Esittelijä:	Giuseppe GUERINI
Yhteisesittelijä:	Christophe LEFÈVRE

Lausuntopyynnöt	8.12.2022 päivätty Espanjan ulko-, eurooppa- ja kehitysyhteistyöministeriön kirje Euroopan unionin neuvosto, 23.6.2023 (COM(2023) 229 final), 11.7.2023 (COM(2023) 226 final) ja 11.7.2023 (COM(2020) 227 final) Euroopan parlamentti, 12.6.2023 (COM(2023) 229 final), 10.7.2023 (COM(2023) 226 final ja 227 final) Euroopan komissio, 2.6.2023 (COM(2023) 225 final)
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 ja 304 artikla
Vastaava jaosto	talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus
Hyväksyminen jaostossa	27.6.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	13.7.2023
Täysistunnon numero	580
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	175/0/2

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK arvostaa komission kattavaa aloitetta pankkien kriisinhallintaa ja talletussuojaa koskevan lainsäädännön täydentämiseksi, sillä pankkiunionin edistäminen on keskeistä EU:n sisämarkkinoiden vahvistamiseksi tallettajien ja veronmaksajien etujen mukaisesti.

1.2

ETSK katsoo, että Yhdysvaltojen äskettäiset pankkikriisit korostavat häiriöiden leviämisriskin sekä sijoittajien ja tallettajien luottamuspulan nopean hillinnän merkitystä ja myös tarvetta reagoida pankkikriiseihin joustavasti. Viimeaikaiset kokemukset osoittavat myös, että on tärkeää järjestää vaikeuksissa olevan pankin siirto toisen pankin omistukseen asianmukaisesti hyvin lyhyessä ajassa.

1.3

ETSK pitää myönteisenä, että komission ehdotuksessa ulotetaan talletussuojajärjestelmän tarjoama suoja koskemaan myös viranomaisten talletuksia ja että komissio pyrkii kohti talletussuojavälineiden yhä tehokkaampaa EU:n laajuista yhdenmukaistamista. Koska asianmukaisesti rahoitetut ja organisoidut talletussuojarahastot ovat keskeisessä asemassa, komission ehdottama tehostettu yhdenmukaistaminen on varmasti hyödyllistä.

1.4

ETSK panee merkille, että yksi komission ehdotuksen päätavoitteista on laajentaa pankkien kriisinratkaisun soveltamisalaa. ETSK ymmärtää täysin komission lähestymistavan, taustatekijät, sen tekemien sääntelyehdotusten perusteet sekä pitkän aikavälin tavoitteet.

1.5

ETSK korostaa viimeaikaisten pankkikriisien valossa tarvetta toimia käytännönläheisesti ja joustavasti ja ottaa huomioon kulloisenkin tapauksen erityispiirteet, mitä tulee i) sääntelytapaan, ii) tehokkaimpien käytettävissä olevien välineiden valintaan, iii) toteutettavien toimien käytännön vaikutuksiin, iv) sidosryhmien välillä tarvittavaan yhteistyöhön, v) toteutuksen ripeyteen ja vi) siihen, millaisia taloudellisia resursseja valittujen kriisinhallintaratkaisujen täytäntöönpanossa käytetään.

1.6

ETSK katsoo, ettei kriisinratkaisu ole välttämättä aina tarkoituksenmukaisin keino suojella kattavasti taloudellisia ekosysteemejä, joissa vaikeuksiin joutunut pankki toimii. Silloin kun kriisinratkaisu saattaa käydä todellisuudessa likvidaatiota kalliimmaksi, ongelmapankit olisi todettava maksukyvyttömiksi.

1.7

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että yleisen edun arviointia voitaisiin hienosäätää tekemällä siitä avoimempaa ja yhdenmukaisempaa kaikkialla EU:ssa. ETSK myöntää, että joustavuuden ja ennakoitavuuden saaminen tasapainoon on sääntelyviranomaisille hyvin vaikea tehtävä, mutta kannustaa lainsäätäjiä etsimään ratkaisuja, joilla vähennetään oikeudellista epävarmuutta mahdollisimman paljon.

1.8

ETSK pitää välttämättömänä löytää asianmukainen tasapaino yleisen edun arvioinnin paremman määrittelyn ja sen välillä, miten sitä sovelletaan oikeasuhtaisesti pieniin, keskisuuriin ja paikallisiin pankkeihin. Yleisen edun arvioinnin laajentaminen koskemaan myös sellaisia pankkeja, joilla on alueellisesti merkittävä asema, jättää olemassa olevaan kehykseen edelleen epävarmuutta.

1.9

ETSK muistuttaa, että on tärkeää noudattaa suhteellisuusperiaatetta, jotta sääntelyn avulla pystytään saavuttamaan sille asetetut tavoitteet vahingoittamatta kohtuuttomasti pienten, keskisuurten ja paikallisten pankkien etuja. Suhteellisuusperiaate olisi otettava huomioon myös yleistä etua arvioitaessa, erityisesti kun on kyse paikallisista pankeista, joista ei aiheudu riskiä rahoitusvakaudelle.

1.10

ETSK tiedostaa pankkisääntelyn ja valtiontukisääntelyn erilaiset vastuualat mutta katsoo, että koko kriisinhallinta- ja talletussuojapaketti olisi sovitettava asianmukaisesti yhteen pankkialan valtiontuesta vuonna 2013 annetun tiedonannon (1) odotettavissa olevan tarkistuksen kanssa. Muuten vaarana on, että toteutetaan ehdotuksia, jotka ovat ehkä ristiriidassa valtiontukilainsäädännön kanssa, mikä estää ennakoinnin ja johtaa oikeudelliseen epävarmuuteen.

1.11

Komissio on keskittynyt siirtostrategiavälineen tehostamiseen siten, että hyödynnetään talletussuojajärjestelmää ja mahdollistetaan yhteisen kriisinratkaisurahaston käyttö, kunhan sovelletaan asianmukaisia suojatoimia. Tämä voisi olla askel kohti eurooppalaista talletussuojajärjestelmää, mutta tehottomuus tulee jatkumaan pankkiunionin valmiiksi saattamiseen asti, koska markkinat ovat edelleen hajanaiset.

2.   Tausta ja ETSK:n Espanjalta saama lausuntopyyntö

2.1

Espanjan hallitus on pyytänyt Euroopan talous- ja sosiaalikomitealta valmistelevaa lausuntoa pankkiunionia koskevasta ehdotuksesta, ja se kiinnittää huomiota erityisesti tarpeeseen edistää yleisen edun arvioinnin laajempaa soveltamista, jotta pankit, erityisesti keskisuuret ja pienet pankit, olisivat kriisitilanteissa yhdenmukaistetun kriisinratkaisumenettelyn alaisia.

2.2

Komissio esitti 18. huhtikuuta 2023 neljä eri lainsäädäntöehdotusta (2), joiden tavoitteena on vahvistaa EU:n nykyistä kriisinhallinta- ja talletussuojakehystä keskittyen erityisesti keskisuuriin ja pienempiin pankkeihin.

2.3

Komission mukaan kokemus on osoittanut, että ”monien keskisuurten ja pienempien ongelmapankkien tilanteeseen on haettu ratkaisua kriisinratkaisukehyksen ulkopuolelta” (3), ja tällöin on toisinaan käytetty ”veronmaksajien rahoja sen sijaan, että olisi käytetty pankeilta edellytettyjä sisäisiä varoja tai yksityisiä, toimialan rahoittamia turvaverkkoja (kuten talletussuojajärjestelmiä ja kriisinratkaisurahastoja)” (4). Tämä vaikuttaa hyvin kielteisesti talouteen ja yhteiskunnan suhtautumiseen.

2.4

Ehdotetut uudet säännöt antavatkin viranomaisille mahdollisuuden käyttää kriisinratkaisua keskeisenä osana kriisinhallintavälineistöä. Tässä yhteydessä korostetaan, että kriisinratkaisu saattaa olla likvidaatiota asiakasystävällisempi vaihtoehto, koska tilit pysyvät asiakkaiden käytössä ja pankin kriittiset toiminnot säilyvät.

2.5

Komission ehdotuksilla helpotetaan lisäksi talletussuojajärjestelmien käyttöä kriisitilanteissa tallettajien suojelemiseksi tappioilta silloin kun tämä on tarpeen, jotta vältetään häiriöiden leviäminen muihin pankkeihin ja laajempien vahinkojen aiheutuminen yhteisöille ja taloudelle. Ehdotuksessa tukeudutaan toimialarahoitteisiin turvaverkkoihin (kuten talletussuojajärjestelmiin ja kriisinratkaisurahastoihin), ja sillä pyritään myös turvaamaan veronmaksajien rahat pankkikriisien yhteydessä.

2.6

Talletussuojadirektiivin mukainen 100 000 euron talletussuoja tallettajaa ja pankkia kohden vahvistetaan kaikille suojan piirissä oleville EU:n tallettajille ja ulotetaan koskemaan julkisyhteisöjä, kuten sairaaloita, kouluja ja kuntia, sekä tietyntyyppisiin (sijoitusyhtiöiden, maksulaitosten ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten) asiakasrahastoihin talletettuja asiakkaiden varoja. Komission ehdotuksella pyritään myös yhdenmukaistamaan tallettajien suojaa koskevat vaatimukset EU:n laajuisesti.

3.   Yleistä

3.1

ETSK kannattaa komission esittämien lainsäädäntöehdotusten tavoitteita parantaa pankkikriisien hallintaa ja varmistaa pankkitalletusten riittävä suoja kriisitilanteissa.

3.2

ETSK arvostaa komission kattavaa aloitetta pankkien kriisinhallintaa ja talletussuojaa koskevan lainsäädännön täydentämiseksi, sillä pankkiunionin parantaminen ja edistäminen on ratkaisevan tärkeää EU:n sisämarkkinoiden vahvistamiseksi tallettajien ja veronmaksajien etujen mukaisesti. Pankkiunionin valmiiksi saattaminen on keskeistä myös sitä ajatellen, että saadaan aikaan aito talous- ja rahaliitto, jonka avulla pystytään varmistamaan rahoitusvakaus ja asianmukainen kriisinhallinta, kun sitä tarvitaan.

3.3

Kuten ETSK on todennut aiemmissa lausunnoissaan (5), olemassa olevaa kriisinhallinta- ja talletussuojakehystä on ratkaisevan tärkeää vahvistaa. Tämän ovat osoittaneet selvästi Yhdysvaltojen äskettäiset pankkikriisit ja Credit Suissen tapaus, joista koitui laaja-alaisia kielteisiä seurauksia pankkijärjestelmän vakaudelle Yhdysvalloissa ja Sveitsissä sekä yleisesti ottaen kansainvälisille finanssimarkkinoille ja erityisesti pankkisektorille. EU:n kriisinratkaisuprosessista puuttuu edelleen maksuvalmiutta tukeva varautumisjärjestely.

3.4

ETSK katsoo edellä mainittujen pankkikriisitapausten korostavan jälleen kerran sen merkitystä, että vahinkoja ja etenkin häiriöiden leviämisriskiä hillitään nopeasti ja että pankkikriiseihin voidaan reagoida joustavasti. Välittömät likviditeettitarpeet kattava maksuvalmiuden varautumisjärjestely, jonka ansiosta jää aikaa kehittää toteuttamiskelpoinen kriisinratkaisustrategia, on niin ikään osoittautunut ratkaisevan tärkeäksi.

3.5

Viimeaikaiset kokemukset korostavat ETSK:n mielestä myös sen merkitystä, että vaikeuksissa olevan pankin siirto toisen pankin omistukseen järjestetään asianmukaisesti hyvin lyhyessä ajassa. Onkin tärkeää huolehtia siitä, että sääntelykehys tarjoaa asianmukaiset edellytykset tällaisille siirroille, sillä ne on toteutettava ilman tavanomaisia due diligence -menettelyjä ja tällaisen liiketoimen seuraukset ovat mittavat ja epävarmat. Tähän mennessä saadut kokemukset ovat sitä paitsi osoittaneet, että kriisinratkaisumenettelyssä olevien pankkien ostoa varten tarvitaan yleinen järjestely, jonka avulla edistetään nimenomaan pankin mahdollisimman tehokasta integroimista uuteen konserniin.

3.6

Kriisinratkaisun kohteena olleen pankin integrointi ja hallinnointi on monimutkainen prosessi, ja sääntelytoimia ja -vaatimuksia tulee virtaviivaistaa. Menettelyihin osallistuvien eri viranomaisten olisi voitava koordinoida asianmukaisesti sääntelyprosesseihin tai kriisinhallintatoimenpiteiden nopeutettuihin hyväksymismenettelyihin liittyviä tehtäviään. On myös olennaisen tärkeää varmistaa, että tällaisia siirtoja voidaan tehdä EU:ssa myös rajojen yli, jos se on tarpeen.

3.7

ETSK pitää myönteisenä, että komissio ulottaa talletussuojajärjestelmän tarjoaman suojan koskemaan myös viranomaisten talletuksia ja pyrkii kohti talletussuojavälineiden yhä tehokkaampaa EU:n laajuista yhdenmukaistamista. Kun talletussuoja suojelee sekä yksityisiä että julkisia säästäjiä ja pientallettajia pankin kaatuessa, se minimoi talletuspaon riskin ja pienentää häiriöiden leviämisriskiä. ETSK katsoo, että tällaista talletussuojaa olisi tietyissä tapauksissa mukautettava, jotta voidaan ottaa huomioon heikossa taloudellisessa tilanteessa olevat tallettajat, kuten vammaiset tai pitkäaikaissairaat henkilöt. Koska asianmukaisesti rahoitetut ja organisoidut talletussuojarahastot ovat keskeisessä asemassa, komission ehdottama tehostettu yhdenmukaistaminen on varmasti hyödyllistä.

3.8

ETSK panee merkille, että yksi komission ehdotuksen päätavoitteista on laajentaa kriisinratkaisun soveltamisalaa tilanteissa, joissa tätä ratkaisua pidetään yleisen edun mukaisena. Likvidaatio voidaan toteuttaa vain, jos i) sen avulla voidaan saavuttaa pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivissä itse kriisinratkaisulle asetetut tavoitteet kriisinratkaisua tehokkaammin ja jos ii) julkisia varoja ei tarvitse käyttää.

3.9

ETSK ymmärtää täysin komission lähestymistavan, sen tekemien sääntelyehdotusten perusteet sekä pitkän aikavälin tavoitteet. Samanaikaisesti ETSK korostaa Yhdysvaltojen äskettäisten pankkikriisien osoittamaa tarvetta toimia käytännönläheisesti, mitä tulee sääntelytapaan, tehokkaimpien käytettävissä olevien välineiden valintaan, toteutettavien toimien käytännön vaikutuksiin, sidosryhmien välillä tarvittavaan yhteistyöhön, toteutuksen ripeyteen sekä valittujen kriisinhallintavälineiden täytäntöönpanossa käytettäviin taloudellisiin resursseihin.

3.10

ETSK katsoo, ettei kriisinratkaisu ole välttämättä eikä etenkään pienten tai keskisuurten pankkien kyseessä ollessa aina tarkoituksenmukaisin keino suojella kattavasti taloudellisia ekosysteemejä, joissa vaikeuksiin joutunut pankki toimii. On syytä huomata, että pienten ja keskisuurten pankkien kohdalla kriisinratkaisu saattaa käydä todellisuudessa kalliimmaksi kuin muut interventiomuodot. Näin on varsinkin paikallisella tasolla, jolla pankit toimivat – usein melko pienimuotoisesti. ETSK katsookin, että rajatylittävää toimintaa harjoittamattomien keskisuurten, pienten ja paikallisten pankkien markkinaosuutta voitaisiin arvioida sen osuuden perusteella, joka niillä on jäsenvaltion koko markkinoista eikä alueellisesti jäsenvaltion sisällä.

3.11

ETSK:n mielestä koko kriisinhallinta- ja talletussuojapaketti olisi sovitettava asianmukaisesti yhteen pankkialan valtiontuesta vuonna 2013 annetun tiedonannon (6) odotettavissa olevan tarkistuksen kanssa. Kyseinen tiedonanto on osasyy nykytilanteeseen, jossa on mahdotonta ennakoida, pitäisikö kriisinratkaisu käynnistää vai ei. Kriisinhallintaa ja talletussuojaa koskevien sääntelyehdotusten hyväksyminen ilman tietoa valtiontukisäännöistä saattaisi merkitä sitä, että toteutetaan ehdotuksia, jotka ovat ehkä ristiriidassa valtiontukilainsäädännön kanssa.

3.12

ETSK muistuttaa yleisesti, että on tärkeää noudattaa suhteellisuusperiaatetta, jotta sääntelyn avulla pystytään saavuttamaan sille asetetut tavoitteet vahingoittamatta kohtuuttomasti pienten, keskisuurten ja paikallisten pankkien etuja. Suhteellisuusperiaate olisi otettava huomioon myös yleistä etua arvioitaessa, erityisesti kun on kyse paikallisista pankeista, joista ei aiheudu riskiä rahoitusvakaudelle.

4.   Erityistä

4.1

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että yleisen edun arviointia voitaisiin hienosäätää tekemällä siitä avoimempaa ja yhdenmukaisempaa kaikkialla EU:ssa. ETSK myöntää, että joustavuuden ja ennakoitavuuden saaminen tasapainoon on sääntelyviranomaisille todellakin hyvin vaikea tehtävä, mutta toteaa, että käsiteltävänä olevat lainsäädäntöehdotukset eivät näytä poistavan kokonaan asianomaisille viranomaisille aiemmin annettua huomattavaa harkintavaltaa, minkä vuoksi menettelyihin jää oikeudellista epävarmuutta.

4.2

ETSK pitää välttämättömänä löytää asianmukainen tasapaino yleistä etua koskevan perusteen paremman määrittelyn ja sen välillä, miten sitä sovelletaan oikeasuhtaisesti pieniin ja paikallisiin pankkeihin. Yleisen edun arvioinnin soveltamisalan ulottaminen myös sellaisiin pankkeihin, joilla on alueellisesti merkittävä asema, jättää olemassa olevaan kehykseen edelleen epävarmuutta.

4.3

Koska yleisen edun arviointi vaikuttaa ulottuvan aiempien sääntöjen mukaista arviointia laajemmalle, jotta sen puitteissa voidaan tarkastella entistä suurempaa kirjoa tapauksia, ETSK pitää ratkaisevan tärkeänä, että pienimmän kustannuksen testi (least cost test, LCT) (jonka avulla huolehditaan siitä, että talletussuojajärjestelmiin liittyvistä ennaltaehkäisevistä ja vaihtoehtoisista toimista aiheutuva maksutaakka on pienempi suhteessa korvauksiin) toimii tehokkaasti, jotta voidaan varmistaa riittävä liikkumavara, kun on olemassa edellytykset ehkäistä kriisi tai lieventää sitä vaihtoehtoisten kriisinratkaisuvälineiden avulla.

4.4

ETSK korostaa lainsäädäntöehdotuksista toimivallan jakoon aiheutuvaa epävarmuutta, joka liittyy erityisesti siihen, miten toimivaltuudet ja vastuut jakautuvat niiden kansallisten ja EU-tason viranomaisten kesken, jotka mahdollisesti osallistuvat pankkikriisien hallintaa koskevaan monimutkaiseen päätöksentekoprosessiin. Tällaisessa tilanteessa on ratkaisevan tärkeää toimia nopeasti, kuten useat tapaukset sekä EU:ssa että Yhdysvalloissa ovat äskettäin osoittaneet.

4.5

ETSK toteaa, että omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevat vähimmäisvaatimukset (minimum requirement for own funds and eligible liabilities, MREL) olisi asetettava ja niitä olisi sovellettava kunkin pankin koon ja nimenomaisen riskiprofiilin mukaisesti, jotta voidaan yhtäältä varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset merkittäville ja toimintakyvyltään toisiinsa verrattavissa oleville pankeille ja toisaalta suojella pienten ja paikallisten pankkien sekä tietyille sektoreille tai toimialoille toiminnassaan keskittyvien pankkien erityistä liiketoimintamallia.

4.6

Edelleen on epäselvää, onko Euroopan komission soveltama MREL-vähimmäisvaatimuksen määrittely oikeasuhtaista, kuten väitetään. MREL-vähimmäisvaatimus koostuisi edelleen (kuten niiden pankkien kohdalla, jotka jo soveltavat vaatimusta) ylimääräisestä pääomavarauksesta, joka on tarpeen mahdollisten tappioiden kattamiseksi, ja lisäksi tietystä määrästä varoja, joilla vahvistetaan pääomapohjaa. ETSK:n mielestä MREL-vähimmäisvaatimukset on tärkeää mukauttaa pankkien erilaisen koon ja erilaisten liiketoimintamallien mukaan.

4.7

ETSK toteaa, että pankkien roolia EU:ssa sekä niiden erilaisia ominaispiirteitä ja liiketoimintamalleja, jotka lujittavat ja monipuolistavat eurooppalaista pankkijärjestelmää, olisi vahvistettava ja vaalittava kaikkialla EU:ssa. Pankkialan sääntelyssä olisi otettava asianmukaisesti huomioon reaalitalouden kasvun tarve ja vaikutus pitkällä aikavälillä Euroopan talouskasvuun unohtamatta myöskään sen sosiaalisia vaikutuksia työllisyyteen. ETSK katsoo tässä yhteydessä, että aina kun sellaisia vaihtoehtoja on mahdollista käyttää, on paljon parempi luoda edellytyksiä ja välineitä kriisien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi kuin yrittää hoitaa kriisitilanteita pelastusoperaatioiden avulla jälkikäteen.

4.8

Varhainen ongelmiin puuttuminen saattaa usein osoittautua tehokkaaksi ja huokeammaksi kuin kriisinratkaisu. Ennaltaehkäiseviä ja vaihtoehtoisia toimenpiteitä koskevat menettelyt on vahvistettu talletussuojadirektiivissä, ja kansalliset talletussuojajärjestelmät hallinnoivat niitä yhdenmukaistettujen sääntöjen ja useissa EU:n jäsenvaltioissa sovellettavien suojatoimien mukaisesti. Velkahierarkiaa on tarkistettava, jotta LCT-järjestelmä voi toimia hyvin ja sen myötä voidaan ryhtyä toimenpiteisiin varhaisessa vaiheessa. On myös tärkeää yhdenmukaistaa pienimmän kustannuksen periaatetta EU:n tasolla tai ainakin laatia suuntaviivoja siihen liittyviä laskelmia varten.

4.9

Kansalliset talletussuojajärjestelmät ja vakuusjärjestelmät ovat keskeinen osa EU:n kehyksen tarjoamaa turvaverkkoa, jolla suojellaan rahoitusvakautta ja lisätään markkinoiden luottamusta. Tästä syystä talletussuojajärjestelmillä olisi oltava mittavampi rooli riippumatta siitä, ovatko ne luonteeltaan yksityis- vai julkisoikeudellisia ja onko maksuosuuksien maksaminen niiden varoihin vapaaehtoista vai pakollista. Ratkaisevaa on niiden julkinen tehtävä ja tiukka markkinalähtöisyys, kun niiden puitteissa tehdään valintoja toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa.

4.10

Talletussuojajärjestelmät ovat osoittautuneet erityisen tärkeiksi pienille ja keskisuurille pankeille (vähiten merkittävät laitokset), joilla on rajalliset mahdollisuudet laskea liikkeeseen MREL-kelpoisia instrumentteja. On syytä huomata, että monet – myös pienet ja paikalliset – pankit ovat osoittaneet pystyvänsä toteuttamaan tehokkaasti ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joiden avulla kriisejä voidaan torjua asianmukaisesti.

4.11

ETSK toistaa useiden aiempien lausuntojensa (7) tapaan, että Euroopan rahoitus- ja pankkialan ”ekosysteemin” olisi oltava monipuolinen ja kestävä ja että siinä olisi voitava tunnustaa pienten ja keskisuurten pankkien keskeinen rooli paikallistasolla, niiden yleinen merkitys kansallisella tasolla ja lisäarvo paikallisyhteisöille sekä pankkialan lisääntyneen osaamisen myönteinen vaikutus koko yhteiskuntaan. Osuuskuntamuotoisilla luottolaitoksilla (8), nk. eettisillä pankeilla sekä paikallisella tai alakohtaisella tasolla, kuten osuuskuntamuotoisilla pankeilla ja eettisillä pankeilla yhteisötalouden toimijoiden kannalta, on tässä suhteessa ratkaiseva ja EU:n perussopimuksissa vahvistetun sosiaalisen markkinatalouden periaatteen mukainen rooli.

4.12

Toisaalta tulee tunnustaa myös suurempien rajatylittävien pankkikonsernien rooli, sillä kun ne on organisoitu tytäryritysten muotoon, toiminta on monipuolisempaa, ne ovat vähemmän riippuvaisia emoyrityksinä toimivista laitoksista ja tytäryritykset on helpompi irrottaa konsernista, mikä vähentää häiriöiden leviämisriskiä ja lisää vakautta. Kansainvälisillä eurooppalaisilla pankeilla on ratkaiseva merkitys eurooppalaisten yritysten kansainvälistymisen kannalta.

4.13

ETSK kehottaa sovittamaan kriisinhallinta- ja talletussuojakehystä koskevat pankkiunionin säännöt asianmukaisesti yhteen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklassa (9) vahvistettujen valtiontukisääntöjen soveltamisen kanssa, jotta voidaan välttää oikeudellista epävarmuutta ja eri puolilla EU:ta sijaitsevien pankkien erilaista oikeudellista kohtelua. Euroopan unionin tuomioistuimen (Tercas-pankkia koskevassa asiassa) vahvistama periaate, jonka mukaan yksityisin varoin rahoitettavat järjestelmät eivät kuulu SEUT-sopimuksen 107 artiklan soveltamisalaan, olisi otettava tässä asianmukaisesti huomioon (10).

---

(1)  Komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin 1 päivästä elokuuta 2013 (Pankkitiedonanto) (EUVL C 216, 30.7.2013, s. 1).

(2)  COM(2023) 226 final, COM(2023) 227 final, COM(2023) 228 final ja COM(2019) 229 final.

(3)  Lehdistötiedote, 18. huhtikuuta 2023, Euroopan komissio.

(4)  Lehdistötiedote, 18. huhtikuuta 2023, Euroopan komissio.

(5)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2014/59/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse usean kriisinratkaisuviranomaisen malliin perustuvan kriisinratkaisustrategian piiriin kuuluvien maailmanlaajuisten järjestelmän kannalta merkittävien laitosten ryhmien vakavaraisuuskohtelusta ja omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen kattamiseen hyväksyttävien instrumenttien välilliseen merkitsemiseen käytettävästä menetelmästä” (COM(2021) 665 final – 2021/0343 (COD)) (EUVL C 152, 6.4.2022, s. 111) ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle pankkiunionin valmiiksi saamisesta” (COM(2017) 592 final) (EUVL C 237, 6.7.2018, s. 46).

(6)  Komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin 1 päivästä elokuuta 2013 (Pankkitiedonanto) (EUVL C 216, 30.7.2013, s. 1).

(7)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Lisähuomioita suosituksesta neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta” (COM(2021) 742 final) (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 75, 28.2.2023, s. 43) ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus asetuksen (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustamiseksi” (COM(2015) 586 final – 2015/0270 (COD)) (EUVL C 177, 18.5.2016, s. 21).

(8)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta: ”Osallistavamman ja kestäväpohjaisemman pankkiunionin edistäminen parantamalla yhteisöllisten pankkien panosta paikalliseen kehitykseen ja luomalla sosiaalisesti vastuullinen kansainvälinen ja eurooppalainen rahoitusjärjestelmä” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 364, 28.10.2020, s. 14).

(9)   EUVL C 115, 9.5.2008, s. 91.

(10)  Tuomio asiassa C-425/19 P.