5.8.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 313/25


Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 97 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun, erään viinialan nimityksen eritelmään tehtävän unionin muutoksen hyväksymistä koskevan hakemuksen julkaiseminen

(2021/C 313/08)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) 98 artiklassa tarkoitetulla tavalla kahden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

HAKEMUS TUOTE-ERITELMÄÄN TEHTÄVÄÄ UNIONIN MUUTOSTA VARTEN

”SOAVE”

PDO-IT-A0472-AM04

Hakemuksen jättöpäivä: 21. maaliskuuta 2019

1.   Hakija ja oikeutettu etu

Consorzio Tutela Vini Soave e Recioto di Soave

Associazione di produttori della DOP Soave

2.   Tuote-eritelmän kohta, jota / kohdat, joita muutos koskee

Tuotteen nimi

Rypäletuotteiden luokat

Yhteys

Kaupan pitämisen rajoitukset

3.   Muutoksen kuvaus ja perustelut

Säännökset, jotka koskevat pullotusta rajatulla maantieteellisellä alueella

Eritelmän kohta, jota / kohdat, joita muutos koskee

5 artiklan 1 kohta

Kuvaus ja perustelut

Muutetaan säännöksiä, jotka koskevat pullotusta rajatulla tuotantoalueella.

Tällä tarkistuksella SAN-viinin Soave tuottajat haluavat korjata alkuperäisessä tuote-eritelmässä olevan puutteen, joka johtuu siitä, että vuonna 1968, jolloin alkuperäinen tuote-eritelmä on hyväksytty, kansallisissa tai EU:n alkuperänimityksiä koskevissa yleisissä säännöissä määrättiin, että viini on pullotettava ja pakattava rajatulla maantieteellisellä alueella. Tämä yleinen sääntö otettiin käyttöön yhteisöjen tuomioistuimen 16. toukokuuta 2000 asiassa C-388/95 antaman tuomion jälkeen.

Muutoksen tarkoituksena on säilyttää SAN-merkinnän saaneiden Soave-viinien laatu, taata niiden alkuperä ja varmistaa, että tarkastukset ovat tehokkaita ja oikea-aikaisia.

On havaittu, että Soave-viinin laatu voi vaarantua, kun sitä kuljetetaan ja pullotetaan viljelyalueen ulkopuolella, koska tällöin viini voi altistua hapetus-pelkistysreaktioille, äkillisille lämpötilanmuutoksille ja mikrobiologiselle saastumiselle, ja erityisesti nämä ilmiöt voivat vaikuttaa kielteisesti viinin fysikaalis-kemiallisiin ominaisuuksiin (kuten vähimmäishappopitoisuuteen ja sokerittoman uutoksen vähimmäismäärään) ja aistinvaraisiin ominaisuuksiin (väriin, aromiin ja makuun).

Mitä kauemmas viini kuljetetaan, sitä suuremmat laaturiskit ovat. Kun viinierät pullotetaan viljelyalueella, niitä ei tarvitse kuljettaa lainkaan tai niitä kuljetetaan vain lyhyitä matkoja, ja näin ollen tuotteen ominaisuudet ja laatu säilyvät varmemmin.

Lisäksi, koska Soave SAN viinin tuottajilla on vuosien kokemus ja teknis-tieteellinen tietämys viinin erityisominaisuuksista, tuotantoalueella tapahtuvan pullotuksen yhteydessä käytetään parhaita teknisiä varotoimenpiteitä, joiden avulla varmistetaan, että eritelmän kattamien viinien kaikki fyysiset, kemialliset ja aistinvaraiset ominaisuudet säilyvät.

Näiden syiden lisäksi tuotantoalueella tapahtuvan pullotuksen avulla halutaan varmistaa, että toimivaltainen elin pystyy valvomaan viinintuotantoa mahdollisimman tehokkaasti ja että valvonnan kustannukset ovat mahdollisimman pienet. Viljelyalueen ulkopuolella näiden edellytysten täyttymistä ei voida varmistaa yhtä hyvin kuin viljelyalueella.

Valvontaelin, joka tarkastaa vuosittain, että eritelmän säännöksiä on noudatettu, pystyy tarkastussuunnitelmansa mukaisesti tarkastamaan kaikki tuotantoalueella toimivat yritykset nopeasti siinä vaiheessa, kun Soave-viini pullotetaan.

Tavoitteena on varmistaa järjestelmällisesti, että vain ne Soave-viinierät pullotetaan, jotka ovat läpäisseet todistetusti valvontaelimen suorittamat fysikaalis-kemialliset ja aistinvaraiset testit. Tarkastusten tarkoituksena on antaa kuluttajille vahvat takeet siitä, että viini on aitoa Soave-viiniä. Kun viini pullotetaan viljelyalueella, tarkastukset voidaan toteuttaa tehokkaasti ja niistä myös koituu tuottajille vähemmän kustannuksia.

Muutos koskee yhtenäisen asiakirjan 1.9 kohtaa.

YHTENÄINEN ASIAKIRJA

1.   Tuotteen nimi

Soave

2.   Maantieteellisen merkinnän tyyppi

SAN – Suojattu alkuperänimitys

3.   Rypäletuotteiden luokat

1.

Viini

5.

Laatukuohuviini

4.   Viinin/viinien kuvaus

Soave (johon kuuluvat Soave Classico ja Soave Colli Scaligeri)

Väri: oljenkeltainen, mahdollisesti vihertävä;

Aromi: luonteenomaisesti intensiivinen ja mieto;

Maku: kuiva, keskitäyteläinen ja harmoninen, hieman karvas;

kokonaisalkoholipitoisuus vähintään: Soave 10,5 til-%; Soave Classico ja Soave Colli Scaligeri 11,0 til-%;

Sokeriton uutos vähintään: Soave 15,0 g/l; Soave Classico ja Soave Colli Scaligeri 16,0 g/l;

Kaikki analyyttiset parametrit, joita ei esitetä seuraavassa taulukossa, ovat kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaiset.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til.-%)

 

Vähimmäishappopitoisuus

4,5 g/l viinihappona ilmaistuna

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

 

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

Soave Spumante (johon kuuluvat Soave Spumante Classico ja Soave Spumante Colli Scaligeri)

Vaahto: hienojakoinen ja pitkäkestoinen;

Väri: oljenkeltainen, mahdollisesti kirkkaan vihertävä;

Aromi: luonteenomaisesti intensiivinen ja mieto;

Maku: keskitäyteläinen, harmoninen, hieman karvas luokissa extra brut, brut, extra dry ja dry;

kokonaisalkoholipitoisuus vähintään: 11 til-%.

Sokeriton uutos vähintään: 15,0 g/l.

Kaikki analyyttiset parametrit, joita ei esitetä seuraavassa taulukossa, ovat kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaiset.

Yleiset analyyttiset ominaisuudet

Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%)

 

Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til.-%)

 

Vähimmäishappopitoisuus

5,0 g/l viinihappona ilmaistuna

Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra)

 

Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (mg/litra)

 

5.   Viininvalmistusmenetelmät

a.   Erityiset viininvalmistusmenetelmät

Italialainen kuohuviinin valmistusmenetelmä (autoklaavi) tai klassinen menetelmä

Erityinen viininvalmistusmenetelmä

Luonnollinen uudelleenkäyminen autoklaaveissa Charmat- tai Martinott-menetelmällä tai klassinen menetelmä (jälkikäyminen pullossa) kuohuviinien tuotantoa koskevien voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

b.   Enimmäistuotokset

Soave, Soave Spumante

15 000 kg rypäleitä hehtaaria kohden;

Soave Classico, myös Spumante; Soave Colli Scaligeri, myös Spumante

14 000 kg rypäleitä hehtaaria kohden

6.   Rajattu maantieteellinen alue

A)

Tarkistetun alkuperänimityksen ”Soave” tuotantoon tarkoitettujen rypäleiden on oltava tuotettu alueella, joka kattaa kokonaan tai osittain seuraavat kunnat: Soave, Monteforte d’Alpone, San Martino Buon Albergo, Mezzane di Sotto, Roncà, Montecchia di Crosara, San Giovanni Ilarione, San Bonifacio, Cazzano di Tramigna, Colognola ai Colli, Caldiero, Illasi ja Lavagno. Kunnat sijaitsevat Veronan maakunnassa.

Alueen rajat kulkevat seuraavasti:

Etelässä, alueen länsipuolella, raja lähtee San Martino Buon Albergon taajamasta ja kulkee valtatien nro 11 mukaisesti S. Pietroon. Tästä raja kääntyy etelään Caldieroon johtavalle tielle ja etenee sen jälkeen Roccan ja Gazzon kukkuloilla 40 metrin korkeudessa, josta se palaa valtatielle nro 11. Tämän jälkeen raja kulkee pitkin maantietä, joka ylittää Milanon ja Venetsian välisen rautatien. Sieltä raja kulkee valtatien nro 11 mukaisesti Alpone-joen ylittävälle sillalle, joka sijaitsee San Bonifacion sokeritehtaan lähellä. Sieltä raja etenee San Lorenzon läpi kulkevan tien mukaisesti, kunnes liittyy Serenissima-moottoritiehen, joka rajaa alueen San Bonifacion kunnassa Vicenzan maakunnan rajalle saakka. Raja kulkee Vicenzan maakunnan rajan mukaisesti Monteforten, Roncàn ja San Giovanni Ilarionen kuntien alueella maakunnan rajan ylittävälle tielle, joka sijaitsee Monte Madarosan eteläpuolella. Raja etenee tämän tien mukaisesti San Giovanni Ilarionen suuntaan kulkien Derutin, Lovatin, Paludin ja Rossettin läpi aina San Giovanni Ilarionen taajamaan saakka. Sieltä raja etenee Cereghin, Fornacen ja Tessarin läpi kulkevan tien mukaisesti 250 metrin korkeudessa ja sen jälkeen Vaio Munia pitkin Soejoon. Tämän jälkeen raja etenee kohtaan, jossa Tregnagon, San Giovanni Ilarionen ja Cazzanon kuntien rajat kohtaavat. Tästä kohdasta raja kulkee Cazzanon kunnan rajan mukaisesti Soraigheen saakka. Sieltä raja seuraa M. Bastian rinteiden alapuolella kulkevaa tietä, ensin pohjoiseen ja sitten itään C. Andreanin alapuolella. Sen jälkeen raja etenee Montecchia di Crosaran läpi kulkevan tien mukaisesti Rio Albon vuoripurolle saakka. Sen jälkeen raja siirtyy Tolottista lähtevälle tielle, kääntyy etelään 300 metrin korkeuteen ja kulkee C. Brustolonin alapuolella. Sen jälkeen raja liittyy Damiin johtavaan tiehen 326 metrin korkeudessa. Raja nousee 418 metrin korkeuteen kohtaan, jossa Soaven, Cazzanon ja Montecchian rajat kohtaavat. Sieltä se kulkee Cazzanon ja Montecchian välistä rajaa pohjoiseen 100 metriä. Tämän jälkeen raja jatkaa reitillä, joka etenee länteen C. Fontana Foraan saakka. Sieltä se kulkee etelään Pissolo di Sopraan, jossa liittyy Faellan läpi kulkevaan tiehen, kääntyy itään ja kulkee Pissolo di Sottoon asti. Sieltä raja kulkee etelänsuuntaista linjaa Pissolo di Sopraan ja jatkaa sen jälkeen Pissolo di Sotton suuntaan ja sen taajaman editse. Raja jatkaa Chiavican läpi ja kulkee sen jälkeen Cazzanosta Canovaan johtavan tien mukaisesti. Raja kulkee Canovan taajamaan ja heti sen jälkeen länteen edeten 84 metrin korkeudesta 73 metrin korkeuteen il Pissolon ohi Cantina Socialeen (ks. kohta A1*). Sieltä raja kulkee Via Montin mukaisesti Cazzanoon asti.

Raja kulkee Cazzanon keskustaan johtavaa tietä (100 metrin korkeudessa), kaartuu länteen T. Tramignaan ja laskeutuu sitten etelään Illasiin tiellä olevalle sillalle. Raja etenee tien mukaisesti länteen S. Colombanon risteykseen ja sen jälkeen kappelille (135 metrin korkeuteen). Raja kulkee etelään (ks. kohta A2*) Grisiin asti ja sen jälkeen itä-kaakon suuntaisesti Case Val dell’Ocon kautta Cereolo di Sopraan. Sen jälkeen raja kulkee Cereolo di Sottoon johtavan tien mukaisesti ja sen jälkeen länteen johtavaa tietä. Tämän jälkeen rajaa jatkaa tiellä, joka kulkee lounaaseen Bocca Scaluceen, ja etenee sen jälkeen ensin kohti pohjoista ja sen jälkeen tiellä, joka Pistozan jälkeen liittyy Illasiin johtavaan tiehen. Raja seuraa tätä tietä länteen lyhyen matkaa (noin 100 metriä), kiertää C.Tronin pohjoispuolelta ja etenee edelleen kohti länttä tielle, joka liittyy Illasiin johtavaan tiehen. Raja etenee tätä tiellä etelään päin noin 250 metriä ja sen jälkeen länteen tiellä, joka kulkee Mormontean eteläpuolella. Tämän jälkeen se kulkee noin 16 kilometrin matkan Illasiin johtavalla tiellä. Raja kulkee tätä tietä lounaaseen, minkä jälkeen se seuraa lyhyen matkaa Illasin joen reittiä. Raja ylittää joen ja jatkaa Valnogaran läpi ja sen jälkeen Via Montecurtoa pitkin länteen Via Caran risteykseen, josta se jatkaa lounas-länsi- suuntaan (ks. kohta A3*), kunnes saapuu Illasin kunnan rajalle Montecurto di Sopraan. Raja kulkee kunnan rajalinjan mukaisesti pohjoiseen ja sen jälkeen noin 92 metrin korkeudessa Lioneen johtavaa tietä. Raja seuraa tätä tietä pohjoiseen, kulkee Lionen läpi, ohittaa C. Spiazzin ja Leon S. Marcossa siirtyy tielle, joka koilisessa nousee 135 metrin korkeuteen C. Santiin. Sieltä raja etenee Frattaan johtavaa tietä länteen noin 300 metriä ja sen jälkeen pohjoiseen läpi Frattan ja jatkaa tämän jälkeen länteen Mezzane di Sottoon saakka. Tämän jälkeen raja seuraa etelään kulkevaa tietä, joka kiertää Casonin, Turanon ja Val di Mezzon ja etenee Boschetton kautta 73 metrin korkeuteen Villa Albertiin. Tästä raja kulkee lounaaseen johtavalla tiellä Barco di Sopraan saakka ja jatkaa sieltä ensin länteen ja sitten luoteeseen, jossa se liittyy S. Briccioon johtavaan tiehen. Raja kulkee tämän tien mukaisesti koilliseen Casettaan saakka ja etenee sen jälkeen länteen suuntautuvaa reittiä tielle, joka ohittaa Ca’ Brusàn S. Roccon eteläpuolelta. Sen jälkeen raja jatkaa etelään tiellä, joka ohittaa l’Arcandolen ja jatkaa San Martino Buon Albergoon, josta raja alkoi.

B

– Soave Classico -viinin valmistuksessa käytettävät rypäleet on tuotettava alueella, joka on tunnustettu 23. lokakuuta 1931 annetulla ministeriön asetuksella (Italian virallinen lehti, nro 289, 16. joulukuuta 1931) ja joka kattaa osittain Soaven ja Monteforte d’Alponen kuntien alueen seuraavalla tavalla: Raja alkaa Soaven Porta Veronasta ja kulkee Soave-Monteforte-tien mukaisesti Soaven piirikunnassa sijaitsevaan San Lorenzon kylään. Sieltä raja kulkee Monte Tondon rinteitä pitkin pohjoiseen Soaven ja Monteforten kuntien väliselle rajalle saakka. Sen jälkeen raja kulkee Monte Zoppegan rinteillä ja läpi Monteforte d’Alponen taajaman seuraavia teitä pitkin: Via Zoppega, Via Novella, Via San Carlo ja Via 27 Aprile. Sen jälkeen raja ylittää Alpone-joen ja liittyy uudelleen Via Alponeen. Raja etenee kohti pohjoista ja jatkaa sitten Via Roman mukaisesti siten, että Monticellon alue tulee mukaan maantieteelliseen alueeseen (ks. kohta B1*). Raja leikkaa Via Santa Crocen ja kulkee sitten luoteeseen siten, että Cantina Sociale di Monteforte jää alueen sisäpuolelle. Tämän jälkeen raja kulkee Via XX Settembren mukaisesti etelään ja Alpone-joen kautta Via della Fontanalle, joka kulkee ensin länteen, sen jälkeen etelään, uudelleen länteen ja lopuksi pohjoiseen, jossa siirtyy Monte Riondon rinteille (ks. kohta B2*). Raja kulkee Via Monte Riondon mukaisesti noin 530 metriä ja kääntyy sitten pohjoiseen siten, että Torrente Ponsaran tulva-alue jää maantieteellisen alueen ulkopuolelle. Sen jälkeen raja kulkee itään ja liittyy Monte Forte d’Alponen kunnan maarekisterin osan 13 rajaan, joka kulkee Via Cervian mukaisesti noin 110 metriä. Raja kulkee siten, että Casottin kylä tulee mukaan alueeseen (ks. kohta B3*). Tämän jälkeen raja liittyy Monteforte-Brognoligo-tiehen. Raja kulkee tämän tien mukaisesti pohjoiseen, kunnes kohtaa Carbonare-joen. Tästä (ks. kohta B4*) raja etenee Monte Granden rinteitä pitkin länteen. Sen jälkeen raja laskeutuu itään Carbonare-laakson vasemmalle puolelle, jossa kulkee Brognoligon taajaman, Vallen ja Mezzavillan kylien sekä Costalungan taajaman läpi. (Ks. kohta B5*) Sen jälkeen raja kääntyy pohjoiseen ja kulkee Sorten maantietä kohtaan, jossa Roggia Viennegan risteää Alpone-joen kanssa. Sen jälkeen se kulkee Monteforten alueen pohjoisrajan mukaisesti Soaven kunnan rajalle Moscatelloon. Se seuraa Soaven kunnan rajaa Valle Crivellaraan asti kohtaan, jossa kunnan raja tekee kulman. Sieltä maantieteellisen alueen raja eroaa kunnan rajasta, jatkaa länteen ja nousee Villa Viscoon 331 metrin korkeuteen. Sen jälkeen raja laskeutuu Monte Campanon kohdalta lähtevää reittiä 250 metrin korkeuteen ja liittyy pian sen jälkeen Casa Nuissa Anguanen pienempään haaraan (ks. kohta B6*) ja jatkaa sitä pitkin Soave-Cazzano-maantiehen asti. Raja kulkee maantietä etelään Battocchin viimeisille taloille. Sieltä se etenee itään La Carceran läpi kulkevan maantien mukaisesti. Ylitettyään 54 metrin korkeuden raja risteää Soave-Castelcerino-maantien kanssa. Tämän jälkeen raja laskeutuu etelään Monte Foscarino- ja Monte Cèrcene -maanteiden kautta Soave-Castelcerino-maantien risteykseen asti. Raja kääntyy viistosti lounaaseen ja saapuu Borgata Bassanon taajamaan kanavoidulle Tramignan vuoripurolle saakka. Raja seuraa kanavaa etelään Soave-Borgo San Matteo -maantielle asti, kääntyy länteen Soaven eteläisten muurien mukaisesti ja saapuu Porta di Veronaan, josta Soave Classican tuotantoalue alkaa.

C

– Osa-aluetta ”Colli Scaligeri” kuvaavalla lisämerkinnällä varustettujen Soave-viinien valmistuksessa käytettävät rypäleet on tuotettava seuraavalla alueella: Raja alkaa alueen läntisestä osasta (San Martino Buon Albergo) San Roccosta, joka sijaitsee Marcellisessa, ja laskeutuu sieltä Bosco della Frataan ja siellä Feniloniin. Sieltä raja ohittaa tasangon ja kukkulan erottavan tien, saapuu Palùun ja kulkee sitten San Giacomon suuntaan Casetteen. Raja kiertää vastapäisen kukkulan ja kääntyy Lavagnon kunnassa sijaitsevalle Monticellin suuntaan kulkevalle maantielle. Raja etenee Fontanan kautta San Pietroon (Lavagno). Sen jälkeen raja ohittaa tasangon ja kukkulan erottavan tien ja etenee Villa Albertiin, Boschettoon ja Turanoon, kunnes risteää Progno di Mezzanen kanssa 92 metrin korkeudessa. Raja seuraa tätä tietä pohjoiseen, kunnes liittyy Via Leoniin, joka kulkee itään ja sen jälkeen etelään C. Spiazzin suuntaan ja sen jälkeen Squarzegoon, Montecurto di Sopraan, Canovaan ja Casottiin. Sieltä raja kulkee itään Illasin kunnassa sijaitsevaan Calleen saakka ja sen jälkeen etelään San Zenon kirkkoon johtavaa maantietä ja sitten itään Cerianiin saakka. Sieltä raja kulkee Villaan, jonka jälkeen se seuraa tietä, joka erottaa kukkulan Naronchin lähellä olevasta tasangosta. Sen jälkeen raja kulkee etelään San Pietron läpi ja tien vieritse Ponteselloon ja Canevaa pohjoiseen Orgnanoon. Orgnanosta raja kulkee koilliseen kukkulan profiilin mukaisesti San Vittoreen saakka. Sieltä tie kulkee pohjoiseen Moliniin, kunnes saapuu Cantina Socialessa sijaitsevaan Cazzano di Tramignan kuntaan kulkien Fenil del Monten kautta. Raja etenee via Molinille (Cazzano di Tramignan kautta) ja ennen kuin leikkaa Via Siro Contin, raja kääntyy etelä-kaakkoon kulkien Chiavican kautta Canovan ohi, kunnes saapuu Soaven kuntaan Costeggiolaan. Täältä raja nousee koilliseen ja kulkee Soave Classicon rajan mukaisesti Casa Nuin, Villa Viscon ja Valle Crivellaran läpi ja jatkaa edelleen Classicon rajaa seuraillen itään Meggianoon ja Ca’ Vecchieen. Sen jälkeen raja kulkee pohjoiseen Montecchia di Crosaran kunnassa sijaitsevaan i Mottiin ja sieltä Castelloon ja Montecchian keskustan kautta Biondariin Lauriin. Sieltä tie risteää basalttilouhokselle johtavan maantien kanssa ja jatkaa sen jälkeen etelään Danesi di Sotton, Casarottin ja Dal Ceron suuntaan. Sen jälkeen raja etenee idässä olevaan Roncàn kuntaan, kulkee Prandin kautta ja saapuu Roncàn taajamaan (ks. yksityiskohdat C1 ja C2). Sieltä raja kulkee Vittorin suuntaan ja etelässä Momelloon ja Binelloon, kunnes saapuu Calderinan taajamaan Gambellaran kunnan rajalle. Raja kulkee Vicenzan maakunnan rajaa Monteforten, Roncàn ja San Giovanni Ilarionen kuntien alueella maakunnan rajan ylittävälle tielle, joka sijaitsee Monte Madarosan eteläpuolella. Raja etenee tämän tien mukaisesti San Giovanni Ilarionen suuntaan kulkien Derutin, Lovatin, Paludin ja Rossettin läpi aina San Giovanni Ilarionen taajamaan saakka. Sieltä raja etenee Cereghin, Fornacen ja Tessarin läpi kulkevan tien mukaisesti 250 metrin korkeudessa ja sen jälkeen Vaio Munia pitkin Soejoon. Tämän jälkeen raja etenee kohtaan, jossa Tregnagon, San Giovanni Ilarionen ja Cazzanon kuntien rajat kohtaavat. Tästä kohdasta raja kulkee Cazzanon kunnan rajan mukaisesti Soraigheen saakka. Sieltä raja seuraa M. Bastian rinteiden alapuolella kulkevaa tietä, ensin pohjoiseen ja sitten itään C. Andreanin alapuolella. Sen jälkeen raja etenee Montecchia di Crosaran läpi kulkevan tien mukaisesti Rio Albon vuoripurolle saakka. Sen jälkeen raja siirtyy Tolottista lähtevälle tielle, kääntyy etelään 300 metrin korkeuteen ja kulkee C. Brustolonin alapuolella. Sen jälkeen raja liittyy Damiin johtavaan tiehen 326 metrin korkeudessa. Raja nousee 418 metrin korkeuteen kohtaan, jossa Soaven, Cazzanon ja Montecchian rajat kohtaavat. Sieltä se kulkee Cazzanon ja Montecchian välistä rajaa pohjoiseen 100 metriä. Tämän jälkeen raja kohtaa linjan, jota pitkin se jatkaa länteen C. Fontana Foraan saakka. Sieltä raja kulkee etelänsuuntaista linjaa Pissolo di Sopraan ja jatkaa sen jälkeen Pissolo di Sotton suuntaan ja sen taajaman editse. Raja jatkuu Chiavican läpi ja sen jälkeen Cazzanosta Cazzano di Tramignaan johtavan tien mukaisesti Cazzanon keskustaan (100 metrin korkeudessa), josta se kaartuu länteen T. Tramignaan ja laskeutuu sitten etelään Illasiin tiellä olevalle sillalle. Raja etenee tien mukaisesti länteen S. Colombanon risteykseen ja sen jälkeen kappelille (135 metrin korkeuteen). Raja kulkee etelään (ks. kohta A2*) Grisiin asti ja sen jälkeen itä-kaakon suuntaisesti Case Val dell’Ocon kautta Cereolo di Sopraan. Sen jälkeen raja kulkee Cereolo di Sottoon johtavaa tietä, jonka jälkeen se liittyy tiehen, joka etenee kohti länttä Bocca Scaluceen. Sieltä raja jatkaa ensin kohti pohjoista etenevää reittiä ja sen jälkeen tiellä, joka Pistozan jälkeen risteää Illasiin johtavan tien kanssa. Raja seuraa tätä tietä länteen lyhyen matkaa (noin 100 metriä), kiertää C.Tronin pohjoispuolelta ja etenee edelleen kohti länttä tielle, joka liittyy Illasiin johtavaan tiehen. Raja etenee tätä tietä etelään päin noin 250 metriä ja sen jälkeen länteen tiellä, joka kulkee Mormontean eteläpuolella. Tämän jälkeen se kulkee noin 16 kilometrin matkan Illasiin johtavalla tiellä. Raja kulkee tätä tietä lounaaseen, minkä jälkeen se seuraa lyhyen matkaa Illasin joen reittiä. Raja kulkee joen yli ja jatkaa tien mukaisesti i Guerriin, minkä jälkeen se seuraa lännen suuntaista linjaa Montecurto di Soprasta i Guerriin (ks. kohta A3*), kunnes leikkaa Illasin kunnan rajan Montecurto di Soprassa. Raja kulkee kunnan rajalinjan mukaisesti pohjoiseen ja sen jälkeen noin 92 metrin korkeudessa Lioneen johtavaa tietä. Raja seuraa tätä tietä pohjoiseen, kulkee Lionen läpi, ohittaa C. Spiazzin ja Leon S. Marcossa liittyy tiehen, joka koilisessa nousee 135 metrin korkeuteen C. Santiin. Sieltä raja etenee Frattaan johtavaa tietä länteen noin 300 metriä ja sen jälkeen pohjoiseen läpi Frattan ja jatkaa tämän jälkeen länteen Mezzane di Sottoon saakka. Tämän jälkeen raja seuraa etelään kulkevaa tietä, joka kiertää Casonin, Turanon ja Val di Mezzon ja etenee Boschetton kautta 73 metrin korkeuteen Villa Albertiin. Tästä raja kulkee lounaaseen johtavalla tiellä Barco di Sopraan ja jatkaa sieltä ensin länteen ja sitten luoteeseen, jossa liittyy S. Briccioon johtavaan tiehen. Tästä raja kulkee koiliseen Casettaan saakka. Sieltä raja seuraa länteen kulkevaa linjaa tielle, jonka mukaisesti se kulkee S. Roccoon.

Alueeseen kuuluvat myös Monte Roccan ja Monte Gazzon kukkulat Caldieron kunnassa ja Monte Bissonin kukkulat Soaven kunnassa. Alue on rajattu seuraavasti:

Maantieteellisen alueen rajaus: ”Monte Gazzo” - ”Monte Rocca” – Caldieron kunta

Raja alkaa Padanan valtatieltä nro 11 Giunonen kylpylöiden kohdalta. Raja kulkee kylpylöille johtavan tien mukaisesti ja kiertää Monte Gazzon rinteet 53 metrin korkeudessa. Sieltä se kääntyy vasemmalle Monte Roccan rajan muodostavan kukkulan profiilin mukaisesti, kunnes liittyy maantiehen, kääntyy vasemmalle ja jatkaa Caldieron keskustaa kohti aukiolle saakka. Sen jälkeen raja jatkaa oikealle, kunnes liittyy vasemmalla olevaan Zecconelli-maantiehen, josta se eroaa lähes välittömästi ja jatkaa pohjoiseen samalla korkeudella, kunnes liittyy rautatiehen. Raja kulkee rautatietä pitkin ja jatkaa itään rajan alkupisteeseen asti.

Maantieteellisen alueen rajaus: ”Monte Bisson” – Soaven kunta

Raja alkaa Fornellon hallinnollisesta keskuksesta ja etenee kohti pohjoista Bisson-maantielle, jota pitkin se kulkee San Vittoren taajamaan johtavan tien risteykseen. Raja etenee oikealle ja kulkee kukkulan profiilin mukaisesti etelään 42 metrin korkeuteen Bisson maatilalle asti. Raja etenee 42 metrin korkeudessa länteen maantielle, joka johtaa Colognola ai Collin kunnassa sijaitsevaan Fornelloon.

7.   Rypälelajike/rypälelajikkeet

Chardonnay B.

Garganega B.

Trebbiano di Soave B. – Trebbiano

8.   Yhteyden/yhteyksien kuvaus

SAN-merkinnällä varustettu Soave – kaikki luokat (viini ja laatukuohuviini)

Maantieteellisen alueen tiedot

Yhteyden kannalta merkitykselliset luontoon liittyvät tekijät

Tarkistetulla alkuperänimityksellä (DOC) suojattujen Soave-viinien tuotantoalue sijaitsee Monti Lessinin alueen keskiosan länsipuolella lähellä Pojoen laaksoa. Alueen maaperä on tuliperäistä basalttista tuffia ja koostuu pääasiassa hajonneiden basalttikivien substraateista, joista on syntynyt tummaa, matalaemäksistä hiesusavea. Hiesusavimaassa on runsaasti kivennäisaineita. Se läpäisee hyvin vettä mutta pystyy myös varastoimaan vettä runsaasti ympäri vuoden. Maaperän kivennäisaineet edistävät Garganega- ja Trebbiano di Soave -lajikkeista saatujen rypälemehujen käymistä.

Soaven viljelyalueella on lisäksi kasvua edistävä leuto ja lauhkea ilmasto. Vuoden aikana sataa keskimäärin 700–1 000 mm, ja runsaimmat sateet saadaan keväisin ja syksyisin. Ilmasto on tyypillisen leuto ja kostea, ja kesät ovat kuumia.

Viinitarhojen sijainti suhteessa merenpintaan vaihtelee kukkuloiden alarinteiltä 35 metrin korkeudesta aina 380 metrin korkeuteen. Myös rinteiden kaltevuus ja asema ilmansuuntiin nähden vaihtelevat. Viinitarhoja on pääsääntöisesti itä-, etelä- ja länsirinteillä.

Yhteyden kannalta merkitykselliset historialliset ja inhimilliset tekijät

Jo Rooman valtakunnan aikana Soaven alue oli ”pagus” eli rajattu alue, joka oli tunnettu hyvästä sijainnistaan ja runsaasta viininviljelystä. Alueen rypäleistä saatiin acinatici-nimisiä erikoisviinejä, joiden valmistuksessa käytettiin perinteistä rypäleidenkuivatusmenetelmää. Tästä on maininta goottien kuninkaan Teoderik Suuren (503 jaa) ajalta peräisin olevissa säkeissä, jossa pyydetään Veronan alueen tuottajia tuomaan näitä ”erittäin pehmeitä ja rotevia” viinejä kuninkaalliseen pöytään ja muistamaan myös valkoisista rypäleistä valmistetut viinit, joka ”kimmeltävät maitomaisina ja ovat selkeästi puhtaita – – maultaan kepeän suoraviivaisia ja uskomattoman pehmeitä”. Vuodelta 680 peräisin olevissa asiakirjoissa mainitaan, että alueella käytetään veronalaista tukiristikkomenetelmää, joka on yhä käytössä oleva perinteinen viiniköynnösten kasvatusmenetelmä.

Soave-viinien tuotanto lisääntyi ja maine kasvoi, minkä vuoksi vuonna 1924 toteutettiin ensimmäiset toimet, joiden avulla alueen viinejä pyrittiin suojelemaan. Tämän jälkeen perustettiin Soave-viinien suojelusta vastaava ryhmittymä Consorzio per la difesa del Vino Tipico Soave. Italian ministeriö vahvisti Vino Típico Soave -viinin (tyypillinen Soave-viini) ensimmäisen rajatun tuotantoalueen vuonna 1931, ja viini sai SAN-merkinnän vuonna 1968.

Viininviljelijät ovat vuosisatojen ajan pitäneet Pergola Veronese -tukiristikkomenetelmää parhaana tapana kasvattaa viiniköynnöksiä. Tämä kasvatustapa, joka näkyy selkeästi alueen maisemassa, on ratkaisevassa osassa viinien laadun ja tuotannon jatkuvuuden kannalta.

Viime vuosina kasvatustapa on kehittynyt ja menetelmään on tehty muutoksia, jotta viininvalmistukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa: Aiemmin viininviljelijät käyttivät menetelmää, joissa viiniköynnösrivit ovat 4,5–5 metrin etäisyydellä toisistaan ja riveillä on tukiristikkoja 0,8–1,5 metrin välein (jolloin rivien välinen tila oli usein kokonaan lehvästön peitossa). Tästä viljelytavasta on siirrytty menetelmään, jossa istutusetäisyys on pienempi ja viiniköynnökset on leikattu aiempaa lyhyemmiksi, jolloin silmuja on vähemmän kasvia kohti.

Tällä Pergola Veronese -tukiristikkomenetelmällä kasvatetut rypäleet saavuttavat tavoitekypsyyden ja pysyvät terveinä.

Perinteisen tukiristikkomenetelmän lisäksi viiniköynnöksiä kasvatetaan seinä- tai espalier-menetelmillä, erityisesti tasangoilla, jossa on helpompi käyttää koneavusteisia leikkaus- ja korjuutapoja.

Kukkuloiden jyrkillä rinteillä koneiden käyttö on vaikeaa, joten sadonkorjuu, joka yleensä tehdään myöhäisessä vaiheessa, suoritetaan pääasiassa käsin.

Soaven viljelyalueella tuotetaan tällä hetkellä runsaasti erinomaisia viinejä, jotka saavat joka vuosi palkintoja alan tärkeimmissä kansainvälisissä julkaisuissa. Alueen viinejä palkitaan säännöllisesti myös merkittävimmissä viininvalmistuskilpailuissa eri puolilla maailmaa.

SAN-merkinnällä varustettu Soave – viiniluokka

Syy-seuraussuhde tuotteen laadun, ominaisuuksien ja luonnollisten ja inhimillisten tekijöiden muovaaman maantieteellisen ympäristön välillä.

SAN-merkinnän saaneissa Soave-viineissä, mukaan lukien lisämerkinnöillä Classico ja Colli Scaligeri varustetut viinit, on oljenkeltainen, toisinaan vihreään taittuva väri. Viinit ovat maultaan miellyttäviä ja voimakkaita, ja niiden hapokkuus on tasapainoinen. Viineihin kehittyy lisäksi mantelin ja valkokukkien sekä eksoottisten hedelmien, sitrushedelmien ja mausteiden vivahteita.

Veronan alueen kukkulat tarjoavat ihanteellisen ympäristön SAN-viinien Soave, Soave Classico ja Soave Colli Scaligeri -viinien tuotantoon. Kalkkipitoisen ja vulkaanisen maaperän runsaat ravinteet ja Monti Lessiniltä virtaava viileä vesi auttavat rypäleitä kypsymään optimaaliseen kypsyyteen ja samalla säilyttämään happamuutensa, jota tarvitaan valkoviineissä. Perinteisen tukiristikkomenetelmän, viininviljelijöiden teknisen asiantuntemuksen, vuosisatoja vanhojen perinteiden ja nykyteknologiaan tehtyjen investointien avulla tuotetaan viinejä, joissa on monimuotoinen aromi, runsas maku, keskitason ja korkean välillä vaihtelevia sokeripitoisuuksia ja tasapainoinen happamuus.

SAN-viinin Soave Classico valmistusperinteet ovat alueen vanhimmat. Viinin aistinvaraisissa ominaisuuksissa on mineraalisuutta, maku on täyteläinen ja pyöristynyt. Kasvisten vivahteita, tuoksua ja jälkituoksua on vain vähän.

SAN-merkinnällä varustettu Soave – Laatukuohuviinien luokka

Syy-seuraussuhde tuotteen laadun, ominaisuuksien ja luonnollisten ja inhimillisten tekijöiden muovaaman maantieteellisen ympäristön välillä.

SAN-merkinnällä varustetuilla Soave -kuohuviineillä sekä Classico- tai Colli Scaligeri -merkinnällä varustetuilla kuohuviineillä on hienojakoinen ja kestävä vaahto. Kuohuviineissä on oljenkeltainen, toisinaan heleän vihreään vivahtava väri. Aromi on herkkä, ja uutteiden ja sokerien maut ovat miellyttävässä tasapainossa. Sokeripitoisuus vaihtelee erittäin kuivasta (extra brut) kuivaan (dry).

Soaven viljelyalueelle tyypillisen lauhkean ilmaston ja päivän ja yön välisten lämpötilavaihtelujen vuoksi rypäleisiin kertyy runsaasti aromiaineiden esiaineita, jotka saavat aikaan alueella kasvatettavista rypälelajikkeista valmistettavien SAN-viinien Soave aistinvaraiset ominaisuudet ja tyypilliset vivahteet.

Kuohuviinien raikas happoisuus tuo viineihin miellyttävää eloisuutta, ja uutteiden ja sokerien maut ovat miellyttävässä tasapainossa. Rypäleet korjataan aikaisemmin kuin SAN-merkinnän saaneen Soave-viinin hiilihapottoman version tuotantoon tarkoitettu rypäleet. Tällä tavoin varmistetaan, että rypäleiden happopitoisuus on riittävän korkea. Myös maaperän matala pH ja alueelle tyypilliset lämpötilavaihtelut takaavat tarvittavan happamuuden.

9.   Erityiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)

SAN-merkinnällä varustettu Soave

Oikeudellinen kehys:

EU:n lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus.

Edellytyksen kuvaus:

Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 2019/33 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti viini voidaan valmistaa Veronan maakunnan alueella sekä Vicenzan maakunnassa olevien Gambellaran ja Montebellon kuntien alueella.

SAN-merkinnällä varustettu Soave

Oikeudellinen kehys:

Kansallinen lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Pullotus rajatulla maantieteellisellä alueella

Edellytyksen kuvaus:

Vaatimus, joka koskee viinin pullottamista rajatulla maantieteellisellä alueella, kumpuaa tarpeesta säilyttää SAN-merkinnän saaneiden Soave-viinien laatu, taata niiden alkuperä ja varmistaa, että tarkastukset ovat tehokkaita ja oikea-aikaisia.

On havaittu, että Soave-viinin laatu voi vaarantua, kun sitä kuljetetaan ja pullotetaan viljelyalueen ulkopuolella, koska tällöin viini voi altistua hapetus-pelkistysreaktioille, äkillisille lämpötilanmuutoksille ja mikrobiologiselle saastumiselle. Nämä ilmiöt puolestaan voivat vaikuttaa kielteisesti viinin fysikaalis-kemiallisiin ominaisuuksiin (kuten vähimmäishappopitoisuuteen ja sokerittoman uutoksen vähimmäismäärään) ja aistinvaraisiin ominaisuuksiin (väriin, aromiin ja makuun).

Mitä kauemmas viini kuljetetaan, sitä suuremmat laaturiskit ovat.

Kun viinierät pullotetaan viljelyalueella, niitä ei tarvitse kuljettaa lainkaan tai niitä kuljetetaan vain lyhyitä matkoja, ja näin ollen tuotteen ominaisuudet ja laatu säilyvät varmemmin.

Lisäksi, koska Soave SAN viinin tuottajilla on vuosien kokemus ja teknis-tieteellinen tietämys viinin erityisominaisuuksista, tuotantoalueella tapahtuvan pullotuksen yhteydessä käytetään parhaita teknisiä varotoimenpiteitä, joiden avulla varmistetaan, että eritelmän kattamien viinien kaikki fyysiset, kemialliset ja aistinvaraiset ominaisuudet säilyvät.

Näiden syiden lisäksi tuotantoalueella tapahtuvan pullotuksen avulla halutaan varmistaa, että toimivaltainen elin pystyy valvomaan viinintuotantoa mahdollisimman tehokkaasti ja että valvonnan kustannukset ovat mahdollisimman pienet. Viljelyalueen ulkopuolella näiden edellytysten täyttymistä ei voida varmistaa yhtä hyvin kuin viljelyalueella.

Valvontaelin pystyy tarkastussuunnitelmansa mukaisesti tarkastamaan kaikki tuotantoalueella toimivat yritykset nopeasti siinä vaiheessa, kun Soave-viini pullotetaan.

Tavoitteena on varmistaa järjestelmällisesti, että vain SAN-merkinnällä varustettujen Soave-viinien erät pullotetaan. Tarkastusten tarkoituksena on antaa kuluttajille vahvat takeet siitä, että viini on aitoa Soave-viiniä. Kun viini pullotetaan viljelyalueella, tarkastukset voidaan toteuttaa tehokkaasti ja niistä myös koituu tuottajille vähemmän kustannuksia.

Lisäksi, voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, pullotuksesta vastaavat yritykset voivat olemassa olevien oikeuksiensa suojelemiseksi hakea poikkeuslupaa, jonka nojalla ne voivat jatkaa pullotusta rajatun alueen ulkopuolella. Poikkeuksen myöntämiseksi yrityksen on toimitettava maa- ja metsätalousministeriölle asiaa koskeva hakemus ja asiakirjat, jotka todistavat, että yritys on pullottanut SAN-merkinnällä varustettuja Soave-viinejä vähintään kahden vuoden ajan pullotusaluetta koskevan muutossäädöksen voimaantuloa edeltäneestä viidestä vuodesta (kahden vuoden ajanjakson ei tarvitse olla katkeamaton).

SAN-merkinnällä varustettu Soave – viitaukset maantieteellisiin lisämerkintöihin

Oikeudellinen kehys:

EU:n lainsäädäntö

Lisäedellytyksen tyyppi:

Merkintöjä koskevat lisämääräykset

Edellytyksen kuvaus:

Viinien Soave, Soave Classico ja Soave Colli Scaligeri kuvauksessa ja esittelyssä saa viitata seuraaviin maantieteellisiin yksiköihin:

1.

Brognoligo

2.

Broia

3.

Ca’ del vento

4.

Campagnola

5.

Carbonare

6.

Casarsa

7.

Castelcerino

8.

Castellaro

9.

Colombara

10.

Corte del Durlo

11.

Costalta

12.

Costalunga

13.

Coste

14.

Costeggiola

15.

Croce

16.

Duello

17.

Fittà

18.

Froscà

19.

Foscarino

20.

Menini

21.

Monte di Colognola

22.

Monte Grande

23.

Paradiso

24.

Pigno

25.

Ponsara

26.

Pressoni

27.

Roncà – Monte Calvarina

28.

Rugate

29.

Sengialta

30.

Tenda

31.

Tremenalto

32.

Volpare

33.

Zoppega

Linkki eritelmään

https://www.politicheagricole.it/flex/cm/pages/ServeBLOB.php/L/IT/IDPagina/16389


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.