A.Toimenpiteen tarve

Mikä on ongelma ja miksi se on ongelma EU:n tasolla?

Tämä aloite koskee taloudellista pakottamista, jolla tarkoitetaan EU:n ulkopuolisten maiden käyttämää painostusta kauppaan tai investointeihin kohdistuvilla toimilla, joiden tarkoitus on vaikuttaa EU:n tai sen jäsenvaltioiden oikeuteen tehdä riippumattomia päätöksiä. EU:n ulkopuolisten maiden pakottamistoimet rajoittavat EU:n tai sen jäsenvaltioiden oikeutta tehdä riippumattomia päätöksiä tai aiheuttavat oikeuden käytöstä johtuvia kuluja. EU ja sen jäsenvaltiot ovat joutuneet taloudellisen pakottamisen kohteeksi, ja ne ovat jatkuvasti alttiina pakottamiselle. Taloudellinen pakottaminen on tuskin häviämässä tai vähenemässä.

Mitä on tarkoitus saada aikaan?

Tavoitteina on erityisesti estää pakottaminen yleisesti, lieventää käynnissä olevia pakottamistoimia ja saada ne loppumaan sekä viimeisenä keinona vastata pakottamistoimiin vastatoimilla. Yleisemmällä tasolla tavoitteena on säilyttää EU:n ja sen jäsenvaltioiden oikeus tehdä riippumattomia päätöksiä.

Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla (toissijaisuusperiaate)?

Suunniteltu EU:n reaktio kuuluu yhteisen kauppapolitiikan alaan. EU:n tason toiminnalla on joka tapauksessa hyötyjä, kuten taloudellisen pakottamisen ehkäiseminen ja torjuminen, joita yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa riittävällä tavalla tai laisinkaan.

B.Ratkaisut

Mitkä ovat vaihtoehdot tavoitteiden saavuttamiseksi? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi?

Parhaaksi vaihtoehdoksi on arvioitu Euroopan parlamentin ja neuvoston puiteasetus, joka mahdollistaa EU:n toiminnan kansainvälisen julkisoikeuden mukaisesti ja jonka pääkohdat ovat seuraavat:

-Kaksivaiheinen EU:n vastaus: Ensimmäisessä vaiheessa käytetään muita kuin interventiotoimia eli esimerkiksi tunnistetaan virallisesti, kuuluuko pakottamistoimi asetuksen soveltamisalaan, sekä käydään vuoropuhelua EU:n ulkopuolisen maan kanssa ja kannustetaan sitä lopettamaan toimet. Jos ensimmäinen vaihe ei tuota tuloksia, mahdolliseen toiseen vaiheeseen sisältyy laaja valikoima EU:n vastatoimia, joita voi käyttää viimeisenä keinona.

-Säädöstä sovelletaan monenlaisiin pakottamistoimiin, myös niihin, joihin liittyy nimenomaista, peiteltyä ja hiljaista pakottamista ja niiden muunnoksia. Toimiin sovellettaisiin laadullista kynnysarvoa.

-Päätöksentekomenettely kuuluu delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten vakiokehykseen, jonka avulla voidaan toimia nopeasti. Sidosryhmien olisi voitava osallistua kaikkiin menettelyihin, joihin liittyy säädöksen käyttöä.

Mitkä ovat sidosryhmien näkemykset?

Kaikki sidosryhmät kannattavat yleisesti uuden säädöksen antamista. Sidosryhmät ovat samaa mieltä seuraavista asioista:

-sen rakenteen pääpiirteet, erityisesti tarve laajalle valikoimalle EU:n toimia pakottamisen torjumiseksi ja vastatoimet vasta viimeisenä keinona;

-säädöksen soveltamisen käynnistävien pakottamistoimien laaja joukko;

-sidosryhmien mahdollisuus osallistua säädöksen käyttöön; ja

-huomion kiinnittäminen erityisesti liitännäisvahinkojen riskiin.

C.Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutus

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt?

Hyötyjä saataisiin säädöksen soveltamisalaan kuuluvien pakottamistoimien laajasta valikoimasta sekä räätälöidyn ja tehokkaan reagoinnin mahdollistavasta vastatoimien valikoimasta, sillä molemmat ehkäisisivät pakottamista. Hyötyjä saataisiin myös asettamalla etusijalle sellaiset ratkaisut, joihin ei liity vastatoimia, ja EU:n valmiudesta käydä vuoropuhelua kyseisen EU:n ulkopuolisen maan kanssa. Mahdollisten vasta viimeisenä keinona käytettävien vastatoimien laajan valikoiman ansiosta EU voi toimia tarvittaessa määrätietoisesti, ja reaktio voidaan mitoittaa asianmukaisesti.

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset?

Säädöksen olemassaolosta ei aiheudu merkittäviä kustannuksia. Sen käytöstä voi aiheutua eritasoisia kustannuksia. Toteutetuista toimista riippuen kustannuksia voi aiheutua tietyille EU:n talouden toimijoille, joilla on kauppa- tai investointiyhteyksiä kyseiseen EU:n ulkopuoliseen maahan. Nämä kustannukset otettaisiin huomioon kyseistä toimea suunniteltaessa.

Mitkä ovat vaikutukset pk-yrityksiin ja kilpailukykyyn?

Säädöksen olemassaolosta ei aiheudu kustannuksia. Kuten edellä mainittiin, säädöksen käytöstä voi aiheutua pk-yrityksille eritasoisia kustannuksia.

Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia?

Ei merkittävää vaikutusta.

Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia?

Parhaassa tapauksessa parhaaksi arvioidun vaihtoehdon ehkäisevän vaikutuksen ansiosta säädöstä ei tarvitse käyttää lainkaan tai sitä käytetään vain rajoitetusti.

Suhteellisuusperiaate

Parhaaksi arvioidussa vaihtoehdossa EU:n reagoi oikeasuhteisesti taloudellisen pakottamisen ongelman laajuuteen nähden, mutta se mahdollistaa tarvittaessa määrätietoisen (vasta)toimen toteuttamisen.

D.Jatkotoimet

Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen?

Säädöstä tarkastellaan uudelleen kohtuullisen ajan kuluttua sen antamisesta.