PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut

Rikollisuus eri puolilla Eurooppaa on uhka EU:n kansalaisten turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. Lainvalvontaviranomaiset tarvitsevat käyttöönsä vankkoja ja toimivia välineitä voidakseen torjua rikollisuutta tehokkaasti. Yhteistyö ja tietojen vaihto ovat tehokkaimpia välineitä rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa ja oikeuden tavoittelussa. 1 On todettu, että vuonna 2021 yli 70 prosenttia järjestäytyneistä rikollisryhmistä toimi useammassa kuin kolmessa jäsenvaltiossa. 2 Silloinkin, kun kyseessä näyttäisi selvästi olevan paikallinen rikos, sillä voi olla yhteyksiä muualle Eurooppaan, missä sama tekijä on tehnyt muita rikoksia. Myös paikalliselta vaikuttavan rikollisuuden yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja sen rakenteisiin voi olla vaikea tunnistaa. Sen vuoksi lainvalvontaviranomaisten on voitava vaihtaa tietoja ripeästi, jotta ne voivat torjua rikollisuutta tehokkaasti. Euroopan unioni tarjoaa jo nyt lainvalvontaviranomaisille monenlaisia välineitä tietojenvaihdon helpottamiseksi, mikä on osoittautunut ratkaisevaksi tekijäksi rikollisten toiminnan ja verkostojen paljastamisessa 3 , mutta tietojen saatavuudessa on edelleen puutteita, jotka on syytä korjata. Lisäksi on varmistettava, että järjestelmät voivat kommunikoida keskenään, sillä tietoja on tallennettuna hajallaan useissa eri kansallisissa tietojärjestelmissä ja laajamittaisissa EU:n tietojärjestelmissä.

Vaikka Schengen-alueella ei suoriteta sisärajatarkastuksia, sen sisällä on silti rajoja ja esteitä 4 , jotka haittaavat lainvalvontaviranomaisten välistä tietojenvaihtoa. Ne synnyttävät katvealueita ja porsaanreikiä, joita lukuisat useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa toimivat rikolliset ja terroristit voivat hyödyntää. Tämän aloitteen ja samanaikaisesti annetun, jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välistä tietojenvaihtoa koskevan direktiiviehdotuksen 5 tavoitteena on vahvistaa jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa ja tarjota siten EU:n lainvalvontaviranomaisille paremmat välineet rikollisuuden ja terrorismin torjuntaan. 6

Lainvalvontaviranomaiset eri puolilta EU:ta ovat voineet vaihtaa tietoja jo yli kymmenen vuoden ajan Prüm-puitteiden ansiosta. Vuonna 2008 hyväksytyissä Prüm-päätöksissä 7 , joiden tavoitteena on tukea rajatylittävää poliisiyhteistyötä ja rikosasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä, säädetään tiettyjen tietojen (DNA‑, sormenjälki- ja ajoneuvorekisteritietojen) automaattisesta vaihdosta rikosten torjumisesta, havaitsemisesta ja tutkinnasta vastaavien viranomaisten välillä. Prüm-puitteilla on onnistuttu edistämään rikollisuuden ja terrorismin torjuntaa EU:ssa, mutta tietojenvaihdossa on yhä aukkoja, joten parantamisen varaa on edelleen.

Prüm-päätösten täytäntöönpanosta kymmenen vuotta niiden hyväksymisen jälkeen annetuissa neuvoston päätelmissä korostettiin DNA-tunnisteiden, sormenjälkitietojen ja ajoneuvorekisteritietojen automatisoidun haun ja vertaamisen merkitystä terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumisessa. Neuvosto myös pyysi komissiota harkitsemaan Prüm-päätösten tarkistamista niiden soveltamisalan laajentamiseksi sekä tarpeellisten teknisten ja oikeudellisten vaatimusten päivittämiseksi. 8

Voimassa oleviin Prüm-puitteisiin perustuvilla Prüm II ‑puitteilla vahvistetaan ja nykyaikaistetaan nykyisiä puitteita sekä mahdollistetaan yhteentoimivuus muiden EU:n tietojärjestelmien kanssa. Prüm II ‑puitteilla varmistetaan, että kaikki yhden jäsenvaltion lainvalvontaviranomaisten käytettävissä olevat merkitykselliset tiedot ovat myös muiden jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten saatavilla. Niillä varmistetaan myös, että Europol voi tukea jäsenvaltioita Prüm-puitteiden yhteydessä. Tällä aloitteella luodaan uusi rakenne, joka mahdollistaa helpomman ja nopeamman tietojenvaihdon jäsenvaltioiden välillä ja jolla varmistetaan perusoikeuksien suojan korkea taso.

•Ehdotuksen tavoitteet

Tämän aloitteen yleinen tavoite on seurausta perussopimukseen pohjautuvasta päämäärästä lisätä Euroopan unionin sisäistä turvallisuutta. Tähän tähtäävien toimenpiteiden joukossa luetellaan muun muassa asiaa koskevien tietojen kerääminen, tallentaminen, käsittely, analysointi ja vaihto. 9 Näin ollen tämän välineen yleisenä tavoitteena on parantaa, virtaviivaistaa ja helpottaa tietojenvaihtoa paitsi jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välillä myös EU:n rikostietokeskuksena toimivan Europolin kanssa terrorismi- ja muiden rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi.

Tämän ehdotuksen erityiset toimintapoliittiset tavoitteet ovat seuraavat:

a)tarjota tekninen ratkaisu lainvalvontaviranomaisten välisen tehokkaan automatisoidun tietojenvaihdon mahdollistamiseksi, jotta ne saavat tiedon toisen jäsenvaltion kansallisessa tietokannassa olevista merkityksellisistä tiedoista;

b)varmistaa, että kaikkien toimivaltaisten lainvalvontaviranomaisten saatavilla on nykyistä enemmän muiden jäsenvaltioiden kansallisten tietokantojen sisältämiä merkityksellisiä tietoja (useampia tietoluokkia);

c)varmistaa, että Europolin tietokantojen sisältämät – tietolähteiden vuoksi – merkitykselliset tiedot ovat lainvalvontaviranomaisten saatavilla;

d)varmistaa, että lainvalvontaviranomaiset saavat tehokkaasti käyttöönsä toisen jäsenvaltion kansallisessa tietokannassa olevat osumaa vastaavat varsinaiset tiedot.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Hiljattain julkaistussa Schengen-strategiassa 10 julkistettiin useita toimenpiteitä poliisiyhteistyön ja lainvalvontaviranomaisten välisen tietojenvaihdon tehostamiseksi ja siten turvallisuuden parantamiseksi tällä luonnostaan keskinäisesti riippuvaisella sisärajatarkastuksettomalla alueella. Tällä ehdotuksella yhdessä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välistä tietojenvaihtoa koskevan direktiiviehdotuksen kanssa edistetään Schengen-strategian tavoitteita varmistamalla, että yhden jäsenvaltion lainvalvontaviranomaisten käytettävissä olevat tiedot ovat kaikkien jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten saatavilla.

Ehdotus liittyy laajamittaisten EU:n tietojärjestelmien muodostamaan laajempaan kokonaisuuteen, joka on kehittynyt merkittävästi Prüm-puitteiden hyväksymisen jälkeen. Tämä kokonaisuus sisältää kolme parhaillaan käytössä olevaa EU:n keskustietojärjestelmää: Schengenin tietojärjestelmä (SIS), viisumitietojärjestelmä (VIS) ja Eurodac-järjestelmä. 11 Lisäksi kehitteillä on kolme uutta järjestelmää: rajanylitystietojärjestelmä (EES), Euroopan matkustustieto- ja ‑lupajärjestelmä (ETIAS) ja kolmansien maiden kansalaisia ja kansalaisuudettomia henkilöitä koskeva eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä (ECRIS-TCN-järjestelmä). 12 Kaikki nämä nykyiset ja tulevat järjestelmät ovat yhteydessä toisiinsa vuonna 2019 hyväksytyn ja parhaillaan käyttöönotettavan EU:n sisäisen turvallisuuden, rajaturvallisuuden ja muuttoliikkeen hallinnan tietojärjestelmien yhteentoimivuuskehyksen 13 kautta. Tähän ehdotukseen sisältyvien tarkistusten tarkoituksena on yhdenmukaistaa Prüm-puitteet yhteentoimivuuskehyksen kanssa erityisesti tietojenvaihdon ja EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen liittyvän yleisen rakenteen osalta. Tämä mahdollistaisi nopean ja valvotun pääsyn tietoihin, joita lainvalvontaviranomaiset tarvitsevat tehtäviensä hoitamiseksi ja joihin heillä on pääsyoikeudet.

SIS-järjestelmässä on jo mahdollista tehdä kuulutuksia kadonneista henkilöistä sekä suorittaa sormenjälkiin perustuvia hakuja. SIS-järjestelmä on keskitetty osuma / ei osumaa ‑tietojärjestelmä, johon monilla etulinjan loppukäyttäjillä on suora pääsy. Järjestelmässä julkaistaan kuulutuksia, ja se näyttää osumat välittömästi. Järjestelmä sisältää käytännön toimien kannalta hyödyllisiä tietoja, ja se ohjeistaa, mitä toimia kuulutuksen kohteen osalta on toteutettava. SIS-järjestelmää käytetään pääasiassa poliisin suorittamissa tarkastuksissa, raja- ja tullitarkastuksissa sekä viisumi- ja maahanmuuttoviranomaisten rutiinimenettelyjen ja ‑tarkastusten yhteydessä.

Prüm-puitteet eivät sen sijaan sisällä keskitettyä EU:n tason komponenttia tai tietokantaa, ja niitä käytetään ainoastaan rikostutkinnoissa. Prüm-puitteet mahdollistavat kaikille järjestelmään liittyneille jäsenvaltioille pääsyn rikoksentekijöiden kansallisten DNA- ja sormenjälkitietokantojen osioihin, joiden sisältämistä tiedoista on poistettu henkilötiedot. Pääsy myönnetään vain kansallisille yhteyspisteille. Vaikka osuma / ei osumaa -tieto saadaan muutamassa sekunnissa tai minuutissa, osumaa vastaavien henkilötietojen saaminen voi viedä viikkoja tai jopa kuukausia.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tämän ehdotuksen oikeusperustan muodostavat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 16 artiklan 2 kohta, 87 artiklan 2 kohdan a alakohta ja 88 artiklan 2 kohta.

SEUT-sopimuksen 16 artiklan 2 kohdan mukaan unionilla on valtuudet säätää luonnollisten henkilöiden suojaa koskevia toimenpiteitä, jotka koskevat unionin toimielinten, elinten ja laitosten sekä jäsenvaltioiden silloin, kun viimeksi mainitut toteuttavat unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa, suorittamaa henkilötietojen käsittelyä, sekä sääntöjä, jotka koskevat näiden tietojen vapaata liikkuvuutta. SEUT-sopimuksen 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan unionilla on valtuudet säätää asiaa koskevien tietojen keräämistä, tallentamista, käsittelyä, analysointia ja vaihtoa koskevia toimenpiteitä, jotta varmistetaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, kuten poliisi- ja tulliviranomaisten sekä rikosten ehkäisemiseen, paljastamiseen ja tutkintaan erikoistuneiden muiden lainvalvontaviranomaisten, välinen poliisiyhteistyö. SEUT-sopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat määrittää Europolin rakenteen, toiminnan, toiminta-alan ja tehtävät.

•Toissijaisuusperiaate

Rikollisuuden torjuntaan ja turvallisuuteen liittyvien kysymysten rajatylittävän luonteen takia jäsenvaltiot eivät yksinään kykene parantamaan poliisi- ja lainvalvontaviranomaisten välistä tietojenvaihtoa EU:ssa riittävällä tavalla, vaan jäsenvaltioiden on turvauduttava toistensa apuun näissä kysymyksissä.

Jäsenvaltiot ovat toteuttaneet useita EU:n tason täytäntöönpanohankkeita 14 , 15 korjatakseen nykyisten Prüm-puitteiden puutteita. Näistä toimista huolimatta monet Prüm-päätöksen täytäntöönpanoa koskevassa vuoden 2012 kertomuksessa 16 kuvatut puutteet ovat edelleen korjaamatta. Tämä osoittaa, että EU:n toimille on tarvetta, sillä jäsenvaltioiden yksinään toteuttamat toimenpiteet eivät ole osoittautuneet riittäviksi nykyisten Prüm-puitteiden rajoitusten poistamiseksi.

Myös EU:n yhteisillä säännöillä, normeilla ja vaatimuksilla helpotetaan tietojenvaihtoa ja parannetaan erilaisten kansallisten järjestelmien yhteentoimivuutta. Tämä mahdollistaa tietojenvaihtoprosessien tietynasteisen automatisoinnin, jolloin lainvalvontaviranomaisten ei tarvitse käyttää aikaansa vaivalloisiin manuaalisiin työtehtäviin.

•Suhteellisuusperiaate

Kuten tähän asetusehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa on seikkaperäisesti selostettu, tässä ehdotuksessa tehdyt politiikkavalinnat katsotaan oikeasuhteisiksi. Toisin sanoen niillä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ehdotuksessa ehdotetaan keskusreitittimien (Prüm II ‑reitittimen ja EPRIS-järjestelmän) luomista jäsenvaltioiden välisiksi yhteyspisteiksi. Kyseessä on hajautetun ja keskitetyn ratkaisun välissä oleva hybridilähestymistapa, jossa tietoja ei tallenneta keskitetysti. Tämän lähestymistavan mukaisesti kunkin jäsenvaltion kansalliset tietokannat ovat yhteydessä keskusreitittimeen, eivät toisiinsa. Nämä reitittimet toimisivat viestien välittäjinä välittäen hakuja ja vastauksia kansallisiin järjestelmiin ilman, että luodaan uusia dataprosesseja, laajennetaan käyttöoikeuksia tai korvataan kansallisia tietokantoja. Tällä lähestymistavalla varmistettaisiin, että lainvalvontaviranomaiset saavat nopeasti, valvotusti ja käyttöoikeuksiensa mukaisesti käyttöönsä tiedot, joita ne tarvitsevat tehtäviensä suorittamiseksi. Reititin helpottaisi jäsenvaltioiden Prüm-puitteisiin liittyvää nykyistä ja tulevaa tietojenvaihtoa.

Automaattisen tietojenvaihdon laajentaminen myös muihin tietoluokkiin, kuten kasvokuviin ja rikosrekisteritietoihin, on ratkaisevan tärkeää rikostutkinnan tehokkuuden ja rikoksentekijöiden tunnistamisen kannalta. Näiden uusien tietoluokkien käyttöönotto ei johtaisi uusien tietoluokkien tallentamiseen, sillä jäsenvaltiot keräävät niihin kuuluvia tietoja jo nyt kansallisen lainsäädännön nojalla ja tallentavat ne kansallisiin tietokantoihin. Näiden uusien tietoluokkien vaihtaminen tarkoittaisi uutta tietojenkäsittelyä. Tämä tietojenkäsittely rajoittuisi kuitenkin siihen, mikä on tarpeen sen tarkoituksen saavuttamiseksi, ja se mahdollistaisi tietojen vertailun vain yksittäistapauksissa. Ehdotuksessa myös esitetään useita suojatoimia (esimerkiksi täydellisten tietojen jakaminen vain, jos kysely tuottaa osuman).

Tämän ehdotuksen mukaan Europol olisi keskeinen osa Prüm-puitteita ensinnäkin siksi, että sen kautta jäsenvaltiot voisivat tarkistaa automaattisesti Europolin hallussa olevia kolmansista maista peräisin olevia biometrisiä tietoja. Toiseksi myös Europol voisi suorittaa kolmansista maista peräisin olevilla tiedoilla hakuja jäsenvaltioiden kansallisista tietokannoista. Liittämällä Europol tällä tavoin osaksi uusia Prüm-puitteita – Europolille asetuksessa (EU) 2016/794 annettujen tehtävien mukaisesti – varmistettaisiin vakaviin rikoksiin ja terrorismiin liittyvien kolmansista maista peräisin olevien tietojen aukoton käyttö. Avoimessa yhteiskunnassa ja globalisoituneessa maailmassa kolmansista maista peräisin olevat rikoksentekijöitä ja terroristeja koskevat tiedot ovat olennaisen tärkeitä. Niiden avulla mahdollistettaisiin EU:n ulkopuolisten maiden tiedossa olevien rikoksentekijöiden tunnistaminen samalla, kun käytössä olisivat Europolin ja kolmansien maiden välisten yhteistyösopimusten mukaiset vankat suojatoimet, joilla varmistetaan yksityisyyden sekä yksilöiden perusoikeuksien ja ‑vapauksien suoja.

Osumien jatkotoimenpiteisiin liittyvä tarkistettu tietojenvaihtoprosessi edistäisi EU:n sisäistä turvallisuutta yksinkertaistamalla ja virtaviivaistamalla lainvalvontatietojen vaihtoa. Tällä hetkellä osumaa seuraavan tietojenvaihdon osalta noudatetaan kansallista lainsäädäntöä, eli siihen sovelletaan vaihtelevia sääntöjä ja menettelyjä. Tämän Prüm-prosessin toisen vaiheen yhdenmukaistaminen yhteisillä säännöillä toisi ennustettavuutta kaikille käyttäjille, koska näin kaikki tietäisivät, mitä tietoja tässä vaiheessa toimitetaan. Tietojenvaihtoa helpotettaisiin osittaisella automatisoinnilla, mikä tarkoittaa, että jatkotoimenpiteenä toteutettava laajempi tietojenvaihto edellyttäisi edelleen ihmisen suorittamia toimia. Jäsenvaltioiden tiedot olisivat edelleen niiden omistuksessa ja hallinnassa.

•Toimintatavan valinta

Komissio ehdottaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta. Ehdotettu lainsäädäntö perustuu olemassa olevaan kehykseen, joka on luotu neuvoston päätöksillä 17 , joilla edistetään EU:n jäsenvaltioiden välistä rajatylittävää yhteistyötä oikeus- ja sisäasioiden alalla.

Koska ehdotettuja toimenpiteitä on tarpeen soveltaa suoraan ja yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa ja koska tietojenvaihtoa on tarpeen parantaa, asetus on soveltuva säädöstyyppi.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit

Yleisesti ottaen Prüm-puitteiden arviointi 18 osoitti, että DNA-, sormenjälki- ja ajoneuvorekisteritietojen hakeminen muiden jäsenvaltioiden tietokannoista ja niiden vertailu osana rikosten torjuntaa ja tutkintaa ovat olennaisen tärkeitä EU:n sisäisen turvallisuuden ja EU-kansalaisten turvallisuuden suojaamiseksi. Arviointi osoitti myös, että Prüm-päätökset ovat auttaneet luomaan yhteisiä EU:n tason sääntöjä, normeja ja vaatimuksia helpottamaan tietojenvaihtoa ja parantamaan erilaisten kansallisten järjestelmien yhteentoimivuutta.

Sen jälkeen, kun Prüm-puitteiden täytäntöönpanon määräaika päättyi kymmenen vuotta sitten, EU on hyväksynyt lainvalvontaviranomaisten välisen tietojenvaihdon helpottamiseksi kuitenkin myös useita muita toimenpiteitä 19 , yhteentoimivuuskehys 20 mukaan lukien. Kyselyjen, turvatoimien ja viestinnän teknisiä vaatimuksia koskevia säännöksiä 21 ei myöskään ole päivitetty sen jälkeen, kun Prüm-päätökset hyväksyttiin vuonna 2008. Nämä säännöt ovat osittain vanhentuneita, sillä kriminalistiikka ja rikostutkimusteknologia ovat kehittyneet merkittävästi viime vuosikymmenen aikana.

Arvioinnissa todettiin myös, että Prüm-päätösten täytäntöönpano on ollut hidasta viimeisten kymmenen vuoden aikana ja että kaikki jäsenvaltiot eivät ole toteuttaneet tarvittavia toimia päätösten täytäntöönpanemiseksi. 22 Tästä syystä useat kahdenväliset yhteydet ovat jääneet luomatta eikä joidenkin jäsenvaltioiden tietokantoihin voi kohdistaa kyselyjä. Arvioinnin tulokset osoittivat myös, että osumien jatkotoimet riippuvat kansallisesta lainsäädännöstä eli eivät kuulu Prüm-päätösten soveltamisalaan. Erot kansallisissa säännöissä ja menettelyissä voivat useissa tapauksissa johtaa siihen, että toimivaltaiset viranomaiset saavat tiedot osuman jälkeen merkittävällä viipeellä. Tämä asetelma vaikuttaa Prüm-järjestelmän toimintaan ja estää jäsenvaltioiden välisen tehokkaan tietojenvaihdon, sillä se vähentää todennäköisyyttä sille, että rikoksentekijät ja rikosten rajatylittävät yhteydet tunnistetaan.

Arvioinnin tuloksia on hyödynnetty vaikutustenarvioinnin ja tämän ehdotuksen valmistelussa.

• Sidosryhmien kuuleminen

Tämän ehdotuksen valmistelun yhteydessä kuultiin kohdennetusti sidosryhmiä, joita aihe koskee, muun muassa järjestelmän loppukäyttäjiä eli Prüm-puitteisiin liittyvää automaattista tietojenvaihtoa käyttäviä jäsenvaltioiden viranomaisia – lainvalvonta- ja oikeusviranomaisia, ajoneuvojen rekisteröinnistä vastaavia kansallisia viranomaisia, kansallisten tietokantojen ylläpitäjiä ja rikosteknisiä laboratorioita. Myös Europolia ja eu-LISAa kuultiin niiden asiantuntemukseen liittyvistä kysymyksistä ja niiden mahdollisesta roolista uusissa Prüm-puitteissa.

Lisäksi Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA), kansalaisjärjestöt (muun muassa European Digital Rights eli EDRi) ja hallitustenväliset järjestöt (European car and driving licence information systems eli Eucaris) antoivat oman asiantuntemuksensa osalta panoksensa kuulemiseen.

Kuulemistoimissa, joita tämän ehdotuksen taustalla olevan vaikutustenarvioinnin valmistelun yhteydessä toteutettiin, sidosryhmiltä kerättiin palautetta eri kanavien kautta. Näitä kuulemistoimia olivat erityisesti alustava vaikutustenarviointi, julkinen kuuleminen ja joukko teknisiä työpajoja. Lisäksi asiakirjatutkimuksen, aiheen asiantuntijoiden haastattelujen, kyselylomakkeiden ja kolmen asiantuntijatyöpajan pohjalta tehtiin toteutettavuustutkimus, jossa selvitettiin Prüm-päätösten mukaisen tietojenvaihdon parantamisen toteutettavuutta.

Ehdotuksen valmistelussa otettiin huomioon myös neuvoston DAPIX/IXIM-työryhmässä 23 käydyt säännölliset keskustelut lainvalvontatietojen vaihdosta ja erityisesti Prüm-päätöksistä.

Alustavan vaikutustenarvioinnin julkaisua seurasi palautejakso, joka ajoittui elo–lokakuuhun 2020 ja jonka aikana saatiin yhteensä kuusi vastausta. 24

Euroopan komission verkkosivustolla ilmoitettiin julkisesta kuulemisesta, jonka kohderyhmänä oli suuri yleisö. Kuulemiseen saadut vastaukset vahvistivat, että nykyiset Prüm-puitteet ovat hyödylliset rikosten torjunnassa ja tutkinnassa ja että ne ovat parantaneet jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välistä tietojenvaihtoa. Prüm-puitteiden mukainen automaattinen tietojenvaihto on myös tuonut tehokkuushyötyjä, kun kyselyjä ei enää tarvitse esittää erikseen kahdenvälisesti kullekin jäsenvaltiolle. Vastaukset vahvistivat myös, että puitteet ovat yhdenmukaiset tällä alalla toteutettujen EU:n ja kansainvälisten toimien kanssa ja että ne ovat tuoneet lisäarvoa verrattuna siihen, mitä jäsenvaltiot olisivat voineet saavuttaa lainvalvontatietojen vaihdon alalla ilman Prüm-puitteita. Nykyisen kehyksen vahvistamisen osalta useimmat vastaajat olivat samaa mieltä siitä, että puitteiden puutteena on se, että ne eivät koske tiettyjä tietoluokkia, minkä vuoksi niitä koskevien tietojen vaihtaminen edellyttää kyselyn lähettämistä manuaalisesti.

Komission yksiköt järjestivät myös useita epävirallisia kohdennettuja teknisiä työpajoja jäsenvaltioiden ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden asiantuntijoiden kanssa. Työpajojen tarkoituksena oli tuoda loppukäyttäjät yhteen vaihtamaan teknisestä näkökulmasta näkemyksiä suunnitteilla ja arvioitavina olleista vaihtoehdoista Prüm-puitteiden vahvistamiseksi.

Sidosryhmien kuulemista kuvaillaan tarkemmin ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa (liite 2).

•Vaikutustenarviointi

Tämän ehdotuksen tukena on vaikutustenarviointi, joka esitetään ehdotukseen liitetyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa [Prüm-puitteita koskevan vaikutustenarvioinnin viite]. Sääntelyntarkastelulautakunta tarkisti vaikutustenarvioinnin luonnoksen kokouksessaan 14. heinäkuuta 2021 ja antoi siitä myönteisen lausunnon 16. heinäkuuta 2021.

Vaikutustenarvioinnissa todettiin tavoitteiden osalta seuraavaa:

1)Tehokkaan automaattisen tietojenvaihdon mahdollistavan teknisen ratkaisun tarjoamiseksi olisi sovellettava hybridilähestymistapaa hajautetun ja keskitetyn ratkaisun välillä ilman, että tietoja tallennetaan keskitetysti.

2)Sen varmistamiseksi, että lainvalvontaviranomaisten saatavilla on enemmän merkityksellisiä tietoja (useampia tietoluokkia), tietojenvaihto olisi ulotettava kasvokuviin ja rikosrekisteritietoihin.

3)Sen varmistamiseksi, että Europolin tietokantojen sisältämät merkitykselliset tiedot ovat lainvalvontaviranomaisten saatavilla, jäsenvaltioiden pitäisi voida tarkistaa automaattisesti Europolin hallussa olevia kolmansista maista peräisin olevia biometrisiä tietoja osana Prüm-puitteita. Myös Europolin pitäisi voida suorittaa kolmansista maista peräisin olevilla tiedoilla hakuja jäsenvaltioiden kansallisista tietokannoista.

4)Jotta varmistetaan tehokas pääsy toisen jäsenvaltion kansallisessa tietokannassa tai Europolin hallussa oleviin osumaa vastaaviin varsinaisiin tietoihin, jatkotoimia olisi säänneltävä EU:n tasolla ja osumaa vastaavien varsinaisten tietojen vaihto olisi toteutettava puoliautomatisoidusti.

Tämän ehdotuksen merkittävin myönteinen vaikutus on se, että sillä puututaan tehokkaasti havaittuihin ongelmiin sekä vahvistetaan nykyisiä Prüm-puitteita kohdennetuilla ja vankoilla lisävalmiuksilla, jotta puitteilla voidaan tukea jäsenvaltioita paremmin tietojenvaihdon tehostamisessa. Näiden toimien viime käden tavoitteena on torjua terrorismi- ja muita rikoksia ja mahdollistaa niiden tutkinta noudattaen samalla täysin perusoikeuksia.

Ehdotuksen välittöminä taloudellisina vaikutuksina ovat sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla vaadittavat investoinnit. Hyötyjen ja säästöjen odotetaan ylittävän ennakoidut investointikustannukset erityisesti jäsenvaltioiden tasolla. Vaikka alussa tarvitaan investointeja, Prüm-keskusreitittimen luominen tuo jäsenvaltioille säästöjä, sillä sen ansiosta yksittäisen jäsenvaltion ei tarvitse luoda (eikä ylläpitää) niin monta yhteyttä kuin jäsenvaltioiden ja tietoluokkien lukumäärä muuten edellyttäisi.

•Perusoikeudet

EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on EU:n oikeutta soveltaessaan noudatettava EU:n perusoikeuskirjaa (perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohta). Sen ja syrjimättömyysperiaatteen mukaan hyödynnettäessä esitettyjen vaihtoehtojen tarjoamia mahdollisuuksia on otettava huomioon velvollisuus varmistaa, että näistä vaihtoehdosta mahdollisesti johtuva puuttuminen perusoikeuksiin rajoitetaan suhteellisuusperiaatetta noudattaen siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä, jotta yleisen edun mukaiset tavoitteet voidaan aidosti saavuttaa (perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohta).

Ehdotetut ratkaisut tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa kohdennettuja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä turvallisuuden parantamiseksi. Näin ne voivat edistää rikosten torjunnan helpottamiseen liittyvää oikeutettua tavoitetta, johon liittyy myös viranomaisten myönteinen velvollisuus toteuttaa ennaltaehkäiseviä operatiivisia toimenpiteitä sellaisen henkilön suojelemiseksi, jonka henki on vaarassa, jos viranomaiset tietävät tai niiden olisi pitänyt tietää välittömän hengenvaaran olemassaolosta. 25

•Henkilötietojen suoja

Tietojenvaihto vaikuttaa henkilötietojen suojaa koskevaan oikeuteen. Tämä oikeus vahvistetaan perusoikeuskirjan 8 artiklassa, SEUT-sopimuksen 16 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa. Kuten unionin tuomioistuin on korostanut 26 , oikeus henkilötietojen suojaan ei ole absoluuttinen, vaan sitä on tarkasteltava suhteessa sen tehtävään yhteiskunnassa. Tietosuoja liittyy läheisesti yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen, josta määrätään perusoikeuskirjan 7 artiklassa.

Prüm-puitteiden osalta sovellettava tietosuojalainsäädäntö koostuu direktiivistä (EU) 2016/680. Prüm-puitteissa säädetään henkilötietojen käsittelystä rikosten torjunnasta ja tutkinnasta vastaavien lainvalvontaviranomaisten välisessä tietojenvaihdossa.

Tietojen vapaata liikkumista unionissa ei saa rajoittaa tietosuojaan liittyvistä syistä. Tiettyjä periaatteita on kuitenkin noudatettava. Itse asiassa perusoikeuskirjassa suojattuja perusoikeuksia voidaan laillisesti rajoittaa ainoastaan seuraavia perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdassa säädettyjä kriteerejä noudattaen:

1)rajoittamisesta on säädettävä laissa;

2)rajoittamisessa on kunnioitettava oikeuksien keskeistä sisältöä;

3)rajoittamisen on vastattava tosiasiallisesti unionin tunnustamia yleisen edun mukaisia tavoitteita tai tarvetta suojella muiden henkilöiden oikeuksia ja vapauksia;

4)rajoittamisen on oltava välttämätöntä;

5)rajoittamisen on oltava oikeasuhteista.

Kaikki nämä tietosuojasäännöt on otettu ehdotuksessa huomioon, kuten tähän asetusehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa seikkaperäisesti esitetään. Ehdotus perustuu sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteisiin. Se sisältää kaikki asianmukaiset säännökset, joilla tietojen käsittely rajoitetaan siihen, mikä on tarpeen tavoitteen saavuttamiseksi, ja pääsy tietoihin annetaan ainoastaan niille yksiköille, jotka tarvitsevat sitä tehtäviensä hoitamiseksi. Tietoihin pääsy on varattu yksinomaan jäsenvaltioiden viranomaisten tai EU:n elinten, jotka ovat toimivaltaisia tarkistettujen Prüm-puitteiden tarkoituksissa, asianmukaisesti valtuutetulle henkilöstölle, ja ainoastaan siinä laajuudessa kuin tietoja tarvitaan näihin tarkoituksiin liittyvien tehtävien suorittamiseen.

[Operatiivisesta poliisiyhteistyöstä annetun neuvoston suosituksen] 9 kohdan d alakohdassa komissiota pyydetään julkaisemaan kertomus, jossa arvioidaan, miten jäsenvaltiot ovat toteuttaneet kyseisen suosituksen, ja tämän kertomuksen julkaisemisen yhteydessä komissio päättää, onko rajatylittävän operatiivisen poliisiyhteistyön osalta tarpeen antaa EU:n lainsäädäntöä. Jos tällainen lainsäädäntö todetaan tarpeelliseksi, komissio esittää rajatylittävää operatiivista poliisiyhteistyötä koskevan lainsäädäntöehdotuksen, jossa varmistetaan myös, että ne päätösten 2008/615/YOS ja 2008/616/YOS säännökset, joita tässä ehdotuksessa ei käsitellä, ovat yhdenmukaisia direktiivin (EU) 2016/680 kanssa, ottaen huomioon direktiivin (EU) 2016/680 62 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tulokset. Jos rajatylittävää operatiivista poliisiyhteistyötä koskevalle EU:n lainsäädännölle ei todeta tarvetta, komissio tekee lainsäädäntöehdotuksen kyseisen yhdenmukaistamisen toteuttamiseksi ottaen huomioon direktiivin (EU) 2016/680 62 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tulokset.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Tällä lainsäädäntöaloitteella olisi vaikutuksia eu-LISAn ja Europolin määrärahoihin ja henkilöstötarpeisiin.

eu-LISAn osalta on arvioitu, että koko monivuotisen rahoituskehyksen aikana tarvittaisiin noin 16 miljoonan euron lisämäärärahat ja noin kymmenen lisätointa sen varmistamiseksi, että eu-LISAlla on tarvittavat resurssit sille tässä asetusehdotuksessa annettujen tehtävien hoitamiseksi. eu-LISAn lisämäärärahoja vastaava määrä vähennettäisiin rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineestä.

Europolin osalta on arvioitu, että koko monivuotisen rahoituskehyksen aikana tarvittaisiin noin 7 miljoonan euron lisämäärärahat ja noin viisi lisätointa sen varmistamiseksi, että Europolilla on tarvittavat resurssit sille tässä asetusehdotuksessa annettujen tehtävien hoitamiseksi. Europolin lisämäärärahoja vastaava määrä vähennettäisiin sisäisen turvallisuuden rahastosta.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Komissio varmistaa, että käytössä on tarvittavat järjestelyt, joilla ehdotettujen toimenpiteiden toimivuutta seurataan käytännössä ja joilla niitä arvioidaan vertaamalla niitä pääasiallisiin toimintapoliittisiin tavoitteisiin. Unionin virastojen olisi annettava Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomus ehdotettujen uusien toimenpiteiden teknisestä toimivuudesta kahden vuoden kuluttua siitä, kun uudet toiminnot on toteutettu ja otettu käyttöön, ja sen jälkeen kahden vuoden välein. Lisäksi kolmen vuoden kuluttua siitä, kun uudet toiminnot on toteutettu ja otettu käyttöön, ja sen jälkeen neljän vuoden välein komission olisi laadittava toimenpiteiden yleisarviointi, johon sisältyy arvio niiden mahdollisesta suorasta tai välillisestä vaikutuksesta perusoikeuksiin. Yleisarvioinnissa tarkastellaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä ja mahdollisia vaikutuksia tuleviin vaihtoehtoihin. Komissio toimittaa arviointikertomukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotuksen 1 luvussa vahvistetaan asetuksen yleiset säännökset sekä sen kohde, tarkoitus ja soveltamisala. Siinä esitetään luettelo määritelmistä ja muistutetaan, että henkilötietojen käsittelyssä tätä asetusta sovellettaessa on noudatettava syrjimättömyyden periaatetta ja muita perusoikeuksia.

Ehdotuksen 2 luvussa vahvistetaan säännökset, jotka koskevat tämän asetuksen mukaisiin eli seuraaviin tietoluokkiin kuuluvien tietojen vaihtoa: DNA-tunnisteet, sormenjälkitiedot, ajoneuvorekisteritiedot, kasvokuvat ja rikosrekisteritiedot. Tietojenvaihdon periaatteet, automaattinen tietojenhaku sekä pyyntöjä ja vastauksia koskevat säännöt esitetään erillisessä osiossa jokaisen tietoluokan yhteydessä. Ehdotuksen 2 luku sisältää myös tietojenvaihtoa, kansallisten yhteyspisteiden perustamista ja täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevat yhteiset säännökset.

Ehdotuksen 3 luvussa esitetään tietojenvaihtoa varten luotavan uuden (teknisen) arkkitehtuurin yksityiskohdat. Luvun ensimmäisen jakson sisältämissä säännöksissä kuvataan keskusreititin, reitittimen käyttö ja kyselyjen tekeminen. Kyselyjä koskevat tekniset menettelyt täsmennetään täytäntöönpanosäädöksissä. Tämä jakso sisältää myös säännöksiä reitittimen ja yhteisen henkilöllisyystietovarannon yhteentoimivuudesta lainvalvontaviranomaisten pääsyä varten, lokitietojen säilyttämisestä kaikista reitittimessä toteutetuista tietojenkäsittelytoimista sekä laaduntarkastuksesta ja ilmoitusmenettelyistä tapauksissa, joissa reitittimen käyttö ei ole mahdollista teknisistä syistä. Toisessa jaksossa kerrotaan yksityiskohtaisesti eurooppalaisen poliisirekisteritietojärjestelmän (EPRIS) käytöstä rikosrekisteritietojen vaihtamiseksi. Tämä jakso sisältää myös säännöksiä lokitietojen säilyttämisestä kaikista EPRIS-järjestelmässä toteutetuista tietojenkäsittelytoimista sekä ilmoitusmenettelyistä tapauksissa, joissa EPRIS-järjestelmän käyttö ei ole mahdollista teknisistä syistä.

Ehdotuksen 4 luvussa vahvistetaan menettelyt tietojen vaihtamiseksi vastaavuuden jälkeen. Se sisältää muun muassa säännöksen, joka koskee perustietojen eli sellaisten rajoitettujen tietojen automaattista vaihtoa, jotka ovat välttämättömiä asianomaisen henkilön tunnistamiseksi, sekä säännöksen sellaisesta tietojenvaihdosta, jota ei ole nimenomaisesti kuvattu tässä asetuksessa, missä tahansa tämän asetuksen mukaisten menettelyjen vaiheessa.

Ehdotuksen 5 luku sisältää säännöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioiden pääsyä Europolin tallentamiin kolmansista maista peräisin oleviin biometrisiin tietoihin ja Europolin pääsyä jäsenvaltioiden tietokantoihin tallennettuihin tietoihin.

Tietosuojaa koskeva 6 luku sisältää säännöksiä, joilla varmistetaan, että tämän asetuksen mukaisia tietoja käsitellään lainmukaisesti ja asianmukaisesti luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta 27 päivänä huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 säännösten mukaisesti. 27 Tässä luvussa selitetään, kuka on tietojen käsittelijä tämän asetuksen nojalla tapahtuvassa tietojen käsittelyssä. Siinä säädetään myös eu-LISAlta ja jäsenvaltioiden viranomaisilta edellytettävistä toimenpiteistä, joilla varmistetaan tietojenkäsittelyn turvallisuus, turvallisuushäiriöiden asianmukainen käsittely sekä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden noudattamisen valvonta. Lisäksi luvussa esitetään säännökset, jotka koskevat tietosuojaan liittyvää valvontaa ja tarkastuksia. Siinä korostetaan periaatetta, jonka mukaan tämän asetuksen nojalla käsiteltäviä tietoja ei saa siirtää mihinkään kolmanteen maahan tai millekään kansainväliselle järjestölle tai asettaa niiden saataville automaattisesti.

Ehdotuksen 7 luvussa määritetään jäsenvaltioiden, Europolin ja eu-LISAn velvollisuudet asetuksen toimenpiteiden täytäntöönpanossa.

Ehdotuksen 8 luvussa esitetään muihin voimassa oleviin välineisiin eli päätöksiin 2008/615/YOS ja 2008/616/YOS sekä asetuksiin (EU) 2018/1726, (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/818 tehtävät muutokset.

Loppusäännökset sisältävässä 9 luvussa esitetään yksityiskohtaiset tiedot raportoinnista ja tilastoista, kustannuksista, ilmoituksista, siirtymäsäännöksistä ja poikkeuksista. Siinä esitetään myös edellytykset tässä asetuksessa ehdotettujen toimenpiteiden mukaisten toimintojen käynnistämiseksi. Tässä luvussa säädetään myös komitean perustamisesta sekä käsikirjan laatimisesta asetuksen täytäntöönpanon ja hallinnoinnin tueksi. Lisäksi luku sisältää säännöksiä, jotka koskevat seurantaa ja arviointia sekä asetuksen voimaantuloa ja soveltamista. Tällä asetuksella korvataan neuvoston päätöksen 2008/615/YOS 2–6 artikla ja 2 luvun 2 ja 3 jakso sekä neuvoston päätöksen 2008/616/YOS 2–5 luku sekä 18, 20 ja 21 artikla, jotka näin ollen poistetaan kyseisistä neuvoston päätöksistä tämän asetuksen soveltamispäivästä alkaen. Näiden muutosten seurauksena korvattuja ja poistettuja säännöksiä ei enää sovelleta jäsenvaltioihin.

2021/0410 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

automaattisesta tietojenvaihdosta poliisiyhteistyössä (Prüm II) sekä neuvoston päätösten 2008/615/YOS ja 2008/616/YOS ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2018/1726, (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 16 artiklan 2 kohdan, 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 28 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 29 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Unioni on asettanut tavoitteekseen tarjota kansalaisilleen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla ei ole sisärajoja ja jolla taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus. Tavoite on tarkoitus saavuttaa muun muassa toteuttamalla rikollisuuden, myös järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin, ehkäisyä ja torjuntaa koskevia aiheellisia toimenpiteitä.

(2)Tavoite edellyttää, että lainvalvontaviranomaiset vaihtavat tietoja tehokkaasti ja ripeästi torjuakseen rikollisuutta tuloksellisesti.

(3)Tästä syystä tämän asetuksen tavoitteena on parantaa, virtaviivaistaa ja helpottaa rikostietojen vaihtoa paitsi jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välillä myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/794 30 perustetun, unionin rikostietokeskuksena toimivan Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston, jäljempänä ’Europol’, kanssa.

(4)Neuvoston päätökset 2008/615/YOS 31 ja 2008/616/YOS 32 , joissa vahvistetaan säännöt rikosten torjumisesta ja tutkinnasta vastaavien viranomaisten välistä tietojenvaihtoa varten säätämällä DNA-tunnisteiden, sormenjälkitietojen ja tiettyjen ajoneuvorekisteritietojen automatisoidusta siirtämisestä, ovat osoittautuneet tärkeiksi terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjunnassa.

(5)Tässä asetuksessa olisi vahvistettava DNA-tunnisteiden, sormenjälkitietojen, ajoneuvorekisteritietojen, kasvokuvien ja rikosrekisteritietojen automatisoituun siirtämiseen sovellettavat edellytykset ja menettelyt. Tämä ei saisi vaikuttaa näiden tietojen käsittelyyn Schengenin tietojärjestelmässä (SIS) tai niihin liittyvien lisätietojen vaihtoon SIRENE-toimistojen kautta taikka niiden henkilöiden oikeuksiin, joiden tietoja käsitellään tätä varten.

(6)Henkilötietojen käsittely ja vaihto tämän asetuksen soveltamiseksi ei saisi johtaa henkilöiden syrjintään millään perusteella. Tässä käsittelyssä olisi Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti kunnioitettava kaikilta osin ihmisarvoa ja koskemattomuutta sekä muita perusoikeuksia, muun muassa oikeutta yksityiselämän kunnioitukseen ja henkilötietojen suojaan.

(7)Tässä asetuksessa säädetään DNA-tunnisteiden, sormenjälkitietojen, ajoneuvorekisteritietojen, kasvokuvien ja rikosrekisteritietojen automatisoidusta hakemisesta ja vertailusta, jotta voidaan mahdollistaa myös kadonneiden henkilöiden ja tunnistamatta jääneiden ihmisjäännösten etsintä. Tämän ei tulisi vaikuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1862 33 mukaiseen kadonneita henkilöitä koskevien kuulutusten tallentamiseen SIS-järjestelmään eikä näitä kuulutuksia koskevien lisätietojen vaihtamiseen.

(8)[Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisestä tietojenvaihdosta annettu] direktiivi (EU) .../... tarjoaa johdonmukaisen unionin oikeudellisen kehyksen sen varmistamiseksi, että lainvalvontaviranomaisilla on yhtäläinen pääsy muiden jäsenvaltioiden hallussa oleviin tietoihin, kun ne tarvitsevat näitä tietoja torjuakseen rikollisuutta ja terrorismia. Tietojenvaihdon tehostamiseksi kyseisessä direktiivissä vahvistetaan jäsenvaltioiden välistä, erityisesti tutkintatarkoituksiin liittyvää tietojenvaihtoa koskevat menettelyt ja selkeytetään niitä. Tämä koskee myös tällaisessa tietojenvaihdossa käytettävien keskitettyjen asiointipisteiden roolia ja Europolin tietojenvaihtokanavan (SIENA) kokonaisvaltaista käyttöä. [Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisestä tietojenvaihdosta annettua] direktiiviä (EU) .../... olisi sovellettava kaikkeen sellaiseen tietojenvaihtoon, josta ei säädetä tässä asetuksessa.

(9)Ajoneuvorekisteritietojen automaattisessa haussa jäsenvaltioiden olisi käytettävä eurooppalaisella ajoneuvo- ja ajokorttitietojärjestelmää koskevalla sopimuksella (Eucaris-sopimuksella) perustettua, tähän tarkoitettua eurooppalaista ajoneuvo- ja ajokorttitietojärjestelmää (Eucaris). Eucaris-järjestelmä liittää kaikki osallistuvat jäsenvaltiot yhteen verkkoon. Yhteyden muodostamiseksi ei tarvita keskuskomponenttia, sillä kaikki verkkoon liitetyt jäsenvaltiot ovat suorassa yhteydessä toisiinsa.

(10)Rikoksentekijän tunnistaminen on olennaisen tärkeää rikostutkinnan ja syytteeseenpanon onnistumisen kannalta. Rikoksesta epäiltyjen ja tuomittujen kasvokuvien automaattisen haun voidaan odottaa tarjoavan käyttöön lisätietoa, jonka avulla voidaan tunnistaa rikoksentekijöitä ja torjua rikollisuutta.

(11)Tämän asetuksen mukaisen biometristen tietojen (DNA-tunnisteiden, sormenjälkitietojen ja kasvokuvien) automaattisen haun ja vertailun rikosten torjumisesta, havaitsemisesta ja tutkinnasta vastaavien viranomaisten välillä olisi ulotuttava ainoastaan niihin tietoihin, jotka sisältyvät rikosten torjumista, havaitsemista ja tutkintaa varten perustettuihin tietokantoihin.

(12)Rikosrekisteritietojen vaihtamisen olisi jatkossakin oltava vapaaehtoista. Vastavuoroisuuden hengessä olisi varmistettava, että jäsenvaltiot eivät voi osallistua tietojenvaihtoon pelkästään tekemällä muiden jäsenvaltioiden tietokantoihin kohdistettuja kyselyjä, vaan niiden on myös annettava muille jäsenvaltioille mahdollisuus tehdä omia tietojaan koskevia kyselyjä.

(13)Europol on saanut viime vuosina suuren määrän terrorismista tai rikoksesta epäiltyjen ja tuomittujen biometrisiä tietoja, jotka ovat peräisin useilta kolmansilta mailta. Rikosten torjumisen ja tutkinnan parantamiseksi Europolin tallentamat kolmansista maista peräisin olevat tiedot on tarpeen asettaa lainvalvontaviranomaisten saataville sisällyttämällä ne Prüm-puitteiden piiriin. Näin myös edistetään eri lainvalvontavälineiden välistä synergiaa.

(14)Europolin olisi voitava suorittaa Prüm-puitteiden avulla jäsenvaltioiden tietokannoissa hakuja kolmansilta mailta saaduilla tiedoilla, jotta se voi tunnistaa rikosten rajatylittävät yhteydet. Jos Europolilla olisi mahdollisuus käyttää Prüm-puitteiden kautta saatavilla olevia tietoja muiden käytettävissään olevien tietokantojen ohella, tämä todennäköisesti auttaisi sitä muodostamaan kattavamman analyysin rikostutkinnoissa, hyödyntämään enemmän tietoa analyysin yhteydessä sekä tukemaan jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisia paremmin. Jos hakutiedot tuottavat vastaavuuden jäsenvaltion tietokannasta, jäsenvaltiot voivat toimittaa Europolille tiedot, jotka tämä tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi.

(15)Päätöksissä 2008/615/YOS ja 2008/616/YOS säädetään jäsenvaltioiden kansallisten tietokantojen välisten kahdenvälisten yhteyksien verkostosta. Tällainen tekninen rakenne tarkoittaa, että jokaisen jäsenvaltion olisi muodostettava kunkin tietoluokan osalta yhteys kaikkiin muihin jäsenvaltioihin eli yhteensä vähintään 26 yhteyttä. Tällä asetuksella perustettavan reitittimen ja eurooppalaisen poliisirekisteritietojärjestelmän (EPRIS) on määrä yksinkertaistaa Prüm-puitteiden teknistä rakennetta ja toimia yhteyspisteinä kaikkien jäsenvaltioiden välillä. Tarkoituksena on, että reititin edellyttää kunkin jäsenvaltion osalta vain yhden yhteyden luomista biometristen tietojen saamiseksi ja EPRIS-järjestelmä vain yhden yhteyden luomista rikosrekisteritietojen saamiseksi.

(16)Reitittimen olisi oltava yhteydessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/817 34 6 artiklassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/818 35 6 artiklassa perustettuun eurooppalaiseen hakuportaaliin, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset ja Europol voivat tehdä samanaikaisesti tämän asetuksen mukaisia kansallisiin tietokantoihin kohdistettuja kyselyjä sekä asetuksen (EU) 2019/817 17 artiklassa ja asetuksen (EU) 2019/818 17 artiklassa perustettuun yhteiseen henkilöllisyystietovarantoon lainvalvontatarkoituksessa kohdistettuja kyselyjä.

(17)Jos haussa tai vertailussa käytetyt tiedot vastaavat pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion (vastaanottavien jäsenvaltioiden) kansallisessa tietokannassa olevia tietoja ja kyseinen jäsenvaltio vahvistaa tämän vastaavuuden, pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion olisi toimitettava reitittimen kautta tietyt rajatut perustiedot 24 tunnin kuluessa. Tämä määräaika varmistaisi nopean viestinnän jäsenvaltioiden viranomaisten välillä. Jäsenvaltioiden olisi edelleen valvottava näiden rajallisten perustietojen luovuttamista. Prosessin keskeisissä vaiheissa olisi säilytettävä tietynasteinen ihmisen päätäntävalta muun muassa sen osalta, luovutetaanko henkilötiedot pyynnön esittävälle jäsenvaltiolle, jotta varmistetaan, että perustietoja ei vaihdeta automatisoidusti.

(18)Kaikki sellainen jäsenvaltioiden viranomaisten välinen tai Europolin kanssa tapahtuva tietojenvaihto, josta ei nimenomaisesti säädetä tässä asetuksessa, olisi hoidettava kaikissa tässä asetuksessa kuvattujen menettelyjen vaiheissa SIENAn kautta, jotta varmistetaan, että kaikki jäsenvaltiot käyttävät yhteistä, suojattua ja luotettavaa viestintäkanavaa.

(19)Reititin ja EPRIS-järjestelmä olisi kehitettävä käyttäen UMF-standardiviestimuotoa (universal message format). Tämän asetuksen mukaisessa automaattisessa tietojenvaihdossa olisi aina käytettävä UMF-standardiviestimuotoa. Jäsenvaltioiden viranomaisia ja Europolia kehotetaan käyttämään UMF-standardiviestimuotoa myös mahdollisessa muussa Prüm II ‑puitteiden yhteydessä tapahtuvassa tietojenvaihdossa. UMF-viestimuodon olisi oltava standardina jäsennellyssä rajatylittävässä tietojenvaihdossa tietojärjestelmien, viranomaisten tai organisaatioiden välillä oikeus- ja sisäasioiden alalla.

(20)Prüm II ‑puitteiden kautta olisi vaihdettava ainoastaan turvallisuusluokittelemattomia tietoja.

(21)Tällä asetuksella ei voida kattaa tyhjentävästi tiettyjä Prüm II ‑puitteiden osatekijöitä niiden teknisen luonteen, yksityiskohtaisuuden ja jatkuvan päivitystarpeen vuoksi. Tällaisia osatekijöitä ovat esimerkiksi automaattisen haun menettelyihin liittyvät tekniset järjestelyt ja eritelmät, tietojenvaihdon standardit ja vaihdettavat tietoelementit. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 36 mukaisesti.

(22)Koska tässä asetuksessa säädetään uusien Prüm-puitteiden luomisesta, päätöksiin 2008/615/YOS ja 2008/616/YOS sisältyvät asiaa koskevat säännökset olisi poistettava. Mainittuja päätöksiä olisi sen vuoksi muutettava.

(23)Koska Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1726 37 perustetun vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston, jäljempänä ’eu-LISA’, on tarkoitus vastata reitittimen kehittämisestä ja hallinnasta, asetusta (EU) 2018/1726 on tarpeen muuttaa lisäämällä tämä eu-LISAn tehtäviin. Jotta reititin voidaan yhdistää eurooppalaiseen hakuportaaliin hakujen tekemiseksi samanaikaisesti sekä reitittimen kautta että yhteisestä henkilöllisyystietovarannosta, on tarpeen muuttaa asetusta (EU) 2019/817. Jotta reititin voidaan yhdistää eurooppalaiseen hakuportaaliin hakujen tekemiseksi samanaikaisesti sekä reitittimen kautta että yhteisestä henkilöllisyystietovarannosta ja jotta reititintä koskevia raportteja ja tilastoja voidaan tallentaa raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkistoon, on tarpeen muuttaa asetusta (EU) 2019/818. Kyseisiä asetuksia olisi sen vuoksi muutettava.

(24)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(25)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 21) olevan 3 artiklan mukaisesti Irlanti on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.] TAI [Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.]

(26)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 38 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausuntonsa [XX] 39 .

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella luodaan puitteet rikosten torjumisesta, havaitsemisesta ja tutkinnasta vastaavien viranomaisten väliselle tietojenvaihdolle, jäljempänä ’Prüm II -puitteet’.

Tässä asetuksessa vahvistetaan DNA-tunnisteiden, sormenjälkitietojen, kasvokuvien, rikosrekisteritietojen ja tiettyjen ajoneuvorekisteritietojen automatisoituun hakuun sovellettavat edellytykset ja menettelyt sekä vastaavuuden jälkeen tapahtuvaa perustietojen vaihtoa koskevat säännöt.

2 artikla

Tarkoitus

Prüm II ‑puitteiden tarkoituksena on tehostaa rajatylittävää yhteistyötä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston 5 lukuun kuuluvissa asioissa, erityisesti rikosten torjumisesta, havaitsemisesta ja tutkinnasta vastaavien viranomaisten välistä tietojenvaihtoa.

Prüm II ‑puitteiden tarkoituksena on myös mahdollistaa rikosten torjumisesta, havaitsemisesta ja tutkinnasta vastaaville viranomaisille kadonneiden henkilöiden ja tunnistamatta jääneiden ihmisjäännösten etsintä.

3 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan kansallisiin tietokantoihin, joita käytetään seuraavien tietoluokkien automatisoituun siirtämiseen: DNA-tunnisteet, sormenjälkitiedot, kasvokuvat, rikosrekisteritiedot ja tietyt ajoneuvorekisteritiedot.

4 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)’lokuksilla’ erityistä molekyylirakennetta DNA:n eri kohdissa;

2)’DNA-tunnisteella’ kirjain- tai numerokoodia, joka esittää ihmisen analysoidun DNA-näytteen koodaamattoman osan tunnistamisen mahdollistavia ominaisuuksia eli erityistä molekyylirakennetta DNA:n eri kohdissa;

3)’DNA:n koodaamattomalla osalla’ kromosomialueita, jotka eivät sisällä geneettistä ilmentymää eli joiden ei tiedetä aiheuttavan mitään organismin ominaisuuksia;

4)’DNA-viitetiedoilla’ DNA-tunnistetta ja 9 artiklassa tarkoitettua viitenumeroa;

5)’DNA-viitetunnisteella’ tunnistetun henkilön DNA-tunnistetta;

6)’tunnistamattomalla DNA-tunnisteella’ DNA-tunnistetta, joka on saatu rikostutkinnan yhteydessä kerätyistä jäljistä ja joka kuuluu toistaiseksi tunnistamattomalle henkilölle;

7)’sormenjälkitiedoilla’ sormenjälkikuvia, kuvia sormenjälkien latenteista, kämmenjäljistä ja kämmenjälkien latenteista sekä tällaisten kuvien mallineita (koodatut pienet yksityiskohdat), kun ne on tallennettu ja niitä käsitellään automatisoidussa tietokannassa;

8)’sormenjälkitietojen viitetiedoilla’ sormenjälkitietoja ja 14 artiklassa tarkoitettua viitenumeroa;

9)’yksittäistapauksella’ yksittäistä tutkintatiedostoa;

10)’kasvokuvalla’ digitaalista kasvokuvaa;

11)’biometrisillä tiedoilla’ DNA-tunnisteita, sormenjälkitietoja tai kasvokuvia;

12)’vastaavuudella’ vastaavuutta, jonka tuottaa sellaisten henkilötietojen automaattinen vertailu, jotka on tallennettu tai joita ollaan tallentamassa johonkin tietojärjestelmään tai tietokantaan;

13)’ehdotetulla osumalla’ tietoja, jotka ovat tuottaneet vastaavuuden;

14)’pyynnön esittävällä jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka suorittaa haun Prüm II ‑puitteiden kautta;

15)’pyynnön vastaanottavalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jonka tietokannoissa pyynnön esittävä jäsenvaltio suorittaa haun Prüm II ‑puitteiden kautta;

16)’rikosrekisteritiedoilla’ kaikkia tietoja, jotka ovat saatavilla sellaisessa yhdessä tai useammassa kansallisessa rekisterissä, joihin kirjataan toimivaltaisten viranomaisten hallussa olevia tietoja rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi;

17)’pseudonymisoinnilla’ henkilötietojen käsittelemistä siten, että henkilötietoja ei voida enää yhdistää tiettyyn rekisteröityyn käyttämättä lisätietoja, edellyttäen että tällaiset lisätiedot säilytetään erillään ja niihin sovelletaan teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, ettei henkilötietojen yhdistämistä tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön tapahdu;

18)’Europolin tiedoilla’ kaikkia Europolin asetuksen (EU) 2016/794 mukaisesti käsittelemiä henkilötietoja;

19)’valvontaviranomaisella’ riippumatonta viranomaista, jonka jäsenvaltio on perustanut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 40 41 artiklan nojalla;

20)’SIENAlla’ Europolin hallinnoimaa suojattua tiedonvaihtoverkkosovellusta, jonka tarkoituksena on helpottaa jäsenvaltioiden ja Europolin välistä tietojenvaihtoa;

21)’merkittävällä häiriöllä’ mitä tahansa häiriötä, lukuun ottamatta sellaisia, joilla on vähäinen vaikutus ja joihin ei todennäköisesti liity juurikaan epäselvyyksiä menetelmän tai teknologian osalta;

22)’merkittävällä kyberuhalla’ kyberuhkaa, jonka tarkoituksena on aiheuttaa, jolla saatetaan aiheuttaa tai jolla kyetään aiheuttamaan merkittävä häiriö;

23)’merkittävällä haavoittuvuudella’ haavoittuvuutta, joka todennäköisesti johtaa merkittävään häiriöön, jos sitä käytetään hyväksi;

24)’häiriöllä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) …/… 41 [ehdotus NIS 2 ‑direktiiviksi] 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua häiriötä.

2 LUKU

TIETOJENVAIHTO

1 JAKSO

DNA-tunnisteet

5 artikla

Kansallisten DNA-analyysitietokantojen perustaminen

1. Jäsenvaltioiden on perustettava ja ylläpidettävä kansallisia DNA-analyysitietokantoja rikosten tutkintaa varten.

Tässä asetuksessa tarkoitetuissa tietokannoissa olevien tietojen käsittely tapahtuu tämän asetuksen säännösten ja näiden tietojen käsittelyyn sovellettavan jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava 1 kohdassa tarkoitettujen kansallisten DNA-analyysitietokantojensa DNA-viitetietojen saatavuus.

DNA-viitetiedoissa ei saa olla mitään yksilön välittömän tunnistamisen mahdollistavia tietoja.

DNA-viitetiedot, joita ei voida yhdistää kehenkään henkilöön (tunnistamattomat DNA-tunnisteet), on voitava tunnistaa sellaisiksi.

6 artikla

DNA-tunnisteiden automaattinen haku

1. Jäsenvaltioiden on annettava 29 artiklassa tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille sekä Europolille pääsy DNA-analyysitietokantojensa DNA-viitetietoihin, jotta nämä voivat tehdä rikosten tutkintaa varten automaattisia hakuja DNA-tunnisteita vertailemalla.

Hakuja voidaan tehdä vain yksittäistapauksissa ja pyynnön esittävän jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä noudattaen.

2. Jos automaattisen haun tuloksena todetaan välitetyn DNA-tunnisteen vastaavuus haun kohteena olevaan pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion tietokantaan tallennetun DNA-tunnisteen kanssa, pyynnön esittävän jäsenvaltion kansallinen yhteyspiste saa automaattisen ilmoituksen vastaavuuden kohteena olleista DNA-viitetiedoista.

Jos vastaavuutta ei todeta, pyynnön esittävä jäsenvaltio saa myös tästä automaattisen ilmoituksen.

3. Pyynnön esittävän jäsenvaltion kansallisen yhteyspisteen on vahvistettava DNA-tunnisteen tietojen vastaavuus pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion hallussa olevien DNA-viitetietojen kanssa vastaavuuden vahvistamiseksi tarvittavien automaattisesti lähetettyjen DNA-viitetietojen perusteella.

7 artikla

Tunnistamattomien DNA-tunnisteiden automaattinen vertailu

1. Jäsenvaltiot voivat kansallisten yhteyspisteidensä välityksellä vertailla rikosten tutkintaa varten omia tunnistamattomia DNA-tunnisteitaan kaikkien muiden kansallisten DNA-analyysitietokantojen DNA-tunnisteiden kanssa. Tunnisteiden toimittaminen ja vertailu tapahtuvat automaattisesti.

2. Mikäli pyynnön vastaanottava jäsenvaltio 1 kohdassa tarkoitetun vertailun tuloksena toteaa, että toimitetut DNA-tunnisteet vastaavat sen DNA-analyysitietokannassa olevia tietoja, sen on toimitettava pyynnön esittävän jäsenvaltion kansalliselle yhteyspisteelle viipymättä ne DNA-viitetiedot, joiden osalta vastaavuus on todettu.

3. Pyynnön esittävän jäsenvaltion kansallisen yhteyspisteen on vahvistettava DNA-tunnisteen vastaavuus pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion hallussa olevien DNA-viitetietojen kanssa vastaavuuden vahvistamiseksi tarvittavien automaattisesti lähetettyjen DNA-viitetietojen perusteella.

8 artikla

DNA-analyysitietokannoista ilmoittaminen

Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava 73 artiklan mukaisesti komissiolle ja eu-LISAlle ne kansalliset DNA-analyysitietokannat, joihin 5–7 artiklaa sovelletaan.

9 artikla

DNA-tunnisteiden viitenumerot

DNA-tunnisteiden viitenumerot koostuvat seuraavien yhdistelmästä:

a)viitenumero, jonka avulla jäsenvaltiot voivat vastaavuuden löytyessä hakea lisätietoja 5 artiklassa tarkoitetuista tietokannoistaan niiden toimittamiseksi yhdelle, useammalle tai kaikille muille jäsenvaltioille 47 ja 48 artiklan mukaisesti;

b)koodi, josta ilmenee, minkä jäsenvaltion hallussa DNA-tunniste on;

c)koodi, josta ilmenee DNA-tunnisteen tyyppi (DNA-viitetunnisteet tai tunnistamattomat DNA-tunnisteet).

10 artikla

DNA-viitetietojen vaihdon periaatteet

1. Muihin jäsenvaltioihin lähetettävien DNA-viitetietojen luottamuksellisuus ja eheys on varmistettava toteuttamalla asianmukaisia toimenpiteitä, tietojen salaus mukaan lukien.

2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet, joilla taataan muiden jäsenvaltioiden saataville asetettujen tai niille vertailua varten lähetettyjen DNA-tunnisteiden eheys ja varmistetaan, että nämä toimenpiteet ovat DNA-tietojen vaihtoa koskevien asiaankuuluvien kansainvälisten standardien mukaisia.

3. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä täsmentääkseen asiaankuuluvat kansainväliset standardit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä DNA-viitetietojen vaihdossa. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

11 artikla

DNA-tunnisteita koskevia pyyntöjä ja vastauksia koskevat säännöt

1. Automaattista hakua tai vertailua koskeva pyyntö saa sisältää vain seuraavat tiedot:

a)pyynnön esittävän jäsenvaltion koodi;

b)pyynnön päivämäärä, aika ja viitenumero;

c)DNA-tunnisteet ja niiden 9 artiklassa tarkoitetut viitenumerot;

d)toimitettujen DNA-tunnisteiden tyyppi (tunnistamattomat DNA-tunnisteet tai DNA-viitetunnisteet).

2. Vastaus 1 kohdassa tarkoitettuun pyyntöön saa sisältää vain seuraavat tiedot:

a)ilmoitus siitä, että on löytynyt yksi tai useampi vastaavuus tai ettei yhtään vastaavuutta ole löytynyt;

b)pyynnön päivämäärä, aika ja viitenumero;

c)vastauksen päivämäärä, aika ja viitenumero;

d)pyynnön esittävän jäsenvaltion ja pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion koodit;

e)pyynnön esittävän jäsenvaltion ja pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion DNA-tunnisteiden viitenumerot;

f)toimitettujen DNA-tunnisteiden tyyppi (tunnistamattomat DNA-tunnisteet tai DNA-viitetunnisteet);

g)DNA-tunnisteet, joiden osalta vastaavuus on löytynyt.

3. Automaattinen ilmoitus vastaavuudesta toimitetaan vain, jos automaattisessa haussa tai vertailussa on löytynyt vastaavuus lokusten vähimmäismäärälle. Komissio antaa 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään tämä lokusten vähimmäismäärä.

4. Jos tunnistamattomilla DNA-tunnisteilla tehty haku tai vertailu johtaa vastaavuuden löytymiseen, ne pyynnön vastaanottavat jäsenvaltiot, joiden tiedoista on löydetty vastaavuus, voivat lisätä kansalliseen tietokantaansa merkinnän siitä, että jonkin toisen jäsenvaltion tekemän haun tai vertailun perusteella kyseiselle DNA-tunnisteelle on löydetty vastaavuus.

5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pyynnöt ovat 8 artiklan nojalla annettujen ilmoitusten mukaisia. Ilmoitukset on sisällytettävä 78 artiklassa tarkoitettuun käsikirjaan.

2 JAKSO

Sormenjälkitiedot

12 artikla

Sormenjälkitietojen viitetiedot

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi perustettujen sormenjälkien kansallisten automaattisten tunnistusjärjestelmien tietokantaan sisältyvien sormenjälkitietojen viitetietojen saatavuus.

2. Sormenjälkitietojen viitetiedoissa ei saa olla mitään yksilön välittömän tunnistamisen mahdollistavia tietoja.

3. Sormenjälkitietojen viitetiedot, joita ei voida yhdistää kehenkään henkilöön (tunnistamattomat sormenjälkitiedot), on voitava tunnistaa sellaisiksi.

13 artikla

Sormenjälkitietojen automaattinen haku

1. Jäsenvaltioiden on annettava muiden jäsenvaltioiden kansallisille yhteyspisteille sekä Europolille rikosten torjumista, havaitsemista ja tutkimista varten pääsy sormenjälkien viitetietoihin, jotka sisältyvät niiden tätä tarkoitusta varten perustamiin sormenjälkien automaattisiin tunnistamisjärjestelmiin, jotta nämä voivat tehdä niistä automaattisia hakuja sormenjälkitietojen viitetietoja vertailemalla.

Hakuja voidaan tehdä vain yksittäistapauksissa ja pyynnön esittävän jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä noudattaen.

2. Pyynnön esittävän jäsenvaltion kansallisen yhteyspisteen on vahvistettava sormenjälkitietojen vastaavuus pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion hallussa olevien sormenjälkitietojen viitetietojen kanssa vastaavuuden vahvistamiseksi tarvittavien automaattisesti lähetettyjen sormenjälkitietojen viitetietojen perusteella.

14 artikla

Sormenjälkitietojen viitenumerot

Sormenjälkitietojen viitenumerot koostuvat seuraavien yhdistelmästä:

a)viitenumero, jonka avulla jäsenvaltiot voivat vastaavuuden löytyessä hakea lisätietoja 12 artiklassa tarkoitetuista tietokannoistaan niiden toimittamiseksi yhdelle, useammalle tai kaikille muille jäsenvaltioille 47 ja 48 artiklan mukaisesti;

b)koodi, josta ilmenee, minkä jäsenvaltion hallussa sormenjälkitiedot ovat.

15 artikla

Sormenjälkitietojen vaihtoa koskevat periaatteet

1. Sormenjälkitietojen digitalisoinnissa ja niiden lähettämisessä muille jäsenvaltioille on käytettävä yhdenmukaista tallennusmuotoa. Komissio antaa 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään tämä yhdenmukainen tallennusmuoto.

2. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen lähettämät sormenjälkitiedot ovat riittävän hyvälaatuisia, jotta niitä voidaan verrata sormenjälkien automaattisissa tunnistusjärjestelmissä.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava muihin jäsenvaltioihin lähetettävien sormenjälkitietojen luottamuksellisuus ja eheys toteuttamalla asianmukaisia toimenpiteitä, tietojen salaus mukaan lukien.

4. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään sormenjälkitietojen vaihtoa koskevat asiaankuuluvat olemassa olevat standardit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

16 artikla

Sormenjälkitietojen hakukapasiteetti

1. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen tekemät hakupyynnöt eivät ylitä pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion ilmoittamaa hakukapasiteettia.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 79 artiklan 8 ja 10 kohdan mukaisesti komissiolle ja eu-LISAlle tunnistettujen henkilöiden sormenjälkitietojen ja vielä tunnistamattomien henkilöiden sormenjälkitietojen päivittäinen enimmäishakukapasiteettinsa.

2. Komissio antaa 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään vertailtaviksi otettavien ehdotettujen osumien enimmäismäärä lähetettävää erää kohti.

17 artikla

Sormenjälkitietoja koskevia pyyntöjä ja vastauksia koskevat säännöt

1. Automaattista hakua koskeva pyyntö saa sisältää vain seuraavat tiedot:

a)pyynnön esittävän jäsenvaltion koodi;

b)pyynnön päivämäärä, aika ja viitenumero;

c)sormenjälkitiedot ja niiden 14 artiklassa tarkoitetut viitenumerot.

2. Vastaus 1 kohdassa tarkoitettuun pyyntöön saa sisältää vain seuraavat tiedot:

a)ilmoitus siitä, että on löytynyt yksi tai useampi vastaavuus tai ettei yhtään vastaavuutta ole löytynyt;

b)pyynnön päivämäärä, aika ja viitenumero;

c)vastauksen päivämäärä, aika ja viitenumero;

d)pyynnön esittävän jäsenvaltion ja pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion koodit;

e)pyynnön esittävän jäsenvaltion ja pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion sormenjälkitietojen viitenumerot;

f)sormenjälkitiedot, jotka ovat tuottaneet vastaavuuden.

3 JAKSO

Ajoneuvorekisteritiedot

18 artikla

Ajoneuvorekisteritietojen automaattinen haku

1. Jäsenvaltioiden on annettava muiden jäsenvaltioiden kansallisille yhteyspisteille sekä Europolille rikosten torjumista, havaitsemista ja tutkintaa varten pääsy seuraaviin kansallisiin ajoneuvorekisteritietoihin, jotta nämä voivat tehdä niistä yksittäistapauksissa automaattisia hakuja:

a)omistajia tai haltijoita koskevat tiedot;

b)ajoneuvoja koskevat tiedot.

2. Hakuja voidaan suorittaa ainoastaan täydellistä ajoneuvon tunnistusnumeroa tai täydellistä rekisteritunnusta käyttäen.

3. Hakuja saa tehdä vain pyynnön esittävän jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

19 artikla

Ajoneuvorekisteritietojen automaattista hakua koskevat periaatteet

1. Jäsenvaltioiden on käytettävä ajoneuvorekisteritietojen automaattisessa haussa eurooppalaista ajoneuvo- ja ajokorttitietojärjestelmää (Eucaris).

2. Eucaris-järjestelmän kautta vaihdetut tiedot on lähetettävä salattuina.

3. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään ajoneuvorekisteritietojen vaihdettavat tietoelementit. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

20 artikla

Lokitietojen säilyttäminen

1. Kunkin jäsenvaltion on säilytettävä lokitiedot viranomaistensa ajoneuvorekisteritietojen vaihtoon asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön tekemistä kyselyistä sekä lokitiedot muiden jäsenvaltioiden esittämistä kyselyistä. Europol säilyttää lokitiedot asianmukaisesti valtuutetun henkilöstönsä tekemistä kyselyistä.

Kukin jäsenvaltio ja Europol säilyttävät lokitiedot kaikista ajoneuvorekisteröintitietoja koskevista tietojenkäsittelytoimista. Näissä lokitiedoissa on mainittava

a)kyselyä koskevan pyynnön esittänyt jäsenvaltio tai unionin virasto;

b)pyynnön päivämäärä ja kellonaika;

c)vastauksen päivämäärä ja kellonaika;

d)kansalliset tietokannat, joihin kyselyä koskeva pyyntö lähetettiin;

e)ne kansalliset tietokannat, joista saatiin myönteinen vastaus.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja lokitietoja saa käyttää yksinomaan tilastotietojen keräämiseen, tietosuojan valvontaan, mukaan lukien kyselyn hyväksyttävyyden ja tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden tarkistaminen, sekä tietoturvan ja tietojen eheyden varmistamiseen.

Nämä lokitiedot on suojattava asianmukaisin toimin luvattoman pääsyn estämiseksi, ja ne on poistettava vuoden kuluttua niiden luomisesta. Jos niitä kuitenkin tarvitaan jo aloitetuissa valvontamenettelyissä, ne on poistettava, kun valvontamenettelyissä ei enää tarvita niitä.

3. Rekisterinpitäjillä on oltava 56 artiklassa tarkoitettua sisäistä valvontaa varten pääsy lokitietoihin tietosuojan valvonnan mahdollistamiseksi, mukaan lukien kyselyn hyväksyttävyyden ja tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden tarkistaminen.

4 JAKSO

Kasvokuvat

21 artikla

Kasvokuvat

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi perustettujen kansallisten tietokantojensa sisältämien kasvokuvien saatavuus. Nämä tiedot saavat sisältää ainoastaan kasvokuvia ja 23 artiklassa tarkoitetut viitenumerot, ja niiden yhteydessä on ilmoitettava, onko kasvokuvat yhdistetty johonkin henkilöön.

Jäsenvaltiot eivät saa tässä yhteydessä asettaa saataville mitään yksilön välittömän tunnistamisen mahdollistavia tietoja.

2. Kasvokuvat, joita ei voida yhdistää kehenkään henkilöön (tunnistamattomat kasvokuvat), on voitava tunnistaa sellaisiksi.

22 artikla

Kasvokuvien automaattinen haku

1. Jäsenvaltioiden on annettava muiden jäsenvaltioiden kansallisille yhteyspisteille sekä Europolille rikosten torjumista, havaitsemista ja tutkintaa varten pääsy kansallisiin tietokantoihinsa tallennettuihin kasvokuviin, jotta nämä voivat tehdä niistä automaattisia hakuja.

Hakuja voidaan tehdä vain yksittäistapauksissa ja pyynnön esittävän jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä noudattaen.

2. Pyynnön esittävälle jäsenvaltiolle on toimitettava vastaavuuksista luettelo, joka sisältää ehdotetut osumat. Kyseisen jäsenvaltion käytävä luettelo läpi päättääkseen vastaavuuden vahvistamisesta.

3. Kasvokuvien hakua ja vertailua varten on vahvistettava vähimmäislaatustandardi. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä täsmentääkseen tämän vähimmäislaatustandardin. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

23 artikla

Kasvokuvien viitenumerot

Kasvokuvien viitenumerot koostuvat seuraavien yhdistelmästä:

a)viitenumero, jonka avulla jäsenvaltiot voivat vastaavuuden löytyessä hakea lisätietoja 21 artiklassa tarkoitetuista tietokannoistaan niiden toimittamiseksi yhdelle, useammalle tai kaikille muille jäsenvaltioille 47 ja 48 artiklan mukaisesti;

b)koodi, josta ilmenee, minkä jäsenvaltion hallussa kasvokuvat ovat.

24 artikla

Kasvokuvia koskevia pyyntöjä ja vastauksia koskevat säännöt

1. Automaattista hakua koskeva pyyntö saa sisältää vain seuraavat tiedot:

a)pyynnön esittävän jäsenvaltion koodi;

b)pyynnön päivämäärä, aika ja viitenumero;

c)kasvokuvat ja niiden 23 artiklassa tarkoitetut viitenumerot.

2. Vastaus 1 kohdassa tarkoitettuun pyyntöön saa sisältää vain seuraavat tiedot:

a)ilmoitus siitä, että on löytynyt yksi tai useampi vastaavuus tai ettei yhtään vastaavuutta ole löytynyt;

b)pyynnön päivämäärä, aika ja viitenumero;

c)vastauksen päivämäärä, aika ja viitenumero;

d)pyynnön esittävän jäsenvaltion ja pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion koodit;

e)pyynnön esittävän jäsenvaltion ja pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion viitenumerot kasvokuville;

f)kasvokuvat, jotka ovat tuottaneet vastaavuuden.

5 JAKSO

Rikosrekisteritiedot

25 artikla

Rikosrekisteritiedot

1. Jäsenvaltiot voivat halutessaan osallistua rikosrekisteritietojen automaattiseen vaihtoon. Jäsenvaltioiden, jotka osallistuvat rikosrekisteritietojen automaattiseen vaihtoon, on varmistettava rikosten tutkimiseksi perustetuissa kansallisissa rikosrekistereissään olevien epäiltyjen ja rikoksentekijöiden biografisten tietojen saatavuus. Tämän tietojoukon, jos se on saatavilla, on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)etunimi (‑nimet);

b)sukunimi (‑nimet);

c)peitenimi (‑nimet);

d)syntymäaika;

e)kansalaisuus (kansalaisuudet);

f)syntymäpaikka ja ‑maa;

g)sukupuoli.

2. Edellä 1 kohdan a, b, c, e ja f alakohdassa tarkoitetut tiedot on pseudonymisoitava.

26 artikla

Rikosrekisteritietojen automaattinen haku

1. Jäsenvaltioiden on annettava muiden jäsenvaltioiden kansallisille yhteyspisteille sekä Europolille rikosten tutkintaa varten pääsy kansallisissa rikosrekistereissään oleviin tietoihin, jotta nämä voivat tehdä niistä automaattisia hakuja.

Hakuja voidaan tehdä vain yksittäistapauksissa ja pyynnön esittävän jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä noudattaen.

2. Pyynnön esittävälle jäsenvaltiolle on toimitettava luettelo vastaavuuksista, joiden yhteydessä ilmoitetaan niiden laatu.

Pyynnön esittävälle jäsenvaltiolle on myös ilmoitettava, minkä jäsenvaltion tietokantaan vastaavuuden tuottaneet tiedot sisältyvät.

27 artikla

Rikosrekisteritietojen viitenumerot

Rikosrekisteritietojen viitenumerot koostuvat seuraavien yhdistelmästä:

a)viitenumero, jonka avulla jäsenvaltiot voivat vastaavuuden löytyessä hakea henkilötietoja ja muita tietoja 25 artiklassa tarkoitetuista tietokannoistaan niiden toimittamiseksi yhdelle, useammalle tai kaikille muille jäsenvaltioille 47 ja 48 artiklan mukaisesti;

b)koodi, josta ilmenee, minkä jäsenvaltion hallussa rikosrekisteritiedot ovat.

28 artikla

Rikosrekisteritietoja koskevia pyyntöjä ja vastauksia koskevat säännöt

1. Automaattista hakua koskeva pyyntö saa sisältää vain seuraavat tiedot:

a)pyynnön esittävän jäsenvaltion koodi;

b)pyynnön päivämäärä, aika ja viitenumero;

c)rikosrekisteritiedot ja niiden 27 artiklassa tarkoitetut viitenumerot.

2. Vastaus 1 kohdassa tarkoitettuun pyyntöön saa sisältää vain seuraavat tiedot:

a)ilmoitus siitä, että on löytynyt yksi tai useampi vastaavuus tai ettei yhtään vastaavuutta ole löytynyt;

b)pyynnön päivämäärä, aika ja viitenumero;

c)vastauksen päivämäärä, aika ja viitenumero;

d)pyynnön esittävän jäsenvaltion ja pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion koodit;

e)pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion rikosrekisteritietojen viitenumerot.

6 JAKSO

Yhteiset säännökset

29 artikla

Kansalliset yhteyspisteet

Kunkin jäsenvaltion on nimettävä kansallinen yhteyspiste.

Kansalliset yhteyspisteet vastaavat 6, 7, 13, 18, 22 ja 26 artiklassa tarkoitettujen tietojen toimittamisesta.

30 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään 6, 7, 13, 18, 22 ja 26 artiklassa säädettyjen menettelyjen tekniset yksityiskohdat. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

31 artikla

Tekniset vaatimukset

Jäsenvaltiot ja Europol noudattavat yhteisiä teknisiä vaatimuksia kaikissa pyynnöissä ja vastauksissa, jotka liittyvät DNA-tunnisteiden, sormenjälkitietojen, ajoneuvorekisteritietojen, kasvokuvien ja rikosrekisteritietojen hakuihin ja vertailuihin. Komissio antaa 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksiä näiden teknisten vaatimusten täsmentämiseksi.

32 artikla

Automaattisen tietojenvaihdon saatavuus kansallisesti

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen, että DNA-tunnisteiden, sormenjälkitietojen, ajoneuvorekisteritietojen, kasvokuvien ja rikosrekisteritietojen automaattinen haku tai vertailu on mahdollista ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa.

2. Kansallisten yhteyspisteiden on välittömästi ilmoitettava muille kansallisille yhteyspisteille, komissiolle, Europolille ja eu-LISAlle, mikäli ne havaitsevat teknisen toimintahäiriön, joka estää automaattisen tietojenvaihdon.

Kansallisten yhteyspisteiden on sovittava tilapäisistä vaihtoehtoisista tietojenvaihtojärjestelyistä sovellettavaa unionin lainsäädäntöä ja kansallista lainsäädäntöä noudattaen.

3. Kansallisten yhteyspisteiden on palattava automaattiseen tietojenvaihtoon heti, kun se on mahdollista.

33 artikla

Tietojenkäsittelyn perustelut

1. Kunkin jäsenvaltion on säilytettävä toimivaltaisten viranomaistensa tekemien kyselyjen perustelut.

Europol säilyttää tekemiensä kyselyjen perustelut.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa perusteluissa on ilmoitettava

a)kyselyn tarkoitus, mukaan lukien viittaus asianomaiseen tapaukseen tai tutkintaan;

b)koskeeko kysely rikoksesta epäiltyä vai rikoksen tekijää;

c)onko kyselyn tarkoituksena tunnistaa tuntematon henkilö vai saada lisätietoa tunnetusta henkilöstä.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja perusteluja saa käyttää ainoastaan tietosuojan valvontaan, mukaan lukien kyselyn hyväksyttävyyden ja tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden tarkistaminen, sekä tietoturvan ja tietojen eheyden varmistamiseen.

Nämä perustelut on suojattava asianmukaisin toimin luvattoman pääsyn estämiseksi, ja ne on poistettava vuoden kuluttua niiden luomisesta. Jos niitä kuitenkin tarvitaan jo aloitetuissa valvontamenettelyissä, ne on poistettava, kun valvontamenettelyissä ei enää tarvita niitä.

4. Rekisterinpitäjillä on oltava pääsy perusteluihin 56 artiklassa tarkoitettua sisäistä valvontaa varten tietosuojan valvonnan mahdollistamiseksi, mukaan lukien kyselyn hyväksyttävyyden ja tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden tarkistaminen.

34 artikla

Standardiviestimuodon käyttö

1. Jäljempänä 35 artiklassa tarkoitetun reitittimen sekä EPRIS-järjestelmän kehittämisessä on käytettävä UMF-standardiviestimuotoa (universal message format).

2. Kaikessa tämän asetuksen mukaisessa automaattisessa tietojenvaihdossa on käytettävä UMF-standardiviestimuotoa.

3 LUKU

ARKKITEHTUURI

1 JAKSO

Reititin

35 artikla

Reititin

1. Perustetaan reititin yhteyden luomisen mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden välillä ja Europolin kanssa, jotta nämä voivat tehdä kyselyjä biometrisillä tiedoilla sekä poimia ja pisteyttää näitä tietoja tämän asetuksen mukaisesti

2. Reititin muodostuu seuraavista osista:

a)keskusinfrastruktuuri, mukaan lukien hakutoiminto, joka mahdollistaa kyselyjen tekemisen samanaikaisesti 5, 12 ja 21 artiklassa tarkoitetuista jäsenvaltioiden tietokannoista sekä Europolin tiedoista;

b)keskusinfrastruktuurin, jäsenvaltioiden ja reitittimen käyttöön oikeutettujen unionin virastojen välinen suojattu viestintäkanava;

c)keskusinfrastruktuurin ja eurooppalaisen hakuportaalin välinen suojattu viestintäinfrastruktuuri 39 artiklan soveltamiseksi.

36 artikla

Reitittimen käyttö

Reititin on varattu sellaisten jäsenvaltioiden viranomaisten käyttöön, joilla on pääsy DNA-tunnisteiden, sormenjälkitietojen ja kasvokuvien vaihtoon, sekä Europolin käyttöön tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2016/794 mukaisesti.

37 artikla

Kyselyt

1. Edellä 36 artiklassa tarkoitetut reitittimen käyttäjät tekevät kyselyä koskevan pyynnön syöttämällä biometriset tiedot reitittimeen. Reititin tekee käyttäjän syöttämillä tiedoilla ja käyttäjän käyttöoikeuksien mukaisesti kyselyä koskevan pyynnön samanaikaisesti sekä jäsenvaltioiden tietokannoista että Europolin tiedoista.

2. Vastaanotettuaan reitittimen välittämän kyselyä koskevan pyynnön jokainen pyynnön vastaanottava jäsenvaltio ja Europol käynnistävät automaattisesti ja viipymättä kyselyn omista tietokannoistaan.

3. Kaikki jäsenvaltioiden tietokannoista ja Europolin tiedoista kyselyn perusteella löytyneet vastaavuudet lähetetään automaattisesti takaisin reitittimelle.

4. Reititin pisteyttää vastaukset kyselyssä käytettyjen biometristen tietojen, jäsenvaltioiden tietokantoihin tallennettujen biometristen tietojen ja Europolin tietojen vastaavuuden perusteella.

5. Reititin toimittaa reitittimen käyttäjälle luettelon vastaavuuden tuottaneista biometrisistä tiedoista ja tiedot niiden pisteytyksestä.

6. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä täsmentääkseen teknisen menettelyn reitittimen kyselyjen tekemiselle jäsenvaltioiden tietokannoista ja Europolin tiedoista, reitittimen toimittamien vastausten muodon sekä tekniset säännöt biometristen tietojen välisen vastaavuuden pisteyttämiseksi. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

38 artikla

Laaduntarkistus

Pyynnön vastaanottavien jäsenvaltioiden on tarkistettava lähetettyjen tietojen laatu täysin automaattista menettelyä käyttäen.

Jos tiedot eivät ole sopivia automaattisen vertailun tekemiseksi, pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on ilmoitettava siitä pyynnön esittävälle jäsenvaltiolle reitittimen kautta viipymättä.

39 artikla

Reitittimen ja yhteisen henkilöllisyystietovarannon yhteentoimivuus lainvalvontatarkoituksessa tapahtuvaa tietoihin pääsyä varten

1. Edellä 36 artiklassa tarkoitetut reitittimen käyttäjät voivat tehdä samanaikaisesti kyselyn jäsenvaltioiden tietokannoista ja Europolin tiedoista sekä yhteisestä henkilöllisyystietovarannosta, jos unionin lainsäädännön mukaiset asiaankuuluvat edellytykset täyttyvät ja niiden käyttöoikeudet sallivat tämän. Tätä varten reititin tekee kyselyn yhteisestä henkilöllisyystietovarannosta eurooppalaisen hakuportaalin kautta.

2. Yhteisestä henkilöllisyystietovarannosta lainvalvontatarkoituksiin tehtävät kyselyt on tehtävä asetuksen (EU) 2019/817 22 artiklan ja asetuksen (EU) 2019/818 22 artiklan mukaisesti. Kaikki kyselyjen tulokset on toimitettava eurooppalaisen hakuportaalin kautta.

Ainoastaan asetuksen (EU) 2019/817 4 artiklan 20 alakohdassa ja asetuksen (EU) 2019/818 4 artiklan 20 alakohdassa määritellyt nimetyt viranomaiset saavat käynnistää tällaisia samanaikaisia kyselyjä.

Kyselyjen käynnistäminen samanaikaisesti jäsenvaltioiden tietokannoista, Europolin tiedoista ja yhteisestä henkilöllisyystietovarannosta on sallittua ainoastaan silloin, kun on todennäköistä, että yhteiseen henkilöllisyystietovarantoon on tallennettu tietoja asetuksen (EU) 2019/817 4 artiklan 21 ja 22 alakohdassa ja asetuksen (EU) 2019/818 4 artiklan 21 ja 22 alakohdassa määriteltyjen terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten tekijöiksi epäillystä tai niiden tekijöistä tai uhreista.

40 artikla

Lokitietojen säilyttäminen

1. eu-LISA säilyttää lokitiedot kaikista reitittimessä toteutetuista tietojenkäsittelytoimista. Näissä lokitiedoissa on mainittava

a)kyselyä koskevan pyynnön esittänyt jäsenvaltio tai unionin virasto;

b)pyynnön päivämäärä ja kellonaika;

c)vastauksen päivämäärä ja kellonaika;

d)ne kansalliset tietokannat tai Europolin tiedot, joihin kyselyä koskeva pyyntö lähetettiin;

e)ne kansalliset tietokannat tai Europolin tiedot, jotka tuottivat vastauksen;

f)jos kysely tehtiin samanaikaisesti myös yhteisestä henkilöllisyystietovarannosta, maininta tästä.

2. Kunkin jäsenvaltion on säilytettävä lokitiedot toimivaltaisten viranomaistensa ja näiden viranomaisten reitittimen käyttöön asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön tekemistä kyselyistä sekä lokitiedot muiden jäsenvaltioiden esittämistä kyselyistä.

Europol säilyttää lokitiedot asianmukaisesti valtuutetun henkilöstönsä tekemistä kyselyistä.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja lokitietoja saa käyttää yksinomaan tilastotietojen keräämiseen, tietosuojan valvontaan, mukaan lukien kyselyn hyväksyttävyyden ja tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden tarkistaminen, sekä tietoturvan ja tietojen eheyden varmistamiseen.

4. Rekisterinpitäjillä on oltava 56 artiklassa tarkoitettua sisäistä valvontaa varten pääsy lokitietoihin tietosuojan valvonnan mahdollistamiseksi, mukaan lukien kyselyn hyväksyttävyyden ja tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden tarkistaminen.

41 artikla

Ilmoitusmenettelyt, joita sovelletaan, jos reitittimen käyttö on teknisistä syistä mahdotonta

1. Jos reitittimen käyttö kyselyn tekemiseen yhdestä tai useammasta kansallisesta tietokannasta tai Europolin tiedoista on teknisistä syistä mahdotonta reitittimen toimintahäiriön vuoksi, eu-LISA ilmoittaa asiasta reitittimen käyttäjille automaattisesti. eu-LISA ryhtyy viipymättä toimiin reitittimen käytön estävän teknisen ongelman korjaamiseksi.

2. Jos reitittimen käyttö kyselyn tekemiseen yhdestä tai useammasta kansallisesta tietokannasta tai Europolin tiedoista on teknisistä syistä mahdotonta jäsenvaltion kansallisen infrastruktuurin toimintahäiriön vuoksi, kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta muille jäsenvaltioille, eu-LISAlle ja komissiolle automaattisesti. Jäsenvaltion on ryhdyttävä viipymättä toimiin reitittimen käytön estävän teknisen ongelman korjaamiseksi.

3. Jos reitittimen käyttö kyselyn tekemiseen yhdestä tai useammasta kansallisesta tietokannasta tai Europolin tiedoista on teknisistä syistä mahdotonta Europolin infrastruktuurin toimintahäiriön vuoksi, Europol ilmoittaa asiasta jäsenvaltioille, eu-LISAlle ja komissiolle automaattisesti. Europol ryhtyy viipymättä toimiin reitittimen käytön estävän teknisen ongelman korjaamiseksi.

2 JAKSO

EPRIS-järjestelmä

42 artikla

EPRIS-järjestelmä

1. Jäsenvaltiot ja Europol käyttävät 26 artiklassa tarkoitettuun rikosrekisteritietojen automaattiseen hakuun eurooppalaista poliisirekisteritietojärjestelmää (EPRIS).

2. EPRIS-järjestelmä muodostuu seuraavista osista:

a)keskusinfrastruktuuri, mukaan lukien hakutoiminto, joka mahdollistaa kyselyjen tekemisen jäsenvaltioiden tietokannoista samanaikaisesti;

b)EPRIS-keskusinfrastruktuurin, jäsenvaltioiden ja Europolin välinen suojattu viestintäkanava.

43 artikla

EPRIS-järjestelmän käyttö

1. EPRIS-järjestelmän välityksellä haetaan rikosrekisteritietoja seuraavilla tietojoukoilla:

a)etunimi (‑nimet);

b)sukunimi (‑nimet);

c)syntymäaika.

2. Tietoja voidaan hakea myös seuraavilla tiedoilla, jos ne ovat saatavilla:

a)peitenimi (‑nimet);

b)kansalaisuus (kansalaisuudet);

c)syntymäpaikka ja ‑maa;

d)sukupuoli.

3. Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa sekä 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut kyselyjen tekemiseen käytetyt tiedot on pseudonymisoitava.

44 artikla

Kyselyt

1. Jäsenvaltiot ja Europol käynnistävät kyselyn syöttämällä 43 artiklassa tarkoitetut tiedot.

EPRIS lähettää kyselyä koskevan pyynnön jäsenvaltioiden tietokantoihin tämän asetuksen mukaisesti pyynnön esittävän jäsenvaltion syöttämillä tiedoilla.

2. Vastaanotettuaan EPRIS-järjestelmän välittämän kyselyä koskevan pyynnön jokaisen pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on käynnistettävä automaattisesti ja viipymättä kysely omasta rikosrekisteristään.

3. Kaikki jonkin jäsenvaltion tietokannasta kyselyn perusteella löytyneet vastaavuudet lähetetään automaattisesti takaisin EPRIS-järjestelmään.

4. EPRIS-järjestelmä toimittaa pyynnön esittävälle jäsenvaltiolle luettelon vastaavuuksista. Vastaavuusluettelossa ilmoitetaan vastaavuuden laatu sekä jäsenvaltio, jonka tietokantaan vastaavuuden tuottaneet tiedot sisältyvät.

5. Vastaanotettuaan luettelon vastaavuuksista pyynnön esittävän jäsenvaltion on päätettävä, minkä vastaavuuksien osalta on tarpeen toteuttaa jatkotoimia, ja lähetettävä pyynnön vastaanottaville jäsenvaltioille SIENAn välityksellä perusteltu jatkotoimipyyntö kaikkine asiaankuuluvine lisätietoineen.

6. Pyynnön vastaanottavien jäsenvaltioiden on käsiteltävä jatkotoimipyynnöt viipymättä päättääkseen, jakavatko ne tietokantoihinsa tallennetut tiedot.

Asian vahvistamisen jälkeen pyynnön vastaanottavien jäsenvaltioiden on jaettava 43 artiklassa tarkoitetut tiedot, jos ne ovat saatavilla. Tietojenvaihto toteutetaan SIENAn välityksellä.

7. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä täsmentääkseen teknisen menettelyn EPRIS-järjestelmän kyselyjen tekemiselle jäsenvaltioiden tietokannoista sekä vastausten muodon. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

45 artikla

Lokitietojen säilyttäminen

1. Europol säilyttää lokitiedot kaikista EPRIS-järjestelmässä toteutetuista tietojenkäsittelytoimista. Näissä lokitiedoissa on mainittava

a)kyselyä koskevan pyynnön esittänyt jäsenvaltio tai unionin virasto;

b)pyynnön päivämäärä ja kellonaika;

c)vastauksen päivämäärä ja kellonaika;

d)kansalliset tietokannat, joihin kyselyä koskeva pyyntö lähetettiin;

e)ne kansalliset tietokannat, jotka tuottivat vastauksen.

2. Kunkin jäsenvaltion on säilytettävä lokitiedot toimivaltaisten viranomaistensa ja näiden viranomaisten EPRIS-järjestelmän käyttöön asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön tekemistä kyselyä koskevista pyynnöistä. Europol säilyttää lokitiedot asianmukaisesti valtuutetun henkilöstönsä tekemistä kyselyä koskevista pyynnöistä.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja lokitietoja saa käyttää ainoastaan tietosuojan valvontaan, mukaan lukien kyselyn hyväksyttävyyden ja tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden tarkistaminen, sekä tietoturvan ja tietojen eheyden varmistamiseen.

Nämä lokitiedot on suojattava asianmukaisin toimin luvattoman pääsyn estämiseksi, ja ne on poistettava vuoden kuluttua niiden luomisesta.

Jos niitä kuitenkin tarvitaan jo aloitetuissa valvontamenettelyissä, ne on poistettava, kun valvontamenettelyissä ei enää tarvita niitä.

46 artikla

Ilmoitusmenettelyt, joita sovelletaan, jos EPRIS-järjestelmän käyttö on teknisistä syistä mahdotonta

1. Jos EPRIS-järjestelmän käyttö kyselyn tekemiseen yhdestä tai useammasta kansallisesta tietokannasta on teknisistä syistä mahdotonta Europolin infrastruktuurin toimintahäiriön vuoksi, Europol ilmoittaa asiasta jäsenvaltioille automaattisesti. Europol ryhtyy viipymättä toimiin EPRIS-järjestelmän käytön estävän teknisen ongelman korjaamiseksi.

2. Jos EPRIS-järjestelmän käyttö kyselyn tekemiseen yhdestä tai useammasta kansallisesta tietokannasta on teknisistä syistä mahdotonta jäsenvaltion kansallisen infrastruktuurin toimintahäiriön vuoksi, kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta Europolille ja komissiolle automaattisesti. Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä viipymättä toimiin EPRIS-järjestelmän käytön estävän teknisen ongelman korjaamiseksi.

4 LUKU

VASTAAVUUDEN LÖYTYMISEN JÄLKEEN TAPAHTUVA TIETOJENVAIHTO

47 artikla

Perustietojen vaihto

Jos 6, 7, 13 tai 22 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen tuloksena löytyy vastaavuus haussa tai vertailussa käytettyjen tietojen sekä pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion (vastaanottavien jäsenvaltioiden) tietokannassa olevien tietojen välillä ja kun pyynnön esittävä jäsenvaltio on vahvistanut tämän vastaavuuden, pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on toimitettava tietyt rajatut perustiedot reitittimen kautta 24 tunnin kuluessa. Näitä perustietoja ovat seuraavat (jos saatavilla):

a)etunimi (‑nimet);

b)sukunimi (‑nimet);

c)syntymäaika;

d)kansalaisuus (kansalaisuudet);

e)syntymäpaikka ja ‑maa;

f)sukupuoli.

48 artikla

SIENAn käyttö

Kaikki sellainen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välinen tai Europolin kanssa tapahtuva tietojenvaihto, josta ei nimenomaisesti säädetä tässä asetuksessa, on kaikissa tämän asetuksen mukaisten menettelyjen vaiheissa hoidettava SIENAn kautta.

5 LUKU

EUROPOL

49 artikla

Jäsenvaltioiden pääsy Europolin tallentamiin kolmansista maista peräisin oleviin biometrisiin tietoihin

1. Asetuksen (EU) 2016/794 18 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltioilla on oltava asetuksen (EU) 2016/794 mukaisesti pääsy kolmansien maiden Europolille toimittamiin biometrisiin tietoihin ja niiden on voitava hakea näitä tietoja reitittimen kautta.

2. Jos käytettyjen hakutietojen ja Europolin tietojen välillä löytyy vastaavuus tämän menettelyn tuloksena, jatkotoimiin sovelletaan asetusta (EU) 2016/794.

50 artikla

Europolin pääsy jäsenvaltioiden tietokantoihin tallennettuihin tietoihin

1. Europolilla on asetuksen (EU) 2016/794 mukaisesti pääsy tietoihin, jotka jäsenvaltiot ovat tallentaneet kansallisiin tietokantoihinsa tämän asetuksen mukaisesti.

2. Europolin tekemät kyselyt, joissa hakuperusteena käytetään biometrisiä tietoja, tehdään reitittimen kautta.

3. Europolin tekemät kyselyt, joissa hakuperusteena käytetään ajoneuvorekisteritietoja, tehdään Eucaris-järjestelmän kautta.

4. Europolin tekemät kyselyt, joissa hakuperusteena käytetään rikosrekisteritietoja, tehdään EPRIS-järjestelmän kautta.

5. Europol tekee 1 kohdan mukaisia hakuja ainoastaan suorittaessaan asetuksessa (EU) 2016/794 tarkoitettuja tehtäviään.

6. Jos 6, 7, 13 tai 22 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen tuloksena löytyy vastaavuus haussa tai vertailussa käytettyjen tietojen sekä pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion (vastaanottavien jäsenvaltioiden) tietokannassa olevien tietojen välillä ja kun Europol on vahvistanut tämän vastaavuuden, pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on päätettävä 24 tunnin kuluessa, toimittaako se tietyn perustietojoukon reitittimen kautta. Näitä perustietoja ovat seuraavat (jos saatavilla):

a)etunimi (‑nimet);

b)sukunimi (‑nimet);

c)syntymäaika;

d)kansalaisuus (kansalaisuudet);

e)syntymäpaikka ja ‑maa;

f)sukupuoli.

7. Europol voi käyttää 1 kohdan mukaisen haun tuloksena ja 6 kohdan mukaisen perustietojen vaihdon myötä saamiaan tietoja ainoastaan sen jäsenvaltion suostumuksella, jonka tietokannasta vastaavuus löytyi. Jos jäsenvaltio sallii näiden tietojen käytön, niiden käsittelyyn Europolissa sovelletaan asetusta (EU) 2016/794.

6 LUKU

TIETOSUOJA

51 artikla

Tietojen tarkoitus

1. Pyynnön esittävä jäsenvaltio ja Europol saavat käsitellä henkilötietoja ainoastaan niitä tarkoituksia varten, joita varten pyynnön vastaanottava jäsenvaltio on ne toimittanut tämän asetuksen mukaisesti. Käsittely muita tarkoituksia varten on sallittu vain pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion ennakkoon antamalla suostumuksella.

2. Haun tai vertailun tekevä jäsenvaltio saa käsitellä 6, 7, 13, 18 tai 22 artiklan mukaisesti toimitettuja tietoja ainoastaan

a)vertailtujen DNA-tunnisteiden, sormenjälkitietojen, ajoneuvorekisteritietojen, kasvokuvien ja rikosrekisteritietojen vastaavuuden toteamiseen;

b)poliisin esittämän oikeusapupyynnön valmisteluun ja esittämiseen, jos nämä tiedot ovat toisiaan vastaavat;

c)edellä 40 ja 45 artiklassa tarkoitettuun kirjaamiseen.

3. Pyynnön esittävä jäsenvaltio saa käsitellä sille 6, 7, 13 tai 22 artiklan mukaisesti toimitettuja tietoja ainoastaan silloin, kun se on tarpeen tämän asetuksen soveltamiseksi. Toimitetut tiedot on poistettava välittömästi tietojen vertailun päätyttyä tai automaattisen hakuun vastaamisen jälkeen, jollei pyynnön esittävän jäsenvaltion ole tarpeen jatkokäsitellä niitä rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi.

4. Pyynnön esittävä jäsenvaltio saa käyttää 18 artiklan mukaisesti toimitettuja tietoja ainoastaan silloin, kun se on tarpeen tämän asetuksen soveltamiseksi. Sen jälkeen kun on saatu automaattinen vastaus hakuun, toimitetut tiedot on poistettava välittömästi, jollei niiden jatkokäsittely ole tarpeen 20 artiklan mukaista kirjaamista varten. Pyynnön esittävä jäsenvaltio saa käyttää vastauksena saamiaan tietoja ainoastaan sitä menettelyä varten, jota varten haku tehtiin.

52 artikla

Oikeellisuus, ajantasaisuus ja tietojen säilyttäminen

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava henkilötietojen oikeellisuus ja ajantasaisuus. Jos pyynnön vastaanottava jäsenvaltio huomaa, että on toimitettu virheellisiä tietoja tai tietoja, joita ei olisi saanut toimittaa, tästä on ilmoitettava välittömästi pyynnön esittäville jäsenvaltioille. Kaikkien pyynnön esittävien jäsenvaltioiden on tällöin oikaistava tai poistettava tiedot. Toimitetut henkilötiedot on lisäksi oikaistava, jos ne osoittautuvat virheellisiksi. Mikäli pyynnön esittävällä jäsenvaltiolla on syytä olettaa, että toimitetut tiedot ovat virheellisiä tai että ne tulisi poistaa, tästä on ilmoitettava pyynnön vastaanottavalle jäsenvaltiolle.

2. Jos rekisteröity kiistää jäsenvaltion hallussa olevien tietojen oikeellisuuden eikä asianomainen jäsenvaltio voi riittävällä varmuudella todentaa tietojen oikeellisuutta, tällaiset tiedot on varustettava tunnuksella rekisteröidyn sitä pyytäessä. Jos tunnusta on käytetty, jäsenvaltio voi poistaa sen vain rekisteröidyn suostumuksella taikka toimivaltaisen tuomioistuimen tai riippumattoman tietosuojaviranomaisen päätöksellä.

3. Toimitetut tiedot, joita ei olisi saanut toimittaa tai vastaanottaa, on poistettava. Luvallisesti toimitetut ja vastaanotetut tiedot on poistettava

a)jos ne eivät ole lainkaan tai enää tarpeellisia siihen tarkoitukseen, jota varten ne toimitettiin;

b)pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä säädetyn tietojen säilytyksen enimmäisajan päätyttyä, jos pyynnön vastaanottava jäsenvaltio on ilmoittanut pyynnön esittävälle jäsenvaltiolle tästä enimmäisajasta tietojen toimittamisen yhteydessä.

Poistamisen sijasta on suoritettava tietojen lukitseminen, jos on syytä olettaa, että poistaminen vahingoittaisi rekisteröidyn etuja. Lukittuja tietoja saa toimittaa tai käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, joka on estänyt niiden poistamisen.

53 artikla

Tietojen käsittelijä

1. Reitittimen kautta tapahtuvassa henkilötietojen käsittelyssä asetuksen (EU) 2018/1725 3 artiklan 12 alakohdassa tarkoitettu henkilötietojen käsittelijä on eu-LISA.

2. EPRIS-järjestelmän kautta tapahtuvassa henkilötietojen käsittelyssä henkilötietojen käsittelijä on Europol.

54 artikla

Käsittelyn turvallisuus

1. Europol, eu-LISA ja jäsenvaltioiden viranomaiset varmistavat tämän asetuksen nojalla tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn turvallisuuden. Europol, eu-LISA ja jäsenvaltioiden viranomaiset tekevät yhteistyötä turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä.

2. eu-LISA toteuttaa tarvittavat toimenpiteet reitittimen ja siihen liittyvän viestintäinfrastruktuurin turvallisuuden varmistamiseksi ja Europol EPRIS-järjestelmän ja siihen liittyvän viestintäinfrastruktuurin turvallisuuden varmistamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2018/1725 33 artiklan ja asetuksen (EU) 2016/794 32 artiklan soveltamista.

3. eu-LISA toteuttaa reititintä koskevat ja Europol EPRIS-järjestelmää koskevat tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien turvallisuussuunnitelma, toiminnan jatkuvuussuunnitelma ja palautumissuunnitelma, joilla

a)tiedot suojataan fyysisesti, muun muassa laatimalla varautumissuunnitelmia kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi;

b)estetään asiattomilta pääsy tietojenkäsittelylaitteisiin ja ‑laitoksiin;

c)estetään tietovälineiden luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen ja poistaminen;

d)estetään tietojen luvaton syöttäminen sekä tallennettujen henkilötietojen luvaton tarkastaminen, muuttaminen ja poistaminen;

e)estetään tietojen luvaton käsittely sekä tietojen luvaton jäljentäminen, muuttaminen ja poistaminen;

f)estetään asiattomia käyttämästä automaattisia tietojenkäsittelyjärjestelmiä tiedonsiirtolaitteiden avulla;

g)varmistetaan, että henkilöt, joilla on pääsy reitittimeen ja EPRIS-järjestelmään, pääsevät ainoastaan valtuutuksensa piiriin kuuluviin tietoihin yksilöllisten käyttäjätunnisteiden avulla ja luottamuksellisia pääsytapoja käyttäen;

h)varmistetaan, että on mahdollista tarkistaa ja määrittää, mille elimille henkilötietoja voidaan siirtää tiedonsiirtolaitteilla;

i)varmistetaan, että on mahdollista tarkistaa ja määrittää, mitä tietoja reitittimessä ja EPRIS-järjestelmässä on käsitelty sekä milloin ja kuka tietoja on käsitellyt ja missä tarkoituksessa;

j)estetään erityisesti asianmukaista salaustekniikkaa käyttäen henkilötietojen luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen ja poistaminen siirrettäessä henkilötietoja reitittimeen tai reitittimestä ja EPRIS-järjestelmään tai EPRIS-järjestelmästä taikka kuljetettaessa tietovälineitä;

k)varmistetaan, että asennettujen järjestelmien normaali toiminta voidaan palauttaa keskeytystilanteessa;

l)taataan luotettavuus varmistamalla, että kaikista reitittimen ja EPRIS-järjestelmän toiminnassa ilmenevistä vioista ilmoitetaan asianmukaisesti;

m)valvotaan tässä kohdassa tarkoitettujen turvatoimien vaikuttavuutta ja toteutetaan tarvittavat sisäiseen valvontaan liittyvät organisatoriset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tätä asetusta noudatetaan, sekä arvioidaan kyseisiä turvatoimia uuden tekniikan kehityksen valossa.

55 artikla

Turvallisuushäiriöt

1. Kaikki tapahtumat, joilla on tai saattaa olla vaikutusta reitittimen tai EPRIS-järjestelmän turvallisuuteen ja jotka voivat aiheuttaa niihin tallennetuille tiedoille vahinkoa tai johtaa niiden häviämiseen, katsotaan turvallisuushäiriöiksi, erityisesti jos tietoihin on mahdollisesti päästy käsiksi luvattomasti tai jos tietojen saatavuus, eheys ja luottamuksellisuus on vaarantunut tai saattanut vaarantua.

2. Turvallisuushäiriöihin on vastattava nopeasti, tehokkaasti ja asianmukaisesti.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava turvallisuushäiriöistä toimivaltaisille valvontaviranomaisilleen ilman aiheetonta viivytystä.

Europol ilmoittaa CERT-EU:lle merkittävistä kyberuhkista, haavoittuvuuksista ja häiriöistä ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa viimeistään 24 tunnin kuluessa siitä, kun tällainen uhka, haavoittuvuus tai häiriö on tullut sen tietoon, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2016/794 34 artiklan soveltamista. CERT-EU:lle annetaan ilman aiheetonta viivytystä kyberuhkia, haavoittuvuuksia ja häiriöitä koskevat käytännön toimien kannalta hyödylliset ja asianmukaiset tekniset tiedot, jotka mahdollistavat ongelmien havaitsemisen ennakolta, häiriöihin vastaamisen tai lieventävien toimenpiteiden toteuttamisen.

Reitittimen keskusinfrastruktuuriin liittyvän turvallisuushäiriön tapauksessa eu-LISA ilmoittaa CERT-EU:lle merkittävistä kyberuhkista, haavoittuvuuksista ja häiriöistä ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa viimeistään 24 tunnin kuluessa siitä, kun tällainen uhka, haavoittuvuus tai häiriö on tullut sen tietoon. CERT-EU:lle annetaan ilman aiheetonta viivytystä kyberuhkia, haavoittuvuuksia ja häiriöitä koskevat käytännön toimien kannalta hyödylliset ja asianmukaiset tekniset tiedot, jotka mahdollistavat ongelmien havaitsemisen ennakolta, häiriöihin vastaamisen tai lieventävien toimenpiteiden toteuttamisen.

4. Asianomaiset jäsenvaltiot ja unionin virastot tiedottavat muille jäsenvaltioille ja Europolille viipymättä turvallisuushäiriöstä, jolla on tai saattaa olla vaikutusta reitittimen toimintaan tai tietojen saatavuuteen, eheyteen ja luottamuksellisuuteen, ja niistä raportoidaan eu-LISAn toimittaman turvallisuushäiriöiden hallintaa koskevan suunnitelman mukaisesti.

5. Asianomaiset jäsenvaltiot ja unionin virastot tiedottavat muille jäsenvaltioille viipymättä turvallisuushäiriöstä, jolla on tai saattaa olla vaikutusta EPRIS-järjestelmän toimintaan tai tietojen saatavuuteen, eheyteen ja luottamuksellisuuteen, ja niistä raportoidaan Europolin toimittaman turvallisuushäiriöiden hallintaa koskevan suunnitelman mukaisesti.

56 artikla

Sisäinen valvonta

1. Jäsenvaltiot ja asianomaiset unionin virastot varmistavat, että jokainen Prüm II ‑puitteiden käyttöön oikeutettu viranomainen toteuttaa toimenpiteet, jotka ovat tarpeen tämän asetuksen noudattamisen valvomiseksi, ja tekee tarvittaessa yhteistyötä valvontaviranomaisen kanssa.

2. Rekisterinpitäjien on toteutettava tarvittavat toimenpiteet valvoakseen, että tietojen käsittely tapahtuu tämän asetuksen mukaisesti, mukaan lukien 40 ja 45 artiklassa tarkoitettujen lokitietojen säännöllinen tarkistaminen, ja tarvittaessa tehtävä yhteistyötä valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa.

57 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän asetuksen vastaisesta tietojen väärinkäytöstä, käsittelystä tai vaihtamisesta määrätään seuraamus kansallisen oikeuden mukaisesti. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

58 artikla

Todistustaakka

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että henkilöllä, joka katsoo tulleensa syrjityksi henkilötietojensa käsittelyn tai vaihdon vuoksi, ei ole todistustaakkaa. Jos henkilö katsoo tuomioistuimessa tai muun toimivaltaisen oikeusviranomaisen edessä, että häntä on syrjitty tämän asetuksen mukaisen automaattisen tietojen vertailun yhteydessä, tiedot käsitelleiden jäsenvaltion viranomaisten on perusteltava, miksi väite ei pidä paikkaansa.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta rikosoikeudellisiin menettelyihin.

3. Jäsenvaltio ei saa toteuttaa 1 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä menettelyissä, joissa tuomioistuimen tai toimivaltaisen lainkäyttöelimen tehtävänä on tutkia asiaan liittyvät tosiseikat.

59 artikla

Vastuu

Jos reitittimelle tai EPRIS-järjestelmälle aiheutuu vahinkoa siitä, ettei jokin jäsenvaltio ole noudattanut tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan, kyseinen jäsenvaltio on vastuussa vahingosta, paitsi jos ja siltä osin kuin eu-LISA, Europol tai jokin toinen jäsenvaltio, jota tämä asetus sitoo, on jättänyt toteuttamatta kohtuulliset toimenpiteet vahingon syntymisen ehkäisemiseksi tai sen vaikutusten rajoittamiseksi mahdollisimman vähiin.

60 artikla

Euroopan tietosuojavaltuutetun suorittamat tarkastukset

1. Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että eu-LISAn ja Europolin tätä asetusta sovellettaessa suorittamat henkilötietojen käsittelytoimet tarkastetaan asiaankuuluvien kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti vähintään joka neljäs vuosi. Tarkastuksesta laaditaan kertomus, joka toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioille ja asianomaiselle unionin virastolle. Europolille ja eu-LISAlle annetaan tilaisuus esittää huomautuksia ennen kertomusten hyväksymistä.

2. eu-LISA ja Europol toimittavat Euroopan tietosuojavaltuutetulle tämän pyytämät tiedot ja antavat hänelle pääsyn kaikkiin hänen pyytämiinsä asiakirjoihin ja 40 ja 45 artiklassa tarkoitettuihin lokitietoihinsa sekä antavat hänelle milloin tahansa pääsyn kaikkiin toimitiloihinsa.

61 artikla

Valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun yhteistyö

1. Valvontaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu tekevät kukin toimivaltansa puitteissa aktiivisesti yhteistyötä vastuualueillaan ja varmistavat tämän asetuksen soveltamisen koordinoidun valvonnan, erityisesti jos Euroopan tietosuojavaltuutettu tai valvontaviranomainen havaitsee jäsenvaltioiden käytäntöjen välillä suuria eroja tai mahdollisesti lainvastaisia tiedonsiirtoja Prüm II ‑viestintäkanavia pitkin.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa koordinoitu valvonta varmistetaan asetuksen (EU) 2018/1725 62 artiklan mukaisesti.

3. Euroopan tietosuojaneuvosto toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Europolille ja eu-LISAlle yhteisen toimintakertomuksen tämän artiklan mukaisista toimistaan viimeistään [kahden vuoden kuluttua reitittimen ja EPRIS-järjestelmän käyttöönotosta] ja sen jälkeen joka toinen vuosi. Kertomukseen sisällytetään kunkin jäsenvaltion valvontaviranomaisten laatima asianomaista jäsenvaltiota koskeva luku.

62 artikla

Henkilötietojen toimittaminen kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille

Tämän asetuksen nojalla käsiteltyjä tietoja ei saa siirtää millekään kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle tai asettaa niiden saataville automaattisesti.

7 LUKU

VASTUUALUEET

63 artikla

Jäsenvaltioiden vastuualueet

1. Kukin jäsenvaltio vastaa seuraavista tehtävistä:

a)liittäminen reitittimen infrastruktuuriin;

b)olemassa olevien kansallisten järjestelmien ja infrastruktuurien integrointi reitittimeen;

c)olemassa olevan kansallisen infrastruktuurin sekä sen ja reitittimen välisen yhteyden organisointi, hallinnointi, toiminta ja ylläpito;

d)liittäminen EPRIS-järjestelmän infrastruktuuriin;

e)olemassa olevien kansallisten järjestelmien ja infrastruktuurien integrointi EPRIS-järjestelmään;

f)olemassa olevan kansallisen infrastruktuurin sekä sen ja EPRIS-järjestelmän välisen yhteyden organisointi, hallinnointi, toiminta ja ylläpito;

g)hallinnointi ja järjestelyt, jotka koskevat toimivaltaisten kansallisten viranomaisten asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön pääsyä reitittimeen tämän asetuksen mukaisesti, sekä tällaisia henkilöstön jäseniä ja heidän profiilejaan koskevan luettelon laatiminen ja säännöllinen päivittäminen;

h)hallinnointi ja järjestelyt, jotka koskevat toimivaltaisten kansallisten viranomaisten asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön pääsyä EPRIS-järjestelmään tämän asetuksen mukaisesti, sekä tällaisia henkilöstön jäseniä ja heidän profiilejaan koskevan luettelon laatiminen ja säännöllinen päivittäminen;

i)hallinnointi ja järjestelyt, jotka koskevat toimivaltaisten kansallisten viranomaisten asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön pääsyä Eucaris-järjestelmään tämän asetuksen mukaisesti, sekä tällaisia henkilöstön jäseniä ja heidän profiilejaan koskevan luettelon laatiminen ja säännöllinen päivittäminen;

j)edellä 6 artiklan 3 kohdassa, 7 artiklan 3 kohdassa, 13 artiklan 2 kohdassa, 22 artiklan 2 kohdassa ja 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vastaavuuksien manuaalinen vahvistaminen;

k)edellä olevan 6, 7, 13, 18, 22 ja 26 artiklan mukaista tietojenvaihtoa varten tarvittavien tietojen saatavuuden varmistaminen;

l)edellä olevan 6, 7, 13, 18, 22 ja 26 artiklan mukainen tietojenvaihto;

m)pyynnön vastaanottavalta jäsenvaltiolta saatujen tietojen poistaminen 48 tunnin kuluessa siitä, kun pyynnön vastaanottava jäsenvaltio on ilmoittanut, että toimitetut henkilötiedot ovat virheellisiä, että ne eivät ole enää ajan tasalla tai että ne on toimitettu lainvastaisesti;

n)tässä asetuksessa vahvistettujen tietoja koskevien laatuvaatimusten noudattaminen.

2. Kukin jäsenvaltio vastaa toimivaltaisten kansallisten viranomaistensa liittämisestä reitittimeen sekä EPRIS- ja Eucaris-järjestelmiin.

64 artikla

Europolin vastuualueet

1. Europol vastaa hallinnoinnista ja järjestelyistä, jotka koskevat sen asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön pääsyä reitittimeen sekä EPRIS- ja Eucaris-järjestelmiin tämän asetuksen mukaisesti.

2. Europol vastaa myös reitittimen välittämien, Europolin tietoja koskevien kyselyjen käsittelystä. Se tekee tietojärjestelmiinsä vastaavat mukautukset.

3. Europol vastaa kaikista teknisistä mukautuksista, joita sen infrastruktuuriin on tehtävä yhteyden muodostamiseksi reitittimeen ja Eucaris-järjestelmään.

4. Europol vastaa EPRIS-järjestelmän kehittämisestä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. EPRIS-järjestelmän on tarjottava 42–46 artiklassa säädetyt toiminnot.

Europol vastaa EPRIS-järjestelmän teknisestä hallinnoinnista. EPRIS-järjestelmän tekniseen hallinnointiin kuuluvat kaikki tehtävät ja tekniset ratkaisut järjestelmän keskusinfrastruktuurin pitämiseksi toiminnassa ja palvelujen tarjoamiseksi jäsenvaltioille keskeytymättä ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa tämän asetuksen mukaisesti. Siihen kuuluvat ylläpito ja tekninen kehittäminen, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että EPRIS-järjestelmän toimintojen tekninen laatu on tyydyttävällä tasolla, erityisesti kun on kyse teknisten eritelmien mukaisesta kansallisista tietokannoista tehtyjen kyselyjen vastausajasta.

5. Europol tarjoaa EPRIS-järjestelmän teknisen käyttäjäkoulutuksen.

6. Europol vastaa 49 ja 50 artiklassa tarkoitetuista menettelyistä.

65 artikla

eu-LISAn vastuualueet reitittimen suunnittelu- ja kehittämisvaiheen aikana

1. eu-LISA varmistaa, että reitittimen keskusinfrastruktuuri toimii tämän asetuksen mukaisesti.

2. eu-LISA ylläpitää teknisissä toimipaikoissaan reititintä, joka tarjoaa tässä asetuksessa säädetyt toiminnot 66 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen turvallisuutta, saatavuutta, laatua ja suorituskykyä koskevien vaatimusten mukaisesti.

3. eu-LISA vastaa reitittimen kehittämisestä ja mahdollisista teknisistä mukautuksista, joita reitittimen toiminta edellyttää.

eu-LISAlla ei ole pääsyä mihinkään reitittimen kautta käsiteltäviin henkilötietoihin.

eu-LISA määrittää reitittimen fyysisen arkkitehtuurin rakenteen, mukaan lukien sen viestintäinfrastruktuurit, ja keskusinfrastruktuuria ja suojattua viestintäinfrastruktuuria koskevat tekniset eritelmät sekä kehittää tätä rakennetta. Hallintoneuvosto hyväksyy rakenteen, tekniset eritelmät ja niiden kehittämisen komission myönteisen lausunnon saatuaan. eu-LISA toteuttaa myös yhteentoimivuuskomponentteihin tarvittavat mukautukset, jotka johtuvat reitittimen toteuttamisesta ja joista säädetään tässä asetuksessa.

eu-LISA kehittää ja toteuttaa reitittimen mahdollisimman pian sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt 37 artiklan 6 kohdassa säädetyt toimenpiteet.

Kehittäminen koostuu teknisten eritelmien laatimisesta ja täytäntöönpanosta, testauksesta sekä hankkeen yleisestä hallinnoinnista ja koordinoinnista.

4. Asetuksen (EU) 2019/817 54 artiklassa ja asetuksen (EU) 2019/818 54 artiklassa tarkoitettu yhteentoimivuusohjelman hallintoneuvosto kokoontuu suunnittelu- ja kehittämisvaiheessa säännöllisesti. Se varmistaa reitittimen suunnittelu- ja kehittämisvaiheen asianmukaisen hallinnoinnin.

Yhteentoimivuusohjelman hallintoneuvosto esittää eu-LISAn hallintoneuvostolle kuukausittain kirjallisen raportin hankkeen edistymisestä. Yhteentoimivuusohjelman hallintoneuvostolla ei ole päätöksentekovaltaa eikä valtuuksia edustaa eu-LISAn hallintoneuvoston jäseniä.

Jäljempänä 77 artiklassa tarkoitettu neuvoa-antava ryhmä kokoontuu säännöllisesti reitittimen käyttöönottoon asti. Se raportoi kunkin kokouksen jälkeen yhteentoimivuusohjelman hallintoneuvostolle. Se antaa teknistä asiantuntija-apua yhteentoimivuusohjelman hallintoneuvoston tehtävien tukemiseksi ja seuraa jäsenvaltioiden valmistelujen etenemistä.

66 artikla

eu-LISAn vastuualueet reitittimen käyttöönoton jälkeen

1. Reitittimen käyttöönoton jälkeen eu-LISA vastaa reitittimen keskusinfrastruktuurin teknisestä hallinnoinnista, mukaan lukien sen ylläpito ja tekninen kehittäminen. Se varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että käytössä on paras saatavilla oleva teknologia, josta tehdään kustannus-hyötyanalyysi. Lisäksi eu-LISA vastaa tarvittavan viestintäinfrastruktuurin teknisestä hallinnoinnista.

Reitittimen tekniseen hallinnointiin kuuluvat kaikki tehtävät ja tekniset ratkaisut reitittimen pitämiseksi toiminnassa ja palvelujen tarjoamiseksi jäsenvaltioille ja Europolille keskeytymättä ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa tämän asetuksen mukaisesti. Siihen kuuluvat ylläpito ja tekninen kehittäminen, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että reitittimen toiminnan tekninen laatu on tyydyttävällä tasolla, erityisesti kun on kyse teknisten eritelmien mukaisesta kansallisiin tietokantoihin ja Europolin tietoihin kohdistuvien pyyntöjen esittämismahdollisuuden käytettävissä olosta ja pyyntöjä koskevasta vastausajasta.

Reititin kehitetään ja sitä hallinnoidaan siten, että voidaan varmistaa nopea, tehokas ja valvottu tietoihin pääsy, reitittimen täysi käytettävyys keskeytymättä sekä jäsenvaltioiden viranomaisten ja Europolin operatiivisten tarpeiden edellyttämä vastausaika.

2. Rajoittamatta neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 42 vahvistettujen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 17 artiklan soveltamista eu-LISA soveltaa asianmukaisia vaitiolovelvollisuutta tai muita vastaavia salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä yhteentoimivuuskomponentteihin tallennettuja tietoja käsitteleviin henkilöstönsä jäseniin. Kyseinen velvollisuus jatkuu vielä senkin jälkeen, kun nämä henkilöstön jäsenet jättävät virkansa tai toimensa tai heidän tehtäviensä hoito on päättynyt.

eu-LISAlla ei ole pääsyä mihinkään reitittimen kautta käsiteltäviin henkilötietoihin.

3. eu-LISA hoitaa lisäksi tehtävät, jotka liittyvät reitittimen teknisen käyttäjäkoulutuksen järjestämiseen.

8 LUKU

MUUTOKSET MUIHIN OLEMASSA OLEVIIN VÄLINEISIIN

67 artikla

Neuvoston päätösten 2008/615/YOS ja 2008/616/YOS muuttaminen

1.Korvataan päätöksen 2008/615/YOS 2–6 artikla sekä 2 luvun 2 ja 3 jakso niiden jäsenvaltioiden osalta, joita tämä asetus sitoo, 74 artiklassa säädetystä, reititintä koskevien tämän asetuksen säännösten soveltamispäivästä alkaen.

Sen vuoksi päätöksen 2008/615/YOS 2–6 artikla sekä 2 luvun 2 ja 3 jakso poistetaan 74 artiklassa säädetystä, reititintä koskevien tämän asetuksen säännösten soveltamispäivästä alkaen.

2.Korvataan päätöksen 2008/616/YOS 2–5 luku sekä 18, 20 ja 21 artikla niiden jäsenvaltioiden osalta, joita tämä asetus sitoo, 74 artiklassa säädetystä, reititintä koskevien tämän asetuksen säännösten soveltamispäivästä alkaen.

Sen vuoksi päätöksen 2008/616/YOS 2–5 luku sekä 18, 20 ja 21 artikla poistetaan 74 artiklassa säädetystä, reititintä koskevien tämän asetuksen säännösten soveltamispäivästä alkaen.

68 artikla

Asetuksen (EU) 2018/1726 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2018/1726 seuraavasti:

(1)Lisätään 13 a artikla seuraavasti:

”13 a artikla

Reitittimeen liittyvät tehtävät

Virasto suorittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) …/…* [tämä asetus] osalta reitittimeen liittyvät tehtävät, jotka sille on kyseisellä asetuksella osoitettu.

___________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [numero], annettu xy, [asetuksen virallinen hyväksytty nimi] (EUVL L…).”

Korvataan 17 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Viraston kotipaikka on Tallinnassa, Virossa.

Edellä 1 artiklan 4 ja 5 kohdassa, 3–8 artiklassa sekä 9, 11 ja 13 a artiklassa tarkoitetut kehittämiseen ja operatiiviseen hallinnointiin liittyvät tehtävät suoritetaan teknisessä toimipaikassa Strasbourgissa, Ranskassa.

Varayksikkö, jonka avulla varmistetaan laaja-alaisen tietojärjestelmän toiminta tällaisen järjestelmän häiriötapauksessa, sijoitetaan Sankt Johann im Pongauhun, Itävaltaan.”

69 artikla

Asetuksen (EU) 2019/817 muuttaminen

Lisätään asetuksen (EU) 2019/817 6 artiklan 2 kohtaan d alakohta seuraavasti:

”d) ESP:n ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) …/…* [tämä asetus] perustetun reitittimen välinen suojattu viestintäinfrastruktuuri.

___________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [numero], annettu xy, [asetuksen virallinen hyväksytty nimi] (EUVL L…).”

70 artikla

Asetuksen (EU) 2019/818 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2019/818 seuraavasti:

(1)Lisätään 6 artiklan 2 kohtaan d alakohta seuraavasti:

”d) ESP:n ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) …/…* [tämä asetus] perustetun reitittimen välinen suojattu viestintäinfrastruktuuri.

___________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [numero], annettu xy, [asetuksen virallinen hyväksytty nimi] (EUVL L…).”

(2)Korvataan 39 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Perustetaan raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkisto (CRRS), jotta voidaan tukea SIS-, Eurodac- ja ECRIS-TCN-järjestelmien tavoitteita järjestelmiä koskevien säädösten mukaisesti sekä tarjota järjestelmiä koskevia tilastotietoja ja analyyttisia raportteja toimintapoliittisiin, operatiivisiin ja tietojen laatua koskeviin tarkoituksiin. CRRS:llä tuetaan myös Prüm II ‑puitteiden tavoitteita.

2. eu-LISA perustaa ja toteuttaa CRRS:n, joka sisältää asetuksen (EU) 2018/1862 74 artiklassa ja asetuksen (EU) 2019/816 32 artiklassa tarkoitetut tiedot ja tilastot loogisesti erotettuina EU:n tietojärjestelmän mukaan, ja ylläpitää sitä teknisissä toimipaikoissaan. Lisäksi eu-LISA kerää tiedot ja tilastot asetuksen (EU) …/…* [tämä asetus] 65 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulta reitittimeltä. CRRS:ään annetaan valvottu ja suojattu pääsy yksittäisten käyttäjäprofiilien kautta yksinomaan raportointia ja tilastointia varten asetuksen (EU) 2018/1862 74 artiklassa, asetuksen (EU) 2019/816 32 artiklassa ja asetuksen (EU) …/…* [tämä asetus] 65 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille.”

9 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

71 artikla

Raportointi ja tilastointi

1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission, Europolin ja eu-LISAn asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on yksinomaan raportointia ja tilastointia varten pääsy seuraaviin reitittimeen liittyviin tietoihin:

a)kunkin jäsenvaltion sekä Europolin tekemien kyselyjen lukumäärä;

b)kyselyjen lukumäärä tietoluokittain;

c)kustakin reitittimeen liitetystä tietokannasta tehtyjen kyselyjen lukumäärä;

d)kunkin jäsenvaltion tietokannasta löytyneiden vastaavuuksien lukumäärä tietoluokittain;

e)Europolin tiedoista löytyneiden vastaavuuksien lukumäärä tietoluokittain;

f)niiden vahvistettujen vastaavuuksien lukumäärä, joiden yhteydessä vaihdettiin perustietoja;

g)yhteisestä henkilöllisyystietovarannosta reitittimen kautta tehtyjen kyselyjen lukumäärä.

Tiedoista ei saa olla mahdollista tunnistaa henkilöitä.

2. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, Europolin ja komission asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on yksinomaan raportointia ja tilastointia varten pääsy seuraaviin Eucaris-järjestelmään liittyviin tietoihin:

a)kunkin jäsenvaltion sekä Europolin tekemien kyselyjen lukumäärä;

b)kustakin järjestelmään liitetystä tietokannasta tehtyjen kyselyjen lukumäärä;

c)kunkin jäsenvaltion tietokannasta löytyneiden vastaavuuksien lukumäärä.

Tiedoista ei saa olla mahdollista tunnistaa henkilöitä.

3. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission ja Europolin asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on oltava yksinomaan raportointia ja tilastointia varten pääsy seuraaviin EPRIS-järjestelmään liittyviin tietoihin:

a)kunkin jäsenvaltion sekä Europolin tekemien kyselyjen lukumäärä;

b)kustakin järjestelmään liitetystä tietokannasta tehtyjen kyselyjen lukumäärä;

c)kunkin jäsenvaltion tietokannasta löytyneiden vastaavuuksien lukumäärä.

Tiedoista ei saa olla mahdollista tunnistaa henkilöitä.

4. eu-LISA tallentaa edellä olevissa kohdissa tarkoitetut tiedot.

Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten on voitava saada tiedoista räätälöityjä raportteja ja tilastoja lainvalvontayhteistyön tehostamiseksi.

72 artikla

Kustannukset

1. Reitittimen ja EPRIS-järjestelmän perustamiseen ja toimintaan liittyvät kustannukset katetaan unionin yleisestä talousarviosta.

2. Olemassa olevien kansallisten infrastruktuurien integroinnista ja niiden liittämisestä reitittimeen ja EPRIS-järjestelmään aiheutuvat kustannukset sekä kansallisten kasvokuvatietokantojen ja kansallisten poliisien tietokantojen perustamisesta rikosten torjuntaa, havaitsemista ja tutkintaa varten aiheutuvat kustannukset katetaan unionin yleisestä talousarviosta.

Niihin eivät sisälly seuraavista aiheutuvat kustannukset:

a)hankkeiden hallinnoinnista vastaavat jäsenvaltioiden toimistot (kokoukset, virkamatkat, tilat);

b)kansallisten tietojärjestelmien ylläpito (tilat, toteutus, sähkö, jäähdytys);

c)kansallisten tietojärjestelmien toiminta (operaattorit ja tukisopimukset);

d)kansallisten viestintäverkkojen suunnittelu, kehittäminen, täytäntöönpano, toiminta ja ylläpito.

3. Kukin jäsenvaltio vastaa 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun Eucaris-ohjelmistosovelluksen hallinnoinnista, käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvista kuluista.

4. Kukin jäsenvaltio vastaa kustannuksista, joita aiheutuu reitittimeen ja EPRIS-järjestelmään muodostettujen yhteyksien hallinnoinnista, käytöstä ja ylläpidosta.

73 artikla

Ilmoitukset

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava eu-LISAlle 36 artiklassa tarkoitetut viranomaiset, jotka voivat käyttää reititintä tai joilla on siihen pääsy.

2. eu-LISA ilmoittaa komissiolle 74 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun testauksen onnistuneesta päätökseen saattamisesta.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, Europolille ja eu-LISAlle kansalliset yhteyspisteet.

74 artikla

Käyttöönotto

1. Komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksellä päivän, jona jäsenvaltiot ja unionin virastot voivat ottaa reitittimen käyttöön, sen jälkeen kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)edellä 37 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä on päätetty;

b)eu-LISA on ilmoittanut, että kattava reitittimen testaus, jonka se on suorittanut yhteistyössä jäsenvaltioiden viranomaisten ja Europolin kanssa, on saatettu onnistuneesti päätökseen.

Komissio määrittää kyseisessä täytäntöönpanosäädöksessä myös päivän, jona jäsenvaltioiden ja unionin virastojen on viimeistään otettava reititin käyttöön. Tämä päivämäärä on vuoden kuluttua ensimmäisen alakohdan mukaisesti määritetyn päivämäärän jälkeen.

Komissio voi lykätä päivää, jona jäsenvaltioiden ja unionin virastojen on viimeistään otettava reititin käyttöön, enintään yhdellä vuodella, jos reitittimen täytäntöönpanoa arvioitaessa todetaan, että päivämäärän lykkääminen on tarpeen. Täytäntöönpanosäädös hyväksytään 76 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2. Komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksellä päivän, jona jäsenvaltioiden ja unionin virastojen on määrä ottaa EPRIS-järjestelmä käyttöön, sen jälkeen kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)edellä 44 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä on päätetty;

b)Europol on ilmoittanut, että kattava EPRIS-järjestelmän testaus, jonka se on suorittanut yhteistyössä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa, on saatettu onnistuneesti päätökseen.

3. Komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksellä päivämäärän, josta alkaen Europolin on asetettava kolmansista maista peräisin olevat biometriset tiedot jäsenvaltioiden saataville 49 artiklan mukaisesti, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)reititin on toiminnassa;

b)Europol on ilmoittanut, että kattava yhteyden testaus, jonka se on suorittanut yhteistyössä jäsenvaltioiden viranomaisten ja eu-LISAn kanssa, on saatettu onnistuneesti päätökseen.

4. Komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksellä päivän, josta alkaen Europolilla on oltava pääsy jäsenvaltioiden tietokantoihin tallennettuihin tietoihin 50 artiklan mukaisesti, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)reititin on toiminnassa;

b)Europol on ilmoittanut, että kattava yhteyden testaus, jonka se on suorittanut yhteistyössä jäsenvaltioiden viranomaisten ja eu-LISAn kanssa, on saatettu onnistuneesti päätökseen.

75 artikla

Siirtymäsäännökset ja poikkeukset

1. Jäsenvaltiot ja unionin virastot soveltavat 21–24 artiklaa, 47 artiklaa ja 50 artiklan 6 kohtaa 74 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti määritetystä päivämäärästä alkaen lukuun ottamatta jäsenvaltioita, jotka eivät ole ottaneet reititintä käyttöön.

2. Jäsenvaltiot ja unionin virastot soveltavat 25–28 artiklaa ja 50 artiklan 4 kohtaa 74 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritetystä päivämäärästä alkaen.

3. Jäsenvaltiot ja unionin virastot soveltavat 49 artiklaa 74 artiklan 3 kohdan mukaisesti määritetystä päivämäärästä alkaen.

4. Jäsenvaltiot ja unionin virastot soveltavat 50 artiklan 1, 2, 3, 5 ja 7 kohtaa 74 artiklan 4 kohdan mukaisesti määritetystä päivämäärästä alkaen.

76 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

77 artikla

Neuvoa-antava ryhmä

eu-LISAn yhteentoimivuuden neuvoa-antavan ryhmän vastuualuetta laajennetaan koskemaan reititintä. Tämä yhteentoimivuuden neuvoa-antava ryhmä tarjoaa eu-LISAlle reitittimeen liittyvää asiantuntemusta erityisesti sen vuotuisen työohjelman ja vuotuisen toimintakertomuksen laadinnan yhteydessä.

78 artikla

Käsikirja

Komissio laatii ja asettaa saataville tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden, Europolin ja eu-LISAn kanssa käsikirjan tämän asetuksen toteuttamisesta ja hallinnoinnista. Käsikirjassa esitetään teknisiä ja toimintaan liittyviä ohjeita, suosituksia ja parhaita käytäntöjä. Komissio hyväksyy käsikirjan suosituksen muodossa.

79 artikla

Seuranta ja arviointi

1. eu-LISA varmistaa reitittimen osalta ja Europol EPRIS-järjestelmän osalta, että käytössä ovat menettelyt, joiden avulla voidaan seurata reitittimen ja EPRIS-järjestelmän kehitystä suhteessa suunnittelua ja kustannuksia koskeviin tavoitteisiin sekä reitittimen ja EPRIS-järjestelmän toimintaa suhteessa teknisiä tuotoksia, kustannustehokkuutta, turvallisuutta ja palvelun laatua koskeviin tavoitteisiin.

2. [Vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja sen jälkeen joka vuosi reitittimen koko kehittämisvaiheen ajan eu-LISA toimittaa erikseen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen reitittimen kehittämisen etenemisestä. Kertomuksessa on esitettävä yksityiskohtaiset tiedot aiheutuneista kustannuksista ja tiedot mahdollisista riskeistä, jotka voivat vaikuttaa kokonaiskustannuksiin, jotka katetaan unionin yleisestä talousarviosta 72 artiklan mukaisesti.

Kun reitittimen kehittämisvaihe on saatu päätökseen, eu-LISA toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa selitetään yksityiskohtaisesti, miten erityisesti suunnitteluun ja kustannuksiin liittyvät tavoitteet on saavutettu, ja perustellaan mahdolliset poikkeamat tavoitteista.

3. [Vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ja sen jälkeen joka vuosi EPRIS-järjestelmän koko kehittämisvaiheen ajan Europol toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanon valmistelun ja EPRIS-järjestelmän kehittämisen etenemisestä, mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot aiheutuneista kustannuksista ja tiedot mahdollisista riskeistä, jotka voivat vaikuttaa kokonaiskustannuksiin, jotka katetaan unionin yleisestä talousarviosta 72 artiklan mukaisesti.

Kun EPRIS-järjestelmän kehittämisvaihe on saatu päätökseen, Europol toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa selitetään yksityiskohtaisesti, miten erityisesti suunnitteluun ja kustannuksiin liittyvät tavoitteet on saavutettu, ja perustellaan mahdolliset poikkeamat tavoitteista.

4. Teknistä ylläpitoa varten eu-LISAlla on pääsy tarvittaviin tietoihin reitittimessä toteutetuista tietojenkäsittelytoimenpiteistä ja Europolilla tarvittaviin tietoihin EPRIS-järjestelmässä toteutetuista tietojenkäsittelytoimenpiteistä.

5. eu-LISA antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen reitittimen teknisestä toiminnasta, mukaan lukien sen turvallisuus, kahden vuoden kuluttua reitittimen käyttöönotosta ja sen jälkeen kahden vuoden välein.

6. Europol antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen EPRIS-järjestelmän teknisestä toiminnasta, mukaan lukien sen turvallisuus, kahden vuoden kuluttua järjestelmän käyttöönotosta ja sen jälkeen kahden vuoden välein.

7. Komissio laatii Prüm II ‑puitteista yleisarvioinnin kolmen vuoden kuluttua siitä, kun reititin ja EPRIS-järjestelmä ovat aloittaneet toimintansa 74 artiklan mukaisesti, ja sen jälkeen neljän vuoden välein; tässä yleisarvioinnissa muun muassa

a)arvioidaan tämän asetuksen soveltamista;

b)tarkastellaan tuloksia suhteessa tämän asetuksen tavoitteisiin ja sen vaikutusta perusoikeuksiin;

c)arvioidaan Prüm II ‑puitteiden toiminnan vaikutuksia, tuloksellisuutta ja tehokkuutta sekä puitteiden toimintamenetelmiä suhteessa niiden tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin;

d)arvioidaan Prüm II ‑puitteiden turvallisuutta.

Komissio toimittaa arviointikertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja Euroopan perusoikeusvirastolle.

8. Jäsenvaltiot ja Europol toimittavat eu-LISAlle ja komissiolle 2 ja 5 kohdassa tarkoitettujen kertomusten laatimiseen tarvittavat tiedot. Tiedot eivät saa vaarantaa toimintamenetelmiä eikä niihin saa sisältyä tietoja, jotka paljastavat nimettyjen viranomaisten lähteitä, henkilöstön jäseniä tai tutkimuksia.

9. Jäsenvaltioiden on toimitettava Europolille ja komissiolle 3 ja 6 kohdassa tarkoitettujen kertomusten laatimiseksi tarvittavat tiedot. Tiedot eivät saa vaarantaa toimintamenetelmiä eikä niihin saa sisältyä tietoja, jotka paljastavat nimettyjen viranomaisten lähteitä, henkilöstön jäseniä tai tutkimuksia.

10. Jäsenvaltiot, eu-LISA ja Europol toimittavat komissiolle 7 kohdassa tarkoitettujen arviointien laatimiseen tarvittavat tiedot. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle myös tiedot tietokannoistaan löytyneiden vahvistettujen vastaavuuksien lukumääristä tietoluokittain.

80 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT LAINSÄÄDÄNTÖALOITTEESTA

1.1. Lainsäädäntöaloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi automaattisesta tietojenvaihdosta poliisiyhteistyössä (Prüm II) sekä neuvoston päätösten 2008/615/YOS ja 2008/616/YOS ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2018/1726, (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta

1.2. Toimintalohko(t)

Toimintalohko: Sisäasiat

Toiminto: Turvallisuus

1.3. Ehdotus liittyy

◻ uuteen toimeen

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 43

⌧ käynnissä olevan toimen jatkamiseen

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen johonkin toiseen / uuteen toimeen

1.4. Tavoite (tavoitteet)

1.4.1. Yleistavoite (yleistavoitteet)

Tällä aloitteella pyritään vahvistamaan Prüm-puitteissa tapahtuvaa automatisoitua tietojenvaihtoa ja siten auttamaan jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisia rikollisuuden torjunnassa. Näin vastataan kiireellisiin operatiivisiin tarpeisiin ja neuvoston pyyntöihin harkita Prüm-päätösten 44 tarkistamista niiden soveltamisalan laajentamiseksi ja tarvittavien teknisten ja oikeudellisten vaatimusten päivittämiseksi.

1.4.2. Erityistavoite (erityistavoitteet)

Aloitteella pyritään saavuttamaan seuraavat tavoitteet:

1) Erityistavoite I: teknisen ratkaisun tarjoaminen jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tehokkaan automaattisen tietojenvaihdon mahdollistamiseksi, jotta ne saavat tiedon muiden jäsenvaltioiden kansallisissa tietokannoissa olevista merkityksellisistä tiedoista

2) Erityistavoite II: sen varmistaminen, että kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisten lainvalvontaviranomaisten saatavilla on enemmän muiden jäsenvaltioiden kansallisten tietokantojen sisältämiä merkityksellisiä tietoja (kasvokuvat ja rikosrekisteritiedot)

3) Erityistavoite III: sen varmistaminen, että Europolin tietokannan sisältämät – tietolähteen vuoksi – merkitykselliset tiedot ovat kansallisten lainvalvontaviranomaisten saatavilla ja että Europol hyödyntää tietojaan mahdollisimman tehokkaasti

4) Erityistavoite IV: sen varmistaminen, että lainvalvontaviranomaisilla on tehokas pääsy toisen jäsenvaltion kansallisessa tietokannassa tai Europolin tiedoissa oleviin osuman tuottaneisiin varsinaisiin tietoihin

1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten lainsäädäntöaloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Tällä aloitteella puututaan tehokkaasti havaittuihin ongelmiin ja vahvistetaan nykyisiä Prüm-puitteita kohdennetuilla ja vankoilla lisävalmiuksilla, jotta puitteilla voidaan tukea jäsenvaltioita paremmin tietojenvaihdon tehostamisessa. Tällä tavoin pyritään viime käden tavoitteeseen eli torjumaan terrorismi- ja muita rikoksia ja mahdollistamaan niiden tutkinta noudattaen samalla täysin perusoikeuksia.

Kaikkien parhaiksi arvioitujen toimenpidevaihtoehtojen perimmäisiä edunsaajia ovat kansalaiset, jotka hyötyvät suoraan ja välillisesti paremmasta rikollisuuden torjunnasta ja rikollisuuden vähenemisestä. Tehokkuuden näkökulmasta tärkeimpiä edunsaajia ovat kansalliset lainvalvontaviranomaiset. Tällä aloitteella tarjotaan tehokkaita ratkaisuja haasteisiin, joihin vastaaminen muulla tavoin maksaisi enemmän tai ei olisi niin tehokasta.

1.4.4. Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein etenemistä ja tuloksia seurataan

Reitittimen ja EPRIS-järjestelmän kehittäminen aloitetaan, kun ennakkoedellytykset täyttyvät eli lainsäädäntövallan käyttäjät ovat hyväksyneet säädösehdotuksen ja tekniset ennakkoedellytykset täyttyvät. Reitittimen kehittäminen on uusi hanke, mutta EPRIS-järjestelmän kehitystyön pohjana tulisi hyödyntää nykyistä ADEP.EPRIS-hanketta.

Erityistavoite: käyttövalmis tavoitepäivään mennessä

Ehdotus toimitetaan lainsäädäntövallan käyttäjille hyväksyttäväksi vuoteen 2023 mennessä. Oletuksena on, että hyväksyntäprosessi saadaan päätökseen vuoden 2024 aikana. Tämä vastaa muiden ehdotusten hyväksyntään kulunutta aikaa.

Tämän oletuksen perusteella kehitystyön aloitusajankohdaksi asetetaan vuoden 2025 alku (= T0). Näin saadaan lähtökohta, josta alkaen kestot lasketaan, sen sijaan että asetettaisiin absoluuttiset päivämäärät. Jos lainsäädäntövallan käyttäjät antavat hyväksyntänsä myöhemmin, aikataulu siirtyy vastaavasti.

Reitittimen ja EPRIS-järjestelmän kehitystyön oletetaan ajoittuvan vuosiin 2025 ja 2026, ja niiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2027.

Erityistavoitteiden toteuttamista ja tuloksellisuutta voidaan seurata seuraavien keskeisten indikaattorien avulla:

Erityistavoite I: Teknisen ratkaisun tarjoaminen tehokkaan automaattisen tietojenvaihdon mahdollistamiseksi

– Käyttökertojen määrä (= niiden kyselyä koskevien pyyntöjen määrä, jotka reititin voi suorittaa) ajanjaksoa kohden

– Käyttökertojen määrä (= niiden kyselyä koskevien pyyntöjen määrä, jotka EPRIS-järjestelmä voi käsitellä) ajanjaksoa kohden

Erityistavoite II: Sen varmistaminen, että saatavilla on enemmän merkityksellisiä tietoja

– Kasvokuvien perusteella tehtäviä kyselyjä koskevien pyyntöjen määrä

– Rikosrekisteritietojen perusteella tehtäviä kyselyjä koskevien pyyntöjen määrä

– Kasvokuvien perusteella tehtyjen kyselyjen tuloksena löytyneiden vastaavuuksien määrä

– Rikosrekisteritietojen perusteella tehtyjen kyselyjen tuloksena löytyneiden vastaavuuksien määrä

Erityistavoite III: Sen varmistaminen, että Europolin tietokannan sisältämät – tietolähteen vuoksi – merkitykselliset tiedot ovat kansallisten lainvalvontaviranomaisten saatavilla ja että Europol hyödyntää tietojaan mahdollisimman tehokkaasti

– Kolmansista maista peräisin olevista Europolin biometrisistä tiedoista tehtäviä kyselyjä koskevien pyyntöjen määrä

– Kolmansista maista peräisin olevista Europolin biometrisistä tiedoista löytyneiden vastaavuuksien määrä

– Europolin esittämien kyselyjä koskevien pyyntöjen määrä

– Europolin esittämien kyselyjen tuloksena löytyneiden vastaavuuksien määrä

Erityistavoite IV: Sen varmistaminen, että lainvalvontaviranomaisilla on tehokas pääsy toisen jäsenvaltion kansallisessa tietokannassa tai Europolin tiedoissa oleviin osuman tuottaneisiin varsinaisiin tietoihin

– Kyselyjen tuloksena löytyneiden vastaavuuksien määrä verrattuna perustietojen vaihtoa koskevien pyyntöjen määrään

1.5. Lainsäädäntöaloitteen perustelut

1.5.1. Tarpeet, joihin lainsäädäntöaloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Lainsäädäntöaloitteen toteutus edellyttää teknisiä ja menettelyllisiä toimenpiteitä EU:n tasolla ja kansallisella tasolla; niiden toteutus pitäisi aloittaa, kun tarkistettu lainsäädäntö tulee voimaan. Asiaankuuluvia resursseja, erityisesti henkilöresursseja, olisi lisättävä ajan mittaan toimenpiteiden edellyttämällä tavalla.

Ehdotuksen voimaantulon jälkeen tärkeimmät vaatimukset ovat seuraavat:

Prüm-reitittimen luominen:

Tavoitteena on tarjota Prüm II ‑puitteiden käyttäjille yksi yhteys kaikkien jäsenvaltioiden tietokantoihin ja Europolin tietoihin biometrisillä tiedoilla tehtäviä kyselyjä koskevien pyyntöjen lähettämiseksi.

Säädetään uudesta EU:n tason prosessista, jossa jatkotoimet eli osumaa vastaavien varsinaisten tietojen vaihto toteutetaan puoliautomatisoidusti.

EPRIS-järjestelmän luominen/laajentaminen:

Tavoitteena on tarjota Prüm II ‑puitteiden käyttäjille yksi yhteys kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden rikosrekisteritietoja sisältäviin tietokantoihin näillä tiedoilla tehtäviä kyselyjä koskevien pyyntöjen lähettämistä varten.

Jäsenvaltioille mahdollistetaan uusien tietoluokkien vaihtaminen:

Mahdollistetaan kasvokuvien ja rikosrekisteritietojen vaihto Prüm II ‑puitteiden kautta.

Jäsenvaltioille mahdollistetaan kolmansista maista peräisin olevien Europolin tietojen automaattinen tarkistaminen osana Prüm-puitteita:

Jäsenvaltioille mahdollistetaan kolmansista maista peräisin olevien biometristen tietojen tarkistaminen Prüm II ‑puitteiden kautta.

Europolille mahdollistetaan jäsenvaltioiden kansallisissa tietokannoissa olevien tietojen hakeminen kolmansista maista peräisin olevilla tiedoilla:

Europolille mahdollistetaan hakujen tekeminen jäsenvaltioiden tietokannoista kolmansista maista peräisin olevilla tiedoilla Prüm II ‑puitteiden kautta.

Koska kaikki tavoitteet on saavutettava, kattava ratkaisu on kaikkien edellä lueteltujen toimien yhdistelmä.

1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Vakava rikollisuus ja terrorismi ovat luonteeltaan kansainvälisiä. Siksi niitä ei pystytä torjumaan tehokkaasti pelkästään kansallisen tason toimilla. Tämän vuoksi jäsenvaltiot haluavat tehdä yhteistyötä EU:n puitteissa torjuakseen vakavan rikollisuuden ja terrorismin aiheuttamia uhkia.

Lisäksi muuttuvat turvallisuusuhat, joiden taustalla ovat rikollisten moninaiset tavat hyödyntää digitalisaation, globalisaation ja liikkuvuuden mukanaan tuomia etuja, edellyttävät, että kansallisten lainvalvontaviranomaisten työtä tuetaan tehokkaasti EU:n tasolla. EU:n toiminta on tehokas ja tuloksellinen tapa lisätä tukea jäsenvaltioille vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa ja siten auttaa niitä vastaamaan näihin kehittyviin uhkiin.

Ehdotuksella luodaan merkittäviä mittakaavaetuja, koska siinä siirretään kansalliselta tasolta Europolille tehtäviä ja palveluja, jotka voidaan toteuttaa tehokkaammin EU:n tasolla. Sen vuoksi ehdotuksessa esitetään tehokkaita ratkaisuja haasteisiin, joihin vastaaminen 27:llä kansallisen tason ratkaisulla maksaisi enemmän tai joihin ei pystyttäisi lainkaan vastaamaan kansallisella tasolla niiden kansainvälisen luonteen vuoksi.

1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset

Prüm-päätösten arviointi osoitti, että

• Prüm-puitteet ovat tarkoituksenmukaiset, kun otetaan huomioon nykyiset ja tulevat tarpeet ja haasteet turvallisuuden ja erityisesti rikostutkinnan saralla. Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välinen yhteistyö ja tietojenvaihto sekä mahdollisuus hakea DNA-, sormenjälki- ja ajoneuvorekisteritietoja muiden jäsenvaltioiden tietokannoista ja vertailla niitä rikosten torjumiseksi ja tutkimiseksi katsotaan olennaisen tärkeiksi EU:n sisäisen turvallisuuden ja EU-kansalaisten turvallisuuden suojaamiseksi.

• Prüm-päätöksillä luotu kehys vastaa rikostutkijoiden, rikoksen uhrien, kriminalistiikan asiantuntijoiden, tietokantojen ylläpitäjien ja oikeusalan ammattilaisten tarpeita puitteiden kautta saatavilla olevien tietoluokkien osalta.

• Prüm-puitteiden mahdollistaman automaattisen tietojenvaihdon ansiosta kyselyjä ei tarvitse esittää kahdenvälisesti kullekin jäsenvaltiolle, mikä on parantanut lainvalvontatietojen vaihdon tehokkuutta nopeuttamalla tietojenvaihtoa ja vähentämällä hallinnollista rasitetta jossakin määrin. On todettu, että nämä hyödyt ovat suuremmat kuin Prüm-puitteiden täytäntöönpanemiseksi tarvittavat investoinnit. Lisäksi automatisoitu Prüm-järjestelmä säästää merkittävästi työaikaa. Osumien todentaminen, raportointi sekä toisessa vaiheessa annettavien tietojen vastaanottaminen ja toimittaminen aiheuttavat kuitenkin edelleen hallinnollista rasitetta.

• Myös EU:n oikeudellinen kehys, operatiiviset tarpeet sekä tekniset ja kriminalistiikan tarjoamat mahdollisuudet ovat kehittyneet ja muuttuneet merkittävästi sen jälkeen, kun Prüm-päätökset hyväksyttiin vuonna 2008. Lainvalvontaviranomaisten välisen tietojenvaihdon helpottamiseksi on kehitetty useita EU:n tason ja kansainvälisiä aloitteita ja järjestelmiä. Prüm-päätökset ja muu aiheeseen liittyvä EU:n tason ja kansainvälinen lainsäädäntö, muun muassa yhteentoimivuuskehys, ovat pääasiassa toisiaan täydentäviä. Myös jotkin muut EU:n keskustietojärjestelmät, joita käytetään muihin tarkoituksiin, täydentävät Prüm-puitteita. Europolin ja yhteentoimivuuskehyksen osalta on olemassa synergiamahdollisuuksia.

• Prüm-päätösten täytäntöönpano on kuitenkin ollut hidasta. Vaikka täytäntöönpanon määräajasta (26. elokuuta 2011) on kulunut lähes kymmenen vuotta, kaikki jäsenvaltiot eivät ole vieläkään saattaneet päätökseen arviointimenettelyä eikä läheskään kaikkia kahdenvälisiä yhteyksiä ole luotu teknisen monimutkaisuuden ja niiden edellyttämien merkittävien taloudellisten ja henkilöstöresurssien puuttumisen vuoksi. Tästä syystä joidenkin jäsenvaltioiden tiedoista ei ole mahdollista tehdä kyselyjä, sillä tarvittavaa kahdenvälistä yhteyttä ei ole muodostettu. Tämä vaikeuttaa rikollisten tunnistamista ja rikosten rajatylittävien yhteyksien havaitsemista, mikä puolestaan haittaa tietojenvaihtoa ja Prüm-järjestelmän toimintaa.

• Yhdeksi Prüm-järjestelmän toimintaa haittaavaksi tekijäksi on mainittu myös se, että Prüm-puitteiden kautta löytyneiden osumien jatkotoimiin sovelletaan kansallista lainsäädäntöä eli ne eivät kuulu Prüm-päätösten soveltamisalaan. Kansallisten sääntöjen ja menettelyjen erojen vuoksi osumien jatkotoimina toimitettavien tietojen vaihto on niin hajanaista, että osumaa vastaavien tietojen saaminen voi toisinaan viedä viikkoja tai jopa kuukausia.

1.5.4. Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

EU:n tasolla tarvittavat investoinnit ovat linjassa vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen kanssa. Ne rahoitetaan otsakkeista ”Turvallisuus ja puolustus” sekä ”Muuttoliike ja rajaturvallisuus”.

1.5.5. Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

Prüm II ‑puitteiden kehittämisen rahoittamiseen tarvittavia määrärahoja ei ole suunniteltu Europolille ja eu-LISAlle varattujen monivuotisen rahoituskehyksen määrärahojen yhteydessä, sillä kyseessä on uusi ehdotus eivätkä sitä varten tarvittavat määrät olleet tiedossa ehdotuksen tekohetkellä. Europolin ja eu-LISAn vuosien 2024–2027 määrärahoja ehdotetaan korotettavaksi siten, että Europolin lisämäärärahoja vastaava määrä vähennetään sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF) ja eu-LISAn lisämäärärahoja vastaava määrä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineestä (BMVI).

1.6. Lainsäädäntöaloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

◻ Kesto on rajattu

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV

◻ Rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY

⌧ Kestoa ei ole rajattu

Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2024 ja päättyy vuonna 2026,

minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat) 45

⌧ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–X yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

⌧ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

⌧ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

⌧ 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä

Huomautukset

Toimet	Kehittämisvaihe	Toimintavaihe	Hallinnointitapa	Toimija
(Reitittimen ja EPRIS-järjestelmän) kehittäminen ja ylläpito	X	X	Välillinen hallinnointi	eu-LISA Europol
Europolin tietokantojen mukauttaminen	X	X	Välillinen hallinnointi	Europol
Olemassa olevien kansallisten tietokantojen kehittäminen tai niihin tehtävät parannukset, kansallisten järjestelmien integrointi	X	X	Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa (tai suora hallinnointi)	Komissio + jäsenvaltiot

Kehittämisvaihe alkaa vuodesta 2024 ja päättyy aloitteen kunkin osan valmistumiseen ajanjaksolla 2024–2027.

1. Suora hallinnointi, jonka toteuttaa muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto: Kehittämisvaiheen aikana komissio voi tarvittaessa toteuttaa toimia myös suoraan. Tähän voisi sisältyä erityisesti unionin avustusten muodossa myöntämää rahoitustukea toimille (myös jäsenvaltioiden kansallisille viranomaisille), julkisia hankintasopimuksia ja/tai ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaaminen.

2. Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa: Kehittämisvaiheessa jäsenvaltioiden on mukautettava kansallisia järjestelmiään voidakseen muodostaa yhteyden reitittimeen ja EPRIS-järjestelmään, ja lisäksi niiden on säädettävä tarvittavista toimenpiteistä kasvokuvien ja rikosrekisteritietojen vaihdon toteuttamiseksi.

3. Välillinen hallinnointi: eu-LISA ja Europol vastaavat hankkeen tietoteknisten osa-alueiden eli eu-LISA reitittimen ja Europol EPRIS-järjestelmän kehittämisestä. Tämä sisältää myös kaikki niiden nykyiseen arkkitehtuuriin tehtävät tarvittavat muutokset ehdotuksessa kuvattujen valmiuksien mahdollistamiseksi.

Toimintavaiheen aikana eu-LISA suorittaa kaikki reitittimen ylläpitoon liittyvät ja Europol kaikki EPRIS-järjestelmän ylläpitoon liittyvät tekniset tehtävät.

Europol vastaa järjestelmiensä kehittämisestä ja ylläpidosta sen varmistamiseksi, että niiden tiedot ovat saatavilla Prüm-puitteiden yhteydessä.

2. HALLINNOINTI

2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

eu-LISA varmistaa reitittimen osalta ja Europol EPRIS-järjestelmän osalta, että käytössä ovat menettelyt, joiden avulla voidaan seurata reitittimen ja EPRIS-järjestelmän kehitystä suhteessa suunnittelua ja kustannuksia koskeviin tavoitteisiin sekä reitittimen ja EPRIS-järjestelmän toimintaa suhteessa teknisiä tuotoksia, kustannustehokkuutta, turvallisuutta ja palvelun laatua koskeviin tavoitteisiin.

Viimeistään vuoden kuluttua ehdotetun asetuksen antamisesta ja sen jälkeen joka vuosi reitittimen koko kehittämisvaiheen ajan eu-LISA toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen reitittimen kehittämisen etenemisestä. Kertomuksessa esitetään yksityiskohtaiset tiedot aiheutuneista kustannuksista ja tiedot mahdollisista riskeistä, jotka voivat vaikuttaa unionin yleisestä talousarviosta katettaviin kokonaiskustannuksiin.

Viimeistään vuoden kuluttua ehdotetun asetuksen antamisesta ja sen jälkeen joka vuosi EPRIS-järjestelmän koko kehittämisvaiheen ajan Europol toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanon valmistelun ja EPRIS-järjestelmän kehittämisen etenemisestä, mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot aiheutuneista kustannuksista ja tiedot mahdollisista riskeistä, jotka voivat vaikuttaa unionin yleisestä talousarviosta katettaviin kokonaiskustannuksiin.

eu-LISAlla on teknistä ylläpitoa varten pääsy tarvittaviin tietoihin reitittimessä toteutetuista tietojenkäsittelytoimenpiteistä ja Europolilla tarvittaviin tietoihin EPRIS-järjestelmässä toteutetuista tietojenkäsittelytoimenpiteistä.

eu-LISA antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen reitittimen teknisestä toiminnasta, mukaan lukien sen turvallisuus, kahden vuoden kuluttua reitittimen käyttöönotosta ja sen jälkeen kahden vuoden välein.

Europol antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen reitittimen teknisestä toiminnasta, mukaan lukien sen turvallisuus, kahden vuoden kuluttua EPRIS-järjestelmän käyttöönotosta ja sen jälkeen kahden vuoden välein.

Komissio laatii Prüm II ‑puitteista yleisarvioinnin kolmen vuoden kuluttua kaikkien ehdotetussa asetuksessa säädettyjen komponenttien toiminnan alkamisesta ja sen jälkeen neljän vuoden välein. Tässä yleisarvioinnissa muun muassa

a) arvioidaan tämän asetuksen soveltamista;

b) tarkastellaan tuloksia suhteessa tämän asetuksen tavoitteisiin ja sen vaikutusta perusoikeuksiin;

c) arvioidaan Prüm II ‑puitteiden toiminnan vaikutuksia, tuloksellisuutta ja tehokkuutta sekä puitteiden toimintamenetelmiä suhteessa niiden tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin;

d) arvioidaan Prüm II ‑puitteiden turvallisuutta.

Komissio toimittaa arviointikertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja Euroopan perusoikeusvirastolle.

Jäsenvaltiot ja Europol toimittavat eu-LISAlle ja komissiolle edellä tarkoitettujen kertomusten laatimiseen tarvittavat tiedot. Tiedot eivät saa vaarantaa toimintamenetelmiä eikä niihin saa sisältyä tietoja, jotka paljastavat nimettyjen viranomaisten lähteitä, henkilöstön jäseniä tai tutkimuksia.

Jäsenvaltioiden on toimitettava Europolille ja komissiolle edellä tarkoitettujen kertomusten laatimiseksi tarvittavat tiedot. Tiedot eivät saa vaarantaa toimintamenetelmiä eikä niihin saa sisältyä tietoja, jotka paljastavat nimettyjen viranomaisten lähteitä, henkilöstön jäseniä tai tutkimuksia.

eu-LISA ja Europol toimittavat komissiolle tämän tehtävänä olevien arviointien laatimiseen tarvittavat tiedot.

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1. Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Kyseeseen tulevat seuraavassa kuvatut riskit:

– operatiivisia resursseja rasittavat lisääntyvät tietovirrat ja jatkuvasti kehittyvä rikollinen toiminta;

– eu-LISAn ja Europolin tehtävien ja niille esitettyjen pyyntöjen lisääntyminen;

– riittämättömät taloudelliset ja henkilöresurssit suhteessa operatiivisiin tarpeisiin;

– tieto- ja viestintäteknisten resurssien puute, mikä viivästyttää keskeisten järjestelmien kehittämistä ja päivittämistä;

– Europolin suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn liittyvät riskit sekä tarve arvioida ja mukauttaa säännöllisesti menettelyllisiä ja teknisiä takeita, jotta voidaan varmistaa henkilötietojen ja perusoikeuksien suojaaminen;

– eu-LISAn valmistelujen, jotka koskevat reititintä, sekä jäsenvaltioiden ja Europolin valmistelujen, jotka koskevat teknisen käyttöliittymän perustamista tietojen siirtämiseksi reitittimen kautta, väliset riippuvuudet.

Näitä riskejä voidaan lieventää soveltamalla hankehallinnan tekniikoita, kuten varautumalla ylimääräisiin menoihin kehityshankkeissa ja rekrytoimalla riittävästi henkilöstöä, jotta voidaan selvitä ruuhkahuipuista. Arvio työmäärästä tehdään yleensä olettamalla työtaakan jakautuvan ajan mittaan tasaisesti, kun todellisuudessa hankkeiden työtaakka jakautuu epätasaisesti, mikä edellyttää resurssien kohdentamisen lisäämistä.

Ulkopuolisen toimeksisaajan käyttämiseen tässä kehitystyössä liittyy useita riskejä, joita ovat erityisesti seuraavat:

1. riski siitä, että toimeksisaaja ei pysty osoittamaan hankkeeseen riittävästi resursseja tai että se suunnittelee ja kehittää järjestelmän, joka ei vastaa uusinta tekniikan tasoa;

2. riski siitä, että toimeksisaaja ei täysin noudata tietotekniikkahankkeiden hoitamiseen tarkoitettuja hallinnollisia tekniikoita ja menetelmiä vähentääkseen kustannuksia;

3. riski siitä, että toimeksisaaja kohtaa hankkeen ulkopuolisista tekijöistä johtuvia taloudellisia vaikeuksia.

Näitä riskejä lievennetään myöntämällä sopimukset tiukkojen laatukriteerien perusteella, tarkistamalla toimeksisaajien suositukset ja pitämällä yllä tiivistä suhdetta niihin. Lopuksi viimeisenä keinona sopimukseen voidaan lisätä tiukat seuraamus- ja irtisanomislausekkeet, joita sovelletaan tarvittaessa.

Europol panee täytäntöön erityisen sisäisen valvonnan kehyksen, joka perustuu Euroopan komission sisäisen valvonnan kehykseen ja Committee of Sponsoring Organizations ‑komitean alkuperäiseen yhdennettyyn sisäisen valvonnan kehykseen. Yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa on annettava tietoja sisäisen valvonnan järjestelmistä, kun taas konsolidoidussa vuosikertomuksessa on oltava tietoja sisäisen valvonnan järjestelmien tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta, myös riskinarvioinnin osalta. Vuotta 2019 koskevassa konsolidoidussa vuosikertomuksessa todetaan, että vuoden 2019 aikana seurattujen sisäisen valvonnan osatekijöiden ja periaatteiden analyysin sekä määrällisten että laadullisten tekijöiden perusteella arvioidaan, että Europolilla on sisäisen valvonnan järjestelmä ja että se toimii yhtenäisesti koko virastossa.

eu-LISAn toteuttamaa talousarviota varten tarvitaan erityinen sisäisen valvonnan kehys, joka perustuu Euroopan komission sisäisen valvonnan kehykseen. Yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa on annettava tietoja sisäisen valvonnan järjestelmistä, kun taas konsolidoidussa vuotuisessa toimintakertomuksessa on oltava tietoja sisäisen valvonnan järjestelmien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta, riskinarviointi mukaan luettuna. Vuoden 2019 konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen mukaan viraston hallinnolla on riittävä varmuus siitä, että käytössä ovat asianmukaiset sisäiset tarkastukset ja että ne toimivat suunnitellusti. Kyseisen vuoden aikana tunnistettiin merkittävimmät riskit ja hallittiin niitä asianmukaisesti. Myös suoritettujen sisäisten ja ulkoisten tarkastusten tulokset vahvistavat varmuuden riittävyyden.

Europolin sisäisen tarkastuksen yksikkö tarjoaa sekä Europolin että eu-LISAn osalta myös toisen sisäisen valvonnan tason, joka perustuu vuotuiseen tarkastussuunnitelmaan, jossa otetaan erityisesti huomioon Europolin riskinarviointi. Sisäisen tarkastuksen yksikkö auttaa Europolia saavuttamaan tavoitteensa tarjoamalla järjestelmällisen ja kurinalaisen lähestymistavan riskinhallinta-, valvonta- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja antamalla suosituksia niiden parantamiseksi.

Lisäksi Euroopan tietosuojavaltuutettu (EDPS) sekä molempien virastojen tietosuojavastaavat (riippumaton tehtävä, joka kuuluu suoraan hallintoneuvoston sihteeristölle) valvovat henkilötietojen käsittelyä kyseisissä virastoissa.

Tämän lisäksi muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto toteuttaa Europolin ja eu-LISAn kumppanipääosastona vuotuisen riskienhallintatarkastelun, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida virastojen toimintaan mahdollisesti liittyviä suuria riskejä. Kriittisinä pidetyistä riskeistä raportoidaan vuosittain muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston hallintasuunnitelmassa, ja mukana on toimintasuunnitelma, jossa esitetään lieventämistoimia.

2.2.2. Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Komissio raportoi valvontakustannusten suhteesta hallinnoitujen varojen arvoon. Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston vuoden 2020 toimintakertomuksessa tämän suhteen raportoitiin olevan välilliseen hallinnointiin osallistuvien yhteisöjen ja erillisvirastojen (joihin Europol ja eu-LISA kuuluvat) osalta 0,21 prosenttia.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin vahvisti sekä Europolin että eu-LISAn vuoden 2019 tilinpäätöksen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden, mikä merkitsee alle 2 prosentin virhetasoa. Ei ole viitteitä siitä, että virhetaso heikkenisi tulevina vuosina.

Lisäksi Europoliin ja eu-LISAan sovellettavien varainhoitosääntöjen 80 artiklassa säädetään, että molemmat virastot voivat päättää käyttää sisäisen tarkastuksen yksikköä, joka on yhteinen muiden samalla politiikan alalla toimivien unionin elinten kanssa, jos yksittäisen unionin elimen sisäisen tarkastuksen yksikkö ei ole kustannustehokas.

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Petosten torjumiseksi suunnitellut toimenpiteet esitetään asetuksen (EU) N:o 1077/2011 35 artiklassa.

Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjuntaan liittyviä toimenpiteitä kuvataan muun muassa Europol-asetuksen 66 artiklassa ja Europoliin sovellettavien varainhoitosääntöjen X osastossa.

Europolin on erityisesti osallistuttava Euroopan petostentorjuntaviraston petostentorjuntatoimiin ja ilmoitettava komissiolle viipymättä oletetuista petoksista ja muista taloudellisista väärinkäytöksistä sisäisen petostentorjuntastrategiansa mukaisesti.

Hallintoneuvosto hyväksyi vuonna 2020 päivityksen Europolin petostentorjuntastrategiaan.

Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjuntaan liittyviä toimenpiteitä kuvataan muun muassa eu-LISAsta annetun asetuksen 50 artiklassa ja eu-LISAan sovellettavien varainhoitosääntöjen X osastossa.

eu-LISAn on erityisesti osallistuttava Euroopan petostentorjuntaviraston petostentorjuntatoimiin ja ilmoitettava komissiolle viipymättä oletetuista petoksista ja muista taloudellisista väärinkäytöksistä sisäisen petostentorjuntastrategiansa mukaisesti.

Lisäksi muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto on kumppanipääosastona kehittänyt ja pannut täytäntöön oman petostentorjuntastrategiansa OLAFin toimittamien menetelmien pohjalta. Hajautetut virastot, kuten Europol ja eu-LISA, kuuluvat strategian soveltamisalaan. Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston vuoden 2020 toimintakertomuksessa todettiin, että petosten ehkäisy- ja havaitsemisprosessit toimivat tyydyttävästi ja auttoivat siten saamaan varmuuden sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttamisesta.

3. LAINSÄÄDÄNTÖALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Numero	JM/EI-JM 46	EFTA-mailta 47	Ehdokasmailta 48	Kolmansilta mailta	Varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Numero	JM/EI-JM	EFTA-mailta	Ehdokasmailta	Kolmansilta mailta	Varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
5	12.02.01 – EU:n sisäisen turvallisuuden rahasto	JM	EI	EI	EI	EI
5	12.01.01 – Sisäisen turvallisuuden rahaston tukimenot	EI-JM	EI	EI	EI	EI
5	12.10.01 – Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol)	EI-JM	EI	EI	EI	EI
4	11.10.02 – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto (eu-LISA)	EI-JM	EI	EI	EI	EI

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Turvallisuus ja puolustus

Europol			Vuosi 2023	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ
Osasto 1: Henkilöstömenot	Sitoumukset	(1)		0,551	1,102	0,847	0,847	3,347
	Maksut	(2)		0,551	1,102	0,847	0,847	3,347
Osasto 2: Infrastruktuuri- ja hallintomenot	Sitoumukset	(1a)		1,49	1,052	0,516	0,516	3,574
	Maksut	(2a)		1,49	1,052	0,516	0,516	3,574
Osasto 3: Toimintamenot	Sitoumukset	(3a)
	Maksut	(3b)
Europol, määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1+1a+3a		2,041	2,154	1,363	1,363	6,921
	Maksut	=2+2a +3b		2,041	2,154	1,363	1,363	6,921

Huomautus: Tämän ehdotuksen yhteydessä Europolille pyydetyt lisämäärärahat katetaan otsakkeeseen 5 kuuluvasta sisäisen turvallisuuden rahastosta.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Muuttoliike ja rajaturvallisuus

eu-LISA			Vuosi 2023	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ
Osasto 1: Henkilöstömenot	Sitoumukset	(1)		0,456	0,988	1,52	1,45	4,414
	Maksut	(2)		0,456	0,988	1,52	1,45	4,414
Osasto 2: Infrastruktuuri- ja hallintomenot	Sitoumukset	(1a)		4,15	3,55	1,4	0	9,1
	Maksut	(2a)		4,15	3,55	1,4	0	9,1
Osasto 3: Toimintamenot	Sitoumukset	(3a)		0	0	1	1,2	2,2
	Maksut	(3b)		0	0	1	1,2	2,2
eu-LISA, määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1+1a+3a		4,606	4,538	3,92	2,65	15,714
	Maksut	=2+2a +3b		4,606	4,538	3,92	2,65	15,714

Huomautus: Tämän ehdotuksen yhteydessä eu-LISAlle pyydetyt lisämäärärahat katetaan otsakkeeseen 4 kuuluvasta rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineestä (BMVI).

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Resilienssi, turvallisuus ja puolustus

Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto			Vuosi 2023	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ
Sisäisen turvallisuuden rahasto	Sitoumukset	(1)		13,64	40	40		93,64
	Maksut	(2)		4,68	6,55	9,39		34,65
Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto, määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset			13,64	40	40		93,64
	Maksut			4,68	6,55	9,39		34,65

Huomautus: Tämän ehdotuksen yhteydessä pyydetyt määrärahat katetaan sisäisen turvallisuuden rahastoa koskevaan asetukseen liittyvästä rahoitusselvityksestä. Tämän lainsäädäntöehdotuksen yhteydessä ei pyydetä lisää taloudellisia tai henkilöresursseja.

Jäsenvaltiot vastaavat seuraavista kulueristä:

·jäsenvaltioiden oman infrastruktuurin ajantasaistaminen, jotta se tukee verkkopalvelujen vaihtoa, sekä yhteyden toteuttaminen keskusreitittimeen, mikä edellyttää uuden arkkitehtuurin analysointia ja määrittämistä;

·jäsenvaltioiden oman infrastruktuurin ajantasaistaminen, jotta se tukee verkkopalvelujen vaihtoa, sekä yhteyden toteuttaminen keskusreitittimeen;

·verkkopalvelujen vaihtoon tarkoitetun järjestelmän konfigurointi ja yhteyden toteuttaminen keskusreitittimeen;

·uuden kansallisen arkkitehtuurin ja eritelmien suunnittelu, jotta varmistetaan pääsy kansallisiin tietoihin kehitettyjen ratkaisujen (reititin ja EPRIS) avulla;

·uuden tietokannan perustaminen tai olemassa olevan tietokannan asettaminen saataville rikosrekisteritietojen vaihtoa varten;

·uuden kasvokuvatietokannan perustaminen tai tällaisen olemassa olevan tietokannan asettaminen saataville kasvokuvien vaihtoa varten;

·kansallisen ratkaisun integrointi;

·yleiset hankkeiden hallinnointiin liittyvät kustannukset.

Seuraavassa taulukossa esitetään kustannukset luokittain:

Tavoitteet ja tuotokset Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto ⇩		Vuosi 2023		Vuosi 2024		Vuosi 2025		Vuosi 2026		Vuosi 2027		YHTEENSÄ

	Tyyppi	Lkm	Kustannus	Lkm	Kustannus	Lkm	Kustannus	Lkm	Kustannus	Lkm	Kustannus	Lukumäärä yhteensä	Kustannukset yhteensä

Reititin	Olemassa olevien tietokantojen yhteys reitittimeen			26	2,314	26	6,787	26	6,787			26	15,89
Kasvokuvat	Uuden tietokannan luominen			13*	2,84	13	8,329	13	8,329			13	19,5
	Tietokannan yhteys reitittimeen			26	2,72	26	7,996	26	7,996			26	18,72
Rikosrekisteritiedot	Rikosrekisteritietokannan luominen ja sen yhdistäminen EPRIS-järjestelmään			26	5,763	26	16,959	26	16,959			26	39,7
Yhteensä					13,64		40		40				93,64

*Niiden jäsenvaltioiden arvioitu lukumäärä, joilla ei ennestään ole kasvokuvatietokantaa.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Hallintomenot

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi 2023	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ
Pääosasto: muuttoliike- ja sisäasiat
• Henkilöresurssit			0,608	0,684	0,608	0,608	2,508
• Muut hallintomenot			0,225	0,225	0,186	0,186	0,822
Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto YHTEENSÄ	Määrärahat

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

0,833

0,794

3,330

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi 2023	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset		20,287	46,692	45,283	4,013	116,275
	Maksut		11,329	13,247	14,647	18,059	57,282

3.2.2. Arvioidut vaikutukset Europolin määrärahoihin

◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

⌧ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset			Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi		YHTEENSÄ
			2023		2024		2025		2026		2027
	Tyyppi	Keskimäär. kustannukset 49	Lkm	Kustannus	Lkm	Kustannus	Lkm	Kustannus	Lkm	Kustannus	Lkm	Kustannus	Lkm	Kustannus

Europolin kustannukset (ei henkilöresursseihin liittyvät)
– Tuotos	Infrastruktuuri ja ylläpito					0,764		0,326		0,226		0,226		1,542
– Tuotos	Toimeksisaajat					0,726		0,726		0,290		0,290		2,032

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ						1,490		1,052		0,516		0,516		3,574

3.2.3. Arvioidut vaikutukset eu-LISAn määrärahoihin

◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

⌧ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset			Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi		YHTEENSÄ
			2023		2024		2025		2026		2027
	Tyyppi	Keskimäär. kustannukset 50	Lkm	Kustannus	Lkm	Kustannus	Lkm	Kustannus	Lkm	Kustannus	Lkm	Kustannus	Lkm	Kustannus

eu-LISAn kustannukset (ei henkilöresursseihin liittyvät)
– Tuotos	Infrastruktuuri 51					1,85		2,15		0,7		0		4,7
– Tuotos	Toimeksisaajat 52					1,4		0,7		0,7		0		2,8
– Tuotos	Mikrotason vastaavuuksien tunnistusjärjestelmä					0,9		0,7		0		0
– Tuotos	Ylläpito					0		0		1		1,2		2,2
KUSTANNUKSET YHTEENSÄ						4,15		3,55		2,4		1,2		11,3

3.2.4. Arvioidut vaikutukset Europolin henkilöresursseihin

3.2.4.1. Yhteenveto

◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

⌧ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi 2023

Vuosi 2024

Vuosi 2025

Vuosi 2026

Vuosi 2027

YHTEENSÄ

Ainoastaan lisäkustannukset YHTEENSÄ	0	0,551	1,101	0,847	0,847	3,347
YHTEENSÄ – sis. perusskenaario ja lisäkustannukset

Henkilöstötarpeet (kokoaikaiseksi muutettuna)

	Vuosi 2023	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027
Väliaikaiset toimihenkilöt – perusskenaario	0	9,5	9,5	21,5	19,5
Väliaikaiset toimihenkilöt – lisäys perusskenaarioon verrattuna (kumulatiivinen)	0	6,5	6,5	5	5
Väliaikaiset toimihenkilöt – YHTEENSÄ		16	16	26,5	24,5
Sopimussuhteiset toimihenkilöt
Kansalliset asiantuntijat
YHTEENSÄ	0	16,5	16,5	26,5	24,5

Tämän ehdotuksen tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavat henkilöresurssit on arvioitu yhteistyössä Europolin kanssa. Arvioissa otetaan huomioon työmäärän odotettavissa oleva kasvu, kun sidosryhmät käyttävät ajan kuluessa enemmän Europolin palveluja, sekä aika, jonka Europol tarvitsee resurssien hyödyntämiseen, jotta vältetään tilanne, jossa virasto ei pysty täysin käyttämään EU:lta saamaansa rahoitusosuutta ja sitomaan määrärahoja ajoissa.

Ehdotuksen tavoitteiden toteuttamiseksi vaadittavien henkilöresurssien tarve katetaan osittain Europolin nykyisellä henkilöstöllä (perustaso) ja osittain lisäresursseilla (lisähenkilöstö perusskenaarion lisäksi).

Rahoitusselvityksessä ei ennakoida sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrän lisäämistä.

Europolin Prüm II ‑puitteiden täytäntöönpanemiseksi tarvitsemat resurssit voidaan jakaa kolmeen luokkaan:

1) Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät kustannukset, joita syntyy yhteyden muodostamisesta eu-LISAn biometriseen reitittimeen, sekä Europolin tietojärjestelmien tarvittavat kehittämistoimet kolmansilta osapuolilta peräisin olevien tietojen asettamiseksi saataville jäsenvaltioiden hakuja varten ja Prüm-puitteissa tehtyjen hakujen kohdistamiseksi kolmansilta osapuolilta peräisin oleviin tietoihin Europolin yhtenäisessä hakuliittymässä (USE-UI).

2) Henkilöstöön liittyvät kustannukset Europolin operaatio-osaston henkilöstön osalta, jonka tehtävänä on suorittaa kolmansilta osapuolilta peräisin olevia tietoja koskevat haut, sekä biometriikan asiantuntijoiden osalta, jotka vastaavat osumien todentamisesta.

3) Keskusreitittimen isännöinti rikosrekisteritietoja varten. Tämä sisältää kertaluonteisia laitteistokustannuksia (mukaan lukien erilaiset tuotanto- ja testausympäristöt jäsenvaltioita varten), tieto- ja viestintäteknisen henkilöstön vastaamaan ADEP.EPRIS-ohjelmiston kehittämisestä ja muutoksen hallinnasta, testauksen jäsenvaltioiden kanssa sekä jokapäiväisen, ympärivuorokautisen käyttötuen jäsenvaltioiden tukemiseksi ongelmatilanteissa. Täyden tuen tarjoamiseksi jäsenvaltioille Europolilla on oltava erilaisia profiileja omaavaa tieto- ja viestintäteknistä henkilöstöä, esimerkiksi yleisestä koordinoinnista vastaavaa henkilöstöä, vaatimustenhallinnan asiantuntijoita, kehittäjiä, testaajia ja järjestelmänvalvojia. Tieto- ja viestintäteknisen henkilöstön tarpeen odotetaan olevan hieman suurempi vielä ensimmäisenä vuonna käyttöönottovuoden jälkeen.

Turvallisuusrajoitusten ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden sovitun enimmäismäärän vuoksi Europolin henkilöstön on hoidettava suurin osa Prüm-puitteisiin liittyvistä tehtävistä. Tietyt vähemmän arkaluonteiset toiminnot (testaus ja jotkin kehittämistehtävät) on tarkoitus ulkoistaa toimeksisaajille.

Väliaikaiset toimihenkilöt kokoaikaiseksi muutettuna (perusskenaario + lisähenkilöstö)	2023	2024	2025	2026	2027
Hankkeiden hallinnointi		1,0	1,0	0,5	0,5
Asiantuntijat (yhteensä)		14,5	14,5	18,0	16,0
·Biometriikka		1,0	1,0	4,0	4,0
·Operatiivinen henkilöstö		0,5	0,5	4,0	4,0
·Tieto- ja viestintätekniikka		13,0	13,0	10,0	8,0
Käyttötuki ja seuranta		0,0	0,0	7,0	7,0
Yleinen koordinointi		1,0	1,0	1,0	1,0

Yhteensä		16,5	16,5	26,5	24,5

3.2.5. Arvioidut vaikutukset eu-LISAn henkilöresursseihin

3.2.5.1. Yhteenveto

◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

⌧ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi 2023

Vuosi 2024

Vuosi 2025

Vuosi 2026

Vuosi 2027

YHTEENSÄ

Väliaikaiset toimihenkilöt – perusskenaario
Väliaikaiset toimihenkilöt – lisäys perusskenaarioon verrattuna (kumulatiivinen)	0,456	0,988	1,52	1,368	4,332
Väliaikaiset toimihenkilöt – YHTEENSÄ
Sopimussuhteiset toimihenkilöt – perusskenaario
Sopimussuhteiset toimihenkilöt – lisäys				0,082	0,082
Kansalliset asiantuntijat – perusskenaario (talousarvioesitys 2021) 53

Ainoastaan lisäkustannukset YHTEENSÄ		0,456	0,988	1,52	1,45	4,414
YHTEENSÄ – sis. perusskenaario ja lisäkustannukset

Henkilöstötarpeet (kokoaikaiseksi muutettuna)

	Vuosi 2023	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027
Väliaikaiset toimihenkilöt – perusskenaario
Väliaikaiset toimihenkilöt – lisäys perusskenaarioon verrattuna (kumulatiivinen)		6	7	10	9
Väliaikaiset toimihenkilöt – YHTEENSÄ
Sopimussuhteiset toimihenkilöt – perusskenaario
Sopimussuhteiset toimihenkilöt – lisäys					2
Kansalliset asiantuntijat
YHTEENSÄ		6	7	10	11

Uuteen toimeksiantoon liittyvien tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavat henkilöresurssit on arvioitu yhteistyössä eu-LISAn kanssa. Arvioissa otetaan huomioon työmäärän odotettavissa oleva kasvu, kun sidosryhmät käyttävät ajan kuluessa enemmän eu-LISAn palveluja, sekä aika, jonka eu-LISA tarvitsee resurssien hyödyntämiseen, jotta vältetään tilanne, jossa virasto ei pysty täysin käyttämään EU:lta saamaansa rahoitusosuutta ja sitomaan määrärahoja ajoissa.

Nämä arviot perustuvat seuraaviin henkilöstömääriin:

	Vaihe
	Analyysi ja suunnittelu			Toteutus ja kehittäminen				Käyttö
Sopimustyyppi	Väliaikainen	Sopimussuhteinen	Yhteensä	Väliaikainen	Sopimussuhteinen		Yhteensä	Väliaikainen	Sopimussuhteinen	Yhteensä
Profiili	Lukumäärä	Lukumäärä		Lukumäärä	Lukumäärä			Lukumäärä	Lukumäärä
IT-arkkitehti	1		1	1			1	1		1
Testauksen hallinta	1		1	1			1	0,5		0,5
Julkaisun- ja muutoksenhallinta			0	1			1	1		1
Verkkovastaava	1		1	1			1	1		1
Turvatoimien hallinta	2		2	2			2	2		2
Ensimmäisen tason tukihenkilö (24x7)			0				0		1	1
Toisen tason tukihenkilö (24x7)			0				0		1	1
Ohjelman ja hankkeen hallinnointi	1		1	1			1	0,5		0,5
Tuoteomistaja			0	1			1	1		1
Biometriikan asiantuntija	1		1	1			1	1		1
Järjestelmävastaava / infrastruktuuri	1		1	1			1	1		1
Yhteensä (sopimussuht.+väliaik.)	8		8	10			10	9	2	11
Profiili		Vuosi –1 (Valmistelu ja suunnittelu)	Vuosi 1	Vuosi 2	Vuosi 3	Vuosi 4	Vuosi 5
IT-arkkitehti (väliaik.)		1	1	1	1	1	1
Testauksen hallinta (väliaik.)			1	1	0,5	0,5	0,5
Julkaisun- ja muutoksenhallinta (väliaik.)				1	1	1	1
Verkkovastaava (väliaik.)		1	1	1	1	1	1
Turvatoimien hallinta (väliaik.)		1	1	2	2	2	2
Ensimmäisen tason tukihenkilö (24x7) (sopimussuht.)					1	1	1
Toisen tason tukihenkilö (24x7) (sopimussuht.)					1	1	1
Ohjelman ja hankkeen hallinnointi (väliaik.)		1	1	1	0,5	0,5	0,5
Tuoteomistaja (väliaik.)				1	1	1	1
Biometriikan asiantuntija (väliaik.)		1	1	1	1	1	1
Järjestelmävastaava / infrastruktuuri (väliaik.)		1	1	1	1	1	1
YHTEENSÄ		6	7	10	11	11	11

3.2.5.2. Henkilöresurssien arvioitu tarve kumppanipääosastossa

◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

⌧ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi2023	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027
·Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)			5	5	4	4
XX 01 01 02 (EU:n ulkopuoliset edustustot)
XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta)

•Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 54
XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 04 yy 55	– päätoimipaikassa 56
	– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
XX 01 05 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö –epäsuora tutkimustoiminta)
10 01 05 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö – suora tutkimustoiminta)
Muu budjettikohta (mikä?)
YHTEENSÄ			5	5	4	4

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan osittain (kolme kokoaikavastaavaa) toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Pääosasto tarvitsee myös lisää henkilöstöä (kaksi kokoaikavastaavaa).

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Viisi virkamiestä seurantaa varten. Henkilöstö hoitaa ohjelman toteuttamiseen liittyvät komission tehtävät: säädösehdotuksen noudattamisen valvominen, noudattamiseen liittyviin ongelmiin puuttuminen, kertomusten laatiminen Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäsenvaltioiden edistymisen arviointi ja johdetun oikeuden pitäminen ajan tasalla, mukaan lukien standardien mahdollinen kehittäminen. Lisähenkilöstöä (kaksi kokoaikavastaavaa) tarvitaan, koska ohjelma lisää työtaakkaa. Toinen lisähenkilöstön sopimuksista on kestoltaan rajoitettu ja kattaa vain kehittämisvaiheen. Toinen lisähenkilö palkataan neuvoston sihteeristön tehtäviä varten (muutettaessa neuvoston päätökset asetukseksi komission on otettava hoitaakseen tähän liittyvät neuvoston sihteeristön tehtävät, joista muodostuva työmäärä vastaa yhtä kokoaikavastaavaa).

3.2.6. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

◻ Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

◻ Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

◻ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista. 57

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

[…]

3.2.7. Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat (ks. kohta 1.6)	Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

⌧ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

◻ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

◻ vaikutukset omiin varoihin

◻ vaikutukset muihin tuloihin

◻ tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 58
		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat (ks. kohta 1.6)
Momentti ….

Vastaava (vastaavat) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa.

[…]

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.

[…]

LIITE 5

asiakirjaan
KOMISSION PÄÄTÖS

Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamista koskevista sisäisistä säännöistä (Euroopan komissiota koskeva pääluokka) tiedoksi komission yksiköille

LIITE

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄÄN RAHOITUSSELVITYKSEEN

LIITESÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄÄN RAHOITUSSELVITYKSEEN

Ehdotuksen nimi:

Ehdotus automaattisesta tietojenvaihdosta poliisiyhteistyössä (Prüm II), asetusten (EU) 2018/1726, (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/818 muuttamisesta sekä neuvoston päätösten 2008/615/YOS ja 2008/616/YOS kumoamisesta

1.TARVITTAVIEN HENKILÖRESURSSIEN MÄÄRÄ JA KUSTANNUKSET

2.MUIDEN HALLINTOMENOJEN KUSTANNUKSET

3.HALLINTOKULUT YHTEENSÄ

4.LASKENTAMENETELMÄT KUSTANNUSTEN ARVIOIMISEKSI

4.1.Henkilöresurssit

4.2.Muut hallintomenot

Tämä liite on liitettävä säädösehdotukseen liittyvään rahoitusselvitykseen komission yksiköiden lausuntokierroksen alkaessa.

Tietotaulukoita käytetään säädösehdotukseen liittyvän rahoitusselvityksen taulukoiden lähteinä. Ne on tarkoitettu vain komission sisäiseen käyttöön.

(1)Tarvittavien henkilöresurssien kustannukset

Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

X◻ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen

OTSAKE 7

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Kokoaikavast.

Määrärahat

Kokoaikavast.

Määrärahat

Kokoaikavast.

Määrärahat

Kokoaikavast.

Määrärahat

Kokoaikavast.

Määrärahat

Kokoaikavast.

Määrärahat

Kokoaikavast.

Määrärahat

Kokoaikavast.

Määrärahat

• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)

0,608

0,684

0,608

2,508

AST

20 01 02 03 (EU:n ulkopuoliset edustustot)

AST

• Ulkopuolinen henkilöstö 59

20 02 01 ja 20 02 02 (ulkopuolinen henkilöstö – päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)

END

INT

20 02 03 (ulkopuolinen henkilöstö – EU:n ulkopuoliset edustustot)

END

INT

JPD

Muut henkilöresursseihin liittyvät budjettikohdat (mitkä?)

Välisumma (henkilöresurssit) – OTSAKE 7

0,608

0,684

0,608

2,508

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

(2)Muiden hallintomenojen kustannukset

Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

☑ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7	2024	2025	2026	2027	Yhteensä
Päätoimipaikassa tai EU:n alueella:
20 02 06 01 – Virkamatka- ja edustuskulut	0,035	0,035	0,035	0,035	0,140
20 02 06 02 – Konferenssi- ja kokouskulut	0,125	0,125	0,125	0,125	0,500
20 02 06 03 – Komiteoiden kokoukset (Prüm II ‑komitea 60 )	0,065	0,065	0,026	0,026	0,182
20 02 06 04 – Selvitykset ja kuulemiset
20 04 – Tietotekniikkamenot (toimielintasolla) 61
Muut budjettikohdat, jotka eivät liity henkilöresursseihin (ilmoitetaan tarvittaessa)
EU:n ulkopuolisissa edustustoissa:
20 02 07 01 – Virkamatkat, konferenssit ja edustuskulut
20 02 07 02 – Henkilöstön täydennyskoulutus
20 03 05 – Infrastruktuuri ja logistiikka
Muut budjettikohdat, jotka eivät liity henkilöresursseihin (ilmoitetaan tarvittaessa)
Välisumma (muu) – Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7	0,225	0,225	0,186	0,186	0,822

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät	2024	2025	2026	2027	Yhteensä
Teknisen ja hallinnollisen tuen menot (ulkopuolista henkilöstöä lukuun ottamatta) toimintamäärärahoista (entiset BA-budjettikohdat):
– päätoimipaikassa
– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
Tutkimustoiminnan muut hallintomenot
Toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenot 62
Toimenpideohjelmien toimielintason tietotekniikkamenot 63
Muut budjettikohdat, jotka eivät liity henkilöresursseihin (ilmoitetaan tarvittaessa)
Välisumma (muu) – monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
Muut hallintomenot yhteensä (kaikki otsakkeet)	0,225	0,225	0,186	0,186	0,822

(3)Hallintomenot yhteensä (kaikki otsakkeet)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Yhteenveto	2024	2025	2026		2027		Yhteensä
Otsake 7 – Henkilöresurssit	0,608	0,684	0,608		0,608		2,508
Otsake 7 – Muut hallintomenot	0,225	0,225	0,186		0,186		0,822
Välisumma otsake 7
Otsakkeeseen 7 sisältymättömät – Henkilöresurssit
Otsakkeeseen 7 sisältymättömät – Muut hallintomenot
Välisumma muut otsakkeet
YHTEENSÄ OTSAKE 7 ja OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät	0,833	0,833		0,794		0,794	3,330

Hallintomäärärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla määrärahoilla ja/tai siirroilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

4.Laskentamenetelmät kustannusten arvioimiseksi

4.1. Henkilöresurssit

Tässä osassa esitetään laskentamenetelmä tarpeelliseksi arvioitujen henkilöresurssien laskemiseksi (arvioitu työkuormitus, mukaan lukien erityistehtävät (Sysper 2 ‑tehtäväalueet), henkilöstöryhmät ja vastaavat keskimääräiset kustannukset)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

Huom. Tiedot kunkin henkilöstöryhmän keskimääräisistä kustannuksista ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivustolla osoitteessa

https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/pre/legalbasis/Pages/pre-040-020_preparation.aspx

Virkamiehet ja väliaikainen henkilöstö:

Budjettipääosaston 30. marraskuuta 2020 päivätyn, vastaanottajalle RUF/2020/23 osoitetun kirjeen (ks. 30. marraskuuta 2020 päivätyn asiakirjan Ares(2020)7207955 liite 1) mukaisesti yksi tehtäväryhmään AD kuuluva henkilö vastaa 152 000 euron vuotuisia kustannuksia. Rekrytointivuoden ja sopimusten päättymisvuoden määrärahojen määrä on puolet kyseisen vuoden vuotuisista määrärahoista.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

• Ulkopuolinen henkilöstö

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät

• Vain tutkimusmenoista rahoitettavat toimet

• Ulkopuolinen henkilöstö

4.2.Muut hallintomenot

Yksityiskohtaiset tiedot laskentamenetelmästä jokaisen budjettikohdan osalta

ja etenkin taustaoletukset (kokousten määrä vuodessa, keskimääräiset kustannukset jne.)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

Virkamatkoja kertyy vuosittain arviolta keskimäärin 35, mukaan lukien lakisääteisten kokousten (neuvoa-antava ryhmä, sekä eu-LISAn että Europolin työryhmät ja EPRIS- ja Eucaris-järjestelmiin liittyvät kokoukset) edellyttämät virkamatkat, henkilöstön osallistuessa Prüm-puitteisiin liittyviin kokouksiin ja konferensseihin. Virkamatkojen yksikkökustannusten laskelmissa oletuksena on, että virkamatkalle osallistuu yksi virkamies, matka kestää keskimäärin kaksi päivää ja matkan päiväkohtainen kustannus on 500 euroa.

Asiantuntijakokouksen/‑konferenssin yksikkökustannuksiksi on määritetty 25 000 euroa 50 osallistujalle. Kokousten arvioitu vuotuinen lukumäärä on viisi.

Komitean kokousten yksikkökustannuksiksi on määritetty 13 000 euroa 26 osallistujalle olettaen, että kokouksiin osallistuu kustakin jäsenvaltiosta yksi osallistuja, jolle maksetaan korvaus yhden päivän virkamatkasta kokoukseen osallistumiseksi. Kokousten arvioitu vuotuinen lukumäärä vuosina 2024 ja 2025 on kymmenen (joista viisi järjestetään fyysisessä muodossa ja viisi videokokouksena) ja vuodesta 2026 alkaen neljä (joista kaksi järjestetään fyysisessä muodossa ja kaksi videokokouksena).

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät

(1) Ks. komission vuonna 2020 antama tiedonanto EU:n turvallisuusunionistrategiasta, COM(2020) 605 final, 24.7.2020.

(2) Vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva Euroopan unionin uhkakuva-arvio 2021.

(3) Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskeva EU:n strategia vuosiksi 2021–2025, COM(2021) 170 final, 14.4.2021.

(4) Esimerkiksi tapa, jolla tiettyihin luokkiin kuuluvia tietoja vaihdetaan, näiden tietojen vaihtoon käytetty kanava ja sovellettavat määräajat.

(5) [Viite].

(6) Komission tiedonanto Toimivaa ja kestävää Schengen-aluetta edistävä strategia, COM(2021) 277 final, 2.6.2021.

(7) Neuvoston päätös 2008/615/YOS rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi ja neuvoston päätös 2008/616/YOS päätöksen 2008/615/YOS täytäntöönpanosta. Neuvoston päätökset perustuvat vuonna 2005 tehtyyn Prümin sopimukseen.

(8) Neuvoston päätelmät Prüm-päätösten täytäntöönpanosta kymmenen vuotta niiden hyväksymisen jälkeen (asiakirja 11227/18), https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-11227-2018-INIT/fi/pdf

(9) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 87 artiklan 2 kohdan a alakohta.

(10) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, Toimivaa ja kestävää Schengen-aluetta edistävä strategia, COM(2021) 277 final, 2.6.2021.

(11) SIS auttaa toimivaltaisia viranomaisia EU:ssa sisäisen turvallisuuden ylläpitämisessä, kun käytössä ei ole sisärajatarkastuksia, ja VIS-järjestelmän kautta Schengen-valtiot voivat vaihtaa viisumitietoja. Eurodac-järjestelmällä perustetaan EU:n turvapaikanhakijoiden sormenjälkitietokanta, jonka avulla jäsenvaltiot voivat vertailla turvapaikanhakijoiden sormenjälkiä nähdäkseen, onko henkilö hakenut turvapaikkaa aiemmin tai saapunut EU:hun laittomasti toisen jäsenvaltion kautta.

(12) EES- ja ETIAS-järjestelmillä tehostetaan viisumivaatimuksesta vapautettujen matkustajien turvallisuustarkastuksia mahdollistamalla laittomaan muuttoliikkeeseen liittyvien etukäteistarkastusten ja turvallisuustarkastusten tekeminen. ECRIS-TCN-järjestelmällä korjataan puutteet, joita on havaittu rikoksesta tuomittuja kolmansien maiden kansalaisia koskevien tietojen vaihdossa jäsenvaltioiden välillä.

(13) Asetus (EU) 2019/817 ja asetus (EU) 2019/818.

(14) Yksi näistä hankkeista oli Saksan käynnistämä Mobile Competence Team (MCT) ‑hanke (2011–2014), jota rahoitettiin rikosten ennalta ehkäisyä ja torjuntaa koskevasta komission erityisohjelmasta. MCT-hankkeen tarkoituksena oli tarjota asiantuntemusta ja tukea sellaisille EU:n jäsenvaltioille, jotka eivät olleet vielä saavuttaneet toimintavalmiutta DNA- ja sormenjälkitietojen vaihdon osalta.

(15) Suomen johtamassa hankkeessa jäsenvaltiot analysoivat osuman jälkeen toteutettavia kansallisia menettelyjä. Hankkeen tuloksena suositeltiin useita ei-pakollisia hyviä käytäntöjä osumaa seuraavan tietojenvaihdon virtaviivaistamiseksi kaikkialla EU:ssa (ks. asiakirja 14310/2/16 REV2, ei julkinen). Lisäksi Europol tuki vuosina 2012 ja 2013 vakiomuotoisten lomakkeiden kehittämistä osumien jälkeistä tietojenvaihtoa varten riippumatta käytetystä viestintäkanavasta (lisätietoja asiakirjassa 9383/13). Tiedossa ei kuitenkaan ole, missä määrin kansalliset yhteyspisteet käyttävät näitä lomakkeita.

(16) COM(2012) 732 final.

(17) Neuvoston päätös 2008/615/YOS rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi ja neuvoston päätös 2008/616/YOS päätöksen 2008/615/YOS täytäntöönpanosta.

(18) Ehdotukseen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan [Prüm-puitteita koskevan vaikutustenarvioinnin viite] liite 4.

(19) Esimerkiksi Europolin tietojärjestelmä, Interpolin tietojärjestelmät ja Schengenin tietojärjestelmä (SIS).

(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta rajoja ja viisumipolitiikkaa koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1726 ja (EU) 2018/1861 sekä neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS muuttamisesta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/818, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä sekä turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja asetusten (EU) 2018/1726, (EU) 2018/1862 ja (EU) 2019/816 muuttamisesta.

(21) Nämä säännökset sisältyvät neuvoston päätökseen 2008/616/YOS.

(22) Komissio käynnisti vuonna 2016 tätä koskevan rikkomusmenettelyn viittä jäsenvaltiota vastaan. Lokakuussa 2021 kaksi näistä rikkomusmenettelyistä oli edelleen kesken.

(23) Tietojenvaihtoa ja tietosuojaa käsittelevä neuvoston työryhmä (DAPIX) (1. tammikuuta 2020 alkaen tietojenvaihtoa oikeus- ja sisäasioiden alalla käsittelevä työryhmä IXIM).

(24) Alustava vaikutustenarviointi ja siihen saadut vastaukset ovat saatavilla verkossa .

(25) Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, asia Osman v. Yhdistynyt kuningaskunta, nro 87/1997/871/1083, 28. lokakuuta 1998, 116 kohta.

(26) Unionin tuomioistuimen tuomio 9.11.2010, Volker und Markus Schecke ja Eifert, yhdistetyt asiat C-92/09 ja C-93/09 (Kok., s. I-0000), ECLI:EU:C:2010:662.

(27) Komission 24. kesäkuuta 2020 antamassa tiedonannossa Toimet aiemman kolmannen pilarin säännöstön yhdenmukaistamiseksi tietosuojasääntöjen kanssa (COM(2020) 262 final) esittämien havaintojen mukaisesti.

(28) EUVL C , , s. .

(29) EUVL C , , s. .

(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53).

(31) Neuvoston päätös 2008/615/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi (EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1).

(32) Neuvoston päätös 2008/616/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn päätöksen 2008/615/YOS täytäntöönpanosta (EUVL L 210, 6.8.2008, s. 12).

(33) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1862, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1986/2006 ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 56).

(34) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta rajoja ja viisumipolitiikkaa koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1726 ja (EU) 2018/1861 sekä neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 27).

(35) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/818, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä sekä turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja asetusten (EU) 2018/1726, (EU) 2018/1862 ja (EU) 2019/816 muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 85).

(36) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(37) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1726, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) sekä asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 99).

(38) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(39) [EUVL C …].

(40) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).

(41) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) …/… (EUVL…).

(42) EUVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

(43) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(44) Neuvoston päätökset 2008/615/YOS ja 2008/616/YOS.

(45) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx

(46) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(47) EFTA = Euroopan vapaakauppaliitto.

(48) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(49) Tuotosten erityisen operatiivisen luonteen vuoksi ei ole mahdollista määrittää tarkkoja tuotoskohtaisia yksikkökustannuksia eikä tarkkaa odotettua tuotosten määrää, erityisesti koska jotkin tuotokset liittyvät lainvalvontatoimiin, joilla vastataan ennalta arvaamattomaan rikolliseen toimintaan.

(50) Tuotosten erityisen operatiivisen luonteen vuoksi ei ole mahdollista määrittää tarkkoja tuotoskohtaisia yksikkökustannuksia eikä tarkkaa odotettua tuotosten määrää, erityisesti koska jotkin tuotokset liittyvät lainvalvontatoimiin, joilla vastataan ennalta arvaamattomaan rikolliseen toimintaan.

(51) Sisältää laitteistot, ohjelmistot, verkon tarjoamisen ja tietoturvan.

(52) Sisältää asiantuntijapalvelut sekä suunnittelu- ja testauskustannukset.

(53) Vuoden 2021 talousarvioesityksessä ilmoitetut henkilöstömäärät, jotka on laskettu rahoitusselvityksessä käytettävien keskimääräisten yksikkökustannusten perusteella. Rekrytointivuoden määrärahojen määrä on puolet kyseisen vuoden vuotuisista määrärahoista.

(54) Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(55) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(56) Lähinnä rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

(57) Ks. vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 11 ja 17 artikla.

(58) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä, eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

(59) AC = sopimussuhteiset toimihenkilöt, AL = paikalliset toimihenkilöt, END = kansalliset asiantuntijat, INT = vuokrahenkilöstö, JPD = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(60) Prüm II ‑komitea: vuosina 2024 ja 2025 noin kymmenen kokousta vuodessa ja tämän jälkeen neljä vuodessa. Kustannuksissa otetaan huomioon vain puolet kokouksista (puolet niistä järjestetään videokokouksina).

(61) Tietotekniikan pääosaston IT Investments Team ‑yksikön lausunto vaaditaan (ks. Guidelines on Financing of IT, C(2020) 6126 final, 10.9.2020, s. 7).

(62) Tietotekniikan pääosaston IT Investments Team ‑yksikön lausunto vaaditaan (ks. Guidelines on Financing of IT, C(2020) 6126 final, 10.9.2020, s. 7).

(63) Tähän kohtaan sisältyvät paikalliset hallintojärjestelmät ja rahoitusosuudet toimielinten tietotekniikkajärjestelmien yhteisrahoitukseen (ks. Guidelines on Financing of IT, C(2020) 6126 final, 10.9.2020).

Väliaikaiset toimihenkilöt – perusskenaario

Väliaikaiset toimihenkilöt – lisäys perusskenaarioon verrattuna (kumulatiivinen)

Väliaikaiset toimihenkilöt – YHTEENSÄ

Sopimussuhteiset toimihenkilöt – perusskenaario

Kansalliset asiantuntijat – perusskenaario (talousarvioesitys 2021)