EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 22.12.2021
COM(2021) 570 final
2021/0430(CNS)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 muuttamisesta
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 22.12.2021
COM(2021) 570 final
2021/0430(CNS)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 muuttamisesta
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
Covid-19-pandemia on aiheuttanut EU:ssa useisiin vuosikymmeniin syvimmän taantuman 1 , jonka seurauksena on toteutettu nopeita ja päättäväisiä politiikkatoimia sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla. Kaikki jäsenvaltiot ovat ”automaattisten vakauttajien’ lisäksi toteuttaneet poikkeuksellisia päätösperäisiä toimenpiteitä tukeakseen talouden toimeliaisuutta ja lieventääkseen kriisin sosiaalisia vaikutuksia.
Myös EU on toteuttanut ennennäkemättömiä toimia kriisin ratkaisemiseksi. EU:n monivuotinen rahoituskehys yhdessä Euroopan unionin elpymisvälineen (NextGenerationEU) kanssa on suurin EU:n talousarviosta koskaan rahoitettu elvytyspaketti – yhteensä 1,8 biljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina. Neuvosto hyväksyi NextGenerationEU-välineen virallisesti 14. joulukuuta 2020 2 Euroopan parlamentin tuella. Välineen 750 miljardin euron (vuoden 2018 hintoina) rahoitus on hankittu pääomamarkkinoilta. Välineestä rahoitetaan elpymis- ja palautumiskykyä edistäviä toimia rajoitetun ajan, jotta voidaan tukea talouskasvua ja investoida selviytymiskykyyn sekä vihreämpään ja digitaalisempaan tulevaisuuteen.
Tarvitaan riittävästi tuloja, jotta voidaan kattaa NextGenerationEU-välineeseen liittyvän lainanoton rahoituskustannukset, jotka jakautuvat yli kolmelle vuosikymmenelle. Lainapääoman takaisinmaksu voi käynnistyä jo ennen vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen päättymistä, jos määrät, joita ei käytetä korkomaksuihin, ovat suunniteltua pienemmät ja jos käyttöön otetaan uusia omia varoja 3 . Lainapääoma on maksettava takaisin vuoden 2058 loppuun mennessä. 4
Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio totesivat 16. joulukuuta 2020 hyväksytyn toimielinten välisen sopimuksen 5 puitteissa, että Euroopan unionin elpymisvälineen takaisinmaksuun liittyvät unionin talousarviosta katettavat menot eivät saisi johtaa ohjelmiin liittyvien menojen tai investointivälineiden varojen perusteettomaan vähentämiseen monivuotisessa rahoituskehyksessä. Toimielinten välisen sopimuksen mukaan on myös suotavaa lieventää jäsenmaille aiheutuvia bruttokansantuloon perustuvien omien varojen lisäyksiä. Näin ollen toimielimet sopivat pyrkivänsä siihen, että ”otetaan käyttöön riittävät uudet omat varat odotettuja takaisinmaksuun liittyviä menoja vastaavan määrän kattamiseksi” 6 . Komissio sitoutui ehdottamaan uusia omia varoja vuonna 2021, jotta ne voidaan ottaa käyttöön viimeistään 1. tammikuuta 2023. 7
2.MUUTOSEHDOTUKSEN TAUSTA
Komissio ehdottaa, että otetaan käyttöön uusia omia varoja, jotta EU:lla olisi tarvittavat resurssit, joilla voidaan kattaa etenkin NextGenerationEU-välineeseen liittyvän lainanoton rahoituskustannusten takaisinmaksusta ja sosiaalisesta ilmastorahastosta 8 unionin talousarvioon aiheutuvat uudet menot.
Muutosehdotuksessa esitetään, että 25 prosenttia useimpien päästöoikeushuutokauppojen tuloista ohjataan EU:n talousarvioon. Tähän sisältyvät tulot nykyisestä päästökauppajärjestelmästä, joka koskee kiinteitä laitoksia ja ilmailua, jonka osalta huutokaupattaisiin jatkossa lisää päästöoikeuksia, sekä järjestelmän laajentamisesta koskemaan meriliikennettä ja erillisen, tieliikennettä ja rakennuksia koskevan päästökauppajärjestelmän käyttöönotosta direktiivin 2003/87/EY muuttamista koskevan ehdotuksen 9 mukaisesti.
Päästöoikeudet, joita Euroopan investointipankki huutokauppaa innovaatiorahastoa varten, sekä modernisaatiorahaston alkuperäiset päästöoikeudet on jätetty ehdotuksen ulkopuolelle. Tasapuolisuuden varmistamiseksi omien varojen soveltamisalaan kuuluvat myös päästöoikeudet, jotka on periaatteessa jätetty jäsenvaltioiden huutokaupattaviksi ja jotka jäsenvaltioiden harkintavallan perusteella siirretään maksutta energia-alalle tai käytetään vaatimusten noudattamiseen taakanjakoaloilla tai jotka Euroopan investointipankki huutokauppaa modernisaatiorahastoa varten.
Jotta voidaan puuttua tieliikenteen ja rakennusten päästökaupan käyttöönotosta mahdollisesti aiheutuviin sosiaalisiin vaikutuksiin, komissio on ehdottanut sosiaalisen ilmastorahaston perustamista. Rahastosta tuetaan haavoittuvia kotitalouksia, mikroyrityksiä ja liikenteen käyttäjiä. Rahastoa rahoitetaan sen keston ajan unionin talousarvion omista varoista, joihin sisältyvät vuodesta 2026 alkaen tieliikenteen ja rakennusten päästökaupasta saatavat tulot. Rahaston kokonaismäärärahat vuosiksi 2025–2032 ovat 72,2 miljardia euroa käypinä hintoina, mikä periaatteessa vastaa noin 25 prosentin osuutta uudesta rakennusten ja liikenteen päästökauppajärjestelmästä saatavista odotetuista tuloista vuosina 2026–2032.
Lisäksi ehdotetaan yhteisvastuuseen perustuvaa väliaikaista mukautusmekanismia, jotta voidaan lieventää päästökauppaan perustuvien omien varojen regressiivisiä jakaumavaikutuksia. Tämä toteutetaan ottamalla käyttöön toisaalta enimmäisrahoitusosuus niiden jäsenvaltioiden osalta, joilla on alhaisempi tulotaso ja korkeampi hiili-intensiteetti, ja toisaalta vähimmäisrahoitusosuus niiden jäsenvaltioiden osalta, joilla on tyypillisesti korkeampi tulotaso ja jotka ovat vähähiilisiä. Näin vältetään se tilanne, että jotkin jäsenvaltiot maksavat taloutensa kokoon nähden suhteettoman suuren rahoitusosuuden EU:n talousarvioon siirtymäkaudella, jolloin siirrytään kestävämpään talouteen ja yhteiskuntaan. Samalla varmistetaan, että kaikki osallistuvat oikeudenmukaisella panoksella.
Ehdotuksessa esitetään, että tietty osuus hiilirajamekanismin todistusten myynnistä saatavista tuloista siirretään EU:n talousarvioon omina varoina kansallisen rahoitusosuuden muodossa.
Ehdotuksessa esitetään lopuksi, että jäsenvaltiot suorittavat EU:n talousarvioon kansallisen rahoitusosuuden, jonka pohjana on niiden osuus maailman suurimpien ja kannattavimpien monikansallisten yritysten jäännösvoitosta. Tämä osuus kohdennetaan jäsenvaltioille siinä tapauksessa, että ne ovat loppumarkkinoiden lainkäyttöalueita, joilla käytetään tai kulutetaan tavaroita tai palveluja, veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevan OECD:n ja G20-maiden osallistavan kehyksen puitteissa tehdyn, kansainvälisen verokehyksen uudistamista koskevan sopimuksen 10 mukaisesti. Koska monenvälisen yleissopimuksen valmistelu on edelleen kesken kansainvälisellä tasolla, komissio on ilmoittanut esittävänsä vuonna 2022 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi, jolla varmistetaan verotusoikeuksien osittaista uudelleenjakoa koskevan monenvälisen yleissopimuksen johdonmukainen täytäntöönpano.
3.OIKEUDELLINEN KEHYS
3.1.Omia varoja koskeva päätös
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 311 artiklan 3 kohdan mukaan neuvosto voi Euroopan parlamenttia kuultuaan ”ottaa käyttöön uusia omien varojen luokkia tai poistaa olemassa olevan luokan”. Tämä määräys mahdollistaa nimenomaisesti omia varoja koskevan päätöksen muuttamisen lisäämällä siihen uusia omia varoja toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 311 artiklan 3 kohdassa määrätyn erityisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti neuvosto hyväksyy tarkistetun päätöksen yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan. Päätös tulee voimaan sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti.
3.2.Täytäntöönpanolainsäädäntö
Neuvoston on muutettava omien varojen järjestelmää koskevia täytäntöönpanotoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että ne ovat edelleen tarkoituksenmukaisia. Lisäksi tarvitaan kaikkien uusien omien varojen osalta uusia säännöksiä, jotka koskevat varojen käyttöön asettamista. Komissio esittää tarvittavat ehdotukset vuoden 2022 alkupuoliskolla.
2021/0430 (CNS)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 muuttamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 311 artiklan kolmannen kohdan,
ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,
noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Neuvoston asetuksella (EU) 2020/2094 11 perustetulla väliaikaisella NextGenerationEU-elpymisvälineellä kerätään rahoitusmarkkinoilta 750 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina, jotta voidaan varmistaa kestävä ja palautumista tukeva elpyminen kaikkialla unionissa ja helpottaa taloudellisen tuen täytäntöönpanoa covid-19:n aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa sekä edistää vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta.
(2)Kyseisten Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisiin menoihin käytettävien varojen pääoman takaisinmaksu ja siihen liittyvät korot on rahoitettava unionin yleisestä talousarviosta, myös riittävistä tuotoista, jotka saadaan vuoden 2021 jälkeen käyttöön otettavista uusista omista varoista. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tunnustivat 16 päivänä joulukuuta 2020 hyväksytyn toimielinten välisen sopimuksen 12 puitteissa Euroopan unionin elpymisvälineeseen liittyvän viitekehyksen tärkeyden ja totesivat, että ”Euroopan unionin elpymisvälineen takaisinmaksuun liittyvät unionin talousarviosta maksettavat menot eivät saisi johtaa ohjelmiin liittyvien menojen tai investointivälineiden varojen perusteettomaan vähentämiseen monivuotisessa rahoituskehyksessä”. Toimielinten välisen sopimuksen mukaan on myös suotavaa lieventää jäsenvaltioille aiheutuvia bruttokansantuloon perustuvien omien varojen lisäyksiä.
(3)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY 13 perustettu EU:n päästökauppajärjestelmä on keskeinen osa unionin ilmastopolitiikkaa. Kun otetaan huomioon päästökaupan läheinen yhteys unionin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, on asianmukaista osoittaa tietty osuus siihen liittyvistä tuloista unionin talousarvioon.
(4)Päästökauppaan perustuvat omat varat sisältävät osuuden päästöoikeushuutokaupan tuloista kaikilla direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Direktiivin 2003/87/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/842 14 mukaan jäsenvaltiot voivat päättää olla huutokauppaamatta osan direktiivissä 2003/87/EY määriteltyjen päästöoikeuksien kokonaismäärästä tai siirtää kyseisen osan päästöoikeuksista ja huutokaupata sen samalla direktiivillä perustettua modernisaatiorahastoa varten. Myös nämä päästöoikeudet olisi otettava huomioon laskettaessa päästökauppaan perustuvien omien varojen määrää. On asianmukaista jättää soveltamisalan ulkopuolelle modernisaatiorahastoa varten tarkoitetut alkuperäiset päästöoikeudet sekä innovaatiorahastoa varten tarkoitetut päästöoikeudet.
(5)Jotta vältetään liialliset regressiiviset vaikutukset päästökauppaan perustuviin rahoitusosuuksiin, tietyt edellytykset täyttäville jäsenvaltioille olisi vahvistettava enimmäisrahoitusosuus. Vuosina 2023–2027 tällaisia jäsenvaltioita ovat sellaiset, joiden bruttokansantulo asukasta kohti ostovoimastandardilla mitattuna ja vuotta 2020 koskevien unionin lukujen perusteella laskettuna on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta. Vuosien 2028–2030 osalta olisi käytettävä asukasta kohti laskettua bruttokansantuloa vuonna 2025. Enimmäisrahoitusosuus olisi vahvistettava vertaamalla jäsenvaltioiden osuuksia päästökauppaan perustuvien omien varojen kokonaismäärästä samojen jäsenvaltioiden osuuksiin unionin bruttokansantulosta. Olisi vahvistettava vähimmäisrahoitusosuus kaikille sellaisille jäsenvaltioille, joiden osuus päästökauppaan perustuvien omien varojen kokonaismäärästä on vähemmän kuin 75 prosenttia niiden osuudesta unionin bruttokansantulosta.
(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) [XXX] 15 perustetaan hiilirajamekanismi, jolla täydennetään EU:n päästökauppajärjestelmää ja jolla varmistetaan unionin ilmastopolitiikan tehokkuus. Kun otetaan huomioon hiilirajamekanismin läheinen yhteys unionin ilmastopolitiikkaan, tietty osuus hiilirajamekanismin todistusten myynnistä saatavista tuloista olisi siirrettävä unionin talousarvioon omina varoina.
(7)Veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevan, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja G20-maiden osallistavan kehyksen puitteissa päästiin lokakuussa 2021 sopimukseen siitä, että kehykseen osallistuville markkinoiden lainkäyttöalueille kohdennetaan 25 prosenttia sellaisten suurten monikansallisten yritysten jäännösvoitoista, jotka ylittävät 10 prosentin kannattavuuskynnyksen, jäljempänä ’OECD:n/G20-maiden osallistavan kehyksen ensimmäistä pilaria koskeva sopimus’. Kyseiset omat varat olisi vahvistettava soveltamalla yhdenmukaista kerrointa jäsenvaltioille [verotusoikeuksien uudelleenjakoa koskevan maailmanlaajuisen sopimuksen täytäntöönpanosta annetun direktiivin mukaisesti] kohdennettuun osuuteen monikansallisten yritysten jäännösvoitoista.
(8)Säännöksiä, jotka koskevat nykyisen päästökauppajärjestelmän puitteissa päästöoikeuksien huutokaupasta saatavaa rahoitusosuutta, olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2023. Sen jälkeen kun direktiiviä 2003/87/EY on muutettu, säännöksiä, jotka koskevat tarkistetun päästökauppajärjestelmän puitteissa tapahtuvasta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavaa rahoitusosuutta, olisi sovellettava sen kauden viimeistä päivää seuraavasta ensimmäisestä päivästä, jonka aikana muutos on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Säännöksiä, jotka koskevat hiilirajamekanismista saatavaa rahoitusosuutta, olisi sovellettava asetuksen soveltamispäivästä. [Säännökset, jotka koskevat OECD:n/G20-maiden osallistavan kehyksen ensimmäistä pilaria koskevaa sopimusta, tulevat voimaan heti kun verotusoikeuksien uudelleenjakoa koskevan maailmanlaajuisen sopimuksen täytäntöönpanosta annettua direktiiviä sovelletaan ja monenvälinen yleissopimus on tullut voimaan,]
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 muuttaminen
Muutetaan päätös (EU, Euratom) 2020/2053 seuraavasti:
1)Muutetaan 2 artikla seuraavasti:
a)Lisätään 1 kohtaan e alakohta seuraavasti:
”e) 25 prosentin yhdenmukaisen verokannan soveltamisesta seuraaviin:
1)tulot, jotka saadaan jäsenvaltioiden päästöoikeuksien huutokaupasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 16 1 3 d, 10 ja 30 d artiklan mukaisesti;
2)määrä, joka on laskettu kertomalla niiden päästöoikeuksien vuotuinen määrä, joiden osalta asianomainen jäsenvaltio soveltaa jotakin seuraavista:
a)direktiivin 2003/87/EY 10 c artiklassa tarkoitettu mahdollisuus saada siirtymäajan maksutta jaettavia oikeuksia;
b)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/842 17 2 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu rajoitettu mitätöintimahdollisuus;
c)direktiivin 2003/87/EY 10 d artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen päästöoikeuksien käyttö saman direktiivin 10 d artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun huutokauppaan modernisaatiorahastoa varten;
yhteisessä huutokauppapaikassa huutokaupattavien päästöoikeuksien painotetulla keskihinnalla sinä vuonna, jona nämä päästöoikeudet olisi pitänyt huutokaupata.”
b)Lisätään 1 kohtaan f alakohta seuraavasti:
”f) sellaisen yhdenmukaisen verokannan soveltamisesta, joka vastaa 75:tä prosenttia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) [XXX] 183 perustetun hiilirajamekanismin todistusten myynnistä saatavista tuloista.”
c)Lisätään 1 kohtaan g alakohta seuraavasti:
”g) 15 prosentin yhdenmukaisen verokannan soveltamisesta jäsenvaltioille [verotusoikeuksien uudelleenjakoa koskevan maailmanlaajuisen sopimuksen täytäntöönpanosta annetun direktiivin 194] mukaisesti kohdennettuun osuuteen monikansallisten yritysten jäännösvoitosta.”
d)Lisätään 2 a kohta seuraavasti:
”2a. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan e alakohdassa säädetään, varainhoitovuoteen 2030 saakka sovelletaan seuraavaa:
a)Jos jäsenvaltion osuus 1 kohdan e alakohdan soveltamisesta aiheutuvien tulojen kokonaismäärästä on vähemmän kuin 75 prosenttia jäsenvaltion osuudesta unionin bruttokansantulosta, jäsenvaltion on asetettava saataville määrä, joka vastaa 75:tä prosenttia sen bruttokansantulo-osuudesta kerrottuna 1 kohdan e alakohdan soveltamisesta saatavien tulojen kokonaismäärällä.
b)Jäsenvaltion osuus 1 kohdan e alakohdan soveltamisesta saatavien tulojen kokonaismäärästä saa olla enintään 150 prosenttia kyseisen jäsenvaltion osuudesta unionin bruttokansantulosta niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden bruttokansantulo asukasta kohti on alle 90 prosenttia unionin keskiarvosta mitattuna ostovoimastandardilla ja laskettuna vuosien 2023–2027 osalta vuotta 2020 koskevien lukujen perusteella ja vuosien 2028–2030 osalta vuotta 2025 koskevien lukujen perusteella.
Edellä olevassa a ja b alakohdassa tarkoitetulla bruttokansantulolla tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/516 205 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua markkinahintaista bruttokansantuloa.”
2 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Neuvoston pääsihteeri antaa tämän päätöksen tiedoksi jäsenvaltioille.
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava neuvoston pääsihteerille viipymättä tämän päätöksen hyväksymistä varten tarvittavien menettelyjen saattamisesta päätökseen jäsenvaltioiden valtiosääntöjen asettamien vaatimusten mukaisesti.
Tämä päätös tulee voimaan viimeisen toisessa kohdassa tarkoitetun tiedonannon vastaanottamista seuraavan ensimmäisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.
Päätöksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023 direktiivin 2003/87/EY 3 d ja 10 artiklan mukaisten tulojen osalta sekä sen kauden viimeistä päivää seuraavasta päivästä, jonka aikana direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) [XXX] 216 on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä, direktiivin 2003/87/EY 30 d artiklassa tarkoitettujen tulojen osalta.
Päätöksen 1 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovelletaan hiilirajamekanismin perustamisesta annetun asetuksen (EU) [XXX] soveltamispäivästä.
Päätöksen 1 artiklan 1 kohdan c alakohtaa sovelletaan
[verotusoikeuksien uudelleenjakoa koskevan maailmanlaajuisen sopimuksen täytäntöönpanosta annetun direktiivin] ensimmäisestä soveltamispäivästä tai
monenvälisen yleissopimuksen voimaantulopäivästä sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi.
3 artikla
Osoitus
Tämä päätös on osoitettu jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja