EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 14.10.2021

COM(2021) 634 final

2021/0328(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan nuorison teemavuodesta 2022

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet 

Puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti 15. syyskuuta 2021 pitämässään puheessa unionin tilasta, että Euroopan komissio aikoo ehdottaa, vuoden 2022 nimeämistä Euroopan nuorison teemavuodeksi, jolloin ”keskitytään nuorten asioihin, sillä he ovat uhranneet paljon muiden hyväksi”. Puheenjohtaja von der Leyen korosti olevansa vakuuttunut Euroopan tulevaisuudesta eurooppalaisten nuorten innoittavan esimerkin vuoksi ja lisäsi, että ”[s]iinä missä me haluamme muokata unionia nuoria varten, nuorten on voitava muovata Euroopan tulevaisuutta”. 

Jotta voisimme onnistua yhteisen unionin hankkeen innoittamisessa uuden sukupolven toimilla, unelmilla ja näkemyksillä Euroopan nuorison teemavuosi on toteutettava määrätietoisen osallistavasti. Puheenjohtaja von der Leyenin sanoin: ”Eurooppa tarvitsee kaikkia nuoria.”

Covid-19-pandemialla on ollut ennennäkemätön ja myös epätasainen vaikutus nuorten koulutukseen, työllisyyteen, sosiaaliseen osallisuuteen ja mielenterveyteen. Pandemian ja siihen liittyvien toimenpiteiden seurauksena koulutus ja työelämään siirtyminen ovat keskeytyneet ja monet nuoret ovat kokeneet eristyneisyyden, ahdistuksen ja masennuksen tunteita. Perhe- ja sosiaalisten siteiden katkeaminen on vaikuttanut erittäin kielteisesti lapsiin, teini-ikäisiin ja nuoriin aikuisiin, ja sulkutoimien aiheuttama talouskriisi on koetellut erityisesti nuoria eurooppalaisia.  1

Samalla nuoret ovat kuitenkin osoittaneet sukupolvien välistä solidaarisuutta, vaikka he ovat uhranneet arvokkaita ”nuoruutensa hetkiä” arjessaan. Silti nuoret, jotka kuuluvat eurooppalaisen yhteiskunnan moninaisimpiin kohortteihin, ovat myös onnistuneet osoittamaan suurta selviytymiskykyä ja olleet mukana lievittämässä pandemian vaikutuksia.

Tätä taustaa vasten Euroopan nuorison teemavuosi 2022 innostaisi Euroopan nuoria entisestään osallistumaan ja kertomaan näkemyksiään unionin kehityksen ja koko yhteiskunnan muovaamiseksi. Se tarjoaisi myös tilaisuuden lisätä tietämystä nuorten tulevista mahdollisuuksista. Euroopan nuorison teemavuoden yleistavoitteena on edistää unionin, jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten toimia, joilla annetaan tunnustusta ja tukea nuorille ja tehdään yhteistyötä heidän kanssaan pandemian jälkeistä tulevaisuudennäkymää silmällä pitäen seuraavin keinoin:

(1)korostetaan, miten vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos tarjoavat uusia tulevaisuudennäkymiä ja mahdollisuuksia, joilla voidaan torjua pandemian kielteisiä vaikutuksia nuoriin ja laajemmin yhteiskuntaan ammentaen inspiraatiota nuorten toimista, visioista ja näkemyksistä, jotta voidaan vahvistaa ja edistää edelleen yhteistä EU-hanketta, nuoria kuulleen ja ottaen huomioon heidän huolensa sekä tukemalla heitä konkreettisten ja osallistavien mahdollisuuksien luomisessa niin, että samalla käytetään parhaalla mahdollisella tavalla unionin välineitä;

(2)kannustetaan kaikkia nuoria, etenkin niitä nuoria, joilla on vähemmän mahdollisuuksia sekä heikommista lähtökohdista tulevia ja haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvia nuoria toimimaan siten, että heistä voi tulla aktiivisia ja yhteiskuntaelämään osallistuvia kansalaisia ja muutoksentekijöitä eurooppalaisen yhteenkuuluvuuden tunteen innoittamana. Tämä tarkoittaa, että lisätoimia on kohdistettava nuorten osallistumista sekä kansalaisvaikuttamista koskevien valmiuksien kehittämiseksi nuorten keskuudessa sekä kaikkien niiden sidosryhmien keskuudessa, jotka toimivat nuorten etujen ajamiseksi. Tämä edellyttää erilaisista taustoista tulevien ja myös heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien nuorten osallistumista keskeisiin kuulemisprosesseihin, kuten Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin;

(3)edistetään EU:n sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason julkisen politiikan tarjoamia mahdollisuuksia nuorten henkilökohtaisen, sosiaalisen ja ammatillisen kehityksen tukemiseksi vihreämmässä, digitaalisemmassa ja osallistavammassa unionissa.

Laajemmin Euroopan nuorison teemavuosi kulkee käsi kädessä NextGenerationEU ‑elpymisvälineen menestyksessään toteuttamisen kanssa. Elpymisvälineellä varmistetaan rinnakkaisten siirtymien nopea eteneminen, annetaan mahdollisuus nousta yhdessä pandemiasta vahvempana ja luodaan uudelleen näkymiä, jotka ovat täynnä nuorille avautuvia mahdollisuuksia, kuten laadukkaita työpaikkoja sekä koulutusmahdollisuuksia tulevaisuuden Eurooppaa varten, minkä lisäksi tuetaan nuorten osallistumista yhteiskuntaan. Komissio pyrkii vahvistamaan nuorten roolia pyrittäessä muuttamaan elpyminen tulevaisuuteen suuntautuvan hyvinvoinnin veturiksi.

• Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

EU:n nuorisostrategia muodostaa kehyksen EU:n nuorisopoliittiselle yhteistyölle vuosiksi 2019–2027, 26. marraskuuta 2018 annetun neuvoston päätöslauselman 2 pohjalta. EU:n nuorisoalan yhteistyössä tullaan hyödyntämään mahdollisimman kattavasti nuorisopolitiikan potentiaalia. Se tukee nuorten osallistumista demokratian toteuttamiseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Lisäksi se tukee yhteiskunnallista ja kansalaisosallistumista, ja sen avulla pyritään varmistamaan, että kaikilla nuorilla on tarvittavat voimavarat yhteiskuntaelämään osallistumista varten.

Eurooppalaiset nuorisotavoitteet 3 ovat olennainen osa EU:n nuorisostrategiaa. Nuoret ovat kehittäneet ne nuoria varten EU:n nuorisodialogiprosessin puitteissa. Nuorisotavoitteet edustavat niitä osa-alueita, joilla tarvitaan vielä muutoksia, jotta nuoret voisivat hyödyntää koko potentiaalinsa.

Samalla Euroopan nuorison teemavuosi 2022 antaa ainutlaatuisen sysäyksen eurooppalaisen koulutusalueen luomiselle muodostamalla vuoteen 2025 mennessä ainutlaatuisen eurooppalaisen oppimisalueen, jossa rajat eivät haittaa kaikkien kannalta osallistavaa korkealaatuista koulutusta. Se edistää eurooppalaista ilmastosopimusaloitetta, päivitettyä digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaa sekä HealthyLifestyle4All-aloitetta. Sitä tuetaan työllisyyttä, osaamista ja köyhyyden vähentämistä koskevalla Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarilla. Euroopan nuorison teemavuodella korostetaan unionin toimia laajentaa nuorten työllistymismahdollisuuksia pandemian jälkeisen elpymisen puitteissa vahvistetun nuorisotakuun 4 sekä eurooppalaisen oppisopimusyhteenliittymän ja Euroopan oppisopimusverkoston uudelleenkäynnistämisen avulla, eurooppalaisen lapsitakuun, Euroopan osaamisohjelman 5 toteuttamisen, tehokkaasta työllisyyden aktiivituesta covid-19-kriisin jälkeen (EASE-järjestelmä) 6 annetun komission suosituksen sekä uuden ALMA-nimisen aloitteen käynnistämisen avulla. ALMA on nuorten rajatylittäviä liikkumismahdollisuuksia koskeva ohjelma, joka on tarkoitettu työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville, muita heikommassa asemassa oleville 18–30-vuotialle nuorille.

Vaikka kyse onkin ”diginatiiveista”, nuoret, etenkin alaikäiset, ansaitsevat tukea ja lisää vaikuttamismahdollisuuksia sellaisen elämän varalle, jossa ero verkossa ja sen ulkopuolella olemisen välillä on entistä häilyvämpi. Päivitetyssä strategiassa internetin parantamiseksi lasten näkökulmasta painopiste asetetaan vuonna 2022 nuorten osallistumiseen, digitaalisiin taitoihin, osallistamiseen ja lasten hyvinvointiin.

Kattavassa lasten oikeuksia koskevassa EU:n strategiassa ja eurooppalaisessa lapsitakuussa 7 vahvistetaan uusi vaatimus lasten ja nuorten osallistumiselle, koska niitä on kehitetty yhdessä lasten kanssa.

Monia näistä mahdollisuuksista tuetaan EU:n merkittävillä investoinneilla, erityisesti sellaisista ohjelmista kuin Erasmus+, Euroopan solidaarisuusjoukot, Euroopan sosiaalirahasto plus, Luova Eurooppa, Horisontti Eurooppa, kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelma, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, oikeusalan ohjelma, Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan aluekehitysrahasto sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Näillä rahoitusohjelmilla edistetään merkittävästi nuorten mahdollisuuksia toteuttaa henkilökohtaiset, sosiaaliset ja ammatilliset tavoitteensa.  

Nuorille suunnatuilla EU:n ohjelmilla on keskeinen asema Euroopan nuorison teemavuonna. Vuonna 2022 tulee kuluneeksi 35 vuotta Erasmus+ -ohjelman käynnistymisestä. Vuosi 2022 tarjoaa oivallisen tilaisuuden juhlia niitä kymmentä miljoonaa nuorta, jotka ovat osallistuneet ohjelmaan vuodesta 1987 alkaen, sekä edistää ohjelmaan osallistuvaa uutta sukupolvea ja kaikkia ohjelman ulottuvuuksia, jotka kattavan koulutuksen, nuorison ja urheilun. Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminnan viides vuosi käynnistyy myös vuonna 2022. Toukokuun 9. päivä on symbolinen päivä, jolloin järjestetään päivän tematiikkaan liittyvää toimintaa ja tapahtumia.

Euroopan nuorison teemavuoden aikana järjestettävän toiminnan olisi oltava merkityksellistä kaikkien jäsenvaltioiden kannalta. Jäsenvaltioita pyydetään siksi nimeämään kansallinen koordinaattori, joka vastaa jäsenvaltioiden osallistumisesta Euroopan nuorison teemavuoteen. Komissio kutsuu kansalliset koordinaattorit koolle Euroopan nuorison teemavuoden toiminnan sovittamiseksi yhteen ja tietojen vaihtamiseksi sen toteutuksesta unionissa ja jäsenvaltioissa.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Euroopan nuorison teemavuosi toteutetaan käyttämällä nykyisiä EU:n ohjelmia ja jo käytössä olevia täytäntöönpanomekanismeja sekä NextGenerationEU -välineen vetoapua. Nuorison kannalta merkittäviin panostuksiin voi tällä hetkellä saada huomattavaa EU:n rahoitusta useista EU:n ohjelmista ja välineistä, kuten Erasmus+ -ohjelmasta, Euroopan solidaarisuusjoukoista, Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmasta, Luova Eurooppa -ohjelmasta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta, nuorisotyöllisyysaloitteesta, Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmasta, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta. Näiden ohjelmien ulkoinen ulottuvuus ja niistä saatujen arvokkaiden kokemusten jakaminen sekä erityiset ulkoiset välineet, kuten NDICI – Globaali Eurooppa, ovat erottamaton osa nuorten osallistumisen lisäämistä koskevia EU:n toimia, joita se toteuttaa kansainvälisten kumppaneidensa kanssa. Tulevassa nuorisotoimintaohjelmassa keskitytään Euroopan nuorison teemavuoden ulkoiseen ulottuvuuteen.

Euroopan nuorison teemavuosi 2022 sovitetaan yhteen komission vuosien 2019–2024 painopisteiden kanssa.

2. OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ehdotuksella on kaksi oikeusperustaa:

(1)SEUT-sopimuksen 165 artiklan 4 kohta, jossa määrätään, että myötävaikuttaakseen tässä artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseen ”Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan sellaisia edistämistoimia, jotka eivät merkitse jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista”;

(2)SEUT-sopimuksen 166 artiklan 4 kohta, jossa määrätään, että ”Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan toimenpiteet, joilla myötävaikutetaan tässä artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseen mutta jotka eivät merkitse jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista, ja neuvosto antaa komission ehdotuksesta suosituksia”.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta) 

•Suhteellisuusperiaate

Tämä ehdotus on SEU-sopimuksen 5 artiklan 4 kohdassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukainen. Ehdotettu toimintatapa on yksinkertainen. Se perustuu nykyisiin ohjelmiin ja viestintätoimien uudelleenkohdentamiseen Euroopan nuorison teemavuoden 2022 aiheisiin. Ehdotuksen toimeenpano ei aiheuta suhteettomia hallinnollisia rasitteita sitä soveltaville hallintoelimille.

Unionin toimilla tuetaan ja täydennetään jäsenvaltioiden toimia. Toiminnan tarkoituksena on ensinnäkin tehostaa unionin omia välineitä. Toiseksi se toimii keinona edistää yhteisvaikutusta ja yhteistyötä jäsenvaltioiden, järjestöjen ja säätiöiden sekä yksityisten ja julkisten yritysten välillä.

Unionin toiminta ei ylitä sitä, mikä on tarpeen todettujen ongelmien ratkaisemiseksi.

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

•Sidosryhmien kuuleminen

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

•Vaikutustenarviointi

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Kansallisten koordinaattoreiden olisi yhteistyössä nuorisoalan järjestöjen tai elinten edustajien kanssa sekä mahdollisuuksien mukaan nuorten itsensä kanssa osallistaa nuoria Euroopan nuorison teemavuoden 2022 toimien valmisteluun ja toteuttamiseen.

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

2021/0328 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan nuorison teemavuodesta 2022

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI ja EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 artiklan 4 kohdan ja 166 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 8 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 9 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)SEUT-sopimuksen 165 artiklan 2 kohdassa määrätään, että unionin toiminnalla pyritään muun muassa ”kannustamaan nuorten osallistumista demokratian toteuttamiseen Euroopassa”.

(2)EU:n 27:n jäsenvaltion valtion- tai hallitusten johtajat sitoutuivat 16 päivänä syyskuuta 2016 tehdyssä Bratislavan etenemissuunnitelmassa 10 luomaan ”parempia mahdollisuuksia nuorille” ja hyödyntämään siinä erityisesti EU:n jäsenvaltioille antamaa tukea nuorisotyöttömyyden torjumiseksi sekä nuorille tarkoitettuja tehostettuja EU-ohjelmia.

(3)Rooman julistuksessa 11 , joka hyväksyttiin 25 päivänä maaliskuuta 2017, 27:n jäsenvaltion ja Eurooppa neuvoston johtajat, Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio lupasivat toimia sellaisen unionin eteen, jossa ”nuoret saavat parasta koulutusta ja voivat opiskella ja löytää työtä kaikkialta Euroopasta”.

(4)Euroopan unionin nuorisostrategiassa 2019–2027 todetaan, että nuoret ovat oman elämänsä arkkitehteja, jotka vaikuttavat myös yhteiskunnan positiiviseen muutokseen ja monipuolistavat EU:n pyrkimyksiä, minkä lisäksi he voivat a nuoret voivat edistää sellaisten tilojen luomista, joissa nuoret voivat tarttua mahdollisuuksiin ja tuntea eurooppalaiset arvot omikseen. Aikaisemmat eurooppalaiset teemavuodet, kuten Euroopan rautateiden teemavuosi 2021, kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi tai Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013–2014 tarjoavat arvokasta kokemusta, jota olisi hyödynnettävä tulevissa pyrkimyksissä osallistaa nuoria oman ja Euroopan tulevaisuuden muovaamiseen.

(5)NextGenerationEU -väline varmistaa rinnakkaisten siirtymien nopean etenemisen ja tarjoaa mahdollisuuden nousta yhdessä vahvempana pandemiasta. Lisäksi se avaa jälleen uusia tulevaisuudennäkymiä, jotka ovat täynnä nuorille suunnattuja mahdollisuuksia, kuten laadukkaita työpaikkoja ja edellytyksiä sopeutua sosiaaliseen muutokseen. Unionin tavoitteena on, että nuoret otetaan kaikilta osin mukaan NextGenerationEU -välineen toteuttamiseen, millä vahvistetaan heidän rooliaan vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä.

(6)Puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti 15. syyskuuta 2021 pitämässään puheessa Euroopan unionin tilasta 12 , että Euroopan komissio aikoo ehdottaa, että vuonna 2022 vietetään Euroopan nuorison teemavuotta. Puheenjohtaja von der Leyen korosti olevansa vakuuttunut Euroopan tulevaisuudesta eurooppalaisten nuorten innoittavan esimerkin vuoksi ja lisäsi, että ”[s]iinä missä me haluamme muokata unionia nuoria varten, nuorten on voitava muovata Euroopan tulevaisuutta”. Eurooppa tarvitsee kaikkien nuorten visioita, sitoutumista ja osallistumista paremman tulevaisuuden rakentamiseksi, ja Euroopan on tarjottava nuorille tulevaisuudenmahdollisuuksia ja tulevaisuus, joka on vihreämpi, digitaalisempi ja osallistavampi. Siksi puheenjohtaja ehdotti teemavuotta, jonka aikana ”keskitytään nuorten asioihin, sillä he ovat uhranneet paljon muiden hyväksi”.

(7)Nuorten aktiivinen osallistuminen demokraattisiin prosesseihin on ratkaisevan tärkeää Euroopan ja sen demokraattisten yhteiskuntien tulevaisuuden kannalta. Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman 13 mukaisesti Euroopan nuorison teemavuodella pyritään näin ollen edistämään nuorten aktiivista osallistumista Euroopan demokraattiseen yhteiskuntaelämään muun muassa tukemalla erilaisista taustoista tulevien nuorten osallistumista Euroopan tulevaisuuskonferenssin kaltaisiin prosesseihin, edistämällä kansalaisvaikuttamista ja vapaaehtoistyötä, millä lisätään tietämystä yhteisistä eurooppalaisista arvoista ja perusoikeuksista sekä historiasta ja kulttuurista, kokoamalla yhteen nuorisoa ja päätöksentekijöitä paikallisella, kansallisella ja unionin tasolla ja edistämällä kansalaisvaikuttamista ja vapaaehtoistyötä.

(8)Myös nuorten keskeinen rooli otetaan huomioon, ja sitä on tuettava, jotta heidät rajattomat kykynsä aktivismiin voidaan kanavoida paremman maailman luomiseksi. Euroopan nuorison teemavuosi on konkreettinen panos YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:een 14 , jäljempänä ’Agenda 2030’, jossa korostetaan, että lapset sekä nuoret naiset ja miehet ovat ratkaisevan tärkeitä muutostoimijoita, ja sen pitäisi antaa lisäpontta kyseisen toimintaohjelman toteutukselle ja kestävälle kehitykselle sekä nuorten valmiuksille muokata paitsi unionin myös EU:n kumppanimaiden ja koko maapallon tulevaisuutta.

(9)Eurooppalaisella teemavuodella olisi edistettävä nuorten osallistumista EU:n ulkoiseen toimintaan kaikilla politiikanaloilla, luotava uusia mahdollisuuksia koulutukseen ja vaihtoihin, kumppanuuksiin sekä EU:sta tulevien ja kumppanimaista tulevien nuorten väliseen vuoropuheluun ja lisättävä nuorten osallistumisen painoarvoa strategisessa viestinnässä ja diplomaattisessa toiminnassa.

(10)Eurooppalaiset nuorisotavoitteet ovat olennainen osa EU:n nuorisostrategiaa. Nuoret ovat kehittäneet ne nuoria varten EU:n nuorisodialogiprosessin puitteissa, ja ne ovat osoitus monien eurooppalaisten nuorten halukkuudesta osallistua Euroopan unionin kehityksen suunnan määrittelyyn.

(11)Euroopan nuorison teemavuodella olisi edistettävä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 15 ensimmäisen periaatteen menestyksekästä soveltamista käytäntöön. Siinä korostetaan, että ”[j]okaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen”. Lisäksi sen avulla olisi edistettävä eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista. Koulutusalueen tavoitteena on edistää nuorten henkilökohtaisten, sosiaalisten ja ammatillisen tavoitteiden toteutumista luomalla vuoteen 2025 mennessä aito eurooppalainen oppimisympäristö, jossa rajat eivät ole estämässä kaikille suunnattua osallistavaa ja laadukasta yleissivistävää ja ammatillista koulutusta.

(12)Euroopan nuorison teemavuodella olisi tuettava unionin pyrkimyksiä lisätä nuorten työllistymismahdollisuuksia pandemian jälkeisessä elpymisessä, kuten todetaan  nuorisotakuusta annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa  ( 2020/2764(RSP) ) 16 , jossa korostetaan, että sulkutoimet ovat aiheuttaneet äkillisiä häiriöitä nuorten viralliselle ja epäviralliselle koulutukselle, harjoittelulle ja oppisopimuskoulutukselle sekä työpaikoille, mikä on vaikuttanut nuorten tuloihin, ansaitsemismahdollisuuksiin ja hyvinvointiin, myös heidän terveyteensä ja erityisesti mielenterveyteensä.

(13)Euroopan nuorison teemavuodella olisi annettava lisäpontta nuorten laadukkaiden työllistymismahdollisuuksien luomiseen nuorisotyöllisyyden tukialoitteen, myös vahvistetun nuorisotakuun 17 , sekä ALMA-aloitteen puitteissa. ALMA on määrä toteuttaa Euroopan sosiaalirahasto plussan puitteissa ja sen on tarkoitus olla rajat ylittävä nuorten liikkuvuusmahdollisuuksia lisäävä ohjelma, joka on suunnattu työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville, muita heikommassa asemassa oleville ihmisille, jotta he voivat hankkia ammattikokemusta ulkomailla sosiaalipalvelujen avustuksella. Tavoitteena on tarjota heille, myös maaseudulta, syrjäseuduilta ja vähemmän kehittyneiltä alueilta tuleville nuorille, yleissivistävää koulutusta, ammatillista koulutusta tai laadukkaita työpaikkoja.

(14)Euroopan parlamentin päätöslauselmassa covid-19-pandemian vaikutuksesta nuoriin ja urheiluun (2020/2864(RSP)) 18 painotetaan meneillään olevan pandemian erityisen akuuttia vaikutusta työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleviin nuoriin (NEET-nuoret) ja korostetaan tarvetta puuttua haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien nuorten kohtaamiin ongelmiin. Lisäksi siinä pannaan merkille, että nuorisotyöttömyys ja köyhyys ovat lisääntyneet tasaisesti pandemian puhkeamisen jälkeen, ja kehotetaan komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet nuorten työllisyyteen kohdistuvien katastrofaalisten vaikutusten torjumiseksi. Päätöslauselmassa muistutetaan vapaaehtoistyön merkityksestä nuorten elämäntaitojen ja työelämätaitojen kehittämisessä ja katsotaan, että Euroopan solidaarisuusjoukot voivat auttaa nuoria eurooppalaisia laajentamaan mahdollisuuksiaan paikallisen todellisuuden ulkopuolelle.

(15)Euroopan nuorison teemavuodella olisi tuettava puitteista eurooppalaisen nuorisotyöohjelman perustamiselle 1. joulukuuta 2020 annetun neuvoston päätöslauselman 19 täytäntöönpanemista samoin kuin nuorista ja työn tulevaisuudesta 20 22. toukokuuta 2019, digitaalisesta nuorisotyöstä 21 10. joulukuuta 2019 sekä älykkäästä nuorisotyöstä 22 7. joulukuuta 2017 annettujen päätelmien toteuttamista.

(16)Euroopan nuorison teemavuodessa olisi otettava huomioon ilmasto- ja luontokriisien torjuminen unionin Pariisin sopimuksen 23 täytäntöönpanoa ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista koskevien unionin sitoumusten mukaisesti ja sillä olisi edistettävä ilmasto- ja luontoon liittyvien toimien valtavirtaistamista ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman 24 , Horisontti Eurooppa -puiteohjelman missioiden sekä 55-valmiuspaketin 25 toteuttamista oikeudenmukaisella ja osallistavalla tavalla erityisesti kannustamalla nuoria kehittämään omia aloitteita ja luovia ideoita, joilla kyseiset tavoitteet voidaan saavuttaa.

(17)Euroopan nuorison teemavuoden olisi annettava lisäpontta Euroopan parlamentin päätöslauselmalle tehokkaista toimenpiteistä Erasmus+ -ohjelman ja Luova Eurooppa -ohjelman sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen muuttamiseksi ympäristöystävällisemmiksi (2019/2195(INI)) 26 . Päätöslauselmassa korostetaan, että Erasmus+ -ohjelma, jolla tuetaan virallista ja epävirallista koulutusta sekä nuorten osallistumista, on ratkaisevan tärkeä eurooppalaisten ja erityisesti nuorten sukupolvien tietoisuuden lisäämiseksi, jotta heitä voidaan kannustaa omaksumaan aktiivinen ja tietoon perustuva kanta kestävyyteen ja asiaankuuluviin politiikkoihin sekä tulemaan sitoutuneiksi ja valveutuneiksi tulevaisuuden kansalaisiksi. Päätöslauselmassa korostetaan myös nuoriso- ja kansalaisjärjestöjen tärkeää roolia parhaiden käytäntöjen jakamisessa ja sellaisten hankkeiden toteuttamisessa, joilla lisätään nuorempien sukupolvien tietoisuutta kestävyydestä

(18)Puheenjohtaja von der Leyen korosti puheessaan Euroopan unionin tilasta, että ”Eurooppa tarvitsee kaikkia nuoria”. Eurooppalaisen teemavuoden olisi tavoitteidensa saavuttamiseksi oltava täysin osallistava ja sen olisi edistettävä aktiivisesti sellaisten ihmisten osallistumista, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

(19)Euroopan nuorison teemavuosi on kiinteästi sidoksissa Euroopan nuorison perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’ 27 , tunnustettuihin periaatteisiin. Euroopan nuorison teemavuodella pyritään erityisesti varmistamaan, että noudatetaan täysimääräisesti oikeutta naisten ja miesten tasa-arvoon sekä oikeutta syrjimättömyyteen sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella, ja edistämään perusoikeuskirjan soveltamista. Lasten oikeuksia koskevassa EU:n strategiassa 28 ja eurooppalaisessa lapsitakuussa 29 asetetaan uusi vaatimus lasten ja teini-ikäisten edustukselle ja todetaan nuorten olevan aktiivisia kansalaisia ja muutoksentekijöitä.

(20)Jo käytössä olevia toimeenpanomekanismeja olisi hyödynnettävä mahdollisimman kattavasti, jotta voidaan varmistaa Euroopan nuorison teemavuoden tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano. Eurooppalaisen teemavuoden lisäarvon optimoimiseksi olisi pyrittävä synergiaetuihin ja täydentävyyteen erityisesti eurooppalaisen teemavuoden ja muun muassa niiden unionin ohjelmien välillä, jotka on luonteeltaan kansainvälisiä ja keskittyvät erityisesti nuoriin, niihin ohjelmiin, jotka eivät ole luonteeltaan rajat ylittäviä tai kansainvälisiä, ja erityisesti niihin ohjelmiin, jotka liittyvät yleissivistävään koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen, urheiluun, kulttuuriin ja tiedostusvälineisiin, nuorisoon ja solidaarisuuteen, vapaaehtoistyöhön ja sosiaaliseen osallisuuteen, tutkimukseen ja innovointiin, teollisuuteen ja yrityksiin, digitaalipolitiikkaan, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen ja keskittyvät nuoriin viljelijöihin, ympäristöön ja ilmastoon, koheesiopolitiikkaan, muuttoliikkeeseen, turvallisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön ja kehitykseen, sekä niihin ohjelmiin, joihin liittyy jäsenvaltioiden toteuttamia toimia.

(21)Luomalla toimintaympäristö näiden tavoitteiden edistämiseksi samanaikaisesti sekä unionin tasolla että kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasoilla voidaan lisätä yhteisvaikutuksia ja tehostaa resurssien käyttöä. Komission olisi tämän vuoksi annettava Euroopan parlamentille, neuvostolle ja jäsenvaltioille, alueiden komitealle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä nuorisoalalla unionin tasolla työskenteleville elimille ja yhdistyksille oikea-aikaista tietoa ja tehtävä tiivistä yhteistyötä niiden kanssa. Euroopan nuorison teemavuotta varten kehitettyjen toimien eurooppalaisen ulottuvuuden varmistamiseksi jäsenvaltioita kannustetaan myös tekemään keskenään yhteistyötä.

(22)Euroopan nuorison teemavuoden olisi myös keskityttävä toimiin, joista voidaan saada eurooppalaista lisäarvoa. Euroopan lisäarvon käsite on ymmärrettävä laajasti ja osoitettava eri tavoin esimerkiksi, kun on kyse yhteistyöstä sellaisten luonteeltaan kansainvälisten toimien yhteydessä, joissa tavoitteena on saada aikaan kestävä systeeminen vaikutus tai vaikuttaa nuorten eurooppalaisen identiteetin vahvistumiseen, edistää nuorten tietämystä ja omistajuutta eurooppalaisista arvoista ja perusoikeuksista sekä myötävaikuttaa heidän kykyynsä osallistua unionin edustukselliseen ja osallistavaan demokratiaan.

(23)Unionin tasolla tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat määrärahat määritellään osallistuvien ohjelmien talousarviossa monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 mukaisesti. Rajoittamatta budjettivallan käyttäjän toimivaltaa, tavoitteena olisi oltava vähintään kahdeksan miljoonan euron rahoitus tämän päätöksen täytäntöönpanoa varten. Rahoituksen saatavuudesta riippuen, unionin talousarviosta Euroopan nuorison teemavuotta tukeville toimille myönnettävän yhteisrahoituksen on oltava asianomaisiin ohjelmiin, kuten Erasmus+ -ohjelmaan ja Euroopan solidaarisuusjoukkoihin ja tarpeen mukaan muihin ohjelmiin, sovellettavien sääntöjen mukaista.

(24)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitteita, vaan ne voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(25)Kun otetaan huomioon covid-19-pandemian vaikutukset nuorisoon ja näin ollen myös se, että teemavuodella on kiireesti annettava tunnustusta, tukea ja vuorovaikutusmahdollisuuksia nuorille pandemian jälkeistä tilannetta silmällä pitäen, on aiheellista poiketa Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(26)Euroopan nuorison teemavuoden nopean täytäntöönpanon varmistamiseksi tämän päätöksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla 
Kohde

Nimetään vuosi 2022 ”Euroopan nuorison teemavuodeksi 2022”, jäljempänä ’teemavuosi’.

2 artikla 
Tavoitteet

EU:n nuorisostrategian 2019–2027 sekä eurooppalaisten nuorisotavoitteiden mukaisesti teemavuoden yleistavoitteena on edistää unionin, jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten toimia, joilla annetaan tunnustusta ja tukea nuorille ja ollaan vuorovaikutuksessa heidän kanssaan pandemian jälkeistä todellisuutta silmällä pitäen. Teemavuoden tavoitteena on erityisesti

 

1.korostaa, miten vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos tarjoavat uusia tulevaisuudennäkymiä ja mahdollisuuksia, joilla voidaan torjua pandemian kielteisiä vaikutuksia nuoriin ja laajemmin yhteiskuntaan ammentaen inspiraatiota nuorten toimista, visioista ja näkemyksistä, jotta voidaan vahvistaa ja edistää edelleen yhteistä EU-hanketta, nuoria kuulleen jaottaen huomioon heidän huolensa sekä tukemalla heitä konkreettisten ja osallistavien mahdollisuuksien luomisessa niin, että samalla käytetään parhaalla mahdollisella tavalla unionin välineitä;

2.kannustaa kaikkia nuoria, etenkin niitä nuoria, joilla on vähemmän mahdollisuuksia, heikommista lähtökohdista tulevia ja haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvia nuoria sekä maaseutualueilta, syrjäseuduilta ja vähemmän kehittyneiltä alueilta tulevia nuoria, toimimaan siten, että heistä voi tulla aktiivisia ja yhteiskuntaelämään osallistuvia kansalaisia ja muutoksentekijöitä eurooppalaisen yhteenkuuluvuuden tunteen innoittamana, mihin kuuluu myös lisätoimia nuorten osallistumista ja kansalaisvaikuttamista koskevien valmiuksien kehittämiseksi nuorten sekä kaikkien niiden sidosryhmien keskuudessa, jotka toimivat nuorten etujen ajamiseksi, sekä erilaisista taustoista tulevien ja myös heikommassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien nuorten osallistumista keskeisiin kuulemisprosesseihin, kuten Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin;

3.edistää EU:n sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason julkisen politiikan tarjoamia mahdollisuuksia nuorten henkilökohtaisen, sosiaalisen ja ammatillisen kehityksen tukemiseksi vihreässä, digitaalisessa ja osallistavammassa maailmassa.

3 artikla 
Toimenpiteiden tyyppi

1.Edellä 2 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin kuuluvat seuraavat teemavuoden tavoitteisiin liittyvät, EU:n, kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla ja tarvittaessa kumppanimaissa toteutettavat hankkeet:

(a)konferenssit, tapahtumat ja aloitteet, joilla edistetään osallistavaa ja kaikille avointa keskustelua haasteista, muun muassa covid-19-pandemian vaikutuksista, joita nuoret, myös ne, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja jotka kuuluvat haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kohtaavat, ja toimintavaihtoehdoista, joita eri tasojen sidosryhmillä on;

(b)nuorten osallistumisen edistäminen ja sellaisten jo käytössä olevien välineiden, kanavien ja ohjelmien vahvistaminen, joiden avulla nuoret voivat tavoittaa päätöksentekijät tunnistamalla, keräämällä ja vaihtamalla kokemuksia ja hyviä käytäntöjä;

(c)ideoiden kerääminen osallistavien menetelmien avulla, millä pyritään teemavuoden yhteiskehittämiseen;

(d)tiedotus-, koulutus- ja valistuskampanjat, joilla välitetään sellaisia arvoja kuin tasa-arvo, solidaarisuus, vapaaehtoisuus, yhteenkuuluvuuden- ja turvallisuudentunne, myös kuulluksi tulemisen tunnetta ja kunnioitetuksi tulemisen kokemusta, jotta voidaan edistää nuorten aktiivista osallistumista osallistavamman, vihreämmän ja digitaalisemman yhteiskunnan rakentamiseen;

(e)sellaisen vaihtoa suosivat toimintaympäristön luominen, jossa haasteet muutetaan mahdollisuuksiksi yrittäjähengessä;

(f)nuorison tilannetta koskevien selvitysten ja tutkimusten toteuttaminen, myös tuottamalla yhdenmukaistettuja eurooppalaisia tilastoja ja käyttämällä niitä ja muita EU:n tilastoja, sekä näiden tulosten levittäminen EU:n, kansallisella ja alueellisella tasolla;

(g)nuorten kannalta merkityksellisten ohjelmien, rahoitusmahdollisuuksien, hankkeiden, toimien ja verkostojen edistäminen muun muassa sosiaalisen median ja verkkoyhteisöjen kautta.

2.Komissio voi määrittää muita toimia, jotka voisivat edistää teemavuoden tavoitteiden saavuttamista ja sallia viittaukset teemavuoteen näiden toimien edistämisessä, jos ne myötävaikuttavat kyseisten tavoitteiden saavuttamiseen. EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot voivat myös yksilöidä tällaisia muita toimia ja ehdottaa niitä komissiolle.

4 artikla 
Kansallisen tason koordinointi

Jäsenvaltiot vastaavat eurooppalaiseen teemavuoteen osallistumisen järjestämisestä kansallisella tasolla. Jäsenvaltiot nimeävät tätä varten kansalliset koordinaattorit. Kansalliset koordinaattorit varmistavat asiaan liittyvien toimien koordinoinnin kansallisella tasolla. Ne myös varmistavat nuorten ja kansalaisjärjestöjen aktiivisen osallistumisen teemavuoden toimien toteuttamiseen.

5 artikla 
Unionin tason koordinointi

1.Komissio kutsuu koolle kansallisten koordinaattoreiden kokouksia teemavuoteen liittyvän toiminnan yhteensovittamiseksi. Kokoukset tarjoavat lisäksi mahdollisuuksia vaihtaa tietoja teemavuoden täytäntöönpanosta kansallisella ja unionin tasolla. Euroopan parlamentin edustajat voivat osallistua näihin kokouksiin tarkkailijoina.

2.Teemavuoden koordinoinnissa unionin tasolla sovelletaan monialaista lähestymistapaa yhteisvaikutuksen luomiseksi nuorten kannalta merkityksellisten unionin eri ohjelmien ja aloitteiden välille.

3.Komissio kutsuu koolle sidosryhmien ja nuorisoalan järjestöjen tai elinten edustajia avustamaan teemavuoden yhteiskehittämisessä ja toteuttamisessa.

6 artikla 
Kansainvälinen yhteistyö

Komissio tekee tarvittaessa teemavuoteen liittyvää yhteistyötä kansainvälisten kumppanien ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa ja varmistaa samalla unionin osallistumisen näkyvyyden. Komissio varmistaa erityisesti yhteistyön Euroopan neuvoston kanssa, myös EU:n ja Euroopan neuvoston nuorisokumppanuuden puitteissa, sekä kansainvälisten nuorisoverkostojen ja -järjestöjen kanssa.

7 artikla 
Seuranta ja arviointi

Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen tässä päätöksessä säädettyjen aloitteiden täytäntöön panemisesta ja tuloksista sekä näitä aloitteita koskevan yleisarvion.

8 artikla 
Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

Sisältö

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.4.4.Tulosindikaattorit

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla esimerkiksi koordinoinnin paranemisen, oikeusvarmuuden tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisen seurausta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) 

1.3.Ehdotus/aloite liittyy 

X uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 30  

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

 

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla esimerkiksi koordinoinnin paranemisen, oikeusvarmuuden tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisen seurausta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

X kesto on rajattu

–X    voimassa päätöksen hyväksymisestä 31.12.2023 asti

–X    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia 2021–2024 ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia 2022–2026.

◻ kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 31   

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–x yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–x    toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Numero	JM/ EI-JM 32	EFTA-mailta 33	Ehdokas-mailta 34	Kolman-silta mailta	Varainhoito-asetuksen 21 artiklan 2 kohdan b ala-kohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
		JM/EI-JM	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI	KYLLÄ/EI
2.b	07 01 02 01 – Erasmus-ohjelman tukimenot	JM	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	EI
2.b	07 01 03 01 – Euroopan solidaarisuusjoukkojen tukimenot	JM	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	EI
2.b	07 03 01 02 – Oppimiseen liittyvän henkilöiden liikkuvuuden samoin kuin yhteistyön, osallisuuden, huippuosaamisen, luovuuden ja innovoinnin edistäminen koulutusalan organisaatioiden ja koulutuspolitiikan tasolla – Suora hallinnointi	JM	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	EI
2.b	07 03 02 – Epäviralliseen oppimiseen liittyvän liikkuvuuden ja aktiivisen osallistumisen edistäminen nuorten keskuudessa sekä yhteistyön, osallisuuden, luovuuden ja innovoinnin edistäminen nuorisotyön alan organisaatioiden ja nuorisopolitiikan tasolla	JM	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	EI
2.b	07 04 01 – Euroopan solidaarisuusjoukot	JM	KYLLÄ	KYLLÄ	KYLLÄ	EI

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

Jäljempänä mainitut ohjelmat ja budjettikohdat ovat suuntaa-antavia. Asianmukainen rahoitus eritellään sovellettavien rahoitussääntöjen mukaisesti osallistuvien ohjelmien määrärahojen puitteissa.

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

–◻Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–x    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Numero

Otsake 2: Koheesio, palautumiskyky ja arvot

Koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosasto				2021	2022	2023	2024		2025 2026 2027							YHTEEN-SÄ
• Toimintamäärärahat
Budjettikohta 07 03 01 02	Sitoumukset	(1a)			3,500										3,500
	Maksut	(2 a)			1,437	0,515		0,987		0,310	0,251				3,500
Budjettikohta 07 03 02	Sitoumukset	(1b)			4,000	0,500									4,500
	Maksut	(2b)			2,724	1,403		0,346		0,027					4,500
Budjettikohta 07 04 01	Sitoumukset	(1c)			0,500										0,500
	Maksut	(2c)			0,275	0,130		0,054		0,041					0,500

• Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	1a+1b+1c		8,000	0,500					8,500
	Maksut	2a+2b +2		4,436	2,048	1,387	0,378	0,251		8,500

·Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat
Budjettikohta 07 01 02 01	Sitoumukset/Maksut	(3)		0,200	0,200	0,200									0,600
Budjettikohta 07 01 03 01	Sitoumukset/Maksut	(3)		0,050	0,050	0,050									0,150
EAC-pääosaston määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1a+1b+1c +3		8,250	0,750		0,250							9,250
	Maksut	=2a+2b +2c+3		4,686	2,298		1,637		0,378	0,251				9,250

 

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

7

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

			Vuosi 2021	Vuosi 2022	Vuosi 2023	Vuosi 2024	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)			YHTEENSÄ
Koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosasto
• Henkilöresurssit			0,948	1,358	0,240					2,546
• Muut hallintomenot				0,012						0,012
PO EAC YHTEENSÄ	Määrärahat		0,948	1,370	0,240					2,558

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

0,948

1,370

0,240

2,558

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

			2021 35	2022	2023	2024	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)			YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset		0,948	9,620	0,990	0,250				11,808
	Maksut		0,948	6,056	2,538	1,637	0,378	0,251		11,808

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset 

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ⇩

Vuosi 2021

Vuosi 2022

Vuosi 2023

Vuosi 2024

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyp-pi 36

Keskimäär. kustannukset

Lkm

Kus-tannus

Lkm

Kus-tannus

Lkm

Kus-tannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kus-tan-nus

Lkm

Kus-tannus

Lkm

Kus-tannus

Luku-määrä yhteensä

Kustan-nukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1… 37

– Tuotos

– Tuotos

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 1

ERITYISTAVOITE 2

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 2

KAIKKI YHTEENSÄ

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–X Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi 2021 38

Vuosi 2022

Vuosi 2023

Vuosi 2024

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7
Henkilöresurssit	0,948	1,358	0,240					2,546
Muut hallintomenot		0,012						0,012
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma	0,948	1,370	0,240					2,558

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät 39
Henkilöresurssit
Muut  hallintomenot		0,250	0,250	0,250				0,750
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma		0,250	0,250	0,250				0,750

YHTEENSÄ

0,948

1,620

0,490

0,250

3,308

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–X Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

		Vuosi 2021	Vuosi 2022	Vuosi 2023	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		3	3	0,50
20 01 02 03 (EU:n ulkopuoliset edustustot)
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)
Muu budjettikohta (mikä?)
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 40
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)		6	11	2
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 xx yy zz   41	– päätoimipaikassa
	– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - epäsuora tutkimustoiminta)
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - suora tutkimustoiminta)
Muu budjettikohta (mikä?)
YHTEENSÄ		9	14	2,50

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt	Teemavuoden työsuunnitelman laatiminen ja koordinointi muiden yksiköiden kanssa, palvelu- ja ostosopimusten toimeksiantojen laatiminen sekä valintamenettelyn seuraaminen;, toimielinten välisen koordinoinnin varmistaminen; selontekojen ja puheiden valmistelu pääosastolle ja komissaarille, lehdistötiedotukseen osallistuminen, jälkiarvioinnin seuranta.
Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite

–X ehdotus on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–◻    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

–◻    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

–◻    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotus/aloite

–x    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi N 42	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)			Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

 

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin 

–X Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻    vaikutukset muihin tuloihin

–tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin◻    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoito-vuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 43
		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

LIITE SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄÄN RAHOITUSSELVITYKSEEN

Ehdotuksen/aloitteen nimi:

1. TARVITTAVIEN HENKILÖRESURSSIEN MÄÄRÄ JA KUSTANNUKSET

2. MUIDEN HALLINTOMENOJEN KUSTANNUKSET

3. HALLINTOKUSTANNUKSET YHTEENSÄ

4. LASKENTAMENETELMÄT KUSTANNUSTEN ARVIOIMISEKSI

4.1.Henkilöresurssit

4.2. Muut hallintomenot

1. Tarvittavien henkilöresurssien kustannukset

Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

x    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7:		2021		2022		2023		Vuosi N+3		Vuosi N+4		Vuosi N+5		Vuosi N+7		YHTEENSÄ
		Kokoaikaiseksi muutettuna	Määrärahat	Kokoaikaiseksi muutettuna	Määrärahat	Kokoaikaiseksi muutettuna	Määrärahat	Kokoaikaiseksi muutettuna	Määrärahat	Kokoaikaiseksi muutettuna	Määrärahat	Kokoaikaiseksi muutettuna	Määrärahat	Kokoaikaiseksi muutettuna	Määrärahat	Kokoaikaiseksi muutettuna	Määrärahat
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 – Päätoimipaikka ja edustustot EU:ssa	AD	3	0,456	3	0,456	0,50	0,076									6,5	0,988
	AST
20 01 02 03 – Unionin edustustot	AD
	AST
• Ulkopuolinen henkilöstö 44
20 02 01 ja 20 02 02 – Ulkopuolinen henkilöstö – Päätoimipaikka ja edustustot EU:ssa	Sopimussuhteinen henkilöstö	3	0,246	8	0,656	2	0,164									13	1,066
	Kansalliset asiantuntijat
	Vuokrahenkilöstö	3	0,246	3	0,246											6	0,492
20 02 03 – Ulkopuolinen henkilöstö – Unionin edustustot	Sopimussuhteinen henkilöstö
	Paikalliset toimihenkilöt
	Kansalliset asiantuntijat
	Vuokrahenkilöstö
	Nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.
Muu henkilöresursseihin liittyvä budjettikohta (mikä?)
Henkilöresurssit, välisumma – OTSAKKE 7		9	0,948	14	1,358	2,50	0,240									25,5	2,546

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

   

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät:

2021

2022

2023

Vuosi N+3

Vuosi N+4

Vuosi N+5

Vuosi N+7

YHTEENSÄ

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

Kokoaikaiseksi muutettuna

Määrärahat

• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

01 01 01 01 Epäsuora tutkimustoiminta 45 01 01 01 11 Suora tutkimustoiminta Muu budjettikohta (mikä?)

AD

AST

• Ulkopuolinen henkilöstö 46

Toimintamäärärahoista katettava ulkopuolinen henkilöstö (entiset BA-budjettikohdat).

– päätoimipaikassa

Sopimussuhteinen henkilöstö

Kansalliset asiantuntijat

Vuokrahenkilöstö

– unionin edustustoissa

Sopimussuhteinen henkilöstö

Paikalliset toimihenkilöt

Kansalliset asiantuntijat

Vuokrahenkilöstö

Nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

01 01 01 02 Epäsuora tutkimustoiminta 01 01 01 12 Suora tutkimustoiminta Muu budjettikohta (mikä?) 47

Sopimussuhteinen henkilöstö

Kansalliset asiantuntijat

Vuokrahenkilöstö

Muu henkilöresursseihin liittyvä budjettikohta (mikä?)

Henkilöresurssit, välisumma – monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKEESEEN 7 sisältymättömät

Henkilöresurssit YHTEENSÄ (kaikki monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet)

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Henkilöresurssien tarve katetaan osittain pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa pyynnöllä saada lisähenkilöstöä eli neljä sopimussuhteista toimihenkilöä, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

2. Muiden hallintomenojen kustannukset

Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

x    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7	2021	2022	2023	Vuosi N+3	Vuosi N+4	Vuosi N+5	Vuosi N+7	Yhteensä
Päätoimipaikassa tai EU:n alueella:
20 02 06 01 – Virkamatka- ja edustuskulut		0,012						0,012
20 02 06 02 – Konferenssi- ja kokouskulut
20 02 06 03 – Komiteat 48
20 02 06 04 Selvitykset ja kuulemiset
20 04 – Tieto- ja viestintätekniikkamenot (toimielimessä) 49
Muu henkilöresursseihin liittymätön budjettikohta (täsmennettävä tarvittaessa)
Unionin edustustoissa
20 02 07 01 – Virkamatkat, konferenssit ja edustuskulut
20 02 07 02 – Ammatillinen täydennyskoulutus
20 03 05 – Infrastruktuuri ja logistiikka
Muu henkilöresursseihin liittymätön budjettikohta (täsmennettävä tarvittaessa)
Välisumma muut – Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7		0,012						0,012

Hallintomäärärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla määrärahoilla ja/tai siirroilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät	Vuosi N 50	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	Vuosi N+4	Vuosi N+5	Vuosi N+7	Yhteensä
Teknisen ja hallinnollisen tuen menot (ulkopuolista henkilöstöä lukuun ottamatta) toimintamäärärahoista (entiset BA-budjettikohdat)
– päätoimipaikassa
– unionin edustustoissa
Tutkimustoiminnan muut hallintomenot
Toimenpideohjelmien ohjelmatason tietotekniikkamenot 51
Toimenpideohjelmien toimielintason tietotekniikkamenot 52
Muu henkilöresursseihin liittymätön budjettikohta (täsmennettävä tarvittaessa)
Välisumma muut – Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät
Muut hallintomenot yhteensä (kaikki otsakkeet)

3. Hallintomenot yhteensä (monivuotisen rahoituskehyksen kaikki otsakkeet)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Yhteenveto

Vuosi 2021

Vuosi 2022

Vuosi 2023

Vuosi N+3

Vuosi N+4

Vuosi N+5

Vuosi N+7

Yhteensä

Otsake 7 – Henkilöresurssit

0,948

1,358

0,240

2,546

Otsake 7 – Muut hallintomenot

0,012

0,012

Välisumma otsake 7

Otsakkeeseen 7 sisältymättömät – Henkilöresurssit

Otsakkeeseen 7 sisältymättömät – Muut hallintomenot

Välisumma muut otsakkeet

YHTEENSÄ OTSAKE 7 ja OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät YHTEENSÄ

0,948

1,370

0,240

2,558

Hallintomäärärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla määrärahoilla ja/tai siirroilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

4. Laskentamenetelmät kustannusten arvioimiseksi

4.1. Henkilöresurssit

Tässä osassa esitetään laskentamenetelmä tarpeelliseksi arvioitujen henkilöresurssien laskemiseksi (arvioitu työkuormitus, mukaan lukien erityistehtävät (Sysper 2 -tehtäväalueet), henkilöstöryhmät ja vastaavat keskimääräiset kustannukset)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

HUOM. Tiedot kunkin henkilöstöryhmän keskimääräisistä kustannuksista ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivustolla osoitteessa https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/pre/legalbasis/Pages/pre-040-020_preparation.aspx

• Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt 3,00 kokoaikaista työntekijää vuonna 2021 teemavuoden valmistekemiseksi 3 kokoaikaista työntekijää vuonna 2022 toimien koordinoimiseksi 0,5 kokoaikaista työntekijää vuonna 2023 loppuraportointia varten

• Ulkopuolinen henkilöstö 3 sopimussuhteista toimihenkilöä teemavuoden valmistelemiseksi 3–4 kuukauden ajaksi   8 sopimussuhteista toimihenkilöä vuonna 2022 ja 3 tilapäiseen henkilöstöön kuuluvaa henkilöä hoitamaan kaikkia pääosastojen ja sidosryhmien kanssa toteutettavia toimia ja yhteyksiä niihin 2 sopimussuhteista toimihenkilöä vuonna 2023 auttamaan loppuraportoinnissa ja toimien loppuun saattamisessa

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät

• Vain tutkimusmenoista rahoitettavat toimet

• Ulkopuolinen henkilöstö

4.2. Muut hallintomenot

Yksityiskohtaiset tiedot laskentamenetelmästä jokaisen budjettikohdan osalta

ja etenkin taustaoletukset (kokousten määrä vuodessa, keskimääräiset kustannukset jne.)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

Noin 10 missiota jäsenvaltioissa vuonna 2022

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät

(1)    OECD, 2020. Youth and Covid-19. Response, Recovery and resilience. OECD, 2020. ILO, 2020. Covid and Youth. Impacts on Jobs, Education, Rights and mental Well-being. Eurostat, 2020. Being young in Europe today – health.

(2)    https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=OJ:C:2018:456:FULL

(3)    https://europa.eu/youth/strategy/european-youth-goals_fi

(4)     https://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=22829&langId=en

(5)    https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1223&langId=fi

(6)     https://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=23699&langId=en  

(7)    https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and-fundamental-rights/rights-child/eu-strategy-rights-child-and-european-child-guarantee_en

(8)    EUVL C , , s. .

(9)    EUVL C , , s. .

(10)     Bratislavan julkilausuma ja etenemissuunnitelma – neuvosto (europa.eu)

(11)     Rooman julistus (europa.eu)

(12)     soteu_2021_address_fi_0.pdf (europa.eu)  

(13)     https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52020DC0790&from=EN

(14)     21252030 Agenda for Sustainable Development web.pdf (un.org)

(15)     pdf (europa.eu)

(16)     Hyväksytyt tekstit – Nuorisotakuun vahvistaminen – Torstai 8. lokakuuta 2020 (europa.eu)

(17)     pdf (europa.eu)  

(18)     Hyväksytyt tekstit – Covid-19-pandemian vaikutus nuoriin ja urheiluun – Keskiviikko 10. helmikuuta 2021 (europa.eu)

(19)     https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1634122918215&uri=CELEX%3A42020Y1201%2801%29  

(20)     pdf (europa.eu)  

(21)     Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät digitaalisesta nuorisotyöstä 2019/C 414/02 – Euroopan unionin julkaisutoimisto (europa.eu)  

(22)     Neuvoston päätelmät älykkäästä nuorisotyöstä (europa.eu)  

(23)     Pariisin sopimus | Climate Action (europa.eu)  

(24)     Euroopan vihreän kehityksen ohjelma | Euroopan komissio (europa.eu)

(25)     EU:n vihreän siirtymän suunnitelma - neuvosto (europa.eu)  

(26)     Hyväksytyt tekstit – Tehokkaat toimenpiteet Erasmus+ -ohjelman ja Luova Eurooppa -ohjelman sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen muuttamiseksi ympäristöystävällisemmiksi – Tiistai 15. syyskuuta 2020 (europa.eu)

(27)     text_fi.pdf (europa.eu)

(28)    COM(2021) 142 final

(29)    Neuvoston suositus, annettu 14. kesäkuuta 2021 (EU)2021/1004

(30)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(31)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(32)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(33)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(34)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(35)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(36)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(37)    Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(38)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(39)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(40)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(41)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(42)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(43)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

(44)    sopimussuhteinen henkilöstö, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(45)    Valitse asianomainen budjettikohta tai täsmennä tarvittaessa toinen budjettikohta; jos asia koskee useampia budjettikohtia, henkilöstö olisi eriytettävä kunkin budjettikohdan mukaan.

(46)    sopimussuhteinen henkilöstö, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(47)    Valitse asianomainen budjettikohta tai täsmennä tarvittaessa toinen budjettikohta; jos asia koskee useampia budjettikohtia, henkilöstö olisi eriytettävä kunkin budjettikohdan mukaan.

(48)    Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.

(49)    Tietotekniikan pääosaston IT Investments Team -yksikön lausunto vaaditaan (ks. Guidelines on Financing of IT, C(2020)6126 final, 10.9.2020, s. 7)

(50)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(51)    Tietotekniikan pääosaston IT Investments Team -yksikön lausunto vaaditaan (ks. Guidelines on Financing of IT, C(2020)6126 final, 10.9.2020, s. 7)

(52)    Tähän kohtaan sisältyvät paikalliset hallintojärjestelmät ja rahoitusosuudet toimielinten tietotekniikkajärjestelmien yhteisrahoitukseen (ks. Guidelines on Financing of IT, C(2020)6126 final, 10.9.2020).