P9_TA(2022)0232

Sitovat vuotuiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset jäsenvaltioissa (taakanjakoasetus) ***I

Euroopan parlamentin tarkistukset (*)8. kesäkuuta 2022 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, annetun asetuksen (EU) 2018/842 muuttamisesta (COM(2021)0555 – C9-0321/2021 – 2021/0200(COD)) (1)

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2022/C 493/23)

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1)

Pariisin sopimus, joka hyväksyttiin joulukuussa 2015 ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen, jäljempänä ”UNFCCC”, nojalla, tuli voimaan marraskuussa 2016. Sen osapuolet ovat sopineet maapallon keskilämpötilan nousun pitämisestä selvästi alle kahdessa celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna ja toimien jatkamisesta lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna noudattaen muun muassa tasapuolisuuden periaatetta sekä periaatetta yhteisistä mutta eriytetyistä vastuista ja niitä vastaavista valmiuksista. Hyväksymällä Glasgow’n ilmastosopimuksen marraskuussa 2021 Pariisin sopimuksen osapuolet tunnustivat, että maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna vähentäisi merkittävästi ilmastonmuutoksen riskejä ja vaikutuksia, ja sitoutuivat vahvistamaan vuoden 2030 tavoitteitaan vuoden 2022 loppuun mennessä.

Tarkistus 2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(1 a)

Tarve toteuttaa toimia päästöjen vähentämiseksi on yhä kiireellisempi, kuten hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) totesi tuoreimmissa raporteissaan eli 7 päivänä elokuuta 2021 julkaistussa raportissa ”Climate Change 2021: The Physical Science Basis” ja 28 päivänä helmikuuta 2022 julkaistussa raportissa ”Climate Change 2022: Impacts, Adaptation and Vulnerability”. IPCC totesi erittäin suurella varmuudella, että ilmastonmuutos uhkaa ihmisten hyvinvointia ja maapallon terveyttä ja että lisäviivytykset yhteisissä ja maailmanlaajuisissa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen hillitsemiseksi toteutettavissa ennakoivissa toimissa saavat aikaan sen, että vähäinen aika, joka on käytettävissä elämänlaatua tarjoavan ja kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi kaikille, loppuu. IPCC on arvioinut uudelleen sen todennäköisyyttä, että maapallon lämpötila nousee tulevina vuosikymmeninä yli 1,5 celsiusastetta, ja todennut, että maapallon lämpötilan nousun rajoittaminen lähelle 1,5 celsiusastetta tai edes 2 celsiusasteeseen ei ole mahdollista, ellei kasvihuonekaasupäästöjä vähennetä välittömästi, nopeasti ja laajamittaisesti. Unionin olisi tämän vuoksi reagoitava tähän kiireelliseen tilanteeseen tehostamalla toimiaan ja ottamalla ilmastonmuutoksen torjunnassa kansainvälinen johtoasema.

Tarkistus 3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa (31) esitetään laaja kokoelma toisiaan vahvistavia toimenpiteitä ja aloitteita, joilla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius unionissa vuoteen 2050 mennessä, sekä uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen ja jossa taloudelliseen kasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä . Tavoitteena on myös suojella, hoitaa ja lisätä EU:n luonnonpääomaa sekä suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja ympäristövaikutuksilta. Tämä siirtymä vaikuttaa naisiin ja miehiin eri tavoin, ja sillä on erityinen vaikutus eräisiin muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten ikääntyneisiin, vammaisiin ja rodullisten tai etnisten vähemmistöjen edustajiin. Sen vuoksi on varmistettava, että siirtymä on oikeudenmukainen ja osallistava ja ettei ketään jätetä.

(3)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (31) tarjoaa lähtökohdan Euroopan unionin ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiselle viimeistään vuoteen 2050 mennessä sekä tavoitteelle saavuttaa sen jälkeen negatiiviset päästöt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (31 a) 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Siinä esitetään laaja kokoelma toisiaan vahvistavia toimenpiteitä ja aloitteita, joilla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius unionissa viimeistään vuoteen 2050 mennessä, sekä uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen. Tavoitteena on myös suojella, hoitaa ja lisätä EU:n luonnonpääomaa sekä suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja ympäristövaikutuksilta. Tämä siirtymä vaikuttaa kaikkiin sukupuoliin eri tavoin, ja sillä on erityinen vaikutus eräisiin muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten ikääntyneisiin, vammaisiin , energia- tai liikenneköyhyydestä kärsiviin ihmisiin ja rodullisten tai etnisten vähemmistöjen edustajiin . Siirtymä myös vaikuttaa jäsenvaltioihin ja alueisiin eri tavoin . Sen vuoksi on varmistettava, että siirtymä on oikeudenmukainen ja osallistava ja ettei ketään jätetä.

Tarkistus 4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(3 a)

Jotta tässä asetuksessa asetettu ilmastotavoite olisi sosiaalisesti hyväksyttävä, on asetettava vastaava sosiaalinen tavoite. Tavoitetason nostaminen edellyttää merkittäviä muutoksia asianomaisilla aloilla, millä voi olla sosiaalisia ja työvoimavaikutuksia. Tarkistettujen päästövähennystavoitteiden lisäksi on otettava käyttöön riittävät rahoitus- ja politiikkatoimet sen varmistamiseksi, että kyseiset tavoitteet voidaan saavuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Toimiin voi kuulua muun muassa työllisyysvaikutusten arviointi, jossa arvioidaan vaikutuksia työpaikkoihin ja työoloihin sekä kansallisella että alueellisella tasolla, sekä kansallisten ja unionin resurssien kohdentaminen sosiaalisen mukautumisen toimenpiteiden ja laadukkaiden työpaikkojen luomisen, sukupuolten tasa-arvon, elinikäisen oppimisen, ammatillisen koulutuksen ja sosiaalisen suojelun rahoittamiseen ja tehokkaiden työehtosopimusneuvottelujen varmistamiseen. On myös tärkeää, että tämän asetuksen 2 artiklassa tarkoitettujen alojen kansallisia työmarkkinaosapuolia kuullaan oikea-aikaisesti tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevien kansallisten toimenpiteiden laatimisesta ja täytäntöönpanosta ja ne otetaan niihin tehokkaasti mukaan.

Tarkistus 5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(3 b)

Siirtyminen unionin talouteen, joka olisi ilmastoneutraaliuden saavuttamista viimeistään vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen mukainen, voisi lisäksi vaikuttaa erityisesti tiettyihin talouden aloihin, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin mikroyrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin näillä aloilla. On tärkeää, että jäsenvaltiot luovat tätä asetusta täytäntöön pannessaan suotuisan toimintaympäristön, jossa nämä yritykset voivat siirtyä käytäntöihin, joista aiheutuu vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä ja jotka eivät lopulta aiheuta lainkaan kasvihuonekaasupäästöjä.

Tarkistus 6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(3 c)

Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma ja OECD:n maailmanlaajuinen ympäristöfoorumi ovat korostaneet, että ympäristömuutoksilla on sukupuolikohtaisia vaikutuksia. Sukupuolen mukaan eriytyneet roolit johtavat myös siihen, että eri sukupuolet ovat eri tavalla haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset pahentavat sukupuolten epätasa-arvoa.

Tarkistus 7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1119 (32) (eurooppalainen ilmastolaki) unioni on kirjannut lainsäädäntöön tavoitteen koko talouden laajuisen ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä. Kyseisessä asetuksessa vahvistetaan myös sitovaksi unionin sisäiseksi tavoitteeksi kasvihuonekaasujen nettopäästöjen (päästöt poistumien vähentämisen jälkeen) vähentäminen vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1119 (32) (eurooppalainen ilmastolaki) unioni on kirjannut lainsäädäntöön tavoitteen koko talouden laajuisen ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta viimeistään vuoteen 2050 mennessä sekä tavoitteen saavuttaa negatiiviset päästöt sen jälkeen . Kyseisessä asetuksessa vahvistetaan myös sitovaksi unionin sisäiseksi tavoitteeksi kasvihuonekaasujen nettopäästöjen (päästöt poistumien vähentämisen jälkeen) vähentäminen vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi siinä säädetään, että tavoitetta täytäntöönpantaessa on asetettava etusijalle nopeat ja ennakoitavissa olevat päästövähennykset ja lisättävä samalla luonnollisten nielujen aiheuttamia poistumia. Nettopoistumien osuus vuoteen 2030 ulottuvaan unionin ilmastotavoitteeseen on rajattu 225 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin, ja loput tavoitteesta on saavutettava suorien päästövähennysten avulla.

Tarkistus 8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)	Unionin sääntelykehystä kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen saavuttamiseksi olisi mukautettava, jotta kyseiset sitoumukset sekä UNFCCC:n nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (33) mukaiset unionin osuudet voitaisiin panna täytäntöön.

(5)	Unionin sääntelykehystä kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen saavuttamiseksi olisi mukautettava, jotta kyseiset sitoumukset sekä UNFCCC:n nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (33) mukaiset kansallisesti määrätyt unionin osuudet voitaisiin panna täytäntöön.

Tarkistus 9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)

Vaikka päästökauppajärjestelmää sovelletaan myös tie- ja meriliikenteestä sekä rakennuksista peräisin oleviin kasvihuonekaasupäästöihin, asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisala säilyy ennallaan. Asetusta (EU) 2018/842 sovelletaan sen vuoksi edelleen kotimaan vesiliikenteestä, mutta ei kansainvälisestä vesiliikenteestä, peräisin oleviin kasvihuonekaasupäästöihin. Asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvat, vaatimustenmukaisuustarkastuksissa huomioon otettavat jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt määritetään edelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 (34) mukaisten inventaarion tarkastusten jälkeen.

(7)

Vaikka päästökauppajärjestelmää voidaan soveltaa myös tie- ja meriliikenteestä sekä rakennuksista peräisin oleviin kasvihuonekaasupäästöihin, asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisala säilyy ennallaan. Asetusta (EU) 2018/842 sovelletaan sen vuoksi edelleen kotimaan vesiliikenteestä, mutta ei kansainvälisestä vesiliikenteestä, peräisin oleviin kasvihuonekaasupäästöihin. Asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvat, vaatimustenmukaisuustarkastuksissa huomioon otettavat jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt määritetään edelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 (34) mukaisten inventaarion tarkastusten jälkeen. Joidenkin alojen päästöt ovat kuitenkin joko kasvaneet tai pysyneet vakaina viime vuosina.

Tarkistus 10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)

Eurooppa-neuvosto esitti 11 päivänä joulukuuta 2020 antamissaan päätelmissä, että EU saavuttaa vuotta 2030 koskevan tavoitteen kollektiivisesti mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla, että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat ponnisteluihin ottaen huomioon oikeudenmukaisuus- ja solidaarisuusnäkökohdat ja ketään jättämättä ja että vuotta 2030 koskeva uusi tavoite on saavutettava siten, että turvataan EU:n kilpailukyky ja otetaan huomioon jäsenvaltioiden, mukaan luettuina saarijäsenvaltiot ja saaret, erilaiset lähtökohdat, kansalliset erityisolosuhteet ja päästövähennyspotentiaali sekä tähän mennessä toteutetut toimet.

(9)

Eurooppa-neuvosto esitti 11 päivänä joulukuuta 2020 antamissaan päätelmissä, että EU saavuttaa vuotta 2030 koskevan tavoitteen kollektiivisesti mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla, että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat ponnisteluihin ottaen huomioon oikeudenmukaisuus- ja solidaarisuusnäkökohdat ja ketään jättämättä ja että vuotta 2030 koskeva uusi tavoite on saavutettava siten, että turvataan EU:n kilpailukyky ja otetaan huomioon jäsenvaltioiden, mukaan luettuina saarijäsenvaltiot ja saaret, erilaiset lähtökohdat, jo toteuttamat päästövähennykset, kansalliset erityisolosuhteet ja päästövähennyspotentiaali sekä tähän mennessä toteutetut toimet.

Tarkistus 11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(9 a)

Vuoden 2030 jälkeen unionin ja kunkin jäsenvaltion on saavutettava unionin laajuinen ilmastoneutraaliustavoite viimeistään vuoteen 2050 mennessä, jotta sen jälkeen voidaan saavuttaa negatiiviset päästöt. Asetuksella (EU) 2018/842 olisi varmistettava, että kaikki jäsenvaltiot pääsevät päästöjen kehityspoluille, ja hyväksyttävä konkreettisia pitkän aikavälin toimintapolitiikkoja, jotka johtavat tämän tavoitteen saavuttamiseen.

Tarkistus 12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)	Jotta kasvihuonekaasupäästöjä koskeva 55 prosentin vähennystavoite voitaisiin saavuttaa , asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvien alojen on vähennettävä päästöjään asteittain, kunnes tavoitteena oleva 40 prosentin vähennys vuoden 2005 tasosta on saavutettu vuoteen 2030 mennessä.

(10)

Jotta voitaisiin panna täytäntöön Pariisin sopimuksen mukaiset unionin sitoumukset ja saavuttaa kasvihuonekaasupäästöjä koskeva vähintään 55 prosentin vähennystavoite, kaikkien asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluvien alojen on vähennettävä päästöjään asteittain, kunnes tavoitteena oleva 40 prosentin vähennys vuoden 2005 tasosta on saavutettu vuoteen 2030 mennessä.

Tarkistus 13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)

Tätä varten on tarkistettava kullekin jäsenvaltiolle vuodeksi 2030 asetettua kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitetta. Tarkistettaessa kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitetta olisi käytettävä samoja menetelmiä kuin silloin, kun asetus (EU) 2018/842 alun perin hyväksyttiin. Kansalliset osuudet määritettiin silloin ottaen huomioon jäsenvaltioiden erilaiset valmiudet ja kustannustehokkuusmahdollisuudet, jotta varmistettaisiin oikeudenmukainen ja tasapainoinen taakanjako. Kunkin jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöjen enimmäismäärän vähennys vuonna 2030 olisi näin ollen määritettävä suhteessa asianomaisen jäsenvaltion tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien, tarkistettujen kasvihuonekaasupäästöjen tasoon vuonna 2005 lukuun ottamatta sellaisten laitosten todennettuja kasvihuonekaasupäästöjä, jotka olivat toiminnassa vuonna 2005 ja jotka otettiin unionin päästökauppajärjestelmään vasta vuoden 2005 jälkeen.

(11)

Tätä varten on tarkistettava kullekin jäsenvaltiolle vuodeksi 2030 asetettua kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitetta. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitetta tarkistettaessa käytetään samoja menetelmiä kuin silloin, kun asetus (EU) 2018/842 alun perin hyväksyttiin. Kansalliset osuudet määritettiin silloin ottaen huomioon jäsenvaltioiden erilaiset valmiudet ja kustannustehokkuusmahdollisuudet, jotta varmistettaisiin oikeudenmukainen ja tasapainoinen taakanjako . Jäsenvaltioiden tavoitteet eivät kuitenkaan lähenny toisiaan, mikä olisi otettava huomioon arvioitaessa, miten kansalliset tavoitteet edistävät ilmastoneutraaliuden saavuttamista viimeistään vuoteen 2050 mennessä kustannustehokkaalla ja oikeudenmukaisella tavalla. Kunkin jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöjen enimmäismäärän vähennys vuonna 2030 olisi näin ollen määritettävä suhteessa asianomaisen jäsenvaltion tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien, tarkistettujen kasvihuonekaasupäästöjen tasoon vuonna 2005 lukuun ottamatta sellaisten laitosten todennettuja kasvihuonekaasupäästöjä, jotka olivat toiminnassa vuonna 2005 ja jotka otettiin unionin päästökauppajärjestelmään vasta vuoden 2005 jälkeen.

Tarkistus 14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(11 a)

Komission 14 päivänä lokakuuta 2020 antamassa tiedonannossa EU:n strategiasta metaanipäästöjen vähentämiseksi korostettiin, että metaani on voimakas kasvihuonekaasu, jolla on hiilidioksidin jälkeen toiseksi suurin ilmastonmuutosta voimistava vaikutus. Molekyylitasolla metaani on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Vaikka metaani säilyy ilmakehässä lyhyemmän ajan, tuona aikana sillä on merkittävä vaikutus ilmastoon. Unioni ja Yhdysvallat ilmoittivat syyskuussa 2021 maailmanlaajuisesta metaanisitoumuksesta, johon on sittemmin liittynyt yhteensä yli 100 maata. Sitoumuksen allekirjoittajat pyrkivät yhteiseen tavoitteeseen vähentää maailmanlaajuisia metaanipäästöjä vähintään 30 prosenttia vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja parantaa raportointistandardeja. Metaanin, typpioksiduulin ja fluorattujen kaasujen yhteenlaskettu osuus unionin kasvihuonekaasupäästöistä on yli 20 prosenttia. Kun otetaan huomioon nämä sitoumukset ja monien kasvihuonekaasujen lyhytikäisyys, on aiheellista vahvistaa yksi tai useampi unionin tavoite kaikkien muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöille kaikilla aloilla.

Tarkistus 15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)

Covid-19-pandemian vaikutusta unionin talouteen ja päästötasoihin ei voida vielä täysin määrittää. Toisaalta unioni on ottanut käyttöön kaikkien aikojen suurimman elvytyspakettinsa, jolla voi myös olla vaikutusta päästötasoihin. Näiden epävarmuuksien vuoksi on aiheellista tarkastella päästötietoja uudelleen vuonna 2025 ja mukauttaa vuotuisia päästökiintiöitä tarvittaessa .

(13)

Covid-19-pandemian vaikutusta unionin talouteen ja päästötasoihin ei voida vielä täysin määrittää. Toisaalta unioni on ottanut käyttöön kaikkien aikojen suurimman elvytyspakettinsa, jolla pyritään varmistamaan vihreä elpyminen ja jolla voi myös olla vaikutusta päästötasoihin. On aiheellista säilyttää vakaa, ennakoitavissa oleva ja kunnianhimoinen säännelty päästöjen kehityskulku koko kuluvan vuosikymmenen ajan, jotta voidaan varmistaa sekä tarvittavat päästövähennykset että suunnitteluvarmuus .

Tarkistukset 16 ja 55

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)

Näin ollen on aiheellista päivittää vuosien 2026–2030 päästökiintiöitä vuonna 2025. Päivityksen olisi perustuttava komission suorittamaan kansallisten inventaariotietojen perusteelliseen tarkasteluun, jonka avulla määritetään kunkin jäsenvaltion keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2021, 2022 ja 2023.

Poistetaan.

Tarkistus 17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(14 a)

Asetuksen (EU) 2021/1119 mukaisesti etusijalle olisi asetettava suorien päästöjen vähennykset, joita olisi täydennettävä lisäämällä hiilidioksidipoistumia ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi. Asetuksessa (EU) 2021/1119 todetaan, että hiilinielut sisältävät luonnollisia ja teknologisia ratkaisuja. Hiilen poistamiseen käytettävien teknologisten ratkaisujen roolia on käsitelty myös useissa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin raporteissa, erityisesti työryhmän III kannanotossa kuudenteen arviointiraporttiin. On tärkeää ottaa käyttöön unionin järjestelmä, jolla sertifioidaan teknisten ratkaisujen avulla turvallisesti ja pysyvästi varastoidut hiilipoistumat ja joka selventää asiaa jäsenvaltioille ja markkinatoimijoille tällaisten poistumien tehostamiseksi. Kun tällainen sertifiointijärjestelmä on otettu käyttöön, voidaan tehdä analyysi tällaisten poistumien kirjaamisesta unionin lainsäädännön mukaisesti, myös siitä, vaikuttaako tällaisten poistumien kirjaaminen asetuksen (EU) 2018/842 soveltamisalaan kuuluviin päästöihin, ottaen täysimääräisesti huomioon asetuksen (EU) 2021/1119 4 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset. Tällaiset poistumat ovat täydentäviä, eivätkä ne kompensoi tarvittavia päästövähennyksiä asetuksessa (EU) 2021/1119 säädettyjen unionin ilmastotavoitteiden mukaisesti.

Tarkistus 18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)

Asetuksen (EU) 2018/842 mukaan eräillä jäsenvaltioilla on asetuksen (EU) 2018/842 mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi mahdollisuus mitätöidä rajallinen määrä Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia. Maltan kansallinen, bruttokansantuotteeseen asukasta kohti perustuva vähennystavoite ylittää kyseisen jäsenvaltion talouden erityisen rakenteen vuoksi selvästi maan kustannustehokkaan vähennyspotentiaalin. Sen vuoksi on asianmukaista parantaa Maltan mahdollisuuksia käyttää kyseistä joustomahdollisuutta vaarantamatta vuotta 2030 koskevan unionin päästötavoitteen toteutumista. Jäsenvaltioille, joilla on oikeus tähän joustomahdollisuuteen mutta jotka eivät hyödyntäneet sitä asetuksen (EU) 2018/842 yhteydessä vuonna 2019, olisi annettava mahdollisuus tarkistaa kyseistä päätöstä uusien ehdotettujen kansallisten vähennystavoitteiden huomioon ottamiseksi. Kyseisten jäsenvaltioiden olisi myös voitava tarkistaa ilmoittamiaan prosenttiosuuksia useammin.

Tarkistus 19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(16 a)

Korjaavia toimia olisi vahvistettava, ja ne olisi kytkettävä tiiviimmin asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisiin yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin, jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat niille asetuksessa (EU) 2018/842, sellaisena kuin se on muutettuna, kaudelle 2021–2030 asetettuja vähimmäisosuuksia, ja kannustaa niitä noudattamaan kyseisiä osuuksia. Jos jäsenvaltio ylittää vuotuiset päästökiintiönsä kahtena peräkkäisenä vuotena, kyseisen jäsenvaltion olisi tarkistettava sille asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti toimitettua yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaansa ja annettava yleisölle mahdollisuus osallistua prosessiin.

Tarkistus 20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(16 b)

Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) yleissopimuksen, jäljempänä ”Århusin yleissopimus”, osapuolia (1 a) . Julkinen valvonta ja muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus ovat olennainen osa unionin demokraattisia arvoja ja oikeusvaltioperiaatteen turvaamisen välineitä. Aiheesta ”Muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden edistäminen ympäristöasioissa EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa”14. lokakuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa todetaan, että muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ei ole taattu kaikissa jäsenvaltioissa, ja kehotetaan neuvostoa ja Euroopan parlamenttia sisällyttämään alakohtaiseen lainsäädäntöön nimenomaisia säännöksiä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta. Näin ollen on aiheellista antaa säännös sen varmistamiseksi, että yleisöllä on muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus asetuksen (EU) 2018/842, sellaisena kuin se on muutettuna, täytäntöönpanotoimien osalta.

Tarkistus 21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(16 c)

Asetuksen (EU) 2018/842, sellaisena kuin se on muutettuna, ja muun unionin lainsäädännön, erityisesti asetuksen (EU) 2021/1119, tavoitteiden saavuttamiseksi unionin ja jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä uusinta tiedettä toimintapolitiikkojen täytäntöönpanon yhteydessä. Asetuksen (EU) 2021/1119 3 artiklan mukaisen ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan neuvot olisi siksi tarvittaessa otettava huomioon koko asetuksessa (EU) 2018/842, sellaisena kuin se on muutettuna.

Tarkistus 22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18)

Kunnianhimoisempien tavoitteiden asettaminen asetuksen (EU) 2018/841 nojalla heikentää jäsenvaltioiden kykyä tuottaa nettopoistumia, joita voidaan käyttää asetuksen (EU) 2018/842 mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi. Lisäksi LULUCF-joustomahdollisuuden käytön jakaminen kahdelle ajanjaksolle rajoittaa edelleen mahdollisuutta käyttää nettopoistumia asetuksen (EU) 2018/842 vaatimusten täyttämiseksi. Tästä seuraa, että asetuksen (EU) 2018/842 tavoitteiden saavuttaminen voi olla haastavaa joillekin jäsenvaltioille, ja nämä tai muut jäsenvaltiot voivat tuottaa nettopoistumia, joita ei voida käyttää asetuksen (EU) 2018/842 vaatimusten täyttämiseksi. Jos asetuksen (EU) 2021/1119 3 artiklassa asetetut unionin tavoitteet täyttyvät, erityisesti nettopoistumien enimmäisosuuden osalta, on aiheellista perustaa uusi vapaaehtoinen lisävarantomekanismi, joka auttaa sitä käyttäviä jäsenvaltioita täyttämään velvoitteensa.

Poistetaan.

Tarkistus 23

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(18 a)

Kun otetaan huomioon tehokkaan ilmastonsuojelun pitkän aikavälin ulottuvuus asetuksen (EU) 2021/1119 mukaisesti ja unionin sitoutuminen Pariisin sopimuksen tavoitteisiin, selkeys jäsenvaltioiden yksittäisistä pitkän aikavälin päästövähennyspoluista vuoden 2030 jälkeen mahdollistaisi tarkemman politiikan suunnittelun. Sen vuoksi on aiheellista ottaa käyttöön prosessi, jossa kullekin jäsenvaltiolle vahvistetaan kansalliset päästövähennyspolut ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi viimeistään vuoteen 2050 mennessä.

Tarkistus 24

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – - 1 alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

Otsikko

Nykyinen teksti

Tarkistus

(-1)	Korvataan otsikko seuraavasti:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta

”Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 ja tämän jälkeen , joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta”

Tarkistus 25

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Asetus (EU) 2018/842

1 artikla

Komission teksti

Tarkistus

(1)	Korvataan asetuksen 1 artiklassa ilmaisu ”30 prosentilla” ilmaisulla ”40 prosentilla”.

(1)

Korvataan asetuksen 1 artikla seuraavasti:

”Tässä asetuksessa vahvistetaan jäsenvaltioiden velvoitteet niiden vähimmäisosuuksista kaudelle 2021–2030 siihen, että täytetään unionin tavoite vähentää sen kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosentilla vuoden 2005 tasoihin verrattuna viimeistään vuonna 2030 tämän asetuksen 2 artiklan soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Sillä edistetään pitkän aikavälin tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius unionissa viimeistään vuoteen 2050 mennessä, jotta tämän jälkeen voidaan saavuttaa negatiivisia päästöjä koskeva tavoite. Sillä edistetään siten asetuksen (EU) 2021/1119 ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista. Tässä asetuksessa vahvistetaan myös säännöt vuotuisten päästökiintiöiden määrittämiseksi ja sen arvioimiseksi, kuinka jäsenvaltiot etenevät vähimmäisosuuksia koskevien tavoitteidensa saavuttamisessa, ja sillä tasoitetaan tietä vuoden 2030 jälkeisten unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevien tavoitteiden asettamiselle tämän asetuksen 2 artiklan soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.”

Tarkistus 26

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

2 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(2 a)

Lisätään 2 artiklaan kohta seuraavasti:

”1 a. Tätä asetusta sovellettaessa päästöttöminä voidaan pitää ainoastaan biopolttoaineita, bionesteitä ja biomassapolttoaineita, jotka täyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2001 (1 a) asetetut kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit. Jos ravinto- tai rehukasveista tuotettujen biopolttoaineiden ja bionesteiden sekä liikenteessä kulutettujen biomassapolttoaineiden osuus ylittää direktiivin (EU) 2018/2001 26 artiklassa säädetyn enimmäisosuuden, niitä ei enää pidetä päästöttömiä tämän asetuksen soveltamisen yhteydessä. Komissio esittää tarvittaessa tammikuuhun 2024 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksen niiden asetuksessa (EU) 2018/1999 säädettyjen sääntöjen muuttamiseksi, jotka koskevat kasvihuonekaasupäästöjen määrittelyä ja raportointivaatimuksia, tämän artiklan mukaisesti.

Tarkistukset 27 ja 57 cp ja 75

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Asetus (EU) 2018/842

4 artikla – 2 ja 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

(3)	Korvataan 4 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

(3)	Korvataan 4 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Jollei tämän asetuksen 5, 6 ja 7 artiklan joustomahdollisuuksista ja tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista mukautuksista muuta johdu ja ottaen huomioon mahdolliset päätöksen N:o 406/2009/EY 7 artiklan soveltamisen seurauksena saatavat vähennykset, jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että sen vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt

(a)

eivät ylitä vuosina 2021 ja 2022 rajaa, joka on määritelty lineaarisen kehityspolun pohjalta alkaen sen keskimääräisistä kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 2016, 2017 ja 2018 määritettyinä tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti ja päättyen vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteen I sarakkeessa 1 määritettyyn rajaan. Jäsenvaltion lineaarinen kehityspolku alkaa joko viidestä kahdestoistaosasta etäisyydestä vuodesta 2019 vuoteen 2020 tai vuodesta 2020 sen perusteella, kumpi johtaa pienempään kiintiöön kyseiselle jäsenvaltiolle;

(b)

eivät ylitä vuosina 2023 , 2024 ja 2025 rajaa, joka on määritelty lineaarisen kehityspolun pohjalta alkaen vuonna 2022 kyseisen jäsenvaltion vuotuisesta päästökiintiöstä määritettynä kyseisen vuoden osalta tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti ja päättyen vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteen I sarakkeessa 2 määritettyyn rajaan;

eivät ylitä vuosina 2023 –2030 rajaa, joka on määritelty lineaarisen kehityspolun pohjalta sen keskimääräisistä kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 2016, 2017 ja 2018 määritettynä kyseisen vuoden osalta tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti ja päättyen vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteen I sarakkeessa 2 määritettyyn rajaan . Jäsenvaltion lineaarinen kehityspolku alkaa joko viidestä kahdestoistaosasta etäisyydestä vuodesta 2019 vuoteen 2020 tai vuodesta 2020 sen perusteella, kumpi johtaa pienempään kiintiöön kyseiselle jäsenvaltiolle.

(c)

eivät ylitä vuosina 2026–2030 rajaa, joka on määritelty lineaarisen kehityspolun pohjalta alkaen vuonna 2024 kyseisen jäsenvaltion asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan mukaisesti ilmoittamista keskimääräisistä kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 2021, 2022 ja 2023 ja päättyen vuonna 2030 kyseiselle jäsenvaltiolle tämän asetuksen liitteen I sarakkeessa 2 määritettyyn rajaan.

3. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädökset, joissa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion vuotuiset päästökiintiöt vuosille 2021–2030 hiilidioksidiekvivalenttitonneina 2 kohdassa esitettyjen kehityspolkujen mukaisesti.

3. Komissio hyväksyy jäsenvaltioita tiiviisti kuultuaan täytäntöönpanosäädökset, joissa vahvistetaan kunkin jäsenvaltion vuotuiset päästökiintiöt vuosille 2021–2030 hiilidioksidiekvivalenttitonneina 2 kohdassa esitettyjen kehityspolkujen mukaisesti.

Vuosien 2021 ja 2022 osalta se määrittää vuotuiset päästökiintiöt jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan mukaisesti toimittamien, vuotta 2005 ja vuosia 2016–2018 koskevien uusimpien kansallisten inventaariotietojen perusteellisen tarkastelun pohjalta ja ilmoittaa kunkin jäsenvaltion vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöille arvon, jota käytetään määrittämään kyseiset vuotuiset päästökiintiöt.

Vuosien 2023 , 2024 ja 2025 osalta se määrittää vuotuiset päästökiintiöt kunkin jäsenvaltion toisen alakohdan mukaisesti ilmoitetun vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöjen arvon sekä toisessa alakohdassa tarkoitettujen vuosia 2016, 2017 ja 2018 koskevien kansallisten inventaariotietojen tarkastettujen arvojen perusteella.

Vuosien 2023 –2030 osalta se määrittää vuotuiset päästökiintiöt kunkin jäsenvaltion toisen alakohdan mukaisesti ilmoitetun vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöjen arvon sekä toisessa alakohdassa tarkoitettujen vuosia 2016, 2017 ja 2018 koskevien kansallisten inventaariotietojen tarkastettujen arvojen perusteella.”

Vuosien 2026–2030 osalta se määrittää vuotuiset päästökiintiöt kunkin jäsenvaltion toisen alakohdan mukaisesti ilmoitetun vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöjen arvon sekä jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan mukaisesti toimittamien, vuosia 2021, 2022 ja 2023 koskevien uusimpien kansallisten inventaariotietojen perusteellisen tarkastelun pohjalta.”

Tarkistus 28

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

4 artikla – 5 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(3 a)

Lisätään 4 artiklaan kohta seuraavasti:

”5 a. Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamistoimet on toteutettava kaikille oikeudenmukaisen ja tasapuolisen siirtymän mukaisesti. Komissio hyväksyy yhteiset suuntaviivat, joissa määritellään menetelmät jäsenvaltioiden tukemiseksi kyseisen kaikille oikeudenmukaisen ja tasapuolisen siirtymän täytäntöönpanossa.”

Tarkistus 29

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 b alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

4 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(3 b)

Lisätään artikla seuraavasti:

”4 a artikla

Muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöjen vähentämisen vähimmäisosuus vuodelle 2030

1. Komissio esittää heinäkuuhun 2023 mennessä tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksen, jossa asetetaan yksi tai useampi unionin laajuinen tavoite tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvien muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tavoite tai tavoitteet on mukautettava arvioituihin päästövähennyksiin, jotka ovat tarpeen tämän asetuksen 1 artiklassa asetetun tavoitteen ja asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklassa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi, ja niitä on ehdotettava sen jälkeen, kun ilmastonmuutosta käsittelevää tieteellistä neuvottelukuntaa on kuultu tiiviisti.

2. Komissio toimittaa viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2023 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan unionin laajuisia muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöjen vähennyksiä, jotka on suunniteltu ja toteutettu noudattaen asiaankuuluvia unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja politiikkoja, mukaan lukien asetuksen (EU) 2018/1999 mukaiset yhdennetyt kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 (1 a) mukaiset yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmat. Jos komissio esittää 1 kohdan mukaisen lainsäädäntöehdotuksen ja arvioi, että muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöjen vähennysten ei odoteta saavuttavan kyseisessä kohdassa tarkoitettua tavoitetta tai tarkoitettuja tavoitteita, se antaa suosituksia täydentäviksi hillitsemistoimenpiteiksi, ja jäsenvaltioiden on toteutettava asiaankuuluvia toimia.

3. Jos komissio toteaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa tai asetuksen (EU) 2018/1999 26 artiklan mukaisessa vuotuisessa arvioinnissaan, että unioni ei edisty riittävästi muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöjen vähimmäisosuuden saavuttamisessa tämän asetuksen 1 artiklan mukaisesti, se esittää tarvittaessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksia, joihin voi sisältyä asiaa koskevia alakohtaisia tavoitteita tai alakohtaisia toimenpiteitä tai molempia.

Tarkistus 30

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 c alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

5 artikla – 1–2 kohta

Nykyinen teksti

Tarkistus

(3 c)

Korvataan 5 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

1. Vuosina 2021– 2025 jäsenvaltio voi ottaa lainaksi määrän, joka on enintään 10 prosenttia sen seuraavan vuoden vuotuisesta päästökiintiöstä.

”1. Vuosina 2021– 2029 jäsenvaltio voi ottaa lainaksi määrän, joka on enintään 5 prosenttia sen seuraavan vuoden vuotuisesta päästökiintiöstä.”

2. Vuosina 2026–2029 jäsenvaltio voi ottaa lainaksi määrän, joka on enintään viisi prosenttia sen seuraavan vuoden vuotuisesta päästökiintiöstä.

Tarkistus 31

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 d alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

5 artikla – 3 kohta – a alakohta

Nykyinen teksti

Tarkistus

(3 d)

Korvataan 5 artiklan 3 kohdan a alakohta seuraavasti:

(a)	vuoden 2021 osalta tallettaa kyseisen yli jääneen osan vuotuisesta päästökiintiöstään seuraavia vuosia varten, vuoteen 2030 asti; ja

”a)	vuoden 2021 osalta tallettaa yli jääneen osan vuotuisesta päästökiintiöstään enintään 5 prosenttiin saakka vuotuisesta päästökiintiöstään seuraavia vuosia varten, vuoteen 2025 asti; ja”

Tarkistus 32

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 e alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

5 artikla – 3 kohta – b alakohta

Nykyinen teksti

Tarkistus

(3 e)

Korvataan 5 artiklan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:

b)	vuosien 2022– 2029 osalta tallettaa kyseisen yli jääneen osan vuotuisesta päästökiintiöstään enintään 30 prosenttiin saakka kyseisen vuoden vuotuisesta päästökiintiöstään seuraavia vuosia varten, vuoteen 2030 asti.

”b)	vuosien 2022– 2024 osalta tallettaa kyseisen yli jääneen osan vuotuisesta päästökiintiöstään enintään 10 prosenttiin saakka kyseisen vuoden vuotuisesta päästökiintiöstään seuraavia vuosia varten, vuoteen 2025 asti;”

Tarkistus 33

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 f alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

5 artikla – 3 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(3 f)

Lisätään 5 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”b a)

vuosien 2026–2029 osalta tallettaa kyseisen yli jääneen osan vuotuisesta päästökiintiöstään enintään 10 prosenttiin saakka kyseisen vuoden vuotuisesta päästökiintiöstään seuraavia vuosia varten, vuoteen 2030 asti.”

Tarkistus 34

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 g alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

5 artikla – 4 kohta

Nykyinen teksti

Tarkistus

(3 g)

Korvataan 5 artiklan 4 kohta seuraavasti:

4. Jäsenvaltio voi siirtää tietyn vuoden vuotuisesta päästökiintiöstään toisille jäsenvaltiolle enintään viisi prosenttia vuosien 2021–2025 osalta ja enintään 10 prosenttia vuosien 2026–2030 osalta . Vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää tämän määrän 9 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusvelvoitteen täyttämiseksi kyseisenä vuonna tai seuraavina vuosina vuoteen 2030 asti.

”4. Jäsenvaltio voi siirtää tietyn vuoden vuotuisesta päästökiintiöstään toisille jäsenvaltiolle enintään viisi prosenttia vuosien 2021–2025 osalta. Vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää tämän määrän 9 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusvelvoitteen täyttämiseksi kyseisenä vuonna tai seuraavina vuosina vuoteen 2025 asti.

Jäsenvaltio voi siirtää tietyn vuoden vuotuisesta päästökiintiöstään toisille jäsenvaltiolle enintään viisi prosenttia vuosien 2026–2030 osalta. Vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää tämän määrän 9 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusvelvoitteen täyttämiseksi kyseisenä vuonna tai seuraavina vuosina vuoteen 2030 asti.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista tämän kohdan nojalla toteuttamistaan toimista ja siirtohinnasta hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohti.”

Tarkistus 35

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 h alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

5 artikla – 6 kohta

Nykyinen teksti

Tarkistus

(3 h)

Korvataan 5 artiklan 6 kohta seuraavasti:

Jäsenvaltiot voivat käyttää 4 ja 5 kohdan mukaisista vuotuisten päästökiintiöiden siirroista saadut tulot ilmastonmuutoksen torjumiseen unionissa tai kolmansissa maissa. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän kohdan nojalla toteuttamistaan toimista.

”Jäsenvaltioiden on käytettävä 4 ja 5 kohdan mukaisista vuotuisten päästökiintiöiden siirroista saadut tulot ilmastonmuutoksen torjumiseen unionissa tai kolmansissa maissa. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän kohdan nojalla toteuttamistaan toimista ja saatettava tällaiset tiedot julkisesti saataville helposti käytettävässä muodossa . Jäsenvaltion, joka siirtää vuotuisia päästökiintiöitä toiselle jäsenvaltiolle, on julkaistava siirtoa koskevat tiedot ja julkistettava kiintiöistä saatu korvaus.”

Tarkistus 36

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 3 i alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

6 artikla – 3 kohta – 2 alakohta

Nykyinen teksti

Tarkistus

(3 i)

Korvataan 6 artiklan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

Liitteessä II luetellut jäsenvaltiot voivat päättää tarkistaa ilmoitettua prosenttiosuutta alaspäin yhden kerran vuonna 2024 ja yhden kerran vuonna 2027. Tällaisessa tapauksessa kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä komissiolle tapauksen mukaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 tai viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

”Liitteessä II luetellut jäsenvaltiot voivat päättää tarkistaa ilmoituspäätöstään vuoteen 2023 mennessä ja tarkistaa ilmoitettua prosenttiosuutta alaspäin yhden kerran vuonna 2024 ja yhden kerran vuonna 2027. Tällaisessa tapauksessa kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä komissiolle tapauksen mukaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023 , viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 tai viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.”

Tarkistus 37

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

8 artikla

Nykyinen teksti

Tarkistus

(5 a)

Korvataan 8 artikla seuraavasti:

8 artikla

Korjaavat toimet

1. Jos komissio toteaa asetuksen (EU) N:o 525 / 2013 21 artiklan mukaisessa vuotuisessa arvioinnissaan ja ottaen huomioon tämän asetuksen 5, 6 ja 7 artiklassa tarkoitettujen joustomahdollisuuksien aiotun käytön, että jäsenvaltion edistyminen tämän asetuksen 4 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämisessä ei ole ollut riittävää, kyseisen jäsenvaltion on kolmen kuukauden kuluessa toimitettava komissiolle korjaava toimintasuunnitelma, joka sisältää

”1. Jos komissio toteaa asetuksen (EU) 2018 / 1999 29 artiklan mukaisessa vuotuisessa arvioinnissaan ja ottaen huomioon tämän asetuksen 5, 6 ja 7 artiklassa tarkoitettujen joustomahdollisuuksien aiotun käytön, että jäsenvaltion edistyminen tämän asetuksen 4 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämisessä ei ole ollut riittävää, kyseisen jäsenvaltion on kolmen kuukauden kuluessa toimitettava komissiolle korjaava toimintasuunnitelma, joka sisältää

-a)	yksityiskohtaisen selvityksen, jossa määritetään syyt sille, miksi jäsenvaltio ei edisty riittävästi tämän asetuksen 4 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämisessä;

-a b)

tiedot unionin rahoituksen kokonaismäärästä, jonka jäsenvaltio on saanut ilmastoon ja vihreään siirtymään liittyviin menoihin ja investointeihin, sekä siitä, miten tämän rahoituksen käyttö on edistänyt sen tämän asetuksen 4 artiklan mukaisten velvoitteiden täyttämistä ja miten se aikoo käyttää tällaista rahoitusta kyseisten velvoitteiden täyttämiseksi;

a)	lisätoimet, jotka jäsenvaltio toteuttaa tämän asetuksen 4 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi, kansallisten politiikkojen ja toimenpiteiden ja unionin toimien täytäntöönpanon avulla;

a)	lisätoimet, jotka jäsenvaltio toteuttaa tämän asetuksen 4 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi, kansallisten politiikkojen ja toimenpiteiden ja unionin toimien täytäntöönpanon avulla;

b)	näiden toimien tiukan toteuttamisaikataulun, joka mahdollistaa täytäntöönpanon vuosittaisen edistymisen arvioinnin.

b)	näiden toimien tiukan toteuttamisaikataulun, joka mahdollistaa täytäntöönpanon vuosittaisen edistymisen arvioinnin ; jos jäsenvaltio on perustanut kansallisen ilmastoalan neuvoa-antavan elimen, sen on pyydettävä kyseiseltä elimeltä neuvoja tarvittavien toimien määrittämiseksi;

b a)	selvitys päästöjen lisävähennysten määrästä, jonka jäsenvaltio arvioi saavutettavan näillä politiikoilla, sekä tiedot menetelmästä, jota käytetään näiden päästöjen lisävähennysten arvioimiseksi;

b b)	tiedot siitä, miten korjaavalla toimintasuunnitelmalla vahvistetaan asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti hyväksyttyä jäsenvaltion yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa.

1a. Jos jäsenvaltio ylittää vuotuisen päästökiintiönsä kahtena tai useampana peräkkäisenä vuotena, sen on tarkasteltava uudelleen yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaansa ja pitkän aikavälin strategiaansa, joista säädetään asetuksessa (EU) 2018/1999. Jäsenvaltion on saatettava uudelleentarkastelu päätökseen kuuden kuukauden kuluessa. Komissio antaa suosituksia, joissa määritetään, miten yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa tai kansallista pitkän aikavälin strategiaa tai kumpaakin niistä olisi tarkistettava. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle tarkistetuista suunnitelmista ja toimitettava sille selvitys siitä, miten ehdotetuilla tarkistuksilla korjataan sen kansallisten vuosittaisten päästökiintiöiden noudattamatta jättäminen ja, tarvittaessa, mitä toimia se on toteuttanut komission suositusten perusteella. Jos yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa tai pitkän aikavälin strategiaa ei muuteta merkittävästi, jäsenvaltion on julkistettava selvitys, jossa esitetään perustelut.

2. Euroopan ympäristökeskus avustaa komissiota tällaisten korjaavien toimintasuunnitelmien arvioinnissa vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti.

2. Euroopan ympäristökeskus ja asetuksen (EU) 2021/1119 3 artiklalla perustettu ilmastonmuutosta käsittelevä eurooppalainen tieteellinen neuvottelukunta avustavat komissiota korjaavien toimintasuunnitelmien arvioinnissa vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti.

3. Komissio voi antaa lausunnon 1 kohdan mukaisesti toimitettujen korjaavien toimintasuunnitelmien toteutettavuudesta ja tekee tässä tapauksessa niin neljän kuukauden kuluessa tällaisten suunnitelmien vastaanottamisesta. Kyseessä olevan jäsenvaltion on otettava komission lausunto tarkoin huomioon, ja se voi tarkistaa korjaavaa toimintasuunnitelmaansa vastaavasti .

3. Komissio antaa lausunnon 1 kohdan mukaisesti toimitettujen korjaavien toimintasuunnitelmien toteutettavuudesta ja tekee tässä tapauksessa niin neljän kuukauden kuluessa tällaisten suunnitelmien vastaanottamisesta. Kyseessä olevan jäsenvaltion on otettava komission lausunto tarkoin huomioon ja tarkistettava korjaavaa toimintasuunnitelmaansa. Jos asianomainen jäsenvaltio ei ota huomioon jotakin suositusta tai sen merkittävää osaa, kyseisen jäsenvaltion on toimitettava perustelut komissiolle .

3 a. Edellä 1, 1 a ja 3 kohdassa tarkoitettujen korjaavien toimintasuunnitelmien, komission lausuntojen sekä jäsenvaltioiden vastausten ja perustelujen on oltava yleisön saatavilla.

3 b. Päivittäessään yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaansa asetuksen (EU) 2018/1999 14 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on viitattava mahdollisiin korjaaviin toimintasuunnitelmiinsa 1 ja 1 a kohdan mukaisesti ja kaikkiin komission tämän artiklan nojalla antamiin lausuntoihin soveltuvin osin.”

Tarkistus 38

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta

Asetus (EU) 2018/842

9 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. ”Jos asetuksen (EU) 2018/841 4 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt ylittävät kaudella 2021–2025 sen poistumat, jotka on määritetty mainitun asetuksen 12 artiklan mukaisesti, keskusvalvoja vähentää kyseisen jäsenvaltion vuotuisista päästökiintiöistä asianomaisten vuosien osalta näitä ylimääräisiä kasvihuonekaasupäästöjä vastaavan määrän hiilidioksidiekvivalenttitonneina.”

”2. Jos asetuksen (EU) 2018/841 4 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt ylittävät joko kaudella 2021–2025 tai kaudella 2026–2030 sen poistumat, jotka on määritetty mainitun asetuksen 12 artiklan mukaisesti, keskusvalvoja vähentää kyseisen jäsenvaltion vuotuisista päästökiintiöistä asianomaisten vuosien osalta näitä ylimääräisiä kasvihuonekaasupäästöjä vastaavan määrän hiilidioksidiekvivalenttitonneina.”

Tarkistus 39

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta

Asetus (EU) 2018/842

11 a artikla

Komission teksti

Tarkistus

(7)	Lisätään artikla seuraavasti:

Poistetaan.

11 a artikla

Lisävaranto

1. Jos unioni on vuoteen 2030 mennessä vähentänyt kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (**) 3 artiklan mukaisesti ja nettopoistumien enimmäisosuus huomioon ottaen, unionin rekisteriin perustetaan lisävaranto.

2. Jäsenvaltioiden, jotka päättävät olla osallistumatta lisävarantoon ja olla käyttämättä sitä, on ilmoitettava päätöksestään komissiolle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

3. Lisävaranto koostuu nettopoistumista, jotka osallistuvat jäsenvaltiot ovat tuottaneet kaudella 2026–2030 ja jotka ylittävät niiden asetuksen (EU) 2018/841 mukaiset tavoitteet, vähennettynä kummallakin seuraavista:

(a)	asetuksen (EU) 2018/841 11–13 b artiklan nojalla käytetyt joustomahdollisuudet;

(b)	määrät, jotka on otettu huomioon vaatimustenmukaisuusvelvoitteen täyttämisessä tämän asetuksen 7 artiklan mukaisesti.

4. Jos 1 kohdassa tarkoitettu lisävaranto perustetaan, osallistuva jäsenvaltio voi käyttää sitä edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)	jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt ylittävät sen vuotuiset päästökiintiöt kaudella 2026–2030;

(b)	jäsenvaltio on käyttänyt kaikki 5 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaiset joustomahdollisuudet;

(c)	jäsenvaltio on käyttänyt suurimmassa mahdollisessa määrin 7 artiklan mukaiset nettopoistumat vaikka kyseinen määrä ei saavutakaan liitteessä III vahvistettua tasoa; ja

(d)	jäsenvaltio ei ole tehnyt nettosiirtoja muille jäsenvaltioille 5 artiklan nojalla.

5. Jos jäsenvaltio täyttää 4 kohdassa asetetut edellytykset, se saa lisävarannosta enintään vajettaan vastaavan ylimääräisen määrän käytettäväksi 9 artiklassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuusvelvoitteen täyttämiseksi.

Jos kaikkien tämän artiklan 4 kohdassa asetetut edellytykset täyttävien jäsenvaltioiden saama yhteenlaskettu määrä ylittää lisävarantoon tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti kohdennetun määrän, kaikkien näiden yksittäisten jäsenvaltioiden saamaa määrää vähennetään suhteutetusti.

Tarkistus 40

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 7 a alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

15 artikla

Nykyinen teksti

Tarkistus

(7 a)

Korvataan 15 artikla seuraavasti:

15 artikla

”15 artikla

Uudelleentarkastelu

1. Tätä asetusta tarkastellaan uudelleen ottaen huomioon muun muassa muuttuvat kansalliset olosuhteet, tapa jolla kaikki talouden alat edistävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, kansainvälinen kehitys ja toteutetut pyrkimykset saavuttaa Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteet.

2. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kuuden kuukauden kuluessa kustakin Pariisin sopimuksen 14 artiklan nojalla hyväksytystä maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta kertomuksen tämän asetuksen toiminnasta, mukaan lukien vuotuisten päästökiintiöiden tarjonnan ja kysynnän välinen tasapaino, sekä siitä, miten asetus edistää unionin kokonaistavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä ja siitä, miten asetus edistää Pariisin sopimuksen tavoitteita, erityisesti ottaen huomioon tarve uusille unionin politiikoille ja toimenpiteille pitäen silmällä tarvittavia kasvihuonekaasujen vähennyksiä unionissa ja sen jäsenvaltioissa, mukaan lukien vuoden 2030 jälkeiset puitteet, ja voi tarvittaessa tehdä ehdotuksia.

2. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kuuden kuukauden kuluessa kustakin Pariisin sopimuksen 14 artiklan nojalla hyväksytystä maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta kertomuksen tämän asetuksen toiminnasta, mukaan lukien vuotuisten päästökiintiöiden tarjonnan ja kysynnän välinen tasapaino, sekä siitä, miten asetus edistää asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan mukaista unionin ilmastoneutraaliustavoitetta ja kyseisen asetuksen 4 artiklan mukaisia ilmastoa koskevia välitavoitteita, ja siitä, miten asetus edistää Pariisin sopimuksen tavoitteita, erityisesti ottaen huomioon tarve uusille unionin politiikoille ja toimenpiteille pitäen silmällä tarvittavia kasvihuonekaasujen vähennyksiä unionissa ja sen jäsenvaltioissa, mukaan lukien vuoden 2030 jälkeiset puitteet, ja voi tarvittaessa tehdä ehdotuksia.

Kyseisissä kertomuksissa on otettava huomioon strategiat, jotka on laadittu asetuksen (EU) N:o 525 / 2013 4 artiklan mukaisesti unionin pitkän aikavälin strategian laatimisen edistämiseksi.

Kyseisissä kertomuksissa on otettava huomioon strategiat, jotka on laadittu asetuksen (EU) 2018 / 1999 15 artiklan mukaisesti unionin pitkän aikavälin strategian laatimisen edistämiseksi.”

Tarkistus 41

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 1 b alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

15 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(7 b)

Lisätään artikla seuraavasti:

”15 a artikla

Sovittaminen unionin ja jäsenvaltioiden ilmastoneutraaliustavoitteeseen

1. Komissio antaa ennen asetuksen (EU) 2021/1119 4 artiklan 3 kohdan mukaisen vuoteen 2040 ulottuvan unionin ilmastotavoitteen asettamista koskevan säädöksen hyväksymistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa esitetään

a)	miten soveltuvia tämän asetuksen liitteen I mukaiset kansalliset tavoitteet ovat asetuksen (EU) 2021/1119 mukaisen tavoitteen edistämiseksi, jonka mukaan ilmastoneutraalisuus on saavutettava viimeistään vuoteen 2050 mennessä kustannustehokkaalla ja oikeudenmukaisella tavalla;

b)	kunkin jäsenvaltion tämän asetuksen kattamien kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspolku, joka on yhteensopiva sen tavoitteen kanssa, jonka mukaan kunkin jäsenvaltion on oltava ilmastoneutraali viimeistään vuoteen 2050 mennessä.

2. Komissio esittää kuuden kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen julkaisemisesta ehdotuksia kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Ehdotuksilla on varmistettava vähennystoimien kustannustehokas ja oikeudenmukainen jakautuminen koko unionissa 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen vähennyspolkujen perusteella.”

Tarkistus 42

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 7 c alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

15 b artikla (uusi)

Nykyinen teksti

Tarkistus

(7 c)

Lisätään artikla seuraavasti:

”15 b artikla

Muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisöllä, joka täyttää 2 kohdassa säädetyt edellytykset, luonnolliset ja oikeushenkilöt ja näiden yhdistykset, järjestöt ja ryhmät mukaan lukien, on kansallisen lainsäädännön mukaisesti mahdollisuus käyttää tuomioistuimessa tai muussa riippumattomassa ja puolueettomassa lakisääteisessä elimessä muutoksenhakumenettelyä riitauttaakseen sellaisten päätösten, toimien tai laiminlyöntien asiasisällön taikka niihin liittyvien menettelyjen laillisuuden,

a)	jotka eivät täytä tämän asetuksen 4–8 artiklassa säädettyjä oikeudellisia velvoitteita; tai

b)	joihin sovelletaan asetuksen (EU) 2018/1999 10 artiklaa.

Tätä kohtaa sovellettaessa toimi tai laiminlyönti, joka ei täytä 4 tai 8 artiklasta johtuvia oikeudellisia velvoitteita, sisältää toimet tai laiminlyönnit, jotka liittyvät kyseisten velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi hyväksyttyyn politiikkaan tai toimenpiteeseen, jos kyseinen politiikka tai toimenpide ei edistä riittävällä tavalla tällaista täytäntöönpanoa.

2. Asianomaisen yleisön katsotaan täyttävän 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset, kun

a)	asia koskee riittävästi sen etua; tai

b)	se väittää oikeuksiensa heikentyvän, jos jäsenvaltion hallintolainkäyttöä koskevassa säännöstössä on asetettu tällainen edellytys.

Jäsenvaltioiden on määritettävä, mitä yleisön etua riittävästi koskevalla tarkoitetaan, asianomaiselle yleisölle laajan muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden antamista koskevan tavoitteen kanssa johdonmukaisella tavalla ja Århusin yleissopimuksen mukaisesti. Tältä osin tätä kohtaa sovellettaessa kaikkien ympäristönsuojelua edistävien ja kansallisen lainsäädännön vaatimukset täyttävien valtioista riippumattomien järjestöjen edun katsotaan olevan sellaista, että asia koskee sitä riittävästi.

3. Edellä olevilla 1 ja 2 kohdalla ei suljeta pois mahdollisuutta saattaa asia alustavaan muutoksenhakumenettelyyn hallintoviranomaisessa, eivätkä ne vaikuta edellytykseen, että hallinnolliset muutoksenhakumenettelyt on saatettava loppuun ennen kuin asia saatetaan tuomioistuimessa tutkittavaksi, silloin kun kansallisessa lainsäädännössä on tällainen edellytys. Kyseisen menettelyn on oltava oikeudenmukainen, tasapuolinen ja nopea, eikä se saa olla niin kallis, että se olisi esteenä menettelyyn osallistumiselle.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytännön tietoja mahdollisuudesta turvautua hallinnollisiin ja tuomioistuimessa toteutettaviin muutoksenhakumenettelyihin on helposti yleisön saatavilla.”

Tarkistus 43

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta – 7 d alakohta (uusi)

Asetus (EU) 2018/842

16 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(7 d)

Lisätään artikla seuraavasti:

”16 a artikla

ESR/CARE-aloja koskeva tieteellinen neuvonta

Ilmastonmuutosta käsittelevää eurooppalaista tieteellistä neuvottelukuntaa on pyydettävä asetuksen (EU) 2021/1119 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjen tehtäviensä mukaisesti antamaan omasta aloitteestaan tieteellistä neuvontaa ja raportteja tämän asetuksen kehityspolusta, vuotuisista päästötasoista ja joustomahdollisuuksista sekä niiden johdonmukaisuudesta ilmastotavoitteiden kanssa, erityisesti jotta tätä voidaan hyödyntää tämän asetuksen mahdollisten myöhempien tarkistusten yhteydessä. Komissio ottaa neuvottelukunnan neuvot asianmukaisesti huomioon tai perustelee julkisesti, miksi se ei noudata niitä.”

(*) Merkinnällä ”cp” hyväksyttyjen tarkistusten otsikoissa tarkoitetaan kyseisten tarkistusten vastaavaa tekstinosaa.

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A9-0163/2022).

(31) Komission tiedonanto Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, COM(2019)0640, 11.12.2019.

(31) Komission tiedonanto ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, COM(2019)0640, 11.12.2019.

(31 a) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

(32) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

(33) Pariisin sopimus (EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4).

(34) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

(1 a) EUVL L 124, 17.5.2005, s. 4.

(1 a) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).”

(1 a) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta (EUVL L 435, 6.12.2021, s. 1).”

(**) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).