Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi eurooppalainen innovaatio-ohjelma”

(COM(2022) 332 final)

(2023/C 100/13)

Esittelijä:	Maurizio MENSI
Yhteisesittelijä:	Christophe LEFÈVRE

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 27.10.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	sisämarkkinat, tuotanto ja kulutus
Hyväksyminen jaostossa	10.11.2022
Hyväksyminen täysistunnossa	14.12.2022
Täysistunnon numero	574
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	177/0/0

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti komission ehdottamaan eurooppalaiseen innovaatio-ohjelmaan ja on erityisen tyytyväinen ohjelman kaksitahoiseen tavoitteeseen edistää yhtäältä EU:n kilpailukykyä ja toisaalta unionin kansalaisten hyvinvointia.

1.2

ETSK on ilahtunut myös siitä, että komissio painottaa tarvetta kuroa umpeen scale-up-yrityksiin ja syväteknologiaan liittyvä takamatka, joka EU:lla on verrattuna kolmansiin maihin, joissa on enemmän teknologia-alan kasvuyrityksiä. ETSK kehottaa komissiota kiinnittämään enemmän huomiota yritysten – etenkin pk- ja start-up-yritysten – sekä niiden vetämien innovaatioverkostojen rooliin vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamisessa.

1.3

ETSK pitää viiteen lippulaiva-alaan perustuvaa ehdotuksen rakennetta hyvänä. Lisäksi on luotava välineitä saavutettujen tulosten todentamista ja seurantaa varten.

1.4

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen perustaa julkisiin palveluihin keskittyvä innovaatiomyönteisen sääntelyn asiantuntijaryhmä ja katsoo, että ETSK:lla tulee olla ryhmässä täysivaltainen edustaja.

1.5

ETSK korostaa, että on tärkeää rahoittaa kokeilu- ja testausinfrastruktuuria start-up-yritysten auttamiseksi sekä laboratorioiden ja kaupallisten sovellusten välisen kuilun umpeen kuromiseksi. Komitea pitääkin myönteisenä, että valtiontukia koskevan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tarkistusluonnokseen on lisätty uutena käsitteenä ”testaus- ja kokeiluinfrastruktuurit”.

1.6

ETSK suhtautuu myönteisesti myös julkisia hankintoja koskevaan aloitteeseen ja kehottaa varmistamaan tässä yhteydessä, että innovatiivisiin hankintoihin osallistuu ainakin yksi start-up-yritys.

1.7

ETSK korostaa, että tutkimuksen jatkuvan kehityksen varmistamiseksi on tärkeää soveltaa start-up-yritysten keksintöihin vankkaa teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmää.

1.8

ETSK kehottaa komissiota edistämään investointien alueidenvälisyyttä ja huolehtimaan siitä, että mukana on innovatiivisuudeltaan erilaisia alueita.

1.9

ETSK painottaa, että julkista tukea olisi ohjattava myös korkea-asteen koulutuksen ja innovaatiolaboratorioiden hyväksi. Komitea ehdottaakin, että komissio pyrkii innovaatiotavoitteisiin pilottitoimijoiksi nimettävien tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen avulla.

1.10

ETSK on tyytyväinen myös siihen, että komissio tukee jäsenvaltioita rajatylittävien Euroopan yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämisessä. Komitea ehdottaa näin ollen, että rahoitusta tarjotaan sekä tutkimustoimintaan että tutkijoiden ammatilliseen kehitykseen ja että julkista tukea saaneiden tutkimusten tulokset ovat innovoijien käytettävissä jatkokehittämistä varten, mahdollisesti Innospace-alustan kautta.

1.11

ETSK pitää myönteisenä, että on julkaistu ohjeasiakirja, joka auttaa asianomaisia viranomaisia valitsemaan sopivimman EU:n toimintapoliittisen ohjelman, ja korostaa ohjelmien laaja-alaisen täytäntöönpanon merkitystä.

1.12

ETSK kannattaa ajatusta, että tutkitaan mahdollisuuksia kehittää suotuisampi verokohtelu osakeoptioille ja verojärjestely maasta toiseen liikkuvia osaajia varten. Komitea kehottaa komissiota koordinoimaan osaajien tukemiseen tähtääviä kansallisia aloitteita.

1.13

ETSK on hyvillään komission aikeesta kehittää yhä luotettavampia ja vertailukelpoisempia tietokantoja ja yhteinen tietojen luokitusjärjestelmä kaikkien tasojen päätöksenteon tueksi sekä sen kaavailuista levittää parhaita käytäntöjä järjestelmällisesti Euroopan innovaationeuvoston foorumin kautta.

1.14

ETSK suhtautuu myönteisesti myös komission aikomukseen jakaa parhaita käytäntöjä ja laatia hallintoviranomaisille ohjeita niiden soveltamisesta, jotta sääntelystä tulisi yhtenäisempää jäsenvaltioiden välillä.

2. Taustaa

2.1

Uuden eurooppalaisen innovaatio-ohjelman tavoitteena on nostaa EU syväteknologian innovaatioiden ja start-up-yritysten uuden aallon harjalle toteuttamalla seuraavia toimia:

—	Parannetaan eurooppalaisten start-up- ja scale-up-yritysten rahoituksensaantia.

—	Parannetaan innovoijien mahdollisuuksia testata uusia ideoita sääntelyn testiympäristöissä.

—	Edistetään ”alueellisten innovaatiolaaksojen” luomista, myös kehityksessä jälkeen jääneillä alueilla.

—	Houkutellaan osaajia Eurooppaan ja pyritään siihen, että he pysyvät Euroopassa.

—	Parannetaan toimintapoliittista kehystä selkeyttämällä terminologiaa, indikaattoreita ja data-aineistoja sekä tukemalla jäsenvaltioiden politiikkaa.

2.2

Uusi eurooppalainen innovaatio-ohjelma sisältää 25 erityistoimea seuraaviin aiheisiin keskittyvillä viidellä lippulaiva-alalla:

—	scale-up-yritysten rahoittaminen yhteisösijoittajien ja muiden yksityisten sijoittajien investoinneilla

—	innovoinnin helpottaminen tukemalla sitä kokeilujärjestelyjen ja julkisten hankintojen avulla

—

innovoinnin nopeuttaminen ja vahvistaminen Euroopan ekosysteemeissä kaikkialla EU:ssa puuttumalla maiden ja alueiden välisiin eroihin alueellisten innovaatiolaaksojen perustamisen ja yhteenliittämisen edistämiseksi ja jäsenvaltioiden auttamiseksi suuntaamaan vähintään 10 miljardia euroa EU:n painopisteisiin liittyvään innovointiin aluetasolla

—	syväteknologian osaajien vaaliminen, houkutteleminen ja heidän pysyvyytensä varmistaminen, jotta voidaan taata, että unionissa kehittyy ja on tarjolla ehdottoman tärkeän syväteknologian osaajia

—	poliittisen päätöksenteon välineiden parantaminen, joka on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan kehittää ja käyttää luotettavia ja vertailukelpoisia data-aineistoja ja yhteisiä määritelmiä (start-up- ja scale-up-yritykset) päätöksenteon tukemiseksi kaikilla tasoilla kaikkialla EU:ssa.

3. Yleistä

3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission laatimaan eurooppalaiseen innovaatio-ohjelmaan ja on erityisen tyytyväinen ohjelman kaksitahoiseen tavoitteeseen edistää yhtäältä EU:n kilpailukykyä ja toisaalta unionin kansalaisten hyvinvointia.

3.2

ETSK arvostaa tässä yhteydessä sitä, että komission suunnitelman yleistavoitteena on kuroa umpeen jäsenvaltioiden välillä ja Euroopan alueiden välillä edelleen vallitsevia innovaatiokuiluja, jotka saattavat haitata sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta.

3.3

ETSK katsoo, että kaikkien Euroopan kansalaisten olisi voitava hyötyä digitalisaatiosta riippumatta siitä, missä he asuvat. Digitaalisen vallankumouksen yhteydessä pitäisi korjata teollisen vallankumouksen aikana ilmenneet puutteet, joista kärsitään yhä edelleen ja jotka ovat kärjistyneet eräissä EU:hun rautaesiripun romahtamisen jälkeen liittyneissä jäsenvaltioissa.

3.4

Tämä on entistä tärkeämpää nyt, sillä kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden on oltava riippumattomia kolmansista maista, jotka – kuten Ukrainan sota, vallitseva energiakriisi ja sirupula osoittavat – eivät ole aina luotettavia ja jotka joka tapauksessa eivät ole sitoutuneet eurooppalaisiin perusarvoihin.

3.5

ETSK on ilahtunut myös siitä, että komissio painottaa tarvetta kuroa umpeen scale-up-yrityksiin ja syväteknologiaan liittyvä takamatka verrattuna kolmansiin maihin, joissa on enemmän teknologia-alan kasvuyrityksiä. Komitea kehottaa komissiota lisäksi kiinnittämään enemmän huomiota yritysten – etenkin pk- ja start-up-yritysten – sekä niiden vetämien innovaatioverkostojen rooliin vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamisessa ja edistämään niiden kilpailukykyä (1). On myös tärkeää edistää aloitteita, joissa pyritään tekemään perinteisistäkin yrityksistä innovatiivisia.

3.6

ETSK katsoo, että syvempi ja yhdenmukaisempi digitalisaatio voisi käynnistää hyvän kehän: parantaa kansalaisten hyvinvointia, edistää kestävyystavoitteiden saavuttamista, vahvistaa EU:n taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vähentää teollista ja taloudellista riippuvuutta kolmansista maista, jotka eivät noudata samoja arvoja.

3.7

Kaikista edellä mainituista syistä ETSK kannattaa varauksetta komission aloitetta ja on tyytyväinen sen sisältöön.

3.8

ETSK pitää myös viiteen lippulaiva-alaan perustuvaa ehdotuksen rakennetta hyvänä. Olisi luotava välineitä saavutettujen tulosten säännöllistä todentamista ja seurantaa varten, jotta voidaan tarvittaessa määritellä korjaus- ja parannustoimenpiteitä.

3.9

4. Lippulaiva-ala: Syväteknologiaan keskittyvien scale-up-yritysten rahoittaminen

4.1

ETSK on erittäin tyytyväinen kaikkiin ehdotettuihin toimenpiteisiin, joilla pyritään alentamaan uuden pääoman kuluja kaikkialla EU:ssa. Niihin kuuluvat mahdollisuus käyttää teollis- ja tekijänoikeuksia vakuutena ja ehdotus yritysten listautumista koskevan uuden säädöksen antamisesta tietyntyyppisten yritysten listautumisvaatimusten yksinkertaistamiseksi ja helpottamiseksi sekä listautumisen yhteydessä että sen jälkeen. Tavoitteena on vähentää kustannuksia ja lisätä liikkeeseenlaskijoiden oikeusvarmuutta sekä tarjota sijoittajansuojaa ja turvata markkinoiden eheys.

4.2

ETSK toteaa, että EU tarvitsee teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmän, jossa avoin tiede ja henkisen omaisuuden suoja ovat asianmukaisessa tasapainossa. Monet start-up-yritykset omistavat (tai käyttävät) essentiaalipatentteja (standard essential patent, SEP). Olisi vältettävä asettamasta ainakaan pk-yrityksille oikeudellisia velvoitteita sellaisten essentiaalipatenttien olennaisuuden todentamisesta, jotka ne aikovat lisensoida. Tällainen velvoite voisi haitata innovointia, sillä se saattaa venyttää neuvotteluja ja synnyttää riitoja vaiheessa, jossa lisenssitulojen saamisesta ei ole vielä varmuutta.

4.3

ETSK pitää myönteisenä, että naisiin kiinnitetään erityistä huomiota ja että naisista ja vähemmän edustetuista ryhmistä aiotaan kerätä tietoja, jotta voidaan kehittää kohdennettuja politiikkoja myös start-up-yrityksissä esiintyvien sukupuolikuilujen ja muiden erojen umpeen kuromiseksi. Naisten työllisyyden edistäminen innovoinnin alalla on keskeistä EU:n kilpailukyvyn varmistamiseksi, ja sukupuolten ja vähemmän edustettujen ryhmien osuutta koskevan indeksin laatiminen on hyödyllistä tiedon lisäämiseksi, jotta näihin kysymyksiin liittyvät ongelmat voidaan ratkaista.

4.4

ETSK korostaa, että myös vakiintuneiden pk- ja midcap-yritysten tulee innovoida, jotta vihreä ja digitaalinen siirtymä saadaan toteutettua. Innovaatio-ohjelmaan olisikin sisällytettävä toimenpiteitä, joilla autetaan tällaisia yrityksiä innovoimaan ja edistetään niiden kilpailukykyä. Yleisemmällä tasolla on tärkeää luoda ekosysteemi, jossa perinteisetkin yritykset voivat kehittyä innovatiivisiksi.

4.5

Koska – kuten komissio toteaa – pankkituotteet ovat yritysten pääasiallinen rahoituksen lähde, ETSK korostaa julkisista varoista rahoitettujen takausten merkitystä ja kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta noudattaa tälläkin alalla samaa toimintalinjaa kuin covid-19-pandemian ja Ukrainan sodan johdosta käyttöön otetuissa tilapäisissä puitteissa. Julkiset takaukset voivat nimittäin houkutella vähäriskisyyttä arvostavia pitkäaikaissijoittajia (kuten eläkerahastoja ja valtiollisia sijoitusrahastoja), joiden tarjoamaa rahoitusta ei vielä hyödynnetä Euroopassa riittävästi.

4.6

ETSK kehottaa komissiota asettamaan tämän lippulaiva-alan toimissa etusijalle rajatylittävät tutkimuslaboratoriot ja eri korkeakoulujen spin-off-yritykset. Laaja korkeakoulujen välinen yhteistyö voi vauhdittaa innovointia ja johtaa käytännön sovelluksiin, kun sovelletaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa, joka vaikuttaa sopivimmalta pyrittäessä edistämään luovuutta.

4.7

ETSK kehottaa komissiota myös keskittämään EU:n tuen tietyille aloille (esim. sirut ja uusiutuvat energialähteet), jotta voidaan edistää soveltavaa tutkimusta siellä, missä sitä todella tarvitaan unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.8

ETSK kehottaa komissiota harkitsemaan oman pääoman kustannusten alentamisen ja verojärjestelmien yhdenmukaistamisen lisäksi erityisen EU-tason scale-up-rahoituksen tarjoamista tiettyjen strategisten start-up-yritysten kasvun tukemiseksi. Tämä voi myös vähentää houkutusta tulla ostetuksi pois markkinoilta tai siirtää toiminta ulkomaille, koska perustajat voisivat kehittää yrityksiään myymättä niitä tai siirtämättä niitä muualle.

4.9

ETSK kehottaa komissiota harkitsemaan eurooppalaisen verkossa toimivan markkinapaikan luomista start-up-yrityksille, jotta ne voivat olla yhteydessä mahdollisiin sijoittajiin EU:n laajuisesti. Tällainen markkinapaikka voisi ratkaista ongelmat, joita varsinkin pienempien jäsenvaltioiden start-up-yrityksillä saattaa olla, kun ne yrittävät löytää paikallisia sijoittajia ja saada nopeasti käyttöönsä merkittäviä määriä käteisvaroja.

4.10

ETSK korostaa teknologiainfrastruktuurin merkitystä syväteknologiaan keskittyvien start-up-yritysten laajentumiselle. Infrastruktuurin saatavuuden edistämiseen ja helpottamiseen olisikin panostettava entistä enemmän. Voitaisiin edellyttää, että julkisrahoitteista infrastruktuuria ja dataa on voitava käyttää vapaasti ja syrjimättömästi.

5. Lippulaiva-ala: Kokeilujärjestelyjen ja julkisten hankintojen avulla toteutettavat syväteknologian innovaatiot

5.1

ETSK suhtautuu myönteisesti ohjeasiakirjan julkaisemiseen sääntelyn testiympäristöistä, koealustoista ja elävistä laboratorioista, joiden avulla voidaan edistää kokeilujen toteuttamista EU:ssa, sekä parhaiden käytäntöjen levittämiseen kaikille jäsenvaltioille toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi.

5.2

ETSK on tyytyväinen myös siihen, että tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan myönnettävää valtiontukea koskeviin puitteisiin sisällytetään uusi sääntö, jonka ansiosta jäsenvaltiot voivat rahoittaa yhä useampia testaus- ja kokeiluinfrastruktuureja. ETSK ehdottaa tässä yhteydessä, että sallitulle kansalliselle julkiselle rahoitukselle asetetaan yläraja, jotta pienemmät tai köyhemmät jäsenvaltiot eivät joutuisi heikompaan asemaan, tai että vaihtoehtoisesti annetaan kohdennettua ja täydentävää EU-rahoitusta niille jäsenvaltioille, jotka eivät pysty kilpailemaan muiden kanssa valtiontuissa. Komitea kehottaa myös julkaisemaan EU-tason suuntaviivat, joilla yhdenmukaistetaan kansallisia tulkintoja siltä osin kuin ne saattavat poiketa toisistaan.

5.3

ETSK korostaa, että on tärkeää rahoittaa kokeilu- ja testausinfrastruktuuria start-up-yritysten auttamiseksi kehittämään teknologioitaan sekä laboratorioiden ja kaupallisten sovellusten välisen kuilun umpeen kuromiseksi. Komitea pitääkin myönteisenä, että valtiontukia koskevan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tarkistusluonnokseen on lisätty uutena käsitteenä ”testaus- ja kokeiluinfrastruktuurit”. Erityisen tärkeää olisi erottaa testaus- ja kokeiluinfrastruktuurien käsite yleisesti teknologiainfrastruktuureiksi kutsutuista perusrakenteista. Tällaisia infrastruktuureja erottava osatekijä voisi olla pääasiallisesti taloudellinen käyttötarkoitus. Lisäksi olisi yhdenmukaistettava sekä testaus- ja kokeiluinfrastruktuuria että teknologiainfrastruktuuria koskevat ilmoituskynnysarvot 21 miljoonaan euroon ja luotava sellaisia yrityksiä suosiva järjestelmä, jotka osallistuvat vähintään 5 prosentin osuudella testaus- ja kokeiluinfrastruktuurin investointikustannuksiin.

5.4

ETSK suhtautuu myönteisesti myös julkisia hankintoja koskevaan aloitteeseen. Komitea kehottaa harkitsemaan tässä yhteydessä mahdollisuutta ottaa käyttöön mekanismi, jolla varmistetaan ainakin yhden start-up-yrityksen osallistuminen innovatiivisiin hankintoihin.

5.5

ETSK korostaa, että tutkimuksen jatkuvan kehityksen varmistamiseksi on tärkeää soveltaa start-up-yritysten keksintöihin vankkaa teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmää. Jos liikekumppanit vaativat yksinoikeutta tieteellisiin tuloksiin varhaisessa vaiheessa (mikä edellyttää yksinoikeutta tieteellisten laboratorioiden tukemiseen ja yhteistyöhön niiden kanssa), vaarana on, etteivät tieteelliset laboratoriot kehittele tällaisia tuloksia pidemmälle, koska ne eivät ole enää taloudellisesti kiinnostavia.

6. Lippulaiva-ala: Innovoinnin nopeuttaminen ja vahvistaminen Euroopan innovaatioekosysteemeissä kaikkialla EU:ssa ja innovaatiokuilujen poistaminen

6.1

ETSK kehottaa komissiota edistämään investointien alueidenvälisyyttä ja pitää erityisen ilahduttavana, että tarkoituksena on asettaa etusijalle muutamia EU:n keskeisiin prioriteetteihin (kuten kestävyyteen) liittyviä alueidenvälisiä innovaatiohankkeita ja osallistaa niihin innovatiivisuudeltaan erilaisia alueita.

6.2

ETSK korostaa, että innovointi perustuu koko tutkimus- ja tuotekehitysketjuun. Se ulottuu uteliaisuuteen perustuvasta tutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen ja kehittämiseen sekä koulutukseen ja on riippuvainen valmiuksista ja resursseista, joita poliittisessa, kulttuurisessa ja sosioekonomisessa järjestelmässä on tarjolla innovaatioiden käyttöönottoon. ETSK painottaa tässä yhteydessä, että systemaattisen innovoinnin varmistamiseksi ja uusien sovellusideoiden kehittämiseksi julkista tukea olisi ohjattava myös korkea-asteen koulutuksen – mukaan lukien ammatillinen koulutus, joka on keskeistä innovoinnin vauhdittamiseksi – ja innovaatiolaboratorioiden hyväksi eikä ainoastaan sellaisiin hankkeisiin, jotka ovat jo saavuttaneet kaupallistamisvaiheen. Komissio voi pyrkiä tähän tavoitteeseen pilottitoimijoiksi nimettävien korkeakoulujen avulla.

6.3

ETSK pitää niin ikään myönteisenä, että komissio tukee jäsenvaltioita rajatylittävien Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden kehittämisessä, ja korostaa, että on tärkeää tukea myös tutkimusvaihetta, sillä innovointi on paikallinen prosessi, jota olisi edistettävä alusta alkaen suunnaten toimet alhaalta ylöspäin. Tähän kehotetaan myös Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä loppuraportissa (ehdotukset 12 ja 35). Olisi siis rahoitettava sekä tutkimustoimintaa että tutkijoiden ammatillista kehitystä, ja julkista tukea saaneiden tutkimusten tulosten olisi oltava innovoijien käytettävissä jatkokehittämistä varten, mahdollisesti Innospace-alustan kautta.

6.4

ETSK pitää myönteisenä, että on julkaistu ohjeasiakirja, joka auttaa asianomaisia viranomaisia valitsemaan sopivimman EU:n toimintapoliittisen ohjelman. Komitea korostaa myös sen merkitystä, ettei ohjelmia suunnitella lokeroidusti vaan että niiden täydentävyys otetaan huomioon ja niitä sovelletaan laaja-alaisesti, mikäli mahdollista.

7. Lippulaiva-ala: Syväteknologian osaajien vaaliminen, houkutteleminen ja heidän pysyvyytensä varmistaminen

7.1

ETSK suhtautuu myönteisesti tähän aloitteeseen, jonka puitteissa pyritään lisäämään mahdollisuuksia ja saattamaan yhteen työnantajia ja osaajia kaikkialta Euroopasta.

7.2

ETSK kannattaa erityisesti ajatusta osakeoptioiden suotuisamman verokohtelun mahdollisuuksien arvioimisesta Euroopan unionissa.

7.3

ETSK kehottaa komissiota ottamaan huomioon maasta toiseen liikkuvien osaajien verotustilanteen, jotta se ei rajoittaisi tällaisten henkilöiden vapaata liikkuvuutta.

7.4

ETSK kehottaa komissiota koordinoimaan osaajien tukemiseen tähtääviä kansallisia aloitteita.

8. Lippulaiva-ala: Poliittisen päätöksenteon välineiden parantaminen

8.1

ETSK on hyvillään komission aikeesta kehittää yhä luotettavampia ja vertailukelpoisempia tietokantoja ja yhteinen tietojen luokitusjärjestelmä sekä sen kaavailuista levittää parhaita käytäntöjä järjestelmällisesti Euroopan innovaationeuvoston foorumin kautta.

8.2

ETSK suhtautuu myönteisesti myös komission aikomukseen jakaa parhaita käytäntöjä, jotta voidaan kerätä hyviä esimerkkejä sääntelyn testiympäristöistä ja joustavista oikeudellisista kehyksistä eri puolilta EU:ta ja laatia hallintoviranomaisille ohjeita niiden käytöstä. ETSK kannustaa komissiota hyödyntämään näitä välineitä sääntelyn yhtenäistämiseksi ja jäsenvaltioiden välisten erojen tasoittamiseksi.

Bryssel 14. joulukuuta 2022.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG

(1) Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Digitaali-innovointikeskittymät ja pk-yritykset” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 75, 28.2.2023, s. 82).