Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Lannoitteiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden varmistaminen”

(COM(2022) 590 final)

(2023/C 184/21)

Esittelijä:

Arnold PUECH D’ALISSAC

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 9.12.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö
Hyväksyminen jaostossa	9.3.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	23.3.2023
Täysistunnon numero	577
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	170/3/4

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon lannoitteiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden varmistamisesta, sillä vuoden 2021 alussa alkanut ja Ukrainan sodan takia kärjistynyt maailmanlaajuinen lannoitekriisi on erityisen akuutti Euroopassa, jossa viljelijöillä on vastassaan sekä ennätykselliset hinnat että toimituspula. Nykytilanne uhkaa Euroopan maataloutta ja maailman elintarviketurvaa.

1.2

ETSK korostaa, että lannoitekriisin vaikutusten rajoittamiseksi tarvitaan kiireellisesti kansallisia toimia. Sen lisäksi, että tilanteesta eniten kärsiviä typpilannoitteiden tuottajia ja viljelijöitä voitaisiin tukea suoraan myöntämällä valtiontukea (jolla on budjettirajoitteita, joka saattaa vääristää kilpailua ja jonka olisi oltava ehdollista), ETSK katsoo, että EU:n lannoitemarkkinoiden toiminnan parantamiseksi tarvitaan korjaavia toimenpiteitä, sillä niillä on todennäköisesti suurempi vaikutus viljelijöihin ja ne ovat veronmaksajien kannalta kustannustehokkaampia.

1.3

Jotta sekä lannoitteiden tarjonta- että hintatilannetta voidaan parantaa edistämällä tuontia ja sisäistä kilpailua, ETSK kehottaa ryhtymään toimenpiteisiin, joihin kuuluisivat muun muassa EU:n tuontitullien suspendointi kaikilta lannoitteilta, lannoitealan logistiikan helpottaminen ja sääntelyn joustavoittaminen.

1.4

ETSK katsoo myös, että tarvitaan keskipitkän aikavälin toimenpiteitä, joilla rajoitetaan EU:n riippuvuutta kivennäislannoitteiden tuonnista ja pienennetään viljelmien lannoituksen ympäristöjalanjälkeä. Olisi pyrittävä rajoittamaan lannoitteiden käyttöä parantamalla ravinnetehokkuutta, korvaamalla osa synteettisistä lannoitteista kierrätetyllä lannalla ja muulla jätteellä ja parantamalla Euroopan omavaraisuutta lannoitetuotannossa, jotta voitaisiin toteuttaa maatalouden agroekologinen muutos.

1.5

ETSK pitää tervetulleena ilmoitusta uudesta lannoitemarkkinoiden seurantakeskuksesta, joka on määrä perustaa vuonna 2023, sillä on tärkeää lisätä EU:n lannoitemarkkinoiden avoimuutta julkistamalla säännöllisesti edustavat kotimarkkinahinnat sekä laatimalla julkisia tilastoja lannoitteiden tuotannosta ja kulutuksesta.

1.6

ETSK kehottaa lisäksi ottamaan uusia toimenpiteitä hyväksyttäessä huomioon sosiaaliset näkökohdat, jotka liittyvät viljelijöihin (joihin lannoitteiden hinnat vaikuttavat suuresti), elintarvikkeiden kuluttajiin (jotka kärsivät elintarvikkeiden hintainflaatiosta) ja teollisuuden työntekijöihin.

1.7

Kansainvälisellä tasolla ETSK kehottaa EU:ta tehostamaan toimia maailman elintarviketurvan heikentymisen torjumiseksi muun muassa edistämällä lannoitealan avoimuutta ja lannoitteiden saatavuutta ja tehokasta käyttöä. Lannoitteiden maailmanlaajuista kauppaa olisi edistettävä pitämällä markkinat avoimina, välttämällä vientirajoituksia ja -kieltoja, lisäämällä Euroopan lannoitetuotantoa ja laajentamalla logistiikkareittejä.

2.   Johdanto ja tausta

2.1

Lannoitteet valmistetaan kolmesta kasvien kasvulle välttämättömästä ravinteesta: typpi (N), fosfori (P) ja kalium (K).

2.2

Lannoitteilla on keskeinen asema tuotantopanoksena suurimmassa osassa nykyistä maataloustuotantoa, joten niiden saatavuudella ja kohtuuhintaisuudella on tärkeä rooli elintarviketurvan kannalta. Vuoden 2021 alussa alkoi maailmanlaajuinen kivennäislannoitekriisi, joka johtui alun perin kysynnän äkillisestä kasvusta covid-19-pandemian jälkeisen elpymisen aikana. Kriisi kärjistyi entisestään sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja maailman kolmen tärkeimmän lannoitetoimittajan – Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan – toimituksille tuli rajoitteita.

2.3

Lannoitekriisi on ollut erityisen akuutti Euroopassa seuraavista syistä: i) EU on lannoitteiden suuri nettotuoja; ii) EU:n typpi- ja fosforilannoitemarkkinoita suojataan tuontitulleilla, jotka nostavat kotimarkkinahinnat maailmanmarkkinahintoja korkeammalle tasolle; iii) EU:n lannoitetuonti Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta, joiden osuus oli EU:n tuonnista aiemmin 43 prosenttia, on vähentynyt merkittävästi maaliskuusta 2022 lähtien huolimatta EU:n virallisesta politiikasta, jonka mukaan elintarvikkeiden ja lannoitteiden tuontia Venäjältä ei kielletä.

2.4

Lannoitteiden kotimarkkinahinnat ovat nousseet ennätystasolle (mineraalityppilannoitteiden hinnat olivat marraskuussa 2022 kolminkertaiset tammikuuhun 2021 verrattuna). Tämä johti yhdessä vähäisen tarjonnan ja hankintojen viivästymisen kanssa EU:n lannoitteiden käytön merkittävään vähenemiseen satovuonna 2022 (1) ja johtaa mahdollisesti lannoitepulaan useissa jäsenvaltioissa keväällä 2023, mikä vaikuttaa vuoden 2023 satoon.

2.5

Samaan aikaan unionissa toteutetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja Euroopan komission toukokuussa 2020 julkaisemaa Pellolta pöytään -strategiaa (2), jossa ehdotettuihin EU:n laajuisiin tavoitteisiin kuuluvat ravinnehävikin pienentäminen vähintään 50 prosentilla varmistaen samalla, että maaperän hedelmällisyys ei heikkene, ja lannoitteiden käytön vähentäminen vähintään 20 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

3.   Yleistä

3.1

ETSK korostaa, että helposti saatavilla olevat ja kohtuuhintaiset lannoitteet ovat olennaisen tärkeitä maataloustuotannon ja elintarviketurvan kannalta sekä Euroopan että maailmanlaajuisesti. Lannoitepula ja lannoitteiden liian korkeat hinnat johtavat pienempiin satoihin, vaarantavat elintarviketuotannon ja edistävät osaltaan elintarvikkeiden hintainflaatiota, mikä on vahingoksi Euroopan kansalaisille ja koko ihmiskunnalle.

3.2

Lannoitemarkkinoiden nykyinen kriisi on erityinen uhka alhaisen tulotason maille, joissa elintarviketurva on heikko. Se uhkaa myös Eurooppaa, jossa elintarvikkeiden kohtuuhintaisuus asettaa jo haasteita haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, ja lannoitekriisi voi johtaa satojen vähenemiseen, mikä vaikuttaa maailmanlaajuiseen elintarviketurvaan, sillä EU on merkittävä viljantuottaja ja -viejä.

3.3

ETSK katsoo, että lannoitteiden maailmanlaajuinen niukkuus ei johdu ainoastaan maakaasun korkeasta hinnasta vaan myös tarjonnan ja kysynnän epätasapainosta ja logistiikkarajoitteista. EU:ssa tilannetta pahentavat entisestään Euroopan suuri riippuvuus kivennäislannoitteiden tuonnista, EU:n tuontitullit ja Ukrainan sota.

Kiireelliset EU:n sisäiset toimet

3.4

Lannoitteiden korkeista hinnoista huolimatta useiden EU:ssa toimivien typpilannoitteiden valmistajien kustannuskilpailukyky näyttää kärsineen maakaasun erittäin korkeasta hinnasta Euroopassa: hinta oli seitsemänkertainen Yhdysvaltoihin verrattuna, kun vuonna 2021 se oli kolminkertainen. Sen lisäksi, että lannoitetuottajilla on etusija maakaasun saannissa, jos kaasua säännöstellään, voisi olla hyödyllistä antaa EU:n typpilannoiteteollisuudelle tapauskohtaisesti erityistukea, jotta voitaisiin maksimoida olemassa olevan tuotantokapasiteetin käyttö. EU:n muutetut kriisiajan tilapäiset valtiontukipuitteet antavat tähän mahdollisuuden. Satunnaisvaikutusten välttämiseksi tarvitaan kuitenkin taloudellista ja sosiaalista ehdollisuutta, sillä joidenkin lannoitevalmistajien voitot ovat kasvaneet lannoitekriisin seurauksena.

3.5

Nykyinen kriisi on koetellut ankarasti lannoitteiden käyttäjiä, erityisesti peltokasvien viljelijöitä ja maataloustuottajia, jotka harjoittavat sekä viljelyä että karjankasvatusta. Näiden käyttäjien osuus EU:n lannoitemenoista on 62 prosenttia ja typpilannoitteiden kulutuksesta 69 prosenttia (3). Niiden käteisvarat eivät välttämättä riitä lannoitteiden hankkimiseen ennen satokautta, ja ne kärsivät kustannushintapaineista, kun maataloustuotteiden korkeammat hinnat eivät ehkä kompensoi lannoitteiden ja muiden maatalouden tuotantopanosten hintojen nousun vaikutusta (4). Kohdennettu tuki lannoitteiden käyttäjille voikin auttaa kriisin ratkaisemisessa EU:n tarkistettujen kriisiajan tilapäisten valtiontukipuitteiden antaessa tähän mahdollisuuden.

3.6

Tällaisen tuen rahoitukseen 450 miljoonan euron suuruisesta EU:n maatalousalan varauksesta varainhoitovuonna 2023 kohdistuu kuitenkin tiukkoja budjettirajoituksia ja kovaa kilpailua ensisijaisista rahoituskohteista. Näiden toimien rahoittaminen YMP:n kansallisista strategiasuunnitelmista ei ole myöskään varteenotettava vaihtoehto, sillä suunnitelmat on vasta hyväksytty ja niiden muuttaminen vaatisi paljon aikaa. Valtiontuen käyttämiseen liittyy puolestaan kansallisia talousarviorajoitteita, ja se saattaa vääristää merkittävästi kilpailua eri jäsenvaltioiden viljelijöiden välillä. Osoituksena tästä on se, että tähän mennessä vain kolme jäsenvaltiota on ottanut käyttöön viljelijöiden lannoitehankintoihin tarkoitettuja tukijärjestelmiä, joiden kokonaisbudjetti on 855 miljoonaa euroa.

3.7

ETSK katsookin, että EU:n lannoitemarkkinoiden toimintaa parantavat korjaavat toimenpiteet ovat veronmaksajien kannalta suositeltavampia ja kustannustehokkaampia. Tällaiset tilapäiset kiireelliset toimenpiteet olisi kohdistettava lannoitteiden tarjontaan ja hintoihin Euroopassa parantamalla tuonnin ja kilpailun edellytyksiä. Eräät lannoitevalmistajat tuottavat suurta voittoa: teollisuudelle on annettava positiivinen ja strateginen viesti, jos halutaan, että se investoi voittonsa eurooppalaisiin tehtaisiin ja lisää näin EU:n omavaraisuusastetta. Tämä on Euroopan riippumattomuuden hinta.

3.8

Euroopan komission 17. heinäkuuta 2022 tekemän ehdotuksen pohjalta 12. joulukuuta 2022 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) 2022/2465 (5) säädetään urean ja ammoniakin tuontitullien väliaikaisesta suspendoimisesta (lukuun ottamatta tuontia Venäjältä ja Valko-Venäjältä). ETSK on tyytyväinen tähän päätökseen ja katsoo, että EU:n kanssa tehdyistä vapaakauppasopimuksista jo hyötyvien kumppaneiden (kuten Pohjois-Afrikan maat) lisäksi suspension pitäisi vaikuttaa myönteisesti myös muihin merkittäviin toimittajiin (kuten Yhdysvallat, Keski-Aasian maat ja Persianlahden arabimaat). Asetus tuli kuitenkin voimaan liian myöhään, jotta se voisi vaikuttaa satokauteen 2022–2023, sillä suurin osa tuotavasta ureasta oli jo toimitettu tai tilattu jyrkästi noussein hinnoin, ja neuvosto rajoitti sen voimassaolon kuuteen kuukauteen aluksi ehdotetun kahden vuoden sijaan. ETSK kehottaa komissiota ja neuvostoa jatkamaan asetuksen voimassaoloa seuraavalle satokaudelle ja laajentamaan sen soveltamisalaa niin, että se kattaa kaikki typpi- ja fosforipohjaiset lannoitteet, sillä tämä edistäisi saatavuutta tarjonnan monipuolistumisen ansiosta ja alentaisi lannoitteiden hintoja EU:ssa.

3.9

Olisi myös kiireellisesti toteutettava muita toimenpiteitä, joilla puututaan EU:n kivennäislannoitemarkkinoiden toimintaan logistiikan ja sääntelyn alalla. Olisi muun muassa i) kannustettava viljelijöitä ja lannoitteiden jakelijoita tekemään hankintansa varhaisessa vaiheessa ja hallitsemaan hintariskejä; ii) sujuvoitettava tuontilogistiikkaa satamissa lannoitetta kuljettaville aluksille ja sisämaan maantiekuljetuksille; iii) yhdenmukaistettava jäsenvaltioiden tulkintoja lannoitetoimittajista suhteessa Venäjälle asetettuihin pakotteisiin; iv) mahdollistettava väliaikainen jousto EU:n säädöksissä, esimerkiksi REACH-asetuksessa, liikennelainsäädännössä ja lannoitevalmisteasetuksessa.

3.10

Euroopan komission olisi ehdotettava Yhteisen tutkimuskeskuksen teknisten ehdotusten (6) pohjalta pikaisesti lainsäädäntötoimenpiteitä, jotka mahdollistaisivat käsitellyn lannan turvallisen käytön nitraattien aiheuttamalle pilaantumiselle alttiille alueille nitraattidirektiivissä asetetut kynnysarvot (RENURE – lannasta talteen otettu typpi) ylittävästi, jolloin synteettisiä lannoitteita voitaisiin korvata laajemmin. ETSK suosittaa, että tätä uutta kynnysarvoa odotettaessa EU:n kaikki maataloustuottajat noudattavat nykyistä enimmäistasoa, joka on 170 yksikköä orgaanista typpeä hehtaaria kohti vuodessa.

EU:n sisäiset toimet keskipitkällä aikavälillä

3.11

Kuten lausunnossa strategisesta ennakointiraportista 2022 (7) todetaan, ETSK suosittaa vähentämään EU:n riippuvuutta rehun, lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten tuonnista ja ehdottaa elintarvikejärjestelmiin sovellettavan avoimen strategisen riippumattomuuden määritelmää, joka perustuu elintarviketuotantoon, työvoimaan ja kauppaan. Yleisenä tavoitteena on varmistaa elintarviketurva kaikille EU:n kansalaisille terveellisen, kestävän, häiriönsietokykyisen ja oikeudenmukaisen elintarvikehuollon avulla.

3.12

Lannoitteiden kohdalla ETSK katsoo, että vaikka kiireellisiin toimiin olisi ryhdyttävä välittömästi, olisi myös toteutettava pidemmän aikavälin toimenpiteitä, jotta voitaisiin optimoida Euroopan maatalouden riippuvuus kivennäislannoitteiden tuonnista ja pienentää samalla lannoituksen ympäristöjalanjälkeä Euroopassa. Toimilla olisi pyrittävä i) optimoimaan lannoitteiden yleinen käyttö parantamalla ravinnetehokkuutta, jolloin hävikkiä voitaisiin vähentää; ii) korvaamaan osa synteettisistä lannoitteista lisäämällä kierrätetyn lannan ja muun ravintoketjusta saatavan jätteen käyttöä; iii) parantamaan Euroopan omavaraisuutta lannoitetuotannossa. ETSK korostaa, että maatalous on siirtymävaiheessa ja pyrkii edelleen parannuksiin agroekologian ja maan kasvukuntoa ylläpitävän viljelyn avulla.

3.13

Kasvien ravinnetehokkuutta on parannettava, jotta voidaan vähentää lannoitteiden kulutusta ja ravinnehävikkiä veteen ja ilmaan. Näin voitaisiin vähentää lannoitteiden käyttöä vaikuttamatta tuotantomäärään. Tähän voidaan päästä tehostamalla lannoituskäytäntöjä, muun muassa käyttämällä viherkasvustoa, valitsemalla paremmin lannoitteet (suosimalla nitraattipohjaisia typpilannoitteita ja ureaasi- ja nitrifikaatioinhibiittorien käyttöä), käyttämällä biostimulantteja ja harjoittamalla täsmäviljelyä, joka mahdollistaa optimoidun käytön (lannoituksen jakaminen useampaan lannoituskertaan, taselaskelmat, maaperä- ja kasvianalyysit, kasvianturit, päätöksenteon tukivälineet).

3.14

Kasvinjalostus on myös keskeinen tekijä ravinnetehokkuuden kannalta, sillä parannetut lajikkeet tarvitsevat vähemmän ravinteita, erityisesti typpeä, samaan satomäärään pääsemiseksi. ETSK katsookin, että olisi kehitettävä innovatiivisia teknologioita ja siemeniä, jotta viljelijöille pystyttäisiin tarjoamaan jatkuvasti ratkaisuja, kun olemassa olevat välineet eivät riitä (8).

3.15

Viljelijät ovat omaksuneet luonnollisesti vuosista 2021–2022 lähtien suuntauksen, jossa ravinteita vaativat viljelykasvit, kuten viljat, rapsi ja sokerijuurikas, korvataan kasveilla, joilla on pienempi ravinnetarve, kuten auringonkukalla (9) ja palkokasveilla (10). Tähän olisi kuitenkin suhtauduttava varovaisesti julkisessa politiikassa, sillä kun otetaan huomioon kuiva- ja valkuaisainetuotokset hehtaaria kohti, tällainen kehitys saattaisi aiheuttaa häiriöitä maatalousmarkkinoille ja vaarantaa elintarviketurvan.

3.16

Kivennäislannoitteiden osittainen korvaaminen lannasta ja muusta orgaanisesta jätteestä kierrätetyillä orgaanisilla lannoitteilla on myös tärkeä keskipitkän aikavälin tavoite EU:ssa (11). Se on hyödyksi maaperälle (enemmän orgaanista ainesta) ja ilmastolle (vähemmän päästöjä synteettisten typpilannoitteiden valmistuksesta) ja vähentää riippuvuutta tuonnista. Lannan potentiaalia ei pitäisi kuitenkaan yliarvioida, sillä suurin osa siitä kierrätetään jo, käytettävissä olevat resurssit ovat maantieteellisesti rajalliset (alueet, joilla on rakenteellisesti lantaylijäämää) ja siitä aiheutuu suuria käyttöönotto-, jalostus- ja kuljetuskustannuksia. Ihmisperäisten jätteiden ravinteita ei pääsääntöisesti levitetä maatalousmaahan, vaikka niistä voitaisiin saada 2 miljardia kiloa typpeä (12). Euroopan komission olisi kannustettava myös kehittämään tekniikoita ravinteiden keräämiseksi levistä ja jätevesilietteestä sekä niiden turvallista käyttöä maataloudessa.

3.17

Typpilannoitteiden kohdalla vaihtoehtoisten, muihin kuin fossiilisiin lähteisiin perustuvien ammoniakin tuotantotapojen edistäminen on erittäin tärkeä pitkän aikavälin tavoite, sillä se vähentäisi EU:n riippuvuutta kaasusta ja pienentäisi sen hiilijalanjälkeä. Veden elektrolyysillä (joka toteutetaan käyttäen uusiutuvista energialähteistä saatavaa sähköä) tuotettu uusiutuva vety on teollisessa kokeiluvaiheessa. Maatalouden sivutuotteiden ja orgaanisen jätteen metanaatiolla voidaan puolestaan tuottaa sekä biometaania ammoniakin tuotantoa varten että mädätettä, jota voidaan käyttää orgaanisena lannoitteena. Vaikka fossiilisilla polttoaineilla tuotetun ammoniakin markkinahinta on tällä hetkellä korkea, uusiutuvat vaihtoehdot eivät ole kuitenkaan vielä kilpailukykyisiä ja vaativat aikaa, teknologian kypsymistä ja mahdollisesti merkittävää julkista tukea ennen teollisen vaiheen saavuttamista.

3.18

ETSK pitää tervetulleena ilmoitusta uudesta lannoitemarkkinoiden seurantakeskuksesta, joka on määrä perustaa vuonna 2023, sekä lannoitealan sidosryhmien kuulemisten järjestämistä Euroopan elintarviketurvan kriisivalmius- ja kriisinhallintamekanismin (EFSCM) asiantuntijaryhmässä. ETSK katsoo myös, että EU:n lannoitemarkkinoiden huomattava avoimuus voidaan varmistaa vain julkistamalla säännöllisesti tiettyjen typpi-, fosfori- ja kaliumlannoitteiden edustavat kotimarkkinahinnat sekä laatimalla julkisia tilastoja lannoitteiden kulutuksesta.

Sosiaaliset näkökohdat

3.19

ETSK:n mielestä tiedonannossa ei oteta riittävästi huomioon sosiaalisia näkökohtia, jotka liittyvät lannoitteiden saatavuuteen ja kohtuuhintaisuuteen. Viljelijöiden (erityisesti pienviljelijöiden) on maksettava korkeampi hinta lannoitteista, joiden kustannuksia ei saada välttämättä takaisin kun sato on korjattu, sillä lannoitteiden hankinta ja tuotteiden myynti eivät ole yhteydessä toisiinsa. Lisäksi kalliimmat lannoitteet ovat osittain syynä elintarvikkeiden hintainflaatioon, joka vaikuttaa erityisesti köyhimpiin kotitalouksiin. Lisäksi kilpailukyvyn heikkeneminen, tuotannon lakkauttaminen ja alan suuri epävarmuus EU:ssa vaikuttavat myös Euroopan lannoiteteollisuuden työntekijöiden työoloihin.

Lannoitteiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden varmistaminen maailmassa

3.20

ETSK tukee Euroopan komission, jäsenvaltioiden, eurooppalaisten rahoituslaitosten, G20-maiden, YK:n järjestöjen ja kansainvälisten rahoituslaitosten pyrkimyksiä torjua maailmanlaajuisen elintarviketurvan heikkenemistä muun muassa edistämällä lannoitemarkkinoita terveellä kilpailulla ja avoimuudella sekä parantamalla lannoitteiden saatavuutta ja tehokasta käyttöä.

3.21

Maailmanlaajuisten lannoitemarkkinoiden avoimuus on erityisen tärkeää. ETSK kannustaa G20-maiden maatalousmarkkinatietojärjestelmää (AMIS) parantamaan lannoitteiden hintatietokantansa edustavuutta. Tietokanta rajoittuu tällä hetkellä neljään tuotteeseen ja paikkaan.

3.22

FAO ja WTO varoittivat äskettäin (13), että maailmanlaajuinen lannoitepula jatkuu todennäköisesti vuonna 2023 ja uhkaa maataloustuotantoa ja elintarviketurvaa erityisesti Afrikassa. Lannoitteiden maailmanlaajuista kauppaa olisi edistettävä viipymättä pitämällä markkinat avoimina, välttämällä vientirajoituksia ja -kieltoja, lisäämällä lannoitetuotantoa, laajentamalla logistiikkareittejä ja maksimoimalla lannoitteiden teho. ETSK pitää asiaa koskevia kansainvälisiä aloitteita myönteisinä. Tällaisia ovat muun muassa YK:n maailmanlaajuinen kriisinhallintaryhmä, G7-maiden globaali ruokaturva-allianssi, EU:n, G7-maiden ja Afrikan unionin FARM-aloite sekä Yhdysvaltojen ja EU:n Global Fertilizer Challenge -aloite.

3.23

Elintarvikkeiden ja lannoitteiden korkeat tuontihinnat ja toimitusketjujen häiriöt ovat lisäongelma tietyille alhaisen tulotason maille, joilla on ennestäänkin kiireellisiä maksutasetarpeita. EU:n olisi tehostettava tähän liittyviä toimia sekä kahdenvälisesti (elintarviketurvan ja häiriönsietokyvyn rahoitusväline) että monenvälisten aloitteiden, kuten IMF:n köyhyydenvähentämis- ja talouskasvurahaston (PRGT) ja ruokakriisierityistuen, avulla.

---

(1)  Euroopan komission mukaan kuivuuden ja lannoitteiden korkeiden hintojen yhdistelmä, joka johti erityisesti fosfori- ja kaliumlannoitteiden käytön vähenemiseen, pienensi osaltaan satoa ja vähensi vuonna 2022 EU:n viljasadon tuottoa 8 prosentilla vuoteen 2021 verrattuna. Lähde: Short-term outlook for agricultural markets, Euroopan komissio, 5.10.2022.

(2)  COM(2020) 381 final, 20.5.2020.

(3)  Lähde: FADN, 2017

(4)  Vertailun vuoksi todettakoon, että ammoniumnitraatin hinta oli Ranskassa marraskuussa 2022 203 prosenttia korkeampi kuin tammikuussa 2021. Samaan aikaan myllyvehnän hinta oli noussut 45 prosenttia. Lähde: La Dépêche Le Petit Meunier.

(5)  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32022R2465 (EUVL L 322, 16.12.2022, s. 81).

(6)  https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC121636

(7)  https://www.eesc.europa.eu/fi/our-work/opinions-information-reports/opinions/strategic-foresight-report-2022 (katso EUVL, s. 45).

(8)  EUVL C 194, 12.5.2022, s. 72.

(9)  Auringonkukan viljelyala on kasvanut EU:ssa 750 000 hehtaarilla, kun taas viljojen viljelyala on pienentynyt saman verran vuonna 2022.

(10)  EUVL C 75, 28.2.2023, s. 88.

(11)  https://www.eesc.europa.eu/fi/our-work/opinions-information-reports/information-reports/benefits-extensive-livestock-farming-and-organic-fertilizers-context-european-green-deal-egd-ir-information-report

(12)  Yhden ihmisen virtsasta saadaan vuodessa arviolta yli 4 kiloa typpeä (Viskari et al, 2018 – https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fsufs.2018.00032/full).

(13)  Global fertilizer markets and policies: a joint FAO/WTO mapping exercise, 14. marraskuuta 2022, https://www.wto.org/english/news_e/news22_e/igo_14nov22_e.htm