EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 25.11.2021
COM(2021) 719 final
2021/0383(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan Euroopan unionin edun mukaisesti tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen toinen lisäpöytäkirja, joka koskee yhteistyön tiivistämistä ja sähköisten todisteiden luovuttamista
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN AIHE
Tämä ehdotus koskee päätöstä jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan Euroopan unionin edun mukaisesti Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan Budapestin yleissopimuksen toinen lisäpöytäkirja, joka koskee yhteistyön tiivistämistä ja sähköisten todisteiden luovuttamista, jäljempänä ’pöytäkirja’. 1 Pöytäkirjan tavoitteena on vahvistaa yhteiset säännöt kansainvälisellä tasolla tietoverkkorikollisuutta koskevan yhteistyön tiivistämiseksi ja todisteiden keräämiseksi sähköisessä muodossa rikostutkintaa tai rikosoikeudellista menettelyä varten.
Tämä ehdotus täydentää komission erillistä ehdotusta Euroopan unionin neuvoston, jäljempänä ’neuvosto’, päätökseksi jäsenvaltioiden valtuuttamisesta allekirjoittamaan pöytäkirja Euroopan unionin edun mukaisesti.
Tietoverkkorikollisuus on edelleen merkittävä haaste yhteiskunnallemme. Lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten ponnisteluista huolimatta tietoverkkohyökkäykset, muun muassa kiristysohjelmahyökkäykset, lisääntyvät ja monimutkaistuvat edelleen. 2 Erityisesti internetin rajaton luonne tekee tietoverkkorikollisuutta koskevista tutkintatoimista lähes aina rajat ylittäviä, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä eri maiden viranomaisten välillä.
Sähköiset todisteet ovat yhä tärkeämpiä rikostutkinnassa. Komissio arvioi, että 85 prosentissa rikostutkinnoista, mukaan lukien tietoverkkorikollisuuden tutkinnassa, lainvalvonta- ja oikeusviranomaiset tarvitsevat nykyään sähköistä todistusaineistoa. 3 Ulkomaisilla lainkäyttöalueilla toimivien palveluntarjoajien hallussa on yhä enemmän sähköisessä muodossa olevia todisteita rikoksista, ja tehokkaat rikosoikeudelliset toimet edellyttävät asianmukaisia toimenpiteitä tällaisten todisteiden hankkimiseksi oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseksi.
Rikostutkintaa varten tarvittavien sähköisten todisteiden rajat ylittävää saatavuutta pyritään parantamaan kaikkialla maailmassa, kansallisella tasolla, Euroopan unionissa 4 ja kansainvälisellä tasolla, myös pöytäkirjan avulla. On tärkeää varmistaa yhteensopivat säännöt kansainvälisellä tasolla, jotta vältetään lainvalinta, kun pyydetään saada sähköistä todistusaineistoa rajojen yli.
2.EHDOTUKSEN TAUSTA
2.1.Tausta
Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan Budapestin yleissopimuksen (CETS nro 185), jäljempänä ’yleissopimus’, tarkoituksena on helpottaa tietoverkkoja käyttävien rikosten torjuntaa. Siinä 1) on määräyksiä, joilla yhdenmukaistetaan tietoverkkorikollisuuteen liittyvien rikosten ja niihin liittyvien säännösten aineelliset kansalliset rikosoikeudelliset elementit, 2) siinä määrätään kansallisesta rikosprosessitoimivallasta, joka on tarpeen tällaisten rikosten ja muiden tietojärjestelmän avulla tehtyjen rikosten tutkintaa ja niitä koskevia syytetoimia varten tai, jos todisteet ovat sähköisessä muodossa, ja 3) sillä pyritään luomaan nopea ja tehokas kansainvälisen yhteistyön järjestelmä.
Yleissopimus on avoin Euroopan neuvoston jäsenvaltioille ja kutsusta muille kuin jäsenvaltioille. Tällä hetkellä yleissopimuksen sopimuspuolina on 66 maata, joista 26 on Euroopan unionin jäsenvaltioita. 5 Yleissopimuksessa ei kaavailla Euroopan unionin liittymistä yleissopimukseen. Euroopan unioni on kuitenkin tunnustettu tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten komitean (T-CY) tarkkailijaorganisaatioksi. 6
Huolimatta pyrkimyksistä neuvotella uudesta tietoverkkorikollisuutta koskevasta yleissopimuksesta Yhdistyneiden kansakuntien tasolla 7 , Budapestin yleissopimus on edelleen tärkein monenvälinen yleissopimus tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi. Unioni tukee johdonmukaisesti yleissopimusta 8 myös valmiuksien kehittämisohjelmien rahoituksen puitteissa. 9
Tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten komitea antoi Cloud Evidence Groupin 10 ehdotusten perusteella useita suosituksia, joilla pyrittiin löytämään ratkaisuja, muun muassa tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen toisesta, kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä koskevasta lisäpöytäkirjasta neuvottelemalla, haasteisiin, joita aiheuttaa tietoverkkorikollisuuteen ja muihin rikoksiin liittyvän sähköisen todistusaineiston kasvava säilyttäminen ulkomaisilla lainkäyttöalueilla toimivien palveluntarjoajien hallussa samalla, kun lainvalvontavaltuuksia rajoittavat edelleen alueelliset rajat. Tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten komitea hyväksyi kesäkuussa 2017 toisen lisäpöytäkirjan valmistelua koskevan toimeksiannon syyskuun 2017 ja joulukuun 2019 väliseksi ajaksi. 11 Ottaen huomioon, että keskustelujen loppuunsaattamiseen tarvittiin enemmän aikaa ja että koronaviruspandemia aiheutti rajoituksia vuosina 2020 ja 2021, tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten komitea jatkoi toimeksiantoa kahdesti, ensin joulukuuhun 2020 ja sen jälkeen toukokuuhun 2021.
Eurooppa-neuvoston 18. lokakuuta 2018 antamissa päätelmissä 12 esitetyn pyynnön johdosta komissio antoi 5. helmikuuta 2019 suosituksen neuvoston päätökseksi, jolla komissiolle annettiin lupa osallistua Euroopan unionin puolesta neuvotteluihin Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen toisesta lisäpöytäkirjasta. 13 Euroopan tietosuojavaltuutettu antoi suositusta koskevan lausunnon 2. huhtikuuta 2019. 14 Euroopan unionin neuvosto antoi 6. kesäkuuta 2019 antamallaan päätöksellä komissiolle luvan osallistua Euroopan unionin puolesta neuvotteluihin toisesta lisäpöytäkirjasta. 15
Kuten vuoden 2020 EU:n turvallisuusunionistrategiassa 16 , vuoden 2020 EU:n kyberturvallisuusstrategiassa digitaaliselle vuosikymmenelle 17 ja vuoden 2021 EU:n järjestäytynyttä rikollisuutta koskevassa strategiassa 18 todetaan, komissio on sitoutunut saattamaan pöytäkirjaa koskevat neuvottelut nopeasti ja menestyksekkäästi päätökseen. Myös Euroopan parlamentti totesi vuonna 2021 antamassaan EU:n kyberturvallisuusstrategiaa digitaaliselle vuosikymmenelle koskevassa päätöslauselmassaan 19 , että pöytäkirjaa koskeva työ on saatettava päätökseen.
Komissio osallistui Euroopan unionin puolesta pöytäkirjaa koskeviin neuvotteluihin Euroopan unionin neuvoston päätöksen mukaisesti. Komissio kuuli johdonmukaisesti neuvoston erityiskomiteaa unionin kannasta käytävien neuvottelujen osalta.
Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen 20 mukaisesti komissio myös tiedotti Euroopan parlamentille neuvotteluista kirjallisilla mietinnöillä ja suullisilla esityksillä.
Tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten komitea hyväksyi 28. toukokuuta 2021 pidetyssä täysistunnossaan pöytäkirjaluonnoksen omalla tasollaan ja toimitti sen Euroopan neuvoston ministerikomitean hyväksyttäväksi. 21 Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi pöytäkirjan 17. marraskuuta 2021.
2.2.Toinen lisäpöytäkirja
Pöytäkirjan tavoitteena on tiivistää tietoverkkorikollisuutta koskevaa yhteistyötä ja rikokseen liittyvien sähköisessä muodossa olevien todisteiden keräämistä yksittäisiä rikostutkintatoimia tai rikosoikeudellisia menettelyjä varten. Pöytäkirjassa tunnustetaan tarve lisätä ja tehostaa valtioiden välistä ja yksityisen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä sekä lisätä selkeyttä ja oikeusvarmuutta palveluntarjoajien ja muiden yhteisöjen kannalta olosuhteista, joissa ne voivat vastata muiden sopimuspuolten rikosoikeudellisten viranomaisten pyyntöihin sähköisten todisteiden luovuttamisesta.
Pöytäkirjassa tunnustetaan myös, että tehokas rajat ylittävä yhteistyö rikosoikeudellisissa tarkoituksissa, myös julkisen sektorin viranomaisten ja yksityisen sektorin yksiköiden välillä, edellyttää toimivia edellytyksiä ja vahvoja suojatoimenpiteitä perusoikeuksien suojaamiseksi. Tätä varten pöytäkirjassa noudatetaan oikeusperustaista lähestymistapaa, ja siinä määrätään kansainvälisten ihmisoikeusvälineiden, kuten Euroopan neuvoston vuoden 1950 ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen, mukaisista ehdoista ja suojatoimenpiteistä. Koska sähköiset todisteet koskevat usein henkilötietoja, pöytäkirja sisältää myös vahvat suojatoimenpiteet yksityisyyden ja henkilötietojen suojaamiseksi.
Määräykset, joihin viitataan seuraavissa kohdissa, ovat erityisen tärkeitä pöytäkirjan kannalta. Pöytäkirjan liitteenä on yksityiskohtainen selitysmuistio. Vaikka selitysmuistio ei ole pöytäkirjan velvoittavan tulkinnan mahdollistava väline, sen tarkoituksena on ”ohjata ja avustaa sopimuspuolia” pöytäkirjan soveltamisessa. 22
2.2.1.Yhteiset määräykset
Pöytäkirjan I luvussa määrätään yhteisistä määräyksistä. Pöytäkirjan 2 artiklassa määritellään sen soveltamisala yleissopimuksen soveltamisalan mukaisesti: sitä sovelletaan tietojärjestelmiin ja dataan liittyviä rikoksia koskeviin yksittäisiin rikostutkintoihin tai rikosoikeudellisiin menettelyihin sekä rikoksen todisteiden keräämiseen sähköisessä muodossa.
Pöytäkirjan 3 artiklaan sisältyvät määritelmät, jotka koskevat ’keskusviranomaisia’, ’toimivaltaisia viranomaisia’, ’hätätilanteita’, ’henkilötietoja’ ja ’siirtävää sopimuspuolta’. Näitä määritelmiä sovelletaan pöytäkirjaan yhdessä yleissopimukseen sisältyvien määritelmien kanssa.
Pöytäkirjan 4 artiklassa määritellään kielet, joilla sopimuspuolten on toimitettava pöytäkirjan mukaiset määräykset, pyynnöt ja ilmoitukset.
2.2.2.Yhteistyötoimet
Pöytäkirjan II luvussa määrätään yhteistyön tiivistämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Ensinnäkin 5 artiklan 1 kappaleessa määrätään, että sopimuspuolet tekevät pöytäkirjan perusteella mahdollisimman laajaa yhteistyötä. Pöytäkirjan 5 artiklan 2–5 kappaleessa määrätään pöytäkirjan toimenpiteiden soveltamisesta voimassa oleviin keskinäistä oikeusapua koskeviin sopimuksiin tai järjestelyihin. Sen 5 artiklan 7 kappaleessa määrätään, että II luvun toimenpiteet eivät rajoita sopimuspuolten välistä tai palveluntarjoajien tai yhteisöjen kanssa muiden sovellettavien sopimusten, järjestelyjen, käytäntöjen tai kansallisen lainsäädännön välityksellä tehtävää yhteistyötä.
Pöytäkirjan 6 artiklassa luodaan perusta yhden sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten ja toisessa sopimuspuolessa verkkotunnusten rekisteröintipalveluja tarjoavien yhteisöjen väliselle suoralle yhteistyölle verkkotunnusten rekisteröintiä koskevien tietojen luovuttamiseksi.
Sen 7 artiklassa luodaan perusta yhden sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten ja toisessa sopimuspuolessa toimivien palveluntarjoajien suoralle yhteistyölle tilaajaa koskevien tietojen luovuttamiseksi.
Sen 8 artikla tarjoaa perustan viranomaisten väliselle tiiviimmälle yhteistyölle datan luovuttamisessa.
Pöytäkirjan 9 artikla tarjoaa perustan viranomaisten väliselle yhteistyölle datan luovuttamiseksi hätätilanteissa.
Sen 10 artikla tarjoaa perustan keskinäiselle oikeusavulle hätätilanteissa.
Sen 11 artikla tarjoaa perustan yhteistyölle videoneuvottelun kautta.
Sen 12 artikla muodostaa perustan yhteisille tutkintatoimille ja yhteisille tutkintaryhmille.
2.2.3.Suojatoimenpiteet
Pöytäkirjassa noudatetaan oikeusperustaista lähestymistapaa, johon sisältyy tarkat ehdot ja suojatoimenpiteet, joista osa on sisällytetty erityisiin yhteistyötoimenpiteisiin sekä pöytäkirjan III lukuun. Pöytäkirjan 13 artiklassa edellytetään sopimuspuolten varmistavan, että valtuuksiin ja menettelyihin sovelletaan asianmukaista perusoikeuksien suojan tasoa, mikä yleissopimuksen 15 artiklan mukaisesti varmistaa suhteellisuusperiaatteen soveltamisen.
Pöytäkirjan 14 artiklassa määrätään henkilötietojen, sellaisina kuin ne on määritelty 3 artiklassa, suojasta yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehdyn yleissopimuksen muutospöytäkirjan (CETS 223) (yleissopimus 108+) ja unionin lainsäädännön mukaisesti.
Tältä pohjalta 14 artiklan 2–15 kappaleessa vahvistetaan tietosuojaa koskevat perusperiaatteet, mukaan lukien käyttötarkoituksen rajoittaminen, oikeusperusta, tietojen laatu ja erityisten tietoryhmien käsittelyyn sovellettavat säännöt, rekisterinpitäjiin sovellettavat velvoitteet, mukaan lukien tietojen säilyttämisajat, kirjanpito, turvallisuus ja edelleensiirrot, täytäntöönpanokelpoiset yksilön oikeudet, jotka koskevat muun muassa ilmoittamista, tietoihin pääsyä, oikaisemista ja automaattista päätöksentekoa, yhden tai useamman viranomaisen riippumaton ja tehokas valvonta sekä hallinnolliset ja oikeudelliset muutoksenhakukeinot. Suojatoimenpiteet kattavat kaikki pöytäkirjassa määritellyt yhteistyömuodot, ja niitä on tarvittaessa mukautettava suoran yhteistyön erityispiirteiden huomioon ottamiseksi (esimerkiksi rikkomuksista ilmoittamisen yhteydessä). Tiettyjen yksilön oikeuksien käyttöä voidaan lykätä, rajoittaa tai siitä voidaan kieltäytyä, jos se on tarpeen ja oikeasuhteista tärkeiden yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja erityisesti käynnissä olevien lainvalvontatutkintatoimien vaarantumisen ehkäisemiseksi, mikä on myös unionin oikeuden mukaista.
Pöytäkirjan 14 artiklaa olisi luettava myös yhdessä pöytäkirjan 23 artiklan kanssa. Sen 23 artiklassa vahvistetaan pöytäkirjan mukaisten suojatoimenpiteiden vaikuttavuutta määräämällä, että tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten komitea arvioi pöytäkirjan määräysten täytäntöön panemiseksi kansallisessa lainsäädännössä toteutettujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja soveltamista. Erityisesti23 artiklan 3 kappaleessa tunnustetaan nimenomaisesti, että sitä, miten sopimuspuolet ovat panneet 14 artiklan täytäntöön, on arvioitava sen jälkeen, kun kymmenen yleissopimuksen sopimuspuolta on ilmaissut suostumuksensa tulla pöytäkirjan sitomiksi.
Lisäsuojatoimenpiteenä 14 artiklan 15 kappaleessa määrätään, että mikäli sopimuspuolella on olennaista näyttöä siitä, että toinen sopimuspuoli rikkoo järjestelmällisesti tai olennaisesti pöytäkirjassa vahvistettuja suojatoimenpiteitä, se voi keskeyttää henkilötietojen siirron kyseiselle sopimuspuolelle neuvottelujen jälkeen (niitä ei edellytetä kiireellisissä tapauksissa). Kaikkia ennen keskeyttämistä siirrettyjä henkilötietoja käsitellään edelleen pöytäkirjan mukaisesti.
Lopuksi, koska pöytäkirja on luonteeltaan monenvälinen, pöytäkirjan 14 artiklan 1 kappaleen b ja c kohdassa annetaan kahdenvälisissä suhteissa oleville sopimuspuolille mahdollisuus sopia tietyin ehdoin vaihtoehtoisista tavoista varmistaa pöytäkirjan mukaisesti siirrettyjen henkilötietojen suoja. Vaikka 14 artiklan 2–15 kappaleen suojatoimenpiteitä sovelletaan oletusarvoisesti henkilötietoja saaviin sopimuspuoliin, 14 artiklan 1 kappaleen b kohdan perusteella sopimuspuolet, joita sitoo vastavuoroisesti kansainvälinen sopimus, jolla luodaan kattavat puitteet henkilötietojen suojaamiseksi asianomaisten sopimuspuolten lainsäädännön sovellettavien vaatimusten mukaisesti, voivat hyödyntää myös näitä puitteita. Tämä koskee esimerkiksi yleissopimusta 108+ (niiden sopimuspuolten osalta, jotka sallivat tietojen siirron muille sopimuspuolille kyseisen yleissopimuksen nojalla) tai EU:n ja Yhdysvaltojen välistä tietosuojaa koskevaa puitesopimusta (sen soveltamisalalla eli henkilötietojen siirtämisessä viranomaisten välillä ja yhdessä Yhdysvaltojen ja EU:n välisen erityisen siirtojärjestelyn kanssa viranomaisten ja palveluntarjoajien välisessä suorassa yhteistyössä). Lisäksi sopimuspuolet voivat 14 artiklan 1 kappaleen c kohdan perusteella päättää vastavuoroisesti, että henkilötietojen siirto tapahtuu muiden asianomaisten sopimuspuolten välisten sopimusten tai järjestelyjen perusteella. EU:n jäsenvaltioiden osalta tällaiseen vaihtoehtoiseen sopimukseen tai järjestelyyn voidaan vedota pöytäkirjan mukaisissa tiedonsiirroissa ainoastaan, jos tällaiset siirrot ovat unionin tietosuojalainsäädännön, erityisesti direktiivin (EU) 2016/680 (direktiivi lainvalvontatarkoituksessa käsiteltyjen henkilötietojen suojasta) V luvun ja (pöytäkirjan 6 ja 7 artiklan mukaisessa viranomaisten ja palveluntarjoajien välisessä suorassa yhteistyössä) asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) V luvun vaatimusten mukaisia.
2.2.4.Loppumääräykset
Pöytäkirjan IV luvussa määrätään loppumääräyksistä. Sen 15 artiklan 1 kappaleen a kohdassa taataan muun muassa, että sopimuspuolet voivat luoda suhteensa pöytäkirjassa mainittuihin asioihin muulla tavoin yleissopimuksen 39 artiklan 2 kappaleen mukaisesti. Sen 15 artiklan 1 kappaleen b kohdassa taataan, että pöytäkirjan sopimuspuolina olevat EU:n jäsenvaltiot voivat edelleen soveltaa unionin oikeutta keskinäisissä suhteissaan. Pöytäkirjan 15 artiklan 2 kappaleessa määrätään myös, että pöytäkirjaan sovelletaan yleissopimuksen 39 artiklan 3 kappaletta.
Pöytäkirjan 16 artiklan 3 kappaleessa todetaan, että pöytäkirja tulee voimaan, kun viisi yleissopimuksen sopimuspuolta on ilmaissut suostumuksensa tulla pöytäkirjan sitomiksi.
Pöytäkirjan 19 artiklan 1 kappaleessa määrätään, että sopimuspuolet voivat käyttää oikeuttaan tehdä 7 artiklan 9 kappaleen a ja b kohtaa, 8 artiklan 13 kappaletta ja 17 artiklaa koskevia varaumia. Sen 19 artiklan 2 kappaleessa määrätään, että sopimuspuolet voivat antaa 7 artiklan 2 kappaleen b kohtaa ja 8 kappaletta, 8 artiklan 11 kappaletta, 9 artiklan 1 kappaleen b kohtaa ja 5 kappaletta, 10 artiklan 9 kappaletta, 12 artiklan 3 kappaletta ja 18 artiklan 2 kappaletta koskevia selityksiä. Sen 19 artiklan 3 kappaleessa määrätään, että sopimuspuoli antaa 7 artiklan 5 kappaleen a ja e kohdassa, 8 artiklan 4 kappaleessa ja 10 kappaleen a ja b kohdassa, 14 artiklan 7 kappaleen c kohdassa ja 10 kappaleen b kohdassa sekä 17 artiklan 2 kappaleessa yksilöidyt selitykset, ilmoitukset tai tiedonannot.
Pöytäkirjan 23 artiklan 1 kappale muodostaa perustan sopimuspuolten välisille neuvotteluille, myös tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten komitean kautta, yleissopimuksen 46 artiklan mukaisesti. Sen 23 artiklan 2 kappale tarjoaa myös perustan pöytäkirjan määräysten käytön ja täytäntöönpanon arvioinnille. Pöytäkirjan 23 artiklan 3 kappaleessa varmistetaan, että tietosuojaa koskevan 14 artiklan käytön ja täytäntöönpanon arviointi aloitetaan, kun kymmenen sopimuspuolta on ilmaissut suostumuksensa tulla pöytäkirjan sitomiksi.
2.3.Unionin oikeus ja politiikka tällä alalla
Pöytäkirjan soveltamisala kuuluu pitkälti SEUT-sopimuksen 82 artiklan 1 kappaleeseen ja 16 artiklaan perustuvien yhteisten sääntöjen piiriin. Euroopan unionin nykyinen oikeudellinen kehys sisältää erityisesti lainvalvontaa ja rikosoikeudellista yhteistyötä koskevia säädöksiä, kuten rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä annetun direktiivin 2014/41/EU, yleissopimuksen keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä ja neuvoston puitepäätöksen 2002/465/YOS yhteisistä tutkintaryhmistä. Lisäksi Euroopan unioni on tehnyt useita kahdenvälisiä sopimuksia unionin ja kolmansien maiden välillä , kuten sopimukset keskinäisestä oikeusavusta Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä, Euroopan unionin ja Japanin välillä ja Euroopan unionin sekä Norjan ja Islannin välillä. Nykyinen Euroopan unionin oikeudellinen kehys pitää sisällään myös neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (jäljempänä ’EPPO’) perustamisessa. Tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvien jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että EPPO voi asetuksen (EU) 2017/1939 22, 23 ja 25 artiklassa säädettyä toimivaltaansa käyttäessään pyrkiä pöytäkirjan mukaiseen yhteistyöhön samalla tavoin kuin kyseisten jäsenvaltioiden kansalliset syyttäjät. Nämä välineet ja sopimukset liittyvät erityisesti pöytäkirjan 8, 9, 10, 11 ja 12 artiklaan.
Lisäksi unioni on hyväksynyt useita direktiivejä, joilla vahvistetaan epäiltyjen ja syytettyjen prosessuaalisia oikeuksia. 23 Nämä välineet liittyvät erityisesti pöytäkirjan 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12 ja 13 artiklaan. Yksi erityisistä suojatoimenpiteistä koskee henkilötietojen suojaa, joka on EU:n perussopimuksiin ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaan kirjattu perusoikeus. Henkilötietoja saa käsitellä vain asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) ja direktiivin (EU) 2016/680 (direktiivi lainvalvontatarkoituksessa käsiteltyjen henkilötietojen suojasta) mukaisesti. Jokaisen perusoikeus yksityis- ja perhe-elämän, kodin ja viestinnän kunnioittamiseen sisältää olennaisena osana viestinnän yksityisyyden kunnioittamisen. Sähköistä viestintää koskevia tietoja voidaan käsitellä ainoastaan direktiivin 2002/58/EY (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) mukaisesti. Nämä välineet liittyvät erityisesti pöytäkirjan 14 artiklaan.
Pöytäkirjan 14 artiklan 2–15 kappaleessa määrätään unionin tietosuojasäännöissä ja erityisesti yleisen tietosuoja-asetuksen 46 artiklassa ja lainvalvontatarkoituksessa käsiteltyjen henkilötietojen suojasta annetun direktiivin 37 artiklassa sekä unionin tuomioistuimen asiaa koskevassa oikeuskäytännössä tarkoitetuista asianmukaisista tietosuojaa koskevista suojatoimenpiteistä. Unionin oikeuden vaatimusten mukaisesti 24 ja pöytäkirjan 14 artiklassa vahvistettujen suojatoimenpiteiden vaikuttavuuden takaamiseksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että henkilöille, joiden tietoja on siirretty, ilmoitetaan asiasta, edellyttäen, ettei esimerkiksi käynnissä olevien tutkintatoimien vaarantamisen välttämisestä aiheudu tiettyjä rajoituksia. Pöytäkirjan 14 artiklan 11 kappaleen c kohta tarjoaa perustan, jonka mukaisesti jäsenvaltiot voivat täyttää tämän vaatimuksen.
Pöytäkirjan 14 artiklan 1 kappaleen yhteensopivuus unionin tietosuojasääntöjen kanssa edellyttää myös, että jäsenvaltiot harkitsevat seuraavia mahdollisia vaihtoehtoisia tapoja varmistaa pöytäkirjan mukaisesti siirrettyjen henkilötietojen asianmukainen suoja. Mitä tulee muihin kansainvälisiin sopimuksiin, joilla luodaan kattavat puitteet henkilötietojen suojaamiseksi asianomaisten sopimuspuolten lainsäädännön sovellettavien vaatimusten mukaisesti, 14 artiklan 1 kappaleen b kohdan mukaan jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon, että suoraa yhteistyötä varten EU:n ja Yhdysvaltojen välistä tietosuojaa koskevaa puitesopimusta on täydennettävä lisäsuojatoimenpiteillä, jotka määritetään Yhdysvaltojen ja EU:n/sen jäsenvaltioiden välisessä erityisessä siirtojärjestelyssä ja joissa otetaan huomioon ainutlaatuiset vaatimukset, jotka liittyvät palveluntarjoajien suoraan siirtämiin sähköisiin todisteisiin, eivät siirtoihin viranomaisten välillä. 25
Pöytäkirjan 14 artiklan 1 kappaleen b kohdan mukaan jäsenvaltioiden olisi myös katsottava, että niiden EU:n jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat yleissopimuksen 108+ sopimuspuolia, yleissopimus ei sellaisenaan tarjoa asianmukaista perustaa pöytäkirjan mukaisille rajat ylittäville tiedonsiirroille muille tuon yleissopimuksen sopimuspuolille. Tältä osin niiden olisi tarkasteltava yleissopimuksen 108+ 14 artiklan 1 kappaleen viimeistä virkettä 26 .
Lopuksi jäsenvaltioiden olisi muiden 14 artiklan 1 kappaleen c kohdan mukaisten sopimusten tai järjestelyjen osalta katsottava, että ne voivat tukeutua tällaisiin muihin sopimuksiin tai järjestelyihin ainoastaan, jos joko Euroopan komissio on tehnyt asianomaisen kolmannen maan osalta yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 45 artiklan tai lainvalvontatarkoituksessa käsiteltyjen henkilötietojen suojasta annetun direktiivin (EU) 2016/680 36 artiklan mukaisen tietosuojan riittävyyttä koskevan päätöksen , joka kattaa kyseiset tiedonsiirrot, tai jos tällainen muu sopimus tai järjestely itsessään varmistaa asianmukaiset tietosuojaa koskevat suojatoimenpiteet yleisen tietosuoja-asetuksen 46 artiklan tai lainvalvontatarkoituksessa käsiteltyjen henkilötietojen suojasta annetun direktiivin 37 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.
On otettava huomioon paitsi unionin oikeus sellaisena kuin se on tällä hetkellä kyseisellä alalla, myös sen tuleva kehitys, sikäli kuin se on ennakoitavissa arvioinnin ajankohtana. Pöytäkirjan kattama ala liittyy suoraan unionin oikeuden ennakoitavissa olevaan tulevaan kehitykseen. Tältä osin olisi otettava huomioon komission huhtikuussa 2018 tekemät ehdotukset sähköisten todisteiden rajat ylittävästä saatavuudesta. 27 Nämä välineet liittyvät erityisesti pöytäkirjan 6 ja 7 artiklaan.
Osallistuessaan unionin puolesta käytäviin neuvotteluihin komissio varmisti, että pöytäkirja on täysin yhteensopiva unionin oikeuden ja siitä johtuvien jäsenvaltioiden velvoitteiden kanssa. Komissio varmisti erityisesti, että pöytäkirjan määräykset antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden kunnioittaa EU:n perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa vahvistettuja unionin oikeuteen sisältyviä perusoikeuksia, -vapauksia ja yleisiä periaatteita, mukaan lukien oikeasuhteisuus, prosessuaaliset oikeudet, syyttömyysolettama ja rikosoikeudellisten menettelyjen kohteena olevien henkilöiden oikeus puolustukseen sekä yksityisyyden suoja ja henkilötietojen ja sähköisten viestintätietojen suoja, kun tällaisia tietoja käsitellään, mukaan lukien siirrot lainvalvontaviranomaisille Euroopan unionin ulkopuolisissa maissa, sekä lainvalvonta- ja oikeusviranomaisille tältä osin mahdollisesti kuuluvat velvoitteet. Komissio otti huomioon myös Euroopan tietosuojavaltuutetun 28 ja Euroopan tietosuojaneuvoston lausunnot. 29
Lisäksi komissio varmisti, että pöytäkirjan määräykset ja komission sähköistä todistusaineistoa koskevat ehdotukset ovat yhteensopivia, myös siksi, että lainsäädäntöehdotukset ovat kehittyneet lainsäätäjien kanssa käydyissä keskusteluissa, ja että pöytäkirja ei aiheuttaisi lainvalintaa. Komissio varmisti erityisesti, että pöytäkirjaan sisältyvät asianmukaiset tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevat suojatoimenpiteet, joiden avulla EU:n palveluntarjoajat voivat täyttää EU:n tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevan lainsäädännön mukaiset velvoitteensa, sikäli kuin pöytäkirjassa määrätään oikeudellisesta perustasta tietojen siirrolle sellaisten määräysten tai pyyntöjen perusteella, jotka pöytäkirjan EU:n ulkopuolisen sopimuspuolen viranomainen on antanut ja joissa vaaditaan EU:n rekisterinpitäjää tai henkilötietojen käsittelijää luovuttamaan henkilötietoja tai sähköisen viestinnän tietoja.
2.4.Varaumat, selitykset, ilmoitukset ja tiedonannot sekä muut näkökohdat
Pöytäkirja tarjoaa sopimuspuolille perustan tiettyjen varaumien käyttämiseen ja tiettyjä artikloja koskevien selitysten, ilmoitusten tai tiedonantojen tekemiseen. Jäsenvaltioiden olisi omaksuttava yhtenäinen lähestymistapa tiettyihin varaumiin ja selityksiin sekä ilmoituksiin ja tiedonantoihin, jotka on esitetty tämän päätöksen liitteessä. Pöytäkirjan täytäntöönpanon yhteensopivuuden varmistamiseksi unionin oikeuden kanssa EU:n jäsenvaltioiden olisi otettava jäljempänä esitetty kanta näihin varaumiin ja selityksiin. Jos pöytäkirjassa annetaan perusta muille varaumille, selityksille, ilmoituksille tai tiedonannoille, tässä ehdotuksessa annetaan jäsenvaltioille valtuudet harkita ja esittää omia varaumiaan, selityksiään, ilmoituksiaan tai tiedonantojaan.
Pöytäkirjan määräysten sekä asiaa koskevan unionin lainsäädännön ja politiikkatoimien yhteensopivuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden ei pitäisi käyttää oikeuttaan tehdä 7 artiklan 9 kappaleen a 30 ja b 31 kohdan mukaisia varaumia. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi tehtävä 7 artiklan 2 kappaleen b kohdan 32 mukainen selitys ja 7 artiklan 5 kappaleen a kohdan 33 mukainen ilmoitus. Näiden varaumien puuttuminen sekä selityksen ja ilmoituksen antaminen ovat tärkeitä sen varmistamiseksi, että pöytäkirja on yhteensopiva sähköistä todistusaineistoa koskevien komission lainsäädäntöehdotusten kanssa, myös sen vuoksi, että lainsäädäntöehdotukset kehittyvät lainsäätäjien kanssa käytävissä keskusteluissa.
Lisäksi sen varmistamiseksi, että EU:n jäsenvaltiot soveltavat pöytäkirjaa yhdenmukaisesti tehdessään yhteistyötä sellaisten sopimuspuolten kanssa, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioita, jäsenvaltioita kannustetaan olemaan käyttämättä oikeuttaan tehdä 8 artiklan 13 kappaleen 34 mukainen varauma myös siksi, että tällaisella varaumalla olisi vastavuoroinen vaikutus 35 . Jäsenvaltioiden tulisi antaa 8 artiklan 4 kappaleen mukainen selitys sen varmistamiseksi, että määräykset voidaan panna täytäntöön, mikäli tarvitaan täydentäviä tietoja esimerkiksi käsiteltävänä olevan tapauksen olosuhteista oikeasuhteisuuden ja tarpeellisuuden arvioimiseksi. 36
Jäsenvaltioita kannustetaan myös olemaan antamatta 9 artiklan 1 kappaleen b kohdan 37 mukaista selitystä pöytäkirjan tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi.
Jäsenvaltioiden tulisi toimittaa 7 artiklan 5 kappaleen e kohdan 38 , 8 artiklan 10 kappaleen a ja b kohdan 39 , 14 artiklan 7 kappaleen c kohdan ja 10 kappaleen b kohdan mukaiset tiedonannot pöytäkirjan yleisen tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi. 40
Lopuksi jäsenvaltioiden olisi myös toteutettava tarvittavat 14 artiklan 11 kappaleen c kohdan mukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vastaanottavalle sopimuspuolelle ilmoitetaan siirtämisen yhteydessä unionin oikeuden mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta henkilölle, johon tiedot liittyvät 41 , ja asianmukaiset yhteystiedot, jotta vastaanottava sopimuspuoli voi ilmoittaa EU:n jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, kun luottamuksellisuutta koskevia rajoituksia ei enää sovelleta ja ilmoitus voidaan toimittaa.
2.5.Ehdotuksen perustelut
Pöytäkirja tulee voimaan, kun viisi sopimuspuolta on ilmaissut suostumuksensa tulla pöytäkirjan sitomiksi 16 artiklan 1 ja 2 kappaleen määräysten mukaisesti. Pöytäkirjan allekirjoitustilaisuus on tarkoitus järjestää maaliskuussa 2022.
EU:n jäsenvaltioiden tulisi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen pöytäkirjan nopean voimaantulon ja ratifioinnin, jotka ovat tärkeitä useiden tekijöiden vuoksi.
Ensinnäkin pöytäkirjalla varmistetaan, että lainvalvonta- ja oikeusviranomaisilla on paremmat valmiudet hankkia rikostutkinnassa tarvittavaa sähköistä todistusaineistoa. Kun otetaan huomioon sähköisten todisteiden kasvava merkitys rikostutkinnassa, lainvalvonta- ja oikeusviranomaiset tarvitsevat kiireesti käyttöönsä asianmukaiset välineet, jotta ne voivat tehokkaasti saada pääsyn sähköisiin todisteisiin varmistaakseen, että ne voivat tuloksellisesti torjua rikollisuutta verkossa.
Toiseksi pöytäkirjalla varmistetaan, että tällaisia toimenpiteitä sähköisen todistusaineiston saamiseksi käytetään tavalla, joka sallii jäsenvaltioiden kunnioittaa perusoikeuksia, muun muassa rikosprosessuaalisia oikeuksia, oikeutta yksityisyyteen ja oikeutta henkilötietojen suojaan. Koska kansainvälisellä tasolla ei ole selkeitä sääntöjä, nykyiset käytännöt voivat aiheuttaa haasteita oikeusvarmuuden, avoimuuden, vastuuvelvollisuuden sekä rikostutkinnassa epäiltyjen henkilöiden perusoikeuksien ja menettelyllisten suojatoimenpiteiden kunnioittamisen kannalta.
Kolmanneksi pöytäkirjalla ratkaistaan ja ehkäistään lainvalintaa, joka vaikuttaa sekä viranomaisiin että yksityisen sektorin palveluntarjoajiin ja muihin tahoihin, antamalla kansainvälisellä tasolla yhteensopivia sääntöjä sähköisten todisteiden rajat ylittävälle saatavuudelle.
Neljänneksi pöytäkirjalla osoitetaan yleissopimuksen jatkuva merkitys tärkeimpänä monenvälisenä kehyksenä tietoverkkorikollisuuden torjunnassa. Tämä on keskeisen tärkeää prosessissa, joka seuraa joulukuussa 2019 annettua Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselmaa 74/247 tieto- ja viestintätekniikan rikollisiin tarkoituksiin käyttämisen torjunnasta, jolla perustettiin avoin hallitustenvälinen väliaikainen asiantuntijakomitea laatimaan kattava kansainvälinen yleissopimus tieto- ja viestintätekniikan rikollisiin tarkoituksiin käyttämisen torjunnasta.
3.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
·Oikeusperusta
Unionin toimivalta antaa lainsäädäntöä asioissa, jotka koskevat oikeusviranomaisten tai vastaavien viranomaisten välisen yhteistyön helpottamista rikosoikeudellisissa menettelyissä, ja päätösten täytäntöönpanossa, perustuu SEUT-sopimuksen 82 artiklan 1 kohtaan. Unionin toimivalta henkilötietojen suojaa koskevissa asioissa perustuu SEUT-sopimuksen 16 artiklaan.
SEUT-sopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan unionilla on yksinomainen toimivalta tehdä kansainvälinen sopimus siltä osin kuin se voi vaikuttaa EU:n yhteisiin sääntöihin tai muuttaa niiden ulottuvuutta. Pöytäkirjan määräykset kuuluvat alaan, johon sovelletaan suurelta osin edellä 2.3 jaksossa esitettyjä yhteisiä sääntöjä.
Pöytäkirja kuuluu näin ollen unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan. Jäsenvaltiot voivat näin ollen ratifioida pöytäkirjan unionin edun mukaisesti SEUT-sopimuksen 16 artiklan, 82 artiklan 1 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan perusteella.
·Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Ei sovelleta.
·Suhteellisuusperiaate
Edellä 2.5 jaksossa esitetyt tätä ehdotusta koskevat unionin tavoitteet voidaan saavuttaa vain tekemällä sitova kansainvälinen sopimus, jossa määrätään tarvittavista yhteistyötoimista ja varmistetaan samalla perusoikeuksien asianmukainen suojelu. Pöytäkirjalla tämä tavoite saavutetaan. Pöytäkirjan määräykset rajoittuvat siihen, mikä on tarpeen sen päätavoitteiden saavuttamiseksi. Yksipuolista tointa ei voida pitää vaihtoehtona, koska se ei tarjoa riittävää perustaa yhteistyölle EU:n ulkopuolisten maiden kanssa eikä sillä voida varmistaa perusoikeuksien välttämätöntä suojelua. Monenvälisen sopimuksen, kuten pöytäkirjan, josta unioni on voinut neuvotella, noudattaminen on myös tehokkaampaa kuin kahdenvälisten neuvottelujen aloittaminen yksittäisten EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Olettaen, että kaikki yleissopimuksen 66 sopimuspuolta ja tulevat uudet sopimuspuolet ratifioivat pöytäkirjan, pöytäkirja muodostaa yhteisen oikeudellisen kehyksen EU:n jäsenvaltioiden yhteistyölle niiden tärkeimpien kansainvälisten kumppaneiden kanssa rikollisuuden torjunnassa.
·Toimintatavan valinta
Ei sovelleta.
4.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
·Olemassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Ei sovelleta.
·Sidosryhmien kuuleminen
Euroopan neuvosto järjesti kuusi pöytäkirjaa koskeviin neuvotteluihin liittyvää julkista kuulemiskierrosta heinä- ja marraskuussa 2018, helmi- ja marraskuussa 2019, joulukuussa 2020 ja toukokuussa 2021. 42 Sopimuspuolet tarkastelivat näiden kuulemisten yhteydessä saatuja tietoja.
Toimiessaan unionin puolesta neuvottelijana komissio keskusteli myös tietosuojaviranomaisten kanssa ja järjesti kohdennettuja kuulemistilaisuuksia vuosina 2019 ja 2021 kansalaisjärjestöjen, palveluntarjoajien ja ammattijärjestöjen kanssa. Komissio otti huomioon näistä keskusteluista saadut tiedot.
·Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Neuvotteluprosessin aikana komissio kuuli johdonmukaisesti neuvoston neuvotteluja käsittelevää erityiskomiteaa luvan antamisesta komissiolle osallistua neuvotteluihin unionin puolesta 6. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan unionin neuvoston päätöksen mukaisesti, mikä tarjosi jäsenvaltioiden asiantuntijoille mahdollisuuden osallistua unionin kannan muodostamisprosessiin. Useat jäsenvaltioiden asiantuntijat osallistuivat myös neuvotteluihin unionia edustaneen komission rinnalla. Lisäksi kuultiin sidosryhmiä (ks. edellä).
·Vaikutustenarviointi
Vuosina 2017–2018 tehtiin vaikutustenarviointi, joka liitettiin komission sähköistä todistusaineistoa koskeviin ehdotuksiin. 43 Tässä yhteydessä parhaaksi arvioituun vaihtoehtoon kuuluivat neuvottelut yhteisymmärrykseen pääsemiseksi toisesta lisäpöytäkirjasta tietoverkkorikollisuutta koskevaan Budapestin yleissopimukseen. Asiaankuuluvat vaikutukset on lisäksi esitetty tässä perusteluosassa.
·Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Pöytäkirjalla voi olla vaikutuksia tiettyihin palveluntarjoajien ryhmiin, myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset), koska niille voidaan esittää pöytäkirjan mukaisia sähköistä todistusaineistoa koskevia pyyntöjä ja määräyksiä. Tällaiset pyynnöt koskevat kuitenkin usein jo nyt näitä palveluntarjoajia muiden olemassa olevien kanavien kautta, joskus eri viranomaisten välityksellä, mukaan lukien yleissopimuksen 44 , muiden keskinäistä oikeusapua koskevien sopimusten tai muiden kehysten, kuten internetin hallintoa koskevien sidosryhmien välisten sopimusten 45 , perusteella. Myös palveluntarjoajat, pk-yritykset mukaan luettuina, hyötyvät selkeästä kansainvälisestä oikeudellisesta kehyksestä ja kaikkien pöytäkirjan sopimuspuolten yhteisestä lähestymistavasta.
·Perusoikeudet
Pöytäkirjan mukaiset yhteistyövälineet vaikuttavat todennäköisesti perusoikeuksiin, esimerkiksi oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, yksityisyyttä ja henkilötietojen suojaa koskeviin oikeuksiin, jos henkilön tietoja voidaan saada rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä. Pöytäkirjassa noudatetaan oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, ja siinä määrätään ehdoista ja suojatoimenpiteistä, jotka ovat kansainvälisten ihmisoikeusvälineiden, kuten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi vuonna 1950 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen mukaisia. Pöytäkirjassa määrätään erityisesti täsmällisistä tietosuojaa koskevista suojatoimenpiteistä. Pöytäkirja tarjoaa tarvittaessa myös perustan, jonka nojalla sopimuspuolet voivat esittää tiettyjä varaumia, selityksiä tai ilmoituksia, ja siihen sisältyy perusteita kieltäytyä yhteistyöstä vastauksena pyyntöön erityistilanteissa. Näin varmistetaan pöytäkirjan yhteensopivuus EU:n perusoikeuskirjan kanssa.
5.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ehdotuksella ei ole vaikutuksia unionin talousarvioon. Jäsenvaltioille voi aiheutua kertaluonteisia kustannuksia pöytäkirjan täytäntöönpanosta, ja jäsenvaltioiden viranomaisille voi aiheutua suurempia kustannuksia, koska tapausten määrän odotetaan kasvavan.
6.LISÄTIEDOT
·Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Täytäntöönpanosuunnitelmaa ei ole, koska pöytäkirjan allekirjoittamisen ja ratifioinnin jälkeen jäsenvaltioiden on pantava pöytäkirja täytäntöön.
Seurannan osalta komissio osallistuu tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten komitean kokouksiin, joissa Euroopan unioni tunnustetaan tarkkailijaorganisaatioksi.
2021/0383 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan Euroopan unionin edun mukaisesti tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen toinen lisäpöytäkirja, joka koskee yhteistyön tiivistämistä ja sähköisten todisteiden luovuttamista
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 16 artiklan, 82 artiklan 1 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Neuvosto antoi 9 päivänä kesäkuuta 2019 komissiolle luvan osallistua unionin puolesta tietoverkkorikollisuutta koskevan Euroopan neuvoston Budapestin yleissopimuksen toisesta lisäpöytäkirjasta käytäviin neuvotteluihin.
(2)Tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen toisen lisäpöytäkirjan, joka koskee yhteistyön tiivistämistä ja sähköisten todisteiden luovuttamista, jäljempänä ’pöytäkirja’, teksti hyväksyttiin Euroopan neuvoston ministerikomiteassa 17 päivänä marraskuuta 2021, ja se on tarkoitus avata allekirjoitettavaksi maaliskuussa 2022.
(3)Pöytäkirjan määräykset kuuluvat alaan, johon sovelletaan suurelta osin SEUT-sopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja yhteisiä sääntöjä, mukaan lukien välineet, joilla helpotetaan rikosoikeudellista yhteistyötä, varmistetaan prosessuaalisia oikeuksia koskevat vähimmäisvaatimukset sekä huolehditaan tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevista suojatoimista.
(4)Komissio antoi myös säädösehdotukset asetukseksi sähköistä todistusaineistoa rikosoikeudellisissa asioissa koskevista eurooppalaisista esittämis- ja säilyttämismääräyksistä (COM(2018) 225 final) ja direktiiviksi yhdenmukaisista säännöistä laillisten edustajien nimeämiseksi todistusaineiston keräämistä varten rikosoikeudellisissa menettelyissä (COM(2018) 226 final); niillä otetaan käyttöön sitovat rajat ylittävät eurooppalaiset esittämis- ja säilyttämismääräykset, jotka osoitetaan suoraan palveluntarjoajan edustajalle toisessa jäsenvaltiossa.
(5)Osallistuessaan neuvotteluihin unionin puolesta komissio varmisti, että toinen lisäpöytäkirja sopii yhteen asiaankuuluvien Euroopan unionin yhteisten sääntöjen kanssa.
(6)Useat varaumat, selitykset, ilmoitukset ja tiedonannot ovat tarpeellisia sen varmistamiseksi, että pöytäkirja on yhteensopiva unionin oikeuden ja politiikkatoimien kanssa, että pöytäkirjaa sovelletaan yhdenmukaisesti EU:n jäsenvaltioissa suhteessa EU:n ulkopuolisiin sopimuspuoliin ja että pöytäkirjaa sovelletaan tuloksellisesti.
(7)Koska pöytäkirjassa määrätään nopeutetuista menettelyistä, joilla parannetaan sähköisen todistusaineiston rajat ylittävää saatavuutta ja suojatoimenpiteiden korkeaa tasoa, sen voimaantulo edistää tietoverkkorikollisuuden ja muiden rikollisuuden muotojen torjuntaa maailmanlaajuisesti helpottamalla yhteistyötä pöytäkirjan sopimuspuolina olevien EU:n jäsenvaltioiden ja sopimuspuolina olevien EU:n ulkopuolisten valtioiden välillä, varmistaa yksilöiden suojelun korkean tason ja ratkaisee lainvalinnat.
(8)Koska pöytäkirjassa määrätään asetuksen (EU) 2016/679 ja direktiivin (EU) 2016/680 kansainvälisiä henkilötietojen siirtoja koskevien vaatimusten mukaisista asianmukaisista suojatoimenpiteistä, sen voimaantulo edistää maailmanlaajuisesti unionin tietosuojavaatimuksia, helpottaa tiedonkulkua pöytäkirjan sopimuspuolina olevien EU:n jäsenvaltioiden ja sopimuspuolina olevien EU:n ulkopuolisten valtioiden välillä ja varmistaa, että EU:n jäsenvaltiot noudattavat unionin tietosuojasäännöistä johtuvia velvoitteitaan.
(9)Nopea voimaantulo vahvistaa myös Euroopan neuvoston Budapestin yleissopimuksen aseman tietoverkkorikollisuuden torjunnan tärkeimpänä monenvälisenä kehyksenä.
(10)Euroopan unionista ei voi tulla pöytäkirjan sopimuspuolta, koska sekä pöytäkirja että Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus ovat avoimia vain valtioille.
(11)Jäsenvaltiot olisi sen vuoksi valtuutettava ratifioimaan pöytäkirja toimien yhdessä Euroopan unionin etujen mukaisesti.
(12)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausuntonsa …
(13)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.]
[TAI]
[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Irlanti on [... päivätyllä kirjeellä] ilmoittanut haluavansa osallistua tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.]
(14)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Valtuutetaan jäsenvaltiot ratifioimaan Euroopan unionin edun mukaisesti tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen toinen lisäpöytäkirja, joka koskee yhteistyön tiivistämistä ja sähköisten todisteiden luovuttamista, jäljempänä ’pöytäkirja’.
2 artikla
Ratifioidessaan pöytäkirjan jäsenvaltioiden on tehtävä liitteessä esitetyt varaumat, selitykset, ilmoitukset ja tiedonannot.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
4 artikla
Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
5 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 25.11.2021
COM(2021) 719 final
LIITE
asiakirjaan
Ehdotus neuvoston päätökseksi
jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan Euroopan unionin edun mukaisesti tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen toinen lisäpöytäkirja, joka koskee yhteistyön tiivistämistä ja sähköisten todisteiden luovuttamista
LIITE
Ratifioidessaan pöytäkirjan jäsenvaltiot esittävät unionin edun mukaisesti seuraavat varaumat, selitykset, ilmoitukset tai tiedonannot ja muut näkökohdat.
1.Varaumat
Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan Budapestin yleissopimuksen toinen lisäpöytäkirja, joka koskee yhteistyön tiivistämistä ja sähköisten todisteiden luovuttamista, sallii sopimuspuolen 19 artiklan 1 kappaleen mukaisesti antaa selityksen, että se käyttää mahdollisuutta tehdä varaumia useisiin pöytäkirjan artikloihin.
Jäsenvaltiot pidättäytyvät varaamasta itselleen 7 artiklan 9 kappaleen a kohdan mukaista oikeutta olla soveltamatta 7 artiklaa (tilaajaa koskevien tietojen luovuttaminen).
Jäsenvaltiot pidättäytyvät varaamasta itselleen oikeutta olla soveltamatta 7 artiklaa (tilaajaa koskevien tietojen luovuttaminen) tietyntyyppisiin yhteysnumeroihin 7 artiklan 9 kappaleen b kohdan mukaisesti.
Jäsenvaltioita kannustetaan pidättäytymään varaamasta itselleen 8 artiklan 13 kappaleen mukaista oikeutta olla soveltamatta liikennetietoihin 8 artiklaa (toisen sopimuspuolen määräysten täytäntöönpano).
Jos 19 artiklan 1 kappale muodostaa perustan muille varaumille, jäsenvaltiot voivat käyttää harkintaansa ja tehdä omia varaumiaan.
2.Selitykset
Pöytäkirjan 19 artiklan 2 kappaleessa sallitaan sopimuspuolen myös tehdä useisiin pöytäkirjan artikloihin liittyviä selityksiä.
Jäsenvaltiot antavat 7 artiklan 2 kappaleen b kohdan mukaisen selityksen, jossa todetaan, että syyttäjän tai muun oikeusviranomaisen on annettava palveluntarjoajille kohdistettu määräys tai se on annettava syyttäjän tai muun oikeusviranomaisen valvonnassa tai muussa tapauksessa riippumattomassa valvonnassa. Näin ollen jäsenvaltiot antavat ratifioimis- tai hyväksymiskirjan tallettamisen yhteydessä seuraavan selityksen:
”Syyttäjän tai muun oikeusviranomaisen on annettava 7 artiklan 1 kappaleen mukainen määräys tai se on annettava syyttäjän tai muun oikeusviranomaisen valvonnassa tai muussa tapauksessa riippumattomassa valvonnassa.”
Jäsenvaltioita kannustetaan pidättäytymään tekemästä 9 artiklan 1 kappaleen b kohdan nojalla selitystä, että ne eivät pane täytäntöön 9 artiklan 1 kappaleen a kohdan (datan nopeutettu luovuttaminen hätätilanteessa) mukaisia pyyntöjä, jotka koskevat ainoastaan tilaajaa koskevien tietojen luovuttamista.
Jos 19 artiklan 2 kappale muodostaa perustan muille selityksille, jäsenvaltiot voivat käyttää omaa harkintaansa ja tehdä omia selityksiään.
3.Selitykset, ilmoitukset tai tiedonannot
Pöytäkirjassa edellytetään myös, että sopimuspuoli antaa 19 artiklan 3 kappaleen mukaisesti useisiin pöytäkirjan artikloihin liittyviä selityksiä, ilmoituksia tai tiedonantoja.
Jäsenvaltiot ilmoittavat, että kun niiden alueella toimivalle palveluntarjoajalle annetaan 7 artiklan 1 kappaleen mukainen määräys, ne edellyttävät, että määräys, lisätiedot ja tutkintaan tai menettelyyn liittyviä seikkoja koskeva yhteenveto ilmoitetaan samanaikaisesti 7 artiklan 5 kappaleen a kohdan mukaisesti. Näin ollen jäsenvaltiot antavat allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä Euroopan neuvoston pääsihteerille seuraavan ilmoituksen:
”Kun palveluntarjoajalle [jäsenvaltion] alueella annetaan 7 artiklan 1 kappaleen mukainen määräys, edellytämme jokaisessa tapauksessa, että määräys, lisätiedot ja tutkintaan tai menettelyyn liittyviä seikkoja koskeva yhteenveto ilmoitetaan samanaikaisesti.”
Jäsenvaltiot nimeävät 7 artiklan 5 kappaleen e kohdan mukaisesti yhden viranomaisen, joka vastaanottaa 7 artiklan 5 kappaleen a kohdan mukaisen ilmoituksen ja suorittaa 5 kappaleen b, c ja d kohdassa kuvatut toimet, sekä ilmoittavat kyseisen viranomaisen yhteystiedot.
Jäsenvaltiot antavat 8 artiklan 4 kappaleen mukaisesti selityksen, että 8 artiklan 1 kappaleen mukaisten määräysten täytäntöön panemiseksi edellytetään täydentäviä lisätietoja. Näin ollen jäsenvaltiot antavat allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä seuraavan selityksen:
”Pöytäkirjan 8 artiklan 1 kappaleen mukaisten määräysten täytäntöön panemiseksi edellytetään täydentäviä lisätietoja. Edellytetyt täydentävät lisätiedot riippuvat määräyksen ja siihen liittyvän tutkinnan tai menettelyn olosuhteista.”
Jäsenvaltiot antavat tiedoksi 8 artiklan 10 kappaleen a kohdan mukaisesti nimettyjen viranomaisten yhteystiedot ja pitävät ne ajan tasalla, jotta ne voivat antaa 8 artiklan mukaisen määräyksen, sekä niiden viranomaisten yhteystiedot, jotka on nimetty 8 artiklan 10 kappaleen b kohdan mukaisesti vastaanottamaan 8 artiklan mukainen määräys. Jäsenvaltiot, jotka osallistuvat tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa annetulla asetuksella (EU) 2017/1939 aloitettuun tiiviimpään yhteistyöhön, sisällyttävät EPPOn, sen käyttäessä asetuksen (EU) 2017/1939 22, 23 ja 25 artiklassa säädettyä toimivaltaansa, niiden viranomaisten joukkoon, joille annetaan 8 artiklan 10 kappaleen a ja b kohdan mukainen ilmoitus.
Jäsenvaltiot antavat tiedoksi 14 artiklan 7 kappaleen c kohdan mukaisesti viranomainen tai viranomaiset, joille on ilmoitettava tietoturvahäiriöistä.
Jäsenvaltiot antavat tiedoksi viranomainen tai viranomaiset, jotka voivat antaa 14 artiklan 10 kappaleen b kohdan soveltamiseksi luvan pöytäkirjan nojalla saadun datan siirtämiseen edelleen toiselle valtiolle tai kansainväliselle järjestölle.
Jos 19 artiklan 3 kappale antaa perustan muille selityksille, ilmoituksille tai tiedonannoille, jäsenvaltiot voivat käyttää omaa harkintaansa ja tehdä omia selityksiään, ilmoituksiaan tai tiedonantojaan.
4.Muut näkökohdat
Jäsenvaltiot, jotka osallistuvat tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa annetulla asetuksella (EU) 2017/1939 aloitettuun tiiviimpään yhteistyöhön, varmistavat, että EPPO, sen käyttäessä asetuksen (EU) 2017/1939 22, 23 ja 25 artiklassa säädettyä toimivaltaansa, voi pyrkiä pöytäkirjan mukaiseen yhteistyöhön samalla tavoin kuin kyseisten jäsenvaltioiden kansalliset syyttäjät.
Jäsenvaltiot varmistavat, että siirrettäessä dataa pöytäkirjan soveltamista varten vastaanottava sopimuspuoli saa tiedon siitä, että jäsenvaltioiden kansallinen oikeudellinen kehys edellyttää pöytäkirjan 14 artiklan 11 kappaleen c kohdan mukaisesti henkilökohtaista ilmoitusta henkilölle, jonka tietoja on toimitettu.
Kun on kyse EU:n ja Yhdysvaltojen väliseen tietosuojaa koskevaan puitesopimukseen perustuvista kansainvälisistä siirroista, jäsenvaltiot ilmoittavat pöytäkirjan 14 artiklan 1 kappaleen b kohdan soveltamiseksi Yhdysvaltojen toimivaltaisille viranomaisille, että sopimusta sovelletaan toimivaltaisten viranomaisten välisiin pöytäkirjan mukaisiin vastavuoroisiin henkilötietojen siirtoihin. Jäsenvaltiot ottavat kuitenkin huomioon, että sopimusta olisi täydennettävä lisäsuojatoimenpiteillä, joissa otetaan pöytäkirjan määräysten mukaisesti huomioon ainutlaatuiset vaatimukset, jotka liittyvät palveluntarjoajien suoraan siirtämiin sähköisiin todisteisiin, eivät siirtoihin viranomaisten välillä. Näin ollen jäsenvaltiot esittävät allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä Yhdysvaltojen toimivaltaisille viranomaisille seuraavan tiedonannon:
”Sovellettaessa Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen toisen lisäpöytäkirjan 14 artiklan 1 kappaleen b kohtaa katsomme, että EU:n ja Yhdysvaltojen välistä tietosuojaa koskevaa puitesopimusta sovelletaan toimivaltaisten viranomaisten välisiin pöytäkirjan mukaisiin vastavuoroisiin henkilötietojen siirtoihin. Sopimusta sovelletaan pöytäkirjan mukaisiin siirtoihin meidän alueellamme toimivien palveluntarjoajien ja Yhdysvaltojen viranomaisten välillä vain yhdistettynä täydentävään, tarkasti määriteltyyn siirtojärjestelyyn, jossa otetaan huomioon ainutlaatuiset vaatimukset, jotka liittyvät palveluntarjoajien suoraan siirtämiin sähköisiin todisteisiin, eivät siirtoihin viranomaisten välillä.”
Jäsenvaltiot varmistavat, että pöytäkirjan 14 artiklan 1 kappaleen c kohtaa sovellettaessa ne tukeutuvat muihin sopimuksiin tai järjestelyihin ainoastaan, jos Euroopan komissio on tehnyt asianomaisen kolmannen maan osalta joko yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 45 artiklan tai lainvalvontatarkoituksessa käsiteltyjen henkilötietojen suojasta annetun direktiivin (EU) 2016/680 36 artiklan mukaisen tietosuojan riittävyyttä koskevan päätöksen, joka kattaa kyseiset tiedonsiirrot, tai jos tällaisella muulla sopimuksella tai järjestelyllä varmistetaan asianmukaiset tietosuojaa koskevat suojatoimenpiteet yleisen tietosuoja-asetuksen 46 artiklan tai lainvalvontatarkoituksessa käsiteltyjen henkilötietojen suojasta annetun direktiivin 37 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 25.11.2021
COM(2021) 719 final
LIITE
asiakirjaan
Ehdotus neuvoston päätökseksi
jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan Euroopan unionin edun mukaisesti tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen toinen lisäpöytäkirja, joka koskee yhteistyön tiivistämistä ja sähköisten todisteiden luovuttamista
LIITE
Tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen toinen lisäpöytäkirja, joka koskee tiiviimpää yhteistyötä ja sähköisten todisteiden luovuttamista
Johdanto
Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut Budapestissa 23 päivänä marraskuuta 2001 allekirjoitettavaksi avatun tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen (ETS nro 185, jäljempänä ’yleissopimus’) sopimusvaltiot, jotka ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen,
ottavat huomioon yleissopimuksen kattavuuden ja vaikutukset kaikilla maailman alueilla;
palauttavat mieleen, että yleissopimusta on jo täydennetty lisäpöytäkirjalla, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan rasististen ja muukalaisvihamielisten tekojen kriminalisointia (ETS nro 189), joka avattiin allekirjoitettavaksi Strasbourgissa 28 päivänä tammikuuta 2003, jäljempänä ’ensimmäinen pöytäkirja’, kyseisen pöytäkirjan sopimuspuolten välillä;
ottavat huomioon voimassa olevat Euroopan neuvoston sopimukset yhteistyöstä rikosasioissa sekä muut yleissopimuksen sopimuspuolten väliset sopimukset ja järjestelyt yhteistyöstä rikosasioissa;
ottavat huomioon myös yleissopimuksen yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä (ETS nro 108), johon mitä tahansa valtiota voidaan pyytää liittymään, sellaisena kuin se on muutettuna sen muutospöytäkirjalla (CETS nro 223), joka avattiin allekirjoitettavaksi Strasbourgissa 10 päivänä lokakuuta 2018;
ovat tietoisia tieto- ja viestintätekniikan, mukaan lukien internetpalvelujen, käytön jatkuvasta kasvusta ja tietoverkkorikollisuuden lisääntymisestä, joka uhkaa demokratiaa ja oikeusvaltiota ja jota monet valtiot pitävät myös uhkana ihmisoikeuksille;
ovat tietoisia myös tietoverkkorikollisuuden uhrien kasvavasta määrästä ja siitä, että on tärkeää saada oikeutta näille uhreille;
palauttavat mieleen, että hallituksilla on velvollisuus suojella yhteiskuntaa ja yksilöitä rikoksilta paitsi verkon ulkopuolella myös verkossa, mukaan lukien tehokkailla rikostutkinta- ja syytetoimilla;
ovat tietoisia siitä, että todisteita kaikista rikoksista tallennetaan yhä useammin sähköisessä muodossa tietojärjestelmiin vierailla, useilla tai tuntemattomilla lainkäyttöalueilla, ja ovat vakuuttuneita siitä, että tarvitaan lisätoimenpiteitä tällaisten todisteiden saamiseksi laillisesti, jotta rikosoikeudelliset toimet olisivat tehokkaita ja oikeusvaltioperiaatetta noudatettaisiin;
ovat tietoisia, että valtioiden ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä on lisättävä ja tehostettava ja että tässä yhteydessä palveluntarjoajat ja muut yhteisöt tarvitsevat selkeämmän käsityksen ja paremman oikeusvarmuuden olosuhteista, joissa ne voivat vastata muiden sopimuspuolten rikosoikeusviranomaisten esittämiin sähköisten tietojen luovuttamista koskeviin suoriin pyyntöihin;
pyrkivät sen vuoksi tiivistämään edelleen tietoverkkorikollisuutta koskevaa yhteistyötä ja yhteistyötä, joka liittyy rikoksia koskevien sähköisten todisteiden keräämiseen yksittäisiä rikostutkintoja tai rikosoikeudellisia menettelyjä varten käyttämällä lisävälineitä, jotka liittyvät tehokkaampaan keskinäiseen oikeusapuun ja muihin toimivaltaisten viranomaisten välisiin yhteistyömuotoihin, yhteistyötä hätätilanteissa sekä suoraa yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten ja palveluntarjoajien ja muiden sellaisten yhteisöjen välillä, joilla on hallussaan tai hallinnassaan olennaisia tietoja;
ovat vakuuttuneita siitä, että toimivat edellytykset ja suojatoimenpiteet ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelemiseksi edistävät tehokasta rajat ylittävää yhteistyötä rikosoikeuden alalla, myös julkisen ja yksityisen sektorin välillä;
ovat tietoisia, että sähköisten todisteiden kerääminen rikostutkintatoimia varten koskee usein henkilötietoja, ja ovat tietoisia monien sopimuspuolten tarpeesta suojella yksityisyyttä ja henkilötietoja perustuslaillisten ja kansainvälisten velvoitteidensa täyttämiseksi; sekä
pitävät mielessä tarpeen varmistaa, että tehokkaisiin rikosoikeudellisiin toimiin tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi ja todisteiden keräämiseen sähköisessä muodossa sovelletaan ehtoja ja suojatoimenpiteitä, joilla taataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien riittävä suojelu, mukaan lukien oikeudet, jotka perustuvat velvoitteisiin, joihin valtiot ovat sitoutuneet sovellettavien kansainvälisten ihmisoikeusvälineiden, kuten Euroopan neuvoston vuoden 1950 ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (ETS nro 5), vuonna 1966 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, vuonna 1981 tehdyn Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjan, vuonna 1969 tehdyn Amerikan ihmisoikeussopimuksen ja muiden kansainvälisten ihmisoikeussopimusten, nojalla;
ovat sopineet seuraavaa:
I luku – Yhteiset määräykset
1 artikla – Tarkoitus
Tämän pöytäkirjan tarkoituksena on täydentää
a) tämän pöytäkirjan sopimuspuolten välistä yleissopimusta; sekä
b) ensimmäistä pöytäkirjaa niiden tämän pöytäkirjan sopimuspuolten kesken, jotka ovat myös ensimmäisen pöytäkirjan sopimuspuolia.
2 artikla – Soveltamisala
1. Jollei tässä pöytäkirjassa toisin määrätä, tässä pöytäkirjassa kuvattuja toimenpiteitä sovelletaan
a) tämän pöytäkirjan sopimuspuolina olevien yleissopimuksen sopimuspuolten välillä yksittäisiin rikostutkintatoimiin tai rikosoikeudellisiin menettelyihin, jotka koskevat tietojärjestelmiin ja dataan liittyviä rikoksia, sekä sähköisessä muodossa olevien rikoksen todisteiden keräämiseen; sekä
b) ensimmäisen pöytäkirjan niiden sopimuspuolten välillä, jotka ovat tämän pöytäkirjan sopimuspuolia, ensimmäisen pöytäkirjan nojalla vahvistettuihin rikoksia koskeviin yksittäisiin rikostutkintatoimiin tai rikosoikeudellisiin menettelyihin.
2. Kukin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin tässä pöytäkirjassa määrättyjen velvoitteiden täyttämiseksi.
3 artikla – Määritelmät
1. Tähän pöytäkirjaan sovelletaan yleissopimuksen 1 artiklan ja 18 artiklan 3 kappaleen määritelmiä.
2. Lisäksi tässä pöytäkirjassa:
a) ’keskusviranomaisella’ tarkoitetaan viranomaista tai viranomaisia, jotka on nimetty asianomaisten sopimuspuolten välillä voimassa olevaan yhdenmukaiseen tai vastavuoroiseen lainsäädäntöön perustuvan keskinäistä oikeusapua koskevan sopimuksen tai järjestelyn nojalla, tai jos sellaista ei ole, viranomaista tai viranomaisia, jotka sopimuspuoli on nimennyt yleissopimuksen 27 artiklan 2 kappaleen a kohdan mukaisesti;
b) ’toimivaltaisella viranomaisella’ tarkoitetaan oikeus-, hallinto- tai muuta lainvalvontaviranomaista, jolla on kansallisen lainsäädännön nojalla valtuudet määrätä, valtuuttaa tai toteuttaa tämän pöytäkirjan mukaisia toimenpiteitä yksittäisiin rikostutkintatoimiin tai rikosoikeudellisiin menettelyihin liittyvien todisteiden keräämiseksi tai esittämiseksi;
c) ’hätätilanteella’ tarkoitetaan tilannetta, jossa luonnollisen henkilön henkeen tai turvallisuuteen kohdistuu merkittävä ja välitön riski;
d) ’henkilötiedoilla’ tarkoitetaan tunnistettua tai tunnistettavissa olevaa luonnollista henkilöä koskevia tietoja;
e) ’siirtävällä sopimuspuolella’ tarkoitetaan sopimuspuolta, joka siirtää dataa pyynnön perusteella tai osana yhteistä tutkintaryhmää, tai II luvun 2 jaksoa sovellettaessa sopimuspuolta, jonka alueella siirtävä palveluntarjoaja tai verkkotunnusten rekisteröintipalveluja tarjoava yhteisö sijaitsee.
4 artikla – Kieli
1. Sopimuspuolelle esitetyt pyynnöt, määräykset ja niihin liittyvät tiedot esitetään pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen tai 7 artiklan 5 kappaleen mukaisesti ilmoitetun sopimuspuolen hyväksymällä kielellä tai niihin liitetään käännös tällaiselle kielelle.
2. Jäljempänä olevan 7 artiklan mukaiset määräykset ja 6 artiklan mukaiset pyynnöt sekä niihin mahdollisesti liittyvät tiedot
a) esitetään toisen sopimuspuolen kielellä, jolla palveluntarjoaja tai yhteisö hyväksyy ne vastaavan kotimaisen prosessin yhteydessä;
b) esitetään muulla palveluntarjoajan tai yhteisön hyväksymällä kielellä; tai
c) niihin liitetään käännös jollekin 2 kappaleen a tai b kohdassa tarkoitetuista kielistä.
II luku – Yhteistyön tiivistämistoimenpiteet
1 jakso – II lukuun sovellettavat yleiset periaatteet
5 artikla – II lukuun sovellettavat yleiset periaatteet
1. Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä tämän luvun määräysten mukaisesti mahdollisimman laajasti.
2. Tämän luvun 2 jakso koostuu 6 ja 7 artiklasta. Siinä määrätään menettelyistä, joilla tiivistetään suoraa yhteistyötä palveluntarjoajien ja yhteisöjen kanssa toisen sopimuspuolen alueella. Kyseistä 2 jaksoa sovelletaan riippumatta siitä, onko asianomaisten sopimuspuolten välillä tehty voimassa olevan yhdenmukaisen tai vastavuoroisen lainsäädännön perusteella keskinäistä oikeusapua koskeva sopimus tai järjestely.
3. Tämän luvun 3 jakso koostuu 8 ja 9 artiklasta. Siinä määrätään menettelyistä, joilla tiivistetään viranomaisten välistä kansainvälistä yhteistyötä tallennetun datan luovuttamisessa. Kyseistä 3 jaksoa sovelletaan riippumatta siitä, onko pyytävän ja pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen välillä voimassa olevan yhdenmukaisen tai vastavuoroisen lainsäädännön perusteella tehty keskinäistä oikeusapua koskeva sopimus tai järjestely.
4. Tämän luvun 4 jakso koostuu 10 artiklasta. Siinä säädetään keskinäistä hätätilaoikeusapua koskevista menettelyistä. Kyseistä 4 jaksoa sovelletaan riippumatta siitä, onko pyytävän ja pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen välillä voimassa olevan yhdenmukaisen tai vastavuoroisen lainsäädännön perusteella tehty keskinäistä oikeusapua koskeva sopimus tai järjestely.
5. Tämän luvun 5 jakso koostuu 11 ja 12 artiklasta. Kyseistä 5 jaksoa sovelletaan silloin, kun pyynnön esittäneen ja pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen välillä ei ole voimassa olevaa yhdenmukaisen tai vastavuoroisen lainsäädännön perusteella tehtyä keskinäistä oikeusapua koskevaa sopimusta tai järjestelyä. Kyseisen 5 jakson määräyksiä ei sovelleta, jos tällainen sopimus tai järjestely on olemassa, jollei 12 artiklan 7 kappaleessa toisin määrätä. Sopimuspuolet, joita asia koskee, voivat kuitenkin yhdessä päättää soveltaa 5 jakson määräyksiä sen sijasta, jos sopimus tai järjestely ei sitä kiellä.
6. Jos pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli saa tämän pöytäkirjan määräysten mukaisesti asettaa yhteistyön edellytykseksi kaksoisrangaistavuuden olemassaolon, tämä edellytys katsotaan täytetyksi riippumatta siitä, luokitellaanko rikos sen lainsäädännössä samaan rikoslajiin tai nimetäänkö se samalla terminologialla pyynnön esittäneen sopimuspuolen kanssa, jos toiminta, jonka perusteella rikos, johon apua pyydetään, on sen lainsäädännön mukaan rikos.
7. Tämän luvun määräykset eivät rajoita sopimuspuolten välistä tai sopimuspuolten ja palveluntarjoajien tai muiden yhteisöjen välistä muiden sovellettavien sopimusten, järjestelyjen, käytäntöjen tai kansallisen lainsäädännön välityksellä tehtävää yhteistyötä.
2 jakso – Menettelyt, joilla tiivistetään suoraa yhteistyötä palveluntarjoajien ja yhteisöjen kanssa toisen sopimuspuolen alueella
6 artikla – Verkkotunnuksen rekisteröintitietojen pyytäminen
1. Kukin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin, jotta sen toimivaltaiset viranomaiset voivat yksittäisiä rikostutkintatoimia tai rikosoikeudellisia menettelyjä varten esittää toisen sopimuspuolen alueella verkkotunnusten rekisteröintipalveluja tarjoavalle yhteisölle pyynnön saada yhteisön hallussa tai hallinnassa olevia tietoja verkkotunnuksen rekisteröijän tunnistamiseksi tai yhteyden ottamiseksi tähän.
2. Kukin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin, jotta sen alueella oleva yhteisö voi luovuttaa tällaisia tietoja vastauksena 1 kappaleen mukaiseen pyyntöön, jollei kansallisessa lainsäädännössä säädetyistä kohtuullisista ehdoista muuta johdu.
3. Edellä olevan 1 kappaleen mukaiseen pyyntöön sisältyy
a) pyynnön esittämispäivä sekä pyynnön esittäneen toimivaltaisen viranomaisen nimi ja yhteystiedot;
b) verkkotunnus, josta tietoja pyydetään, ja yksityiskohtainen luettelo pyydetyistä tiedoista, mukaan lukien erityiset dataelementit;
c) ilmoitus siitä, että pyyntö on esitetty tämän pöytäkirjan mukaisesti, että tietojen tarve johtuu niiden merkityksestä tietyn rikostutkinnan tai -menettelyn kannalta ja että tietoja käytetään ainoastaan kyseisessä rikostutkinnassa tai -menettelyssä; sekä
d) aikataulu, jonka kuluessa, ja tapa, jolla tiedot on luovutettava, ja mahdolliset muut erityiset menettelyohjeet.
4. Jos yhteisö tämän hyväksyy, sopimuspuoli voi esittää 1 kappaleen mukaisen pyynnön sähköisessä muodossa. Asianmukaista turva- ja todentamistasoa voidaan edellyttää.
5. Jos 1 kappaleessa kuvattu yhteisö kieltäytyy yhteistyöstä, pyynnön esittänyt sopimuspuoli voi pyytää yhteisöä kertomaan syyn siihen, miksi se ei luovuta pyydettyjä tietoja. Pyynnön esittänyt sopimuspuoli voi pyytää neuvotteluja sen sopimuspuolen, jossa yhteisö sijaitsee, kanssa määrittääkseen käytettävissä olevat toimenpiteet tietojen saamiseksi.
6. Kukin sopimuspuoli ilmoittaa tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjan tallettamisen yhteydessä tai muulloin Euroopan neuvoston pääsihteerille viranomaisen, joka on nimetty 5 kappaleen mukaista neuvottelua varten.
7. Euroopan neuvoston pääsihteeri perustaa rekisterin sopimuspuolten 6 kappaleen mukaisesti nimeämistä viranomaisista ja pitää sitä ajan tasalla. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että sen rekisteriin toimittamat tiedot ovat aina oikeita.
7 artikla – Tilaajaa koskevien tietojen luovuttaminen
1. Kukin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin valtuuttaakseen toimivaltaiset viranomaisensa antamaan määräyksen, joka toimitetaan suoraan toisen sopimuspuolen alueella olevalle palveluntarjoajalle, jotta kyseisen palveluntarjoajan hallussa tai hallinnassa olevat määritellyt tilaajaa koskevat tiedot voidaan luovuttaa, jos tilaajaa koskevia tietoja tarvitaan määräyksen antaneen sopimuspuolen yksittäisiin rikostutkintatoimiin tai rikosoikeudellisiin menettelyihin.
2. a) Kukin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin, jotta sen alueella oleva palveluntarjoaja voi luovuttaa tilaajaa koskevia tietoja vastauksena 1 kappaleen mukaiseen määräykseen.
b) Kun sopimuspuoli allekirjoittaa tämän pöytäkirjan tai tallettaa ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa, se voi – alueellaan oleville palveluntarjoajille annettujen määräysten osalta – antaa seuraavan selityksen: ”Syyttäjän tai muun oikeusviranomaisen on annettava 7 artiklan 1 kappaleen mukainen määräys tai se on annettava syyttäjän tai muun oikeusviranomaisen valvonnassa tai muussa tapauksessa riippumattomassa valvonnassa”.
3. Edellä olevan 1 kappaleen mukaisessa määräyksessä täsmennetään
a) määräyksen antava viranomainen ja antamispäivä;
b) se, että määräys on annettu tämän pöytäkirjan mukaisesti;
c) niiden palveluntarjoajien nimet ja osoitteet, joille määräys on annettu tiedoksi;
d) rikostutkinnan tai -menettelyn kohteena olevat rikokset;
e) viranomainen, joka pyytää tiettyjä tilaajaa koskevia tietoja, jollei kyseessä ole määräyksen antava viranomainen; sekä
f) yksityiskohtainen kuvaus pyydetyistä tilaajaa koskevista tiedoista.
4. Edellä olevan 1 kappaleen mukaiseen määräykseen liitetään seuraavat lisätiedot:
a) kansalliset oikeudelliset perusteet, jotka valtuuttavat viranomaisen antamaan määräyksen;
b) viittaus tutkinnan tai syytetoimien kohteena olevaa rikosta koskeviin säännöksiin ja sovellettaviin seuraamuksiin;
c) sen viranomaisen yhteystiedot, jolle palveluntarjoaja toimittaa tilaajaa koskevat tiedot, jolta se voi pyytää lisätietoja tai jolle se muulla tavoin vastaa;
d) määräaika, johon mennessä, ja tapa, jolla tilaajaa koskevat tiedot toimitetaan;
e) tieto siitä, onko tietojen säilyttämistä jo pyydetty, mukaan lukien säilyttämispäivä ja mahdollinen sovellettava viitenumero;
f) mahdolliset erityiset menettelyohjeet;
g) tarvittaessa tieto siitä, että on suoritettu 5 kappaleen mukainen samanaikainen ilmoittaminen; sekä
h) mahdolliset muut tiedot, jotka voivat olla avuksi tilaajaa koskevien tietojen luovuttamisessa.
5. a) Sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä ja milloin tahansa muulloin ilmoittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille, että kun sen alueella sijaitsevalle palveluntarjoajalle annetaan 1 kappaleen mukainen määräys, sopimuspuoli edellyttää kaikissa tapauksissa tai määrätyissä olosuhteissa, että määräys, lisätiedot ja tutkintaan tai menettelyyn liittyviä seikkoja koskeva yhteenveto ilmoitetaan samanaikaisesti.
b) Riippumatta siitä, edellyttääkö sopimuspuoli 5 kappaleen a kohdan mukaista ilmoittamista, se voi määrätyissä olosuhteissa vaatia palveluntarjoajaa kuulemaan sopimuspuolen viranomaisia ennen luovuttamista.
c) Viranomaiset, joille on ilmoitettu 5 kappaleen a kohdan mukaisesti tai joita on kuultu 5 kappaleen b kohdan mukaisesti, voivat ilman aiheetonta viivytystä ohjeistaa palveluntarjoajaa olemaan luovuttamatta tilaajaa koskevia tietoja, jos
i) luovuttaminen voi aiheuttaa vahinkoa rikostutkinnalle tai rikosoikeudelliselle menettelylle kyseisessä sopimuspuolessa; tai
ii) kieltäytymisen ehtoihin tai perusteisiin sovellettaisiin yleissopimuksen 25 artiklan 4 kappaletta ja 27 artiklan 4 kappaletta, jos tilaajaa koskevia tietoja olisi pyydetty keskinäisen oikeusavun kautta.
d) Viranomaiset, joille on ilmoitettu 5 kappaleen a kohdan mukaisesti tai joita on kuultu 5 kappaleen b kohdan mukaisesti,
i) voivat pyytää 4 kappaleen c kohdassa tarkoitetulta viranomaiselta lisätietoja 5 kappaleen c kohdan soveltamiseksi eivätkä saa paljastaa niitä palveluntarjoajalle ilman kyseisen viranomaisen suostumusta; sekä
ii) ilmoittavat viipymättä 4 kappaleen c kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle, jos palveluntarjoajaa on ohjeistettu olemaan luovuttamatta tilaajaa koskevia tietoja, ja perustelevat tämän.
e) Sopimuspuoli nimeää yhden viranomaisen, joka vastaanottaa 5 kappaleen a kohdan mukaisen ilmoituksen ja suorittaa 5 kappaleen b, c ja d kohdassa kuvatut toimet. Kun sopimuspuoli antaa ensimmäisen kerran ilmoituksen Euroopan neuvoston pääsihteerille 5 kappaleen a kohdan mukaisesti, se ilmoittaa pääsihteerille kyseisen viranomaisen yhteystiedot.
f) Euroopan neuvoston pääsihteeri laatii rekisterin sopimuspuolten 5 kappaleen e kohdan mukaisesti nimeämistä viranomaisista sekä siitä, edellyttävätkö ne 5 kappaleen a kohdan mukaista ilmoittamista ja missä olosuhteissa, ja pitää sitä ajan tasalla. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että sen rekisteriin toimittamat tiedot ovat aina oikeita.
6. Jos palveluntarjoaja sen hyväksyy, sopimuspuoli voi antaa 1 kappaleen mukaisen määräyksen ja 4 kappaleen mukaiset lisätiedot sähköisessä muodossa. Sopimuspuoli voi toimittaa 5 kappaleen mukaisen ilmoituksen ja lisätiedot sähköisessä muodossa. Asianmukaista turva- ja todentamistasoa voidaan edellyttää.
7. Jos palveluntarjoaja ilmoittaa 4 kappaleen c kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle, että se ei luovuta pyydettyjä tilaajaa koskevia tietoja, tai jos se ei luovuta tilaajaa koskevia tietoja vastauksena 1 kappaleen mukaiseen määräykseen 30 päivän kuluessa määräyksen vastaanottamisesta tai 4 kappaleen d kohdassa säädetyssä määräajassa sen mukaan, kumpi ajanjakso on pidempi, määräyksen antaneen sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset voivat tällöin hakea määräyksen täytäntöönpanoa ainoastaan 8 artiklan tai muun keskinäisen oikeusavun kautta. Sopimuspuolet voivat pyytää palveluntarjoajaa perustelemaan kieltäytymisensä määräyksessä pyydettyjen tilaajaa koskevien tietojen luovuttamisesta.
8. Sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä antaa selityksen, että määräyksen antaneen sopimuspuolen on pyydettävä palveluntarjoajaa luovuttamaan tilaajaa koskevat tiedot ennen kuin se pyytää sitä 8 artiklan mukaisesti, jollei määräyksen antava sopimuspuoli esitä kohtuullista selitystä sille, miksi se ei ole näin tehnyt.
9. Sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä
a) pidättää itsellään oikeuden olla soveltamatta tätä artiklaa; tai
b) jos tietyntyyppisten yhteysnumeroiden luovuttaminen tämän artiklan nojalla olisi ristiriidassa sen kansallisen oikeusjärjestelmän perusperiaatteiden kanssa, pidättää itsellään oikeuden olla soveltamatta tätä artiklaa tällaisiin numeroihin.
3 jakso – Menettelyt tallennetun datan luovuttamista koskevan viranomaisten välisen kansainvälisen yhteistyön tiivistämiseksi
8 artikla – Toisen sopimuspuolen määräysten täytäntöönpano tilaajaa koskevien tietojen ja liikennetietojen esittämiseksi nopeutetusti
1. Kukin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin valtuuttaakseen toimivaltaiset viranomaisensa antamaan toiselle sopimuspuolelle osoitetun pyynnön osana annettavan määräyksen, jonka tarkoituksena on velvoittaa pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueella sijaitseva palveluntarjoaja esittämään täsmennettyjä ja tallennettuja
a) tilaajaa koskevia tietoja ja
b) liikennetietoja,
jotka ovat kyseisen palveluntarjoajan hallussa tai hallinnassa ja jotka ovat tarpeellisia sopimuspuolen yksittäisten rikostutkintatoimien tai rikosoikeudellisten menettelyiden kannalta.
2. Kukin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin pyynnön esittäneen sopimuspuolen 1 kappaleen mukaisesti antaman määräyksen täytäntöön panemiseksi.
3. Pyynnössään pyynnön esittänyt sopimuspuoli toimittaa 1 kappaleen mukaisen määräyksen, sitä tukevat tiedot ja mahdolliset erityiset menettelyohjeet pyynnön vastaanottaneelle sopimuspuolelle.
a) Määräyksessä täsmennetään
i) määräyksen antanut viranomainen ja määräyksen antamispäivä;
ii) se, että määräys on annettu tämän pöytäkirjan mukaisesti;
iii) niiden palveluntarjoajien nimet ja osoitteet, joille määräys on annettu tiedoksi;
iv) rikostutkinnan tai -menettelyn kohteena olevat rikokset;
v) tietoja tai dataa pyytävä viranomainen, jollei kyseessä ole määräyksen antanut viranomainen; sekä
vi) yksityiskohtainen kuvaus pyydetyistä tiedoista tai datasta.
b) Täydentävissä tiedoissa, jotka toimitetaan pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen avustamiseksi määräyksen täytäntöön panemisessa ja joita ei saa luovuttaa palveluntarjoajalle ilman pyynnön esittäneen sopimuspuolen suostumusta, täsmennetään
i) kansalliset oikeudelliset perusteet, jotka valtuuttavat viranomaisen antamaan määräyksen;
ii) tutkinnan tai syytetoimien kohteena oleviin rikoksiin sovellettavat säännökset ja seuraamukset;
iii) syy, jonka vuoksi pyynnön esittänyt sopimuspuoli uskoo, että palveluntarjoaja pitää hallussaan tai hallinnassaan kyseistä dataa;
iv) yhteenveto tutkintaan tai menettelyyn liittyvistä seikoista;
v) tietojen merkityksellisyys tutkinnan tai menettelyn kannalta;
vi) niiden viranomaisten yhteystiedot, jotka voivat tarjota lisätietoja;
vii) se, onko tietojen tai datan säilyttämistä jo pyydetty, mukaan lukien säilyttämispäivä ja mahdollinen viitenumero; sekä
viii) se, onko tietoja tai dataa jo pyydetty muilla keinoin, ja jos on, millä tavoin.
c) Pyynnön esittänyt sopimuspuoli voi pyytää, että pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli noudattaa erityisiä menettelyohjeita.
4. Sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä ja milloin tahansa muulloin antaa selityksen, että 1 kappaleen mukaisten määräysten täytäntöön panemiseksi edellytetään täydentäviä tietoja.
5. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli hyväksyy pyynnöt sähköisessä muodossa. Se voi edellyttää asianmukaista turvallisuus- ja todentamistasoa ennen pyynnön hyväksymistä.
6. a) Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli toteuttaa kaikkien 3 ja 4 kappaleessa tarkoitettujen tietojen vastaanottamispäivästä alkaen kohtuulliset toimenpiteet pyynnön tiedoksi antamiseksi palveluntarjoajalle 45 päivän kuluessa, jollei aikaisemmin, ja määrää pyydettyjen tietojen tai datan toimittamisesta viimeistään
i) 20 päivän kuluessa tilaajaa koskevien tietojen osalta; sekä
ii) 45 päivän kuluessa liikennetietojen osalta.
b) Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli huolehtii esitettyjen tietojen tai datan toimittamisesta pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle ilman aiheetonta viivytystä.
7. Jos pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ei kykene noudattamaan 3 kappaleen c kohdan mukaisia ohjeita pyydetyllä tavalla, se ilmoittaa asiasta viipymättä pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle ja tarvittaessa täsmentää edellytykset, joilla se voisi täyttää ne, minkä jälkeen pyynnön esittänyt sopimuspuoli päättää, olisiko pyyntö kuitenkin toteutettava.
8. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi kieltäytyä pyynnön täytäntöönpanosta yleissopimuksen 25 artiklan 4 kappaleessa tai 27 artiklan 4 kappaleessa vahvistetuin perustein tai määrätä tarpeellisiksi katsomiaan ehtoja pyynnön täytäntöönpanon sallimiseksi. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi lykätä pyyntöjen täytäntöönpanoa yleissopimuksen 27 artiklan 5 kappaleessa vahvistetuista syistä. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ilmoittaa pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle mahdollisimman pian kieltäytymisestä, ehdoista tai lykkäämisestä. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ilmoittaa pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle myös muista seikoista, jotka todennäköisesti viivästyttävät pyynnön täytäntöönpanoa merkittävästi. Tähän artiklaan sovelletaan yleissopimuksen 28 artiklan 2 kappaleen b kohtaa.
9. a) Jos pyynnön esittänyt sopimuspuoli ei pysty täyttämään pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen 8 kappaleen nojalla määräämää ehtoa, se ilmoittaa asiasta viipymättä pyynnön vastaanottaneelle sopimuspuolelle. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli päättää tämän jälkeen, olisiko tiedot tai aineisto kuitenkin toimitettava.
b) Jos pyynnön esittänyt sopimuspuoli hyväksyy ehdon, se on sidottu ehtoon. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli, joka toimittaa tietoja tai aineistoa, johon sovelletaan tällaista ehtoa, voi pyytää pyynnön esittänyttä sopimuspuolta selittämään kyseisen ehdon osalta, miten kyseisiä tietoja tai aineistoa on käytetty.
10. Kukin sopimuspuoli ilmoittaa tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä Euroopan neuvoston pääsihteerille ja pitää ajan tasalla niiden viranomaisten yhteystiedot, jotka on nimetty
a) antamaan tämän artiklan mukainen määräys; ja
b) vastaanottamaan tämän artiklan mukainen määräys.
11. Sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä antaa selityksen, että se edellyttää pyynnön esittäneen sopimuspuolen keskusviranomaisen tai muun asianomaisten sopimuspuolten yhteisesti sopiman viranomaisen esittävän sille tämän artiklan mukaiset muiden sopimuspuolten pyynnöt.
12. Euroopan neuvoston pääsihteeri perustaa rekisterin sopimuspuolten 10 kappaleen mukaisesti nimeämistä viranomaisista ja pitää sitä ajan tasalla. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että sen rekisteriin toimittamat tiedot ovat aina oikeita.
13. Sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä pidättää itsellään oikeuden olla soveltamatta tätä artiklaa liikennetietoihin.
9 artikla – Tallennetun datan nopeutettu luovuttaminen hätätilanteessa
1. a) Kukin sopimuspuoli ryhtyy hätätilanteessa tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin, jotta sen yleissopimuksen 35 artiklassa tarkoitettu 24-tuntisen jokapäiväisen verkoston yhteyspiste, jäljempänä ’yhteyspiste’, voi toimittaa toisen sopimuspuolen yhteyspisteelle pyynnön ja vastaanottaa toisen sopimuspuolen yhteyspisteeltä pyynnön, jossa pyydetään välitöntä apua siihen, että kyseisen sopimuspuolen alueella sijaitseva palveluntarjoaja suorittaisi hallussaan tai hallinnassaan olevan tietyn tallennetun datan nopeutetun luovuttamisen ilman keskinäistä oikeusapua koskevan pyynnön esittämistä.
b) Sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjan tallettamisen yhteydessä antaa selityksen, että se ei pane täytäntöön 1 kappaleen a kohdan mukaisia pyyntöjä, joilla pyydetään ainoastaan tilaajaa koskevien tietojen luovuttamista.
2. Kukin sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin, jotta se mahdollistaisi 1 kappaleen mukaisesti
a) viranomaistensa pyytää dataa alueellaan sijaitsevalta palveluntarjoajalta 1 kappaleen mukaisen pyynnön perusteella;
b) alueellaan sijaitsevan palveluntarjoajan luovuttaa pyydetty data viranomaisilleen vastauksena 2 kappaleen a kohdan mukaiseen pyyntöön; sekä
c) viranomaistensa toimittaa pyydetyn datan pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle.
3. Edellä olevan 1 kappaleen mukaisessa pyynnössä täsmennetään
a) dataa pyytävä toimivaltainen viranomainen ja pyynnön esittämispäivä;
b) se, että pyyntö on esitetty tämän pöytäkirjan mukaisesti;
c) niiden palveluntarjoajien nimi ja osoite, joiden hallussa tai hallinnassa pyydetty data on;
d) rikostutkinnan tai -menettelyn kohteena olevat rikokset sekä viittaus niitä koskeviin säännöksiin ja niihin sovellettaviin seuraamuksiin;
e) riittävät tosiseikat sen osoittamiseksi, että kyseessä on hätätilanne, ja pyydetyn datan yhteys siihen;
f) yksityiskohtainen kuvaus pyydetystä datasta;
g) mahdolliset erityiset menettelyohjeet; sekä
h) mahdolliset muut tiedot, jotka voivat auttaa pyydetyn datan luovuttamisen toteutumisessa.
4. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli hyväksyy pyynnön sähköisessä muodossa. Sopimuspuoli voi hyväksyä myös suullisesti toimitetun pyynnön ja vaatia vahvistuksen sähköisessä muodossa. Se voi edellyttää asianmukaista turvallisuus- ja todentamistasoa ennen pyynnön hyväksymistä.
5. Sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä antaa selityksen, että se vaatii pyynnön esittäneitä sopimuspuolia pyynnön täytäntöönpanon jälkeen toimittamaan pyynnön ja sen tueksi toimitetut lisätiedot sellaisessa muodossa ja sellaisen kanavan kautta, johon voi sisältyä pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen ilmoittama keskinäinen oikeusapu.
6. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ilmoittaa pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle 1 kappaleen mukaista pyyntöä koskevasta päätöksestään nopeutetussa menettelyssä ja tarvittaessa täsmentää datan toimittamisen ehdot ja muut mahdolliset yhteistyömuodot.
7. a) Jos pyynnön esittänyt sopimuspuoli ei pysty täyttämään pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen 6 kappaleen nojalla asettamaa ehtoa, se ilmoittaa asiasta viipymättä pyynnön vastaanottaneelle sopimuspuolelle. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli päättää tämän jälkeen, olisiko tiedot tai aineisto kuitenkin toimitettava. Jos pyynnön esittänyt sopimuspuoli hyväksyy ehdon, se sitoo sitä.
b) Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli, joka toimittaa tietoja tai aineistoa, johon sovelletaan tällaista ehtoa, voi pyytää pyynnön esittänyttä sopimuspuolta selittämään kyseisen ehdon osalta, miten kyseisiä tietoja tai aineistoa on käytetty.
4 jakso – Keskinäistä oikeusapua hätätilanteissa koskevat menettelyt
10 artikla – Keskinäinen oikeusapu hätätilanteissa
1. Kukin sopimuspuoli voi pyytää keskinäistä oikeusapua nopeutetussa menettelyssä, jos se katsoo, että kyseessä on hätätilanne. Tämän artiklan mukaiseen pyyntöön on sisällyttävä muun vaaditun sisällön lisäksi kuvaus tosiseikoista, jotka osoittavat, että kyseessä on hätätilanne, ja pyydetyn avun yhteydestä siihen.
2. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli hyväksyy pyynnön sähköisessä muodossa. Se voi edellyttää asianmukaista turvallisuus- ja todentamistasoa ennen pyynnön hyväksymistä.
3. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi pyytää nopeutetussa menettelyssä lisätietoja pyynnön arvioimiseksi. Pyynnön esittänyt sopimuspuoli toimittaa tällaiset lisätiedot nopeutetussa menettelyssä.
4. Kun pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli on vakuuttunut siitä, että kyseessä on hätätilanne ja että muut keskinäisen oikeusavun edellytykset täyttyvät, se vastaa pyyntöön nopeutetussa menettelyssä.
5. Kukin sopimuspuoli varmistaa, että sen keskusviranomaisen tai muiden keskinäistä oikeusapua koskeviin pyyntöihin vastaamisesta vastaavien viranomaisten yhteydessä on ympärivuorokautisesti kaikkina viikonpäivinä käytettävissä henkilö, joka vastaa tämän artiklan mukaiseen pyyntöön.
6. Pyynnön esittäneen ja pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen keskinäisestä oikeusavusta vastaava keskusviranomainen tai muut viranomaiset voivat yhdessä päättää, että tämän artiklan mukaisen pyynnön tai sen ennakkojäljennöksen täytäntöönpanon tulokset voidaan toimittaa pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle muuta kuin pyyntöön käytettyä kanavaa käyttäen.
7. Jos pyynnön esittäneen ja pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen välillä ei ole voimassa olevaan yhdenmukaiseen tai vastavuoroiseen lainsäädäntöön perustuvaa keskinäistä oikeusapusopimusta tai -järjestelyä, tähän artiklaan sovelletaan yleissopimuksen 27 artiklan 2 kappaleen b kohtaa ja 3–8 kappaletta sekä 28 artiklan 2–4 kappaletta.
8. Jos tällainen sopimus tai järjestely on olemassa, tätä artiklaa täydennetään tällaisen sopimuksen tai järjestelyn määräyksillä, jolleivät asianomaiset sopimuspuolet keskenään päätä soveltaa joitakin tai kaikkia tämän artiklan 7 kappaleessa tarkoitettuja yleissopimuksen määräyksiä niiden sijasta.
9. Kukin sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä antaa selityksen, että pyynnöt voidaan lähettää myös suoraan sen oikeusviranomaisille tai Kansainvälisen rikospoliisijärjestön (Interpol) kanavien kautta tai yleissopimuksen 35 artiklan mukaisesti perustettuun ympärivuorokautiseen yhteyspisteeseen. Kaikissa näissä tapauksissa jäljennös lähetetään samanaikaisesti pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen keskusviranomaiselle pyynnön esittäneen sopimuspuolen keskusviranomaisen välityksellä. Jos pyyntö lähetetään suoraan pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen oikeusviranomaiselle, joka ei ole toimivaltainen käsittelemään pyyntöä, se lähettää pyynnön toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle ja ilmoittaa suoraan pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle, että se on tehnyt niin.
5 jakso – Kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät menettelyt sovellettavan kansainvälisen sopimuksen puuttuessa
11 artikla – Videoneuvottelu
1. Pyynnön esittänyt sopimuspuoli voi pyytää ja pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi sallia, että todistajalta tai asiantuntijalta otetaan todistajanlausuntoja ja lausuntoja videoneuvottelussa. Pyynnön esittänyt sopimuspuoli ja pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli neuvottelevat helpottaakseen mahdollisten pyynnön täytäntöönpanoon liittyvien kysymysten ratkaisemisesta, tapauksen mukaan muun muassa seuraavista seikoista: kumpi sopimuspuoli toimii puheenjohtajana; läsnä olevat viranomaiset ja henkilöt; edellyttääkö jompikumpi tai kumpikin sopimuspuoli erityisiä valoja tai varoituksia taikka antavatko ne ohjeita todistajalle tai asiantuntijalle; tapa, jolla todistajaa tai asiantuntijaa kuulustellaan; tapa, jolla todistajan tai asiantuntijan oikeudet taataan asianmukaisesti; erioikeuksia tai syytesuojaa koskevien vaatimusten käsittely; kysymyksiin tai vastauksiin kohdistuvien vastalauseiden käsittely ja tarjoaako jompikumpi tai kumpikin sopimuspuoli käännös-, tulkkaus- ja transkriptiopalveluja.
2. a) Pyynnön vastaanottaneen ja pyynnön esittäneen sopimuspuolen keskusviranomaiset ovat suoraan yhteydessä toisiinsa tämän artiklan soveltamiseksi. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi hyväksyä pyynnön sähköisessä muodossa. Se voi edellyttää asianmukaista turvallisuus- ja todentamistasoa ennen pyynnön hyväksymistä.
b) Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ilmoittaa pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle pyynnön täytäntöön panematta jättämisen tai täytäntöönpanon viivästymisen syyt. Tähän artiklaan sovelletaan yleissopimuksen 27 artiklan 8 kappaletta. Tähän artiklaan sovelletaan yleissopimuksen 28 artiklan 2–4 kappaletta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen tämän artiklan mukaisesti mahdollisesti asettamia muita ehtoja.
3. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli, joka antaa apua tämän artiklan nojalla, pyrkii saamaan paikalle henkilön, jonka todistajanlausuntoa tai lausuntoa pyydetään. Tarvittaessa pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi, siinä määrin kuin sen lainsäädännön mukaan on mahdollista, toteuttaa tarvittavat toimenpiteet velvoittaakseen todistajan tai asiantuntijan saapumaan pyynnön vastaanottaneeseen sopimuspuoleen määrättynä ajankohtana ja määrätyssä paikassa.
4. Pyynnön esittäneen sopimuspuolen määrittelemiä videoneuvottelun järjestämistä koskevia menettelyjä noudatetaan, paitsi jos ne ovat ristiriidassa pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön kanssa. Jos menettely on ristiriidassa tai jos pyynnön esittänyt sopimuspuoli ei ole määritellyt sitä, pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli soveltaa kansallisen lainsäädäntönsä mukaista menettelyä, elleivät pyynnön esittänyt ja pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli keskenään toisin päätä.
5. Rajoittamatta pyynnön esittäneen sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaisen lainkäyttövallan soveltamista, jos todistaja tai asiantuntija videoneuvottelun aikana
a) antaa tahallisesti väärän lausunnon, kun pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli on pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti velvoittanut tällaisen henkilön todistamaan totuudenmukaisesti;
b) kieltäytyy todistamasta, kun pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli on pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti velvoittanut tällaisen henkilön todistamaan; tai
c) syyllistyy muuhun väärinkäytökseen, joka on kielletty pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kansallisessa lainsäädännössä tällaisen menettelyn aikana,
henkilö on pyynnön vastaanottaneessa sopimuspuolessa rangaistavissa samalla tavoin kuin jos tällainen teko olisi tehty sen kansallisen menettelyn aikana.
6. a) Jollei pyynnön esittäneen sopimuspuolen ja pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen välillä yhteisesti toisin sovita, pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli vastaa kaikista tämän artiklan mukaisen pyynnön täytäntöönpanoon liittyvistä kuluista, lukuun ottamatta seuraavia:
i) asiantuntijatodistajan palkkiot;
ii) käännös-, tulkkaus- ja transkriptiokulut; sekä
iii) poikkeukselliset kulut.
b) Jos pyynnön täytäntöönpano aiheuttaisi poikkeuksellisia kuluja, pyynnön esittänyt sopimuspuoli ja pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli neuvottelevat keskenään sopiakseen, millä ehdoilla pyyntö voidaan panna täytäntöön.
7. Jos pyynnön esittänyt sopimuspuoli ja pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ovat keskenään asiasta sopineet,
a) tämän artiklan määräyksiä voidaan soveltaa audioneuvottelujen järjestämiseen;
b) videoneuvottelutekniikkaa voidaan käyttää muihin kuin 1 kappaleessa kuvattuihin tarkoituksiin tai kuulemisiin, mukaan lukien henkilöiden tai esineiden tunnistamiseen.
8. Jos pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli päättää sallia epäillyn tai syytetyn kuulemisen, se voi vaatia erityisehtoja ja -suojatoimenpiteitä, jotka koskevat todistajanlausunnon tai lausuman vastaanottamista kyseiseltä henkilöltä tai ilmoitusten antamista tällaiselle henkilölle tai menettelyllisten toimenpiteiden soveltamista tällaiseen henkilöön.
12 artikla – Yhteiset tutkintaryhmät ja yhteiset tutkinnat
1. Kahden tai useamman sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset voivat keskinäisellä sopimuksella perustaa alueelleen yhteisen tutkintaryhmän ja ylläpitää sitä rikostutkintatoimien tai rikosoikeudellisten menettelyjen helpottamiseksi, jos tehostetusta yhteensovittamisesta katsotaan olevan erityistä hyötyä. Asianomaiset sopimuspuolet määrittelevät toimivaltaiset viranomaiset.
2. Yhteisten tutkintaryhmien toimintaa koskevat menettelyt ja edellytykset, kuten niiden täsmälliset tarkoitukset, koostumus, tehtävät, kesto ja mahdolliset toimikauden pidennykset, sijainti, organisaatio, tietojen tai todisteiden keruuta, toimittamista ja käyttöä koskevat ehdot, luottamuksellisuutta koskevat ehdot ja ehdot, jotka koskevat sopimuspuolen osallistuvien viranomaisten osallistumista toisen sopimuspuolen alueella suoritettaviin tutkintatoimiin, sovitaan näiden toimivaltaisten viranomaisten kesken.
3. Sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä antaa selityksen, että sen keskusviranomaisen on oltava ryhmän perustamisesta tehdyn sopimuksen allekirjoittaja tai muutoin suostuttava siihen.
4. Kyseiset toimivaltaiset ja osallistuvat viranomaiset viestivät toisilleen suoraan, mutta sopimuspuolet voivat yhdessä määrittää muita asianmukaisia viestintäkanavia, jos poikkeukselliset olosuhteet edellyttävät keskitetympää yhteensovittamista.
5. Jos jonkin asianomaisen sopimuspuolen alueella on toteutettava tutkintatoimenpiteitä, kyseisen sopimuspuolen osallistuvat viranomaiset voivat pyytää omia viranomaisiaan toteuttamaan kyseiset toimenpiteet ilman, että muiden sopimuspuolten on esitettävä keskinäistä oikeusapua koskeva pyyntö. Kyseisen sopimuspuolen viranomaiset toteuttavat nämä toimenpiteet alueellaan edellytyksin, joita kansallisen lainsäädännön mukaan sovelletaan kansalliseen tutkintaan.
6. Yhden sopimuspuolen osallistuvien viranomaisten muiden asianomaisten sopimuspuolten osallistuville viranomaisille toimittamien tietojen tai todisteiden käytöstä voidaan kieltäytyä tai sitä voidaan rajoittaa tavalla, joka perustuu 1 ja 2 kappaleessa kuvattuun sopimukseen. Jos kyseisessä sopimuksessa ei määrätä käytöstä kieltäytymistä tai sen rajoittamista koskevista ehdoista, sopimuspuolet voivat käyttää toimitettuja tietoja tai todisteita
a) niitä tarkoituksia varten, joita varten sopimus on tehty;
b) muiden kuin sopimuksen kohteena olevien rikosten paljastamiseksi, tutkimiseksi ja niistä syytteeseen asettamiseksi edellyttäen, että tiedot tai todisteet toimittavat viranomaiset ovat antaneet siihen etukäteen suostumuksensa. Suostumusta ei kuitenkaan vaadita, jos tietoja tai todisteita käyttävän sopimuspuolen oikeudelliset perusperiaatteet edellyttävät, että se luovuttaa tiedot tai todisteet syytetyn oikeuksien suojaamiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä. Tässä tapauksessa kyseiset viranomaiset ilmoittavat asiasta tiedot tai todisteet toimittaneille viranomaisille ilman aiheetonta viivytystä; tai
c) hätätilanteen estämiseksi. Tällaisessa tapauksessa tiedot tai todisteet vastaanottaneet osallistuvat viranomaiset ilmoittavat asiasta ilman aiheetonta viivytystä tiedot tai todisteet toimittaneille osallistuville viranomaisille, jollei yhteisesti toisin määrätä.
7. Jos 1 ja 2 kappaleessa tarkoitettua sopimusta ei ole, yhteiset tutkinnat voidaan toteuttaa yhteisesti sovituin ehdoin tapauskohtaisesti. Tätä kappaletta sovelletaan riippumatta siitä, onko asianomaisten sopimuspuolten välillä voimassa olevan yhdenmukaisen tai vastavuoroisen lainsäädännön perusteella tehty keskinäistä oikeusapua koskeva sopimus tai järjestely.
III luku – Ehdot ja suojatoimenpiteet
13 artikla – Ehdot ja suojatoimenpiteet
Kukin sopimuspuoli varmistaa yleissopimuksen 15 artiklan mukaisesti, että tässä pöytäkirjassa määrättyjen valtuuksien ja menettelyjen vahvistamiseen, täytäntöönpanoon ja soveltamiseen sovelletaan sen kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä ehtoja ja suojatoimenpiteitä, joilla taataan ihmisoikeuksien ja vapauksien riittävä suojelu.
14 artikla – Henkilötietojen suoja
1. Soveltamisala
a) Jollei 1 kappaleen b ja c kohdassa toisin määrätä, kukin sopimuspuoli käsittelee tämän pöytäkirjan nojalla saamiaan henkilötietoja tämän artiklan 2–15 kappaleen mukaisesti.
b) Jos sekä siirtävää sopimuspuolta että vastaanottavaa sopimuspuolta sitoo tämän pöytäkirjan mukaisen henkilötietojen vastaanottamisen ajankohtana vastavuoroisesti kansainvälinen sopimus, jolla luodaan näiden sopimuspuolten välille henkilötietojen suojaamiseen tähtäävät kattavat puitteet, joita sovelletaan henkilötietojen siirtoon rikosten ehkäisemistä, paljastamista, tutkimista ja rikoksiin liittyviä syytetoimia varten ja joissa määrätään, että kyseisen sopimuksen mukainen henkilötietojen käsittely on asianomaisten sopimuspuolten tietosuojalainsäädännön vaatimusten mukaista, tällaisen sopimuksen ehtoja sovelletaan tällaisen sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien toimenpiteiden osalta pöytäkirjan mukaisesti vastaanotettuihin henkilötietoihin 2–15 kappaleen sijasta, elleivät sopimuspuolet toisin sovi.
c) Jos 1 kappaleen b kohdassa kuvattu sopimus ei sido vastavuoroisesti siirtävää sopimuspuolta ja vastaanottavaa sopimuspuolta, ne voivat yhdessä päättää, että tämän pöytäkirjan mukainen henkilötietojen siirto voi tapahtua 2–15 kappaleen sijasta asianomaisten sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai järjestelyjen perusteella.
d) Kukin sopimuspuoli katsoo, että l kappaleen a ja b kohdan mukainen henkilötietojen käsittely täyttää sen kansainvälistä henkilötietojen siirtoa koskevan henkilötietojen suojaa koskevan oikeudellisen kehyksen vaatimukset, eikä kyseisen oikeudellisen kehyksen nojalla edellytetä muita siirtolupia. Sopimuspuoli voi kieltäytyä siirtämästä tietoja toiselle sopimuspuolelle tämän pöytäkirjan mukaisesti tai estää sen ainoastaan tietosuojaan liittyvistä syistä 15 kappaleessa määrätyin edellytyksin, kun sovelletaan l kappaleen a kohtaa, tai 1 kappaleen b tai c kohdassa tarkoitetun sopimuksen tai järjestelyn ehtojen mukaisesti, kun jompaakumpaa näistä kohdista sovelletaan.
e) Tämän artiklan määräykset eivät estä sopimuspuolta soveltamasta tiukempia suojatoimenpiteitä, kun sen omat viranomaiset käsittelevät tämän pöytäkirjan mukaisesti vastaanotettuja henkilötietoja.
2. Tarkoitus ja käyttö
a) Henkilötietoja vastaanottanut sopimuspuoli käsittelee niitä 2 artiklassa kuvattuihin tarkoituksiin. Se ei saa käsitellä henkilötietoja edelleen tarkoitukseen, joka on ristiriidassa kyseisten tarkoitusten kanssa, eikä se saa käsitellä tietoja edelleen, jos tämä ei ole sallittua sen kansallisessa oikeudellisessa kehyksessä. Tämä artikla ei rajoita siirtävän sopimuspuolen mahdollisuutta määrätä tämän pöytäkirjan mukaisia lisäehtoja erityistapauksessa, mutta näihin ehtoihin ei kuitenkaan sisälly yleisiä tietosuojaehtoja.
b) Vastaanottava sopimuspuoli varmistaa kansallisen oikeudellisen kehyksensä mukaisesti, että pyydetyt ja käsitellyt henkilötiedot ovat merkityksellisiä, eivät liiallisia tällaisen käsittelyn tarkoituksiin nähden.
3. Laatu ja eheys
Kukin sopimuspuoli ryhtyy kohtuullisiin toimenpiteisiin varmistaakseen, että henkilötietoja ylläpidetään niin täsmällisinä, täydellisinä ja ajantasaisina kuin on tarpeen ja asianmukaista henkilötietojen lainmukaisen käsittelyn kannalta, ottaen huomioon tarkoitukset, joita varten niitä käsitellään.
4. Arkaluonteiset tiedot
Sopimuspuolen suorittama käsittely, joka kohdistuu henkilötietoihin, joista ilmenee rotu tai etninen alkuperä, poliittisia mielipiteitä, uskonnollinen tai muu vakaumus tai ammattiliiton jäsenyys, geneettisiä tietoja, biometrisiä tietoja, joita pidetään arkaluonteisina niihin liittyvien riskien vuoksi, tai terveyteen tai seksuaaliseen käyttäytymiseen liittyviä henkilötietoja, voidaan toteuttaa ainoastaan asianmukaisin suojatoimenpitein, joilla suojataan tällaisten tietojen käytöstä aiheutuvalta perusteettomalta haitalliselta vaikutukselta, erityisesti laittomalta syrjinnältä.
5. Säilyttämisaika
Kukin sopimuspuoli säilyttää henkilötietoja vain niin kauan kuin on tarpeen ja asianmukaista 2 kappaleen mukaisten tietojenkäsittelyn tarkoitusten kannalta. Tämän velvoitteen täyttämiseksi se säätää kansallisessa oikeudellisessa kehyksessään tietyistä säilyttämisajoista tai säännöllisestä tietojen säilyttämisen jatkamistarpeen uudelleentarkastelusta.
6. Automaattiset päätökset
Päätökset, joilla on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia sen henkilön etuihin, johon henkilötiedot liittyvät, eivät saa perustua pelkästään henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn, jollei sitä sallita kansallisessa lainsäädännössä ja jollei käytössä ole asianmukaisia suojatoimenpiteitä, joihin kuuluu mahdollisuus vaatia, että käsittelyyn osallistuu ihminen.
7. Tietoturva ja tietoturvahäiriöt
a) Kukin sopimuspuoli varmistaa, että sillä on käytössään asianmukaiset tekniset, fyysiset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi, erityisesti niiden häviämisen tai niihin vahingossa tapahtuvan tai lainvastaisen pääsyn, niiden luovuttamisen, muuttamisen tai tuhoamisen varalta, jäljempänä ’tietoturvahäiriö’.
b) Jos havaitaan tietoturvahäiriö, josta on merkittävä fyysisen tai muun kuin fyysisen haitan vaara henkilöille tai toiselle sopimuspuolelle, vastaanottava sopimuspuoli arvioi viipymättä kyseisen vaaran todennäköisyyden ja laajuuden ja ryhtyy viipymättä asianmukaisiin toimiin tällaisen haitan lieventämiseksi. Tällaisiin toimiin kuuluu ilmoittaminen siirtävälle viranomaiselle tai II luvun 2 jakson soveltamiseksi 7 kappaleen c kohdan mukaisesti nimetylle viranomaiselle tai nimetyille viranomaisille. Ilmoitukseen voi kuitenkin sisältyä asianmukaisia rajoituksia, jotka koskevat ilmoituksen toimittamista edelleen; sitä voidaan viivästyttää tai se voidaan jättää tekemättä, jos tällainen ilmoitus voi vaarantaa kansallisen turvallisuuden, tai viivästyttää, jos tällainen ilmoitus voi vaarantaa toimenpiteet yleisen turvallisuuden suojelemiseksi. Tällaisiin toimiin kuuluu myös asianomaiselle henkilölle ilmoittaminen, jollei sopimuspuoli ole toteuttanut asianmukaisia toimenpiteitä merkittävän riskin poistamiseksi. Ilmoitusta yksityishenkilölle voidaan lykätä tai se voidaan jättää tekemättä 12 kappaleen a kohdan i alakohdassa määrätyin edellytyksin. Ilmoituksen vastaanottanut sopimuspuoli voi pyytää kuulemista ja lisätietoja häiriöstä ja sen johdosta toteutetuista toimista.
c) Kukin sopimuspuoli ilmoittaa tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjan tallettamisen yhteydessä Euroopan neuvoston pääsihteerille viranomaisen tai viranomaiset, joille on tehtävä ilmoitus 7 kappaleen b kohdan mukaisesti II luvun 2 jakson soveltamiseksi; toimitettuja tietoja voidaan myöhemmin muuttaa.
8. Kirjaaminen
Kukin sopimuspuoli pitää kirjaa tai käyttää muita asianmukaisia keinoja osoittaakseen, miten henkilön henkilötietoihin päästään, miten niitä käytetään ja luovutetaan kussakin tapauksessa.
9. Sopimuspuolen sisäinen edelleenjakaminen
a) Kun sopimuspuolen viranomainen toimittaa alun perin tämän pöytäkirjan mukaisesti vastaanotettuja henkilötietoja kyseisen sopimuspuolen toiselle viranomaiselle, tämä toinen viranomainen käsittelee niitä tämän artiklan mukaisesti, jollei 9 kappaleen b kohdasta muuta johdu.
b) Sen estämättä, mitä 9 kappaleen a kohdassa määrätään, sopimuspuoli, joka on tehnyt 17 artiklan mukaisen varauman, voi toimittaa vastaanottamiaan henkilötietoja omille osavaltioilleen tai vastaaville alueilleen edellyttäen, että sopimuspuoli on toteuttanut toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että vastaanottavat viranomaiset jatkavat tietojen tehokasta suojaamista tarjoamalla tietosuojan tason, joka on verrattavissa tämän artiklan mukaiseen tietosuojan tasoon.
c) Jos on viitteitä tämän kohdan epäasianmukaisesta täytäntöönpanosta, siirtävä sopimuspuoli voi pyytää neuvottelua ja merkityksellistä tietoa näistä viitteistä.
10. Edelleensiirto toiselle valtiolle tai kansainväliselle järjestölle
a) Vastaanottava sopimuspuoli voi siirtää henkilötietoja toiselle valtiolle tai kansainväliselle järjestölle ainoastaan siirtävän viranomaisen tai II luvun 2 jakson soveltamiseksi 10 kappaleen b kohdan mukaisesti nimetyn viranomaisen tai nimettyjen viranomaisten ennakkoluvalla.
b) Kukin sopimuspuoli ilmoittaa tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä Euroopan neuvoston pääsihteerille yhden tai useamman viranomaisen, joka voi antaa valtuutuksen II luvun 2 jakson soveltamista varten; toimitettuja tietoja voidaan myöhemmin muuttaa.
11. Läpinäkyvyys ja ilmoittaminen
a) Kukin sopimuspuoli ilmoittaa julkaisemalla yleisen tiedotteen tai antamalla henkilökohtaisen tiedotteen henkilölle, jonka henkilötietoja on kerätty, seuraavista seikoista:
i) käsittelyn oikeusperusta ja tarkoitus;
ii) tarvittaessa 5 kappaleen mukaiset säilyttämis- tai uudelleentarkasteluajat;
iii) vastaanottajat tai vastaanottajaryhmät, joille tällaisia tietoja luovutetaan; sekä
iv) käytettävissä olevat tietoihin pääsy-, oikaisu- ja oikeussuojakeinot.
b) Sopimuspuoli voi soveltaa kaikkiin henkilökohtaista tiedotetta koskeviin vaatimuksiin kansallisen oikeudellisen kehyksensä mukaisia kohtuullisia rajoituksia 12 kappaleen a kohdan i alakohdassa määrätyin edellytyksin.
c) Jos siirtävän sopimuspuolen kansallinen oikeudellinen kehys edellyttää henkilökohtaista tiedotetta henkilölle, jonka tiedot on toimitettu toiselle sopimuspuolelle, siirtävä sopimuspuoli ryhtyy toimenpiteisiin, jotta toiselle sopimuspuolelle ilmoitetaan siirron yhteydessä tästä vaatimuksesta ja asianmukaiset yhteystiedot. Henkilökohtaista tiedotetta ei anneta, jos toinen sopimuspuoli on pyytänyt, että tietojen toimittaminen pidetään luottamuksellisena, siltä osin kun 12 kappaleen a kohdan i alakohdassa määrättyjä rajoituksia koskevia ehtoja sovelletaan. Kun näitä rajoituksia ei enää sovelleta ja henkilökohtainen tiedote voidaan antaa, toinen sopimuspuoli ryhtyy toimenpiteisiin, jotta siirtävälle sopimuspuolelle ilmoitetaan asiasta. Jos siirtävälle sopimuspuolelle ei ole vielä ilmoitettu asiasta, se voi esittää pyynnön vastaanottavalle sopimuspuolelle, joka ilmoittaa siirtävälle sopimuspuolelle, pidetäänkö rajoitus voimassa.
12. Tietoihin pääsy ja niiden oikaisu
a) Kukin sopimuspuoli varmistaa, että jokaisella henkilöllä, jonka henkilötietoja on vastaanotettu tämän pöytäkirjan mukaisesti, on oikeus sen kansallisessa oikeudellisessa kehyksessä vahvistettujen menettelyjen mukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä pyytää ja saada
i) kirjallinen tai sähköinen jäljennös kyseisestä henkilöstä pidetyistä asiakirja-aineistosta, joka sisältää henkilön henkilötiedot ja saatavilla olevat tiedot, joista käyvät ilmi käsittelyn oikeusperusta ja tarkoitus, tietojen säilyttämisajat ja vastaanottajat tai vastaanottajaryhmät, jäljempänä ’tietoihin pääsy’, sekä tiedot käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista; edellyttäen, että tietoihin pääsyyn voidaan tietyssä tapauksessa soveltaa sopimuspuolen kansallisessa oikeudellisessa kehyksessä sallittuja oikeasuhteisia rajoituksia, jotka ovat tarpeen rajoituksia koskevan päätöksen tekohetkellä muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien tai yleisen edun kannalta tärkeiden tavoitteiden suojaamiseksi ja joissa otetaan asianmukaisesti huomioon asianomaisen henkilön oikeutetut edut;
ii) tiedot oikaistuiksi silloin, kun henkilön henkilötiedot ovat virheellisiä tai niitä on käsitelty sopimattomasti; oikaisuun sisältyy – jos se on tarpeen ja kohtuullista ottaen huomioon oikaisun perusteet ja käsittelyn nimenomainen konteksti – korjaus, täydennys, poistaminen tai anonymisointi, käsittelyn rajoittaminen tai tietojen suojaaminen.
b) Jos tietoihin pääsy tai niiden oikaiseminen evätään tai sitä rajoitetaan, sopimuspuoli antaa henkilölle kirjallisessa muodossa, joka voidaan toimittaa sähköisesti, ilman aiheetonta viivytystä vastauksen, jossa kyseiselle henkilölle ilmoitetaan epäämisestä tai rajoittamisesta. Se perustelee tällaisen epäämisen tai rajoittamisen ja antaa tietoja käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista. Mahdolliset tietoihin pääsystä aiheutuvat kulut olisi rajoitettava kohtuullisiin kuluihin; ne eivät saisi olla liiallisia.
13. Oikeudelliset ja muut muutoksenhakukeinot
Kullakin sopimuspuolella on käytössään tehokkaat oikeudelliset ja muut muutoksenhakukeinot tämän artiklan rikkomista koskevien oikeussuojakeinojen tarjoamiseksi.
14. Valvonta
Kullakin sopimuspuolella on yksi tai useampi viranomainen, jotka käyttävät yksinään tai kumulatiivisesti riippumattomia ja tehokkaita valvontavelvoitteita ja -valtuuksia tässä artiklassa määrättyjen toimenpiteiden osalta. Näiden yksin tai kumulatiivisesti toimivien viranomaisten velvoitteisiin ja valtuuksiin kuuluvat tutkintavaltuudet, valtuudet toimia valitusten johdosta ja valtuudet toteuttaa korjaavia toimia.
15. Neuvottelut ja keskeyttäminen
Sopimuspuoli voi keskeyttää henkilötietojen siirron toiselle sopimuspuolelle, jos sillä on olennaista näyttöä siitä, että toinen sopimuspuoli rikkoo järjestelmällisesti tai olennaisesti tämän artiklan ehtoja tai että olennaisen rikkomuksen uhka on ilmeinen. Se ei keskeytä siirtoja ilman kohtuullista varoitusaikaa eikä ennen kuin asianomaiset sopimuspuolet ovat neuvotelleet asiasta kohtuullisen ajan pääsemättä ratkaisuun. Sopimuspuoli voi kuitenkin keskeyttää siirrot väliaikaisesti, jos kyseessä on järjestelmällinen tai olennainen rikkomus, joka aiheuttaa merkittävän ja välittömän vaaran luonnollisen henkilön hengelle tai turvallisuudelle tai huomattavaa maineeseen liittyvää tai rahallista haittaa, jolloin se ilmoittaa asiasta toiselle sopimuspuolelle ja aloittaa neuvottelut välittömästi tämän jälkeen. Jos neuvotteluissa ei ole päästy ratkaisuun, toinen sopimuspuoli voi vastavuoroisesti keskeyttää siirrot, jos sillä on olennaista näyttöä siitä, että siirrot keskeyttäneen sopimuspuolen toteuttama keskeyttäminen on ristiriidassa tämän kappaleen ehtojen kanssa. Keskeyttänyt sopimuspuoli lopettaa keskeytyksen heti, kun keskeytyksen perusteena oleva rikkomus on korjattu; mahdolliset vastavuoroiset keskeytykset lopetetaan samana ajankohtana. Kaikkia ennen keskeyttämistä siirrettyjä henkilötietoja käsitellään edelleen tämän pöytäkirjan mukaisesti.
IV luku – Loppumääräykset
15 artikla – Tämän pöytäkirjan vaikutukset
1. a) Tähän pöytäkirjaan sovelletaan yleissopimuksen 39 artiklan 2 kappaletta.
b) Sopimuspuolet, jotka ovat Euroopan unionin jäsenvaltioita, voivat keskinäisissä suhteissaan soveltaa tässä pöytäkirjassa käsiteltyjä asioita koskevaa Euroopan unionin lainsäädäntöä.
c) Edellä oleva l kappaleen b kohta ei vaikuta tämän pöytäkirjan täysimittaiseen soveltamiseen niiden sopimuspuolten, jotka ovat Euroopan unionin jäsenvaltioita, ja muiden sopimuspuolten välillä.
2. Tähän pöytäkirjaan sovelletaan yleissopimuksen 39 artiklan 3 kappaletta.
16 artikla – Allekirjoittaminen ja voimaantulo
1. Tämä pöytäkirja on avoinna allekirjoittamista varten yleissopimuksen sopimuspuolille, jotka voivat ilmaista suostumuksensa sille, että pöytäkirja sitoo niitä, joko
a) allekirjoittamalla pöytäkirjan ilman ratifioimis- tai hyväksymisvaraumaa; tai
b) allekirjoittamalla pöytäkirjan ratifioimis- tai hyväksymisvaraumin, mitä seuraa ratifioiminen tai hyväksyminen.
2. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.
3. Tämä pöytäkirja tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona viisi yleissopimuksen sopimuspuolta on ilmaissut suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomaksi tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräysten mukaisesti.
4. Sellaisen yleissopimuksen sopimuspuolen osalta, joka myöhemmin ilmaisee suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomaksi, pöytäkirja tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona sopimuspuoli on ilmaissut suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomaksi tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräysten mukaisesti.
17 artikla – Liittovaltiolauseke
1. Liittovaltio voi varata itselleen oikeuden, jonka mukaan se noudattaa tämän pöytäkirjan mukaisia velvoitteitaan niiden perusperiaatteiden mukaisesti, jotka koskevat kyseisen liittovaltion keskushallinnon ja osavaltioiden tai muiden vastaavien alueiden välisiä suhteita, edellyttäen kuitenkin, että
a) pöytäkirjaa sovelletaan liittovaltion keskushallintoon;
b) tällainen varauma ei vaikuta velvoitteiseen tarjota muiden sopimuspuolten pyytämää yhteistyötä II luvun määräysten mukaisesti; sekä
c) 13 artiklan määräyksiä sovelletaan liittovaltion osavaltioihin tai muihin vastaaviin alueisiin.
2. Toinen sopimuspuoli voi estää alueellaan olevia viranomaisia, palveluntarjoajia tai yhteisöjä toimimasta yhteistyössä sellaiseen liittovaltioon, joka on tehnyt varauman 1 kappaleen nojalla, kuuluvan osavaltion tai muun vastaavan alueen suoraan esittämän pyynnön tai määräyksen perusteella, jollei kyseinen liittovaltio ilmoita Euroopan neuvoston pääsihteerille, että osavaltio tai muu vastaava alue soveltaa kyseiseen liittovaltioon sovellettavia tämän pöytäkirjan velvoitteita. Euroopan neuvoston pääsihteeri perustaa tällaisia ilmoituksia koskevan rekisterin ja pitää sitä ajan tasalla.
3. Toinen sopimuspuoli ei saa 1 kappaleen mukaisen varauman perusteella estää alueellaan olevia viranomaisia, palveluntarjoajia tai yhteisöjä toimimasta yhteistyössä osavaltion tai muun vastaavan alueen kanssa, jos määräys tai pyyntö on esitetty keskushallinnon välityksellä tai jos keskushallinto osallistuu 12 artiklan mukaisen yhteistä tutkintaryhmää koskevan sopimuksen tekemiseen. Tällaisissa tilanteissa keskushallinto huolehtii pöytäkirjan sovellettavien velvoitteiden täyttämisestä edellyttäen, että osavaltioille tai vastaaville alueille toimitettavien henkilötietojen suojaan sovelletaan ainoastaan 14 artiklan 9 kappaleen ehtoja tai soveltuvin osin 14 artiklan 1 kappaleen b tai c kohdassa kuvatun sopimuksen tai järjestelyn ehtoja.
4. Keskushallinto esittää sellaisten tämän pöytäkirjan määräysten osalta, joiden soveltaminen kuuluu sellaisen osavaltion tai muun vastaavan alueellisen yksikön lainkäyttövallan alaisuuteen, joiden velvollisuutena ei ole ryhtyä liittovaltion perustuslaillisen järjestelmän nojalla lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin, kyseisten osavaltioiden toimivaltaisille viranomaisille näitä määräyksiä puoltavan lausunnon, jossa kannustetaan ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin määräysten täytäntöön panemiseksi.
18 artikla – Alueellinen soveltaminen
1. Tätä pöytäkirjaa sovelletaan siihen alueeseen tai niihin alueisiin, jotka on määritelty sopimuspuolen yleissopimuksen 38 artiklan 1 tai 2 kappaleen mukaisesti antamassa selityksessä, siltä osin kuin tällaista selitystä ei ole peruutettu 38 artiklan 3 kappaleen mukaisesti.
2. Sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä antaa selityksen, että tätä pöytäkirjaa ei sovelleta yhteen tai useampaan alueeseen, jotka on määritelty sopimuspuolen yleissopimuksen 38 artiklan 1 ja/tai 2 kappaleen mukaisessa selityksessä.
3. Tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesti annettu selitys voidaan minkä tahansa selityksessä mainitun alueen osalta peruuttaa ilmoittamalla siitä Euroopan neuvoston pääsihteerille. Peruuttaminen tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona Euroopan neuvoston pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.
19 artikla – Varaumat ja selitykset
1. Jokainen yleissopimuksen sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä antaa Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla kirjallisella ilmoituksella selityksen, että se käyttää mahdollisuutta tehdä tämän pöytäkirjan 7 artiklan 9 kappaleen a ja b kohdan, 8 artiklan 13 kappaleen ja 17 artiklan mukaisen varauman tai varaumia. Muita varaumia ei saa tehdä.
2. Jokainen yleissopimuksen sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekirjoittamisen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä antaa Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla kirjallisella ilmoituksella tämän pöytäkirjan 7 artiklan 2 kappaleen b kohdan ja 8 kappaleen, 8 artiklan 11 kappaleen, 9 artiklan 1 kappaleen b kohdan ja 5 kappaleen, 10 artiklan 9 kappaleen, 12 artiklan 3 kappaleen ja 18 artiklan 2 kappaleen mukaisen selityksen tai selityksiä.
3. Kukin yleissopimuksen sopimuspuoli antaa Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla kirjallisella ilmoituksella mahdolliset selitykset, ilmoitukset tai tiedonannot, jotka on yksilöity tämän pöytäkirjan 7 artiklan 5 kappaleen a ja e kohdassa, 8 artiklan 4 kappaleessa ja 10 kappaleen a ja b kohdassa, 14 artiklan 7 kappaleen c kohdassa ja 10 kappaleen b kohdassa ja 17 artiklan 2 kappaleessa niiden mukaisin ehdoin.
20 artikla – Varaumien voimassaolo ja peruuttaminen
1. Sopimuspuoli, joka on tehnyt varauman 19 artiklan 1 kappaleen mukaisesti, peruuttaa varauman kokonaan tai osittain heti, kun olosuhteet sen sallivat. Peruuttaminen tulee voimaan päivänä, jona Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitettu ilmoitus on vastaanotettu. Jos ilmoituksessa todetaan, että varauman peruutus tulee voimaan tiettynä ilmoituksessa määriteltynä päivänä, ja tämä päivä on myöhempi kuin päivä, jona pääsihteeri ottaa ilmoituksen vastaan, peruutus tulee voimaan kyseisenä myöhempänä päivänä.
2. Euroopan neuvoston pääsihteeri voi ajoittain tiedustella sopimuspuolilta, jotka ovat tehneet yhden tai useamman varauman 19 artiklan 1 kappaleen mukaisesti, mahdollisuudesta peruuttaa tällaiset varaumat.
21 artikla – Muutokset
1. Jokainen tämän pöytäkirjan sopimuspuoli voi ehdottaa muutoksia tähän pöytäkirjaan, ja Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa muutosehdotukset Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, yleissopimuksen sopimuspuolille ja allekirjoittajille sekä sellaisille valtioille, jotka on kutsuttu liittymään yleissopimukseen.
2. Sopimuspuolen tekemä muutosehdotus annetaan tiedoksi Euroopan neuvoston rikosasiain yhteistyökomitealle, jäljempänä ’CDPC’, joka antaa lausuntonsa muutosehdotuksesta ministerikomitealle.
3. Ministerikomitea käsittelee muutosehdotuksen ja CDPC:n lausunnon ja voi hyväksyä muutoksen neuvoteltuaan ensin yleissopimuksen sopimuspuolten kanssa.
4. Ministerikomitean 3 kappaleen mukaisesti hyväksymän muutoksen teksti toimitetaan tämän pöytäkirjan sopimuspuolille hyväksyttäväksi.
5. Edellä olevan 3 kappaleen mukaisesti hyväksytty muutos tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun kaikki tämän pöytäkirjan sopimuspuolet ovat ilmoittaneet pääsihteerille hyväksyneensä sen.
22 artikla – Riitojen ratkaisu
Tähän pöytäkirjaan sovelletaan yleissopimuksen 45 artiklaa.
23 artikla – Sopimuspuolten väliset neuvottelut ja täytäntöönpanon arviointi
1. Tähän pöytäkirjaan sovelletaan yleissopimuksen 46 artiklaa.
2. Sopimuspuolet arvioivat ajoittain tämän pöytäkirjan määräysten tehokasta soveltamista ja täytäntöönpanoa. Tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten komitean työjärjestyksen, sellaisena kuin se on tarkistettuna 16 päivänä lokakuuta 2020, 2 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin. Sopimuspuolet tarkastelevat viiden vuoden kuluttua tämän pöytäkirjan voimaantulosta aluksi uudelleen ja voivat yksimielisesti muuttaa kyseisen artiklan menettelyjä sellaisina kuin niitä sovelletaan tähän pöytäkirjaan.
3. Pöytäkirjan 14 artiklan uudelleentarkastelu alkaa, kun kymmenen yleissopimuksen sopimuspuolta on ilmaissut suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomiksi.
24 artikla – Irtisanominen
1. Sopimuspuoli voi milloin tahansa irtisanoa tämän lisäpöytäkirjan ilmoittamalla siitä Euroopan neuvoston pääsihteerille.
2. Irtisanominen tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona Euroopan neuvoston pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.
3. Jos tämän pöytäkirjan sopimuspuoli irtisanoo yleissopimuksen, se merkitsee myös tämän pöytäkirjan irtisanomista.
4. Ennen irtisanomispäivää siirrettyjä tietoja tai todisteita käsitellään edelleen tämän pöytäkirjan mukaisesti.
25 artikla – Ilmoitukset
Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, yleissopimuksen sopimuspuolille ja allekirjoittajille sekä kaikille valtioille, jotka on kutsuttu liittymään yleissopimukseen
a) jokaisesta allekirjoittamisesta;
b) jokaisesta ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjan tallettamisesta;
c) jokaisesta tämän pöytäkirjan 16 artiklan 3 ja 4 kappaleen mukaisesta voimaantulopäivästä;
d) jokaisesta 19 artiklan mukaisesti tehdystä selityksestä tai varaumasta tai 20 artiklan mukaisesti tehdystä varaumien peruutuksesta;
e) jokaisesta muusta tähän pöytäkirjaan liittyvästä toimesta, ilmoituksesta tai tiedonannosta.
Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.
Tehty [PAIKKA] [AIKA] yhtenä englannin- ja ranskankielisenä alkuperäiskappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa sen oikeaksi todistetun jäljennöksen kullekin Euroopan neuvoston jäsenvaltiolle, yleissopimuksen sopimuspuolille ja allekirjoittajavaltioille sekä sellaisille valtioille, jotka on kutsuttu liittymään yleissopimukseen.