(1)

Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) nojalla joulukuussa 2015 hyväksytty Pariisin sopimus, jäljempänä ”Pariisin sopimus” (3), tuli voimaan marraskuussa 2016. Pariisin sopimuksen osapuolet ovat sopineet, että maapallon keskilämpötilan nousu pidetään selvästi alle kahdessa celsiusasteessa verrattuna esiteollisella kaudella vallinneisiin tasoihin ja että jatketaan toimia lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen verrattuna esiteollisella kaudella vallinneisiin tasoihin.

(1)

Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) nojalla joulukuussa 2015 hyväksytty Pariisin sopimus, jäljempänä ”Pariisin sopimus” (3), tuli voimaan marraskuussa 2016. Pariisin sopimuksen osapuolet ovat sopineet, että maapallon keskilämpötilan nousu pidetään selvästi alle kahdessa celsiusasteessa verrattuna esiteollisella kaudella vallinneisiin tasoihin ja että jatketaan toimia lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen verrattuna esiteollisella kaudella vallinneisiin tasoihin. Hyväksymällä Glasgow’n ilmastosopimuksen Pariisin sopimuksen osapuolet tunnustivat hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) havaintojen mukaisesti, että maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen 1,5  celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneisiin tasoihin verrattuna vähentäisi merkittävästi ilmastonmuutoksen riskejä ja vaikutuksia, ja sitoutuivat vahvistamaan vuoden 2030 tavoitteitaan vuoden 2022 loppuun mennessä puutteellisen tavoitetason korjaamiseksi. Tämä olisi tehtävä tasapuolisesti ja noudattaen yhteisen mutta eriytyneen vastuun sekä omien valmiuksien periaatetta erilaisten kansallisten olosuhteiden mukaisesti. Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän (EU ETS) ja sen markkinavakausvarannon tarkistaminen on ainutlaatuinen tilaisuus tehostaa unionin ilmastotoimia ennen Egyptissä järjestettävää ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen osapuolten 27. konferenssia (COP 27).

(1 a)

IPCC:n 7 päivänä elokuuta 2021 julkistamassa raportissa ”Climate Change 2021: The Physical Science Basis” esitettyjen tulosten perusteella on entistä kiireellisempää pitäytyä Pariisin sopimuksen 1,5  celsiusastetta koskevassa tavoitteessa. IPCC:n mukaan maapallon lämpötilan kohoaminen saavuttaa 1,5  celsiusasteen rajan tai ylittää sen seuraavien 20 vuoden kuluessa, toisin sanoen alun perin ennakoitua aiemmin. Tulosten mukaan maapallon lämpötilan kohoamista ei voida enää rajoittaa 1,5  celsiusasteeseen tai edes 2 celsiusasteeseen, ellei kasvihuonekaasupäästöjä vähennetä välittömästi ja merkittävästi.

(1 b)

Ilmasto- ja ympäristöhätätilasta 28 päivänä marraskuuta 2019 antamassaan päätöslauselmassa  (1 a) Euroopan parlamentti kehotti komissiota ryhtymään välittömiin ja kunnianhimoisiin toimiin ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen ja biologisen monimuotoisuuden laajamittaisen häviämisen välttämiseksi, muun muassa puuttumalla unionin nykyisten ilmasto- ja ympäristöhätätilaa koskevien politiikkojen epäjohdonmukaisuuksiin ja varmistamalla, että kaikki asiaankuuluvat tulevat lainsäädäntö- ja talousarvioehdotukset vastaavat täysin tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle 1,5  celsiusasteeseen ja että ne eivät edistä biologisen monimuotoisuuden häviämistä.

(1 c)

Tarvetta kiireellisille toimille korostavat entisestään äärimmäisten sääolojen yleistyminen ja voimistuminen ilmastonmuutoksen välittömänä seurauksena. YK:n katastrofiriskin vähentämisen tukitoimiston mukaan maailmanlaajuisesti kirjattujen katastrofien määrä ja globaalien taloudellisten tappioiden laajuus ovat lähes kaksinkertaistuneet 20:n viime vuoden aikana ja suuri osa tästä kasvusta johtuu ilmastokatastrofien määrän merkittävästä lisääntymisestä.

(1 d)

Unionin olisi tämän vuoksi reagoitava tähän kiireelliseen tilanteeseen tehostamalla toimiaan ja ottamalla ilmastonmuutoksen torjunnassa kansainvälinen johtoasema noudattaen oikeudenmukaisuuden ja yhteisen mutta eriytyneen vastuun sekä omien valmiuksien periaatteita Pariisin sopimuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(2)

Ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin vastaaminen ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen ovat keskeisellä sijalla komission 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassa tiedonannossa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (4).

(2)

Ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin vastaaminen ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen ovat sen vuoksi keskeisellä sijalla komission 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassa tiedonannossa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” (4).

(3)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa yhdistetään kattava joukko toisiaan vahvistavia toimenpiteitä ja aloitteita, joilla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalius EU:ssa vuoteen 2050 mennessä, ja esitetään uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen ja jossa pyritään kasvuun lisäämättä resurssien käyttöä . Tavoitteena on myös suojella, hoitaa ja lisätä EU:n luonnonpääomaa sekä suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja ympäristövaikutuksilta. Samalla tämä siirtymä vaikuttaa naisiin ja miehiin eri tavalla, ja erityisen paljon se vaikuttaa tiettyihin heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten ikääntyneisiin, vammaisiin sekä rodullisiin tai etnisiin vähemmistöihin kuuluviin henkilöihin. Siksi on varmistettava, että siirtymä on oikeudenmukainen ja osallistava ja että ketään ei jätetä jälkeen .

(3)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma tarjoaa lähtökohdan Euroopan unionin ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiselle viimeistään vuoteen 2050 mennessä sekä tavoitteelle saavuttaa sen jälkeen negatiiviset päästöt Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119  (1 a) 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Siinä esitetään uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen , jättämättä ketään jälkeen oikeudenmukaisessa siirtymässä, jossa puututaan myös energiaköyhyyteen . Tavoitteena on myös suojella, hoitaa ja lisätä EU:n luonnonpääomaa sekä suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja ympäristövaikutuksilta. Tämä siirtymä vaikuttaa eri alojen työntekijöihin ja eri sukupuoliin eri tavalla, ja erityisen paljon se vaikuttaa tiettyihin heikommassa ja haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten ikääntyneisiin, vammaisiin sekä rodullisiin tai etnisiin vähemmistöihin kuuluviin henkilöihin sekä matalan ja alemman keskitulotason henkilöihin ja kotitalouksiin . Se asettaa myös suurempia haasteita tietyille alueille, erityisesti rakenteellisesti epäsuotuisille ja syrjäisille alueille sekä saarille. Siksi on varmistettava, että siirtymä on oikeudenmukainen ja osallistava.

(4)

Covid-19-pandemian erittäin vakavat vaikutukset unionin kansalaisten terveyteen, elin- ja työoloihin ja hyvinvointiin huomioon ottaen voidaan sanoa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tarpeellisuus ja arvo ovat vain kasvaneet; pandemia on osoittanut, että eurooppalaisen yhteiskunnan ja talouden on parannettava kykyään selviytyä ulkoisista häiriöistä ja toimittava varhaisessa vaiheessa niiden ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi. Eurooppalaiset ovat edelleen vahvasti sitä mieltä, että tämä koskee erityisesti ilmastonmuutosta (5).

(4)

Covid-19-pandemian erittäin vakavat vaikutukset unionin kansalaisten terveyteen, elin- ja työoloihin ja hyvinvointiin huomioon ottaen voidaan sanoa, että hyvin toteutetun Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tarpeellisuus ja arvo ovat vain kasvaneet; pandemia on osoittanut, että eurooppalaisen yhteiskunnan ja talouden on parannettava kykyään selviytyä ulkoisista häiriöistä ja toimittava varhaisessa vaiheessa niiden ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi tavalla, joka on oikeudenmukainen eikä jätä ketään jälkeen, ei myöskään niitä, joita uhkaa energiaköyhyys . Eurooppalaiset ovat edelleen vahvasti sitä mieltä, että tämä koskee erityisesti ilmastonmuutosta (5).

(4 a)

Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevä hallitustenvälinen tiede- ja politiikkafoorumi (IPBES) huomautti 29 päivänä lokakuuta 2020 julkistamassaan raportissa ”Biodiversity and Pandemics”, että pandemioiden taustalla olevat syyt ovat samat maailmanlaajuiset ympäristönmuutokset, jotka aiheuttavat biologisen monimuotoisuuden häviämistä ja ilmastonmuutosta. Sen vuoksi ilmastonmuutosta olisi hillittävä biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja sen tilan parantamiseksi ja siten ihmisten terveyden suojelemiseksi.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1119  (7) EU on sisällyttänyt lainsäädäntöönsä tavoitteen koko talouden ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä. Kyseisessä asetuksessa vahvistetaan myös sitova unionin sisäinen sitoumus vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä (päästöt poistumien vähentämisen jälkeen) vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasoista vuoteen 2030 mennessä.

(6)

Asetuksella (EU) 2021/1119 EU on sisällyttänyt lainsäädäntöönsä tavoitteen koko talouden ilmastoneutraaliudesta viimeistään vuoteen 2050 mennessä sekä tavoitteen negatiivisten päästöjen saavuttamisesta sen jälkeen . Kyseisessä asetuksessa vahvistetaan myös sitova unionin sisäinen sitoumus vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä (päästöt poistumien vähentämisen jälkeen) vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasoista vuoteen 2030 mennessä. Tämä olisi toteutettava oikeudenmukaisena siirtymänä, jossa ketään ei jätetä jälkeen.

(7)

Kaikkien talouden alojen on edistettävä näiden päästövähennysten saavuttamista. Sen vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY (8) perustetun EU:n päästökauppajärjestelmän tavoitetasoa olisi mukautettava siten, että se vastaa koko talouden laajuista kasvihuonekaasupäästöjen nettovähennyssitoumusta vuodelle 2030.

(7)

Kaikkien talouden alojen on edistettävä näiden päästövähennysten saavuttamista. Sen vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY (8) perustetun EU:n päästökauppajärjestelmän tavoitetasoa olisi mukautettava siten, että se vastaa koko talouden laajuista kasvihuonekaasupäästöjen nettovähennyssitoumusta vuodelle 2030 , EU:n vuodelle 2050 viimeistään saavutettavaksi asettamaa ilmastoneutraaliustavoitetta ja asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohdassa asetettua tavoitetta negatiivisten päästöjen saavuttamisesta sen jälkeen .

(8)

Jotta voitaisiin puuttua päästöoikeuksien tarjonnan ja kysynnän väliseen rakenteelliseen epätasapainoon markkinoilla , Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2015/1814 (9) perustettiin vuonna 2018 markkinavakausvaranto, jäljempänä ”varanto”, joka on ollut toiminnassa vuodesta 2019.

(8)

Jotta voitaisiin puuttua päästöoikeuksien markkinoiden tarjonnan ja kysynnän väliseen rakenteelliseen epätasapainoon , joka on heikentänyt EU:n päästökauppajärjestelmää alentamalla hiilen hintoja ja siten estänyt päästökauppajärjestelmää tarjoamasta vahvoja kannustimia päästöjen vähentämiseen , Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2015/1814 (9) perustettiin vuonna 2018 markkinavakausvaranto, jäljempänä ”varanto”, joka on ollut toiminnassa vuodesta 2019. Varannon perustaminen vähensi osaltaan liikkeessä olevien päästöoikeuksien ylijäämää 29 prosenttia vuonna 2019 vuoden 2013 ennätystasosta. Vuoden 2021 hiilimarkkinakertomuksen mukaan liikkeessä olevien päästöoikeuksien kokonaismäärä kuitenkin jälleen kasvoi vuonna 2020 1 579 miljardiin päästöoikeuteen, kun vuonna 2019 määrä oli 1 385 miljardia. Kokonaisylijäämän jyrkkä kasvu liittyy covid-19-kriisistä johtuneeseen alhaisempaan kysyntään. Komission arvion mukaan vuoden 2020 lisäylijäämän poistamiseen voi kulua jopa neljä vuotta, mikä viivästyttää entisestään kiireellistä tarvetta poistaa aiempi ylijäämä ja tehdä EU:n päästökauppajärjestelmästä tarkoituksenmukainen. Näin ollen komission olisi seurattava jatkuvasti varannon toimintaa ja varmistettava, että se pysyy tarkoitukseensa sopivana tulevien ennalta arvaamattomien ulkoisten häiriöiden varalta tämän vaikuttamatta varannon myöhempiin tarkistuksiin osana direktiivin 2003/87/EY ja päätöksen (EU) 2015/1814 yleistä uudelleentarkastelua vuonna 2022.

(8 a)

Vakaa ja ennakoiva varanto on olennaisen tärkeä EU:n päästökauppajärjestelmän eheyden ja tehokkaan ohjaamisen varmistamiseksi, jotta sillä voidaan edistää politiikan välineenä EU:n vuodelle 2050 asettaman ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista sekä asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohdassa asetettua tavoitetta negatiivisten päästöjen saavuttamisesta sen jälkeen. EU:n päästökauppajärjestelmä ja näin ollen myös varanto olisi lisäksi mukautettava pyrkimykseen rajoittaa maapallon lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen esiteollisen kauden tasoon verrattuna ja ottaen huomioon, että tämä vähentäisi merkittävästi ilmastonmuutoksen riskejä ja vaikutuksia ja noudattaen oikeudenmukaisuutta ja yhteisen mutta eriytyneen vastuun sekä omien valmiuksien periaatetta erilaisten kansallisten olosuhteiden mukaisesti Pariisin sopimuksen 2 artiklan mukaisesti.

(10)

Jos kierrossa olevien päästöoikeuksien määrä ylittää vahvistetun ylärajan, näiden päästöoikeuksien tiettyä prosenttiosuutta vastaava määrä päästöoikeuksia vähennetään huutokaupattavien päästöoikeuksien määrästä ja lisätään varantoon. Jos taas kierrossa olevien päästöoikeuksien kokonaismäärä jää alle vahvistetun alarajan, vastaava määrä päästöoikeuksia vapautetaan varannosta jäsenvaltioille ja lisätään huutokaupattavien päästöoikeuksien määriin.

(10)

Jos kierrossa olevien päästöoikeuksien määrä ylittää vahvistetun ylärajan, tällä hetkellä näiden päästöoikeuksien tiettyä prosenttiosuutta vastaava määrä päästöoikeuksia vähennetään huutokaupattavien päästöoikeuksien määrästä ja lisätään varantoon. Jos taas kierrossa olevien päästöoikeuksien kokonaismäärä jää alle vahvistetun alarajan, vastaava määrä päästöoikeuksia vapautetaan varannosta jäsenvaltioille ja lisätään huutokaupattavien päästöoikeuksien määriin.

(11)

Päätöstä (EU) 2015/1814 muutettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/410 (10) siten, että prosenttiosuus, joka määrittää varantoon vuosittain lisättävän päästöoikeuksien määrän, kaksinkertaistettiin 12 prosentista 24 prosenttiin 31 päivään joulukuuta 2023 saakka.

(11)

Päätöstä (EU) 2015/1814 muutettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/410 (10) siten, että prosenttiosuus, joka määrittää varantoon vuosittain lisättävän päästöoikeuksien määrän, kaksinkertaistettiin 12 prosentista 24 prosenttiin 31 päivään joulukuuta 2023 saakka keinona poistaa nopeasti aiempi ylijäämä, jotta annettaisiin vahvempi hintasignaali kasvihuonekaasujen vähentämiseksi kustannustehokkaasti. Tämä päätös tehtiin EU:n vuodelle 2030 asettaman aiemman, koko talouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 tasoihin verrattuna koskeneen ilmastotavoitteen yhteydessä.

(14)

Varannon uudelleentarkastelun yhteydessä tehty analyysi ja hiilimarkkinoiden kannalta merkityksellinen odotettu kehitys osoittavat, että varantoon kunakin vuonna vuoden 2023 jälkeen lisättävä 12 prosentin osuus kierrossa olevien päästöoikeuksien kokonaismäärästä ei riitä estämään päästöoikeuksien ylijäämän merkittävää kasvua EU:n päästökauppajärjestelmässä. Sen vuoksi prosenttiosuuden olisi myös vuoden 2023 jälkeen oltava 24 prosenttia, ja varantoon lisättävien päästöoikeuksien vähimmäismäärän olisi oltava edelleen 200 miljoonaa.

(14)

Varannon uudelleentarkastelun yhteydessä tehty analyysi ja hiilimarkkinoiden kannalta merkityksellinen odotettu kehitys osoittavat, että varantoon kunakin vuonna vuoden 2023 jälkeen lisättävä 12 prosentin osuus kierrossa olevien päästöoikeuksien kokonaismäärästä ei riitä estämään päästöoikeuksien ylijäämän merkittävää kasvua EU:n päästökauppajärjestelmässä. Jos varantoon vuosittain lisättävä prosenttiosuus kierrossa olevien päästöoikeuksien kokonaismäärästä palautetaan 12 prosenttiin vuoden 2023 jälkeen , EU:n päästökauppajärjestelmään kertyvä merkittävä ja haitallinen päästöoikeuksien ylijäämä voi aiheuttaa häiriöitä markkinoiden vakaudelle ja EU:n päästökauppajärjestelmän asianmukaiselle toiminnalle ja sen seurauksena vaarantaa niiden kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten saavuttamisen, jotka ovat välttämättömiä oikeudellisesti sitovien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, kuten komission tätä päätöstä varten toteuttamassa vaikutustenarvioinnissa todetaan .

(15)

Jos varantoon vuosittain lisättävä prosenttiosuus kierrossa olevien päästöoikeuksien kokonaismäärästä palautetaan 12 prosenttiin vuoden 2023 jälkeen , EU:n päästökauppajärjestelmään saattaa kertyä mahdollisesti haitallinen päästöoikeuksien ylijäämä, joka voi aiheuttaa häiriöitä markkinoiden vakaudelle . Lisäksi se, että vuoden 2023 jälkeen noudatetaan 24 prosentin osuutta, olisi vahvistettava erillään direktiivin 2003/87/EY ja päätöksen (EU) 2015/1814 yleisestä uudelleentarkastelusta, jotta voidaan vahvistaa EU:n päästökauppajärjestelmää vuoteen 2030 ulottuvan, unionin kunnianhimoisemman ilmastotavoitteen mukaisesti ja varmistaa markkinoiden ennustettavuus .

(15)

Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että osuutta ei palauteta alle 24 prosentin vuoden 2023 jälkeen ja että varantoon lisättävien päästöoikeuksien määrä on vähintään 200 miljoonaa päästöoikeutta . Tämä olisi toteutettava erillään direktiivin 2003/87/EY ja päätöksen (EU) 2015/1814 yleisestä uudelleentarkastelusta, jotta voidaan vahvistaa EU:n päästökauppajärjestelmää vuoteen 2030 ulottuvan, unionin kunnianhimoisemman ilmastotavoitteen mukaisesti ja varmistaa sen oikea-aikainen voimaantulo ja siten lisätä markkinoiden ennustettavuutta poistamalla riski, että osuus laskee alle 24 prosentin. Osuuden säilyttäminen 24 prosentissa tässä päätöksessä ei saisi vaikuttaa varannon myöhempiin tarkistuksiin, mukaan lukien varantoon siirrettävien päästöoikeuksien osuuteen tarvittaessa tehtävät tarkistukset osana direktiivin 2003/87/EY ja päätöksen (EU) 2015/1814 yleistä uudelleentarkastelua vuonna 2022.

(15 a)

Vuoden 2023 jälkeen noudatettava 24 prosentin osuus olisi vahvistettava erillään direktiivin 2003/87/EY ja päätöksen (EU) 2015/1814 yleisestä uudelleentarkastelusta, jotta voidaan vahvistaa EU:n päästökauppajärjestelmää vuoteen 2030 ulottuvan, unionin kunnianhimoisemman ilmastotavoitteen mukaisesti ja varmistaa markkinoiden ennustettavuus.

(15 b)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta, joka on markkinavakausvarannon direktiivin (EU) 2018/410 mukaisesti vahvistettujen nykyisten muuttujien jatkaminen, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.