EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 17.11.2021

COM(2021) 709 final

2021/0367(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

jätteiden siirroista sekä asetusten (EU) N:o 1257/2013 ja (EU) 2020/1056 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2021) 402 final} - {SWD(2021) 330 final} - {SWD(2021) 331 final} - {SWD(2021) 332 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Vuonna 2018 maailmanlaajuisen jätekaupan määrä nousi 182 miljoonaan tonniin, ja sen arvo oli noin 80,5 miljardia euroa 1 . Tällainen kauppa on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmeninä, ja se oli enimmillään vuonna 2011 lähes 250 miljoonaa tonnia. EU on tärkeä toimija maailmanlaajuisessa jätekaupassa, ja jäsenvaltioiden välillä siirretään huomattavia määriä jätettä. Vuonna 2020 EU vei EU:n ulkopuolisiin maihin noin 32,7 miljoonaa tonnia jätettä, mikä on 75 prosenttia enemmän kuin vuonna 2004 2 . Tämän viennin arvo on 13 miljardia euroa. Suurin osa EU:sta viedystä jätteestä on rautametalliromua ja muuta metalliromua, paperijätettä, muovijätettä, tekstiilijätettä ja lasijätettä. EU:hun myös tuotiin noin 16 miljoonaa tonnia jätettä. Tämän tuonnin arvo oli 13,5 miljardia euroa. Lisäksi jäsenvaltioiden välillä 3 siirretään vuosittain noin 67 miljoonaa tonnia jätettä (EU:n sisäiset jätteiden siirrot).

Rajojen yli siirretyt jätteet voivat aiheuttaa riskejä ihmisten terveydelle ja ympäristölle erityisesti silloin, kun niitä ei valvota asianmukaisesti. Samalla näillä jätteillä on usein myönteinen taloudellinen arvo, erityisesti uusioraaka-aineina, jotka voivat korvata primaariraaka-aineita ja vähentää riippuvuutta niistä ja edistää siten kiertotaloutta.

EU:ssa on vuodesta 1984 lähtien valvottu ja tarkastettu jätteiden siirtoja. Vuonna 1989 hyväksyttiin vaarallisten jätteiden maanrajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskeva Baselin yleissopimus, jäljempänä ’Baselin yleissopimus’. Sen avulla pyritään ratkaisemaan vakavia ongelmia, joita liittyy ulkomailta tuotujen myrkyllisten jätteiden sijoittamiseen kehitysmaihin. OECD teki vuonna 1992 oikeudellisesti sitovan päätöksen 4 hyödynnettävien jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen valvonnasta, jäljempänä ’OECD:n päätös’.

Asetuksella (EY) N:o 1013/2006 5 , jäljempänä ’jätesiirtoasetus’, pannaan täytäntöön sekä Baselin yleissopimuksen että OECD:n päätöksen säännökset EU:n lainsäädännössä. Jätesiirtoasetus sisältää joiltakin osin tiukempia valvontatoimenpiteitä kuin Baselin yleissopimus. Jätesiirtoasetuksessa edellytetään jäsenvaltioiden varmistavan, että jätteiden siirrot ja niiden käsittelytoimet hoidetaan tavalla, joka suojelee ympäristöä ja ihmisten terveyttä siirtojen mahdollisilta haittavaikutuksilta. Jätesiirtoasetuksessa säädetään valvontamekanismeista, joita sovelletaan jätteiden vientiin ja tuontiin EU:n ja kolmansien maiden välillä sekä jätteiden siirtoihin jäsenvaltioiden välillä. Jätesiirtoasetuksen mukaiset valvontatyypit riippuvat jätteen ominaisuuksista (esimerkiksi siitä, onko jäte vaarallista vai vaaratonta), sen määränpäästä ja sen käsittelystä hyödyntämistoimien (esimerkiksi kierrätys) tai huolehtimistoimien (esimerkiksi kaatopaikalle sijoittaminen) yhteydessä. Jätesiirtoasetuksessa säädetään myös tiettyjä jäteluokkia ja tiettyjä määränpäitä koskevista vientikielloista: tärkein esimerkki on kielto viedä vaarallista jätettä EU:sta OECD:n ulkopuolisiin maihin.

Jätesiirtoasetuksen uudelleentarkastelun yleisenä tavoitteena on parantaa ympäristön ja kansanterveyden suojelun tasoa epäasianmukaisten rajat ylittävien jätteiden siirtojen vaikutuksilta. Siinä käsitellään komission tammikuussa 2020 julkaisemassa jätesiirtoasetuksen arvioinnissa havaittuja ongelmia 6 (ks. jäljempänä 3 kohdassa esitetyt lisätiedot).

Jätesiirtoasetuksen tarkistuksella vastataan myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelman 7 ja kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman 8 yhteydessä esitettyyn kehotukseen tarkistaa jätesiirtoasetusta. Tavoitteena on

·helpottaa uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen tarkoitettujen jätteiden siirtoja EU:ssa;

·varmistaa, että EU ei vie jätteisiin liittyviä ongelmiaan kolmansiin maihin; sekä

·    torjua jätteiden laittomia siirtoja.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja EU:n teollisuusstrategiassa 9 , myös sen päivityksessä 10 , tunnustettiin, että raaka-aineiden saatavuudella on strategista merkitystä ja että se on edellytys sille, että EU pystyy toteuttamaan vihreän ja digitaalisen siirtymän. Kriittisiä raaka-aineita koskevassa toimintasuunnitelmassa 11 painotettiin, että EU:sta lähtee merkittäviä määriä resursseja jätteiden muodossa sen sijaan, että ne kierrätettäisiin uusioraaka-aineiksi, jolloin ne edistäisivät hankintalähteiden monipuolistumista teollisia ekosysteemejä varten EU:ssa.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat myös kehottaneet komissiota tarkistamaan jätesiirtoasetuksen perusteellisesti 12 .

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Jätesiirtoasetuksen nykyinen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artikla, jossa määrätään siitä, miten perustamissopimuksen 191 artikla olisi pantava täytäntöön. Sopimuksen 191 artiklassa käsitellään EU:n ympäristöpolitiikkaa, jonka on myötävaikutettava seuraavien tavoitteiden saavuttamiseen:

·ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen;

·ihmisten terveyden suojelu;

·luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö; sekä

·sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjuminen.

•Toissijaisuusperiaate

Jätesiirtoasetuksella varmistetaan, että EU:n kattavaa jätelainsäädäntöä ei kierretä siirtämällä jätettä kolmansiin maihin, joissa jätehuoltonormit ja -suorituskyky poikkeavat suuresti EU:n vaatimuksista ja suorituskyvystä. On tärkeää, että jätteiden rajat ylittävien siirtojen valvontaa koskevat yhteiset säännöt vahvistetaan EU:n tasolla. Tarkoituksena on välttää tilanne, jossa laittomat toimijat siirtäisivät jätteensä sellaisten jäsenvaltioiden kautta, joissa kansalliset säännöt ovat höllempiä kuin muissa jäsenvaltioissa, viedäkseen tämän jätteen EU:n ulkopuolelle (satamahyppelyskenaario). EU:n säännöt ovat perusteltuja myös EU:n sisäisille jätteiden siirroille, koska EU:n jäteteollisuus on pitkälle integroitunut ja koska halutaan varmistaa kaikkien alan taloudellisten toimijoiden tasapuolinen kohtelu ja oikeudellinen selkeys.

•Suhteellisuusperiaate

Jätesiirtoasetuksella varmistetaan, että kaikki jäsenvaltiot panevat Baselin yleissopimuksen ja OECD:n päätöksen toimeen yhdenmukaisella tavalla kussakin jäsenvaltiossa, ja näin vältetään esteet jätteiden siirroille EU:ssa tai sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle. Lisäksi EU:n lähestymistapa jätteiden siirtoon on tiukempi kuin Baselin yleissopimus jätteiden viennin osalta, sillä unionissa kielletään huolehdittaviksi tarkoitettujen jätteiden vienti EFTA-maiden ulkopuolelle ja joidenkin vaarattomien jätteiden 19 vienti OECD:n ulkopuolelle. EU:n lähestymistavasta saadaan selkeästi ympäristöön liittyvää lisäarvoa verrattuna siihen, että jokainen jäsenvaltio toimisi yksin Baselin yleissopimuksen perusteella. EU onkin yksi Baselin yleissopimuksen ainoista osapuolista, jotka soveltavat tällaisia tiukkoja sääntöjä.

•Toimintatavan valinta

Joulukuun 6. päivänä 1984 annettiin neuvoston direktiivi 84/631/ETY 20 , jolla otettiin käyttöön jätteiden siirtojen valvontaa ja tarkastamista koskevat EU:n laajuiset toimenpiteet. Direktiivi kattoi vaarallisten jätteiden siirrot. Direktiivissä säädettiin ennakkosuostumusmenettelystä, jonka myötä asianomaisille maille annettiin mahdollisuus vastustaa tiettyä siirtoa.

Direktiiviä 84/631/ETY muutettiin 12. kesäkuuta 1986 annetulla neuvoston direktiivillä 86/279/ETY, johon oli lisätty säännöksiä yhteisöstä vietävien jätteiden seurannan parantamiseksi. Baselin yleissopimukseen ja OECD:n päätökseen liittyvän kansainvälisen kehityksen seurauksena vuonna 1993 annettiin ensimmäinen jätteiden siirtoja koskeva asetus (neuvoston asetus (ETY) N:o 259/93, jolla kumottiin direktiivi 84/631/ETY).

On tärkeää huomata, että koska haluttiin varmistaa, että sääntelyä alettaisiin soveltaa samaan aikaan ja johdonmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, katsottiin tarpeelliseksi antaa direktiivin sijasta asetus. Asetus on edelleen perusteltu valinta, koska sillä asetetaan sellaisenaan sovellettavia vaatimuksia kaikille toimijoille, mikä takaa tarvittavan oikeusvarmuuden ja täytäntöönpanomahdollisuudet täysin yhdentyneillä markkinoilla koko EU:ssa. Asetuksella voidaan myös varmistaa, että velvoitteet pannaan täytäntöön samanaikaisesti ja samalla tavoin kaikissa 27 jäsenvaltiossa.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

·Jätesiirtoasetuksella on luotu vankka oikeudellinen kehys, jonka jäsenvaltiot ovat panneet täytäntöön. Jätesiirtoasetus on yleisesti ottaen edistänyt tehokkaasti sen kahta päätavoitetta: suojella ympäristöä ja ihmisten terveyttä jätteiden siirtojen haitallisilta vaikutuksilta; ja panna täytäntöön EU:n kansainväliset sitoumukset tällä alalla. Se on parantanut jätteiden siirtojen valvontaa ja edistänyt ympäristön kannalta hyväksyttävää jätehuoltoa kansallisella ja EU:n tasolla.

·Samaan aikaan jätesiirtoasetuksen eri tasot ja täytäntöönpanotavat, joihin liittyy usein erilaisia tulkintoja sen säännöksistä ja erilaisia tarkastusjärjestelmiä, ovat haitanneet sen optimaalista täytäntöönpanoa kaikkialla EU:ssa. Nämä tekijät rajoittavat tai estävät laadukkaiden jätemateriaalien laillista siirtoa kierrätyslaitoksiin, vaikka se on tärkeää kiertotalouteen siirtymisen kannalta EU:ssa.

·Jätteiden, erityisesti vaarattomien jätteiden, viennissä EU:n ulkopuolelle merkittävänä ongelmana on se, että jätteiden käsittelyolosuhteita ei valvota asianmukaisesti vastaanottomaissa, erityisesti kehitysmaissa. Tämän seurauksena joidenkin jätteiden vienti EU:sta on aiheuttanut vastaanottomaissa ympäristöön ja kansanterveyteen liittyviä haasteita. Lisäksi EU:n kierrätysteollisuus menettää sen myötä resursseja.

·Koska jätesiirtoasetuksen säännökset ovat varsin yleisiä, jätteiden laittomat siirrot EU:n sisällä, EU:hun ja EU:sta ovat edelleen merkittävä ongelma. Tämä koskee erityisesti tekijöitä, jotka toimivaltaisten viranomaisten on tarkastettava ja jotka liittyvät esimerkiksi ympäristön kannalta hyväksyttävään jätehuoltoon ja täytäntöönpanon valvontaan. Osittain tämä johtuu kuitenkin myös jätesiirtoasetuksen täytäntöönpanossa ja sen noudattamisen valvonnassa esiintyvistä puutteista.

•Sidosryhmien kuuleminen

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Jätteensiirtoasetuksen uudelleentarkastelua koskevaa vaikutustenarviointia tuettiin ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemällä selvityksellä. Asiantuntijat tekivät tiivistä yhteistyötä komission kanssa tutkimuksen eri vaiheissa. Komissio käytti myös useita muita tietolähteitä tämän ehdotuksen valmistelussa.

•Vaikutustenarviointi

Tässä vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin neljää toimintavaihtoehtoa:

Toimintavaihtoehto 1 muodostaa perusskenaarion. Skenaariossa oletetaan, että Baselin yleissopimus ja OECD:n päätös pysyvät suurelta osin muuttumattomina ainakin vuoteen 2030 saakka. Lisäksi nykyistä jätesiirtoasetusta ja siihen liittyvää delegoitua asetusta sovelletaan edelleen. Asetuksen nykyistä soveltamista jatketaan ja yhdenmukaistamista eri jäsenvaltioissa jatketaan nykyisten toimien avulla, erityisesti kehittämällä ohjeistusta ja tapauskohtaista tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden välillä, pääasiassa jätteiden siirtoja käsittelevien yhteyshenkilöiden 21 kautta. EU aikoo myös edelleen edistää maailmanlaajuisia toimenpiteitä, joilla parannetaan valtioiden rajat ylittävien jätteiden siirtojen ja jätehuollon valvontaa kansainvälisissä järjestöissä, erityisesti Baselin yleissopimuksen ja OECD:n puitteissa.

Seuraavassa taulukossa esitetään yleiskatsaus toimintavaihtoehdoista 2, 3 ja 4, jotka ovat vaihtoehtoja toimintavaihtoehdolle 1 (perusskenaario), sekä näiden toimintavaihtoehtojen yhdistelmästä.

Toimintavaihtoehto 2 (kohdennetut muutokset) sisältää toimenpidepaketin, jolla voidaan puuttua vaikuttavasti ja tietyssä määrin tehokkaasti joihinkin ongelmiin, jotka haittaavat jätesiirtoasetuksen moitteetonta toimintaa.

Perustasoon verrattuna kohdennetuilla muutoksilla saadaan aikaan tehokkaita ja johdonmukaisia toimia, joiden avulla saavutetaan tietyt tavoitteet, erityisesti vähennetään hallinnollista taakkaa ja lisätään sellaisia jätteiden siirtoja, joiden avulla jätteitä käsitellään korkeammalla jätehierarkiassa. Suunnitellut toimenpiteet eivät kuitenkaan yksinään tuottaisi maksimaalisia hyötyjä, mikä johtuu pääasiassa heikommasta tehokkuudesta ja sisäisen johdonmukaisuuden vähenemisestä. Rakenteellisiin muutoksiin verrattuna (vaihtoehto 3) tässä vaihtoehdossa puututaan vain osittain jätteiden vientiin liittyviin haasteisiin (tavoite 2). Toimenpiteet kohdistuvat vain tiettyihin ongelma-alueisiin, esimerkiksi vahvistamalla kriteerit käytettyjen tavaroiden ja jätteiden erottamiseksi toisistaan (2b) tai määrittelemällä viejien velvoitteet (2a). Suurimmat hyödyt tästä vaihtoehdosta koituvat toimenpiteille 3a, 3d ja 3f, joilla pyritään puuttumaan paremmin jätteiden laittomiin siirtoihin EU:ssa, EU:sta ja EU:hun (tavoite 3).

Toimintavaihtoehdossa 3 (rakenteelliset muutokset) toimenpiteillä 1d, 1e ja 1f puututaan suoraan sidosryhmien huoliin, jotka liittyvät EU:n sisäisten toimitusten viivästymisestä aiheutuviin kustannuksiin, ja vähennetään merkittävästi viranomaisille ja talouden toimijoille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta (tavoite 1). Toimenpiteiden 2c, 2d ja 2e käyttöönotolla luotaisiin EU:n tason menettelykehys, jolla taattaisiin, että EU:n ulkopuolelle vietyjä jätteitä hallinnoidaan ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla. Sitä pidetään oikeasuhteisena ja järjestelmällisenä vastauksena tavoitteeseen 2. Tietyt muutokset eivät olisi riittäviä ja johdonmukaisia tarvittavien vaikutusten saavuttamiseksi jäsenvaltioiden tasolla. Tämä koskee erityisesti ehdotettuja toimenpiteitä 3e ja3 g, joilla pyritään puuttumaan paremmin laittomiin jätteiden siirtoihin (tavoite 3).

Vaikutustenarviointi on osoittanut, että vaihtoehtojen 2 tai 3 mukaisesti toteutetuilla toimilla ei pystyttäisi saavuttamaan kaikkia uudelleentarkastelun tavoitteita mahdollisimman vaikuttavalla, tehokkaalla ja oikeasuhteisella tavalla. Verrattuna näihin vaihtoehtoihin toimintavaihtoehto 4, jossa toimenpiteet yhdistetään kauaskantoisten muutosten yhdistelmään, lisäisi tuloksellisuutta tehokkaalla ja oikeasuhteisella tavalla.

Sen vuoksi parhaaksi vaihtoehdoksi katsotaan vaihtoehto 4. Valittujen kohdennettujen ja rakenteellisten muutosten yhdistelmä tarjoaisi tasapainoisen lähestymistavan tuloksellisuuden (tavoitteiden saavuttamisen) ja tehokkuuden (kustannustehokkuuden) kannalta. Sen tavoitteena on varmistaa, että tällä asetuksella voidaan helpottaa EU:n sisäisiä siirtoja kiertotalouden tavoitteiden mukaisesti, tukea EU:n tavoitetta lopettaa jätteisiin liittyvien haasteidensa vienti kolmansiin maihin ja edistää puuttumista paremmin jätteiden laittomiin siirtoihin aiheuttamatta kohtuuttomia kustannuksia tai häiriöitä. Se vastaa sekä i) tarpeeseen toteuttaa uusia tehokkaita toimenpiteitä näiden kolmen tavoitteen saavuttamiseksi että ii) siihen, että ne ovat täytäntöönpanokelpoisia aiheuttamatta liiallista rasitetta tai epätoivottuja vaikutuksia.

Vaihtoehto 4 on myös oikeassa suhteessa tavoitteisiin, jotka tällä tarkistuksella pyritään saavuttamaan.

·EU:n sisäisiä jätteiden siirtoja koskevan tavoitteen 1 osalta kaikki vaihtoehtoon 4 kuuluvat toimenpiteet ovat tarpeen, jotta voidaan saavuttaa EU:n jätteiden sisämarkkinoiden parempi yhdentyminen ja ohjata jätteiden siirtoja kierrätykseen. Toimet tuovat merkittäviä muutoksia menettelyihin, joita nykyisin sovelletaan siirtoihin, mikä vaikuttaa sekä talouden toimijoihin että julkishallintoon. Nämä toimenpiteet tuovat kummallekin merkittävää hyötyä, sillä hallinnollinen taakka vähenee, viivästykset vähenevät ja tietojenkäsittely tehostuu. Ne myös tukevat osaltaan siirtymistä kiertotalouteen EU:ssa ja hyödyttävät näin ympäristönsuojelua. Nämä hyödyt ovat suurelta osin suuremmat kuin kustannukset, jotka liittyvät uusien toimenpiteiden, erityisesti sähköisen organisaatioiden välisen tiedonsiirtojärjestelmän (toimenpide 1d) käyttöönottoon 22 . Velvollisuus digitalisoida EU:n sisäisiä jätteiden siirtoja koskeva ilmoitusmenettely sähköisen tiedonsiirtojärjestelmän kautta tulee voimaan vasta 24 kuukautta tarkistetun jätesiirtoasetuksen voimaantulon jälkeen, ja tätä koskeva valmistelutyö jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa on jo käynnissä.

·Toisen tavoitteen osalta vaihtoehto 4 aiheuttaa merkittäviä muutoksia EU:n lähestymistavoissa ja sääntelykehyksessä, joita sovelletaan jätteiden vientiin EU:n ulkopuolelle. Tämä on tarpeen, koska nykyisessä jätesiirtoasetuksessa ei ole onnistuttu varmistamaan ympäristön kannalta hyväksyttävää jätehuoltoa, kun kyseessä on EU:sta erityisesti kehitysmaihin viety jäte. Yksi vaihtoehdon 4 tärkeä piirre on se, että siinä vaaditaan sekä talouden toimijoita että viranomaisia toteuttamaan konkreettisia toimia sen varmistamiseksi, että EU:sta vietyjä jätteitä käsitellään kestävällä tavalla vastaanottomaissa. Näin varmistetaan sekä maiden (toimenpiteet 2c ja 2e) että laitosten (toimenpide 2a) tasolla, että jätteiden kestävä käsittely varmistetaan vastaanottomaissa. Näistä toimenpiteistä olisi saatava merkittäviä ympäristöhyötyjä. Niillä on myös taloudellisia vaikutuksia. Joidenkin toimijoiden osalta (erityisesti niiden, jotka jalostavat jätettä uusioraaka-aineiksi EU:ssa) tämä voisi johtaa raaka-aineiden suurempiin määriin ja alhaisempiin hintoihin, joten tällä olisi myönteinen kokonaisvaikutus. EU:n ulkopuolelle jätteitä kuljettavien toimijoiden osalta vaikutukset riippuvat siitä, onko saatavilla näyttöä siitä, että vastaanottomaihin vietyjä jätteitä käsitellään ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla. On todennäköistä, että vienti joihinkin maihin voisi vaikeutua, mikä vaikuttaisi kielteisesti yrityksiin, jotka vievät jätteitä näihin maihin. Tästä tilanteesta aiheutuvat kustannukset ovat kuitenkin vähäisiä, ja toimenpiteiden yleiset ympäristöhyödyt ovat niitä suuremmat. Lisäksi on tärkeää huomata, että oikeasuhteisuus varmistetaan siten, että vaihtoehdossa 4 toteutettavien toimenpiteiden avulla:

–sovelletaan erilaista järjestelmää vastaanottomaiden välillä ja valvotaan tarkemmin maita, joissa jätehuoltokäytäntöjen katsotaan olevan vähemmän kestäviä kuin EU:ssa (OECD:n ulkopuoliset maat);

–luodaan (ilman täyskieltoa) järjestelmä, jossa tuojamailla on mahdollisuus tuoda jätettä EU:sta, jos ne osoittavat, että ne pystyvät käsittelemään jätteitä kestävällä tavalla; sekä

–saatetaan toimenpiteet voimaan vasta kolmen vuoden kuluttua siitä, kun asetukseen tehdyt muutokset tulevat voimaan, jolloin kaikille osapuolille jää siirtymäaika valmistautua uusiin sääntöihin.

·Kolmannen tavoitteen osalta vaihtoehto 4 sisältää joukon toimenpiteitä jätesiirtoasetuksen täytäntöönpanon parantamiseksi. Niitä tarvitaan lisäämään jäsenvaltioiden ja komission valmiuksia vähentää jätteiden laittomia siirtoja. Näihin toimenpiteisiin ei liity perustavanlaatuisesti uusia tehtäviä tai niihin liittyviä lisäkustannuksia toimijoille ja jäsenvaltioille. Tehokkaampi täytäntöönpanojärjestelmä auttaisi ehkäisemään tai vähentämään laittomien siirtojen määrää ja saamaan aikaan merkittäviä kustannussäästöjä jätteiden puhdistamisessa ja palauttamisessa sekä välillisiä kustannussäästöjä jäsenvaltioille, joiden kautta jäte kulkee. Paremman täytäntöönpanon pitäisi myös vähentää verotulojen menetyksiä. Ehdotettujen toimenpiteiden lisäksi komissio aikoo käyttää monenlaisia välineitä tukeakseen jatkossakin jäsenvaltioiden pyrkimyksiä panna jätesiirtoasetus paremmin täytäntöön ja valvoa sen noudattamista. EU:n tasolla on jo tehty monia aloitteita jätteiden laittoman kaupan torjumiseksi, mikä on yksi EU:n painopisteistä torjuttaessa yleisesti järjestäytynyttä rikollisuutta 23 . EU antaa taloudellista tukea myös jätteiden laittoman kaupan torjuntaan liittyville operatiivisille hankkeille 24 . Lisäksi komissio avustaa jäsenvaltioita tällä alalla ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan foorumin 25 , TAIEX-EIR PEER 2 PEER -ohjelman 26 ja EU:n ympäristölainsäädännön koulutuspaketin 27 kautta.

Kaaviossa 1 esitetään yleiskuva parhaaksi arvioidusta vaihtoehdosta ja sen sisältämistä toimenpiteistä. Vaikutustenarviointiraportin liitteessä 14 esitetään yksityiskohtaisempi kuvaus siitä, miten parhaaksi arvioidulla vaihtoehdolla saavutetaan jätesiirtoasetuksen uudelleentarkastelun tavoitteet.

Kaavio 1 – Yleiskatsaus parhaaksi arvioidun vaihtoehdon toimenpiteistä

Taloudellisen kokonaisvaikutuksen kannalta parhaaksi arvioitu vaihtoehto tuottaisi merkittäviä säästöjä jätteitä kuljettaville liikenteenharjoittajille ja viranomaisille, jotka vastaavat näiden siirtojen lupamenettelyistä ja seurannasta, erityisesti sähköisen organisaatioiden välisen tiedonsiirtojärjestelmän ansiosta. Tästä odotetaan saatavan noin 1,4 miljoonan euron säästöt vuodessa. Muut toimenpiteet jätesiirtoasetuksen nykyaikaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi tuovat lisäsäästöjä. Muut merkittävät taloudelliset vaikutukset johtuvat jätteiden vientiin liittyvistä toimenpiteistä, joiden pitäisi vuoden 2019 tietojen perusteella tuottaa EU:n taloudelle yleistä taloudellista hyötyä, joka vaihtelee 200-500 miljoonasta eurosta vuodessa riippuen EU:hun jäävän jätteen määrästä. EU:hun sijoittautuneiden talouden toimijoiden osalta näiden toimenpiteiden vaikutukset vaihtelevat huomattavasti sen mukaan, mikä on niiden asema arvoketjussa ja minkä tyyppisestä jätteestä on kyse. Viennistä aiheutuvat kustannukset todennäköisesti nousevat osalle niistä, jotka osallistuvat näiden jätteiden vientiin, tai ne voivat myydä jätteen muille ostajille EU:ssa, missä ne saattaisivat saada alhaisempia hintoja jätteestään. Jätteitä vievien yritysten olisi myös luotava (tai ostettava) tarkastusjärjestelmiä sen varmistamiseksi, että kolmansien maiden laitokset harjoittavat jätehuoltotoimintaa kestävällä tavalla. Tästä aiheutuisi uusia mutta kohtuullisia kustannuksia. Toisaalta talouden toimijat, jotka kierrättävät tai käsittelevät jätettä EU:ssa, voivat käyttää raaka-aineena enemmän jätettä, joka niiden olisi voitava ostaa perustasoon verrattuna alhaisempaan hintaan. Laittomia siirtoja koskevien toimenpiteiden olisi hyödytettävä laillisia toimijoita, sillä ne auttavat torjumaan laitonta toimintaa, joka muodostaa suoran kilpailun laillisten toimijoiden liiketoiminnalle. Tarkastuksilla olisi myönteinen vaikutus niihin kolmansissa maissa sijaitseviin yrityksiin, jotka kuljettavat ja jalostavat EU:sta tuotua jätettä, jos ne harjoittavat toimintaansa ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla, sillä tarkastukset vahvistaisivat niiden toimintaa ja kilpailukykyä, vaikka infrastruktuurin ja standardien ajanmukaistamisesta saattaisi aiheutua myös kustannuksia lyhyellä aikavälillä. Vaikutus olisi kielteinen niiden yritysten kannalta, jotka eivät pysty noudattamaan tarkastusjärjestelmissä vahvistettuja ympäristön kannalta hyväksyttävää jätehuoltoa koskevia kriteerejä, koska ne menettäisivät asiakkaita EU:sta.

Pk-yritykset hyötyvät suuresti toimista, joilla pyritään helpottamaan jätteiden siirtoja EU:ssa. Nykyisten menettelyjen puutteista johtuvat esteet ja rasitteet ovat suhteellisesti suurempi taakka niille kuin suuremmille yrityksille. Jätteiden vientiä koskevat toimenpiteet vaikuttavat pk-yrityksiin, jotka harjoittavat vientiin liittyvää liiketoimintaa. Niille aiheutuu uusia kustannuksia tarkastusten suorittamisesta laitoksissa, joihin ne siirtävät jätteensä. Nämä kustannukset ovat kuitenkin edelleen vähäisiä, ja ne voitaisiin yhdistää muiden pk-yritysten kanssa erityisesti tuottajavastuujärjestöjen 28 kautta. Jätteen määrän lisääntyminen EU:ssa sekä EU:n lainsäädännön mukaiset uudet tavoitteet ja velvoitteet jätteen kierrätyksen varmistamiseksi tarjoavat myös pk-yrityksille mahdollisuuksia kehittää innovatiivisia hankkeita ja teknologioita sellaisten jätteiden kierrättämiseksi, joiden käsittelyyn liittyy erityisiä haasteita, kuten muovi- ja tekstiilijäte.

Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon odotetaan johtavan yleisesti merkittäviin myönteisiin ympäristövaikutuksiin. Toimenpiteet, joiden tarkoituksena on helpottaa jätteiden siirtoa uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten EU:ssa, johtavat siihen, että entistä suurempi määrä jätettä käsitellään paremmissa ympäristöolosuhteissa. Ne lisäisivät myös EU:ssa saatavilla olevia uusiomateriaaleja, jotka korvaisivat ensiömateriaalin raaka-aineena useilla EU:hun sijoittautuneilla teollisuudenaloilla. Jätteiden vientiä koskevilla ehdotetuilla toimenpiteillä olisi myönteisiä ympäristövaikutuksia, koska niillä taattaisiin paremmin, että jätteiden siirrot kolmansiin maihin hoidetaan ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla. Se voisi myös johtaa siihen, että EU:hun jäisi vuosittain 2,4-6 miljoonaa tonnia jätettä, joka käsiteltäisiin EU:n normien mukaisesti ja jalostettaisiin uusioraaka-aineiksi. Ei ole mahdollista laskea kaikkien näiden ympäristöhyötyjen vaikutusta rahallisesti. Kuitenkin mikäli voidaan parantaa jäännösjätteen käsittelyä EU:ssa ja välttää sen siirtäminen kolmansiin maihin, tästä saatavien hyötyjen arvo olisi 266‑666miljoonaa euroa vuodessa. Kokonaishyödyt ovat todennäköisesti vieläkin suuremmat. Laittomiin siirtoihin liittyvät toimenpiteet auttaisivat ehkäisemään ja vähentämään laittomista jätteiden siirroista aiheutuvia vakavia ympäristövaikutuksia, koska ne parantaisivat täytäntöönpanojärjestelmän yleistä vaikuttavuutta ja tehokkuutta, mikä tuottaisi yleisiä ympäristöhyötyjä.

Mitä tulee yhteiskunnallisiin kokonaisvaikutuksiin, jätteiden vientiin ja jätteiden laittomiin siirtoihin liittyvien toimenpiteiden pitäisi vähentää kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen (esim. hengitysvaikeudet, loukkaantumiset) ja työoloihin (esim. sosiaalietuuksien puuttuminen, matalat palkat), jotka johtuvat kestämättömästä jätehuollosta. Toimenpiteistä saadaan yleistä hyötyä yhteiskunnalle sekä ulkomailla että EU:ssa. Kun jäte, joka aiemmin vietiin EU:sta, käsitellään EU:ssa, se voi johtaa 9 000‑23 000 työpaikan syntymiseen EU:n kierrätys- ja uudelleenkäyttöaloilla. Näillä aloilla syntyy todennäköisesti lisää työpaikkoja niiden toimenpiteiden ansiosta, joilla pyritään varmistamaan jätesiirtoasetuksen parempi toimivuus kierrätystä ja uudelleenkäyttöä varten EU:ssa tehtävien jätteiden siirtojen osalta. Kolmansissa maissa työpaikat voivat vähentyä virallisen tai epävirallisen jätteenkäsittelyn alalla, jos kyseiseen maahan viedään vähemmän jätettä.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Tässä ehdotuksessa hyödynnetään mahdollisimman pitkälti digitalisoinnin tarjoamia mahdollisuuksia hallinnollisten kustannusten vähentämiseen. Tämä koskee erityisesti ehdotusta ottaa käyttöön pakollinen EU:n laajuinen järjestelmä jätteiden siirtoon liittyvien tietojen antamiseksi ja vaihtamiseksi sähköisesti. Tällaisen järjestelmän kehittämisessä yhdistetään olemassa olevat kansalliset tai muut alustat, kuten sähköisistä kuljetustiedoista annetulla asetuksella (EU) 2020/1056 perustettu ympäristö, EU:n tason järjestelmään, ja tämän ei odoteta aiheuttavan komissiolle, jäsenvaltioille tai yrityksille kovinkaan suuria kustannuksia. Se tarjoaa kuitenkin jäsenvaltioiden viranomaisille ja komissiolle tehokkaan seuranta- ja täytäntöönpanovälineen sekä tehokkaan välineen, jonka avulla yritykset voivat noudattaa ehdotetun asetuksen velvoitteita.

•Perusoikeudet

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia perusoikeuksien suojeluun.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotus edellyttää henkilöstöresursseja ja siitä aiheutuu kuluja joidenkin sen säännösten asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Osa henkilöstöresursseista on tarkoitus hankkia komission nykyisistä määrärahoista. Tarvittavat komission henkilöstöresurssit ovat ympäristöasioiden pääosaston henkilöstöä, jotka jo hoitavat toimien hallinnointia. Toimien hallinnointiin voisivat osallistua myös pääosaston sisällä tai muista pääosastoista siirrettävät työntekijät, joiden on mahdollista vapautua voimassa olevan asetuksen täytäntöönpanoon liittyvistä nykyisistä tehtävistä. Hallinnoivalle pääosastolle ja Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) olisi myönnettävä lisämääräraha vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Ehdotukseen sisältyy useita artikloja muista tehtävistä. Ne ovat tarpeen asetuksen täytäntöönpanemiseksi ja ne on hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksillä tai delegoiduilla säädöksillä täytäntöönpanon jälkeisinä vuosina. Näihin kuuluvat jätteiden luokittelua koskevien yhdenmukaistettujen sääntöjen kehittäminen, rahoitusvakuuksien laskeminen, EU:sta vietävien jätteiden vastaanottoa koskevien kolmansien maiden ilmoitusten arviointi sekä asetuksen täytäntöönpanon koordinointi. Tällaiset suunnitellut lisätoimet luetellaan seuraavassa:

·laaditaan yhdenmukaistettu menetelmä rahoitusvakuuksien tai vastaavien vakuutusten laskemista varten;

·tutkitaan ja vahvistetaan saastumisen raja-arvot, joiden avulla määritetään, luokitellaanko jätteet vihreään luetteloon kuuluviksi;

·tutkitaan ja vahvistetaan kriteerit käytettyjen tavaroiden tai aineiden ja toisaalta jätteiden erottamiseksi toisistaan;

·luodaan uusi kehys vihreässä luottelossa olevien jätteiden viennille EU:sta OECD:n ulkopuoliseen maahan ja ylläpidetään sitä, erityisesti laatimalla ja päivittämällä luettelo maista, joihin tällaisen jätteen vienti on sallittu.

·jolla seurataan jätteiden vientiä OECD-maihin ja lievennetään tällaisesta viennistä mahdollisesti aiheutuvia ympäristöongelmia.

·organisoidaan ja helpotetaan EU:n tasolla toimivan ryhmän (jätteiden siirtojen valvontaryhmä) työtä, jonka tarkoituksena on helpottaa ja parantaa jätesiirtoasetuksen täytäntöönpanon valvontaa koskevaa yhteistyötä.

Komissiolla on OLAFin kautta erityinen tehtävä täydentää jäsenvaltioiden työtä tämän asetuksen säännösten täytäntöönpanossa monimutkaisissa rajat ylittävissä tapauksissa, ja se sitoutuu

·tarkastamaan talouden toimijoiden toimitilat/veneet/siirrot;

·keräämään tietoja/tiedustelutietoja monista eri lähteistä;

·tekemään analyyttistä työtä (tullitietokantojen ja erityisten tietokantojen ja kohdennettujen välineiden käyttö);

·hankkimaan forensiikkaa;

·koordinoimaan toimia lainvalvontaviranomaisten, markkinavalvontaviranomaisten ja oikeusviranomaisten kanssa;

·tekemään yhteistyötä kolmansien maiden kanssa (vastavuoroista avunantoa koskevien sopimusten tai hallinnollista yhteistyötä koskevien sopimusten kautta); sekä

·tekemään yhteistyötä muiden EU:n virastojen kanssa (Euroopan syyttäjänvirasto, Europol, Eurojust, Frontex jne.)

Ympäristöasioiden pääosastossa on tehty sisäistä työtä jätteiden siirtoja koskevan sähköisen tiedonvaihdon keskusjärjestelmän kehittämiseksi, mutta työtä on laajennettava, jotta voidaan kehittää ja ylläpitää keskitettyä järjestelmää jätteiden siirtoja koskevaa tietojenvaihtoa varten. Perustana käytetään nykyistä IMSOC-alustaa 29 .

Euroopan komissio vastaa asetuksen yleisestä täytäntöönpanosta ja kaikkien asetuksessa kaavailtujen täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen säädösten antamisesta. Tämä edellyttää tavanomaisia päätöksentekoprosesseja, myös sidosryhmäkuulemisia ja komiteamenettelyjä. Nykyiset rahoitusarviot perustuvat seuraaviin tietoihin:

·Ympäristöasioiden pääosasto: Yksi ylimääräinen kokoaikainen AD-virka, jota tukee 1,5 kokoaikaista sopimussuhteista toimihenkilöä, sekä toimintakustannukset (esim. tutkimus, ulkopuolinen konsultointi, kokoukset jne.), joita tarvitaan asetuksen yleistä täytäntöönpanoa sekä tarvittavaa valmistelutyötä ja sekundäärilainsäädännön laatimista varten jätteensiirtoasetuksessa ehdotettujen määräaikojen mukaisesti. Tämä edellyttää yhteensä 4 137 000 euroa vuosina 2024-2027 budjettipääosaston verkkosivuilla julkaistujen komission henkilöstökustannusten viimeisimmän päivityksen perusteella: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/en/pre/legalbasis/Pages/pre-040-020_preparation.aspx .

·OLAF: Yksi ylimääräinen kokoaikainen AD-virka, joka on suunniteltu asetuksen asiaankuuluvien täytäntöönpanoa koskevien säännösten täytäntöönpanoa varten. Tämä edellyttää yhteensä 456 000 euroa vuosina 2024-2026 budjettipääosaston verkkosivuilla julkaistujen komission henkilöstökustannusten viimeisimmän päivityksen perusteella: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/en/pre/legalbasis/Pages/pre-040-020_preparation.aspx .

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Uuden asetuksen odotetaan lisäävän jätemateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä EU:ssa, parantavan jätehuollon standardeja ja käytäntöjä EU:sta jätteitä tuovissa maissa ja vähentävän laittomia jätteiden siirtoja sekä EU:n sisällä että kolmansien maiden ja EU:n välillä. Sen toivotaan myös edistävän vahvojen ja dynaamisten markkinoiden luomista uusioraaka-aineille ja lisäävän siirtymistä kiertotalouteen EU:ssa ja kolmansissa maissa.

Seurannan osalta mahdollisia sääntöjen noudattamiseen ja noudattamisen valvontaan liittyviä ongelmia seurattaisiin jäsenvaltioiden säännöllisillä täytäntöönpanokertomuksilla ja edistymiskertomuksilla, jotka komissio laatii näiden jäsenvaltioiden kertomusten perusteella.

Tältä osin on huomattava, että keskeinen toimenpide tämän asetuksen täytäntöönpanon tehostamiseksi on EU:n laajuisen järjestelmän perustaminen asiakirjojen ja tietojen sähköistä vaihtamista varten (elektroninen organisaatioiden välinen tiedonsiirto eli EDI-järjestelmä). Tämän pitäisi antaa kaikille asiaan liittyville toimijoille paremmat mahdollisuudet saada käyttöönsä tietoja, jotka ovat merkityksellisiä asetuksen täytäntöönpanon kannalta. Erityisesti toimivaltaisilla viranomaisilla on paljon kattavammat ja johdonmukaisemmat tiedot jätevirtojen seuraamiseksi sekä EU:ssa että sen ulkopuolella, ja myös EU:ssa tapahtuvien, EU:hun saapuvien ja EU:sta lähtevien jätevirtojen seuranta paranee. EDI-järjestelmällä olisi varmistettava jäsenneltyjen tietojen vaihto, mikä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja komissio voivat johdonmukaisesti hankkia tietoja. Tämän odotetaan parantavan huomattavasti raportoinnin laatua ja siten mahdollistavan sen, että asetuksen täytäntöönpanon onnistumista voidaan seurata paremmin.

Lisäksi uusi säännös, joka koskee komission suorittamaa jäsenvaltioiden tarkastussuunnitelmien tarkistamista, mahdollistaa tärkeän tietolähteen asetuksen täytäntöönpanon ja täytäntöönpanon valvonnassa.

Säännösten noudattamiseen ja täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä seurattaisiin ja niistä keskusteltaisiin uudessa jätteiden siirtojen valvontaryhmässä, joka voisi myös määrittää uusia toimia ja toimenpiteitä, joita EU:n tasolla olisi toteutettava asetuksen tehokkuuden lisäämiseksi tulevaisuudessa.

Asetusta on määrä tarkastella uudelleen kymmenen vuoden kuluessa sen voimaantulosta sen varmistamiseksi, että sen tavoitteet saavutetaan ja että sen säännökset ovat edelleen perusteltuja.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

1 artiklassa säädetään asetuksen kohteesta eli toimenpiteistä ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi ehkäisemällä tai vähentämällä jätteiden siirrosta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia.

2 artiklassa määritellään asetuksen soveltamisala.

3 artikla sisältää määritelmät.

II osasto siirtää säännökset jätteiden siirroista unionin alueella joko siten, että jätteet kuljetetaan kolmannen maan kautta, tai ilman tällaista kauttakulkua.

4 artiklassa esitetään yleinen menettelykehys, jota sovelletaan jätteiden siirtoihin unionissa.

Tämän osaston 1 luku sisältää säännökset, joita sovelletaan kirjallista ennakkoilmoitusta ja -hyväksyntää koskevaan menettelyyn.

5 artiklassa säädetään ilmoituksen tekijän velvollisuudesta esittää ilmoituspyyntö, kun se suunnittelee 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja jätteiden siirtoja.

6 artiklassa säädetään sopimusta koskevista vaatimuksista, jotka on sisällytettävä ilmoituspyyntöön.

7 artiklassa säädetään rahoitusvakuudesta, joka on otettava käyttöön ilmoitettujen jätteiden siirtojen osalta.

8 artiklassa esitetään menettelyvaiheet ja määräajat, jotka koskevat lisätietojen pyytämistä ja toimittamista ilmoituspyynnön täyttämiseksi.

9 artiklassa esitetään menettelyvaiheet ja määräajat, joiden kuluessa toimivaltaisten viranomaisten on päätettävä, hyväksyvätkö ne ilmoitukseen sisältyvät suunnitellut siirrot vai vastustavatko ne niitä.

10 artiklassa säädetään, että asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on vahvistettava hyväksytylle siirrolle ehtoja.

11 artiklassa säädetään, että huolehdittavaksi tarkoitettujen jätteiden siirrot ovat kiellettyjä, paitsi jos tietyt edellytykset täyttyvät, jolloin jätteiden siirrot voidaan hyväksyä.

12 artiklassa säädetään perusteista, joiden nojalla toimivaltainen viranomainen voi vastustaa hyödynnettäväksi tarkoitettujen jätteiden siirtoa.

13 artiklassa säädetään mahdollisuudesta antaa yleisiä ilmoituksia, jos sama jäte siirretään useaan kertaan samaan käsittelylaitokseen.

14 artikla sisältää säännöksiä edellytyksistä, jotka koskevat jätteen hyödyntämislaitosten ennakkohyväksyntää jäsenvaltioissa, tällaisten laitosten vastavuoroisesta tunnustamisesta jäsenvaltioissa sekä erityisestä nopeutetusta menettelystä, jota sovelletaan tiettyjen jätteiden siirtämiseen tällaisiin laitoksiin.

15 artikla sisältää lisäsäännöksiä, jotka koskevat jätteiden siirtoa väliaikaisiin jätteenkäsittelytoimiin.

16 artikla koskee jätteiden siirron hyväksynnän jälkeen noudatettavia vaatimuksia.

17 artikla sisältää säännökset siirtoa koskevista muutoksista hyväksynnän jälkeen

Tämän osaston 2 luku sisältää 18 artiklan, jossa säädetään vihreän jäteluettelon jätteiden siirtoja koskevista yleisistä tiedonantovaatimuksista.

Tämän osaston 3 luku sisältää yleiset vaatimukset.

19 artiklassa kielletään jätteiden sekoittaminen siirron aikana.

20 artikla sisältää säännökset asiakirjojen ja tietojen säilyttämisestä.

21 artikla sisältää säännöksiä, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua ilmoituksiin.

Tämän osaston 4 luku sisältää takaisinottovelvoitteet ja 22-25 artiklat, joissa säädetään jätteiden takaisinotosta ja takaisinoton kustannusten maksamisesta.

Tämän osaston 5 luku sisältää yleiset hallinnolliset vaatimukset.

26 artiklassa säädetään, että tässä asetuksessa edellytettyjen tietojen ja asiakirjojen antaminen ja vaihtaminen tapahtuu sähköisesti, ja vahvistetaan edellytykset, joiden mukaisesti tällaisen vaihdon järjestelmien on toimittava.

27 artiklassa säädetään kielistä, joilla asiakirjoja ja tiedonantoja on annettava tämän asetuksen yhteydessä.

28 artiklassa säädetään sovellettavista menettelyvaatimuksista, joita on noudatettava, jos siirrettävän jätteen tai materiaalin luokittelusta on erimielisyyttä. Lisäksi siinä säädetään komission valtuuttamisesta hyväksymään täytäntöönpanotoimenpiteitä, joilla selkeytetään tiettyjen jätteiden luokittelua ja tiettyjen hyödykkeiden osalta käytettyjen tavaroiden ja jätteiden erottamista toisistaan.

29 artiklassa säädetään kustannuksista, joita ilmoituksen tekijöiltä voidaan veloittaa.

30 artiklassa säädetään raja-alueita koskevien sopimusten mahdollisuudesta poikkeustapauksissa.

Tämän osaston 6 luku sisältää säännöksiä unionin sisäisistä siirroista, joissa kauttakulku tapahtuu kolmansien maiden kautta.

31 artiklassa säädetään erityisistä viivästyksistä, joiden kuluessa asianomaisten kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten on annettava kirjallinen suostumuksensa sellaisia siirtoja varten, joiden tarkoituksena on jätteistä huolehtiminen unionissa, kun jätteet kuljetetaan näiden kolmansien maiden kautta.

32 artikla koskee määräaikoja, joihin mennessä asianomaisten kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten on annettava kirjallinen suostumuksensa, kun on kyse unionissa tapahtuvista hyödynnettäväksi tarkoitettujen jätteiden siirroista, jotka kulkevat näiden kolmansien maiden kautta.

III osasto koostuu yhdestä artiklasta (33 artikla), jonka mukaan jäsenvaltioilla on oltava kansalliset järjestelmät, jotka koskevat jätteiden siirtoja yhden jäsenvaltion sisällä, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus unionin järjestelmän kanssa.

IV osasto sisältää säännöksiä unionista kolmansiin maihin suuntautuvasta viennistä.

Tämän osaston 1 luvussa on säännöksiä jätteiden viennistä unionista huolehtimista varten.

34 artiklassa kielletään vienti muualle kuin EFTA-maihin.

35 artiklassa säädetään menettelyyn liittyvistä vaatimuksista EFTA-maihin suuntautuvassa viennissä. Tässä artiklassa viitataan soveltuvin osin II osastoon ja säädetään sen säännöksiin tehtävistä mukautuksista ja lisäyksistä. Tämän IV osaston 2 luvun menettelysäännöksissä viitataan tähän artiklaan.

Tämän osaston 2 luvussa on säännöksiä jätteiden viennistä unionista huolehtimista varten.

1 jakso sisältää säännökset vaarallisten ja muiden tiettyjen jätteiden viennistä OECD:n ulkopuolisiin maihin, ja 36 artiklassa säädetään vaarallisten ja muiden jätteiden vientikiellosta EU:sta OECD:n ulkopuolisiin maihin.

2 jaksossa on säännöksiä, jotka koskevat vaarattomien jätteiden vientiä OECD:n ulkopuolisiin maihin. Asetuksen 37-40 artikloissa määrätään tavanomaisen jätteen vientikiellosta OECD:n ulkopuolisiin maihin lukuun ottamatta tapauksia, joissa OECD:n ulkopuolinen maa ilmoittaa tuontihalukkuudestaan ja osoittaa valmiutensa käsitellä tiettyjä jätteitä ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla. Näissä artikloissa säädetään myös menettelystä, jolla kolmannet maat ilmoittavat halukkuudestaan ja kyvystään vastaanottaa ja käsitellä jätteitä, sekä komissiolle annettavasta valtuutuksesta arvioida näitä ilmoituksia ja julkaista luettelo maista, jotka voivat vastaanottaa tiettyjen vihreän jäteluettelon jätteiden vientiä unionista.

3 jaksossa on säännöksiä OECD-maihin suuntautuvasta viennistä.

41 artikla sisältää menettelyvaatimukset, jotka koskevat hyödyntämistä varten tapahtuvaa vientiä unionin ulkopuolisiin OECD-maihin. Tässä artiklassa viitataan soveltuvin osin II osastoon ja 35 artiklaan ja säädetään sen säännöksiin tehtävistä mukautuksista ja lisäyksistä.

42 artiklassa säädetään OECD-maihin suuntautuvan viennin valvonnasta ja suojamenettelystä, jos jätteiden vienti tällaisiin maihin johtaa tilanteeseen, jossa tällaista jätettä ei hallinnoida ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla. Tässä artiklassa säädetään, että komissiolle annetaan valtuudet toteuttaa tarvittaessa toimia, jos jätettä ei hallinnoida ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

Tämän osaston 3 luvussa säädetään jätteiden vientiin sovellettavista lisävelvoitteista.

43 artiklassa säädetään viejien velvollisuuksista varmistaa, että niiden viemiä jätteitä hallinnoidaan määränpäässä ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

44 artiklassa säädetään viejäjäsenvaltioiden velvollisuuksista toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tämän osaston säännökset pannaan asianmukaisesti täytäntöön.

Tämän osaston 4 luku sisältää yleiset vaatimukset.

45 artiklassa kielletään jätteiden vienti Etelämantereelle.

46 artiklassa säädetään, että vaarallisten jätteiden vienti hyödynnettäväksi merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille on kielletty ja että muuhun hyödynnettäväksi tarkoitettujen jätteiden vientiin sovelletaan soveltuvin osin II osastoa.

V osasto sisältää säännöksiä unioniin kolmansista maista suuntautuvasta viennistä.

Tämän osaston 1 luvussa on säännöksiä jätteiden tuonnista unioniin huolehtimista varten.

47 artiklassa asetetaan jätteiden tuontikielto, joka koskee muita kuin Baselin yleissopimuksen osapuolina olevia maita tai maita, joiden kanssa on tehty sopimus, tai muita alueita kriisi- tai sotatilanteen aikana.

48 artikla sisältää menettelyvaatimukset, jotka koskevat tuontia Baselin yleissopimuksen osapuolina olevista maista tai muilta alueilta kriisi- tai sotatilanteen aikana. Tässä artiklassa viitataan soveltuvin osin II osastoon ja säädetään sen säännöksiin tehtävistä mukautuksista ja lisäyksistä. Tämän IV osaston 2 luvun menettelysäännöksissä viitataan tähän artiklaan.

Tämän osaston 2 luvussa on säännöksiä jätteiden tuonnista unioniin hyödyntämistä varten.

49 artiklassa asetetaan jätteiden tuontikielto, joka koskee muita kuin niitä maita, joihin sovelletaan OECD:n päätöstä, Baselin yleissopimuksen osapuolina olevia maita, maita, joiden kanssa on tehty sopimus, tai muita alueita kriisi- tai sotatilanteen aikana.

50 artikla sisältää menettelyvaatimukset, jotka koskevat tuontia maista, joihin sovelletaan OECD:n päätöstä, tai muilta alueilta kriisi- tai sotatilanteen aikana. Tässä artiklassa viitataan soveltuvin osin II osastoon ja 45 artiklaan ja säädetään sen säännöksiin tehtävistä mukautuksista ja lisäyksistä.

51 artikla sisältää menettelyvaatimukset, jotka koskevat tuontia maista, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä mutta jotka ovat Baselin yleissopimuksen osapuolia tai muilta alueilta kriisi- tai sotatilanteen aikana. Tässä artiklassa viitataan soveltuvin osin 45 artiklaan.

Tämän osaston 3 luku sisältää yleiset velvollisuudet.

52 artiklassa asetetaan tuontijäsenvaltioille velvollisuudet varmistaa maahantuodun jätteen moitteeton jätehuolto ja kieltää tuonti, jos on syytä epäillä, että jätteitä ei hallinnoida asianmukaisesti.

Tämän osaston 4 luku sisältää yleiset vaatimukset.

53 artiklassa säädetään, että merentakaisista maista tai merentakaisilta alueilta peräisin olevaan tuontiin sovelletaan II osaston säännöksiä soveltuvin osin.

VI osasto sisältää säännöksiä unionin kautta tapahtuvaan kuljetukseen kolmansista maista ja kolmansiin maihin.

54 artikla sisältää säännöksiä huolehtimista varten tapahtuvasta kauttakuljetuksesta.

55 artikla sisältää säännöksiä huolehtimista varten tapahtuvasta kauttakuljetuksesta.

VII osasto sisältää säännöksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta. 

Tämän osaston 1 luvussa on yksi artikla (56 artikla), ja siinä säädetään kaikkien jätteiden siirtoon osallistuvien yleisistä velvollisuuksista toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikkia niiden siirtämiä jätteitä hallinnoidaan koko siirron ajan sekä niiden hyödyntämisen ja niistä huolehtimisen ajan vaarantamatta ihmisten terveyttä ja ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

Tämän osaston 2 luvussa on säännöksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

1 jaksossa käsitellään jäsenvaltioiden täytäntöönpanotoimia.

57 artikla sisältää tarkastuksia koskevia säännöksiä.

58 artikla sisältää säännökset asiakirjoista ja todisteista.

59 artikla sisältää säännöksiä jäsenvaltioiden tarkastussuunnitelmista. 

60 artikla sisältää seuraamuksia koskevia säännöksiä.

61 artikla sisältää säännöksiä täytäntöönpanoyhteistyöstä kansallisella tasolla.

62 artikla sisältää säännöksiä jäsenvaltioiden välisestä täytäntöönpanoyhteistyöstä.

63 artikla sisältää säännöksiä jätteiden siirtojen valvontaryhmästä.

2 jaksossa käsitellään komission tämän asetuksen yhteydessä toteuttamia täytäntöönpanotoimia.

VIII osasto sisältää loppusäännökset.

69 artikla sisältää säännökset jäsenvaltioiden raportointivelvollisuuksista.

70 artikla sisältää säännökset kansainvälisestä yhteistyöstä.

71 artikla sisältää säännökset jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten nimeämisestä.

72 artikla sisältää säännökset yhteyshenkilöiden nimeämisestä.

73 artikla sisältää säännökset unionin saapumis- ja poistumistullitoimipaikkojen nimeämisestä.

74 artikla sisältää säännökset nimeämisiä koskevista ilmoituksista ja tiedoista.

75 artikla sisältää säännökset tämän asetuksen liitteiden I-X muuttamisesta.

76 ja 77 artiklassa vahvistetaan edellytykset, joiden täyttyessä komissio voi hyväksyä delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä.

78 artiklalla muutetaan asetusta (EU) N:o 1257/2013 sen ja tämän asetuksen mukauttamiseksi romuajoneuvoja koskeviin unionin ja sen jäsenvaltioiden sovellettaviin kansainvälisiin velvoitteisiin.

79 artiklalla muutetaan asetusta (EU) 2020/1056 siten, että siinä olevat viittaukset jätteenkuljetusasiakirjoihin saatetaan ajan tasalle.

80 artiklassa säädetään asetuksen tarkistamisesta vuonna 2034.

81 artiklassa säädetään kumoamisesta ja siirtymäsäännöksistä.

82 artiklassa säädetään asetuksen voimaantulosta ja soveltamisesta.

2021/0367 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

jätteiden siirroista sekä asetusten (EU) N:o 1257/2013 ja (EU) 2020/1056 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 30 lausunnon,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)On tarpeen vahvistaa unionin tasolla annettavat säännöt ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi jätteiden siirrosta mahdollisesti aiheutuvilta haitallisilta vaikutuksilta. Näillä säännöillä olisi myös osaltaan helpotettava ympäristön kannalta hyväksyttävää jätehuoltoa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY 31 4 artiklassa säädetyn jätehierarkian mukaisesti sekä vähennettävä resurssien käytön kokonaisvaikutuksia ja parannettava tällaisen käytön tehokkuutta, mikä on ratkaisevan tärkeää kiertotalouteen siirtymiselle. 

(2)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1013/2006 32 on viidentoista viime vuoden aikana saatu aikaan merkittäviä parannuksia ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi jätteiden siirrosta mahdollisesti aiheutuvilta haitallisilta vaikutuksilta. Komission kyseisestä asetuksesta tekemä arviointi 33 on kuitenkin tuonut esiin myös useita haasteita ja puutteita, joihin on puututtava uusilla säännöksillä.

(3)Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa 34 esitetään kunnianhimoinen etenemissuunnitelma unionin muuttamiseksi kestäväksi, resurssitehokkaaksi ja ilmastoneutraaliksi taloudeksi. Siinä kehotetaan komissiota tarkistamaan asetuksessa (EY) N:o 1013/2006 vahvistettuja jätteiden siirtoja koskevia unionin sääntöjä. Maaliskuussa 2020 hyväksytyssä uudessa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa 35 korostetaan lisäksi tarvetta toteuttaa toimia sen varmistamiseksi, että uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen tarkoitettujen jätteiden siirtoja unionissa helpotetaan, että unioni ei vie jätteeseen liittyviä haasteitaan kolmansiin maihin ja että laittomiin jätteiden siirtoihin puututaan paremmin. Ympäristöön ja sosiaalisiin hyötyihin liittyvien hyötyjen lisäksi tämä voi vaikuttaa EU:n strategiseen riippuvuuteen raaka-aineista. Sekä neuvosto 36 että Euroopan parlamentti 37 ovat myös kehottaneet tarkistamaan nykyisiä jätteiden siirtoja koskevia unionin sääntöjä, jotka on vahvistettu asetuksella (EY) N:o 1013/2006.  

(4)Asetusta (EY) N:o 1013/2006 on jo muutettu useaan otteeseen, ja siihen on tehtävä merkittäviä lisämuutoksia sen varmistamiseksi, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman poliittiset tavoitteet saavutetaan. Sen vuoksi asetus (EY) N:o 1013/2006 olisi korvattava uudella asetuksella.

(5)Tällä asetuksella täydennetään unionin yleistä jätehuoltolainsäädäntöä, kuten direktiiviä 2008/98/EY. Siinä viitataan mainitun direktiivin määritelmiin, kuten jätteen ja yleisten jätehuoltotoimien määritelmiin. Se sisältää myös useita lisämääritelmiä, joilla helpotetaan tämän asetuksen yhdenmukaista soveltamista. 

(6)Tällä asetuksella pannaan täytäntöön unionin tasolla 22 päivänä maaliskuuta 1989 tehty vaarallisten jätteiden maanrajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskeva Baselin yleissopimus 38 , jäljempänä ’Baselin yleissopimus’. Baselin yleissopimuksen tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä haitallisilta vaikutuksilta, joita aiheutuu vaarallisen jätteen ja muiden jätteiden tuottamisesta, maanrajan ylittävistä siirroista ja käsittelystä. Unioni on ollut Baselin yleissopimuksen sopimuspuoli vuodesta 1994 39 . 

(7)Tällä asetuksella pannaan unionin tasolla täytäntöön myös Baselin yleissopimuksen 40 muutos, jäljempänä ’vientikieltomuutos’, joka hyväksyttiin vuonna 1995 ja joka tuli kansainvälisellä tasolla voimaan 5 päivänä joulukuuta 2019. Vientikieltomuutoksella kielletään yleisesti kaiken sellaisen vaarallisen jätteen vienti, joka on tarkoitettu loppusijoitukseen, uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja hyödyntämiseen, Baselin yleissopimuksen liitteessä VII luetelluista maista kaikkiin muihin maihin. Unioni on ratifioinut vientikieltomuutoksen ja pannut sen täytäntöön vuodesta 1997 41 .

(8)Unioni toimitti lokakuussa 2020 Baselin yleissopimuksen sihteeristölle Baselin yleissopimuksen 11 artiklan mukaisen ilmoituksen, joka koskee jätteiden siirtoja unionissa. Kyseisen artiklan perusteella unioni voisi näin ollen vahvistaa erityisiä sääntöjä, joita sovelletaan EU:n sisäisiin jätteiden siirtoihin, jotka eivät ole ympäristönsuojelun kannalta lievempiä kuin Baselin yleissopimuksen määräykset.

(9)Koska unioni on hyväksynyt hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen valvonnasta 30 päivänä maaliskuuta 1992 tehdyn OECD:n neuvoston päätöksen 42 , jäljempänä ’OECD:n päätös’, on tarpeen sisällyttää kyseisen päätöksen sisältö ja sen muutokset unionin lainsäädäntöön.

(10)On tärkeää järjestää jätteiden siirtojen valvonta ja tarkastus ja säännellä niitä siten, että otetaan huomioon tarve säilyttää, suojella ja parantaa ympäristön laatua ja ihmisten terveyttä sekä varmistetaan jätteiden siirtoja koskevien sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen kaikkialla unionissa.

(11)On tarpeen välttää päällekkäisyys sellaisten tiettyjen materiaalien kuljetusta koskevan unionin lainsäädännön kanssa, jotka voitaisiin luokitella jätteeksi tämän asetuksen mukaisesti.

(12)Asevoimien tai avustusjärjestöjen tuottamat jätteet olisi suljettava tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, jos ne tuodaan unioniin erityisissä tilanteissa (mukaan lukien kauttakulku unionin alueella, kun jäte saapuu unioniin). Tällaisten siirtojen osalta olisi noudatettava kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten sopimusten vaatimuksia. Tällaisissa tapauksissa kaikkien kauttakulkumaiden toimivaltaisille viranomaisille ja unionissa sijaitsevan vastaanottomaan toimivaltaiselle viranomaiselle olisi etukäteen ilmoitettava siirrosta ja sen määränpäästä.

(13)On tarpeen estää päällekkäisyys Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 43 kanssa, koska se jo sisältää säännöksiä eläimistä saatavien sivutuotteiden lähetyksistä, ohjaamisesta ja siirroista (keräämisestä, kuljettamisesta, esikäsittelystä, käsittelystä, käytöstä, hyödyntämisestä tai hävittämisestä, kirjanpidosta, lähetysten mukaan liitettävistä asiakirjoista ja jäljitettävyydestä) unionissa, unioniin ja unionista.

(14)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1257/2013 44 sovelletaan unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtiviin suuriin kauppa-aluksiin, jotka on jätetty asetuksen (EY) N:o 1013/2006 soveltamisalan ulkopuolelle. Vientikieltomuutoksen äskettäisen kansainvälisen voimaantulon vuoksi on kuitenkin tarpeen varmistaa, että asetuksen (EU) N:o 1257/2013 soveltamisalaan kuuluviin aluksiin, joista tulee jätettä unionissa, sovelletaan asiaankuuluvia unionin jätteensiirtosääntöjä, joilla pannaan täytäntöön vientikieltomuutos, jotta varmistetaan unionin oikeudellisen järjestelmän tiukka oikeudellinen yhteensopivuus kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Samalla on myös tarpeen muuttaa asetusta (EU) N:o 1257/2013 sen selventämiseksi, että kyseisen asetuksen soveltamisalaan kuuluvia aluksia, joista tulee jätettä unionissa, saa kierrättää ainoastaan niissä laitoksissa, jotka sisältyvät kyseisen asetuksen nojalla laadittuun aluskierrätyslaitosten eurooppalaiseen luetteloon ja jotka sijaitsevat Baselin yleissopimuksen liitteessä VII luetelluissa maissa.

(15)Vaikka jätteiden siirtojen valvonnasta ja tarkastuksesta tietyssä jäsenvaltiossa vastaa tämä jäsenvaltio itse, jätteiden siirtoja koskevien kansallisten järjestelmien olisi oltava johdonmukaisia unionin järjestelmän kanssa ympäristön ja ihmisten terveyden suojelun korkean tason varmistamiseksi.

(16)Kun on kyse sellaisten hyödynnettäväksi tarkoitettujen jätteiden, joita ei ole lueteltu liitteessä III, IIIA tai IIIB, tai huolehdittavaksi tarkoitettujen jätteiden siirroista, on aiheellista varmistaa mahdollisimman korkea valvonnan ja tarkastusten taso siten, että tällaisiin siirtoihin vaaditaan kirjallinen ennakkohyväksyntä. Tällaiseen menettelyyn olisi kuuluttava ennakkoilmoitus, jonka myötä toimivaltaisten viranomaisten on mahdollista saada asianmukaiset tiedot voidakseen toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi. Sen johdosta kyseisten viranomaisten olisi myös mahdollista esittää perusteltuja vastalauseita tällaisten siirtojen osalta.

(17)Jotta voidaan tukea sellaisten direktiivin 2008/98/EY säännösten täytäntöönpanoa, joiden tarkoituksena on lisätä jätteen erilliskeräystä ja vähentää sekalaisen yhdyskuntajätteen syntymistä, olisi tarkasteltava erityisesti sekalaisen yhdyskuntajätteen siirtoja toiseen jäsenvaltioon. Lisäksi jotta voidaan tukea direktiivissä 2008/98/EY ja neuvoston direktiivissä 1999/31/EY 45 vahvistettujen kierrätyksen lisäämistä ja jätteen loppukäsittelyn vähentämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista, jätteiden siirrot loppukäsittelyä varten toiseen jäsenvaltioon olisi yleisesti kiellettävä. Jätteiden siirrot loppukäsittelyä varten olisi sallittava vain poikkeustapauksissa. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon läheisyys- ja omavaraisuusperiaatteet unionin ja kansallisella tasolla direktiivin 2008/98/EY ja erityisesti sen 16 artiklan mukaisesti sekä hyödyntämisen ensisijaisuus. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi voitava varmistaa, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EY 46 soveltamisalaan kuuluvat jätehuoltolaitokset soveltavat kyseisessä direktiivissä määriteltyjä parhaita käytettävissä olevia tekniikoita laitokselle myönnetyn luvan mukaisesti ja että jäte käsitellään huolehtimistoimien osalta unionin lainsäädännössä vahvistettujen ympäristön ja ihmisten terveyden suojelua koskevien vaatimusten mukaisesti.

(18)Kun on kyse tämän asetuksen liitteessä III, liitteessä IIIA tai IIIB lueteltujen hyödynnettäväksi tarkoitettujen jätteiden siirroista, on aiheellista varmistaa valvonnan ja tarkastusten vähimmäistaso vaatimalla, että siirtojen mukana on oltava tietyt tiedot siirtoon osallistuvista henkilöistä ja maista, kyseisen jätteen kuvaus ja määrät, sen hyödyntämistoimen tyyppi, jota varten jäte siirretään, sekä tiedot laitoksista, joissa jäte hyödynnetään.

(19)On tarpeen vahvistaa perusteet, joiden nojalla jäsenvaltiot voivat vastustaa hyödynnettäväksi tarkoitettujen jätteiden siirtoja. Kun on kyse tällaisista siirroista, jäsenvaltioiden olisi voitava varmistaa, että direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan kuuluvat jätehuoltolaitokset soveltavat kyseisessä direktiivissä määriteltyjä parhaita käytettävissä olevia tekniikoita laitokselle myönnetyn luvan mukaisesti. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi voitava varmistaa, että jäte käsitellään unionin lainsäädännössä vahvistettuihin hyödyntämistoimiin liittyvien oikeudellisesti sitovien ihmisten terveyttä ja ympäristön suojelua koskevien vaatimusten mukaisesti ja, direktiivin 2008/98/EY 16 artikla huomioon ottaen, noudattamalla mainitun direktiivin mukaisesti laadittuja jätehuoltosuunnitelmia siten, että tarkoituksena on varmistaa unionin lainsäädännössä vahvistettujen oikeudellisesti sitovien hyödyntämis- tai kierrätysvelvoitteiden täyttäminen.

(20)Oikeusvarmuuden vuoksi ja tämän asetuksen johdonmukaisen soveltamisen ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi on tarpeen säätää menettelyvaiheista ja -takeista, kun ilmoituksen tekijä haluaa siirtää jätettä, johon sovelletaan kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä. Baselin yleissopimuksen 6 artiklan 11 kohdan mukaisesti on myös tarpeen varmistaa, että asianomaiset toiminnanharjoittajat vastaavat kustannuksista tilanteissa, joissa kirjallista ennakkoilmoitusta ja -hyväksyntää edellyttäviä jätteiden siirtoja ei voida saattaa päätökseen tai ne ovat laittomia. Ilmoituksen tekijän olisi tätä varten hankittava rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus kustakin tällaisen jätteen siirrosta.

(21)Jotta vähennettäisiin hallinnollista taakkaa, joka kohdistuu sekä julkisiin että yksityisiin toimijoihin, jotka osallistuvat ”ennakkohyväksyttyihin” laitoksiin tehtäviin siirtoihin, on tarpeen vahvistaa edellytykset, joiden täyttyessä ”ennakkohyväksyntä” voidaan myöntää, jotta voidaan varmistaa näiden hyväksyntöjen vastavuoroinen tunnustaminen kaikissa jäsenvaltioissa ja yhdenmukaistaa vaatimukset, jotka koskevat jätteiden kuljettamista näihin laitoksiin.

(22)Jätteiden siirtoa koskevien ilmoitusten käsittelyviiveiden vähentämiseksi ja asianomaisten viranomaisten välisen tietojenvaihdon helpottamiseksi on tarpeen, että tiedot yksittäisistä jätteiden siirroista unionissa annetaan ja vaihdetaan sähköisesti. On myös tarpeen siirtää komissiolle valta määritellä menettelylliset ja toiminnalliset vaatimukset (kuten yhteenliitettävyys, arkkitehtuuri ja turvallisuus) niiden järjestelmien käytännön toteutusta varten, joilla varmistetaan kyseinen tietojen sähköinen toimittaminen ja vaihtaminen. On myös tarpeen antaa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja talouden toimijoille riittävästi aikaa valmistautua siirtymiseen asetuksessa (EY) N:o 1013/2006 säädetystä paperipohjaisesta lähestymistavasta tietojen ja asiakirjojen sähköiseen vaihtoon. Sen vuoksi tätä uutta velvoitetta olisi sovellettava 24 kuukauden kuluttua tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä.

(23)Jätteiden kuljetukseen osallistuvien talouden toimijoiden olisi voitava käyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/1056 47 säädettyä ympäristöä tässä asetuksessa edellytettyjen tietojen vaihtamiseen jätteen kuljetuksen aikana, ja olisi varmistettava tässä asetuksessa säädettyjen järjestelmien yhteentoimivuus ja ympäristö sähköisten kuljetustietojen vaihtamiselle.

(24)Jotta helpotetaan tullin työtä tämän asetuksen täytäntöönpanossa, on tarpeen, että komission ylläpitämä keskusjärjestelmä, joka mahdollistaa tietojen ja asiakirjojen sähköisen toimittamisen ja vaihdon, on yhteentoimiva unionin tasolla parhaillaan kehitettävän Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön 48 kanssa, kun kaikki tarvittavat tekniset toimet tämän toimivuuden varmistamiseksi on saatu päätökseen.

(25)Kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava halutessaan antaa ja vaihtaa tämän asetuksen mukaisia menettelyvaatimuksia koskevia tietoja ja asiakirjoja sähköisesti unionin tasolla käytössä olevan järjestelmän kautta, jos ne täyttävät tämän järjestelmän kautta tapahtuvaa tietojenvaihtoa koskevat vaatimukset.

(26)Jotta voidaan varmistaa jätteiden siirtojen jäljitettävyys ja jotta ei heikennetä rajojen yli siirrettävän jätteen ympäristön kannalta hyväksyttävää jätehuoltoa, olisi kiellettävä jätteen sekoittaminen muun jätteen kanssa siirron alusta aina jätteen vastaanottamiseen hyödyntämis- tai huolehtimistoimissa.

(27)Tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden noudattamisen valvomisen helpottamiseksi on tärkeää, että talouden toimijat ja toimivaltaiset viranomaiset säilyttävät jätteiden siirtoa varten vaadittavat asiakirjat ja tiedot vähintään viiden vuoden ajan siirron alkamispäivästä.

(28)Jäsenvaltioita olisi vaadittava varmistamaan, että asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset asettavat tiedot niiden hyväksymiä siirtoja sekä sellaisia jätteiden siirtoja, joihin sovelletaan tässä asetuksessa esitettyjä yleisiä tietojen antamista koskevia vaatimuksia, koskevista ilmoituksista asianmukaisin tavoin julkisesti saataville 25 päivänä kesäkuuta 1998 tehdyn tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission yleissopimuksen (Århusin sopimus) 49 mukaisesti, kun tällaiset tiedot eivät ole kansallisen tai unionin lainsäädännön mukaisesti luottamuksellisia.

(29)Baselin yleissopimuksen 9 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa vahvistettujen vaatimusten täytäntöönpanemiseksi olisi säädettävä velvollisuudesta ottaa jäte takaisin lähtömaahan taikka hyödyntää se tai huolehtia siitä jollakin muulla tavalla, jos jätteen siirtoa ei voida toteuttaa aiotulla tavalla. Lisäksi olisi oltava pakollista, että henkilön, jonka toiminnan tuloksena laiton jätteiden siirto tehdään, on otettava kyseinen jäte takaisin tai tehtävä muita järjestelyjä sen hyödyntämiseksi tai siitä huolehtimiseksi sekä huolehdittava takaisinotosta aiheutuvista kustannuksista. Jos tämä ei ole mahdollista, lähtömaan tai vastaanottomaan toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä varmistaakseen kyseisen jätteen ympäristön kannalta hyväksyttävän käsittelyn.

(30)Sen varmistamiseksi, että toimivaltaiset viranomaiset voivat käsitellä niille toimitetut jätesiirtoja koskevat asiakirjat asianmukaisesti, on tarpeen säätää, että ilmoituksen tekijä on velvollinen toimittamaan näiden asiakirjojen virallisen käännöksen kyseisten viranomaisten hyväksymällä kielellä, jos ne sitä pyytävät.

(31)Jotta voidaan välttää jätteiden tai tavaroiden siirtojen keskeytyminen, joka johtuu toimivaltaisten viranomaisten välisistä näiden jätteiden tai tavaroiden asemaa koskevista erimielisyyksistä, on tarpeen vahvistaa menettely tällaisten erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Tältä osin on tärkeää, että toimivaltaiset viranomaiset perustavat päätöksensä direktiivin 2008/98/EY säännöksiin, jotka koskevat sivutuotteiden määrittämistä ja jätteeksi luokittelun päättymistä. On myös tarpeen säätää menettelystä, jolla ratkaistaan toimivaltaisten viranomaisten väliset erimielisyydet siitä, olisiko jätteeseen sovellettava ilmoitusmenettelyä vai ei. Jotta voidaan varmistaa, että kaikkialla unionissa yhdenmukaistetaan paremmin edellytykset, joiden mukaisesti jätteeseen olisi sovellettava ilmoitusmenettelyä, komissiolle olisi myös siirrettävä valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan perusteet tietyn jätteen luokittelulle tämän asetuksen asianomaisissa liitteissä ja siten määritetään, sovelletaanko siihen ilmoitusmenettelyä. Lisäksi sen välttämiseksi, että jätteet virheellisesti ilmoitetaan käytetyiksi tavaroiksi, ja oikeudellisen selkeyden varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan perusteet käytettyjen tavaroiden ja jätteen erottamiseksi toisistaan silloin, kun kyseessä ovat tietyt hyödykkeet, joiden osalta tällainen erottelu on tärkeää, erityisesti kun niitä viedään unionista.

(32)Jotta hallinnot voisivat rajoittaa jätteiden siirtoihin liittyvien menettelyjen käsittelyyn ja tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyviä julkisia menoja, on tarpeen säätää siitä mahdollisuudesta, että ilmoituksen tekijältä veloitetaan näihin menettelyihin sekä valvontaan, analyyseihin ja tarkastuksiin liittyvät asianmukaiset ja oikeasuhteiset hallinnolliset kustannukset.

(33)Hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi sekä poikkeuksellisissa olosuhteissa, jotka liittyvät erityisiin maantieteellisiin tai väestötilanteisiin, jäsenvaltiot voivat tehdä kahdenvälisiä sopimuksia, joilla helpotetaan tiettyjä jätevirtoja koskevia ilmoitusmenettelyjä, kun on kyse rajat ylittävistä siirroista kyseessä olevan kahden jäsenvaltion välisellä raja-alueella lähimpänä sijaitsevaan asianmukaiseen laitokseen. Jäsenvaltion olisi myös voitava tehdä tällaisia sopimuksia Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen osapuolena olevan maan kanssa sekä tilanteessa, jossa jäte siirretään lähtömaasta ja käsitellään siinä mutta kuljetetaan toisen jäsenvaltion kautta.

(34)Asianomaisten maiden ympäristön suojelemiseksi on tarpeen selkeyttää Baselin yleissopimuksen mukaisesti säädetyn vientikiellon soveltamisalaa tapauksissa, joissa unionista viedään mitä hyvänsä jätteitä huolehdittavaksi johonkin sellaiseen kolmanteen maahan, joka ei ole Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsen.

(35)Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen osapuolina olevat maat voivat ottaa käyttöön unionin sisäisiä siirtoja koskevat tarkastusmenettelyt. Tällaisissa tapauksissa unionin ja kyseisten maiden välisiin siirtoihin olisi sovellettava samoja sääntöjä kuin unionin sisäisiin siirtoihin.

(36)Asianomaisten maiden ympäristön suojelemiseksi on tarpeen selkeyttää Baselin yleissopimuksen mukaisesti säädetyn vientikiellon soveltamisalaa tapauksissa, joissa vaarallisia jätteitä viedään hyödynnettäväksi kolmansiin maihin, joihin OECD:n päätöstä ei sovelleta. Erityisesti on tarpeen selkeyttää niiden jätteiden luetteloa, joihin tätä kieltoa sovelletaan, ja varmistaa, että luetteloon on sisällytetty myös Baselin yleissopimuksen liitteessä II luetellut eli kotitalouksista kerätyt jätteet ja kotitalousjätteiden polttamisessa syntyvät jäämät sekä vaikeasti kierrätettävä muovijäte.

(37)On tarpeen vahvistaa tiukat säännöt, jotka koskevat vaarattomien jätteiden vientiä hyödynnettäväksi kolmansiin maihin, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä, sen varmistamiseksi, että kyseinen jäte ei aiheuta vahinkoa ympäristölle ja kansanterveydelle näissä maissa. Näiden sääntöjen mukaan vienti unionista olisi sallittava ainoastaan maihin, jotka sisältyvät komission laatimaan ja päivittämään luetteloon, kun kyseiset maat ovat esittäneet komissiolle pyynnön, jossa ne ilmoittavat olevansa valmiita vastaanottamaan tiettyjä vaarattomia jätteitä unionista ja osoittavat valmiutensa huolehtia tällaisesta jätteestä ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla tässä asetuksessa vahvistettujen perusteiden mukaisesti. Vienti muihin kuin kyseisessä luettelossa mainittuihin maihin olisi kiellettävä. Jotta varmistetaan se, että uuteen järjestelmään siirtymiselle jää riittävästi aikaa, olisi säädettävä kolmen vuoden siirtymäkaudesta tämän asetuksen yleisen soveltamisen alkamispäivän jälkeen.

(38)Maihin, joihin OECD:n päätöstä sovelletaan, sovelletaan OECD:n vahvistamia jätteiden siirtoa ja jätehuoltoa koskevia sääntöjä ja suosituksia, ja niissä on yleensä korkeampi jätehuollon taso kuin maissa, joihin OECD:n päätöstä ei sovelleta. On kuitenkin tärkeää, että vaarattomien jätteiden vienti hyödynnettäväksi unionista ei aiheuta vahinkoa ympäristölle ja kansanterveydelle maissa, joihin OECD:n päätöstä sovelletaan. Sen vuoksi on tarpeen luoda mekanismi, jolla seurataan vaarattomien jätteiden siirtoja kyseisiin maihin. Tapauksissa, joissa vaarattomien jätteiden vienti unionista asianomaiseen maahan on lisääntynyt huomattavasti lyhyessä ajassa ja saatavilla ei ole riittävästi tietoja, jotka osoittaisivat kyseisen maan kyvyn hyödyntää kyseinen jäte ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla, komission olisi aloitettava vuoropuhelu kyseisen maan kanssa ja, jos tiedot eivät riitä osoittamaan, että jäte hyödynnetään ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla, komissiolle olisi annettava valtuudet keskeyttää tällainen vienti.

(39)Olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että siirrettäessä jätettä unionissa tai tuotaessa sitä unioniin jätehuolto tapahtuu direktiivin 2008/98/EY ja muun jätteitä koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti koko siirron ajan aina vastaanottomaassa tapahtuvaan hyödyntämiseen tai huolehtimiseen saakka vaarantamatta ihmisten terveyttä ja käyttämättä menettelyjä tai menetelmiä, joista voi aiheutua haittaa ympäristölle. On myös tarpeen varmistaa, että unionista vietävien jätteiden huolto tapahtuu ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla koko siirron ajan aina vastaanottajana olevassa kolmannessa maassa tapahtuvaan hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn saakka. Tätä varten olisi otettava käyttöön jätteiden viejiä koskeva velvoite sen varmistamiseksi, että laitoksesta, joka vastaanottaa jätteen vastaanottavassa kolmannessa maassa, tehdään riippumattoman kolmannen osapuolen suorittama tarkastus ennen jätteen viemistä kyseiseen laitokseen. Tarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että kyseinen laitos täyttää tässä asetuksessa säädetyt erityiset perusteet, joiden tarkoituksena on varmistaa, että jätehuolto hoidetaan ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla. Jos tarkastuksessa todetaan, että kyseinen laitos ei täytä tässä asetuksessa säädettyjä perusteita, viejällä ei pitäisi olla oikeutta viedä jätettä tähän laitokseen. Tätä velvoitetta olisi sovellettava laitoksiin kaikissa kolmansissa maissa, myös OECD:n jäseninä olevissa maissa. OECD:n päätöksessä todetaan, että toiseen OECD-maahan vietävä jätteen on oltava tarkoitettu hyödyntämistoimia varten laitoksessa, jossa jätteet hyödynnetään ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla laitokseen sovellettavien kansallisten lakien, asetusten ja käytäntöjen mukaisesti. OECD:n päätökseen ei sisälly mitään seikkaa tai perustetta, jossa täsmennettäisiin, miten tämä vaatimus olisi pantava täytäntöön ”ympäristön kannalta hyväksyttävän jätehuollon” osalta. Koska ei ole olemassa yhteisiä perusteita, joissa määriteltäisiin edellytykset jätteen hyödyntämiselle asianomaisissa laitoksissa, on tarpeen puuttua riskiin siitä, että EU:sta OECD:hen kuuluviin maihin vietävää jätettä hoidetaan huonosti tietyissä laitoksissa, minkä vuoksi näissä maissa sijaitseviin laitoksiin olisi sovellettava tässä asetuksessa säädettyjä tarkastusvaatimuksia.

(40)Kun otetaan huomioon Baselin yleissopimuksen sopimuspuolten oikeus kieltää vaarallisten jätteiden tai kyseisen yleissopimuksen liitteessä II lueteltujen jätteiden tuonti sen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti, huolehtimista varten tarkoitetun jätteen tuonti unioniin olisi sallittava, jos viejämaa on kyseisen yleissopimuksen sopimuspuoli. Hyödynnettävien jätteiden tuonti unioniin olisi sallittava maista, joihin OECD:n päätöstä sovelletaan tai jotka ovat Baselin yleissopimuksen osapuolia. Muutoin jätteiden tuonti olisi sallittava vain tapauksissa, joissa viejämaata sitoo unionin lainsäädännön ja Baselin yleissopimuksen 11 artiklan mukainen kahden- tai monenvälinen sopimus taikka järjestely, paitsi jos tämä ei ole mahdollista kriisitilanteessa, rauhanpalauttamisen tai rauhanturvaamisoperaatioiden yhteydessä tai sotatilanteessa.

(41)Tässä asetuksessa olisi otettava huomioon neuvoston päätöksessä 2013/755/EU 50 vahvistetut säännöt, jotka koskevat jätteiden vientiä merentakaisiin maihin ja alueille sekä niiden tuontia merentakaisista maista ja merentakaisilta alueilta.

(42)Erityisissä tapauksissa, joissa siirto tapahtuu unionin sisällä siten, että kauttakulku tapahtuu kolmansien maiden kautta, olisi sovellettava erityisiä säännöksiä, jotka koskevat kolmansien maiden hyväksyntämenettelyä. Lisäksi on tarpeen antaa erityissäännöksiä menettelyistä, joita sovelletaan jätteiden kuljetukseen unionin kautta kolmansista maista ja kolmansiin maihin.

(43)Ympäristösyistä ja Etelämantereen erityisaseman vuoksi tässä asetuksessa on nimenomaisesti kiellettävä jätteiden vienti tälle alueelle.

(44)Tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan varmistamiseksi on tarpeen säätää jäsenvaltioiden velvollisuuksista suorittaa jätteiden siirtoja koskevia tarkastuksia. Jätteiden siirtoja koskevien tarkastusten riittävä suunnittelu on tarpeen, jotta voidaan määrittää kapasiteetti, joka on tarpeen tarkastusten ja laittomien siirtojen tehokkaan estämisen vuoksi. Asetuksen (EY) N:o 1013/2006 mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että jätteiden siirtoja koskevat tarkastussuunnitelmat laaditaan 1 päivään tammikuuta 2017 mennessä. Tarkastussuunnitelmiin liittyvien säännösten johdonmukaisemman soveltamisen helpottamiseksi ja tarkastusten johdonmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi kaikkialla unionissa jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava tarkastussuunnitelmistaan komissiolle, jonka tehtäväksi olisi annettava näiden suunnitelmien tarkistaminen ja tarvittaessa parannussuositusten antaminen.

(45)Jäsenvaltioissa on erilaisia sääntöjä sen osalta, millainen on jäsenvaltioissa tarkastuksiin osallistuvien viranomaisten toimivalta ja mahdollisuus vaatia todisteita siirtojen laillisuuden varmistamiseksi. Tällaiset todisteet voisivat koskea muun muassa sitä, onko aine tai esine jätettä, onko jäte luokiteltu oikein ja siirretäänkö jäte tämän asetuksen mukaisesti ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla jätehuoltolaitoksiin. Tässä asetuksessa olisi sen vuoksi säädettävä tarkastuksiin osallistuvien viranomaisten mahdollisuudesta vaatia tällaisia todisteita. Tällaisia todisteita voidaan pyytää yleisesti sovellettavien säännösten perusteella tai tapauskohtaisesti. Jos tällaisia todisteita ei ole asetettu saataville tai ne katsotaan riittämättömiksi, asianomaisen aineen tai esineen kuljetus tai kyseessä olevan jätteen siirto olisi katsottava laittomaksi siirroksi ja sitä olisi käsiteltävä tämän asetuksen asiaan liittyvien säännösten mukaisesti.

(46)Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava säännöt hallinnollisista seuraamuksista, joita sovelletaan tämän asetuksen rikkomiseen, ja varmistettava näiden sääntöjen täytäntöönpanon valvonta. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia. Asetuksen (EY) N:o 1013/2006 arvioinnin mukaan yksi puutteista on se, että seuraamuksia koskevat kansalliset säännöt ovat hyvin erilaisia eri puolilla unionia. Seuraamusten johdonmukaisemman soveltamisen helpottamiseksi olisi sen vuoksi vahvistettava yhteiset, ei-tyhjentävät perusteet tämän asetuksen rikkomisesta määrättävien seuraamusten tyyppien ja tasojen määrittämiseksi. Näihin perusteisiin olisi sisällyttävä muun muassa rikkomuksen luonne ja vakavuus sekä rikkomuksen tuottama taloudellinen hyöty ja sen aiheuttama ympäristövahinko, siinä määrin, kun ne voidaan määrittää. Jäsenvaltioiden olisi myös tässä asetuksessa edellytettyjen hallinnollisten seuraamusten lisäksi varmistettava, että jätteiden laittomat siirrot ovat vakavissa tapauksissa rikos 19 päivänä marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/99/EY 51 säännösten mukaisesti.

(47)Asetuksen (EY) N:o 1013/2006 soveltamisesta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että useiden toimijoiden osallistuminen kansallisella tasolla asettaa haasteita täytäntöönpanoon liittyvälle koordinoinnille ja yhteistyölle. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi varmistettava, että kaikilla tämän asetuksen täytäntöönpanon valvontaan osallistuvilla asiaankuuluvilla viranomaisilla on tehokkaat mekanismit, joiden avulla ne voivat tehdä yhteistyötä ja koordinoida toimintaansa kansallisella tasolla sellaisten lainvalvontapolitiikkojen ja -toimien kehittämisessä ja täytäntöönpanossa, joilla puututaan laittomiin jätteiden siirtoihin, mukaan lukien tarkastussuunnitelmien laatiminen ja täytäntöönpano.

(48)Jäsenvaltioiden on tarpeen tehdä keskenään kahden- ja monenvälistä yhteistyötä helpottaakseen laittomien siirtojen estämistä ja havaitsemista. Koordinoinnin ja yhteistyön parantamiseksi unionissa olisi perustettava erityinen täytäntöönpanoa valvova työryhmä, johon osallistuvat jäsenvaltioiden ja komission nimetyt edustajat sekä muiden asiaankuuluvien toimielinten, elinten, laitosten, virastojen tai verkostojen edustajat. Tämän valvontaryhmän olisi kokoonnuttava säännöllisesti. Sen olisi toimittava foorumina muun muassa tietojen ja tiedustelutietojen jakamiselle laittomien siirtojen suuntauksista ja näkemysten vaihdolle täytäntöönpanotoimista, myös parhaista käytännöistä.

(49)Jäsenvaltioiden täytäntöönpanotoimien tukemiseksi ja täydentämiseksi komissiolle olisi annettava valtuudet toteuttaa tutkinta- ja koordinointitoimia sellaisten laittomien siirtojen osalta, joilla voi olla vakavia haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen tai ympäristöön. Komission olisi näitä toimia toteuttaessaan noudatettava täysimääräisesti menettelyllisiä takeita. Komissio voi sisäisen organisaationsa puitteissa harkita tiettyjen tässä asetuksessa säädettyjen täytäntöönpanotoimien antamista Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF), jolla on asiaan liittyvää asiantuntemusta.

(50)Jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevia tietoja sekä Baselin yleissopimuksen sihteeristölle toimitettuina raportteina että erillisen kyselylomakkeen perusteella. Komission olisi laadittava joka neljäs vuosi kertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Kertomus perustuu jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin sekä muihin tietoihin, jotka komissio ja Euroopan ympäristökeskus ovat keränneet tapauskohtaisilla raporteilla muovijätteen siirroista ja muista huolta aiheuttavista jätevirroista.

(51)Jätteiden siirtojen valvontaa koskeva tehokas kansainvälinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää sen varmistamisessa, että jätteiden siirtoja valvotaan ja seurataan asianmukaisella tasolla. Unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kolmansien maiden välistä tietojen vaihtoa, vastuunjakoa ja yhteisiä toimia olisi edistettävä asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi.

(52)Tietojenvaihdon ja yhteistyön helpottamiseksi tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten jäsenvaltioiden olisi nimettävä toimivaltaiset viranomaiset ja yhteyshenkilöt ja ilmoitettava ne komissiolle, jonka olisi asetettava nämä tiedot julkisesti saataville.

(53)Jätteiden siirtojen valvonnan varmistamiseksi jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus nimetä unioniin saapuvia ja sieltä lähteviä jätteiden siirtoja varten erityisiä saapumis- ja poistumistullitoimipaikkoja ja ilmoittaa niistä komissiolle, jonka olisi asetettava nämä tiedot julkisesti saataville.

(54)Komissiolle olisi tämän asetuksen täydentämiseksi tai muuttamiseksi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tämän asetuksen 37 artiklan 13 kohdan, 40 artiklan 8 kohdan ja 72 artiklan osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 52 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(55)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen johdonmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä toimenpiteitä yhdenmukaistetun menetelmän luomiseksi rahoitusvakuuden tai vastaavan vakuutuksen laskemista varten, tämän asetuksen mukaisen jätteen luokittelun selkeyttämiseksi (mukaan lukien saastumisen raja-arvon vahvistaminen tietyille jätteille) sekä tietyntyyppisten hyödykkeiden osalta sen selventämiseksi, miten käytetyt esineet ja jätteet erotetaan toisistaan maasta toiseen tapahtuvien siirtojen yhteydessä. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 53 mukaisesti.

(56)Asetuksessa (EU) 2020/1056 vahvistetaan lainsäädäntökehys, joka koskee tavaroiden kuljettamiseen unionin alueella liittyvien lakisääteisten tietojen sähköistä toimittamista asianomaisten talouden toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten välillä, ja kyseisen asetuksen säännökset kattavat osan tästä asetuksesta. Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus näiden säädösten välillä, on tarpeen muuttaa asetusta (EU) 2020/1056.

(57)On tarpeen antaa riittävästi aikaa, jotta talouden toimijat voivat täyttää tähän asetukseen perustuvat uudet velvollisuutensa ja jotta jäsenvaltiot ja komissio voivat perustaa sen soveltamisessa tarvittavan hallintoinfrastruktuurin. Useiden tämän asetuksen säännösten soveltamista olisi siksi myös lykättävä päivään, jona valmistelut on voitu kohtuudella saattaa päätökseen. Useimpia tämän asetuksen säännöksiä aletaan soveltaa kahden kuukauden kuluttua sen voimaantulosta, kun taas 26 artiklassa säädettyihin asiakirjojen sähköistä myöntämistä ja vaihtoa koskeviin velvoitteisiin liittyviä säännöksiä aletaan soveltaa kahden vuoden kuluttua kyseisestä päivämäärästä, ja joitakin jätteen vientiä koskevia säännöksiä aletaan soveltaa kolmen vuoden kuluttua kyseisestä päivästä. Sääntelyvajeen välttämiseksi on tarpeen varmistaa, että jotkin asetuksen (EY) N:o 1013/2006 säännökset pysyvät voimassa siihen päivään saakka, jona tämän asetuksen säännöksiä, joiden soveltaminen alkaa myöhemmin, aletaan soveltaa.

(58)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan yhdenmukaistamisen tarpeen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I osasto 
Yleiset säännökset

1 artikla
Kohde

Tässä asetuksessa säädetään toimenpiteistä ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi ehkäisemällä tai vähentämällä jätteiden siirrosta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Siinä vahvistetaan jätteiden siirtoihin sovellettavat menettelyt ja valvontajärjestelmät, jotka riippuvat siirron lähtöpaikasta, vastaanottopaikasta ja reitistä, siirrettävän jätteen tyypistä sekä jätteeseen sen vastaanottopaikassa sovellettavasta käsittelystä.

2 artikla
Soveltamisala

1.Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin:

(a)jätteiden siirrot jäsenvaltioiden välillä riippumatta siitä, kuljetetaanko jätteet kolmansien maiden kautta;

(b)jätteiden siirrot, joissa jäte tuodaan unioniin kolmansista maista;

(c)jätteiden siirrot, joissa jäte viedään unionista kolmansiin maihin;

(d)jätteiden siirrot, joissa jätteet kuljetetaan unionin alueen kautta, kun jätteitä siirretään kolmansista maista ja kolmansiin maihin.

2.Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin:

(a)alusten ja offshore-lauttojen tavanomaisessa toiminnassa syntyneiden jätteiden, jätevedet ja jäänteet mukaan luettuina, purkaminen maihin sillä edellytyksellä, että tällaiseen jätteeseen sovelletaan alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen tai jonkin muun sitovan kansainvälisen oikeudellisen asiakirjan vaatimuksia;

(b)ajoneuvoissa, junissa, lentokoneissa ja aluksissa syntynyt jäte ensimmäiseen pysähdykseen saakka asemalla, lentoasemalla tai satamassa, jossa ajoneuvo, juna, lentokone tai alus pysyy siihen asti, kun tällainen jäte puretaan hyödyntämistä tai huolehtimista varten;

(c)radioaktiivisten jätteiden siirrot, sellaisina kuin ne on määritelty neuvoston direktiivin 2006/117/Euratom 54 5 artiklassa;

(d)asetuksen (EY) N:o 1069/2009 3 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja 3 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen johdettujen tuotteiden siirrot, lukuun ottamatta eläimistä saatavia sivutuotteita tai niistä johdettuja tuotteita, jotka ovat sekoittuneet komission päätöksen 2000/532/EY 55 liitteessä vaaralliseksi luetteloidun jätteen kanssa tai ovat sen saastuttamia;

(e)direktiivin 2008/98/EY 2 artiklan 1 kohdan e alakohdassa ja 2 artiklan 2 kohdan a, d ja e alakohdassa tarkoitettujen jätteiden siirrot, jos tällaiset siirrot kuuluvat jo muun unionin lainsäädännön soveltamisalaan;

(f)jätteiden siirrot, jotka tehdään Etelämantereelta unioniin ja jotka ovat Etelämannerta koskevaan sopimukseen liittyvän ympäristönsuojelupöytäkirjan 56 vaatimusten mukaisia;

(g)hiilidioksidin siirrot geologista varastointia varten hiilidioksidin geologisesta varastoinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/31/EY 57 mukaisesti;

(h)jäsenvaltion lipun alla purjehtivat alukset, jotka kuuluvat asetuksen (EU) N:o 1257/2013 soveltamisalaan, lukuun ottamatta aluksia, joista tulee jätettä jonkin jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella ja joihin sovelletaan 36 artiklaa, VII osastoa ja VIII osastoa;

3.Sellaisen jätteen tuontiin, jonka asevoimat tai avustusjärjestöt ovat tuottaneet kriisitilanteiden, rauhanpalauttamisen tai rauhanturvaamisoperaatioiden yhteydessä, jos asianomaiset asevoimat tai avustusjärjestöt siirtävät tällaisen jätteen tai se siirretään niiden puolesta suoraan tai välillisesti vastaanottomaahan, sovelletaan ainoastaan 48 artiklan 6 kohtaa.

4.Etelämantereelta kolmansiin maihin unionin kautta tehtäviin jätteiden siirtoihin sovelletaan 36 ja 56 artiklaa.

5.Yksinomaan yhden jäsenvaltion sisällä tapahtuviin jätteiden siirtoihin sovelletaan ainoastaan 33 artiklaa.

3 artikla
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

(1)’jäteseoksella’ jätettä, joka syntyy kahden tai useamman tyyppisen jätteen tahallisesta tai tahattomasta sekoittamisesta, kun jätteet luetellaan liitteissä III, IIIB ja IV eri jätenimikkeissä tai tilanteen mukaan kyseisten nimikkeiden eri luetelmakohdissa tai alaluetelmakohdissa. Jäte-erän siirto, jossa siirretään kahden tai useamman tyyppistä, toisistaan erillään olevaa jätettä, ei ole jäteseos;

(2)’väliaikaisella huolehtimisella’ direktiivin 2008/98/EY liitteessä I määriteltyjä huolehtimistoimia D 13 – D 15;

(3)’väliaikaisella hyödyntämisellä’ direktiivin 2008/98/EY liitteessä II määriteltyjä hyödyntämistoimia R 12 ja R 13;

(4)’ympäristön kannalta hyväksyttävällä jätehuollolla’ kaikkien käytännössä toteutettavissa olevien toimien toteuttamista sen varmistamiseksi, että jätteiden huolto tapahtuu ihmisten terveyttä ja ympäristöä tällaisten jätteiden mahdollisilta haittavaikutuksilta suojelevalla tavalla;

(5)’vastaanottajalla’ vastaanottomaan lainkäyttövallan alaista henkilöä tai yritystä, jolle jäte siirretään hyödynnettäväksi tai huolehdittavaksi;

(6)’ilmoituksen tekijällä’:

(a)jos siirrettävä jäte on peräisin jäsenvaltiosta, tämän jäsenvaltion lainkäyttövallan alaista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka suunnittelee jätteiden siirtoa tai toteuttaa jätteiden siirron, jolla on velvollisuus tehdä ilmoitus ja joka on mainittu seuraavassa luettelossa:

i) jätteen alkuperäinen tuottaja;

ii) jätteen uusi tuottaja, joka suorittaa toimia ennen sen siirtoa;

iii) kerääjä, joka on samantyyppisen jätteen useista eri lähteistä peräisin olevista pienistä määristä koonnut lähetyksen, jonka siirto alkaa yhdestä ilmoitetusta paikasta;

iv) kauppias tai välittäjä, joka toimii jonkin i, ii tai iii alakohdassa mainitun luokan puolesta;

v) siinä tapauksessa, ettei kukaan edellä yksilöidyistä henkilöistä ole tiedossa tai he ovat kaikki maksukyvyttömiä, haltija;

(b)jos unioniin tuodaan tai sen kautta siirretään jätettä, joka ei ole peräisin mistään jäsenvaltiosta, jotain seuraavista jätteen lähtömaan kansallisen lainkäyttövallan alaisista luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä, joka suunnittelee jätteiden siirtoa tai toteuttaa jätteiden siirron tai on siirrättänyt jätteitä:

i) lähtömaan lainsäädännön mukaisesti nimetty henkilö;

ii) jos lähtömaan lainsäädännössä nimettyä henkilöä ei ole, jätteen haltija sen vientiajankohtana;

(7)’kerääjällä’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka kerää jätteitä direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 10 kohdan määritelmän mukaisesti;

(8) ’toimivaltaisella viranomaisella’:

(a)kun on kyseessä jäsenvaltio, asianomaisen jäsenvaltion 71 artiklan mukaisesti nimeämää elintä;

(b)kun kyseessä on kolmas maa, joka on 22 päivänä maaliskuuta 1989 tehdyn vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskevan Baselin yleissopimuksen, jäljempänä ’Baselin yleissopimus’, sopimuspuoli, elintä, jonka kyseinen maa on Baselin yleissopimuksen 5 artiklan mukaisesti nimennyt toimivaltaiseksi viranomaiseksi yleissopimuksen soveltamista varten;

(c)kun on kyseessä maa, jota ei tarkoiteta a ja b alakohdassa, elin, jonka kyseinen maa tai alue on nimennyt toimivaltaiseksi viranomaiseksi tai, jos viranomaista ei ole nimetty, sen maan tai alueen sääntelyviranomainen, jolla on lainkäyttövalta hyödynnettäviksi tai huolehdittaviksi tarkoitettujen jätteiden siirtojen tai kauttakulun suhteen.

(9)’lähtömaan toimivaltaisella viranomaisella’ sen alueen toimivaltaista viranomaista, jolta jätteen siirron suunnitellaan alkavan tai jolta siirto alkaa;

(10)’vastaanottomaan toimivaltaisella viranomaisella’ sen alueen toimivaltaista viranomaista, jolle jätteen siirtoa suunnitellaan tai jolle siirto suoritetaan taikka jolla jäte lastataan ennen sen hyödyntämistä tai siitä huolehtimista alueella, joka ei ole minkään maan lainkäyttövallan alainen;

(11)’kauttakulkumaan toimivaltaisella viranomaisella’ minkä tahansa sellaisen muun maan kuin lähtömaan tai vastaanottomaan toimivaltaista viranomaista, jonka kautta siirron suorittamista suunnitellaan tai jonka kautta siirto suoritetaan;

(12)’lähtömaalla’ maata, josta jätteen siirron suunnitellaan alkavan tai josta siirto alkaa;

(13)’vastaanottomaalla’ maata, johon jätteen siirtoa suunnitellaan tai johon jäte siirretään kyseisessä maassa hyödynnettäväksi tai huolehdittavaksi taikka lastattavaksi ennen sen hyödyntämistä tai siitä huolehtimista alueella, joka ei ole minkään maan lainkäyttövallan alainen;

(14)’kauttakulkumaalla’ maata, joka ei ole lähtö- eikä vastaanottomaa ja jonka kautta jätteen siirtoa suunnitellaan tai jonka kautta jäte siirretään;

(15)’maan kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella’ maa- tai merialuetta, jossa jollain valtiolla on hallinnollinen ja sääntelyvastuu kansainvälisen oikeuden mukaisesti ihmisen terveyden tai ympäristön suojelun alalla;

(16)’merentakaisilla mailla ja alueilla’ maita ja alueita, jotka luetellaan perussopimuksen liitteessä II;

(17)’vientitullitoimipaikalla’ komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 58 1 artiklan 16 kohdassa määriteltyä tullitoimipaikkaa;

(18)’poistumistullitoimipaikalla’ komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 59 329 artiklan mukaisesti määritettyä poistumistullitoimipaikkaa;

(19)’saapumistullitoimipaikalla’ delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 1 artiklan 15 kohdassa määriteltyä ensimmäistä saapumistullitoimipaikkaa;

(20)’tuonnilla’ kaikkea jätteen tuloa unioniin, lukuun ottamatta kauttakulkua unionin kautta;

(21)’viennillä’ toimintaa, jolla jäte viedään pois unionista, lukuun ottamatta kauttakulkua unionin kautta;

(22)’kauttakululla’ yhden tai useamman, muun kuin lähtö- tai vastaanottomaan kautta tapahtuvaa jätteen siirtoa tai suunniteltua siirtoa;

(23)’kuljetuksella’ jätteen maantie-, rautatie-, lento-, meri- tai sisävesikuljetusta;

(24)’siirrolla’ jätteen kuljetusta hyödyntämistä tai huolehtimista varten sen lastauspaikasta siihen saakka, kun jäte hyödynnetään tai siitä huolehditaan vastaanottomaassa, kun kuljetus on suunniteltu toteutettavaksi tai se tapahtuu:

(a)maasta toiseen;

(b)jonkin maan ja sen suojeluksessa olevien merentakaisten maiden ja alueiden tai muiden alueiden välillä;

(c)jonkin maan ja jonkin sellaisen maa-alueen välillä, joka ei kansainvälisen oikeuden mukaan kuulu mihinkään maahan;

(d)jonkin maan ja Etelämantereen välillä;

(e)jostakin maasta jonkin a–d alakohdassa tarkoitetun alueen kautta;

(f)jossakin maassa jonkin a–d alakohdassa tarkoitetun alueen kautta ja kuljetus alkaa ja päättyy samassa maassa; tai

(g)johonkin maahan joltakin maantieteelliseltä alueelta, joka ei kuulu minkään maan lainkäyttövaltaan;

(25)’laittomalla siirrolla’ jätteiden siirtoja, jotka toteutetaan

(a)tekemättä tämän asetuksen mukaista ilmoitusta kaikille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille;

(b)ilman asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten tämän asetuksen nojalla antamaa hyväksyntää;

(c)asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten tämän asetuksen nojalla antamalla hyväksynnällä, joka on saatu väärennöksen, harhaanjohtamisen tai erehdyttämisen avulla;

(d)tavalla, joka ei ole ilmoitus- tai siirtoasiakirjoihin sisältyvien tietojen mukainen;

(e)tavalla, joka johtaa jätteen hyödyntämiseen tai siitä huolehtimiseen unionin tai kansainvälisten sääntöjen vastaisesti;

(f)11, 34, 36, 37, 42, 44, 45, 46 tai 47 artiklan vastaisesti; tai

(g)4 artiklan 3 ja 5 kohdassa tarkoitetun jätteiden siirron osalta tavalla, jonka tuloksena on jokin seuraavista:

i) jätteitä ei ole lueteltu liitteessä III, liitteessä IIIA tai IIIB,

ii) 4 artiklan 5 kohtaa ei ole noudatettu;

iii) 18 artiklaa ei ole noudatettu;

(26)’tarkastuksella’ viranomaisen toteuttamaa tointa sen varmistamiseksi, että laitoksen, yrityksen, välittäjän ja kauppiaan toiminta tai jätteiden siirto, hyödyntäminen tai niistä huolehtiminen on tässä asetuksessa esitettyjen vaatimusten mukaista;

(27)’jätehierarkialla’ direktiivin 2008/98/EY 4 artiklassa tarkoitettua jätehierarkiaa.

Lisäksi sovelletaan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklan 1 kohdassa säädetyn ’jätteen’, 2 kohdassa säädetyn ’vaarallisen jätteen’, 14 artiklassa säädetyn ’käsittelyn’, 19 kohdassa säädetyn ’loppukäsittelyn’, 15 kohdassa säädetyn ’hyödyntämisen’, 16 kohdassa säädetyn ’valmistelun uudelleenkäyttöön’, 13 kohdassa säädetyn ’uudelleenkäytön’, 17 kohdassa säädetyn ’kierrätyksen’, 5 kohdassa säädetyn ’jätteen tuottajan’, 6 kohdassa säädetyn ’jätteen haltijan’, 7 kohdassa säädetyn ’kauppiaan’ ja 8 kohdassa säädetyn ’välittäjän’ määritelmää.

II osasto 
Jätteiden siirrot unionin alueella joko kulkemalla kolmannen maan kautta tai ilman tällaista kauttakulkua

4 artikla
Yleiset menettelyt

1.Kaikkien huolehdittaviksi tarkoitettujen jätteiden siirrot ovat kiellettyjä, paitsi jos ne on nimenomaisesti sallittu 11 artiklan mukaisesti. Huolehdittaviksi tarkoitettujen jätteiden siirtoa koskevan luvan saamiseksi 11 artiklan mukaisesti sovelletaan 1 luvussa säädettyä kirjallista ennakkoilmoitus- ja hyväksyntämenettelyä.

2.Seuraavien hyödynnettäväksi tarkoitettujen jätteiden siirtoihin sovelletaan myös 1 luvussa säädettyä kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä:

(a)liitteessä IV luetellut jätteet;

(b)jätteet, jotka eivät kuulu mihinkään yksittäiseen liitteessä III, IIIB tai IV olevaan jätenimikkeeseen;

(c)jäteseokset, jollei niitä ole lueteltu liitteessä IIIA.

3.Yleisiä tietojen antamista koskevia vaatimuksia, joista säädetään 18 artiklassa, sovelletaan seuraavien hyödynnettäväksi tarkoitettujen jätteiden siirtoihin, mikäli siirrettävän jätteen määrä on yli 20 kg:

(a)liitteessä III tai IIIB luetellut jätteet;

(b)jäteseokset edellyttäen, että näiden seosten koostumus ei heikennä niiden ympäristön kannalta hyväksyttävää hyödyntämistä ja että tällaiset seokset on lueteltu liitteessä IIIA.

4.Sellaisten jätteiden siirtoihin, jotka on nimenomaan tarkoitettu laboratoriossa analysoitaviksi niiden fysikaalisten tai kemiallisten ominaisuuksien arvioimiseksi tai sen määrittämiseksi, soveltuvatko ne hyödynnettäviksi tai huolehdittaviksi, sovelletaan 18 artiklassa säädettyjä yleisiä tietojen antamista koskevia vaatimuksia, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)jätteen määrä ei ylitä sitä määrää, joka on kohtuudella tarpeen analyysin tai kokeen asianmukaiseen suorittamiseen riittävä vähimmäismäärä kussakin erityistapauksessa;

(b)jätteen määrä on enintään 150 kg tai asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten ja ilmoituksen tekijän tapauskohtaisesti sopima suurempi määrä.

5.Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan yksityisistä kotitalouksista, muilta jätteen tuottajilta tai molemmilta kerätyn sekalaisen yhdyskuntajätteen siirtoihin sekä sellaisen sekalaisen yhdyskuntajätteen siirtoihin, joka on ollut sellaisen jätteenkäsittelytoimen kohteena, joka ei ole olennaisesti muuttanut sen ominaisuuksia, jos tällainen jäte on tarkoitettu hyödynnettäväksi. Tällaisten huolehdittavaksi tarkoitettujen jätteiden siirrot on kielletty.

1 luku
Kirjallinen ennakkoilmoitus ja -hyväksyntä

5 artikla
Ilmoitus

1.Ainoastaan ne ilmoituksen tekijät, jotka ovat saaneet luvan tai jotka on rekisteröity direktiivin 2008/98/EY IV luvun mukaisesti, voivat toimittaa kirjallisen ennakkoilmoituksen, jäljempänä ’ilmoitus’.

Jos kyseiset ilmoituksen tekijät aikovat siirtää 4 artiklan 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua jätettä, niiden on toimitettava ilmoitus kaikille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

Jos ilmoittajat toimittavat 13 artiklassa tarkoitetun yleisen ilmoituksen useista siirroista, niiden on myös noudatettava kyseisessä artiklassa säädettyjä vaatimuksia.

Jos siirto on tarkoitettu 14 artiklan mukaiseen ennalta hyväksyttyyn laitokseen, sovelletaan kyseisen artiklan 6, 8 ja 9 kohdassa esitettyjä menettelyvaatimuksia.

2.Ilmoituksessa on oltava seuraavat asiakirjat:

(a)liitteen IA mukainen ilmoitusasiakirja, jäljempänä ’ilmoitusasiakirja’;

(b)liitteen IB mukainen siirtoasiakirja, jäljempänä ’siirtoasiakirja’.

Ilmoittajan on annettava ilmoitusasiakirjassa olevat tiedot ja, jos ne ovat saatavilla, siirtoasiakirjan tiedot.

Jos ilmoituksen tekijä ei ole 3 artiklan 6 alakohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettu jätteen alkuperäinen tuottaja, ilmoituksen tekijän on varmistettava, että jätteen alkuperäinen tuottaja tai jokin 3 artiklan 6 alakohdan a alakohdan ii tai iii alakohdassa tarkoitetuista henkilöistä allekirjoittaa myös ilmoitusasiakirjan.

3.Ilmoitusasiakirjassa tai sen liitteessä on oltava liitteen II osassa 1 luetellut tiedot ja asiakirjat. Siirtoasiakirjassa tai sen liitteessä on oltava liitteen II osassa 2 luetellut tiedot ja asiakirjat, kun ne ovat saatavilla.

4.Ilmoituksen katsotaan olevan asianmukaisesti tehty, kun ilmoitusasiakirja ja siirtoasiakirja on täytetty 3 kohdan mukaisesti lähtömaan toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla.

5.Ilmoituksen tekijän on annettava lisätietoja ja -asiakirjoja, jos jokin asianomaisista toimivaltaisista viranomaisista niitä pyytää. Luettelo lisätiedoista ja -asiakirjoista, joita voidaan pyytää, on liitteen II osassa 3.

Ilmoituksen katsotaan olevan asianmukaisesti täytetty, kun vastaanottomaan toimivaltainen viranomainen katsoo, että asianmukaisesti toimitettu ilmoitusasiakirja ja siirtoasiakirja on täytetty 3 alakohdan mukaisesti ja liitteen II osassa 3 luetellut lisätiedot ja -asiakirjat on toimitettu.

6.Selvitys 6 artiklan mukaisesti tehdyn sopimuksen tekemisestä tai lausuma sen olemassaolosta liitteen IA mukaisesti on toimitettava ilmoitusta tehtäessä asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

7.Ilmoituksen tekijän on annettava lausuma siitä, että rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus on otettu käyttöön 7 artiklan mukaisesti, täyttämällä ilmoitusasiakirjan asianmukainen osa.

Edellä 7 artiklassa tarkoitettu rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus tai, jos asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset sen sallivat, lausuma sen olemassaolosta liitteen IA mukaisesti, on toimitettava asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille osana ilmoitusasiakirjaa ilmoitusta annettaessa.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, kyseisessä alakohdassa tarkoitettu selvitys voidaan, jos asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset sen sallivat, toimittaa ilmoituksen toimittamisen jälkeen mutta viimeistään ennen siirron alkamista.

8.Ilmoitus kattaa jätteen siirron sen ensimmäisestä lähetyspaikasta, mukaan lukien sen väliaikaisen ja muun kuin väliaikaisen hyödyntämisen tai siitä huolehtimisen.

Jos myöhempiä väliaikaisia tai muita kuin väliaikaisia hyödyntämis- tai huolehtimistoimia toteutetaan muussa kuin ensimmäisessä vastaanottomaassa, muu kuin väliaikainen toimi ja sen määränpää on esitettävä ilmoituksessa, ja tällöin sovelletaan 15 artiklan 6 kohtaa.

Kukin ilmoitus saa kattaa vain yhden jätteen yksilöivän koodin. Jos jätteitä ei ole luokiteltu mihinkään yksittäiseen liitteessä III, liitteessä IIIB tai liitteessä IV olevaan jätenimikkeeseen, kutakin ilmoitusta varten on ilmoitettava myös vain yksi jätteen yksilöivä koodi.

Jos jäteseokset eivät kuulu mihinkään yksittäiseen liitteessä III, IIIB tai liitteessä IV olevaan jätenimikkeeseen, mutta ne on lueteltu liitteessä IIIA, on eriteltävä tärkeysjärjestyksessä jätteen kunkin osan koodi.

6 artikla
Sopimus

1.Kaikista jätteiden siirroista, joista on tehtävä ilmoitus, on tehtävä ilmoituksen tekijän ja vastaanottajan välinen sopimus, joka koskee ilmoitetun jätteen hyödyntämistä tai siitä huolehtimista.

2.Sopimuksen on oltava tehty sekä voimassa ilmoitusta tehtäessä ja siirron keston ajan, kunnes on annettu 15 artiklan 5 kohdan, 16 artiklan 4 kohdan tai tarvittaessa 15 artiklan 4 kohdan mukainen todistus.

3.Sopimuksessa on määrättävä seuraavista velvollisuuksista:

(a)ilmoituksen tekijän velvollisuus ottaa jäte takaisin, jos siirtoa tai hyödyntämistä tai huolehtimista ei ole toteutettu aiotulla tavalla tai jos jätteen siirto on ollut laiton, 22 artiklan ja 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

(b)vastaanottajan velvollisuus hyödyntää jäte tai huolehtia siitä, jos jätteen siirto on ollut laiton, 24 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

(c)jätteen hyödyntävän tai siitä huolehtivan laitoksen velvollisuus antaa 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti todistus siitä, että jäte on hyödynnetty tai siitä on huolehdittu jätteen siirtoa koskevan ilmoituksen, siinä olevien ehtojen ja tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti.

4.Jos jäte siirretään väliaikaisia hyödyntämis- tai huolehtimistoimia varten, sopimuksessa on määrättävä seuraavista lisävelvollisuuksista:

(a)vastaanottajan velvollisuus antaa 15 artiklan 4 kohdan ja soveltuvin osin 15 artiklan 5 kohdan alakohdan mukaisesti muita kuin väliaikaisia hyödyntämis- tai huolehtimistoimia suorittavan laitoksen tai laitosten todistukset siitä, että kaikki ilmoituksen ja siinä olevien ehtojen sekä tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti vastaanotettu jäte on hyödynnetty tai siitä on huolehdittu, siten, että esitetään mahdollisuuksien mukaan kunkin todistuksen kattaman jätteen määrä ja tyyppi;

(b)vastaanottajan velvollisuus antaa soveltuvin osin 15 artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaisesti ilmoitus alkuperäisen lähtömaan alkuperäiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

5.Jos jätteen siirto tapahtuu saman oikeussubjektin määräysvaltaan kuuluvan kahden laitoksen välillä, 1 kohdassa tarkoitettu sopimus voidaan korvata kyseisen oikeussubjektin antamalla vakuutuksella. Vakuutuksen on katettava 3 kohdassa tarkoitetut velvoitteet.

7 artikla
Rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus

1.Kaikkia sellaisia jätteiden siirtoja varten, joista on tehtävä ilmoitus, on hankittava rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus, joka kattaa kaikki seuraavat kustannukset:

(a)kuljetuskustannukset;

(b)huolehtimisen tai hyödyntämisen sekä mahdollisesti tarvittavien väliaikaisten toimien kustannukset;

(c)varastointikustannukset 90 päivän ajalta.

2.Rahoitusvakuuden tai vastaavan vakuutuksen on katettava kustannukset, jotka aiheutuvat seuraavissa tapauksissa:

(a)jäljempänä 22 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa, kun siirtoa tai hyödyntämistä tai huolehtimista ei voida toteuttaa suunnitellulla tavalla;

(b)jäljempänä 24 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa, kun siirto tai hyödyntäminen tai huolehtiminen on laiton.

3.Ilmoituksen tekijän tai muun sen puolesta toimivan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on hankittava rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus, ja sen on oltava voimassa silloin, kun ilmoitus tehdään tai, jos toimivaltainen viranomainen, joka hyväksyy rahoitusvakuuden tai vastaavan vakuutuksen, tämän sallii, viimeistään sinä ajankohtana, jona siirto alkaa. Rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus koskee siirtoa viimeistään silloin, kun siirto alkaa.

4.Lähtömaan toimivaltainen viranomainen hyväksyy rahoitusvakuuden tai vastaavan vakuutuksen, samoin kuin sen muodon, sanamuodon ja suuruuden.

Jos on kyse jätteen tuonnista unioniin, on unionissa olevan vastaanottomaan toimivaltaisen viranomaisen kuitenkin tarkistettava vakuuden suuruus ja tarvittaessa hyväksyttävä täydentävä rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus.

5.Rahoitusvakuuden tai vastaavan vakuutuksen on katettava ilmoitettu siirto sekä ilmoitetun jätteen hyödyntämisen tai siitä huolehtimisen päätökseen saattaminen sekä oltava voimassa niiden ajan.

Rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus on vapautettava, kun asianomainen toimivaltainen viranomainen on saanut 16 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun todistuksen tai tapauksen mukaan 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun todistuksen väliaikaisten hyödyntämis- tai huolehtimistoimien toteuttamisesta.

6.Jos jäte siirretään väliaikaisia hyödyntämis- tai huolehtimistoimia varten ja hyödyntämistoimet tai huolehtimistoimet jatkuvat vastaanottomaassa, rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus voidaan 5 kohdasta poiketen vapauttaa, kun jäte lähtee väliaikaisesta laitoksesta ja asianomainen toimivaltainen viranomainen on saanut 16 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun todistuksen. Jos jäte tällöin siirretään edelleen johonkin hyödyntämis- tai huolehtimislaitokseen, tarvitaan tätä varten uusi rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus, paitsi jos vastaanottomaan toimivaltainen viranomainen katsoo, ettei tällaista rahoitusvakuutta tai vastaavaa vakuutusta tarvita. Näissä olosuhteissa vastaanottomaan toimivaltainen viranomainen on vastuussa jätteen takaisin ottamista koskevista velvollisuuksista 22 artiklassa tarkoitetussa tapauksessa, jossa siirtoa tai muuta hyödyntämis- tai huolehtimistoimea ei voida toteuttaa aiotulla tavalla, tai 24 artiklassa tarkoitetussa laittoman siirron tapauksessa.

7.Rahoitusvakuuden tai vastaavan vakuutuksen on oltava sen hyväksyneen unionissa olevan toimivaltaisen viranomaisen saatavilla, ja kyseisen viranomaisen on käytettävä varoja 23 ja 25 artiklan mukaisesti syntyvien velvollisuuksien täyttämiseksi, myös suorittaakseen maksuja muille asianomaisille viranomaisille.

8.Kun kyse on 13 artiklan mukaisesta yleisestä ilmoituksesta, voidaan hankkia rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus, joka kattaa jotkin yleiseen ilmoitukseen sisältyvät osat, sen sijaan, että hankitaan yksi vakuus tai vakuutus, jotka kattaa koko yleisen ilmoituksen. Tällaisissa tapauksissa rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus koskee sen kattamaa, ilmoitettua siirtoa viimeistään silloin, kun siirto alkaa.

9.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus vapautetaan, kun asianomainen toimivaltainen viranomainen on saanut 16 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun todistuksen tai tapauksen mukaan 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun todistuksen kyseessä olevaa jätettä koskevien väliaikaisten hyödyntämis- tai huolehtimistoimien toteuttamisesta. Edellä 6 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

10.Komissio arvioi viimeistään [julkaisutoimisto: lisätään päivä, joka on kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] olisiko mahdollista vahvistaa yhdenmukaistettu laskentamenetelmä, jolla määritetään rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus ja soveltuvin osin antaa täytäntöönpanosäädös, jolla vahvistetaan kyseinen yhdenmukaistettu laskentamenetelmä. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua arviointia tehdessään komissio ottaa huomioon muun muassa tässä artiklassa tarkoitetun rahoitusvakuuden tai vastaavan vakuutuksen laskemista koskevat jäsenvaltioiden asiaankuuluvat säännöt.

8 artikla
Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten pyynnöt saada tietoja ja asiakirjoja

1.Jos ilmoitusta ei ole asianmukaisesti täytetty 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla, lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen on 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti pyydettävä ilmoituksen tekijältä tietoja ja asiakirjoja.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu pyyntö saada tietoja ja asiakirjoja on lähetettävä ilmoituksen tekijälle kolmen työpäivän kuluessa ilmoituksen tekemisestä.

2.Ilmoituksen tekijän on toimitettava 1 kohdassa tarkoitetut tiedot ja asiakirjat seitsemän päivän kuluessa lähettävän toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä.

3.Jos lähtömaan toimivaltainen viranomainen katsoo, että ilmoitusta ei ole vielä toteutettu asianmukaisesti 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti sen jälkeen, kun pyydetyt tiedot ja asiakirjat on lisätty ilmoitukseen, tai jos ilmoituksen tekijä ei ole toimittanut mitään tietoja 2 kohdan mukaisesti, sen on päätettävä, että ilmoitus ei ole asianmukainen eikä sitä käsitellä edelleen.

Lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta päätöksestä ilmoituksen tekijälle ja muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille seitsemän päivän kuluessa siitä, kun pyydetyt tiedot ja asiakirjat on lisätty ilmoitukseen tai jos ilmoituksen tekijä ei ole toimittanut tietoja 2 kohdan mukaisesti.

4.Jos 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on tehty asianmukaisesti, lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen on välittömästi ilmoitettava siitä ilmoituksen tekijälle ja muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

Jos jokin asianomaisista toimivaltaisista viranomaisista katsoo, että lisätiedot ja -asiakirjat ovat tarpeen 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen täydentämiseksi, sen on kolmen työpäivän kuluessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta pyydettävä tällaisia tietoja ja asiakirjoja ilmoituksen tekijältä ja ilmoitettava tästä pyynnöstä muille toimivaltaisille viranomaisille.

5.Ilmoituksen tekijän on toimitettava 4 kohdassa tarkoitetut tiedot ja asiakirjat seitsemän päivän kuluessa asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä.

Jos jokin toimivaltaisista viranomaisista katsoo, että ilmoitusta ei ole vielä saatettu päätökseen, tai ilmoituksen tekijä ei toimita pyydettyjä tietoja ensimmäisessä alakohdassa säädetyssä määräajassa, asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on kolmen työpäivän kuluessa ensimmäisessä alakohdassa säädetyn määräajan päättymisestä päätettävä, että ilmoitus ei ole asianmukainen eikä sitä käsitellä edelleen.

Jos toisessa alakohdassa tarkoitettua päätöstä ei ole tehty asetetussa määräajassa, ilmoitus katsotaan tehdyksi.

Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on välittömästi ilmoitettava ilmoittajalle ja muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille toisessa alakohdassa tarkoitetusta päätöksestä.

6.Jos lähtömaan toimivaltainen viranomainen ei ole ilmoituksen saatuaan 30 päivän kuluessa toimittanut sitä edelleen 3 kohdan tai 4 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, sen on annettava ilmoituksen tekijälle tämän pyynnöstä perusteltu selitys asiasta.

Jos toimivaltainen viranomainen ei 30 päivän kuluessa ilmoituksen tekemisestä ole toiminut 4 kohdan toisen alakohdan tai 5 kohdan nojalla eikä ole antanut 11 artiklan 2 kohdan mukaista suostumusta siirtoon tai on vastustanut siirtoa 12 artiklan nojalla syistä, jotka liittyvät siihen, että ilmoitus ei ole täydellinen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti, sen on pyynnöstä toimitettava ilmoituksen tekijälle perusteltu selitys.

9 artikla
Toimivaltaisten viranomaisten hyväksynnät sekä kuljetuksen, hyödyntämisen tai huolehtimisen määräajat

1.Vastaanottomaan, lähtömaan ja kauttakulkumaan toimivaltaisten viranomaisten on 30 päivän kuluessa ilmoituksen toimittamisen jälkeen tehtävä ilmoitetun siirron johdosta jokin seuraavassa lueteltu asianmukaisesti perusteltu päätös:

(a)hyväksyntä ilman ehtoja;

(b)hyväksyntä 10 artiklan mukaisin ehdoin;

(c)12 artiklan mukaiset vastalauseet.

Lähtömaan ja kauttakulkumaan toimivaltaisen viranomaisen voidaan katsoa antaneen hiljaisen hyväksyntänsä, jos se ei ole esittänyt vastalausetta ensimmäisessä alakohdassa mainitussa 30 päivän määräajassa. Hiljainen suostumus on voimassa vastaanottomaan toimivaltaisen viranomaisen antamassa kirjallisessa luvassa tarkoitetun ajan.

2.Vastaanottomaan sekä tarvittaessa lähtömaan ja kauttakulkumaan toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava ilmoituksen tekijälle päätöksensä ja sen perusteet 1 kohdassa tarkoitetussa 30 päivän määräajassa. Päätöksen on oltava kaikkien asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten saatavilla.

Jos vastaanottomaan toimivaltainen viranomainen ei ole 30 päivän kuluessa ilmoituksen tekemisestä tehnyt päätöstä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, sen on annettava ilmoituksen tekijälle tämän pyynnöstä perusteltu selitys asiasta.

3.Suunnitellulle jätteiden siirrolle myönnetty kirjallinen hyväksyntä lakkaa olemasta voimassa ilmoitusasiakirjassa määrätystä myöhemmästä ajankohdasta. Se ei saa kattaa yhtä kalenterivuotta pidempää kautta eikä asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten päätöksessä ilmoitettua ajanjaksoa lyhyempää kautta.

4.Suunniteltu siirto voidaan toteuttaa vasta sen jälkeen, kun 16 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan vaatimukset on täytetty, ja ainoastaan kaikkien toimivaltaisten viranomaisten hiljaisten tai kirjallisten hyväksyntöjen voimassaoloaikana. Siirron on oltava lähtenyt lähtömaasta kaikkien asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten hiljaisen tai kirjallisen hyväksynnän voimassaoloajan päättymiseen mennessä.

5.Suunnitellun siirron mukainen jätteen hyödyntäminen tai siitä huolehtiminen on saatettava päätökseen viimeistään yhden kalenterivuoden kuluttua siitä, kun siirrettävän jätteen hyödyntävä tai siitä huolehtiva laitos on vastaanottanut jätteen, jolleivat toimivaltaiset viranomaiset ole päätöksessään ilmoittaneet lyhyempää määräaikaa.

6.Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on peruutettava hiljainen tai kirjallinen suostumuksensa, jos niillä on tiedossaan jokin seuraavista:

a)jätteen koostumus ei ole ilmoituksen mukainen;

b)siirrolle asetettuja ehtoja ei noudateta;

c)jätettä ei hyödynnetä tai siitä ei huolehdita kyseisen hyödyntämis- tai huolehtimistoimen suorittavalle laitokselle myönnetyn luvan mukaisesti; tai

d) jäte aiotaan siirtää, hyödyntää tai siitä aiotaan huolehtia tai se on siirretty, hyödynnetty tai siitä on huolehdittu ilmoitus- tai siirtoasiakirjoissa tai niiden liitteissä annetuista tiedoista poikkeavalla tavalla.

7.Hyväksyntä peruutetaan toimittamalla asiasta virallinen ilmoitus ilmoituksen tekijälle, asianomaisille viranomaisille ja vastaanottajalle.

10 artikla
Jätteen siirrolle asetettavat ehdot

1.Lisäksi lähtömaan, vastaanottomaan ja kauttakulkumaan toimivaltaiset viranomaiset voivat 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa 30 päivän määräajassa asettaa ehtoja, jotka koskevat niiden suostumusta ilmoitettuun siirtoon. Nämä ehdot voivat perustua yhteen tai useampaan 12 artiklassa mainittuun syyhyn.

2.Lisäksi lähtömaan, vastaanottomaan ja kauttakulkumaan toimivaltaiset viranomaiset voivat 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa 30 päivän määräajassa asettaa ehtoja, jotka koskevat jätteiden kuljetusta niiden lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella. Nämä kuljetusehdot eivät saa olla tiukempia kuin kokonaan niiden kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella tapahtuvia samanlaisia kuljetuksia koskevat ehdot, ja niissä on otettava asianmukaisesti huomioon voimassa olevat sopimukset, erityisesti asiaa koskevat kansainväliset sopimukset.

3.Lähtömaan, vastaanottomaan ja kauttakulkumaan toimivaltaiset viranomaiset voivat 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa 30 päivän määräajassa asettaa myös ehdon, jonka mukaan niiden hyväksyntä katsotaan peruutetuksi, jos rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus ei ole 7 artiklan 3 kohdassa edellytetyllä tavalla voimassa viimeistään ilmoitetun siirron alkaessa.

4.Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen asettamat ehdot on määritettävä kyseisen viranomaisen ilmoitusasiakirjassa tai sen liitteessä.

5.Vastaanottomaan toimivaltainen viranomainen voi 9 artiklan1 kohdassa tarkoitetun 30 päivän määräajan kuluessa myös asettaa ehdon, jonka mukaan jätteen vastaanottavan laitoksen on pidettävä säännöllistä kirjanpitoa laitokseen otetuista tai sieltä lähtevistä jätteistä ja/tai jätetaseesta sekä ilmoituksessa esitetyistä jätteiden hyödyntämis- tai huolehtimistoimista ilmoituksen voimassaoloaikana. Laitoksesta oikeudellisesti vastuussa olevan henkilön on allekirjoitettava tämä kirjanpito, joka on lähetettävä vastaanottomaan toimivaltaiselle viranomaiselle kuukauden kuluessa ilmoitetun hyödyntämis- tai huolehtimistoimen päättymisestä.

11 artikla
Huolehdittaviksi tarkoitettujen jätteiden siirtoja koskeva kielto

1.Kun huolehdittaviksi tarkoitetun jätteen suunnitellusta siirrosta tehdään ilmoitus 5 artiklan mukaisesti, lähtömaan ja vastaanottomaan toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa kyseiselle siirrolle kirjallisen hyväksyntänsä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun 30 päivän määräajan kuluessa ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)Ilmoituksen tekijä osoittaa, että

i) jätettä ei voida hyödyntää teknisesti toteuttamiskelpoisella ja taloudellisesti kannattavalla tavalla tai siitä on huolehdittava unionin tai kansainvälisen oikeuden mukaisten oikeudellisten velvoitteiden vuoksi;

ii)jätteestä ei voida huolehtia teknisesti toteuttamiskelpoisella ja taloudellisesti kannattavalla tavalla maassa, jossa se on syntynyt;

iii)suunniteltu siirto tai huolehtiminen on jätehierarkian sekä läheisyys- ja omavaraisuusperiaatteiden mukainen unionin ja kansallisella tasolla, kuten direktiivissä 2008/98/EY säädetään;

(b)ilmoituksen tekijän tai vastaanottajan ei ole aikaisemmin todettu syyllistyneen laittomaan jätteiden siirtoon tai muuhun ympäristönsuojeluun liittyvään laittomaan toimintaan;

(c)ilmoituksen tekijä tai laitos ei ole aiempien siirtojen yhteydessä laiminlyönyt 15 ja 16 artiklan noudattamista;

(d)suunniteltu siirto tai jätteestä huolehtiminen ei ole kyseisen yhden tai useamman jäsenvaltion tai unionin tekemistä kansainvälisistä yleissopimuksista johtuvien velvoitteiden vastainen;

(e)kyseinen jäte käsitellään unionin lainsäädännössä vahvistettuihin huolehtimistoimiin liittyvien oikeudellisesti sitovien ympäristönsuojelunormien mukaisesti, ja jos laitos kuuluu direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan, laitoksessa on sovellettava mainitun direktiivin 3 artiklan 10 kohdassa määriteltyä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa laitoksen luvan mukaisesti;

(f)jäte ei ole sekalaista yhdyskuntajätettä (jätekoodi 20 03 01 tai 20 03 99), joka on kerätty yksityisistä kotitalouksista, muilta jätteen tuottajilta tai molemmilta, eikä sekalaista yhdyskuntajätettä, joka on ollut sellaisen jätteenkäsittelytoimen kohteena, joka ei ole merkittävästi muuttanut sen ominaisuuksia.

2.Kauttakulkumaan toimivaltaiset viranomaiset saavat antaa hyväksyntänsä kyseiselle siirrolle 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun 30 päivän määräajan kuluessa ainoastaan, jos tämän artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

3.Jos asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset eivät ole antaneet lupaa huolehdittavaksi tarkoitetun jätteen suunniteltuun siirtoon 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun 30 päivän määräajan kuluessa, siirtoa koskevan ilmoituksen voimassaolo lakkaa ja siirto on kiellettävä 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Siinä tapauksessa, että ilmoituksen tekijä aikoo yhä toteuttaa siirron, on tehtävä uusi ilmoitus, jolleivat kaikki asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ja ilmoituksen tekijä toisin sovi.

4.Toimivaltaisten viranomaisten 1 kohdan mukaisesti antamista luvista on ilmoitettava välittömästi komissiolle, joka ilmoittaa niistä muille jäsenvaltioille.

12 artikla
Hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden siirtoa koskevat vastalauseet

1.Kun hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden suunnitellusta siirrosta on tehty ilmoitus 5 artiklan mukaisesti, vastaanottomaan ja lähtömaan toimivaltaiset viranomaiset voivat 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun 30 päivän määräajan kuluessa esittää perusteltuja vastalauseita seuraavan yhden tai useamman syyn perusteella:

(a)suunniteltu siirto tai jätteen hyödyntäminen ei olisi direktiivin 2008/98/EY mukainen;

(b)kyseistä jätettä ei käsitellä direktiivin 2008/98/EY 28 artiklan mukaisesti laadittujen jätehuoltosuunnitelmien tai 29 artiklan mukaisesti laadittujen jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien ohjelmien mukaisesti;

(c)suunniteltu siirto tai jätteen hyödyntäminen ei vastustavan toimivaltaisen viranomaisen maassa toteutettavien toimien osalta olisi ympäristönsuojeluun, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen tai terveyden suojeluun liittyvän kansallisen lainsäädännön mukainen;

(d)suunniteltu siirto tai jätteen hyödyntäminen ei olisi lähtömaan jätteen hyödyntämiseen liittyvän kansallisen lainsäädännön mukainen, myös silloin, kun suunniteltuun siirtoon kuuluva jäte on tarkoitettu hyödynnettäväksi laitoksessa, jonka käsittelynormit ovat tietyn jätteen osalta alhaisemmat kuin lähtömaan normit, ottaen samalla huomioon tarpeen varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta;

i) on olemassa vastaavaa, erityisesti jätteisiin liittyvää unionin lainsäädäntöä ja jos vaatimuksia, jotka ovat vähintään yhtä tiukat kuin unionin lainsäädännössä asetetut vaatimukset, on otettu käyttöön kansallisessa lainsäädännössä, jonka osaksi kyseinen unionin lainsäädäntö on saatettu;

ii) hyödyntämistoimi toteutetaan vastaanottomaassa olosuhteissa, jotka suurelta osin vastaavat lähtömaan kansallisessa lainsäädännössä asetettuja edellytyksiä;

iii) muuta kuin i alakohdassa tarkoitettua lähtömaan kansallista lainsäädäntöä ei ole ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/1535 60 mukaisesti, jos kyseisessä direktiivissä niin edellytetään;

(e)muita hyödyntämistoimia kuin kierrätystä ja uudelleenkäyttöön valmistelua varten suoritettavien tulevien jätteiden siirtojen rajoittaminen on tarpeen jäsenvaltion jätehuoltoverkoston suojelemiseksi, jos todetaan, että tällaiset siirrot johtaisivat kotimaassa syntyneestä jätteestä huolehtimiseen tai käsittelyyn tavalla, joka ei ole yhdenmukainen niiden jätehuoltosuunnitelmien kanssa;

(f)ilmoituksen tekijän tai vastaanottajan on aikaisemmin todettu syyllistyneen laittomaan jätteiden siirtoon tai muuhun ympäristönsuojeluun liittyvään laittomaan toimintaan.

(g)ilmoituksen tekijä tai laitos on aiempien siirtojen yhteydessä toistuvasti laiminlyönyt 15 ja 16 artiklan noudattamisen;

(h)suunniteltu siirto tai jätteen hyödyntäminen on kyseisen yhden tai useamman jäsenvaltion tai unionin tekemistä kansainvälisistä yleissopimuksista johtuvien velvoitteiden vastainen;

(i)hyödyntäminen ei ole taloudellisten tai ympäristönäkökohtien kannalta perusteltua, kun otetaan huomioon hyödynnettävän ja hyödynnettäväksi kelpaamattoman jätteen suhde, lopullisesti hyödynnettävien aineiden arvioitu arvo tai hyödyntämisen kustannukset sekä hyödynnettäväksi kelpaamattoman jätteen osan huolehtimisesta aiheutuvat kustannukset;

(j)siirrettävä jäte on tarkoitettu huolehdittavaksi eikä hyödynnettäväksi;

(k)kyseistä jätettä ei käsitellä hyödyntämistoimiin liittyvien oikeudellisesti sitovien ympäristönsuojelunormien mukaisesti tai unionin lainsäädännössä vahvistettujen oikeudellisesti sitovien hyödyntämis- tai kierrätysvelvoitteiden mukaisesti tai jäte käsitellään laitoksessa, joka kuuluu direktiivin 2010/75/EU soveltamisalaan mutta jossa ei sovelleta mainitun direktiivin 3 artiklan 10 kohdassa määriteltyä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.

2.Kauttakulkumaan toimivaltaiset viranomaiset voivat 1 kohdassa tarkoitetun 30 päivän määräajan kuluessa esittää perusteltuja vastalauseita hyödynnettäväksi tarkoitetun jätteen suunniteltua siirtoa vastaan ainoastaan tämän artiklan 1 kohdan c, f, g ja h alakohdassa esitetyistä syistä.

3.Jos toimivaltaiset viranomaiset 1 kohdassa tarkoitetun 30 päivän määräajan kuluessa toteavat, että niiden vastalauseiden syynä olleet ongelmat on ratkaistu, niiden on välittömästi ilmoitettava tästä kirjallisesti ilmoituksen tekijälle. 

4.Jos vastalauseiden syynä olleita ongelmia ei ole ratkaistu 1 kohdassa tarkoitetun 30 päivän määräajan kuluessa, hyödynnettäväksi tarkoitetun jätteen siirtoa koskevan ilmoituksen voimassaolo lakkaa. Siinä tapauksessa, että ilmoituksen tekijä aikoo yhä toteuttaa siirron, on tehtävä uusi ilmoitus, jolleivat kaikki asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ja ilmoituksen tekijä toisin sovi.

5.Jäsenvaltioiden on raportoitava toimivaltaisten viranomaisten 1 kohdan d ja e alakohdassa esitetyistä syistä esittämistä vastalauseista komissiolle 68 artiklan mukaisesti.

6.Lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kansallinen lainsäädäntö, johon toimivaltaisten viranomaisten 1 kohdan d ja e alakohdan mukaisesti esittämät vastalauseet voivat perustua, ja ilmoitettava, mihin jätteisiin ja jätteiden hyödyntämistoimiin näitä vastalauseita sovelletaan, ennen kuin tähän lainsäädäntöön vedotaan syynä esittää perusteltuja vastalauseita.

13 artikla
Yleinen ilmoitus

1.Ilmoituksen tekijä voi tehdä useita jätteiden siirtoja koskevan yleisen ilmoituksen, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:

(a)eri siirtoihin sisältyvällä jätteellä on oleellisesti samankaltaiset fyysiset ja kemialliset ominaisuudet;

(b)eri siirtoihin sisältyvä jäte siirretään samalle vastaanottajalle ja samaan laitokseen;

(c)ilmoitusasiakirjassa ilmoitettu eri siirtojen reitti, erityisesti kunkin asianomaisen maan lähtö- ja saapumispaikat, on sama.

2.Jos samaa reittiä ei ennalta arvaamattomista syistä voida käyttää, ilmoituksen tekijän on ilmoitettava tästä asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, joita yleinen ilmoitus koskee, mahdollisimman pian ja mahdollisuuksien mukaan ennen siirron alkamista, jos reittimuutoksen tarve on jo tiedossa.

Jos reittimuutos on tiedossa ennen siirtojen alkamista ja se koskee muita toimivaltaisia viranomaisia kuin niitä, joita yleinen ilmoitus koskee, yleistä ilmoitusta ei voida käyttää, vaan on tehtävä uusi ilmoitus 5 artiklan mukaisesti.

3.Asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset voivat asettaa ehdoksi yleisen ilmoituksen käyttämiselle, että myöhemmin toimitetaan lisätietoja ja -asiakirjoja, kuten 5 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetään.

14 artikla
Ennakkohyväksytyt hyödyntämislaitokset

1.Oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö, joka omistaa hyödyntämislaitoksen tai käyttää määräysvaltaa sen osalta, voi toimittaa pyynnön kyseisen laitoksen ennakkohyväksymisestä 71 artiklan mukaisesti nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka lainkäyttövaltaan laitos kuuluu.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön on sisällettävä seuraavat tiedot:

(a)hyödyntämislaitoksen nimi, rekisterinumero ja osoite;

(b)jäljennökset hyödyntämislaitokselle jätteen käsittelyä varten direktiivin 2008/98/EY 23 artiklan mukaisesti myönnetyistä luvista sekä tarvittaessa standardit tai todistukset, joita laitos noudattaa;

(c)kuvaus tekniikoista, R-koodi(t) mukaan luettuina, joita käytetään hyödyntämistoimissa, joita varten ennakkohyväksyntää haetaan;

(d)tämän asetuksen liitteessä IV tai tarvittaessa päätöksen 2000/532/EY liitteessä luetellut jätteet, joita varten ennakkohyväksyntää haetaan;

(e)kunkin sellaisen jätetyypin kokonaismäärä, joita varten ennakkohyväksyntää haetaan, verrattuna käsittelykapasiteettiin, jota varten laitos on sallittu;

(f)tiedot laitoksen toimista, jotka liittyvät jätteen hyödyntämiseen ja jotka kattavat erityisesti kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana käsitellyn jätteen määrän ja lajit, tapauksen mukaan;

(g)näyttö tai todistus siitä, että laitoksen omistavaa tai sen osalta määräysvaltaa käyttävää oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä ei ole tuomittu laittomasta siirrosta tai muusta jätehuoltoon liittyvästä laittomasta toiminnasta.

3.Siirretään komissiolle valta antaa 76 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan 2 kohtaa pyyntöön sisällytettävien tietojen osalta.

4.Tämän artiklan 5–10 kohdassa tarkoitettua menettelyä sovelletaan ennakkohyväksyntää varten laitokseen, jota koskeva pyyntö on esitetty 1 kohdan mukaisesti.

5.Toimivaltaisen viranomaisen on 45 päivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisesta arvioitava pyyntö ja päätettävä, hyväksyykö se sen;

6.Jos 1 kohdassa tarkoitettu oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö on toimittanut kaikki 2 kohdassa tarkoitetut tiedot, toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä pyyntö ja annettava ennakkohyväksyntä kyseiselle laitokselle. Ennakkohyväksyntä voi sisältää ehtoja, jotka liittyvät ennakkohyväksynnän kestoon, ennakkohyväksynnän kattamien jätteiden tyyppeihin ja määriin, käytettyihin tekniikoihin tai muihin olosuhteisiin, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että jätteen huolto tapahtuu ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

7.Poiketen siitä, mitä 6 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi kieltäytyä hyväksymästä ennakkohyväksyntää koskevaa pyyntöä, jos se ei ole vakuuttunut siitä, että ennakkohyväksynnän antaminen takaa kyseessä olevan jätteen korkealaatuisen käsittelyn.

8.Päätös ennakkohyväksyntää koskevan pyynnön hyväksymisestä tai epäämisestä on annettava tiedoksi pyynnön esittäneelle oikeushenkilölle tai luonnolliselle henkilölle heti, kun toimivaltainen viranomainen on tehnyt sen, ja päätös on perusteltava asianmukaisesti.

9.Jollei ennakkohyväksyntää koskevan pyynnön hyväksymispäätöksessä toisin mainita, hyödyntämislaitoksen ennakkohyväksyntä on voimassa seitsemän vuotta.

10.Toimivaltainen viranomainen voi milloin tahansa peruuttaa hyödyntämislaitosta koskevan ennakkohyväksynnän. Ennakkosuostumuksen peruuttamista koskeva päätös on perusteltava asianmukaisesti ja siitä on ilmoitettava asianomaiselle laitokselle.

11.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön on välittömästi ilmoitettava asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista muutoksista 2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on otettava nämä muutokset asianmukaisesti huomioon arvioidessaan ennakkohyväksyntää koskevaa pyyntöä ja tarvittaessa päivitettävä ennakkohyväksyntää.

12.Jos kyseessä on 13 artiklan mukaisesti tehty yleinen ilmoitus, joka koskee ennakkohyväksyttyyn laitokseen tehtäviä siirtoja, 9 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetun hyväksynnän voimassaoloaikaa pidennetään kolmeksi vuodeksi. Tästä säännöstä poiketen asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa päättää lyhentää tätä määräaikaa.

13.Toimivaltaisten viranomaisten, jotka ovat antaneet laitosta koskevan ennakkohyväksynnän tämän artiklan mukaisesti, on ilmoitettava komissiolle ja tarvittaessa OECD:n sihteeristölle liitteessä VI olevaa lomaketta käyttäen seuraavat tiedot:

(a)hyödyntämislaitoksen nimi, rekisterinumero ja osoite;

(b)kuvaus käytetyistä tekniikoista, R-koodi(t) mukaan luettuina,

(c)liitteiden IV ja IVA nimikkeiden mukaisesti luokitellut jätetyypit, joihin ennakkohyväksyntää sovelletaan;

(d)kokonaismäärä, jota ennakkohyväksyntä koskee;

(e)aika, jona ennakkohyväksyntä on voimassa;

(f)ennakkohyväksynnän mahdolliset muutokset;

(g) ilmoitettujen tietojen mahdolliset muutokset;

(h)ennakkohyväksyntää koskevan päätöksen peruuttaminen.

14.Poiketen siitä, mitä 8, 9, 10 ja 12 artiklassa säädetään, asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti antamaan hyväksyntään, 10 artiklan mukaisesti asettamiin ehtoihin ja 12 artiklan mukaisesti esittämiin vastalauseisiin sovelletaan ennakkohyväksyttyihin laitoksiin tarkoitettujen siirtojen osalta seitsemän työpäivän määräaikaa laskettuna siitä päivästä, jolloin 8 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot on vastaanotettu.

15.Jos yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen haluaa pyytää 8 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti lisätietoja ennakkohyväksyttyyn laitokseen tehtäviä siirtoja koskevan ilmoituksen osalta, kyseisessä alakohdassa sekä 8 artiklan 5 kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa mainitut määräajat lyhennetään yhteen päivään 8 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan osalta ja 8 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan osalta sekä kahteen päivään 8 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan osalta.

16.Sen estämättä, mitä 14 kohdassa säädetään, vastaanottomaan toimivaltainen viranomainen voi päättää, että lisäaika on tarpeen lisätietojen tai -asiakirjojen saamiseksi ilmoituksen tekijältä.

Tällöin toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta ilmoituksen tekijälle seitsemän työpäivän kuluessa tietojen vastaanottamisesta 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Yhden 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen tekemiseen tarvittava kokonaisaika ei saa ylittää 30:tä päivää siitä, kun ilmoitus on toimitettu 5 artiklan mukaisesti.

15 artikla
Väliaikaisia hyödyntämistoimia ja väliaikaisia huolehtimistoimia koskevat lisäsäännökset

1.Jos jäte siirretään väliaikaista hyödyntämistointa tai väliaikaista huolehtimistointa varten, kaikki laitokset, joissa myöhempiä väliaikaisia ja muita kuin väliaikaisia hyödyntämistoimia ja huolehtimistoimia on tarkoitus toteuttaa, on myös ilmoitettava ilmoitusasiakirjassa ensimmäisen väliaikaisen hyödyntämistoimen tai huolehtimistoimen lisäksi.

2.Lähtömaan ja vastaanottomaan toimivaltainen viranomainen voivat antaa hyväksyntänsä jätteen siirrolle väliaikaista hyödyntämistointa tai väliaikaista huolehtimistointa varten ainoastaan, jos ei ole 12 artiklan mukaisesti perusteita esittää vastalausetta jätteen siirroille laitoksiin, jotka toteuttavat mitä tahansa myöhempiä väliaikaisia tai muita kuin väliaikaisia hyödyntämistoimia tai huolehtimistoimia.

3.Väliaikaisen hyödyntämistoimen tai huolehtimistoimen toteuttavan laitoksen on toimitettava yhden päivän kuluessa jätteen vastaanottamisesta vahvistus siitä, että jäte on otettu vastaan. Tämä vahvistus on oltava siirtoasiakirjassa tai sen liitteenä.

4.Väliaikaisen hyödyntämistoimen tai väliaikaisen huolehtimistoimen toteuttavan laitoksen on mahdollisimman pian ja viimeistään 30 päivän kuluttua kyseisen toimen suorittamisesta, ja viimeistään yhden kalenterivuoden tai 9 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun lyhyemmän ajan kuluttua jätteen vastaanottamisesta, annettava omalla vastuullaan todistus siitä, että toimi on saatettu päätökseen.

Todistus on toimitettava ja sen on oltava siirtoasiakirjassa tai sen liitteenä.

5.Kun väliaikaisen hyödyntämistoimen tai väliaikaisen huolehtimistoimen toteuttava hyödyntämis- tai huolehtimislaitos toimittaa jätteen vastaanottomaassa sijaitsevaan laitokseen mahdollista myöhemmin tapahtuvaa väliaikaista tai muuta kuin väliaikaista hyödyntämis- tai huolehtimistointa varten, sen on saatava kyseiseltä laitokselta mahdollisimman pian ja viimeistään yhden kalenterivuoden tai 9 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun lyhyemmän ajan kuluttua jätteen toimittamisesta todistus siitä, että jätteen muu kuin väliaikainen hyödyntämis- tai huolehtimistoimi on saatettu päätökseen.

Väliaikaisen hyödyntämis- tai huolehtimistoimen toteuttavan laitoksen on toimitettava viipymättä ilmoituksen tekijälle ja asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille asianmukaiset todistukset, joista käy ilmi, mitä siirtoja ne koskevat.

6.Kun jäte toimitetaan 5 kohdassa kuvatulla tavalla alkuperäisessä lähtömaassa tai toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaan laitokseen, on tehtävä uusi ilmoitus tämän asetuksen mukaisesti.

7.Kun jäte toimitetaan 5 kohdassa kuvatulla tavalla kolmannessa maassa sijaitsevaan laitokseen, on tehtävä uusi ilmoitus tämän asetuksen mukaisesti; tämän lisäksi asianomaisia toimivaltaisia viranomaisia koskevia säännöksiä sovelletaan myös alkuperäisen lähtömaan alkuperäiseen toimivaltaiseen viranomaiseen.

16 artikla
Jätteiden siirron hyväksynnän jälkeen noudatettavat vaatimukset

1.Sen jälkeen, kun asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet ilmoitetun siirron, kaikkien jätteen siirtoon osallistuvien yritysten on täytettävä siirtoasiakirja tai, jos kyse on yleisestä ilmoituksesta, siirtoasiakirjat soveltuvin osin. Niiden on varmistettava, että siirtoasiakirjan tiedot asetetaan sähköisesti asiaankuuluvien viranomaisten saataville, myös kuljetuksen aikana.

2.Kun ilmoituksen tekijä on saanut lähtömaan, vastaanottomaan ja kauttakulkumaan toimivaltaisilta viranomaisilta hyväksynnän tai se voi olettaa kauttakulkumaan toimivaltaisen viranomaisen antaneen hiljaisen hyväksyntänsä, sen on merkittävä siirtoasiakirjaan todellinen siirtopäivä ja mahdollisuuksien mukaan muut tarvittavat tiedot vähintään yksi työpäivä ennen siirron alkamista.

3.Laitoksen on kolmen päivän kuluessa jätteen vastaanottamisesta toimitettava ilmoituksen tekijälle ja asianomaisille viranomaisille kirjallinen vahvistus siitä, että jäte on otettu vastaan.

4.Väliaikaisen hyödyntämis- tai huolehtimistoimen toteuttavan laitoksen on mahdollisimman pian ja viimeistään 30 päivän kuluttua kyseisen toimen saattamisesta päätökseen, ja viimeistään yhden kalenterivuoden tai 9 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun lyhyemmän ajan kuluttua jätteen vastaanottamisesta, todistettava, että jätteen muu kuin väliaikainen hyödyntäminen tai huolehtiminen on saatettu päätökseen.

5.Edellä 4 kohdassa tarkoitetun todistuksen toimittaa ilmoituksen tekijälle ja asianomaisille viranomaisille joko toimen toteuttava laitos tai, jos sillä ei ole pääsyä 26 artiklassa tarkoitettuun järjestelmään, todistus toimitetaan ilmoittajan välityksellä.

17 artikla
Siirtoa koskevat muutokset hyväksynnän jälkeen

1.Jos hyväksytyn jätteiden siirron yksityiskohtiin ja/tai ehtoihin tehdään olennaisia muutoksia, niistä on ilmoitettava ilmoituksen tekijän toimesta asiaankuuluville toimivaltaisille viranomaisille ja vastaanottajalle välittömästi ja, mikäli mahdollista, ennen siirron alkamista. Siirrettävän jätteen määrää, reittiä sekä siirron aikataulua ja kuljetuksen suorittajaa koskevat muutokset ovat olennaisia muutoksia.

2.Jos tehdään 1 kohdassa tarkoitettuja olennaisia muutoksia, on tehtävä uusi ilmoitus, paitsi jos kaikki asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset katsovat, etteivät ehdotetut muutokset edellytä uutta ilmoitusta.

3.Kun 1 kohdassa tarkoitetut muutokset koskevat muita toimivaltaisia viranomaisia kuin niitä, joita alkuperäinen ilmoitus koskee, on tehtävä uusi ilmoitus.

2 luku

18 artikla
Yleiset tietojen antamista koskevat vaatimukset

1.Edellä 4 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuun jätteeseen, joka aiotaan siirtää, sovelletaan tämän artiklan 2–7 kohdassa esitettyjä yleisiä tietojen antamista koskevia vaatimuksia.

2.Jätteen siirron järjestävän lähtömaan lainkäyttövaltaan kuuluvan henkilön on täytettävä ja toimitettava liitteen VII mukaiset asianmukaiset tiedot viimeistään päivää ennen siirron toteuttamista.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitetun henkilön on varmistettava, että kyseisessä kohdassa tarkoitetut tiedot asetetaan sähköisesti asiaankuuluvien viranomaisten saataville, myös kuljetuksen aikana.

4.Hyödyntämislaitoksen tai laboratorion ja vastaanottajan tai, jos niillä ei ole pääsyä 26 artiklassa tarkoitettuun järjestelmään, 2 kohdassa tarkoitetun henkilön on yhden päivän kuluessa jätteen vastaanottamisesta toimitettava ilmoituksen tekijälle ja asianomaisille viranomaisille vahvistus siitä, että jäte on vastaanotettu, täyttämällä liitteessä VII olevat asiaa koskevat tiedot.

5.Hyödyntämislaitoksen on mahdollisimman pian ja viimeistään 30 päivän kuluttua hyödyntämistoimen päättymisestä ja viimeistään yhden kalenterivuoden kuluttua jätteen vastaanottamisesta todistettava omalla vastuullaan, että hyödyntäminen on saatettu päätökseen, täyttämällä liitteessä VII olevat asiaa koskevat tiedot.

6.Edellä 2 kohdassa tarkoitetun henkilön on välittömästi ilmoitettava lähtömaan toimivaltaiselle viranomaiselle, jos tuonti vastaanottomaahan on siirron osalta estetty, vastaanottaja ei ota siirtoa vastaan tai siirtoa ei voida toteuttaa alkuperäisellä tavalla.

7.Liitteessä VII tarkoitetun siirron järjestävän henkilön ja vastaanottajan välisen sopimuksen, joka koskee jätteen hyödyntämistä, on oltava voimassa, kun siirto alkaa. Siltä varalta, että jätteen siirtoa tai sen hyödyntämistä ei voida toteuttaa suunnitellulla tavalla tai jos kyseessä on laiton siirto, kyseiseen sopimukseen on sisällyttävä siirron järjestävän henkilön tai, jos tämä henkilö ei kykene saattamaan siirtoa tai jätteen hyödyntämistä päätökseen, vastaanottajan velvollisuus ottaa jäte takaisin tai hoitaa sen hyödyntäminen vaihtoehtoisella tavalla; ja huolehtia tarvittaessa sen varastoinnista siihen asti.

8.Siirron järjestävän henkilön tai vastaanottajan on pyynnöstä toimitettava jäljennös 7 kohdassa tarkoitetusta sopimuksesta asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

9.Liitteessä VII edellytettyjen tietojen on oltava jäsenvaltioiden ja komission käytettävissä tarkastuksia, täytäntöönpanoa, suunnittelua ja tilastointia varten 26 artiklan ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

10.Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja on käsiteltävä luottamuksellisina, jos unionin ja kansallinen lainsäädäntö sitä edellyttävät.

11.Jos jätteen siirto tapahtuu saman oikeussubjektin määräysvaltaan kuuluvan kahden laitoksen välillä, 7 kohdassa tarkoitettu sopimus voidaan korvata kyseisen oikeussubjektin antamalla vakuutuksella. Vakuutuksen on soveltuvin osin katettava 7 kohdassa tarkoitetut velvoitteet.

3 luku
Jätteiden sekoittaminen, dokumentointi ja tietojen saatavuus

19 artikla
Kielto sekoittaa jätteitä siirron aikana

Siirron alusta siihen saakka, kun jäte vastaanotetaan hyödyntämis- tai huolehtimislaitokseen, ilmoituksessa yksilöityä tai 18 artiklassa tarkoitettua jätettä ei saa sekoittaa muuhun jätteeseen.

20 artikla
Asiakirjojen ja tietojen säilyttäminen

1.Toimivaltaisten viranomaisten, ilmoituksen tekijän, vastaanottajan ja jätteen vastaanottavan laitoksen on säilytettävä kaikki ilmoitetun siirron yhteydessä toimivaltaisille viranomaisille lähetetyt tai niiden lähettämät asiakirjat unionissa vähintään viiden vuoden ajan siirron alkamispäivästä. Kun on kyse 13 artiklan mukaisista yleisistä ilmoituksista, tätä velvoitetta sovelletaan päivästä, jona viimeinen siirto alkaa.

2.Siirron järjestävän henkilön, vastaanottajan ja jätteen vastaanottavan laitoksen on säilytettävä 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti annetut tiedot unionin alueella vähintään viiden vuoden ajan siirron alkamispäivästä.

21 artikla
Oikeus tutustua ilmoituksiin

Lähtö- tai vastaanottomaan toimivaltaisten viranomaisten on asetettava asianmukaisella tavalla julkisesti saataville tiedot siirtoilmoituksista, jotka ne ovat hyväksyneet tai joita ne ovat vastustaneet, sekä jätteiden siirroista, joihin sovelletaan yleisiä tietovaatimuksia, jos tällaiset tiedot eivät kansallisen tai unionin lainsäädännön mukaan ole luottamuksellisia.

4 luku
Jätteen takaisin ottamista koskevat velvollisuudet

22 artikla
Jätteen takaisin ottaminen, kun siirtoa ei voida toteuttaa aiotulla tavalla

1.Jos joku asianomaisista toimivaltaisista viranomaisista saa tiedon siitä, että jätteen siirtoa, sen hyödyntäminen tai siitä huolehtiminen mukaan luettuna, ei voida saattaa päätökseen aiotulla tavalla ilmoitus- ja siirtoasiakirjojen ehtojen ja/tai 6 artiklassa tarkoitetun sopimuksen mukaisesti, sen on ilmoitettava asiasta välittömästi lähtömaan toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos hyödyntämis- tai huolehtimislaitos hylkää vastaanotetun jäte-erän, sen on ilmoitettava tästä välittömästi vastaanottomaan toimivaltaiselle viranomaiselle.

2.Lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että ilmoituksen tekijä ottaa kyseisen jätteen takaisin viranomaisen lainkäyttövaltaan kuuluvalle tai muulle lähtömaan alueelle, lukuun ottamatta 3 kohdassa tarkoitettuja tapauksia. Lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen on tunnistettava ilmoituksen tekijä 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun järjestyksen mukaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, kyseisen toimivaltaisen viranomaisen tai sen puolesta toimivan luonnollisen tai oikeushenkilön on noudatettava tämän artiklan säännöksiä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun takaisinoton on tapahduttava 90 päivän kuluessa tai jossain muussa asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten sopimassa ajassa siitä, kun lähtömaan toimivaltainen viranomainen on saanut tiedon, ettei hyväksyttyä jätteen siirtoa tai hyödyntämistä tai siitä huolehtimista voida saattaa päätökseen, tai saanut tätä koskevan tiedonannon vastaanottomaan tai kauttakulkumaan toimivaltaisilta viranomaisilta sekä tiedon päätökseen saattamatta jäämisen syistä. Tämä tiedonanto voi perustua tietoihin, jotka muun muassa muut toimivaltaiset viranomaiset ovat toimittaneet vastaanottomaan tai kauttakulkumaan toimivaltaisille viranomaisille.

3.Edellä 2 kohdassa esitettyä velvollisuutta ottaa jäte takaisin ei sovelleta, jos lähtömaan, kauttakulkumaan tai vastaanottomaan toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että ilmoituksen tekijä tai, jos tämä ei ole mahdollista, lähtömaan toimivaltainen viranomainen tai sen puolesta toimiva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi hyödyntää jätteen tai huolehtia jätteestä jollakin vaihtoehtoisella tavalla vastaanottomaassa tai muualla.

Edellä 2 kohdassa säädettyä velvollisuutta ottaa jäte takaisin ei sovelleta, jos siirretty jäte on kyseisessä laitoksessa toteutetun toimen aikana peruuttamattomasti sekoittunut muuhun jätteeseen, ennen kuin asianomainen toimivaltainen viranomainen on saanut tiedon siitä, ettei ilmoitettua siirtoa voida saattaa päätökseen 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tällaisesta seoksesta on huolehdittava tai se on hyödynnettävä vaihtoehtoisella tavalla tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

4.Kun jäte otetaan takaisin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, on tehtävä uusi ilmoitus, jolleivät asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ole yhtä mieltä siitä, että alkuperäisen lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen asianmukaisesti perusteltu pyyntö on riittävä.

Uuden ilmoituksen tekee tarvittaessa alkuperäinen ilmoituksen tekijä tai, jos tämä ei ole mahdollista, muu 3 artiklan 6 kohdassa osoitettu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö kyseisessä säännöksessä esitetyn järjestyksen mukaisesti tai, jos tämäkään ei ole mahdollista, alkuperäinen lähtömaan toimivaltainen viranomainen tai sen puolesta toimiva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö.

Toimivaltaiset viranomaiset eivät saa vastustaa tai esittää vastalausetta, kun kyse on sellaisen jäte-erän palauttamisesta, jonka siirtoa ei voida saattaa päätökseen, tai siihen liittyvästä hyödyntämis- tai huolehtimistoimesta.

5.Kun 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa toteutetaan vaihtoehtoisia järjestelyjä alkuperäisen vastaanottomaan ulkopuolella, alkuperäisen ilmoituksen tekijän tai, jos tämä ei ole mahdollista, muun 3 artiklan 6 kohdassa osoitetun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön kyseisessä säännöksessä esitetyn järjestyksen mukaisesti tai, jos tämäkään ei ole mahdollista, alkuperäisen lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen tai sen puolesta toimivan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on tarvittaessa tehtävä uusi ilmoitus.

Kun tällaisen uuden ilmoituksen tekee ilmoituksen tekijä, se on tehtävä myös alkuperäisen lähtömaan toimivaltaisille viranomaisille.

6.Kun 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa toteutetaan vaihtoehtoisia järjestelyjä alkuperäisessä vastaanottomaassa, uutta ilmoitusta ei tarvita, vaan asianmukaisesti perusteltu pyyntö riittää. Ilmoituksen tekijän on toimitettava tällainen asianmukaisesti perusteltu pyyntö, jolla haetaan hyväksyntää vaihtoehtoiselle järjestelylle, vastaanottomaan ja lähtömaan toimivaltaiselle viranomaiselle tai, jos tämä ei ole mahdollista, alkuperäisen lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava se vastaanottomaan toimivaltaiselle viranomaiselle.

7.Jollei uutta ilmoitusta 4 tai 6 kohdan mukaan tarvitse tehdä, alkuperäisen ilmoituksen tekijän tai, jos tämä ei ole mahdollista, muun 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti osoitetun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön kyseisessä säännöksessä esitetyn järjestyksen mukaisesti tai, jos tämä ei ole mahdollista, alkuperäisen lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen tai sen puolesta toimivan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on täytettävä uusi siirtoasiakirja 15 artiklan tai 16 artiklan mukaisesti.

Jos alkuperäinen lähtömaan toimivaltainen viranomainen tekee uuden ilmoituksen 4 tai 5 kohdan mukaisesti, uutta rahoitusvakuutta tai vastaavaa vakuutusta ei edellytetä. Alkuperäisen siirron siirtoasiakirjaa voidaan kaikkien asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella käyttää takaisinottoa varten.

8.Ilmoituksen tekijän velvollisuus ja lähtömaan toissijainen velvollisuus ottaa jäte takaisin tai järjestää sen vaihtoehtoinen hyödyntäminen tai huolehtiminen päättyy, kun laitos on antanut 16 artiklan 4 kohdassa tai tapauksen mukaan 15 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun todistuksen muusta kuin väliaikaisesta hyödyntämisestä tai huolehtimisesta. Kun kyse on 7 artiklan 6 kohdassa tarkoitetusta väliaikaisesta hyödyntämisestä tai väliaikaisesta huolehtimisesta, lähtömaan toissijainen velvollisuus päättyy, kun laitos on antanut 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun todistuksen.

Jos laitos antaa todistuksen jätteen hyödyntämisestä tai siitä huolehtimisesta siten, että se johtaa laittomaan siirtoon, minkä seurauksena rahoitusvakuus vapautetaan, sovelletaan 24 artiklan 4 kohtaa ja 25 artiklan 2 kohtaa.

9.Jos jossakin jäsenvaltiossa havaitaan jätettä, joka on peräisin sellaisesta siirrosta, jota ei voida saattaa päätökseen, mukaan lukien jätteen hyödyntäminen tai siitä huolehtiminen, se toimivaltainen viranomainen, jonka lainkäyttövaltaan alue, jolla jäte havaittiin, kuuluu, on vastuussa sen varmistamisesta, että jätteen turvallinen varastointi järjestetään ennen sen palauttamista tai muuta kuin väliaikaista hyödyntämistä tai siitä huolehtimista jollakin vaihtoehtoisella tavalla.

10.Jos 3 artiklan 6 kohdan a alakohdan iv alakohdassa määritelty ilmoituksen tekijä laiminlyö jonkin tässä artiklassa ja 23 artiklassa asetetun jätteen takaisin ottamista koskevan velvollisuuden, 3 artiklan 6 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua alkuperäistä jätteen tuottajaa, ii alakohdassa tarkoitettua uutta tuottajaa tai iii alakohdassa tarkoitettua luvan saanutta kerääjää, joka on valtuuttanut kyseisen kauppiaan tai välittäjän toimimaan puolestaan, pidetään ilmoituksen tekijänä mainittujen jätteen takaisin ottamista koskevien velvollisuuksien osalta.

23 artikla
Takaisin ottamisesta aiheutuvat kustannukset, kun siirtoa ei voida saattaa päätökseen

1.Kustannukset, jotka aiheutuvat jätteen palauttamisesta, kun siirtoa ei voida saattaa päätökseen, mukaan luettuina kuljetuskustannukset, 22 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesta hyödyntämisestä tai huolehtimisesta aiheutuvat kustannukset ja, siitä päivästä alkaen, jolloin lähtömaan toimivaltainen viranomainen on saanut tietoonsa, ettei jätteen siirtoa, sen hyödyntämistä tai siitä huolehtimista voida saattaa päätökseen, jätteen 22 artiklan 9 kohdan mukaisesta varastoinnista aiheutuvat kustannukset peritään seuraavassa järjestyksessä:

(a)ilmoituksen tekijältä 3 artiklan 6 kohdassa olevassa luettelossa osoitetussa järjestyksessä; tai, jos tämä ei ole mahdollista, b alakohdassa tarkoitetulta henkilöltä;

(b)muulta asianomaiselta luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä tapauksen mukaan; tai, jos tämäkään ei ole mahdollista, c alakohdassa tarkoitetulta henkilöltä;

(c)lähtömaan toimivaltaiselta viranomaiselta; tai, jos tämäkään ei ole mahdollista, d alakohdan mukaisesti;

(d)siten kuin asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset asiasta sopivat.

2.Tämä artikla ei rajoita korvausvastuuta koskevien unionin tai kansallisten säännösten soveltamista.

24 artikla
Jätteen takaisin ottaminen, kun siirto on laiton

1.Kun toimivaltainen viranomainen havaitsee jätteiden siirron, jonka se katsoo olevan laiton, sen on ilmoitettava asiasta välittömästi muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

2.Jos laittoman siirron voidaan katsoa olevan ilmoituksen tekijän vastuulla, toimivaltaisen lähtömaan viranomaisen on varmistettava, että:

(a)tosiasiallinen ilmoituksen tekijä ottaa jätteen takaisin järjestääkseen siitä huolehtimisen tai sen hyödyntämisen; tai jos ilmoitusta ei ole tehty b alakohdan mukaisesti;

(b)oikeudellisesti vastuussa oleva ilmoituksen tekijä ottaa jätteen takaisin järjestääkseen siitä huolehtimisen tai sen hyödyntämisen; tai, jos tämäkään ei ole mahdollista c alakohdan mukaisesti;

(c)lähtömaan toimivaltainen viranomainen itse tai sen puolesta toimiva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö ottaa jätteen takaisin järjestääkseen siitä huolehtimisen tai sen hyödyntämisen; tai, jos tämäkään ei ole mahdollista d alakohdan mukaisesti;

(d)lähtömaan toimivaltainen viranomainen itse tai sen puolesta toimiva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö hyödyntää jätteen tai huolehtii siitä vaihtoehtoisella tavalla vastaanottomaassa tai lähtömaassa; tai, jos tämäkään ei ole mahdollista, e alakohdan mukaisesti;

(e)lähtömaan toimivaltainen viranomainen itse tai sen puolesta toimiva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö hyödyntää jätteen tai huolehtii siitä vaihtoehtoisella tavalla jossakin muussa maassa, jos kaikki asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ovat asiasta yhtä mieltä.

Tämän ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun jätteen takaisin ottamisen, jätteen hyödyntämisen tai siitä huolehtimisen on tapahduttava 30 päivän kuluessa tai asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten sopimassa muussa ajassa siitä, kun lähtömaan toimivaltainen viranomainen on saanut tiedon asiasta tai saanut vastaanottomaan tai kauttakulkumaan toimivaltaiselta viranomaiselta tiedonannon laittomasta siirrosta ja sen syistä. Tämä tiedonanto voi perustua tietoihin, jotka muun muassa muut toimivaltaiset viranomaiset ovat toimittaneet vastaanottomaan tai kauttakulkumaan toimivaltaisille viranomaisille.

Kun jäte otetaan takaisin ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetulla tavalla, on tehtävä uusi ilmoitus, jolleivät asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ole yhtä mieltä siitä, että alkuperäisen lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen asianmukaisesti perusteltu pyyntö on riittävä.

Uuden ilmoituksen tekee ensimmäisen alakohdan a, b tai c alakohdassa luetteloitu henkilö tai viranomainen näiden alakohtien mukaisessa järjestyksessä.

Toimivaltaiset viranomaiset eivät saa vastustaa laittomaan siirtoon liittyvän jätteen palauttamista. Mikäli lähtömaan toimivaltainen viranomainen toteuttaa ensimmäisen alakohdan d ja e alakohdassa tarkoitettuja vaihtoehtoisia järjestelyjä, alkuperäisen lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen tai sen puolesta toimivan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on tehtävä uusi ilmoitus, jolleivät asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ole yhtä mieltä siitä, että kyseisen viranomaisen asianmukaisesti perusteltu pyyntö on riittävä.

3.Jos 3 artiklan 6 kohdan a alakohdan iv alakohdassa määritelty ilmoituksen tekijä laiminlyö jonkin tässä artiklassa ja 25 artiklassa asetetun jätteen takaisin ottamista koskevan velvollisuuden, 3 artiklan 6 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua alkuperäistä jätteen tuottajaa, ii alakohdassa tarkoitettua uutta tuottajaa tai iii alakohdassa tarkoitettua luvan saanutta kerääjää, joka on valtuuttanut kyseisen kauppiaan tai välittäjän toimimaan puolestaan, pidetään ilmoituksen tekijänä mainittujen jätteen takaisin ottamista koskevien velvollisuuksien osalta.

4.Jos laittoman siirron voidaan katsoa olevan vastaanottajan vastuulla, vastaanottomaan toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kyseisen jätteen hyödyntää tai siitä huolehtii ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla:

(a)vastaanottaja; tai, jos tämäkään ei ole mahdollista b alakohdan mukaisesti;

(b)toimivaltainen viranomainen itse tai sen puolesta toimiva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö.

Tämän ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun jätteen hyödyntämisen tai siitä huolehtimisen on tapahduttava 30 päivän kuluessa tai asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten sopimassa muussa ajassa siitä, kun vastaanottomaan toimivaltainen viranomainen on saanut tiedon asiasta tai saanut vastaanottomaan tai kauttakulkumaan toimivaltaiselta viranomaiselta tiedonannon laittomasta siirrosta ja sen syistä. Tällainen tiedonanto voi perustua tietoihin, jotka muun muassa toiset toimivaltaiset viranomaiset ovat toimittaneet lähtömaan tai kauttakulkumaan toimivaltaiselle viranomaiselle.

Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä tarvittaessa yhteistyötä jätteen hyödyntämisessä tai siitä huolehtimisessa tämän kohdan mukaisesti.

5.Jos uutta ilmoitusta ei tarvitse tehdä, takaisin ottamisesta vastuussa olevan henkilön tai, jos tämä ei ole mahdollista, alkuperäisen lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen on täytettävä uusi siirtoasiakirja 15 tai 16 artiklan mukaisesti.

Jos alkuperäinen lähtömaan toimivaltainen viranomainen tekee uuden ilmoituksen, uutta rahoitusvakuutta tai vastaavaa vakuutusta ei edellytetä.

6.Niissä tapauksissa, joissa laittoman siirron ei voida katsoa olevan ilmoituksen tekijän eikä vastaanottajan vastuulla, asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että kyseinen jäte hyödynnetään tai siitä huolehditaan.

7.Jos kyseessä on 7 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu väliaikainen hyödyntäminen tai huolehtiminen ja jos väliaikaisen hyödyntämistoimen tai väliaikaisen huolehtimistoimen päätökseen saattamisen jälkeen havaitaan, että siirto on laiton, lähtömaan toissijainen velvollisuus on ottaa jäte takaisin tai järjestää sen hyödyntäminen tai siitä huolehtiminen vaihtoehtoisella tavalla päättyy, kun laitos on antanut 15 artiklan 4 alakohdassa tarkoitetun todistuksen.

Jos laitos antaa todistuksen jätteen hyödyntämisestä tai siitä huolehtimisesta siten, että se johtaa laittomaan siirtoon, minkä seurauksena rahoitusvakuus vapautetaan, sovelletaan tämän artiklan 4 kohtaa ja 25 artiklan 2 kohtaa.

8.Kun jossakin jäsenvaltiossa havaitaan laittomasta siirrosta peräisin oleva jäte, se toimivaltainen viranomainen, jonka lainkäyttövaltaan alue, jolla jäte havaittiin, kuuluu, on vastuussa sen varmistamisesta, että jätteen turvallinen varastointi järjestetään ennen sen palauttamista tai muuta kuin väliaikaista hyödyntämistä tai huolehtimista vaihtoehtoisella tavalla.

9.Jäljempänä 34 ja 36 artiklaa ei sovelleta silloin, kun laittomat jäte-erät palautetaan sellaiseen lähtömaahan, johon sovelletaan mainituissa artikloissa säädettyjä kieltoja.

10.Jos kyseessä on 3 artiklan 25 kohdan g alakohdassa määritelty laiton siirto, tässä artiklassa esitettyjä ilmoituksen tekijää koskevia velvollisuuksia on sovellettava myös siirron järjestävään henkilöön.

11.Tämä artikla ei rajoita korvausvastuuta koskevien unionin tai kansallisten säännösten soveltamista.

25 artikla
Takaisinottamisen kustannukset, kun siirto on laiton

1.Kustannukset, jotka aiheutuvat laittomasta siirrosta peräisin olevan jätteen takaisin ottamisesta, mukaan luettuina kuljetuskustannukset, 24 artiklan 2 kohdan mukaisesta hyödyntämisestä tai huolehtimisesta aiheutuvat kustannukset ja, siitä päivästä alkaen, jolloin lähtömaan toimivaltainen viranomainen on saanut tietoonsa, että siirto on laiton, 24 artiklan 8 kohdan mukaisesta varastoinnista aiheutuvat kustannukset peritään:

(a)24 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulta tosiasialliselta ilmoituksen tekijältä, joka on yksilöity 3 artiklan 6 kohdassa esitetyssä järjestyksessä; tai jos ilmoitusta ei ole tehty b alakohdan mukaisesti;

(b)oikeudellisesti vastuussa olevalta ilmoituksen tekijältä tai tapauksen mukaan muulta luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä; tai, jos tämäkään ei ole mahdollista c alakohdan mukaisesti;

(c)lähtömaan toimivaltaiselta viranomaiselta.

2.Kustannukset, jotka aiheutuvat jätteen hyödyntämisestä tai siitä huolehtimisesta 24 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja jotka sisältävät jätteen mahdollisesta kuljettamisesta ja varastoinnista 24 artiklan 7 kohdan mukaisesti aiheutuvat kustannukset, peritään vastaanottajalta; tai, jos tämä ei ole mahdollista, vastaanottomaan toimivaltaiselta viranomaiselta.

3.Kustannukset, jotka aiheutuvat jätteen hyödyntämisestä tai siitä huolehtimisesta 24 artiklan 6 kohdan mukaisesti ja jotka sisältävät jätteen mahdollisesta kuljettamisesta ja varastoinnista 24 artiklan 8 kohdan mukaisesti aiheutuvat kustannukset, peritään:

(a)ilmoituksen tekijältä 3 artiklan 6 kohdassa osoitetussa järjestyksessä ja/tai vastaanottajalta asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten päätöksen mukaisesti; tai, jos tämäkään ei ole mahdollista b alakohdan mukaisesti;

(b)muulta asianomaiselta luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä tapauksen mukaan; tai, jos tämäkään ei ole mahdollista, e alakohdan mukaisesti;

(c)lähtömaan ja vastaanottomaan toimivaltaisilta viranomaisilta.

4.Jos kyseessä on 3 artiklan 25 kohdan g alakohdassa määritelty laiton siirto, tässä artiklassa esitettyjä ilmoituksen tekijää koskevia velvollisuuksia on sovellettava myös siirron järjestävään henkilöön.

5.Tämä artikla ei rajoita korvausvastuuta koskevien unionin tai kansallisten säännösten soveltamista.

5 luku
Yleiset hallinnolliset säännökset

26 artikla
Tietojen toimittaminen ja vaihtaminen sähköisesti

1.Seuraavat tiedot ja asiakirjat on toimitettava ja vaihdettava sähköisesti joko 2 kohdassa tarkoitetun keskusjärjestelmän tai 3 kohdan mukaisen kansallisen järjestelmän kautta:

(a)Edellä 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen jätteiden osalta:

i) suunniteltua jätteen siirtoa koskeva ilmoitus, josta säädetään 5 ja 13 artiklassa;

ii) lisätietoja ja -asiakirjoja koskeva pyyntö, josta säädetään 5 ja 8 artiklassa;

iii) tietojen ja asiakirjojen toimittaminen, josta säädetään 5 ja 8 artiklassa;

iv) tiedot ja päätökset, joista säädetään 8 artiklassa;

v) ilmoitetun siirron hyväksyntä ja tarvittaessa sen peruuttamista koskeva virallinen ilmoitus, joista säädetään 9 artiklassa;

vi) siirtoa koskevat ehdot, joista säädetään 10 artiklassa;

vii) vastalauseet, jos 11 artiklan 2 kohdan edellytykset eivät täyty;

viii) siirtoa koskevat vastalauseet, joista säädetään 12 artiklassa,

ix) tiedot päätöksistä, joilla annetaan ennakkohyväksyntä tietyille hyödyntämislaitoksille, joista säädetään 14 artiklan 8 ja 10 kohdassa;

x) tiedot ja päätökset, joista säädetään 14 artiklan 11 ja 15 kohdassa;

xi) jätteen vastaanottamista koskeva kirjallinen vahvistus, josta säädetään 15 ja 16 artiklassa;

xii) jätteen hyödyntämistä tai jätteestä huolehtimista koskeva todistus, josta säädetään 15 ja 16 artiklassa;

xiii) siirron varsinaista alkamista koskevat ennakkotiedot, joista säädetään 16 artiklassa;

(xiv) kuhunkin siirtoon liitettävät asiakirjat, joista säädetään 16 artiklassa;

xv) siirtoa koskevat muutokset, jotka tapahtuvat hyväksynnän jälkeen ja joista säädetään 17 artiklassa;

(xvi) IV, V ja VI osaston nojalla lähetettävät kirjalliset hyväksynnät ja siirtoasiakirjat.

(b)Edellä 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen jätteiden osalta 18 artiklassa vaaditut tiedot ja asiakirjat.

2.Komissio huolehtii keskusjärjestelmästä, joka mahdollistaa 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja asiakirjojen sähköisen toimittamisen ja vaihdon. Keskusjärjestelmä tarjoaa yhteyspisteen, jota käytetään 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja asiakirjojen reaaliaikaiseen vaihtoon olemassa olevien kansallisten sähköisten tiedonvaihtojärjestelmien välillä.

Myös niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, jotka eivät ole perustaneet kansallista sähköistä tiedonvaihtojärjestelmää, on käytettävä tätä keskusjärjestelmää 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja asiakirjojen toimittamiseksi ja vaihtamiseksi suoraan sähköisessä muodossa.

Lisäksi on varmistettava keskusjärjestelmän yhteentoimivuus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/1056 61 perustettujen sähköisten kuljetustietojen ympäristön kanssa.

Keskusjärjestelmän on neljän vuoden kuluessa 4 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen hyväksymisestä varmistettava yhteentoimivuus EU:n tullialan yhdennetyn palveluympäristön kanssa.

3.Jäsenvaltiot voivat käyttää omia kansallisia järjestelmiään, mutta niiden on varmistettava, että järjestelmät ovat yhteentoimivia 2 kohdassa tarkoitetun keskusjärjestelmän kanssa, että niitä käytetään komission 4 kohdan nojalla antamissa täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettujen vaatimusten ja sääntöjen mukaisesti ja että ne vaihtavat tietoja ja asiakirjoja keskusjärjestelmän kanssa reaaliaikaisesti.

4.Komissio hyväksyy [julkaisutoimisto lisää päivämäärän – 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta] täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan:

(a)edellä 2 kohdassa tarkoitetun keskusjärjestelmän ja kansallisten järjestelmien yhteentoimivuuden edellyttämät vaatimukset, mukaan lukien tietomalli ja tiedonvaihtoprotokolla;

(b)muut tekniset ja organisatoriset edellytykset, mukaan lukien turvallisuusnäkökohdat ja datahallinto, jotka ovat tarpeen 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja asiakirjojen sähköisen toimittamisen ja vaihdon toteuttamiseksi käytännössä.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

27 artikla
Kieli

1.Kaikki tämän osaston säännösten mukaisesti toimitettavat ilmoitukset, tiedot, asiakirjat tai muut tiedonannot on toimitettava asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä kielellä.

2.Ilmoituksen tekijän on toimitettava asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille niiden pyynnöstä 1 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista viralliset käännökset kyseisten viranomaisten hyväksymällä kielellä.

28 artikla
Jätteen luokittelua koskevat erimielisyydet

1.Kun jäsenvaltiot päättävät, katsotaanko sellaisen tuotantoprosessin tuloksena syntyneen aineen tai esineen, jonka ensisijaisena tavoitteena ei ole tämän aineen tai esineen valmistaminen, olevan jätettä, jäsenvaltioiden on perustettava päätöksensä direktiivin 2008/98/EY 5 artiklassa säädettyihin edellytyksiin.

Päättäessään, katsotaanko jätteen, joka on kierrätetty tai muuten hyödynnetty, lakanneen olemasta jätettä, jäsenvaltioiden on perustettava päätöksensä direktiivin 2008/98/EY 6 artiklassa säädettyihin edellytyksiin.

Jos lähtömaan ja vastaanottomaan toimivaltaiset viranomaiset eivät pääse yksimielisyyteen siitä, luokitellaanko jokin erä jätteeksi vai ei, esinettä tai ainetta käsitellään siirron osalta kuin jätettä. Tämä ei kuitenkaan rajoita vastaanottomaan oikeutta käsitellä siirrettyä erää sen määränpäähän saapumisen jälkeen oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, jos kyseinen lainsäädäntö on unionin ja kansainvälisen oikeuden mukainen.

2.Jos lähtömaan ja vastaanottomaan toimivaltaiset viranomaiset eivät pääse yksimielisyyteen siitä, luokitellaanko ilmoitettu jäte liitteessä III, IIIA, IIIB vai liitteessä IV olevaan luetteloon kuuluvaksi, jätteen siirtoon sovelletaan 4 artiklan 1 ja 2 kohtaa.

3.Jos lähtömaan ja vastaanottomaan toimivaltaiset viranomaiset eivät pääse yksimielisyyteen siitä, luokitellaanko ilmoitettu jätteenkäsittelytoimi hyödyntämis- tai huolehtimistoimeksi, sovelletaan tämän asetuksen huolehtimista koskevia säännöksiä.

4.Jotta helpotettaisiin liitteessä III, liitteessä IIIA, liitteessä IIIB tai liitteessä IV lueteltujen jätteiden yhdenmukaista luokittelua unionissa, siirretään komissiolle valta antaa 76 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla perusteet, kuten saastumisen raja-arvot, joiden perusteella tietyt jätteet luokitellaan liitteeseen III, IIIA, IIIB tai IV.

Siirretään komissiolle myös valta antaa 76 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla perusteet käytettyjen tavaroiden ja jätteiden erottamiseksi toisistaan sellaisten tiettyjen hyödykeluokkien osalta, joiden osalta tämä erottelu on erityisen tärkeää jätteiden viennissä unionista.

   29 artikla
Hallinnolliset kustannukset

Asianomaiset viranomaiset voivat periä ilmoituksen tekijältä ilmoitus- ja valvontamenettelyistä aiheutuvat asianmukaiset ja oikeasuhteiset hallinnolliset kustannukset sekä asianmukaisten analyysien ja tarkastusten tavanomaiset kustannukset.

30 artikla
Raja-alueita koskevat sopimukset

1.Poikkeustapauksissa ja maantieteellisten tai väestöllisten erityistilanteiden sitä edellyttäessä jäsenvaltiot voivat tehdä kahdenvälisiä sopimuksia, joilla helpotetaan tiettyjä jätevirtoja koskevia ilmoitusmenettelyjä, kun on kyse rajat ylittävistä siirroista kyseisten kahden jäsenvaltion välisellä raja-alueella lähimpänä sijaitsevaan asianmukaiseen laitokseen.

2.Tällaisia 1 kohdassa tarkoitettuja kahdenvälisiä sopimuksia voidaan tehdä myös silloin, kun jäte siirretään lähtömaasta ja käsitellään siellä, mutta se kulkee toisen jäsenvaltion kautta.

3.Jäsenvaltiot voivat tehdä 1 kohdassa tarkoitettuja kahdenvälisiä sopimuksia myös niiden maiden kanssa, jotka ovat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen osapuolia.

4.Tässä artiklassa tarkoitetuista sopimuksista on ilmoitettava komissiolle, ennen kuin niitä aletaan noudattaa.

6 luku
Unionin sisällä kolmansien maiden kautta tapahtuvat jätteiden siirrot

31 artikla
Huolehdittaviksi tarkoitettujen jätteiden siirrot

Kun huolehdittavaksi tarkoitettu jäte siirretään unionin sisällä siten, että se kuljetetaan yhden tai useamman kolmannen maan kautta, lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen on tiedusteltava kyseisten kolmansien maiden toimivaltaisilta viranomaisilta, haluavatko ne lähettää suunniteltua siirtoa koskevan kirjallisen hyväksyntänsä, jolloin hyväksynnät on lähetettävä:

(a)60 päivän kuluessa, jos kyseinen kolmas maa on Baselin yleissopimuksen osapuoli, jollei se ole luopunut tästä oikeudestaan mainitun yleissopimuksen ehtojen mukaisesti; tai

(b)toimivaltaisten viranomaisten sopimassa ajassa, jos kyseessä on kolmas maa, joka ei ole Baselin yleissopimuksen osapuoli.

32 artikla
Hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden siirrot

1.Jos hyödynnettäväksi tarkoitettu jäte siirretään unionissa siten, että se kuljetetaan yhden tai useamman sellaisen kolmannen maan kautta, johon ei sovelleta OECD:n neuvoston päätöstä hyödynnettävien jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen valvonnasta tehtyä päätöstä, jäljempänä ’OECD:n päätös’, sovelletaan 31 artiklaa.

2.Jos hyödynnettäväksi tarkoitettu jäte siirretään unionissa, mukaan lukien siirrot paikasta toiseen samassa jäsenvaltiossa, siten, että se kuljetetaan yhden tai useamman sellaisen kolmannen maan kautta, johon sovelletaan OECD:n päätöstä, 9 artiklassa tarkoitettu hyväksyntä voidaan antaa hiljaisesti, ja jollei vastalauseita ole esitetty eikä ehtoja asetettu, siirto voidaan aloittaa 30 päivän kuluttua siitä päivästä, jolloin ilmoituksen tekijä on toimittanut ilmoituksen 5 artiklan mukaisesti.

III osasto  
Yksinomaan jäsenvaltioiden sisäiset jätteiden siirrot

33 artikla
Yksinomaan jäsenvaltion sisäisiä siirtoja koskeva järjestelmä

1.Jäsenvaltioiden on luotava asianmukainen valvonta- ja tarkastusjärjestelmä jätteiden siirroille, joita sovelletaan yksinomaan niiden lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella. Tämän järjestelmän on oltava yhdenmukainen II ja VII osaston nojalla perustetun unionin järjestelmän kanssa.

2.Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedot jätteiden siirtojen valvonta- ja tarkastusjärjestelmästään. Komissio tiedottaa näistä järjestelmistä muille jäsenvaltioille.

IV osasto 
Jätteiden vienti unionista kolmansiin maihin

1 luku
Huolehdittavaksi tarkoitetun jätteen vienti

34 artikla
Vientikielto

1.Huolehdittavaksi tarkoitetun jätteen vienti unionista on kielletty.

2.Edellä 1 kohdassa säädettyä kieltoa ei sovelleta tapauksissa, joissa jätteitä viedään huolehdittaviksi EFTA-maihin, jotka ovat myös Baselin yleissopimuksen osapuolia.

3.Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, huolehdittaviksi tarkoitettujen jätteiden vienti EFTA-maahan, joka on Baselin yleissopimuksen osapuoli, on kielletty, jos:

(a)kyseinen EFTA-maa kieltää tällaisten jätteiden tuonnin;

(b)edellä 11 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty;

(c)lähtömaan toimivaltaisella viranomaisella on syytä uskoa, että jätteestä ei vastaanottomaassa huolehdita 56 artiklassa tarkoitetulla ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

4.Edellä olevaa 1 kohdassa tarkoitettua kieltoa ei sovelleta jätteeseen, johon sovelletaan 22 tai 24 artiklan mukaista takaisinottovelvollisuutta.

35 artikla
Menettelyt, jotka koskevat jätteiden vientiä EFTA-maihin

1.Kun jäte viedään unionista EFTA-maahan, joka ovat Baselin yleissopimuksen osapuolia, ja tarkoituksena on jätteestä huolehtiminen kyseisessä maassa, sovelletaan II osaston säännöksiä soveltuvin osin 2 ja 3 kohdassa luetelluin mukautuksin ja lisäyksin.

2.Sovelletaan seuraavia mukautuksia:

(a)ilmoituksen tekijän on 26 artiklan mukaisesti toimitettava ilmoituspyyntö sekä lisätiedot ja -asiakirjat 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja toimitettava ne samanaikaisesti postitse, faksilla tai sähköpostitse digitaalisesti allekirjoitettuna unionin ulkopuolisten kauttakulkumaiden tai vastaanottomaiden asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, paitsi jos kyseisillä viranomaisilla on yhteys 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun keskusjärjestelmään;

(b)ilmoituksen tekijän on 26 artiklan mukaisesti toimitettava mahdolliset lisätiedot ja -asiakirjat 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja toimitettava ne samanaikaisesti postitse, faksilla tai sähköpostitse digitaalisesti allekirjoitettuna unionin ulkopuolisten kauttakulkumaiden tai vastaanottomaiden asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, paitsi jos kyseisillä viranomaisilla on yhteys 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun keskusjärjestelmään;

(c)lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava unionin ulkopuolella sijaitsevien kauttakulku- ja vastaanottomaiden asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille kaikista tieto- ja asiakirjapyynnöistään ja suunniteltua siirtoa koskevasta päätöksestään postitse, faksilla tai sähköpostitse digitaalisesti allekirjoitettuna, paitsi jos kyseisillä toimivaltaisilla viranomaisilla on yhteys 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun keskusjärjestelmään;

(d)unionin ulkopuolisen kauttakulkumaan toimivaltaisella viranomaisella on 60 päivää aikaa siitä päivästä, jolloin se on lähettänyt ilmoitusta koskevan vastaanottovahvistuksen, antaa, jos kyseinen maa on päättänyt olla vaatimatta kirjallista ennakkohyväksyntää ja on ilmoittanut siitä muille Baselin yleissopimuksen sopimuspuolille 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti, hiljainen hyväksyntä tai antaa kirjallinen hyväksyntä tietyin ehdoin tai ehdoitta;

(e)unionissa oleva lähtömaan toimivaltainen viranomainen voi tehdä 9 artiklassa tarkoitetun päätöksen jätteiden siirron hyväksymisestä vasta saatuaan kirjallisen hyväksynnän vastaanottomaan toimivaltaisilta viranomaisilta ja tarvittaessa hiljaisen tai kirjallisen hyväksynnän unionin ulkopuolisen kauttakulkumaan toimivaltaisilta viranomaisilta; päätös voidaan tehdä aikaisintaan 61 päivää sen päivän jälkeen, jolloin kauttakulkumaan toimivaltainen viranomainen on lähettänyt vastaanottovahvistuksen, paitsi jos lähtömaan toimivaltaisella viranomaisella on muiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kirjallinen hyväksyntä, jolloin se voi tehdä 9 artiklassa tarkoitetun päätöksen ennen kyseistä määräaikaa.

3.Lisäksi sovelletaan seuraavia säännöksiä:

(a)unionissa olevan kauttakulkumaan toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava ilmoituksen tekijälle vahvistus ilmoituksen vastaanottamisesta sekä sen jäljennökset asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille;

(b)lähtömaan toimivaltaisten viranomaisten ja tarvittaessa unionissa olevan kauttakulkumaan toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että vientitullitoimipaikalle sekä poistumistullitoimipaikalle ilmoitetaan niiden päätöksistä hyväksyä siirto;

(c)kuljetuksen suorittajan on toimitettava jäljennös siirtoasiakirjasta vientitullitoimipaikkaan ja poistumistullitoimipaikkaan joko postitse, faksilla tai sähköpostilla digitaalisesti allekirjoitettuna tai 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun keskusjärjestelmän kautta, jos vientitullitoimipaikalla on pääsy siihen;

(d)heti, kun jäte on lähtenyt unionista, poistumistullitoimipaikan on ilmoitettava unionissa olevan lähtömaan toimivaltaiselle viranomaiselle, että jäte on lähtenyt unionista;

(e)jos unionissa oleva lähtömaan toimivaltainen viranomainen ei 42 päivän kuluessa siitä, kun jäte on lähtenyt unionista, ole saanut ilmoitusta laitokselta jätteen vastaanottamisesta, sen on ilmoitettava asiasta viipymättä vastaanottomaan toimivaltaiselle viranomaiselle;

(f)edellä 6 kohdassa tarkoitetun sopimuksessa on oltava seuraavat ehdot ja edellytykset:

i) jos laitos antaa virheellisen todistuksen jätteestä huolehtimisesta, minkä seurauksena rahoitusvakuus vapautetaan, vastaanottajan on vastattava kustannuksista, jotka aiheutuvat jätteen palauttamisesta lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen lainkäyttövaltaan kuuluvalle alueelle sekä sen hyödyntämisestä tai siitä huolehtimisesta jollakin vaihtoehtoisella, ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla;

ii) laitoksen on kolmen päivän kuluessa huolehdittavaksi tarkoitetun jätteen vastaanottamisesta lähetettävä täytetyn siirtoasiakirjan allekirjoitettu jäljennös, lukuun ottamatta iii kohdassa tarkoitettua huolehtimista koskevaa todistusta, ilmoituksen tekijälle ja asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille;

iii) laitoksen on mahdollisimman pian ja viimeistään 30 päivää jätteestä huolehtimisen jälkeen sekä joka tapauksessa viimeistään yhden kalenterivuoden kuluttua sen vastaanottamisesta annettava omalla vastuullaan todistus huolehtimisen päätökseen saattamisesta ja lähetettävä jäljennös siirtoasiakirjasta, joka sisältää mainitun todistuksen, ilmoituksen tekijälle ja asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille;

(g)ilmoituksen tekijän on kolmen työpäivän kuluessa f alakohdan ii ja iii alakohdassa tarkoitettujen jäljennösten vastaanottamisesta asetettava näihin jäljennöksiin sisältyvät tiedot sähköisesti saataville 26 artiklan mukaisesti.

4.Siirto voidaan toteuttaa ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)ilmoituksen tekijä on saanut kirjallisen hyväksynnän lähtömaan, unionin ulkopuolisen vastaanottomaan ja tarvittaessa kauttakulkumaan toimivaltaisilta viranomaisilta, ja jos kaikki kyseisessä päätöksessä asetetut ehdot on täytetty;

(b)ympäristön kannalta hyväksyttävä jätehuolto on varmistettu 56 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

5.Jos jätettä viedään unionista, se on vietävä huolehtimistoimia varten laitokseen, joka sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti joko toimii tai jolla on lupa toimia vastaanottomaassa.

6.Jos vientitullitoimipaikassa tai poistumistullitoimipaikassa havaitaan laiton jätteiden siirto, kyseisen tullitoimipaikan on ilmoitettava asiasta viipymättä tullitoimipaikan sijaintimaan toimivaltaiselle viranomaiselle. Kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on

(a)ilmoitettava laittomasta jätteiden siirrosta viipymättä unionissa olevalle lähtömaan toimivaltaiselle viranomaiselle; sekä

(b)varmistettava jätteen pidättäminen, kunnes lähtömaan toimivaltainen viranomainen on toisin päättänyt ja ilmoittanut päätöksestä kirjallisesti sen tullitoimipaikan sijaintimaan toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa jäte on pidätetty.

2 luku
Hyödynnettäväksi tarkoitetun jätteen vienti

1 jakso
Vaarallisten ja tiettyjen muiden jätteiden vienti maihin, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä

36 artikla
Vientikielto

1.Seuraavien hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden vienti unionista on kielletty maihin, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä:

(a)tämän asetuksen liitteessä V olevassa 1 osassa luetellut vaaralliset jätteet;

(b)direktiivin 2008/98/EY 7 artiklassa tarkoitetussa jäteluettelossa vaarallisiksi katsotut jätteet;

(c)tämän asetuksen liitteessä V olevassa 2 osassa luetellut jätteet;

(d)vaaralliset jätteet, jotka eivät kuulu mihinkään yksittäiseen jätenimikkeeseen tämän asetuksen liitteessä V tai direktiivin 2008/98/EY 7 artiklassa tarkoitetussa jäteluettelossa;

(e)vaarallisten jätteiden seokset ja sellaisten vaarallisten ja vaarattomien jätteiden seokset, jotka eivät kuulu mihinkään yksittäiseen jätenimikkeeseen tämän asetuksen liitteessä V tai direktiivin 2008/98/EY 7 artiklassa tarkoitettuun jäteluetteloon;

(f)jätteet, jotka vastaanottomaa on ilmoittanut vaarallisiksi Baselin yleissopimuksen 3 artiklan nojalla;

(g)jätteet, joiden tuonnin vastaanottomaa on kieltänyt;

(h)jätteet, joiden suhteen lähtömaan toimivaltaisella viranomaisella on syytä uskoa, ettei niistä kyseisessä vastaanottomaassa huolehdita 56 artiklassa tarkoitetulla ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla;

(i)4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu jäte.

2.Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta jätteeseen, johon sovelletaan 22 tai 24 artiklan mukaista takaisinottovelvollisuutta.

3.Jäsenvaltiot voivat poikkeustapauksissa ilmoituksen tekijän toimittamien asiakirjatodisteiden perusteella säätää, että tämän asetuksen liitteessä V tai direktiivin 2008/98/EY 7 artiklassa tarkoitetussa jäteluettelossa mainittu tietty vaarallinen jäte jätetään 1 kohdassa tarkoitetun vientikiellon ulkopuolelle, jos sillä ei ole mitään direktiivin 2008/98/EY liitteessä III lueteltuja ominaisuuksia, ottaen huomioon perusteet ja sovellettavat raja-arvot ja pitoisuusrajat jätteen luokittelemiseksi vaaralliseksi kyseisen liitteen mukaisesti. Jos jätteen vaarallinen ominaisuus on arvioitu testillä ja käyttämällä direktiivin 2008/98/EY liitteessä III ilmoitettuja vaarallisten aineiden pitoisuuksia, testin tulokset jäävät voimaan.

4.Se, ettei jätettä ole lueteltu vaarallisena jätteenä liitteessä V tai direktiivin 2008/98/EY 7 artiklassa tarkoitetussa jäteluettelossa tai että se on lueteltu liitteessä V olevan1 osan luettelossa B, ei poikkeustapauksissa estä luokittelemasta tällaista jätettä vaaralliseksi ja sen vuoksi soveltamasta siihen vientikieltoa, jos jätteellä on jokin direktiivin 2008/98/EY liitteessä III lueteltu ominaisuus ottaen huomioon siinä määritellyt perusteet ja sovellettavat raja-arvot tai pitoisuusrajat jätteen luokittelemiseksi vaaralliseksi. Jos jätteen vaarallinen ominaisuus on arvioitu testillä ja käyttämällä direktiivin 2008/98/EY liitteessä III ilmoitettuja vaarallisten aineiden pitoisuuksia, testin tulokset jäävät voimaan.

5.Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta aiotulle vastaanottomaalle ennen kuin se tekee päätöksen suunniteltujen siirtojen hyväksymisestä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tällaisista tapauksista komissiolle ennen kunkin kalenterivuoden päättymistä. Komissio välittää tiedot kaikille jäsenvaltioille ja Baselin yleissopimuksen sihteeristölle. Komissio voi annettujen tietojen perusteella esittää huomautuksia ja tarvittaessa mukauttaa tämän asetuksen liitettä V 72 artiklan mukaisesti.

2 jakso
Muiden kuin vaarallisten ja tiettyjen muiden jätteiden vienti maihin, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä

37 artikla
Vientikielto

1.Seuraavien hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden vienti unionista on kielletty maihin, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä:

(a)liitteessä III, liitteessä IIIA tai IIIB luetellut jätteet;

(b)vaarattomat jätteet, jotka sisältyvät direktiivin 2008/98/EY 7 artiklassa tarkoitettuun jäteluetteloon, jos niitä ei ole lueteltu liitteessä III, liitteessä IIIA tai IIIB.

2.Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta hyödynnettäväksi tarkoitetun jätteen vientiin maahan, joka sisältyy 38 artiklan mukaisesti kyseisessä luettelossa mainittujen jätteiden osalta vahvistettuun maiden luetteloon.

Tällainen vienti voi tapahtua ainoastaan sillä edellytyksellä, että jäte on tarkoitettu laitokseen, jolle on myönnetty lupa kyseisen maan kansallisen lainsäädännön nojalla kyseisen jätteen hyödyntämistä varten. Lisäksi tällaiseen vientiin sovelletaan 18 artiklassa säädettyjä yleisiä tiedonantovaatimuksia tai, jos asianomainen maa niin ilmoittaa 39 artiklassa tarkoitetussa pyynnössä, 35 artiklassa tarkoitettua kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä.

38 artikla
Luettelon laatiminen maista, joihin muun kuin vaarallisen jätteen vienti unionista hyödyntämistä varten on sallittu

1.Siirretään komissiolle valta antaa 76 artiklan mukaisesti delegoitu säädös, jolla täydennetään tätä asetusta laatimalla luettelo maista, joihin OECD:n päätöstä ei sovelleta ja joihin muun kuin vaarallisen jätteen vienti unionista hyödyntämistä varten on sallittua (”luettelo maista, joihin vienti on sallittu”). Luetteloon on sisällytettävä maat, jotka ovat esittäneet 39 artiklan 1 kohdan mukaisen pyynnön ja osoittaneet, että ne täyttävät 39 artiklan 3 kohdassa säädetyt vaatimukset komission 40 artiklan mukaisesti tekemän arvioinnin perusteella.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun luettelon on sisällettävä seuraavat tiedot:

(a)niiden maiden nimet, joihin muun kuin vaarallisen jätteen vienti unionista hyödyntämistä varten on sallittu;

(b)erityiset jätteet, joiden vienti unionista kuhunkin a alakohdassa tarkoitettuun maahan on sallittu;

(c)tiedot, kuten internetosoite, joiden avulla on mahdollista tutustua luetteloon laitoksista, joille on myönnetty lupa kunkin a alakohdassa tarkoitetun maan kansallisen lainsäädännön nojalla b alakohdassa tarkoitetun jätteen hyödyntämistä varten;

(d)jos saatavilla, tiedot mahdollisesta erityisestä valvontamenettelystä, jota sovelletaan kunkin a alakohdassa tarkoitetun maan kansallisen lainsäädännön mukaisesti b alakohdassa tarkoitettujen jätteiden tuontiin, mukaan lukien tieto siitä, sovelletaanko tuontiin 35 artiklassa tarkoitettua kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu luettelo hyväksytään viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 30 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä], paitsi jos yksikään maa ei tuona ajankohtana esitä 39 artiklan 1 kohdan mukaista pyyntöä tai jos yksikään maa ei täytä 39 artiklan 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

Komissio ottaa viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 3 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] yhteyttä kaikkiin maihin, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä, ja antaa niille tarvittavat tiedot mahdollisuudesta sisällyttää kyseiset maat niiden maiden luetteloon, joihin vienti on sallittu.

Jotta maat, joihin OECD:n päätöstä ei sovelleta, voidaan sisällyttää [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 30 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta] mennessä hyväksyttävään luetteloon maista, joihin vienti on sallittu, niiden maiden, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä, on toimitettava pyyntönsä 39 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 9 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

4.Komissio päivittää säännöllisesti ja vähintään joka toinen vuosi sen laatimisen jälkeen luettelon maista, joihin vienti on sallittu, jotta voidaan 

(a)lisätä maa, jonka sisällyttämisestä luetteloon päätetään 1 kohdan mukaisesti;

(b)poistaa maa, joka ei enää täytä 39 artiklassa säädettyjä vaatimuksia;

(c)päivittää 2 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitetut tiedot asianomaiselta maalta saadun pyynnön perusteella ja, jos pyyntö koskee uuden jätteen lisäämistä, edellyttäen, että kyseinen maa on osoittanut noudattavansa 39 artiklassa säädettyjä vaatimuksia kyseisen uuden jätteen osalta;

(d)sisällyttää tai poistaa mahdollisia muita tietoja, joilla on merkitystä sen varmistamiseksi, että luettelo sisältää tarkkoja ja ajantasaisia tietoja.

5.Jos komissiolle 39 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimitettuihin tietoihin tehdään muutoksia, 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyvien maiden on viipymättä päivitettävä liitteessä VIII olevassa lomakkeessa eritellyt tiedot sekä asiaa tukevat todisteet.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyvien maiden on joka tapauksessa toimitettava komissiolle viidentenä vuonna sen jälkeen, kun ne on alun perin sisällytetty luetteloon, päivitetyt liitteessä VIII olevassa lomakkeessa eritellyt tiedot sekä asiaa tukevat todisteet.

Saatuaan tämän kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetut tiedot ja todisteet komissio voi pyytää asianomaiselta maalta lisätietoja sen osoittamiseksi, että maa täyttää edelleen 39 artiklassa säädetyt vaatimukset.

6.Jos saataville tulee tietoja, jotka osoittavat uskottavasti, että 39 artiklassa säädetyt vaatimukset eivät enää täyty sellaisen maan osalta, joka jo sisältyy 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon, komissio pyytää kyseistä maata esittämään näkemyksensä näistä tiedoista enintään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun sitä on pyydetty esittämään huomautuksia, sekä asiaa tukevia todisteita, jotka osoittavat, että kyseisiä vaatimuksia noudatetaan edelleen. Tätä määräaikaa voidaan pidentää kahdella kuukaudella, jos kyseinen maa esittää perustellun pyynnön pidennyksestä.

7.Jos asianomainen maa ei esitä näkemyksiään ja pyydettyjä todisteita tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa määräajassa tai jos toimitettu näyttö ei riitä osoittamaan, että 39 artiklassa säädetyt vaatimukset täyttyvät edelleen, komissio poistaa kyseisen maan luettelosta ilman aiheetonta viivytystä.

8.Komissio voi milloin tahansa ottaa yhteyttä 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyvään maahan saadakseen tietoja, joilla on merkitystä sen varmistamiseksi, että kyseinen maa täyttää edelleen 39 artiklassa säädetyt vaatimukset.

39 artikla
Vaatimukset maan sisällyttämiselle niiden maiden luetteloon, joihin vienti on sallittu

1.Maiden, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä ja jotka aikovat ottaa vastaan unionista tiettyjä 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja jätteitä hyödynnettäviksi, on esitettävä komissiolle pyyntö, jossa ilmoitetaan niiden halukkuus ottaa kyseinen jäte vastaan ja sisällyttää se 38 artiklassa tarkoitettuun luetteloon. Kyseinen pyyntö ja kaikki siihen liittyvät asiakirjat ja muu viestintä on toimitettava englannin kielellä.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu pyyntö on tehtävä käyttäen liitteessä VIII esitettyä lomaketta, ja siinä on oltava kaikki lomakkeessa täsmennetyt tiedot.

3.Pyynnön esittävän maan on osoitettava, että se on ottanut käyttöön ja toteuttanut kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisestä jätteestä huolehditaan 56 artiklassa tarkoitetulla ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

Tätä varten pyynnön esittävän maan on osoitettava, että

(a)sillä on kattava jätehuoltostrategia tai -suunnitelma, joka kattaa sen koko alueen ja osoittaa maan kyvyn ja valmiudet varmistaa ympäristön kannalta hyväksyttävä jätehuolto. Kyseisen strategian tai suunnitelman on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:

i)maassa tuotetun jätteen kokonaismäärä vuosittain sekä tämän pyynnön soveltamisalaan kuuluvan jätteen määrä (”pyynnön kohteena oleva jäte”) ja arviot siitä, miten nämä määrät kehittyisivät seuraavien kymmenen vuoden aikana;

ii)arvio maan nykyisestä jätteenkäsittelykapasiteetista yleensä sekä arvio maan kapasiteetista käsitellä jätteet, joita pyyntö koskee, sekä arvio siitä, miten tämä kapasiteetti kehittyy seuraavien kymmenen vuoden aikana;

iii)erikseen kerätyn kotimaisen jätteen osuus sekä mahdolliset tavoitteet ja toimenpiteet tämän osuuden kasvattamiseksi tulevaisuudessa;

iv)tieto siitä, kuinka suuri osuus pyynnön kohteena olevasta kotimaisesta jätteestä sijoitetaan kaatopaikalle, sekä mahdolliset tavoitteet ja toimenpiteet tämän osuuden vähentämiseksi tulevaisuudessa;

v)tieto siitä, kuinka suuri osuus kotimaisesta jätteestä kierrätetään, sekä mahdolliset tavoitteet ja toimenpiteet tämän osuuden lisäämiseksi tulevaisuudessa;

vi)tiedot ympäristöön roskana päätyvän jätteen määrästä ja toimenpiteistä, joita on toteutettu roskaantumisen ehkäisemiseksi ja puhdistamiseksi;

vii)strategia sen alueelle tuodun jätteen ympäristön kannalta hyväksyttävän jätehuollon varmistamiseksi, mukaan lukien tällaisen tuonnin mahdolliset vaikutukset kotimaassa syntyvän jätteen huoltoon;

viii)tiedot i-vi alakohdassa tarkoitettujen tietojen laskennassa käytetystä menetelmästä;

(b)maalla on käytössä jätehuoltoa koskeva oikeudellinen kehys, joka sisältää ainakin seuraavat osatekijät:

i)järjestelmät lupien myöntämiseksi jätteenkäsittelylaitoksille;

ii)järjestelmät lupien myöntämiseksi jätteiden kuljetuksille;

iii)säännökset, joiden tarkoituksena on varmistaa, että pyynnön kohteena olevien jätteiden osalta hyödyntämistoimessa syntyvä jäännösjäte käsitellään 56 artiklan mukaisesti ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla;

iv)jätehuoltotoimiin sovellettavat riittävät pilaantumisen valvontatoimet, mukaan lukien ilman, maaperän ja vesien suojelua koskevat päästörajat ja toimenpiteet kyseisistä toiminnoista aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi;

v)täytäntöönpanoa, tarkastuksia ja seuraamuksia koskevat säännökset, joiden tarkoituksena on varmistaa jätehuoltoa ja jätteiden siirtoa koskevien kansallisten ja kansainvälisten vaatimusten täytäntöönpano;

(c)maa on liitteessä VIII tarkoitettujen monenvälisten ympäristösopimusten osapuoli, ja se on toteuttanut tarvittavat toimenpiteet pannakseen täytäntöön kyseisten sopimusten mukaiset velvoitteensa;

(d)maa on ottanut käyttöön jätehuoltoa ja jätteiden siirtoja koskevan kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanoa koskevan strategian, joka kattaa valvonta- ja seurantatoimenpiteet, mukaan lukien tiedot suoritettujen jätteiden siirtoja ja jätehuoltolaitoksia koskevien tarkastusten määrästä sekä seuraamuksista, joita määrätään, jos asiaa koskevia kansallisia sääntöjä rikotaan.

40 artikla
Arviointi pyynnöstä, joka koskee maan sisällyttämistä niiden maiden luetteloon, joihin vienti on sallittu

1.Komissio arvioi 39 artiklan mukaisesti toimitetut pyynnöt ilman aiheetonta viivytystä ja jos se katsoo, että kyseisessä artiklassa säädettyjä vaatimuksia noudatetaan, se sisällyttää pyynnön esittäneen maan niiden maiden luetteloon, joihin vienti on sallittu. Arvioinnin on perustuttava pyynnön esittäneen maan toimittamiin tietoihin ja todisteisiin sekä muihin asiaankuuluviin tietoihin, ja sen tarkoituksena on määrittää, onko pyynnön esittänyt maa toteuttanut ja toteuttaako se kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisestä jätteestä huolehditaan 56 artiklassa tarkoitetulla ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla. Komissio käyttää tässä arvioinnissa vertailukohtina liitteessä IX tarkoitetun lainsäädännön asianmukaisia säännöksiä ja kyseisessä liitteessä tarkoitettuja ohjeita.

2.Jos komissio arviointinsa aikana katsoo, että pyynnön esittäneen maan toimittamat tiedot ovat puutteellisia tai riittämättömiä osoittamaan 39 artiklassa säädettyjen vaatimusten täyttyminen, se antaa kyseiselle maalle mahdollisuuden toimittaa lisätietoja enintään kolmen kuukauden kuluessa. Tätä määräaikaa voidaan pidentää kolmella lisäkuukaudella, jos kyseinen maa esittää perustellun pyynnön tällaisesta pidennyksestä.

3.Jos pyynnön esittänyt maa ei toimita lisätietoja tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa määräajassa tai jos toimitetut lisätiedot katsotaan edelleen puutteellisiksi tai riittämättömiksi osoittamaan 39 artiklassa säädettyjen vaatimusten täyttyminen, komissio ilmoittaa pyynnön esittäneelle maalle ilman aiheetonta viivytystä, ettei sitä voida sisällyttää niiden maiden luetteloon, joihin vienti sallitaan, ja että sen pyyntöä ei enää käsitellä. Tällöin komissio ilmoittaa pyynnön esittäneelle maalle myös syyt tähän päätelmään. Tämä ei rajoita pyynnön esittävän maan mahdollisuutta esittää uusi pyyntö 39 artiklan mukaisesti.

3 jakso
Vienti maihin, joihin sovelletaan OECD:n päätöstä

41 artikla
Jätteiden vientiä koskeva yleinen järjestelmä

1.Jos liitteessä III, IIIA, IIIB tai IV lueteltuja jätteitä taikka jätteitä tai jäteseoksia, jotka eivät kuulu mihinkään liitteessä III tai IV olevaan jätenimikkeeseen, viedään unionista hyödynnettäviksi maihin, joihin OECD:n päätöstä sovelletaan, käyttäen tai käyttämättä kauttakuljetukseen sellaisia maita, joihin OECD:n päätöstä sovelletaan, sovelletaan II osaston säännöksiä soveltuvin osin 2, 3 ja 5 kohdassa luetelluin mukautuksin ja lisäsäännöksin.

2.Sovelletaan seuraavia mukautuksia:

(a)liitteessä IIIA lueteltujen, väliaikaisiin toimiin tarkoitettujen jäteseosten osalta noudatetaan kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä, jos väliaikainen tai muu kuin väliaikainen hyödyntämistoimi tai huolehtimistoimi on määrä myöhemmin toteuttaa maassa, johon OECD:n päätöstä ei sovelleta;

(b)liitteessä IIIB lueteltujen jätteiden osalta noudatetaan kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä;

(c)edellä 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu jätteiden vienti on kielletty;

(d)9 artiklan vaatimusten mukainen hyväksyntä voidaan antaa unionin ulkopuolisen vastaanottomaan toimivaltaisen viranomaisen antamana hiljaisena hyväksyntänä.

3.Liitteessä IV lueteltujen jätteiden vientiin sovelletaan 35 artiklan 2 kohdassa ja 35 artiklan 3 kohdan a–e alakohdassa lueteltuja mukautuksia ja lisäsäännöksiä.

Lisäksi 6 kohdassa tarkoitetussa sopimuksessa on oltava seuraavat ehdot ja edellytykset:

(a)jos laitos antaa virheellisen todistuksen jätteen hyödyntämisestä, minkä seurauksena rahoitusvakuus vapautetaan, vastaanottajan on vastattava kustannuksista, jotka aiheutuvat jätteen palauttamisesta lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen lainkäyttövaltaan kuuluvalle alueelle sekä sen hyödyntämisestä tai siitä huolehtimisesta jollakin vaihtoehtoisella, ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla;

(b)laitoksen on kolmen päivän kuluessa hyödynnettäväksi tarkoitetun jätteen vastaanottamisesta lähetettävä täytetyn siirtoasiakirjan allekirjoitetut jäljennökset, lukuun ottamatta c alakohdassa tarkoitettua hyödyntämistä koskevaa todistusta, ilmoituksen tekijälle ja asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille;

(c)laitoksen on mahdollisimman pian ja viimeistään 30 päivää jätteen hyödyntämisen jälkeen sekä joka tapauksessa viimeistään yhden kalenterivuoden kuluttua sen vastaanottamisesta annettava omalla vastuullaan todistus hyödyntämisen päätökseen saattamisesta ja lähetettävä allekirjoitetut jäljennökset siirtoasiakirjasta, joka sisältää mainitun todistuksen, ilmoituksen tekijälle ja asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille;

Ilmoituksen tekijän on kolmen työpäivän kuluessa b ja c alakohdassa tarkoitettujen jäljennösten vastaanottamisesta asetettava näihin jäljennöksiin sisältyvät tiedot sähköisesti saataville 26 artiklan mukaisesti.

4.Jätteiden siirto, josta on tehty kirjallinen ennakkoilmoitus ja hyväksyntä, voidaan toteuttaa ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)ilmoituksen tekijä on saanut kirjallisen hyväksynnän lähtömaan, vastaanottomaan ja tarvittaessa kauttakulkumaan toimivaltaisilta viranomaisilta, tai unionin ulkopuolisen vastaanottomaan ja kauttakulkumaan toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet hiljaisen hyväksynnän tai voidaan olettaa, että kyseinen hiljainen hyväksyntä on annettu, ja päätöksissä asetetut edellytykset täyttyvät;

(b)35 artiklan 4 kohdan b, c ja d alakohtaa noudatetaan.

5.Jos liitteessä IV lueteltuja jätteitä viedään 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla sellaisen maan kautta, johon ei sovelleta OECD:n päätöstä, sovelletaan seuraavia mukautuksia:

(a)kauttakulkumaan, johon OECD-päätöstä ei sovelleta, toimivaltaisella viranomaisella on 60 päivää aikaa siitä päivästä, jolloin se on lähettänyt ilmoitusta koskevan vastaanottovahvistuksen, antaa, jos kyseinen maa on päättänyt olla vaatimatta kirjallista ennakkohyväksyntää ja on ilmoittanut siitä muille Baselin yleissopimuksen sopimuspuolille 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti, hiljainen hyväksyntä tai antaa kirjallinen hyväksyntä tietyin ehdoin tai ehdoitta;

(b)unionissa oleva lähtömaan toimivaltainen viranomainen voi tehdä 9 artiklassa tarkoitetun päätöksen jätteiden siirron hyväksymisestä vasta saatuaan hiljaisen tai kirjallisen hyväksynnän kauttakulkumaan, johon OECD-päätöstä ei sovelleta, toimivaltaiselta viranomaiselta; päätös voidaan tehdä aikaisintaan 61 päivää sen päivän jälkeen, jolloin kauttakulkumaan toimivaltainen viranomainen on lähettänyt vastaanottovahvistuksen, paitsi jos lähtömaan toimivaltaisella viranomaisella on muiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kirjallinen hyväksyntä, jolloin se voi tehdä 9 artiklassa tarkoitetun päätöksen ennen kyseistä määräaikaa.

6.Jos jätettä viedään unionista, se on vietävä hyödyntämistoimia varten laitokseen, joka sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti joko toimii tai jolla on lupa toimia vastaanottomaassa.

7.Jos vientitullitoimipaikassa tai poistumistullitoimipaikassa havaitaan laiton jätteiden siirto, kyseisen tullitoimipaikan on ilmoitettava asiasta viipymättä tullitoimipaikan sijaintimaan toimivaltaiselle viranomaiselle. Kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on

(a)ilmoitettava laittomasta jätteiden siirrosta viipymättä unionissa olevalle lähtömaan toimivaltaiselle viranomaiselle; sekä

(b)varmistettava jätteen pidättäminen, kunnes lähtömaan toimivaltainen viranomainen on toisin päättänyt ja ilmoittanut päätöksestä kirjallisesti sen tullitoimipaikan sijaintimaan toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa jäte on pidätetty.

42 artikla
Viennin ja suojamenettelyn valvonta

1.Komissio valvoo jätteiden vientimääriä unionista maihin, joihin sovelletaan OECD:n päätöstä, varmistaakseen, että tällainen vienti ei aiheuta vakavia haittoja ympäristölle tai ihmisten terveydelle vastaanottomassa. Osana tällaista valvontaa komissio arvioi luonnollisten ja oikeushenkilöiden pyynnöt, joihin on liitetty asianmukaiset tiedot osoituksena siitä, että jätteiden vienti unionista aiheuttaa vakavaa haittaa ympäristölle ja ihmisten terveydelle siinä maassa, johon OECD:n päätöstä sovelletaan.

2.Tapauksissa, joissa jätteiden vienti unionista maahan, johon sovelletaan OECD:n päätöstä, on lisääntynyt huomattavasti lyhyessä ajassa eikä ole riittävästi todisteita siitä, että kyseinen maa kykenee hyödyntämään kyseistä jätettä 56 artiklassa tarkoitetulla ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla, komissio pyytää kyseisen maan toimivaltaisia viranomaisia toimittamaan 60 päivän kuluessa tiedot olosuhteista, joissa kyseinen jäte hyödynnetään, ja kyseisen maan kyvystä hallinnoida kyseistä jätettä. Komissio voi pidentää tätä määräaikaa, jos kyseinen maa esittää perustellun pyynnön määräajan pidentämisestä.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitetulla pyynnöllä pyritään varmistamaan, että

(a)kyseinen maa on ottanut käyttöön ja pannut täytäntöön asianmukaisen oikeudellisen kehyksen kyseisen jätteen tuontia ja hallinnointia varten sekä asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan kyseisen jätteen hyödyntämisen tuloksena syntyvän jäännösjätteen ympäristön kannalta hyväksyttävä jätehuolto;

(b)kyseisellä maalla on alueellaan riittävä kapasiteetti, jotta kyseinen jäte voidaan käsitellä ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla ottaen huomioon alueelle tuodun jätteen määrän kasvu;

(c)kyseinen maa on ottanut käyttöön asianmukaisen strategian, jolla puututaan mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin, joita kyseisen jätteen tuonnin lisääntyminen aiheuttaa kotimaassa syntyvän jätteen keräykseen ja jätehuoltoon;

(d)kyseinen maa on ottanut käyttöön ja toteuttanut asianmukaiset täytäntöönpanotoimenpiteet, joilla puututaan kyseisen jätteen mahdollisiin laittomiin siirtoihin tai käsittelyyn.

4.Jos asianomainen maa ei 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön johdosta toimita 3 kohdassa tarkoitettua riittävää näyttöä siitä, että jätteen huolto tapahtuu ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla 56 artiklan mukaisesti, komissiolla on valta antaa 76 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta kieltämällä kyseisen jätteen vienti kyseiseen maahan.

Komissio poistaa tämän kiellon, kun sillä on riittävästi näyttöä siitä, että kyseisen jätteen huolto tapahtuu ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

3 luku
Muut velvollisuudet

43 artikla
Viejien velvollisuudet

1.Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö saa viedä jätettä unionista ainoastaan, jos se voi osoittaa, että vastaanottomaassa jätteen vastaanottavat laitokset huolehtivat jätteestä 56 artiklassa tarkoitetulla ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun velvoitteen täyttämiseksi luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, joka aikoo viedä jätettä unionista, on varmistettava, että riippumaton ja akkreditoitu kolmas osapuoli, jolla on asianmukainen pätevyys, on tarkastanut jätteen vastaanottomaassa.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa tarkastuksessa on todennettava, että kyseinen laitos täyttää liitteessä X vahvistetut perusteet. Oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö ei saa viedä jätettä laitokseen, joka ei täytä näitä perusteita.

4.Luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, joka aikoo viedä jätettä, on varmistettava, että laitokseen, joka huolehtii jätteestä vastaanottomaassa, on tehty 2 kohdassa tarkoitettu tarkastus ennen jätteen vientiä kyseiseen laitokseen ja että tarkastus toistetaan säännöllisin väliajoin riskiperusteisen lähestymistavan mukaisesti vähintään joka kolmas vuosi ensimmäisen tarkastuksen jälkeen.

Myös unionin ulkopuolelle jätteitä vievän luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on viipymättä tehtävä tapauskohtainen tarkastus, jos se saa uskottavaa tietoa siitä, että laitos ei enää täytä liitteessä X vahvistettuja perusteita.

5.Luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, joka on teettänyt tai tehnyt tietyn laitoksen tarkastuksen 2 kohdan mukaisesti, on varmistettava, että tarkastuksen tiedot annetaan oikeudenmukaisin kaupallisin ehdoin muiden sellaisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden saataville, jotka aikovat viedä jätettä kyseiseen laitokseen.

6.Toimivaltaisen viranomaisen tai tarkastuksiin osallistuvan viranomaisen pyynnöstä luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on toimitettava asiakirjatodisteet siitä, että 2 kohdassa tarkoitetut tarkastukset on tehty kaikissa laitoksissa, joihin ne vievät kyseistä jätettä. Tällaiset asiakirjatodisteet on toimitettava asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä kielellä.

7.Unionin ulkopuolelle jätteitä vievien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden on vuosittain asetettava sähköisesti julkisesti saataville tiedot siitä, miten ne täyttävät tämän artiklan mukaiset velvoitteensa.

8.Jos unionin ja sellaisen kolmannen maan välillä, johon sovelletaan OECD:n päätöstä, on tehty kansainvälinen sopimus, jossa tunnustetaan, että kyseisen kolmannen maan laitokset huolehtivat jätteistä ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla liitteessä X vahvistettujen perusteiden mukaisesti, luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka aikovat viedä jätettä kyseiseen kolmanteen maahan, vapautetaan 2 kohdassa säädetystä velvoitteesta.

9.Toimivaltaisen viranomaisen tai tarkastuksiin osallistuvan viranomaisen pyynnöstä luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, joka on vapautettu velvoitteesta 8 kohdan mukaisesti, on toimitettava asiakirjatodisteet kyseessä olevasta kansainvälisestä sopimuksesta, kuten kyseisessä kohdassa mainitaan, asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä kielellä.

44 artikla
Vientijäsenvaltioiden velvoitteet

1.Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvat oikeushenkilöt ja luonnolliset henkilöt eivät vie jätteitä, jos 36–43 artiklassa tällaiselle viennille säädetyt edellytykset eivät täyty.

2.Jäsenvaltioiden on tehtävä säännöllisiä tarkastuksia riskiperusteisen lähestymistavan mukaisesti sen varmistamiseksi, että unionista ulkopuolelle jätteitä vievät luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt noudattavat 43 artiklassa tarkoitettuja velvoitteita.

Jos jäsenvaltioilla on hallussaan uskottavia tietoja, jotka osoittavat, että luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka vievät jätteitä unionista, eivät noudata 43 artiklan mukaisia velvoitteitaan, niiden on tehtävä tarvittavat tarkastukset.

4 luku
Yleiset säännökset

45 artikla
Vienti antarktiselle alueelle

Jätteiden vienti unionista antarktiselle alueelle on kielletty.

46 artikla
Jätteiden vienti merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille

1.jätteiden vienti unionista merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille on kielletty, kun jätteet on tarkoitettu huolehdittaviksi kyseisissä maissa tai kyseisillä alueilla.

2.Hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden vientiin merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille sovelletaan 36 artiklassa säädettyä kieltoa soveltuvin osin.

3.Jos on kyse hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden viennistä merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille, jotka eivät kuulu 36 kohdassa säädetyn kiellon soveltamisalaan, sovelletaan II osaston säännöksiä soveltuvin osin.

V osasto 
Jätteiden tuonti unioniin kolmansista maista

1 luku
Huolehdittavaksi tarkoitetun jätteen tuonti

47 artikla
Tuonnin kieltäminen

1.Huolehdittaviksi tarkoitettujen jätteiden tuonti unioniin on kielletty, lukuun ottamatta tuontia:

(a)maista, jotka ovat Baselin yleissopimuksen osapuolia;

(b)muista maista, joiden kanssa unioni ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet unionin lainsäädännön kanssa yhteensopivia ja Baselin yleissopimuksen 11 artiklan mukaisia kahden- tai monenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä;

(c)muista maista, joiden kanssa yksittäiset jäsenvaltiot ovat tehneet 2 kohdan mukaisia kahdenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä; tai

(d)muilta alueilta silloin, kun poikkeuksellisin perustein kriisitilanteessa, rauhanpalauttamisen tai rauhanturvaamisoperaatioiden yhteydessä tai sotatilanteessa b tai c alakohdan mukaisia kahdenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä ei voida tehdä tai kun lähtömaan toimivaltaista viranomaista joko ei ole nimetty tai se ei kykene toimimaan.

2.Poikkeustapauksissa jäsenvaltiot voivat tehdä kahdenvälisiä sopimuksia ja järjestelyjä tietystä jätteestä huolehtimiseksi näissä jäsenvaltioissa, jos kyseisen jätteen huolto ei tapahdu lähtömaassa ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

Näiden sopimusten ja järjestelyjen

(a)on oltava unionin lainsäädännön kanssa yhteensopivia ja Baselin yleissopimuksen 11 artiklan mukaisia.

(b)Sopimuksilla ja järjestelyillä on taattava, että huolehtimistoimet toteutetaan luvan saaneessa laitoksessa noudattaen 56 artiklassa tarkoitettuja ympäristön kannalta hyväksyttävää jätehuoltoa koskevia vaatimuksia sekä

(c)taattava, että jäte tuotetaan lähettäjämaassa ja sen huolehtiminen toteutetaan yksinomaan siinä jäsenvaltiossa, joka on tehnyt kyseisen sopimuksen tai sopinut kyseisestä järjestelystä.

(d)Sopimuksista ja järjestelyistä on ilmoitettava komissiolle ennen niiden tekemistä tai kiireellisissä tapauksissa viimeistään kuukauden kuluttua sopimuksen tekemisestä.

3.Edellä 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen kahdenvälisten ja monenvälisten sopimusten ja järjestelyjen on perustuttava 48 artiklassa säädettyihin menettelyvaatimuksiin.

4.Edellä 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja maita on vaadittava esittämään etukäteen vastaanottajajäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle asianmukaisesti perusteltu pyyntö, joka perustuu siihen, ettei niillä ole käytettävissään eivätkä ne voi kohtuullisesti hankkia käyttöönsä teknistä kapasiteettia ja tarvittavia laitoksia, jotta jätteestä voitaisiin huolehtia 56 artiklassa tarkoitetulla ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

48 artikla
Tuontia koskevat menettelyvaatimukset

1.Kun huolehdittavaksi tarkoitettu jäte tuodaan unioniin maista, jotka ovat Baselin yleissopimuksen osapuolia, sovelletaan II osaston säännöksiä soveltuvin osin sekä 2 ja 3 kohdassa luetelluin mukautuksin ja lisäyksin.

2.Sovelletaan seuraavia mukautuksia:

(a)ilmoituksen tekijän on toimitettava ilmoituspyyntö 26 artiklan mukaisesti, paitsi jos ilmoituksen tekijä ei ole sijoittautunut unioniin eikä tällä ole pääsyä 26 artiklassa tarkoitettuun järjestelmään, jolloin ilmoituspyyntö ja erityisesti 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot ja asiakirjat on toimitettava asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille postitse, faksilla tai sähköpostitse digitaalisesti allekirjoitettuna;

(b)ilmoituksen tekijän on toimitettava asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille mahdolliset lisätiedot ja erityisesti 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot ja asiakirjat 26 artiklan mukaisesti, paitsi jos ilmoituksen tekijä ei ole sijoittautunut unioniin eikä tällä ole pääsyä 26 artiklassa tarkoitettuun järjestelmään, jolloin tiedot on toimitettava postitse, faksilla tai sähköpostitse digitaalisesti allekirjoitettuna;

(c)ilmoituksen tekijän tai, jos ilmoittaja ei ole sijoittautunut unioniin eikä tällä ole pääsyä 26 artiklassa tarkoitettuun järjestelmään, unionissa olevan vastaanottomaan toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki asiaankuuluvat tiedot sisällytetään kyseiseen järjestelmään;

(d)unionissa olevan kauttakulkumaan tai vastaanottomaan toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava unionin ulkopuolella sijaitsevien kauttakulku- ja lähtömaiden asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille kaikista tieto- ja asiakirjapyynnöistään ja suunniteltua siirtoa koskevasta päätöksestään postitse, faksilla tai sähköpostitse digitaalisesti allekirjoitettuna, paitsi jos kyseisten maiden toimivaltaisilla viranomaisilla on pääsy 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun keskusjärjestelmään;

(e)unionin ulkopuolisen kauttakulkumaan toimivaltaisella viranomaisella on 60 päivää aikaa siitä päivästä, jolloin se on lähettänyt ilmoitusta koskevan vastaanottovahvistuksen, antaa, jos kyseinen maa on päättänyt olla vaatimatta kirjallista ennakkohyväksyntää ja on ilmoittanut siitä muille Baselin yleissopimuksen sopimuspuolille 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti, hiljainen hyväksyntä, tai antaa kirjallinen hyväksyntä tietyin ehdoin tai ehdoitta;

(f)edellä 46 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuissa kriisitilanteissa, rauhanpalauttamisen tai rauhanturvaamisoperaatioiden yhteydessä tai sotatilanteessa ei lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntää vaadita.

3.Lisäksi sovelletaan seuraavia säännöksiä:

(a)unionissa olevan kauttakulkumaan toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava ilmoituksen tekijälle vahvistus ilmoituksen vastaanottamisesta sekä sen jäljennökset asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille;

(b)unionissa olevan vastaanottomaan toimivaltaisten viranomaisten ja tarvittaessa kauttakulkumaan toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että saapumistullitoimipaikalle ilmoitetaan niiden päätöksistä hyväksyä siirto;

(c) kuljetuksen suorittajan on toimitettava jäljennös siirtoasiakirjasta saapumistullitoimipaikkaan joko postitse, faksilla tai sähköpostilla digitaalisesti allekirjoitettuna tai, jos saapumistullitoimipaikalla on pääsy siihen, 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun keskusjärjestelmän kautta; sekä

(d)heti, kun saapumistullitoimipaikan tulliviranomaiset ovat luovuttaneet jätteen tullimenettelyyn, saapumistullitoimipaikan on ilmoitettava unionissa olevan vastaanottomaan ja kauttakulkumaan toimivaltaiselle viranomaiselle, että jäte on saapunut unioniin;

4.Siirto voidaan toteuttaa ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)ilmoituksen tekijä on saanut kirjallisen hyväksynnän lähtömaan, vastaanottomaan ja tarvittaessa kauttakulkumaan toimivaltaisilta viranomaisilta ja kaikki kyseisessä hyväksynnässä asetetut ehdot on täytetty;

(b)ilmoituksen tekijän ja vastaanottajan välillä on tehty 6 artiklassa tarkoitettu sopimus, joka on voimassa;

(c)7 artiklassa tarkoitettu rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus on hankittu ja se on voimassa; sekä

(d)ympäristön kannalta hyväksyttävä jätehuolto on varmistettu 33 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

5.Jos saapumistullitoimipaikassa havaitaan laiton jätteiden siirto, kyseisen tullitoimipaikan on ilmoitettava asiasta viipymättä tullitoimipaikan sijaintimaan toimivaltaiselle viranomaiselle. Kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on

(a)ilmoitettava asiasta viipymättä unionissa olevalle vastaanottomaan toimivaltaiselle viranomaiselle, joka puolestaan ilmoittaa siitä unionin ulkopuolisen lähtömaan toimivaltaiselle viranomaiselle; sekä

(b)varmistettava jätteen pidättäminen, kunnes unionin ulkopuolinen lähtömaan toimivaltainen viranomainen on toisin päättänyt ja ilmoittanut päätöksestä kirjallisesti sen tullitoimipaikan sijaintimaan toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa jäte on pidätetty.

6.Jos asevoimat tai avustusjärjestöt ovat kriisitilanteiden, rauhanpalauttamisen tai rauhanturvaamisoperaatioiden yhteydessä tuottaneet jätettä ja asianomaiset asevoimat tai avustusjärjestöt siirtävät tällaisen jätteen tai se siirretään niiden puolesta, kaikkien kauttakulkumaiden toimivaltaisille viranomaisille ja unionissa sijaitsevan vastaanottomaan toimivaltaiselle viranomaiselle on etukäteen ilmoitettava siirrosta ja sen määränpäästä.

2 luku
Hyödynnettäväksi tarkoitetun jätteen tuonti

49 artikla
Tuonnin kieltäminen

1.Hyödynnettäväksi tarkoitettujen jätteiden tuonti unioniin on kielletty, lukuun ottamatta tuontia:

(a)maista, joihin sovelletaan OECD:n päätöstä;

(b)muista maista, jotka ovat Baselin yleissopimuksen osapuolia;

(c)muista maista, joiden kanssa unioni ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet unionin lainsäädännön kanssa yhteensopivia ja Baselin yleissopimuksen 11 artiklan mukaisia kahden- tai monenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä;

(d)muista maista, joiden kanssa yksittäiset jäsenvaltiot ovat tehneet 2 kohdan mukaisia kahdenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä; tai

(e)muilta alueilta silloin, kun poikkeuksellisin perustein kriisitilanteessa, rauhanpalauttamisen tai rauhanturvaamisoperaatioiden yhteydessä tai sotatilanteessa c tai d alakohdan mukaisia kahdenvälisiä sopimuksia tai järjestelyjä ei voida tehdä tai kun lähtömaan toimivaltaista viranomaista joko ei ole nimetty tai se ei kykene toimimaan.

2.Poikkeustapauksissa yksittäiset jäsenvaltiot voivat tehdä kahdenvälisiä sopimuksia ja järjestelyjä tietyn jätteen hyödyntämiseksi näissä jäsenvaltioissa, jos kyseisen jätteen huolto ei tapahdu lähtömaassa ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

Tällöin sovelletaan 47 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan säännöksiä.

3.Edellä 1 kohdan c ja d alakohdan mukaisesti tehtyjen kahdenvälisten ja monenvälisten sopimusten ja järjestelyjen on perustuttava tapauksen mukaan 48 artiklassa säädettyihin menettelyvaatimuksiin.

50 artikla
Menettelyvaatimukset, jotka koskevat tuontia maista, joihin sovelletaan OECD:n päätöstä

1.Kun hyödynnettäväksi tarkoitettua jätettä tuodaan unioniin maista ja sellaisten maiden kautta, joihin sovelletaan OECD:n päätöstä, sovelletaan II osaston säännöksiä soveltuvin osin sekä 2 ja 3 kohdassa luetelluin mukautuksin ja lisäsäädöksin.

2.Sovelletaan seuraavia mukautuksia:

(a)9 artiklan vaatimusten mukainen hyväksyntä voidaan antaa unionin ulkopuolisen lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen antamana hiljaisena hyväksyntänä.

(b)edellä 49 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuissa kriisitilanteissa, rauhanpalauttamisen tai rauhanturvaamisoperaatioiden yhteydessä tai sotatilanteessa ei lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntää vaadita.

3.Lisäksi sovelletaan seuraavia säännöksiä: 48 artiklan 2 kohdan artiklan a–e alakohta ja 48 artiklan 3 kohdan b, c ja d alakohta.

4.Siirto voidaan toteuttaa ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)ilmoituksen tekijä on saanut kirjallisen hyväksynnän lähtömaan, vastaanottomaan ja tarvittaessa kauttakulkumaan toimivaltaiselta viranomaiselta tai, jos unionin ulkopuoliselta lähtömaan toimivaltaiselta viranomaiselta on saatu tai voidaan olettaa saadun hiljainen hyväksyntä, ja jos kaikki asetetut ehdot on täytetty;

(b)ilmoituksen tekijän ja vastaanottajan välillä on tehty 6 artiklassa tarkoitettu sopimus, joka on voimassa;

(c)on annettu 7 artiklassa tarkoitettu rahoitusvakuus tai vastaava vakuutus, joka on voimassa; sekä

(d)ympäristön kannalta hyväksyttävä jätehuolto on varmistettu 56 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

5.Jos saapumistullitoimipaikassa havaitaan laiton jätteiden siirto, kyseisen tullitoimipaikan on ilmoitettava asiasta viipymättä tullitoimipaikan sijaintimaan toimivaltaiselle viranomaiselle. Kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on

(a)ilmoitettava asiasta viipymättä unionissa olevan vastaanottomaan toimivaltaiselle viranomaiselle, joka puolestaan ilmoittaa siitä unionin ulkopuoliselle lähtömaan toimivaltaiselle viranomaiselle; sekä

(b)varmistettava jätteen pidättäminen, kunnes unionin ulkopuolinen lähtömaan toimivaltainen viranomainen on toisin päättänyt ja ilmoittanut päätöksestä kirjallisesti sen tullitoimipaikan sijaintimaan toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa jäte on pidätetty.

51 artikla 
Menettelyvaatimukset, jotka koskevat tuontia sellaisesta maasta tai sellaisen maan kautta, johon ei sovelleta OECD:n päätöstä

Jos hyödynnettäväksi tarkoitettu jäte tuodaan unioniin maasta, johon ei sovelleta OECD:n päätöstä, tai sellaisen maan kautta, johon ei sovelleta OECD:n päätöstä ja joka on myös Baselin yleissopimuksen osapuoli, sovelletaan 48 artiklaa soveltuvin osin.

3 luku
Muut velvollisuudet

52 artikla
Tuontijäsenvaltioiden velvoitteet

1.Kun kyseessä on jätteen tuonti unioniin, unionissa olevan vastaanottomaan toimivaltaisen viranomaisen on vaadittava ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kaikkien sen lainkäyttövallan alaisuuteen kuuluvalle alueelle siirrettyjen jätteiden huolto tapahtuu ihmisten terveyttä vaarantamattomalla tavalla ja käyttämättä menettelyjä tai menetelmiä, joista voi aiheutua vahinkoa ympäristölle, sekä direktiivin 2008/98/EY 13 artiklan sekä muun jätteitä koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti koko siirron ajan, mukaan lukien vastaanottomaassa tapahtuva hyödyntäminen tai huolehtiminen.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen on myös kiellettävä jätteiden tuonti kolmansista maista, jos sillä on syytä uskoa, että jätteen huoltoa ei toteuteta 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

4 luku
Jätteiden tuonti merentakaisista maista tai merentakaisilta alueilta

53 artikla
Jätteiden tuonti merentakaisista maista tai merentakaisilta alueilta

1.Jos jätteitä tuodaan unioniin merentakaisista maista tai merentakaisilta alueilta, sovelletaan II osastoa soveltuvin osin.

2.Merentakainen maa tai alue ja jäsenvaltio, johon se on sidoksissa, voivat soveltaa kyseisen jäsenvaltion kansallisia menettelyjä merentakaisesta maasta tai merentakaiselta alueelta kyseiseen jäsenvaltioon suuntautuviin siirtoihin, jos muut maat eivät osallistu siirtoon kauttakulkumaana.

3.Niiden jäsenvaltioiden, jotka soveltavat 2 kohtaa, on ilmoitettava komissiolle sovellettavista kansallisista menettelyistä.

VI osasto 
Jätteiden siirtäminen kolmansista maista kolmansiin maihin unionin kautta

54 artikla
Huolehdittavaksi tarkoitetun jätteen kuljettaminen unionin kautta

Jos huolehdittavaksi tarkoitettu jäte siirretään kolmansista maista kolmansiin maihin yhden tai useamman jäsenvaltion kautta, sovelletaan 48 artiklan säännöksiä soveltuvin osin sekä jäljempänä luetelluin mukautuksin ja lisäsäädöksin:

(a)unionissa olevan ensimmäisen ja viimeisen kauttakulkumaan toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa varmistettava, että saapumistullitoimipaikka ja poistumistullitoimipaikka saavat tiedon päätöksistään hyväksyä siirto tai, jos ne ovat antaneet hiljaisen hyväksynnän, 48 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesta vahvistuksesta;

(b)poistumistullitoimipaikan on heti, kun jäte on lähtenyt unionista, ilmoitettava unionissa olevalle kauttakulkumaan toimivaltaiselle viranomaiselle tai toimivaltaisille viranomaisille, että jäte on poistunut unionista.

55 artikla
Hyödynnettäväksi tarkoitetun jätteen kuljettaminen unionin kautta

1.Jos hyödynnettäväksi tarkoitettu jäte siirretään jäsenvaltioiden kautta sellaisesta maasta ja sellaiseen maahan, johon ei sovelleta OECD:n päätöstä, sovelletaan 54 artiklaa soveltuvin osin.

2.Jos hyödynnettäväksi tarkoitettu jäte siirretään jäsenvaltioiden kautta maasta ja maahan, johon sovelletaan OECD:n päätöstä, sovelletaan 50 artiklaa soveltuvin osin sekä seuraavin mukautuksin ja lisäsäädöksin:

(a)unionissa olevan ensimmäisen ja viimeisen kauttakulkumaan toimivaltaisen viranomaisen on tarvittaessa varmistettava, että saapumistullitoimipaikka ja poistumistullitoimipaikka saavat tiedon päätöksistään hyväksyä siirto tai, jos ne ovat antaneet hiljaisen hyväksynnän, 48 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesta vahvistuksesta;

(b)poistumistullitoimipaikan on heti, kun jäte on lähtenyt unionista, ilmoitettava unionissa olevalle kauttakulkumaan toimivaltaisille viranomaisille siitä, että jäte on poistunut unionista.

3.Jos hyödynnettäväksi tarkoitettu jäte siirretään yhden tai useamman jäsenvaltion kautta maasta, johon ei sovelleta OECD:n päätöstä, maahan, johon OECD:n päätöstä sovelletaan, tai päinvastoin, sovelletaan 1 kohdan säännöksiä sen maan osalta, johon OECD:n päätöstä ei sovelleta, ja 2 kohdan säännöksiä sen maan osalta, johon OECD:n päätöstä sovelletaan.

VII osasto 
Ympäristön kannalta hyväksyttävä jätehuolto ja täytäntöönpano

1 luku

56 artikla
Ympäristön kannalta hyväksyttävä jätehuolto

1.Jätteen tuottajan, ilmoituksen tekijän ja muiden jätteen siirtoon tai sen hyödyntämiseen tai siitä huolehtimiseen osallistuvien yritysten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikkien siirrettyjen jätteiden jätehuolto toteutetaan ihmisten terveyttä vaarantamattomalla ja ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla koko siirron ajan sekä jätteen hyödyntämisen ja siitä huolehtimisen aikana.

2.Jätteen viennin tarkoituksia varten siirrettävän jätteen huolto on katsottava kyseisen hyödyntämis- tai huolehtimistoimen osalta ympäristön kannalta hyväksyttäväksi, jos voidaan osoittaa, että jätehuollossa noudatetaan ihmisten terveyttä ja ympäristönsuojelua koskevia vaatimuksia, jotka laajalti vastaavat unionin lainsäädännössä vahvistettuja ihmisten terveyttä ja ympäristönsuojelua koskevia vaatimuksia. Tällaista laajaa vastaavuutta arvioitaessa ei vaadita unionin lainsäädännöstä johtuvien vaatimusten täysimääräistä noudattamista, mutta olisi osoitettava, että vastaanottomaassa sovellettavilla vaatimuksilla varmistetaan samantasoinen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu kuin unionin lainsäädännöstä johtuvilla vaatimuksilla.

2 luku
Täytäntöönpano

1 jakso
Jäsenvaltioiden suorittamat tarkastukset sekä seuraamukset

57 artikla
Tarkastukset

1.Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen noudattamisen valvomiseksi muun muassa direktiivin 2008/98/EY 34 artiklan mukaisista laitosten, yritysten, välittäjien ja kauppiaiden tarkastuksista sekä jätteiden siirtojen ja niihin liittyvien hyödyntämis- ja huolehtimistoimien tarkastuksista.

2.Siirtoja koskevat tarkastukset on tehtävä vähintään yhdessä seuraavista kohdista:

(a)yhdessä jätteen tuottajan, jätteen haltijan tai ilmoituksen tekijän kanssa paikassa, josta jäte on peräisin;

(b)yhdessä vastaanottajan tai laitoksen kanssa vastaanottopaikassa, mukaan lukien jätteen väliaikaisessa tai muussa kuin väliaikaisessa hyödyntämis- ja huolehtimispaikassa;

(c)unionin rajoilla;

(d)jätteen siirron aikana unionissa.

58 artikla
Asiakirjat ja todisteet

1.Siirtojen tarkastuksiin kuuluvat ainakin asiakirjojen tarkistaminen, siirtoihin osallistuvien henkilöllisyyden varmistaminen ja tarvittaessa jätteen fyysinen tarkastaminen.

2.Sen varmistamiseksi, ettei maantie-, rautatie-, lento-, meri- tai sisävesikuljetuksena siirrettävä aine tai esine ole jätettä, tarkastuksiin osallistuvat viranomaiset voivat vaatia luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka hallussa asianomainen aine tai esine on tai joka järjestää sen kuljetuksen, toimittamaan asiakirjatodisteita:

(a)paikasta, josta asianomainen aine tai esine on peräisin, ja sen vastaanottopaikasta; sekä

(b)siitä, ettei se ole jätettä, mukaan lukien tarvittaessa todisteet sen toimintakunnosta.

Ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi on myös varmistettava kyseessä olevan aineen tai esineen suojaaminen vahingoittumiselta kuljetuksen, lastauksen ja purkamisen aikana, muun muassa riittävä pakkausmateriaali ja kuorman asianmukainen lastaaminen.

Tämän kohdan säännökset eivät rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/19/EU 62 23 artiklan 2 kohdan ja liitteen VI soveltamista.

3.Tarkastuksiin osallistuvat viranomaiset voivat päättää, että asianomainen aine tai esine on jätettä, jos

(a)edellä 2 kohdassa tarkoitettuja tai unionin muun lainsäädännön mukaisesti vaadittuja todisteita sen varmistamiseksi, että aine tai esine ei ole jätettä, ei ole toimitettu näiden viranomaisten asettamassa määräajassa, tai

(b)nämä viranomaiset katsovat, että niiden saatavilla olevat todisteet ja tiedot ovat riittämättömät johtopäätöksen tekemistä varten, tai ne katsovat, että 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu vahingoittumiselta suojaaminen on puutteellinen.

Jos viranomaiset ovat todenneet, että aine tai esine on jätettä ensimmäisen alakohdan mukaisesti, kyseisen aineen tai esineen kuljetusta tai kyseisen jätteen siirtoa pidetään laittomana siirtona. Näin ollen sitä on käsiteltävä 24 ja 25 artiklan mukaisesti, ja tarkastukseen osallistuvien viranomaisten on ilmoitettava asiasta viipymättä sen maan toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa kyseessä oleva tarkastus tehtiin.

4.Sen varmistamiseksi, onko jätteen siirto tämän asetuksen mukainen, tarkastuksiin osallistuvat viranomaiset voivat vaatia, että ilmoituksen tekijä, siirron järjestäjä, haltija, kuljettaja, vastaanottaja ja jätteen vastaanottava laitos toimittavat asiaan vaikuttavat asiakirjatodisteet näille viranomaisille niiden asettamassa määräajassa.

5.Sen varmistamiseksi, onko 18 artiklassa tarkoitettujen, tietojen antamista koskevien yleisten vaatimusten soveltamisalaan kuuluva jätteiden siirto tarkoitettu 56 artiklan mukaisiin hyödyntämistoimiin, tarkastuksiin osallistuvat viranomaiset voivat vaatia, että siirron järjestäjä toimittaa jätteitä väliaikaisesti ja muuten kuin väliaikaisesti hyödyntävän laitoksen antamat, ja tarvittaessa vastaanottomaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymät, asiaan vaikuttavat asiakirjatodisteet.

6.Jos 4 kohdassa tarkoitettuja todisteita ei ole toimitettu tarkastuksiin osallistuville viranomaisille niiden määrittämän ajan kuluessa, tai nämä viranomaiset katsovat, että niiden saatavilla olevat tiedot ovat riittämättömät johtopäätöksen tekemistä varten, kyseistä jätteen siirtoa on pidettävä laittomana siirtona ja sitä on käsiteltävä 24 ja 25 artiklan mukaisesti. Tarkastukseen osallistuvien viranomaisten on ilmoitettava asiasta viipymättä sen maan toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa kyseessä oleva tarkastus tehtiin.

7.Komissiolle siirretään valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 63 säädetyn yhdistetyn nimikkeistön koodien ja tämän asetuksen liitteissä III, IIIA, IIIB, IV ja V lueteltujen jätteiden nimikkeiden välinen vastaavuustaulukko. Komissio pitää kyseisen säädöksen ajan tasalla, jotta siinä otetaan huomioon mainittuun nimikkeistöön ja mainituissa liitteissä lueteltuihin nimikkeisiin tehtävät muutokset, ja sisällyttää siihen mahdolliset uudet jätteisiin liittyvät harmonoidun järjestelmän nimikkeistön koodit, joita Maailman tullijärjestö mahdollisesti hyväksyy. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1245 64 pysyy voimassa, kunnes komissio käyttää tässä artiklassa tarkoitettua valtuutusta.

59 artikla
Tarkastussuunnitelmat

1.Jäsenvaltioiden on laadittava 57 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehtävistä tarkastuksista niiden koko maantieteellisen alueen osalta yksi tai useampi suunnitelma, jäljempänä ’tarkastussuunnitelma’, joko erikseen tai selkeästi määriteltynä osana muita suunnitelmia.

Tarkastussuunnitelmien on perustuttava riskinarviointiin, joka kattaa laittomien siirtojen yksittäiset jätevirrat ja -lähteet ja jossa otetaan huomioon aiemmat tarkastukset ja tiedustelutiedot, kuten poliisin ja tulliviranomaisten tutkimuksista saadut tiedot ja rikollista toimintaa koskevat analyysit, mikäli tämä on tarkoituksenmukaista. Tällä riskinarvioinnilla on pyrittävä muun muassa määrittämään vaadittavien tarkastusten vähimmäismäärä ja tiheys, mukaan lukien laitosten, yritysten, välittäjien, kauppiaiden sekä jätteiden siirron tai siihen liittyvien hyödyntämis- tai huolehtimistoimien fyysiset tarkastukset.

2.Tarkastussuunnitelmissa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot:

(a)tarkastusten tavoitteet ja painopisteet, mukaan lukien kuvaus siitä, miten nämä tavoitteet ja painopisteet on valittu;

(b)tarkastussuunnitelmaan kuuluva maantieteellinen alue;

(c)tiedot suunnitelluista tarkastuksista, fyysiset tarkastukset mukaan lukien;

(d)kullekin tarkastuksiin osallistuvalle viranomaiselle osoitetut tehtävät;

(e)tarkastuksiin osallistuvien viranomaisten välistä yhteistyötä koskevat järjestelyt;

(f)tiedot tarkastajien koulutuksesta tarkastuksiin liittyvien kysymysten osalta; sekä

(g)tiedot asianomaisen tarkastussuunnitelman toteuttamista varten käytössä olevista työvoima-, rahoitus- ja muista resursseista.

3.Tarkastussuunnitelma on arvioitava uudelleen vähintään joka kolmas vuosi ja se on saatettava tarvittaessa ajan tasalle. Tässä arvioinnissa on tarkasteltava sitä, missä määrin kyseisen tarkastussuunnitelman tavoitteet ja muut osat ovat toteutuneet.

4.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdassa tarkoitetut tarkastussuunnitelmat ja niihin tehdyt merkittävät tarkistukset joka kolmas vuosi ja ensimmäisen kerran vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavia luottamuksellisuusvaatimuksia.

5.Komissio tarkastelee jäsenvaltioiden 4 kohdan mukaisesti ilmoittamia tarkastussuunnitelmia ja laatii tarvittaessa suunnitelmien tarkasteluun perustuvia kertomuksia tämän artiklan täytäntöönpanosta. Tällaisiin kertomuksiin voi sisältyä muun muassa suosituksia tarkastusten prioriteeteista sekä valvontaan liittyvästä yhteistyöstä ja tarkastuksiin osallistuvien asianomaisten viranomaisten välisestä koordinoinnista. Tällaisia raportteja voidaan tarvittaessa esittää myös 63 artiklan nojalla perustetun jätteiden siirtojen valvontaryhmän kokouksissa.

60 artikla
Seuraamukset

1.Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista hallinnollisista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä säännöt ja toimenpiteet komissiolle viipymättä ja ilmoitettava sille niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.

2.Määrittäessään rikkomistapauksissa määrättävien seuraamusten tyyppiä ja tasoa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on otettava asianmukaisesti huomioon seuraavat perusteet:

(a)rikkomisen luonne, vakavuus ja kesto;

(b)tapauksen mukaan rikkomisen tahallisuus tai tuottamuksellisuus;

(c)vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön varallisuus, jonka osoittavat esimerkiksi vastuussa olevan oikeushenkilön kokonaisliikevaihto tai vastuussa olevan luonnollisen henkilön vuosiansiot;

(d)vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön rikkomisen johdosta saama taloudellinen hyöty, jos se on määritettävissä;

(e)rikkomisen aiheuttama ympäristövahinko, jos se on määritettävissä;

(f)vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön toteuttamat toimet rikkomisen aiheuttaman vahingon lieventämiseksi tai korjaamiseksi;

(g)vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön halukkuus tehdä yhteistyötä toimivaltaisen viranomaisen kanssa;

(h)vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön aiemmat rikkomiset;

(i)kaikki toimet, joilla pyritään kiertämään tai estämään hallinnollisia tarkastuksia, ja

(j)asian olosuhteista johtuvat mahdolliset muut raskauttavat tai lieventävät tekijät.

3.Jäsenvaltioiden on voitava määrätä ainakin seuraavat seuraamukset, jos tätä asetusta rikotaan:

(a)sakot;

(b)luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön rikkomiseen liittyvästä liiketoimesta saamien tulojen menetetyksi tuomitseminen;

(c)jätteen jätehuoltoon ja siirtoon liittyvän toiminnan harjoittamista koskevan luvan peruuttaminen väliaikaisesti tai kokonaan siltä osin kuin kyseiset toiminnot kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan;

(d)poissulkeminen julkisista hankintamenettelyistä.

2 jakso
Lainvalvontayhteistyö

61 artikla
Lainvalvontayhteistyö kansallisella tasolla

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikilla tämän asetuksen täytäntöönpanon valvontaan osallistuvilla asiaankuuluvilla viranomaisilla on tehokkaat mekanismit, joiden avulla ne voivat tehdä yhteistyötä ja koordinoida toimintaansa kansallisella tasolla sellaisten lainvalvontapolitiikkojen ja -toimien kehittämisessä ja täytäntöönpanossa, joilla puututaan laittomiin jätteiden siirtoihin, mukaan lukien tarkastussuunnitelmien laatiminen ja täytäntöönpano.

62 artikla
Jäsenvaltioiden välinen lainvalvontayhteistyö

1.Jäsenvaltioiden on tehtävä keskenään kahden- ja monenvälistä yhteistyötä helpottaakseen laittomien siirtojen estämistä ja havaitsemista. Niiden on vaihdettava asiaankuuluvia tietoja jätteiden siirroista, jätevirroista, toiminnanharjoittajista ja laitoksista sekä vaihdettava kokemuksia ja tietoja noudattamisen valvontaa koskevista toimenpiteistä, mukaan lukien 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdystä riskinarvioinnista, olemassa olevien rakenteiden ja erityisesti 63 artiklan mukaisesti perustetun valvontaryhmän puitteissa.

2.Jäsenvaltioiden on yksilöitävä ne vakinaisen henkilöstönsä jäsenet, jotka vastaavat 1 kohdassa tarkoitetusta yhteistyöstä, ja yksilöitävä 58 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen fyysisten tarkastusten painopiste(et). Nämä tiedot on lähetettävä komissiolle, joka välittää tiedoista kootun luettelon kyseisille jäsenille.

3.Jäsenvaltio voi toisen jäsenvaltion pyynnöstä toteuttaa täytäntöönpanoa koskevia toimia, jotka kohdistuvat ensiksi mainitussa jäsenvaltiossa oleviin henkilöihin, jos kyseisten henkilöiden epäillään olevan tekemisissä laittomien jätteiden siirtojen kanssa.

63 artikla
Jätteiden siirtojen valvontaryhmä

1.Perustetaan valvontaryhmä helpottamaan ja parantamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja koordinointia laittomien siirtojen estämiseksi ja havaitsemiseksi, jäljempänä ’jätteiden siirtojen valvontaryhmä’.

2.Jätteiden siirtojen valvontaryhmä koostuu nimetystä pysyvästä henkilöstöstä, joka vastaa 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta yhteistyöstä, ja siihen voi kuulua myös muita kunkin jäsenvaltion asiaankuuluvien viranomaisten edustajia, jotka vastaavat tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Sen puheenjohtajana toimii komission edustaja tai edustajia.

3.Jätteiden siirtojen valvontaryhmä toimii foorumina, jolla jaetaan tietoja ja tiedustelutietoja jätteiden laittomiin siirtoihin liittyvistä yleisistä suuntauksista, jäsenvaltioiden tekemistä riskiperusteisista arvioinneista ja täytäntöönpanotoimista sekä vaihdetaan näkemyksiä parhaista käytännöistä ja helpotetaan yhteistyötä ja koordinointia asianomaisten viranomaisten välillä. Jätteiden siirtojen valvontaryhmä voi tarkastella kaikkia tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyviä teknisiä kysymyksiä, jotka puheenjohtaja ottaa esille joko omasta aloitteestaan taikka ryhmän jäsenten tai 77 artiklassa tarkoitetun komitean pyynnöstä.

4.Jätteiden siirtojen valvontaryhmän on kokoonnuttava vähintään kaksi kertaa vuodessa. Puheenjohtaja voi 2 kohdassa tarkoitettujen jäsenten lisäksi kutsua kokouksiin tarvittaessa muiden asiaankuuluvien toimielinten, elinten, laitosten, virastojen tai verkostojen edustajia.

5.Komissio toimittaa jätteiden siirtojen valvontaryhmässä esitetyt mielipiteet 77 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

3 jakso
Komission toteuttamat toimet

64 artikla
Yleiset säännökset

1.Komissio käyttää sille 64–68 artiklalla siirrettyä toimivaltaa tämän asetuksen säännösten rikkomisen torjumiseksi, jäsenvaltioiden täytäntöönpanotoimien tukemiseksi ja täydentämiseksi sekä tämän asetuksen yhdenmukaisen soveltamisen edistämiseksi kaikkialla unionissa.

2.Nämä valtuudet eivät rajoita

(a)jäsenvaltioiden ensisijaista vastuuta tämän asetuksen noudattamisen varmistamisesta ja noudattamisen valvonnasta; sekä

(b)komissiolle ja Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) muissa säädöksissä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 65 , neuvoston asetuksessa (EY) N:o 515/97 66 tai neuvoston asetuksessa 2185/96 67 siirrettyjä valtuuksia.

3.Komissio voi käyttää sille tällä asetuksella siirrettyä toimivaltaa omasta aloitteestaan, yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä tai valituksen perusteella, jos on riittävästi syytä epäillä, että kyseisen aineen tai esineen kuljettaminen tai kyseisen jätteen siirto on laiton siirto.

4.Komissio voi käyttää sille tällä asetuksella siirrettyä toimivaltaa sellaisten jätteiden siirtojen osalta, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja erityisesti sellaisten siirtojen osalta, jotka vaikuttavat useisiin maihin tai joilla on vakavia haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja/tai ympäristöön.

5.Käyttäessään toimivaltaansa komissio ottaa huomioon meneillään olevat tai jo suoritetut tarkastukset, jotka jäsenvaltio on tehnyt samoista siirroista tämän asetuksen mukaisesti.

6.Komissio laatii toimiensa päätyttyä kertomuksen. Jos komissio katsoo, että kyseisen aineen tai esineen kuljetus tai kyseisen jätteen siirto on laiton siirto, se ilmoittaa asiasta kyseisen maan tai kyseisten maiden toimivaltaisille viranomaisille ja suosittaa, että tällaista laitonta siirtoa käsitellään 24 ja 25 artiklan mukaisesti. Kyseiset viranomaiset voivat määrätä seuraamuksia 60 artiklan mukaisesti. Komissio voi myös suositella asianomaisille viranomaisille tiettyjä jatkotoimia ja tarvittaessa ilmoittaa asiasta asianomaisille unionin toimielimille, elimille ja laitoksille.

7.Edellä olevan 6 kohdan perusteella laaditut kertomukset ja kaikki niitä tukevat ja niihin liitetyt todisteet ovat hyväksyttävää todistusaineistoa:

(a)kansallisissa tuomioistuimissa käytävissä oikeudenkäynneissä, jotka eivät ole luonteeltaan rikosoikeudellisia, ja jäsenvaltioiden hallinnollisissa menettelyissä;

(b)sen jäsenvaltion rikosoikeudellisissa menettelyissä, joissa niiden käyttö osoittautuu välttämättömäksi, samalla tavoin ja samoin edellytyksin kuin kansallisten hallinnollisten tarkastajien laatimat hallinnolliset kertomukset, ja kertomuksia arvioidaan samojen sääntöjen perusteella kuin kansallisten hallinnollisten tarkastajien laatimia hallinnollisia kertomuksia, ja niillä on sama todistusarvo kuin tällaisilla muilla kertomuksilla;

(c)Euroopan unionin tuomioistuimen oikeudenkäynneissä.

65 artikla
Komission suorittamat tarkastukset

1.Komissio voi suorittaa siirtoja koskevia tarkastuksia tämän asetuksen 57 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.Komissio valmistelee ja suorittaa tarkastukset tiiviissä yhteistyössä asianomaisen jäsenvaltion asianomaisten viranomaisten kanssa.

Komissio ilmoittaa tarkastusten kohteesta, tarkoituksesta ja oikeusperustasta hyvissä ajoin 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille yhteyspisteille siinä jäsenvaltiossa, jonka alueella tarkastus on määrä suorittaa, jotta nämä viranomaiset voivat antaa tarvittavaa apua. Tätä varten kyseisen jäsenvaltion virkamiehet voivat osallistua tarkastuksiin.

Lisäksi komissio ja kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä suorittaa tarkastukset yhdessä.

3.Komission henkilöstön ja muiden komission valtuuttamien henkilöiden on oikeuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa määritellään tutkimuksen kohde ja tarkoitus.

4.Tarkastuksen tekevällä komission henkilöstöllä on valtuudet

(a)päästä kaikkiin siirron järjestävän henkilön, haltijan, kuljettajan, vastaanottajan tai jätteen vastaanottavan laitoksen kaikkiin tiloihin, kaikille alueille ja kaikkiin kulkuneuvoihin;

(b)tutkia kaikki tarkastusten kohteeseen ja tarkoitukseen liittyvät asiaankuuluvat asiakirjat riippumatta välineestä, jolle ne on tallennettu, ja ottaa tai saada missä tahansa muodossa jäljennöksiä tai otteita tällaisista asiakirjoista;

(c)pyytää ilmoituksen tekijältä, siirron järjestävältä henkilöltä, haltijalta, kuljettajalta, vastaanottajalta tai jätteen vastaanottavalta laitokselta selvityksiä tarkastusten kohteeseen ja tarkoitukseen liittyvistä tosiseikoista tai asiakirjoista ja tallentaa vastaukset;

(d)ottaa vastaan ja tallentaa ilmoituksen tekijältä, siirron järjestävältä henkilöltä, haltijalta, kuljettajalta, vastaanottajalta tai jätteen vastaanottavalta laitokselta lausuntoja tarkastusten kohteesta ja tarkoituksesta;

(e)tarkastaa jäte fyysisesti ja ottaa tarvittaessa näytteitä jätteestä laboratoriotestejä varten.

5.Ilmoituksen tekijän, siirron järjestävän henkilön, jätteen haltijan, jätteen kuljettajan, vastaanottajan tai jätteen vastaanottavan laitoksen on tehtävä yhteistyötä komission kanssa tarkastustensa aikana.

6.Niiden jäsenvaltioiden viranomaisten, jotka osallistuvat sellaisten jätteiden siirtojen tarkastuksiin, joiden alueella komission tarkastus on määrä suorittaa, on komission pyynnöstä annettava tarvittavaa apua komission henkilöstölle.

7.Ilmoituksen tekijän, siirron järjestävän henkilön, jätteen haltijan, jätteen kuljettajan, vastaanottajan ja jätteen vastaanottavan laitoksen on suostuttava komission tarkastuksiin.

8.Jos komissio toteaa, että ilmoituksen tekijä, siirron järjestävä henkilö, jätteen haltija, jätteen kuljettaja, vastaanottaja tai vastaanottava laitos vastustaa tarkastusta, asianomaisen jäsenvaltion on annettava komissiolle tarvittavaa apua ja pyydettävä tarvittaessa apua lainvalvontaviranomaisilta, jotta komissio voi suorittaa tarkastuksensa. Jos tällaisen tuen edellytyksenä on kansallisten sääntöjen mukaisesti myönnetty oikeusviranomaisen lupa, tällaista lupaa on haettava.

66 artikla
Tietopyynnöt

1.Komissio voi haastatella ketä tahansa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka suostuu haastateltavaksi kyseessä olevaa jätteiden siirtoa koskevien tietojen keräämiseksi.

2.Jos tällainen haastattelu suoritetaan laitoksen, yrityksen, välittäjän tai kauppiaan tiloissa, komissio ilmoittaa asiasta 62 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille yhteyspisteille siinä jäsenvaltiossa, jonka alueella haastattelu tapahtuu. Jos kyseisen jäsenvaltion viranomainen sitä pyytää, sen virkamiehet voivat avustaa komission henkilöstöä haastattelun tekemisessä.

3.Komissio voi pyytää laitoksesta tai yrityksestä vastuussa olevia luonnollisia tai oikeushenkilöitä taikka välittäjiä ja kauppiaita toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot kyseisistä jätteiden siirroista. Komissio esittää pyynnön oikeusperustan ja tarkoituksen, täsmentää, mitä tietoja tarvitaan, ja vahvistaa määräajan, jonka kuluessa tiedot on annettava.

4.Komissio toimittaa viipymättä jäljennöksen pyynnöstä sen jäsenvaltion asianmukaisille toimivaltaisille viranomaisille, jonka alueella laitoksen, yrityksen, välittäjän tai kauppiaan kotipaikka sijaitsee, sekä sen jäsenvaltion viranomaisille, jonka alueeseen asia vaikuttaa.

5.Jos laitos, yritys, välittäjä tai kauppias ei toimita pyydettyjä tietoja tai jos komissio katsoo, että sen saamat tiedot ovat riittämättömät johtopäätöksen tekemistä varten, sovelletaan 58 artiklan 5 kohtaa soveltuvin osin.

67 artikla
Menettelylliset takeet

1.Komissio suorittaa tarkastuksia ja pyytää tietoja noudattaen täysimääräisesti siirron järjestäjän, jätteen haltijan, jätteen kuljettajan, vastaanottajan tai jätteen vastaanottavan laitoksen menettelyllisiä takeita, mukaan lukien:

(a)oikeus olla antamatta omaa syyllisyyttä tukevia lausuntoja;

(b)oikeus itse valitsemaansa avustajaan;

(c)oikeus käyttää mitä tahansa sen jäsenvaltion virallista kieltä, jossa tarkastus tehdään;

(d)oikeus esittää huomautuksia itseään koskevista tosiseikoista;

(e)oikeus saada jäljennös haastattelupöytäkirjasta ja joko hyväksyä se tai lisätä huomautuksia.

Komissio etsii todisteita siirron järjestäjän, jätteen haltijan, jätteen kuljettajan, vastaanottajan tai jätteen vastaanottavan laitoksen puolesta ja tätä vastaan, suorittaa tarkastukset ja pyytää tietoja objektiivisesti ja puolueettomasti ja syyttömyysolettaman mukaisesti.

2.Komissio suorittaa tarkastuksia ja pyytää tietoja noudattaen täysimääräisesti sovellettavia luottamuksellisuussääntöjä ja unionin tietosuojasääntöjä.

68 artikla
Keskinäinen apu

1.Tässä asetuksessa säädettyjen asiaankuuluvien vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi jäsenvaltiot ja komissio antavat toisilleen apua tämän artiklan mukaisesti.

2.Asetuksen (EY) N:o 515/97 2 artiklan 1 kohdan 3–5, 7 ja 8 luetelmakohtaa, 3 artiklaa, 4 artiklan 1 kohtaa ilmaisuun ”säännösten noudattamisen” saakka ja 2 kohtaa, 5–14 artiklaa, 15 artiklan1 kohtaa sekä 16–18 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin tätä asetusta täytäntöönpanevien toimivaltaisten kansallisten ja unionin viranomaisten väliseen yhteistyöhön tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalan puitteissa ja sanotun rajoittamatta tämän asetuksen 61 artiklan ja 62 artiklan soveltamista; viittauksia ”tulli- ja maatalouslainsäädäntöön” pidetään viittauksina tähän asetukseen.

VII osasto 
Loppusäännökset

69 artikla
Kertomukset

1.Kunkin jäsenvaltion on ennen jokaisen kalenterivuoden loppua lähetettävä komissiolle kertomus, jonka se on laatinut Baselin yleissopimuksen 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja kyseisen yleissopimuksen sihteeristölle edellisestä kalenterivuodesta.

2.Ennen kunkin kalenterivuoden loppua jäsenvaltioiden on lisäksi laadittava liitteessä XI olevan kyselylomakkeen perusteella edellistä vuotta koskeva raportti ja lähetettävä se komissiolle. Kuukauden kuluessa kertomuksen toimittamisesta komissiolle jäsenvaltioiden on asetettava julkisesti saataville sähköisessä muodossa internetissä se osa kertomuksesta, joka liittyy 57 artiklan 1 kohtaan ja 60 artiklan 1 kohtaan sekä liitteessä IX olevaan taulukkoon 5, yhdessä jäsenvaltioiden tarkoituksenmukaisiksi katsomien selvennysten kanssa. Komissio laatii luettelon liitteen IX jaksossa, joka liittyy 57 artiklan 1 kohtaan, tarkoitetuista jäsenvaltioiden linkeistä ja asettaa sen julkisesti saataville verkkosivustollaan.

3.Jäsenvaltioiden 1 ja 2 kohdan mukaisesti laatimat kertomukset on toimitettava komissiolle sähköisessä muodossa.

4.Komissio tarkastelee tämän artiklan mukaisesti toimitettuja tietoja ja julkaisee tarkastelunsa tuloksista kertomuksen.

Euroopan ympäristökeskus tukee komissiota asetuksen täytäntöönpanon valvonnassa laatimalla tarvittaessa kertomuksia, joissa analysoidaan tiettyjen jätevirtojen siirtoja ja niiden vaikutuksia ympäristöön.

Ensimmisessä alakohdassa mainittu kertomus on laadittava ensimmäisen kerran viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on päivä viidennen vuoden lopussa tämän asetuksen voimaantulosta] ja sen jälkeen neljän vuoden välein.

70 artikla
Kansainvälinen yhteistyö

Jäsenvaltioiden on tarvittaessa yhdessä komission kanssa tehtävä yhteistyötä muiden Baselin yleissopimuksen osapuolten ja valtioiden välisten järjestöjen kanssa muun muassa vaihtamalla ja/tai jakamalla tietoa, edistämällä ympäristön kannalta hyväksyttäviä teknologioita ja kehittämällä hyviä toimintatapoja koskevia sääntöjä.

71 artikla
Toimivaltaisen viranomaisen nimeäminen

Jäsenvaltioiden on nimettävä tämän asetuksen täytäntöönpanosta vastaava yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen. Kukin jäsenvaltio voi nimetä vain yhden toimivaltaisen kauttakulkuviranomaisen.

72 artikla
Yhteyshenkilöiden nimeäminen

Jäsenvaltiot ja komissio nimeävät kukin yhden tai useamman yhteyshenkilön, joka on vastuussa henkilöiden tai yritysten tiedusteluihin vastaamisesta ja neuvonnasta tämän asetuksen täytäntöönpanon osalta. Komission yhteyshenkilön on välitettävä jäsenvaltioiden yhteyshenkilöille kaikki sille osoitetut jäsenvaltioita koskevat tiedustelut. Sama koskee vastaavasti jäsenvaltioiden saamia komissiota koskevia tiedusteluja.

73 artikla
Saapumis- ja poistumistullitoimipaikkojen nimeäminen

Jäsenvaltiot voivat nimetä erityiset saapumis- ja poistumistullitoimipaikat unioniin saapuvia ja unionista lähtevien jätteiden siirtoja varten. Jos jäsenvaltiot päättävät nimetä tällaiset tullitoimipaikat, jätteitä siirrettäessä ei saa käyttää mitään muita kyseisen jäsenvaltion rajanylityspaikkoja jätteiden unioniin saapumiseen tai unionista lähtemiseen.

74 artikla
Nimeämisiä koskevat ilmoitukset ja tiedot

1.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle:

(a)71 artiklan mukaisesti nimetyt toimivaltaiset viranomaiset;

(b)72 artiklan mukaisesti nimetyt yhteyshenkilöt;

(c)tarvittaessa 73 artiklan mukaisesti nimetyt saapumis- ja poistumistullitoimipaikat.

2.Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle 1 kohdassa tarkoitettujen nimeämisten osalta seuraavat tiedot:

(a)nimi (nimet);

(b)postiosoite (-osoitteet);

(c)sähköpostiosoite (-osoitteet);

(d)puhelinnumero(t);

(e)toimivaltaisten viranomaisten hyväksymät kielet.

3.Jäsenvaltioiden on välittömästi ilmoitettava komissiolle kaikki 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskevat muutokset.

4.Edellä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ja niihin tehdyt muutokset on toimitettava komissiolle sähköisesti.

5.Komissio julkaisee verkkosivuillaan luettelot nimetyistä toimivaltaisista viranomaisista, yhteyshenkilöistä sekä tarvittaessa saapumis- ja poistumistullitoimipaikoista ja pitää luettelot asianmukaisesti ajan tasalla.

75 artikla
Liitteiden I–X muuttaminen

1.Siirretään komissiolle valta antaa 76 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteiden IA, IB, IC, II, III, IIIA, IIIB, IV, V, VI ja VII muuttamiseksi Baselin yleissopimuksen ja OECD:n päätöksen mukaisesti sovittujen muutosten huomioon ottamiseksi tai liitteen IC osalta sen mukauttamiseksi 26 artiklan täytäntöönpanoon [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kaksi kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

2.Siirretään komissiolle valta antaa 76 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä IIIA, jotta jäsenvaltion tekemän pyynnön perusteella tai komission omasta aloitteesta sisällytetään kyseiseen liitteeseen kahden tai useamman liitteessä III luetellun jätteen seokset, jos kyseisiä jätteitä ei sekoiteta siinä määrin, että ne estävät niiden kierrätyksen ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla, ja tarvittaessa säätää, että yhtä tai useampaa liitteessä IIIA olevaa nimikettä ei sovelleta vientiin maihin, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä.

3.Siirretään komissiolle valta antaa 76 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä IIIB siten, että jäsenvaltion tekemän pyynnön perusteella tai komission omasta aloitteesta sisällytetään kyseiseen liitteeseen jätteet, joita ei ole lueteltu liitteessä III, liitteessä IV tai liitteessä V, ja säädetään, että yhtä tai useampaa liitteessä IIIB olevaa nimikettä ei sovelleta vientiin maihin, joihin ei sovelleta OECD:n päätöstä.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 76 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan kyseisessä liitteessä tarkoitettujen tietojen muotoa ja sisältöä.

5.Siirretään komissiolle valta antaa 76 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä IX, jotta voidaan päivittää luettelot unionin lainsäädännöstä ja kansainvälisistä ohjeista ympäristön kannalta hyväksyttävän jätehuollon osalta.

6.Siirretään komissiolle valta antaa 76 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä X kyseiseen liitteeseen sisältyvien perusteiden osalta.

76 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä viiden vuoden ajaksi 14 artiklan 3 kohdassa, 28 artiklan 4 kohdassa, 38 artiklan 1 kohdassa, 42 artiklan 4 kohdassa ja 75 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 14 artiklan 3 kohdassa, 38 artiklan 1 kohdassa, 42 artiklan 4 kohdassa ja 75 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä 14 artiklan 3 kohdan, 28 artiklan 4 kohdan, 38 artiklan 1 kohdan, 42 artiklan 4 kohdan ja 75 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

77 artikla
Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa direktiivin 2008/98/EY 39 artiklalla perustettu komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

78 artikla
Asetuksen (EU) N:o 1257/2013 muuttaminen

Korvataan asetuksen (EU) N:o 1257/2013 6 artiklan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a) kierrätetään ainoastaan eurooppalaiseen luetteloon sisältyvissä aluskierrätyslaitoksissa, ja, kun on kyse aluksista, joista tulee jätettä unionissa, ainoastaan niissä eurooppalaisessa luettelossa mainituissa laitoksissa, jotka sijaitsevat Baselin yleissopimuksen liitteessä VII luetelluissa maissa.”

79 artikla
Asetuksen (EU) N:o 2020/1056 muuttaminen

Korvataan asetuksen (EY) N:o 2020/1056 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohta seuraavasti:

”iv) asetuksen (EU) N:o [julkaisutoimisto lisää tämän säädöksen numeron] 16 artiklan 1 kohdassa ja 18 artiklan 3 kohdassa; tällä asetuksella ei rajoiteta tullitoimipaikkojen tekemiä tarkastuksia, joista säädetään unionin säädösten asiaankuuluvissa säännöksissä;

80 artikla
Arviointi

Komissio ottaa huomioon muun muassa 69 artiklan mukaisesti laaditut kertomukset ja 59 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun arvioinnin ja laatii viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2035 tämän asetuksen arvioinnin, toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen sen tuloksista ja, jos se pitää sitä aiheellisena, liittää niihin tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.

81 artikla
Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1.Kumotaan asetus (EY) N:o 1013/2006 [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kaksi kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Kuitenkin asetuksen (EY) N:o 1013/2006 4, 7, 8 ja 9 artiklan, 14 artiklan 4 ja 5 kohdan sekä 15, 16, 18, 26, 35, 38, 41, 42, 43, 44, 45, 47 ja 48, 50, 51, 54 ja 55 artiklan säännöksiä sovelletaan edelleen [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] saakka ja kyseisen asetuksen 37 artiklaa sovelletaan edelleen [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] saakka. 

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä XII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

2.Asetusta (EY) N:o 1013/2006 sovelletaan edelleen myös siirtoihin, joista on ilmoitettu mainitun asetuksen 4 artiklan mukaisesti ja joista vastaanottomaan toimivaltainen viranomainen on antanut vahvistuksensa mainitun asetuksen 8 artiklan mukaisesti ennen [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kaksi kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä]. Näihin siirtoihin ei sovelleta tämän asetuksen säännöksiä.

3.Ne jätteiden siirrot, joihin asianomainen toimivaltainen viranomainen on antanut hyväksyntänsä asetuksen (ETY) N:o 1013/2006 9 artiklan mukaisesti, on saatettava päätökseen viimeistään [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on vuosi tämän asetuksen voimaantulopäivästä]. 

82 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan kahden kuukauden kuluttua sen voimaantulosta.

Kuitenkin 5, 8 ja 9 artiklaa, 14 artiklan 14 ja 15 kohtaa, 15, 16 ja 18 artiklaa, 26 artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa sekä 35, 41, 47, 48, 49, 50, 51, 54 ja 55 artiklaa sovelletaan alkaen [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] ja 37, 38, 39, 40, 43 ja 44 artiklaa sovelletaan alkaen [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) 

1.3. Ehdotus/aloite liittyy 

◻ uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 68  

☑ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

◻ kesto on rajattu

–◻    toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

☑ kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2024 ja päättyy vuonna 2027,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 69  

☑ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–☑ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut;

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut;

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Pääosasto: ENV				Vuosi  2024	Vuosi  2025	Vuosi  2026	Vuosi  2027	YHTEENSÄ (2024-2027)
• Toimintamäärärahat
09 02 02 – Kiertotalous ja elämänlaatu	Sitoumukset	(1a)		1,260	1,080	0,780	0,540	3,660
	Maksut	(2a)		1,260	1,080	0,780	0,540	3,660
09 02 02 – Kiertotalous ja elämänlaatu 73	Sitoumukset	(1a)		p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.
	Maksut	(2 a)		p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 74
Budjettikohta		(3)
Toimintamäärärahat YHTEENSÄ  ympäristöasioiden pääosastoa varten	Sitoumukset	=1a+1b +3		1,260	1,080	0,780	0,540	3,660
	Maksut	=2a+2b +3		1,260	1,080	0,780	0,540	3,660

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen, toistetaan edellä oleva osa:

Edellä kohdassa 09.02.02 ilmoitettu määrä tarvitaan tukemaan erilaisia lainsäädäntöön liittyviä täytäntöönpanotehtäviä, joista vastaa ympäristöasioiden pääosasto (muiden yksiköiden tuella).

Hankittuihin toimintoihin (ks. jäljempänä oleva luettelo) kuuluu sellaisten alustavien tutkimusten teettäminen, joilla tuetaan täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen säädösten hyväksymistä jätesiirtoasetuksen tiettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi. Näitä ovat rahoitusvakuuksien laskennan yhdenmukaistaminen ja tiettyjen jätteiden luokittelun selkeyttäminen sekä käytettyjen tavaroiden ja jätteiden erottelu toisistaan tiettyjen tuoteryhmien osalta. Näitä toimia tehostetaan kahden ensimmäisen vuoden kuluessa uuden asetuksen antamisesta.

Hankittujen toimien lisäksi on tarpeen sisällyttää tieto- ja viestintätekniikka-alan tuki sähköisen tiedonsiirtojärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden tukeminen, jotta voidaan panna täytäntöön menettely, jolla OECD:n ulkopuoliset maat voivat tuoda jätteitä EU:sta. Tähän kuuluu uusista säännöksistä tiedottaminen OECD:n ulkopuolisille maille, näiden maiden ilmoitusten arviointi sekä sellaisten OECD:n ulkopuolisten maiden luettelon laatiminen ja päivittäminen, joilla on lupa tuoda vihreän jäteluettelon jätteitä EU:sta.

Ehdotuksen mukaan tulevaisuudessa varmistetaan ehdotetun sähköisen tiedonsiirtojärjestelmän yhteentoimivuus Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön kanssa. Tällainen työ edellyttää lisärahoitusta, jonka ympäristöasioiden pääosasto asettaa verotuksen ja tulliliiton pääosaston käyttöön Life-ohjelmasta, jotta päätetty yhteenliittäminen olisi mahdollista. Tällä hetkellä tällaiseen työhön tarvittavien resurssien tasoa ei voida määrittää varmuudella, mutta lisätietoa kustannusten arvioinnista on alaviitteessä 69.

Luettelo ehdotetuista hankintatutkimuksista ja palveluhankintasopimuksista (aiheita voi olla tarve vielä hioa) 

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

0,549

0,549

0,508

0,233

1,839

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset 

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7
Henkilöresurssit	0,509	0,509	0,468	0,193	1,679
Muut hallintomenot	0,040	0,040	0,040	0,040	0,160
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma	0,549	0,549	0,508	0,233	1,839

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät 79   of the multiannual financial framework
Henkilöresurssit
Muut  hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät  välisumma

YHTEENSÄ

0,549

0,549

0,508

0,233

1,839

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☑    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite

–☑    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

–◻    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

–◻    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotus/aloite

–☑    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin 

–☑    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻    vaikutukset omiin varoihin

–◻    vaikutukset muihin tuloihin

–tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin◻    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

[…]

(1)    Yamaguchi, S (2021, tulossa), International trade and circular economy – Policy alignment, OECD Trade and Environment Working Papers, OECD Publishing, Paris, http://www.oecd.org/officialdocuments/publicdisplaydocumentpdf/?cote=COM/TAD/ENV/JWPTE(2020)2/FINAL&docLanguage=En . - https://doi.org/10.1787/18166881 .

(2)    Lisätietoja osoitteessa: https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/ddn-20210420-1#:~:text=In%202020%2C%20EU%20exports%20of,16.0%20million%20tonnes%20in%202020 .

(3)    Lähde: Comext.

(4)    OECD:n neuvoston päätös C(92)39/FINAL hyödynnettävien jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen valvonnasta. Tätä päätöstä muutettiin, ja sen nykyinen versio on OECD:n neuvoston päätös hyödynnettävien jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen valvonnasta (OECD/LEGAL/0266).

(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2006, jätteiden siirrosta, EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1–98.

(6)    SWD(2020) 26 final

(7)    COM(2019) 640 final

(8)    COM(2020) 98 final

(9)    COM/2020/102 final

(10)    COM(2021) 350 final

(11)    COM/2020/474 final

(12)    Katso https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-9-2021-0040_FI.html ja https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-13852-2020-INIT/fi/pdf .

(13)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/53/EY, annettu 18 päivänä syyskuuta 2000, romuajoneuvoista (EUVL L 269, 21.10.2000, s. 34–43)

(15)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/66/EY, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista ja direktiivin 91/157/ETY kumoamisesta (EUVL L 266, 26.9.2006, s. 1–14)

(16)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/62/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1994, pakkauksista ja pakkausjätteistä (EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10–23)

(17)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/19/EU, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (EUVL L 197, 24.7.2012, s. 38–71).

(18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/99/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 328, 6.12.2008, s. 28–37).

(19)    Baselin yleissopimuksen liitteessä II mainittu ”muu jäte”.

(20)    Neuvoston direktiivi 84/631/ETY, annettu 6 päivänä joulukuuta 1984, vaarallisten jätteiden rajan yli tapahtuvien siirtojen valvonnasta ja tarkastamisesta Euroopan yhteisössä, EYVL L 326, 13.12.1984, s. 31–41.

(21)    Jäsenvaltioiden ja komission jätesiirtoasetuksen 54 artiklan mukaisesti nimeämät edustajat.

(22)    Eurooppalaisissa yhteentoimivuusperiaatteissa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti (COM(2017)134). Tietotekniikan kehittämis- ja hankintavalinnoille on saatava ennakkohyväksyntä Euroopan komission tietotekniikka- ja kyberturvallisuuslautakunnalta.

(23)     https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9450-2017-INIT/fi/pdf  

(24)    Esimerkiksi https://www.wasteforceproject.eu/ , http://www.lifesmartwaste.com/ , https://opfawaste-project.eu/ tai https://www.sweap.eu/ .

(25)     https://ec.europa.eu/environment/legal/compliance_en.htm  

(26)     https://ec.europa.eu/environment/eir/p2p/index_en.htm  

(27)     https://ec.europa.eu/environment/legal/law/training_package.htm  

(28)    Tuottajavastuujärjestöllä tarkoitetaan tuottajien perustamaa tai lainsäädännön nojalla perustettua kollektiivista yksikköä, joka vastaa yksittäisten tuottajien hyödyntämis- ja kierrätysvelvoitteiden täyttämisestä.

(29)    Virallisen valvonnan tiedonhallintajärjestelmä (Integrated Management System for Official Controls): Järjestelmässä yhdistetään nykyiset (ja tulevat) tietokonejärjestelmät, kuten TRACES, RASFF ja Europhyt, jotta voidaan varmistaa tietojen optimaalinen käyttö, keventää yritysten ja kansallisten valvontaviranomaisten taakkaa ja nopeuttaa tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Järjestelmä perustettiin alunperin 15. maaliskuuta 2017 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/625 virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta (virallista valvontaa koskeva asetus); EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1–142.

(30)    EUVL C , , p. .

(31)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2006, jätteiden siirrosta (EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1).

(33)    Komission yksiköiden valmisteluasiakirja jätteiden siirrosta 14 päivänä kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1013/2006 arvioinnista (SWD(2020) 27 final).

(34)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (COM (2019) 640 final)

(35)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2020, Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta (COM(2020)98 final).     

(36)    Neuvoston päätelmät, Tehdään elpymisestä kiertotalous- ja ympäristömyönteistä (13852/20 OJ CONS 34).

(37)    Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, uudesta kiertotaloutta koskevasta toimintasuunnitelmasta (2020/2077(INI)).

(38)    EYVL L 39, 16.2.1993, s. 3.

(39)    Neuvoston päätös 93/98/ETY, tehty 1 päivänä helmikuuta 1993, vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskevan yleissopimuksen (Baselin yleissopimus) tekemisestä yhteisön puolesta (EYVL L 39, 16.2.1993, s. 1).

(40)    Baselin yleissopimuksen muutos (vientikieltomuutos, ”Ban amendment”), joka vahvistettiin Baselin yleissopimuksen sopimuspuolten päätöksellä III/1.

(41)    Neuvoston päätös 97/640/EY, tehty 22 päivänä syyskuuta 1997, koski vientikieltomuutoksen hyväksymistä yhteisön puolesta (EYVL L 272, 4.10.1997, s. 45), ja Euroopan yhteisössä, Euroopan yhteisöön ja Euroopan yhteisöstä tapahtuvien jätteiden siirtojen valvonnasta ja tarkastamisesta annettua asetusta (EY) N:o 259/93 muutettiin 20 päivänä tammikuuta 1997 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 120/97 (EYVL L 22, 24.1.1997, s. 14).

(42)    OECD/LEGAL/0266

(43)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1).

(44)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1257/2013, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, aluskierrätyksestä sekä asetuksen (EY) N:o 1013/2006 ja direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta EUVL L 330, 10.12.2013, s. 1).

(45)    Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1).

(46)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).

(47)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1056, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2020, sähköisistä kuljetustiedoista (EUVL L 249, 31.7.2020, s. 33).

(48)    Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta, COM(2020) 673 final.

(49)    EUVL L 124, 17.5.2005, s. 4.

(50)    Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1–118.

(51)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/99/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 328, 6.12.2008, s. 28).

(52)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(53)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(54)    Neuvoston direktiivi 2006/117/Euratom, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006, radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta (EUVL L 337, 5.12.2006, s. 21).

(55)    Komission päätös 2000/532/EY, tehty 3 päivänä toukokuuta 2000, jätteistä annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY 1 artiklan a alakohdan mukaisen jäteluettelon laatimisesta tehdyn komission päätöksen 94/3/EY ja vaarallisista jätteistä annetun neuvoston direktiivin 91/689/ETY 1 artiklan 4 kohdan mukaisen vaarallisten jätteiden luettelon laatimisesta tehdyn neuvoston päätöksen 94/904/EY korvaamisesta (EYVL L 226, 6.9.2000, s. 3).

(56)    Vuonna 1991 tehtyyn Etelämannerta koskevaan sopimukseen liittyvä ympäristönsuojelupöytäkirja.

(57)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/31/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivin 85/337/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY, 2006/12/EY ja 2008/1/EY ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 114).

(58)    Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2446, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä tiettyjä unionin tullikoodeksin säännöksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 1).

(59)    Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2447, annettu 24 päivänä marraskuuta 2015, unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558).

(60)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1535, annettu 9 päivänä syyskuuta 2015, teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä (EUVL L 241, 17.9.2015, s. 1).

(61)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1056, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2020, sähköisistä kuljetustiedoista (EUVL L 249, 31.7.2020, s. 33).

(62)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/19/EU, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (EUVL L 197, 24.7.2012, s. 38).

(63)    Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista, EUVL L 256, 7.9.1987, s. 1–675.

(64)    Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1245, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2016, neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 säädettyjen yhdistetyn nimikkeistön koodien ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 liitteissä III, IV ja V lueteltujen jätenimikkeiden välisestä alustavasta vastaavuustaulukosta (EUVL L 204, 29.7.2016, s. 11).

(65)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(66)    Neuvoston asetus (EY) N:o 515/97, annettu 13 päivänä maaliskuuta 1997, jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi (EUVL L 82, 22.3.1997, s. 1).

(67)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(68)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(69)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(70)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(71)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(72)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(73)    Ehdotuksen mukaan tulevaisuudessa varmistetaan ehdotetun sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän yhteentoimivuus EU:n tullialan keskitetyn palvelupisteen kanssa. Tämä työ edellyttää sille osoitettuja taloudellisia resursseja, jotka annetaan verotuksen ja tulliliiton pääosaston (TAXUD) käyttöön, jotta voidaan mahdollistaa päätetty yhteenliittäminen. Tällä hetkellä ei voida varmuudella määrittää, kuinka paljon varoja tällaiseen työhön tarvitaan, mutta sen arvioidaan edellyttävän enintään 0,950 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana, kun taas sen jälkeen tarvitaan vuosittain 0,100 miljoonaa euroa. Lisäksi arvioidaan, että verotuksen ja tulliliiton pääosasto tarvitsisi ensimmäisten viiden täytäntöönpanovuoden aikana 0,6 kokoaikaista työntekijää ja lisäksi 0,2 kokoaikaista työntekijää Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön ylläpitoon. Koska kehitysinvestoinnit toteutetaan viiden vuoden aikana, vuosina 2024-2027 veloitettava määrä on suhteessa toteutettuihin toimiin.

(74)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(75)    On odotettavissa, että joitakin vuodeksi 2027 suunniteltuja tutkimuksia jatketaan vuonna 2028 alkavalla kaudella.

(76)    Lisäksi arvioidaan, että verotuksen ja tulliliiton pääosasto tarvitsisi ensimmäisten viiden täytäntöönpanovuoden aikana 0,6 kokoaikaista työntekijää ja 0,2 kokoaikaista työntekijää Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön ylläpitoon.

(77)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(78)    Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(79)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(80)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(81)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(82)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(83)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.