EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 30.6.2022
COM(2022) 316 final
2022/0206(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON SUOSITUS
Tie koulumenestykseen
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
{SWD(2022) 176 final}
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
”Haluan Euroopan tekevän enemmän sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja vaurauden saavuttamiseksi.
Tämä on unionin perustava lupaus.”
Puheenjohtaja Von der Leyen, poliittiset suuntaviivat
Koulutusjärjestelmillä voi ja pitäisi olla merkittävä rooli eurooppalaisten yhteiskuntien muuttamisessa oikeudenmukaisemmiksi, osallistavammiksi ja vauraammiksi. Koulutus voi vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja parantaa EU:n talouden häiriönsietokykyä. Tutkimukset osoittavat, että pienituloisiin ryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten pääsy laadukkaaseen koulutukseen auttaa torjumaan työttömyyttä ja katkaisemaan köyhyyden periytymisen sukupolvelta toiselle. Nämä tavoitteet voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos koulutusjärjestelmät ovat aidosti tasapuolisia ja osallistavia. Koulujen on varmistettava, että kaikilla oppijoilla on mahdollisuus menestyä ja saavuttaa täysi potentiaalinsa riippumatta oppijoiden henkilökohtaisista ominaisuuksista, perhetilanteesta tai kulttuurisesta ja sosioekonomisesta taustasta. Tämä näkyy myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteissa 1 ja 11.
Oppimistulokset, joilla tarkoitetaan koulunkäynnin aikana hankittuja tietoja, taitoja ja asenteita, ennakoivat vahvasti tasapainoista, tervettä ja menestyksekästä aikuiselämää. ”Oppimissaavutuksina” ja ”koulutustasoina” mitattuna ne luovat perustan jatko-opinnoille, tulevalle työllistymiselle ja tyydyttävälle elämälle. Perustaitojen (lukutaito, matematiikka ja luonnontieteet) hankkiminen on olennaisen tärkeää oppijan akateemisen ja henkilökohtaisen kehityksen kannalta. Toisen asteen koulutuksessa hankitut taidot ja osaaminen taas nähdään yhä useammin työllistymisen vähimmäisedellytyksinä tai jatko-opintojen ja tyydyttävän elämän perustana. Sosioekonomiset mallit ja luokittuminen vaikuttavat kuitenkin voimakkaasti yksilöiden oppimiskokemuksiin ja -tuloksiin. Heikommista lähtökohdista tulevat oppijat ovat yliedustettuina alisuorittajien joukossa ja päättävät todennäköisemmin koulutuksensa ilman toisen asteen tutkintoa. Tästä syystä perustaidoissa heikosti suoriutuvien osuuden vähentäminen ja koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen torjuminen ovat eurooppalaisen koulutusyhteistyön keskeisiä tavoitteita. Komission tiedonannossa eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä esitellään lippulaiva-aloite ”Tie koulumenestykseen”, jonka tavoitteena on vahvistaa koulutuksen osallistavaa ulottuvuutta. Saman tavoitteen asetti myös Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi toukokuussa 2022 julkaistussa loppuraportissaan, jossa se totesi, että olisi luotava osallistava eurooppalainen koulutusalue, jossa kaikilla kansalaisilla on yhtäläinen pääsy laadukkaaseen koulutukseen. Tie koulumenestykseen -aloitteessa korostuu perustaidoissa alisuoriutumisen vähentäminen ja toisen asteen koulutuksen suorittamisen lisääminen. Neuvoston päätöslauselmassa eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) tuetaan tätä toimintaa ja asetetaan EU:n tason tavoitteet vuodelle 2030: lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti menestyvien 15-vuotiaiden osuuden olisi oltava alle 15 prosenttia ja koulunkäynnin varhain keskeyttävien osuuden alle 9 prosenttia.
Tätä taustaa vasten komissio esittää ehdotuksen neuvoston suositukseksi aiheesta ”Tie koulumenestykseen”. Ehdotetulla suosituksella kumotaan ja korvataan neuvoston vuonna 2011 antama suositus koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista, ja se perustuu viimeksi mainitun täytäntöönpanosta saatuihin kokemuksiin. Neuvoston vuoden 2011 suosituksen hyväksymisen jälkeen Euroopan maat ovat kohdanneet uusia tilanteita, haasteita ja mahdollisuuksia, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi koulutusjärjestelmiin. Niihin kuuluvat EU:n ulkopuolisista maista EU:hun saapuvien kouluikäisten maahanmuuttajien, myös pakolaisten, määrän kasvu ja covid-19-pandemia. Huoli perustaitojen hallinnan heikkenemisestä (minkä vuoden 2018 PISA-tulokset osoittavat) on ollut paljon esillä poliittisessa keskustelussa. Koulutustutkimus on tuottanut uutta tietoa, ja EU:n tason politiikkayhteistyö on tuonut esiin puutteita ja lisätyötä vaativia aloja. Näin ollen on asianmukaista tarkistaa, päivittää ja parantaa neuvoston vuonna 2011 antamaa suositusta. Uusi ehdotus on laajempi, koska siinä käsitellään samanaikaisesti sekä perustaitoja että koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä koskevia EU:n tason tavoitteita. Tämä heijastaa näiden kahden haasteen, niitä aiheuttavien tekijöiden ja niiden ratkaisemiseksi toteutettavien toimenpiteiden täydentävyyttä. Lisäksi ehdotuksella laajennetaan näkökulmaa koskemaan muita näkökohtia, joita ei ole käsitelty aiemmin ja joilla on vahva vaikutus oppimistuloksiin, kuten hyvinvointia koulussa.
•Haasteet, joihin ehdotetulla neuvoston suosituksella pyritään vastaamaan
EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa on tehty paljon työtä sen jälkeen, kun vuonna 2011 hyväksyttiin neuvoston suositus koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista. Riippumattomassa arvioinnissa suosituksen täytäntöönpanosta annetaan yleisesti ottaen myönteinen kuva tämän suosituksen ja siihen liittyvien EU:n poliittisten välineiden vaikutuksista. (Välineitä ovat eurooppalaisen ohjausjakson seuranta- ja raportointimekanismit, jäsenvaltioiden keskinäinen oppiminen ja yhteistyö ET 2020 -puitteissa, rahoitus erityisesti Erasmus+ -ohjelman ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kautta sekä investoinnit tutkimukseen ja viestintään). Arvioinnissa todetaan, että neuvoston suosituksen täytäntöönpano on osaltaan vähentänyt koulunkäyntinsä varhain keskeyttävien osuutta EU:n tasolla (13,4 prosentista vuonna 2011 jo 9,7 prosenttiin vuonna 2021) ja kannustanut muutoksiin oppilaitoksissa ja toimintapolitiikoissa.
Tästä merkittävästä edistyksestä huolimatta koulunkäynnin varhainen keskeyttäminen on Euroopassa edelleen poliittinen haaste. Se on erityisen vakava tietyissä maissa ja tietyillä alueilla sekä tiettyjen kohderyhmien kohdalla. Nykyisin yli 3,2 miljoonaa nuorta (18–24-vuotiasta) EU:ssa keskeyttää koulunkäyntinsä varhain, ja vain 84,3 prosenttia (20–24-vuotiaista) on suorittanut toisen asteen koulutuksen. Maiden välillä ja niiden sisällä on edelleen huomattavia eroja, ja tiettyjen väestöryhmien välinen eriarvoisuus jatkuu: koulunkäyntinsä varhain keskeyttäneiden osuus on keskimäärin 3,5 prosenttiyksikköä suurempi nuorten miesten (11,4 %) kuin nuorten naisten keskuudessa (7,9 %), ja ulkomailla syntyneet nuoret ja tietyillä esikaupunkialueilla, maaseudulla ja syrjäisillä alueilla asuvat oppijat ovat huomattavasti heikommassa asemassa. Kaiken kaikkiaan oppijoiden sosioekonominen tausta vaikuttaa voimakkaasti koulunkäynnin varhaiseen keskeyttämiseen.
Arvioinnissa tuotiin kuitenkin esiin myös joitakin puutteita ja aloja, joilla tarvitaan lisätyötä:
–Toimenpiteet ja toimet ovat usein hankekohtaisia ja lyhytaikaisia, ja niissä käsitellään vain yhtä asiaa tai niissä ei oteta huomioon koulun kaikkia ulottuvuuksia. Näin ollen niillä on vain vähäinen vaikutus. Kokonaisvaltaisempia lähestymistapoja tarvitaan sekä koulujen että järjestelmien tasolla, sillä nykyisiä lähestymistapoja ei ole vielä kehitetty riittävästi.
–Toteutettuja politiikkatoimia ei monissa maissa seurata ja arvioida riittävästi.
–Eri politiikka-alojen (kuten koulutuksen, terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen, työllisyyden, asumisen, oikeuden, maahanmuuttajien, pakolaiset mukaan lukien, osallistamisen sekä syrjimättömyyden) ja hallinnon tasojen (kansallisen, alueellisen, paikallisen) välinen yhteistyö sekä sidosryhmien kanssa käytävä vuoropuhelu ovat edelleen liian vähäisiä ja hajanaisia.
–Vaikka korvaavat toimenpiteet ovat vakiintuneita, ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen liittyviä toimia ei monissa maissa ole kehitetty riittävästi tai niiden täytäntöönpano on puutteellista.
–Tiettyjen ryhmien tarpeisiin ei useinkaan vastata asianmukaisesti (esimerkiksi näkyvästi ja näkymättömästi vammaiset oppijat, erityisopetusta tarvitsevat tai mielenterveysongelmista kärsivät oppijat, maahanmuuttajataustaiset oppijat, kuten pakolaiset, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat oppijat, kuten romanit, tai kiusaamisen uhrit). Tämä on erityisen vakavaa sellaisten oppijoiden kohdalla, joilla on monitahoisia tarpeita (kuten lapset, joilla on vanhempi vankilassa, perheväkivallan uhrit ja huostaanotetut lapset).
–Oppimisvaikeuksiin puuttumiseen tähtääviä toimenpiteitä ei ole yhdistetty riittävästi hyvinvointia koulussa edistäviin toimenpiteisiin, tai kiusaamiseen puuttumista mielenterveyden edistämiseen.
–Oppijat, perheet ja keskeiset sidosryhmät (mukaan lukien sosiaalisesti syrjäytyneet vanhemmat, maahanmuuttajayhteisöt ja kansalaisjärjestöt) eivät useinkaan osallistu riittävästi toimintapolitiikan suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin.
–Koulunjohtajat, opettajat, kouluttajat ja muu opetushenkilöstö eivät useinkaan ole riittävän valmiita puuttumaan alisuoriutumiseen ja koulunkäynnin varhaiseen keskeyttämiseen, huomioimaan monimuotoisuutta tai antamaan asianmukaista tukea vaikeuksissa oleville tai riskiryhmiin kuuluville lapsille tai oppijoille, joilla on hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyviä tarpeita.
Koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen vähentämiseksi on viime vuosikymmenen aikana toteutettu merkittäviä toimia erityisesti neuvoston vuoden 2011 suosituksen hyväksymisen jälkeen. Viime aikoina EU:n tasolla käydyssä poliittisessa keskustelussa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota alisuoriutumiseen perustaidoissa erityisesti sen jälkeen, kun OECD:n kansainvälisen oppimistulosten arviointiohjelman (PISA) vuoden 2018 tulokset julkaistiin. Tulokset osoittavat, että oppimistulokset EU:n tasolla ovat heikentyneet vuosina 2009–2018. PISA-ohjelman tulokset vuonna 2018 osoittavat erityisesti seuraavaa:
–Tällä hetkellä 15-vuotiaista eurooppalaisista viidennes suoriutuu heikosti (22,5 prosenttia ei pysty suorittamaan perustehtäviä lukemisessa, 22,9 prosenttia matematiikassa ja 22,3 prosenttia luonnontieteissä). EU:n keskiarvo ei ole parantunut, ja jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja, vaikka jotkin maat onnistuivatkin parantamaan suoritustaan ajan mittaan.
–Sosioekonominen tausta vaikuttaa voimakkaasti oppilaiden suorituksiin ja akateemisiin odotuksiin useimmissa EU-maissa. Lisäksi maissa, joissa alisuoriutujien osuus on suuri, on usein myös suuret suorituserot paremmista ja heikommista sosioekonomisista lähtökohdista tulevien oppilaiden välillä.
–Lukemisessa heikosti menestyneitä on monissa EU:n jäsenvaltioissa paljon enemmän maahanmuuttajataustaisten (OECD:n PISA-ohjelman määritelmän mukaan) oppilaiden keskuudessa kuin muiden oppilaiden keskuudessa.
–Yleisesti ottaen maissa, joissa alisuoriutujien osuus on pieni, on usein myös paljon huippusuoriutujia, mikä viittaa siihen, että huippuosaaminen ja koulujärjestelmien tasa-arvoisuus voivat liittyä toisiinsa.
–Tyttöjen lukutaito on selvästi poikia parempi, ja luonnontieteissä sukupuolten välillä on jatkuva ero tyttöjen hyväksi. Kansalliset tiedot vahvistavat tämän, ja ne osoittavat myös, että pojat ovat todennäköisemmin poissa koulusta kuin tytöt.
Lisäksi vuonna 2018 tehdyn monilukutaitoa mittaavan kansainvälisen ICILS-tutkimuksen tulokset osoittavat, että viidesosalla EU:n nuorista ei ole digitaalisia perustaitoja. Samaiset tulokset paljastavat myös sosioekonomisen aseman vaikutuksen digitaaliseen lukutaitoon: korkeammasta sosioekonomisesta asemasta tulevien oppilaiden monilukutaitopisteet ovat keskimäärin huomattavasti korkeammat, ja oppilailla, joilla on vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittanut vanhempi, pisteet ovat korkeampia kuin niillä, joiden vanhemmilla ei ole tutkintoa.
Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevalla eurooppalaisella strategialla 2021–2030 autetaan jäsenvaltioita panemaan täytäntöön vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus, jonka osapuolia ne kaikki ovat. Strategiassa komissio korostaa, että vammaisten ja muiden nuorten koulutustasoissa on eroja, jotka johtuvat siitä, etteivät koulutusjärjestelmät ole osallistavia ja esteettömiä. Monet vammaiset lapset ja nuoret ohjataan erityiskouluihin, jotka eivät aina tarjoa toimivaa väylää yleiseen koulutusjärjestelmään.
Uusimmat PISA-tulokset kertoivat myös koulutusjärjestelmien muista, yhtä huolestuttavista puutteista, jotka voivat vaikuttaa oppimistuloksiin: oppilaiden hyvinvointi koulussa (mitattuna oppilaiden kouluun kuulumisen tunteena) vähenee ja kiusaaminen/verkkokiusaaminen yleistyy ja lisääntyy. Tutkimuksissa korostetaan, että koulukiusaamisella on tuhoisia vaikutuksia oppijoiden hyvinvointiin ja akateemisiin saavutuksiin ja että se lisää koulunkäynnin ennenaikaisen keskeyttämisen riskiä. Tutkimukset vahvistavat myös, että oppijoiden hyvinvoinnin parantaminen muun muassa sosiaalisen ja tunnekasvatuksen ja kiusaamisen ehkäisyn avulla on avainasemassa oppimistulosten parantamisessa. Myös lasten ja nuorten henkisestä hyvinvoinnista ja mielenterveydestä on tullut tärkeä asia Euroopassa, ja noin 10–20 prosenttia koululaisista kärsii mielenterveysongelmista kouluvuosinaan. Puolet heistä kohtaa ongelmia ennen 14 vuoden ikää, erityisesti ahdistuneisuutta ja masennusta. Tämä on suuri ongelma, joka vaikuttaa kielteisesti oppimistuloksiin. Jos koulut eivät pysty ratkaisemaan näitä ongelmia yksin, ne voivat auttaa käsittelemään hyvinvointi- ja mielenterveysongelmia yhteistyössä paikallisyhteisön ja ulkopuolisten ammattilaisten ja organisaatioiden kanssa.
Köyhyys ja sosioekonomiset tekijät ovat näiden haasteiden taustalla oleva punainen lanka: oppijoiden ja heidän perheidensä sosioekonominen tausta on edelleen voimakkain oppimistulosten määrittäjä, mikä viittaa huono-osaisuuden periytymistä sukupolvelta toiselle koskevaan jatkuvaan riskiin ja heikommista lähtökohdista tulevien oppijoiden pienempiin mahdollisuuksiin sosiaaliseen nousuun.
Kansainvälisten tutkimusten tulokset ja tätä ehdotusta edeltäneestä kuulemisprosessista saatu palaute vahvistavat, että oppimissaavutuksia ja koulutustasoa on käsiteltävä yhdessä. Alisuoriutuminen perus- ja digitaalisissa taidoissa ja koulunkäynnin varhainen keskeyttäminen ovat toisiinsa liittyviä kysymyksiä, jotka johtuvat useiden tekijöiden yhdistelmästä (esimerkiksi yksilöllisten, perheeseen liittyvien, sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden). Niitä aiheuttavat tekijät eivät liity pelkästään koulutukseen, mutta tietyt koulutusjärjestelmien piirteet (kuten laadukkaan varhaiskasvatuksen heikko saatavuus, varhainen jakaminen eri koulutuspoluille, erottelu, luokalle jääminen tai erityiskoulut) voivat lisätä niiden esiintyvyyttä entisestään, mikä vaikuttaa erityisen kielteisesti heikommassa asemassa oleviin ryhmiin.
Covid-19-kriisi on tehnyt näistä haasteista entistä merkittävämpiä. Vaikka pitkittyneiden koulunkäyntihäiriöiden pitkän aikavälin vaikutusten oppimiseen ja akateemiseen edistymiseen arvioimiseksi tarvitaan lisää aikaa ja työtä, useat alustavat tutkimukset viittaavat siihen, että kriisi on saattanut vaikeuttaa oppijoiden edistymistä ja lisätä koulunkäynnin keskeyttämisen todennäköisyyttä niiden kohdalla, jotka ovat vaarassa loitontua koulusta. Niistä käy ilmi myös se, että kriisillä oli kielteisiä vaikutuksia oppijoiden hyvinvointiin, mikä johtui muun muassa lisääntyneestä stressistä ja ahdistuneisuudesta, jotka johtuivat eristyneisyydestä ja vertaiskontaktien puutteesta, lisääntyneestä altistumisesta perheväkivallalle ja peruspalvelujen saatavuuden heikkenemisestä. Sosioekonomisesti syrjäytyneet lapset, joiden suoritukset olivat jo ennen pandemiaa keskimääräisesti heikommat, kärsivät todennäköisesti eniten sulkutoimien aikana muun muassa siksi, että heillä ei ollut mahdollisuuksia käyttää internetiä ja/tai virtuaaliseen oppimiseen tarvittavia elektroniikkalaitteita. Tämän seurauksena heikosti suoriutuvien oppijoiden osuus Euroopassa on saattanut nousta huomattavasti pandemian aikana. Vastaavasti koulunkäynnin varhain keskeyttävien määrän odotetaan kasvavan tulevina vuosina, vaikka tämä näkyy tilastoissa vasta muutaman vuoden kuluttua.
Tämä edellyttää uusia tapoja edistää parempia oppimistuloksia ja osallistavaa kouluympäristöä kaikkien oppijoiden kannalta riippumatta oppijoiden henkilökohtaisista ominaisuuksista, perhetilanteesta tai kulttuurisesta ja sosioekonomisesta taustasta ja painottaen erityisesti perustaitojen parantamista.
Hyvinvointiin koulussa on kiinnitettävä enemmän huomiota, ja tässä on otettava huomioon koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisestä vuonna 2011 annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanosta saadut kokemukset, tutkimuksesta ja kuulemisprosessista saadut tuoreet tiedot sekä covid-19-kriisin esiin tuomat uudet haasteet.
Vuonna 2011 annetusta neuvoston suosituksesta saatujen kokemusten perusteella komission ehdotuksessa neuvoston suositukseksi aiheesta ”Tie koulumenestykseen” vahvistetaan uusi toimintakehys, jonka avulla jäsenvaltiot voivat kehittää oman yhdennetyn strategiansa koulumenestyksen parantamiseksi asianmukaisella tasolla kunkin koulutusjärjestelmän rakenteen mukaisesti, tukien sitä tehokkaalla tiedonkeruulla ja seurannalla. Päivitetyssä kehyksessä esitetään joukko politiikkatoimia, joihin kuuluvat seuranta, ennaltaehkäisy, puuttuminen ja korvaaminen mutta joissa keskitytään voimakkaammin ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Jäsenvaltiot voivat soveltaa ja yhdistää politiikkatoimia omien olosuhteidensa ja tarpeidensa mukaisesti.
•Ehdotetun neuvoston suosituksen tavoitteet
Komission ehdotuksen neuvoston suositukseksi aiheesta ”Tie koulumenestykseen” tavoitteet ovat seuraavat:
–irrottaa koulutustaso ja oppimissaavutukset sosiaalisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta taustasta
–vähentää alisuoriutujien ja koulunkäyntinsä varhain keskeyttävien osuutta EU:n tasolla, jotta saavutetaan eurooppalaisen koulutusalueelle vuodelle 2030 asetetut EU:n tason tavoitteet
–edistää osallistavaa koulutusta, mikä käsittää yhdenvertaisuuden, laadun, akateemiset suoritukset, sitoutumisen, hyvinvoinnin koulussa, mielenterveyden ja fyysisen terveyden sekä monimuotoisuuden kunnioittamisen
–kehittää edelleen vastavuoroisen oppimisen avulla yhteistä ymmärrystä mahdollistavista tekijöistä, jotka edistävät oppimistuloksia ja hyvinvointia, keskittyen erityisesti heikommista lähtökohdista tuleviin oppijoihin.
•Kansainvälinen ulottuvuus
Ehdotus täydentää kansainvälisellä tasolla tehtyä työtä. Se edistää toimia, joilla tuetaan YK:n vuoteen 2030 ulottuvia kestävän kehityksen tavoitteita, erityisesti laadukasta koulutusta koskevaa tavoitetta 4. Ehdotus on yhdenmukainen vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen kanssa. Yleissopimuksen 24 artiklassa määrätään osallistavista koulutusjärjestelmistä. Se myötäilee YK:n koulutuksen maailmanlaajuista seurantaraporttia 2020, joka koskee osallisuutta. Siinä tuetaan kouluväkivallan ja kiusaamisen torjuntaan liittyviä Unescon toimia. Tie koulumenestykseen -aloite on OECD:n oppimiskompassi 2030 -kehyksen mukainen.
Ehdotuksessa hyödynnetään OECD:n kansainvälisen oppimistulosten arviointiohjelman (PISA) tuloksia, jotka mahdollistavat kansainväliset vertailut, joita voidaan tarkastella lähemmin eurooppalaisen koulutusalueen strategiapuitteiden mukaisesti perustetussa perusopetusta käsittelevässä työryhmässä.
•Työkalut täytäntöönpanon tukemiseen
Ehdotettua neuvoston suositusta tuetaan useilla eri välineillä:
–raportointi ja seuranta erityisesti eurooppalaisen ohjausjakson, sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun ja eurooppalaisen koulutusalueen strategiapuitteiden kautta
–vertaisoppiminen, tietojen ja kokemusten vaihto jäsenvaltioiden välillä erityisesti eurooppalaisen koulutusalueen strategiapuitteiden mukaisesti perustetun perusopetusta käsittelevän työryhmän kautta
–EU:n rahoitus (lähteinä etenkin Erasmus+ -ohjelma, elpymis- ja palautumistukiväline, Euroopan sosiaalirahasto plus, Euroopan aluekehitysrahasto, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, Horisontti Eurooppa, teknisen tuen väline sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto) hyväksyttyjen ohjelmien/suunnitelmien kautta
–päivitetty eurooppalainen koulujen työkalupakki resurssien ja käytäntöjen jakamista varten
–asiantuntijaryhmä, jossa kehitetään strategioita kannustavien oppimisympäristöjen luomiseksi sellaisia ryhmiä varten, jotka ovat vaarassa alisuoriutua, sekä tukemaan hyvinvointia koulussa
–tutkimustyö Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa
–laadukkaaseen koulutukseen tehtäviä investointeja käsittelevän oppimislaboratorion (Learning Lab on Investing in Quality Education and Training) perustaminen (joulukuusta 2022 alkaen). Sen avulla tehostetaan koulutuspolitiikkojen ja -investointien arviointia ja seurantaa EU:n tasolla.
•Täydentävyys muiden aloitteiden kanssa
Suositus täydentää muita eurooppalaista koulutusaluetta koskevassa tiedonannossa ja digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa esitettyjä komission toimia. Toimia ovat muun muassa seuraavat:
–neuvoston suositus kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen (2019)
–neuvoston suositus laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä (2019)
–neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä (2018)
–neuvoston suositus monimuoto-oppimisesta laadukkaan ja osallistavan perus- ja keskiasteen koulutuksen edistämiseksi (2021)
–jäsennelty vuoropuhelu onnistuneen digitaalisen koulutuksen mahdollistavista tekijöistä ja yhteiset ohjeet opettajille ja opetushenkilöstölle digitaalisen lukutaidon edistämiseksi ja disinformaation torjumiseksi
–Euroopan osaamisohjelma
–neuvoston suositus kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta (2020), jossa ehdotetaan nykyaikaan tuotua EU:n politiikkavisiota, johon kuuluu koulutuksen digitalisointi ja monimuoto-oppimisen käyttö
–neuvoston suositus ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu” (2020) ja nuorisotakuun perustamisesta vuonna 2013 annetun neuvoston suosituksen korvaaminen.
Ehdotetulla neuvoston suosituksella edistetään myös seuraavien välineiden täytäntöönpanoa: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja sen toimintasuunnitelma, EU:n sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025 (2020), romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys 2020–2030 (2020) ja siihen liittyvä neuvoston suositus (2021), hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025 (2020), kotouttamista ja osallisuutta koskeva toimintasuunnitelma 2021–2027 (2020), vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030 (2021), EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025 (2020), EU:n strategia antisemitismin torjumiseksi ja juutalaisen elämäntavan vaalimiseksi (2021), lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia (2021), lapsitakuu (2021), Euroopan nuorison teemavuosi (2022), EU:n uusi parempi internet lapsille -strategia (2022) ja HealthyLifeStyle4All-kampanja (2021).
Tätä aloitetta tuetaan Erasmus+ -ohjelmasta. Organisaatiot ja osallistujat, joilla on muita heikommat mahdollisuudet, ovat ohjelman yleisen painopistealueen ”Osallisuus ja monimuotoisuus” ytimessä, ja niiden käyttöön asetetaan erityisiä mekanismeja ja resursseja. Erasmus+ -ohjelmasta tuetaan myös opettajia ja koulun koko henkilökuntaa uuden osaamisen hankkimisessa ja osallistavien strategioiden ja opetussuunnitelmien laatimisessa esimerkiksi uusien Erasmus+ Teacher Academies -toimintojen kaltaisilla toimilla.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Ehdotettu neuvoston suositus on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan 4 kohdan ja 166 artiklan 4 kohdan mukainen.
SEUT-sopimuksen 165 artiklan 1 kohdassa todetaan, että unioni myötävaikuttaa korkealaatuisen koulutuksen kehittämiseen rohkaisemalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimintaa pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmän järjestämisestä. Lisäksi 165 artiklan 2 kohdassa täsmennetään, että unionin koulutusalan toimilla pyritään osittain edistämään etäopetuksen kehittämistä. Sopimuksen 166 artiklan 1 kohdassa määrätään, että unioni toteuttaa ammatillista koulutusta koskevaa politiikkaa tukeakseen ja täydentääkseen jäsenvaltioiden toimintaa kunnioittaen samalla täysin jäsenvaltioiden vastuuta ammatillisen koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä.
Aloitteessa ei ehdoteta EU:n sääntelyvallan laajentamista eikä jäsenvaltioita sitovia sitoumuksia. Jäsenvaltiot päättävät kansallisten olosuhteidensa mukaisesti, kuinka ne panevat neuvoston suosituksen täytäntöön.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Tämä ehdotus on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 5 artiklan 3 kohdassa säädetyn toissijaisuusperiaatteen mukainen.
Jäsenvaltiot vastaavat opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmiensä organisoinnista. Samalla näyttö osoittaa, että niillä on yhteisiä ongelmia, jotka koskevat oppimistuloksia ja hyvinvointia koulussa.
Tässä neuvoston suosituksessa kunnioitetaan kaikilta osin jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmien organisoinnista sekä niiden kulttuurisesta ja kielellisestä monimuotoisuudesta. Samalla suosituksessa otetaan huomioon EU:n täydentävä ja tukeva rooli sekä eurooppalaisen koulutusyhteistyön vapaaehtoinen luonne. Aloitteella tuetaan eurooppalaisen koulutusalueen puitteissa jäsenvaltioiden pyrkimyksiä kehittää ja panna täytäntöön toimintapolitiikkoja ja mekanismeja, jotka soveltuvat niiden kansallisiin järjestelmiin ja rakenteisiin.
Aloitteessa ei ehdoteta EU:n sääntelyvallan laajentamista eikä jäsenvaltioita sitovia sitoumuksia. Sen eurooppalainen lisäarvo muodostuu pääasiassa EU:n kyvystä saada aikaan poliittista sitoutumista kansallisella tasolla ja tukea koulutusjärjestelmiä politiikan suuntaviivojen, yhteisten työkalujen ja välineiden (esimerkiksi Erasmus+, elpymis- ja palautumistukiväline, Euroopan sosiaalirahasto plus, Euroopan aluekehitysrahasto, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, Horisontti Eurooppa, teknisen tuen väline sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto) avulla toissijaisuusperiaatetta noudattaen.
•Suhteellisuusperiaate
Tässä ehdotuksessa noudatetaan SEU-sopimuksen 5 artiklan 4 kohdassa vahvistettua suhteellisuusperiaatetta.
Tämän ehdotuksen neuvoston suositukseksi sisältö tai muoto ei ylitä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltioiden tekemät sitoumukset ovat luonteeltaan vapaaehtoisia, ja kukin jäsenvaltio voi vapaasti päättää, millaisen lähestymistavan se omaksuu.
•Toimintatavan valinta
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi tässä sopimuksessa määrätään, että neuvosto antaa komission ehdotuksesta suosituksia.
Neuvoston suositus on asianmukainen väline yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla, jolla EU:lla on tukivastuu, ja se on väline, jota on usein käytetty EU:n toimissa näillä aloilla. Oikeudellisena välineenä se on osoitus jäsenvaltioiden sitoutumisesta esitettyihin toimenpiteisiin ja tarjoaa vahvemman poliittisen perustan tämän alan yhteistyölle kunnioittaen samalla täysin jäsenvaltioiden toimivaltaa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Vuonna 2019 julkaistiin riippumaton arviointi koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista vuonna 2011 annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanosta. Tutkimus kattoi 37 EU-maata ja EU:n ulkopuolista maata. Siinä käsiteltiin seuraavia asioita:
–tilanne ja suuntaukset EU:n ja kansallisella tasolla sekä kansalliset järjestelyt koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen seuraamiseksi ja arvioimiseksi
–yleiskatsaus ja esimerkkejä kansallisella tasolla toteutetuista ennaltaehkäisyä, puuttumista ja korvaamista koskevista toimenpiteistä sekä näyttö vaikuttavuudesta
–analyysi vuoden 2011 suosituksen ja siihen liittyvien EU:n politiikkavälineiden roolista ja vaikutuksesta niiden merkityksen, vaikuttavuuden, tehokkuuden ja kestävyyden kannalta
–tulevan EU:n tason tuen tarve koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen torjumiseksi ja tällaisen tuen luonne.
•Sidosryhmien kuuleminen
Ehdotus perustuu laajan kuulemisprosessin aikana kerättyihin tietoihin. Prosessiin kuuluivat
–uutta aloitetta koskeva 14 viikon avoin julkinen kuuleminen, joka alkoi 24. kesäkuuta ja päättyi 30. syyskuuta 2021
–keskustelut kouluista vastaavien pääjohtajien tapaamisissa
–aiheesta touko–syyskuussa 2021 järjestetyt verkkotyöpajat, joihin osallistui ministeriöiden edustajia ja sidosryhmäorganisaatioita (muun muassa opettajien ja kouluttajien, oppijoiden, vanhempien ja nuorten edustajia, työmarkkinaosapuolia ja eri sidosryhmiä edustavia kansalaisjärjestöjä) sekä alan asiantuntijoita.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Ehdotus perustuu seuraaviin:
–koulutusyhteistyön strategisten puitteiden 2020 täytäntöönpanosta saadut kokemukset (esimerkiksi työryhmien raportit ja eurooppalaisen koulujen työkalupakin kautta kerätyt ja jaetut käytännöt)
–riippumaton arviointi koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista vuonna 2011 annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanosta (ks. edellä)
–laaja valikoima valmiita ja äskettäin tilattuja raportteja ja tutkimuksia, jotka koskevat muun muassa seuraavia aiheita: koronaviruskriisin odotettavissa olevat vaikutukset oppimistuloksiin, tasa-arvo koulutuksessa, osallistavat järjestelmät, koulukiusaaminen, sosiaalinen ja tunnekasvatus, hyvinvointi koulussa, vanhempien osallistuminen, kouluelämän laatu ja PISA-ohjelman menestystarinoita selittävät poliittiset uudistukset
–niiden Erasmus+ -hankkeiden kartoitus, jotka liittyvät parempien oppimistulosten edistämiseen, alisuoriutumisen ja koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen torjumiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen kouluissa
–niiden tutkijoiden ja muiden ulkopuolisten asiantuntijoiden asiantuntemus, jotka ovat antaneet näyttöön perustuvaa tietoa ja neuvontaa koulutuksen sosiaalisten näkökohtien asiantuntijoiden verkoston (NESET) ja eurooppalaisen koulujen työkalupakin toimituskunnan kautta
–OECD:n, Unescon ja Euroopan neuvoston raporttien ja tutkimusten analyysit sekä Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen, Cedefopin ja Eurydicen työ.
Nämä tiedot sisältyvät liitteenä olevaan komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan.
•Vaikutustenarviointi
Ehdotettujen toimien jäsenvaltioiden aloitteita täydentävän ja vapaaehtoisen luonteen sekä odotettavissa olevien vaikutusten laajuuden vuoksi vaikutustenarviointia ei tehty. Ehdotusta laadittaessa käytettiin apuna aiempia tutkimuksia, jäsenvaltioiden kuulemista ja julkista kuulemista.
•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Ei sovelleta.
•Perusoikeudet
Tässä ehdotuksessa neuvoston suositukseksi kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita eli 8 artiklassa vahvistettua oikeutta henkilötietojen suojaan, 13 artiklaan kirjattua akateemista vapautta, 14 artiklassa vahvistettua oikeutta koulutukseen sekä 21 artiklassa esitettyä oikeutta syrjimättömyyteen.
Toimenpiteet toteutetaan henkilötietojen suojaa koskevan unionin lainsäädännön, erityisesti luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) mukaisesti.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Aloitteeseen ei tarvita lisävaroja EU:n budjetista.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Täytäntöönpanon tukemiseksi komissio ehdottaa, että yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kehitetään vertaisoppimistoimia ja hyvien käytäntöjen määrittämistä sekä tutkimusta, ohjeaineistoa, käsikirjoja ja muita konkreettisia näyttöön perustuvia tuotoksia. Komissio aikoo kehittää edelleen eurooppalaista koulujen työkalupakkia uuden eurooppalaisen kouluopetusfoorumin puitteissa tiedottaakseen havainnoista, onnistuneista esimerkeistä ja muista asiaankuuluvista resursseista.
Komissio aikoo laatia raportin neuvoston suosituksen käytöstä työssä eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden panemiseksi täytäntöön edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä.
•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)
Ei sovelleta.
•Ehdotuksen neuvoston suositukseksi ja komission yksiköiden valmisteluasiakirjan pääpiirteet
Vuoden 2011 neuvoston suosituksesta saatujen kokemusten perusteella ehdotetussa neuvoston suosituksessa yhdistetään uudet piirteet jatkuvuuteen, tarjotaan uusia ratkaisuja sekä laajennetaan ja päivitetään joitakin suosituksella kumottavan tekstin osia.
Vuoden 2011 suosituksen mukaisesti ehdotuksessa korostetaan tarvetta yhdistää ennaltaehkäisy-, puuttumis- ja korvaamistoimenpiteet. Siinä painotetaan kuitenkin enemmän ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja tiedostetaan, että erilaiset tarpeet/kohderyhmät edellyttävät erityyppisiä toimia. Ehdotus sisältää näkökohtia, joita ei käsitelty (tai ei käsitelty riittävästi) vuoden 2011 tekstissä, kuten koulujen hallinnointi- ja laadunvarmistusmekanismit, koko koulun kattavan lähestymistavan ja koulujen sisäisen ja niihin liittyvän yhteistyön ja kumppanuuden konsepti, hyvinvoinnin, sosiaalisen ja tunneoppimisen varmistamisen keskeinen rooli sekä turvallisemmat, terveemmät ja enemmän tukea antavat oppimisympäristöt.
Ehdotus sisältää ohjeita ja toimia, joita jäsenvaltiot voivat toteuttaa parantaakseen nuorten eurooppalaisten oppimistuloksia, ja siinä esitetään Euroopan komission sitoumus tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimia tällä alalla.
Liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetään tutkimusnäyttöä, sidosryhmien näkemyksiä ja kuulemisvaiheessa kerättyjä kokemuksia sekä annetaan esimerkkejä nykyisistä toimintapolitiikoista ja hankkeista, jotka tukevat ehdotetussa neuvoston suosituksessa esitettyä toimintapolitiikkaa.
2022/0206 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON SUOSITUS
Tie koulumenestykseen
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 artiklan 4 kohdan ja 166 artiklan 4 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäisessä ja yhdennessätoista periaatteessa korostetaan, että on tärkeää taata laadukas ja osallistava koulutus kaikille nuoresta iästä lähtien. Näiden periaatteiden tehokas täytäntöönpano riippuu jäsenvaltioiden päättäväisyydestä ja toiminnasta. EU:n tason toimilla voidaan täydentää kansallisia toimia, ja komissio on esittänyt oman panoksensa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa.
(2)Euroopan komissio hyväksyi 30 päivänä syyskuuta 2020 tiedonannon eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä. Osallisuus on yksi eurooppalaisen koulutusalueen kuudesta ulottuvuudesta. Neuvosto hyväksyi 18 päivänä helmikuuta 2021 neuvoston päätöslauselman eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030).
(3)Euroopan komission puheenjohtaja ehdotti Euroopan unionin tilaa koskevassa vuoden 2021 puheessaan, että vuodesta 2022 tehtäisiin Euroopan nuorison teemavuosi ja että nuorille tarjottaisiin enemmän mahdollisuuksia muokata Euroopan tulevaisuutta ja osallistua elämäänsä vaikuttavien päätösten tekoon.
(4)Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin loppuraportissa kehotetaan unionia luomaan vuoteen 2025 mennessä osallistava eurooppalainen koulutusalue, jossa kaikilla kansalaisilla, myös maaseudulla ja syrjäisillä alueilla, on yhtäläinen pääsy laadukkaaseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Komission vuonna 2020 antaman tiedonannon mukaan osallisuus ja sukupuolten tasa-arvo on yksi vuoteen 2025 mennessä toteutettavan eurooppalaisen koulutusalueen keskeisistä ulottuvuuksista. Lisäksi siinä kehotetaan irrottamaan koulutustulokset sosioekonomisesta taustasta. Neuvosto katsoi, että vuoteen 2030 mennessä lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti suoriutuvien 15-vuotiaiden osuuden olisi oltava alle 15 prosenttia, ja sitoutui pienentämään koulunkäynnin varhain keskeyttävien osuuden alle 9 prosenttiin.
(5)Vaikka koulunkäynnin varhain keskeyttävien osuus on pienentynyt EU:n tasolla merkittävät 3,9 prosenttiyksikköä vuosina 2010–2021, monet oppijat keskeyttävät edelleen opintonsa ennenaikaisesti. Koulunkäyntinsä varhain keskeyttäneiden osuus oli vuonna 2021 EU:ssa keskimäärin 9,7 prosenttia, mikä on hieman alle vuodelle 2020 asetetun EU:n tason (ET2020) 10 prosentin tavoitteen. Vieläkin yli 3,2 miljoonaa nuorta (18–24-vuotiasta) EU:ssa keskeyttää koulunkäyntinsä varhain, mikä tarkoittaa, ettei heillä ole oikeudenmukaista mahdollisuutta menestyksekkääseen työuraan. Maiden välillä ja niiden sisällä on edelleen huomattavia eroja, ja tietyt ryhmät ovat jatkuvasti eriarvoisessa asemassa (esimerkiksi maahanmuuttajat, nuoret miehet, etniset vähemmistöt, kuten romanit, sekä maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden nuoret menestyvät muita heikommin).
(6)OECD:n kansainvälisen oppimistulosten arviointiohjelman (PISA) vuoden 2018 tulokset osoittavat, että perustaidoissa heikosti menestyvien määrä on kasvanut vuosina 2009–2018. Tällä hetkellä joka viidennellä 15-vuotiaalla eurooppalaisella nuorella on yhä vajavaiset taidot lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Vuonna 2018 tehdyn monilukutaitoa mittaavan kansainvälisen ICILS-tutkimuksen tulokset osoittavat lisäksi, että joka viidennellä EU:n nuorista ei ole digitaalisia perustaitoja. Lisäksi tutkimuksessa paljastui vakavia sosioekonomiseen taustaan liittyviä suoriutumiseroja, joihin liittyy riski digitaalisen kuilun syvenemisestä.
(7)Tiedot vahvistavat, että sosioekonominen tausta ennakoi vahvimmin oppimistuloksia. Heikommista lähtökohdista tulevat oppijat ovat useimmissa EU-maissa yliedustettuina niiden joukossa, jotka päättävät koulutuksensa ilman toisen asteen tutkintoa. PISA 2018 -tutkimus paljasti, että lukutaidossa heikosti suoriutuvien osuus on useimmissa EU-maissa huomattavasti suurempi taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista taustaa koskevan indeksin (ESCS) alimmassa neljänneksessä verrattuna ESCS:n ylimmän neljänneksen oppilaisiin, jopa yli 40 prosenttiyksikköä joissakin EU-maissa. Akateeminen kirjallisuus vahvistaa, että heikoista sosioekonomisista lähtökohdista tulevilla oppilailla on usein enemmän vaikeuksia kehittää akateemisia ja kielellisiä taitoja. Heillä on useammin oppimiseen liittyviä käyttäytymisongelmia ja vähemmän motivaatiota oppimiseen, he päättävät koulutuksensa varhemmin ja heillä on koulutuksen päättäessään heikompi pätevyys ja riittämättömät valmiudet osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan.
(8)Jäsenvaltiot ovat viime vuosina integroineet koulutusjärjestelmiinsä suuren määrän kouluikäisiä EU:n ulkopuolelta tulleita maahanmuuttajia (myös pakolaisia). Lisähaasteita aiheuttavat Ukrainan sotaa pakenevat ihmiset, joista suuri osa on kouluikäisiä lapsia, jotka tarvitsevat kohdennettua oppimistukea (muun muassa opetuskielen oppimiseksi) ja psykososiaalista tukea.
(9)PISA-ohjelman vuosien 2015 ja 2018 tulokset valaisivat myös oppilaiden vähenevää kouluun kuulumisen tunnetta ja laajalle levinnyttä ja lisääntyvää kiusaamista/verkkokiusaamista. Tutkimuksissa korostetaan henkisen, sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin merkitystä kouluissa, jotta voidaan parantaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia menestyä koulutuksessa ja elämässä. Tutkimukset vahvistavat, että mielenterveysongelmat sekä väkivalta ja kiusaaminen, rasismi, muukalaisviha ja muut suvaitsemattomuuden muodot vaikuttavat tuhoisasti lasten ja nuorten henkiseen hyvinvointiin ja oppimistuloksiin. Tutkimukset osoittavat myös, että muita heikommassa asemassa olevat ryhmät ovat alttiimpia kiusaamiselle ja että sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien koulujen oppijat kokevat kuuluvansa kouluun heikommin kuin varakkaammat vertaisensa.
(10)Covid-19-pandemia on tehnyt näihin haasteisiin vastaamisesta entistä tärkeämpää. Useiden tutkimusten mukaan kriisi voi lisätä koulunkäynnin keskeyttämisen todennäköisyyttä niiden oppijoiden kohdalla, jotka ovat vaarassa etääntyä koulusta. Lisäksi se on vaikuttanut haitallisesti oppijoiden mielenterveyteen ja yleiseen hyvinvointiin.
(11)Neuvosto hyväksyi vuonna 2011 suosituksen koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista. Suosituksen täytäntöönpanemiseksi on tehty paljon työtä EU:n ja kansallisella tasolla, erityisesti vertaisoppimisen ja jäsenvaltioiden välisen hyvien käytäntöjen vaihdon avulla koulutuspoliittisen yhteistyön (ET 2020) puitteissa. Monenlaisia resursseja, esimerkkejä onnistuneista toimenpiteistä ja aineistoja on saatavilla verkossa eurooppalaisen koulujen työkalupakin ja koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen torjumisesta koskevan Cedefopin ammatillisen koulutuksen työkalupakin sivuilla. Vuonna 2019 julkaistu riippumaton arviointi suosituksen täytäntöönpanosta osoittaa vahvasti, että tämä neuvoston suositus ja siihen liittyvät EU:n politiikkavälineet ovat edistäneet muutoksia oppilaitoksissa ja toimintapolitiikoissa ja tukeneet koulutuksen varhaisen päättämisen vähentämistä. Siinä korostetaan myös aloja, joilla tarvitaan lisätyötä.
(12)Erasmus+ -ohjelmasta on tuettu useita kansainvälisiä hankkeita, jotka koskevat osallisuutta eri koulutusaloilla ja joissa on puututtu alisuoriutumiseen ja koulunkäynnin varhaiseen keskeyttämiseen. Kaudella 2021–2027 osallisuus on yksi Erasmus+ -ohjelman yleisistä painopistealueista. Lisäksi yksi ohjelman erityisistä poliittisista painopisteistä on puuttuminen oppimisvaikeuksiin, koulunkäynnin varhaiseen keskeyttämiseen ja perustaitojen heikkoon hallintaan, jonka pohjalta Erasmus+ -rahoituksen sidosryhmät voivat panna täytäntöön toimintapoliittisia suosituksia.
(13)Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot) kaudella 2014–2020 ovat toteuttaneet merkittäviä investointeja koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen torjumiseksi ja useiden laajamittaisten hankkeiden tukemiseksi neuvoston vuonna 2011 antaman suosituksen mukaisesti. Euroopan sosiaalirahasto plussasta tuetaan ihmisiä, alueita ja jäsenvaltioita, jotka kohtaavat erilaisia haasteita esimerkiksi pandemiasta elpymisessä tai työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta, koulutusta ja ilmastoa koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamisessa. ERI-rahastojen ja vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikan rahastojen puitteissa toteutettavia tukitoimia koskevassa ohjelmatyössä hyödynnetään muun muassa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettuja maakohtaisia suosituksia.
(14)Teknisen tuen väline tarjoaa jäsenvaltioille mahdollisuuden saada pyynnöstä tukea räätälöityihin uudistuksiin monilla aloilla, kuten esimerkiksi lasten oppimistulosten parantamisessa, varhaiskasvatuksen parantamisessa, kansallisten strategioiden ja toimintasuunnitelmien laatimisessa koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen käsittelemiseksi ja ehkäisemiseksi, opettajien rekrytoinnin ja ammatillisen kehittämisen tukemiseen tarkoitettujen välineiden kehittämisessä tai opetussuunnitelman uudistuksen valmistelussa ja toteuttamisessa. Useat jäsenvaltiot ovat käyttäneet teknisen tuen välinettä ja sitä edeltänyttä rakenneuudistusten tukiohjelmaa tukeakseen uudistuksia, jotka auttavat ehkäisemään koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten osalta.
(15)Lapset ja nuoret tarvitsevat tasapainoisen yhdistelmän kognitiivisia, sosiaalisia ja tunnetaitoja saavuttaakseen myönteisiä tuloksia koulussa ja elämässä. Neuvoston suosituksessa elinikäisen oppimisen avaintaidoista määritellään henkilökohtaiset, sosiaaliset ja oppimistaidot. Niihin sisältyy kyky käsitellä epävarmuutta ja monimutkaisuutta, kyky tukea omaa fyysistä ja henkistä hyvinvointia, kyky ylläpitää fyysistä ja henkistä hyvinvointia, kehittää yhteistyöhön perustuvia ja myönteisiä suhteita sekä kyky elää terveystietoisesti ja tulevaisuuteen suuntautuen ja halliten konflikteja osallistavassa ja kannustavassa ympäristössä.
(16)Neuvoston päätelmissä tulevaisuuden eurooppalaisista opettajista ja kouluttajista todetaan, että opettajat, kouluttajat ja koulunjohtajat ovat oppimisen välttämätön liikkeellepaneva voima, ja korostetaan tarvetta kehittää ja päivittää heidän osaamistaan. Eurooppalaisesta koulutusalueesta annetussa tiedonannossa ja neuvoston päätöslauselmassa tunnustettiin opettajien ja kouluttajien keskeinen rooli.
(17)Neuvoston suosituksessa laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä korostetaan, että kaikkien lasten saatavilla olevat laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut tukevat heidän tervettä kehitystään ja koulumenestystään, auttavat vähentämään sosiaalista epätasa-arvoa sekä kaventavat eri sosioekonomisista taustoista tulevien lasten välisiä eroja osaamisessa.
(18)Neuvoston suosituksessa monimuoto-oppimisesta laadukkaan ja osallistavan perus- ja keskiasteen koulutuksen edistämiseksi edistetään monimuoto-oppimisen menetelmiä, joissa yhdistetään oppiminen koulupaikalla ja etäopiskeluympäristöissä sekä digitaaliset ja ei-digitaaliset oppimisvälineet häiriönsietokykyisempien ja osallistavampien koulutusjärjestelmien rakentamiseksi. Tällaiset käytännöt mahdollistavat monimuotoiset lähestymistavat ja välineet, joilla voidaan tukea paremmin oppilaita, joilla on erityistarpeita tai jotka edustavat heikommassa asemassa olevia ryhmiä, ja parantaa heidän oppimismotivaatiotaan.
(19)Euroopan osaamisohjelmassa määritellään toimet, joilla vahvistetaan kestävää kilpailukykyä ja parannetaan häiriönsietokykyä kriiseihin reagoimiseksi ja ihmisten ja yritysten auttamiseksi, jotta ne voisivat hankkia ja kehittää osaamista covid-19-pandemian aikana saatujen kokemusten perusteella. Neuvoston suosituksessa kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta ehdotetaan uudistettua EU:n politiikkavisiota ammatillisesta koulutuksesta, jolla on keskeinen rooli koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen ehkäisemisessä ja torjumisessa ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämisessä.
(20)Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa esitetään toimia digitaalisessa muutoksessa tarvittavien digitaalisten taitojen ja osaamisen kehittämiseksi, jotta voidaan varmistaa, että yksikään oppija ei jää jälkeen ja että vastavalmistuneilla on työmarkkinoilla tarvittava osaaminen. Siinä esitetään yhteisten ohjeiden laatimista opettajille ja opetushenkilöstölle digitaalisen lukutaidon edistämiseksi ja disinformaation torjumiseksi sekä eurooppalaisen digitaalisten taitojen puitekehyksen saattamista ajan tasalle ja ehdotetaan suunnitelmaa neuvoston suositukseksi digitaalisten taitojen koulutustarjonnan parantamiseksi. Toimintasuunnitelmassa kannustetaan myös sukupuolten välisen kuilun poistamiseen STEM-aineissa.
(21)Neuvoston suosituksessa eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta kehotetaan jäsenvaltioita takaamaan apua tarvitseville lapsille (eli köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa oleville ja erityisesti romanilapsille) tosiasiallinen ja maksuton pääsy koulutukseen ja kouluissa tapahtuvaan toimintaan. Lapsen oikeuksia koskevassa EU:n strategiassa kehotetaan kehittämään osallistavaa ja laadukasta koulutusta. Uudessa eurooppalaisessa Parempi internet lapsille -strategiassa kehotetaan rakentamaan digitaalinen ympäristö, jossa lapsia suojellaan, heille annetaan valmiuksia ja heitä kunnioitetaan. Strategiassa korostetaan, että haavoittuvassa asemassa olevilla lapsilla olisi oltava yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää digitaalisen vuosikymmenen tarjoamia mahdollisuuksia.
(22)Vuosina 2020 ja 2021 hyväksytyissä EU:n uuden sukupolven tasa-arvostrategioissa ja osallisuutta edistävissä toimintapoliittisissa kehyksissä keskityttiin voimakkaasti yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseen ja syrjinnän torjumiseen koulutuksessa tukemalla kohdennetusti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ja syrjityimpiä ihmisiä.
(23)Neuvoston suosituksessa ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu” suositellaan helpottamaan nuorten paluuta koulutukseen monipuolistamalla jatkokoulutustarjontaa ja varmistamalla tarvittaessa epävirallisen ja arkioppimisen validointi. Lisäksi ALMA-aloitteessa (Aim, Learn, Master, Achieve) autetaan heikossa asemassa olevia 18–30-vuotiaita työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria pääsemään kotimaansa työmarkkinoille yhdistämällä koulunkäyntiin, ammatilliseen koulutukseen tai työllistymiseen annettava tuki ja työharjoittelu toisessa EU:n jäsenvaltiossa nuorten taitojen, tietojen ja kokemuksen kehittämiseksi.
(24)Neuvoston vuonna 2011 antaman suosituksen täytäntöönpanosta saatujen kokemusten, uuden tutkimustiedon ja sidosryhmien kuulemisten perusteella tarvitaan entistä laajempi, osallistavampi ja kokonaisvaltaisempi koulumenestystä koskeva lähestymistapa, jossa otetaan huomioon sekä perustaitoja että koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä koskeva EU:n tason tavoite ja lisäksi hyvinvointiulottuvuus. Tällaisella lähestymistavalla voitaisiin taata koulutuksessa ja elämässä menestymiseen tarvittavan osaamisen kehittäminen ja edistää oppimiskokemuksen merkityksellisyyttä, sitoutumista, laajempaa osallistumista yhteisön elämään ja siirtymistä vakaaseen aikuisuuteen.
(25)Tavoitteina oleviin alisuoriutumisen ja koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen vähentämiseen sekä koulumenestyksen parantamiseen on pyrittävä koulutuksessa järjestelmällisesti kaikkialla EU:ssa. Järjestelmätasolla tarvitaan politiikkatoimien johdonmukaisuutta, koordinointia muiden asiaan liittyvien politiikka-alojen (kuten terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, työllisyys, asuminen, oikeus, muuttoliike ja kotouttaminen) kanssa sekä tehokasta yhteistyötä eri toimijoiden välillä kaikilla tasoilla (kansallisesti, alueellisesti, paikallisesti ja koulussa), jotta lapsia, nuoria ja heidän perheitään voidaan tukea koordinoidusti. Samanaikaisesti koulutasolla olisi edistettävä koko koulun kattavia lähestymistapoja, joissa otetaan huomioon kaikki toiminta-alueet (esimerkiksi opetus ja oppiminen sekä suunnittelu ja hallinto) ja otetaan mukaan kaikki keskeiset toimijat: oppijat, koulunjohtajat, opetushenkilöstö ja muu henkilöstö, vanhemmat ja perheet sekä paikalliset ja laajemmat yhteisöt.
(26)Tässä neuvoston suosituksessa otetaan täysin huomioon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet,
SUOSITTAA, ETTÄ JÄSENVALTIOT
1.kehittävät tai vahvistavat vuoteen 2025 mennessä koulumenestystä edistävää yhdennettyä ja kokonaisvaltaista strategiaa asianmukaisella tasolla koulutusjärjestelmänsä rakenteen mukaisesti, jotta voidaan irrottaa koulutustulokset sosioekonomisesta taustasta, edistää koulutuksen osallistavuutta (muun muassa puuttumalla koulutuksen eriytymiseen) ja vähentää edelleen koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä ja alisuoriutumista perustaidoissa, kuten liitteessä olevassa toimintapoliittisessa kehyksessä ehdotetaan. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä hyvinvointiin koulussa koulumenestyksen keskeisenä osatekijänä. Strategiaan olisi sisällyttävä ennaltaehkäisyyn, puuttumiseen ja korvaamiseen liittyviä toimenpiteitä (mukaan lukien osana nuorisotakuuta tarjottavat toimenpiteet), sen olisi perustuttava näyttöön ja siinä olisi yhdistettävä yleiset toimenpiteet kohdennettuihin ja/tai yksilöllisiin toimiin sellaisia oppijoita varten, jotka tarvitsevat lisähuomiota ja tukea osallistavissa ympäristöissä (kuten sosioekonomisesti heikossa asemassa olevat, maahanmuuttajataustaiset – pakolaiset mukaan luettuina – tai romanitaustaiset oppijat, näkyvästi ja näkymättömästi vammaiset oppijat sekä erityisopetusta tarvitsevat tai mielenterveysongelmista kärsivät oppijat). Strategian olisi myös perustuttava jäsenneltyyn yhteistyöhön eri politiikka-aloja, hallinnon tasoja ja koulutustasoja edustavien toimijoiden välillä, sen toteuttamiseen olisi osoitettava riittävä rahoitus ja siihen olisi liitettävä selkeä täytäntöönpano- ja arviointisuunnitelma;
2.kehittävät ja vahvistavat edelleen kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason tiedonkeruu- ja seurantajärjestelmiä, joiden avulla voidaan järjestelmällisesti kerätä määrällistä ja laadullista tietoa oppijoista sekä oppimistuloksiin vaikuttavista tekijöistä, erityisesti sosioekonomisesta taustasta. Näiden järjestelmien on oltava henkilötietojen suojan ja kansallisen lainsäädännön mukaisia. Niissä olisi varmistettava, että politiikan eri tasoilla on käytettävissä eriteltyjä tietoja monista eri näkökohdista ja että niitä käytetään ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, analysointiin ja toimintapolitiikkojen suunnitteluun, ohjaukseen, seurantaan ja edellä mainittujen strategioiden arviointiin;
3.yhdistävät integroidusti toteutetussa ja kokonaisvaltaisessa strategiassa ennaltaehkäisyyn, puuttumiseen ja korvaamiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten liitteessä olevassa toimintapoliittisessa kehyksessä esitetään, jotta voidaan tukea
3.1.oppijoita yhdistämällä kokonaisvaltaisesti erilaisia toimenpiteitä, joissa asetetaan keskiöön oppijoiden kiinnostuksen kohteet ja tarpeet;
3.2.koulunjohtajia, opettajia, kouluttajia ja muuta henkilöstöä varmistamalla, että heillä on tiedot, taidot ja osaaminen sekä aikaa, tilaa ja riittävästi tukea, jotta he voivat työskennellä tehokkaasti sellaisten oppijoiden kanssa, jotka ovat vaarassa syrjäytyä, alisuoriutua ja keskeyttää koulunkäyntinsä varhain;
3.3.kouluja, jotka kehittävät koulumenestystä koskevaa koko koulun kattavaa lähestymistapaa, jossa kaikki kouluyhteisön jäsenet (koulunjohtajat, opettajat, kouluttajat ja muu opetushenkilöstö, oppijat, vanhemmat ja perheet sekä paikallisyhteisö) sekä ulkoiset sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti ja yhteistyössä kaikkien oppijoiden koulumenestyksen edistämiseen;
3.4.järjestelmätason toimenpiteitä, joilla parannetaan kaikkien oppijoiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta koulutuksessa ja koulumenestystä muun muassa puuttumalla rakenteisiin ja mekanismeihin, joilla voi olla erityisen haitallisia vaikutuksia heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluviin oppijoihin;
4.optimoivat kansallisten ja EU:n resurssien käytön infrastruktuuriin, koulutukseen, välineisiin ja resursseihin tehtäviin investointeihin osallisuuden, tasa-arvon ja hyvinvoinnin lisäämiseksi koulutuksessa, mukaan luettuna EU:n varat ja asiantuntemus uudistuksiin ja infrastruktuuriin, välineisiin, pedagogiikkaan ja terveellisten oppimisympäristöjen luomiseen tehtäviin investointeihin, ja varmistavat, että varojen käyttö on kokonaisstrategian mukaista. Resursseja ovat erityisesti Erasmus+, elpymis- ja palautumistukiväline, Euroopan sosiaalirahasto plus, Euroopan aluekehitysrahasto, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, Horisontti Eurooppa, teknisen tuen väline, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto;
5.raportoivat strategiastaan, toteutetuista toimenpiteistä, asiaankuuluvista seuranta- ja arviointijärjestelyistä sekä eurooppalaisen koulutusalueen ja eurooppalaisen ohjausjakson raportointijärjestelyjen puitteissa osoitetuista määrärahoista;
KEHOTTAA KOMISSIOTA
1.tukemaan neuvoston suosituksen ja siihen liittyvien aloitteiden, kuten eurooppalaisen lapsitakuun, täytäntöönpanoa helpottamalla jäsenvaltioiden ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien välistä, kaikkien oppijoiden koulumenestystä koskevaa keskinäistä oppimista ja vaihtoa seuraavien välineiden avulla:
1.1.eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategiset puitteet edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030). Puitteiden keskeisiä painopistealueita ovat koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen vähentäminen, perustaitotason parantaminen ja oppijoiden, opettajien ja kouluttajien hyvinvoinnin edistäminen;
1.2.asiantuntijaryhmän perustaminen käsittelemään tukea antavien oppimisympäristöjen luomista alisuoriutumisvaarassa oleville ryhmille ja hyvinvoinnin tukemista koulussa, ja sen toiminnan edistäminen. Ryhmä edistää työtä, jota tehdään kannustavien ja terveellisten oppimisympäristöjen kehittämistä, mielenterveyden, terveellisten elämäntapojen sekä fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin edistämistä (myös traumaperäiseen stressiin puuttumisen avulla) ja kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemistä koulussa koskevien hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi, sekä ehdotuksia onnistuneiden käytäntöjen tehokkaaksi hyödyntämiseksi kouluissa ja suosituksia tiedottamisesta EU:n ja kansallisella tasolla;
1.3.nuorten ottaminen aktiivisesti mukaan neuvoston suosituksen täytäntöönpanoon muun muassa eurooppalaisen nuorisodialogin kautta, jotta varmistetaan, että nuorten, myös heikommassa asemassa olevien, mielipiteet, näkemykset ja tarpeet otetaan kaikilta osin huomioon;
1.4.sellaisten onnistuneiden käytäntöjen (mukaan lukien vertaisoppiminen ja vertaismentorointi), ohjeiden ja käytännön välineiden jakaminen, joilla tuetaan kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimintapolitiikkojen ja käytäntöjen, myös heikommassa asemassa oleviin oppijoihin kohdennettujen, suunnittelua, täytäntöönpanoa ja arviointia, käyttäen EU:n koulutusalan verkkoalustoja ja yhteisöjä, mukaan lukien eTwinning-ohjelma, uusi eurooppalainen kouluopetusfoorumi, Erasmus+ Alumni -aloite, koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä torjuvat Cedefopin lähettiläät ja Oppisoppi, joka sisältää monikielistä oppimismateriaalia EU:sta;
1.5.sellaisten mahdollisuuksien levittäminen ja niihin kannustaminen, joilla edistetään, tuetaan ja mahdollistetaan koulutuksen osallistavuutta, oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia EU:n rahastojen ja ohjelmien puitteissa, mukaan lukien Erasmus+, elpymis- ja palautumistukiväline, Euroopan sosiaalirahasto plus, Euroopan aluekehitysrahasto, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, Horisontti Eurooppa, teknisen tuen väline sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto;
1.6.EU:n laajuisen tutkimuksen ja kyselytutkimusten tukeminen, tutkimusverkostojen luomiseen kannustaminen ja tutkimuksen ja politiikan välisen sekä tutkimuksen ja käytännön toimijoiden välisen vuoropuhelun tukeminen;
1.7.digitaalista koulutusta ja osaamista koskevan jäsennellyn vuoropuhelun huomioon ottaminen, mukaan lukien siihen perustuvat ehdotukset neuvoston suosituksiksi;
2.tukemaan kaikkien oppijoiden koulumenestystä (myös maahanmuuttajien kotouttamista ja kieltenoppimista) koskevan ohjemateriaalin ja resurssien kehittämistä ja levittämistä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa muun muassa kehittämällä ja edistämällä edelleen eurooppalaista koulujen työkalupakkia ”Osallistavan koulutuksen edistäminen ja koulunkäynnin keskeyttämisen vähentäminen”, osallistavaa koulutusta ja kansalaiskasvatusta koskevien innostavien käytäntöjen kokoelmaa ja koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen torjumista koskevaa Cedefopin ammatillisen koulutuksen työkalupakkia;
3.tukemaan opetushenkilöstön ja muiden sidosryhmien ammatillisia kehittämismahdollisuuksia seuraavasti:
3.1.jakamaan hyviä käytänteitä Erasmus+ -henkilöstövaihdoista, -hankkeista ja ‑verkostoista, muun muassa eTwinning-verkkoyhteisön, Erasmus+ Teacher Academies -toimintojen ja ammatillisten huippuosaamiskeskusten kautta;
3.2.tarjoamaan opettajille, kouluttajille, koulunjohtajille ja opettajankouluttajille kaikille avoimia verkkokursseja (MOOC-kursseja) ja pieniä osaamiskokonaisuuksia, joita isännöi uusi eurooppalainen kouluopetusfoorumi, ja edistämään näiden kurssien laajaa käyttöä;
4.seuraamaan neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa (muun muassa tarkistetun sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun avulla) ja eurooppalaisen koulutusalueen puitteissa ja raportoimaan siitä;
5.seuraamaan edistymistä EU:n tason tavoitteiden saavuttamisessa ja raportoimaan siitä määräajoin eurooppalaista koulutusaluetta koskevien raporttien yhteydessä; pohtimaan, miten EU:n tason seurantaa voidaan tehostaa, erityisesti arvioimalla olemassa olevia EU:n tason indikaattoreita ja ehdottamalla uusia, erityisesti osallisuutta ja tasapuolisuutta koskevia indikaattoreita, tarpeen mukaan.
6.Koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista 28 päivänä kesäkuuta 2011 annettu neuvoston suositus on kumottu. [Tällä suosituksella kumotaan ja korvataan koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista 28 päivänä kesäkuuta 2011 annettu neuvoston suositus, EUVL C 191, 1.7.2011]
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 30.6.2022
COM(2022) 316 final
LIITE
asiakirjaan
Ehdotus neuvoston suositukseksi
Tie koulumenestykseen
{SWD(2022) 176 final}
LIITE
Koulumenestyksen toimintapoliittinen kehys
Tässä toimintapoliittisessa kehyksessä käsitellään kaikkien oppijoiden koulumenestyksen parantamista riippumatta oppijoiden henkilökohtaisista ominaisuuksista, perhetilanteesta tai kulttuurisesta ja sosioekonomisesta taustasta. Siinä esitetään toimien keskeisiä edellytyksiä sekä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä ja alisuoriutumista perustaidoissa. Kehyksen perustana on laaja ja kattava näkemys koulumenestyksestä: kyse ei ole pelkästään akateemisista tuloksista, vaan huomioon otetaan myös sellaiset tekijät kuin henkilökohtainen, sosiaalinen ja emotionaalinen kehitys sekä oppijoiden hyvinvointi koulussa. Kehys käsittää ensinnäkin joitakin yleisiä edellytyksiä (1 ja 2 kohta) ja toiseksi joukon toimia, jotka on toteutettava koulu- ja järjestelmätasolla.
1)Kaikkien oppijoiden koulumenestyksen tavoittelu riippumatta oppijoiden henkilökohtaisista ominaisuuksista, perhetilanteesta tai kulttuurisesta ja sosioekonomisesta taustasta edellyttää koulumenestystä edistävää integroidusti toteutettua ja kokonaisvaltaista strategiaa asianmukaisella politiikkatasolla (kansallisella, alueellisella, paikallisella) koulutusjärjestelmän rakenteen mukaisesti. Tällainen strategia tarkoittaa erityisesti seuraavaa:
a)Varmistetaan koordinointi eri politiikka-alojen (kuten terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, työllisyys, asuminen, oikeus, pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien osallistaminen, syrjimättömyys) kanssa ja luodaan pysyvä yhteistyö koulutusjärjestelmän hallinnon eri tasojen välille sekä järjestelmällinen vuoropuhelu kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien (mukaan luettuna oppijat, vanhemmat ja perheet sekä syrjäytyneempien ryhmien näkemyksiä edustavat henkilöt) kanssa suunnitteluvaiheesta aina täytäntöönpanoon ja arviointiin asti.
b)Otetaan käyttöön tasapainoinen, johdonmukainen ja koordinoitu politiikkatoimien kokonaisuus, jossa yhdistyvät ennaltaehkäisy, puuttuminen ja korvaaminen ja jossa keskitytään vahvasti ennaltaehkäisy- ja puuttumistoimiin.
c)Integroidaan koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen ehkäisemistä koskevat kansalliset, alueelliset ja paikalliset strategiset lähestymistavat (tarpeen mukaan) perustaitojen edistämiseen, kiusaamiseen ja verkkokiusaamiseen (mukaan lukien sukupuoleen perustuva kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä) puuttumiseen sekä hyvinvoinnin tukemiseen liittyviin lähestymistapoihin.
d)Yhdistetään osallistavassa ympäristössä järjestelmällisesti kaikille oppijoille tarkoitettuja yleisiä koulun laajuisia toimenpiteitä kohdennettuihin toimenpiteisiin, jotka on tarkoitettu joillekin oppijoille tai oppijaryhmille, joilla on samankaltaisia tarpeita tai kohtalainen riski, ja yksilöllisempiin toimenpiteisiin, jotka on tarkoitettu niille, joilla on monimutkaisia tai kroonisia tarpeita ja suurin riski.
e)Kiinnitetään erityistä huomiota lapsiin ja nuoriin, jotka ovat vaarassa joutua muita heikompaan asemaan tai syrjityiksi, varmistetaan intersektionaalinen lähestymistapa ja otetaan mukaan riskiryhmiin kohdistettavat asianmukaiset toimenpiteet. Riskiryhmiä ovat esimerkiksi lapset, joilla on sosioekonomisesti heikompi, maahanmuuttaja- tai romanitausta, pakolaiset, näkyvästi ja näkymättömästi vammaiset oppijat, joilla on esimerkiksi pitkäaikaisia fyysisiä, psyykkisiä, älyllisiä tai aisteihin liittyviä vammoja, erityisopetusta tarvitsevat tai mielenterveysongelmista kärsivät oppijat.
f)Kiinnitetään huomiota sukupuolten välisten erojen tunnistamiseen koulutuksessa muun muassa tehostamalla poikien ja tyttöjen suoriutumisen seurantaa ja ottamalla tarvittaessa käyttöön erityistoimia.
g)Perustetaan toimet näyttöön, hyödynnetään luotettavia tiedonkeruu- ja seurantajärjestelmiä (ks. jäljempänä 2 kohta) ja tukeudutaan uusimpaan määrälliseen ja laadulliseen tutkimukseen harkiten käytäntöjä ja välineitä, jotka ovat osoittautuneet menestyksekkäiksi kaikkien oppijoiden koulumenestyksen edistämisessä. Tähän sisältyy inspiraation hakeminen EU:n tasolla tarjottavista resursseista, kuten eurooppalaisesta koulujen työkalupakista, osallistavaa ja kansalaiskasvatusta koskevien innostavien käytäntöjen kokoelmasta sekä Cedefopin ammatillisen koulutuksen työkalupakista koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen torjumiseksi ja elinikäisen ohjauksen järjestelmien ja käytäntöjen kartoituksesta.
h)Kohdennetaan oikeasuhteisia varoja, mukaan lukien kansallisten ja EU:n varojen käyttö, sekä muuta tukea uudistuksiin ja investointeihin, joita tehdään opetusvälineisiin, infrastruktuuriin ja pedagogiikkaan (erityisesti Erasmus+, elpymis- ja palautumistukiväline, Euroopan sosiaalirahasto plus, Euroopan aluekehitysrahasto, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, Horisontti Eurooppa, teknisen tuen väline, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto ja rahoitusjärjestely Verkkojen Eurooppa (CEF2)).
i)Laaditaan täytäntöönpanosuunnitelma, joka sisältää selkeät tavoitteet ja välitavoitteet, seuranta- ja arviointisuunnitelma sekä luodaan koordinointimekanismi tai -rakenne kansallisiin olosuhteisiin sopivalla tasolla yhteistyön helpottamiseksi, täytäntöönpanon tukemiseksi sekä seurannan, arvioinnin ja toimintapolitiikan tarkistamisen mahdollistamiseksi.
2)Jotta yhdennetty strategia olisi tehokas, sen olisi perustuttava luotettaviin tiedonkeruu- ja seurantajärjestelmiin, joiden olisi täytettävä seuraavat ehdot:
a)Niiden on mahdollistettava kaikilla politiikan tasoilla (kansallisella, alueellisella ja paikallisella) alisuoriutumisen ja koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen laajuuden, esiintyvyyden ja mahdollisten syiden analysointi muun muassa syrjäytyneiden oppijoiden ja perheiden näkemysten keräämisen avulla.
b)Niitä on käytettävä toimintapolitiikan kehittämisen suunnitteluun ja ohjaukseen, täytäntöönpanon seurantaan sekä toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden ja tehokkuuden arviointiin.
c)Niiden on mahdollistettava riskiryhmään kuuluvien tai koulutuksen varhain päättäneiden oppijoiden varhainen havaitseminen ja tunnistaminen, jotta näille voidaan tarjota oikea-aikaista ja asianmukaista tukea leimaamatta tällaisia oppijoita.
d)Niiden on tarjottava perusta koulujen tehokkaan ohjauksen ja tukemisen kehittämiselle.
Tietojen olisi ihannetapauksessa katettava kaikki koulutustasot (varhaiskasvatus, alempi perusaste, ylempi perusaste ja toinen aste) ja koulutusmuodot ja oltava saatavilla politiikan eri tasoilla, ja niiden yhteydessä olisi noudatettava henkilötietojen suojaa koskevaa lainsäädäntöä. Määrällistä ja laadullista tietoa olisi tarpeen mukaan kerättävä tarkasti eriteltynä (esimerkiksi sukupuolen, sosioekonomisen taustan, maahanmuuttaja- tai romanitaustan ja alueellisten erojen mukaan) ja monenlaisista tekijöistä, joilla on kielteinen tai myönteinen vaikutus oppimistuloksiin (kuten osallistuminen varhaiskasvatukseen, läsnäolo, osallistuminen oppimisprosesseihin, suoriutuminen perustaidoissa, hyvinvointi koulussa, mielenterveys, yhteenkuuluvuuden tunne, käyttäytymisongelmat tai syrjintäkokemukset).
3)Oppijoiden tukemiseksi on tunnistettu seuraavat hyvät käytännöt, joiden onnistunut täytäntöönpano riippuu ratkaisevasti kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden (olipa kyse koulunjohtajista, opettajista, kouluttajista tai muusta asiaankuuluvasta henkilöstöstä) sitoutumisesta kansallisella, alueellisella, paikallisella ja koulutasolla koulutusjärjestelmän rakenteen mukaisesti:
Ennaltaehkäisevät toimenpiteet
a)Varmistetaan, että kehitysongelmat, kielitaito ja erityisopetuksen tarve, mukaan lukien sosiaaliset ja emotionaaliset vaikeudet, tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja että oppijat, jotka ovat vaarassa alisuoriutua ja keskeyttää koulunkäynnin, havaitaan varhaisessa vaiheessa, samalla kun vältetään leimaamista.
b)Kehitetään oppijalähtöisiä ja osallistaviin ja relationaalisiin pedagogiikkoihin perustuvia opetussuunnitelmia sekä mahdollistetaan monipuoliset ja yksilölliset opetus- ja oppimismuodot. Oppimateriaalien kehittämistä yhdessä lasten ja nuorten kanssa olisi tarpeen mukaan harkittava erityisesti kiusaamisen ehkäisemiseen, sosiaaliseen ja tunnekasvatukseen, konfliktien ratkaisemiseen ja ennakkoluulojen voittamiseen tarkoitettujen resurssien osalta.
c)Sisällytetään sosiaalinen ja tunnekasvatus, kiusaamisen ehkäiseminen, fyysinen ja mielenterveys opetussuunnitelmiin varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutukseen.
d)Vahvistetaan opetuskielen (-kielten) osaamista arvostaen ja tukien samalla oppijoiden kielellistä monimuotoisuutta jatko-oppimista ja koulumenestystä edistävänä pedagogisena voimavarana. Tähän voivat sisältyä esimerkiksi aiemman kielitaidon arviointi, vahva tuki oppijan äidinkielellä ja opetuskielellä, mahdollisuus saada kotikielen opetusta sekä mekanismit, joilla tuetaan siirtymistä vastaanottoluokkien ja tavallisten luokkien välillä eri koulutusasteilla.
e)Tuetaan erityisesti pakolaisten ja vastikään saapuneiden maahanmuuttajien opetuskielten omaksumista integroimalla heidät varhain tavallisiin luokkiin ja opetussuunnitelmiin ja tarjoamalla henkilökohtaista lisätukea asianmukaisella tasolla sosiaalisen ja akateemisen oppimisen nopeuttamiseksi. Kielellisen ja akateemisen tuen ja uraohjauksen jatkuva saatavuus sekä vanhempien osallistuminen ja kulttuurienvälinen kasvatus voivat myös olla avainasemassa.
f)Edistetään vuorovaikutteisia ja elämyksellisiä pedagogisia lähestymistapoja oppijoiden itsenäisyyden ja oppimisestaan ottaman vastuun kehittämiseksi sekä heidän voimaannuttamisekseen osallistumaan aktiivisesti osaamisensa kehittämiseen. Tällaisia lähestymistapoja voivat olla mahdollisuudet monimuotoiseen oppimiseen (mukaan lukien digitaaliset resurssit, pääsy kirjastoihin, laboratorioihin, museoihin, yhteisökeskuksiin ja luontoon), vammaisten oppijoiden tarpeiden huomioon ottaminen, oppimisajan ja ‑ympäristöjen joustava ja heterogeeninen organisointi, monitieteinen opetus ja oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen ja vertaistuki sekä avustavien teknologioiden käyttö vammaisten oppijoiden apuna.
g)Edistetään henkilökohtaiset oppimistarpeet ja -polut huomioivia ja niitä tukevia arviointikäytäntöjä erityisesti hyödyntämällä laajasti formatiivista ja jatkuvaa arviointia sekä yhdistämällä useita digitaalisia ja ei-digitaalisia muotoja ja välineitä (esimerkiksi portfolioita, vertaisarviointia ja itsearviointia), jotka ovat osallistavia, kulttuuriset näkökohdat huomioivia ja osallistumiseen perustuvia.
Puuttumistoimenpiteet
h)Luodaan kouluihin puitteita, joissa tarjotaan kohdennettua tukea kaikille oppijoille, joilla on oppimisvaikeuksia tai jotka ovat vaarassa alisuoriutua, monitieteisen ja tiimilähtöisen lähestymistavan avulla (esimerkiksi mentorointiohjelmat, mukaan lukien vertaismentorointi, tukihenkilöstön käyttöönotto, lisäoppimisaika lukuvuoden ja/tai loma-aikana ja pääsy muihin oppimisympäristöihin).
i)Tarjotaan osallistavissa ja saavutettavissa ympäristöissä tehostettua yksilöllistä tukea oppijoille, joilla on monitahoisia ja monimutkaisia tarpeita, mukaan lukien sosiaaliset, emotionaaliset ja mielenterveyteen liittyvät tarpeet (esimerkiksi henkilökohtainen ohjaus, yksilölliset oppimissuunnitelmat, erikoistuneen tunneterapeutin interventiot, psykoterapeuttiset interventiot, monialaiset tiimit ja perhetuki).
j)Tarjotaan ratkaisuja koulutasolla tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa oppijoille, joilla on sosioekonomisesta taustasta johtuvia perustarpeiden tyydyttämiseen liittyviä vaikeuksia (esimerkiksi oppimateriaalin puute, kuljetusvaikeudet, nälkä, ravitsemus- ja univaje).
k)Tarjotaan kohdennettuja rahoitustukijärjestelyjä muita heikommassa asemassa oleville oppijoille, jotta heidän on helpompi jatkaa toisen ja korkea-asteen koulutukseen, suorittaa toisen asteen opinnot ja saada tutkinto.
l)Tarjotaan pakolaisille ja vastikään saapuneille maahanmuuttajaoppijoille rahoitusjärjestelyjä, joilla varmistetaan pääsy opetukseen tai tarvittaessa valmistaville kursseille ja sujuva siirtyminen koulutusjärjestelmään kaikilla tasoilla.
Yhdistetyt puuttumis-/ korvaavat toimenpiteet:
m)Tarjotaan sosiaalista ja emotionaalista tukea oppijoille, erityisesti niille, joilla on haitallisia lapsuudenkokemuksia, traumoja ja vakavia sosiaalisia tai emotionaalisia vaikeuksia, jotka haittaavat heidän koulunkäyntiään. Tähän voisi sisältyä henkilökuntaan kuuluvien neuvojien ja mentoreiden roolin vahvistaminen, mielenterveysalan ammattilaisten ja palvelujen saatavuuden helpottaminen kouluissa ja niiden ympäristössä sekä varhainen puuttuminen kiusaamiseen sekä uhrien että kiusaajien osalta. Luodaan vertais- ja yhteisötukea kiusaamisen/verkkokiusaamisen ehkäisemiseksi ja kaikenlaisen syrjinnän torjumiseksi.
n)Varmistetaan tasapuolinen, joustava ja riittävä tuki pakolaisille ja äskettäin saapuneille maahanmuuttajille, mukaan lukien sosiaalinen ja emotionaalinen tuki, joka auttaa heitä selviytymään traumaperäiseen stressiin taikka muuttoon tai kotoutumiseen liittyvistä haasteista. Sosiaalinen ja emotionaalinen tuki olisi sisällytettävä laajempaan ja monialaiseen järjestelmään, jotta voidaan ottaa huomioon kaikki heidän erityistarpeensa, yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen, mielenterveysalan toimijoiden ja kaikkien muiden asiaankuuluvien palvelujen ja toimijoiden kanssa ja ottaen oppijat ja perheet tiiviisti mukaan.
o)Helpotetaan pääsyä opetussuunnitelman ja koulun ulkopuolisen toiminnan (kuten urheilun, taiteen, vapaaehtois- tai nuorisotyön) piirin ja parannetaan oppimistulosten dokumentointia ja validointia.
p)Vahvistetaan opinto-ohjausta, uraohjausta ja -neuvontaa sekä ammatinvalinnan ohjausta uranhallintataitojen ja -osaamisen hankkimisen tukemiseksi. Tähän olisi sisällyttävä opetussuunnitelmaan kuuluvaa ja sen ulkopuolista toimintaa, kuten työssäoppimista, työpaikkakäyntejä, työn varjostamista, urapelejä tai kokeilukursseja.
4)Koulunjohtajilla, opettajilla, kouluttajilla ja muulla henkilöstöllä on strategiassa keskeinen rooli. Koska heidän vastuualueensa on haastava, he tarvitsevat tukea ja välineitä koulutukseen liittyvän eriarvoisuuden, alisuoriutumisen ja opinnoista loitontumisen ymmärtämiseen ja torjumiseen. Sen lisäksi, että heille annetaan tarvittavat tiedot, taidot ja osaaminen, tämä edellyttää myös ajan, tilan ja välineiden osalta asianmukaisia työoloja. Seuraavat hyvät käytännöt on määritetty:
Ennaltaehkäisevät toimenpiteet:
a)Sisällytetään osallistavuus, tasapuolisuus ja monimuotoisuus, alisuoriutumisen ja opinnoista loitontumisen ymmärtäminen sekä hyvinvoinnin, mielenterveyden ja kiusaamisen käsitteleminen kaikkiin lakisääteisiin opettajien peruskoulutusohjelmiin.
b)Varmistetaan, että korkealaatuinen ja tutkimukseen perustuva opettajien peruskoulutus ja jatkuva ammatillinen kehittäminen valmistavat koulunjohtajia, opettajia, kouluttajia ja muuta opetushenkilöstöä
·ymmärtämään riskejä ja suojaavia tekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa akateemiseen suoriutumiseen, opinnoista loitontumiseen tai koulunkäynnin varhaiseen keskeyttämiseen sekä sosiaalisiin, emotionaalisiin ja käyttäytymisongelmiin
·ymmärtämään hyvinvointiin, vammaisuuteen ja mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä, kuten traumaperäistä stressiä, ja tukemaan oppijoiden sosiaalisten ja tunnetaitojen kehittämistä
·kehittämään opettamiseen monikielisissä ja monikulttuurisissa tilanteissa liittyvää osaamista
·tunnistamaan ja kyseenalaistamaan sukupuolistereotypioita opetuksessa ja oppimisessa (kuten alhaisia odotuksia poikien suoriutumisesta) ja kehittämään sukupuolinäkökulman huomioon ottavia opetuskäytäntöjä, jotka motivoivat ja osallistavat enemmän poikia ja tyttöjä
·tunnistamaan ja käsittelemään erilaisia oppimisvaikeuksia
·käyttämään yhteistoiminnallisia käytäntöjä ja työskentelemään monialaisissa tiimeissä koulun sisällä sekä ulkopuolisten kumppaneiden kanssa
·käyttämään tarpeen mukaan erilaisia oppimistapoja, -välineitä ja ‑ympäristöjä ja toteuttamaan aktiivisesti monimuoto-oppimista yhdistäen esimerkiksi sisä- ja ulkoaktiviteetteja, yksilöllistä ja ryhmäopetusta ja ‑oppimista sekä digitaalisia ja ei-digitaalisia resursseja
·käyttämään opetuksessa ja oppimisessa formatiivisia arviointimenetelmiä ja -välineitä
·edistämään myönteistä oppimisilmapiiriä käyttämällä luokanhallintaan, kiusaamisen ehkäisemiseen ja konfliktien ratkaisemiseen liittyviä strategioita ja luomaan luottamuksellisia suhteita oppijoihin, vanhempiin, perheisiin ja hoitajiin, erityisesti heikommista lähtökohdista tulevien oppijoiden kohdalla
c)Kannustetaan opettajia, kouluttajia, koulunjohtajia ja muuta opetushenkilöstöä työskentelemään kouluissa, joissa suuri osa oppilaista tulee sosioekonomisesti heikommista lähtökohdista. Kannustetaan opettajaopiskelijoita suorittamaan harjoitteluja tällaisissa kouluissa.
d)Varmistetaan, että koko ammatinvalinnan ohjaukseen sekä opinto- tai uraohjaukseen osallistuva henkilöstö on koulutettua ja pätevää ja että heillä on mahdollisuus perus- ja jatkokoulutukseen.
e)Tuetaan opettajien, kouluttajien, koulunjohtajien ja koulun muun henkilöstön hyvinvointia muun muassa varmistamalla asianmukaiset työolot, laadukas peruskoulutus ja jatkuva ammatillinen kehittäminen, mahdollisuus saada tukea ja mielenterveysalan ammattilaisten palveluja, yhteistyö ja vertaistuki.
Puuttumistoimenpiteet:
f)Helpotetaan henkilöstön vaihtoa, vertaisoppimista ja vertaistukea opettajien, kouluttajien ja muun opetushenkilöstön ja ammattilaisten keskuudessa verkostoitumisen, seminaarien ja moniammatillisten oppimisyhteisöjen avulla sekä tarjoamalla mahdollisuus hyödyntää osaamiskeskuksia ja asianmukaisia resursseja, joiden avulla opetusta ja oppimista voidaan mukauttaa kaikkien oppijoiden erityistarpeisiin. Varmistetaan erityisesti mahdollisuus käyttää erikoistuneita resurssikeskuksia tai neuvontatiimejä, jotka voivat tarjota tarvittavat välineet ja pedagogiikat pakolaisten ja äskettäin saapuneiden maahanmuuttajaoppijoiden tukemiseksi ja eri paikkakunnilla ja kouluissa työskentelemiseksi.
g)Tutkitaan, miten vaihtoehtoiset polut opettajan ammattiin voivat lisätä opetushenkilöstön monimuotoisuutta ja avata opettajan ammatin eri lähtökohdista tuleville ihmisille, myös ehdokkaille, joilla on omaa kokemusta heikommista sosioekonomisista lähtökohdista.
5)Kaikkien oppijoiden koulumenestyksen parantamiseksi erityisen tehokkaiksi ovat osoittautuneet koko koulun kattavat lähestymistavat, joissa kaikki kouluyhteisön jäsenet (koulunjohtajat, opettajat, kouluttajat ja muu opetushenkilöstö, oppijat, vanhemmat ja perheet) sekä monenlaiset sidosryhmät (kuten sosiaali- ja terveyspalvelut, nuorisopalvelut, etsivän hoidon työntekijät, psykologit, erikoistuneet tunneneuvojat/-terapeutit, sairaanhoitajat, puhe- ja kieliterapeutit, ohjausasiantuntijat, paikallisviranomaiset, kansalaisjärjestöt, yritykset, ammattiliitot ja vapaaehtoistyöntekijät) ja koko yhteisö ovat mukana aktiivisesti ja yhteistoiminnallisesti. Onnistuneisiin toimintapolitiikkoihin voi sisältyä seuraavaa:
Ennaltaehkäisevät toimenpiteet:
a)Annetaan koulujen johtajille ja johtokunnille päätöksentekoa varten riittävästi itsemääräämisoikeutta yhdistettynä vahvaan vastuuvelvollisuuteen.
b)Varmistetaan, että kaikkien oppijoiden koulumenestys ja hyvinvointi (mukaan lukien kiusaamisen ehkäiseminen, syrjinnän torjuminen, sukupuolinäkökohtien huomioon ottaminen ja terveyskysymykset) sisällytetään koulun suunnittelu- ja hallintoprosesseihin (kuten koulun kehittämissuunnitelmiin, tehtävänkuvauksiin, vuotuisiin tai monivuotisiin pedagogisiin suunnitelmiin), ja kannustetaan kouluja suunnittelemaan, seuraamaan ja arvioimaan erityisiä osallistamissuunnitelmia.
c)Varmistetaan, että sisäiset ja ulkoiset laadunvarmistusmekanismit koskevat kaikkien oppijoiden koulumenestystä ja hyvinvointia koulussa ja sisältävät tavoitteita ja indikaattoreita, jotka koskevat myös esimerkiksi oppimisilmapiiriä, kiusaamista ja hyvinvointia. Varmistetaan, että ulkopuolisessa arvioinnissa/tarkastuksessa annetaan neuvontaa ja tukea tarkastetuille kouluille, tuetaan koulujen itsearviointia ja edistetään oman toiminnan tarkastelun ja parantamisen kulttuuria osallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvien strategioiden ja käytäntöjen kohdalla.
d)Tarjotaan ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia ja ohjausta, joilla tuetaan koulunjohtajia organisaatiomuutosten hallinnassa ja osallistavien käytäntöjen edistämisessä.
e)Kannustetaan osallistavaa ja demokraattista kouluympäristöä, jossa oppijat osallistuvat koulun ja luokan päätöksentekoon ja jossa hyödynnetään lapsille ja nuorille, myös syrjäytyneisiin ryhmiin kuuluville, mukautettuja osallistavia menetelmiä.
f)Edistetään koulukulttuuria, jossa arvostetaan monimuotoisuutta, edistetään oppijoiden hyvinvointia, lisätään heidän yhteenkuuluvuuden tunnettaan ja luodaan turvallinen ympäristö kiistanalaisista aiheista käytävälle vuoropuhelulle.
Yhdistetyt ennaltaehkäisy- ja puuttumistoimenpiteet:
g)Kannustetaan yhteistoiminnallisiin ja monialaisiin käytäntöihin kouluissa ja kumppanuuksissa paikallisten palvelujen, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, yritysten ja koko yhteisön kanssa.
h)Edistetään kouluja yhteisön elinikäisen oppimisen keskuksina, joissa kasvatus ja sosiaalinen elämä ovat tiiviisti sidoksissa naapurustoon ja joissa yhteisö ottaa yhteisen vastuun koulusta oppimistilana.
i)Edistetään koulujen välistä verkostoitumista sekä moniammatillisia oppimisyhteisöjä paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla keskinäisen oppimisen edistämiseksi. Kannustetaan kouluja käyttämään eurooppalaisessa koulujen työkalupakissa, osallistavaa koulutusta ja kansalaiskasvatusta koskevien innostavien käytäntöjen kokoelmassa ja Cedefopin ammatillisen koulutuksen työkalupakissa koulutuksen varhaisen päättämisen torjumiseksi saatavilla olevia resursseja.
j)Edistetään kielitietoisuutta koulussa ja sen ympäristössä ja kannustetaan kouluja pohtimaan kieleen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen liittyviä normeja, arvoja ja asenteita muun muassa tutustumalla kaikkiin kouluyhteisössä puhuttuihin kieliin, ottamalla vanhemmat ja perheet, hoitajat ja laajemman yhteisön mukaan kieltenopetukseen, perustamalla kirjastoja, jotka sisältävät erikielisiä resursseja, tai helpottamalla koulupäivän jälkeistä kieliin liittyvää toimintaa.
k)Tuetaan kouluja tehokkaiden käytäntöjen sisällyttämisessä vastasaapuneiden maahanmuuttajien (myös pakolaisten) kieltenoppimisprosessin jokaiseen vaiheeseen, mukaan lukien vastaanotto ja arviointi (esimerkiksi lukutaidon, kielitaidon ja muiden avaintaitojen kattavan ja moniulotteisen arvioinnin avulla), sijoittaminen ja hyväksyminen (esimerkiksi varmistamalla tarvittaessa ajallisesti rajoitetut valmistavat luokat ja ottamalla käyttöön hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyvää tukea helpottamaan sujuvaa siirtymistä tavalliseen opetukseen) sekä seuranta (kouluun pääsyn ehtojen aiheuttaman maahanmuuttajaoppijoiden maantieteellisen eriyttämisen ehkäisemiseksi).
l)Edistetään tehokasta viestintää ja yhteistyötä vanhempien, laillisten huoltajien ja perheiden kanssa lasten koulutuksen edistymisestä ja hyvinvoinnista muun muassa paikallisyhteisön kulttuurivälittäjien avulla. Otetaan vanhemmat, perheet ja lailliset huoltajat mukaan opetussuunnitelman mukaiseen ja sen ulkopuoliseen toimintaan (kuten vapaaehtoistoimintaan luokkahuoneessa, luku- ja läksykerhoihin, koulun ohjattuun kirjastoon ja koulupäivän jälkeisiin ohjelmiin sekä työnhakuryhmiin, työmessuille, työharjoitteluihin ja käynteihin uraneuvontakeskuksissa).
m)Edistetään vanhempien ja perheiden aktiivista osallistumista koulun päätöksentekoon, mukaan lukien opetussuunnitelma, suunnittelu ja arviointi, hyvinvointi- ja mielenterveysohjelmat, sosiaalinen ja tunnekasvatus ja uraohjaus, ja edistetään ja tuetaan syrjäytyneistä sosioekonomisista lähtökohdista tulevien vanhempien osallistumista.
n)Tuetaan vanhempien osallistumista lastensa varhaisten luku- ja laskutaitojen kehittämiseen esimerkiksi kirjoja kotiin tarjoavien ohjelmien ja perheen lukutaitoa koskevien aloitteiden avulla. Lisätään mahdollisuuksia perheoppimiseen ja vanhempien koulutukseen erityisesti heikosti koulutettujen ja köyhyysvaarassa olevien kohdalla yhteistyössä paikallisten palvelujen ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
o)Tarjotaan lisätukea kouluille sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevilla alueilla, joilla on paljon syrjäytyneistä lähtökohdista tulevia oppilaita. Tähän voisi tarvittaessa sisältyä tällaisten koulujen oppilas–opettaja-suhdeluvun pienentäminen sekä materiaalien, välineiden ja infrastruktuurin kohdennettu jakaminen.
6)Kaikkien oppijoiden koulumenestyksen parantamiseksi on tärkeää puuttua järjestelmätason piirteisiin, jotka voivat vaikuttaa koulutuksen yhdenvertaisuuteen ja osallistavuuteen eri tavoin. Yhdennetyn ja kokonaisvaltaisen strategian kehittämisessä voidaan ottaa huomioon seuraavat rakenteelliset toimenpiteet:
a)Varmistetaan yleinen, tasapuolinen pääsy kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jossa on riittävä henkilöstömäärä ja joka voi edistää lasten hyvinvointia sekä kognitiivista ja laajempaa sosiaalista ja emotionaalista kehitystä ja tarjota lapsille tarvittavan perustan, jotta he voivat menestyä koulutuksessa ja elämässä.
b)Vahvistetaan laadukasta, houkuttelevaa ja joustavaa ammatillista koulutusta, jossa yhdistyvät ammattitaidon hankkiminen ja keskeiset perustaidot.
c)Edistetään aktiivisia eriytymisen vastaisia toimintapolitiikkoja erityisesti hyväksymällä oppilasvalintasääntöjä, jotka mahdollistavat heterogeenisen oppilaskokoonpanon, ja oppimisen laatuun keskittyviä toimintapolitiikkoja, ja lisätään tietoisuutta monimuotoisuuden hyödyistä luokkahuoneessa kaikkien oppijoiden oppimistulosten parantamiseksi.
d)Tuetaan vammaisten oppijoiden osallistumista opetukseen tavallisissa kouluissa koulutettujen opettajien ja muun opetushenkilöstön/neuvojien tai terveydenhuollon ammattilaisten tehokkaalla tuella. Tämän lisäksi olisi poistettava kouluympäristöstä fyysiset esteet, varmistettava oppimateriaalien tarjoaminen asianmukaisissa muodoissa ja tarjottava monipuolisia opetusta ja oppimista koskevia lähestymistapoja.
e)Vältetään luokalle jäämistä mahdollisimman pitkälle ja korvataan se välineillä, joilla seurataan lasten ja nuorten oppimistarpeita ja -vaikeuksia ja kiinnitetään niihin huomiota varhaisessa vaiheessa, sekä tarjoamalla kohdennettua ja yksilöllisempää tukea tarpeen mukaan.
f)Haetaan vaihtoehtoja varhaiselle seurannalle, jotta voidaan edistää positiivista vuorovaikutusta heterogeenisten ryhmien eri osaamistasojen oppijoiden välillä ja vähentää sosioekonomisen taustan vaikutusta oppijoiden suoriutumiseen akateemisen eriyttämisen kautta.
g)Lisätään koulutuspolkujen joustavuutta ja läpäisevyyttä esimerkiksi järjestämällä moduuliopetusta, tarjoamalla ammatilliseen oppimiseen keskittyviä kursseja tai edistämällä kestoon ja aloituskohtiin liittyvää joustavuutta. Helpotetaan siirtymistä koulutustasojen ja -tyyppien välillä sekä koulun ja tulevan työllistymisen välillä muun muassa tunnustamis- ja validointijärjestelyjen, pätevien ammatinharjoittajien tarjoaman uraohjauksen ja sidosryhmien, myös yritysten, kanssa tehtävän aktiivisen yhteistyön avulla.
h)Tarjotaan reittejä takaisin yleisopetukseen ja -koulutukseen, ja varmistetaan kaikille koulutuksen varhain päättäneille maksuton pääsy laadukkaisiin uuden mahdollisuuden tarjoaviin ohjelmiin, joita voitaisiin myös ehdottaa osana nuorisotakuuta.