Bryssel 17.6.2022

COM(2022) 404 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

EUROOPAN TULEVAISUUSKONFERENSSI









Visiosta konkreettisiin toimiin


”Menneisyyden muistot ovat aina muodostaneet kehyksen Euroopan tulevaisuudelle. Historian muistaminen on entistäkin tärkeämpää nyt, kun Euroopan mantereelle on palannut sota, jollaista emme vielä jokin aika sitten osanneet kuvitellakaan. Venäjän räikeät yritykset siirtää valtioiden rajoja ja kirjoittaa uudelleen historiamme traagisimmatkin luvut muistuttavat meitä siitä, miten vaarallista on, jos menetämme otteemme menneisyydestämme ja tulevaisuudestamme. Olisi vaarallista elää vain nykyhetkessä ja ajatella, ettei mikään voi koskaan muuttua tai ettei olisi olemassa parempia tapoja tehdä asioita. Vieläkin vaarallisempaa olisi ajatella, että mikään ei koskaan muutu, jos vain itse emme muutu. Tämä on virheajattelua. Paikalleen jääminen merkitsee jälkeen jäämistä.”

Puheenjohtaja Ursula von der Leyen 
9. toukokuuta 2022 Euroopan tulevaisuuskonferenssin päätöstilaisuudessa

1.JOHDANTO

On usein sanottu, että Euroopan unioni etenee nopeammin ja pidemmälle silloin, kun sen on pakko. Jean Monnet totesi, että Euroopan unioni muotoutuu kriisien kautta ja tulee olemaan kriiseihin sovellettujen ratkaisujen summa. Tämä on ollut totta pitkälti koko EU:n historian ajan ja erityisesti kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana, jolloin olemme yhdessä joutuneet vastaamaan globaalin pandemian ja naapurimaahamme kohdistuvan brutaalin hyökkäyssodan haasteisiin. Samaan aikaan EU:n kansalaiset ovat yhä aktiivisemmin peräänkuuluttaneet muutoksia ja uudistuksia sekä työtä EU:n kehittämiseksi kansalaisten itsensä ehdoilla. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitti heinäkuussa 2019 antamissaan poliittisissa suuntaviivoissa, että EU:ssa järjestettäisiin tulevaisuuskonferenssi, joka osaltaan antaisi uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle. Hän myös sitoutui toteuttamaan jatkotoimia konferenssin työn tulosten pohjalta.

Eurooppa-päivänä toukokuussa 2021 käynnistetty Euroopan tulevaisuuskonferenssi kesti kokonaisen vuoden ajan. Konferenssista muodostui kaikkien aikojen suurin ja laaja-alaisin yleiseurooppalaista keskustelevaa demokratiaa vahvistava hanke. Se toi yhteen kaikenikäisiä, eri maista ja taustoista lähtöisin olevia ihmisiä, joista monet eivät olleet koskaan aiemmin olleet erityisemmin tekemisissä EU-asioiden kanssa eivätkä tunteneet EU:n institutionaalista rakennetta. Jokainen konferenssin osallistuja toi mukanaan yksilöllisen tarinansa ja näkökulmansa, kielensä, identiteettinsä ja EU:hun kohdistuvat odotuksensa. Tältä pohjalta osallistujat loivat yhdessä vision Euroopan tulevaisuudesta.

Konferenssissa tuli selväksi, että kansalaiset on otettava paremmin mukaan heidän elämäänsä vaikuttavien politiikkojen muotoiluun. Heidän panoksensa on arvokas. Konferenssi antoi uutta puhtia EU:n monikerroksisen demokratian toimintaan ja osoitti, miten eurooppalainen yhteinen julkinen tila voi koota ihmiset eri puolilta EU:ta keskustelemaan itselleen tärkeistä asioista.

Kansalaiset ja EU:n toimielinten edustajat, lainsäätäjät ja maallikot keskustelivat konferenssissa EU:n peruskysymyksistä ja ehdottivat uusia ratkaisuja monilla EU:n tulevaisuutta määrittävillä aloilla. Aihealueita olivat muiden muassa ilmastonmuutos ja ympäristö, digitalisaatiokehitys, demokratia, terveys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo, talous ja turvallisuus sekä arvot ja kulttuuri. Lopputulokseen vaikutti väistämättä myös maailman nykytilanne ja erityisesti kriisit, joiden keskellä EU on kahden viime vuoden aikana joutunut toimimaan. Covid-19-pandemian vaikutukset kansanterveyteen ja talouksiin otettiin huomioon kaikkien aihealueiden keskusteluissa, ja Venäjän provosoimaton ja perusteeton hyökkäys Ukrainaan korosti voimakkaasti tarvetta vahvistaa EU:n roolia maailmannäyttämöllä ja sen valmiutta edistää rauhaa ja perusarvoja niin kuin se on tehnyt jo yli 70 vuoden ajan.

Konferenssin tuloksena syntyi useita laadukkaita ehdotuksia, mutta sen onnistuminen riippuu viime kädessä siitä, minkälaisia muutoksia se voi saada aikaan. Euroopan komissio sitoutuikin maaliskuussa 2021 Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston kanssa antamassaan yhteisessä julistuksessa toteuttamaan konferenssin ehdotusten pohjalta jatkotoimia toimivaltuuksiensa puitteissa ja perussopimusten mukaisesti. Puheenjohtaja von der Leyen toisti tämän sitoumuksen konferenssin päätöstilaisuudessa 9. toukokuuta 2022.

Tämä tiedonanto on komission jatkotoimien ensimmäinen askel. Siinä arvioidaan konferenssin ehdotusten toteuttamisen edellyttämiä toimia, tarkastellaan seuraavia vaiheita ja esitetään, miten konferenssista saadut kokemukset voidaan parhaiten hyödyntää ja miten osallistava demokratia voidaan ottaa pysyväksi osaksi EU:n politiikkojen ja säädösten muotoilua.

2.KONFERENSSIN JATKOTOIMET: EHDOTUKSISTA KONKREETTISIIN TOIMIIN

Konferenssin ehdotukset, jotka esitetään Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja Euroopan komission puheenjohtajille toimitetussa loppuraportissa, ovat laaja-alaisia, kunnianhimoisia ja tulevaisuuteen suuntautuvia. Ne kattavat yhdeksän laajaa aihealuetta, ja joissakin ehdotetuista toimenpiteistä on luonnollisesti päällekkäisyyksiä.

Konferenssin tulos: monta ehdotusta, yksi visio

Vuoden aikana käytyjen kansalaispaneelikeskustelujen ja verkkofoorumilla koottujen ideoiden tulokset tiivistettiin 49 ehdotukseen ja 326 yksittäiseen toimenpiteeseen 1 , jotka kattavat yhdeksän aihepiiriä:

‣ilmastonmuutos ja ympäristö

‣terveys

‣vahvempi talous, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja työllisyys

‣EU maailmassa

‣arvot, oikeudet, oikeusvaltio ja turvallisuus

‣digitalisaatio

‣eurooppalainen demokratia

‣muuttoliike

‣koulutus, kulttuuri, nuoriso ja urheilu.

Näiden konkreettisten ehdotusten taustalla on visio EU:sta, joka helpottaisi ihmisten jokapäiväistä elämää niin kaupungeissa kuin maaseudullakin, vastaisi tehokkaasti uusien sukupolvien haasteisiin ja tuottaisi tulosta kansalaisille merkityksellisimmissä asioissa. Tällaisia konkreettisia asioita ovat esimerkiksi ruoka, ilmanlaatu ja luonto, kohtuuhintainen terveydenhuolto, koulutus, asuminen ja turvallisuus.

Kaikissa loppuraportin ehdotuksissa painotetaan, että EU:n toimissa olisi vahvistettava sosiaalista suojelua ja oikeudenmukaisuutta kunnioittaen samalla yhteisiä arvoja ja oikeusvaltioperiaatetta. Ehdotuksissa korostetaan, että EU:n olisi yhdistettävä vahvuutensa ja moninaisuutensa voidakseen vastata sukupolvemme suurimpiin haasteisiin, joita ovat esimerkiksi pandemia, sota, siirtyminen vihreään ja digitaaliseen talouteen ja väestörakenteen muutos. Vahva toistuva teema eri aihealueilla on se, että EU:n olisi oltava riippumattomampi ja kyettävä selviytymään paremmin omillaan keskeisillä aloilla, kuten energian ja kestävän elintarvikejärjestelmän aloilla, raaka-aineiden ja lääkkeiden saatavuudessa, siruteknologian ja ympäristöä säästävän teknologian kehityksessä, kyberturvallisuudessa ja turvallisuus- ja puolustusalalla. Kaiken kaikkiaan konferenssiraportin ehdotuksissa kehotetaan EU:ta toimimaan aktiivisemmin aloilla, joilla on todellista merkitystä ihmisille yhdessä tai erikseen.

Ehdotusten arviointi

Jotta konferenssin ehdotusten jatkotoimet voitaisiin toteuttaa mahdollisimman avoimesti ja suoraan, on ensin arvioitava niiden toteuttamisen edellytykset. Ehdotuksia arvioitaessa on tärkeää keskittyä siihen, mitä ehdotuksissa on tarkoitettu ja sanottu tekemättä tulkintoja tai valintoja. Tämän tiedonannon liitteessä raportin 49 ehdotusta on jaoteltu aiheittain samaan tapaan kuin itse konferenssissa. Komissio käy ne läpi kohta kohdalta ja esittää arvionsa.

Komission ratkaisuehdotukset jaetaan liitteessä neljään ryhmään: olemassa olevat aloitteet, joiden puitteissa ehdotuksia voidaan toteuttaa, komission jo esittämät toimenpiteet, jotka komissio pyytää Euroopan parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään, suunnitteilla olevat toimet, joilla toteutetaan konferenssin esittämiä ideoita raportissa esitettyjen uusien pohdintojen pohjalta, sekä raportissa ehdotetut uudet aloitteet tai toiminta-alat siltä osin kuin ne kuuluvat komission toimivaltaan.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat komission jo täytäntöön panemat aloitteet, joilla toteutetaan suoraan ehdotusten tavoitteita. Esimerkiksi eräitä ehdotuksissa käsiteltyjä ilmastotavoitteita on jo sisällytetty viime vuonna voimaan tulleeseen eurooppalaista ilmastolakia koskevaan asetukseen. EU:n digipalvelusäädöksellä vuorostaan varmistetaan, että verkkoympäristö säilyy turvallisena alueena ja että sananvapaus ja digialan yritysten mahdollisuudet turvataan. Hiljattain perustettu terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA) taas auttaa EU:ta parantamaan varautumista ja reagointia valtioiden rajat ylittäviin terveysuhkiin. EU on myös saanut aikaan historiallisia sopimuksia vähimmäispalkoista ja naisten osuuden lisäämisestä eurooppalaisten yritysten johtokunnissa. Tähän ryhmään kuuluu myös konkreettisia aloitteita, joilla vahvistetaan EU:n kansainvälisiä kumppanuuksia ja maailmanlaajuista roolia. Esimerkiksi Global Gateway -strategialla edistetään EU:n arvojen mukaisesti investointeja älykkääseen, puhtaaseen ja turvalliseen infrastruktuuriin kaikkialla maailmassa.

Toinen ryhmä kattaa komission tekemät ehdotukset, jotka ovat parhaillaan parlamentin ja neuvoston käsiteltävinä. Joissakin tapauksissa tulevaisuuskonferenssin tekemät ehdotukset antavat lisäpontta lainsäädäntötyön nopeuttamiselle. Esimerkkejä tästä ovat uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus, tekoälysäädös ja aloitteet kiertotalouden vahvistamiseksi muun muassa akkuteknologian ja kestävän tuotepolitiikan aloilla. Tähän ryhmään kuuluvat myös nk. 55-valmiuspaketin yhteydessä tehdyt ehdotukset, jotka ovat välttämättömiä Euroopan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja energiariippuvuuden vähentämiseksi, sekä aloitteet, joilla vahvistetaan EU:n selviytymiskykyä ja teknologista suvereniteettia, kuten EU:n sirusäädös.

Kolmas ryhmä kattaa alat, joilla komissio suunnittelee ehdotusten tekemistä. Tässä työssä otetaan huomioon konferenssin ehdotukset. Tähän ryhmään sisältyvät eurooppalainen medianvapaussäädös, jolla pyritään turvaamaan tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja riippumattomuus EU:n sisämarkkinoilla, lainsäädäntöehdotus, jolla vahvistetaan vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta kriittisten raaka-aineiden saatavuutta, sekä uusi eurooppalainen innovaatio-ohjelma. Samaten komissiossa on valmisteilla lainsäädäntökehys, jolla pyritään nopeuttamaan ja helpottamaan siirtymistä kestäviin elintarvikejärjestelmiin. Komissio tekee lähiviikkoina ja -kuukausina myös lainsäädäntöehdotuksia, joilla vastataan suoraan joihinkin konferenssin ehdotuksiin. Ne liittyvät esimerkiksi luonnon ennallistamiseen ja pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden EU:n markkinoille pääsyn kieltämiseen.

Neljänteen ryhmään kuuluvat konferenssin ehdotukset, jotka ovat kokonaan tai osittain uusia ja edellyttävät komissiolta uusia aloitteita tai ehdotuksia. Aloja, joilla konferenssi on ehdottanut uusia toimia, ovat muiden muassa mielenterveys, erityisesti pyrkimys parantaa tietämystä mielenterveysongelmista ja keinoista niiden ratkaisemiseksi kaikkialla EU:ssa. Muut tähän ryhmään kuuluvat konferenssin suositukset koskevat esimerkiksi ravitsemusta ja elintarviketurvaa sekä tuotteiden ympäristöjalanjälkeen liittyvää tiedotusta, eläinten hyvinvointia ja maataloustuotteiden jäljitettävyyttä. Lisäksi konferenssin raportissa ehdotetaan koordinoitua eurooppalaista lähestymistapaa pimeän verkon seurantaan sekä kryptovaluutan louhinnan sääntelyä.

Jatkotoimien periaatteet

Arvioinnissa annetaan jatkotoimille selkeä suunta ja yksilöidään alat, joilla komission on tehtävä ehdotuksia. Komissio toteuttaa toimet mahdollisimman käytännöllisellä tavalla joko lainsäädännön avulla tai muulla tavoin. Se käyttää perussopimusten mukaista aloiteoikeuttaan täysimääräisesti ottaen asianmukaisesti huomioon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet sekä paremman sääntelyn periaatteet. Tähän sisältyy toimintavaihtoehtojen todennäköisten vaikutusten arviointi, jonka yhteydessä varmistetaan, ettei kielteisiä seurauksia voi syntyä, sekä sen tarkastelu, millä tasolla päätöksenteko on tehokkainta.

Huomattakoon myös, että monilla aloilla komission on ryhdyttävä muihin kuin lainsäädäntötoimiin joko siksi, että lainsäädäntövalta on rajallinen, tai siksi, että tämä on paras tapa saavuttaa haluttu tulos. Kaikki ehdotukset eivät myöskään kuulu komission toimivaltaan, ja osassa niistä jatkotoimet voidaan parhaiten panna vireille muiden EU:n toimielinten, EU:n jäsenvaltioiden tai paikallis- ja alueviranomaisten aloitteesta.

Ensimmäiset uudet ehdotukset julkistetaan syyskuussa 2022 puheenjohtaja von der Leyenin unionin tilaa käsittelevässä puheessa sekä siihen liittyvässä aiekirjeessä. Nämä ehdotukset sisällytetään myös komission vuoden 2023 työohjelmaan. Jotkin ehdotuksista olisi myös sisällytettävä EU:n toimielinten ja komission tulevien työohjelmien yhteisiin lainsäädäntöprioriteetteihin.

Perussopimukset: hyödynnetään jo käytettävissämme olevia keinoja – muutetaan puitteita tarvittaessa

Ehdotusten jatkotoimissa on varmistettava, että uudistukset ja uudet toimintapolitiikat sekä perustamissopimuksen muuttamisen tarpeesta käytävät keskustelut eivät sulje toisiaan pois. Perussopimusten muuttaminen ei saisi olla päämäärä sinänsä. Useimmat toimet voidaan toteuttaa ja täytyykin toteuttaa nykyisten perussopimusten puitteissa. EU:n perussopimuksia voidaan muuttaa samaan tapaan kuin jäsenvaltioiden perustuslakejakin. EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot ovat nykyisen komission toimikauden alusta asti sopineet hyödyntävänsä täysipainoisesti EU:n perussopimusten tarjoamia mahdollisuuksia. Näin ne ovat pystyneet esimerkiksi hankkimaan miljardeja rokotteita kansalaisille kaikkialla EU:ssa ja vauhdittaneet talouden tulevaisuutta NextGenerationEU-välineen avulla. EU on tänä aikana myös sopinut kunnianhimoisista ja oikeudellisesti sitovista ilmastoneutraaliuteen tähtäävistä toimista, sopinut digitaalialan uusista pelisäännöistä ja tukenut pk-yritysten työpaikkoja SURE-ohjelman avulla koronaviruspandemian aikana. Tämä on ollut mahdollista, koska toimielimet ovat yhdessä toimien osoittaneet poliittista tahtoa vastata kiireellisiin haasteisiin.

Nykyisissä perussopimuksissa on myös hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, joiden avulla konferenssin ehdotuksia voitaisiin toteuttaa. Esimerkiksi nk. siirtymälausekkeiden avulla voitaisiin tietyillä politiikanaloilla siirtyä määräenemmistöpäätöksiin. Puheenjohtaja von der Leyen nimenomaisesti peräänkuulutti tätä poliittisissa suuntaviivoissaan ja unionin tilaa koskevassa puheessaan esimerkiksi energian ja verotuksen aloilla sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisissä kysymyksissä esimerkiksi pakotteiden ja ihmisoikeuksien suhteen.

Jotkin konferenssissa esitetyistä ideoista ovat kuitenkin täysin innovatiivisia, ja ne edellyttäisivät EU:lta uudenlaisia ratkaisuja. Joissakin ehdotuksissa nimenomaisesti vaaditaan perussopimusten muuttamista. Tämä koskee esimerkiksi terveyden ja puolustuksen alan toimia.

Konferenssi on antanut uutta pontta Euroopan yhdentymishankkeen uudistamiselle ja parantamiselle olemassa olevalla perustalla, jota voidaan tarvittaessa ajantasaistaa. Kuten puheenjohtaja von der Leyen totesi konferenssissa pitämässään puheessa, komissio tukee vakaasti uudistuksia, joilla Euroopan unionia voidaan parantaa toimivammaksi, tarvittaessa muuttamalla perussopimuksia.

Komissio paneekin tyytyväisenä merkille Euroopan parlamentin valmiuden käyttää ensimmäistä kertaa Lissabonin sopimuksen mukaisia valtuuksiaan ehdottaakseen muutoksia perussopimuksiin. Parlamentti on yksilöinyt useita aloja, joilla perussopimuksiin tehtävistä muutoksista olisi sen mukaan keskusteltava koolle kutsuttavassa valmistelukunnassa. Komissio on valmis toimimaan edelleen kaikilta osin institutionaalisen tehtävänsä mukaisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklassa määrätyssä menettelyssä, erityisesti antamaan lausuntonsa vastauksena Eurooppa-neuvoston kuulemispyyntöön.

3.TULEVAISUUS: KANSALAISET EUROOPPALAISEN DEMOKRATIAN KESKIÖÖN

Konferenssin tuloksena syntyi useita laadukkaita ehdotuksia ja saatiin uutta puhtia EU:n uudistamiseen. Konferenssi osoitti myös, miten eurooppalainen yhteinen julkinen tila voi tuottaa hedelmää ja miten eurooppalaista demokratiaa voidaan rikastuttaa koko EU:n tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ottamalla kansalaiset mukaan toimintaan. Eri puolilla EU:ta järjestettiin satoja epämuodollisia keskustelutilaisuuksia. Uudenlaiset keskustelumuodot, kuten konferenssin monikielinen digitaalinen foorumi ja eurooppalaiset kansalaispaneelit, tarjosivat kansalaisille mahdollisuuden esittää ajatuksiaan kysymyksistä, joita he pitävät tärkeinä EU:n tulevaisuuden kannalta. Konferenssi pyrki tavoittamaan myös sellaiset ihmiset, jotka eivät yleensä osallistu politiikkaan eivätkä esimerkiksi ole äänestäneet edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa.

Konferenssin innovatiivisten keskustelumuotojen yhteydessä tarjottiin opastusta siihen, miten kansalaiset saadaan paremmin mukaan toimien priorisointiin ja tavoitteiden asettamiseen sekä politiikkojen suunnitteluun ja laatimiseen Euroopan tasolla. Komissio aikoo ehdottaa konferenssin ja omien olemassa olevien välineidensä pohjalta keinoja, joilla varmistetaan, että kansalaisille annetaan vastaavanlainen, entistä suurempi rooli EU:n päätöksenteossa.

Keskeisessä roolissa konferenssissa oli uusi innovaatio, eurooppalaiset kansalaispaneelit. Paneeleihin valittiin satunnaisotannalla yhteensä 800 kansalaista, joista kolmannes oli nuoria. Kukin paneeli kokoontui kolmeen keskustelutilaisuuteen ja antoi suosituksia. Useat EU-maat järjestivät samoja periaatteita noudattaen myös kansallisen tason kansalaispaneeleja.

Komissio pyytää kansalaispaneeleja osallistumaan keskusteluun ja antamaan suosituksia ennen tiettyjen keskeisten lainsäädäntöehdotusten antamista osana laajempaa poliittista päätöksentekoprosessiaan ja paremman sääntelyn periaatteiden mukaisesti. Aiheesta riippuen voidaan muodostaa joko koko EU:n laajuisia tai suppeampia paneeleja, jotka keskittyvät tiettyihin toimintapolitiikan kysymyksiin. Konferenssin tapaan paneelien osallistujat olisi valittava satunnaisesti. Kokoonpanojen olisi kuitenkin heijastettava EU:n monimuotoisuutta ja väestörakennetta. Kolmanneksen osallistujista olisi oltava nuoria. EU-aloitteiden vaikutustenarviointiin sisällytetään tarvittaessa paneelien kansalaisraportti, jossa esitetään yhteenveto näiden osallistavien keskusteluprosessien tuloksista. Pelkästään nuorista koostuvien paneelien raportteja kutsuttaisiin ”nuorisotesteiksi”. Ensimmäinen näistä uuden sukupolven kansalaispaneeleista käynnistetään, kun komission puheenjohtaja pitää unionin tilaa koskevan vuoden 2022 puheensa.

Konferenssin monikielisen digitaalisen foorumin ansiosta kansalaiset pystyivät esittämään ideoitaan helposti muutamalla klikkauksella ja järjestämään konferenssiin liittyviä tapahtumia eri puolilla EU:ta. Foorumilla oli toukokuuhun 2022 mennessä käynyt lähes 5 miljoonaa yksittäistä vierailijaa. Sillä oli yli 750 000 rekisteröitynyttä osallistujaa, 18 000 keskustelua esitetyistä ideoista ja yli 6 500 tapahtumaa.

Konferenssin osallistujat ehdottivat, että kansalaisten kuulemista varten perustettaisiin vastaavia verkossa toimivia kuulemisfoorumeita. Komissio aikookin tehdä Kerro mielipiteesi -sivustostaan kansalaisosallistumisen keskitetyn portaalin, johon kootaan yhteen kaikki tiedot komission tarjoamista kansalaisten osallistumismekanismeista. Tähän uuteen portaaliin sisällytetään tulevaisuuskonferenssin keskustelualustan keskeisiä ominaisuuksia: mahdollisuus kansalaisten suoraan ajatustenvaihtoon ja muiden ideoiden kommentointiin kaikilla EU:n virallisilla kielillä, sillä portaalissa hyödynnetään eTranslation-konekäännösohjelmaa. Samaten portaalissa voidaan järjestää verkkokyselyitä ja osallistavia verkkotapahtumia. Portaali muodostaa puitteet uudenlaiselle demokraattiselle osallistumiselle ja innovoinnille.

Nämä ovat osa komission laajempia pyrkimyksiä vahvistaa eurooppalaista demokratiaa ja julkista tilaa. Kun konfliktit ja autoritarismi lisääntyvät eri puolilla maailmaa, meidän on kiinnitettävä enemmän huomiota demokratioihin ja demokratian selviytymiskykyyn ja tuettava niitä entistäkin enemmän. Komissio on äskettäin ehdottanut Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman mukaisesti toimenpiteitä, joilla vahvistetaan Euroopan tason poliittisia puolueita ja mahdollistetaan kampanjointi valtioiden rajojen yli osana toimia, joilla pyritään suojelemaan vaalien rehellisyyttä ja avointa demokraattista keskustelua. Komissio on myös tehnyt ehdotuksia edistääkseen sellaisten EU-kansalaisten oikeuksia, joka asuvat jossakin muussa EU-maassa kuin kotimaassaan, erityisesti Euroopan parlamentin vaaleissa. Euroopan parlamentti vuorostaan on äskettäin ehdottanut EU:n vaalilainsäädännön uudistamista ja tehnyt ehdotuksia siitä, että seuraavissa eurovaaleissa voitaisiin käyttää ylikansallisia listoja. Komissio tukee parlamenttia sen pyrkimyksissä edistää vaalilainsäädännöstä sopimukseen pääsemistä neuvostossa.

Nyt voidaan myös alkaa tarkastella, miten konferenssista saatujen kokemusten tuella voidaan edistää eurooppalaisen kansalaisidentiteetin vaalimista. Tässä yhteydessä voitaisiin erityisesti arvioida, miten tätä kehitystä voidaan tukea koulutuksen ja viestinnän avulla.

4.PÄÄTELMÄT

Kuten tässä tiedonannossa ja sen liitteessä todetaan, tulevaisuuskonferenssin ehdotukset edellyttävät monenlaisia toimia. Konferenssin työn tuloksena on kuitenkin syntynyt paljon arvokasta tietoa ja ennen kaikkea saatu uutta energiaa ja vauhtia EU:lle ja sen kehitykselle. Vaikka konferenssi on jo päättynyt, sen tuloksena tehtyjen ehdotusten jatkotoimet EU:n kehittämiseksi ovat vasta alussa. Jatkossakin on varmistettava, että kaikki kansalaiset voivat edelleen sanoa sanansa heihin vaikuttaviin politiikkoihin.

Konferenssi on osoittanut, että eurooppalaiset haluavat vakaasti rakentaa parempaa tulevaisuutta. Euroopan unioni on heille keino tämän tavoitteen saavuttamiseen. He haluavat rakentaa tulevaisuutensa yhdessä vaaleilla valittujen edustajien kanssa. Heidän Euroopan unioninsa vaalii rauhaa, vaurautta, oikeudenmukaisuutta ja edistystä, tukee sosiaalista ja kestävää kehitystä ja pitää huolta kaikista kansalaisista. Samalla se on valmis panemaan täytäntöön rohkeaa politiikkaa, joka hyödyttää kaikkia sukupolvia. Heillä on selkeä visio, ja tässä tiedonannossa esitettyjen monien aloitteiden ansiosta komissio voi ryhtyä toteuttamaan tätä visiota konkreettisin toimin.

Konferenssiin osallistuneet toimielimet vastaavat yhdessä sen jatkotoimista institutionaalisten toimivaltuuksiensa puitteissa sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti. Näissä jatkotoimissa on olennaisen tärkeää huolehtia viestinnän selkeydestä ja tehokkuudesta, erityisesti jotta voidaan varmistaa kansalaisten sitoutuminen ja lisätä luottamusta prosessiin ja sen tuloksiin. Syksyllä 2022 järjestetään konferenssin palautetapahtuma, jotta kansalaiset pysyvät ajan tasalla jatkotoimista ja työn jatkuvuus varmistetaan. EU:n toimielimillä on tässä tapahtumassa tilaisuus tiedottaa toimiensa toteutuksen etenemisestä ja arvioida koko prosessin edistymistä. Palautetapahtumassa voidaan luoda selkeä yhteys konferenssin tulosten ja sen innoittamien tulevien toimien välille.

(1)

  Konferenssin loppuraportti on saatavana konferenssin verkkosivustolla. 


Bryssel 17.6.2022

COM(2022) 404 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

EUROOPAN TULEVAISUUSKONFERENSSI





Visiosta konkreettisiin toimiin


LIITE

Tässä liitteessä esitetään ei-tyhjentävä luettelo lainsäädännöstä ja muista aloitteista, joiden avulla komissio jo toteuttaa tai aikoo toteuttaa Euroopan tulevaisuuskonferenssin esittämiä, komission toimivaltaan kuuluvia ehdotuksia ja toimenpiteitä. Komissio kehittää suunniteltuja toimia ja lainsäädäntöehdotuksia konferenssin ehdotusten pohjalta noudattaen kaikilta osin paremman sääntelyn normeja sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Se ottaa asianmukaisesti huomioon myös tämänhetkisestä monivuotisesta talousarviosta johtuvat taloudelliset rajoitukset. Komissio pyrkii myös varmistamaan, että ehdotettuihin aloitteisiin liitetään määrätietoisia viestintätoimia ja -kampanjoita, joilla pyritään saamaan kansalaiset mukaan EU:n politiikkatoimiin ja tiedottamaan niiden vaikutuksista ja hyödyistä kansalaisten jokapäiväisessä elämässä.

Liitteessä luetellaan konferenssin jokaisen yhdeksän aiheen osalta konferenssin ehdotukset ja yksilöidään merkitykselliset

‣von der Leyenin komission jo ehdottamat tai käynnistämät toimet

‣lainsäädäntöehdotukset, jotka komissio kehottaa Euroopan parlamenttia ja/tai neuvostoa hyväksymään

‣suunnitellut toimet ja lainsäädäntö

‣konferenssiin perustuvat uudet toiminta-alat.

Komission aloitteet esitetään kussakin osiossa samassa järjestyksessä kuin konferenssin ehdotukset ja toimenpiteet on lueteltu. Jos EU:n aloite tai lainsäädäntö kattaa useita konferenssin aiheita, se mainitaan vain kerran, konferenssin olennaisimman ehdotuksen yhteydessä. Esimerkiksi REPowerEU sivuaa aiheiden Vahvempi talous, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja työllisyys sekä Ilmastonmuutos ja ympäristö yhteydessä esiin tuotuja ideoita, mutta ensisijaisesti se koskee energiaomavaraisuutta, joten se on sisällytetty aiheen EU:n rooli maailmassa yhteyteen.

Liitteessä mainitaan säädösten lisäksi myös viestintävälineitä ja ohjelmia.

Monet konferenssin ehdotuksista ovat linjassa komission suunnittelemien toimien ja lainsäädännön kanssa, ja konferenssin ehdotukset otetaan huomioon näiden suunniteltujen toimien ja ehdotusten valmistelussa. Konferenssin tulokset eivät ainoastaan tarjoa komissiolle uusia pohdinnanarvoisia aihealueita, vaan ne myös monipuolistavat sen käsitystä tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa olevista toimista sekä lainsäädäntöehdotuksista ja muista ehdotuksista.

EU:n toimintapolitiikkojen toteutuksessa ovat apuna monenlaiset rahastot ja muut tukimekanismit. Useat niistä ovat monialaisia ja kattavat useiden konferenssin aiheiden piiriin kuuluvia toimia. Keskeisimmät tukimekanismit ovat:

‣elpymis- ja palautumistukiväline

‣Euroopan aluekehitysrahasto

‣Euroopan sosiaalirahasto plus

‣koheesiorahasto (tukea ympäristö- ja liikennealan investointeihin, myös infrastruktuuri-investointeihin)

‣oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi, johon kuuluu myös oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (tukea alueille, joihin ilmastoneutraaliuteen siirtyminen vaikuttaa eniten)

‣Euroopan unionin solidaarisuusrahasto

‣tilapäiset valtiontukipuitteet

‣innovaatiorahasto ja nykyaikaistamisrahasto

‣Verkkojen Eurooppa -väline (edistää kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä kohdennetuilla infrastruktuuri-investoinneilla liikenne-, energia- ja digitaalipalveluihin)

‣Digitaalinen Eurooppa -ohjelma

‣Erasmus+

‣Euroopan solidaarisuusjoukot

‣Luova Eurooppa, jonka yhteydessä hankkeilla I-Portunus, Kulttuuri liikuttaa Eurooppaa ja Musiikki liikuttaa Eurooppaa tuetaan taiteilijoiden, luovan työn tekijöiden ja kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuutta

‣Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto

‣Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto

‣Horisontti Eurooppa (tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma)

‣EU4Health-ohjelma

‣turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto

‣oikeusalan ohjelma

‣kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelma

‣sisäisen turvallisuuden rahasto

‣naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline – Globaali Eurooppa

‣teknisen tuen väline (tarjoaa tukea ja asiantuntemusta jäsenvaltioille, jotta ne voivat suunnitella ja toteuttaa uudistuksia muun muassa ilmastotoimien, digitaalisen siirtymän ja terveydenhuollon aloilla).



1. ILMASTONMUUTOS JA YMPÄRISTÖ

Konferenssin tuloksena laadittiin kuusi ehdotusta, jotka auttavat EU:ta toimimaan ilmastonmuutosta ja ympäristöä koskevien toimien edelläkävijänä. 1  

1.Maatalous, elintarviketuotanto, biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, saastuminen – Turvallinen, kestävä, oikeudenmukainen, ilmastovastuullinen ja kohtuuhintainen elintarvikkeiden tuotanto, jossa noudatetaan kestävyysperiaatteita ja suojellaan ympäristöä, biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä ja samalla varmistetaan ruokaturva.

2.Maatalous, elintarviketuotanto, biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, saastuminen – Suojellaan ja ennallistetaan biologista monimuotoisuutta, maisemaa ja valtameriä sekä lopetetaan ympäristön pilaantuminen.

3.Ilmastonmuutos, energia, liikenne – Parannetaan Euroopan energiaturvallisuutta ja saavutetaan EU:n energiaomavaraisuus samalla kun varmistetaan oikeudenmukainen siirtymä ja tarjotaan eurooppalaisille riittävästi kohtuuhintaista ja kestävää energiaa. Torjutaan ilmastonmuutosta siten, että EU:lla on maailmanlaajuinen johtoasema kestävän energiapolitiikan alalla ja noudatetaan maailmanlaajuisia ilmastotavoitteita.

4.Ilmastonmuutos, energia, liikenne – Tarjotaan korkealaatuinen, nykyaikainen, vihreä ja turvallinen infrastruktuuri ja varmistetaan yhteydet, myös maaseutu- ja saaristoalueilla, erityisesti kohtuuhintaisen julkisen liikenteen avulla.

5.Kestävä kulutus, pakkaaminen ja tuotanto – Parannetaan materiaalien käyttöä ja hallintaa EU:ssa, jotta siitä tulisi enemmän kiertotalouteen perustuva ja omavaraisempi ja voitaisiin vähentää sen riippuvuutta. Rakennetaan kiertotalous edistämällä kestäviä EU:n tuotteita ja tuotantoa. Varmistetaan, että kaikki EU:n markkinoille saatetut tuotteet ovat EU:n yhteisten ympäristönormien mukaisia.

6.Tiedotus, tietoisuus, vuoropuhelu ja elintavat – Edistetään ympäristöä, ilmastonmuutosta, energiankäyttöä ja kestävyyttä koskevaa tietämystä, tietoisuutta, koulutusta ja vuoropuhelua.

Konferenssin ehdotusten toteuttamiseksi komissio

on jo pannut täytäntöön seuraavat toimenpiteet:

‣Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

‣Pellolta pöytään -strategia, jonka tavoitteena on tehdä elintarvikejärjestelmistä oikeudenmukaisia, terveellisiä ja ympäristöystävällisiä

‣uudistettu yhteinen maatalouspolitiikka

‣saasteettomuustoimintasuunnitelma

‣kiertotalouden toimintasuunnitelma

‣vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia

‣EU:n metsästrategia 2030

‣sitoumus istuttaa 3 miljardia puuta vuoteen 2030 mennessä ja MapMyTree-laskurisovellus

‣kestävää sinistä taloutta koskeva tiedonanto

‣Horisontti Eurooppa -puiteohjelman valtameriä koskeva missio

‣luonnonmukaista tuotannon kehittämistä koskeva toimintasuunnitelma

‣eurooppalainen ilmastolaki

‣kestävyyttä edistävä EU:n kemikaalistrategia

‣kestävää ja älykästä liikkuvuutta koskeva strategia

‣aurinkoenergiastrategia

‣avomerellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskeva strategia

‣asetus energia-alan kestävyysluokitusjärjestelmästä

‣kriisiajan varautumissuunnitelma liikennealalle

‣eurooppalaiset kumppanuudet, jotka liittyvät esimerkiksi biologisen monimuotoisuuden pelastamiseen, puhtaaseen energiaan siirtymiseen, puhtaaseen ilmailuun, Euroopan rautateihin, verkottuneeseen, vuorovaikutteiseen ja automatisoituun liikkuvuuteen, puhtaaseen vetyyn, akkuihin, päästöttömään maantieliikenteeseen ja ilmastoneutraaliin energiaintensiiviseen teollisuuteen (Processes4Planet)

‣EU:n missiot, joilla laitoksia ja kansalaisia pyritään saamaan mukaan tekemään 100 kaupungista ilmastoneutraaleja ja älykkäitä sekä ennallistamaan valtameriä ja vesiä vuoteen 2030 mennessä, sopeutumaan ilmastonmuutokseen tekemällä 150 alueesta ja yhteisöstä ilmastokestäviä ja luomaan 100 elävää koealuetta ja kärkihanketta johtamaan siirtymistä kohti tervettä maaperää Euroopassa

‣”ei merkittävää haittaa” -periaatteen valtavirtaistaminen ja kunnianhimoiset tavoitteet ilmastoon liittyville menoille monivuotisessa rahoituskehyksessä ja NextGenerationEU-välineessä

‣Life-ohjelman alaohjelmat Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja Ilmastotoimet

‣päätös Euroopan rautateiden teemavuodesta

‣rautateiden kaukoliikenteen ja rajat ylittävän liikenteen toimintasuunnitelma

‣rakennusten perusparannusaalto -aloite

‣teollisuuden päästödirektiivin ja epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin tarkistus

‣kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien tarkistus kaupunkiliikenteen vuoden 2021 kehyksen mukaisesti

‣energiaköyhyyttä koskeva komission suositus

‣eurooppalainen tutkimusalue: vihreää vetyä koskeva pilottihanke

‣kestävää hiilen kiertoa koskeva tiedonanto ja useita toimia, kuten biotalouden maankäytön yhdennetty arviointi EU:n biotalousstrategian tueksi

‣puhtaan vedyn allianssi, jonka tavoitteena on edistää investointeja ja puhtaan vedyn tuotannon ja käytön käynnistämistä

‣siirtymäväylät, joilla autetaan ekosysteemejä tulemaan häiriönsietokykyisemmiksi, vihreämmiksi ja digitaalisemmiksi

‣tiedonanto Meidän jätteemme, meidän vastuumme 

‣eurooppalainen ilmastosopimusaloite

‣uusi eurooppalainen Bauhaus

‣kestäviä ja kiertotalouteen perustuvia tekstiilejä koskeva EU:n strategia

‣EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi

‣oikeudenmukaisen siirtymän foorumi

‣elintarvikealalla toimivien yritysten käytännesäännöt, joiden tarkoituksena on auttaa muodostamaan sosiaalisesti vastuullista elintarvikkeiden arvoketjua ja siten pienentää EU:n ympäristö- ja ilmastojalanjälkeä

‣suositus oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen

‣suuntaviivat ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle sekä päästökauppajärjestelmälle myönnettävälle valtiontuelle

kehottaa Euroopan parlamenttia ja/tai neuvostoa hyväksymään viipymättä seuraavat toimenpiteet:

‣55-valmiuspaketti, jonka tavoitteena on muuttaa EU:n ilmasto-, energia-, maankäyttö-, liikenne- ja verotuspolitiikkaa siten, että kasvihuonekaasujen nettopäästöjä voidaan vähentää ainakin 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä

ohiilirajamekanismi

oenergiaverodirektiivin tarkistus polttoaineiden ja energiatuotteiden vähimmäisverokantojen päivittämiseksi

oenergiatehokkuusdirektiivi, jossa tavoitetta kiristetään 9 prosentista 13 prosenttiin

omaankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskeva asetus

ohiilidioksidipäästönormien asettamista henkilöautoille ja kevyille hyötyajoneuvoille koskevan asetuksen tarkistus

ojätteensiirtoasetuksen tarkistusta koskeva ehdotus

ouudelleenlaadittu uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi, jossa tavoitetta nostetaan 40 prosentista 45 prosenttiin

orakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistus

ososiaalinen ilmastorahasto

ovaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevan asetuksen tarkistus

oFuelEU Maritime -aloite

oReFuelEU Aviation -aloite

ovähähiilistä kaasua ja vetyä koskeva paketti

opäästökauppajärjestelmä ja sen laajentaminen rakennuksiin ja maantieliikenteeseen

ofluorattuja kasvihuonekaasuja koskevan asetuksen tarkistus

ootsonikerrosta heikentäviä aineita koskeva asetus

‣kestäviä tuotteita koskeva aloite

‣saastuttaja maksaa -periaatteen toimivuustarkastus

‣tarkistettu Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskeva asetus, jolla parannetaan EU:n rautatieverkon laatua, jotta voidaan varmistaa korkeat standardit koko Euroopan laajuisen liikenneverkon runkoverkossa vuoteen 2030 mennessä ja uudet standardit laajennetussa verkossa vuoteen 2040 mennessä

‣teollisuuden päästöjä koskeva direktiivi

‣metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä koskeva asetus

‣asetus kestävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista sekä digitaalisista tuotepasseista

‣kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen vihreässä siirtymässä

‣tarkistettu rakennustuoteasetus, jolla varmistetaan voimassa olevan sääntelykehyksen soveltuvan siihen, että rakennettu ympäristö täyttää EU:n kestävyys- ja ilmastotavoitteet

‣ehdotus uudeksi asetukseksi jätteiden siirroista

aikoo esittää ehdotuksia seuraavista toimenpiteistä:

‣elintarvikejätteen vähentämistä koskevien tavoitteiden käyttöönotto

‣ympäristöjalanjälkeä koskeviin menetelmiin perustuvat ympäristöväittämämerkinnät

‣kestäviä elintarvikejärjestelmiä koskeva lainsäädäntö (myös kestävällä tavalla tuotettuja elintarvikkeita koskevat merkinnät)

‣maatalouden kestävyyssopimuksille myönnettävää kilpailusäännöistä poikkeamista koskevat suuntaviivat

‣toimintasuunnitelma kalavarojen säilyttämiseksi ja meriekosysteemien suojelemiseksi

‣yhteinen tiedonanto EU:n kansainvälistä valtamerten hallinnointia koskevasta ohjelmasta

‣torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin päivittäminen

‣tiettyjen torjunta-aineiden jäämien enimmäismäärien tarkistaminen tuontielintarvikkeiden osalta ottaen huomioon maailmanlaajuisesti huolestuttavat ympäristönäkökohdat

‣mikro-organismeja koskevien tietovaatimusten, hyväksymiskriteerien ja arviointiperiaatteiden tarkistaminen tarkoituksena helpottaa niiden pääsyä vähäriskisten kasvinsuojeluaineiden markkinoille

‣sitovia luonnon ennallistamista koskevia EU:n tavoitteita koskeva lainsäädäntö

‣hiilen poistamisen sertifiointi

‣toimintakehys biopohjaisille, biohajoaville ja kompostoitaville muoveille

‣eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntöehdotus, johon sisältyy menestyksekkään eurooppalaisen kansalaisaloitteen ”End the Cage Age” seurauksena myös häkkien käytön asteittainen lopettaminen ja lopulta kieltäminen yhä useampien eläinten kasvatuksessa

‣meriekosysteemin ja meren biologisen monimuotoisuuden suojelemiseen tähtäävän meristrategiapuitedirektiivin tarkistaminen

‣Euroopan meriturvallisuusviraston toimivaltuuksien tarkistaminen

‣alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta annetun direktiivin tarkistaminen

‣yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin tarkistaminen

‣pinta- ja pohjavedet pilaavien aineiden luettelon tarkistaminen

‣ohjeet veden uudelleenkäyttöä koskevan asetuksen täytäntöönpanon tukemiseksi

‣ilmanlaatua koskevan lainsäädännön tarkistaminen saastuttaja maksaa -periaatteen soveltamisen helpottamiseksi

‣pölyttäjiä koskevan EU:n aloitteen tarkistaminen hyönteisten suojelun parantamiseksi

‣toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään mikromuovien tahatonta päätymistä ympäristöön

‣tiedonanto strategisen energiateknologiasuunnitelman uudistamisesta

‣multimodaaliset digitaaliset liikkuvuuspalvelut, tavoitteena yhdistää julkisen liikenteen palvelut ja rautatiepalvelut paremmin ja helpottaa digitaalista matkasuunnittelua

‣CountEmissionsEU liikenteen alalla

‣lentoliikenneasetuksen ja lähtö- ja saapumisaikoja koskevan asetuksen tarkistaminen

‣päästötöntä ilmailua koskeva allianssi, jolla pyritään nopeuttamaan siirtymistä hiilineutraaliin ilmailuun

‣tavaraliikenteen viherryttämistä koskeva paketti, johon sisältyy raskaita hyötyajoneuvoja koskeva ehdotus

‣metsiin kohdistuvaa seurantaa, raportointia ja tiedonkeruuta koskeva lainsäädäntö

‣jätepuitedirektiivin tarkistaminen, tavoitteena muun muassa ehkäistä jätteen syntymistä, yhdenmukaistaa jätteenkeräysjärjestelmiä ja laatia tekstiilien laajennettua tuottajavastuuta koskevat yhdenmukaistetut EU:n säännöt, joihin sisältyy maksujen mukauttaminen ympäristönäkökohtien perusteella

‣tullialan uudistus, jolla tulliliitto on määrä viedä seuraavalle tasolle ja luoda sitä varten vahvempi kehys, jonka turvin voidaan paremmin suojella EU-kansalaisia ja sisämarkkinoita

‣maaperän terveyttä koskeva lainsäädäntö

‣ympäristöväitteiden perustelemista koskeva aloite

‣pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin tarkistaminen, joka kattaa myös mahdolliset palautusjärjestelmiä koskevat toimet

‣tavaroiden kestävää kuluttamista koskeva aloite, joka käsittelee suunniteltua vanhenemista ja korjauttamisoikeutta

‣tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien laajentaminen ja kannustaminen jätteiden kierrätystä koskevien tietojen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen

‣kertakäyttöiset muovituotteet – täytäntöönpanopäätös kertakäyttöisten muovisten juomapullojen kierrätetyn sisällön laskentaa, todentamista ja raportointia koskevista säännöistä

‣henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autojen Euro 7 -päästönormit

‣strateginen ennakointiraportti vihreän ja digitaalisen siirtymän kytkemisestä toisiinsa uudessa geopoliittisessa kontekstissa

aikoo harkita uusia toimia esimerkiksi seuraavilla aloilla:

‣eräillä uusilla genomitekniikoilla tuotettuja kasveja koskeva lainsäädäntö

‣tuontitavaroihin sovellettavat eläinten hyvinvointia koskevat normit

‣eläinten hyvinvointia koskevien merkintöjen vaihtoehdot

‣ohjeet energiatehokkuus etusijalle -periaatteen alakohtaisesta soveltamisesta

‣päivitettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien luonnosten EU:n laajuinen arviointi

‣energiatehokkuuteen suunnattavan yksityisen rahoituksen lisääminen

‣jätehuollon ympäristövaikutuksiin puuttuminen

‣toimenpiteet valosaasteen rajoittamiseksi

‣pyöräilyinfrastruktuurin ja autottomien vyöhykkeiden edistäminen (ajoneuvojen kaupunkialueille pääsyn sääntelyjärjestelmät)

‣toimintasuunnitelma energiasiirtymän edistämiseksi kalastus- ja vesiviljelyaloilla

‣lainsäädäntöehdotus päästöttömien ajoneuvojen osuuden kasvattamisesta tietyn kokoluokan ylittävissä julkisissa ja yritysautoissa

‣arviointi tarpeesta vapauttaa kansainväliset junaliput arvonlisäverosta EU:n laajuisesti, jotta rautatieliikennepalveluista voitaisiin tehdä matkustajille huomattavasti edullisempaa



2.TERVEYS

Konferenssin tuloksena esitettiin neljä terveysaiheista ehdotusta 2 :

7.Terveellinen ruoka ja terveelliset elintavat – Varmistetaan, että kaikilla eurooppalaisilla on mahdollisuus saada terveellistä ruokaa koskevaa valistusta sekä terveellistä ja kohtuuhintaista ruokaa, joka on yksi terveellisten elintapojen osatekijä.

8.Vahvistetaan terveydenhuoltojärjestelmää – Vahvistetaan terveydenhuoltojärjestelmien muutosjoustavuutta ja laatua.

9.Terveyden ymmärtäminen laajemmin – Omaksutaan kokonaisvaltainen lähestymistapa terveyteen, käsitellään sairauksien ja hoitojen lisäksi terveysosaamista ja ennaltaehkäisyä ja edistetään yhteistä ymmärrystä sairaiden tai vammaisten henkilöiden kohtaamista haasteista yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti. Olisi painotettava, että yhteinen terveys -lähestymistapa on horisontaalinen perusperiaate, joka kattaa kaikki EU:n politiikat.

10.Yhtäläinen pääsy terveyspalveluihin – Luodaan ”oikeus terveyteen” takaamalla kaikille eurooppalaisille yhtäläinen ja yleinen mahdollisuus saada kohtuuhintaista, ennaltaehkäisevää, parantavaa ja laadukasta terveydenhuoltoa.

Konferenssin ehdotusten toteuttamiseksi komissio

on jo pannut täytäntöön seuraavat toimenpiteet:

‣kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia, jolla pyritään lisäämään turvallisiin ja kestäviin kemikaaleihin liittyvää innovointia ja parantamaan ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua vaarallisilta kemikaaleilta

‣luonnonmukaista tuotantoa koskeva toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä lainsäädäntöpaketti

‣EU:n syöväntorjuntasuunnitelma, johon sisältyy 10 lippulaivahanketta

‣Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan kuuluva syöväntorjunnan missio: EU:n syöväntorjuntasuunnitelmaan perustuva työ yli 3 miljoonan ihmisen elämän parantamiseksi vuoteen 2030 mennessä

‣Euroopan lääkestrategia

‣talouspolitiikan vuotuisen EU-ohjausjakson yhteydessä annettavat maakohtaiset terveysalaa koskevat suositukset

‣terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA)

‣asetus Euroopan lääkeviraston roolin vahvistamisesta kriisivalmiudessa ja -hallinnassa lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden osalta

‣eurooppalaiset kumppanuudet, joiden aiheina ovat esimerkiksi yhteinen terveys ja/tai mikrobilääkeresistenssi, eurooppalaisen tutkimusalueen edistäminen terveystutkimuksen alalla, terveydenhuolto- ja hoivajärjestelmien muuttaminen ja pandemiavalmius

‣päivitetyt alv-säännöt, muun muassa laajennettu luettelo kansanterveysalan tuotteista ja palveluista, joille on myönnetty alv-vapautus

‣Healthier Together -aloite, jolla autetaan jäsenvaltioita määrittämään ja panemaan täytäntöön tehokkaita toimintapolitiikkoja ja toimia, joilla vähennetään merkittävien ei-tarttuvien tautien, myös mielenterveysongelmien, aiheuttamaa rasitetta

‣käytännesäännöt elintarvikealan vastuullisesta yritystoiminnasta ja markkinoinnista

‣jäsennelty vuoropuhelu lääkkeiden toimitusvarmuudesta lääketeollisuuden toimitusketjujen häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi ja toimitusvarmuuden varmistamiseksi tinkimättä kohtuuhintaisuudesta

‣eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut, joilla tarjotaan erityisiä alustoja (kuten Euroopan covid-19-dataportaali) lääketieteellistä tutkimusta koskevien tietojen sekä kliinisten ja genomitietojen jakamiseksi

‣EU:n covid-19-tutkimusmanifesti, jolla maksimoidaan tutkimustulosten saatavuus covid-19-pandemian torjumiseksi

‣asetus Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen toimeksiannon laajentamisesta

‣asetus toimenpidekehyksestä kriisin kannalta olennaisten lääketieteellisten vastatoimien saatavuuden varmistamiseksi kansanterveysuhan ilmetessä unionin tasolla

‣pakolliset vähimmäisvaatimukset kestäville elintarvikehankinnoille kouluissa ja julkisissa laitoksissa

‣verta, kudoksia ja soluja koskevan säädöskehyksen tarkistus

‣verokannustimet yhdessä jäsenvaltioiden kanssa terveellisten ruokailutottumusten edistämiseksi

kehottaa Euroopan parlamenttia ja/tai neuvostoa hyväksymään viipymättä seuraavat toimenpiteet:

‣asetus valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista

‣asetus eurooppalaisesta terveysdata-avaruudesta, jonka tavoitteena on parantaa terveydenhuoltopalvelujen tarjontaa kaikkialla EU:ssa, antaa ihmisille mahdollisuus valvoa terveystietojaan ja mahdollistaa terveydenhuollon ammattilaisten suojattu pääsy sähköisiin potilastiivistelmiin (eurooppalainen sähköinen terveyspassi) sekä tarjota johdonmukaiset, turvalliset, luotettavat ja tehokkaat puitteet terveystietojen käytölle

aikoo esittää ehdotuksia seuraavista toimenpiteistä:

‣elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetun asetuksen tarkistaminen, mukaan lukien yhdenmukaistetut pakolliset pakkausten etupuolelle tehtävät ravintoarvomerkinnät, jotta kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia, terveellisiä ja kestäviä elintarvikevalintoja

‣turvallisiksi ja kestäviksi suunniteltuja materiaaleja ja kemikaaleja koskeva suositus, jonka tarkoituksena on antaa teollisuudelle ja sääntelyviranomaisille ohjeita uusien materiaalien ja kemikaalien valmistamista varten

‣lääkelainsäädännön tarkistaminen, jotta voidaan varmistaa laadukkaiden, turvallisten, kohtuuhintaisten ja ympäristöystävällisempien lääkkeiden nopeampi saatavuus kaikissa jäsenvaltioissa

‣harvinaisten sairauksien hoitoon tarkoitettuja ja lasten lääkkeitä koskevan lainsäädännön tarkistaminen

‣toimintasuunnitelma ravinnehuollon parantamiseksi

‣suositus rokotteilla ehkäistävissä olevista syövistä

‣syöpäseulonnasta annetun suosituksen päivitys

‣innovatiiviset lähestymistavat mikrobilääkkeiden ja niiden vaihtoehtojen tutkimukseen ja julkisiin hankintoihin

‣uusi toimi, jolla helpotetaan munuaisten vaihtoa ja siirtoa tiettyjen vastaanottajien ja luovuttajien osalta vuoden 2023 EU4Health-työohjelman mukaisesti

‣uusi terveysstrategia

aikoo harkita uusia toimia esimerkiksi seuraavilla aloilla:

‣tuotteen ympäristöjalanjälkeä koskevat digitaaliset ja pakkauksen etupuolelle tehtävät merkinnät

‣keinot lisätä osallistumista Euroopan kansanterveysviikkoon

‣patenttipaketti, johon sisältyy aloite lisäsuojatodistuksista ja patenttien pakkolisensoinnista

‣toimenpiteet, joilla puututaan syöpäriskejä aiheuttavien tuotteiden markkinointiin ja mainontaan

‣savuttomia ympäristöjä koskevan lainsäädännön vaikutukset

‣uusi kokonaisvaltainen lähestymistapa mielenterveyteen



3.VAHVEMPI TALOUS, SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS JA TYÖLLISYYS

Konferenssin tuloksena esitettiin kuusi laaja-alaista ehdotusta EU:n talouden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja työllisyyden vahvistamiseksi 3 :

11.Kestävä kasvu ja innovointi – Ehdotamme, että EU tukee siirtymistä kestävään ja häiriönsietokykyiseen kasvumalliin, jossa otetaan huomioon vihreä ja digitaalinen siirtymä ja vahva sosiaalinen ulottuvuus eurooppalaisessa ohjausjaksossa ja jossa voimaannutetaan kansalaisia, ammattiliittoja ja yrityksiä. Tavanomaisia makrotaloudellisia indikaattoreita ja BKT:tä voitaisiin täydentää uusilla indikaattoreilla, jotta voidaan käsitellä uusia eurooppalaisia painopisteitä, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa tai Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria, ja ottaa paremmin huomioon ekologinen ja digitaalinen siirtymä ja ihmisten hyvinvointi.

12.EU:n kilpailukyvyn parantaminen ja sisämarkkinoiden syventäminen entisestään – Ehdotamme, että lujitetaan Euroopan unionin talouden kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä, sisämarkkinoita ja teollisuutta ja puututaan strategiseen riippuvuuteen. Meidän on edistettävä EU:ssa yrityskulttuuria, jossa kaikenkokoiset innovatiiviset yritykset ja erityisesti mikro- ja pk-yritykset sekä startup-yritykset saavat kannustusta ja voivat menestyä, jotta voidaan luoda entistä häiriönsietokykyisempiä ja yhteenkuuluvuutta paremmin edistäviä yhteiskuntia. Tarvitaan vahva ja toimiva markkinatalous, jotta voidaan viedä eteenpäin visiota entistä sosiaalisemmasta Euroopasta.

13.Osallisuutta edistävät työmarkkinat – Ehdotamme, että työmarkkinoiden toimintaa parannetaan niin, että niillä varmistetaan oikeudenmukaisemmat työolot ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja työllistymistä, myös nuorten ja heikossa asemassa olevien ryhmien kohdalla. EU:n, jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten on pyrittävä poistamaan työssäkäyvien köyhyys, käsittelemään alustatyöntekijöiden oikeuksia, kieltämään palkattomat työharjoittelut ja varmistamaan työvoiman oikeudenmukainen liikkuvuus EU:ssa. Meidän on edistettävä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja. Meidän on varmistettava, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, mukaan lukien sen asiaan liittyvät yleistavoitteet vuodeksi 2030, pannaan kaikilta osin täytäntöön EU:n, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, kun kyseessä ovat ”yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille” ja ”oikeudenmukaiset työolot”, asiaan liittyviä toimivaltuuksia ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita kunnioittaen, ja meidän on sisällytettävä perussopimuksiin sosiaalista edistystä koskeva pöytäkirja. Tässä olisi kunnioitettava kansallisia perinteitä ja työmarkkinaosapuolten autonomiaa sekä tehtävä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa.

14.Vahvempi sosiaalipolitiikka – Ehdotamme, että vähennetään eriarvoisuutta, torjutaan sosiaalista syrjäytymistä ja puututaan köyhyyteen. Meidän on otettava käyttöön kattava köyhyydentorjuntastrategia, joka voisi sisältää muun muassa vahvistetun lapsitakuun ja nuorisotakuun, vähimmäispalkkojen käyttöönoton, yhteisen EU:n kehyksen vähimmäistulojärjestelmille ja kunnollisen sosiaalisen asuntotuotannon. Meidän on varmistettava, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, mukaan lukien sen asiaan liittyvät yleistavoitteet vuodeksi 2030, pannaan kaikilta osin täytäntöön EU:n, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, kun kyseessä on ”sosiaalinen suojelu ja osallisuus”, asiaan liittyviä toimivaltuuksia ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita asiaankuuluvasti kunnioittaen, ja meidän on sisällytettävä perussopimuksiin sosiaalista edistystä koskeva pöytäkirja.

15.Väestörakenteen muutos – Ehdotamme, että puututaan Euroopan yleisen häiriönsietokyvyn kannalta kriittisen tärkeästä väestörakenteen muutoksesta johtuviin haasteisiin, erityisesti alhaiseen syntyvyysasteeseen ja väestön jatkuvaan ikääntymiseen, varmistamalla tuki ihmisille koko elinkaaren ajan. Tämän olisi katettava kokonaisvaltaiset toimet, jotka suunnataan kaikille sukupolville lapsista ja nuorista perheisiin, työikäiseen väestöön ja ikääntyviin ihmisiin, jotka ovat vielä valmiita työskentelemään, sekä eläkkeellä tai hoivan tarpeessa oleviin.

16.Finanssi- ja veropolitiikka – Ehdotamme, että EU edistää tulevaisuuteen suuntautuvia investointeja, joissa keskitytään vihreään ja digitaaliseen siirtymään, jossa on vahva sosiaalinen ja sukupuoliulottuvuus, ottaen myös huomioon NextGenerationEU-välineestä ja SURE tukivälineestä saadut esimerkit. EU:n täytyy ottaa huomioon Ukrainan sodan sosiaalinen ja taloudellinen vaikutus sekä EU:n talouden ohjausjärjestelmän ja uuden geopoliittisen tilanteen välinen yhteys ja lujitettava omaa talousarviotaan uusilla omilla varoilla. Kansalaiset haluavat siirtää painopisteen ihmisten ja pk-yritysten verottamisesta veronkiertäjiin ja suuriin saastuttajiin sekä digijätteihin, ja samalla he haluavat EU:n tukevan jäsenvaltioiden ja paikallisviranomaisten kykyä rahoittaa oma toimintansa ja myös käyttää EU-varoja.

Konferenssin ehdotusten toteuttamiseksi komissio

on jo pannut täytäntöön seuraavat toimenpiteet:

‣yhteisötalouden toimintasuunnitelma, joka raivaa tietä yhteisötalouden organisaatioiden menestykselle ja kasvulle

‣radiolaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun direktiivin tarkistus

‣tiedonanto Kilpailupolitiikka valmiina uusiin haasteisiin

‣EU:n teollisuusstrategian päivitys ja allianssien käynnistäminen seuraavilla aloilla: raaka-aineet, puhdas vety, akut, kiertomuovit, teollisuusdata sekä reuna- ja pilviteknologia, puolijohdeteknologiat, uusiutuvat ja vähähiiliset polttoaineet, päästötön ilmailu, aurinkoenergia sekä EU:n startup-yritysten kansakunnat -käytännesäännöstö, joka edistää yrittäjyyttä allianssien välityksellä

‣vertikaalisten ryhmäpoikkeusasetusten ja -suuntaviivojen tarkistus

‣valtiontukiuudistuksen toimivuustarkastus

‣lyhytaikaisia vientiluottovakuutuksia koskeva tiedonanto

‣aluetukea koskevien suuntaviivojen tarkistus

‣Euroopan yhteistä etua koskevista tärkeistä hankkeista annetun tiedonannon tarkistus

‣eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline (SURE)

‣tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevien puitteiden tarkistus

‣kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttäminen talouspolitiikan EU-ohjausjakson kehykseen

‣TPI-indeksi (Transitions Performance Index), jossa maat järjestetään sen mukaan, miten ne ovat edistyneet kestävyyspyrkimyksissään

‣keskeisiä digitaaliteknologioita sekä älykkäitä verkkoja ja palveluja koskevat eurooppalaiset kumppanuudet, kuten Made in Europe

‣työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva strategiakehys

‣Euroopan innovaationeuvosto, joka on lippulaivaohjelma läpimurtoteknologioiden ja mullistavien innovaatioiden kartoittamiseksi, kehittämiseksi ja laajentamiseksi

‣Fit for Future -foorumi, korkean tason asiantuntijaryhmä, jonka tavoitteena on auttaa yksinkertaistamaan EU:n lainsäädäntöä ja vähentämään siihen liittyviä tarpeettomia kustannuksia

‣Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelma

‣vahvistettu nuorisotakuu

‣Euroopan osaamisohjelma, jolla autetaan yksilöitä ja yrityksiä kehittämään enemmän ja parempia taitoja ja hyödyntämään niitä ja johon sisältyy myös osaamissopimus

‣Alma-aloite (aim, learn, master, achieve), jolla autetaan muita vähemmän mahdollisuuksia saaneita, heikoimmassa asemassa olevia nuoria kotimaassaan pääsemään työmarkkinoille ja löytämään tiensä yhteiskunnassa

‣Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tukikelpoisuusedellytys, jonka mukaan julkisilla elimillä, tutkimusorganisaatioilla ja korkeakouluilla on oltava sukupuolten tasa-arvoa koskeva suunnitelma

‣Women TechEU, uusi aloite naisten johtamien startup-yritysten rahoittamiseksi ja tukemiseksi

‣STE(A)M-julistus sukupuolinäkökohdat huomioon ottavasta STEAM-koulutuksesta, joka mainitaan korkeakouluja koskevassa EU:n strategiassa

‣maaseutusopimus – EU:n maaseutualueiden hallinnon tehostaminen

‣asunnottomuuden torjunnan eurooppalainen foorumi

‣eurooppalainen lapsitakuu, jolla varmistetaan, että kaikilla köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevilla lapsilla Euroopassa on oikeus keskeisiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon, päivähoitoon, koulutukseen, ravitsemukseen ja asuntoon

‣direktiivi riittävistä vähimmäispalkoista

‣sosiaalisen suojelun ja hyvinvointivaltion tulevaisuutta EU:ssa käsittelevä korkean tason työryhmä

‣pk-yritystestit vaikutustenarvioinneissa

‣tutkimusurien uusi eurooppalainen kehys: tavoitteena yhdistää voimat kansallisella ja EU:n tasolla tutkijoiden osaamisen ja alojen välisen liikkuvuuden lujittamiseksi sekä osaamisen tasapainoisen kierron edistämiseksi

‣korjaavat toimet innovaatiokuilun kaventamiseksi ja T&I-valmiuksien kehittämiseksi kehityksessä jälkeen jääneissä maissa

‣vihreä kirja ikääntymisestä

‣komission suositus tehokkaasta työllisyyden aktiivituesta

‣direktiivi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä

‣tiedonanto Oikeudenmukaista ja yksinkertaista verotusta koskeva toimintasuunnitelma elpymisstrategian tueksi

‣arvonlisäverokantojen muuttamista koskeva direktiivi, johon sisältyy myös alennettu arvonlisävero lastentarvikkeiden osalta

kehottaa Euroopan parlamenttia ja/tai neuvostoa hyväksymään viipymättä seuraavat toimenpiteet:

‣direktiivi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta yritysten kestävän ja vastuullisen toiminnan edistämiseksi maailmanlaajuisissa arvoketjuissa

‣yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi

‣alustatyön työolojen parantamista koskeva direktiivi

‣miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisen lujittamista palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla koskeva direktiivi

‣uusia omia varoja koskeva ehdotus

‣sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien asetusten tarkistus

‣direktiivi monikansallisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta unionissa

‣asetus rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen

aikoo esittää ehdotuksia seuraavista toimenpiteistä:

‣talouden ohjausjärjestelmän tarkistaminen

‣vähimmäistoimeentuloa koskeva suositus

‣tietämyksen hyödyntämistä koskeva suositus

‣asbestialtistuksesta työssä annetun direktiivin muuttaminen

‣Euroopan innovaatio-ohjelma, jolla pyritään poistamaan keskeisiä pullonkauloja, jotta innovointia tukevien EU:n toimintapoliittisten aloitteiden ja välineiden vaikutus on mahdollisimman suuri

‣horisontaalisten ryhmäpoikkeusasetusten ja suuntaviivojen tarkistaminen sen selventämiseksi, milloin yritykset voivat tehdä yhteistyötä kilpailijoiden kanssa

‣markkinoiden määritelmää koskevan tiedonannon tarkistaminen

‣yrityskeskittymien valvonta EU:ssa – menettelyjen yksinkertaistamisen jatkaminen

‣vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen tarkistaminen

‣yksinyrittäjien työoloja koskevia työehtosopimuksia koskevat suuntaviivat

‣digitaalinen euro

‣euroseteleiden ja -metallirahojen laillisen maksuvälineaseman soveltamisala ja vaikutukset

‣keskeisiä palveluja koskeva kertomus

‣työaikadirektiivin täytäntöönpanoa koskeva kertomus

‣jakaumavaikutusten arviointia koskevat ohjeet

‣paketti, jolla tähdätään vammaisten henkilöiden työmarkkinatulosten parantamiseen

‣avoimen rahoituksen kehys

‣maksupalveluja koskevien EU:n sääntöjen tarkistaminen

‣vähittäissijoitusstrategia ja -lainsäädäntöpaketti

‣yritysten tuloverotusta Euroopassa koskeva kehys (BEFIT)

‣aloite, jolla puututaan verovilpin ja aggressiivisen verosuunnittelun helpottamiseen osallistuvien mahdollistajien rooliin

‣direktiivi verotusoikeuksien osittaista uudelleenjakoa koskevan OECD:n maailmanlaajuisen sopimuksen täytäntöönpanosta

‣eurooppalaista sosiaaliturvapassia (ESSPASS) koskeva pilottihanke

‣työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskeva aloite

‣työ- ja yksityiselämän tasapainoa, muun muassa vanhempainlomaa, koskevien EU:n oikeuksien soveltaminen, täytäntöönpano ja niitä koskevat tiedotustoimet

‣tiedonanto aivoviennistä ja siihen liittyvä aloite aivotuonnin lisäämiseksi

‣suositus yhteisötalouden perusedellytysten kehittämisestä

‣eurooppalainen hoito- ja hoivastrategia, johon liittyy ehdotus varhaiskasvatusta koskevien Barcelonan tavoitteiden tarkistamisesta ja ehdotus neuvoston suositukseksi pitkäaikaishoidosta

‣uusia omia varoja koskeva toinen ehdotus

‣harjoittelun laatupuitteista annetun neuvoston suosituksen tarkistaminen

aikoo harkita uusia toimia esimerkiksi seuraavilla aloilla:

‣toimenpiteet sellaisten alueiden tukemiseksi, jotka ovat ajautuneet kehitysloukkuun ja joiden kasvu pysyy vähäisenä

‣lisätoimet, joilla teollisuudesta tehdään kestävä, digitaalinen ja selviytymiskykyinen ja vähennetään riippuvuuksia

‣vastaaminen väestörakenteen muutokseen, erityisesti väestön ikääntymiseen ja väkiluvun pienenemiseen

‣yhdennetty lähestymistapa hyvinvoinnin mittaamiseen ja seurantaan BKT:n lisäksi muilla tavoin

‣digitaalisten välineiden ja prosessien käytön laajentaminen ja parantaminen yhtiöoikeudessa

4. EU:N ROOLI MAAILMASSA

Konferenssin tuloksena esitettiin kahdeksan laaja-alaista ehdotusta, jotka koskevat EU:n roolia maailmassa 4 :

17.EU:n riippuvuuden vähentäminen ulkomaisista toimijoista taloudellisesti strategisilla aloilla – Ehdotamme, että EU toteuttaa toimenpiteitä vahvistaakseen riippumattomuuttaan keskeisillä strategisilla aloilla, kuten maataloustuotteissa, strategisissa tuotantohyödykkeissä, puolijohteissa, lääkinnällisissä tuotteissa, innovatiivisissa digitaali- ja ympäristöteknologioissa ja energia-alalla.

18.EU:n riippuvuuden vähentäminen ulkomaisista toimijoista energia-alalla – Ehdotamme, että EU pyrkii saavuttamaan laajemman riippumattomuuden energiantuotannon ja -toimitusten alalla meneillään olevan vihreän siirtymän yhteydessä.

19.Kauppa- ja investointisuhteita koskevien normien määrittely EU:ssa ja sen ulkopuolella – Ehdotamme, että EU vahvistaa kauppa- ja investointisuhteidensa eettistä ulottuvuutta.

20.Ympäristöpolitiikkaa koskevien normien määrittely EU:ssa ja sen ulkopuolella – Ehdotamme, että EU vahvistaa kauppasuhteidensa ympäristöulottuvuutta.

21.Päätöksenteko ja yhteenkuuluvuus unionissa – Ehdotamme, että EU parantaa valmiuksiaan tehdä nopeita ja tehokkaita päätöksiä etenkin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) alalla puhumalla yhdellä äänellä ja toimimalla aidosti globaalina toimijana, jolla on myönteinen asema maailmassa ja jonka toiminnalla on merkitystä reagoitaessa kriiseihin.

22.EU:n avoimuus ja sen suhteet kansalaisiin – Ehdotamme, että EU parantaa erityisesti kansainvälisissä toimissaan, kauppaneuvottelut mukaan lukien, saavutettavuuttaan kansalaisten kannalta parantamalla tiedotusta, valistusta, kansalaisten osallistumista ja toimiensa avoimuutta.

23.EU:n rooli vahvana toimijana maailmassa rauhan ja turvallisuuden alalla – Ehdotamme, että EU jatkaa toimia vuoropuhelun edistämiseksi sekä rauhan ja sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen takaamiseksi ja monenvälisyyden vahvistamiseksi sellaisten pitkäaikaisten EU:n rauhanaloitteiden pohjalta, jotka myötävaikuttivat siihen, että se sai Nobelin palkinnon vuonna 2012, samalla kun vahvistetaan EU:n yhteistä turvallisuutta.

24.EU:n rooli vahvana toimijana maailmassa suhteiden rakentamisen alalla – Ehdotamme, että suhteissaan kolmansiin maihin EU olisi vahva toimija maailmassa suhteiden rakentamisen alalla.

Konferenssin ehdotusten toteuttamiseksi komissio

on jo pannut täytäntöön seuraavat toimenpiteet:

‣kaupunkiliikenteen kehys

‣uudet kriisiajan tilapäiset valtiontukipuitteet

‣Länsi-Balkanin ja Ukrainan siirtymävaiheessa olevia hiilialueita koskeva aloite

‣tukitoimet Ukrainan tutkimus- ja innovointiekosysteemin jälleenrakentamiseksi

‣Länsi-Balkanin alueen innovaatiota, tutkimusta, koulutusta, kulttuuria, nuorisoa ja urheilua koskeva toimintaohjelma, jonka EU:n jäsenvaltiot ja Länsi-Balkanin taloudet ovat käynnistäneet

‣kansainvälistä tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä koskeva EU:n strategia ja tutkimusta ja innovointia koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka käsittää myös eri puolilla maailmaa toimivien samanmielisten kumppaneiden assosioitumisen Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan

‣kansainvälisiä energia-alan toimia koskeva EU:n strategia

‣arktista aluetta koskeva strategia

‣Afrikka-strategia

‣Global Gateway -strategia

‣sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskeva kolmas EU:n toimintasuunnitelma

‣ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva toimintasuunnitelma

‣ihmisarvoista työtä kaikkialla maailmassa koskeva tiedonanto, jossa keskitytään erityisesti lapsityövoiman käytön ja pakkotyön kitkemiseen

‣EU:n standardointistrategia

‣turvallisuus- ja puolustusalan strateginen kompassi

‣tiedonanto yhteisistä puolustushankinnoista

‣Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelma

‣Länsi-Balkania koskeva vihreä toimintaohjelma

‣oikeudenmukaisen energiasiirtymän kumppanuus Etelä-Afrikan kanssa

‣Marokon ja EU:n välinen vihreä kumppanuus

‣eteläisen naapuruston talous- ja investointiohjelma

‣vihreä allianssi Japanin kanssa

‣yhteinen tiedonanto strategisesta kumppanuudesta Persianlahden maiden kanssa

‣kumppanimaiden kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävää yhteistyötä koskevat etenemissuunnitelmat

‣strateginen RebuildUkraine-jälleenrakennussuunnitelma

‣itäisen kumppanuuden politiikka vuoden 2020 jälkeen selviytymiskykyä parantava ja kaikkia hyödyttävä itäinen kumppanuus

‣puolustusalan investointivajeiden analysointi

‣toimintasuunnitelma EU:n ja Ukrainan solidaarisuuskaistoja varten Ukrainan maataloustuotteiden viennin ja EU:n kanssa käytävän kahdenvälisen kaupan helpottamiseksi

‣suositus yhteisestä unionin välineistöstä puolijohdepulan korjaamiseksi ja EU:n mekanismista puolijohde-ekosysteemin seurantaa varten

‣EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvosto

‣EU:n ja Intian kauppa- ja teknologianeuvosto

‣Euroopan laajuisen liikenneverkon laajentaminen Ukrainaan

‣tieliikennesopimukset Ukrainan ja Moldovan kanssa

‣EU:n uusi terrorisminvastainen ohjelma, jossa hahmotellaan EU:n tason toimia terrorismin torjumiseksi ja pyritään paremmin ennakoimaan ja ehkäisemään terroriuhkia, suojelemaan niiltä ja vastaamaan niihin

‣välineistö, jolla voidaan vähentää ulkomaista sekaantumista tutkimukseen ja innovointiin

‣tiedonanto tutkimusta ja innovointia koskevasta globaalista lähestymistavasta

‣kauppapolitiikan uudelleentarkastelu – avoin, kestävä ja määrätietoinen kauppapolitiikka

‣Intian kanssa tehtävää kauppasopimusta koskevien neuvottelujen käynnistäminen uudelleen

‣EU:n ja Japanin digitaalinen kumppanuus

kehottaa Euroopan parlamenttia ja/tai neuvostoa hyväksymään viipymättä seuraavat toimenpiteet:

‣REPowerEU-suunnitelma

‣tiedonanto lyhyen aikavälin toimenpiteistä kaasu- ja sähkömarkkinoilla

‣eurooppalainen siruja koskeva säädös, johon sisältyy Eurooppa-kumppanuuksien perustamista koskevan perussäädöksen muuttaminen

‣asetus sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista

‣ehdotus uudeksi yleiseksi tullietuusjärjestelmäksi

‣ehdotus pakottamistoimien vastaiseksi välineeksi

‣direktiivi varojen takaisinhankinnasta ja menetetyksi tuomitsemisesta

‣EU:n pakotteiden rikkomisen ja kiertämisen lisääminen SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin rikollisuuden aloihin

aikoo esittää ehdotuksia seuraavista toimenpiteistä: 

‣väline Euroopan puolustusteollisuuden voimavarojen vahvistamiseksi yhteisillä hankinnoilla

‣asetus yhteisen Euroopan puolustusalan investointiohjelman perustamisesta

‣kriittisiä raaka-aineita koskeva EU:n lainsäädäntö

‣sisämarkkinoiden hätäapuväline, jonka avulla tulevien kriisien aikana voidaan reagoida nopeasti ja taata tavaroiden ja ihmisten liikkuvuus sekä elintärkeiden tarvikkeiden ja palvelujen jatkuva saatavuus

‣tullin tuki lapsityövoimaa koskevien sääntöjen täytäntöönpanossa

‣indopasifisen alueen strategiassa ilmoitetut digitaaliset kumppanuudet

‣kauppasopimusten vaikutus kestävään kehitykseen – kaupan ja kestävän kehityksen uudelleentarkastelun tulokset

‣äskettäin tehtyjen kauppasopimusten ratifiointi keskeisten suhteiden vakiinnuttamiseksi

‣nuorisotoimintaohjelma EU:n ulkoisessa toiminnassa

‣drooneja ja miehittämättömiä ilma-aluksia koskeva strategia

aikoo harkita uusia toimia esimerkiksi seuraavilla aloilla:

‣uudet toimenpiteet EU:n kokonaisvaltaisen elintarviketurvan parantamiseksi

‣kriittisten lääkkeiden, lääkinnällisten tuotteiden ja ainesosien toimitusketjun häiriönsietokyky ja läpinäkyvyys



5. ARVOT, OIKEUDET, OIKEUSVALTIO JA TURVALLISUUS

Konferenssin tuloksena esitettiin kuusi laaja-alaista ehdotusta arvoista ja oikeuksista, oikeusvaltioperiaatteesta ja turvallisuudesta 5 :

25.Oikeusvaltioperiaate, demokraattiset arvot ja eurooppalainen identiteetti – Pidetään järjestelmällisesti kiinni oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta kaikissa jäsenvaltioissa.

26.Tietosuoja – Taataan suojaavampi ja kansalaislähtöisempi tietojenkäsittelypolitiikka.

27.Tiedotusvälineet, valeuutiset, disinformaatio, faktantarkistus, kyberturvallisuus – Torjutaan disinformaatiota edistämällä edelleen tiedotusvälineiden riippumattomuutta ja moniarvoisuutta sekä medialukutaitoa.

28.Tiedotusvälineet, valeuutiset, disinformaatio, faktantarkistus, kyberturvallisuus (a) – Vahvistetaan EU:n roolia kyberturvallisuusuhkien torjunnassa.

29.Syrjinnän torjunta, tasa-arvo ja elämänlaatu – Toteutetaan toimia elinolojen yhdenmukaistamiseksi kaikkialla EU:ssa ja parannetaan EU:n kansalaisten sosioekonomista elämänlaatua.

30.Eläinten oikeudet, maatalous – Toteutetaan päättäväisiä toimenpiteitä ekologisemman ja ilmastosuuntautuneemman maatalouden edistämiseksi ja takaamiseksi.

Konferenssin ehdotusten toteuttamiseksi komissio

on jo pannut täytäntöön seuraavat toimenpiteet:

‣oikeusvaltiota koskeva vuosikertomus

‣asetus yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi

‣tiedotusaineisto seuraavista aiheista:

ososiaalinen media ja visuaalinen viestintä

omobiililaitteille soveltuvat europa.eu-verkkosivustot (myös Oppisoppi)

oEUvsDisinfo-verkkosivusto

ojulkaisut ja julkaisutoimiston jakamat tiedot

okomission audiovisuaalisten palvelujen portaali

okeskeisiä politiikka-aloitteita koskevat lapsiystävälliset versiot

‣Euroopan tietosuojaneuvoston jatkuva ohjeistus

‣EU:n turvallisuusunionistrategia

‣tehostetut disinformaatiota koskevat käytännesäännöt

‣uusi ”parempi internet lapsille” -aloite

‣eurooppalainen digitaalisen median seurantafoorumi ja mahdollinen alusta

‣elämänlaadun arviointi talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon kuuluvissa kertomuksissa

‣tasa-arvon unioniin liittyvät strategiat, joissa käsitellään sukupuolten tasa-arvoa, hlbtiq-henkilöiden oikeuksia, vammaisuutta, rasismin torjuntaa ja romanien osallistamista

‣EU:n strategia antisemitismin torjumiseksi ja juutalaisen elämäntavan vaalimiseksi

kehottaa Euroopan parlamenttia ja/tai neuvostoa hyväksymään viipymättä seuraavat toimenpiteet:

‣ehdotukset häirintätarkoituksessa nostettujen ilmeisen perusteettomien ja aiheettomien kanteiden (ns. SLAPP-kanteet) torjumiseksi

‣asetus lentomatkustajille annettavaa korvausta ja apua sekä lentoliikenteen harjoittajien korvausvastuuta koskevien sääntöjen muuttamisesta

aikoo esittää ehdotuksia seuraavista toimenpiteistä:

‣medianvapaussäädös

‣eurooppalainen vammaiskortti

‣tasa-arvoelinten roolin ja riippumattomuuden vahvistaminen

‣lainsäädäntöehdotus vanhemmuuden tunnustamisesta eri jäsenvaltioiden välillä

aikoo harkita uusia toimia esimerkiksi seuraavilla aloilla:

‣yhdistyksiä ja voittoa tavoittelemattomia järjestöjä koskeva aloite

‣vuotuinen oikeusvaltiokonferenssi kansalaisten saamiseksi mukaan toimintaan sidosryhmien ohella



6. DIGITALISAATIO

Konferenssin tuloksena laadittiin viisi laaja-alaista ehdotusta digitalisaation hyödyntämiseksi 6 :

31.Digitaalisen infrastruktuurin saatavuus – Tasavertainen pääsy internetiin on jokaisen unionin kansalaisen perusoikeus. Ehdotamme, että Euroopassa kaikilla olisi oltava käytännössä mahdollisuus käyttää internetiä ja digitaalisia palveluja ja että EU:n digitaalisen infrastruktuurin suvereniteettia olisi parannettava.

32.Digitaalinen lukutaito ja osaaminen ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisääjinä – Ehdotamme, että EU varmistaa, että kaikki unionin kansalaiset voivat hyötyä digitalisaatiosta, tarjoamalla heille tarvittavat digitaidot ja mahdollisuudet.

33.Turvallinen ja luotettava digitaalinen yhteiskunta – kyberturvallisuus ja disinformaatio – Ehdotamme, että turvallisen, häiriönkestävän ja luotettavan digitaalisen yhteiskunnan luomiseksi EU:n olisi varmistettava voimassa olevan lainsäädännön tehokas ja nopea täytäntöönpano ja sillä olisi oltava enemmän valtuuksia parantaa kyberturvallisuutta, puuttua laittomaan sisältöön ja kyberrikollisuuteen, torjua valtiosta riippumattomista toimijoista ja autoritaarisista valtioista peräisin olevia kyberuhkia ja palautua niistä sekä puuttua disinformaatioon.

34.Turvallinen ja luotettava digitaalinen yhteiskunta – tietosuoja – Edistämme yksilöiden datasuvereniteettia, parempaa tietoisuutta voimassa olevista tietosuojasäännöistä (EU:n yleinen tietosuoja-asetus) sekä niiden tehokkaampaa täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa omien tietojen henkilökohtaisen valvonnan tehostamiseksi ja tietojen väärinkäytön rajoittamiseksi.

35.Digitaalinen innovointi kestävän yhteisötalouden vahvistajana – Ehdotamme, että EU edistää digitalisaatiotoimenpiteitä, joilla vahvistetaan taloutta ja sisämarkkinoita oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla, lisätään Euroopan kilpailukykyä teknologian ja innovoinnin alalla, tehostetaan kaikenkokoisten yritysten digitaalisia sisämarkkinoita ja tehdään Euroopasta maailmanlaajuinen johtaja digitaalisessa muutoksessa ja ihmislähtöisessä digitalisaatiossa.

Konferenssin ehdotusten toteuttamiseksi komissio

on jo pannut täytäntöön seuraavat toimenpiteet:

‣tiedonanto digitaalisesta vuosikymmenestä

‣Euroopan datastrategia

‣EU:n kyberturvallisuusstrategia

‣maaseudun siirtymistä laajakaistaan koskevat tavoitteet osana Pellolta pöytään -strategiaa

‣jäsennelty vuoropuhelu digitaalisesta koulutuksesta ja osaamisesta

‣digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävä koalitio

‣EU:n koodausviikko

‣tuki työmarkkinaosapuolten keskusteluille esimerkiksi etätyöhön ja oikeuteen olla tavoittamattomissa liittyvistä toimista

‣Euroopan kyberturvallisuuden tutkimus- ja osaamiskeskus

‣suositus 5G-kyberturvallisuudesta

‣suositukset yksilöllisistä oppimistileistä ja mikrotutkinnoista

‣yhteenliitettävyysvälineistö

‣direktiivi elektronisten laitteiden latausporteista

‣eurooppalainen lohkoketjupalveluinfrastruktuuri

‣datahallintosäädös

‣digipalvelusäädös

‣digimarkkinasäädös

‣Wifi4EU-aloite

‣6G-tutkimus- ja innovointityöohjelma

‣direktiivi toimenpiteistä yhteisen korkean kyberturvatason varmistamiseksi koko unionissa (tarkistettu verkko- ja tietoturvadirektiivi)

‣EU:n salauksenpurkufoorumin, eurooppalaisen sisäisen turvallisuuden innovaatiokeskuksen ja Euroopan kyberturvallisuusatlaksen kaltaiset hankkeet

‣kielidata-avaruus, jolla luodaan yhteentoimiva ja kilpailukykyinen eurooppalainen datatalous resurssien julkista ja yksityistä uudelleenkäyttöä varten

‣verkkopalvelujen saavutettavuutta koskevan direktiivin tarkistus

‣koordinoidun tekoälysuunnitelman tarkistus

‣tiedonanto eurooppalaisesta lähestymistavasta tekoälyn alalla

kehottaa Euroopan parlamenttia ja/tai neuvostoa hyväksymään viipymättä seuraavat toimenpiteet:

‣julistus digitaalisista oikeuksista ja periaatteista

‣toimintapoliittinen ohjelma polku digitaaliselle vuosikymmenelle

‣asetus yksityiselämän kunnioittamisesta ja henkilötietojen suojasta sähköisessä viestinnässä (sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus)

‣ehdotus direktiiviksi, jolla parannetaan kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä – kaikki uhat kattavat lähestymistapa, jolla tuetaan jäsenvaltioiden kriittisten toimijoiden kykyä torjua häiriötilanteita, säilyttää toimintakykynsä ja toipua häiriöistä

‣asetus finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä (DORA-asetus)

‣tekoälysäädös

‣asetus eurooppalaisesta digitaalisesta identiteetistä

‣datasäädös, jolla varmistetaan oikeudenmukaisuus datan arvon jakamisessa datatalouden toimijoiden kesken ja edistetään datan saatavuutta ja käyttöä

‣asetus unionin turvallisten yhteyksien ohjelmasta – suunnitelma EU:n maailmanlaajuisen turvallisen avaruusratkaisuihin perustuvan viestintäjärjestelmän kehittämisestä

‣suositus perustaa yhteinen kyberturvallisuusyksikkö torjumaan kehittyneiden ja koordinoitujen toimien avulla kyberhäiriötilanteita, jotka ovat yhä lisääntymässä ja vaikuttavat niin julkisiin palveluihin kuin yrityksiin ja ihmisten elämään eri puolilla EU:ta

‣asetus ja direktiivi EU:n rajat ylittävän oikeudellisen yhteistyön ja siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisiin asioihin liittyvän oikeussuojan saatavuuden digitalisoinnista

‣asetus yhteisten tutkintaryhmien toimintaa tukevan yhteistyöalustan perustamisesta

‣asetus digitaalisten tietojen vaihdosta valtioiden rajat ylittävissä terrorismitapauksissa

‣asetus kryptovaroista

‣direktiivi älykkäistä liikennejärjestelmistä

‣asetus yhtenäisestä eurooppalaisesta ilmatilasta

aikoo esittää ehdotuksia seuraavista toimenpiteistä:

‣Euroopan kyberresilienssisäädös

‣laajakaistayhteyksien kustannusten vähentämisestä annetun direktiivin tarkistus

‣laajakaistaverkostojen valtiontukisääntöjen tarkistus

‣suositus digitaalisten taitojen koulutustarjonnan parantamisesta

‣suositus digitaalisen koulutuksen mahdollistavista tekijöistä

‣Euroopan unionin yhteinen kanta radio-ohjesäännön muuttamisesta maailman radioviestintäkonferenssissa 2023 (WRC), jotta edistetään esteetöntä viestintää kaikkialla EU:ssa

‣eurooppalainen digitaalisten taitojen todistus (EDSC)

‣tekoäly ja vastuuvelvollisuuskysymykset

‣digitaalista oikeudenmukaisuutta koskevan EU:n kuluttajalainsäädännön toimivuustarkastus

‣tuotevastuudirektiivin tarkistus

‣ehdotus EU:n hallitusten yhteentoimivuusstrategiaksi

‣energiajärjestelmien digitalisointia ja digitaalisen infrastruktuurin energiankäyttöä koskeva toimintasuunnitelma

‣GreenData4All – ympäristöä koskevia geospatiaalisia tietoja ja ympäristötiedon saatavuutta koskevat päivitetyt säännöt

‣aloite alv:stä digiaikana

aikoo harkita uusia toimia esimerkiksi seuraavilla aloilla:

‣EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) täytäntöönpanon laajentaminen niin, että kiinnitetään huomiota esimerkiksi asetuksen soveltamisen hallinnollisiin menettelyihin valtioiden rajat ylittävissä tapauksissa, lisätään tiedotusta tietosuojasäännöistä ja suostumuksesta sekä siitä, miten tietoja käytetään

‣eurooppalaisen digitaalisen identiteetin jatkokehittäminen ja esimerkiksi valtioiden rajat ylittävien liiketoimien helpottaminen

‣eurooppalainen matkailun ja liikkuvuuden data-alue

‣eurooppalainen viitekehys digitalisaation ympäristövaikutusten mittaamiseen ja arviointiin sekä niistä yleisölle tiedottamiseen

‣kuluttajansuojalainsäädännön parempi täytäntöönpano

‣kuluttajariitojen ratkaisun vaihtoehtoiset menetelmät

‣aloitteet eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymiin perustuvan digitaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi

‣monikielisen ulottuvuuden jatkokehittäminen EU:n digitalisaation yhteydessä

‣verkkoetikettiä ja verkon käyttäjien oikeuksia käsittelevä perusohjelma

‣tekoälyä koskevat standardointitoimet

‣EU:n koordinoitua pimeän verkon seurantaa koskeva valmistelutoimi



7.EUROOPPALAINEN DEMOKRATIA

Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi laati viisi eurooppalaista demokratiaa koskevaa laaja-alaista ehdotusta 7 . Se kehotti EU:ta seuraaviin toimiin:

36.Kansalaisille tiedottaminen, kansalaisten osallistuminen ja nuoret – Lisätään kansalaisten ja nuorten osallistumista demokratiaan Euroopan unionin tasolla, jotta voidaan kehittää ”kokonaisvaltainen kansalaiskokemus” eurooppalaisille, varmistaa, että heidän äänensä tulee kuulluksi myös vaalien välisinä aikoina ja että osallistuminen on tuloksellista. Sen vuoksi olisi harkittava kunkin aiheen kannalta tarkoituksenmukaisinta osallistumisen muotoa.

37.Kansalaisille tiedottaminen, kansalaisten osallistuminen ja nuoret (a) – Tehdään Euroopan unionista ymmärrettävämpi ja saavutettavampi ja lujitetaan yhteistä eurooppalaista identiteettiä.

38.Demokratia ja vaalit – Lujitetaan eurooppalaista demokratiaa vahvistamalla sen perustuksia, lisäämällä osallistumista Euroopan parlamentin vaaleihin, edistämällä ylikansallista keskustelua EU-kysymyksistä ja varmistamalla vahva yhteys kansalaisten ja heidän vaaleilla valittujen edustajiensa välillä.

39.EU:n päätöksentekoprosessi – Parannetaan EU:n päätöksentekoprosessia, jotta voidaan varmistaa EU:n toimintakyky, ottaen samalla huomioon kaikkien jäsenvaltioiden edut ja takaamalla läpinäkyvä ja ymmärrettävä prosessi kansalaisille.

40.Toissijaisuusperiaate.

Konferenssin ehdotusten toteuttamiseksi komissio

on jo pannut täytäntöön seuraavat toimenpiteet:

‣Euroopan demokratiatoimintasuunnitelma

‣katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2020:

‣vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia

‣yhteydenpidon tehostaminen kansalaisiin Kerro mielipiteesi -portaalin, eurooppalaisen kansalaisaloitteen ja muiden kansalaisosallistumisen muotojen kautta

‣parempaa sääntelyä koskeva tiedonanto ja siihen liittyvät tarkistetut suuntaviivat ja parannettu välineistö

‣suositus toimittajien suojelusta, turvallisuudesta ja voimaannuttamisesta

‣mediapalvelu (perinteinen ja uusi media), joka tarjoaa tietoa EU:n aloitteista ja toimista median edustajille Brysselissä ja kaikissa jäsenvaltioissa

‣Euroopan komission edustustot

‣Europe Direct -toimistojen verkosto

‣erityisesti nuorille eurooppalaisille suunnatut EU-toimielinten yhteiset tiedotuskampanjat

‣hyvän hallintotavan säännöstö

‣Europe Direct -yhteyspiste, jolle kansalaiset voivat esittää EU:hun liittyviä kysymyksiä 24 virallisella EU-kielellä sekä muun muassa ukrainaksi

‣Euroopan rakentaminen paikallisvaltuutettujen kanssa -pilottihanke, jonka avulla paikallishallinnon valtuutetut voivat viestiä EU-asioista

‣merkityksellistä ja eettistä viestintää koskevat tutkimushankkeet

‣kansalaisten osallistuminen tutkimukseen yhtenä Horisontti Eurooppa -ohjelman periaatteena ja toiminnallisena tavoitteena

‣Yhteisen tutkimuskeskuksen johtama komission osallistavan ja keskustelevan demokratian osaamiskeskus

‣eTranslation-palvelu helpottamassa viestintää kaikilla EU:n virallisilla kielillä

‣verkkosisällön saavutettavuutta koskeva toimintasuunnitelma, jolla varmistetaan, että kaikki komission verkossa julkaisema tieto on vammaisten henkilöiden saatavilla

‣Globaali Eurooppa -välineen ihmisoikeus- ja demokratiaohjelma

‣lasten osallistumisfoorumi, joka yhdistää olemassa olevat lasten osallistumismekanismit paikallisella, kansallisella ja EU:n tasolla ja ottaa lapset mukaan EU:n päätöksentekoon

‣Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, klusteri 2 – demokratiaa ja hallintoa koskeva innovatiivinen tutkimus sekä monitasoista, monikielistä ja multimodaalista kansalaiskeskustelua EU:n tasolla edistäviä menetelmiä koskevat tutkimushankkeet

‣demokratian tulevaisuutta edistävien innovatiivisten ratkaisujen verkosto

‣pilottimallit kohdennettuja keskusteluja ja yhteisiä luomisprosesseja varten tiettyjen EU:n toimintapolitiikkojen alalla

kehottaa Euroopan parlamenttia ja/tai neuvostoa hyväksymään viipymättä seuraavat toimenpiteet:

‣ehdotus poliittisen mainonnan läpinäkyvyydestä ja kohdentamisesta

‣ Euroopan tason poliittisten puolueiden rahoitusta koskevan asetuksen tarkistaminen

‣liikkuvien EU:n kansalaisten vaalioikeuksista Euroopan parlamentin vaaleissa annetun neuvoston direktiivin tarkistus

‣liikkuvien EU:n kansalaisten vaalioikeuksista kunnallisvaaleissa annetun neuvoston direktiivin tarkistus

aikoo esittää ehdotuksia seuraavista toimenpiteistä:

‣katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2023

‣ajan ja resurssien varaaminen kansalaispaneelien järjestämiseen, jotta voidaan syventää tiettyjä keskeisiä teemoja ja auttaa valmistelemaan erityisen tärkeitä aloitteita ja saada palautetta ennen lainsäädäntöprosessin käynnistämistä

‣pienempien kohdennettujen keskustelu- tai yhteiskehittämis-/yhteissuunnitteluprosessien järjestäminen suppeammassa mittakaavassa, jotta tiettyihin toimintapoliittisiin kysymyksiin voidaan puuttua kustannustehokkaammin ja ripeämmin

‣johdonmukainen ja mielekäs lähestymistapa, jolla varmistetaan nuorten osallistuminen poliittiseen päätöksentekoon siten, että he osallistuvat järjestelmällisesti kansalaispaneeleihin ja pienempiin keskusteluprosesseihin, ja erityishuomion kiinnittäminen suunniteltujen toimintapolitiikkojen vaikutuksiin nuoreen sukupolveen

‣Euroopan komission ”Kerro mielipiteesi” -portaalin jatkokehittäminen, jotta se olisi entistä helpommin kaikkien käytettävissä ja tarjoaisi kattavasti tietoa kaikista komission käytössä olevista kansalaisten osallistamismekanismeista. Tulevaisuuskonferenssialustalla käydyn keskustelun, muiden nk. kansalaisteknologiaan liittyvien toimintojen ja verkossa järjestettävien osallistavien tapahtumien integrointi Kerro mielipiteesi -portaaliin

‣verkossa ja sen ulkopuolella tapahtuvan vuorovaikutuksen tehostaminen ja kansalaisten osallistumisen edistäminen paikallisesti

‣kansalaiskeskeisen tiedotuksen ja viestinnän sisällyttäminen koko päätöksentekoprosessiin aktiivisen kansalaisuuden ja demokraattisen osallistumisen edistämiseksi – myös Euroopan parlamentin vaalien edellä – EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden kaikkien tasojen ja kansalaisyhteiskunnan jaetun vastuun hengessä

‣selkeän kielen käyttäminen kaikessa julkisessa viestinnässä, niin että kieli on mukautettu eri kohdeyleisöille tarkoitettuihin viestintäkanaviin ja -muotoihin

‣uuden järjestelmän ja kansalaisille suunnatun julkisen portaalin kehittäminen asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen esittämistä ja käsittelyä varten

‣Europe Direct -keskusten jatkokehittäminen paikallisiksi EU:n yhteyskeskuksiksi

aikoo harkita uusia toimia esimerkiksi seuraavilla aloilla:

‣kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden valmiuksien kehittäminen, jotta voidaan käynnistää uuden sukupolven hajautettuja kansalaisvuoropuheluja, jotka perustuvat keskusteleviin lähestymistapoihin

‣kansalaisten osallistumista koskevan eurooppalaisen peruskirjan laatiminen – peruskirja on suunnattu kaikille niille, jotka osallistuvat kansalaisten osallistamiseen tähtääviin toimiin tai järjestävät niitä, ja sillä edistetään kansalaisten onnistuneen osallistumisen kannalta keskeisiä yleisperiaatteita

‣EU-kansalaisuuden tekeminen kansalaisille konkreettisemmaksi muun muassa vahvistamalla EU-kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia ja tarjoamalla siitä luotettavaa ja helposti saatavilla olevaa tietoa

‣eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa laaditun opetusmateriaalin edistäminen komission Oppisoppi-sivustolla ja aktiivisen kansalaisuutta ja medialukutaitoa edistävän uuden opetusmateriaalin kehittäminen

‣EU:n päätöksenteon avoimuuden parantaminen antamalla kansalaistarkkailijoille mahdollisuus seurata tiiviisti päätöksentekoprosessia. Euroopan parlamentti, komissio ja EU:n neuvosto voisivat yhdessä kutsua tällaisia edustajia tarkkailemaan tiettyjä EU:n toimielinten välisiä päätöksentekoprosesseja, jotka koskevat laajempaa kiinnostusta herättäviä aiheita. Tarkkailijat voisivat raportoida prosessin etenemisestä muille kansalaisille.



8. MUUTTOLIIKE

Konferenssin tuloksena laadittiin viisi laaja-alaista ehdotusta muuttoliikkeestä 8 :

41.Laillinen muuttoliike – EU:n roolin vahvistaminen laillisen muuttoliikkeen alalla.

42.Laiton muuttoliike – EU:n roolin vahvistaminen kaikenlaisen laittoman muuttoliikkeen torjunnassa ja Euroopan unionin ulkorajojen suojelun tehostaminen ihmisoikeuksia kunnioittaen.

43.Laiton muuttoliike (a) – Maahanmuuttajien alkuvastaanottoa koskevien yhteisten sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa.

44.Turvapaikka-asiat, kotouttaminen – EU:n roolin vahvistaminen ja Euroopan turvapaikkajärjestelmän uudistaminen yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteiden pohjalta.

45.Turvapaikka-asiat, kotouttaminen (a) – Kotouttamispolitiikkojen parantaminen kaikissa jäsenvaltioissa.

Konferenssin ehdotusten toteuttamiseksi komissio

on jo pannut täytäntöön seuraavat toimenpiteet:

‣säädökset koheesiopoliittisista tukitoimista Euroopan pakolaisten auttamiseksi

‣tilapäistä suojelua koskevan direktiivin aktivointi Venäjän sotaa Ukrainaa vastaan pakenevien henkilöiden auttamiseksi

‣EU:n sinistä korttia koskeva direktiivi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten

‣asetus eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta

‣kattavat ja molempia osapuolia hyödyttävät kumppanuudet keskeisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen mukaisesti

‣uudistettu maahanmuuttajien salakuljetuksen vastainen EU:n toimintasuunnitelma

‣uusi Välimeren alueen toimintaohjelma

‣asetus EU:n turvapaikkavirastosta

‣kotouttamista ja osallisuutta koskeva toimintasuunnitelma 2021–2027

‣Schengen-alueen tulevaisuutta koskeva strategia

‣vapaaehtoista paluuta ja uudelleenkotouttamista koskeva EU:n strategia

‣tiedonanto osaajien ja lahjakkuuksien houkuttelemisesta EU:hun

kehottaa Euroopan parlamenttia ja/tai neuvostoa hyväksymään viipymättä seuraavat toimenpiteet:

‣uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus

‣osaamispaketti – pitkään oleskelleita koskeva direktiivi ja yhdistelmälupadirektiivi

‣Schengenin rajasäännöstö

‣asetus toiminnasta muuttoliikkeeseen ja turvapaikanhakuun liittyvissä välineellistämistilanteissa

‣muutettu turvapaikkamenettelyasetus

‣uudelleenlaadittu vastaanotto-olosuhteita koskeva direktiivi

‣turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetus

‣asetus ihmiskauppaa tai maahanmuuttajien salakuljetusta helpottavien tai harjoittavien liikenteenharjoittajien vastaisista toimenpiteistä

aikoo esittää ehdotuksia seuraavista toimenpiteistä:

‣muuttoliikettä koskeva EU:n laajuinen tiedotuskampanja

‣monivuotinen tiedotuskampanja EU:n taitoprofiilivälineen näkyvyyden parantamiseksi kolmansien maiden kansalaisille

aikoo harkita uusia toimia esimerkiksi seuraavilla aloilla:

‣työllisyyteen ja työvoimapulaan puuttuminen geopoliittinen tilanne huomioon ottaen

‣ihmiskaupan vastaisen lainsäädännön arviointi ja tarvittaessa sen tarkistamisen ehdottaminen

‣ensivastaanottoa koskevan työn tehostaminen



9. KOULUTUS, KULTTUURI, NUORISO JA URHEILU

Konferenssin tuloksena laadittiin neljä laaja-alaista ehdotusta, jotka koskevat koulutusta, kulttuuria, nuorisoa ja urheilua 9

46.Koulutus – EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi pyrittävä luomaan vuoteen 2025 mennessä osallistava eurooppalainen koulutusalue, jossa kaikilla kansalaisilla, myös maaseudulla ja syrjäisillä alueilla, on yhtäläinen pääsy laadukkaaseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen.

47.Euroopan nuorisokysymykset – EU:n ja sen jäsenvaltioiden on keskityttävä nuorten erityistarpeisiin kaikilla asiaankuuluvilla politiikanaloilla, myös Euroopan unionin aluepolitiikassa, jotta heille voidaan tarjota parhaat mahdolliset olosuhteet opiskelulle ja työskentelylle sekä itsenäisen elämän aloittamiselle samalla kun heidät otetaan mukaan demokraattiseen toimintaan ja päätöksentekomenettelyihin, myös Euroopan tasolla. Nuorisojärjestöillä on tässä keskeinen rooli.

48.Kulttuuri ja vaihto-ohjelmat – Vaihtokulttuurin edistämiseksi ja eurooppalaisen identiteetin ja eurooppalaisen monimuotoisuuden vaalimiseksi eri aloilla jäsenvaltioiden olisi Euroopan unionin tuella edistettävä eurooppalaista vaihtoa eri aloilla, edistettävä monikielisyyttä, luotava mahdollisuuksia jakaa eurooppalaisia kulttuureja, suojeltava Euroopan kulttuuriperintöä ja kulttuuria sekä toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että kulttuurialan ammattilaisia suojellaan riittävästi EU:n tasolla.

49.Urheilu – Urheilu on yhteiskunnan kannalta oleellista arvojemme puolustamiseksi, terveen elämän ja terveen ikääntymisen varmistamiseksi, vaihtokulttuurin edistämiseksi ja myös Euroopan kulttuuriperinnön monimuotoisuuden juhlistamiseksi.

Konferenssin ehdotusten toteuttamiseksi komissio

on jo pannut täytäntöön seuraavat toimenpiteet:

‣tiedonanto eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä

‣korkeakouluja koskeva EU:n strategia

‣suositus yhteyksien luomisesta tehokkaan eurooppalaisen korkea-asteen koulutusyhteistyön tukemiseksi – suosituksessa esitetään toimia, joilla vuoden 2024 puoliväliin mennessä helpotetaan rajat ylittäviä opintoja ja yhteistyötä, esimerkiksi yhdessä luotuihin eurooppalaisiin kriteereihin perustuvia yhteistutkintoja

‣digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma (2021–2027)

‣suositus ammatillisesta koulutuksesta

‣eurooppalaisen koulutusalueen portaali, jonka avulla rakennetaan kestävämpiä ja osallistavampia koulutusjärjestelmiä

‣suositus pienistä osaamiskokonaisuuksista (mikrotutkinnoista)

‣toimenpiteet Eures-verkoston ja Europassin välisen synergian lisäämiseksi, Eures-verkoston jäsen-/kumppanipohjan laajentaminen, täysimittainen ansioluetteloiden ja avointen työpaikkojen vaihto sekä työnhakijoiden ja työpaikkojen automatisoitu yhteensaattaminen

‣opettajien välinen vaihtotoiminta (eTwinning, School Education Gateway, European School Education Platform)

‣ilmastoasioita edistävän koulutuksen koalitio

‣suositus monimuoto-oppimisesta laadukkaan ja osallistavan perus- ja keskiasteen koulutuksen edistämiseksi

‣Euroopan nuorison teemavuosi 2022

‣nuorten vapaaehtoistoimintaa koskeva suositus, joka helpottaa nuorten kansainvälistä vapaaehtoistoimintaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa

‣lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia

‣laadukkaita varhaiskasvatusjärjestelmiä koskevan suosituksen arviointi

‣vuotuinen Euroopan urheiluviikko, BeActive- ja BeInclusive-kampanjat

‣HealthyLifestyle4All-kampanja, jolla pyritään nivomaan urheilu ja aktiivinen elämäntapa osaksi muun muassa terveyteen ja elintarvikkeisiin liittyviä toimintapolitiikkoja ja saamaan viranomaiset ja urheiluliike lupautumaan mukaan tähän toimintaan

‣suositus yhteisestä eurooppalaisesta kulttuuriperinnön data-avaruudesta

‣kulttuuriperintöön liittyvä vertaisoppimisohjelma kunnille ja alueille

‣Voices of Culture – jäsennelty vuoropuhelu kulttuurialan kanssa

‣suositus vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä koskevasta oppimisesta

‣kouluhyvinvointia käsittelevän asiantuntijaryhmän perustaminen

aikoo esittää ehdotuksia seuraavista toimenpiteistä:

‣”Tie koulumenestykseen” -suositus, jossa keskitytään tukemaan koululaisia, joilla on ongelmia perustaitojen hankkimisessa, kehittämään toisen asteen koulutuksen päättötodistusta ja vähentämään koulunkäynnin ennenaikaisesti päättäneiden nuorten osuutta

‣EU:n kouluhedelmä-, -vihannes- ja -maitojärjestelmän uudelleentarkastelu

‣tiedeaineiden opiskeluun kannustava tiedotuskampanja

‣Eures-verkoston näkyvyyttä lisäävä monivuotinen tiedotuskampanja

‣oppimiseen liittyvän liikkuvuuden kehyksen päivittäminen

aikoo harkita uusia toimia esimerkiksi seuraavilla aloilla:

‣koulutukseen liittyvän tiedon kokoamiseen ja vaihtamiseen käytettävän tietofoorumin jatkokehittäminen

(1)

 Näihin kuuteen ehdotukseen sisältyy yhteensä 57 erityistoimenpidettä.

(2)

Näihin neljään ehdotukseen sisältyy yhteensä 24 erityistoimenpidettä.

(3)

Näihin kuuteen ehdotukseen sisältyy yhteensä 61 erityistoimenpidettä.

(4)

Näihin kahdeksaan ehdotukseen sisältyy yhteensä 42 erityistoimenpidettä.

(5)

Näihin kuuteen ehdotukseen sisältyy yhteensä 24 erityistoimenpidettä.

(6)

Näihin viiteen ehdotukseen sisältyy yhteensä 40 erityistoimenpidettä.

(7)

Näihin viiteen ehdotukseen sisältyy yhteensä 35 erityistoimenpidettä.

(8)

Näihin viiteen ehdotukseen sisältyy yhteensä 16 erityistoimenpidettä.

(9)

Näihin neljään ehdotukseen sisältyy yhteensä 24 erityistoimenpidettä.