Tiivistelmä

Vaikutusarviointi mahdollisesta institutionaalisesta keskeisiä digitaaliteknologioita koskevasta eurooppalaisesta kumppanuudesta (KDT)

A. Toimenpiteen tarve

Mikä on ongelmana ja miksi se on ongelma EU:n tasolla?

Keskeisillä digitaaliteknologioilla tarkoitetaan elektronisia komponentteja ja järjestelmiä, jotka olennaisella tavalla tukevat kaikkia digitaalisia tuotteita ja palveluja. Ne ovat keskeisiä, koska ne ovat digitaalisten järjestelmien peruselementtejä.

Jos EU ei pidä kiinni johtoasemastaan elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla, se on samalla vaarassa menettää vahvan markkina-asemansa sellaisilla aloilla kuin autoteollisuus, terveydenhuolto, teollinen valmistus, ilmailu- ja avaruusteollisuus ja turvallisuus.

Vaarana on myös, että se joutuu perässätulijaksi kehitteillä olevissa paradigmoissa ja teknologioissa esimerkiksi tekoälyn ja reunalaskennan alalla ja niihin liittyvillä markkinoilla, jotka luovat kysyntää elektronisille komponenteille ja järjestelmille, joilta vaadittava suorituskyky poikkeaa nykyisin saatavilla olevasta.

Suuri ongelma EU:lle on luotettavan, turvallisen ja varman komponenttiteknologian toimitusvarmuus talouden kannalta elintärkeitä infrastruktuureja ja teollisuudenaloja varten.

Jos näitä keskeisiä digitaalisia teknologioita ei tueta EU:n poliittisella priorisoinnilla, veisi tämä EU:lta merkittävän keinon vaikuttaa digitalisaatioon yhteiskunnallisten ja ympäristöön liittyvien päämääriensä saavuttamiseksi.

Mitä on tarkoitus saada aikaan?

T&i-toiminta, joka on riittävän laajaa ja riittävän koordinoitua kriittisen massan kokoamiseksi resursseista, erityyppisen osaamisen ja eri intressien organisoimiseksi ja näiden ohjaamiseksi yhteisin toimintalinjauksin kohti seuraavassa mainittuja tavoitteita, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä:

1.EU:n teknologisen riippumattomuuden vahvistaminen elektronisissa komponenteissa ja järjestelmissä, jotta voidaan tukea vertikaalisen toimialojen ja koko talouden tulevia tarpeita

Varmistetaan, että EU pysyy teknologian eturintamassa pitkälle kehitetyissä elektronisissa komponenteissa ja järjestelmissä, jotka tukevat kestäviä strategisia arvoketjuja. Tällä on yhä olennaisempi merkitys digitalisaation edetessä ja digitaaliteknologian yleistyessä kaikilla aloilla.

Riippumattomuuden vahvistumisen pitäisi johtaa siihen, että elektronisten komponenttien ja järjestelmien suunnittelun ja tuotannon arvo kaksinkertaistuu EU:ssa vuoteen 2030 mennessä, mikä vastaa sen painoarvoa tuotteissa ja palveluissa yleensä.

2.EU:n tieteellisen huippuosaamisen ja innovaatiotoiminnan johtoasema kehittyvien komponenttien ja järjestelmäteknologioiden alalla

Miniatyrisoinnin vieminen kohti sen fyysisiä rajoja, tekoälyn nopea yleistyminen sekä reunalaskennan ja vaihtoehtoisten laskentaparadigmojen kehittyminen avaavat uusia mahdollisuuksia elektroniikan komponenteille ja järjestelmille ja niiden sovelluksille. Vahva tieteellinen perusta kehittyvillä aloilla voi antaa EU:lle mahdollisuuden tarttua näihin tilaisuuksiin. Nousevien teknologioiden aloilla toimivat pk-yritykset ja startup-yritykset voivat hyötyä uusista ekosysteemeistä ja muovata niiden kehittymistä.

Pk-yrityksiä tulisi olla vähintään kolmannes KDT-aloitteen osallistujien kokonaismäärästä, ja niiden olisi saatava vähintään 20 prosenttia julkisesta rahoituksesta.

3.Sen varmistaminen, että komponentit ja järjestelmäteknologiat vastaavat EU:n yhteiskunnallisiin ja ympäristöhaasteisiin

EU:n ja jäsenvaltioiden viranomaisilla olisi keskeinen rooli koordinoidussa aloitteessa varmistettaessa, että aloite vastaa poliittisia prioriteetteja. Elektronisten komponenttien ja järjestelmäteknologioiden tulisi olla sellaisia, että luottamus ja yksityisyyden suoja ovat oikealla tasolla. Samalla niiden pitäisi myös tukea EU:n ympäristötavoitteita.

Aloitteen tavoitteena olisi energiankulutuksen vähentäminen 32,5 prosentilla vuoteen 2030 mennessä 1 .

Mitä lisäarvoa saadaan toimimisesta EU:n tasolla (toissijaisuusperiaate)? 

Elektroniset komponentit ja järjestelmät tukevat teollisuuden arvoketjuja, joilla on merkittäviä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia kaikkialla Euroopassa.

Alan teknologian nopea kehitys yhdistettynä siihen, että Yhdysvallat ja Aasian maat investoivat massiivisesti ollakseen kehityksen kärjessä ja vähentääkseen riippuvuuttaan muista alueista, vaatii koordinoitua toimintaa EU:n tasolla.

Mikään maa tai organisaatio ei voisi päästä edellä mainittuihin tavoitteisiin yksin. Vain EU:n tasolla yhdessä jäsenvaltioiden ja teollisuuden kanssa voidaan varmistaa tarvittava strateginen lähestymistapa ja resurssien, osaamisen ja intressien kriittinen massa.

B. Ratkaisut

Millä vaihtoehdoilla tavoitteet saavutettaisiin? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Ellei, miksi?

Keinoina tukea tutkimusta ja innovointia tarkasteltiin

·perinteisiä puiteohjelman ehdotuspyyntöjä (perustason vaihtoehto),

·yhteiseen ohjelmasuunnitteluun perustuvaa eurooppalaista kumppanuutta (vaihtoehto 1) ja

·SEUT-sopimuksen 187 artiklan mukaista institutionaalista eurooppalaista kumppanuutta (vaihtoehto 3).

Etusijalle asetettiin institutionaalinen eurooppalainen kumppanuus, koska se takaisi, että laajemmalla elektroniikkakomponentti- ja järjestelmäteollisuudella olisi aktiivinen rooli t&i-linjausten laatimisessa yhdessä (EU:n ja kansallisen tason) viranomaisten kanssa edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Se mahdollistaisi kumppanuusjäsenten kestävän sitoutumisen sovittuun seitsemän vuoden ohjelmaan ja tarjoaisi vakaan rakenteen tehokkaalle täytäntöönpanolle sekä koordinoinnille kyseeseen tulevien aloitteiden kanssa. Vuorovaikutukseen pyrittäisiin erityisesti digitaalikeskeisten kumppanuuksien (esim. fotoniikka, EuroHPC, älykkäät verkot ja palvelut, tekoäly, data ja robotiikka) ja sovellusalojen (terveys, autoteollisuus, valmistus ja avaruus) kanssa.

Arvioinnissa todettiin, että tällä vaihtoehdolla olisi suurin ohjausvaikutus (mikä takaa yhteensopivuuden t&i-linjausten kanssa) ja täydentävyys (mikä takaa vipuvaikutukset).

Mitkä ovat sidosryhmien näkemykset? Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa?

Kun jäsenvaltioita kuultiin Horisontti Eurooppa -kumppanuuksista, 96 prosenttia piti keskeisten digitaaliteknologioiden kumppanuutta merkityksellisenä kansallisten strategioidensa ja painopisteidensä sekä teollisuutensa, tutkimusorganisaatioidensa ja korkeakoulujensa kannalta.

Avoimessa julkisessa kuulemisessa 82 prosenttia vastaajista katsoi, että keskeisten digitaaliteknologioiden aloitteella olisi tärkeä tai hyvin tärkeä merkitys luotettavien komponenttien ja järjestelmien saatavuuden varmistamisessa. Tätä näkemystä tukivat muun muassa toimialajärjestöt, korkeakoulut, tutkimus- ja teknologia-organisaatiot, jäsenvaltiot ja suuret yritykset.

Monet vastanneista (yli 40 %) pitivät institutionaalista kumppanuutta sopivimpana vaihtoehtona. Tällä kannalla olevat edustivat tasapainoisesti teollisuutta (suuria yrityksiä ja pk-yrityksiä), tutkimusorganisaatioita ja jäsenvaltioita. Vaikutusarviointia tukevaa tutkimusta varten haastatellut sidosryhmät kannattivat myös vahvasti tätä vaihtoehtoa.

Vähemmistömielipide (jota kuultiin esim. tutkimusorganisaatioiden taholta) toi esiin, että tähän vaihtoehtoon liittyy suurempi monimutkaisuuden riski. Menettelyjen ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen ja yksinkertaistaminen otetaan kuitenkin huomioon ehdotetussa aloitteessa.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)? 

SEUT-sopimuksen 187 artiklaan perustuva kumppanuus voisi

·tukea elektronisiin komponentteihin ja järjestelmäteknologioihin paneutuvaa EU:n strategista tutkimus- ja innovointiohjelmaa, jolla sovitetaan yhteen EU:n, osallistuvien valtioiden ja teollisuuden prioriteetit kriittisen massan saavuttamiseksi,

·taata ennakkorahoitussitoumukset kumppanuuteen osallistuvilta julkisilta (EU:n ja jäsenvaltioiden) ja yksityisiltä osakkailta,

·tarjota keskitetysti hallinnoidun rakenteen, joka tukee yksityisten osakkaiden pitkäaikaista sitoutumista kunnianhimoisen ohjelman täytäntöönpanoon, ja

·saada aikaan suuren vipuvaikutuksen 1:3 yhdistämällä EU:n rahoituksen jäsenvaltioiden ja teollisuuden rahoitusosuuksiin (1 euro EU:lta, 1 euro osallistuvilta valtioilta, 2 euroa yksityisiltä osakkailta) t&i-resurssien kriittisen massan luomiseksi.

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen kustannukset)? 

Koska tuleva KDT-aloite perustuisi nykyisen ECSEL-yhteisyrityksen rakenteeseen, parhaaksi arvioidun vaihtoehdon täytäntöönpano aiheuttaisi yhteisyrityksen toimiston juoksevat kustannukset aloitteen voimassaoloaikana. Nämä kustannukset kompensoituvat suurelta osin edellä mainituilla hyödyillä ja muun muassa yhteisrahoituksen vipuvaikutuksilla, joiden ansiosta saadaan käyttöön tarvittavan suuruiset resurssit kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi. ECSEL-yhteisyritys mukautettaisiin KDT-kumppanuuden tarpeisiin, ja täytäntöönpanon kokonaiskustannukset pysyisivät samoina.

Mitkä ovat vaikutukset pk-yrityksiin ja kilpailukykyyn?

ECSEL-yhteisyrityksen väliarvioinnin yhtenä suosituksena on kannustaa pk-yrityksiä osallistumaan aktiivisemmin. Keskittyminen nouseviin teknologioihin ja tavoite kehittää suunnitteluvalmiuksia (aloilla, joilla pk-yritykset ovat erityisen aktiivisia) todennäköisesti houkuttelevat aloitteeseen suuremman määrän pieniä yrityksiä aiempaa merkittävämmissä rooleissa. Suunnitteilla on erityisiä toimia (esim. teknologian saatavuus ja kokeilut), jotta pienet toimittajat ja käyttäjät saataisiin mukaan ekosysteemiin.

Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia? 

KDT-kumppanuus perustuu kolmikantamalliin (komissio, jäsenvaltiot ja teollisuus), jossa osallistuvat valtiot (jäsenvaltiot ja assosioituneet maat) osallistuvat rahoitukseen ja hallinnolliseen toimintaan. Tätä mallia on käytetty onnistuneesti ECSEL-yhteisyrityksessä.

Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia? 

Elektronisten komponenttien ja järjestelmäteknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa otetaan huomioon perusoikeudet, erityisesti kansalaisten oikeus turvallisuuteen ja yksityisyyden suoja.

Suhteellisuusperiaate 

Etusijalle asetettu vaihtoehto sisältää kaikki tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat osatekijät, eikä siinä ylitetä sitä, mikä on tarpeen.

D. Seuranta

Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen?

Kumppanuutta tarkastellaan säännöllisesti uudelleen hanketasolla, teknologia-/sektoritasolla ja ohjelmatasolla. Riippumattoman asiantuntijapaneelin on määrä tehdä väliarviointi kolmen toimintavuoden jälkeen. Säännöllisissä arvioinneissa tarkastellaan edistymistä aloitteen tavoitteiden saavuttamisessa, odotettavissa olevia vaikutuksia ja erikseen vaikutusta EU:n poliittisten prioriteettien kannalta.

Tiivistelmä (enintään 2 sivua)

Vaikutusarviointi mahdollisesta institutionaalisesta älykkäitä verkkoja ja palveluja koskevasta eurooppalaisesta kumppanuudesta 1

A. Toimenpiteen tarve

Mikä on ongelmana ja miksi se on ongelma EU:n tasolla?

Euroopan verkkojen ja palvelujen toimialalla on edessään kilpailukykyyn ja teknologiariippumattomuuteen liittyviä haasteita, kun kyse on 5G-verkkojen käyttöönotosta perustana digitaalisille edelläkävijämarkkinoille sekä 6G-järjestelmiä koskevasta tutkimuksesta ja innovoinnista. Ongelmiin kuuluvat seuraavat:

·Euroopan kyvyttömyys hyödyntää täysimääräisesti talouden digitalisoinnin tarjoamia mahdollisuuksia,

·rajallinen teknologinen suvereniteetti älykkäiden verkkojen ja palvelujen arvoketjujen kriittisissä teknologioissa, johtuen ennen muuta eurooppalaisiin tavarantoimittajiin kohdistuvasta jatkuvasti kasvavasta maailmanlaajuisesta kilpailusta,

·infrastruktuurialustojen hidas käyttöönotto digitaalisia edelläkävijämarkkinoita varten ja

·liian vähäinen kiinnostus yhteiskunnallisten kysymysten, kuten ilmastonmuutoksen, käsittelyyn digitaalisten ratkaisujen avulla.

Ongelmien taustalla ovat etenkin seuraavat tekijät:

ûriittämättömät 5G-valmiudet vastata pitkälle meneviin viestinnän ja laskennan vaatimuksiin,

ûEU:n toimijoiden riittämätön osallisuus globaaleissa digitaalisissa arvoketjuissa,

ûliian vähäinen integraatio EU:n arvoketjuissa,

û5G:n hidas kehitys,

ûtarve huolehtia kyberturvallisuudesta, etiikasta ja yksityisyydestä ja

ûenergiatehokkuuden puute.

Ongelmien ennakoidaan rajoittavan teknologista itsenäisyyttä älykkäiden verkkojen ja palvelujen arvoketjujen kriittisissä teknologioissa ja johtavan verkkoalustojen puutteeseen innovoinnin tarpeisiin. Vaarana on myös, että Eurooppa jää jälkeen 6G-pohjaisia verkkoja ja palveluja koskevassa tutkimuksessa.

Mitä on tarkoitus saada aikaan?

Päämääränä on varmistaa teknologinen riippumattomuus älykkäiden verkkojen ja palvelujen arvoketjuissa. Tässä yhteydessä tavoitteena on antaa eurooppalaisille toimijoille mahdollisuus kehittää 6G-teknologioiden tutkimus- ja innovointivalmiuksia tulevien digitaalisten palvelujen perustaksi vuoteen 2030 ulottuvalla kaudella. Aloitteella pyritään myös edistämään 5G-verkkojen ja -palvelujen edelläkävijämarkkinoita Euroopassa. Kummallakin (5G-verkkojen käyttöönotolla ja 6G:n tutkimuksella ja innovoinnilla) edistetään tulevien älykkäiden verkkojen ja palvelujen mukauttamista EU:n poliittisiin ja yhteiskunnallisiin tarpeisiin, muun muassa energiatehokkuuden, yksityisyyden suojan, etiikan ja kyberturvallisuuden tarpeisiin.

Mitä lisäarvoa saadaan toimimisesta EU:n tasolla (toissijaisuusperiaate)? 

Koska kohteina ovat rajatylittävät / valtioiden väliset haasteet, resurssien yhdistäminen, strategiset etenemissuunnitelmat, kriittisen massan tarve poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja tarve koordinoida eri toimijoita digitaalitalouden eri sektoreilla, jäsenvaltiot eivät voisi puuttua ongelmiin yhtä tehokkaasti toimimalla yksin, varsinkaan kun kyse on 6G-järjestelmien tutkimuksesta ja innovoinnista.

B. Ratkaisut

Millä vaihtoehdoilla tavoitteet saavutettaisiin? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Ellei, miksi?

Vaihtoehdot ovat seuraavat:

·perustason vaihtoehto – perinteiset puiteohjelman ehdotuspyynnöt;

·vaihtoehto 1 – yhteiseen ohjelmasuunnitteluun perustuva eurooppalainen kumppanuus;

·vaihtoehto 2 – institutionaalinen eurooppalainen kumppanuus.

Etusijalle asetettiin vaihtoehto 2, jonka tieteellinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikutus on todennäköisesti suurin ja joka on vaihtoehdoista johdonmukaisin, vaikka samalla myös kallein ja monimutkaisin.

Mitkä ovat sidosryhmien näkemykset? Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa?

Sidosryhmät ovat tunnustaneet kumppanuuteen perustuvan lähestymistavan merkityksen Euroopan tulevalle verkkojen ja palvelujen ekosysteemille digitaalisissa arvoketjuissa. Kuulemisessa kannatettiin eniten yhteiseen ohjelmasuunnitteluun perustuvaa tai institutionaalista kumppanuutta, mutta monet vastanneista, myös keskeiset toimijat, korostivat suhtautuvansa avoimesti kumpaankin malliin hallinnollisista ja oikeudellisista tekijöistä riippuen.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)? 

Institutionaalisen kumppanuuden vaihtoehto (vaihtoehto 2) selvästikin maksimoisi hyödyt, sillä se

1.    olisi tehokkaampi erityisesti taloudellisten, teknologisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten osalta, koska sen avulla voidaan varmistaa sidosryhmien vahvempi sitoutuminen ja myötävaikuttaa sääntely- ja standardointitoimiin sekä julkiseen politiikkaan, mukaan lukien teknologinen suvereniteetti ja vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet,

2.    parantaisi ulkoista johdonmukaisuutta, koska voidaan verkostoitua tehokkaasti muiden aloitteiden kanssa ja koska mandaattina on selkeästi luoda synergioita EU:n, kansallisten ja alueellisten ohjelmien kanssa muun muassa käyttöönoton osalta, ja

3.    olisi yleisesti hyvin tehokas vaihtoehto lisäkustannuksista huolimatta.

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen kustannukset)? 

Kustannukset aiheutuvat yhteisyrityksen perustamisesta ja toiminnasta.

Mitkä ovat vaikutukset pk-yrityksiin ja kilpailukykyyn?

Eniten hyötyvät EU:n yritykset verkkojen, pilvipalvelujen ja esineiden internetin alalla sekä vertikaalisten toimialojen yritykset. Aloite auttaisi niitä maksimoimaan t&k-investointien vaikutukset ja nopeuttamaan kehitysprosessia, mikä parantaisi niiden kilpailukykyä. Kentällä toimivat EU:n pk-yritykset ja mikroyritykset hyötyisivät taloudellisesti aloitteesta suoraan ja välillisesti. Kumppanuus ei aseta niille sääntelyllisiä velvoitteita, vaan avaa mahdollisuuksia alentaa kustannuksia uusien tuotteiden suunnittelussa ja auttaa niitä saamaan helpommin investointeja markkinakelpoisten ratkaisujen käyttöönottoon EU:n laajuudessa.

Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia? 

Vaikutus jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon rajoittuu osallistumiseen hallintoon.

Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia? 

Sillä on myönteisiä vaikutuksia kilpailukykyyn, maailmanlaajuiseen standardointiin, kauppaan ja investointeihin.

Suhteellisuusperiaate 

Parhaaksi arvioitu vaihtoehto ei ylitä sitä, mikä on tarpeen alkuperäisen ongelman ratkaisemiseksi.

D. Seuranta

Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen?

Asiaa tarkastellaan uudelleen kumppanuuksiin sovellettavien Horisontti Eurooppa -puiteohjelman vakiosääntöjen mukaisesti, jolloin todennäköisesti tehdään vuotuiset arvioinnit keskeisten tulosindikaattoreiden pohjalta ja perusteellinen tarkastelu Horisontti Eurooppa -puiteohjelman puolivälissä ja loppuvaiheessa.

Tiivistelmä (enintään 2 sivua)

Vaikutustenarviointi eurooppalaisesta kumppanuudesta Euroopan rautatiejärjestelmän uudistamiseksi

A. Toimenpiteen tarve

Mikä on ongelmana ja miksi se on ongelma EU:n tasolla?

Ongelmana on se, että rautatieala ei ole onnistunut kehittämään yhteistä näkemystä muutoksesta, joka mahdollistaisi nykyaikaisen teknologian nopean hyödyntämisen (erityisesti digitalisaation ja automaation) täysin yhteentoimivan joustavan ja kustannustehokkaan rautatiejärjestelmän luomiseksi.

Ongelman taustalla ovat

·toimialan hajanaisuus – useimpien innovaatioiden tehokas käyttö erittäin monimutkaisessa järjestelmässä edellyttää koordinointia jäsenvaltioiden välillä, infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston välillä sekä eri osajärjestelmien kehittäjien välillä –,

·johdonmukaisuuden tarve tutkimus- ja innovaatiotoiminnan ja standardoinnin/sääntelyn välillä,

·liian vähäinen ja koordinoimaton osallistuminen tutkimukseen ja innovointiin,

·tutkimukseen ja innovointiin liittyvät korkeat kustannukset ja riskit ja pitkä läpimenoaika ja

·riittämätön yhdenmukaistaminen.

Seuraukset vaikuttavat kaikkiin arvoketjun sidosryhmiin, kun rautatiesektori

ûedistää vain vähäisessä määrin kestävämpää liikennejärjestelmää,

ûon riippuvainen mittatilaustuotteista, jotka ovat kalliita ja joustamattomia, ja

ûon vähemmän kilpailukykyinen muihin liikennemuotoihin verrattuna.

Mitä on tarkoitus saada aikaan?

Päätavoitteina on

Ønykyaikaistaa rautatieliikennettä Euroopassa, jotta se voi kasvattaa markkinaosuuttaan,

Øtukea rautateiden tavaraliikennettä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja

Øedistää yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen toteutumista toteuttamalla integroitu ja kestävä rautatiejärjestelmä, jossa hyödynnetään täysimääräisesti digitalisaatiota ja automaatiota.

Tämä vahvistaisi rautatiealan panosta yhteiskunnalliseen kehitykseen EU:ssa, lisäisi rautateiden tavaraliikenteen valmiuksia ja kapasiteettia ja varmistaisi, että rautatiealaan liittyvä tutkimus ja innovointi perustuvat käyttäjäkeskeiseen lähestymistapaan, joka vastaa paremmin markkinoiden tarpeita.

Mitä lisäarvoa saadaan toimimisesta EU:n tasolla (toissijaisuusperiaate)? 

Yhteinen eurooppalainen rautatiealan tutkimus- ja innovaatiostrategia auttaisi varmistamaan koordinoidumman ja markkinalähtöisemmän lähestymistavan, jonka avulla sidosryhmät voitaisiin saattaa yhteen yhteisen kokonaisvision toteuttamiseksi. Näin rautatieala voisi saavuttaa Euroopan liikenteeseen liittyvät ja laajemmat poliittiset tavoitteet, mikä lisäisi rautatieliikenteen houkuttelevuutta muihin liikennemuotoihin verrattuna.

B. Ratkaisut

Millä vaihtoehdoilla tavoitteet saavutettaisiin? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Ellei, miksi?

Keinoina tukea rautatieliikenteen tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tarkasteltiin

·perinteisiä Horisontti Eurooppa -ohjelman ehdotuspyyntöjä,

·yhteiseen ohjelmasuunnitteluun perustuvaa kumppanuutta ja

·SEUT-sopimuksen 187 artiklan mukaista institutionaalista kumppanuutta.

Etusijalle asetettiin institutionaalinen kumppanuus, koska se on vaihtoehdoista ainoa, joka tarjoaa perustan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan yhteiselle kehittämiselle johdonmukaista kokonaisnäkemystä palvelevalla tavalla. Se on myös paras tapa huolehtia pitkän aikavälin strategiasta ja teollisuuden ja EU:n sitoutumisesta. Se on osoittanut arvonsa nykyisessä S2R-yhteisyrityksessä. Tämän vaihtoehdon vakaus sekä EU:n ja toimialan kumppanien oikeudellisesti sitovat sitoumukset ovat avainasemassa, jotta sidosryhmät saadaan mukaan covid-19-epidemian ja sen ennakoitujen taloudellisten vaikutusten jälkimainingeissa, joissa alan tutkimukseen ja innovointiin tehtäviä investointeja voidaan leikata.

Mitkä ovat sidosryhmien näkemykset? Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa?

Yli 65 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että institutionaaliset kumppanuudet ovat sopivin tapa vastata rautatiealan haasteisiin ja uudistaa Euroopan rautatiejärjestelmää. Syinä tuotiin esiin koko tuotekehityssykli, pitkän aikavälin sitoutuminen ja käyttöönotto markkinoilla.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)? 

Institutionaalinen kumppanuus on paras tapa varmistaa yksityisen ja julkisen sektorin täysipainoinen osallistuminen rautatiealan pitkän aikavälin tutkimus- ja innovaatiostrategian kehittämiseen ja täytäntöönpanoon ja kannustaa samalla keskeisiä sidosryhmiä laajaan osallistumiseen. Tämä vaihtoehto takaa merkittävät tieteelliset, taloudelliset, teknologiset ja yhteiskunnalliset vaikutukset, kuten innovatiivisten ratkaisujen käyttöönoton markkinoilla ja päästövähennykset. Se mahdollistaa myös teollisuuden rahoitus- ja luontoissuoritukset, jotta voidaan maksimoida komission rahoituksen vaikutus.

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen kustannukset)?

S2R-yhteisyrityksen kustannukset ovat 3,5 miljoonaa euroa (hallinnolliset kulut 1,6 miljoonaa euroa + henkilöstökustannukset 1,9 miljoonaa euroa) toimintavuotta kohti. Sen juoksevat kustannukset saavat olla yhteensä enintään 27 miljoonaa euroa (josta 50 % EU:lta ja 50 % muilta osakkailta). Näitä peruskustannuksia tulisi mukauttaa Euroopan rautatiejärjestelmän uudistamiseen tähtäävän ehdotetun kumppanuuden tavoitteiden, ohjelman ja talousarvion perusteella.

Mitkä ovat vaikutukset pk-yrityksiin ja kilpailukykyyn?

Sidosryhmien laaja osallistuminen ja korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden välisten verkostojen luominen siten, että toimintaa koordinoitaisiin tulevassa kumppanuudessa, edistäisi pk-yritysten osallistumista, sillä pk-yritykset voisivat kehittää innovaatioita joustavasti ja saattaa ne markkinoille suhteellisen nopeasti.

Institutionaalisen kumppanuuden vaikutus sekä rautatieliikenteen että rautatieteollisuuden kilpailukykyyn olisi merkittävä. Se varmistaisi, että suuri osa tutkimuksen ja innovoinnin tuloksista otettaisiin käyttöön markkinoilla.

Kohdistuuko jäsenvaltioiden budjettiin ja julkishallintoon merkittäviä vaikutuksia? 

Institutionaalinen kumppanuus voi yksinkertaistaa hallintoa tutkimus- ja innovaatiotoimintaan osallistumisessa. Se voi varmistaa yhteiset linjaukset kansallisten rautatiealan tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien kehittämisessä ja siten kaikkiaan julkisten varojen paremman käytön.

Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia? 

Toimenpide

üvahvistaa merkittävästi EU:n kansalaisten oikeuksia painottamalla keskeisemmin kansallisten, alueellisten ja paikallisten rautatiejärjestelmien yhdistämistä muiden liikennemuotojen kanssa ja

ümahdollistaa tehokkaan vuoropuhelun tutkimus- ja innovaatiotoimintaan osallistuvien tahojen sekä rautatiealan politiikasta ja sääntelystä kansainvälisellä ja kansallisella tasolla vastaavien tahojen (myös kansainvälisten standardointielinten) välillä.

Suhteellisuusperiaate 

Institutionaalinen kumppanuus varmistaisi, että yksityinen ja julkinen sektori ovat täysipainoisesti mukana rautatiealan pitkän aikavälin tutkimus- ja innovaatiostrategian kehittämisessä ja täytäntöönpanossa. Se mahdollistaisi teollisuuden rahoitus- ja luontoissuoritukset, jotta voidaan maksimoida komission rahoituksen vaikutus ja saavuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ensisijaiset tavoitteet. Parhaaksi arvioitu vaihtoehto ei ylitä sitä, mikä on tarpeen alkuperäisen ongelman ratkaisemiseksi ja aloitteen tavoitteiden saavuttamiseksi.

D. Seuranta

Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen?

Ehdotetun institutionaalisen kumppanuuden väliarviointi tehtäisiin se oltua toiminnassa kolme vuotta.