EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 20.7.2021
SWD(2021) 708 final
KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA
Oikeusvaltiokertomus 2021
Luku: Oikeusvaltiotilanne Virossa
Oheisasiakirja
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Oikeusvaltiokertomus 2021
Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa
{COM(2021) 700 final} - {SWD(2021) 701 final} - {SWD(2021) 702 final} - {SWD(2021) 703 final} - {SWD(2021) 704 final} - {SWD(2021) 705 final} - {SWD(2021) 706 final} - {SWD(2021) 707 final} - {SWD(2021) 709 final} - {SWD(2021) 710 final} - {SWD(2021) 711 final} - {SWD(2021) 712 final} - {SWD(2021) 713 final} - {SWD(2021) 714 final} - {SWD(2021) 715 final} - {SWD(2021) 716 final} - {SWD(2021) 717 final} - {SWD(2021) 718 final} - {SWD(2021) 719 final} - {SWD(2021) 720 final} - {SWD(2021) 721 final} - {SWD(2021) 722 final} - {SWD(2021) 723 final} - {SWD(2021) 724 final} - {SWD(2021) 725 final} - {SWD(2021) 726 final} - {SWD(2021) 727 final}
Tiivistelmä
Oikeuslaitoksen pitkälle edennyt digitalisointi on osoittautunut ratkaisevaksi tekijäksi sen varmistamisessa, että Viron oikeuslaitos kykeni reagoimaan covid-19-pandemian aiheuttamiin haasteisiin. Oikeuslaitoksen sähköiseen viestintään tarkoitetun arkistointijärjestelmän (e-File) kehittämistä jatketaan edelleen lisäämällä siihen uusia toimintoja ja antamalla koulutusta niistä. Järjestelmä on tehostanut tuomioistuinten käsiteltäviksi tulevien asioiden ratkaisemista. Tuomioistuinten presidenttien valtuuksia on laajennettu: presidentit voivat siirtää tuomareita poikkeuksellisissa tilanteissa ja rajoitetuksi ajaksi ilman näiden suostumusta silloin kun se on välttämätöntä hyvän oikeudenkäytön varmistamiseksi, siirtää asioita toisiin tuomioistuimiin ja pyytää tuomarien määräaikaista määräämistä toisiin tehtäviin heidän suostumuksellaan. Näiden valtuuksien avulla voidaan purkaa tuomioistuinten mahdollisia asiaruuhkia ja ratkaista hätätilanteita, jotka johtuvat siitä, että käsiteltäväksi tulee paljon maahanmuutto- ja turvapaikka-asioita. Tuomarien ylentämisen avoimuutta on parannettu muuttamalla ensimmäisen oikeusasteen tuomarien arviointiperusteita siten, että niihin sisällytetään menettely tietojen keräämiseksi ehdokkaista.
Strategisen korruptiontorjunnan kehyksen kehittämistä on jatkettu edellisen vuoden raportin jälkeen laatimalla vuosiksi 2021–2025 uusi kansallinen toimintasuunnitelma, jonka hallitus hyväksyi vuonna 2021. Toimintasuunnitelma vahvistaa ministerien osallistumista korruptiontorjuntatoimenpiteiden koordinointiin ja täytäntöönpanoon sekä laajentaa kansalaisyhteiskunnan osallistumista korruptiontorjunta-asioiden käsittelyyn. Korruption syytteeseenpanon osalta rikosoikeudellinen järjestelmä on osoittanut tehokkuutensa korkean tason korruptiotapausten tunnistamisessa. Ennaltaehkäisemistä on vahvistettu muun muassa antamalla uudet ei-sitovat lobbaamista ja eturistiriitoja koskevat ohjeet, jotka eivät kuitenkaan sisällä selkeitä täytäntöönpanosäännöksiä. Meneillään oleva lainsäädäntömenettely kattavien sääntöjen hyväksymiseksi väärinkäytösten paljastajien suojelusta on määrä saattaa päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä. Varallisuusilmoitusjärjestelmää on päivitetty, jotta ministerien poliittiset neuvonantajat voidaan velvoittaa toimittamaan ilmoitus taloudellisista sidonnaisuuksista. Lisäksi hallitus on ilmoittanut aikovansa vahvistaa puoluerahoituskehystä.
Tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden osalta hallitus on tehnyt säädösehdotuksen, jonka tavoitteena on vahvistaa tiedotusvälineiden sääntelyviranomaisen riippumattomuutta ja parantaa tiedotusvälineiden omistussuhteiden läpinäkyvyyttä. Perustuslaissa taataan yleisesti ottaen tiedonsaantioikeuden oikeudellinen ja muodollinen suoja, mutta varsinaisissa julkistamiskäytännöissä voi olla eroja julkisten elinten välillä. Kattava toimittajien suojelua koskeva kehys on pysynyt vakaana vuoden 2020 oikeusvaltiokertomukseen verrattuna. Covid-19-pandemian jatkuminen on vähentänyt mainostuloja, mikä on vaikuttanut tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen. Lisäksi toimittajiin on kohdistunut taloudellisia vaikutuksia, koska varsinkin alalla toimivien freelancerien työsuhdeturva on heikentynyt. Hallitus on ottanut käyttöön useita tukitoimenpiteitä näihin asioihin puuttumiseksi.
Viro on jatkanut jo ennestään perusteellisen valvontajärjestelmänsä parantamista uusilla hankkeilla, joiden tavoitteena on lisätä lainsäädäntöprosessin osallistavuutta. Oikeuskanslerin valtuuksia on laajennettu, ja oikeuskanslerille on myönnetty A-status kansallisena ihmisoikeusinstituutiona YK:n Pariisin periaatteiden kattavan noudattamisen perusteella. Hallitus ja kansalaisyhteiskunta ovat laatineet yhdessä uuden kansalaisyhteiskuntaohjelman, jossa painotetaan kansalaisjärjestöjen ja julkisten laitosten välisen strategisen kumppanuuden kehittämistä. Viron hallitus julisti maahan poikkeustilan maaliskuun ja toukokuun 2020 väliseksi ajaksi. Sittemmin terveysvirastolle ja hallitukselle on lainsäädäntömuutoksilla annettu valtuudet käsitellä covid-19-pandemiaan liittyviä asioita. Kaikki covid-19-pandemiaan liittyvät hallituksen määräykset sisältävät tiedon siitä, miten ne voidaan riitauttaa oikeudessa.
I.Oikeuslaitos
Viron tuomioistuinjärjestelmä on kolmiportainen. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia ovat neljä käräjäoikeutta, jotka käsittelevät kaikki riita- ja rikosasiat sekä rikkomukset, sekä kaksi hallinto-oikeutta. Toisen oikeusasteen tuomioistuimia ovat kaksi piirituomioistuinta, jotka käsittelevät uudelleen käräjä- ja hallinto-oikeuksien antamia ratkaisuja, joihin on haettu muutosta. Ylintä oikeusastetta edustaa korkein oikeus, joka käsittelee kassaatiotuomioistuimena toisen asteen tuomioistuinten antamiin ratkaisuihin kohdistuvia muutoksenhakuja ja hoitaa myös perustuslakituomioistuimen tehtäviä. Korkein oikeus päättää itsenäisesti omasta talousarviostaan ja toiminnastaan, kun taas ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tuomioistuinten talousarviosta ja hallinnosta vastaavat oikeushallinnon neuvosto ja oikeusministeriö. Oikeushallinnon neuvosto on ei-pysyvä toimielin, jonka toimivaltaan kuuluvat muun muassa tuomioistuinverkoston rakennetta ja oikeuslaitoksen resursseja koskevat päätökset. Se myös osallistuu tuomioistuinten hallinnointia koskeviin keskusteluihin. Ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tuomioistuinten tuomarit nimittää tasavallan presidentti korkeimman oikeuden tuomarien täysistunnon esityksestä. Syyttäjänvirasto on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva valtion virasto, jonka toiminta on luonteeltaan riippumatonta. Sen hallinnosta vastaa valtakunnansyyttäjä, joka huolehtii etenkin syyttäjien nimityksiin ja urakehitykseen liittyvistä asioista. Viron asianajajaliitto (Eesti Advokatuur) on riippumaton ja itsehallinnollinen ammattiliitto. Asianajajaa koskevan kurinpitomenettelyn voi käynnistää kunniatuomioistuimessa kuka tahansa henkilö tai asianajajaliiton hallitus. Viro osallistuu Euroopan syyttäjänvirastoon.
Riippumattomuus
Käsitys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta on parantunut merkittävästi ja on nyt kansalaisten keskuudessa korkealla ja yritysten keskuudessa keskimääräisellä tasolla. Kansalaisista 66 prosenttia pitää oikeuslaitoksen riippumattomuutta melko tai erittäin hyvänä. Luku on huomattavasti suurempi kuin vuonna 2020, jolloin se oli 57 prosenttia, eli myönteinen kehitys on jatkunut. Yrityksistä 57 prosenttia pitää oikeuslaitoksen riippumattomuutta melko tai erittäin hyvänä, mikä tarkoittaa, että aiempi laskusuuntainen kehitys on taittunut (vuonna 2020 luku oli 39 %).
Kansalaisten ja yritysten käsitys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta on parantunut vuodesta 2016.
Tuomioistuinten presidenttien valtuuksia on laajennettu niin, että heillä on valtuudet siirtää tuomareita ilman heidän suostumustaan poikkeuksellisissa tilanteissa ja rajoitetuksi ajaksi sekä pyytää tuomarien määräaikaista siirtämistä toisiin tehtäviin heidän suostumuksellaan. Tuomioistuinlakiin (kohtute seadus) tehtyjen muutosten tarkoituksena on auttaa purkamaan tuomioistuinten mahdollisia asiaruuhkia ja reagoimaan hätätilanteeseen, jossa käsiteltäviksi tulevien maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden määrä kasvaa. Kesäkuussa 2020 voimaan tulleet muutokset mahdollistavat tuomarien siirtämisen ilman heidän suostumustaan. Silloin, kun se on välttämätöntä hyvän oikeudenkäytön varmistamiseksi, tuomari voidaan siirtää tilapäisesti hänen suostumuksellaan tai ilman sitä tuomioistuimen presidentin päätöksellä hallintotuomioistuimeen kolmannen maan kansalaisten säilöönottoa koskevien hakemusten arviointia varten. Siirtäminen on mahdollista vain hätätilanteessa
, ja se on korkeimman oikeuden valvonnan alaista. Siirron tilapäisyys, rajoittuminen nimenomaisesti määritettyyn tilanteeseen ja tuomioistuinvalvonnan soveltaminen sekä se, ettei toimeenpanovalta päätä siirrosta, ovat tärkeitä suojatoimia. Euroopan neuvosto suosittelee tällaisten suojatoimien soveltamista tuomarien siirtämiseen ilman heidän suostumustaan. Samoilla muutoksilla laajennettiin mahdollisuutta siirtää asia toiseen tuomioistuimeen muuttamatta lainkäyttöaluetta. Piirituomioistuinten presidentit voivat käräjäoikeuden tai hallinto-oikeuden presidentin pyynnöstä yhteispäätöksellään siirtää tietyn asian, joka määräytyy yleisten tekijöiden perusteella, tuomittavaksi toiseen saman oikeusasteen tuomioistuimeen. Tätä toimenpidettä on käytettävä poikkeuksellisena toimenpiteenä, ei pysyvänä ratkaisuna. Samoilla muutoksilla laajennettiin mahdollisuutta määrätä tuomareita määräaikaisesti toisiin tehtäviin heidän suostumuksellaan. Tuomioistuimen presidentti voi lähettää tuomarin hänen suostumuksellaan ja toisen tuomioistuimen presidentin pyynnöstä käsittelemään tiettyä asiaa toiseen saman tai alemman oikeusasteen tuomioistuimeen silloin, kun on todellinen riski siihen, ettei kyseinen tuomioistuin kykene ratkaisemaan käsiteltäviksi tulevia asioita kohtuullisessa ajassa. Tässä tilanteessa myös toisiin tehtäviin määräämisen kesto on rajoitettu.
Tuomarien ylentämisen avoimuutta on parannettu. Korkeimman oikeuden tuomarien täysistunto muutti joulukuussa 2020 arviointiperusteita, joita sovelletaan silloin kun ensimmäisen oikeusasteen tuomari hakee toisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomarin virkaan. Vuonna 2015 julkaistuja perusteita on tarkistettu sisällyttämällä niihin menettely tietojen keräämiseksi ehdokkaista. Tämän on määrä lisätä tuomarien ylentämisprosessin avoimuutta. Tuomarien urakehitys perustuu julkisiin kilpailuihin, joissa ylennystä hakevat tuomarit ovat yhdenvertaisia niiden ehdokkaiden kanssa, joilla on jokin muu oikeusalan ammatti. Muutetulla järjestelyllä on erityisen suuri merkitys, koska useat tuomarit eläköityvät lähivuosina ja heidät on korvattava nimittämällä uusia tuomareita tai ylentämällä nykyisiä tuomareita. Uusien tuomarien nimittämistä ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tuomioistuimeen käsittelee tuomarien tutkintakomitea. Menettely perustuu suulliseen ja kirjalliseen kokeeseen sekä ehdokkaiden soveltuvuuden arviointiin. Sen jälkeen menettelyn läpäisseet ehdokkaat esitellään korkeimman oikeuden tuomarien täysistunnolle, joka tekee esityksen heidän nimityksestään tasavallan presidentille. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomarit ylennetään korkeamman oikeusasteen tuomioistuimiin korkeimman oikeuden tuomarien täysistunnon päätöksellä, joka perustuu haastatteluun ja kaikkien sen tuomioistuimen jäsenten, johon henkilö haki, lausuntoon. Ylennys- tai nimityspäätöksiin voidaan hakea muutosta perustuslainmukaisuuden arvioinnista vastaavassa korkeimman oikeuden jaostossa. Sidosryhmät ovat tuoneet esiin huolensa muutoksenhakumenettelyyn osallistuvien tuomarien rakenteellisesta puolueettomuudesta, vaikka käytännössä yhtään tällaista muutoksenhakupyyntöä ei ole tähän mennessä tehty. Lisäksi niillä perustuslainmukaisuuden arvioinnista vastaavan jaoston jäsenillä, jotka ovat osallistuneet ylennys- tai nimityspäätöksen tekemiseen, on mahdollisuus vetäytyä muutoksenhakumenettelystä. Tämän on tarkoitus lieventää huolta muutoksenhakujaoston rakenteellisesta puolueettomuudesta. Kun tuomari nimitetään virkaan ensimmäisen kerran, tuomarien tutkintakomitea arvioi tuomaria ensimmäisten kolmen vuoden aikana laissa määriteltyjen perusteiden mukaisesti.
Laatu
Oikeuslaitoksen pitkälle edenneen digitalisoinnin ansiosta tuomioistuinten toiminta on jatkunut ilman huomattavia häiriöitä covid-19-pandemian aikana. Kuten oikeusvaltiokertomuksessa 2020 todettiin, Viro on yksi niistä jäsenvaltioista, jotka ovat suoriutuneet parhaiten oikeuden digitalisoinnista. Tämän ansiosta covid-19-pandemian aikana siirtyminen kasvokkain tapahtuvasta oikeudenkäynnistä etäyhteyden välityksellä toteutettavaan oikeudenkäyntiin tapahtui sujuvasti. Jo ennen pandemiaa Viro oli ottanut käyttöön digitaalisen tuomioistuinasiakirjasovelluksen, hankkinut kaikkiin oikeustaloihin videokonferenssivälineitä ja mahdollistanut tuomioistuinten, syyttäjänvirastojen ja oikeusalalla toimivien etätyön. Vuonna 2020 kehitettiin virtuaalinen oikeussali, jonka välityksellä tuomarit, asianajajat ja syyttäjät voivat osallistua etäistuntoihin. Uudessa digitaalisessa välineessä ei käytetä kaupallisia pilvituotteita. Käyttäjät voivat kirjautua välineeseen asentamatta mitään ohjelmistoa, ja käsittelyt voidaan suoratoistaa ja tallentaa välineen avulla. Kullakin virtuaalisen oikeussalin istunnolla on yksilöllinen nimi ja salasana, joita ei voi käyttää uudelleen istunnon päätyttyä. Uuden välineen tueksi laadittiin oppaita, jotka auttavat ammattihenkilöitä välineen käytössä. Korkein oikeus laatii parhaillaan täydentävää koulutusmateriaalia ja kursseja koulutuksen kehittämiseksi. Lisäksi vuonna 2021 on määrä esitellä uusi versio oikeuslaitoksen sähköisen viestinnän järjestelmästä (e-File), joka mahdollistaa suurten tiedostojen ja videoiden lataamisen verkkoalustalle.
Tehokkuus
Oikeuslaitos toimii edelleen tehokkaasti covid-19-pandemian mukanaan tuomista haasteista huolimatta. Oikeudenkäyntien kesto ja vireillä olevien asioiden määrä ovat EU:n alhaisimpia. Vuonna 2020 riita-asiat ratkaistiin käräjäoikeudessa yhtä tehokkaasti kuin vuonna 2019 eli keskimäärin 95 päivässä. Rikosasioiden käsittely oli puolestaan hitaampaa kuin vuonna 2019: käsittely yleisissä rikosoikeudellisissa menettelyissä kesti keskimäärin 255 päivää, yksinkertaistetussa menettelyssä 34 päivää ja rikkomusasioissa 47 päivää. Hallinto-oikeudelliset asiat ratkaistiin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa hieman hitaammin kuin vuonna 2019, keskimäärin 126 päivässä
. Valitusten keskimääräinen käsittelyaika oli riita-asioissa 192 päivää, rikosasioissa 51 päivää ja hallinto-oikeudellisissa asioissa 197 päivää. Siviili-, kauppa- ja hallinto-oikeudellisissa asioissa oikeudenkäyntien kesto on (käsittelyajassa mitattuna) keskimääräistä lyhyempi ja vireillä olevien asioiden määrä on usein EU:n alhaisimpia.
Vuoteen 2019 verrattuna selvitysaste laski hieman alle 100 prosenttiin, mutta tuomioistuimet suoriutuvat uusien asioiden käsittelystä yleisesti ottaen hyvin.
II.Korruptiontorjunnan kehys
Korruptiontorjunnan institutionaaliset valmiudet eivät ole muuttuneet vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksesta. Oikeusministeriö vastaa vuosien 2021–2025 korruptionvastaisen toimintasuunnitelman valmistelusta, valvonnasta ja koordinoinnista. Korruptiontorjunnasta vastaava erityisvaliokunta huolehtii korruptiontorjuntatoimenpiteiden täytäntöönpanon parlamentaarisesta valvonnasta. Puoluerahoituksen valvonnasta vastaava valiokunta taas valvoo puolueiden rahoitusta. Korruptiotapausten tutkinnasta huolehtii korruptiorikoksiin liittyvistä asioista vastaava toimisto, joka on kansallisen rikospoliisin erikoisyksikkö, kun taas valtion ja kuntien korkeiden virkamiesten tekemien korruptiorikosten tutkinnasta kuudessa suuressa kunnassa vastaa turvallisuuspoliisi. Syyttäjänvirasto valvoo ja johtaa korruptiorikosten esitutkintaa ja toimii syyttäjälaitoksen edustajana tuomioistuimissa.
Asiantuntijoiden ja yritysjohtajien käsityksen mukaan korruption taso Viron julkisella sektorilla on edelleen suhteellisen alhainen. Viron pistemäärä Transparency Internationalin vuoden 2020 korruptioindeksissä on 75/100, ja se sijoittuu Euroopan unionissa 6. sijalle ja maailmanlaajuisesti 17. sijalle.
Pistemäärä on parantunut
viiden viime vuoden aikana.
Strategista korruptiontorjunnan kehystä on tarkistettu. Hallitus hyväksyi helmikuussa 2021 vuosiksi 2021–2025 uuden, kattavan korruptionvastaisen toimintasuunnitelman
, jossa on kahdeksan pääpainopistettä
. Suunnitelmaa voidaan pitää tärkeänä edistysaskeleena edelliseen strategiaan verrattuna, sillä sen tavoitteena on täydentää korruptiontorjunnan oikeudellista kehystä lobbaamista koskevalla säädöksellä ja väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevilla säännöksillä. Oikeusministeriö koordinoi uuden toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa korruptiontorjuntaverkoston kautta.
Olemassa olevalle korruptiontorjuntaverkostolle annettiin vuosien 2021–2025 toimintasuunnitelmassa uusia vastuualueita. Korruptiontorjuntaverkoston päätavoitteita ovat parhaiden käytäntöjen laatiminen ja niistä tiedottaminen, yhteistyön ja keskinäisen oppimisen tukeminen ja kokemusten vaihtaminen sekä toimintasuunnitelmassa esitettyjen toimien seuraaminen.
Verkosto koostui alun perin kunkin ministeriön korruptiontorjunnasta vastaavista koordinaattoreista. Nykyisellään se sisältää myös poliisin, kansalaisyhteiskunnan, parlamentin, kansallisen tarkastusviraston sekä väliaikaisia ulkoisten sidosryhmien edustajia.
Verkoston on tarkoitus kokoontua 4–5 kertaa vuodessa, ja viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan mukaan se tulee olemaan keskeinen toimija toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa. Verkostoa on tarkoitus laajentaa ja strategisia kumppanuuksia kehittää entisestään. Sekä viranomaiset että kansalaisyhteiskunta pitävät verkostoon sisältyvien viranomaisten ja organisaatioiden välistä yhteistyötä hyvänä.
Korruption tutkimista ja syytteeseenpanoa koskevalla rikosoikeudellisella järjestelmällä on riittävästi resursseja ja se toimii hyvin, vaikka syyttäjille ei ole tarjolla erikoistunutta tukea. Vuonna 2020 korruptiorikoksista rekisteröitiin 78 ilmoitusta
ja aloitettiin 56 rikosoikeudellista menettelyä
. Rikosoikeudellinen järjestelmä on osoittautunut toimivaksi korruptiotapausten tunnistamisessa: meneillään on tällä hetkellä yhteensä neljä korkean tason korruptiotapausta, mukaan lukien tuore, Porto Francon kehityshankkeeseen Tallinnassa liittyvä tapaus, jonka seurauksena edellinen hallitus erosi tammikuussa 2021. Valtakunnansyyttäjänvirastossa korruptioon liittyviä rikoksia käsittelee kaksi valtionsyyttäjää ja yksi apulaissyyttäjä. Piirisyyttäjänvirastossa korruptioasioista vastaa kuusi erikoissyyttäjää ja neljä apulaissyyttäjää.
Korruption tutkintaan varatut henkilöstöresurssit vaikuttavat riittäviltä suhteessa meneillään olevien asioiden määrään. Syyttäjät tarvitsisivat kuitenkin erikoistunutta tukea, kuten julkisiin hankintoihin erikoistuneita asiantuntijoita ja tilintarkastajia. Korruptionvastaisessa toimintasuunnitelmassa esitetään, että syyttäjänvirasto alkaisi kehittää menettely- ja analysointivalmiuksia liiketoiminnan korruption ja talousrikosten alalla tilintarkastajien ja tukihenkilöstön hankinnan kautta. Toimintasuunnitelmassa ei kuitenkaan vahvisteta tälle aikataulua.
Syyttäjille ja tuomareille suunnattujen erityisten korruptiontorjuntakoulutusten osalta ei ole tapahtunut mitään uutta.
Lobbaamisesta ja eturistiriidoista on annettu ei-sitovia ohjeita. Hallitus hyväksyi 18. maaliskuuta 2021 kaksi uutta ohjekokonaisuutta. Yhteydenpitoa lobbaajien kanssa koskevista hyvistä käytännöistä annetun ensimmäisen ohjekokonaisuuden ”Good practice in communicating with lobbyists for officials” tavoitteena on lisätä päätöksenteon avoimuutta. Sitä sovelletaan ministereihin, heidän neuvonantajiinsa, ministeriöiden korkeisiin virkamiehiin sekä valtion virastoihin, myös valtiosihteeriin. Ohjeet ovat luonteeltaan vapaaehtoisia ja ei-sitovia. Ohjeet hyväksyttiin GRECOn suosituksesta. Lisäksi GRECO neuvoi perustamaan yleisen vapaaehtoisen lobbausrekisterin sekä vapaaehtoisia lobbaamiskäytäntöjä parlamentin jäsenille.
Asiakirjassa ei kuitenkaan täsmennetä, miten täytäntöönpanoa edistetään: hyvien käytäntöjen piiriin kuuluvien virkamiesten on luettava ohjeet, ja asianomaisen viranomaisen johtajan tehtävänä on seurata niiden täytäntöönpanoa käytännössä. Eturistiriitojen välttämisestä annettua toista ohjekokonaisuutta ”Guidelines for ministers and their advisers to avoid conflicts of interest” sovelletaan vain ministereihin ja heidän neuvonantajiinsa, ja niissä luetellaan joukko periaatteita
, jotka koskevat muun muassa pyöröovi-ilmiötä. Periaatteissa kehotetaan pidättäytymään siirtymästä samalla toimialalla toimivien yksityisten yritysten ja säätiöiden johto- tai valvontaelimeen vuoden kuluessa virkakauden päättymisestä. Rajoitusta ei sovelleta muihin työpaikkoihin tällaisessa yrityksessä tai säätiössä. Täytäntöönpanosäännöksissä edellytetään, että ministeri tai neuvonantaja tutustuu ohjeisiin, ja kannustetaan suorittamaan asiaan liittyvä verkkokurssi. Näiden ohjeiden hyväksyminen sekä uusi viestintää lobbaajien kanssa käsittelevä verkkokoulutusmoduuli ovat vuosien 2021–2025 korruptionvastaisessa toimintasuunnitelmassa määritettyjä suoritteita.
Kuten lGRECO
on todennut, ohjeisiin sisältyvät pyöröovi-ilmiötä koskevat säännöt ovat konkreettinen ja myönteinen edistysaskel
.
Korruptiontorjuntalakia (korruptsioonivastane seadus) on muutettu siten, että sidonnaisuuksien ilmoittamista koskeva velvoite laajennetaan myös ministerien poliittisiin neuvonantajiin.
GRECO pitää parlamentille esitettyjä muutoksia myönteisenä kehityksenä.
Väärinkäytösten paljastajien suojelun osalta uutta kattavaa säädöstä koskeva lainsäädäntömenettely on parhaillaan kesken, ja sen on määrä valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä.
Keskustelut puoluerahoituksen valvonnasta ovat meneillään. Vuonna 2020 ehdotettiin, että puoluerahoituksen valvonnasta vastaava valiokunta lakkautettaisiin ja sen valtuudet siirrettäisiin kansalliselle tarkastusvirastolle. Hallituksen vaihduttua ehdotus vedettiin pois, ja uusi hallitus, joka ilmoitti poliittisten puolueiden rahoituksen valvonnan vahvistamisen olevan ensisijainen painopiste, laatii uutta lainsäädäntöuudistusta valiokunnan valtuuksien lisäämiseksi. Tällä hetkellä puoluerahoituksen valvonnasta vastaava valiokunta on pääasiallinen poliittisten puolueiden kirjanpidon valvonnasta vastaava elin. Sillä on valtuudet tutkia mahdollisia väärinkäytöksiä ja raportoida niistä sekä tutkia lahjoitusten laillisuutta. Valiokunnan seuraamusten määräämiseen liittyviä valtuuksia ovat sakkojen määrääminen ja lainvastaisten lahjoitusten palauttamiseen velvoittaminen. Hallituksen mukaan useita osa-alueita voidaan vielä parantaa, varsinkin valtuuksia pyytää asiakirjoja ja panna täytäntöön seuraamuksia, jos lainvastaisia lahjoituksia ei palauteta tai siirretä valtion talousarvioon. Valiokunta voi tällä hetkellä esimerkiksi pyytää asiakirjoja vain laissa luetelluilta tahoilta, ei muilta (kolmansilta osapuolilta).
Covid-19-pandemialla on ollut vähäinen vaikutus korruptioriskeihin. Pandemialla ei ole ollut merkittävää vaikutusta syyttäjälaitoksen aloittamien tutkintojen määrään. Korruptioriskien torjumiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi pandemian yhteydessä hallitus antoi nimenomaisia ohjeita julkisesta hankintamenettelystä kiireellisessä tai erikoistilanteessa. Lisäksi on hyväksytty ohjeita, joiden tavoitteena on ennaltaehkäistä korruptioriskejä ja lisätä avoimuutta covid-19:n torjuntaan liittyvän rokotuskampanjan osalta.
III.Tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja vapaus
Virossa
sananvapaus saa oikeudellista ja virallista suojaa Viron tasavallan perustuslaissa
. Johdetun oikeuden säännöksillä varmistetaan nimenomaisesti toimittajien oikeus suojella lähteitään ja edistetään tiedotusvälineiden vapautta radio- ja televisioalalla.
Tiedonsaantioikeus tunnustetaan nimenomaisesti perustuslaissa, julkisen tiedon saatavuudesta annetussa laissa
ja tietosuojalaissa
. Lainsäädännön laatiminen tarkistetun audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä Virossa on kesken.
Kulttuuriministeriö on laatinut säädösluonnoksen, jonka tarkoituksena on vahvistaa tiedotusvälineiden sääntelyviranomaisen eli kuluttajansuojan ja teknisen sääntelyn viranomaisen riippumattomuutta. Lakiluonnos
tarkistetun audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin
saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä oli valmisteilla vuonna 2020
. Hallitus on nyt hyväksynyt lakiluonnoksen, ja se on toimitettu parlamentille.
Luonnoksessa suunnitellaan muutoksia media-alan kansallisen sääntelyviranomaisen tehtäviin ja toimivaltuuksiin. Sääntelyviranomainen on toiminut talous- ja viestintäministeriön hallintoelimenä, eikä sillä ole tällä hetkellä valtuuksia valvoa mediasisältöä. Media-alan sääntelyviranomaisen tehtävänhoidon riippumattomuuden ja puolueettomuuden varmistamiseksi on suunnitteilla erityinen säännös, jonka tavoitteena on täyttää tarkistetussa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä
vahvistetut riippumattomuutta koskevat vaatimukset. Media-alan sääntelyviranomainen toteaa, että se on kyennyt säilyttämään tehtäviensä suorittamiseen tarvittavat resurssit ja jopa saanut lisää henkilöstöresursseja.
Lainsäädäntömuutosten odotetaan lisäävän tiedotusvälineiden omistuksen läpinäkyvyyttä. Kun tarkistetun audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin asiaankuuluvat säännökset
saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, käyttöön otetaan ensimmäistä kertaa erityinen velvoite, jonka mukaan mediayritysten on ilmoitettava tiedot omistusrakenteestaan
. Tällä hetkellä käytössä ei ole omistustietojen julkistamista edellyttäviä erityisiä säännöksiä, vaikka yleistä yrittäjyyteen liittyvää tietoa on saatavilla sähköisesti, julkisesti ja vapaasti kaupparekisterin kautta ja kaikki pääkanavien omistajat ovat yleisesti tiedossa.
Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen (Media Pluralism Monitor 2021 eli MPM 2021) arvion mukaan tiedotusvälineiden omistuksen läpinäkyvyyttä koskeva tilanne on tällä hetkellä edelleen riskiltään keskitasoinen, kunnes uusi laki on hyväksytty. Arvion perusteena on myös se, että tiedot media-alan yritysten lopullisesta omistajuudesta eivät ole aina julkisesti saatavilla. Uutismedian keskittymistasoa pidetään Virossa korkeana.
Covid-19-pandemiasta toimittajille aiheutuneita ongelmia pidetään pääosin taloudellisina. Sidosryhmien mukaan pandemia on vaikuttanut tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimittajien suojeluun enimmäkseen taloudellisesti, koska varsinkin alalla toimivien freelancerien työsuhdeturva on heikentynyt. Kustantajien mainostulot pienenivät covid-19-pandemian vuoksi. Kulttuuriministeriö käynnisti vaikutusten lieventämiseksi vuonna 2020 kaksi kriisiapuhakemuskierrosta, joiden tavoitteena oli tukea päivittäin tai viikoittain julkaistavien sanomalehtien, myös paikallisten sanomalehtien, kustantajien rahoituksen kestävyyttä. Lisäksi sähköisten julkaisujen alv-kanta laskettiin 20 prosentista 9 prosenttiin eli samalle tasolle kuin paperijulkaisujen. Digitaalisten tilausten kasvu on lieventänyt kustantajien heikentyneiden mainostulojen vaikutusta.
Perustuslaissa turvataan tiedonsaantioikeuden oikeudellinen ja virallinen suoja, mutta sen käytännön toteutuksessa voi olla eroja. Edellisen vuoden tapaan sidosryhmät ilmoittivat, että hallinnolla on tietyissä tapauksissa tapana kieltäytyä antamasta mahdollisuutta tutustua julkisiin tietoihin tai viivästyttää niiden saantia. Osa ministeriöistä tulkitsee julkistamisvaatimuksia, kuten tietosuojaa, koskevia määriteltyjä poikkeuksia laajasti.
Tämä aiheuttaa käytännössä tiedonsaantiin liittyviä eroja. Havainto vahvistetaan MPM 2021 ‑raportissa, jossa tiedonsaantioikeuteen liittyvää riskiä pidetään keskitasoisena.
Merkittäviä järjestelmällisiä toimittajiin kohdistuvia uhkauksia ei ole raportoitu. Kattava toimittajien suojelua koskeva kehys on pysynyt vakaana vuoden 2020 oikeusvaltiokertomukseen verrattuna. MPM 2021 ‑raportissa pidetään yhä riskinä sitä, ettei kunnianloukkauksen rangaistavuutta ole poistettu ja että siitä on mahdollista saada sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksen jälkeen Euroopan neuvoston foorumille journalismin suojelun ja toimittajien turvallisuuden edistämiseksi on luotu kaksi uutta varoitusta. Varoitukset koskevat toimia, joilla on lamaannuttava vaikutus tiedotusvälineiden vapauteen.
Ensimmäinen varoitus on sittemmin ratkaistu. Toisen osalta hallitus vastasi, että se koskee siviilioikeudellista riita-asiaa riippumattomassa tuomioistuimessa, jonka toimintaan hallitus ei saa puuttua.
IV.Muut hallitusjärjestelmän osien keskinäiseen valvontaan liittyvät institutionaaliset kysymykset
Viro on parlamentaarinen tasavalta, jossa on yksikamarinen parlamentti ja jossa perustuslainmukaisuuden arvioinnista vastaava korkeimman oikeuden jaosto voi tehdä jälkiarvioinnin lainsäädännön perustuslainmukaisuudesta, tietyin ehdoin myös suoran perustuslakivalituksen perusteella. Oikeuslaitoksen lisäksi oikeuskanslerinvirastolla (oikeusasiamies) on keskinäisessä valvontajärjestelmässä tärkeä rooli. Kansalaisten ja sidosryhmien osallistumista tuetaan kehittyneillä tieto- ja viestintätekniikan työkaluilla.
Oikeusministeriö jatkaa hankkeen kehittämistä lainsäädäntöprosessin parantamiseksi. Oikeusministeriössä työstetään parhaillaan uusia tapoja lainsäädäntöprosessin parantamiseksi erityisesti sidosryhmien kuulemisen osalta. Yhteiskehittämiseen perustuvaa työtilaa koskevan hankkeen tavoitteena on parantaa lainsäädäntöprosessia ja varsinkin sidosryhmien osallistumista. Sen tavoitteena on varmistaa, että lainsäädäntöpolitiikka on osallistavaa, ennakoitavaa ja tietoon perustuvaa, sekä antaa kansalaisille hyvä yleiskuva hallituksen suunnitelmista jo varhaisessa vaiheessa. Hankkeen tarkoituksena on myös lisätä avoimuutta ja helpottaa koordinointia nykyaikaisten digitaalisten välineiden avulla. Hankkeen täytäntöönpanoaikataulu on osa uusia vuoden 2030 lainsäädäntöpolitiikan kehittämisen suuntaviivoja, jotka parlamentti hyväksyi marraskuussa 2020. Näiden suuntaviivojen tavoitteena on yleisesti ottaen varmistaa johdonmukainen perusta lainsäädännölle sekä tarjota sidosryhmille ja yhteiskunnalle selkeitä odotuksia, joihin ne voivat perustaa lainsäädäntöprosessiin osallistumisensa. Perimmäisenä tavoitteena on parantaa laatua ja vähentää uuden lainsäädännön määrää.
Lainsäädäntömuutoksilla annettiin terveysvirastolle ja hallitukselle toimivaltuudet käsitellä covid-19-pandemiaan liittyviä asioita ilman hätäjärjestelyn käyttöön ottamista. Kuten vuoden 2020 oikeusvaltiokertomuksessa todettiin, Viro julisti poikkeustilan 12. maaliskuuta 2020 ja 18. toukokuuta 2020 väliseksi ajaksi ja nimitti pääministerin poikkeusolojen johtajaksi. Hallinto-oikeus valvoi pääministerin tässä roolissa antamia oikeudellisia määräyksiä, mutta niihin ei kohdistunut parlamentaarista tai presidentin suorittamaa valvontaa. Parlamentti hyväksyi 17. toukokuuta 2020 tartuntatautien ehkäisyä ja valvontaa koskevaan lakiin muutoksia, jotka antoivat terveysvirastolle ja hallitukselle vallan hyväksyä toimenpiteitä covid-19-pandemian torjumiseksi ja hallitsemiseksi.
Tämän lainsäädännön perusteella hallitus voi ottaa käyttöön tilapäisiä rajoituksia, jolloin kunkin rajoituksen olisi vastattava kyseisenä aikana vallitsevan ongelman laajuutta ja tarkoitusta ja noudatettava suhteellisuusperiaatetta. Parlamentin työjärjestyksen ja sisäisten sääntöjen mukaan se valvoo toimeenpanovallan käyttäjän toimintaa tavanomaista menettelyä noudattaen. Parlamentti on säilyttänyt pandemian aikana toimintakykynsä ja ottanut käyttöön joitakin toimenpiteitä fyysisten kontaktien minimoimiseksi ja siten infektioriskin vähentämiseksi.
Kaikki covid-19-pandemiaan liittyvät hallituksen määräykset sisältävät tiedon siitä, miten ne voidaan riitauttaa oikeudessa.
Lisäksi korkein oikeus on todennut, että henkilö, johon määräys on vaikuttanut, voi riitauttaa yleisen määräyksen 30 päivän kuluessa siitä päivämäärästä, kun määräyksellä on ollut vaikutus häneen.
Tallinnan hallinto-oikeus on vastaanottanut kevään 2020 ja maaliskuun 1. päivän 2021 välisenä aikana noin 40 valitusta, joista puolet on ratkaistu.
Korkeimmalle oikeudelle on toimitettu yksi pyyntö perustuslainmukaisuuden arvioinnin vireille panosta. Kyseisessä tapauksessa perustuslainmukaisuuden arvioinnista vastaava jaosto totesi, että kulttuuriministerin säädöksen lauseke, jossa määriteltiin ehdot esittävien taiteiden laitoksille myönnettävälle hallituksen tuelle, oli ristiriidassa yhdenvertaista kohtelua koskevan perustuslaillisen vaatimuksen
kanssa ja sen vuoksi mitätön.
Oikeuskanslerinvirastolle myönnettiin A-status kansallisena ihmisoikeusinstituutiona. Akkreditointimenettely kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden maailmanlaajuisessa yhteenliittymässä käynnistettiin vuonna 2019, mutta asian käsittely viivästyi covid-19-pandemian vuoksi. Prosessi saatettiin päätökseen joulukuussa 2020, ja oikeuskanslerille myönnettiin akkreditointi. Kuten oikeusvaltiokertomuksessa 2020 todettiin, oikeuskanslerille myönnettiin uusia tehtäviä kansallisena ihmisoikeusinstituutiona, mukaan lukien YK:n yleissopimuksiin ja ihmisoikeuksien suojeluun liittyviä mekanismeja koskevat toimet.
Laajennetun toimenkuvansa vuoksi oikeuskansleri sai uusia taloudellisia ja henkilöstöresursseja, jotka vaikuttavat riittäviltä tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. Jos resurssit ovat riittämättömiä, instituutio voi myös pyytää varoja parlamentilta, joka yleensä myöntää varat.
Uusien tehtäviensä ja oikeusasiamiehen tavallisten tehtävien ohella oikeuskanslerilla on useita muita valtuuksia. Oikeuskanslerilla on oikeus pyytää perustuslainmukaisuuden arviointia ja oikeus aloittaa kurinpitomenettelyjä tuomareita vastaan. Oikeuskansleri toimii välittäjänä kansalaisten ja korkeimman oikeuden välillä. Oikeuskansleri on instituutiona suodatusmekanismi kansalaisen esittämälle perustuslainmukaisuuden arviointia koskevalle pyynnölle, joka lähetetään lopulta perustuslainmukaisuuden arvioinnista vastaavalle korkeimman oikeuden jaostolle. Oikeuskansleri voi omasta aloitteestaan tai kansalaisen pyynnöstä käynnistää kurinpitomenettelyjä tuomareita vastaan; menettelyjen kohteena voivat kuitenkin olla vain tuomarien käytös ja tuomarin tehtävien täyttäminen, eivätkä ne saa koskea tuomarien päätösten sisältöä. Tätä toimivaltaa harjoitetaan yhteistyössä korkeimman oikeuden kanssa päällekkäisten pyyntöjen ja menettelyjen välttämiseksi.
Sisäministeriö ja kansalaisyhteiskunta laativat yhdessä kansalaisyhteiskuntaohjelman vuosiksi 2021–2024. Viron hallitus edistää kansalaisyhteiskunnan toimintaa uuden kansalaisyhteiskunnan kehittämissuunnitelman 2021–2024 avulla Viron kansalaisyhteiskunnan kehittämiskonseptin mukaisesti. Uusi kehittämissuunnitelma korvasi aiemman, vuosiksi 2021–2030 tehdyn kansalaisyhteiskunnan kehittämissuunnitelman. Uudessa ohjelmassa annetaan enemmän painoarvoa kansalaisjärjestöjen ja julkisten laitosten strategisen kumppanuuden kehittämiselle. Tätä yhteistyötapaa on käytetty ohjelman perustamisesta saakka, ja sen myötä myös kansalaisjärjestöt ovat osallistuneet prosessiin. Sidosryhmät ovat kuvailleet hankkeesta vastaavan sisäministeriön ja hankkeeseen osallistuvien kansalaisjärjestöjen välistä toimintaa yhteiskehittämiseksi.
Liite I: Lähteet aakkosjärjestyksessä*
* Luettelo vuoden 2021 oikeusvaltiokertomusta koskevan kuulemisen yhteydessä saaduista vastauksista on saatavilla osoitteessa
https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and-fundamental-rights/upholding-rule-law/rule-law/rule-law-mechanism/2021-rule-law-report-targeted-stakeholder-consultation
.
Centre for Media Pluralism and Media Freedom (2021), 2021 Media pluralism monitor (MPM 2021).
https://cmpf.eui.eu/media-pluralism-monitor/mpm-2021
.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio asiassa Bilgen ja Turkki, 1571/07, 9.3.2021, ECLI:CE:ECHR:2021:0309JUD000157107.
Euroopan komissio (2019–2021), EU:n oikeusalan tulostaulu.
Euroopan komissio (2020), Oikeusvaltiokertomus 2020 – Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa.
Euroopan neuvosto, journalismin edistämistä ja toimittajien turvallisuutta edistävä foorumi.
https://www.coe.int/en/web/media-freedom/the-platform
.
Euroopan neuvoston ministerikomitea (2010), Recommendation CM/Rec(2010)12 of the Committee of Ministers to member states on judges: independence, efficiency and responsibilities.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1808, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) muuttamisesta vaihtuvien markkinarealiteettien vuoksi (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 69–482). Viestinnän pääosasto (2020), Flash-eurobarometri 482: yritysten suhtautuminen korruptioon EU:ssa.
GRECO (2013), Fourth evaluation round – Evaluation report on Estonia corruption prevention in respect of members of Parliament, judges and prosecutor.
GRECO (2021), Fifth evaluation round – Compliance report on Preventing corruption and promoting integrity in central governments (top executive functions) and law enforcement agencies.
Kansainvälinen lehdistöinstituutti (IPI) (2020), Strong newspaper traditions and trust advance digital subscriptions in Estonia, 22. joulukuuta 2020 (
https://ipi.media/strong-newspaper-traditions-and-trust-advance-digital-subscriptions-in-estonia/
).
Kansallinen tarkastusvirasto (2020), KredEx extraordinary measures for companies to relieve the impact of corona crisis (
https://www.riigikontroll.ee/tabid/206/Audit/2517/language/en-US/Default.aspx
).
KredEx, extraordinary measures for companies to relieve the impact of corona crisis. (
https://www.riigikontroll.ee/DesktopModules/DigiDetail/FileDownloader.aspx?FileId=14763&AuditId=2517
.)
Lobbaamista käsittelevä koulutusvideo, joka sisältää kunkin moduulin päätteeksi suoritettavan testin. Ks. https://www.youtube.com/watch?v=h5ay5g2dC0U.
Õiguspoliitika põhialused aastani 2030 –
https://www.just.ee/sites/www.just.ee/files/oiguspoliitika_pohialused_aastani_2030_sk_luhike_versioon.pdf
.
Oikeusministeriö (2020), Korruptiorikoksia vuonna 2020 koskevat tilastot (
https://www.kriminaalpoliitika.ee/kuritegevus2020/korruptsioon-ja-majanduskuriteod/
).
Oikeusministeriö, Anti-corruption plan 2021-2025 (
Anti-Corruption Action Plan 2021-2025 |
Viron patenttivirasto (korruptsioon.ee)
).
Parlamentin korruptiontorjunnasta vastaava erityisvaliokunta (2020), Riigikogu korruptsioonivastase erikomisjoni lähtepunktid lobitöö käsitlemisel, 11. joulukuuta 2020. (
https://www.riigikogu.ee/wpcms/wp-content/uploads/2020/12/Riigikogu-korruptsioonivastase-erikomisjoni-lähtepunktid-lobitöö-käsitlemisel.pdf
.)
Riigikogu (parlamentti), Lakiehdotukset, korruptiontorjuntalain muuttamisesta tehty laki (GRECOn suositusten täytäntöönpano ja turvallisuusvirastojen johtajien sidonnaisuusilmoituksien julkisuuden rajoittaminen) 323 SE.
https://www.riigikogu.ee
.
Toimittajat ilman rajoja – Viro (
https://rsf.org/en/estonia
).
Transparency International (2021), 2020 korruptioindeksi.
Tuomioistuinlain 45 §:n 11 momentin perustelut.
Tuomioistuinlain 452 §:n perustelut.
Tuomioistuinlain 583 §:n perustelut.
Valtiovarainministeriö (2020), Juhised riigihangete kohta seoses eriolukorraga ja selle tagajärgedega (
https://www.rahandusministeerium.ee/et/juhised-riigihangete-kohta-seoses-eriolukorraga-ja-selle-tagajargedega
).
Viron hallitus (2020), Reply by the Government of Estonia to the Platform to Promote the Protection of Journalism and Safety of Journalists concerning the Results of Investigation Remain Offline Amid Ongoing Lawsuit Against Estonian Public Broadcaster and Journalists Mihkel Kärmas and Anna Pihl (
https://rm.coe.int/estonia-reply-eng-results-of-investigation-remain-offline-amid-ongoing/1680a134c9
).
Viron hallitus (2021), Good Practice In Communicating With Lobbyists For Officials (
https://www.korruptsioon.ee/en/conflict-interests/good-practice-communicating-lobbyists
).
Viron hallitus (2021), Governance agreement for 2021–2023. (
https://valitsus.ee/en/governance-agreement-2021-2023
).
Viron hallitus (2021), Guidelines For Ministers And Their Advisers To Avoid Conflicts Of Interest (
https://www.korruptsioon.ee/en/conflict-interests/guidelines-ministers-and-their-advisors-avoid-conflicts-interest
).
Viron hallitus (2021), Valitsuse 11.3 istungi kommenteeritud päevakord, 11. maaliskuuta 2021 pidetty istunto (
https://valitsus.ee/uudised/valitsuse-113-istungi-kommenteeritud-paevakord
).
Viron hallitus, Anti-corruption strategy 2013-2020.
Liite II: Maavierailu Viroon
Komission yksiköt järjestivät maaliskuussa 2021 virtuaalikokouksia seuraavien tahojen kanssa:
·Korkein oikeus ja oikeushallinnon neuvosto
·Korruptiontorjunnasta vastaava erityisvaliokunta
·Kulttuuriministeriö
·Kuluttajansuojan ja teknisen sääntelyn viranomainen
·Oikeuskanslerinvirasto
·Oikeusministeriö
·Poliisi- ja rajavartiolaitos
·Puoluerahoituksen valvonnasta vastaava valiokunta
·Sisäministeriö
·Syyttäjänvirasto
·Transparency International Estonia (Korruptsioonivaba Eesti)
·Ulkoministeriö
·Valtion tilintarkastusvirasto
·Valtiovarainministeriö
·Viron asianajajaliitto (Eesti Advokatuur)
·Viron lehdistöneuvosto (Pressinõukogu) ja Viron journalistiliitto
·Viron tuomariliitto
·Viron turvallisuuspalvelu
·Viron yksityisten voittoa tavoittelemattomien järjestöjen verkosto
* Komissio tapasi myös seuraavien organisaatioiden edustajia useissa monialaisissa tapaamisissa:
·Amnesty International
·Center for Reproductive Rights
·CIVICUS
·Civil Liberties Union for Europe
·Civil Society Europe ‑järjestö
·EuroCommerce
·Euroopan journalistiliitto (EFJ)
·Euroopan kirkkojen konferenssi
·Euroopan nuorisofoorumi
·European Center for Not-for-Profit Law
·European Civic Forum
·European Partnership for Democracy
·Front Line Defenders
·Human Rights House Foundation
·Human Rights Watch
·ILGA-Europe
·International Planned Parenthood Federation European Network (IPPF EN)
·Kansainvälinen ihmisoikeuksien liitto (FIDH)
·Kansainvälinen lakimieskomissio (ICJ)
·Kansainvälinen lehdistöinstituutti (IPI)
·Lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden eurooppalainen keskus
·Netherlands Helsinki Committee
·Open Society European Policy Institute
·Philanthropy Advocacy
·Protection International
·Toimittajat ilman rajoja
·Transparency International EU