Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimenpiteistä julkisen sektorin yhteentoimivuuden korkean tason saavuttamiseksi unionissa (Yhteentoimiva Eurooppa -säädös)”

(COM(2022) 720 final – 2022/0379 (COD))

”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle julkisen sektorin yhteentoimivuuspolitiikan vahvistamisesta – Julkisten palvelujen linkittäminen, julkisen politiikan tukeminen ja yleisen hyödyn tuottaminen tavoitteena ’Yhteentoimiva Eurooppa’”

(COM(2022) 710 final)

(2023/C 184/05)

Esittelijä:

Vasco DE MELLO

Lausuntopyyntö

a)	Euroopan parlamentti, 21.11.2022

b)	Euroopan unionin neuvosto, 25.11.2022

Oikeusperusta

a)	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 172 artikla

b)	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

Vastaava jaosto

sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus

Hyväksyminen jaostossa

10.3.2023

Hyväksyminen täysistunnossa

22.3.2023

Täysistunnon numero

577

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

200/0/3

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) katsoo komission tavoin, että julkisten palvelujen yhteentoimivuus on olennainen edellytys digitaalisten sisämarkkinoiden luomiselle.

1.2

Tavoitteeseen pyrkiminen ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että jäsenvaltiot ryhtyvät toteuttamaan toimintapolitiikkaa, jonka myötä julkiset palvelut digitalisoidaan täydellisesti kasvotusten tarjottavien palvelujen kustannuksella, ottamatta huomioon heikoimmassa asemassa olevia väestöryhmiä. Digitaalisia taitoja koskevan koulutuksen olisi oltava kaikkien ja erityisesti kyseisten väestöryhmien ulottuvilla.

1.3

Henkilöstön vähentämisen sijaan digitaalisten palvelujen kehittäminen ja toiminta luo aluksi lisätarvetta henkilöstölle. Riittävä henkilöstö on digitaalisen siirtymän onnistumisen ennakkoedellytys.

1.4

ETSK panee tyytyväisenä merkille, että julkisten palvelujen digitalisointi on kehittynyt huomattavasti pandemian aikana.

1.5

ETSK kannattaa sitä, että tätä toimintapolitiikkaa varten luodaan hallintomalli, joka koostuu kahdesta keskeisestä elimestä: Yhteentoimiva Eurooppa -lautakunnasta ja Yhteentoimiva Eurooppa -yhteisöstä.

1.6

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että tiedonannossa kaavaillaan sellaisten kokeellisten ratkaisujen kehittämistä, jotka mahdollistavat julkisen sektorin ja innovatiivisten teknologiayritysten ja startup-yritysten väliset kumppanuudet. Näin pyritään saamaan aikaan innovatiivisia kokeellisia ratkaisuja, joita voitaisiin soveltaa julkisissa palveluissa ja jakaa niiden välillä.

1.7

ETSK pitää tärkeänä, että julkisten palvelujen yhteentoimivuushankkeiden tulevissa rahoitusohjelmissa rahoituksen myöntämisen ehdoksi asetetaan eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden mukaisten periaatteiden ja rakenteiden omaksuminen.

1.8

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että tämä prosessi on osa vihreää ja digitaalista siirtymää, mutta varoittaa, että jotkin digitalisaatioon liittyvät teknologiset ratkaisut voivat olla erittäin energiaintensiivisiä.

1.8.1

ETSK katsoo, ettei tietosuojasta saa muodostua estettä sille, että julkisten palvelujen tarjoajat tai yksityishenkilöt luovat uusia yhteentoimivuusratkaisuja. Tarvittavaa varovaisuutta on silti noudatettava.

1.8.2

Lisäksi ETSK katsoo, että sekä kansalaisten, yritysten että muiden julkisten palvelujen tarjoajien tiedonsaantia olisi säänneltävä eritasoisilla luvilla tietojen luottamuksellisuuden turvaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että pääsy sallitaan vain ehdottoman välttämättömiin tietoihin.

2. Lausunnon tausta

2.1

Sisämarkkinoiden eli henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaan liikkuvuuden alueen luominen edellyttää kaikkien olemassa olevien kansallisten esteiden poistamista.

2.2

Euroopan unioni on perustamisestaan lähtien ja erityisesti sisämarkkinoiden luomisen jälkeen pyrkinyt poistamaan kaikentyyppiset esteet, jotka voivat haitata aitojen sisämarkkinoiden toteutumista.

2.3

Aitojen sisämarkkinoiden olemassaolo edellyttää, että kansalaisten ja yritysten pääsy jäsenvaltioiden julkisiin palveluihin ja vuorovaikutus niiden kanssa on nopeaa ja helppoa riippumatta siitä, tarjotaanko niitä paikallisella, alueellisella vai valtakunnallisella tasolla.

2.4

Lisäksi EU:n kaltaisen avoimen alueen olemassaolo edellyttää viranomaistahojen välistä tietojen jakamista ja yhteistyötä kaikilla tasoilla.

2.5

Komissio on 1990-luvulta lähtien pyrkinyt toteuttamaan toimia, joiden avulla voidaan edistää ja ylläpitää yhteentoimivuutta (1) tai ennemminkin yhteenliitettävyyttä jäsenvaltioiden erilaisten julkisten palvelujen välillä (2).

2.6

Tämä tarve on kasvanut ajan mittaan sitä mukaa, kun sisämarkkinat ovat siirtyneet uuteen, digitaaliseen toimintatapaan (3).

2.7

Digitalisaatio on todellinen vallankumous sekä ihmisten tottumusten että yritysten ja julkishallinnon toimintatavan kannalta.

2.8

Viime vuosina monia jäsenvaltioiden julkisia palveluja, joita aiemmin tarjottiin vain kasvotusten, on tarjottu myös digitaalisesti, mistä on ollut valtavaa hyötyä sekä kansalaisille ja yrityksille että julkisten palvelujen kannalta ja mikä on mahdollistanut suunnattomat säästöt niin työajan kuin taloudellisten kustannusten osalta.

2.9

Covid-19-kriisi on kiihdyttänyt tätä suuntausta ja osoittanut, että eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuudesta voisi tulla hyödyllinen väline ihmisten vapaan liikkuvuuden toteuttamisessa, kuten kävi ilmi koronatodistuksen käytön yhteydessä.

2.10

Euroopan unioni on tietoinen siitä, että julkisen sektorin digitalisointi – kun otetaan huomioon julkisen sektorin painoarvo bkt:ssä (4) – voisi olla avainasemassa Euroopan digitalisointiprosessissa paitsi siksi, että sillä on vipuvaikutusta muihin aloihin nähden, myös siksi, että se on johtava tekijä koko tässä prosessissa Euroopan talouden puitteissa.

2.11

Elpymis- ja palautumissuunnitelmissa kaavaillaankin tehtäväksi julkisia investointeja julkishallinnon digitalisointiin yhteensä 47 miljardin euron arvosta.

2.12

Euroopan unioni – käytännössä komissio – ja jäsenvaltioiden hallitukset ovat ajan mittaan tulleet tietoisiksi tarpeesta vahvistaa sekä kansallisten julkisten palvelujen keskinäistä että näiden ja Euroopan unionin julkisten palvelujen välistä yhteentoimivuutta ja yhteenliitettävyyttä (5), jotta kansalaisilla ja yrityksillä kaikkialla EU:ssa on pääsy näihin palveluihin missä tahansa.

2.13

Vaikka julkisten palvelujen yhteentoimivuus ei ole uusi aihe (6), tässä tarkasteltavalla tiedonannolla pyritään luomaan entistä virallisemmat, vakaammat ja turvallisemmat yhteistyöpuitteet, joiden avulla yhteenliitettävyyttä eri jäsenvaltioiden julkisten palvelujen digitaalisten järjestelmien välillä sekä niiden ja Euroopan unionin omien palvelujen välillä voidaan vahvistaa entisestään (7). Tarkoituksena on antaa vauhtia tämän tavoitteen saavuttamiselle, niin että vuonna 2030 kaikki Euroopan unionin julkiset palvelut ovat saatavilla verkossa, kuten ehdotetaan komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten” [COM(2021) 118].

2.14

Tämän lausunnon aiheena olevassa tiedonannossa pyritään luomaan johdonmukainen lähestymistapa tälle alalle seuraavien keskeisten pilarien avulla:

—

Luodaan yhteentoimivuuden hallintorakenne, joka muodostuu kahdesta elimestä (Yhteentoimiva Eurooppa -lautakunta ja Yhteentoimiva Eurooppa -yhteisö) ja jonka tehtävänä on mahdollistaa julkishallintojen yhteistyö sekä yleisellä tasolla (EU-, valtio-, alue- ja paikallistaso) että alakohtaisella tasolla (oikeus, liikenne, sisäasiat, terveys, ympäristö jne.) ja yhteistyö yksityisten sidosryhmien kanssa. Sen toimeksiantona on sopia yhteisistä yhteentoimivuusratkaisuista (esim. erilaiset puiteohjeistot, avoimet tekniset eritelmät, avoimet standardit, sovellukset tai ohjeistot).

—	Otetaan käyttöön pakollinen rajat ylittävään yhteentoimivuuteen kohdistuvien vaikutusten arviointi, joka koskee julkisen palvelun tietojärjestelmien käyttöönottoa tai muuttamista.

—

Luodaan yhdessä EU:n julkiselle sektorille yhteentoimivuusratkaisujen ekosysteemi (otetaan käyttöön sellaisten tunnustettujen yhteentoimivuusresurssien, kuten digitaalisten työkalujen, eritelmien tai ratkaisujen, kokoelmat, joita voidaan käyttää hallinnoissa ja päätöksenteossa), jotta kaikkien tasojen julkishallinnot EU:ssa ja muut sidosryhmät voivat osallistua tällaisten ratkaisujen luomiseen, kehittelyyn ja uudelleenkäyttöön, innovoida näin yhdessä ja luoda julkista arvonlisää.

—	Asetetaan tietyn kansallisten tietojärjestelmien luomiseen tai vahvistamiseen myönnettävän Euroopan unionin rahoituksen ehdoksi Euroopan unionin ennalta määrittämien ratkaisujen ja periaatteiden käyttäminen (8).

3. Yleistä

3.1

ETSK katsoo komission tavoin, että julkisten palvelujen yhteentoimivuus on olennainen edellytys digitaalisten sisämarkkinoiden luomiselle ja loppujenkin esteiden poistamiselle fyysisiltä markkinoilta (9).

3.2

Vuodeksi 2030 asetettu tavoite, jonka mukaan kaikki julkiset palvelut ovat saatavilla verkossa kaikkialla Euroopan unionissa, edellyttää, että nopeutetaan ja parannetaan niitä yhdistävää Euroopan laajuista verkkoa, jossa käytetään muun muassa yhteisiä teknisiä, semanttisia, oikeudellisia ja organisatorisia komponentteja.

3.3

Tavoitteeseen pyrkiminen ei kuitenkaan saa johtaa sellaiseen kansalliseen toimintapolitiikkaan, jonka myötä julkiset palvelut digitalisoidaan täydellisesti kasvotusten tarjottavien palvelujen kustannuksella, vaan huomioon on otettava heikoimmassa asemassa olevat väestöryhmät ja on varmistettava, että kaikilla on mahdollisuus saada julkisia palveluja henkilökohtaisesti. Digitaalisia taitoja koskevan koulutuksen olisi oltava kaikkien ja erityisesti kyseisten väestöryhmien ulottuvilla.

3.4

3.5

Digitalisaation tulisi johtaa parempiin julkisiin palveluihin.

3.6

Kuten ETSK on aiemmassa lausunnossaan todennut, ”[t]arkoitus ei siis ole korvata ihmisiä tietoteknisillä välineillä, vaan vapauttaa ihmisten aikaa käytettäväksi tehtäviin, joiden lisäarvo on suurempi” (10).

3.7

Digitalisaatio ja tekoäly eivät ole perusteita työpaikkojen joukkoleikkauksille. Kun rutiinitehtävät vähenevät digitalisaation ansiosta, työntekijöille pitäisi jäädä enemmän aikaa vaativiin työtehtäviin ja ihmisten neuvomiseen.

3.8

Lisäksi EU:ssa on vuonna 2030 vielä varmasti digitaalisesti syrjäytyneiden henkilöiden vähemmistö, joka ei pysty käyttämään julkisia palveluja muutoin kuin kasvotusten (11). Vaihtoehtoisista julkisten palvelujen käyttötavoista ei saa tulla vaikeampia tai rajoitettuja digitalisaation edetessä.

3.9

ETSK suhtautuukin myönteisesti siihen, että tarkasteltavana olevassa tiedonannossa pyritään vahvistamaan ja parantamaan julkisen sektorin yhteentoimivuutta luomalla EU-tason oikeudelliset puitteet sitä varten (12).

3.10

ETSK toteaa, että yhteentoimivuuden vahvistaminen tuo valtavia etuja sekä kansalaisille – erityisesti rajatyöntekijöille – ja yrityksille että jäsenvaltioiden julkishallinnoille.

3.11

Jotta hyödyt konkretisoituisivat tosielämässä, ei riitä, että vahvistetaan tekniset säännöt palvelujen yhteenliittämistä varten, ja komissiokin myöntää tämän. Tarvitaan riittävästi kansallisia julkisia investointeja kaikilla tasoilla.

3.12

Tarvitaan sekä lainsäädäntötyön koordinointia että alakohtaisten palveluverkostojen välistä koordinointia, jotta yhteentoimivuuden tulokset eivät hukkuisi turhan byrokratian jalkoihin ja jotta kansalaisten ja yritysten ei tarvitsisi toimittaa samoja tietoja useampaan kertaan eri julkisille palveluille, mikä tarkoittaisi päällekkäisiä menettelyjä ja tarpeettomia kustannuksia.

3.13

Digitaalisissa julkisissa palveluissa ei myöskään pitäisi olla mitään yhteenliitettävyyteen tai yhteentoimivuuteen liittyviä kansallisia esteitä, jotka tekisivät mahdottomaksi niiden rajatylittävän käyttämisen, olipa kyse sitten muiden jäsenvaltioiden kansalaisista, yrityksistä tai julkisista palveluista (13).

3.14

ETSK panee tyytyväisenä merkille, että julkisten palvelujen digitalisointi on kehittynyt huomattavasti pandemian ja sulkutoimien aikana.

3.15

Komitea suhtautuukin myönteisesti siihen, että tiedonannossa pyritään johdonmukaisuuteen kaikkien yhteentoimivuuspolitiikkojen, niin kansallisten politiikkojen kuin EU:n alakohtaisten politiikkojen, välillä, kannustamalla yhteisten mallien käyttöön ja teknisten eritelmien ja muiden jaettavissa olevien ratkaisujen jakamiseen.

3.16

Samoista syistä ETSK kannattaa periaatetta, jonka mukaan sekä EU:n että jäsenvaltioiden eri julkiset palvelut käyttävät elementtejä ja dataa uudelleen ja siirtävät niitä toisilleen.

3.17

ETSK on toisaalta huolissaan kielten käytöstä julkisten palvelujen yhteentoimivuuden yhteydessä. Kielijärjestely ei saisi muodostua byrokraattiseksi esteeksi, ja on varmistettava, että data ja tiedot jaetaan kielellä, jota kaikki ymmärtävät.

3.18

ETSK kannattaa sitä, että tätä toimintapolitiikkaa varten luodaan ja vakiinnutetaan hallintomalli, joka koostuu kahdesta keskeisestä elimestä. Ne ovat Yhteentoimiva Eurooppa -lautakunta, jota johtaa komissio ja johon kuuluu edustajia kaikista jäsenvaltioista, yksi edustaja alueiden komiteasta ja yksi edustaja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteasta, sekä Yhteentoimiva Eurooppa -yhteisö, johon kuuluu kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin edustajia (14) (15).

3.19

ETSK pitää tärkeänä, että kansalaisyhteiskunta ja erityisesti työmarkkinaosapuolet otetaan mukaan yhteentoimivuutta koskevaan päätöksentekoon paitsi siksi, että ihmiset ja yritykset ovat tämän politiikan lopullisia kohderyhmiä, myös siksi, että kansalaisyhteiskunta voi auttaa luomaan uusia teknologisia yhteentoimivuusratkaisuja, joita julkisella sektorilla ei voitaisi saada aikaan.

3.20

ETSK katsoo, että kansalaisyhteiskunta olisi otettava mukaan eri tasoilla ja että komission tulisi kannustaa osallistavuuteen ja antaa jäsenvaltioille kannustimia sitä varten, että ne edistäisivät osallistumista eri tasoilla eli valtio-, alue- ja paikallistasolla.

3.21

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio perustaa keskitetyn yhteyspisteen, johon on tarkoitus koota ja keskittää kaikki yhteentoimivuuteen liittyvä tietämys ja ratkaisut niin julkisilta kuin yksityisiltäkin tahoilta.

3.22

ETSK katsoo komission tavoin, että EU:n julkisten palvelujen olisi vähennettävä riippuvuuttaan kolmansien maiden tarjoamasta digitaalisesta infrastruktuurista, sillä se vaarantaa Euroopan digitaalisen suvereniteetin.

3.23

Siksi komitea kehottaa komissiota harkitsemaan avointen järjestelmien käyttämistä mieluiten avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla, jolloin ratkaisuja voitaisiin jakaa kehittäjien kesken.

3.24

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että tiedonannon tarkoituksena on kannustaa kehittämään sellaisia kokeellisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat julkisen sektorin ja innovatiivisten teknologiayritysten ja startup-yritysten väliset kumppanuudet. Näin pyritään saamaan aikaan innovatiivisia kokeellisia ratkaisuja, joita voitaisiin onnistuneen testausvaiheen jälkeen soveltaa julkisissa palveluissa ja jakaa niiden välillä.

3.25

3.26

Tämä on hyvä keino saada julkiset palvelut hyväksymään yhteentoimivuutta koskevat yhteiset standardit vapaaehtoisesti.

3.27

ETSK on yllättynyt siitä, että toisin kuin aiemmissa tiedonannoissa (16), tässä tiedonannossa ei mainita yhteentoimivien eurooppalaisten julkisten järjestelmien mahdollisia etuja petostentorjunnan kannalta: yhteentoimivuus voi tehostaa toimintaa ja kasvattaa jäsenvaltioiden tuloja.

3.28

ETSK korostaa, että yhteentoimivien järjestelmien yhteydessä olisi hyödynnettävä tekoälyä, joka voi auttaa julkisia palveluja datan analysoinnissa ja lisäksi mahdollistaa ilmoitusten ja varoitusten välittämisen jäsenvaltioiden eri julkisille palveluille.

3.29

Vihreästä siirtymästä ja tietosuojasta:

3.29.1

Yksi tiedonannon tavoitteista on sisällyttää julkisten järjestelmien yhteentoimivuutta koskeva strategia osaksi vihreää ja digitaalista siirtymää koskevia strategioita.

3.29.2

ETSK huomauttaa, että jotkin erittäin tehokkaat tietotekniset ratkaisut saattavat olla hyvin energiaintensiivisiä.

3.29.3

Esimerkiksi lohkoketjuteknologia on erittäin toimiva ratkaisu muun muassa arkaluonteisten tietojen turvallisuuden kannalta, mutta se kuluttaa hyvin paljon energiaa.

3.29.4

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, miten sääntelyn testiympäristöjä on tiedonannon mukaan tarkoitus säännellä tältä osin.

3.29.5

3.29.6

3.29.7

Näin vältettäisiin äskettäin esiin nousseiden tapausten kaltaiset kysymykset, jotka koskevat tosiasiallisen edunsaajan oikeutta tutustua keskusrekisterin tietoihin ja joista Euroopan unionin tuomioistuin on jo antanut tuomion.

Bryssel 22. maaliskuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG

(1) Julkisen sektorin yhteentoimivuus määritellään niin, että sen ”[– –] avulla hallinnot voivat tehdä yhteistyötä ja saada julkiset palvelut toimimaan yli maiden, toimialojen ja organisaatioiden rajojen.” Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle julkisen sektorin yhteentoimivuuspolitiikan vahvistamisesta – Julkisten palvelujen linkittäminen, julkisen politiikan tukeminen ja yleisen hyödyn tuottaminen tavoitteena ”Yhteentoimiva Eurooppa”.

(2) Komissio käynnisti Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1719/1999/EY julkisten palvelujen yhteentoimivuutta koskevan aloitteen, joka koostui eräistä hallintojen välisen telemaattisen tietojenvaihdon Euroopan laajuisia verkkoja koskevista suuntaviivoista, mukaan lukien yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöiminen.

(3) Digitaalisten sisämarkkinoiden aikaansaaminen on synnyttänyt kiireellisen tarpeen paitsi poistaa niiden olemassaolon esteet myös luoda mekanismeja, joilla estetään uusien esteiden ilmaantuminen.

(4) Eurostatin vuoden 2022 lukujen mukaan julkisen sektorin osuus unionin bkt:stä on 53,1 prosenttia – Government finance statistics – Statistics Explained (europa.eu)

(5) Ks. esimerkiksi Tallinnassa (2017), Berliinissä (2020) ja Strasbourgissa (2022) pidettyjen ministeriöidenvälisten kokousten loppujulistukset.

(6) Komissio antoi vuonna 2010 tiedonannon Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus (COM(2010) 744 final), josta ETSK antoi asiakokonaisuuteen TEN/448–449 kuuluvan lausunnon. Sen täytäntöönpanoa tuettiin ISA-ohjelmalla (yhteentoimivuusratkaisut eurooppalaisille julkishallinnoille), joka perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston 16. syyskuuta antamalla päätöksellä N:o 922/2009/EY. Sitä seurasivat vuonna 2015 ISA2-ohjelma (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/2240) ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelma (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/694).

(7) Komission ehdotuksessa myönnetään, että tähänastinen vapaaehtoinen lähestymistapa ei riitä ehdotettujen yhteentoimivuustavoitteiden saavuttamiseen.

(8) Ks. selittävä asiakirja, joka liittyy asetusehdotukseen ja komission tiedonantoon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle julkisen sektorin yhteentoimivuuspolitiikan vahvistamisesta – Julkisten palvelujen linkittäminen, julkisen politiikan tukeminen ja yleisen hyödyn tuottaminen tavoitteena ”Yhteentoimiva Eurooppa”.

(9) ETSK totesi jo lausunnossaan ”Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet – täytäntöönpanostrategia” (TEN/635), että yhteentoimivuus on erittäin tärkeää digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 176).

(10) Ks. ETSK:n lausunto aiheista Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2011–2015: tieto- ja viestintätekniikalla älykkäämpää, kestävämpää ja innovatiivisempaa hallintoa ja Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Tavoitteena eurooppalaisten julkisten palvelujen yhteentoimivuus (EUVL C 376, 22.12.2011, s. 92).

(11) Tämä on jatkuva huolenaihe, jota käsitellään monissa ETSK:n lausunnoissa (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 176).

(12) ETSK on aiemmissa lausunnoissaan ilmaissut tukensa kaikille Euroopan unionin hankkeille, joiden tavoitteena on Euroopan unionin digitaalisen siirtymän tavoitteiden saavuttaminen (EUVL C 365, 23.9.2022, s. 13).

(13) Julkisten palvelujen rajatylittävän yhteentoimivuuden este voivat olla esimerkiksi henkilötiedot.

(14) Yhteentoimiva Eurooppa -lautakunnan tehtävänä on suunnitella toimenpiteitä ja tukea, ohjeistaa ja seurata Euroopan yhteentoimivuuspolitiikkoja, kun taas Yhteentoimiva Eurooppa -yhteisöön kokoontuu kansalaisyhteiskunnan edustajia auttamaan Yhteentoimiva Eurooppa -lautakuntaa mahdollisten ehdotettavien uusien ratkaisujen etsimisessä ja määrittämisessä.

(15) Komission valitsema vaihtoehto noudattaa ETSK:n aiemmissa lausunnoissa esitettyjä suosituksia (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 176).

(16) Ks. liite komission tiedonantoon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet – täytäntöönpanostrategia.