Bryssel 8.7.2022

COM(2022) 335 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Komission täytäntöönpanopäätöksen C(2021) 2502 12 artiklan nojalla laadittu puolivuotiskertomus NextGenerationEU-välineen varainhankintatoimien toteuttamisesta

1. tammikuuta 2022 – 30. kesäkuuta 2022


Sisällysluettelo

1.Johdanto

2.NextGenerationEU-välineen toteuttaminen vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla

3.Varainhankintakustannukset

4.Vihreät joukkolainat

5.Liikkeeseenlaskunäkymät

6.Päätelmät

NextGenerationEU-välineen varainhankintatilanne

30. kesäkuuta 2022 

Pitkäaikaiset lainat

121 mrd. EU:n joukkolainoja,
joista
28 mrd. vihreitä

Lyhytaikaiset lainat

Liikkeeseen laskettu € 57,9 mrd. 3 ja 6 kuukauden EU:n velkasitoumuksina, joista € 22,9 mrd. edelleen liikkeessä

FAKTOJA vuoden 2022 ensimmäisestä puoliskosta

FAKTOJA vuoden 2022 ensimmäisestä puoliskosta

5 syndikointia, 6 huutokauppaa, hankittu 50 miljardia euroa

Keskim. varainhankintakustannukset 1,24 %

Ylimerkintä 5,9–16-kertainen

12 huutokauppaa

Keskituotto –0,55 %

Tarjous–allokointi-suhde 1,63x

Varojen käyttö 30. kesäkuuta 2022

FAKTOJA

21 jäsenvaltiota sai avustuksia ja lainoja elpymis- ja palautumistukivälineestä(2)

6 jäsenvaltiolle tilitettiin varoja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen perusteella.

(1) Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, InvestEU-rahaston, ReactEU-välineen, unionin pelastuspalvelumekanismin (RescEU), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston käytettävissä olevat määrärahat. Tosiasialliset maksut lopullisille edunsaajille saattavat olla pienempiä ajoituserojen vuoksi.
(2) Kesäkuun 30. päivään 2022 mennessä 25 jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelmat oli hyväksytty.

1.Johdanto 

NextGenerationEU-välineen tarkoituksena on saada lainanoton avulla käyttöön jopa viittä prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta vastaava rahamäärä EU:n yhteisten ja tehokkaiden covid-19-pandemiasta elpymiseen tähtäävien toimien rahoittamiseksi. NextGenerationEU on väliaikainen väline, jonka avulla komissio voi hankkia jopa 800 miljardia euroa varoja vuoden 2021 puolivälin ja vuoden 2026 välisenä aikana laskemalla liikkeeseen joukkolainoja. Samalla EU:sta tulee yksi suurimpia euromääräisen velan liikkeeseenlaskijoita tulevina vuosina. Enintään 250 miljardia euroa hankitaan laskemalla liikkeeseen vihreitä joukkolainoja. Joukkolainojen liikkeeseenlaskusta saatavien tuottojen avulla EU pystyy sekä selviämään elpymiseen liittyvistä välittömistä haasteista että vauhdittamaan vihreää siirtymää ja EU:n talouden digitalisaatiota. Tähän mennessä elpymis- ja palautumistukivälineestä on maksettu jäsenvaltioille jo noin 100 miljardia euroa varoja, ja elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanosta on saatu konkreettisia tuloksia sekä investointien että uudistusten osalta.

Tässä kertomuksessa, joka on toinen komission täytäntöönpanopäätöksen C(2021) 2502 12 artiklan nojalla laadittu puolivuotiskertomus, tarkastellaan NextGenerationEU-varainhankintastrategian toteuttamista 1. tammikuuta 2022 ja 30. kesäkuuta 2022 välisenä aikana. Kertomuksessa keskitytään yksinomaan prosessiin, jolla NextGenerationEU-välineen varoja on kerätty ja maksuja suoritettu. Kertomuksessa ei arvioida, miten varoja on käytetty esimerkiksi vihreisiin menoihin. Siitä raportoidaan erikseen kutakin NextGenerationEU-välineestä rahoitettua välinettä koskevien asetusten mukaisesti. Tämä kertomus on osa säännöllistä tiedonkulkua Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ja sen avulla varmistetaan tämän laajamittaisen ja innovatiivisen varainhankintaohjelman toteuttamisen läpinäkyvyys ja sitä koskevan vastuuvelvollisuuden noudattaminen neuvoston päätöksen 2020/2053 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.NextGenerationEU-välineen toteuttaminen vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla

Joulukuussa 2021 komissio julkaisi vuoden 2022 tammikuun ja kesäkuun välistä ajanjaksoa koskevan varainhankintasuunnitelmansa, jonka mukaan pitkäaikaisia joukkolainoja laskettaisiin liikkeeseen 50 miljardin euron arvosta ja niitä täydennettäisiin lyhytaikaisilla EU:n velkasitoumuksilla. Tämän varainhankintasuunnitelman mukaisesti komissio on vuoden alusta lähtien kerännyt 50 miljardia euroa pitkäaikaista lisärahoitusta NextGenerationEU-välineeseen syndikoitujen transaktioiden (70 %) ja huutokauppojen (30 %) avulla. Näiden transaktioiden ansiosta NextGenerationEU-välineen joukkolainojen liikkeessä oleva kokonaismäärä on 121 miljardia euroa, ja tästä summasta 28 miljardia euroa on kerätty laskemalla liikkeeseen vihreitä joukkolainoja. Tällä ajanjaksolla komissio on laskenut liikkeeseen myös kolmen ja kuuden kuukauden pituisia EU:n velkasitoumuksia lyhytaikaisten varainhankintatarpeiden täyttämiseksi. Kesäkuun 2022 lopussa EU:n velkasitoumusten liikkeessä oleva kokonaismäärä oli 22,9 miljardia euroa.

NextGenerationEU-välineen liikkeeseenlaskut toteutettiin vuoden 2022 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana koko ajan haastavammissa markkinaolosuhteissa. Inflaatio on kiihtynyt tuntuvasti EU:ssa ja muissa suurissa talouksissa. Lisäksi markkinoiden epävakaus on voimistunut Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyksestä johtuvien taloudellisten sokkivaikutusten vuoksi. Tämä on johtanut siihen, että sijoittajien vaatimat korot ovat nousseet ennätyksellisen nopeasti, kun markkinoilla on ennakoitu rahapolitiikan muuttuvan nykyistä vähemmän elvyttäväksi.

Haastavista markkinaolosuhteista huolimatta markkinat tukivat NextGenerationEU-välineen transaktioita edelleen voimakkaasti, ja vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla transaktioita ylimerkittiin 6–16-kertaisesti. EU hyötyy tasapainoisesta ja monipuolisesta sijoittajapohjasta, jossa erityyppiset sijoittajat ovat hyvin edustettuina. Myös ostostrategiat ovat erilaisia, ja sijoittajia on kaikkialta maailmasta. 1 Tämä jatkuva suuri kysyntä osoittaa, että komissio on vakiinnuttanut asemansa luotettavana ja arvostettuna liikkeeseenlaskijana euromääräisillä velkapääomamarkkinoilla.

Tämän markkina-asemansa turvin EU on pystynyt jatkamaan jäsenvaltioiden elpymissuunnitelmien rahoittamista tasaisesti maksamalla tuotoista kertyneitä varoja oikea-aikaisesti. Näiden varainhankintatoimien ansiosta komissio pystyi suorittamaan kaikki jäsenvaltioille elpymis- ja palautumistukivälineestä maksettavat ja EU:n talousarvioon suoritettavat maksut heti, kun ne erääntyivät. Kesän 2021 (NextGenerationEU-välineen käyttöönotto) ja 30. kesäkuuta 2022 välisenä aikana komissio on maksanut elpymis- ja palautumistukivälineestä jäsenvaltioille 100,4 miljardia euroa: 67,0 miljardia euroa on maksettu avustuksina ja 33,4 miljardia euroa lainoina. Lisäksi EU:n talousarvioon on siirretty yli 15,5 miljardia euroa, jotka osoitetaan NextGenerationEU-välineestä rahoitettaviin ohjelmiin (esim. Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, InvestEU-rahasto, ReactEU-väline, unionin pelastuspalvelumekanismi (RescEU), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto). 2

Tämän suuren summan keräämisessä oli huomattavasti hyötyä nyttemmin jo vakiintuneen monipuolisen varainhankintastrategian joustavuudesta. Sen ansiosta komissio voi markkinoille päästäkseen mukauttaa toimintatapaansa vallitseviin olosuhteisiin ja käyttää erilaisia varainhankintatekniikoita (syndikaatteja ja huutokauppoja) ja varainhankintavälineitä (joukkolainoja ja velkasitoumuksia). Paremmat mahdollisuudet jatkaa liikkeessä olevien joukkolainojen liikkeeseenlaskua syndikoitujen transaktioiden ja huutokauppojen avulla ovat auttaneet lisäämään likviditeettiä. Näin on voitu tukea NextGenerationEU-välineen joukkolainojen jälkimarkkinoita ja tehdä niiden ostamisesta ja myymisestä aiempaa helpompaa sijoittajille. NextGenerationEU-välineen joukkolainojen likviditeetti on nyt verrattavissa eurooppalaisten valtion joukkolainojen markkinoiden likviditeettiin suhteutettuna liikkeessä oleviin määriin.

3.Varainhankintakustannukset

Vaikka markkinaolosuhteet muuttuvat koko ajan haastavammiksi, komissio on pystynyt yhä keräämään varoja melko suotuisin ehdoin. Komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2021/1095 määritetyn menetelmän mukaisesti laskettujen varainhankintakustannusten arvioidaan vuoden 2022 tammikuun ja kesäkuun lopun välisellä ajanjaksolla olevan noin 1,24 prosenttia. 3 Tämä tarkoittaa yli yhden prosenttiyksikön nousua verrattuna vuoden 2021 kesäkuun ja joulukuun väliseltä ajanjaksolta ilmoitettuihin 0,14 prosentin varainhankintakustannuksiin. Näin jyrkkä nousu kuvastaa vaikeita markkinaolosuhteita, jotka vaikuttavat valtionlainojen, yrityssektorin ja rahoitusalan liikkeeseenlaskijoihin.

Yhtä jyrkkää nousua on rahoitusmarkkinoilla nähty viime vuosikymmeninä vain harvoin. EU:n 10 vuoden joukkolainojen korot ovat nousseet siten, että kun ensimmäisen 10 vuoden NextGenerationEU-joukkolainan korko oli kesäkuussa 2021 0,09 prosenttia, maaliskuun 2022 transaktioiden osalta se oli 1,02 prosenttia ja viimeisimmässä liikkeeseenlaskussa toukokuussa 2022 se oli 1,53 prosenttia. Kesäkuun 2022 lopussa EU:n 10 vuoden joukkolainoilla käytiin kauppaa noin 2,3 prosentin korolla. Vastaavia korotuksia on havaittu myös keskeisten euromääräisten valtionlainojen liikkeeseenlaskijoilla. Esimerkiksi Saksan 10 vuoden valtionlainojen korot nousivat siten, että kesäkuussa 2021 ne olivat –0,20 prosenttia, toukokuussa 2022 lähes 1,0 prosenttia ja kesäkuun 2022 lopussa yli 1,6 prosenttia.

EU on tällä ajanjaksolla ollut säännöllisesti ja ennakoitavasti toimiva liikkeeseenlaskija, minkä vuoksi se on voinut laskea joukkolainojaan liikkeeseen vakaalla hintahuojennuksella. Tämän ohella sijoittajien kysynnän jatkuminen vahvana on osoitus markkinoiden luottamuksesta, mikä puolestaan vahvistaa luottamusta siihen, että EU voi jatkaa joukkolainojensa menestyksellistä liikkeeseenlaskua.

Komissio on myös jatkanut lyhytaikaisten käteisvarojensa hallinnointia varmistaakseen, etteivät ne ylitä maksujen sujuvaa toteuttamista varten tarvittavia määriä. Vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla likvidien varojen määrä oli vakaa, keskimäärin 19,7 miljardia euroa. Likvidejä varoja oli vähemmän kuin edellisillä vuosineljänneksillä, jolloin niitä tarvittiin enemmän, jotta jäsenvaltioiden elpymissuunnitelmiin liittyvän ennakkorahoituksen (13 %) ajanjaksolla voitiin suorittaa nopeasti suurempia maksuja. Likvidien varojen pienempi määrä sekä EU:n velkasitoumusten säännöllinen liikkeeseenlasku negatiivisilla koroilla on tuottanut NextGenerationEU-välineen käteisvaroihin vuoden 2022 tammikuun ja kesäkuun lopun välisenä aikana 56,1 miljoonan euron ylijäämän (myönteinen siirtovaikutus). Aiempaa suuremmat varainhankintakustannukset kuitataan osittain tällä ylijäämällä, joka jaetaan oikeasuhteisesti EU:n talousarvion ja NextGenerationEU-välineen lainoja saavien jäsenvaltioiden kesken.

Vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla alettiin myös laskuttaa NextGenerationEU-välineeseen liittyviä korkomaksuja, likviditeetinhallintakustannuksia ja hallinnollisia kustannuksia EU:n talousarviosta ja lainaa saaneilta jäsenvaltioilta.

4.Vihreät joukkolainat

Vuonna 2022 komissio jatkoi NextGenerationEU-välineeseen kuuluvan vihreiden joukkolainojen ohjelman toteuttamista sen jälkeen, kun NextGenerationEU-välineen ensimmäinen vihreä joukkolaina oli laskettu menestyksekkäästi liikkeeseen lokakuussa 2021.

Komissio teki neljä muuta vihreisiin joukkolainoihin liittyvää transaktiota vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla. Kolmas ja neljäs vihreiden joukkolainojen osto-ohjelma julkistettiin huhtikuussa ja kesäkuussa 2022, ja niillä hankittiin 6 miljardia euroa 20 vuoden maturiteetilla ja 5 miljardia euroa 25 vuoden maturiteetilla. Ensimmäinen transaktio ylimerkittiin yli 13-kertaisesti, ja se oli tähän mennessä suurin vuonna 2022 liikkeeseen laskettu joukkolaina 4 . Lisäksi ensimmäistä 15 vuoden vihreän joukkolainan liikkeeseenlaskua jatkettiin kahdesti tammikuussa ja huhtikuussa 2022. Näillä toimilla sen kokoa kasvatettiin 17 miljardiin euroon.

NextGenerationEU-välineen vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskusta saatu kokemus osoittaa, että joukkolainat, joilla on vahva ja todistettava ilmastosiirtymään liittyvä profiili, ovat luonnostaan houkuttelevia. Komissio arvioi, että se on saavuttanut näillä liikkeeseenlaskuilla noin kahden peruspisteen suuruisen ”greeniumin” (vihreän joukkolainan ja tavanomaisen joukkolainan välinen hintaero). Liikkeeseenlaskuilla on myöhemmässä kaupankäynnissä käyty kauppaa jopa neljä peruspistettä korkeammalla hinnalla. Nämä luvut ovat linjassa markkinoilla laajemminkin havaittujen lukujen kanssa (Climate Bonds Initiative 5 ).

Maaliskuussa 2022 EU julkisti myös NextGenerationEU-välineen vihreitä joukkolainoja koskevan tulostaulun. 6 Tulostaulun avulla sijoittajilla on käytössään poikkeuksellisen läpinäkyvää tietoa siitä, mihin NextGenerationEU-välineen vihreillä joukkolainoilla kerätyt varat investoidaan. Tulostaululla esitetään reaaliaikainen yhteenveto toimenpiteistä ja niihin liittyvistä menoista, joita rahoitetaan vihreillä joukkolainoilla. Näiden tietojen avulla sijoittajat saavat lisävarmuutta siitä, että komissio laskee vihreitä joukkolainoja liikkeeseen tiukimpien vaatimusten ja parhaiden markkinakäytäntöjen mukaisesti. Tulostaulun pohjalta komissio julkaisee vuoden 2022 loppupuolella vuotuisen kohdentamisraportin, jossa aiheesta annetaan enemmän tausta- ja lisätietoa.

NextGenerationEU-välineen vihreiden joukkolainojen luontainen houkuttelevuus, joka ilmenee sijoittajien voimakkaasta kysynnästä, ja mahdollisimman läpinäkyvä tiedottaminen varojen käytöstä luovat vankan pohjan maailman suurimman vihreän joukkolainakannan rakentamiselle. NextGenerationEU-välineen vihreiden joukkolainojen ohjelma tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden luoda vihreille joukkolainoille erittäin likvidin tuottokäyrän.

Kaavio 1: Kuvakaappaus NextGenerationEU-välineen vihreiden joukkolainojen tulostaulusta

5.Liikkeeseenlaskunäkymät

Komissio julkaisi 24. kesäkuuta vuoden 2022 toista puoliskoa koskevan varainhankintasuunnitelmansa. NextGenerationEU-välineen rahoittamiseksi komissio aikoo laskea liikkeeseen 50 miljardin euron arvosta EU:n joukkolainoja, joita täydennetään lyhytaikaisilla EU:n velkasitoumuksilla.

Joukkolainojen liikkeeseenlaskun tavoite perustuu luotettavaan ja varovaiseen arvioon, joka pohjautuu uusimpiin ennusteisiin NextGenerationEU-välineestä suoritettavia maksuja koskevista odotuksista vuoden 2022 toisella puoliskolla. Arvioidut määrät sisältävät maksut, jotka on tarkoitus suorittaa hiljattain hyväksyttyjen kansallisten elpymissuunnitelmien puitteissa. 7 Koska tosiasialliset maksut perustuvat NextGenerationEU-elpymisvälineen toteuttamista koskeviin säännöllisiin päivityksiin, ne voivat poiketa ennusteista tarkan ajoituksen ja summien osalta. Poikkeamien ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa varainhankintasuunnitelmassa asetettuun tavoitteeseen kovin paljon, ja NextGenerationEU-välineestä tähän asti kertyneiden kokemusten perusteella niissä on todennäköisimmin kyse muutoksista maksujen suoritusajankohtaan. Mikäli maksut poikkeavat ennusteista merkittävästi, mikä on epätodennäköistä, komissio voi muuttaa joukkolainojen liikkeeseenlaskulle asetettuja tavoitteita.

Vaikka varainhankintasuunnitelmassa keskitytään varainhankintaan NextGenerationEU-välineestä suoritettavia maksuja varten, komissio on myös viitannut maksuihin, joita se aikoo ehdottaa muiden ohjelmien puitteissa (esim. SURE-väline ja makrotaloudellinen rahoitusapu kolmansille maille). Tämä johtuu siitä, että sijoittajille halutaan antaa kattava käsitys määristä, joita EU:n voidaan odottaa tuovan markkinoille tämänhetkisten poliittisten sitoumusten ja odotusten perusteella. NextGenerationEU-välineen varainhankintasuunnitelma vuoden 2022 toiselle puoliskolle toteutetaan siis niiden transaktioiden ohella, joilla on määrä kerätä jopa 9 miljardia euroa Ukrainalle tarkoitettuja makrotaloudellisen rahoitusavun lainoja varten ja jopa 6,6 miljardia euroa SURE-ohjelmaa varten. Nämä transaktiot järjestetään NextGenerationEU-välineen velkainstrumenttien liikkeeseenlaskun ohella integroidulla liikkeeseenlaskuohjelmalla, joka perustuu syndikoitujen transaktioiden ja huutokauppojen säännölliseen kuukausittaiseen sykliin. Lisäksi voidaan järjestää satunnaisia suunnattuja anteja, joilla hankitaan varoja naapurimaille tarkoitettuja makrotaloudellisen rahoitusavun pienempiä lainoja varten.

6.Päätelmät

Välineen täytäntöönpano alkoi menestyksekkäästi vuonna 2021, ja viimeksi kuluneet kuusi kuukautta ovat osoittaneet, että komissio pystyy toteuttamaan varainhankintatoimiaan koko ajan vaikeammiksi muuttuvissa markkinaolosuhteissa. Sijoittajien vakaana pysynyt tuki NextGenerationEU-välineen joukkolainoille osoittaa, että EU on nyt vakiintunut ja luotettava suuri liikkeeseenlaskija euromääräisillä velkapääomamarkkinoilla. Monipuolinen varainhankintastrategia, joka koostuu valtionlainojen liikkeeseenlaskijoiden käyttämistä tekniikoista (syndikaatit ja huutokaupat) ja varainhankintavälineistä (joukkolainat ja velkasitoumukset), on ollut keskeisessä roolissa epävakailla markkinoilla selviämisen kannalta. Sen ansiosta komissio voi jatkaa jäsenvaltioiden tukemista, kun nämä pyrkivät elpymään covid-19-pandemiasta ja vahvistamaan palautumiskykyään tulevien haasteiden varalta.

Tällä ajanjaksolla jyrkästi nousseet korot vaikuttivat NextGenerationEU-välineen joukkolainoihin. Sama tilanne oli myös valtionlainojen liikkeeseenlaskijoiden, ylikansallisten liikkeeseenlaskijoiden ja muiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden kohdalla kaikkialla maailmassa. Varainhankinnan keskimääräiset kustannukset ovat nyt yli yhden prosenttiyksikön suuremmat kuin kuuden viime kuukauden aikana. NextGenerationEU-välineen joukkolainojen hinta on kuitenkin edelleen melko hyvä, mikä kuvastaa EU:lle ominaista luottoluokitusta ja sitä, että EU:ta pidetään arvojensa ohjaamana sosiaalisten ja vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskijana.

Vuoden 2022 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana NextGenerationEU-välineen vihreitä joukkolainoja laskettiin liikkeeseen yli kaksi kertaa enemmän kuin aiemmin. Lisäksi otettiin käyttöön vihreiden joukkolainojen tulostaulu, jonka avulla voi seurata reaaliajassa, miten jäsenvaltiot käyttävät vihreillä joukkolainoilla kerättyjä varoja.

Vuoden 2022 toisen puoliskon varainhankintasuunnitelma antaa kokonaisvaltaisen ja tarkan kuvan loppuvuotta koskevista komission varainhankinta-aikeista, jotka perustuvat tämänhetkisiin poliittisiin sitoumuksiin. Se kuvastaa selvästi, että komissio jatkaa varainhankintaa EU:n taloudellista ja sosiaalista elpymistä sekä ilmastosiirtymää varten EU:n ja sen jäsenvaltioiden kannalta suotuisimmilla ehdoilla.

(1)      Tähän mennessä EU:n liikkeeseenlaskuihin on osallistunut yhteensä yli 1 000 sijoittajaa 70 maasta. Yli 60 prosenttia sijoittajista on sijoittautunut EU:hun, ja noin 25 prosenttia on kansainvälisiä sijoittajia, jotka toimivat Yhdistyneestä kuningaskunnasta käsin. Yli 70 prosenttia liikkeeseenlasketuista EU:n joukkolainoista on mennyt osta ja pidä -strategiaa toteuttaville sijoittajille (eli rahastonhoitajille, vakuutusyhtiöille, eläkerahastoille ja keskuspankeille). Myös erilaisia maturiteetteja haluavat sijoittajat ovat hyvin edustettuina: keskuspankkien sekä pankkien maksuvalmius- ja rahoitusosastojen (jotka yleensä haluavat sijoituksilleen enintään 10 vuoden maturiteetin) osuus EU:n joukkolainojen ostoista ensimarkkinoilla oli 36 prosenttia, ja eläkerahastojen ja vakuutusyhtiöiden (jotka suosivat yli 10 vuoden maturiteetteja) osuus oli noin 20 prosenttia.
(2)      Tämä summa vastaa siirtoja, jotka on tehty NextGenerationEU-varainhankintapoolista. Tosiasiallisissa maksuissa, jotka komissio on suorittanut NextGenerationEU-välineestä rahoitettujen ohjelmien lopullisille edunsaajille, voi olla ajoituseroja.
(3)      Tämä luku voi vielä muuttua hieman aikaosion sulkeutuessa, sillä se edellyttää suoritettujen maksujen ja kohdennettujen pitkäaikaisten varainhankintavälineiden nimellistä tasapainottamista.
(4)      Myös Saksa laski liikkeeseen 6 miljardin euron vihreän joukkolainan huhtikuussa 2022.
(5)       Green bonds offer pricing benefits to both issuers and investors | Climate Bonds Initiative
(6)       NextGenerationEU Green Bond Dashboard | Euroopan komissio (europa.eu)
(7)    Ks. NextGenerationEU: European Commission endorses Sweden's plan (europa.eu) ja Commission endorses Poland's €35.4 billion RRF plan (europa.eu) .