Bryssel 25.11.2021

COM(2021) 722 final

2021/0377(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) 2015/760 muuttamisesta hyväksyttävien omaisuuserien ja sijoitusten soveltamisalan, salkun koostumusta ja hajauttamista koskevien vaatimusten, rahan lainaksi ottamisen ja muiden rahaston sääntöjen sekä eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen toimilupia, sijoituspolitiikkaa ja toimintaedellytyksiä koskevien vaatimusten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2021) 571 final} - {SWD(2021) 342 final} - {SWD(2021) 343 final}


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista 29 päivänä huhtikuuta 2015 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/760 (ELTIF-asetus) on eurooppalainen kehys vaihtoehtoisille sijoitusrahastoille, jotka tekevät pitkäaikaissijoituksia esimerkiksi sosiaalisiin ja liikenteen infrastruktuurihankkeisiin, kiinteistöihin ja pk-yrityksiin. ELTIF-asetuksessa vahvistetaan yhdenmukaiset säännöt, jotka koskevat eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen (ELTIF-rahastot) toimilupia, sijoituspolitiikkaa, toimintaedellytyksiä ja markkinointia.

ELTIF-rahastojen sääntelykehyksen tarkoituksena on helpottaa ammattimaisten ja yksityissijoittajien pitkäaikaissijoituksia tämäntyyppisiin omaisuuseriin ja tarjota reaalitaloudelle vaihtoehtoinen, pankkien ulkopuolinen rahoituslähde. Tällaisella pitkäaikaisella rahoituksella voidaan tukea Euroopan unionin talouden älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua.

Ensimmäinen pääomamarkkinaunionia koskeva toimintasuunnitelma 1 julkaistiin vuonna 2015, minkä jälkeen on toteutettu useita toimia pitkäaikaisten rahoituslähteiden lisäämiseksi EU:ssa. On kuitenkin käynyt selväksi, että tarvitaan lisää politiikkatoimia sen varmistamiseksi, että enemmän sijoituksia kanavoidaan pääomaa tarvitseville yrityksille ja pitkän aikavälin investointihankkeisiin erityisesti covid-19-pandemiasta toipumisen aikana.

Uudelleentarkastelulla pyritään lisäämään ELTIF-rahastojen käyttöönottoa kaikkialla EU:ssa Euroopan talouden ja sijoittajien hyödyksi. Tämä puolestaan tukisi pääomamarkkinaunionin jatkuvaa kehittämistä, jolla myös pyritään helpottamaan EU:n yritysten mahdollisuuksia saada vakaampaa, kestävämpää ja monimuotoisempaa pitkän aikavälin rahoitusta.

Euroopan on edistettävä älykkäämpää, kestävämpää ja osallistavampaa kasvua, joka luo työpaikkoja ja parantaa EU:n maailmanlaajuista kilpailukykyä. Tätä painopistettä tuettiin myös pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman väliarvioinnissa 2 , jossa todettiin, että EU on kärsinyt pk-yritysten pitkäaikaisen rahoituksen jatkuvasta puutteesta verrattuna muihin merkittäviin talouksiin. Lisäksi komission tarkistetussa pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa 3 todetaan nimenomaisesti, että on tarpeen tukea edelleen sijoitusvälineitä, jotka kanavoivat rahoitusta pitkän aikavälin investointihankkeisiin. 4 Toimintasuunnitelmassa komissio sitoutui myös tarkastelemaan uudelleen ELTIF-rahastoja koskevaa lainsäädäntökehystä. 5

Tämä ELTIF-rahastojen kehittämistoimi on linjassa myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja erityisesti kestävän rahoituksen strategiassa 6 asetetun tavoitteen kanssa, jonka mukaan kestävyys- ja ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttaminen riippuu kaikkien talouden sidosryhmien panoksesta, erityisesti niiden, joilla on rooli pitkän aikavälin rahoitusstrategioissa. Tämä aloite tarjoaa myös tilaisuuden varmistaa, että ELTIF-rahastojen sijoitusstrategiat ja raportointitoimet ovat EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaisia. 7

Sen jälkeen, kun alkuperäinen ELTIF-rahastoja koskeva oikeudellinen kehys hyväksyttiin huhtikuussa 2015, on perustettu vain 57 ELTIF-rahastoa (lokakuuhun 2021 mennessä). Niiden hallinnoimien nettovarojen määrä on suhteellisen pieni (vuonna 2021 hoidettavien varojen kokonaismäärän arvioidaan olevan noin 2,4 miljardia euroa). Näiden toimiluvan saaneiden ELTIF-rahastojen kotipaikat ovat ainoastaan neljässä jäsenvaltiossa (Luxemburg, Ranska, Italia ja Espanja). Muissa jäsenvaltioissa ei ole ollut kotimaisia ELTIF-rahastoja.

Vaikka ELTIF-kehys on edelleen suhteellisen uusi, saatavilla olevat markkinatiedot osoittavat, että markkinoiden kasvu ei ole edistynyt odotetulla tavalla, erityisesti kun tarkastellaan komission tavoitetta edistää pitkän aikavälin rahoituksen saatavuutta unionissa.

Edellä kuvatut ELTIF-markkinoiden tietyt ominaispiirteet (rahastojen vähäinen määrä, nettovarojen pieni määrä, kotipaikat vain muutamilla oikeudenkäyttöalueilla, salkkujen koostumuksessa korostuvat tietyntyyppiset hyväksyttävät sijoitukset) osoittavat, että markkinat ovat keskittyneet sekä maantieteellisesti että sijoituslajien osalta.

Vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin verrattuna ELTIF-kehyksellä on kuitenkin tiettyjä etuja. Ensinnäkin se muodostaa täysin yhdenmukaistetun rahoitustuotteiden eurooppalaisen laatumerkin, joka mahdollistaa EU:n laajuisen lupapohjaisen jakelun sekä ammattimaisille että yksityissijoittajille. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin 2011/61/EU mukaisia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja voidaan markkinoida ainoastaan ammattimaisille sijoittajille, ja niiden markkinointi yksityissijoittajille riippuu kansallisista säännöistä. ELTIF-rahastoja koskevat säännöt voivat myös joissakin tapauksissa auttaa kestämään markkinoiden heilahtelua niiden suljetun luonteen ja pitkän aikavälin horisontin vuoksi. ELTIF-rahastojen sijoittajiin sovellettavasta kansallisesta verolainsäädännöstä riippuen sijoittajien verokohtelu saattaa myös olla suotuisampaa. Lisäksi ELTIF-rahastot voivat tarjota turvallisemman vaihtoehdon pääomasijoituksista kiinnostuneille sijoittajille, koska niiden riskiprofiili on matalampi kuin varsinaisten pääomasijoitusrahastojen.

ELTIF-rahastojen oikeudellisen kehyksen toimivuuden arvioinnin ja sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella ELTIF-rahastojen heikkouksia ovat rajoittavat rahastosäännöt ja yksityissijoittajien rahastoihin pääsyn esteet, jotka yhdessä vähentävät ELTIF-kehyksen hyödyllisyyttä, tehokkuutta ja houkuttelevuutta omaisuudenhoitajien ja sijoittajien näkökulmasta. Nämä rajoitteet ovat keskeisiä syitä siihen, etteivät ELTIF-rahastot pysty laajentamaan toimintaansa merkittävästi ja hyödyntämään koko potentiaaliaan investointien kanavoimiseksi reaalitalouteen.

Tältä osin ELTIF-rahastoja koskevan sääntelykehyksen uudelleentarkastelulla pyritään nopeuttamaan ELTIF-rahastojen hyväksyntää ja lisäämään niiden houkuttelevuutta pitkäaikaissijoitusten rahastorakenteena. Jotta tämä kehys olisi houkuttelevampi, säädösehdotuksessa tehdään kohdennettuja muutoksia rahastosääntöihin. Näihin kuuluvat erityisesti hyväksyttävien omaisuuserien ja sijoitusten valikoiman laajentaminen, joustavammat rahastosäännöt, joilla mahdollistetaan myös rahasto-osuusrahastostrategiat, ja sellaisten perusteettomien esteiden vähentäminen, joita yksityissijoittajat kohtaavat pääsyssä ELTIF-rahastoihin. Tämä koskee erityisesti 10 000 euron alun perin sijoitettuja varoja koskevaa vähimmäisvaatimusta ja 10 prosentin enimmäiskynnysrajoitus sellaisten yksityissijoittajien osalta, joiden rahoitussalkun arvo on pienempi kuin 500 000 euroa.

Lisäksi ehdotuksella pyritään lisäämään ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta keventämällä tiettyjä rahastoja koskevista säännöistä yksinomaan ammattimaisille sijoittajille jaoteltujen eurooppalaisten ELTIF-rahastojen osalta. ELTIF-rahastoja koskevan oikeudellisen kehyksen uudelleentarkastelussa otetaan käyttöön myös valinnainen likviditeetti-ikkunamekanismi, jolla voidaan tarjota ELTIF-rahaston sijoittajille likviditeettiä ja ottaa mukaan uusia sijoittajia vaatimatta varojen nostamista ELTIF-rahaston pääomasta. Ehdotuksella pyritään myös varmistamaan asianmukainen sijoittajansuoja.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Komission tarkistetussa pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa tunnustettiin nimenomaisesti tarve tukea sijoitusvälineitä, jotka kanavoivat rahoitusta pitkän aikavälin investointihankkeisiin. Toimintasuunnitelmassa komissio sitoutui myös tarkastelemaan uudelleen ELTIF-rahastoja koskevaa oikeudellista kehystä.

ELTIF-kehys liittyy läheisesti myös vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevaan direktiiviin, koska kyseinen direktiivi muodostaa oikeudellisen kehyksen, jolla säännellään vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitoa ja markkinointia unionissa. Määritelmän mukaan ELTIF-rahastot ovat unioniin sijoittautuneita vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja, joita hoitavat vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat, joille on myönnetty toimilupa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin mukaisesti. Näin ollen myös ELTIF-rahastojen hoitajiin sovelletaan vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevassa direktiivissä vahvistettuja sääntöjä. Ottaen huomioon ELTIF-asetuksen ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin väliset yhteydet on hyvä huomata, että ELTIF-rahastojen uudelleentarkastelun lisäksi komissio tarkastelee uudelleen myös vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevaa direktiiviä. Molemmat ehdotukset hyväksyttiin samana päivänä.

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

ELTIF-kehyksen uudelleentarkastelu on vahvasti sidoksissa pääomamarkkinaunioniin, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, Euroopan energiaunioniin, digitaalisiin sisämarkkinoihin ja muihin tärkeisiin EU:n aloitteisiin.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artiklan 1 kohta tarjoaa oikeusperustan asetuksille, joilla otetaan käyttöön yhdenmukaisia säännöksiä sisämarkkinoiden toteuttamiseksi. Toiminnan vakautta koskevissa tuotesäännöissä vahvistetaan rajoitukset sellaisiin sijoitusrahastoihin liittyville riskeille, joiden kohteena ovat pitkäaikaiset omaisuuserät. Niillä ei sinänsä säännellä mahdollisuutta harjoittaa omaisuudenhoitotoimintaa vaan tapaa, jolla nämä toiminnot suoritetaan, jotta voidaan varmistaa sijoittajansuoja ja rahoitusjärjestelmän vakaus. Ne myös tukevat sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa.

Sisämarkkinoiden yhtenäisyyden varmistamiseksi ehdotetulla lainsäädäntötoimella luodaan ELTIF-rahastoja koskeva sääntelykehys, jolla varmistetaan, että tällaisiin rahastoihin sovelletaan yhdenmukaisia sääntöjä kaikkialla EU:ssa ja että sijoittajat tunnistavat ne sellaisiksi kaikkialla EU:ssa. Ehdotetun asetuksen tavoitteena on luoda vakaa mutta samalla joustava sääntökokoelma, joka vastaa kyseessä olevien sijoitusten pitkäaikaista luonnetta. Ehdotetuilla säännöillä olisi myös varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajille. Sen vuoksi tällä lainsäädäntöehdotuksella yhdenmukaistetaan sijoitusrahastomarkkinoiden kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden toimintaedellytykset kaikkien sijoittajien hyödyksi ja rahoituspalvelujen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan edistämiseksi.

Asetuksen (EU) 2015/760 uudelleentarkastelun oikeusperusta on vahvistettu asetuksen 37 artiklassa. Siinä säädetään, että kun 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ELTIF-rahastojen sääntelykehyksen toimivuuden arviointi on saatettu päätökseen ja ESMAa on kuultu, komission on annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, jossa arvioidaan asetuksen ja ELTIF-rahastojen vaikutusta pääomamarkkinaunionin toteuttamiseen ja asetuksessa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Kertomukseen on myös liitettävä tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.

Toissijaisuusperiaate

ELTIF-asetuksessa ELTIF-rahastot tunnustetaan nimenomaisesti välineeksi, jolla tuetaan pääomamarkkinaunionia ja osallistutaan sen toteuttamiseen tarjoamalla pitkäaikaista rahoitusta reaalitaloudelle ja johon myös yksityissijoittajilla on pääsy. Jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa ELTIF-asetuksen tavoitteita eli varmistaa, että ELTIF-rahastoihin sovelletaan sijoituksia ja toimintaedellytyksiä koskevia yhtenäisiä vaatimuksia siten, että samalla otetaan täysimittaisesti huomioon ELTIF-rahastojen turvallisuus ja luotettavuus rahastonhoitajien, sijoittajien ja eri sidosryhmien osalta.

ELTIF-asetuksen tavoitteet voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Tämän vuoksi unioni voi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti toteuttaa toimenpiteitä. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ELTIF-asetuksessa ei kuitenkaan ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Suhteellisuusperiaate

Suhteellisuusperiaatteen osalta voidaan todeta, että ehdotuksessa saavutetaan asianmukainen tasapaino yleisen edun ja toimenpiteen kustannustehokkuuden välillä. Ehdotetuilla säännöillä pyritään luomaan yhteinen tuotemerkintä, johon liittyy vahvasti yleinen etu ja joka loisi perustan ELTIF-rahastojen yhteisille, kilpailukykyisille ja kustannustehokkaille markkinoille kaikkialla unionissa. Eri osapuolille asetettavat vaatimukset on mitoitettu huolellisesti. Vaatimukset on laadittu, aina kun mahdollista, vähimmäisvaatimuksina, ja sääntelyvaatimukset on räätälöity siten, että vältetään tarpeettomat häiriöt olemassa oleville liiketoimintamalleille. Ehdotetussa asetuksessa on erityisesti yhdistetty parametrit, jotka soveltuvat pitkäaikaissijoituksille ja tietyille sijoittajaryhmille, ottaen kuitenkin täysimittaisesti huomioon nimitykseen ”ELTIF-rahasto” liittyvät turvallisuutta ja luotettavuutta koskevat näkökohdat.

Näin ollen ehdotuksessa ei mennä pidemmälle kuin on tarpeen ELTIF-rahastoja koskevan yhteisen oikeudellisen kehyksen saavuttamiseksi. Samalla siinä käsitellään kuitenkin sääntelykysymyksiä, joilla on vaikutusta merkinnän luotettavuuteen.

Toimintatavan valinta

Tällä ehdotuksella muutetaan voimassa olevaa EU:n asetusta. Asetusta pidetään asianmukaisimpana oikeudellisena välineenä kyseessä olevien yhdenmukaisten vaatimusten käyttöön ottamiseksi. Nämä vaatimukset koskevat muun muassa hyväksyttävien omaisuuserien soveltamisalaa, sijoitussalkun koostumusta, hajauttamista koskevia sääntöjä, lunastuspolitiikkaa sekä sellaisten rahastojen toimilupasääntöjä, jotka aikovat tehdä pitkäaikaisia sijoituksia. Näiden tuotesääntöjen tavoitteena on varmistaa ELTIF-rahastojen tehokkaampi toiminta.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Lokakuuhun 2021 mennessä vain 57 ELTIF-rahastolle oli myönnetty toimilupa. Tästä syystä on tärkeää, että ELTIF-kehyksen uudelleentarkastelussa käsitellään sidosryhmien havaitsemia erilaisia kysymyksiä, jotta voidaan kannustaa näiden rahastojen laajempaan käyttöönottoon markkinoilla.

ELTIF-markkinoiden nykyinen rajallinen koko tarjoaa myös merkittäviä mahdollisuuksia edistää ELTIF-rahastojen oikeudellisen kehyksen avulla reaalitaloutta ja pääomamarkkinaunionin kehittämistä.

Tarkempia tietoja ehdotukseen liittyvistä ongelmista on ehdotuksen liitteenä olevassa ELTIF-kehyksen toimintaa koskevassa vaikutustenarvioinnissa.

Sidosryhmien kuuleminen

Kesäkuussa 2020 pääomamarkkinaunionia käsittelevä korkean tason foorumi julkaisi loppuraporttinsa 8 , johon sisältyi 17 suositusta esteiden poistamiseksi EU:n pääomamarkkinoilta, mukaan lukien suositus ELTIF-asetuksen uudelleentarkastelusta. Raportin mukaan ELTIF-rahastojen sääntelykehyksen uudelleentarkastelu ja kohdennetut muutokset voisivat lisätä pitkäaikaissijoituksia tekevien sijoittajien kiinnostusta ja kasvattaa pitkäaikaisen rahoituksen virtaa reaalitalouteen. 9  

Ymmärtääkseen ELTIF-rahastojen hitaan käyttöönoton syitä unionissa ja kerätäkseen sidosryhmien ehdotuksia ELTIF-rahastojen sääntelykehyksen toiminnan parantamiseksi komissio analysoi julkisesta kuulemisesta, kahdenvälisestä yhteydenpidosta laajan sidosryhmäjoukon kanssa sekä saadusta palautteesta ja alan tutkimuksista kerättyä näyttöä. ELTIF-kehystä koskevaan julkiseen kuulemiseen saatiin 54 virallista vastausta.

Lisäksi vaikutustenarvioinnissa on otettu huomioon eri sidosryhmiltä, kuten rahastonhoitajilta, sijoittajien edustajilta, kansallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta ja suurelta yleisöltä (myös kansalaisilta), saatu palaute.

Toimialan kuulemisten perusteella rahastonhoitajat näyttävät yleisesti (pieniä eroja erikoistumisen, oikeudenkäyttöalueen ja erityisen sijoitusstrategian mukaan) olevan yhtä mieltä siitä, että ELTIF-rahastojen keskeiset puutteet liittyvät hyväksyttävien omaisuuserien ja sijoitusten rajalliseen soveltamisalaan sekä konkreettisiin esteisiin, joita sijoittajat kohtaavat pääsyssä ELTIF-rahastoihin.

Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat laajalti yksimielisiä keskeisistä kysymyksistä, joita on tarkistettava (hyväksyttävät omaisuuserät, numeeriset raja-arvot, eturistiriitoja koskevat säännökset jne.). Tämä konsensus on otettu huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) teknisessä lausunnossa, jonka sisältö vastaa hyvin läheisesti vaikutustenarvioinnissa esitettyjä toimintapoliittisia ehdotuksia. Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat laajalti tukeneet tavoitetta varmistaa kehysten johdonmukaisuus poistamalla aukkoja, päällekkäisyyksiä ja epäjohdonmukaisuuksia.

Valikoitujen sijoittajien edustajat (esim. yksityissijoittajien edustajat, reaaliomaisuuden alalla toimivien ammattimaisten sijoittajien edustajat sekä vakuutus- ja eläkerahastoyhdistysten edustajat) ovat kannattaneet vastaavia kohdennettuja parannuksia ELTIF-kehykseen.

Avoimeen julkiseen kuulemiseen saatiin useita vastauksia virallisten kanavien ulkopuolella, ja osa vastauksista toimitettiin määräajan jälkeen. Monet näistä kannanotoista (ja jälkikäteiskuulemisiin saaduista kommenteista) olivat ELTIF-rahastojen hoitajien edustajilta.

Tarkempia tietoja sidosryhmien kuulemisesta on tämän ehdotuksen liitteenä 2 olevassa ELTIF-kehyksen toimintaa koskevassa vaikutustenarvioinnissa.

Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

ELTIF-kehyksen uudelleentarkastelua koskeva avoin julkinen kuuleminen tarjosi kaikille sidosryhmille (kuten suurelle yleisölle, jäsenvaltioille, ESMAlle, kansallisille toimivaltaisille viranomaisille, rahoituslaitoksille, omaisuudenhoitajille ja sijoittajille) tilaisuuden esittää näkemyksensä ELTIF-kehyksen uudelleentarkasteluun liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista sekä tarvittavista toimista. Kuulemisessa tuotiin esiin myös erilaisia mahdollisia ratkaisuja sidosryhmien esille ottamien kysymysten ratkaisemiseksi.

Tämä vaikutustenarviointi perustuu pääasiassa sidosryhmien kuulemisiin ja komission suorittamiin asiakirjatutkimuksiin. Näyttöön perustuvien vaikutustenarviointien tarvetta koskevien paremman sääntelyn suuntaviivojen yleisten periaatteiden mukaisesti komissio keräsi näyttöä useista lähteistä.

Edellä mainittujen lähteiden lisäksi komissio on toteuttanut kuulemisia seuraavissa yhteyksissä: i) Euroopan arvopaperikomitean (EGESC) asiantuntijaryhmä 27. marraskuuta 2020 ja 19. heinäkuuta 2021, ii) ESMAn sijoitustenhoitopalvelujen pysyvä komitea sekä jatkuva yhteydenpito kansallisiin toimivaltaisiin viranomaisiin, iii) ELTIF-kehyksestä 4. helmikuuta 2020 järjestetty sidosryhmien keskustelutilaisuus ”ELTIF - Challenges and Opportunities in 2020”, iv) Ranskan omaisuudenhoitoyhtiöiden liiton 7. joulukuuta 2020 järjestämä ELTIF-rahastoja koskeva työpaja, v) vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen liiton 2. helmikuuta 2021 järjestämä ELTIF-rahastoja koskeva työpaja, jossa käsiteltiin Yhdysvaltojen liiketoiminnan kehittämisyritysten toiminnasta saatua sääntelykokemusta ja niiden samankaltaisuuksia ELTIF-rahastojen kanssa, vi) EuropeInvestin yhdessä pääomasijoitusalan edustajien kanssa 27. toukokuuta 2021 järjestämä ELTIF-rahastoja koskeva työpaja.

Vaikutustenarviointi

Vaikutustenarviointiraportti toimitettiin sääntelyntarkastelulautakunnalle 11. kesäkuuta 2021. Sääntelyntarkastelulautakunta järjesti kuulemistilaisuuden 7. heinäkuuta 2021. Ennen kuulemista toimitettujen lisätietojen perusteella sääntelyntarkastelulautakunta antoi myönteisen lausunnon sillä edellytyksellä, että sen suositukset vaihtoehtojen määrittelyn ja analysoinnin parantamisesta sekä tietoihin perustuvan lisäanalyysin tekemisestä ja tiiviimmästä seurannasta toteutetaan. Sääntelyntarkastelulautakunnan huomautusten huomioon ottamiseksi komissio sisällytti vaikutustenarviointiin lisätietoja ja ‑analyyseja, myös ELTIF-rahastojen käyttöönoton viimeaikaisesta kehityksestä.

Vaikutustenarvioinnin tiivistelmä ja sääntelyntarkastelulautakunnan myönteinen lausunto ovat tämän ehdotuksen liitteenä.

Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Aloitteella pyritään osittain vähentämään ELTIF-rahastojen hoitajille aiheutuvia ja ELTIF-rahastojen rajoittaviin rahastosääntöihin liittyviä sääntelykustannuksia ja poistamaan esteet sijoittajien pääsyltä ELTIF-rahastoihin.

Kaiken kaikkiaan ELTIF-asetukseen ehdotettujen muutosten odotetaan lisäävän joustavuutta ja keventävän sellaisten rahastonhoitajien rasitteita, jotka tarjoavat ammattimaisten asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä tuotteita. Samalla pyritään poistamaan esteet sijoittajien pääsyltä ELTIF-rahastoihin (nykytasoinen sijoittajansuoja kuitenkin säilyttäen), mikä myös vähentää hallinnollista rasitusta ja tekee ELTIF-rahastoista houkuttelevampia sekä omaisuudenhoitajille että sijoittajille.

Se, miten paljon parhaaksi arvioidut vaihtoehdot vähentäisivät sääntelykustannuksia, on kuitenkin vaikea määritellä tarkasti useiden tekijöiden vuoksi. Ottaen huomioon ELTIF-markkinoiden rajallisen koon ja rahastokustannuksia koskevien tietojen luottamuksellisuuden komission olisi tehtävä joukko oletuksia ja ekstrapoloitava ehdotettujen toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset kustannusten vähentämiseen ehdotettuja toimenpiteitä koskevien määrällisten ja laadullisten arviointien perusteella.

Lisäksi on huomioitava, että ELTIF on vapaaehtoinen kehys. Omaisuudenhoitajilla ei ole velvollisuutta valita ELTIF-rahastoa rahastorakenteeksi, mutta ne voivat halutessaan perustaa ELTIF-rahaston. Omaisuudenhoitajat voivat valintansa mukaan perustaa rahastonsa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin mukaisena vaihtoehtoisena sijoitusrahastona tai muun vaihtoehtoisen kansallisen rahastorakenteen mukaisesti taikka järjestää pitkäaikaissijoituksensa muilla tavoin (esim. pääomasijoitusten muodossa). Kun otetaan huomioon korvattavuutta ja vaikutusten jakautumista koskevat näkökohdat, olisi vaikeaa perustella parhaaksi arvioitujen toimintavaihtoehtojen kaikki mahdolliset tai epäsuorat kustannussäästöt riittävän luotettavalla tavalla.

Avoimessa julkisessa kuulemisessa komissio kysyi sidosryhmiltä nimenomaisesti, millaisia kustannuksia ja rasitteita ELTIF-rahastojen oikeudellisen kehyksen tiettyihin säännöksiin ja vaatimuksiin liittyy. Huolimatta useista yrityksistä kerätä numeerista tietoa tiettyjen toimintapoliittisten vaihtoehtojen kustannuksista ja kustannussäästöistä, vain vähän tietoa saatiin koottua. Tämä saattaa osittain johtua edellä mainituista ELTIF-rahastojen oikeudellisen kehyksen rajoitteista (rahastojen rajallinen määrä, alan läpinäkymättömyys, luottamuksellisuuteen liittyvät rajoitukset ja ELTIF-kehyksen vapaaehtoisuus). Epäsuorasti tämä viittaa kuitenkin siihen, että ELTIF-sääntöjen noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ovat asianomaisille sidosryhmille vähemmän keskeinen kipukohta kuin sääntöjen rajoittava luonne.

Perusoikeudet

ELTIF-asetuksessa tunnustetaan perusoikeudet ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan periaatteita. ELTIF-kehystä sovellettaisiin näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti, eikä ELTIF-asetuksen kohdennetuilla muutoksilla olisi mitään seurauksia tai kielteisiä vaikutuksia perusoikeuksien käyttöön.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole komissioon kohdistuvia talousarviovaikutuksia.

5.LISÄTIEDOT

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa toistetaan ELTIF-rahastojen oikeudellisen kehyksen tavoite kerätä pääomaa ja kohdentaa sitä pitkäaikaisiin hankkeisiin. Kehyksen tavoite älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien unionin tavoitteiden osalta säilyy ennallaan. Ehdotetussa 1 artiklan 2 kohdan sanamuodossa ei kuitenkaan enää viitata eurooppalaisiin pitkäaikaissijoituksiin, millä vahvistetaan hyväksyttävien omaisuuserien soveltamisalan laajentamista, myös omaisuuseriin, joiden ei välttämättä tarvitse sijaita unionissa. Koska ELTIF-kehyksessä nimenomaisesti sallitaan hyväksyttävien omaisuuserien ja sijoitusten sijaitseminen kolmansissa maissa, ELTIF-asetuksessa vahvistetuissa ehdoissa on tärkeää varmistaa, että ELTIF-rahastojen sijoitusstrategioissa voidaan harjoittaa maailmanlaajuista sijoitustoimintaa. Selvennys lisäisi myös selkeyttä ja oikeusvarmuutta ELTIF-rahastojen sijoitusten maantieteellisen kohdentamisen joustavuuden osalta. Tällaisiin temaattisiin kohdentamisstrategioihin voi sisältyä investointeja ympäristön säilyttämistä tai kestävyyttä koskeviin hankkeisiin kolmansissa maissa, tutkimus- ja kehityslaitoksiin tai energiainfrastruktuuriin, jotka voivat hyödyttää ELTIF-rahastojen sijoittajia ja EU:n pitkän aikavälin kasvua ja edistää ELTIF-rahaston tavoitteita.

Asetuksen 2 artiklan 6 kohtaan sisältyy ”reaaliomaisuuserän” määritelmä, jota on tarkistettu siten, että reaaliomaisuuserällä tarkoitetaan mitä tahansa omaisuuserää, jolla on substanssinsa ja ominaisuuksiensa ansiosta luontainen arvo. Tarkistuksen tarkoituksena on laajentaa sellaisten reaaliomaisuutta koskevien sijoitusstrategioiden soveltamisalaa, joita ELTIF-rahastojen hoitajat voivat toteuttaa. Tällaiset reaaliomaisuuserät, kuten sosiaalinen, energia-, liikenne- tai tietoliikenneinfrastruktuuri taikka koulutus-, terveydenhoito-, sosiaalihuolto- ja teollisuuslaitokset, voivat tarjota kassavirtaa tai sijoitusten tuottoja, mutta tätä ei kuitenkaan edellytetä. Reaaliomaisuuserän määritelmän yksinkertaistamisella varmistetaan myös, että laajennettuun soveltamisalaan voi sisältyä myös omaisuuseriä, joiden arvoa ei ole helppo määrittää vaan arvostaminen tehdään esimerkiksi diskontatun kassavirran tai vertailumenetelmän perusteella. Lisäksi reaaliomaisuuserän laajennettu määritelmä tarkoittaa, että tällaisiin omaisuuseriin sisältyvät myös infrastruktuuri, teollis- ja tekijänoikeudet, alukset, laitteet, koneet, ilma-alukset tai liikkuva kalusto sekä kiinteä omaisuus, mukaan lukien reaaliomaisuuteen liittyvät oikeudet, kuten vesi-, metsä- ja mineraalioikeudet. Reaaliomaisuuserien määritelmän laajennettu soveltamisala kattaa myös investoinnit liikekiinteistöihin, koulutukseen, neuvontaan, tutkimukseen, urheiluun ja kehityslaitoksiin tai asumiseen, kuten senioriasuntoihin tai sosiaaliseen asuntotuotantoon. Infrastruktuurihankkeiden laajuus saattaa edellyttää suuria määriä pääomaa, joka on pidettävä sijoitettuna pitkiä aikoja. Tällaiset infrastruktuurihankkeet voivat liittyä muun muassa julkisten rakennusten infrastruktuuriin, kuten kouluihin, sairaaloihin tai vankiloihin, sosiaaliseen infrastruktuuriin, kuten sosiaaliseen asuntotuotantoon, liikenteen infrastruktuuriin, kuten teihin, joukkoliikennejärjestelmiin tai lentokenttiin, energiainfrastruktuuriin, kuten energiaverkkoihin, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen, voimalaitoksiin tai putkistoihin, vesihuoltoinfrastruktuuriin, kuten vedenjakelujärjestelmiin, viemäröintiin tai kastelujärjestelmiin, tietoliikenneinfrastruktuuriin, kuten tietoliikenneverkkoihin, tai jätehuoltoinfrastruktuuriin, kuten kierrätys- tai keräysjärjestelmiin.

Asetuksen 2 artiklan 14 a kohdassa esitetään ”yksinkertaisen, läpinäkyvän ja standardoidun arvopaperistamisen” määritelmä viittaamalla yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle 12 päivänä joulukuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2402 2 artiklan 1 kohtaan.

ELTIF-asetuksen 3 artiklan 3 kohtaa tarkistetaan sen varmistamiseksi, että toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat myönnettyjä tai peruutettuja toimilupia koskevat tiedot ja ELTIF-rahastoja koskeviin tietoihin tehdyt muutokset ESMAlle kuukausittain eikä neljännesvuosittain. Lisäksi 3 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa täsmennetään ELTIF-rahastojen julkisen rekisterin yksityiskohtaisempi koostumus: rekisteriin olisi sisällytettävä myös muita tietokenttiä toimiluvan saaneiden ELTIF-rahastojen, ELTIF-rahastojen hoitajien ja ELTIF-rahastojen toimivaltaisten viranomaisten nimien lisäksi. Tämän sähköisen keskitetyn ELTIF-rekisterin tarkoituksena on parantaa ELTIF-rahastojen sijoitustoiminnan läpinäkyvyyttä ja antaa sijoittajille, erityisesti yksityissijoittajille, mahdollisuus hankkia ja arvioida merkityksellisiä tietoja kyseisten sijoittajien jäsenvaltiossa tarjolla olevista sijoitusmahdollisuuksista.

ELTIF-asetuksen 5 artiklan 1 ja 3 kohtaan esitetään muutamia muutoksia, jotka helpottavat ELTIF-rahaston toimiluvan myöntämistä ja yksinkertaistavat ELTIF-rahaston ja vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan toimilupia koskevien säännösten eriyttämistä. Erityisesti ELTIF-asetuksen 5 artiklan 3 kohtaa muutetaan sen selventämiseksi, että ELTIF-rahastojen toimiluvista vastaava kansallinen toimivaltainen viranomainen vastaa ainoastaan ELTIF-rahaston toimiluvan myöntämisestä eikä se osallistu unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien lisätoimilupien myöntämiseen tai hyväksyntään. Lisäksi on selvennetty, että ELTIF-rahaston toimiluvan myöntämisen ehdoksi ei saa asettaa vaatimusta, että ELTIF-rahastoa hoitaa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja, jonka sääntömääräinen kotipaikka on kyseisen ELTIF-rahaston kotijäsenvaltiossa, tai että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja harjoittaa toimintaa kyseisen ELTIF-rahaston kotijäsenvaltiossa tai siirtää toimintoja sinne.

ELTIF-asetuksen 10 artiklan 1 kohtaa muutetaan monilta osin. Ensinnäkin 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohtaa muutetaan sen varmistamiseksi, että ELTIF-rahastot voivat tehdä vähemmistöyhteissijoituksia kohteisiin, jotka voisivat houkutella myös vaatimattomampia investointihankkeiden toteuttajia, sen sijaan, että niitä vaadittaisiin sijoittamaan enemmistöomisteisten tytäryritysten kautta tai niihin itseensä. Toiseksi d alakohtaa muutetaan, jotta voidaan helpottaa ELTIF-rahastojen mahdollisuutta toteuttaa rahasto-osuusrahastostrategioita ja sijoittaa ELTIF-rahastojen, eurooppalaisten riskipääomarahastojen (EuVECA) ja eurooppalaisten yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen (EuSEF) ja yhteissijoitusyritysten lisäksi sellaisiin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin, joita hoitaa unioniin sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja, edellyttäen että kyseiset rahastot sijoittavat hyväksyttäviin sijoituksiin. Tällä läpikatsomisperiaatteella varmistettaisiin varovaisuuden noudattaminen rahasto-osuusrahastostrategioissa. Asianomaisen ELTIF-rahaston ja muiden yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten varat on kuitenkin yhdistettävä 13 artiklassa ja 16 artiklan 1 kohdassa säädettyjen rajojen noudattamisen määrittämiseksi.

ELTIF-asetuksen 10 artiklan 1 kohdan e alakohdassa sallitaan sijoitukset reaaliomaisuuseriin ja varmistetaan, että ELTIF-rahastojen sijoituksia ei rajoiteta pelkästään omistusmuotoihin, jotka perustuvat yksittäisten reaaliomaisuuserien suoriin omistuksiin tai välillisiin omistuksiin vaatimukset täyttävien salkkuyritysten kautta. Tarkistettujen säännösten mukaan ELTIF-rahastot voivat sijoittaa reaaliomaisuuseriin, jos tällaisten omaisuuserien sijoitusarvo on vähintään 1 000 000 euroa, eikä enää edellytetä, että kyseessä on oltava suorat omistukset tai ”välilliset omistukset vaatimukset täyttävien salkkuyritysten kautta”. Tämä muutos mahdollistaisi laajan valikoiman erilaisia reaaliomaisuutta koskevia sijoitusstrategioita. Raja-arvon alentaminen lisäisi myös joustavuutta ELTIF-rahastojen hoitajien näkökulmasta, koska suurissakin salkuissa yksittäisten reaaliomaisuuserien arvo on yleensä huomattavasti pienempi kuin 10 000 000 euroa. Muutoin vaikutukset kohdistuisivat erityisesti salkkuihin, jotka ovat olleet toiminnassa jo jonkin aikaa: esimerkiksi uusiutuvan energian alalla tiettyjen omaisuuserien (kuten aurinkopaneelien tai tuuliturbiinien lapojen) arvo laskee yleensä koko niiden elinkaaren ajan. Yksittäisten reaaliomaisuuserien vähimmäisarvon alentamisella pyritään myös varmistamaan, että omaisuudenhoitajilla on pääsy myös suuriin salkkuihin riippumatta näiden salkkujen yksittäisten reaaliomaisuuserien arvosta ja että salkku on hajautetumpi ja siten sisältää vähemmän riskejä.

Asetuksen 10 artiklan 1 kohdan f alakohtaa on muutettu siten, että siinä täsmennetään hyväksyttävien arvopaperistamisten soveltamisala, joka koostuu neljästä luokasta: asuntolainat, joiden vakuutena on yksi tai useampi asuinkiinteistö (eli asuntolainavakuudellinen arvopaperi), kaupalliset lainat, joiden vakuutena on yksi tai useampi liikekiinteistö, yrityslainat (myös pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetyt lainat) ja myyntisaamiset tai muut arvopaperistetut vastuut, joiden alullepanija katsoo muodostavan erillisen omaisuuserätyypin, edellyttäen että näiden myyntisaamisten tai muiden arvopaperistettujen vastuiden tuotot käytetään pitkäaikaissijoitusten rahoittamiseen tai jälleenrahoitukseen. Nämä säännökset mahdollistaisivat ELTIF-rahastojen hyväksyttävien omaisuuserien koon ja soveltamisalan laajentamisen, mikä puolestaan tekisi ELTIF-rahastojen sääntelykehyksestä houkuttelevamman omaisuudenhoitajien ja sijoittajien kannalta.

Asetuksen 11 artiklan 1 kohtaa muutetaan niin, että vaatimukset täyttävän salkkuyrityksen käsitettä yksinkertaistetaan. Lisäksi 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaa muutetaan siten, että listattujen vaatimukset täyttävien salkkuyritysten markkina-arvon enimmäismäärä nostetaan 500 miljoonasta eurosta yhteen miljardiin euroon. Kohdassa lisäksi varmistetaan, että tätä markkina-arvorajaa sovelletaan ainoastaan alkuinvestoinnin ajankohtana.

Asetuksen 12 artiklaa muutetaan kahdella tavalla. Ensinnäkin eturistiriitoja koskevien 1 kohdan säännösten soveltamisalaan sisällytetään viittaus unioniin sijoittautuneisiin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin, joita ELTIF-rahaston hoitaja voi hoitaa. Artiklan 2 kohdalla puolestaan pyritään nimenomaisesti varmistamaan, että ELTIF-rahastojen hoitajien kanssa samaan konserniin kuuluvat sidosyhteisöt ja niiden henkilöstö voivat yhdessä sijoittaa kyseiseen ELTIF-rahastoon ja samaan omaisuuserään. Tällaiset yhteissijoitukset voivat olla välttämätön osa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien noudattamaa yhteissijoitusstrategiaa, ja joissakin tapauksissa ne saattavat myös olla alan tavanomainen käytäntö. Asetuksen 12 artiklan 2 kohdassa sallitaan, että ELTIF-rahaston hoitaja ja tämän kanssa samaan konserniin kuuluvat sidosyhteisöt ja niiden henkilöstö voivat tehdä yhteissijoituksia, edellyttäen että kyseinen ELTIF-rahaston hoitaja on ottanut käyttöön organisaatio- ja hallintojärjestelyt, joiden tarkoituksena on havaita, ehkäistä, hallita ja seurata eturistiriitoja, ja että tällaisista eturistiriidoista ilmoitetaan asianmukaisesti. Näillä lisävaatimuksilla pyritään varmistamaan tarvittavat sijoittajansuojaa ja markkinoiden eheyttä koskevat takeet.

Tällä hetkellä 13 artiklassa säädetään, että vähintään 70 prosenttia pääomasta on sijoitettava hyväksyttäviin omaisuuseriin ja sijoituksiin. Lisäksi 13 artiklassa vahvistetaan salkun koostumusta ja hajauttamista koskevat vaatimukset. ELTIF-rahastojen hajauttamista koskevat vaatimukset ovat hyvin yksityiskohtaisia. Lisäksi otetaan käyttöön 10 prosentin oletusarvoinen sijoitusvaatimus, jota sovelletaan lainoihin, kaikkiin yksittäisiin reaaliomaisuuseriin ja muihin sijoitusrahastoihin tehtäviin sijoituksiin. Jotta voitaisiin edistää ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta omaisuudenhoitajien keskuudessa, 13 artiklan 1 kohtaan tehtävällä muutoksella alennetaan hyväksyttäviin sijoitusomaisuuseriin tehtävien sijoitusten raja-arvo 60 prosenttiin. Raja-arvon alentaminen parantaisi ELTIF-rahastojen salkkujen maksuvalmiusprofiilia ja lisäisi omaisuudenhoitajien joustovaraa sijoitusstrategioidensa toteutuksessa.

13 artiklan 2 kohdan a–c alakohdassa korotetaan yksityissijoittajille markkinoitavien ELTIF-rahastojen sijoitusten enimmäismäärä 20 prosenttiin, kun kyse on yksittäisen vaatimukset täyttävän salkkuyrityksen liikkeeseen laskemista välineistä tai sen myöntämistä lainoista. Lisäksi vastaavaa 20 prosentin raja-arvoa sovelletaan myös yksityissijoittajille markkinoitavien ELTIF-rahastojen sijoituksiin mihin tahansa yksittäiseen ELTIF-, EuVECA- tai EuSEF-rahastoon tai unioniin sijoittautuneeseen vaihtoehtoiseen sijoitusrahastoon, jota hoitaa unioniin sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja, edellyttäen että kyseessä on ELTIF-asetuksen 10 artiklan 1 kohdan mukainen hyväksyttävä sijoitusomaisuuserä. Niiden 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen omaisuuserien osalta, jotka on laskenut liikkeeseen jokin yksittäinen yhteisö, tämä raja-arvo on kaksinkertaistettu 10 prosenttiin.

Yksityissijoittajille markkinoitavien ELTIF-rahastojen yksinkertaisiin, läpinäkyviin ja standardoituihin arvopaperistamisiin liittyvien riskien kattamiseksi uudessa 3 a kohdassa säädetään, että yksinkertaisten, läpinäkyvien ja standardoitujen arvopaperistamisten yhteenlaskettu arvo saa olla enintään 20 prosenttia ELTIF-rahaston pääoman arvosta. ELTIF-rahaston yhteenlaskettu vastapuoliriski, joka johtuu OTC-johdannaistransaktioista, takaisinostosopimuksista tai takaisinmyyntisopimuksista, saisi olla enintään 10 prosenttia ELTIF-rahaston pääoman arvosta. Asetuksen 13 artiklan 5 kohta poistetaan, koska yksityissijoittajille markkinoitaviin ELTIF-rahastoihin liittyviä riskirajoja on korotettu. On tärkeää huomata, että uudessa 13 artiklan 8 kohdassa täsmennetään, että 2–4 kohdassa vahvistettuja sijoituskynnyksiä ei sovelleta, jos ELTIF-rahastoja markkinoidaan yksinomaan ammattimaisille sijoittajille.

Asetuksen 15 artiklan 1 kohdassa täsmennetään, että ELTIF-rahasto saa hankkia enintään 30 prosenttia osuuksista tai osakkeista yksittäisissä ELTIF-, EuVECA- tai EuSEF-rahastossa tai sellaisessa unioniin sijoittautuneessa vaihtoehtoisessa sijoitusrahastossa, jota hoitaa unioniin sijoittautunut vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja, edellyttäen että kyseessä on 10 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukainen hyväksyttävä sijoitusomaisuuserä. Artiklan 2 kohdassa täsmennetään, että näitä keskittymärajoja ei sovelleta, jos ELTIF-rahastoja markkinoidaan ainoastaan ammattimaisille sijoittajille.

Ehdotuksen 16 artiklalla pyritään mahdollistamaan se, että yksityissijoittajille markkinoitavat ELTIF-rahastot voivat ottaa rahalainaa enintään 50 prosenttia ELTIF-rahaston pääoman arvosta. Sen sijaan ainoastaan ammattimaisille sijoittajille markkinoidut ELTIF-rahastot saisivat vivuttaa enintään 100 prosenttia ELTIF-rahaston pääoman arvosta. Ehdotuksella pyritään myös lisäämään valuuttasääntöjen joustavuutta ja laajentamaan ELTIF-rahastojen mahdollisuutta tehdä sopimuksia myös muussa kuin perusvaluutassa, jos valuuttariski on suojattu tai jos voidaan muulla tavoin osoittaa, että muun valuutan määräinen lainaaminen ei altista ELTIF-rahastoa olennaisille valuuttariskeille. Rasitusta koskeva 30 prosentin vaatimus poistetaan 16 artiklan 1 kohdan e alakohdasta, ja kohdassa selvennetään, että rahalaina voi rasittaa sellaisia omaisuuseriä, joilla pannaan täytäntöön rahaston lainanottostrategia. Uudessa 16 artiklan 1 a kohdassa selvennetään, että lainanottojärjestelyjä, jotka katetaan kokonaan sijoittajien pääomasitoumuksilla, ei pidetä lainanottona. Tämä säännös tarjoaisi omaisuudenhoitajille lisää joustovaraa vipuvaikutuksen hyödyntämisessä. Sijoittajansuojan parantamiseksi 16 artiklan tarkistetussa 2 kohdassa edellytetään, että ELTIF-rahastojen hoitajan on esittävä yksityiskohtaisesti ELTIF-rahaston lainanottostrategia ja -rajat. Tällä vaatimuksella pyritään myös velvoittamaan ELTIF-rahastojen hoitajat kuvaamaan, miten lainanotto tarkkaan ottaen auttaisi ELTIF-rahaston strategian täytäntöönpanossa ja miten lainanottoon, valuuttaan ja duraatioon liittyviä riskejä vähennettäisiin.

Asetuksen 18 artiklan 7 kohdassa olevia lunastussääntöjä muutetaan, jotta ESMA voi laatia luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritellään olosuhteet, jotka koskevat 2 kohdan mukaisia lunastuksia rajoitetuissa olosuhteissa. Tällaisiin lunastuksiin voisivat kuulua tapaukset, joissa toimivaltaisille viranomaisille annettavien vähimmäistietojen sekä lunastuksia koskevien arviointiperusteiden ja prosenttimäärien avulla ELTIF-rahastot voisivat tarjota mahdollisuuden rajoitettuihin lunastuksiin ottaen huomioon rahaston odotetut kassavirrat ja velat. Lisäksi ESMAn olisi laadittava luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään tiedot, jotka ELTIF-rahastojen on annettava sijoittajille.

Asetuksen 19 artiklassa annettaisiin ELTIF-rahastojen hoitajille mahdollisuus ottaa käyttöön ELTIF-rahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa valinnainen likviditeetti-ikkunamekanismi. Tämän jälkimarkkinoiden likviditeettimekanismin tarkoituksena olisi mahdollistaa ELTIF-rahastosta irtautuvien sijoittajien osuuksia tai osakkeita koskevien siirtopyyntöjen ja uusien sijoittajien merkintäpyyntöjen yhteensovittaminen joko kokonaan tai osittain ennen ELTIF-rahaston toiminta-ajan päättymistä. Siirto- ja merkintäpyynnöt voidaan sovittaa yhteen, jos useat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät. ELTIF-rahaston hoitajan olisi laadittava tällaista vapaaehtoista likviditeettimekanismia koskeva erityinen politiikka, jossa esitetään seuraavat tiedot: siirtoprosessi sekä irtautuvien että merkinnän tekevien sijoittajien osalta, rahastonhoitajan tai rahaston hallinnoijan tehtävät, sovellettava aikaikkuna, toteutushinta, tuottojen ositusta koskevat ehdot, tietojen julkistamisvaatimukset sekä sovellettavat palkkiot, kustannukset ja maksut. On ratkaisevan tärkeää, että tällaisessa valinnaisessa likviditeettimekanismissa varmistetaan sijoittajien oikeudenmukainen kohtelu ja että ELTIF-rahaston hoitajalle annetaan riittävät mahdollisuudet seurata ELTIF-rahastojen likviditeettiriskiä.

Asetuksen 21 artiklan 1 kohdassa muutetaan säännöksiä, jotka koskevat ELTIF-rahaston omaisuuserien rahaksi muuttamista. Kohdassa edellytetään, että ELTIF-rahaston hoitajan on ilmoitettava toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle omaisuuseriensä asianmukaisesta rahaksi muuttamisesta sijoittajien osuuksien lunastamiseksi. ELTIF-rahaston olisi toimivaltaisen viranomaisensa erillisestä pyynnöstä toimitettava viranomaiselle yksilöity aikataulu kyseisten omaisuuserien asianmukaisesta rahaksi muuttamisesta.

Asetuksen 26 artiklassa edellytetään, että jos ELTIF-rahaston osuuksia tai osakkeita on tarkoitus markkinoida yksityissijoittajille, rahastonhoitajan on kussakin jäsenvaltiossa, jossa kyseistä ELTIF-rahastoa markkinoidaan, otettava käyttöön toiminnot, jotka mahdollistavat merkintöjen tekemisen, maksujen suorittamisen osuuden- tai osakkeenomistajille, osuuksien tai osakkeiden takaisinoston ja lunastuksen ja sellaisten tietojen saataville asettamisen, jotka ELTIF-rahaston ja sen hoitajan on annettava. Nämä sijoittajille tarjolla olevia toimintoja koskevat säännökset poistetaan ELTIF-rahastojen markkinoinnin, erityisesti rajatylittävän markkinoinnin, helpottamiseksi EU:n säännöstöä noudattaen. Asetuksen 26 artiklan poistamisella pyritään myös varmistamaan, että ELTIF-rahastoja voidaan markkinoida asettamatta ELTIF-rahastojen hoitajille vaatimusta ottaa käyttöön tällaisia ”toimintoja”, joiden saatetaan tapauksen mukaan tulkita merkitsevän fyysisiä tiloja tai erillisiä tietoteknisiä, henkilöstöön liittyviä tai hallinnollisia järjestelyjä tai vaatimuksia.

Asetuksen 28 artiklan 1 kohdan osalta pyritään poistamaan ELTIF-asetuksessa ja rahoitusmarkkinadirektiivissä (MiFID II) tarkoitettujen soveltuvuuden arviointien osittainen päällekkäisyys. Tätä varten 28 artiklan 1 kohdassa ja 30 artiklan 1 kohdassa viitataan ELTIF-rahastojen hoitajien ja jakelijoiden velvollisuuteen suorittaa soveltuvuuden arviointi MiFID II -direktiivin säännösten mukaisesti, jos ELTIF-rahastoa tarjotaan tai myydään suoraan. ELTIF-rahastojen soveltuvuustestin mukauttaminen MiFID II -direktiiviin on tärkeää, kun otetaan huomioon 30 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, joka sisältää alun perin sijoitettuja varoja koskevan 10 000 euron vähimmäisvaatimuksen ja rajoituksen, jonka mukaan sijoitusten kokonaismäärä ei saa ylittää 10 prosenttia yksityissijoittajan rahoitusvälinesalkusta, poistamista koskeva ehdotus. Ehdotuksella pyritään poistamaan nämä 10 000 euron alkuperäistä sijoitusta (ns. pääsylippu) ja 10 prosentin kokonaissijoitusta koskevat vaatimukset sellaisten yksityissijoittajien osalta, joiden rahoitusvälinesalkun arvo on alle 500 000 euroa. Tämä johtuu siitä, että tällaiset vaatimukset muodostavat perusteettomia esteitä yksityissijoittajien pääsylle ELTIF-rahastoihin ja että tällaiset raja-arvot ovat useimmissa tapauksissa osoittautuneet raskaiksi ja tehottomiksi esteiksi.

Asetuksen 30 artiklan 4 kohdalla pyritään selventämään tasapuolisen kohtelun periaatteen soveltamista, sellaisena kuin sitä sovelletaan ELTIF-rahaston asianomaisten osakkeiden tai osuuksien lajin tai lajien osalta. Asetuksen 30 artiklan 6 kohdan tarkoituksena on varmistaa, että kahden viikon peruuttamisaikaa sovelletaan ainoastaan yksityissijoittajiin ja ainoastaan kahden viikon ajan sitoumus- tai merkintäsopimuksen voimaantulopäivän jälkeen.

Asetuksen 37 artiklan 1 kohtaa muutetaan ELTIF-rahastojen sääntelykehyksen uuden uudelleentarkastelun ehtojen laajentamiseksi. Tällainen uudelleentarkastelu voitaisiin aloittaa viiden vuoden kuluessa ELTIF-asetuksen voimaantulosta, ja siinä olisi tarkasteltava kattavampaa rahastosääntöjen joukkoa kuin 37 artiklassa on alun perin säädetty. Asetuksen toimintaa koskeva kattava arviointi tehdään viiden vuoden kuluttua asetuksen soveltamisen alkamisesta. Tarkistetun uudelleentarkastelulausekkeen soveltamisala ulotetaan kattamaan tärkeimpien rahastosääntöjen toiminta ja soveltaminen sekä niiden vaikutus ELTIF-rahastojen hoitajiin ja sijoittajiin. ELTIF-rahastojen oikeudellisen kehyksen uudelleentarkastelu edellyttäisi myös ESMAn kuulemista.

2021/0377 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) 2015/760 muuttamisesta hyväksyttävien omaisuuserien ja sijoitusten soveltamisalan, salkun koostumusta ja hajauttamista koskevien vaatimusten, rahan lainaksi ottamisen ja muiden rahaston sääntöjen sekä eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen toimilupia, sijoituspolitiikkaa ja toimintaedellytyksiä koskevien vaatimusten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 10 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/760 11 antamisen jälkeen vain muutamille eurooppalaisille pitkäaikaissijoitusrahastoille (ELTIF) on myönnetty toimilupa. Näiden rahastojen nettovarojen arvioitiin olevan yhteensä noin 2 400 000 000 euroa vuonna 2021.

(2)Saatavilla olevat markkinatiedot osoittavat, että eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen segmentti ei ole kasvanut odotetulla tavalla, vaikka unioni on pyrkinyt edistämään pitkän aikavälin rahoituksen saatavuutta unionissa.

(3)Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen markkinoiden tietyt ominaispiirteet (rahastojen vähäinen määrä, nettovarojen pieni määrä, kotipaikat vain muutamilla oikeudenkäyttöalueilla ja salkkujen koostumuksessa korostuvat tietyntyyppiset hyväksyttävät sijoitukset) osoittavat, että markkinat ovat keskittyneet sekä maantieteellisesti että sijoituslajien osalta. Siksi on tarpeen tarkastella uudelleen eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen oikeudellista kehystä, jotta voidaan varmistaa, että enemmän sijoituksia kanavoidaan pääomaa tarvitseville yrityksille ja pitkän aikavälin investointihankkeisiin.

(4)Eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot voivat helpottaa pitkäaikaissijoituksia reaalitalouteen. Pitkäaikaissijoitukset hankkeisiin, yrityksiin ja infrastruktuuriin kolmansissa maissa voivat myös tuoda pääomaa eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin ja siten hyödyttää unionin taloutta. Tällaiset hyödyt voivat olla peräisin monista eri lähteistä, muun muassa sijoituksista, jotka edistävät raja-alueiden kehittämistä, lisäävät kaupallista, rahoituksellista ja teknologista yhteistyötä ja helpottavat investointeja ympäristöalan ja kestävän energian hankkeisiin. Sijoitukset vaatimukset täyttäviin kolmansiin maihin ja hyväksyttäviin omaisuuseriin voivat tuoda huomattavia etuja sijoittajille, eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajille sekä kyseisten kolmansien maiden taloudelle, infrastruktuurille, ilmaston ja ympäristön kestävyydelle ja kansalaisille. Sen vuoksi olisi sallittava, että suurin osa tällaisista omaisuuseristä ja sijoituksista tai niiden tärkeimmistä tuloista tai tuotoista sijaitsee asianomaisissa kolmansissa maissa.

(5)Eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevat säännöt ovat lähes samat sekä ammattimaisille että yksityissijoittajille, mukaan lukien säännöt, jotka koskevat vivutusta, omaisuuserien hajauttamista ja sijoitussalkkujen koostumusta, keskittymärajoja sekä hyväksyttävien omaisuuserien ja sijoitusten raja-arvoja. Kummallakin sijoittajatyypillä on kuitenkin erilaiset aikahorisontit, riskitoleranssit ja sijoitustarpeet. Näiden lähes identtisten sääntöjen takia, ja koska niiden noudattamisesta aiheutuu ammattimaisille sijoittajille suunnatuille eurooppalaisille pitkäaikaissijoitusrahastoille merkittäviä hallinnollisia rasitteita ja kustannuksia, omaisuudenhoitajat ovat olleet haluttomia tarjoamaan räätälöityjä tuotteita ammattimaisille sijoittajille. Ammattimaisilla sijoittajilla on korkeampi riskinsietokyky kuin yksityissijoittajilla, ja heillä voi luonteensa ja toimintansa vuoksi olla erilaiset aikahorisontit ja tuottotavoitteet. Siksi on aiheellista säätää ammattimaisille sijoittajille markkinoitavia eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevista erityissäännöistä, jotka koskevat erityisesti salkun hajauttamista ja koostumusta, hyväksyttävien omaisuuserien vähimmäisrajoja, keskittymärajoja ja rahan lainaksi ottamista.

(6)On tarpeen lisätä omaisuudenhoitajien joustovaraa sijoitusten tekemisessä erilaisiin reaaliomaisuuseriin. Sen vuoksi reaaliomaisuuserien suorat tai välilliset omistusosuudet olisi katsottava hyväksyttäviksi omaisuuseriksi, edellyttäen että kyseisillä reaaliomaisuuserillä on niiden luonteensa tai substanssinsa ansiosta arvo. Tällaisiin reaaliomaisuuseriin kuuluvat kiinteä omaisuus, tietoliikenne-, ympäristö-, energia- ja liikenneinfrastruktuuri, sosiaalinen infrastruktuuri, mukaan lukien vanhainkodit ja sairaalat, sekä koulutus-, terveydenhoito-, sosiaalihuolto- ja teollisuuslaitokset, laitteistot ja muu omaisuus, mukaan lukien teollis- ja tekijänoikeudet, alukset, varusteet, koneet ja laitteet, ilma-alukset ja liikkuva kalusto sekä kiinteä omaisuus.

(7)Sijoituksia kaupalliseen omaisuuteen, koulutukseen, tutkimukseen, urheiluun tai kehityslaitoksiin tai asumiseen, kuten senioriasuntoihin tai sosiaaliseen asuntotuotantoon, olisi myös pidettävä hyväksyttävinä omaisuuserinä, koska kyseisillä omaisuuserillä voidaan edistää älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteiden saavuttamista. Jotta reaaliomaisuuseriin perustuvat sijoitusstrategiat olisivat mahdollisia aloilla, joilla suorat sijoitukset reaaliomaisuuteen eivät ole mahdollisia tai ovat epätaloudellisia, hyväksyttäviin reaaliomaisuuseriin olisi sisällyttävä myös sijoitukset vesi-, metsä-, rakennus- ja mineraalioikeuksiin.

(8)Sijoitustoiminnan vastuullisuuden edistämiseksi ja riittävien tietojen antamiseksi sijoitusstrategian vaikutuksista sijoitukset kiinteään omaisuuteen olisi dokumentoitava, mukaan lukien se, missä määrin reaaliomaisuuserä on sellaisen pitkän aikavälin investointihankkeen erottamaton osa tai liitännäinen osatekijä, joka edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa unionin tavoitetta.

(9)On tarpeen lisätä eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen houkuttelevuutta omaisuudenhoitajien kannalta laajentamalla eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajien käytettävissä olevien sijoitusstrategioiden valikoimaa ja välttää näin hyväksyttävien omaisuuserien ja sijoitustoiminnan soveltamisalan perusteeton rajoittaminen. Reaaliomaisuuserien hyväksyttävyys ei saisi riippua niiden luonteesta ja tavoitteesta tai ympäristöön, kestävyyteen, yhteiskuntaan tai hallintotapaan liittyvistä tiedoista ja ehdoista, sillä nämä sisältyvät jo Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2019/2088 12 ja (EU) 2020/852 13 soveltamisaloihin.

(10)On tarpeen laajentaa hyväksyttävien omaisuuserien soveltamisalaa ja edistää eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen sijoituksia arvopaperistettuihin omaisuuseriin. Sen vuoksi olisi selvennettävä, että jos kohde-etuuksina olevat omaisuuserät koostuvat pitkäaikaisista vastuista, hyväksyttäviin sijoitusomaisuuseriin olisi kuuluttava myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2402 14 18 artiklassa tarkoitetut yksinkertaiset, läpinäkyvät ja standardoidut (YLS) arvopaperistamiset. Tällaisiin pitkäaikaisiin vastuisiin kuuluvat asuntolainat, joiden vakuutena on yksi tai useampi asuinkiinteistö (eli asuntolainavakuudellinen arvopaperi), kaupalliset lainat, joiden vakuutena on yksi tai useampi liikekiinteistö, yrityslainat (myös pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetyt lainat) ja myyntisaamiset tai muut arvopaperistetut vastuut, joiden alullepanija katsoo muodostavan erillisen omaisuuserätyypin, edellyttäen että näiden myyntisaamisten tai muiden arvopaperistettujen vastuiden tuotot käytetään pitkäaikaissijoitusten rahoittamiseen tai jälleenrahoitukseen.

(11)Jotta sijoittajien olisi helpompi saada ajantasaisempia ja täydellisempiä tietoja eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen markkinoista, on tarpeen lisätä asetuksen (EU) 2015/760 3 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun julkisen keskusrekisterin, jäljempänä ’ELTIF-rekisteri’, tietojen yksityisyyskohtaisuutta ja ajantasaisuutta. ELTIF-rekisterin olisi sen vuoksi sisällettävä tarkempia tietoja rekisteriin jo sisältyvistä tiedoista, mukaan lukien, jos saatavilla, eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston oikeushenkilötunnus (LEI) ja kansallinen kooditunniste, rahastonhoitajan nimi, osoite ja oikeushenkilötunnus, rahaston ja kunkin erillisen osake- tai osuuslajin ISIN-koodit, rahaston toimivaltainen viranomainen ja kotijäsenvaltio, jäsenvaltiot, joissa rahastoa markkinoidaan, voidaanko rahastoa markkinoida yksityissijoittajille vai voidaanko sitä markkinoida ainoastaan ammattimaisille sijoittajille, rahaston toimiluvan myöntämispäivä sekä päivä, jona rahaston markkinointi on alkanut. Jotta eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen sijoittajat voisivat analysoida ja vertailla markkinoilla olevia eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja, ELTIF-rekisterin olisi lisäksi sisällettävä ajan tasalla olevat linkit rahastojen asiakirjoihin, mukaan lukien asianomaisen rahaston sääntöihin tai perustamisasiakirjoihin, vuosikertomuksiin, tarjousesitteeseen ja, jos saatavilla, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1286/2014 15 mukaisesti laadittuun avaintietoasiakirjaan. ELTIF-rekisterin ajantasaisuuden varmistamiseksi on aiheellista edellyttää, että toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat ESMAlle kaikista eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskeviin tietoihin tehdyistä muutoksista, myös myönnetyistä toimiluvista ja toimilupien peruuttamisista, kuukausittain.

(12)Tietyt eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen sijoitukset voidaan toteuttaa välittäjäyhteisöjen kuten erillisyhtiöiden, erillisten arvopaperistamis- tai varainhoitoyhtiöiden tai holdingyhtiöiden kautta. Asetuksessa (EU) 2015/760 edellytetään tällä hetkellä, että vaatimukset täyttävän salkkuyrityksen oman pääoman ehtoisiin tai oman pääoman luonteisiin instrumentteihin voidaan sijoittaa vain, jos kyseinen salkkuyritys on enemmistöomisteinen tytäryritys, mikä rajoittaa merkittävästi hyväksyttävien omaisuuserien alaa. Eurooppalaisilla pitkäaikaissijoitusrahastoilla olisi sen vuoksi oltava mahdollisuus tehdä myös vähemmistöyhteissijoituksia. Tämä mahdollisuus tarjoaisi eurooppalaisille pitkäaikaissijoitusrahastoille lisää joustovaraa sijoitusstrategioidensa toteutuksessa sekä lisäisi investointihankkeiden toteuttajien kiinnostusta ja mahdollisten hyväksyttävien sijoituskohteiden valikoimaa, mitkä kaikki ovat tärkeitä tekijöitä epäsuoria sijoitusstrategioita toteutettaessa.

(13)Koska huolena on, että rahasto-osuusrahastostrategiat voivat johtaa sijoituksiin, jotka eivät kuulu hyväksyttävien sijoitusomaisuuserien soveltamisalaan, asetuksessa (EU) 2015/760 rajoitetaan tällä hetkellä sijoitusten tekemistä muihin rahastoihin eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston koko toiminta-aikana. Rahasto-osuusrahastostrategiat ovat kuitenkin yleinen ja erittäin tehokas tapa ottaa nopeasti positioita epälikvideissä omaisuuserissä erityisesti kiinteistöjen ja täysin maksettujen pääomarakenteiden yhteydessä. Siksi on tarpeen antaa eurooppalaisille pitkäaikaissijoitusrahastoille mahdollisuus sijoittaa myös muihin rahastoihin, koska tämä antaisi niille mahdollisuuden sijoittaa pääomaa nopeammin. Rahasto-osuusrahastosijoitusten helpottaminen mahdollistaisi myös ylimääräisten käteisvarojen uudelleensijoittamisen rahastoihin. Erilaiset sijoitukset, joilla on erilaiset erääntymisajat, saattaisivat vähentää eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen tarvetta pitää osa varoista käteisen muodossa (cash drag). Sen vuoksi on tarpeen laajentaa eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajien käytettävissä olevia hyväksyttäviä rahasto-osuusrahastostrategioita muihinkin kuin eurooppalaisiin riskipääomarahastoihin (EuVECA) tai eurooppalaisiin yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneisiin rahastoihin (EuSEF). Sellaisten yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten soveltamisalaa, joihin eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot voivat sijoittaa, tulisi näin ollen laajentaa siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin (yhteissijoitusyrityksiin) ja unioniin sijoittautuneisiin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin, joita unioniin sijoittautuneet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat hoitavat. Tehokkaan sijoittajansuojan varmistamiseksi on kuitenkin myös tarpeen säätää, että jos eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto sijoittaa muihin eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin, EuVECA-rahastoihin, EuSEF-rahastoihin, yhteissijoitusyrityksiin tai unioniin sijoittautuneisiin vaihtoehtoisiin sijoitusrahastoihin, joita unioniin sijoittautuneet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat hoitavat, kyseisten yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten olisi myös sijoitettava hyväksyttäviin sijoituksiin eivätkä ne itse saisi olla sijoittaneet enempää kuin 10 prosenttia pääomastaan mihinkään muuhun yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavaan yritykseen.

(14)Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajien asiantuntemuksen hyödyntämisen lisäämiseksi ja hajauttamishyötyjen vuoksi voi tietyissä tapauksissa olla hyödyllistä, että eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto sijoittaa kaikki tai lähes kaikki varansa master-pitkäaikaissijoitusrahaston hajautettuun salkkuun. Siksi eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen olisi voitava yhdistää omaisuuseriään ja hyödyntää master-feeder-rakenteita sijoittamalla master-pitkäaikaissijoitusrahastoihin.

(15)Asetuksen (EU) 2015/760 nykyisessä versiossa säädetyt hajauttamisvaatimukset otettiin käyttöön sen varmistamiseksi, että eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot kykenisivät kestämään epäsuotuisia markkinaolosuhteita. Hajauttamiseen sovelletut raja-arvot merkitsevät kuitenkin sitä, että eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen on tehtävä keskimäärin kymmenen erillistä sijoitusta. Tapauksissa, joissa on kyse sijoittamisesta laaja-alaisiin hankkeisiin tai infrastruktuureihin, tällainen kymmentä sijoitusta koskeva vaatimus voi olla vaikea saavuttaa ja se voi myös olla kallista transaktiokustannusten ja pääoman kohdentamisen näkökulmasta. Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen ja viime kädessä niiden sijoittajien transaktio- ja hallintokustannusten vähentämiseksi eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen olisi sen vuoksi voitava toteuttaa keskitetympiä sijoitusstrategioita ja siten ottaa vähemmän positioita hyväksyttävissä omaisuuserissä. Siksi on tarpeen mukauttaa hajauttamisvaatimuksia, jotka koskevat eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen positioita yksittäisissä vaatimukset täyttävissä salkkuyrityksissä, yksittäisissä reaaliomaisuuserissä, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja tietyissä muissa hyväksyttävissä sijoitusomaisuuserissä, sopimuksissa ja rahoitusvälineisissä. Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen salkun koostumusta koskevan jouston lisäämisen ja hajauttamisvaatimusten vähentämisen ei pitäisi vaikuttaa olennaisesti eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen kykyyn kestää markkinoiden heilahtelua, koska eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot sijoittavat tavallisesti omaisuuseriin, joiden markkinahinta ei ole helposti määriteltävissä, jotka voivat olla hyvin epälikvidejä ja joilla on usein pitkä erääntymisaika tai aikahorisontti.

(16)Toisin kuin yksityissijoittajilla, ammattimaisilla sijoittajilla voi tietyissä olosuhteissa olla pidempi aikahorisontti, erilaiset tuottotavoitteet, enemmän asiantuntemusta, parempi riskinsietokyky epäsuotuisissa markkinaolosuhteissa ja paremmat valmiudet tappioiden kattamiseen. Tällaiset ammattimaiset sijoittajat tarvitsevat näin ollen vähemmän sijoittajansuojaa kuin yksityissijoittajat. Siksi on aiheellista poistaa hajauttamisvaatimukset sellaisten eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen osalta, joita markkinoidaan yksinomaan ammattimaisille sijoittajille.

(17)Asetuksen (EU) 2015/760 28 ja 30 artiklassa edellytetään tällä hetkellä, että eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajien tai jakelijoiden on suoritettava yksityissijoittajien soveltuvuuden arviointi. Tästä vaatimuksesta säädetään kuitenkin jo Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU 25 artiklassa. 16 Tämä päällekkäinen vaatimus muodostaa ylimääräisen hallinnollisen rasitteen, mikä lisää yksityissijoittajille aiheutuvia kustannuksia ja vähentää eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajien halukkuutta tarjota uusia eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja yksityissijoittajille. Sen vuoksi on tarpeen poistaa kyseinen päällekkäinen vaatimus asetuksesta (EU) 2015/760.

(18)Asetuksen (EU) 2015/760 30 artiklassa edellytetään myös, että eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajat tai jakelijat antavat asianmukaista sijoitusneuvontaa markkinoidessaan eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja yksityissijoittajille. Asianmukaisen sijoitusneuvonnan sisällön puutteellinen määrittely asetuksessa (EU) 2015/760 ja ristiviittauksen puuttuminen direktiiviin 2014/65/EU, jossa määritellään sijoitusneuvonnan käsite, ovat johtaneet oikeusvarmuuden puutteeseen ja hämmennykseen eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajien ja jakelijoiden keskuudessa. Lisäksi sijoitusneuvontaa koskeva velvoite edellyttäisi, että ulkopuolisilla jakelijoilla olisi oltava direktiivin 2014/65/EU mukainen toimilupa, jotta ne voisivat markkinoida eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja yksityissijoittajille. Tämä loisi tarpeettomia esteitä eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen markkinoinnille näille sijoittajille. Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen jakeluun ja markkinointiin ei pitäisi soveltaa tiukempia vaatimuksia kuin muiden monimutkaisten rahoitustuotteiden jakeluun, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/2402 17 säädetyt arvopaperistamisia koskevat vaatimukset ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/59 18 säädetyt etuoikeusasemaltaan huonompia hyväksyttäviä velkoja koskevat vaatimukset. Velvoite tehdä soveltuvuustesti riittää tarjoamaan yksityissijoittajille tarvittavan suojan ja on asetuksessa (EU) 2017/2402 ja direktiivissä 2014/59 vahvistettujen voimassa olevien velvoitteiden mukainen. Siksi ei ole tarpeen vaatia eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen jakelijoita ja hoitajia antamaan yksityissijoittajille kyseistä sijoitusneuvontaa.

(19)Asetuksen (EU) 2015/760 30 artiklan 3 kohdassa edellytetään tällä hetkellä mahdollisilta yksityissijoittajilta, joiden rahoitusvälinesalkun arvo on enintään 500 000 euroa, että yhteen tai useampaan eurooppalaiseen pitkäaikaissijoitusrahastoon alun perin sijoitettujen varojen määrä on vähintään 10 000 euroa ja että tällaisten sijoittajien eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin sijoittama kokonaismäärä ei ylitä kymmentä prosenttia asianomaisten sijoittajien rahoitusvälinesalkusta. Yhdessä sovellettuna alun perin sijoitettuja varoja koskeva 10 000 euron vähimmäisvaatimus ja sijoitusten kokonaismäärää koskeva 10 prosentin rajoitus muodostavat merkittävän esteen yksityissijoittajien sijoituksille eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin, mikä on ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto muodostaisi vaihtoehtoisen sijoitusrahastotuotteen yksityissijoittajille. Sen vuoksi on tarpeen poistaa kyseinen alun perin sijoitettujen varojen määrää koskeva 10 000 euron vähimmäisvaatimus ja sijoitusten kokonaismäärää koskeva 10 prosentin rajoitus.

(20)Asetuksen (EU) 2015/760 10 artiklan e alakohdassa edellytetään tällä hetkellä, että yksittäisten reaaliomaisuuserien tapauksessa hyväksyttävien sijoitusomaisuuserien arvon on oltava vähintään 10 000 000 euroa. Reaaliomaisuussalkut koostuvat kuitenkin usein useista yksittäisistä reaaliomaisuuseristä, joiden arvo on alle 10 000 000 euroa. Siksi yksittäisten reaaliomaisuuserien arvoa koskevaa vaatimusta olisi alennettava 1 000 000 euroon. Tämä raja-arvo perustuu suuriin reaaliomaisuussalkkuihin tyypillisesti sisältyvien yksittäisten reaaliomaisuuserien arvioituun arvoon ja voi siten osaltaan edistää sijoitussalkun hajauttamista.

(21)Asetuksen (EU) 2015/760 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa edellytetään tällä hetkellä, että vaatimukset täyttävän salkkuyrityksen, joka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, markkina-arvo on enintään 500 000 000 euroa. Monilla listatuilla yrityksillä, joiden markkina-arvo on alhainen, on kuitenkin vähän likviditeettiä, mikä estää eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajia muodostamasta kohtuullisessa ajassa riittävää positiota tällaisissa listatuissa yrityksissä ja siten kaventaa sijoituskohteiden valikoimaa. Jotta eurooppalaisilla pitkäaikaissijoitusrahastoilla olisi parempi maksuvalmiusprofiili, niiden vaatimukset täyttävien listattujen yritysten markkina-arvoa, joihin eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot voivat sijoittaa, olisi korotettava enintään 500 000 000 eurosta enintään 1 000 000 000 euroon. Jotta tällaisten sijoitusten hyväksyttävyys ei riippuisi valuuttavaihteluista tai muista tekijöistä, markkina-arvo olisi määritettävä vasta alkuinvestoinnin ajankohtana.

(22)Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitaja, joka omistaa osuuden salkkuyrityksessä, saattaa asettaa omat etunsa eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston sijoittajien etujen edelle. Tällaisten eturistiriitojen välttämiseksi ja hyvän ohjaus- ja hallintotavan varmistamiseksi asetuksen (EU) 2015/760 nykyisessä versiossa edellytetään, että eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston olisi sijoitettava vain sellaisiin omaisuuseriin, joihin rahastonhoitajalla ei ole yhteyttä, paitsi jos eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto investoi muiden rahastonhoitajan hoitamiin yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten osuuksiin tai osakkeisiin. Vakiintuneena markkinakäytäntönä on kuitenkin, että yksi tai useampi omaisuudenhoitajan sijoitusväline harjoittaa yhteistä sijoitustoimintaa toisen rahaston kanssa, jolla on samanlainen tavoite ja strategia kuin kyseisellä eurooppalaisella pitkäaikaissijoitusrahastolla. Tällaiset vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitajan ja muiden tämän kanssa samaan konserniin kuuluvien sidosyhteisöjen yhteisinvestoinnit antavat mahdollisuuden houkutella enemmän pääomaa laaja-alaisiin hankkeisiin. Tätä varten omaisuudenhoitajat yleensä sijoittavat kohdeyhteisöön samanaikaisesti eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston kanssa ja järjestävät sijoituksensa yhteissijoitusvälineiden avulla. Osana omaisuudenhoitotoimeksiantoa salkunhoitajien ja omaisuudenhoitajien ylimmän johdon usein edellytetään tai odotetaan tekevän yhteissijoituksia samaan rahastoon, jota he hoitavat. Siksi on aiheellista täsmentää, että eturistiriitoja koskevat säännökset eivät saisi estää eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajaa tai tämän kanssa samaan konserniin kuuluvaa yritystä tekemästä yhteissijoituksia kyseiseen eurooppalaiseen pitkäaikaissijoitusrahastoon tai sijoittamasta yhdessä kyseisen rahaston kanssa samaan omaisuuserään. Tehokkaan sijoittajansuojan varmistamiseksi yhteissijoituksia tehtäessä eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajien olisi otettava käyttöön organisaatio- ja hallintojärjestelyt, joiden tarkoituksena on havaita, ehkäistä, hallita ja seurata eturistiriitoja, ja varmistaa, että tällaisista eturistiriidoista ilmoitetaan asianmukaisesti.

(23)Eturistiriitojen ja sellaisten transaktioiden välttämiseksi, joita ei toteuteta kaupallisin ehdoin, sekä hyvän ohjaus- ja hallintotavan varmistamiseksi asetuksen (EU) 2015/760 nykyisessä versiossa eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan ja tämän kanssa samaan konserniin kuuluvien yritysten henkilöstö ei voi sijoittaa kyseiseen eurooppalaiseen pitkäaikaissijoitusrahastoon tai sijoittaa yhdessä kyseisen rahaston kanssa samaan omaisuuserään. Vakiintuneen markkinakäytännön mukaan eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan ja tämän kanssa samaan konserniin kuuluvien ja tämän kanssa yhdessä sijoittavien sidosyhteisöjen henkilöstön, mukaan lukien salkunhoitajat ja eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan keskeisistä taloudellisista ja operatiivisista päätöksistä vastaava ylempi henkilöstö, edellytetään tai odotetaan usein omaisuudenhoitotoimeksiannon luonteen vuoksi tekevän yhteissijoituksia samaan rahastoon tai samaan omaisuuserään henkilöstön ja sijoittajien taloudellisten kannustimien yhteensovittamiseksi. Siksi on aiheellista täsmentää, että eturistiriitoja koskevat säännökset eivät saisi estää eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan tai tämän kanssa samaan konserniin kuuluvien yritysten henkilöstöä sijoittamasta omaan lukuunsa kyseiseen eurooppalaiseen pitkäaikaissijoitusrahastoon tai sijoittamasta yhdessä kyseisen rahaston kanssa samaan omaisuuserään. Kun henkilöstö tekee tällaisia yhteissijoituksia, tehokkaan sijoittajansuojan varmistamiseksi eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajien olisi otettava käyttöön organisaatio- ja hallintojärjestelyt, joiden tarkoituksena on havaita, ehkäistä, hallita ja seurata eturistiriitoja, ja varmistaa, että tällaisista eturistiriidoista ilmoitetaan asianmukaisesti.

(24)Asetuksen (EU) 2015/760 13 artiklan 1 kohdassa edellytetään tällä hetkellä, että eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on sijoitettava vähintään 70 prosenttia pääomastaan hyväksyttäviin sijoitusomaisuuseriin. Tämä korkea raja-arvo hyväksyttävien sijoitusomaisuuserien osuudelle eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen salkuissa vahvistettiin alun perin ottaen huomioon, että eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot keskittyvät pitkäaikaisiin sijoituksiin ja että tällaiset sijoitukset edistävät unionin talouden kestävän kasvun rahoittamista. Kun otetaan huomioon, että tietyt eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen salkuissa olevat hyväksyttävät sijoitusomaisuuserät ovat epälikvidejä ja epäsystemaattisia, eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajalle voi osoittautua vaikeaksi ja kalliiksi hallinnoida rahaston likviditeettiä, täyttää lunastuspyyntöjä, toteuttaa lainanottojärjestelyjä ja panna täytäntöön muita rahaston sijoitusstrategian osia, jotka liittyvät tällaisten hyväksyttävien sijoitusomaisuuserien siirtoon, arvostukseen ja panttaukseen. Hyväksyttävien sijoitusomaisuuserien raja-arvon alentaminen antaisi eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajille mahdollisuuden hallita paremmin rahaston likviditeettiä.

(25)Vivutusta käytetään usein eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen päivittäisen toiminnan mahdollistamiseen ja erityisen sijoitusstrategian toteuttamiseen. Kohtuullinen vivutus voi lisätä tuottoja, ja jos sitä valvotaan asianmukaisesti, se ei aiheuta tai lisää liiallisia riskejä. Lisäksi erilaiset yhteissijoitusyritykset voivat usein hyödyntää vivutusta saavuttaakseen lisähyötyjä tai operatiivisia tuloksia. Koska rahalainan osuus on tällä hetkellä rajattu 30 prosenttiin eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston pääomasta, eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajat eivät välttämättä pysty toteuttamaan menestyksekkäästi tietynlaisia sijoitusstrategioita, mukaan lukien sijoitukset reaaliomaisuuseriin, joissa huomattavan vivutuksen käyttö on toimialan normi tai sitä vaaditaan houkuttelevien riskikorjattujen tuottojen saavuttamiseksi. Siksi on aiheellista lisätä eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajien joustovaraa lisäpääoman keräämiseksi eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-aikana. Kun otetaan huomioon vivutuksen mahdolliset riskit, yksityissijoittajille markkinoitujen eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen olisi sallittava ottaa rahalainoja, joiden osuus on enintään 50 prosenttia rahaston pääoman arvosta. Tämä 50 prosentin raja-arvo on asianmukainen, kun otetaan huomioon rajat, joita yleisesti sovelletaan maksuvalmius- ja lunastusprofiililtaan vastaaviin reaaliomaisuuseriin sijoittavien rahastojen rahalainoihin. Ammattimaisille sijoittajille markkinoitujen eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen tapauksessa olisi kuitenkin sallittava korkeampi vivutusraja, koska ammattimaisilla sijoittajilla on suurempi riskinsietokyky kuin yksityissijoittajilla. Siksi ainoastaan ammattimaisille sijoittajille markkinoitujen eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen rahalainojen raja-arvo olisi korotettava 100 prosenttiin eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston pääomasta.

(26)Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen sijoitusmahdollisuuksien lisäämiseksi eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen olisi voitava lainata valuutassa, jossa rahastonhoitaja odottaa hankkivansa asianomaisen omaisuuserän. On kuitenkin tarpeen pienentää valuuttaeroista aiheutuvaa riskiä ja siten rajoittaa sijoitussalkun valuuttariskiä. Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen olisi sen vuoksi joko otettava käyttöön riittävät suojaukset valuuttariskiä vastaan tai otettava laina sellaisessa muussa valuutassa, joka ei aiheuta merkittäviä valuuttariskejä.

(27)Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen olisi voitava rasittaa omaisuuseriään, jotta ne voivat pannan täytäntöön lainanottostrategiansa. Varjopankkitoimintaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen ottamaa rahalainaa ei kuitenkaan pitäisi käyttää lainojen myöntämiseen vaatimukset täyttäville salkkuyrityksille. Jotta voitaisiin lisätä eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen joustovaraa lainanottostrategian toteutuksessa, lainanottojärjestelyjä, jotka katetaan kokonaan sijoittajien pääomasitoumuksilla, ei tulisi pitää lainanottona.

(28)Kun otetaan huomioon eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen rahalainojen enimmäisrajojen korottaminen ja tiettyjen ulkomaanvaluutan määräisiin rahalainoihin sovellettujen rajoitusten poistaminen, sijoittajille olisi annettava kattavammat tiedot rahaston lainanottostrategiasta ja -rajoista. Siksi on aiheellista edellyttää, että eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajat ilmoittavat selkeästi asianomaisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston tarjousesitteessä rahaston lainanottostrategian ja -rajat ja antavat tietoja siitä, miten vivutus edistää rahaston strategiaa ja miten valuuttaan ja duraatioon liittyviä riskejä vähennetään.

(29)Asetuksen (EU) 2015/760 18 artiklan 4 kohdassa edellytetään tällä hetkellä, että eurooppalaiseen pitkäaikaissijoitusrahastoon sijoittavat voivat pyytää kyseisen rahaston purkamista, jos niiden eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston lunastuspolitiikan mukaisesti tekemiä lunastustoimeksiantoja ei ole täytetty vuoden kuluessa päivästä, jona ne on tehty. Kun otetaan huomioon eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen pitkän aikavälin tavoitteet ja salkkujen usein epäsystemaattiset ja epälikvidit omaisuuseräprofiilit, sijoittajien tai sijoittajaryhmien oikeus pyytää rahaston purkamista voi olla suhteeton ja haitata sekä rahaston sijoitusstrategian menestyksekästä toteuttamista että muiden sijoittajien tai sijoittajaryhmien etuja. Siksi on aiheellista poistaa sijoittajien mahdollisuus pyytää eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston purkamista, jos kyseinen rahasto ei pysty täyttämään lunastustoimeksiantoja.

(30)Asetuksen (EU) 2015/760 nykyisessä versiossa ei selvästi ilmoiteta, millä perusteilla lunastusprosentti arvioidaan tietyn ajanjakson aikana ja mitä vähimmäistietoja toimivaltaisille viranomaisille on annettava mahdollisuudesta lunastuksiin. Kun otetaan huomioon ESMAn keskeinen rooli asetuksen (EU) 2015/760 soveltamisessa ja sen asiantuntemus arvopapereista ja arvopaperimarkkinoista, on aiheellista antaa ESMAn tehtäväksi laatia luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa kyseiset perusteet ja tiedot täsmennetään.

(31)Asetuksen (EU) 2015/760 nykyisen version 19 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säännöt ja perustamisasiakirjat eivät saa estää ottamasta sen osuuksia tai osakkeita kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä. Tästä mahdollisuudesta huolimatta eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajat ja sijoittajat ja markkinatoimijat eivät juurikaan ole käyttäneet jälkimarkkinamekanismia kaupankäyntiin eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen osakkeilla tai osuuksilla. Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osuuksien tai osakkeiden jälkimarkkinoiden edistämiseksi on aiheellista sallia, että eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajat ottavat käyttöön mekanismin, joka mahdollistaa rahastojen sijoittajien varhaisen irtautumisen ennen rahaston toiminta-ajan päättymistä. Tällaisen jälkimarkkinamekanismin tehokkaan toiminnan varmistamiseksi varhaisen irtautumisen olisi oltava mahdollista vain, jos eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitaja on ottanut käyttöön politiikan potentiaalisten sijoittajien ja irtautuvien sijoittajien pyyntöjen yhteensovittamiseksi. Toimintapolitiikassa olisi muun muassa täsmennettävä siirtoprosessi, rahastonhoitajan ja rahaston hallinnoijan rooli, likviditeetti-ikkunan kesto, jonka aikana rahaston osuuksia tai osakkeita voitaisiin vaihtaa, toteutushinta, tuottojen ositusta koskevat ehdot, julkistamisvaatimukset, palkkiot, kustannukset ja maksut sekä muut tällaiseen likviditeetti-ikkunamekanismiin liittyvät ehdot.

(32)Asetuksen (EU) 2015/760 nykyisen version 26 artiklassa edellytetään, että eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajan on kussakin jäsenvaltiossa, jossa se aikoo markkinoida eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja, otettava käyttöön paikalliset toiminnot. Vaatimus paikallisten toimintojen käyttöön ottamisesta on kuitenkin poistettu 20 päivänä kesäkuuta 2019 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2019/1160 19 yksityissijoittajille markkinoitujen yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osalta, koska tällaiset paikalliset järjestelyt aiheuttavat lisäkustannuksia ja hankaluuksia eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen rajatylittävälle markkinoinnille. Lisäksi suosituin tapa pitää yhteyttä sijoittajiin on siirtynyt fyysisistä tapaamisista suoraan sähköiseen vuorovaikutukseen rahastonhoitajien tai jakelijoiden ja sijoittajien välillä. Tämän velvoitteen poistaminen eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevasta asetuksesta kaikkien eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen sijoittajien osalta olisi näin ollen johdonmukaista direktiivin (EU) 2019/1160 ja rahoitustuotteiden nykyaikaisten markkinointimenetelmien kanssa ja voisi lisätä eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen houkuttelevuutta omaisuudenhoitajien keskuudessa, koska näiden ei enää tarvitsisi vastata paikallisista toiminnoista aiheutuvista kustannuksista. Asetuksen 26 artikla olisi siksi poistettava.

(33)Asetuksen (EU) 2015/760 21 artiklan 1 kohdan nykyisessä versiossa edellytetään, että eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on vahvistettava omaisuuseriensä asianmukaista rahaksi muuttamista koskeva yksilöity aikataulu, jotta se voi hoitaa sijoittajien osuuksien tai osakkeiden lunastukset toiminta-aikansa päättymisen jälkeen. Kyseisessä säännöksessä edellytetään lisäksi, että eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on ilmoitettava tämä aikataulu myös toimivaltaiselle viranomaiselle. Nämä vaatimukset asettavat eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajille huomattavia hallinnollisia ja säännösten noudattamisesta aiheutuvia rasitteita ilman, että sijoittajansuoja paranisi vastaavasti. Jotta näitä rasitteita voitaisiin keventää heikentämättä sijoittajansuojaa, eurooppalaiset pitkäaikaissijoitusrahastot olisi velvoitettava ilmoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselleen varojensa asianmukaisesta rahaksi muuttamisesta sijoittajien osuuksien tai osakkeiden lunastamiseksi rahaston toiminta-ajan päätyttyä ja toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle yksilöity aikataulu vain, jos kyseinen viranomainen sitä nimenomaisesti pyytää.

(34)Palkkioiden ja maksujen asianmukainen julkistaminen on ratkaisevan tärkeää eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja mahdollisena sijoituskohteena arvioiville sijoittajille. Näiden tietojen julkistaminen on tärkeää myös silloin, kun kyseessä on master-feeder-rakenne ja rahastoa markkinoidaan yksityissijoittajille. Siksi tällaisissa tapauksissa on aiheellista edellyttää, että eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan on sisällytettävä feeder-pitkäaikaissijoitusrahaston vuosikertomukseen selvitys feeder-pitkäaikaissijoitusrahaston ja master-pitkäaikaissijoitusrahaston kokonaiskuluista.

(35)Asetuksessa (EU) 2015/760 edellytetään, että eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan on ilmoitettava rahaston tarjousesitteessä tiedot kyseiseen rahastoon sijoittamiseen liittyvistä palkkioista. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1286/2014 20 sisältyy kuitenkin myös palkkioiden julkistamista koskevia vaatimuksia. Maksurakenteen läpinäkyvyyden lisäämiseksi asetuksessa (EU) 2015/760 säädetty vaatimus olisi yhdenmukaistettava asetuksessa (EU) N:o 1286/2014 säädetyn vaatimuksen kanssa.

(36)Vakiintuneen markkinakäytännön mukaan salkunhoitajan tai eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan ylimmän johdon edellytetään tai odotetaan sijoittavan kyseisen rahastonhoitajan hoitamiin eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin. Tällaisten henkilöiden oletetaan olevan hyvin perillä sekä rahoitusalasta että kyseisestä eurooppalaisesta pitkäaikaissijoitusrahastosta. Tässä tapauksessa ei ole tarpeen edellyttää, että kyseiset henkilöt läpäisevät soveltuvuustestin eurooppalaiseen pitkäaikaissijoitusrahastoon tehtävien sijoitusten osalta. Sen vuoksi on aiheellista olla vaatimatta, että eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajien tai jakelijoiden on tehtävä soveltuvuuden arviointi tällaisten henkilöiden osalta.

(37)Feeder-pitkäaikaissijoitusrahaston tarjousesite voi sisältää sijoittajille erittäin merkityksellisiä tietoja, joiden avulla sijoittajat voivat paremmin arvioida sijoituksen mahdollisia riskejä ja hyötyjä. Siksi on aiheellista edellyttää, että kun kyseessä on master-feeder-rakenne, feeder-pitkäaikaissijoitusrahaston tarjousesitteessä esitetään tiedot master-feeder-rakenteesta sekä feeder- ja master-pitkäaikaissijoitusrahastoista, kuvaus kaikista feeder-pitkäaikaissijoitusrahaston suorittamista palkkioista ja kulukorvauksista sekä kuvaus master-pitkäaikaissijoitusrahastoon tehdyn sijoituksen verovaikutuksista feeder-pitkäaikaissijoitusrahastolle.

(38)Asetuksen (EU) 2015/760 30 artiklan 7 kohdassa edellytetään tällä hetkellä, että kaikkia sijoittajia kohdellaan tasapuolisesti eikä suosituimmuuskohtelua tai erityisiä taloudellisia etuuksia myönnetä yksittäisille sijoittajille tai sijoittajaryhmille. Eurooppalaisilla pitkäaikaissijoitusrahastoilla voi kuitenkin olla useita osake- tai osuuslajeja, joiden ehdot poikkeavat toisistaan hieman tai olennaisesti palkkioiden, oikeudellisen rakenteen, markkinointisääntöjen ja muiden vaatimusten osalta. Näiden erojen huomioon ottamiseksi olisi täsmennettävä, että näitä vaatimuksia olisi sovellettava ainoastaan yksittäisiin sijoittajiin tai sijoittajaryhmiin, jotka sijoittavat kyseisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osakkeiden tai osuuksien samaan lajiin tai samoihin lajeihin.

(39)Asetusta (EU) 2015/760 olisi siksi muutettava vastaavasti.

(40)Jotta eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen hoitajilla olisi riittävästi aikaa mukautua uusiin vaatimuksiin, mukaan lukien vaatimukset, jotka koskevat eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen markkinointia sijoittajille, tätä asetusta olisi alettava soveltaa kuuden kuukauden kuluttua sen voimaantulosta,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) 2015/760 seuraavasti:

(1)Korvataan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.    Tämän asetuksen tavoitteena on helpottaa pääoman keräämistä ja kohdentamista reaalitalouteen tehtäviin pitkäaikaissijoituksiin älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien unionin tavoitteiden mukaisesti.”

(2)Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 6 alakohta seuraavasti:

”6)    ’reaaliomaisuuserällä’ omaisuuserää, jolla on substanssinsa ja ominaisuuksiensa ansiosta luontainen arvo;”

(b)lisätään 14 a alakohta seuraavasti:

”14 a)    ’yksinkertaisella, läpinäkyvällä ja standardoidulla arvopaperistamisella’ arvopaperistamista, joka täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2402*1 18 artiklassa säädetyt edellytykset;

____________________________________

*1Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2402, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 35).”

(c)lisätään 14 b alakohta seuraavasti:

”6)    ’konsernilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU*2 2 artiklan 11 alakohdassa määriteltyä konsernia;

____________________________________

*2Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).”

(d)lisätään 20 ja 21 alakohta seuraavasti:

”20)    ’feeder-pitkäaikaissijoitusrahastolla’ eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa tai sen alarahastoa, jolla on lupa sijoittamaa vähintään 85 prosenttia varoistaan toisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osuuksiin tai eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston alarahastoihin;

21)    ’master-pitkäaikaissijoitusrahastolla’ eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa tai sen alarahastoa, jossa toinen eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto sijoittaa vähintään 85 prosenttia varoistaan toisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osuuksiin tai eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston alarahastoihin.”

(3)Korvataan 3 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.    Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava tämän asetuksen nojalla myönnetyistä tai peruutetuista toimiluvista ja kaikista toisessa alakohdassa tarkoitetussa julkisessa keskusrekisterissä esitettäviin eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa koskeviin tietoihin tehdyistä muutoksista arvopaperimarkkinaviranomaiselle kuukausittain.

Arvopaperimarkkinaviranomainen pitää ajantasaista julkista keskusrekisteriä, joka sisältää seuraavat tunnistetiedot kustakin eurooppalaisesta pitkäaikaissijoitusrahastosta, jolle on myönnetty toimilupa tämän asetuksen nojalla:

(a)kyseisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston oikeushenkilötunnus (LEI) ja kansallinen kooditunniste, jos sellainen on saatavilla;

(b)eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan nimi, osoite ja oikeushenkilötunnus;

(c)eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston ja kunkin erillisen osake- tai osuuslajin ISIN-koodit, jos ne ovat saatavilla;

(d)master-rahaston oikeushenkilötunnus, jos sellainen on saatavilla;

(e)feeder-rahastojen oikeushenkilötunnukset, jos ne ovat saatavilla;

(f)eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimivaltainen viranomainen ja kotijäsenvaltio;

(g)jäsenvaltiot, joissa eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa markkinoidaan;

(h)voidaanko eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa markkinoida yksityissijoittajille vai voidaanko sitä markkinoida ainoastaan ammattimaisille sijoittajille;

(i)eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toimiluvan myöntämispäivä;

(j)päivä, jona eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston markkinointi on alkanut;

(k)ajan tasalla olevat linkit eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston asiakirjoihin, mukaan lukien eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säännöt tai perustamisasiakirjat, vuosikertomukset, tarjousesite ja, jos saatavilla, avaintietoasiakirja;

(l)päivä, jona arvopaperimarkkinaviranomainen on viimeksi päivittänyt eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa koskevat tiedot.

Julkinen keskusrekisteri asetetaan saataville sähköisessä muodossa.”

(4)Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa koskevassa hakemuksessa on oltava kaikki seuraavat tiedot:

(a)rahaston säännöt tai perustamisasiakirjat;

(b)eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston ehdotetun hoitajan nimi;

(c)säilytysyhteisön nimi ja, mikäli toimivaltainen viranomainen sitä edellyttää yksityissijoittajille markkinoitujen eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen osalta, säilytysyhteisön kanssa tehty kirjallinen sopimus;

(d)jos eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa on tarkoitus markkinoida yksityissijoittajille, kuvaus tiedoista, jotka on tarkoitus asettaa sijoittajien saataville, mukaan lukien kuvaus järjestelyistä, joita noudatetaan yksityissijoittajien esittämien valitusten käsittelyssä;

(e)tapauksen mukaan seuraavat tiedot eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston master-feeder-rakenteesta:

i)ilmoitus siitä, että feeder-pitkäaikaissijoitusrahasto toimii master-pitkäaikaissijoitusrahaston feeder-rahastona;

ii)master-pitkäaikaissijoitusrahaston säännöt tai perustamisasiakirjat ja feeder- ja master-rahastojen välinen sopimus, johon viitataan, tai 29 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut liiketoiminnan harjoittamista koskevat sisäiset säännöt;

iii)29 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu tietojen vaihtoa koskeva sopimus, jos master- ja feeder-pitkäaikaissijoitusrahastoilla on eri säilytysyhteisöt;

iv)jos feeder-pitkäaikaissijoitusrahasto on sijoittautunut muuhun jäsenvaltioon kuin master-pitkäaikaissijoitusrahaston kotijäsenvaltioon, master-pitkäaikaissijoitusrahaston kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten antama todistus siitä, että master-pitkäaikaissijoitusrahasto on eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto, johon feeder-pitkäaikaissijoitusrahasto on sijoittanut.”

(b)korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.    Toimiluvan hakijoille on ilmoitettava kahden kuukauden kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä, onko lupa toimia eurooppalaisena pitkäaikaissijoitusrahastona myönnetty. Toimiluvan myöntämisen ehdoksi ei saa asettaa vaatimusta, että eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa hoitaa vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja, jonka sääntömääräinen kotipaikka on kyseisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston kotijäsenvaltiossa, tai että vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja harjoittaa toimintaa kyseisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston kotijäsenvaltiossa tai siirtää toimintoja sinne.”

(c)korvataan 5 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)    jos eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa on tarkoitus markkinoida yksityissijoittajille, kuvaus tiedoista, jotka on tarkoitus asettaa sijoittajien saataville, mukaan lukien kuvaus järjestelyistä, joita noudatetaan yksityissijoittajien esittämien valitusten käsittelyssä.”

(5)Korvataan 10 artikla seuraavasti:

”10 artikla

Hyväksyttävät sijoitusomaisuuserät

1.Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto voi sijoittaa 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun omaisuuserään ainoastaan, jos se kuuluu johonkin seuraavista luokista:

(a)oman pääoman ehtoiset tai oman pääoman luonteiset instrumentit:

i)jotka on laskenut liikkeeseen 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vaatimukset täyttävä salkkuyritys ja jotka eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto on hankkinut kyseiseltä vaatimukset täyttävältä salkkuyritykseltä tai kolmannelta osapuolelta jälkimarkkinoilta;

ii)jotka on laskenut liikkeeseen 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vaatimukset täyttävä salkkuyritys vaihdossa oman pääoman ehtoiseen tai oman pääoman luonteiseen instrumenttiin, jonka eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto on hankkinut aiemmin kyseiseltä vaatimukset täyttävältä salkkuyritykseltä tai kolmannelta osapuolelta jälkimarkkinoilta;

iii)jotka on laskenut liikkeeseen yritys, jossa 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla vaatimukset täyttävällä salkkuyrityksellä on pääomaosuus, vaihdossa oman pääoman ehtoiseen tai oman pääoman luonteiseen instrumenttiin, jonka eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto on hankkinut tämän kohdan i tai ii alakohdan mukaisesti;

(b)velkainstrumentit, joiden liikkeeseenlaskija on 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vaatimukset täyttävä salkkuyritys;

(c)eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle vaatimukset täyttävälle salkkuyritykselle myöntämät lainat, joiden erääntymisaika ei ylitä eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-aikaa;

(d)osuudet tai osakkeet yhdessä tai useammassa muussa eurooppalaisessa pitkäaikaissijoitusrahastossa, eurooppalaisessa riskipääomarahastossa (EuVECA), eurooppalaisessa yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneessa rahastossa (EuSEF), yhteissijoitusyrityksessä tai sellaisessa unioniin sijoittautuneessa vaihtoehtoisessa sijoitusrahastossa, jota hoitaa unioniin sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja, edellyttäen että kyseiset rahastot sijoittavat 9 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin hyväksyttäviin sijoituksiin eivätkä ole itse sijoittaneet enempää kuin 10 prosenttia varoistaan mihinkään muuhun yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavaan yritykseen;

(e)reaaliomaisuuserät, joiden arvo on menon syntyhetkellä vähintään 1 000 000 euroa tai vastaava summa muussa valuutassa, jossa meno on syntynyt;

(f)yksinkertaiset, läpinäkyvät ja standardoidut arvopaperistamiset, joissa arvopaperistetut vastuut kuuluvat johonkin seuraavista luokista:

i)komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/1851*3 1 artiklan a alakohdan i, ii tai iv alakohdassa luetellut omaisuuserät;

ii)delegoidun asetuksen (EU) 2019/1851 1 artiklan a alakohdan vii ja viii alakohdassa luetellut omaisuuserät, edellyttäen että arvopaperistettujen joukkovelkakirjalainojen tuotto käytetään pitkäaikaissijoitusten rahoittamiseen tai jälleenrahoitukseen.

___________

*3Komission delegoitu asetus (EU) 2019/1851, annettu 28 päivänä toukokuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2402 täydentämisestä arvopaperistettujen vastuiden homogeenisuutta koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 285, 6.11.2019, s. 1).

2.Jos eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto on sijoittanut 1 kohdan d alakohdan mukaisesti osakkeisiin tai osuuksiin muissa eurooppalaisissa pitkäaikaissijoitusrahastoissa, eurooppalaisissa riskipääomarahastoissa, eurooppalaisissa yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneissa rahastoissa, yhteissijoitusyrityksissä tai sellaisissa unioniin sijoittautuneissa vaihtoehtoisissa sijoitusrahastoissa, joita hoitaa unioniin sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja, kyseisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston ja muiden yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten varat on yhdistettävä 13 artiklassa ja 16 artiklan 1 kohdassa säädettyjen rajojen noudattamisen määrittämiseksi.”

(6)Muutetaan 11 artiklan 1 kohta seuraavasti:

(a)korvataan johdantolause seuraavasti:

”Edellä 10 artiklassa tarkoitetun vaatimukset täyttävän salkkuyrityksen on oltava salkkuyritys, joka täyttää seuraavat vaatimukset:”

(b)korvataan b alakohdan ii alakohta seuraavasti:

”ii)    joka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä ja jonka markkina-arvo on enintään 1 000 000 000 euroa alkuperäisen sijoituksen ajankohtana;”

(7)Korvataan 12 artikla seuraavasti:

”12 artikla

Eturistiriidat

1.Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto ei saa sijoittaa sellaiseen hyväksyttävään sijoitusomaisuuserään, jossa eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajalla on sellainen suora tai välillinen omistusosuus tai josta se hankkii sellaisen suoran tai välillisen omistusosuuden, jossa on kyse muusta kuin sen hoitamien eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen, eurooppalaisten yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen, eurooppalaisten riskipääomarahastojen, yhteissijoitusyritysten tai unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksien tai osakkeiden omistamisesta.

2.Eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa hoitava vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja ja tämän kanssa samaan konserniin kuuluvat yritykset ja niiden henkilöstö voivat yhdessä sijoittaa kyseiseen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahastoon ja yhteissijoittaa kyseisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston kanssa samaan omaisuuserään edellyttäen, että eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitaja on ottanut käyttöön organisaatio- ja hallintojärjestelyjä eturistiriitojen havaitsemiseksi, ehkäisemiseksi, hallinnoimiseksi ja valvomiseksi, ja että tällaisista eturistiriidoista ilmoitetaan asianmukaisesti.”

(8)Muutetaan 13 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”1.    Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on sijoitettava vähintään 60 prosenttia pääomastaan hyväksyttäviin sijoitusomaisuuseriin.

2.    Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto saa sijoittaa enintään

(a)20 prosenttia pääomastaan välineisiin, jotka on laskenut liikkeeseen, tai lainoihin, jotka on myöntänyt jokin yksittäinen vaatimukset täyttävä salkkuyritys;

(b)20 prosenttia pääomastaan suoraan tai välillisesti yksittäiseen reaaliomaisuuserään;

(c)20 prosenttia pääomastaan osuuksiin tai osakkeisiin yksittäisessä eurooppalaisessa pitkäaikaissijoitusrahastossa, eurooppalaisessa riskipääomarahastossa, eurooppalaisessa yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneessa rahastossa, yhteissijoitusyrityksessä tai sellaisessa unioniin sijoittautuneessa vaihtoehtoisessa sijoitusrahastossa, jota hoitaa unioniin sijoittautunut vaihtoehtoinen sijoitusrahastojen hoitaja;

(d)10 prosenttia pääomastaan 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin omaisuuseriin, jos kyseiset omaisuuserät on laskenut liikkeeseen jokin yksittäinen yhteisö.

3.    Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen, eurooppalaisten riskipääomarahastojen, eurooppalaisten yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen, yhteissijoitusyritysten ja sellaisten unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen, joita hoitaa unioniin sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja, osuuksien tai osakkeiden yhteenlaskettu arvo saa olla enintään 40 prosenttia eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston pääoman arvosta.”

(b)lisätään 3 a kohta seuraavasti:

”3 a.    Yksinkertaisten, läpinäkyvien ja standardoitujen arvopaperistamisten yhteenlaskettu arvo eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston salkussa saa olla enintään 20 prosenttia kyseisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston pääoman arvosta.”

(c)korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.    Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston yhteenlaskettu vastapuoliriski, joka johtuu OTC-johdannaistransaktioista, takaisinostosopimuksista tai takaisinmyyntisopimuksista, saa olla enintään 10 prosenttia eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston pääoman arvosta.”;

(d)poistetaan 5 kohta;

(e)korvataan 6 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä 2 kohdan d alakohdassa säädetään, eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto voi korottaa mainitussa alakohdassa säädetyn 10 prosentin rajan 25 prosenttiin, kun joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija on luottolaitos, jonka sääntömääräinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa ja joka lain nojalla kuuluu joukkovelkakirjanhaltijoiden suojaksi tarkoitetun erityisen julkisen valvonnan piiriin.”

f)lisätään 8 kohta seuraavasti:

”8.    Edellä 2–4 kohdassa vahvistettuja sijoituskynnyksiä ei sovelleta, jos eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa markkinoidaan yksinomaan ammattimaisille sijoittajille.”

(9)Muutetaan 15 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.    Eurooppalainen pitkäaikaissijoitusrahasto saa hankkia enintään 30 prosenttia osuuksista tai osakkeista yksittäisessä eurooppalaisessa pitkäaikaissijoitusrahastossa, eurooppalaisessa riskipääomarahastossa, eurooppalaisessa yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneessa rahastossa, yhteissijoitusyrityksessä tai sellaisessa unioniin sijoittautuneessa vaihtoehtoisessa sijoitusrahastossa, jota hoitaa unioniin sijoittautunut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja. Tätä rajaa ei sovelleta, jos eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa markkinoidaan yksinomaan ammattimaisille sijoittajille.”

(b)lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Näitä keskittymärajoja ei sovelleta, jos eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa markkinoidaan ainoastaan ammattimaisille sijoittajille.”

(10)Muutetaan 16 artikla seuraavasti:

(a)muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)korvataan a, b ja c alakohta seuraavasti:

”a)    rahalainan osuus on enintään 50 prosenttia eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston pääoman arvosta ja enintään 100 prosenttia eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston pääoman arvosta sellaisten eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen osalta, joita markkinoidaan yksinomaan ammattimaisille sijoittajille;

b)    rahalainan tarkoituksena on sijoittaminen tai likviditeetin tarjoaminen, muun muassa kustannusten ja kulujen kattamiseksi, lukuun ottamatta 10 artiklan c alakohdassa tarkoitettuja lainoja, edellyttäen että eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston käteis- ja sitä vastaavat varat eivät riitä asianomaisen sijoituksen tekemiseen;

c)    rahalaina on samassa valuutassa kuin omaisuuserät, jotka on tarkoitus hankkia lainatulla rahalla, tai muussa valuutassa, jos valuuttariski on suojattu tai jos voidaan muulla tavoin osoittaa, että muun valuutan määräinen lainaaminen ei altista eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa olennaisille valuuttariskeille;”

ii)korvataan e alakohta seuraavasti:

”e)    rahalaina rasittaa omaisuuseriä, joilla pannaan täytäntöön kyseisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston lainanottostrategia.”

(b)lisätään 1 a kohta seuraavasti:

”1 a.    Lainanottojärjestelyjä, jotka katetaan kokonaan sijoittajien pääomasitoumuksilla, ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna lainanottona.”

(c)korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.    Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan on täsmennettävä eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston tarjousesitteessä, aikooko se ottaa rahalainoja osana eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston sijoitusstrategiaa, sekä esitettävä yksityiskohtaisesti eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston lainanottostrategia ja -rajat. Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan on erityisesti ilmoitettava, miten lainanotto auttaa eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston strategian täytäntöönpanossa ja miten lainanottoon, valuuttaan ja duraatioon liittyviä riskejä aiotaan vähentää.”

(11)Poistetaan 18 artiklan 4 kohta.

(12)Korvataan 18 artiklan 7 kohta seuraavasti:

”7.    Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritellään ne 3 kohdassa tarkoitetut olosuhteet, joissa eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan katsotaan olevan riittävän pitkä kattamaan sen kunkin yksittäisen omaisuuserän elinkaaren.

Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään toimivaltaisille viranomaisille 18 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti annettavat vähimmäistiedot ja 18 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetun prosenttimäärän arviointiperusteet ottaen huomioon eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston odotettavissa olevat rahavirrat ja vastuut.”

(13)Muutetaan 19 artikla seuraavasti:

i)lisätään 2 a kohta seuraavasti:

”2 a.    Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa voidaan määrätä mahdollisuudesta sovittaa yhteen kokonaan tai osittain eurooppalaisesta pitkäaikaissijoitusrahastosta irtautuvien sijoittajien osuuksia tai osakkeita koskevat siirtopyynnöt sekä potentiaalisten sijoittajien siirtopyynnöt ennen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan päättymistä, edellyttäen että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitaja on laatinut pyyntöjen yhteensovittamista koskevat käytännesäännöt, joissa esitetään selkeästi kaikki seuraavat seikat:

i)siirtoprosessi sekä irtautuvien että potentiaalisten sijoittajien osalta;

ii)rahastonhoitajan tai rahaston hallinnoijan rooli siirtojen toteuttamisessa sekä pyyntöjen yhteensovittaminen;

iii)ajanjaksot, joina nykyiset ja potentiaaliset sijoittajat voivat pyytää eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osakkeiden tai osuuksien siirtoa;

iv)toteutushinta;

v)tuottojen ositusta koskevat ehdot;

vi)siirtoprosessia koskevien tietojen julkistamisen ajoitus ja luonne;

vii)mahdolliset siirtoprosessiin liittyvät palkkiot, kustannukset ja maksut;

(b)eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahastosta irtautuvien sijoittajien ja potentiaalisten sijoittajien pyyntöjen yhteensovittamista koskevalla politiikalla ja menettelyillä varmistetaan, että sijoittajia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja että yhteensovittaminen tapahtuu määräsuhteen mukaisesti, jos nykyisten ja potentiaalisten sijoittajien välillä on epäsuhta;

(c)pyyntöjen yhteensovittaminen mahdollistaa sen, että eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitaja voi seurata eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston likviditeettiriskiä ja likviditeetin yhteensopivuutta kyseisen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston pitkän aikavälin sijoitusstrategian kanssa.”

ii)lisätään 5 kohta seuraavasti:

”5. Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään olosuhteet, joissa 19 artiklan 2 a kohtaa on sovellettava, mukaan lukien tiedot, jotka eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen on julkistettava sijoittajille.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään […].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”

(14)Korvataan 21 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.    Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselleen omaisuuseriensä asianmukaisesta rahaksi muuttamisesta sijoittajien osuuksien tai osakkeiden lunastamiseksi toiminta-aikansa päättymisen jälkeen viimeistään vuotta ennen eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-ajan päättymispäivää. Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston on toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle yksilöity aikataulu kyseisten omaisuuserien asianmukaisesta rahaksi muuttamisesta.”

(15)Muutetaan 23 artikla seuraavasti:

(a)lisätään 3 a kohta seuraavasti:

”3 a.    Feeder-pitkäaikaissijoitusrahaston tarjousesitteessä on oltava seuraavat tiedot:

a)    ilmoitus siitä, että feeder-pitkäaikaissijoitusrahasto on tietyn master-pitkäaikaissijoitusrahaston feeder-rahasto ja sellaisena sijoittaa pysyvästi vähintään 85 prosenttia varoistaan kyseisen master-pitkäaikaissijoitusrahaston osuuksiin;

b)    sijoitustavoitteet ja -politiikka, mukaan lukien riskiprofiili ja se, ovatko feeder- ja master-pitkäaikaissijoitusrahastojen tuotot samat tai missä määrin ja mistä syistä ne eroavat toisistaan;

c)    lyhyt kuvaus master-pitkäaikaissijoitusrahastosta, sen organisaatiosta, sijoitustavoitteesta ja -politiikasta, mukaan luettuna riskiprofiili, ja tiedot siitä, mistä master-pitkäaikaissijoitusrahaston tarjousesitteen voi saada;

d)    yhteenveto feeder-pitkäaikaissijoitusrahaston ja master-pitkäaikaissijoitusrahaston välisestä sopimuksesta tai 29 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuista liiketoiminnan harjoittamista koskevista sisäisistä säännöistä;

e)    miten osuuksien omistajat voivat saada lisätietoja master-pitkäaikaissijoitusrahastosta ja 29 artiklan 6 kohdassa tarkoitetusta feeder- ja master-pitkäaikaissijoitusrahastojen välisestä sopimuksesta;

f)    kuvaus kaikista palkkioista tai kulukorvauksista, jotka feeder-pitkäaikaissijoitusrahasto suorittaa master-pitkäaikaissijoitusrahaston osuuksiin tekemänsä sijoituksen johdosta, sekä feeder- ja master-pitkäaikaissijoitusrahaston kokonaiskuluista;

g)    kuvaus master-pitkäaikaissijoitusrahastoon tehdyn sijoituksen verovaikutuksista feeder-pitkäaikaissijoitusrahastolle.”

(b)lisätään 5 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Jos eurooppalaista pitkäaikaissijoitusrahastoa markkinoidaan yksityissijoittajille, eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan on sisällytettävä feeder-pitkäaikaissijoitusrahaston vuosikertomukseen selvitys feeder-pitkäaikaissijoitusrahaston ja master-pitkäaikaissijoitusrahaston kokonaiskuluista. Feeder-pitkäaikaissijoitusrahaston vuosikertomuksessa on ilmoitettava, miten master-pitkäaikaissijoitusrahaston vuosikertomus tai vuosikertomukset ovat saatavissa.”

(16)Korvataan 25 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.    Tarjousesitteessä on ilmoitettava eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston kokonaiskustannussuhde.”

(17)Poistetaan 26 artikla.

(18)Poistetaan 28 artikla.

(19)Lisätään 29 artiklaan 6 ja 7 kohta seuraavasti:

”6.    Jos kyseessä on master-feeder-rakenne, master-pitkäaikaissijoitusrahaston on toimitettava feeder-pitkäaikaissijoitusrahastolle kaikki asiakirjat ja tiedot, joita tämä tarvitsee täyttääkseen tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset. Tätä varten feeder-pitkäaikaissijoitusrahaston on tehtävä sopimus master-pitkäaikaissijoitusrahaston kanssa.

Tämän sopimuksen on oltava pyynnöstä ja veloituksetta kaikkien osuuksien omistajien saatavissa. Mikäli sama rahastoyhtiö hoitaa sekä master- että feeder-pitkäaikaissijoitusrahastoja, sopimus voidaan korvata sisäisillä liiketoiminnan harjoittamista koskevilla säännöillä, joilla varmistetaan, että tässä kohdassa asetettuja vaatimuksia noudatetaan.

7.    Jos master- ja feeder-pitkäaikaissijoitusrahastoilla on eri säilytysyhteisö, näiden säilytysyhteisöjen on tehtävä tietojen vaihtoa koskeva sopimus sen varmistamiseksi, että kumpikin säilytysyhteisö täyttää velvollisuutensa. Feeder-pitkäaikaissijoitusrahasto ei saa sijoittaa master-pitkäaikaissijoitusrahaston osuuksiin ennen kuin tällainen sopimus on tullut voimaan.

Kun master-pitkäaikaissijoitusrahaston säilytysyhteisö ja feeder-pitkäaikaissijoitusrahaston säilytysyhteisö noudattavat tässä kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia, niiden ei katsota rikkovan sääntöjä, joilla rajoitetaan tietojen ilmaisemista tai jotka koskevat tietosuojaa, kun tällaiset säännöt sisältyvät sopimukseen taikka lakiin, asetukseen tai hallinnolliseen määräykseen. Kun vaatimuksia noudatetaan, tästä ei aiheudu tällaiselle säilytysyhteisölle tai sen puolesta toimivalle henkilölle minkäänlaista vastuuta.

Feeder-pitkäaikaissijoitusrahaston tai tapauksen mukaan feeder-pitkäaikaissijoitusrahaston rahastoyhtiön tehtävänä on toimittaa feeder-pitkäaikaissijoitusrahaston säilytysyhteisölle kaikki master-pitkäaikaissijoitusrahastoa koskevat tiedot, joita tarvitaan feeder-pitkäaikaissijoitusrahaston säilytysyhteisön tehtävien suorittamiseen. Master-pitkäaikaissijoitusrahaston säilytysyhteisön on välittömästi ilmoitettava master-pitkäaikaissijoitusrahaston kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, feeder-pitkäaikaissijoitusrahastolle tai tapauksen mukaan feeder-pitkäaikaissijoitusrahaston rahastoyhtiölle ja säilytysyhteisölle havaitsemistaan master-pitkäaikaissijoitusrahastoon liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista, joilla katsotaan olevan kielteinen vaikutus feeder-pitkäaikaissijoitusrahastoon.”

(20)Korvataan 30 artikla seuraavasti:

”30 artikla

Eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen jakelua ja markkinointia yksityissijoittajille koskevat erityisvaatimukset

1.Eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osuuksia tai osakkeita saa markkinoida yksityissijoittajalle edellyttäen, että kyseisen sijoittajan soveltuvuutta on arvioitu direktiivin 2014/65/EU 25 artiklan 1, 2 ja 5 kohdan, 25 artiklan 6 kohdan toisen ja kolmannen alakohdan ja 25 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

2.Jos yksityissijoittajille tarjottavan tai myytävän eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston toiminta-aika on yli kymmenen vuotta, eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan tai jakelijan on annettava selkeä kirjallinen varoitus siitä, että eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston tuote ei ehkä sovellu yksityissijoittajille, jotka eivät kykene ylläpitämään niin pitkäaikaista ja epälikvidiä sitoumusta.

3. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta, jos yksityissijoittaja on rahastonhoitajan tai sen sidosyhteisön ylimmän johdon jäsen, salkunhoitaja, johtaja, virkamies, asiamies tai työntekijä ja hänellä on riittävät tiedot kyseisestä eurooppalaisesta pitkäaikaissijoitusrahastosta.

4.Jos kyseessä on master-feeder-rakenne, feeder-pitkäaikaissijoitusrahaston tarjousesitteessä on oltava kaikki seuraavat tiedot:

(a)ilmoitus siitä, että feeder-pitkäaikaissijoitusrahasto toimii master-pitkäaikaissijoitusrahaston feeder-rahastona;

(b)sijoitustavoite ja -politiikka, mukaan lukien riskiprofiili ja se, ovatko feeder- ja master-pitkäaikaissijoitusrahastojen tuotot samat tai missä määrin ja mistä syistä ne eroavat toisistaan;

(c)lyhyt kuvaus master-pitkäaikaissijoitusrahastosta, sen organisaatiosta, sijoitustavoitteesta ja -politiikasta, mukaan luettuna riskiprofiili, ja tiedot siitä, mistä master-pitkäaikaissijoitusrahaston tarjousesitteen voi saada;

(d)kuvaus kaikista palkkioista tai kulukorvauksista, jotka feeder-pitkäaikaissijoitusrahasto suorittaa master-pitkäaikaissijoitusrahaston osuuksiin tekemänsä sijoituksen johdosta, sekä feeder- ja master-pitkäaikaissijoitusrahaston kokonaiskuluista;

(e)kuvaus master-pitkäaikaissijoitusrahastoon tehdyn sijoituksen verovaikutuksista feeder-pitkäaikaissijoitusrahastolle.

5. Feeder-pitkäaikaissijoitusrahaston on ilmoitettava kaikessa asiaankuuluvassa mainonnassaan, että se sijoittaa pysyvästi vähintään 85 prosenttia varoistaan kyseisen master-pitkäaikaissijoitusrahaston osuuksiin.

6.Yksityissijoittajille asianomaisessa osuus- tai osakelajissa markkinoitavan eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston säännöissä tai perustamisasiakirjoissa on määrättävä, että kaikkia sijoittajia kohdellaan tasapuolisesti eikä suosituimmuuskohtelua tai erityisiä taloudellisia etuuksia myönnetä asianomaiseen osuus- tai osakelajiin sijoittaville yksittäisille sijoittajille tai sijoittajaryhmille.

7.Yksityissijoittajille markkinoitavan eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston oikeudellinen muoto ei aiheuta yksityissijoittajalle mitään muuta vastuuta tai edellytä tällaiselta sijoittajalta mitään muita sitoumuksia alkuperäisen pääomasitoumuksen lisäksi.

8. Yksityissijoittajat voivat eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston osuuksien tai osakkeiden merkintäaikana ja vähintään kahden viikon kuluessa niiden sitoumus- tai merkintäsopimuksen voimaantulopäivän jälkeen peruuttaa merkintänsä ja saada rahat takaisin täysimääräisesti.

9.Yksityissijoittajille markkinoitavan eurooppalaisen pitkäaikaissijoitusrahaston hoitajan on otettava käyttöön asianmukaisia menettelyjä ja järjestelyjä, joita noudatetaan yksityissijoittajien valitusten käsittelyssä ja jotka tarjoavat yksityissijoittajille mahdollisuuden tehdä valituksia jäsenvaltionsa virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä.”

(21)Korvataan 37 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.    Komissio aloittaa viimeistään [voimaantulopäivä + 5 vuotta] tämän asetuksen soveltamisen uudelleentarkastelun. Uudelleentarkastelussa arvioidaan erityisesti

(a)18 artiklan soveltamista ja sen vaikutusta eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen lunastuspolitiikkaan ja toiminta-aikaan;

(b)eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen toimilupaa koskevien säännösten soveltamista 3–6 artiklan mukaisesti;

(c)olisiko 3 artiklassa vahvistetut eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen julkista keskusrekisteriä koskevat säännökset saatettava ajan tasalle;

(d)13 artiklan 1 kohdassa säädetyn hyväksytyille sijoitusomaisuuserille asetettujen vähimmäisrajojen soveltamisen vaikutusta omaisuuserien hajauttamiseen;

(e)missä määrin eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja markkinoidaan unionissa, mukaan lukien se, ovatko direktiivin 2011/61/EU 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat kiinnostuneita markkinoimaan eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja;

(f)olisiko hyväksyttävien omaisuuserien ja sijoitusten luettelo, hajauttamista koskevat säännöt, salkun koostumusta koskevat säännöt, keskittymiä koskevat säännöt ja rahan lainaksi ottamista koskevat rajat saatettava ajan tasalle;

(g)olisiko 12 artiklassa vahvistetut eturistiriitoja koskevat säännökset saatettava ajan tasalle;

(h)ovatko IV luvussa säädetyt läpinäkyvyyttä koskevat vaatimukset asianmukaisia;

(i)ovatko V luvussa vahvistetut eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen osuuksien tai osakkeiden markkinointia koskevat säännökset asianmukaisia ja varmistavatko ne tehokkaan sijoittajansuojan, yksityissijoittajat mukaan luettuina.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan [voimaantulopäivä + 6 kuukautta] alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

Puhemies    Puheenjohtaja

(1)    Euroopan komissio. Pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma. Lähde: https://ec.europa.eu/info/publications/2015-action-plan-building-capital-markets-union_fi (vierailtu 8.2.2021). Myös ilmastokriisin ratkaiseminen ja hallittu siirtyminen vähähiiliseen talouteen sekä muut ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset haasteet edellyttävät pitkän aikavälin toimia ja niihin liittyviä pitkäaikaissijoituksia. Uusiin teknologioihin ja infrastruktuureihin tehtävien investointien onnistuminen edellyttää tehokkaita sääntelykehyksiä sekä vakaita ja kustannustehokkaita rahoitusrakenteita.
(2)    Euroopan komissio. COM(2017) 292 final. Lähde: https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2017:0292:FIN:FI:PDF (2.5.2021).
(3)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille - uusi toimintasuunnitelma. COM(2020) 590 final. 24. syyskuuta 2020. Lähde: https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12498-Paaomamarkkinaunioni-ihmisille-ja-yrityksille-uusi-toimintasuunnitelma_fi (8.2.2021).
(4)    Toimintasuunnitelmassa tarkastellaan, miten mahdollinen ”lainsäädäntökehyksen muuttaminen ja ELTIF-rahastorakenteen käyttöä koskevien kannustimien lisääminen voisivat edistää yleiseurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen käyttöönottoa ja viime kädessä kanavoida enemmän rahoitusta, myös vähittäissijoittajilta, EU:n reaalitalouteen”. Ks. edellinen alaviite, s. 9.
(5)    Ks. edellinen alaviite, s. 9 (Toimi 3).
(6)    Euroopan komission tiedonanto kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategiasta. COM(2021) 390 final.
(7)    Kestävän toiminnan luokitusjärjestelmää koskevien EU:n sääntöjen mukaisesti (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta, EUVL L 198, 22.6.2020) ja finanssialan ja muiden kuin finanssialan yritysten raportointia koskevan EU:n kehyksen mukaisesti (ehdotus direktiiviksi direktiivin 2013/34/EU, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja asetuksen (EU) N:o 537/2014 muuttamisesta tiettyjen yritysten kestävyysraportoinnin osalta, COM(2021) 189 final, 21.4.2021; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2088, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla, EUVL L 317, 9.12.2019, s. 1).
(8)    Pääomamarkkinaunionia käsittelevän korkean tason foorumin loppuraportti ”A new vision for Europe’s capital market”, 10. kesäkuuta 2020. Lähde: https://ec.europa.eu/info/files/200610-cmu-high-level-forum-final-report_en (8.2.2021).
(9)    Ks. edellinen alaviite, s. 12.
(10)    EUVL C , , s. .
(11)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/760, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 98).
(12)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2088, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla (EUVL L 317, 9.12.2019, s. 1).
(13)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).
(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2402, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 35).
(15)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1286/2014, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita (PRIIP-tuotteita) koskevista avaintietoasiakirjoista (EUVL L 352, 9.12.2014, s. 1).
(16)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).
(17)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2402, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 35).
(18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1).
(19)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1160, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, direktiivien 2009/65/EY ja 2011/61/EU muuttamisesta yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten rajatylittävän markkinoinnin osalta (EUVL L 188, 12.7.2019, s. 106).
(20)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1286/2014, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita (PRIIP-tuotteita) koskevista avaintietoasiakirjoista (EUVL L 352, 9.12.2014, s. 1).