Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) N:o 260/2012 ja (EU) 2021/1230 muuttamisesta euromääräisten pikasiirtojen osalta”

(COM(2022) 546 final – 2022/0341 (COD))

(2023/C 146/04)

Esittelijä:

Christophe LEFÈVRE

Lausuntopyyntö	Euroopan parlamentti, 21.11.2022 Euroopan unionin neuvosto, 16.11.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla
Vastaava jaosto	sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus
Hyväksyminen jaostossa	27.1.2023
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	64/0/1
Hyväksyminen täysistunnossa	22.2.2023
Täysistunnon numero	576
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	146/1/1

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti euromääräisiä pikasiirtoja koskevaan asetukseen, sillä komitea on viime vuosina antanut lausunnon vähittäismaksuista (1) sekä Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmästä (2) tarkoituksenaan edistää yhtenäisiä rahoitusmarkkinoita, yksinkertaistaa rajatylittävää toimintaa ja turvata kuluttajien, yritysten ja pk-yritysten välinen rahaliikenne.

1.2

ETSK katsoo, että pikamaksujärjestelmän onnistuminen EU:ssa edellyttää, että palvelut ovat eurooppalaisten kuluttajien ja yritysten ulottuvilla. Mitä enemmän maksupalveluntarjoajat (3) alkavat tarjota pikamaksuja, sitä paremmin järjestelmä EU:ssa menestyy. Pikamaksut tulevat olemaan kaikkien niiden kansalaisten ja yritysten saatavilla, joilla on pankkitili EU:ssa tai ETA-maassa. Ehdotuksella pyritään varmistamaan, että euromääräiset pikamaksut ovat kohtuuhintaisia ja turvallisia ja että ne käsitellään esteettä koko EU:ssa.

1.3

ETSK katsoo, että lähettävän pankin ei pitäisi vaatia palkkiota kansainvälisen tilinumeron (IBAN) ja maksunsaajan nimen vastaavuuden tarkistamisesta, vaan se olisi sisällytettävä pikamaksun hintaan. ETSK suosittaa maksupalveluntarjoajille asetettavaa velvoitetta olla veloittamatta euromääräisistä pikamaksuista enempää kuin tavallisista euromääräisistä tilisiirroista, etenkään jos IBAN-tilinumeron tarkastusjärjestelmä ulotetaan koskemaan kaikkia yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) maksuja.

1.4

ETSK toivoo, että IBAN-tilinumeron tarkastus ei rajoitu vain pikamaksuihin vaan ulotetaan myös perinteisiin tilisiirtoihin, kunnes ne annetaan maksupalveluntarjoajien tehtäväksi.

1.5

Sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset ja maksulaitokset on toistaiseksi jätetty asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä poikkeus olisi poistettava, kun näillä laitoksilla on pääsy maksujärjestelmiin maksu- ja selvitysjärjestelmiä koskevan direktiivin (98/26/EY) (4) muuttamisen jälkeen. Muiden maksupalveluntarjoajien kuin pankkien olisi kuuluttava asetuksen soveltamisalaan, jos niiden tarjoamiin maksupalveluihin sisältyy maksutilin hoito ja tilisiirtojen toteuttaminen. Tällä välin on tarpeen selventää, miten IBAN-tilinumeron tarkastusta ja vastuusääntöjä sovelletaan, kun näitä kolmansia osapuolia käytetään pikamaksujen käynnistämiseen.

1.6

Koska tässä tarkasteltavalla asetuksella kuitenkin muutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 260/2012 (5), on selvennettävä, että sijoituspalvelut eivät kuulu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2366 (6) soveltamisalaan (toisen maksupalveludirektiivin 3 artiklan i kohta).

1.7

ETSK katsoo, että Euroopan komission tulisi

—	tehdä palvelusta, jonka avulla asiakkaille voidaan ilmoittaa maksunsaajan nimen ja maksajan antaman IBAN-tilinumeron välisestä ristiriidasta, pakollinen ilman, että siitä peritään erityistä palkkiota

—	varmistaa, että jos vastaanottavan pankin suorittamassa IBAN-tilinumeron tarkastuksessa havaitaan ristiriita, kyseinen pankki ilmoittaa asiasta lähettävälle pankille

—	varmistaa, että kun ristiriita havaitaan ja kuluttaja kuitenkin päättää vahvistaa pikamaksun, lähettävä pankki ei ole enää vastuussa, jos maksunsaaja ei olekaan oikea

—	ehdottaa kohdennettuja toimenpiteitä petosten torjunnan parantamiseksi, koska IBAN-tilinumero vaikuttaa ainoastaan APP-maksuihin (authorised push payments).

1.8

Seuraamusten soveltamista koskevien erilaisten tulkintojen välttämiseksi ETSK suosittaa, että asetukseen sisällytetään säännöksiä, joilla varmistetaan EU:n lainsäädännön yhdenmukainen soveltaminen, ja että siinä selvennetään

—	miten useissa maissa toimivien maksupalveluntarjoajien olisi arvioitava tällaisia tilanteita ja mihin toimiin niiden olisi ryhdyttävä

—	miten tällaisia tietoja jaetaan EU:n sisällä

—	miten vahingonkorvauskysymystä käsitellään tällaisissa tapauksissa

—

viittausta yhteen ainoaan luetteloon henkilöistä tai yhteisöistä, joihin kohdistetaan EU:n seuraamuksia. Luettelo hyväksytään neuvoston asetuksilla SEUT-sopimuksen 215 artiklan nojalla, ja valvontaviranomaisten on asettava se välittömästi maksupalveluntarjoajien saataville. Näiden tietojen tulisi muodostaa virallinen luettelo niistä henkilöistä tai yhteisöistä, joihin kohdistetaan EU:n seuraamuksia (rajoittavia toimenpiteitä).

1.9

Euroopan komission olisi laadittava asetuksen selittävä osa yksityiskohtaisesti niin, että siinä esitettäisiin EU:n yleinen kanta ja tulkinta tavaroihin ja palveluihin sovellettavista seuraamuksista, esimerkiksi tiettyjen tavaroiden tuontiin, vientiin, kuljetukseen, kieltoon jne. liittyvistä seuraamuksista.

1.10

Maksupalveluntarjoajat voisivat valvoa seuraamuksia tehokkaammin, jos niillä olisi käytössään sisäisiä seurantaluetteloita ja oikeus tutustua muiden maiden (Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta jne.) luetteloihin, mikä vähentäisi maine- ja kirjeenvaihtajapankkimenettelyriskejä (nykyinen markkinakäytäntö). Tähän liittyviä erityistoimenpiteitä ovat muun muassa seuraavat:

—	Laaditaan sisäisiä seurantaluetteloita, joihin lähtökohtaisesti sisältyisivät seuraamusrikkomuksiin osalliset tai seuraamusriskeihin liittyvät tahot, kaksikäyttötuotteet jne.

—	Käytetään luetteloa, jonka kansallinen toimivaltainen viranomainen on toimittanut rahanpesun torjuntaa koskevan EU:n lainsäädännön mukaisesti.

1.11

ETSK kannattaa ajatusta sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoiden ja maksulaitosten suorasta osallistumisesta maksujärjestelmiin ja näkee myös potentiaalia ulottaa komission ehdotus pikamaksuista seitsemään euroalueeseen kuulumattomaan EU:n jäsenvaltioon, jotka ovat osa Euroopan yhtenäismarkkinoita.

2. Komission ehdotus

2.1

Pikamaksut ovat tilisiirtoja, joissa varat siirtyvät maksajan tililtä maksunsaajan tilille muutamassa sekunnissa mihin vuorokauden aikaan tahansa vuoden jokaisena päivänä. Tämä erottaa pikamaksut muista tilisiirroista, joita maksupalveluntarjoajat käsittelevät ainoastaan työaikana ja joissa varat hyvitetään maksunsaajalle vasta seuraavan pankkipäivän loppuun mennessä.

2.2

EU:ssa on jo olemassa rakenteet euromääräisiä pikamaksuja varten. Ne koostuvat useista maksujen välitöntä suorittamista tarjoavista maksujärjestelmistä sekä yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) pikasiirtojen sääntökirjasta (SCT Inst. Scheme).

2.3

Komissio ilmoitti 24. syyskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa (7) ehdottavansa lainsäädäntöä, jolla EU:n maksupalveluntarjoajat velvoitetaan tarjoamaan euromääräisiä pikamaksuja vuoden 2021 loppuun mennessä. Lisäksi komissio vahvisti 20. tammikuuta 2021 antamassaan tiedonannossa (8) vähittäismaksustrategian ja digitaalisen innovoinnin merkityksen rahoitusalalla. Myöhemmin se sisällytti pikamaksuja koskevan aloitteen vuoden 2022 työohjelmaansa (9).

2.4

Ehdotuksen mukaan mahdollisuus euromääräisten pikamaksujen suorittamiseen tulee olemaan kaikilla kansalaisilla ja yrityksillä, joilla on pankkitili EU:ssa tai ETA-maassa riippumatta siitä, onko tili euromääräinen vai muun EU:n valuutan määräinen. Ehdotuksella pyritään varmistamaan, että euromääräiset pikamaksut ovat kohtuuhintaisia ja turvallisia ja että ne käsitellään esteettä koko EU:ssa. Ehdotuksella tuetaan innovointia ja kilpailua EU:n maksumarkkinoilla noudattaen täysimääräisesti voimassa olevia sääntöjä seuraamuksista ja talousrikollisuuden torjunnasta. Se edistää myös komission laajempia, digitalisaatiota ja avointa strategista riippumattomuutta koskevia tavoitteita. Aloite on linjassa sen kanssa, että komissio on asettanut etusijalle sellaisen talouden toteuttamisen, joka toimii ihmisten hyväksi ja luo houkuttelevamman investointiympäristön.

3. Yleistä

3.1

ETSK on viime vuosina antanut lausunnon vähittäismaksuista (10) sekä Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmästä (11) tarkoituksenaan edistää yhtenäisiä rahoitusmarkkinoita, yksinkertaistaa rajatylittävää toimintaa ja turvata kuluttajien, yritysten ja pk-yritysten välinen rahaliikenne.

3.2

Vuoden 2022 lopussa hieman yli 13 prosenttia (12) kaikista euromääräisistä tilisiirroista toteutettiin pikamaksuina. On huomattava, että

—	joka kolmas EU:n maksupalveluntarjoaja ei tarjoa euromääräisiä pikamaksuja

—	euroalueella 70 miljoonan maksutilin haltijat eivät pysty lähettämään tai vastaanottamaan euromääräisiä pikamaksuja.

—	maksupalveluntarjoajat hylkäävät jopa 9,4 prosenttia rajatylittävistä euromääräisistä pikamaksuista tehottoman seuraamusvalvonnan vuoksi.

3.3

Euroopan komission analyysin mukaan rahoitusjärjestelmään tällä hetkellä sidotut 200 miljardia euroa vapautetaan päivittäin tuottavaan käyttöön, mistä saatava taloudellinen hyöty on 1,34–1,84 miljardia euroa vuodessa. Arviossa ei oteta huomioon Venäjän Ukrainassa käymän sodan ja koronapandemian seurauksena Euroopassa kiihtyvää inflaatiota, joka on eräissä maissa 10–30 prosenttia.

3.4

Kuluttajien, yritysten, pk-yritysten ja vähittäiskauppiaiden kannalta pikamaksu tekee maksutapahtumasta turvallisemman, koska rahat saadaan välittömästi. Toisessa maksuvaihtoehdossa, eli unionissa tehtävissä rajatylittävissä maksuissa, tarpeettomiin maksutakauksiin liittyvät kustannussäästöt ovat parantaneet kassavirtojen hallintaa.

3.5

Pikamaksut lisäävät myös maksutapojen valinnanvaraa fyysisissä kaupoissa (ns. kauppapaikka). Fyysisissä kaupoissa maksut ovat toistaiseksi mahdollisia ainoastaan käteisellä tai kortilla. Rajatylittävissä maksutapahtumissa käytetään käytännössä ainoastaan kansainvälisiä korttijärjestelmiä. Tässä tarkasteltava lainsäädäntö mahdollistaa pikamaksujen käytön rajatylittävissä maksuissa.

3.6

ETSK suhtautuu myönteisesti aikomuksiin

—	velvoittaa tavallisia euromääräisiä tilisiirtoja tarjoavat maksupalveluntarjoajat tarjoamaan euromääräisten pikamaksujen lähettämistä ja vastaanottamista

—	velvoittaa maksupalveluntarjoajat tarkistamaan hyvin usein, onko niiden asiakkaita EU:n pakoteluetteloissa (kuten eräissä jäsenvaltioissa tehdään jo nyt kotimaisten maksujen osalta), sen sijaan että tällainen tarkistus tehtäisiin kunkin yksittäisen tapahtuman osalta

—	velvoittaa maksupalveluntarjoajat tarjoamaan palvelua, jonka avulla asiakkaille voidaan ilmoittaa, jos maksajan antaman maksunsaajan nimen ja maksutilitunnisteen, joka on yleensä maksajan antama IBAN-tilinumero, välillä havaitaan ristiriita.

3.7

ETSK suosittaa maksupalveluntarjoajille asetettavaa velvoitetta olla veloittamatta euromääräisistä pikamaksuista enempää kuin tavallisista euromääräisistä tilisiirroista, etenkään jos IBAN-tilinumeron tarkastusjärjestelmä ulotetaan koskemaan kaikkia SEPA-maksuja.

4. Erityistä

4.1

Koska tässä tarkasteltavalla asetuksella muutetaan asetusta (EU) N:o 260/2012, sillä on sama soveltamisala. On kuitenkin epäselvää, sovelletaanko näitä uusia sääntöjä myös sijoituspalveluihin. Nämä palvelut eivät kuulu direktiivin (EU) 2015/2366 soveltamisalaan (toisen maksupalveludirektiivin 3 artiklan i kohta), ja tätä poikkeusta olisi hyödyllistä selventää. IBAN-tilinumeron ja maksunsaajan nimen vastaavuuden tarkistaminen kuuluu vastaanottavalle pankille, jonka on investoitava siihen. Pankki ei kuitenkaan tiedä, kuka lähettäjä on, eikä sillä ole mitään suhdetta lähettäjään. Näin ollen pankki ei voi periä lähettäjältä palkkiota. Lähettävä pankki voisi vaatia lähettäjältä palkkiota, mutta tämä olisi epäloogista, koska työn tekee pääasiassa vastaanottava pankki. ETSK katsoo, että lähettävän pankin ei pitäisi vaatia palkkiota tästä palvelusta, vaan – jos sellainen ylipäätään peritään – se olisi sisällytettävä itse pikamaksun hintaan eikä sitä pidä veloittaa erikseen kustakin tapahtumasta, koska se voisi vaikuttaa kielteisesti maksajien halukkuuteen käyttää palvelua ja siten myös maksutapahtumien turvallisuuteen maksajien kannalta.

—

ETSK kyseenalaistaa myös ajatuksen tehdä IBAN-tilinumeron tarkistamisesta täysin valinnainen palvelu, joka kuluttajan on valittava yksittäisen maksutapahtuman tai kaikkien maksutapahtumiensa osalta. Tietyissä tilanteissa (esim. mobiilimaksu) tätä voi olla hyvin monimutkaista hallita, ja se saattaa myös huonontaa palvelun kätevyyttä maksajan kannalta, kun tämä joutuisi päättämään asiasta aina kun tilisiirto käynnistetään ja tekemään tarpeettoman monia napsautuksia.

—	ETSK toivoo, että IBAN-tilinumeron tarkastus ei rajoitu vain pikamaksuihin vaan ulotetaan myös perinteisiin tilisiirtoihin, kunnes ne annetaan maksupalveluntarjoajien tehtäväksi.

—

Sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset ja maksulaitokset on toistaiseksi jätetty asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä poikkeus olisi poistettava, kun näillä laitoksilla on pääsy maksujärjestelmiin maksu- ja selvitysjärjestelmiä koskevan direktiivin muuttamisen jälkeen. Muiden maksupalveluntarjoajien kuin pankkien olisi kuuluttava asetuksen soveltamisalaan, jos niiden tarjoamiin maksupalveluihin sisältyy maksutilin hoito ja tilisiirtojen toteuttaminen. Tällä välin on tarpeen selventää, miten IBAN-tilinumeron tarkastusta ja vastuusääntöjä sovelletaan, kun näitä kolmansia osapuolia käytetään pikamaksujen käynnistämiseen.

4.2

ETSK katsoo, että pikamaksujärjestelmän onnistuminen EU:ssa edellyttää, että palvelut ovat eurooppalaisten kuluttajien ja yritysten ulottuvilla. Näin ollen mitä enemmän maksupalveluntarjoajat alkavat tarjota pikamaksuja, sitä paremmin järjestelmä EU:ssa menestyy. ETSK kannattaakin ajatusta sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoiden ja maksulaitosten suorasta osallistumisesta maksujärjestelmiin ja näkee myös potentiaalia ulottaa komission ehdotus pikamaksuista seitsemään euroalueeseen kuulumattomaan EU:n jäsenvaltioon, jotka ovat osa Euroopan yhtenäismarkkinoita.

4.3

ETSK katsoo, että ehdotetun asetuksen lisäksi Euroopan komission tulisi

—	mahdollistaa se, että asiakkaat saavat välittömän sähköisen ilmoituksen, jos maksajan antaman maksunsaajan nimen ja maksajan antaman IBAN-tilinumeron tai muun käytetyn tunnisteen välillä havaitaan ristiriita. Tämän palvelun on oltava pakollinen, eikä siitä saa periä erillistä palkkiota.

—	varmistaa, että jos vastaanottavan pankin suorittamassa IBAN-tilinumeron tarkastuksessa havaitaan ristiriita, kyseinen pankki ilmoittaa asiasta lähettävälle pankille. Se ilmoittaa kuluttajalle tästä ristiriidasta, ja maksutapahtuma keskeytetään.

—	varmistaa, että kun ristiriita havaitaan ja kuluttaja kuitenkin päättää vahvistaa pikamaksun, kuluttajalle on täysin selvää, että jos hän ei ole ilmoittanut oikeaa edunsaajaa, lähettävä pankki ei ole enää vastuussa, jos maksunsaaja ei olekaan oikea.

—

ehdottaa kohdennettuja toimenpiteitä petosten torjunnan parantamiseksi, koska IBAN-tilinumero vaikuttaa ainoastaan APP-maksuihin (authorised push payments). Tämä voidaan sovittaa yhteen – myös SEPA-pikatilisiirtojärjestelmää hallinnoivan – Euroopan maksuneuvoston perustaman maksupyyntöjärjestelmän kehittämisen kanssa.

5. Seuraamukset

5.1

Maksupalveluntarjoajat hylkäävät perusteettomasti erittäin suuren osan rajatylittävistä euromääräisistä maksuista seuraamusten soveltamisen tarkistamiseen liittyvien ongelmien vuoksi. Seuraamusten täytäntöönpanosta vastaavat viranomaiset antavat maksupalveluntarjoajille tietoja yrityksistä, joihin kohdistetaan seuraamuksia määräysvallan tai omistuksen perusteella. Valitettavasti eri maiden viranomaiset tulkitsevat usein eri tavoin omistajuuden vaihtumisen kriteereitä tai syitä ja niillä on erilaisia näkemyksiä seuraamusten soveltamisesta tällaisiin yrityksiin. Tämän johdosta yritykselle saatetaan määrätä seuraamuksia tietyssä maassa mutta toisessa ei. Sen vuoksi olisi tärkeää

sisällyttää asetukseen EU:n lainsäädännön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi selkeitä säännöksiä siitä,

—	miten useissa maissa toimivien maksupalveluntarjoajien olisi arvioitava tällaisia tilanteita ja mihin toimiin niiden olisi ryhdyttävä

—	miten tällaisia tietoja jaetaan EU:n sisällä

—	miten vahingonkorvauskysymystä käsitellään tällaisissa tapauksissa.

b)	laatia asetuksen selittävä osa yksityiskohtaisesti niin, että siinä esitetään EU:n yleinen kanta ja tulkinta tavaroihin ja palveluihin sovellettavista seuraamuksista, esimerkiksi tiettyjen tavaroiden tuontiin, vientiin, kuljetukseen, kieltoon jne. liittyvistä seuraamuksista.

5.2

—	Laaditaan sisäisiä seurantaluetteloita, joihin lähtökohtaisesti sisältyisivät seuraamusrikkomuksiin osalliset tai seuraamusriskeihin liittyvät tahot, kaksikäyttötuotteet jne.

—	Käytetään luetteloa, jonka kansallinen toimivaltainen viranomainen on toimittanut rahanpesun torjuntaa koskevan EU:n lainsäädännön mukaisesti.

5.3

Euroopan unionin ja EU:n ulkopuolisten maiden tulkinnat seuraamuksista voivat olla erilaisia. Sisä- ja ulkopoliittisten linjausten noudattamiseksi ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot velvoitetaan varmistamaan, että valvontaviranomaiset asettavat välittömästi valvonnassaan olevien maksupalveluntarjoajien saataville sellaiset tiedot henkilöistä tai yhteisöistä, jotka on laadittu liittyen EU:n rajoittaviin toimenpiteisiin, jotka on hyväksytty neuvoston asetuksilla SEUT-sopimuksen 215 artiklan nojalla. Näiden tietojen tulisi muodostaa virallinen luettelo niistä henkilöistä tai yhteisöistä, joihin kohdistetaan EU:n seuraamuksia (rajoittavia toimenpiteitä). Kansallisen toimivaltaisen viranomaisen tulisi toimittaa tämä luettelo rahanpesun torjuntaa koskevan EU:n lainsäädännön mukaisesti.

Bryssel 22. helmikuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG

(1) EUVL C 220, 9.6.2021, s. 72.

(2) EUVL C 341, 24.8.2021, s. 41.

(3) Maksupalveluntarjoaja on direktiivin (EU) 2015/2366 (toinen maksupalveludirektiivi) liitteessä I määritelty maksupalvelujen tarjoaja, kuten luottolaitos, maksulaitos tai sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitos.

(4) EUVL L 166, 11.6.1998, s. 45.

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 260/2012, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012 , euromääräisiä tilisiirtoja ja suoraveloituksia koskevista teknisistä ja liiketoimintaa koskevista vaatimuksista sekä asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta (EUVL L 94, 30.3.2012, s. 22).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2366, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 2002/65/EY, 2009/110/EY ja 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/64/EY kumoamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 35).

(7) COM(2020) 592 final, 24. syyskuuta 2020.

(8) COM(2021) 32 final, 19. tammikuuta 2021.

(9) COM(2021) 645 final, 19. lokakuuta 2021.

(10) EUVL C 220, 9.6.2021, s. 72.

(11) EUVL C 341, 24.8.2021, s. 41.

(12) https://www.europeanpaymentscouncil.eu/what-we-do/sepa-instant-credit-transfer