(2)

Samaan aikaan yritykset voivat saada tukia kolmansilta mailta , jotka myöntävät julkisia varoja , jotka käytetään sitten esimerkiksi taloudellisen toiminnan rahoittamiseen sisämarkkinoilla jollakin talouden alalla. Toimintoihin voivat kuulua osallistuminen julkisia hankintoja koskeviin tarjouskilpailuihin tai yritysten hankinta, mukaan lukien sellaiset yritykset, joilla on kriittisen infrastruktuurin ja innovatiivisten teknologioiden kaltaista strategista omaisuutta. Unionin valtiontukisääntöjä ei tällä hetkellä sovelleta tällaisiin tukiin.

(2)

Samaan aikaan yritykset voivat saada kolmansilta mailta tukia , jotka käytetään sitten esimerkiksi taloudellisen toiminnan rahoittamiseen sisämarkkinoilla jollakin talouden alalla. Toimintoihin voivat kuulua osallistuminen julkisia hankintoja koskeviin tarjouskilpailuihin tai yritysten hankinta, mukaan lukien sellaiset yritykset, joilla on kriittisen infrastruktuurin ja innovatiivisten teknologioiden kaltaista strategista omaisuutta. Unionin valtiontukisääntöjä ei tällä hetkellä sovelleta tällaisiin tukiin. Vastaavat huolenaiheet koskevat valtion omistamia yrityksiä.

(2 a)

Vaikka tämän asetuksen olisi katettava kaikki talouden alat, komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota aloihin, joilla on strategista merkitystä unionin kannalta, ja kriittisiin infrastruktuureihin, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/452 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa mainittuihin aloihin.

(5 a)

Tämän asetuksen olisi oltava johdonmukainen ja koordinoitu nykyisten välineiden, kuten neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004  (1 a) , Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU  (1 b) , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/452  (1 c) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/…  (1 d) kanssa. Soveltaessaan eri välineitä komission olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että tarvittavat tiedot jaetaan tehokkaasti kokonaisvaltaisen lähestymistavan varmistamiseksi.

(6)

Olisi vahvistettava säännöt ja menettelyt sellaisten ulkomaisten tukien tutkimiseksi, jotka vääristävät sisämarkkinoita tosiasiallisesti tai mahdollisesti, ja tarvittaessa kyseiset vääristymät olisi korjattava. Ulkomaiset tuet voivat vääristää sisämarkkinoita, jos ulkomaista tukea saava yritys harjoittaa taloudellista toimintaa unionissa. Tässä asetuksessa olisi sen vuoksi vahvistettava säännöt, jotka koskevat kaikkia unionissa taloudellista toimintaa harjoittavia yrityksiä. Kun otetaan huomioon pk-yritysten harjoittaman taloudellisen toiminnan merkitys ja se, miten ne edistävät unionin keskeisten poliittisten tavoitteiden saavuttamista, tämän asetuksen niihin aiheuttamiin vaikutuksiin kiinnitetään erityistä huomiota.

(6)

Olisi vahvistettava säännöt ja menettelyt sellaisten ulkomaisten tukien tutkimiseksi, jotka vääristävät sisämarkkinoita tosiasiallisesti tai mahdollisesti, ja tarvittaessa kyseiset vääristymät olisi korjattava. Ulkomaiset tuet voivat vääristää sisämarkkinoita, jos ulkomaista tukea saava yritys harjoittaa taloudellista toimintaa unionissa. Tämän asetuksen asianmukaisen soveltamisen ja täytäntöönpanon valvonnan olisi edistettävä sisämarkkinoiden häiriönsietokykyä ulkomaisten tukien aiheuttamia vääristymiä vastaan ja vahvistettava siten unionin avointa strategista autonomiaa. Tässä asetuksessa olisi sen vuoksi vahvistettava säännöt, jotka koskevat kaikkia unionissa taloudellista toimintaa harjoittavia yrityksiä. Kun otetaan huomioon pk-yritysten harjoittaman taloudellisen toiminnan merkitys ja se, miten ne edistävät unionin keskeisten poliittisten tavoitteiden saavuttamista, tämän asetuksen niihin aiheuttamiin vaikutuksiin kiinnitetään erityistä huomiota.

(7 a)

Koska asiaankuuluvat jäsenvaltioiden viranomaiset ovat erottamaton osa tämän asetuksen soveltamista, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden viranomaiset huolehtivat tehokkaasta yhteistyöstä ja koordinoinnista komission kanssa tämän asetuksen soveltamisen yhteydessä. Tätä varten komission olisi voitava aloittaa jäsennelty yhteistyö tietojen jakamista ja koordinointia varten.

(9)

Ensimmäinen edellytys on se, että kolmannen maan viranomaiset ovat myöntäneet rahoitusosuuden suoraan tai välillisesti. Rahoitusosuuden on voinut myöntää joko julkinen tai yksityinen elin. Se, onko rahoitusosuus saatu julkisyhteisöltä, olisi määritettävä tapauskohtaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon asiaankuuluvan yhteisön ominaispiirteet ja sen maan oikeudellinen ja taloudellinen ympäristö, jossa yhteisö toimii, mukaan lukien valtion rooli taloudessa. Rahoitusosuudet on voitu saada myös yksityisen elimen kautta, jos niiden toiminnan voidaan katsoa kuuluvan kolmannelle maalle.

(9)

Ensimmäinen edellytys on se, että kolmas maa on myöntänyt rahoitusosuuden suoraan tai välillisesti. Rahoitusosuuden on voinut myöntää joko julkinen tai yksityinen elin. Se, onko rahoitusosuus saatu julkisyhteisöltä, olisi määritettävä tapauskohtaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon asiaankuuluvan yhteisön ominaispiirteet ja sen kolmannen maan oikeudellinen ja taloudellinen ympäristö, jossa yhteisö toimii, mukaan lukien valtion rooli kyseisen kolmannen maan taloudessa. Rahoitusosuudet on voitu saada myös yksityisen elimen kautta, jos niiden toiminnan voidaan katsoa kuuluvan kolmannelle maalle. Taloudellista tukea vastaavat tukitoimenpiteet olisi myös katsottava rahoitusosuudeksi. Tällainen rahoitusosuus voisi sisältää tilanteen, jossa tuensaajalla on etuoikeutettu pääsy kotimarkkinoille sellaisten kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen yksinoikeuksien tai erityisoikeuksien sekä sovellettavista säännöistä saatujen valikoivien lainmukaisten tai tosiasiallisten poikkeusten tai vastaavien toimenpiteiden ansiosta, jotka koskevat tavaroiden tai palvelujen tarjoamista kolmannessa maassa, tai jossa se vallitsevien oikeudellisten ja taloudellisten olosuhteiden vuoksi hyötyy kotimaansa kytkösmarkkinoista. Tämä voisi johtaa keinotekoiseen kilpailuetuun, jota voitaisiin hyödyntää sisämarkkinoilla pahentaen siten mahdollisten tukien vääristävää vaikutusta.

(10)

Toinen edellytys on, että tällaisesta rahoitusosuudesta olisi koiduttava etua taloudellista toimintaa sisämarkkinoilla harjoittavalle yritykselle. Rahoitusosuutta, joka hyödyttää muuta kuin taloudellista toimintaa harjoittavaa elintä, ei katsota ulkomaiseksi tueksi. Edun olemassaolon määrittelyssä olisi käytettävä vertailevia viitearvoja, joita voivat olla esimerkiksi yksityisten sijoittajien sijoituskäytännöt, markkinoilta saatavilla olevan rahoituksen korot, vertailukelpoinen verokohtelu tai tietystä tavarasta tai palvelusta maksettava riittävä korvaus. Jos suoraan vertailukelpoisia viitearvoja ei ole käytettävissä, nykyisiä viitearvoja voidaan mukauttaa tai vaihtoehtoisia viitearvoja voidaan vahvistaa yleisesti hyväksyttyjen arviointimenetelmien perusteella.

(10)

Toinen edellytys on, että rahoitusosuudesta olisi koiduttava etua taloudellista toimintaa sisämarkkinoilla harjoittavalle yritykselle. Rahoitusosuutta, joka hyödyttää muuta kuin taloudellista toimintaa harjoittavaa elintä, ei katsota ulkomaiseksi tueksi. Edun olemassaolon määrittelyssä olisi käytettävä vertailevia viitearvoja, joita voivat olla esimerkiksi yksityisten sijoittajien sijoituskäytännöt, markkinoilta saatavilla olevan rahoituksen korot, vertailukelpoinen verokohtelu tai tietystä tavarasta tai palvelusta maksettava riittävä korvaus. Jos suoraan vertailukelpoisia viitearvoja ei ole käytettävissä, nykyisiä viitearvoja voidaan mukauttaa tai vaihtoehtoisia viitearvoja voidaan vahvistaa yleisesti hyväksyttyjen arviointimenetelmien perusteella. Siirtohinnoittelusta voi koitua etua, ja sen voidaan katsoa vastaavan taloudellista tukea, jos se ei ole tavanomaisten markkinaehtojen mukaista.

(11 a)

Ulkomainen tuki katsotaan myönnetyksi siitä hetkestä alkaen, kun tuensaajalla on oikeus saada tukea. Tuen tosiasiallinen maksaminen ei ole välttämätön edellytys tuen sisällyttämiselle tämän asetuksen soveltamisalaan.

(14)

Näitä indikaattoreita käytettäessä komissio voi ottaa huomioon eri tekijöitä, kuten tuen määrän absoluuttisena lukuna tai suhteessa markkinoiden kokoon tai investoinnin arvoon. Esimerkiksi kun ulkomainen tuki kattaa keskittymän yhteydessä merkittävän osan tavoitteen ostohinnasta, kyseessä on todennäköisesti vääristävä tuki. Myös ulkomaiset tuet, jotka kattavat merkittävän osan julkisessa hankintamenettelyssä tehtävän sopimuksen arvioidusta arvosta, aiheuttavat todennäköisesti vääristymiä. Jos ulkomaista tukea myönnetään toimintakustannuksiin, se näyttää aiheuttavan vääristymiä todennäköisemmin kuin jos se myönnetään investointikustannuksiin. Pk-yrityksille myönnettävien ulkomaisten tukien voidaan yleisesti ottaen katsoa aiheuttavan vääristymiä epätodennäköisemmin kuin suurille yrityksille myönnettävien ulkomaisten tukien. Lisäksi olisi otettava huomioon markkinoiden ominaispiirteet ja erityisesti niiden kilpailuolosuhteet, kuten markkinoille pääsyn esteet. Ulkomaiset tuet, jotka johtavat ylikapasiteettiin ylläpitämällä kannattamatonta omaisuutta tai kannustamalla investoimaan sellaiseen kapasiteetin laajennukseen, jota ei tehtäisi ilman tukia, aiheuttavat todennäköisesti vääristymiä. Sellaiselle tuensaajalle myönnetty ulkomainen tuki, jonka sisämarkkinoilla tapahtuva toiminta näyttää olevan vähäistä esimerkiksi unionissa saadulla liikevaihdolla mitattuna, aiheuttaa epätodennäköisemmin vääristymiä kuin sellaiselle tuensaajalle myönnetty ulkomainen tuki, jonka toiminta on merkittävämpää sisämarkkinoilla. Enintään 5  miljoonan euron suuruisten ulkomaisten tukien osalta olisi pääsääntöisesti katsottava, että on epätodennäköistä, että ne vääristävät sisämarkkinoita tässä asetuksessa tarkoitetulla tavalla.

(14)

Näitä indikaattoreita käytettäessä komissio voi ottaa huomioon eri tekijöitä, kuten tuen määrän absoluuttisena lukuna tai suhteessa markkinoiden kokoon tai investoinnin arvoon. Esimerkiksi kun ulkomainen tuki kattaa keskittymän yhteydessä merkittävän osan tavoitteen ostohinnasta, kyseessä on todennäköisesti vääristävä tuki. Myös ulkomaiset tuet, jotka kattavat merkittävän osan julkisessa hankintamenettelyssä tehtävän sopimuksen arvioidusta arvosta, aiheuttavat todennäköisesti vääristymiä. Jos ulkomaista tukea myönnetään toimintakustannuksiin, se näyttää aiheuttavan vääristymiä todennäköisemmin kuin jos se myönnetään investointikustannuksiin. Pk-yrityksille myönnettävien ulkomaisten tukien voidaan yleisesti ottaen katsoa aiheuttavan vääristymiä epätodennäköisemmin kuin suurille yrityksille myönnettävien ulkomaisten tukien. Lisäksi olisi otettava huomioon markkinoiden ominaispiirteet ja erityisesti niiden kilpailuolosuhteet, kuten markkinoille pääsyn esteet. Ulkomaiset tuet, jotka johtavat ylikapasiteettiin ylläpitämällä kannattamatonta omaisuutta tai kannustamalla investoimaan sellaiseen kapasiteetin laajennukseen, jota ei tehtäisi tai hankittaisi ilman tukia, aiheuttavat todennäköisesti vääristymiä. Sellaiselle tuensaajalle myönnetty ulkomainen tuki, jonka sisämarkkinoilla tapahtuva toiminta näyttää olevan vähäistä esimerkiksi unionissa saadulla liikevaihdolla mitattuna, aiheuttaa epätodennäköisemmin vääristymiä kuin sellaiselle tuensaajalle myönnetty ulkomainen tuki, jonka toiminta on merkittävämpää sisämarkkinoilla. Huomioon voidaan ottaa myös taloudellisen toiminnan kehittyminen, jotta komissio voi toteuttaa toimia tapauksissa, joissa yrityksen toiminta on vähäistä mutta sen odotetaan lisääntyvän voimakkaasti. Komission olisi vääristymää arvioidessaan voitava tarkastella, onko kolmannella maalla käytössä tehokas tukien valvontajärjestelmä, joka vastaa vähintään unionin järjestelmää ja joka vähentäisi tällaisen kolmannen maan myöntämien tukien todennäköisyyttä vääristää sisämarkkinoita tässä asetuksessa tarkoitetulla tavalla. Komission olisi sen vuoksi kannustettava kolmansia maita kehittämään tällaisia tukien valvontajärjestelmiä muun muassa tekemällä ja panemalla täytäntöön kahdenvälisiä sopimuksia, joihin sisältyy aineellisia määräyksiä tasapuolisista toimintaedellytyksistä, ja kannustamalla kolmansia maita noudattamaan tukia koskevia kansainvälisiä velvoitteita ja yhdenmukaistamaan unionin kanssa näkemyksensä aloitteista, jotka koskevat tukia ja kilpailuneutraliteettia koskevien kansainvälisten sääntöjen parantamista erityisesti WTO:ssa. Enintään 4  miljoonan euron suuruisten ulkomaisten tukien osalta olisi pääsääntöisesti katsottava, että on epätodennäköistä, että ne vääristävät sisämarkkinoita tässä asetuksessa tarkoitetulla tavalla. Komission olisi laadittava ja julkaistava ohjeet, joissa neuvotaan tarkemmin, miten tuen vääristävää luonnetta voidaan arvioida, jotta voidaan taata oikeusvarmuus kaikille markkinatoimijoille. Ohjeissa olisi myös annettava esimerkkejä vääristävistä ja muista kuin vääristävistä tuista ja esitettävä niistä tyypillisiä tapauksia.

(16)

Komission olisi otettava huomioon ulkomaisen tuen myönteiset vaikutukset asiaankuuluvan tuetun taloudellisen toiminnan kehitykseen. Komission olisi punnittava näitä ulkomaisen tuen myönteisiä vaikutuksia ja sen aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia, jotka ilmenevät sisämarkkinoiden vääristymisenä, määrittääkseen tarvittaessa asianmukaisen korjaustoimenpiteen tai hyväksyäkseen sitoumuksia. Tällainen tasapainottaminen voi myös johtaa päätelmään, ettei korjaustoimenpiteitä tulisi toteuttaa. Niillä ulkomaisten tukien luokilla, joiden katsotaan kaikkein todennäköisimmin vääristävän sisämarkkinoita, on epätodennäköisemmin enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia.

(16)

Komission olisi voitava ottaa huomioon ulkomaisen tuen myönteiset vaikutukset asiaankuuluvan tuetun taloudellisen toiminnan kehitykseen sisämarkkinoilla ja sen vaikutus julkisen politiikan tavoitteiden, myös sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden, saavuttamiseen . Komission olisi punnittava näitä ulkomaisen tuen myönteisiä vaikutuksia ja sen aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia, jotka ilmenevät sisämarkkinoiden vääristymisenä, määrittääkseen tarvittaessa asianmukaisen korjaustoimenpiteen tai hyväksyäkseen sitoumuksia. Arvioinnissa olisi otettava huomioon sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutukset ja noudatettava yleistä tavoitetta torjua ulkomaisten tukien aiheuttamia vääristymiä. Komission olisi otettava analyysissään huomioon yleiset periaatteet, joita sovelletaan arvioitaessa valtiontuen soveltuvuutta sisämarkkinoille. Tällainen tasapainottaminen voi myös johtaa päätelmään, ettei korjaustoimenpiteitä tulisi toteuttaa. Niillä ulkomaisten tukien luokilla, joiden katsotaan kaikkein todennäköisimmin vääristävän sisämarkkinoita, on epätodennäköisemmin enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia. Komission olisi otettava huomioon myös vakavien kansallisten tai maailmanlaajuisten talouden häiriöiden, kuten maailmanlaajuisten terveyskriisien, korjaamiseksi myönnettyjen tukien myönteiset vaikutukset. Komission olisi laadittava ohjeet arviointitestin soveltamisesta, mukaan luettuina käytettävät perusteet.

(20 a)

Tutkimuksen kohteena oleva yritys voisi tarjoutua tai komissio voisi vaatia asianomaisia yrityksiä ilmoittamaan komissiolle osallistumisestaan tuleviin julkisiin hankintamenettelyihin unionissa asianmukaisen ajan. Tällaisen ilmoituksen tekeminen tai komission vastauksen saaminen tai sen saamatta jääminen ei voi synnyttää yritykselle perusteltua luottamusta siihen, että komissio ei voi myöhemmin aloittaa tutkimusta mahdollisista ulkomaisista tuista julkiseen hankintamenettelyyn osallistuvalle yritykselle.

(21)

Komissiolla olisi oltava valtuudet tutkia oma-aloitteisesti kaikkia ulkomaisia tukia koskevia tietoja. Tätä varten on tarpeen ottaa käyttöön menettely, joka koostuu kahdesta vaiheesta eli alustavasta tarkastelusta ja perusteellisesta tutkimuksesta.

(21)

Komissiolla olisi oltava valtuudet tutkia oma-aloitteisesti kaikkia ulkomaisia tukia koskevia tietoja. Tätä varten on tarpeen ottaa käyttöön menettely, joka koostuu kahdesta vaiheesta eli alustavasta tarkastelusta ja perusteellisesta tutkimuksesta. Komission olisi julkaistava ohjeet tällaisen menettelyn aloittamisen perusteista. Komission olisi voitava toimia mistä tahansa asiaankuuluvasta lähteestä, kuten jäsenvaltioilta ja yrityksiltä tai EU:n laajuisilta ammattijärjestöiltä, saatujen tietojen perusteella. Komission olisi perustettava tätä varten yhteyspiste.

(22)

Komissiolle olisi annettava asianmukaiset tutkimusvaltuudet kaikkien tarvittavien tietojen keräämiseksi. Sen vuoksi sillä olisi oltava valtuudet pyytää tietoja miltä tahansa yritykseltä tai yritysten yhteenliittymältä koko menettelyn ajan. Komissiolla olisi myös oltava valtuudet määrätä sakkoja tai uhkasakkoja, jos pyydettyjä tietoja ei anneta ajoissa tai jos toimitetut tiedot ovat puutteellisia, virheellisiä tai harhaanjohtavia. Komission olisi myös voitava esittää kysymyksiä jäsenvaltioille tai kolmansille maille. Lisäksi komissiolla olisi oltava valtuudet tehdä tiedonhankintamatkoja unionissa sijaitseviin yrityksen tiloihin tai, jos asianomainen yritys ja kolmas maa antavat siihen suostumuksensa, kolmannessa maassa sijaitseviin yrityksen tiloihin. Komissiolla olisi myös oltava valtuudet tehdä päätöksiä käytettävissä olevien tietojen perusteella, jos kyseinen yritys ei tee yhteistyötä.

(22)

Komissiolle olisi annettava asianmukaiset tutkimusvaltuudet ja resurssit kaikkien tarvittavien tietojen keräämiseksi. Sen vuoksi sillä olisi oltava valtuudet pyytää tietoja miltä tahansa yritykseltä tai yritysten yhteenliittymältä koko menettelyn ajan. Komissiolla olisi myös oltava valtuudet määrätä sakkoja tai uhkasakkoja, jos pyydettyjä tietoja ei anneta ajoissa tai jos toimitetut tiedot ovat puutteellisia, virheellisiä tai harhaanjohtavia. Tämän asetuksen varoittavan luonteen vahvistamiseksi olisi oltava mahdollista soveltaa korjaustoimenpiteitä, sitoumuksia, sakkoja ja uhkasakkoja, tarvittaessa samanaikaisesti. Komission olisi myös voitava esittää kysymyksiä jäsenvaltioille tai kolmansille maille. Lisäksi komissiolla olisi oltava valtuudet tehdä tiedonhankintamatkoja unionissa sijaitseviin yrityksen tiloihin tai, jos asianomainen kolmas maa antaa siihen suostumuksensa, kolmannessa maassa sijaitseviin yrityksen tiloihin. Komissiolla olisi myös oltava valtuudet tehdä päätöksiä käytettävissä olevien tietojen perusteella, jos kyseinen yritys ei tee yhteistyötä.

(26)

Komissiolla olisi oltava asianmukaiset välineet sitoumusten ja korjaustoimenpiteiden vaikuttavuuden varmistamiseksi. Jos asianomainen yritys ei noudata sitoumuksia sisältävää päätöstä, korjaustoimenpiteiden toteuttamista koskevaa päätöstä tai väliaikaisten toimenpiteiden toteuttamista koskevaa päätöstä, komissiolla olisi oltava valtuudet määrätä sakkoja ja uhkasakkoja.

(26)

Komissiolla olisi oltava asianmukaiset välineet sitoumusten ja korjaustoimenpiteiden vaikuttavuuden varmistamiseksi. Jos asianomainen yritys ei noudata sitoumuksia sisältävää päätöstä, korjaustoimenpiteiden toteuttamista koskevaa päätöstä tai väliaikaisten toimenpiteiden toteuttamista koskevaa päätöstä, komissiolla olisi oltava valtuudet määrätä luonteeltaan riittävän varoittavia sakkoja ja uhkasakkoja. Komission olisi otettava huomioon toistuvat noudattamatta jättämiset määrätessään tällaisia sakkoja ja uhkasakkoja. Komission olisi tarkasteltava uudelleen näiden toimenpiteiden vaikuttavuutta.

(31)

Kyseisten ilmoituskynnysten alittuessa komissio voi vaatia ilmoitusta mahdollisesti tuetuista keskittymistä, joita ei ole vielä toteutettu, tai ilmoitusta mahdollisesti tuetuista tarjouksista, joista ei ole vielä tehty sopimusta, jos se katsoo, että keskittymästä tai tarjouksesta on tarpeen tehdä ennakkoarviointi sen unioniin kohdistuvan vaikutuksen vuoksi. Komissiolla olisi myös oltava mahdollisuus tehdä oma-aloitteinen tarkastelu jo toteutetuista keskittymistä tai tehdyistä julkisia hankintoja koskevista sopimuksista.

(31)

Kyseisten ilmoituskynnysten alittuessa komission olisi vaadittava ilmoitusta mahdollisesti tuetuista keskittymistä, joita ei ole vielä toteutettu, tai ilmoitusta mahdollisesti tuetuista tarjouksista, joista ei ole vielä tehty sopimusta, jos se katsoo, että keskittymästä tai tarjouksesta on tarpeen tehdä ennakkoarviointi sen unioniin kohdistuvan vaikutuksen vuoksi. Komissiolla olisi myös oltava mahdollisuus tehdä oma-aloitteinen tarkastelu jo toteutetuista keskittymistä tai tehdyistä julkisia hankintoja koskevista sopimuksista.

(32 a)

Keskittymää koskevan ennakkotarkastelumekanismin yhteydessä keskittymään osallistuvien yritysten olisi voitava pyytää komissiolta ilmoitusta edeltävää vilpittömään mieleen perustuvaa kuulemista, jonka yksinomaisena päämääränä on saada ohjeistusta siitä, ylittyvätkö viralliset ilmoituskynnykset.

(35)

Olisi varmistettava, että julkisia hankintoja koskevia periaatteita, erityisesti suhteellisuutta, syrjimättömyyttä, yhdenvertaista kohtelua ja avoimuutta koskevia periaatteita, noudatetaan kaikkien julkiseen hankintamenettelyyn osallistuvien yritysten osalta riippumatta tämän asetuksen nojalla käynnistetyistä ja vireillä olevista tutkimuksista.

(35)

Olisi varmistettava, että julkisia hankintoja koskevia periaatteita, erityisesti suhteellisuutta, syrjimättömyyttä, yhdenvertaista kohtelua ja avoimuutta koskevia periaatteita, noudatetaan kaikkien julkiseen hankintamenettelyyn osallistuvien yritysten osalta riippumatta tämän asetuksen nojalla käynnistetyistä ja vireillä olevista tutkimuksista. Tämä asetus ei saisi rajoittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2014/23/EU, 2014/24/EU ja 2014/25/EU soveltamista ympäristö-, sosiaali- ja työlainsäädännön alalla sovellettavien velvoitteiden osalta.

(36)

Ulkomaisten tukien, joiden avulla yritys voi tehdä asianomaisten rakennusurakoiden tai tavara- tai palveluhankintojen kannalta kohtuuttoman edullisen tarjouksen, olisi katsottava aiheuttavan tosiasiallisia tai mahdollisia vääristymiä julkisessa hankintamenettelyssä. Kyseisiä vääristymiä olisi sen vuoksi arvioitava johdanto-osan 13 ja 14 kappaleessa kuvatun ei-tyhjentävän indikaattorijoukon sekä kohtuuttoman edullisen tarjouksen käsitteen perusteella. Näiden indikaattorien avulla olisi voitava määrittää, miten ulkomainen tuki vääristää kilpailua parantamalla yrityksen kilpailuasemaa ja mahdollistamalla kohtuuttoman edullisen tarjouksen tekemisen. Yrityksille olisi annettava mahdollisuus perustella esimerkiksi direktiivin 2014/24/EU 69 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla selvityksillä, että tarjous ei ole kohtuuttoman edullinen. Sopimusten tekeminen olisi kiellettävä ainoastaan silloin, kun ulkomaisen tuen avulla tehdyn tarjouksen edullisuutta ei voida perustella ja kun tarjouksen tekijän kanssa on tarkoitus tehdä sopimus ja kun tarjouksen tehnyt yritys ei antanut sitoumuksia, joita pidettiin asianmukaisina ja riittävinä vääristymien poistamiseksi kokonaan ja vaikuttavasti.

(36)

Ulkomaisten tukien, joiden avulla yritys voi tehdä asianomaisten rakennusurakoiden tai tavara- tai palveluhankintojen kannalta kohtuuttoman edullisen tarjouksen, olisi katsottava aiheuttavan tosiasiallisia tai mahdollisia vääristymiä julkisessa hankintamenettelyssä. Kyseisiä vääristymiä olisi sen vuoksi arvioitava johdanto-osan 13 ja 14 kappaleessa kuvatun ei-tyhjentävän indikaattorijoukon sekä kohtuuttoman edullisen tarjouksen käsitteen perusteella. Näiden indikaattorien avulla olisi voitava määrittää, miten ulkomainen tuki vääristää kilpailua parantamalla yrityksen kilpailuasemaa ja mahdollistamalla kohtuuttoman edullisen tarjouksen tekemisen. Yrityksille olisi annettava mahdollisuus perustella esimerkiksi direktiivin 2014/24/EU 69 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla selvityksillä, että tarjous ei ole kohtuuttoman edullinen. Sopimusten tekeminen olisi kiellettävä ainoastaan silloin, kun ulkomaisen tuen avulla tehdyn tarjouksen edullisuutta ei voida perustella ja kun tarjouksen tekijän kanssa on tarkoitus tehdä sopimus ja kun tarjouksen tehnyt yritys ei antanut sitoumuksia, joita pidettiin asianmukaisina ja riittävinä vääristymien poistamiseksi kokonaan ja vaikuttavasti. Sopimuksen tekemisen kieltävän päätöksen tekeminen johtaa siihen, että asianomainen yritys suljetaan julkisen hankintamenettelyn ulkopuolelle.

(37)

Kun otetaan huomioon keskittymiä ja julkisia hankintoja koskevan ennakkotarkastelumekanismin luonne ja oikeusvarmuuden tarve tällaisten liiketoimien osalta, komissio ei voi oma-aloitteisesti tarkastella uudelleen sellaista keskittymää eikä sellaista julkisia hankintoja koskevaa tarjouskilpailua, josta on ilmoitettu ja joka on arvioitu asiaankuuluvia menettelyjä noudattaen. Rahoitusosuuksilla, joista on ilmoitettu komissiolle ilmoitusmenettelyä noudattaen, voi kuitenkin olla merkitystä myös kyseisen keskittymä- tai hankintamenettelyn ulkopuolella. Tietojen keräämiseksi ulkomaisista tuista komissiolla olisi oltava mahdollisuus käynnistää tiettyjä talouden aloja, tietyntyyppistä taloudellista toimintaa tai tiettyjen ulkomaisten tukivälineiden käyttöä koskevia tutkimuksia.

(37)

Kun otetaan huomioon keskittymiä ja julkisia hankintoja koskevan ennakkotarkastelumekanismin luonne ja oikeusvarmuuden tarve tällaisten liiketoimien osalta, komissio ei voi oma-aloitteisesti tarkastella uudelleen sellaista keskittymää eikä sellaista julkisia hankintoja koskevaa tarjouskilpailua, josta on ilmoitettu ja joka on arvioitu asiaankuuluvia menettelyjä noudattaen. Rahoitusosuuksilla, joista on ilmoitettu komissiolle ilmoitusmenettelyä noudattaen, voi kuitenkin olla merkitystä myös kyseisen keskittymä- tai hankintamenettelyn ulkopuolella. Tietojen keräämiseksi ulkomaisista tuista komissiolla olisi oltava mahdollisuus käynnistää tiettyjä talouden aloja, tietyntyyppistä taloudellista toimintaa tai tiettyjen ulkomaisten tukivälineiden käyttöä koskevia tutkimuksia. Komission olisi voitava käyttää tällaisista markkinatutkimuksista saatuja tietoja tarkastellakseen tiettyjä liiketoimia tämän asetuksen mukaisissa menettelyissä.

(43)

Kun unioni panee tämän asetuksen täytäntöön, olisi noudatettava unionin oikeutta ja WTO-sopimusta sekä noudatettava sitoumuksia, jotka on annettu sellaisten muiden kauppa- ja investointisopimusten nojalla, joiden osapuolia unioni tai jäsenvaltiot ovat.

(43)

Kun unioni panee tämän asetuksen täytäntöön, olisi noudatettava unionin oikeutta ja WTO-sopimusta sekä noudatettava sitoumuksia, jotka on annettu sellaisten muiden kauppa- ja investointisopimusten nojalla, joiden osapuolia unioni tai jäsenvaltiot ovat. Tämä asetus ei saisi vaikuttaa siihen, että vääristäviin tukiin puuttumiseksi laaditaan monenvälisiä sääntöjä.

(43 a)

Jotta voitaisiin kannustaa laatimaan monenvälisiä sääntöjä, joilla puututaan vääristäviin tukiin ja niiden perimmäisiin syihin, on tarpeen käynnistää vuoropuhelu kolmansien maiden kanssa. Jos komissio havaitsee tai epäilee systeemisten vääristävien ulkomaisten tukien olemassaoloa, sen olisi voitava käydä kyseisen kolmannen maan kanssa vuoropuhelua selvittääkseen vaihtoehtoja vääristävien tukien lakkauttamiseksi tai muuttamiseksi, jotta voidaan poistaa niiden vääristävät vaikutukset sisämarkkinoihin. Jos unionin ja kolmannen maan kahdenvälisessä sopimuksessa määrätään kuulemismekanismista, jota sovelletaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin systeemisiin vääristäviin ulkomaisiin tukiin, tätä mekanismia olisi käytettävä helpottamaan vuoropuhelua kolmansien maiden kanssa. Komission olisi myös voitava pyrkiä siihen, että vääristävät ulkomaiset tuet lakkautetaan tai niitä muutetaan, ottamalla asian esille millä tahansa asiaa koskevalla kansainvälisellä foorumilla tai tekemällä yhteistyötä minkä tahansa muun sellaisen kolmannen maan kanssa, johon samat systeemiset vääristävät tuet vaikuttavat, tai minkä tahansa asianomaisen kolmannen maan kanssa. Tämän vuoropuhelun ei pitäisi estää komissiota aloittamasta tai jatkamasta tämän asetuksen mukaisia tutkimuksia, eikä sen pitäisi olla vaihtoehto korjaustoimenpiteille. Komission olisi ilmoitettava asian kannalta merkityksellisistä tapahtumista viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(47)

Jotta voitaisiin varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa SEUT 291 artiklan mukaisesti . Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä, jotta voitaisiin vahvistaa keskittymiä ja julkisiin hankintamenettelyihin liittyviä rahoitusosuuksia koskevien ilmoitusten muoto ja sisältö, tietojen paljastamisen yksityiskohdat, avoimuusvaatimusten muoto ja sisältö, määräaikojen laskeminen, sitoumusten ehdot ja määräajat sekä julkista hankintamenettelyä koskevien tutkimusten menettelyvaiheita koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(47)

Jotta voitaisiin varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä, jotta voitaisiin vahvistaa keskittymiä ja julkisiin hankintamenettelyihin liittyviä rahoitusosuuksia koskevien ilmoitusten muoto ja sisältö, tietojen paljastamisen yksityiskohdat, avoimuusvaatimusten muoto ja sisältö, määräaikojen laskeminen, sitoumusten ehdot ja määräajat sekä julkista hankintamenettelyä koskevien tutkimusten menettelyvaiheita koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Komission olisi käytettävä tätä täytäntöönpanovaltaa ensimmäisen kerran viimeistään vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

(47 a)

Komission olisi voitava vahvistaa yksinkertaistettu menettely, jolla se käsittelee tiettyjä keskittymiä tai julkisia hankintamenettelyjä sillä perusteella, että ne todennäköisesti eivät aiheuta kilpailuvääristymiä sisämarkkinoilla ulkomaisten tukien vuoksi.

(48)

Jotta varmistettaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla myös pitkällä aikavälillä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä , jotka koskevat keskittymien ja julkisten hankintamenettelyjen ilmoituskynnysten muuttamista , tiettyjen yritysluokkien vapauttamista tämän asetuksen mukaisista ilmoitusvelvollisuuksista sekä ilmoitettuja keskittymiä tai julkisiin hankintamenettelyihin liittyviä ilmoitettuja rahoitusosuuksia koskevien alustavien tarkastelujen ja perusteellisten tutkimusten määräaikojen muuttamista , jotta voidaan varmistaa, että sekä ilmoitusten perusteella että oma-aloitteisesti tehtävät tutkimukset ovat riittävän kattavia. Julkiseen hankintamenettelyyn liittyvien rahoitusosuuksien osalta toimivaltaa hyväksyä tällaisia säädöksiä olisi käytettävä tavalla , jossa otetaan huomioon pk-yritysten edut. On erityisen tärkeää , että komissio toteuttaa kyseisten säädösten valmistelun aikana asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa  (47) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti . Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun , Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi saatava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijat, ja niiden asiantuntijoilla olisi oltava järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin , joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä .

(48)

Jotta varmistettaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla myös pitkällä aikavälillä, komission olisi arvioitava tämän asetuksen toimivuutta ja tehokkuutta , myös 18 ja 27 artiklassa asetettuja ilmoituskynnyksiä , viimeistään kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta ja sen jälkeen joka kolmas vuosi ja esitettävä kyseinen arviointi kertomuksena Euroopan parlamentille ja neuvostolle , jotta voidaan varmistaa, että sekä ilmoitusten perusteella että oma-aloitteisesti tehtävät tutkimukset ovat riittävän kattavia. Kertomukseen olisi sisällyttävä arvio siitä, olisiko tätä asetusta muutettava. Jos kertomuksessa ehdotetaan asetuksen muuttamista, siihen voidaan liittää lainsäädäntöehdotus, erityisesti säännöksistä , jotka koskevat keskittymien ja julkisten hankintamenettelyjen ilmoituskynnysten muuttamista, tiettyjen yritysluokkien vapauttamista tämän asetuksen mukaisista ilmoitusvelvollisuuksista , matalampien ilmoituskynnysten käyttöönottoa tietyille talouden aloille tai eriytettyjä kynnyksiä eri tyyppisille julkisille hankintamenettelyille sekä ilmoitettuja keskittymiä tai julkisiin hankintamenettelyihin liittyviä ilmoitettuja rahoitusosuuksia koskevien alustavien tarkastelujen ja perusteellisten tutkimusten määräaikojen muuttamista . Julkiseen hankintamenettelyyn liittyvien rahoitusosuuksien osalta arviointi olisi suoritettava tavalla , jossa otetaan huomioon pk-yritysten edut. Komission olisi myös käytettävä kvantifioitua kustannus-hyötyanalyysia ja ennakkoanalyysia vaikutuksista investointeihin ja kuluttajien hyvinvointiin. Komission olisi arvioinnissaan harkittava tämän asetuksen kumoamista, jos se katsoo , että vääristäviin tukiin puuttumiseksi laaditut monenväliset säännöt ovat tehneet tästä asetuksesta täysin tarpeettoman .

a)

rahoitusosuudella tarkoitetaan

a)

rahoitusosuudella tarkoitetaan muun muassa

i)

varojen tai vastuiden siirtoa, kuten pääomanlisäyksiä, avustuksia, lainoja, lainatakauksia, verokannustimia, toimintatappioiden kuittaamista, julkisten viranomaisten asettamien taloudellisten rasitusten korvaamista taikka velkojen anteeksiantoa, pääomittamista tai uudelleenjärjestelyä;

i)

varojen tai vastuiden siirtoa, kuten pääomanlisäyksiä, avustuksia, lainoja, lainatakauksia, verokannustimia, verovapautuksia, toimintatappioiden kuittaamista, julkisten viranomaisten asettamien taloudellisten rasitusten korvaamista taikka velkojen anteeksiantoa, pääomittamista tai uudelleenjärjestelyä;

ii)

luopumista tuloista, jotka muutoin saataisiin; tai

ii)

luopumista tuloista, jotka muutoin saataisiin;

ii a)

erityisoikeuksia tai yksinoikeuksia, joista ei makseta asianmukaista korvausta; tai

iii)

tavaroiden tai palvelujen tarjoamista tai tavaroiden ja palvelujen ostamista;

iii)

tavaroiden tai palvelujen tarjoamista tai tavaroiden tai palvelujen ostamista , jollei tarjoaminen tai ostaminen tapahdu kilpailuun perustuvalla, avoimella, syrjimättömällä ja ehdottomalla tarjouskilpailulla ;

c)

yrityksen ja asianomaisten markkinoiden tilanne;

c)

yrityksen tilanne, mukaan luettuna sen koko, ja asianomaisten markkinoiden tilanne sekä erityisesti arvio siitä, onko kyseisen yrityksen toiminta kolmannen maan viranomaisten omistuksessa, hallinnassa tai poliittisessa valvonnassa tai ohjauksessa ;

d)

asianomaisen yrityksen taloudellisen toiminnan taso sisämarkkinoilla;

d)

asianomaisen yrityksen taloudellisen toiminnan taso ja kehitys ja sen kehittyminen sisämarkkinoilla ja kotimarkkinoillaan ;

(2 a)

(2 b)

a)

pääsyn tarjoaminen oikeudenmukaisin ja syrjimättömin ehdoin sellaiseen infrastruktuuriin, joka on hankittu tai jota on tuettu vääristävillä ulkomaisilla tuilla, jollei tällaisesta oikeudenmukaisesta ja syrjimättömästä pääsystä ole jo säädetty unionissa voimassa olevassa lainsäädännössä;

a)

pääsyn tarjoaminen oikeudenmukaisin ja syrjimättömin ehdoin sellaiseen infrastruktuuriin tai välineeseen , joka on hankittu tai jota on tuettu vääristävillä ulkomaisilla tuilla, jollei tällaisesta oikeudenmukaisesta ja syrjimättömästä pääsystä ole jo säädetty unionissa voimassa olevassa lainsäädännössä;

b)

kapasiteetin tai markkinaläsnäolon vähentäminen;

b)

kapasiteetin tai markkinaläsnäolon vähentäminen muun muassa rajoittamalla väliaikaisesti kaupallista toimintaa sisämarkkinoilla ;

h a)

asianomaisille yrityksille asetettava vaatimus ilmoittaa komissiolle osallistumisesta tuleviin julkisiin hankintamenettelyihin unionissa asianmukaiseksi ajaksi, jos julkisen hankintasopimuksen arvioitu arvo alittaa 27 artiklassa vahvistetut ilmoituskynnykset.

h b)

hallintorakenteen mukauttamista koskevan vaatimuksen asettaminen asianomaisille yrityksille.

b)

ilmoittaa asiasta asianomaiselle yritykselle; ja

b)

ilmoittaa asiasta asianomaiselle yritykselle ja tarvittaessa myös jäsenvaltioille ; ja

a)

päästä asianomaisen yrityksen kaikkiin tiloihin ja kaikille maa-alueille;

a)

päästä asianomaisen yrityksen kaikkiin tiloihin , sen kaikille maa-alueille ja sen kaikkiin kulkuneuvoihin ;

a)

hankittu yritys tai vähintään yksi sulautuvista yrityksistä on sijoittautunut unioniin ja sen kokonaisliikevaihto unionissa on vähintään 500 miljoonaa euroa; ja

a)

hankittu yritys tai vähintään yksi sulautuvista yrityksistä on sijoittautunut unioniin ja sen kokonaisliikevaihto unionissa on vähintään 400 miljoonaa euroa; ja

b)

asianomaiset yritykset saivat kolmansilta mailta yhteensä yli 50 miljoonan euron rahoitusosuuden ilmoitusta edeltäneiden kolmen kalenterivuoden aikana.

b)

kaikki asianomaiset yritykset ovat saaneet kolmansilta mailta yhteensä yli 50 miljoonan euron rahoitusosuuden ilmoitusta edeltäneiden kolmen kalenterivuoden aikana.

a)

itse yhteisyritys tai jokin sen emoyrityksistä on sijoittautunut unioniin ja sen kokonaisliikevaihto unionissa on vähintään 500 miljoonaa euroa; ja

a)

itse yhteisyritys on sijoittautunut unioniin ja sen kokonaisliikevaihto unionissa on vähintään 400 miljoonaa euroa; ja

b)

itse yhteisyritys ja sen emoyritykset saivat kolmansilta mailta yhteensä yli 50 miljoonan euron rahoitusosuuden ilmoitusta edeltäneiden kolmen kalenterivuoden aikana.

b)

itse yhteisyritys ja sen emoyritykset ovat saaneet kolmansilta mailta yhteensä yli 50 miljoonan euron rahoitusosuuden ilmoitusta edeltäneiden kolmen kalenterivuoden aikana.

a)

19 artiklan mukaisten keskittymiä koskevien ilmoitusten muotoa, sisältöä ja menettelyn yksityiskohtia;

a)

19 artiklan mukaisten keskittymiä koskevien ilmoitusten muotoa, sisältöä ja menettelyn yksityiskohtia , mukaan lukien mahdollinen yksinkertaistettu menettely ;

b)

28 artiklan mukaisten julkisissa hankintamenettelyissä myönnettäviä ulkomaisia rahoitusosuuksia koskevien ilmoitusten muotoa, sisältöä ja menettelyn yksityiskohtia;

b)

28 artiklan mukaisten julkisissa hankintamenettelyissä myönnettäviä ulkomaisia rahoitusosuuksia koskevien ilmoitusten muotoa, sisältöä ja menettelyn yksityiskohtia , mukaan lukien mahdollista yksinkertaistettua menettelyä ;

a)

18 ja 27 artiklassa säädettyjen ilmoitusten kynnysarvojen muuttamista tämän asetuksen viiden ensimmäisen soveltamisvuoden aikaisen komission käytännön valossa ja soveltamisen vaikuttavuus huomioon ottaen;

b)

tiettyjen asianomaisten yritysten luokkien vapauttamista 19 ja 28 artiklan mukaisesta ilmoitusvelvoitteesta tämän asetuksen viiden ensimmäisen soveltamisvuoden aikaisen komission käytännön valossa, jos tämä käytäntö mahdollistaa taloudellisen toiminnan tunnistamisen silloin, kun ulkomaiset tuet eivät todennäköisesti vääristä sisämarkkinoita;

c)

tarkastelua ja perusteellisia tutkimuksia koskevien 24 ja 29 artiklassa säädettyjen määräaikojen muuttamista.

a)

muutetaan 18 ja 27 artiklassa vahvistettuja ilmoitusten kynnysarvoja;

b)

vapautetaan tiettyjä asianomaisten yritysten luokkia, kuten vilpittömiä valtiollisia sijoitusrahastoja tai eläkerahastoja, 19 ja 28 artiklan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta erityisesti silloin, kun komission käytäntö mahdollistaa sellaisen taloudellisen toiminnan tunnistamisen, jossa ulkomaiset tuet eivät todennäköisesti vääristä sisämarkkinoita;

c)

vahvistetaan erityisiä ilmoitusten kynnysarvoja tietyille talouden aloille tai eriytettyjä kynnyksiä eri tyyppisille julkisille hankintasopimuksille erityisesti silloin, kun komission käytäntö mahdollistaa sellaisen taloudellisen toiminnan tunnistamisen, jossa ulkomaiset tuet todennäköisemmin vääristävät sisämarkkinoita, myös strategisten alojen ja kriittisen infrastruktuurin osalta;

d)

muutetaan tarkastelulle ja perusteellisille tutkimuksille 24 ja 29 artiklassa vahvistettuja määräaikoja;

e)

kumotaan tämä asetus, jos komissio katsoo, että vääristäviin tukiin puuttumiseksi laaditut monenväliset säännöt ovat tehneet asetuksesta täysin tarpeettoman.