A.

toteaa, että Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2020 oli 41 700 000 euroa, mikä merkitsee 7,05 prosentin lisäystä vuoteen 2019 verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan lähes yksinomaan unionin talousarviosta;

B.

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan viraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2020 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit ovat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

1.

panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuonna 2020 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,99 prosenttia, mikä on 0,11 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2019; panee merkille, että maksumäärärahojen käyttöaste oli 58,07 prosenttia, mikä on 5,54 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019;

2.

korostaa, että virastolla on keskeinen rooli kansallisten oikeusviranomaisten työn tukemisessa ja koordinoinnissa tutkittaessa rajatylittävää vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta sekä sitä koskevissa syytetoimissa;

3.

korostaa, että viraston tukemien tapausten kokonaismäärä on lisääntynyt jatkuvasti viimeisten viiden vuoden aikana, ja painottaa viimeaikaista suuntausta, jonka mukaan viraston käsiteltäväksi saatetut tapaukset ovat muuttuneet yhä monimutkaisemmiksi ja vaativat tukea pidemmällä aikavälillä;

4.

pitää myönteisenä, että virasto perusti ihmissalakuljetuksen torjuntaa käsittelevän syyttäjien ja tutkintatuomareiden fokusryhmän, joka kokoaa yhteen alan ammattilaisia ja kaikki turvallisuus- ja rikosoikeusketjun toimijat ihmissalakuljetuksen torjunnan tehostamiseksi;

5.

pitää myönteisenä operatiivisen yhteistyön jatkamista Frontexin kanssa; panee tyytyväisenä merkille neuvottelut yhteistyösopimuksesta, jolla säännellään Frontexin ja viraston tulevia suhteita;

6.

suhtautuu myönteisesti viraston ja eu-LISAn väliseen asetukseen (EU) 2019/816 liittyvään yhteistyöhön (2);

7.

panee merkille, että arvioidakseen toiminnastaan saatavaa lisäarvoa ja parantaakseen talousarviohallintoaan virasto käyttää keskeisiä tulosindikaattoreita, kuten tapauksia suoraan tukevien kertomusten/analyysien määrää, jäsenvaltioista käsiteltäväksi siirrettävien tapausten määrää ja asianmukaisten työjärjestelyjen hyväksymistä operatiivisissa asioissa Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kanssa; panee merkille, että virasto määritteli vuoden 2020 vuotuisessa työsuunnitelmassaan 50 keskeistä tulosindikaattoria, mikä merkitsee 44 prosentin vähennystä vuoden 2019 vuotuiseen työsuunnitelmaan verrattuna; panee merkille, että lukuun ottamatta niitä keskeisiä tulosindikaattoreita, joihin covid-19-pandemialla oli vaikutusta, virasto saavutti tavoitteet 30:stä keskeisestä tulosindikaattorista 22:ssa (73 prosenttia tavoitteista, kun vuonna 2019 tavoitteista saavutettiin 71 prosenttia);

8.

panee merkille, että viraston tuki jäsenvaltioille, Norjalle ja Islannille yhteistyössä neuvoston ja Euroopan oikeudellisen verkoston (EJN) kanssa on ollut tärkeässä asemassa kerättäessä ja jaettaessa tietoa covid-19-pandemian aiheuttamista käytännön kysymyksistä ja oikeudellisista kysymyksistä; panee merkille, että virasto julkaisi huhtikuussa 2020 covid-19-pandemian aikana annettavaa operatiivista tukea koskevat ohjeet, jotka sisältävät toiminnan jatkuvuuteen liittyvät toteutetut varautumistoimenpiteet, joilla varmistetaan jatkuva operatiivinen apu kansallisille toimistoille ja kansallisille viranomaisille;

9.

panee merkille, että virasto jatkoi operatiivisen yhteistyön vahvistamista ja että yhteyssyyttäjien siirtämien tapausten määrä kasvoi, minkä seurauksena vuonna 2020 uusia tapauksia oli 291, mikä oli 17 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019; pitää myönteisenä, että virasto on vahvistanut operatiivista yhteistyötä kumppaneidensa ja kolmansien maiden kanssa nimittämällä yhteyssyyttäjiä Serbiasta, Georgiasta ja Albaniasta ja että yhteisten tapausten määrä on kasvanut neljällä prosentilla; panee myönteisenä merkille, että viraston yhteyspisteiden verkosto kasvoi käsittämään 55 maata, kun verkosto laajeni Uzbekistaniin, Sri Lankaan, Meksikoon ja Kosovoon; suhtautuu myönteisesti siihen, että virasto on tehostanut rikosasioita koskevaa yhteistyötään unionin ja sen eteläisten kumppanimaiden (Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Libya, Marokko, Palestiina ja Tunisia) välillä ryhtymällä EuroMed Justice -ohjelman uuden vaiheen isännäksi;

10.

panee merkille, että vuonna 2020 syyttäjät eri puolilta unionia ja sen ulkopuolelta kääntyivät viraston puoleen saadakseen apua 8 799 rajatylittävässä rikostutkinnassa, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019, ja että vuonna 2020 pantiin vireille 4 200 uutta asiaa ja että niistä 164 liittyi covid-19-pandemiaan; panee tyytyväisenä merkille, että virasto antoi vuonna 2020 oikeudellista, taloudellista ja operatiivista tukea 268 yhteiselle tutkintaryhmälle ja helpotti 1 284 eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa;

11.

korostaa, että virasto osallistui aktiivisesti sisäisen turvallisuuden operatiivisen yhteistyön pysyvän komitean kokouksiin ja niihin liittyviin toimiin ja lisäsi tuotostensa määrää rikollisuuden painopistealoilla; panee tyytyväisenä merkille, että virasto tehosti strategista yhteistyötään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kumppaneiden kanssa tekemällä tiivistä yhteistyötä oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen kanssa, toimimalla puheenjohtajana oikeus- ja sisäasioiden virastojen verkostossa ja jatkamalla oikeudellisiin verkostoihin liittyvien synergiaetujen selvittämistä;

12.

pitää myönteisenä tiivistä yhteistyötä unionin ja kansainvälisten kumppaneiden, kuten komission, OLAFin ja muiden oikeus- ja sisäasioiden virastojen, kanssa; korostaa viraston ja EPPOn välisen yhteistyön edistymistä ja pitää myönteisenä neuvotteluja yhteistyösopimuksesta, jolla säännellään niiden tulevia suhteita; pitää myönteisenä viraston osallistumista uhrien oikeuksia käsittelevään EU:n foorumiin;

13.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2020 henkilöstötaulukosta oli täytettynä 99 prosenttia ja että unionin talousarviossa hyväksytyistä 207 väliaikaisesta toimesta 204 oli täytettynä (vuonna 2019 hyväksyttyjä toimia oli 208); panee merkille, että vuonna 2020 viraston palveluksessa työskenteli lisäksi 16,2 sopimussuhteista toimihenkilöä (vuonna 2020 hyväksyttyjä toimia oli 16) ja että 21 kokoaikavastaavasta kansallisen asiantuntijan toimesta 16,5 oli täytettynä;

14.

korostaa, että virastolla on oltava riittävät henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit, kun otetaan erityisesti huomioon sen toiminnan lisääntyminen;

15.

pitää myönteisenä viraston ylemmässä ja keskijohdossa vuonna 2020 saavutettua tasapainoista sukupuolijakaumaa, viisi miestä ja viisi naista, mutta panee huolestuneena merkille, että viraston johtokunnan sukupuolijakauma on epätasapainoinen, 17 miestä (65,4 prosenttia) ja yhdeksän naista (34,6 prosenttia), ja toteaa, että henkilöstön kokonaismäärä on 71 miestä (32 prosenttia) ja 152 naista (68 prosenttia); pyytää virastoa varmistamaan tulevaisuudessa sukupuolten tasapuolisen edustuksen henkilöstössä; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon, että on tärkeää huolehtia sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta nimitettäessä jäseniä viraston johtokuntaan;

16.

pitää myönteisinä viraston nykyisiä toimia ja jatkuvia pyrkimyksiä häirinnän ehkäisemiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että virasto tarjosi vuonna 2020 koko henkilöstölle kertauskoulutusta työpaikkakiusaamisesta ja seksuaalisesta häirinnästä ja että häirintäyhdyshenkilöille ja johtajille annettiin lisäkoulutusta konfliktinhallinnasta ja -ratkaisusta;

17.

panee merkille, että vuonna 2019 virasto ilmoitti alun perin, että virastossa oli käynnissä kaksi väitettyä häirintätapausta; panee merkille, että virasto korjasi tämän luvun, koska toinen näistä tapauksista oli peräisin vuodelta 2018, jolloin eräs henkilöstön jäsen esitti apua koskevan pyynnön, jossa väitettiin esimiehen harjoittavan häirintää, mikä johti hallinnolliseen tutkimukseen, jossa todettiin, että väite oli perusteeton, ja että tutkimus päätettiin maaliskuussa 2019; panee merkille, että tapaukseen osallistuneet henkilöstön jäsenet sijoitettiin organisaation eri osiin ja että lisätoimia ei toteutettu ja että päätöstä tutkimuksen päättämisestä ei kiistetty, joten tapauksen käsittely päätettiin marraskuussa 2020; panee merkille, että toista johtajaa koskeva toinen tapaus pantiin vireille vuonna 2019, tapauksen käsittely päätettiin marraskuussa 2020 ilman lisätoimia ja valituksen tekijä haki helmikuussa 2021 muutosta päätökseen lopettaa tapauksen käsittely;

18.

panee merkille, että virasto otti vuonna 2020 palvelukseen 16 väliaikaista ja sopimussuhteista toimihenkilöä ulkoisten palvelukseenottomenettelyjen kautta; panee merkille, että komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (3) 38 artiklan 2 kohdan mukaisesti on tehty kaksi nimitystä, joilla kompensoidaan osa-aikatyön vaikutuksia, jotka olivat keskimäärin 3,9 kokoaikaista työntekijää koko vuoden aikana; pitää myönteisenä, että virasto on käyttänyt tätä mahdollisuutta ja siten mahdollistanut henkilöstönsä osa-aikatyön;

19.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan viraston tarkastetuissa julkisia hankintoja koskevissa menettelyissä havaittiin useita puutteita; panee merkille, että yhdessä tapauksessa, jossa virasto teki puitesopimuksen yhden ainoan taloudellisen toimijan kanssa, tilintarkastustuomioistuin totesi, että tämäntyyppisen puitesopimuksen käyttö ei ollut asianmukaista, kun otetaan huomioon tarvittavien palvelujen luonne (ajoneuvojen vuokraus), koska kyseisillä markkinoilla hintavaihtelut ovat yleisiä; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen siitä, että viraston olisi pitänyt käyttää uudelleen kilpailuttamiseen perustuvaa puitesopimusta sen varmistamiseksi, että tarvitut palvelut saadaan hankittua mahdollisimman taloudellisesti; panee merkille viraston vastauksen tähän huomautukseen ja sen sitoumuksen varmistaa, että ennakkodokumentointi on yksityiskohtaisempi ja selventää, miksi on valittu tietty hankintamenettely; kehottaa virastoa tehostamaan toimiaan tällaisten puutteiden korjaamiseksi tulevaisuudessa;

20.

toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan eräässä toisessa tapauksessa virasto teki erillissopimuksen, jonka hinnoittelu poikkesi alkuperäiseen puitesopimukseen liitetyistä hintaluetteloista ja että kyseinen erillissopimus koski digitaalista rikostutkintaa ja häiriöihin reagointia; panee merkille, että virasto hyväksyi laskun ja suoritti maksun toimeksisaajalle huomaamatta veloitetussa tuntitaksassa ollutta ristiriitaisuutta, mikä osoitti, että erillissopimuksen ja laskutetun määrän vastaavuutta palvelutasosopimuksen tosiasiallisten ehtojen kanssa ei tarkistettu; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin pitää ylimääräisenä maksettua osuutta (3 600 euroa) sääntöjenvastaisena; kehottaa virastoa arvioimaan tätä valvonnan puutetta ja sulkemaan pois sen, että sen maksumenettelyissä olisi järjestelmään liittyviä ongelmia, sekä tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle arvioinnin tuloksista ja toteutetuista toimista;

21.

panee merkille hankintamenettelyjen osalta, että vuonna 2020 allekirjoitettiin 31 sopimusta, joiden kokonaisarvo oli 8 265 812 euroa; panee lisäksi merkille, että virasto pyrkii sisällyttämään ympäristöä säästävät hankinnat kaikkiin tarjouskilpailumenettelyihinsä;

22.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto on toteuttanut tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2018 esittämään huomautukseen liittyvät toimenpiteet neuvottelumenettelyn käytöstä, jota ei pidetty perusteltuna;

23.

panee merkille viraston nykyiset toimet ja sen jatkuvat pyrkimykset, joiden tavoitteena on varmistaa avoimuus ja ennaltaehkäistä ja hallita eturistiriitoja; panee merkille, että johtokunta teki 15. kesäkuuta 2020 viraston ajan tasalle saatetusta petostentorjuntastrategiasta päätöksen 2020-07, jossa korostetaan tarvetta lisätä tietoisuutta viraston eettisistä ja eturistiriitoja koskevista sisäisistä säännöistä; panee merkille, että viraston kollegio muutti väärinkäytösten paljastamista koskevia viraston suuntaviivoja tammikuussa 2019 ja että näiden suuntaviivojen uudelleenarviointi on vielä kesken; panee merkille, että kollegion ja johtokunnan jäsenten eettiset säännöt hyväksyttiin 15. joulukuuta 2020 tehdyllä kollegion päätöksellä 2020-09;

24.

pitää valitettavana, että viraston ylemmän johdon, ulkopuolisten asiantuntijoiden ja sisäisten asiantuntijoiden ansioluetteloita ei julkaista viraston verkkosivustolla; kehottaa virastoa julkaisemaan nämä ansioluettelot välittömästi; panee merkille, että virasto on hyväksynyt eturistiriitojen hallintaa koskevan päivitetyn toimintaohjeen hallintojohtajan päätöksellä AD 2020–44 ja että vuonna 2020 ei ollut lainkaan ilmoituksia eturistiriitatapauksista;

25.

panee merkille, että asetuksen (EU) 2018/1727 (4) 16 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti johtokunta hyväksyi 15. kesäkuuta 2020 petostentorjuntastrategian, johon sisältyy vuotta 2020 koskeva toimintasuunnitelma, jolla päivitetään 6. marraskuuta 2018 päivättyä aiempaa toimintasuunnitelmaa; pitää myönteisenä, että petostentorjuntastrategian päivityksestä ilmoitettiin kaikille viranhaltijoille ja että se on saatavilla yhdessä muun petostentorjuntamateriaalin kanssa viraston intranetissä olevan petostentorjuntaportaalin kautta;

26.

kehottaa virastoa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan unionin avoimuussääntöjen sekä perusoikeuksien ja tietosuojanormien täysimääräinen noudattaminen;

27.

panee tyytyväisenä merkille viraston sisäisen valvonnan järjestelmästään tekemän arvioinnin, jossa todettiin, että kaikki sisäisen valvonnan periaatteet ja osatekijät on pantu täytäntöön ja ne toimivat vaikuttavasti; kehottaa virastoa ottamaan vuotuisessa arvioinnissaan asianmukaisesti huomioon tilintarkastustuomioistuimen havainnot, erityisesti huomautuksen, joka liittyy sopimuksiin sisältyvien sovittujen hintojen ja laskutettujen hintojen ennakkotarkastusten puuttumiseen ja joka saattaa koskea systeemistä ongelmaa;

28.

panee merkille, että vuoden 2020 alussa virastolla oli yhdeksän avointa suositusta, jotka perustuivat sisäisen tarkastuksen (IAS) tarkastustoimeksiantoon, ja näistä kaksi liittyi toimintoperusteiseen hallinnointiin perustuen vuonna 2016 tehtyyn seurantaan ja raportointia sekä varmuuden osatekijöitä koskevaan tarkastukseen ja seitsemän perustui Europolin kanssa tehtyä yhteistyötä koskevaan vuoden 2019 tarkastukseen; panee merkille, että virasto edistyi vuonna 2020 panemalla täytäntöön kaksi suositusta, jotka olivat olleet vireillä vuodesta 2016 lähtien, sekä viisi seitsemästä suosituksesta, jotka perustuivat Europolin kanssa tehtyä yhteistyötä koskevaan tarkastukseen; kehottaa virastoa saattamaan päätöksen kaikkien suositusten täytäntöönpanon;

29.

panee merkille, että uuden oikeudellisen kehyksen täytäntöönpanon rajoitettu tarkastelu kattoi näkökohtia, jotka liittyvät suunnitteluun, hallintoon, riskinhallintaan ja yleisiin vaatimustenmukaisuustoimenpiteisiin, jotka virasto hyväksyi äskettäin hyväksyttyjen asetusten (EU) 2018/1727 ja (EU) 2017/1939 (5) osalta; panee merkille, että alustava kysely toteutettiin verkkokokouksissa kesäkuussa 2020, minkä jälkeen tehtiin kenttätyötä syyskuussa 2020; panee merkille, että tarkastuskertomukseen sisältyi kaksi suositusta; panee tyytyväisenä merkille, että virasto toimitti näitä kahta suositusta koskevan toimintasuunnitelmansa helmikuussa 2021, ja kannustaa virastoa panemaan sovitut toimet täytäntöön;

30.

panee merkille, että viraston uuden sisäisen valvonnan kehyksen täytäntöönpanon rajoitettu tarkastelu aloitettiin huhtikuussa 2020 ja rajoitettua tarkastelua koskeva kenttätyö toteutettiin helmikuussa 2021; panee merkille, että virasto esitti vuonna 2020 yleiskatsauksen tärkeimmistä sisäisistä ja ulkoisista tapahtumista, joilla saattoi olla vaikutusta sen työhön;

31.

panee merkille, että virasto reagoi covid-19-pandemiaan aktivoimalla toiminnan jatkuvuutta koskevan suunnitelmansa, että perustettiin toiminnan jatkuvuutta käsittelevä työryhmä ja että hallintojohtaja hyväksyi ryhmän suositusten perusteella toimenpiteitä, joilla torjutaan covid-19-pandemian mahdollisia vaikutuksia viraston henkilöstöön ja operatiivisiin prosesseihin; on tyytyväinen siihen, että virasto säilytti täyden operatiivisen jatkuvuuden covid-19-kriisin aikana; korostaa viraston koordinointiroolia, kun se on kerännyt ja levittänyt tietoa tärkeimmistä covid-19-pandemiasta johtuvista käytännön kysymyksistä ja oikeudellisista kysymyksistä rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla sekä tiedottanut tässä yhteydessä toteutettujen kansallisten toimenpiteiden vaikutuksista; panee merkille, että henkilöstön odotettiin tekevän etätyötä, ellei heidän työnsä edellytä fyysistä läsnäoloa viraston tiloissa, ja että virasto kannusti joustavaan lähestymistapaan työn organisoinnissa ottaen huomioon erilaiset henkilöstötarpeet; panee merkille, että tietosuojakysymykset otettiin huomioon tietoteknisten välineiden arvioinnissa ja että otettiin käyttöön turvalliseen etätyöhön ja videoneuvotteluihin tarkoitettuja ohjelmistoja;

32.

vaatii nykyaikaistamaan rakennuksia, jotta voidaan saavuttaa nollapäästövaatimukset, erityisesti asentamalla aurinkopaneelit kaikkiin virastolle kuuluviin rakennuksiin;

33.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto perusti erityisen ryhmän seuraamaan turvallisuuslokeja ja reagoimaan mahdollisiin kyberturvallisuuden häiriötilanteisiin ja se arvioi kaikkien uusien, sekä paikallisesti että ulkoisesti ylläpidettyjen tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen riskejä ja testautti tietoturvallisuuden tasoa kaikissa uusissa (paikallisesti ylläpidetyissä) internetille avoimissa järjestelmissä; panee merkille, että virastolla on erityisiä sääntöjä, jotka ovat päätöksen 2013/488/EU (6) mukaisia, ja sillä on myös useita muita toimintaperiaatteita ja menettelyjä turvallisuusluokittelemattomien tietojen ja tällaisia tietoja käsittelevien välineiden suojaamiseksi; panee tyytyväisenä merkille viraston toimet kyberturvallisuutensa suhteen ottaen erityisesti huomioon viraston käsittelemät arkaluonteiset tiedot ja kehottaa virastoa suojautumaan edelleen kyberuhkilta asianmukaisesti ottaen huomioon havaitut riskit;

34.

pitää myönteisenä viraston osallistumista digitaalisen rikosoikeuden ohjelmaan ja pyrkimistä johtavaan asemaan oikeudellisen operatiivisen yhteistyön digitalisaatiota koskevassa ohjelmassa, jota toteutetaan unionin toimielimissä, elimissä, virastoissa ja jäsenvaltioissa;

35.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto vahvisti ulkoisia viestintävalmiuksiaan ottamalla käyttöön uuden verkkosivuston, vakiinnuttamalla läsnäolonsa sosiaalisen median videoalustoilla ja järjestämällä virtuaalisen avointen ovien päivän tapahtuman;

36.

viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 4. toukokuuta 2022 antamaansa päätöslauselmaan (7).