/

(26)

     Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, Covid-19:n hoitokeinoja koskeva EU:n strategia (COM(2021) 355 final/2).

(27)

   Ne koskevat seuraavia hoitokeinoja: remdesiviiri, bamlanivimabi ja etesevimabi, kasirivimabi ja imdevimabi sekä xevudy/sotrovimabi.

(28)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 536/2014, annettu 16. huhtikuuta 2014, ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista ja direktiivin 2001/20/EY kumoamisesta (EUVL L 158, 27.5.2014, s. 1).

(29)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/123, annettu 25. tammikuuta 2022, Euroopan lääkeviraston roolin vahvistamisesta kriisivalmiudessa ja -hallinnassa lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden osalta (EUVL L 20, 31.1.2022, s. 1–37).

(30)

   REMAP-CAP-tutkimus, EU SolidAct-tutkimus ja ECRAID-Prime-tutkimus.

(31)

   EU-COVAT-1 AGED, EU-COVAT-2 BOOSTAVAC ja EU-COVPT-1 CoVacc.

(32)

   The Lancet, nide 400, numero 10350, s. 452–461, 6. elokuuta 2022, A.V. Ballering et.al., Persistence of somatic symptoms after COVID-19 in the Netherlands: an observational cohort study,  https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736 (22) 01214-4/fulltext

(33)

     Daugherty, Sarah E., et al. Risk of clinical sequelae after the acute phase of SARS-CoV-2 infection: retrospective cohort study. BMJ 373 (2021).

(34)

     Komission tiedonanto, Covid-19:n hoitokeinoja koskeva EU:n strategia (COM(2021) 355 final/2,  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52021DC0355R(01)

(35)

     Brodin, P., Casari, G., Townsend, L. et al., Studying severe long COVID to understand post-infectious disorders beyond COVID-19, Nat Med 28, 879–882 (2022), https://www.nature.com/articles/s41591-022-01766-7

(36)

   Tehokkaita keinoja terveyttä edistävien investointien tekemiseksi käsittelevä asiantuntijaryhmä, https://health.ec.europa.eu/expert-panel-effective-ways-investing-health_en

(37)

   EU-OSHA, 20. toukokuuta 2022, Pitkäkestoisen covid-19-taudin vaikutus työntekijöihin ja työpaikkoihin sekä työsuojelu, https://osha.europa.eu/fi/publications/impact-long-covid-workers-and-workplaces-and-role-osh

(38)

   EU-OSHA, 6. heinäkuuta 2021, COVID-19 infection and long COVID – guide for workers,  https://osha.europa.eu/fi/publications/covid-19-infection-and-long-covid-guide-workers

(39)

   EU-OSHA, 6. heinäkuuta 2021, Covid-19: tartunta ja pitkäkestoinen tauti – opas esimiehille,  https://osha.europa.eu/fi/publications/covid-19-infection-and-long-covid-guide-managers

(40)

   Komission tiedonanto vihreiden kaistojen täytäntöönpanosta terveyden suojelemiseksi ja tavaroiden ja välttämättömien palvelujen saatavuuden turvaamiseksi rajaturvallisuustoimenpiteitä varten annettujen suuntaviivojen mukaisesti, 2020/C 96 I/01 (C(2020) 1897).

(41)

   Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Liikennealaa koskeva varautumissuunnitelma (COM(2022) 211).

(42)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1034, annettu 29. kesäkuuta 2022, kehyksestä covid-19-tautiin liittyvien yhteentoimivien rokotusta, testausta ja taudista parantumista koskevien todistusten (EU:n digitaalinen koronatodistus) myöntämiseksi, todentamiseksi ja hyväksymiseksi helpottamaan henkilöiden vapaata liikkuvuutta covid-19-pandemian aikana annetun asetuksen (EU) 2021/953 muuttamisesta (EUVL L 173, 30.6.2022, s. 37).

(43)

  https://reopen.europa.eu/fi

(44)

   Jotta varmistetaan, että Re-Open EU ‑verkkoalustalla tarjotaan ajantasaisia tietoja, jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle mahdollisista päivityksistä ennen mahdollisten rajoitusten ja toimenpiteiden käyttöönottoa.

(45)

   Neuvoston suositus (EU) 2022/107, annettu 25. tammikuuta 2022, koordinoidusta lähestymistavasta turvallisen vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi covid-19-pandemian aikana ja suosituksen (EU) 2020/1475 korvaamisesta (EUVL L 18, 27.1.2022, s. 110).

(46)

   Neuvoston suositus (EU) 2020/912, annettu 30. kesäkuuta 2020, EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevasta väliaikaisesta rajoituksesta ja sen mahdollisesta poistamisesta (EUVL L 208I, 1.7.2020, s. 1).

(47)

    https://europa.eu/capacity4dev/wbt-team-europe

(48)

   Samoin kuin humanitaarisen avun määrärahoista rokotteiden käyttöönoton edistämiseksi otettava 100 miljoonan euron tuki, jota on annettu vuodesta 2021 lähtien.

(49)

     Senegalille, Ruandalle, Etelä-Afrikalle ja Ghanalle suunnatut ensimmäiset tukipaketit on otettu käyttöön.

(50)

    https://www.theglobalfund.org/en/covid-19/response-mechanism/#:~:text=The%20COVID%2D19%20Response%20Mechanism,formal%20and%20community%20health%20systems

(51)

    https://unfoundation.org/blog/post/inside-the-new-fund-to-bolster-global-pandemic-prevention-preparedness-and-response/#:~:text=This%20new%20fund%2C%20which%20is,before%20the%20next%20pandemic%20occurs

(52)

     Yhä useammat EU:n jäsenvaltiot harkitsevat osallistumista tai valmistelevat sitoumustaan.

(53)

    https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/promoting-our-european-way-life/european-health-union_fi