EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 1.12.2021
COM(2021) 735 final
2021/0388(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
luvan antamisesta Ranskalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 218 ja 232 artiklasta poikkeava erityistoimenpide
PERUSTELUT
Neuvosto voi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun direktiivin 2006/112/EY 1 , jäljempänä ’alv-direktiivi’, 395 artiklan 1 kohdan mukaisesti antaa yksimielisesti komission ehdotuksesta jäsenvaltiolle luvan soveltaa mainitun direktiivin säännöksistä poikkeavia erityistoimenpiteitä arvonlisäveron kantamisen yksinkertaistamiseksi tai tietyntyyppisten veropetosten taikka veron kiertämisen estämiseksi.
Ranska pyysi komissiossa 12. huhtikuuta 2021 vastaanotetuksi kirjatulla kirjeellä lupaa poiketa alv-direktiivin 218, 178 ja 232 artiklasta voidakseen määrätä pakollisesta sähköisestä laskutuksesta kaikkien Ranskan alueelle sijoittautuneiden verovelvollisten osalta. Lupaa pyydettiin 1. joulukuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2028 väliseksi ajaksi.
Lisäksi Ranska pyysi komissiossa 20. syyskuuta 2021 vastaanotetuksi kirjatulla kirjeellä, että poikkeuslupa koskisi vain alv-direktiivin 218 ja 232 artiklaa ja että sitä sovellettaisiin 1. tammikuuta 2024 ja 31. joulukuuta 2026 välisen ajan.
Komissio antoi alv-direktiivin 395 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti Ranskan pyynnön tiedoksi muille jäsenvaltioille 29. syyskuuta 2021 päivätyllä kirjeellä. Komissio ilmoitti Ranskalle 30. syyskuuta 2021 päivätyllä kirjeellä, että se oli saanut kaikki hakemuksen arviointia varten tarpeellisina pitämänsä tiedot.
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Ranska pyysi alv-direktiivin 395 artiklan perusteella poikkeusta, jotta sen sallittaisiin panna täytäntöön Ranskaan sijoittautuneiden arvonlisäverovelvollisten välisiin Ranskan sisäisiin liiketoimiin liittyvien sähköisten laskujen toimittamista koskeva velvoite vuoden 2020 talousarviosta annetun lain 153 artiklan ja vuoden 2021 talousarviosta annetun lain 195 artiklan perusteella. Tähän velvoitteeseen liittyy kyseisiä verovelvollisia koskeva velvoite lähettää tiettyjä lisätietoja veroviranomaisille.
Ranska katsoo, että sähköistä laskutusta koskeva velvoite tehostaa petosten torjuntaa ja parantaa yritysten kilpailukykyä. Se myös lisää reaaliaikaista tietoa liiketoiminnasta ja mahdollistaa talouspolitiikan ohjaamisen ottamalla mahdollisimman hyvin huomioon toimijoiden taloudelliset realiteetit. Tämä velvoite mahdollistaa myös yritysten alv-raportointivelvoitteiden yksinkertaistamisen, kun sen myötä otetaan käyttöön yritysten esitäytetyt alv-ilmoitukset.
Alv-direktiivin 218 artiklassa säädetään jäsenvaltioiden velvoitteesta hyväksyä laskuksi kaikki paperimuodossa tai sähköisessä muodossa olevat tositteet tai ilmoitukset. Ranska haluaa sen vuoksi saada luvan poiketa alv-direktiivin mainitun artiklan vaatimuksista siten, että Ranskan verohallinto voi katsoa laskuksi vain yhdistetyssä tai strukturoidussa muodossa olevat sähköiset laskut.
Alv-direktiivin 232 artiklan mukaan sähköisen laskun käyttö edellyttää vastaanottajan suostumusta. Sähköistä laskutusta koskevan velvoitteen käyttöönotto Ranskassa edellyttää sen vuoksi poikkeamista mainitun artiklan vaatimuksista siten, että laskun laatijan ei enää tarvitse saada vastaanottajan suostumusta laskun lähettämiseen paperittomassa muodossa.
Ranska katsoo, että yleisen sähköistä laskutusta koskevan velvoitteen käyttöönotosta olisi hyötyä veropetosten ja -vilppien torjunnassa ja että se helpottaisi verolainsäädännön vapaaehtoista noudattamista. Verohallinto voi tarkistaa ilmoitetun ja kannetun arvonlisäveron sekä laadittujen ja vastaanotettujen laskujen yhdenmukaisuuden reaaliaikaisesti järjestelmällä, jossa sovelletaan sähköisten laskujen toimittamista koskevaa velvoitetta yhdistettynä muiden liiketoimia koskevien tietojen välittämiseen ja jossa käytetään sertifioituja yksityisiä alustoja sekä keskitettyä julkista alustaa. Hallinnon mahdollisuudet ehkäistä ja torjua arvonlisäveropetoksia paranevat tällä tavoin merkittävästi.
Sähköistä laskutusta koskeva velvoite kattaa yksinomaan arvonlisäverovelvollisten väliset liiketoimet (B2B). Yritysten ja loppukuluttajien välisiä liiketoimia (B2C) koskevat tiedot ilmoitetaan eri mekanismilla. Yhteisöhankintojen tapauksessa verovelvolliset säilyttävät oikeuden saada paperimuotoisia laskuja. On huomattava, että velvoite, joka koskee sähköisen laskutuksen käyttöä yritysten ja viranomaisten välisissä liiketoimissa (B2G), on tullut Ranskassa voimaan asteittain 1. tammikuuta 2017 ja 1. tammikuuta 2020 välisenä aikana. Yritykset, jotka jo ovat toimittaneet sähköisiä laskuja Ranskan talouteen liittyvistä tietojärjestelmistä vastaavan viraston (AIFE) kehittämän sähköisen laskutuksen B2G Chorus Pro -alustan välityksellä, ovat näin ollen jo varustautuneet ja valmistautuneet siihen, että sähköistä laskutusta koskeva velvoite ulotetaan kattamaan B2B-suhteet. Ranskan mukaan suurin osa Ranskan arvonlisäverovelvollisista lähettää tai vastaanottaa jo nyt sähköisessä muodossa olevia laskuja. Ranskan mukaan vain 31 prosenttia Ranskan yli kymmenen työntekijän yrityksistä käytti paperimuotoista laskutusta vuonna 2017, ja tämä osuus on sen jälkeen todennäköisesti pienentynyt entisestään. Sähköiseen muotoon siirtymisen myötä paperimuoto poistuu pysyvästi laskujen käsittelystä, mikä merkitsee yrityksille huomattavia säästöjä.
Ranska katsoo, että sähköinen laskutus tarjoaa verovelvollisille etuja. Esimerkkinä niistä on maksuaikojen lyheneminen tavaran luovuttajan tai palvelun suorittajan kannalta, painatuskulujen ja postikulujen väheneminen, laskutustietojen käsittelystä aiheutuvien kustannusten ja viiveiden väheneminen, varastointikustannusten väheneminen sekä koulutuskustannusten ja järjestelmän kehittämiskustannusten väheneminen.
Ranska suunnittelee velvoitteen asteittaista käyttöönottoa, jotta siirtyminen uuteen järjestelmään ja tuki voidaan mukauttaa kutakin yritystyyppiä vastaavaksi. Sähköisen laskun vastaanottoa koskevaa velvoitetta sovelletaan vuodesta 2024 alkaen kaikkiin yrityksiin. Sähköisten laskujen esittämistä koskevan velvoitteen asteittainen käyttöönotto aiotaan toteuttaa yritysten koon mukaan seuraavasti: vuonna 2024 suuryrityksissä, vuonna 2025 yrityksissä, joissa on 250–4 999 työntekijää ja joiden liikevaihto on alle 1,5 miljardia euroa, ja vuonna 2026 pienissä, keskisuurissa ja erittäin pienissä yrityksissä sekä verovelvollisilla, jotka kuuluvat alv-direktiivin 282 artiklassa tarkoitetun pieniä yrityksiä koskevan vapautuksen piiriin.
Tietojenvaihdon yhteentoimivuuden varmistamiseksi sähköisiä laskutuspalveluja tarjoavien niin yksityisten kuin julkisten alustojen olisi tarjottava verovelvollisille vähimmäismäärä strukturoituja tai yhdistettyjä laskumuotoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden mahdollisuutta tarjota vaihtoehtoisia muotoja.
Kun otetaan huomioon poikkeuksen laaja soveltamisala, on tärkeää huolehtia poikkeuksen edellyttämästä seurannasta, jossa tulisi erityisesti keskittyä siihen, miten toimenpide vaikuttaa arvonlisäveropetosten ja -vilppien torjuntaan ja verovelvollisiin. Jos Ranska haluaa jatkaa poikkeuksen soveltamista, sitä pyydetään esittämään kertomus toimenpiteen toiminnasta ja jatkamista koskeva pyyntö. Kertomuksessa olisi arvioitava toimenpiteen tehokkuutta arvonlisäveropetosten ja -vilppien torjunnassa ja veronkannon yksinkertaistamisessa. Siinä olisi lisäksi arvioitava toimenpiteen vaikutusta verovelvollisiin erityisesti sen kannalta, lisääkö toimenpide näiden hallinnollista taakkaa ja säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Poikkeusta pyydetään 1 päivän tammikuuta 2024 ja 31 päivän joulukuuta 2026 väliseksi ajaksi.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Alv-direktiivin 218 artiklassa asetetaan paperi- ja sähköisessä muodossa olevat laskut samanarvoiseen asemaan, sillä siinä säädetään, että jäsenvaltioiden on hyväksyttävä laskuksi paperimuodossa tai sähköisessä muodossa olevat tositteet tai ilmoitukset. Alv-direktiivin 232 artiklan mukaan sähköisen laskun käyttö edellyttää vastaanottajan suostumusta. Ranskan kaavailema sähköisen laskutuksen velvoite poikkeaisi näistä kahdesta säännöksestä.
Poikkeus voidaan myöntää alv-direktiivin 395 artiklan perusteella arvonlisäveron kantamisen yksinkertaistamiseksi tai tietyntyyppisten veropetosten taikka veron kiertämisen estämiseksi. Ranska pyysi poikkeusta veropetosten ja -vilppien torjumiseksi ja veronkannon yksinkertaistamiseksi. Ranskan antamien tietojen perusteella poikkeus on yhdenmukainen muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa.
Neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2018/593 2 myönnettiin Italialle vastaava lupa poiketa alv-direktiivin 218 ja 232 artiklan vaatimuksista pakollisen sähköisen laskutuksen täytäntöönpanemiseksi.
Komissio hyväksyi vuonna 2020 tiedonannon ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Oikeudenmukaista ja yksinkertaista verotusta koskeva toimintasuunnitelma elpymisstrategian tueksi” 3 . Yksi tässä toimintasuunnitelmassa kaavailluista toimista on komission aikomus esittää lainsäädäntöehdotus arvonlisäveroa koskevien ilmoitusvelvollisuuksien nykyaikaistamiseksi. Tässä yhteydessä selvitetään tarvetta laajentaa sähköistä laskutusta entisestään. Sen vuoksi poikkeava toimenpide on linjassa komission toimintasuunnitelman tavoitteiden kanssa. Yksi komission tulevan ehdotuksen tavoitteista on virtaviivaistaa kotimaisia liiketoimia koskevia nykyisiä ja tulevia raportointimekanismeja, muun muassa tällä poikkeuksella hyväksyttyä mekanismia.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Alv-direktiivin 395 artikla.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Kun otetaan huomioon ehdotuksen perustana oleva alv-direktiivin säännös, toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.
•Suhteellisuusperiaate
Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:
Päätös koskee jäsenvaltiolle sen omasta pyynnöstä annettavaa lupaa, eikä siihen liity mitään velvoitetta.
Pakollisesta sähköisestä laskutuksesta aiheutuu lukuisia muutoksia verovelvollisten kannalta. Ranska on kuitenkin ennakoinut nämä muutokset, ja valmistelut niitä varten on jo aloitettu. Sähköisen laskutuksen käyttöä B2G-liiketoimissa koskeva velvoite on johtanut siihen, että monet yritykset ovat jo varustautuneet ja valmistautuneet siihen, että sähköistä laskutusta koskeva velvoite ulotetaan kattamaan B2B-suhteet.
Toimenpiteen soveltamisalaan kuuluvat myös pk-yrityksiä koskevan vapautuksen piiriin kuuluvat verovelvolliset. Niille jää kuitenkin riittävästi aikaa valmistautua, koska toimenpide pannaan täytäntöön asteittain. Näillä yrityksillä on myös mahdollisuus käyttää joko yksityistä alustaa tai AIFE:n ylläpitämää julkista laskutusalustaa (Chorus Pro). Viimeksi mainittu tarjoaa maksutta vähimmäispalvelun, johon sisältyy PDF-tiedostojen käsittely (sekä tietojen haku strukturoidussa muodossa) ja kymmenen vuoden arkistointi (joka vastaa kaupallisia tarkoituksia varten tehtävän arkistoinnin lakisääteistä kestoaikaa koskevaa velvoitetta Ranskassa). Ranskan toimittamien tietojen mukaan näille verovelvollisille sähköisen laskutuksen täytäntöönpanosta koituvat säästöt ja hyödyt kattavat suurelta osin alkuinvestoinnit, jotka verovelvollisten on tehtävä järjestelmiensä mukauttamiseksi.
Poikkeuksen kesto on myös rajattu, ja toimenpiteen toimivuudesta ja tehokkuudesta on laadittava kertomus, jos Ranska haluaa jatkaa poikkeuksen voimassaoloa.
Näin ollen erityistoimenpide on oikeassa suhteessa tavoitteeseen eli siihen nähden, että sillä on tarkoitus estää veropetoksia ja yksinkertaistaa veronkantoa.
•Toimintatavan valinta
Ehdotettu toimintatapa: neuvoston täytäntöönpanopäätös.
Alv-direktiivin 395 artiklan mukaan yhteisistä arvonlisäverosäännöistä voidaan poiketa vain, jos neuvosto antaa siihen luvan yksimielisellä päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksesta. Neuvoston täytäntöönpanopäätös on parhaiten soveltuva toimintatapa, koska se voidaan osoittaa yksittäiselle jäsenvaltiolle.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Vaikutustenarviointi
Pakollinen sähköinen laskutus vaikuttaa sekä verohallintoon että verovelvollisiin.
Ranska odottaa pakollisen sähköisen laskutuksen auttavan torjumaan verovilppiä, myös tahatonta verovilppiä, joka liittyy arvonlisäveron ilmoittamatta jättämiseen tai arvonlisäveron ilmoittamiseen liian pienenä sekä yleisesti arvonlisäveron maksamatta jättämiseen. Kaupallisia liiketoimia koskevien tietojen saatavuuden ansiosta voidaan paitsi torjua arvonlisäveropetoksia, myös määritellä yritysten välisten kaupallisten yhteyksien vahvuus. Kun sidossuhteessa olevien yritysten välillä toteutettujen liiketoimien analysointi tehostuu tällä tavoin, voidaan havaita epätavallisia liiketoimia, joilla saatetaan yrittää salata yhteisöveropohjan mahdollista pienentämistä tai peiteltyä voitonjakoa. Lisäksi järjestelmässä voidaan kerätä reaaliaikaisesti verovelvollisten liiketoimia koskevia tietoja. Tällaisia tietoja voidaan käyttää esimerkiksi INSEE:n (Ranskan kansallisen tilastolaitoksen) tai valtiovarain hallintoviraston toteuttamiin taloudellisiin analyyseihin, joilla pyritään varmistamaan, että julkista politiikkaa voidaan ohjata mahdollisimman tarkasti.
Ranskan mukaan sähköinen laskutus tuo tullessaan huomattavaa digitalisaatioon ja hallinnollisen taakan vähenemiseen liittyvää hyötyä samalla, kun se turvaa yritysten välisiä suhteita ja parantaa yritysten kilpailukykyä. Tästä aiheutuisi säästöjä: valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi sähköisen laskun toimittamisen kokonaiskustannusten olevan alle yhden euron, kun paperimuotoisen laskun toimittaminen maksaa runsaat kymmenen euroa.
Odotettavissa olevat hyödyt ovat luonteeltaan erilaisia riippuen siitä, käyttävätkö yritykset jo nykyään sähköistä laskutusta. Yrityksillä, jotka eivät vielä käytä sähköistä laskutusta, eli pääasiassa pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, hyödyt ovat noin 10 euroa yhtä vastaanotettua laskua kohti. Verovelvollisilla, jotka jo nyt käyttävät laajamittaisesti sähköistä laskutusta, eli pääasiassa vähintään 250 työntekijän yrityksillä, laskutusprosessi tehostuu toimenpiteen ansiosta, koska suurin osa nykyään sähköisesti toimitettavista laskuista on edelleen PDF-tiedostoina, mikä aiheuttaa käsittelykustannuksia.
Yrityksille koituva vähimmäishyöty olisi näiden seikkojen perusteella noin 4,5 miljardia euroa vuodessa. Noin 1,5 miljoonaa pienyritystä toimittaa laskuja yksinomaan paperimuodossa. Koska nämä yritykset laativat vajaat 2 000 laskua vuodessa (65 prosenttia niistä laatii alle 500 laskua vuodessa), kyseisten laskujen määrän voidaan arvioida olevan 450 miljoonaa. Paperilaskujen poistamisesta aiheutuisi käsittelykustannusten 10 euron säästö yhtä laskua kohti, jolloin kokonaishyöty näille yrityksille olisi 4,5 miljardia euroa.
Ranskan mukaan tässä arvioinnissa ei oteta huomioon hyötyjä, jotka aiheutuvat liiketoimivirtojen turvaamisesta ja maksuaikojen lyhentämisestä. Niillä on maksumääräaikojen seurantakeskuksen mukaan noin 15 miljardin euron vuotuinen vaikutus verovelvollisten – erityisesti pienten verovelvollisten – kassavirtaan.
Koska tarvittavan ohjelmiston hankintakustannukset voivat olla merkittävät, velvoitetta laskutusohjelmistojen hankkimiseen ei määrätä. Ranska jättää verovelvollisille mahdollisuuden toimittaa laskuja joko suoraan julkiselle alustalle, josta ne toimitetaan niiden vastaanottajille, tai yksityisille alustoille, jotka vastaavat laskujen siirtämisestä verohallintoon ja vastaanottavalle yritykselle lisäkustannusten välttämiseksi. Aloituskustannusten minimoimiseksi pienten ja keskisuurten yritysten kannalta verohallinto tarjoaa lisäksi määräaikaisesti mahdollisuuden PDF-tiedoston toimittamiseen sähköisen laskun luomista varten.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Toimenpiteellä ei ole kielteisiä vaikutuksia arvonlisäverosta kertyviin unionin omiin varoihin.
2021/0388 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
luvan antamisesta Ranskalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 218 ja 232 artiklasta poikkeava erityistoimenpide
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 4 ja erityisesti sen 395 artiklan 1 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Ranska pyysi komissiossa 12 päivänä huhtikuuta 2021 ja 20 päivänä syyskuuta 2021 vastaanotetuiksi kirjatuilla kirjeillä lupaa ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 218 ja 232 artiklasta poikkeava erityistoimenpide, jäljempänä ’erityistoimenpide’, jotta se voi ottaa käyttöön pakollisen sähköisen laskutuksen kaikkien Ranskan alueelle sijoittautuneiden verovelvollisten osalta. Tämä velvoite kattaisi verovelvollisten välisissä liiketoimissa laadittavat laskut. Lupaa pyydettiin 1 päivän tammikuuta 2024 ja 31 päivän joulukuuta 2026 väliseksi ajaksi.
(2)Komissio antoi Ranskan esittämän hakemuksen tiedoksi muille jäsenvaltioille 29 päivänä syyskuuta 2021 päivätyillä kirjeillä. Komissio ilmoitti Ranskalle 30 päivänä syyskuuta 2021 päivätyllä kirjeellä, että se oli saanut kaikki hakemuksen arviointia varten tarpeellisina pitämänsä tiedot.
(3)Ranskan mukaan yleisen sähköistä laskutusta koskevan velvoitteen käyttöönotosta olisi hyötyä arvonlisäveropetosten ja -vilppien torjunnassa. Verohallinto voisi tarkistaa ilmoitetun ja kannetun arvonlisäveron sekä laadittujen ja vastaanotettujen laskujen yhdenmukaisuuden reaaliaikaisesti sovellettaessa sähköisten laskujen toimittamista koskevaa velvoitetta yhdistettynä muiden liiketoimia koskevien tietojen välittämiseen, mikä parantaa hallinnon mahdollisuuksia ehkäistä ja torjua arvonlisäveropetoksia. Velvoite myös lisäisi reaaliaikaista tietoa liiketoiminnasta ja mahdollistaisi talouspolitiikan ohjaamisen ottamalla mahdollisimman hyvin huomioon toimijoiden taloudelliset realiteetit.
(4)Ranska katsoo, että sähköisten laskujen toimittamista koskeva velvoite helpottaisi verolainsäädännön vapaaehtoista noudattamista. Se mahdollistaisi verovelvollisten alv-raportointivelvoitteiden yksinkertaistamisen, kun sen myötä otettaisiin käyttöön verovelvollisten esitäytetyt alv-ilmoitukset. Sähköinen laskutus tarjoaisi verovelvollisille muita etuja, joita olisivat muun muassa maksuaikojen lyheneminen, painatuskulujen ja postikulujen väheneminen, laskutustietojen käsittelyyn liittyvien kustannusten ja viiveiden väheneminen tai varastointikustannusten väheneminen. Säästöt ja hyödyt, joita verovelvollisille koituisi sähköisen laskutuksen täytäntöönpanosta, kattaisivat suurelta osin alkuinvestoinnit, joita verovelvollisten olisi tehtävä järjestelmiensä mukauttamiseksi.
(5)Kun otetaan huomioon erityistoimenpiteen laaja soveltamisala ja uutuus, on tärkeää arvioida sen vaikutusta arvonlisäveropetosten ja -vilppien torjuntaan sekä verovelvollisiin. Kun Ranska katsoo, että erityistoimenpiteen voimassaolon jatkaminen on tarpeen, sen olisi sen vuoksi toimitettava komissiolle voimassaolon jatkamista koskeva pyyntö ja kertomus, johon sisältyy arvio erityistoimenpiteen tehokkuudesta arvonlisäveropetosten ja -vilppien torjunnassa ja veronkannon yksinkertaistamisessa.
(6)Tämä erityistoimenpide ei saisi vaikuttaa verovelvollisten oikeuteen saada paperimuotoisia laskuja yhteisöhankinnoissa.
(7)Pyydetty erityistoimenpide olisi myönnettävä rajoitetuksi ajaksi, jotta voidaan arvioida, onko erityistoimenpide aiheellinen ja tehokas tavoitteisiinsa nähden.
(8)Erityistoimenpide on näin ollen oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden, koska se on ajallisesti rajoitettu ja se pannaan täytäntöön asteittain. Sähköisen laskun vastaanottoa koskevaa velvoitetta sovelletaan vuodesta 2024 alkaen kaikkiin yrityksiin. Sähköisten laskujen toimittamista koskevaa velvoitetta sovelletaan vuonna 2024 suuryrityksiin, vuonna 2025 yrityksiin, joissa on 250–4 999 työntekijää ja joiden liikevaihto on alle 1,5 miljardia euroa, ja vuonna 2026 pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä verovelvollisin, jotka kuuluvat direktiivin 2006/112/EY 282 artiklassa tarkoitetun pieniä yrityksiä koskevan vapautuksen piiriin. Erityistoimenpide ei myöskään aiheuta sellaista vaaraa, että veropetokset siirtyisivät muille aloille tai muihin jäsenvaltioihin.
(9)Erityistoimenpide ei aiheuta kielteisiä vaikutuksia lopullisessa kulutusvaiheessa kannettavan veron kokonaismäärään, eikä se vaikuta arvonlisäverosta kertyviin unionin omiin varoihin,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Direktiivin 2006/112/EY 218 artiklasta poiketen Ranskalla on lupa hyväksyä Ranskan alueelle sijoittautuneiden verovelvollisten esittämiä tositteiden ja ilmoitusten muodossa olevia laskuja vain, jos kyseiset tositteet tai ilmoitukset toimitetaan sähköisessä muodossa.
2 artikla
Direktiivin 2006/112/EY 232 artiklasta poiketen Ranskalla on lupa säätää, että Ranskan alueelle sijoittautuneiden verovelvollisten esittämien sähköisten laskujen käyttöön ei sovelleta vaatimusta, jonka mukaan sähköisten laskujen käyttöön on saatava vastaanottajan suostumus.
3 artikla
Ranskan on ilmoitettava komissiolle kansalliset toimenpiteet, joilla 1 ja 2 artiklassa tarkoitettuihin poikkeuksiin liittyvät erityistoimenpiteet pannaan täytäntöön.
4 artikla
Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen 31 päivään joulukuuta 2026 saakka.
Jos Ranska katsoo, että 1 ja 2 artiklassa tarkoitettujen poikkeusten täytäntöönpanon edellyttämien erityistoimenpiteiden voimassaolon jatkaminen on tarpeen, Ranskan on toimitettava komissiolle voimassaolon jatkamista koskeva pyyntö sekä kertomus, jossa arvioidaan 3 artiklassa tarkoitettujen kansallisten toimenpiteiden tehokkuutta arvonlisäveropetosten ja -vilppien torjunnassa ja veronkannon yksinkertaistamisessa. Kertomuksessa on arvioitava kyseisten toimenpiteiden vaikutusta verovelvollisiin erityisesti sen kannalta, lisäävätkö kyseiset toimenpiteet näiden hallinnollista taakkaa ja kustannuksia.
5 artikla
Tämä päätös on osoitettu Ranskan tasavallalle.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja