EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 5.8.2022
COM(2022) 389 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
Vuosikertomus Euroopan unionin toiminnasta tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alalla sekä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja Horisontti 2020 -puiteohjelman seurannasta vuonna 2021
1.Taustaa
Tämä kertomus on laadittu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 190 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 7 artiklan sekä tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695 50 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelman perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (Euratom) 2021/765 12 artiklan mukaisesti. Kertomuksessa esitetään vuonna 2021 toteutetut EU:n keskeiset tutkimus- ja innovointitoimet ja kuvaus Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, Horisontti 2020 -ohjelman ja Euratom-ohjelman seurannasta. Se ei kata kaikkia toimia.
2.Poliittinen tausta ja toimintapolitiikan kehitys
EU:n tutkimus- ja innovointi- eli T&I-toimissa keskityttiin myös vuonna 2021 torjumaan covid-19-pandemiaa ja lieventämään sen vaikutuksia eurooppalaiseen yhteiskuntaan ja talouteen. Pandemian jälkeisen elpymisen vauhdittamiseksi EU:ssa otettiin käyttöön elpymis- ja palautumistukiväline (josta asetetaan saataville 800 miljardia euroa lainoina ja avustuksina).
Vuonna 2021 käynnistettiin Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, joka on EU:n tutkimusta ja innovointia koskeva lippulaivaohjelma nykyisessä, vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä. Sen budjetti on 95,5 miljardia euroa, ja sitä täydennetään elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettävällä 5,4 miljardin euron rahoituksella.
2.1.Covid-19-pandemia
Komissio investoi edelleen rokotteita ja hoitomenetelmiä koskevaan tutkimukseen ja innovointiin, erityisesti uusien muunnoksien ilmaantumista silmällä pitäen. Edellisen tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman eli Horisontti 2020 -ohjelman loppuun mennessä koronavirukseen liittyvää tutkimusta oli rahoitettu 872,18 miljoonalla eurolla. Rahoitus kattoi muun muassa diagnostiikkaa, hoitomenetelmiä, rokotteita, epidemiologiaa, epidemiavalmiutta ja epidemioiden torjuntaa, sosioekonomisia seikkoja, mielenterveyspalveluita ja tuotanto- ja digitaaliteknologiaa koskevan tutkimuksen sekä tämän tutkimustyön mahdollistavat rakenteet ja tietolähteet. Tämä työ näkyi useissa toimissa:
·HERA-paketti hyväksyttiin. Paketti koostuu EU:n terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen (HERA) perustamisesta annetusta tiedonannosta (syyskuu 2021), HERAn perustamisesta annetusta komission päätöksestä ja ehdotuksesta neuvoston asetukseksi toimenpidekehyksestä kriisin kannalta olennaisten lääketieteellisten vastatoimien saatavuuden varmistamiseksi kansanterveysuhan ilmetessä unionin tasolla . Seuraavien kuuden vuoden aikana Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta osoitetaan 1,7 miljardia euroa HERAn tavoitteiden saavuttamiseen.
· Tiedonannon HERA Incubator: varautuminen yhdessä covid-19-muunnosten aiheuttamaan uhkaan (helmikuu 2021) tavoitteena on torjua SARS-CoV-2-viruksen uusien muunnosten nopeaa leviämistä.
· Tiedonannossa Covid-19:n hoitokeinoja koskeva EU:n strategia (toukokuu 2021) selvennettiin, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelman investoinneilla tuetaan rokote- ja lääkekokeita.
·Tiedonannossa Covid-19-pandemiasta tähän asti saadut kokemukset (kesäkuu 2021) luetellaan kymmenen opetusta, joista yhden mukaan ”[y]leiseurooppalainen lähestymistapa on olennaisen tärkeä kliinisen tutkimuksen nopeuttamiseksi, laajentamiseksi ja tehostamiseksi”.
·Joulukuun 17. päivänä 2021 järjestettiin covid-19:ää käsittelevä ’research to policy action’ -vuoropuhelu, jonka tarkoituksena oli edistää omikronmuunnosta koskevaa tutkimusta.
· Euroopan covid-19-dataportaalin kasvu jatkui. Portaali sisältää tällä hetkellä lähes 10 miljoonaa tietuetta eri tietotyypeistä, mukaan lukien yli 4,5 miljoonaa viruksen genomia ja yli 4,3 miljoonaa käsittelemätöntä virussekvenssiä.
· EU:n covid-19-manifestin , jonka tavoitteena on maksimoida tutkimustulosten hyödyntäminen, voimassaoloaikaa jatkettiin.
2.2.Vihreä ja digitaalinen siirtymä
Eurooppalaisen ilmastolain (kesäkuu 2021) voimaantulon myötä tavoitteista, joiden mukaan kasvihuonekaasujen nettopäästöt vähennetään nollaan vuoteen 2050 mennessä ja päästöjä vähennetään vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä, tuli EU:ssa oikeudellisesti sitovia. Komissio hyväksyi vuoden 2021 heinäkuussa 55-valmiuspaketin , jolla EU:n ilmasto-, energia-, maankäyttö-, liikenne- ja veropolitiikoille luodaan tavoitteiden saavuttamista koskevat valmiudet. Näihin tavoitteisiin lukeutuu tavoite, jonka mukaan 35 prosenttia Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman tutkimus- ja innovointirahoituksesta käytetään vihreisiin investointeihin. Energian osalta 55-valmiuspaketin päätavoitteet ovat seuraavat:
·Vauhditetaan energiatehokkuustoimia kaikilla aloilla.
·Tehdään rakennusten perusparannuksista ja uusien rakennusten päästöttömyydestä pakollista vuoteen 2030 mennessä.
·Edistetään uusiutuvan energian käyttöönottoa siten, että uusiutuvat energialähteet kattavat vähintään 40 prosenttia energian kulutuksesta vuoteen 2030 mennessä.
Energiaunionin tilaa koskevan kuudennen katsauksen yhteydessä julkaistiin puhtaan energian teknologioiden kilpailukykyä koskeva kertomus, joka osoittaa, että EU pysyy puhtaan energian tutkimuksen eturintamassa.
EU:n kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian täytäntöönpanoon sisältyi vuonna 2021 useita säädösehdotuksia osana 55-valmiuspakettia (esim. vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva asetus , ReFuelEU Aviation- ja FuelEU Maritime -aloitteet) sekä joulukuussa esitettyä tehokasta ja vihreää liikkuvuutta koskevaa pakettia (esim. Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan asetuksen ja älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevan direktiivin tarkistukset, EU:n uusi kaupunkiliikenteen kehys ).
Tiedonannolla Kestävä hiilen kierto (joulukuu 2021) edistettiin tutkimusta ja innovointia, jonka tavoitteena on lisätä hiilipoistoja ja hiilen varastointia ilmakehästä.
Vuonna 2021 hyväksyttiin EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (helmikuu 2021). Strategiassa korostetaan tieteen roolia, ja sen tavoitteena on valmistautua ilmastonmuutoksen väistämättömiin vaikutuksiin ja muuttaa yhteiskunta ilmastonmuutoksen kestäväksi vuoteen 2050 mennessä.
EU investoi vuonna 2021 ensimmäistä kertaa EU:n päästökauppajärjestelmän innovaatiorahaston käyttöönoton jälkeen yli 1,1 miljardia euroa seitsemään innovatiiviseen hankkeeseen, joiden tavoitteena on tuoda läpimurtoteknologioita markkinoille seuraavilla aloilla: i) energiaintensiiviset teollisuudenalat, ii) vety, iii) hiilidioksidin talteenotto, käyttö ja varastointi ja iv) uusiutuva energia.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ympäristöulottuvuutta tuettiin myös vuonna 2021 hyväksymällä useita aloitteita biodiversiteettistrategian (kuten metsästrategia ja maaperästrategia), saasteettomuustoimintasuunnitelman ja kiertotalouden toimintasuunnitelman puitteissa. Näitä toimintapoliittisia aloitteita tuettiin vuonna 2021 Horisontti Eurooppa -puiteohjelman aihepiirien mukaisesti esitetyllä tutkimuksella.
Lisäksi hyväksyttiin sopimus yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta (joulukuu 2021) sekä luomun toimintasuunnitelma , jossa tutkimuksella ja innovoinnilla on merkittävä rooli. Tutkimus ja innovointi on tärkeää myös hiiliviljelyn kehittämisessä tiedonannon Kestävä hiilen kierto mukaisesti.
Komissio antoi ehdotuksen neuvoston suositukseksi oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen , ja neuvosto hyväksyi ehdotuksen 16. kesäkuuta 2022. Suosituksessa jäsenvaltiot sitoutuvat ottamaan kansallisten olosuhteidensa mukaisesti käyttöön kattavia toimenpidekokonaisuuksia, joilla varmistetaan, että vihreä siirtymä on oikeudenmukainen ja osallistava.
Tiedonannossa uudesta lähestymistavasta kestävään siniseen talouteen EU:ssa (toukokuu 2021) keskitytään vihreään elpymiseen kohti sinistä taloutta siten, että EU:n sinistä taloutta muutetaan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi. Tiedonannossa korostetaan tutkimuksen ja innovoinnin merkitystä tämän muutoksen aikaansaamisessa.
Marie Skłodowska-Curie ‑toimia koskeva vihreä peruskirja edistää tutkimustoiminnan kestävää toteuttamista. Se on kaikille rahoitusta saaville yksityishenkilöille ja laitoksille tarkoitettu hyvien käytäntöjen opas.
Komissio antoi ehdotuksen ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle” ‑ohjelmasta , jossa asetetaan konkreettiset digitalisaatiotavoitteet, jotka EU:n odotetaan saavuttavan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi ehdotuksella perustetaan komission ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyösykli, jolla luodaan puitteet sellaisten monikansallisten hankkeiden kehittämiselle, joita yksikään jäsenvaltio ei voisi kehittää yksin (esim. suurteholaskenta, suojattu kvanttiviestintä).
2.3.Teollisuus
Päivitetyssä teollisuusstrategiassa (toukokuu 2021) vahvistetaan, että tutkimus ja innovointi toimii kimmokkeena EU:n teollisuuden vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämisessä. Teollisuus 5.0 ‑käsitteen (tammikuu 2021) puitteissa kehitettiin uusi visio vihreästä, häiriönsietokykyisestä ja ihmiskeskeisestä teollisuudesta. Komissio julkaisi vuoden 2020 TPI-indeksin (Transitions Performance Index), jolla seurataan siirtymistä kohti kiertotalouteen perustuvaa, uusiutuvaa EU:n teollisuutta, sekä vuoden 2021 EU:n teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien tulostaulun , jossa luetellaan 2 500 suurinta yksityistä T&K-sijoittajaa.
Vuonna 2021 käynnistettiin integroitu EU:n avaruusohjelma . Siinä kootaan yhteen satelliittinavigointia, maanhavainnointia sekä uutta EU:n valtiollista satelliittiviestintää ja avaruustilannetietoisuuden komponentteja koskeva operatiivinen toiminta, mukaan lukien satelliittien ja avaruusromun valvonta ja seuranta.
2.4.Turvallisuus
Komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ” Enhancing security through research and innovation ” annetaan esimerkkejä siitä, miten lainvalvontaviranomaiset ja rajavartijat hyötyvät EU:n turvallisuusalan tutkimuksesta. Asiakirjassa kuvaillaan, miten tutkimustuloksia voidaan hyödyntää operatiivisissa välineissä, kuten kaikki sidosryhmät yhteen kokoavassa uudessa turvallisuuteen liittyvän eurooppalaisen tutkimuksen ja innovoinnin yhteisössä (CERIS) .
2.5.Kumppanuus jäsenvaltioiden kanssa
Uudistettu eurooppalainen tutkimusalue (ERA) eteni merkittävästi vuonna 2021 Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimuksesta annetun neuvoston suosituksen ja ERAn toimintapoliittisen ohjelman myötä. Ohjelmassa määritetään vuosiksi 2022–2024 yhteensä 20 toimenpidettä, joihin sisältyvät tiedon avoin jakaminen ja houkuttelevien tutkijanurien edistäminen.
Tietämyksen hyödyntäminen on avainasemassa siinä, että T&I-tulokset saadaan käyttöön yhteiskunnassa ja taloudessa. Komissio on laatinut luonnoksen neuvoston suositukseksi EU:n ohjaavista periaatteista tietämyksen hyödyntämiseen ja järjestänyt ensimmäisen tietämyksen hyödyntämistä koskevan EU:n teemaviikon (huhtikuu 2021).
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso korvattiin tilapäisesti kansallisilla elpymis- ja palautumissuunnitelmilla . Komissio vastaanotti 26 suunnitelmaa ja hyväksyi niistä 22. Kaikki suunnitelmat sisältävät vahvoja ehdotuksia T&I-investoinneista ja uudistuksista.
Sukupuolten tasa-arvosta tutkimuksessa ja innovoinnissa annetulla Ljubljanan julkilausumalla komissio, 25 jäsenvaltiota ja 12 assosioitunutta maata lisäsivät toimiaan oikeudenmukaisten, avointen, osallistavien ja sukupuolten tasa-arvoa tukevien tutkimusjärjestelmien aikaansaamiseksi.
2.6.Kansainväliset näkökohdat
Tiedonannossa Tutkimusta ja innovointia koskeva globaali lähestymistapa vahvistetaan, että EU on sitoutunut säilyttämään avoimuuden kansainvälisessä T&I-yhteistyössä ja samalla edistämään perusarvoihin pohjautuvia tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja vastavuoroisuutta siten, että EU:n avoin strateginen riippumattomuus turvataan.
EU:n ja Länsi-Balkanin maiden johtajat käynnistivät 6. lokakuuta 2021 Länsi-Balkanin innovaatiota, tutkimusta, koulutusta, kulttuuria, nuorisoa ja urheilua koskevan toimintaohjelman Brdossa järjestetyssä huippukokouksessa .
Itäisen kumppanuuden tarkistettuun rakenteeseen sisällytettiin vuonna 2021 kuusi vuoden 2020 jälkeistä T&I-painopistettä, minkä tarkoituksena on edistää itäisten kumppanimaiden innovaatiovalmiuksia.
Välimeren alueen kanssa laadittiin uusi T&I-yhteistyöohjelma . Lisäksi EU:n ja Kiinan yhteistä tulevan tiede- ja teknologiayhteistyön etenemissuunnitelmaa koskeva työ on edennyt. Tutkimus ja innovointi oli näkyvästi esillä myös Brysselissä 5. kesäkuuta 2021 pidetyssä EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksessa . Neuvoston hyväksymän EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CELAC) strategisen etenemissuunnitelman yhteydessä pantiin merkille onnistunut T&I-yhteistyö Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kanssa.
Kuten vuoden 2021 kauppapolitiikan uudelleentarkastelussa korostetaan, innovointi on keskeinen tekijä EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvyn ja EU:n avoimen strategisen riippumattomuuden aikaansaamisessa, sillä se vahvistaa EU:n sääntelyvaikutusta ja asemaa keskeisillä aloilla, kuten digitaalisessa kaupassa.
2.7.Komission yhteisen tutkimuskeskuksen toteuttamat muuta kuin ydinalaa koskevat suorat toimet
Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) tuki useita komission aloitteita tarjoamalla tieteellistä näyttöä ja analyyseja. Se auttoi esimerkiksi torjumaan covid-19-pandemiaa seuraamalla eniten käytettyjen testausmenetelmien toimivuutta ja kehittämällä vertailumateriaaleja, kokoamalla tietoa covid-19-testaukseen tarkoitetuista laitteista ja asettamalla tiedot julkisesti saataville , edistämällä covid-19-antigeenipikatestien yhteisen luettelon luomista sekä tarjoamalla päivittäin päivityksiä turvallisesta matkustamisesta .
3.Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, Horisontti 2020 -ohjelman ja Euratom-ohjelman täytäntöönpano ja seuranta
3.1.Horisontti Eurooppa -puiteohjelma vuonna 2021 – kohokohdat ja uutuudet
Vuoden 2021 alkupuolella hyväksyttiin säädökset uudesta vaikutuskeskeisestä Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja sen strateginen suunnitelma vuosiksi 2021–2024. Komissio hyväksyi vuosien 2021–2022 pääasiallisen työohjelman (jonka aiheena oli covid-19-pandemia) vuoden 2021 alussa ja koko version kesäkuussa. Lisämuutoksia tehtiin vielä lokakuussa (22 artiklan 5 kohta) ja joulukuussa (muutos missioihin). Ohjelmakomitean asianomaiset kokoonpanot perustettiin ja ensimmäiset ehdotuspyynnöt käynnistettiin. Vuosien 2023–2024 pääasialliseen työohjelmaan valmistauduttiin laatimalla suuntaa antavien asiakirjojen luonnoksia yhteistyössä kaikkien asianomaisten yksikköjen kanssa.
Komissio edisti Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa vuonna 2021 kansalaisille ja sidosryhmille suunnatuilla tiedotustoimilla. Esimerkiksi vuoden 2021 EU:n T&I-päivillä järjestettiin asiaan liittyviä webinaareja (joihin osallistui 21 000 henkilöä). Lisäksi järjestettiin 14 rahoitusvälineitä käsittelevää tiedotustilaisuutta (235 000 katselukertaa).
Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman uusia T&I-välineitä ovat muun muassa Euroopan innovaationeuvosto , uuden sukupolven eurooppalaiset kumppanuudet ja missiot . Syyskuussa 2021 käynnistettiin viisi missiota, joita käytetään innovatiivisena tapana saavuttaa kunnianhimoiset, mitattavissa olevat tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Komissio edisti missioita tiedotustoimilla, kuten videolla, johon osallistui kahdeksan komission jäsentä (41 000 katselukertaa), tietosivuilla ja sosiaalisen median kampanjoilla.
Ensimmäisestä Euroopan innovaationeuvoston (EIC) työohjelmasta asetettiin vuonna 2021 saataville yli 1,5 miljardia euroa eri rahoitusmahdollisuuksien kautta. Ne kattoivat muun muassa seuraavat osa-alueet:
· Accelerator-välineellä (noin miljardi euroa) rahoitetaan startup-yrityksiä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), jotta ne voivat kehittää ja laajentaa vaikuttavia innovaatioita, joiden avulla on mahdollista luoda uusia markkinoita tai murtautua olemassa oleville markkinoille.
· Pathfinder-aloite (300 miljoonaa euroa) on suunnattu visionääriseen tutkimukseen, joka voi johtaa teknologisiin läpimurtoihin.
· Transition-välineen (noin 100 miljoonaa euroa) tavoitteena on muuttaa tutkimustulokset innovaatiomahdollisuuksiksi.
Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) kaksi ensimmäistä työohjelmaa hyväksyttiin, ja niistä asetettiin 1,9 miljardia euroa ja 2,4 miljardia euroa huippututkijoiden saataville tieteen eturintamassa tehtävään tutkimukseen.
EU:n ja Catalystin kumppanuus käynnistettiin virallisesti Glasgow’ssa järjestetyssä ilmastonmuutoskonferenssissa . Kumppanuudella otetaan käyttöön jopa 820 miljoonan euron investoinnit (vuosina 2022–2026; 200 miljoonaa euroa Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta). Investoinnit suunnataan EU:hun sijoittuviin hankkeisiin, joilla on suuri potentiaali vihreän vedyn, kestävien lentopolttoaineiden, suoraan ilmasta tehtävän hiilidioksidin talteenoton ja pitkäaikaisen energian varastoinnin osalta.
EU:n avaruusohjelmassa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman avaruusalan T&I-toiminnalla on yhä suurempi merkitys siinä, että tulevaisuuden vaatimukset otetaan huomioon EU:n avaruusalan strategisissa investoinneissa. Tähän sisältyvät avaruusohjelman komponenttien kehitys, satelliittiteknologioiden strateginen riippumattomuus, avaruuteen pääsy ja avaruuspohjaisten palvelujen ja sovellusten markkinoille saattaminen.
Horisontti Eurooppa -puiteohjelman puitteissa Marie Skłodowska-Curie -toimissa lisättiin monialaisen yhteistyön, tehokkaan valvonnan ja uraohjauksen painotusta. Ohjelma oli edelleen paras tapa tukea naistutkijoita (joiden osuus kaikesta tutkimushenkilöstöstä on 41,6 %). Ohjelma täytti vuonna 2021 jo 25 vuotta, ja vuodesta 1996 lähtien siitä on tuettu yli 145 000:ta tutkijaa.
Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) oikeusperusta vahvistettiin. EIT:n uudessa strategisessa innovaatio-ohjelmassa 2021–2027 vahvistetaan tavoitteet, keskeiset toimet, toimintatapa, odotetut tulokset ja vaikutukset. Vuonna 2021
·EIT allekirjoitti kahdeksan olemassa olevan osaamis- ja innovaatioyhteisön kanssa avustussopimukset, joiden arvo on 357,5 miljoonaa euroa
·EIT:n laatumerkin saaneista maisteri- ja tohtoriohjelmista valmistui 1 006 henkilöä
·EIT:n ohjelmiin osallistuvat opiskelijat perustivat 32 startup-yritystä, ja EIT:n innovaatiohankkeiden seurauksena perustettiin 101 startup-yritystä
·osaamis- ja innovaatioyhteisöt myönsivät tukea 1 378 startup-yritykselle
·käynnistettiin korkeakouluille tarkoitettu innovaatiovalmiuksien kehittämistä koskeva aloite .
Vuosien 2021–2022 työohjelma sisältää 210 aihealuetta, joissa kohteena on nimenomaisesti kansainvälinen yhteistyö (noin 20 % kaikista aihealueista). Yksi näistä on kunnianhimoinen, 350 miljoonan euron Afrikka-aloite , jonka ehdotuspyynnöt koskevat yhteistä tutkimusta kansanterveyden, vihreän siirtymän sekä innovoinnin ja teknologian alalla.
Vuoden 2021 loppuun mennessä assosiaationeuvotteluja oli käyty 18 EU:n ulkopuolisen maan kanssa ja niistä 9:n kanssa oli jo tehty sopimus, jolla on oikeusvaikutuksia. Horisontti Eurooppa -asetuksen 22 artiklan 5 kohdan kattamiin ehdotuspyyntöihin osallistuviksi assosioituneiksi maiksi ehdolla olevien maiden arviointi toteutettiin vuonna 2021. Tätä työtä hyödynnetään rajoitusten käytössä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman työohjelmissa tulevina vuosina.
Avoimesta tieteestä on tullut Horisontti Eurooppa -puiteohjelman toimintatapa. Ensimmäisten ehdotuspyyntöjen käynnistyttyä avoimen tieteen käytännöt otetaan nyt huomioon hanke-ehdotuksia arvioitaessa (osana huippuosaamista sekä toteutuksen laatua ja tehokkuutta koskevia kriteerejä).
Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa on vahvistettu sukupuolten tasa-arvoa koskevia sääntöjä, joihin sisältyy uusi, vuodesta 2022 alkaen sovellettava kelpoisuusperuste. Kaikilla EU-maiden tai assosioituneiden maiden julkisilla elimillä, tutkimusorganisaatioilla ja korkeakouluilla on oltava käytössä sukupuolten tasa-arvoa koskeva suunnitelma, jotta ne voivat saada rahoitusta.
3.2.Seurantatietojen analyysi – käynnistetyt ehdotuspyynnöt 1
Horisontti Eurooppa -puiteohjelman vuosien 2021–2022 työohjelmassa käynnistettiin vuonna 2021 yli sata ehdotuspyyntöä ja muita toimia koskevaa hakua:
·Pilari 1 – Huipputason tiede käynnisti 15 ehdotuspyyntöä ja 7 muita toimia koskevaa hakua, joilla tuetaan tieteen eturintamassa tehtävää tutkimusta ja läpimurtoihin johtavia tieteellisiä ideoita (3 miljardia euroa).
·Pilari 2 – Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky käynnisti 42 ehdotuspyyntöä (5,3 miljardia euroa) ja 26 muita toimia koskevaa hakua (328 miljoonaa euroa) kuudessa eri klusterissa 2 .
·Pilari 3 – Innovatiivinen Eurooppa käynnisti 14 ehdotuspyyntöä ja 8 muita toimia koskevaa hakua (1,6 miljardia euroa), joiden tavoitteena on tukea disruptiivisten innovaatioiden kehittämistä.
·Osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen käynnisti 5 ehdotuspyyntöä ja 4 muita toimia koskevaa hakua (266,5 miljoonaa euroa).
Eurooppalaiset kumppanuudet
Komissio käynnisti 23 uutta eurooppalaista kumppanuutta:
· 11 yhteissuunniteltua eurooppalaista kumppanuutta: Yhteissuunniteltuihin kumppanuuksiin liittyviä ehdotuspyyntöjä käynnistettiin 17 (1,6 miljardia euroa). Suurin osa niistä tehtiin digitaalialalla (klusteri 4) ja ilmastoalalla (klusteri 5) sekä tutkimusinfrastruktuurien työohjelmassa.
· 11 institutionaalista eurooppalaista kumppanuutta: Institutionaalisista eurooppalaisista kumppanuuksista Euroopan suurteholaskennan yhteisyritys ja Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritys käynnistivät neljä ehdotuspyyntöä (215 miljoonaa euroa).
·Yksi yhteisrahoitettu eurooppalainen kumppanuus: Eurooppalainen biodiversiteettikumppanuus käynnisti yhden ehdotuspyynnön: 46 rahoitusorganisaatiota 34 maasta on varannut siihen yhteensä yli 40 miljoonaa euroa.
Missiot
Viidessä Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman missiossa käynnistettiin 13 ehdotuspyyntöä (noin 541 miljoonaa euroa).
Odotettu vaikutus komission painopisteisiin
Horisontti Eurooppa -puiteohjelman vaikutusta komission vuosien 2019–2024 painopisteisiin voidaan toistaiseksi arvioida vain ehdotuspyynnöistä kerättyjen tietojen perusteella 3 :
·33 ehdotuspyyntöä, joiden tavoitteena on edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (noin 4 miljardia euroa kaikissa klustereissa 4 )
·29 ehdotuspyyntöä, joiden tavoitteena on edistää Euroopan digitaalista valmiutta (noin 2,2 miljardia euroa 5 ).
Vuonna 2021 komissio myös otti käyttöön 123 miljoonaa euroa koronavirusmuunnoksia koskevaan tutkimukseen huhtikuussa annetun ilmoituksen ja Hera Incubator ‑suunnitelman mukaisesti.
Hyväksymisasteet 6
Vuoden 2021 loppuun mennessä yli 100 ehdotuspyynnöstä oli päätetty ja arvioitu kokonaan 64. Ehdotuspyyntöihin saatiin 7 460 tukikelpoista ehdotusta, joissa haettiin EU:n rahoitusta yhteensä 18,8 miljardia euroa. Vaikka 66 prosenttia tukikelpoisista ehdotuksista ylitti laatua koskevan kynnysarvon, vain 1 290 ehdotuksista voitiin valita. Tukikelpoisten ehdotusten yleinen hyväksymisaste oli näin ollen ohjelman ensimmäisen vuoden aikana 17,3 prosenttia.
Vuoden 2021 loppuun mennessä oli jo allekirjoitettu 19 avustussopimusta, joissa EU:n rahoitusosuus oli yhteensä 245,6 miljoonaa euroa eri temaattisilla aloilla (ks. taulukko 1). Muiden avustusten valmistelu oli vielä kesken.
|
Temaattinen ala |
EU:n rahoitusosuus (euroa) |
Avustuksen keskimääräinen suuruus (euroa) |
Allekirjoitettujen avustusten määrä |
|
Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) |
517 828,75 |
517 828,75 |
1 |
|
Marie Skłodowska-Curie -toimet (MSCA) |
150 000,00 |
150 000,00 |
1 |
|
Tutkimusinfrastruktuurit |
400 000,00 |
200 000,00 |
2 |
|
Terveys |
88 527 007,06 |
9 836 334,118 |
9 |
|
Kulttuuri, luovuus ja osallisuutta edistävä yhteiskunta |
703 796,75 |
351 898,38 |
2 |
|
Ilmasto, energia ja liikkuvuus |
250 000,00 |
250 000,00 |
1 |
|
Osallistumispohjan laajentaminen ja huippuosaamisen levittäminen |
153 000 000,00 |
153 000 000,00 |
1 |
|
Euroopan T&I-järjestelmän uudistaminen ja parantaminen |
2 100 000,00 |
1 050 000,00 |
2 |
|
245 648 632,56 |
19 |
Taulukko 1: Allekirjoitetut avustussopimukset temaattisten alojen mukaan
Ensimmäisiin allekirjoitettuihin avustussopimuksiin osallistuu 120 osallistujaa 28 maasta. Kun erityinen yhteisrahoitettu toimi COST (153 miljoonaa euroa) jätetään tarkastelun ulkopuolelle, 13,7 prosenttia EU:n rahoituksesta suuntautuu kymmenelle pk-yrityksistä olevalle osallistujalle ja 8,5 prosenttia EU:n ulkopuolisille maille. Suurimmat osallistujamäärät ovat korkea-asteen koulutusorganisaatioilla (37 %) ja tutkimusorganisaatioilla (24 %).
3.3.Horisontti 2020 ‑ohjelma vuonna 2021 7
Vuoden 2021 loppuun mennessä yhteensä 955:n Horisontti 2020 ‑ehdotuspyynnön määräaika oli umpeutunut ja tukikelpoisia ehdotuksia oli saatu 283 065. Niissä haettiin EU:n rahoitusta yhteensä 473,2 miljardia euroa. Näistä ehdotuksista valittiin rahoitettaviksi 33 798, joten tukikelpoisten ehdotusten yleinen hyväksymisaste seitsemän vuoden aikana oli 11,9 prosenttia. Vuonna 2021 allekirjoitettiin 3 160 avustussopimusta, joiden arvo oli yhteensä 6,1 miljardia euroa. Niiden myötä EU:n vuosien 2014–2021 talousarviomäärärahojen kokonaismäärä kasvoi 68,2 miljardiin euroon, josta suurimman osuuden sai huipputason tieteen pilari (36,7 %), seuraavaksi suurimmat osuudet taas yhteiskunnallisten haasteiden (38,5 %) ja teollisuuden johtoaseman (20,2 %) pilarit.
Kaikkiaan 41 200 edunsaajasta suurimman ryhmän muodostivat edelleen korkea-asteen koulutusorganisaatiot (39,2 % kaikista edunsaajista). Seuraavaksi suurin ryhmä on yksityinen sektori (28,2 %), ja 16,5 prosenttia Horisontti 2020 ‑ohjelman rahoituksesta osoitetaan pk-yrityksille. Tähän mennessä EU:n rahoittamien Horisontti 2020 ‑ohjelman hankkeiden tuloksena on julkaistu yli 151 000 vertaisarvioitua julkaisua, tehty yli 2 600 patenttihakemusta ja saatu 1 168 patenttia.
3.4.Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen
T&I-hankkeiden tulosten levittämistä ja hyödyntämistä tuettiin eri toimilla.
· Horizon Results Platform -tulosfoorumiin lisättiin uusia ominaisuuksia tulosten luonnehtimista varten, ja tuensaajat latasivat sinne 500 uutta, keskeistä ja hyödynnettävissä olevaa tulosta puiteohjelmista.
· Horizon Results Booster -palvelu tarjosi tuensaajille suunnattuja tulosten levittämis- ja hyödyntämispalveluita.
· Cordis levitti EU:n rahoittamien T&I-hankkeiden tuloksia. Se tavoitti alan ammattilaisia edistääkseen avointa tiedettä, loi innovatiivisia tuotteita ja palveluja ja edisti kasvua eri puolilla Eurooppaa. Lisäksi se tuotti useita ajankohtaisia, monikielisiä julkaisuja.
·Uusi Horisontti 2020 -ohjelman ja Interreg-ohjelman synergioiden kartoitusväline kokoaa tietoja Horisontti 2020 -ohjelmasta ja neljännestä Interreg Keski-Eurooppa -ehdotuspyynnöstä rahoitetuista hankkeista. Se auttaa yhdistämään hankkeita maantieteellisesti ja temaattisesti ja tuo esiin mahdollisia alueellisen tason synergioita.
· Horizon Dashboard -sivustoa varten kehitettiin uusia tulostauluja, jotka tarjoavat tietoa useista puiteohjelmista.
·Horisontti 2020 -ohjelman tietojen kuukausittaiset julkaisut asetettiin jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden saataville (lisäksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tiedot asetettiin saataville elokuusta 2021 alkaen).
· Eurooppalaista tutkimus- ja innovaatiotietoa koskeva politiikka-aloite (Data4RI-aloite) eteni, ja siinä keskitytään kansallisen rahoituksen yksikkötason aineistoihin.
·Uuden Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tulosten levittämistä ja hyödyntämistä koskevan strategian puitteissa hyväksyttiin tulosten levittämistä ja hyödyntämistä koskeva toimintasuunnitelma vuosiksi 2021–2022.
· Innovointitutka , jossa määritetään EU:n rahoittamat T&I-hankkeet, joilla on suuri potentiaali, laajennettiin koko puiteohjelmaan vuonna 2021.
Seuraavassa on esimerkkejä erityisistä toimista, joilla tuetaan puiteohjelmien tulosten levittämistä ja hyödyntämistä temaattisilla aloilla:
· BlueInvest-aloite tarjosi tukea ja investointimahdollisuuksia useille meritalouden startup-yrityksille ja pk-yrityksille, joista monet olivat kehittäneet palveluja ja tuotteita aiemmissa puiteohjelmissa.
· Sisäisen turvallisuuden rahaston , rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen ja tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen alaisia täydentäviä EU:n rahoituslähteitä edistettiin turvallisuutta koskevien tutkimustulosten käyttöönottoa varten.
3.5.Perusteellinen analyysi: Horisontti Eurooppa -puiteohjelman Monitoring Flash -tutkimukset ja muut tutkimukset
EU:n T&I-rahoituksen vaikutus covid-19-pandemiaan liittyvään tutkimukseen
Analyysi osoitti, että EU:n T&I-rahoituksella on tuettu noin 3 000:ta covid-19:ää koskevaa tutkimusartikkelia. Niihin lukeutuu artikkeleja lähes kaikista puiteohjelmien osista, mutta 80 prosenttia niistä on peräisin terveysalan toimintaohjelmasta, Euroopan tutkimusneuvostosta ja Marie Skłodowska-Curie -toimista. Julkaisuista 56 prosenttia oli laadittu yhdessä kansainvälisesti.
Analyysissa määritettiin alustavasti tärkeimmät havainnot, joihin EU:n T&I-rahoitus on vaikuttanut, sekä käsiteltiin aiempia koronavirusepidemioita koskevaa tutkimusta, johon nykyisen pandemian torjunta perustuu.
Tietoa maailmanlaajuisten ilmastotoimien tueksi
Analyysin tulokset osoittavat, että EU:n rahoitus (seitsemäs puiteohjelma ja Horisontti 2020) on ollut vaikuttavana tekijänä yli 2 500 julkaisussa, joihin viitataan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kuudennen arviointisyklin neljässä raportissa (11,5 % kaikista lähteistä). Kun otetaan huomioon EU-maista ja assosioituneista maista tulevien tutkijoiden yksin tai yhdessä laatimat julkaisut, osuus on 21,5 prosenttia. Uusimmassa raportissa EU:n rahoituksella oli tuettu 14 prosenttia lähteistä.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tukemiseksi komissio käynnisti vuonna 2020 viimeisen ja suurimman Horisontti 2020 -ehdotuspyynnön. Miljardin euron ehdotuspyyntöön saatiin 1 550 ehdotusta, joihin osallistui 28 000 hakijaa. Rahoitettaviksi valittiin 73 hanketta (1 778 hakijaa). Rahoituksen saajiksi valittiin organisaatioita 75 maasta. Valituista osallistujista 38 prosenttia on yksityiseltä sektorilta, ja niistä noin puolet on pk-yrityksiä. Komissio käynnisti ilmastovaikutusta koskevan pilottitutkimuksen , jossa kerättiin tietoja tämän ehdotuspyynnön odotettujen hyötyjen arvioimiseksi.
Arviointitutkimusten tulokset
Osana Horisontti 2020 -ohjelman lopullista jälkiarviointia on käynnistetty joitakin arviointitutkimuksia . Vuonna 2021 Horisontti 2020 -ohjelman erityisistä osa-alueista valmistui kolme tutkimusta, jotka käsittelivät painopistealueita , avoimen saatavuuden periaatetta ja ehdotusten arviointijärjestelmää .
3.6.Euratom-ohjelman täytäntöönpano ja seuranta
Neuvosto hyväksyi toukokuussa 2021 asetuksen Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2025 . Komissio hyväksyi seuraavia koskevat työohjelmat:
a)Yhteisen tutkimuskeskuksen toteuttamat ydinalan suorat toimet
Yhteinen tutkimuskeskus julkaisi 105 artikkelia vertaisarvioiduissa aikakauslehdissä ja 22 artikkelia monografioissa tai muissa aikakauslehdissä. Se osallistui 7 toimintapoliittisen asiakirjan laatimiseen ja julkaisi 6 Science for Policy -raporttia, 89 teknistä raporttia ja 2 standardeihin liittyvää julkaisua. Teknisiin tuotoksiin lukeutui 13 vertailuaineistoa, -menetelmää ja -mittausta, 17 teknistä järjestelmää sekä 8 tieteellistä tietokantaa ja tietojoukkoa.
Yhteinen tutkimuskeskus järjesti EU-maille ja komissiolle 14 koulutusta, joissa käsiteltiin turvallisuutta koskevista perusnormeista annetun direktiivin täytäntöönpanoa ja tuettiin Kansainvälisen atomienergiajärjestön ja jäsenvaltioiden ydinmateriaalivalvontaan ja turvallisuuteen liittyviä valmiuksia.
Yhteinen tutkimuskeskus antoi ydinmateriaalivalvonnan alalla teknistä tukea tarkastuksiin, vastasi Euratomin Ranskassa laitosalueella sijaitsevan laboratorion toiminnasta ja analysoi ydinmateriaaleja. Se kehitti myös parempia analyysimenetelmiä ja tuki stressitestin vertaisarviointia Valko-Venäjällä ja Turkissa.
b)Euratom-ohjelman epäsuorat toimet (avustukset)
Euratomin avustuksilla rahoitetaan fuusioenergiaa ja ydinfissiota koskevaa tutkimusta. Fissiotutkimus kattaa ydinturvallisuuden, turvallisuuden, radioaktiivisen jätteen käsittelyn ja säteilysuojelun, muut kuin voimantuottoon liittyvät sovellukset sekä koulutuksen. Fissiotutkimuksen osalta EU:n rahoitusosuudeksi on määritetty 99,9 miljoonaa euroa vuosina 2021–2022.
Komissio myönsi 547 miljoonan euron avustuksen yhteisrahoitetun, fuusiotutkimusta koskevan eurooppalaisen kumppanuuden toteuttamiseen vuosina 2021–2025.
4.Näkymät vuodelle 2022
Vuonna 2022 laaditaan ja hyväksytään Horisontti Eurooppa -puiteohjelman vuosien 2023–2024 pääasiallinen työohjelma. Lisäksi tarkoituksena on toteuttaa muita valmistelevia toimia ja laatia vuosien 2025–2027 strateginen suunnitelma.
Komissio jatkaa vuonna 2022 Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa koskevien viestintätoimien toteuttamista ja ilmoittaa vuosien 2023–2024 työohjelman käynnistämisestä tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa. Komissio aikoo myös hankkia näkyvyyttä strategisen suunnitelman kehittämistyön käynnistämiselle toteuttamalla sidosryhmille ja kansalaisille suunnattuja viestintätoimia.
Komissio tukee kansalaisten osallistumista useilla aloitteilla, kuten nuorten tutkijoiden EU-kilpailulla , Horisontti Eurooppa -puiteohjelman nuorten tarkkailijoiden pilottihankkeella ja ERA4You-aloitteella, jotta voidaan lisätä tietoisuutta ja keskustelua EU:n T&I-hankkeista. Komissio tiedottaa edelleen sidosryhmille missioista ja kumppanuuksista ja pitää yhteyttä kasvavaan yhteisöön, jotta voidaan vastata joihinkin Euroopan polttavimmista haasteista.
Komissio järjestää vuoden 2022 T&I-päivät , jotka kokoavat poliittiset päättäjät, tutkijat, yrittäjät ja kansalaiset yhteen keskustelemaan tutkimuksen ja innovoinnin tulevaisuudesta Euroopassa ja muovaamaan sitä.
Lisäksi komissio aikoo korostaa EU:n roolia maailmanlaajuisena toimijana edistämällä Välimeren unionin tutkimus- ja innovointiohjelmaa, EU:n ja Afrikan unionin yhteistä innovointiohjelmaa ja EuroScience Open Forum -tapahtumaa .