5.7.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 262/33 |
Erään viinialan nimityksen tuote-eritelmän vakiomuutoksen hyväksymistä koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 17 artiklan 2 ja 3 kohta)
(2021/C 262/12)
Tämä tiedonanto julkaistaan komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (1) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti
YHTENÄISEN ASIAKIRJAN VAKIOMUUTOSTA KOSKEVA TIEDONANTO
”Bordeaux supérieur”
PDO-FR-A0306-AM05
Tiedonannon päivämäärä: 7. toukokuuta 2021
HYVÄKSYTYN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELUT
1. Viittaus viralliseen geokoodiin
Kuntaluetteloa on päivitetty vuoden 2020 virallisen geokoodin mukaisesti.
Muutos on puhtaasti toimituksellinen, sillä maantieteellistä aluetta ei ole muutettu.
Kyseisen muutoksen vuoksi on muutettu yhtenäisen asiakirjan 6 ja 9 kohtaa.
2. Uusien lajikkeiden käyttöönotto ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi
Punaviinien köynnöslajikkeisiin on lisätty ilmastonmuutoksen sopeutumiseksi lajikkeet Arinarnoa, Castets, Marselan ja Touriga nacional. Nämä lajikkeet ovat myöhäisiä, mistä voi olla hyötyä ilmaston lämpenemisen yhteydessä. Nämä lajikkeet eivät myöskään ole kovin herkkiä mädäntymiselle, härmälle ja viinilehtihomeelle. Näillä neljällä lajikkeella voidaan tuottaa ilmeikkäitä, täyteläisiä ja strukturoituja voimakkaan värisiä viinejä, jotka vastaavat Bordeaux supérieur -punaviinien tyypillisiä ominaisuuksia.
Valkoviinien köynnöslajikkeisiin on lisätty ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Liliorila. Myös tämä lajike on myöhäinen ja mädäntymiselle vastustuskykyinen. Sen aistinvaraiset ominaisuudet vastaavat Bordeaux supérieur -nimitystä.
Näiden lajikkeiden osuus saa olla enintään 5 prosenttia tilan lajikkeista ja 10 prosenttia kyseisen värin sekoituksesta.
Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.
3. Rajattu viljelyalue
Päivämäärä 11. helmikuuta 2021 on lisätty liitteeseen, jossa luetellaan rajattujen viljelyalueiden rajat hyväksyneen toimivaltaisen kansallisen komitean kokoukset.
Tällä muutoksella halutaan lisätä päivämäärä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen hyväksyi maantieteellisellä tuotantoalueella sijaitsevan rajatun viljelyalueen muutoksen. Viljelyalueen rajaamisella tarkoitetaan asianomaisen suojatun alkuperänimityksen tuotantoon soveltuvien viljelylohkojen määrittämistä maantieteellisellä tuotantoalueella.
Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.
4. Yhteys alkuperään
Kuntaliitosten vuoksi yhteyttä alkuperään on tarkistettu kuntien lukumäärän päivittämiseksi.
Nämä muutokset eivät vaikuta yhtenäiseen asiakirjaan.
5. Valvontaelimiä koskevat tiedot
Valvontaelintä koskevan viittauksen sanamuotoa on tarkistettu sen yhdenmukaistamiseksi muita nimityksiä koskevien eritelmien kanssa. Muutos on puhtaasti toimituksellinen. Tämä muutos ei ole edellyttänyt yhtenäisen asiakirjan muuttamista.
YHTENÄINEN ASIAKIRJA
1. Nimi/nimet
”Bordeaux supérieur”
2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi
SAN – Suojattu alkuperänimitys
3. Rypäletuotteiden luokat
1. |
Viini |
4. Viinin/viinien kuvaus
Hiilihapottomat valkoviinit, joiden sokerit ovat käymiskykyisiä
LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS
Hiilihapottomien valkoviinien
— |
luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 12 % |
— |
käymiskykyisten sokereiden pitoisuus on yli 17 g/l |
Ennen pullotusta
— |
haihtuvien happojen pitoisuus on enintään 13,26 milliekvivalenttia/litra |
— |
kokonaisrikkidioksidipitoisuus on enintään 260 mg/l |
Väkevöinnin jälkeen viinien kokonaisalkoholipitoisuus on enintään 15 tilavuusprosenttia.
Valkoviinit, joiden sokerit ovat käymiskykyisiä, on saatu Sémillon B -lajikkeen rypäleistä. Ne ovat runsaita, täyteläisiä ja väriltään kullanhohtoisia viinejä, joissa voidaan erottaa kandeerattujen hedelmien aromeja. Lajike voidaan yhdistää Sauvignon B ja Muscadelle B -lajikkeiden rypäleisiin, jotka tuovat viinin makuun raikkautta. Näissä pitkään säilytettävissä viineissä (4–8 vuotta) esiintyy usein kukkien, hunajan ja mausteiden aromia.
YLEISET ANALYYTTISET OMINAISUUDET
Yleiset analyyttiset ominaisuudet |
|
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%) |
|
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%) |
11 |
Vähimmäishappopitoisuus |
|
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra) |
18 |
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra) |
300 |
Hiilihapottomat punaviinit
LYHYT KIRJALLINEN KUVAUS
Hiilihapottomien punaviinien
— |
luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 11 % |
— |
käymiskykyisten sokereiden pitoisuus on enintään 3 g/l |
— |
omenahappopitoisuus on enintään 0,3 g/l |
Ennen pullotusta
— |
haihtuvien happojen pitoisuus on enintään 13,26 milliekvivalenttia/litra |
— |
kokonaisrikkidioksidipitoisuus on enintään 140 mg/l |
Väkevöinnin jälkeen viinien kokonaisalkoholipitoisuus on enintään 13,5 tilavuusprosenttia.
Punaviinit, joissa yhdistyvät pääasiassa Merlot N ja Cabernet-sauvignon N ja vähäisemmässä määrin Cabernet franc N, ovat runsaita, täyteläisiä ja strukturoituja. Nuorina niissä on yleensä tuoreiden ja kandeerattujen punaisten marjojen ja hedelmien aromeja, jotka kehittyvät viinien vanhetessa mausteisiin ja kypsennettyjen hedelmien vivahteisiin.
YLEISET ANALYYTTISET OMINAISUUDET
Yleiset analyyttiset ominaisuudet |
|
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%) |
|
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%) |
|
Vähimmäishappopitoisuus |
|
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra) |
20 |
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra) |
150 |
5. Viininvalmistusmenetelmät
5.1. Erityiset viininvalmistusmenetelmät
1. Istutustiheys – etäisyydet
Viljelymenetelmä
Lohkoilla, jotka on istutettu aikaisintaan 1. elokuuta 2008, viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 4 500 köynnöstä hehtaarilla. Köynnösrivien välinen etäisyys saa olla enintään 2,20 metriä, ja köynnösten välisen etäisyyden samalla rivillä on oltava alle 0,85 metriä.
Istutustiheyttä voidaan vähentää 3 300 köynnökseen hehtaarilla. Tällöin köynnösrivien välinen etäisyys saa olla enintään 3 metriä, ja köynnösten välisen etäisyyden samalla rivillä on oltava alle 1 metriä.
2. Viiniköynnösten leikkuuta koskevat säännöt
Viljelymenetelmä
Ainoastaan kannusleikkaus (matalaleikkaus) tai pitkä juoksijaleikkaus ovat sallittuja. Lajikkeissa Merlot N, Sémillon B ja Muscadelle B silmuja saa jättää leikattaessa enintään 40 000 hehtaaria kohden ja 17 köynnöstä kohden. Muut lajikkeet, kuten Cabernet franc N, Cabernet sauvignon N, Sauvignon B ja Sauvignon gris G, leikataan siten, että köynnöksiin jää enintään 45 000 silmua hehtaaria ja 19 silmua köynnöstä kohden. Silmujen poiston jälkeen köynnöksessä saa olla hedelmiä tuottavia oksia – Merlot N, Sémillon B ja Muscadelle B -lajikkeissa 11 oksaa köynnöstä kohden, kun istutustiheys on vähintään 4 500 köynnöstä hehtaarilla, ja 14 oksaa köynnöstä kohden, kun istutustiheys on enintään 4 500 köynnöstä hehtaarilla, – muissa, kuten Cabernet franc N, Cabernet sauvignon N, Sauvignon B, Sauvignon gris G -lajikkeissa 13 oksaa köynnöstä kohden, kun istutustiheys on vähintään 4 500 köynnöstä hehtaarilla, ja 16 oksaa köynnöstä kohden, kun istutustiheys on enintään 4 500 köynnöstä hehtaarilla. Viiniköynnökset on leikattava viimeistään lehtien auettua (vaihe 9 Lorenzin asteikolla).
Silmujen poisto on tehtävä ennen hedelmänmuodostusta.
3. Väkevöinti
Erityinen viininvalmistusmenetelmä
Väkevöinnin jälkeen punaviinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla enintään 13,5 %. Väkevöinnin jälkeen valkoviinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla enintään 15 %.
Punaviinien väkevöinti osittaisella tiivistämisellä on sallittua, kunhan väkevöimisaste on enintään 15 prosenttia.
5.2. Enimmäistuotokset
Hiilihapottomat valkoviinit, joiden sokerit ovat käymiskykyisiä
60 hehtolitraa hehtaaria kohden
Hiilihapottomat punaviinit – Viiniköynnösten istutustiheys vähintään 4 500 köynnöstä hehtaarilla
66 hehtolitraa hehtaaria kohden
Hiilihapottomat punaviinit – Viiniköynnösten istutustiheys vähintään 4 000 köynnöstä hehtaarilla ja alle 4 500 köynnöstä hehtaarilla
55 hehtolitraa hehtaaria kohden
Hiilihapottomat punaviinit – Viiniköynnösten istutustiheys vähintään 3 300 köynnöstä hehtaarilla ja alle 4 000 köynnöstä hehtaarilla
50 hehtolitraa hehtaaria kohden
6. Rajattu maantieteellinen alue
Viinirypäleet on korjattava, viiniytettävä ja viini valmistettava sekä kypsytettävä seuraavien Gironden departementiin 26. helmikuuta 2020 voimassa olleen virallisen maantieteellisen koodin perusteella kuuluvien kuntien alueella: Abzac, Aillas, Ambarès-et-Lagrave, Ambès, Anglade, Arbanats, Arcins, Arsac, Artigues-près-Bordeaux, Arveyres, Asques, Aubiac, Auriolles, Auros, Avensan, Ayguemorte-les-Graves, Bagas, Baigneaux, Barie, Baron, Barsac, Bassanne, Bassens, Baurech, Bayas, Bayon-sur-Gironde, Bazas, Beautiran, Bégadan, Bègles, Béguey, Bellebat, Bellefond, Belvès-de-Castillon, Bernos-Beaulac, Berson, Berthez, Beychac-et-Caillau, Bieujac, Birac, Blaignac, Blaignan-Prignac, Blanquefort, Blasimon, Blaye, Blésignac, Bommes, Bonnetan, Bonzac, Bordeaux, Bossugan, Bouliac, Bourdelles, Bourg, Branne, Brannens, Braud-et-Saint-Louis, Brouqueyran, Bruges, Budos, Cabanac-et-Villagrains, Cabara, Cadarsac, Cadaujac, Cadillac, Cadillac-en-Fronsadais, Camarsac, Cambes, Camblanes-et-Meynac, Camiac-et-Saint-Denis, Camiran, Camps-sur-l’Isle, Campugnan, Canéjan, Capian, Caplong, Carbon-Blanc, Cardan, Carignan-de-Bordeaux, Cars, Cartelègue, Casseuil, Castelmoron-d’Albret, Castelnau-de-Médoc, Castelviel, Castets et Castillon, Castillon-la-Bataille, Castres-Gironde, Caudrot, Caumont, Cauvignac, Cavignac, Cazats, Cazaugitat, Cénac, Cenon, Cérons, Cessac, Cestas, Cézac, Chamadelle, Cissac-Médoc, Civrac-de-Blaye, Civrac-sur-Dordogne, Civrac-en-Médoc, Cleyrac, Coimères, Coirac, Comps, Coubeyrac, Couquèques, Courpiac, Cours-de-Monségur, Cours-les-Bains, Coutras, Coutures, Créon, Croignon, Cubnezais, Cubzac-les-Ponts, Cudos, Cursan, Cussac-Fort-Médoc, Daignac, Dardenac, Daubèze, Dieulivol, Donnezac, Donzac, Doulezon, Escoussans, Espiet, Etauliers, Eynesse, Eyrans, Eysines, Faleyras, Fargues, Fargues-Saint-Hilaire, Flaujagues, Floirac, Floudès, Fontet, Fossés-et-Baleyssac, Fours, Francs, Fronsac, Frontenac, Gabarnac, Gaillan-en-Médoc, Gajac, Galgon, Gans, Gardegan-et-Tourtirac, Gauriac, Gauriaguet, Générac, Génissac, Gensac, Gironde-sur-Dropt, Gornac, Gours, Gradignan, Grayan-et-l’Hôpital, Grézillac, Grignols, Guillac, Guillos, Guîtres, Haux, Hure, Illats, Isle-Saint-Georges, Izon, Jau-Dignac-et-Loirac, Jugazan, Juillac, La Brède, La Lande-de-Fronsac, La Réole, La Rivière, La Roquille, La Sauve, Labarde, Labescau, Ladaux, Lados, Lagorce, Lalande-de-Pomerol, Lamarque, Lamothe-Landerron, Landerrouat, Landerrouet-sur-Ségur, Landiras, Langoiran, Langon, Lansac, Lapouyade, Laroque, Laruscade, Latresne, Lavazan, Le Bouscat, Le Fieu, Le Haillan, Le Nizan, Le Pian-Médoc, Le Pian-sur-Garonne, Le Pout, Le Puy, Le Taillan-Médoc, Le Tourne, Le Verdon-sur-Mer, Léogeats, Léognan, Les Artigues-de-Lussac, Les Billaux, Les Eglisottes-et-Chalaures, Les Esseintes, Les Lèves-et-Thoumeyragues, Les Peintures, Les Salles, Lesparre-Médoc, Lestiac-sur-Garonne, Libourne, Lignan-de-Bazas, Lignan-de-Bordeaux, Ligueux, Listrac-de-Durèze, Listrac-Médoc, Lormont, Loubens, Loupes, Loupiac, Loupiac-de-la-Réole, Ludon-Médoc, Lugaignac, Lugasson, Lugon-et-l’Ile-du-Carnay, Lussac, Macau, Madirac, Maransin, Marcenais, Margaux-Cantenac, Margueron, Marimbault, Marions, Marsas, Martignas-sur-Jalle, Martillac, Martres, Masseilles, Massugas, Mauriac, Mazères, Mazion, Mérignac, Mérignas, Mesterrieux, Mombrier, Mongauzy, Monprimblanc, Monségur, Montagne, Montagoudin, Montignac, Montussan, Morizès, Mouillac, Mouliets-et-Villemartin, Moulis-en-Médoc, Moulon, Mourens, Naujac-sur-Mer, Naujan-et-Postiac, Néac, Nérigean, Neuffons, Noaillac, Noaillan, Omet, Ordonnac, Paillet, Parempuyre, Pauillac, Pellegrue, Périssac, Pessac, Pessac-sur-Dordogne, Petit-Palais-et-Cornemps, Peujard, Pineuilh, Plassac, Pleine-Selve, Podensac, Pomerol, Pompéjac, Pompignac, Pondaurat, Porchères, Porte-de-Benauge, Portets, Préchac, Preignac, Prignac-et-Marcamps, Pugnac, Puisseguin, Pujols, Pujols-sur-Ciron, Puybarban, Puynormand, Queyrac, Quinsac, Rauzan, Reignac, Rimons, Riocaud, Rions, Roaillan, Romagne, Roquebrune, Ruch, Sablons, Sadirac, Saillans, Saint-Aignan, Saint-André-de-Cubzac, Saint-André-du-Bois, Saint-André-et-Appelles, Saint-Androny, Saint-Antoine-du-Queyret, Saint-Antoine-sur-l’Isle, Saint-Aubin-de-Blaye, Saint-Aubin-de-Branne, Saint-Aubin-de-Médoc, Saint-Avit-de-Soulège, Saint-Avit-Saint-Nazaire, Saint-Brice, Saint-Caprais-de-Bordeaux, Saint-Christoly-de-Blaye, Saint-Christoly-Médoc, Saint-Christophe-de-Double, Saint-Christophe-des-Bardes, Saint-Cibard, Saint-Ciers-d’Abzac, Saint-Ciers-de-Canesse, Saint-Ciers-sur-Gironde, Sainte-Colombe, Saint-Côme, Sainte-Croix-du-Mont, Saint-Denis-de-Pile, Saint-Emilion, Saint-Estèphe, Saint-Etienne-de-Lisse, Sainte-Eulalie, Saint-Exupéry, Saint-Félix-de-Foncaude, Saint-Ferme, Sainte-Florence, Sainte-Foy-la-Grande, Sainte-Foy-la-Longue, Sainte-Gemme, Saint-Genès-de-Blaye, Saint-Genès-de-Castillon, Saint-Genès-de-Fronsac, Saint-Genès-de-Lombaud, Saint-Genis-du-Bois, Saint-Germain-de-Grave, Saint-Germain-de-la-Rivière, Saint-Germain-d’Esteuil, Saint-Germain-du-Puch, Saint-Gervais, Saint-Girons-d’Aiguevives, Sainte-Hélène, Saint-Hilaire-de-la-Noaille, Saint-Hilaire-du-Bois, Saint-Hippolyte, Saint-Jean-de-Blaignac, Saint-Jean-d’Illac, Saint-Julien-Beychevelle, Saint-Laurent-d’Arce, Saint-Laurent-des-Combes, Saint-Laurent-du-Bois, Saint-Laurent-du-Plan, Saint-Laurent-Médoc, Saint-Léon, Saint-Loubert, Saint-Loubès, Saint-Louis-de-Montferrand, Saint-Macaire, Saint-Magne-de-Castillon, Saint-Maixant, Saint-Mariens, Saint-Martial, Saint-Martin-de-Laye, Saint-Martin-de-Lerm, Saint-Martin-de-Sescas, Saint-Martin-du-Bois, Saint-Martin-du-Puy, Saint-Martin-Lacaussade, Saint-Médard-de-Guizières, Saint-Médard-d’Eyrans, Saint-Médard-en-Jalles, Saint-Michel-de-Fronsac, Saint-Michel-de-Lapujade, Saint-Michel-de-Rieufret, Saint-Morillon, Saint-Palais, Saint-Pardon-de-Conques, Saint-Paul, Saint-Pey-d’Armens, Saint-Pey-de-Castets, Saint-Philippe-d’Aiguille, Saint-Philippe-du-Seignal, Saint-Pierre-d’Aurillac, Saint-Pierre-de-Bat, Saint-Pierre-de-Mons, Saint-Quentin-de-Baron, Saint-Quentin-de-Caplong, Sainte-Radegonde, Saint-Romain-la-Virvée, Saint-Sauveur, Saint-Sauveur-de-Puynormand, Saint-Savin, Saint-Selve, Saint-Seurin-de-Bourg, Saint-Seurin-de-Cadourne, Saint-Seurin-de-Cursac, Saint-Seurin-sur-l’Isle, Saint-Sève, Saint-Sulpice-de-Faleyrens, Saint-Sulpice-de-Guilleragues, Saint-Sulpice-de-Pommiers, Saint-Sulpice-et-Cameyrac, Sainte-Terre, Saint-Trojan, Saint-Vincent-de-Paul, Saint-Vincent-de-Pertignas, Saint-Vivien-de-Blaye, Saint-Vivien-de-Médoc, Saint-Vivien-de-Monségur, Saint-Yzan-de-Soudiac, Saint-Yzans-de-Médoc, Salaunes, Salleboeuf, Samonac, Saucats, Saugon, Sauternes, Sauveterre-de-Guyenne, Sauviac, Savignac, Savignac-de-l’Isle, Semens, Sendets, Sigalens, Sillas, Soulac-sur-Mer, Soulignac, Soussac, Soussans, Tabanac, Taillecavat, Talais, Talence, Targon, Tarnès, Tauriac, Tayac, Teuillac, Tizac-de-Curton, Tizac-de-Lapouyade, Toulenne, Tresses, Uzeste, Val-de-Livenne, Val de Virvée, Valeyrac, Vayres, Vendays-Montalivet, Vensac, Vérac, Verdelais, Vertheuil, Vignonet, Villandraut, Villegouge, Villenave-de-Rions, Villenave-d’Ornon, Villeneuve, Virelade, Virsac ja Yvrac.
7. Pääasiallinen rypälelajike (pääasialliset rypälelajikkeet)
Cabernet franc N
Cabernet-Sauvignon N
Carmenère N
Côt N – Malbec
Merlot N
Muscadelle B
Petit Verdot N
Sauvignon B – Sauvignon blanc
Sauvignon gris G – Fié gris
Sémillon B
8. Yhteyden/yhteyksien kuvaus
Bordeaux’n alueella viiniköynnökset kasvavat valtamerellisessä ilmastossa, ja niitä on täytynyt jo 1600- ja 1700-luvuilta lähtien tukea tukikeppien ja myöhemmin yleistyvien säleikköjen avulla, jotta sato jakautuu hyvin ja lehtiä on riittävästi mahdollistamaan fotosynteesi ja rypäleiden optimaalinen kypsyminen. Koska maaperätyyppejä on erilaisia ja valon määrä vaihtelee, köynnöksiä on valittu ja mukautettu ympäristön ominaispiirteiden mukaan. Tämä selittää, miksi perinteisesti on keskitytty sekoiteviineihin. Maaperätyyppejä on neljä erilaista:
— |
kukkuloiden rinteillä yleisesti esiintyvä kalkkipitoinen savimaa ja kalkkipitoinen merkelimaa, joka soveltuu erittäin hyvin Merlot N -lajikkeelle, |
— |
kvartsipitoinen maa, jossa on seassa savea ja kalkkikiviainesta ja joka sopii erinomaisesti esimerkiksi Merlot N ja Sauvignon B -lajikkeille, |
— |
luvisoliin kuuluva hapan hiekkapitoinen savimaa (boulbène), jossa on hienoa kvartsiainesta ja joka muodostaa keveämpiä maakerroksia, jotka soveltuvat valkoviinien tuotantoon, |
— |
sorainen maaperä, joka koostuu sorasta, veden kuluttamasta kvartsista sekä enemmän tai vähemmän karkeasta hiekasta; tällaisesta maasta muodostuvilla pengermillä vesi kulkeutuu hyvin pois ja maaperä lämpenee hyvin, ja pengermät soveltuvat täydellisesti viiniköynnöksille ja erityisesti lajikkeelle Cabernet sauvignon N. |
Tarkistettua alkuperänimitystä ”Bordeaux supérieur” koskevat vaatimukset ovat aikojen kuluessa muotoutuneet tiukemmiksi kuin tarkistetulle alkuperänimitykselle ”Bordeaux” asetetut vaatimukset viiniköynnösten tiheyden (suurempi), leikkuusääntöjen (vähäisempi silmujen määrä) ja viljelylohkon enimmäistuotoksen (pienempi) osalta. Näiden tuotantoedellytysten ansiosta on mahdollista saada konsentroituneimpia viinejä, joiden vähimmäissokeripitoisuus ja luonnollinen vähimmäisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina ovat suuremmat kuin tarkistetun alkuperänimityksen ”Bordeaux” viineissä. Tarkistetun alkuperänimityksen ”Bordeaux supérieur” puna- ja valkoviinit ovat tyyliltään erityislaatuisia. Niille on luonteenomaista sopusointuisuus, tietty hienostuneisuus, hyvä tasapaino ja aromaattinen rikkaus. Nämä ominaisuudet johtuvat muun muassa biologisen ja fyysisen ympäristön monimuotoisuudesta ja rypälelajikkeista mutta myös viininviljely- ja viiniyttämistavoista, jotka tekevät niistä pitkään säilyviä. Bordeaux on satamakaupunki, jolla on historiallisesti ollut läheiset yhteydet muihin kansakuntiin. Kaupankäynti onkin ollut jo varhaisista vaiheista jäsenneltyä ja runsasta. Bordeaux’n viinitarhat ovat aina olleet kiinnostuneita muusta maailmasta. Ne ovat hyödyntäneet ja levittäneet innovatiivisia tekniikoita ja pyrkineet dynaamisuuteen. Näin ne ovat lujittaneet, vahvistaneet ja vieneet osaamistaan, kunnioittaen satoja vuosia vanhoja perinteitä. Akvitanian herttuattaren Eleonoora Akvitanialaisen ja tulevan Englannin kuninkaan Henrik Plantagenetin avioiduttua vuonna 1152 kaupankäynti vilkastui merkittävästi. Englantilaiset veivät elintarvikkeita, tekstiilejä ja metalleja ja toivat Bordeaux’n viinejä. Uusi kaupankäynnin aikakausi uusine asiakkaineen alkoi 1600-luvulla. Vienti on edelleen yksi Bordeaux-viinien jakelun vahvuuksista, ja sen kautta levitetään maailmalle myös tarkistetun alkuperänimityksen ”Bordeaux supérieur” taitotietoa, imagoa ja mainetta. Kaksi kolmasosaa Bordeaux supérieur -viineistä pullotetaan nykyään tilalla. Ne ovat rakenteeltaan monivivahteisempia ja kestävät säilytystä pitempään kuin tarkistetun alkuperänimityksen ”Bordeaux” viinit, 5–6-vuotta.
9. Olennaiset lisäedellytykset (pakkaaminen, merkinnät, muut vaatimukset)
Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue
Oikeudellinen kehys:
|
Kansallinen lainsäädäntö |
Lisäedellytyksen tyyppi:
|
Pakkaaminen rajatulla maantieteellisellä alueella |
Edellytyksen kuvaus:
|
Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue koostuu viiniyttämistä, kypsytystä ja jälkikäsittelyä koskevan poikkeuksen mukaisesti seuraavista kunnista (26. helmikuuta 2020 voimassa ollut virallinen geokoodi):
|
Laajempi maantieteellinen alue
Oikeudellinen kehys:
|
Kansallinen lainsäädäntö |
Lisäedellytyksen tyyppi:
|
Merkintöihin liittyvät täydentävät säännökset |
Edellytyksen kuvaus:
|
Tarkistetun alkuperänimityksen saaneiden viinien etiketissä voidaan mainita laajempi maantieteellinen alue ”Vin de Bordeaux” tai ”Grand Vin de Bordeaux”. Laajempi maantieteellinen alue voidaan kirjoittaa kirjaimin, jotka ovat korkeudeltaan ja leveydeltään enintään kaksi kolmasosaa niistä kirjaimista, joilla tarkistettu alkuperänimitys kirjoitetaan. |
Linkki eritelmään
https://info.agriculture.gouv.fr/gedei/site/bo-agri/document_administratif-acf2cbea-d0b8-4acf-b65b-40814c3030e0