PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Maailma kärsii syvästä ilmastokriisistä, ja ilmastonmuutoksen haasteisiin on vastattava maailmanlaajuisesti. Vahvalla kansainvälisellä yhteistyöllä vahvistetaan yhteisiä ilmastotoimia, joita kaikki Pariisin sopimuksen osapuolet tarvitsevat saavuttaakseen tavoitteen rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna ja jatkaa toimia lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. 1

Euroopan unionin kansainväliseen johtoasemaan on liityttävä samanaikaisesti rohkea kotimainen toiminta. Saavuttaakseen tavoitteen ilmastoneutraalista EU:sta vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen mukaisesti unionin on nostettava tavoitetasoaan tulevalla vuosikymmenellä ja päivitettävä ilmasto- ja energiapolitiikan kehystään. Tämän prosessin odotetaan jo käynnistyvän voimassa olevan EU:n lainsäädännön nojalla. Kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa 2 ilmoitettiin, komissio on ehdottanut EU:lle uutta tavoitetta, joka koskee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasoihin verrattuna 3 vuoteen 2030 mennessä, ja joka perustuu kattavaan vaikutustenarviointiin 4 . Eurooppa-neuvosto 5 on hyväksynyt tämän tavoitteen, josta on ilmoitettu ilmastonmuutosta koskevalle Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimukselle, mikä tekee siitä kansainvälisesti sitovan 6 . Lainsäädäntövallan käyttäjien kanssa sovitussa eurooppalaisessa ilmastolaissa asetetaan uusi vuotta 2030 koskeva tavoite ja tehdään EU:n ilmastoneutraaliustavoitteesta oikeudellisesti sitova 7 .

Näiden kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten toteuttamiseksi eurooppalaisen ilmastolain mukaisesti komissio ehdottaa, että kaikkia asiaankuuluvia poliittisia välineitä tarkistetaan tarvittaessa heinäkuuhun 2021 mennessä ”55-valmiuspaketissa” (”Fit for 55 Package”), joka kattaa erityisesti ilmastoa, energiaa, liikennettä ja verotusta koskevan alakohtaisen lainsäädännön uudelleentarkastelun 8 . Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ilmoitettu hiilirajamekanismi, jäljempänä ’CBAM’, on osa pakettia ja toimii olennaisena osana EU:n välineistöä, jonka avulla voidaan saavuttaa Pariisin sopimuksen mukainen tavoite ilmastoneutraalista EU:sta vuoteen 2050 mennessä puuttumalla hiilivuodon riskeihin unionin kunnianhimoisempien ilmastotavoitteiden mukaisesti. Euroopan parlamentti hyväksyi maaliskuussa 2021 päätöslauselman, jossa kannatetaan WTO:n sääntöjen mukaisen CBAM:n käyttöönottoa 9 .

Komissio ilmoitti myös EU:n toimintasuunnitelmassa ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” 10 edistävänsä asianmukaisia välineitä ja kannustimia saastuttaja maksaa -periaatteen 11 täytäntöönpanon parantamiseksi ja siten ”ilmaisesta saastuttamisesta” luopumiseksi asteittain, jotta voidaan maksimoida hiilestä irtautumisen ja saasteettomuustavoitteen väliset synergiat.

Komissio ilmoitti aikovansa ehdottaa CBAM:ää Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa. Kuten tiedonannossa todetaan, ”jos erot tavoitetasoissa jatkuvat EU:n nostaessa omaa tavoitetasoaan, komissio tulee ehdottamaan valituille aloille CBAM:ää hiilivuotoriskin pienentämiseksi. Näin varmistettaisiin, että tuontihinnat heijastavat paremmin tuontituotteiden hiilipitoisuutta. Mekanismi suunnitellaan sellaiseksi, että se vastaa WTO:n sääntöjä ja muita EU:n kansainvälisiä velvoitteita 12 ”.

Tämä mekanismi on vaihtoehto toimenpiteille, joilla puututaan hiilivuodon riskiin EU:n päästökauppajärjestelmässä 13 , ja sen tarkoituksena on välttää se, että unionin päästövähennyspyrkimykset kompensoidaan siten, että lisätään päästöjä unionin ulkopuolella siirtämällä vähemmän hiili-intensiivisten tuotteiden tuotantoa tai lisäämällä niiden tuontia. Ilman tällaista mekanismia hiilivuoto voisi johtaa maailmanlaajuisten päästöjen kokonaiskasvuun.

Pariisin sopimuksessa kansainvälinen yhteisö sitoutuu jatkuvasti nostamaan ilmastotoimien tavoitetasoa maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi, jotta ilmastonmuutoksen riskejä ja vaikutuksia voidaan vähentää merkittävästi. Kunkin osapuolen on valmisteltava oma kansallisesti määritelty panoksensa tämän maailmanlaajuisen tavoitteen saavuttamiseksi ottaen huomioon sen ”mahdollisimman korkea tavoite” ja yhteinen mutta eriytetty vastuu ja kunkin valmiudet ottaen huomioon erilaiset kansalliset olosuhteet 14 .

Hiilivuodon riski on olemassa niin kauan kuin huomattavalla määrällä EU:n kansainvälisiä kumppaneita on poliittisia lähestymistapoja, jotka eivät johda samaan tavoitetasoon kuin mikä unionilla on, ja niin kauan kuin kasvihuonekaasupäästöihin sovellettavissa hinnoissa on eroja. Hiilivuotoa esiintyy, jos ilmastopolitiikkaan liittyvien erilaisten tavoitteiden vuoksi tietyillä teollisuudenaloilla tai toimialojen osilla toimivat yritykset siirtävät tuotantoa muihin maihin, joissa on vähemmän tiukkoja päästörajoituksia, tai jos kyseisistä maista tuotavilla tuotteilla korvataan vastaavat mutta vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat tuotteet erilaisten ilmastopolitiikkojen vuoksi. Tämä saattaisi vaarantaa EU:n päästövähennyspolitiikkojen tehokkuuden ja voisi myös johtaa niiden kokonaispäästöjen lisääntymiseen maailmanlaajuisesti ja vaarantaa siten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen, jota tarvitaan kiireellisesti, jos maailma haluaa pitää maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle kahdessa celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna.

Tällä hetkellä unionissa käsitellään hiilivuodon riskiä EU:n päästökauppajärjestelmässä. Tämä on ensimmäinen kansainvälinen kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmä, ja se on ollut käytössä vuodesta 2005. Järjestelmän kattamilla aloilla, joilla hiilivuodon riski on suurin, tätä riskiä hallitaan myöntämällä maksuttomia päästöoikeuksia ja korvauksia sähkökustannusten noususta valtiontukisääntöjen mukaisesti. Täysimääräiseen huutokauppaan verrattuna EU:n päästökauppajärjestelmässä tapahtuva maksuton jakaminen heikentää kuitenkin hintasignaalia maksuttomia päästöoikeuksia saavien laitosten osalta. Se vaikuttaa siten kannustimiin investoida kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennyksiin.

Samalla kun unioni nostaa ilmastotavoitteitaan, eron kolmansien maiden ilmastotoimien tasoon odotetaan kasvavan ja hiilivuodon riskin lisääntyvän EU:ssa. Tämä johtuu EU:n yhä kunnianhimoisemmista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteista, joilla on tarkoitus vähentää päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien kokonaismäärää. Tämän seurauksena EU:n päästökauppajärjestelmästä saatava hiilen hintasignaali vahvistuu, mikä kannustaa unionin tuottajia vähentämään päästöjään mutta kasvattaa eroa verrattuna maihin, joissa ei ole hiilen hinnoittelumekanismeja. Lisäksi maksutta jaettavien päästöoikeuksien kokonaismäärä vähenee ajan mittaan päästökaton alentamisen mukaisesti.

Edellä kuvatut ongelmat huomioon ottaen tässä ehdotuksessa käsitellään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä unionissa ja vältetään samalla se, että päästöjen vähentämispyrkimykset kompensoidaan maailmanlaajuisesti päästöjen lisääntymisellä unionin ulkopuolella. Tässä yhteydessä ehdotetaan CBAM:ää, jonka yleisenä tavoitteena on puuttua hiilivuodon riskiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä unionissa ja maailmanlaajuisesti.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

”55-valmiuspaketin” osalta CBAM ei ole itsenäinen toimenpide. Kyseessä on ilmastopoliittinen toimenpide, jolla pyritään säilyttämään EU:n ilmastotavoitteiden koskemattomuus pyrittäessä kohti ilmastoneutraaliuden perimmäistä tavoitetta. CBAM:n tehtävänä on puuttua hiilivuodon riskiin ja vahvistaa EU:n päästökauppajärjestelmää. Näin ollen EU:n päästökauppajärjestelmän ja CBAM:n välillä on vahva suhde.

Osana ”55-valmiuspakettia” EU:n päästökauppajärjestelmää ehdotetaan myös tarkistettavaksi 15 . Tähän sisältyy EU:n päästökauppajärjestelmän laajentaminen koskemaan meriliikennettä sekä päästökaupan käyttöönotto rakennus- ja maantieliikenteen aloilla. EU:n päästökauppajärjestelmään ehdotettuja muutoksia koskeva kunnianhimoisempi ilmastotavoite näyttää erityisesti johtavan tiukempaan päästökattoon, mikä tarkoittaa, että käytettävissä olevien päästöoikeuksien kokonaismäärä vähenee. Tiukempi yläraja merkitsee vahvempaa hiilen hintasignaalia. EU:n ilmastoneutraaliustavoite ja päätös nostaa vuoden 2030 ilmastotavoitetta johtavat myös nykyisten toimenpiteiden laajempaan uudelleentarkasteluun hiilivuodon riskin torjumiseksi. Vaikka päästöoikeuksien maksutta jakaminen ehkäisee tehokkaasti hiilivuotoriskejä, se heikentää unionin teollisuuden osalta hiilen hintasignaalia täysimääräiseen huutokauppaan verrattuna.

Kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa todetaan, CBAM:llä varmistettaisiin, että tuontihinta kuvastaa paremmin tuotteiden hiilipitoisuutta. Mekanismi suunnitellaan sellaiseksi, että se vastaa Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjä ja muita unionin kansainvälisiä velvoitteita. Lisäksi puheenjohtaja von der Leyen on korostanut, että ”hiilellä on oltava hintansa, koska luonto ei voi enää maksaa sitä. CBAM:n olisi tarkoitus myös motivoida ulkomaisia tuottajia ja EU:n tuojia vähentämään hiilipäästöjään.” 16

Tätä varten aktiivinen yhteydenpito kolmansiin maihin olisi tärkeää CBAM:n vaatimusten ymmärtämisen ja noudattamisen kannalta. Lisäksi EU tekee yhteistyötä sellaisten kolmansien maiden kanssa, joiden EU:hun suuntautuvaan kauppaan tämä asetus vaikuttaa, selvittääkseen mahdollisuuksia vuoropuheluun ja yhteistyöhön mekanismin tiettyjen osien täytäntöönpanossa. Sen olisi myös tarkasteltava mahdollisuuksia tehdä sopimuksia kyseisten maiden hiilen hinnoittelumekanismin huomioon ottamiseksi.

Nykyiset mekanismit hiilivuodon riskin torjumiseksi ovat EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien jakaminen maksutta ja joissakin tapauksissa taloudelliset toimenpiteet, joilla korvataan välilliset päästökustannukset, jotka aiheutuvat EU:n päästökauppajärjestelmästä johtuvista sähkönhintojen nousuista (epäsuorat päästökustannukset). CBAM on vaihtoehto näille toimenpiteille, ja sen vuoksi sen olisi korvattava kyseiset toimenpiteet ajan mittaan. Jotta tuottajat, tuojat ja kauppiaat voisivat kuitenkin sopeutua uuteen järjestelmään, maksutta jaettavien päästöoikeuksien vähentäminen olisi toteutettava asteittain, kun CBAM otetaan käyttöön, jotta varmistetaan, että ne eivät ole kumulatiivisia.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Unioni toimii erittäin aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla vahvistaakseen maailmanlaajuisia ympäristösääntöjä ja tukeakseen kauppakumppaneita ja vähemmän kehittyneitä maita hiilestä irtautumisessa. CBAM täydentää unionin kansainvälisiä ympäristötoimia ja edistää hiilestä irtautumista kolmansissa maissa.

Unioni on vuodesta 1992 alkaen pyrkinyt kehittämään yhteisiä ratkaisuja ja edistämään maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. EU:n tason toimilla olisi erityisesti pyrittävä saavuttamaan pitkän aikavälin ilmastotavoitteet kustannustehokkaasti ja varmistamaan samalla oikeudenmukaisuus ja ympäristötavoitteiden tinkimättömyys. EU:n vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteen vankan hallinnoinnin vahvistaminen auttaa varmistamaan, että unioni jatkaa suunnitellusti tämän tavoitteen saavuttamista.

Komissio ilmoitti myös asiaankuuluvien välineiden ja kannustimien edistämisestä, jotta saastuttaja maksaa -periaate 17 voidaan panna paremmin täytäntöön ja siten saattaa päätökseen ilmaisen saastuttamisen asteittainen poistaminen EU:n toimintasuunnitelmassa ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” 18 . Tavoitteena on maksimoida hiilestä irtautumisen ja saasteettomuustavoitteen väliset synergiat.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 191–193 artiklassa vahvistetaan ja täsmennetään EU:n toimivalta ilmastonmuutoksen alalla. Tämän ehdotuksen oikeusperustana on SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohta. SEUT-sopimuksen 191 artiklan ja 192 artiklan 1 kohdan mukaisesti unioni edistää muun muassa seuraavien tavoitteiden saavuttamista: ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen, sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjuminen.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Ilmastonmuutos on luonteeltaan valtioiden rajat ylittävä ongelma, jota ei voida ratkaista pelkästään kansallisilla tai paikallisilla toimilla. Koordinoiduilla EU:n toimilla voidaan tehokkaasti täydentää ja vahvistaa kansallisia ja paikallisia toimia ja tehostaa ilmastotoimia. Ilmastotoimien koordinointi on välttämätöntä unionin tasolla ja mahdollisuuksien mukaan maailmanlaajuisella tasolla, ja EU:n toimet ovat perusteltuja toissijaisuusperiaatteen nojalla.

EU:n laajuisen CBAM:n käyttöönotto luo yhteiset ja yhdenmukaiset puitteet, joilla varmistetaan EU:n sisämarkkinoilla sovellettavan hiilen hinnoittelupolitiikan ja tuontiin sovellettavan hiilen hinnoittelupolitiikan vastaavuus. Sen tarkoitus liittyy puhtaasti ympäristöön, ja sillä on rajat ylittävä ulottuvuus, joten jäsenvaltiot eivät voi puuttua siihen itsenäisesti. CBAM:ää olisi sen ympäristöluonteen vuoksi ja kauppavirtojen uudelleensuuntautumisen välttämiseksi sovellettava tehokkaammin unionin tasolla yhdenmukaisella tavalla, joka vastaa EU:n päästökauppajärjestelmää ja on suunniteltu WTO:n sääntöjen mukaisesti.

Lisäksi jos CBAM:ää ei sovellettaisi yhdenmukaisesti, se kannustaisi käytökseen, joka johtaa kauppavirtojen uudelleensuuntautumiseen ja oikeuspaikkakeinotteluun, koska kolmansien maiden viejät toisivat tavaroita niiden EU:n lainkäyttöalueiden kautta, joilla CBAM:ää sovelletaan kaikkein lievimmällä tavalla.

Tämä ei ole ristiriidassa sen kanssa, että täytäntöönpano ja sen valvonta siirretään toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, mutta tämä olisi rajoitettava koskemaan täytäntöönpanoa ja sen valvontaa.

·Suhteellisuusperiaate

Ehdotuksessa käsitellään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä unionissa koskevaa haastetta ja vältetään samalla se, että päästöjen vähentämispyrkimykset kompensoidaan päästöjen lisääntymisellä unionin ulkopuolella. Politiikkavalinnat tehdään sen vuoksi ottaen selkeästi huomioon tavoite saavuttaa CBAM:n tavoitteet, eli puuttuminen hiilivuodon riskiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä unionissa ja maailmanlaajuisesti.

CBAM:n ehdotettu tuotekattavuus perustuu EU:n päästökauppajärjestelmän kattamiin aloihin ja päästöihin, ja sen alakohtainen kattavuus puolestaan perustuu erilaisiin määrällisiin ja laadullisiin kriteereihin, jotka liittyvät EU:n päästökauppajärjestelmän ympäristötavoitteisiin, ja CBAM:n soveltamisala olisi vahvistettava viittaamalla tiettyihin tavaroihin luokittelemalla ne yhdistettyyn nimikkeistöön 19 . Tämä palvelee toimenpiteen perusteluja eli sen varmistamista, että hiilivuodon riskejä vähennetään tietyillä energiaintensiivisillä aloilla. CBAM perustuu EU:n päästökauppajärjestelmän ilmastologiikkaan alkaen aloista, joilla päästöt ovat absoluuttisesti suurimmat ja joilla sillä olisi siten eniten merkitystä.

Tuotteiden hiilipitoisuus on olennainen osa CBAM:ää, koska sen perusteella todetaan tuotteiden ulkomaisessa tuotannossa vapautuvat kasvihuonekaasupäästöt (hiilidioksidiekvivalenttina, CO2e). Näin varmistetaan, että tuontituotteita ei kohdella epäsuotuisammin kuin EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvissa laitoksissa tuotettuja kotimaisia tuotteita. Koska EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluviin laitoksiin sovelletaan hiilen hintaa, joka on arvioitu laitosten todellisten päästöjen perusteella, CBAM:n soveltamisalaan kuuluvia tuontituotteita olisi myös arvioitava niiden tosiasiallisten kasvihuonekaasupäästöjen perusteella. Jotta yritykset voisivat mukautua tällaiseen lähestymistapaan, ehdotetaan kuitenkin, että aloitetaan siirtymäkausi ilman rahoituskorjausta.

Mitä tulee toimenpiteen hallinnointiin, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten vaikutusvalta maksimoisi täytäntöönpanon ja sen valvonnan tehokkuuden, kun otetaan huomioon kansalliset kokemukset EU:n päästökauppajärjestelmän hallinnoinnista. Järjestely, jossa kansalliset toimivaltaiset ilmastoviranomaiset ovat keskeisessä asemassa, heijastaa suurelta osin järjestelyä, jota EU:n päästökauppajärjestelmässä käytettiin menestyksekkäästi lähes vuosikymmenen ajan.

• Toimintatavan valinta

Ehdotuksen tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa asetuksella. Näin varmistetaan useiden tulliliittoon tuotuja tavaroita koskevien säännösten välitön sovellettavuus. Lisäksi tämä asetus edellyttää yhdenmukaista ja johdonmukaista soveltamista ja täytäntöönpanoa kaikkialla unionissa SEUT-sopimuksen 32 ja 207 artiklan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Erilaiset altistumiset hiilivuotoriskille antaisivat rajalliset perusteet kansallisen tason toimille. Hiilidioksidipäästöt eivät ole paikallisia, ja EU:n päästökauppajärjestelmän tavoin CBAM voi lisätä tehokkuutta, kun sitä sovelletaan yhdenmukaisesti laajemmassa mittakaavassa.

Tästä syystä ehdotuksen tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa asetuksella. Näin varmistetaan sen säännösten välitön sovellettavuus.

Lisäksi tiettyjen täytäntöönpanoon ja valvontaan liittyvien tehtävien antaminen jäsenvaltioiden ilmasto- ja tulliviranomaisten tehtäväksi poistaisi teknisiä ja metodologisia rajoitteita ja lisäisi tehokkuutta.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

·Sidosryhmien kuuleminen

Tämän ehdotuksen valmistelemiseksi komissio suunnitteli ja pani täytäntöön sidosryhmien kuulemisstrategian, johon sisältyi sekä julkisia että kohdennettuja kuulemisia.

Alustava vaikutustenarviointi julkaistiin palautetta varten 4 päivänä maaliskuuta 2020. Huhtikuun 1. päivään 2020 20 asti järjestettiin kuuleminen, jonka tarkoituksena oli kerätä palautetta hankkeen alustavista huomioista. Tämän kuulemisen aikana saatiin yhteensä 219 vastausta, joista noin 150 vastausta saatiin toimialajärjestöiltä, liike-elämän järjestöiltä ja yksittäisiltä yrityksiltä, 20 kansalaisjärjestöiltä, 20 kansalaisilta ja loput ajatushautomoilta, akateemisilta laitoksilta tai tutkimuslaitoksilta, ammattiliitoilta ja viranomaisilta. Suurin osa vastauksista tuli EU:n alueelta ja 24 kolmansista maista.

Yleisesti ottaen suurimmassa osassa vastauksista kannatettiin CBAM:ää, ja loput vastaukset jakautuivat karkeasti tasan siten, että CBAM:ää kannatettiin vähän tai ei lainkaan. Suurimmassa osassa vastauksista todettiin, että toimenpiteen suunnittelussa on oltava varovaisia, ja pyydettiin tarkastelemaan kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja. Keskeisiä painotettavia seikkoja olivat muun muassa vaikutukset arvoketjuihin ja raaka-aineiden tuontiriippuvuus, loppukuluttajiin kohdistuvien liiallisten vaikutusten välttäminen, yhteydet EU:n päästökauppajärjestelmään ja maksuttomat päästöoikeudet, vaikutus jakautumiseen asianomaisilla aloilla ja maiden välillä, erityisesti kehittyvissä talouksissa, sekä vuorovaikutus olemassa olevien raaka-aineita koskevien kaupan suojatoimenpiteiden kanssa.

Komission paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaisesti järjestettiin myös avoin julkinen kuuleminen 21 22. heinäkuuta ja 28. lokakuuta 2020 välisenä aikana. Kuulemisen tarkoituksena oli kerätä kansalaisilta ja organisaatioilta mielipiteitä aloitteen perusteluista, tavoitteista, mahdollisesta suunnittelusta ja laajuudesta sekä vaikutuksista. Vastaajille annettiin myös mahdollisuus ladata kannanottoja. Julkiseen kuulemiseen osallistui yhteensä 615 vastaajaa. Näistä kuusi oli päällekkäisiä, minkä vuoksi päteviä vastauksia oli 609.

Hiilivuodon osalta useimmat vastaajat toteavat, että hiilivuoto on todellinen ongelma ja että CBAM:llä voidaan puuttua hiilivuotoon, edistää vähähiilisten tuotteiden kulutusta EU:ssa sekä edistää vähähiilisten teknologioiden ja kunnianhimoisten ilmastopolitiikkojen käyttöönottoa kolmansissa maissa. Yrityksissä, liike-elämän järjestöissä ja viranomaisissa suhtaudutaan myönteisesti EU:n päästökauppajärjestelmän ja valtiontukisääntöjen puitteissa toteutettujen nykyisten toimenpiteiden tehokkuuteen rajoittaa hiilivuotoa ja muiden sääntelytoimenpiteiden kykyyn vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, kun taas kansalaiset ja muut sidosryhmät ovat kriittisempiä. Vastaajat ehdottavat, että CBAM:ssä olisi keskityttävä tuotteisiin, jotka ovat peräisin EU:n päästökauppajärjestelmään jo sisällytetyistä toiminnoista (erityisesti niistä, joiden hiilivuodon riski on suurin) ja että siinä olisi otettava huomioon kokonaiset arvoketjut.

Edellä esitetyn lisäksi komission yksiköt järjestivät laajoja kahdenvälisiä kuulemisia EU:n ja kolmansien maiden viranomaisten, elinkeinoelämän järjestöjen, yksittäisten yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Samaan aikaan ulkopuolinen toimeksisaaja järjesti kohdennettuja kuulemisia. Toimeksisaaja teki yhteensä 25 perusteellista haastattelua perusmateriaalialan ylemmän johdon ja järjestöjen, valmistajien, kansalaisjärjestöjen ja poliittisten päättäjien kanssa. Haastatteluja järjestettiin kaksi kertaa. Ensiksi tehtiin 17 epävirallista haastattelua varhaisessa vaiheessa, ja niiden avulla kartoitettiin asiaan liittyviä huolenaiheita ja avoimia kysymyksiä jatkotutkimusta varten. Toisessa vaiheessa tehtiin kahdeksan lisähaastattelua sen testaamiseksi, jaettiinko epävirallisissa haastatteluissa annetut arviot ja huolenaiheet laajemman sidosryhmän keskuudessa. Sidosryhmistä 17 oli toimialalta, 5 kansalaisjärjestöistä ja 3 jäsenvaltioiden toimielimistä.

Julkisten ja kohdennettujen kuulemisten tulosten ansiosta komissio pystyi keräämään huomattavan määrän näkemyksiä ja mielipiteitä aloitteesta. Sekä julkiset että kohdennetut kuulemiset osoittivat, että CBAM on tarpeen hiilivuodon riskiin puuttumiseksi ja unionin auttamiseksi saavuttamaan kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteensa. Näiden kuulemisten aikana saatua palautetta on käytetty suunnittelutekijöiden ja parhaaksi arvioitujen toimintavaihtoehtojen valinnassa. Sidosryhmien kuulemisen tuloksista esitetään yhteenveto vaikutustenarvioinnin asiaa koskevassa liitteessä.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Ehdotuksen valmisteluvaiheet perustuvat useisiin tutkimuksiin ja asiantuntijalausuntoihin, joissa analysoidaan CBAM:n mahdollista suunnittelua ja soveltamisalaa sekä sen ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.

Komission saaman ulkopuolisen asiantuntemuksen avulla tehtiin selvitys mekanismin optimaalisesta suunnittelusta ja sen alakohtaisesta kattavuudesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin toimien logiikkaa, arvioitiin erilaisia vaihtoehtoja ja niiden toteutettavuutta, annettiin teknisiä neuvoja teknisistä suunnittelutekijöistä ja tuettiin mekanismin kattamien alojen valintaa. Tämän tutkimuksen osa-alueita esitellään vaikutustenarvioinnissa 22 , ja komissio julkaisee myös koko tutkimuksen 23 .

CBAM:ää koskevan laadullisen tutkimuksen lisäksi komission yhteisen tutkimuskeskuksen ja ulkopuolisen asiantuntemuksen tuella tehtiin vaikutusten määrällinen arviointi. Ensimmäisessä arvioinnissa keskityttiin CBAM:n vaikutuksiin materiaalituotteisiin ja toisessa keskityttiin CBAM:n vaikutuksiin sähköön. Näiden määrällisten arviointien avulla saatiin tietoa aloitteen ympäristövaikutuksista sekä taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista, ja ne asetetaan julkisesti saataville osana vaikutustenarviointia.

Analyysi perustuu lisäksi tutkijoiden avoimessa julkisessa kuulemisessa toimittaman kirjallisen aineiston lisätutkimukseen, tutkimuksiin ja tutkimusasiakirjoihin ja muihin riippumattomiin tutkimuksiin.

•Vaikutustenarviointi

Sääntelyntarkastelulautakunta antoi vaikutustenarvioinnista myönteisen lausunnon tietyin varauksin ja teki myös parannusehdotuksia 24 . Vaikutustenarviointiraporttia tarkistettiin edelleen tämän suuntaisesti. Erityisesti pyrittiin varmistamaan, että se on itsenäinen hiilivuoto-ongelman osalta, samalla kun se on johdonmukaisempi EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamista koskevan ehdotuksen kanssa. Siinä selkiytetään paremmin keskeisiä vaikutuksia ja institutionaalisia valintoja ja esitetään yksityiskohtaisemmin eri sidosryhmien näkemykset.

CBAM:ssä käsitellään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä unionissa koskevaa ongelmaa ja vältetään samalla se, että päästöjen vähentämispyrkimykset kompensoidaan päästöjen lisääntymisellä unionin ulkopuolella (hiilivuoto). Tämän dynaamisen kehyksen huomioon ottamiseksi vaikutustenarvioinnin perustana oli se, että CBAM:ää esitetään EU:n uuden sovitun tavoitteen mukaisesti, jolla on tarkoitus vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia (suhteessa vuoteen 1990).

Tämän dynaamisen kehyksen perusteella arvioitiin kuutta eri vaihtoehtoa, joiden kaikkien tarkoituksena oli ottaa huomioon WTO:n vaatimukset ja EU:n kansainväliset sitoumukset, kuten EU:n tekemät vapaakauppasopimukset tai energiayhteisön perustamissopimus.

CBAM:n ensimmäinen vaihtoehto on tuontihiilivero, jonka tuoja maksaa tuotteiden saapuessa EU:hun. Tulli perii rajalla veron, jossa otetaan huomioon hiilen hinta unionissa ja tuotteiden oletettu hiili-intensiteetti. Tuojilla olisi mahdollisuus pyytää CBAM-velvoitteen osalta alennusta niiden yksilöllisen hiilijalanjäljen ja mahdollisen tuotantomaassa maksetun hiilen hinnan perusteella.

Toinen vaihtoehto on sellaisen järjestelmän soveltaminen tuontiin, joka jäljittelee kotimaiseen tuotantoon sovellettavaa EU:n päästökauppajärjestelmää. Tämä vaihtoehto merkitsee EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien tavoin sitä, että maahantuojat palauttavat todistuksia, jäljempänä ’CBAM-todistukset’, unioniin tuomiensa tuotteiden sitoutuneiden päästöjen intensiteetin perusteella. Tuotteet on ostettu hinnalla, joka vastaa EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien hintaa tiettynä ajankohtana. Näitä todistuksia ei kytketä EU:n päästökauppajärjestelmään, vaan ne heijastavat näiden päästöoikeuksien hintaa, jotta varmistetaan johdonmukainen lähestymistapa EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiseen hinnoitteluun. Kansalliset ilmastoviranomaiset hallinnoivat CBAM-todistusten myyntiä, ja tuojat toimittavat tuontituotteisiin sisältyviä todennettuja sitoutuneita päästöjä koskevat ilmoitukset niille viranomaisille, joiden tehtävänä on hallinnoida CBAM:ää, ja palauttavat useita CBAM-todistuksia, jotka vastaavat ilmoitettuja päästöjä. Tällainen ilmoitus ja palauttaminen tapahtuvat EU:n päästökauppajärjestelmän tavoin vuotuisessa täsmäytysmenettelyssä tuontivuotta seuraavana vuonna ja kaupan vuotuisten tuontimäärien perusteella. Tuotteiden hiilipäästöintensiteetti perustuisi oletusarvoihin. Tuojille annettaisiin kuitenkin vuotuisen täsmäytysmenettelyn yhteydessä mahdollisuus pyytää CBAM-velvoitteen vähentämistä niiden yksilöllisen päästötason perusteella. Niillä olisi myös oikeus vaatia CBAM-velvoitteen osalta alennusta tuotantomaassa maksetusta hiilen hinnasta (jota ei hyvitetä tai muulla tavoin kompensoida viennin yhteydessä).

Vaihtoehto 3 toimii samalla tavoin kuin vaihtoehto 2, mutta tuontia koskeva hiilimaksu perustuu kolmansien maiden tuottajien todellisiin päästöihin eikä EU:n tuottajien keskiarvoihin perustuvaan oletusarvoon. Tässä vaihtoehdossa tuojan on ilmoitettava tuotteen todelliset sitoutuneet päästöt ja palautettava vastaava määrä CBAM-todistuksia.

Vaihtoehtoa 4 sovellettaisiin samalla tavalla kuin vaihtoehtoa 3. Kyseessä on maahantuotuja tuotteita koskevien CBAM-todistusten palauttaminen. Tässä vaihtoehdossa otetaan kuitenkin huomioon myös vuodesta 2026 alkava 10 vuoden siirtymäaika, jonka aikana EU:n päästökauppajärjestelmässä maksutta jaettavia päästöoikeuksia vähennettäisiin asteittain 10 prosenttiyksiköllä kunakin vuonna ja CBAM otettaisiin käyttöön asteittain. Tämän käyttöönottovaiheen aikana CBAM:ää alennettaisiin suhteessa tietyllä alalla maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrään.

Vaihtoehto 5 on vaihtoehdon 3 muunnos, ja sen soveltamisalaa laajennetaan arvoketjussa. Puolivalmiisiin ja valmiisiin tuotteisiin sisältyvät hiili-intensiiviset materiaalit katettaisiin koko arvoketjussa. Tuonnin osalta CBAM perustuisi jälleen kolmansien maiden tuottajien tosiasiallisiin päästöihin.

Vaihtoehto 6 koostuu hiili-intensiivisten materiaalien valmisteverosta, joka kattaa sekä kotimaisten että tuontituotteiden kulutuksen unionissa, ja EU:n päästökauppajärjestelmän jatkamisesta, mukaan lukien päästöoikeuksien maksuton jakaminen, joka kattaa tuotannon EU:ssa.

Kun tarkastellaan CBAM:n tehokkuutta sen yleisen tavoitteen eli hiilivuodon riskiin puuttumisen osalta ilmastonmuutoksen torjumiseksi kasvihuonekaasupäästöjä vähentämällä unionissa ja maailmanlaajuisesti, vaikutustenarviointi osoitti, että kaikilla toimintavaihtoehdoilla on myönteinen vaikutus. Tältä osin havaittiin, että kaikki CBAM:ään liittyvät vaihtoehdot vähentäisivät päästöjä voimakkaammin unionin CBAM:n soveltamisalaan kuuluvilla toimialoilla kunnianhimoisempiin tavoitteisiin ja maksuttomaan jakamiseen verrattuna. Kaikilla toimintavaihtoehdoilla saadaan aikaan myönteisiä tuloksia, kun tarkastellaan kolmansien maiden tuottajien kannustamista siirtymään puhtaampiin tuotantoprosesseihin. Tämän kriteerin osalta vaihtoehdot, jotka mahdollistavat todellisten päästöjen osoittamisen, ovat erityisen tehokkaita, ja myös vaihtoehdoilla 3, 4 ja 5 on saatu erittäin myönteisiä tuloksia. Kaikkien vaihtoehtojen todettiin olevan johdonmukaisia EU:n päästökauppajärjestelmän kanssa.

Hiilivuodolta suojautumisen osalta vaihtoehdoilla 4 ja 3 ja 5 saataisiin aikaan vahvempi myönteinen vaikutus, kun taas vaihtoehdot 1, 2 ja 6 eivät olisi yhtä tehokkaita. Kaikki toimintavaihtoehdot on suunniteltu siten, että niissä otetaan huomioon EU:n kansainväliset sitoumukset.

CBAM:ää sovelletaan tavaroiden tuontiin ja sovellettava hiilen hinta on se, jonka EU:n päästökauppajärjestelmä määrittää huutokauppajärjestelmän kautta. Tuojilta veloitettaisiin maksuja joko oletusarvon perusteella tai tuonnin todellisten sitoutuneiden päästöjen perusteella. Mahdollisuus osoittaa, että tuotteen hiilitehokkuus on oletusarvoa parempi, lisäisi järjestelmän monimutkaisuutta, mutta se tarjoaisi myös päästövähennyskannustimia EU:hun vietävien materiaalien osalta.

CBAM:n vaikutus työllisyyteen on kaiken kaikkiaan vähäinen. Työllisyyden muutokset johtuvat suurelta osin maksuttomasta jakamisesta (tai sen puuttumisesta). Päästöoikeuksien maksuttoman jakamisen säilyttäminen lisää hieman CBAM:än soveltamisalaan kuuluvien toimialojen työllisyyttä. Päästöoikeuksien maksuttoman jakamisen poistaminen kokonaan CBAM:n puuttuessa johtaa suurimpiin työpaikkojen menetyksiin. CBAM:n soveltamisella materiaaliteollisuustuotteisiin on todennäköisesti vain vähäinen vaikutus kuluttajahintoihin, koska toimenpide kohdistuu arvoketjun alkupään tuotteisiin ja vaikuttaa vain välillisesti loppukulutukseen tarkoitettuihin tavaroihin.

Unioniin sijoittautuneille tuojille, joihin sovelletaan CBAM:ää koskevia velvoitteita, oletetaan aiheutuvan vaatimusten noudattamisesta johtuvia kustannuksia. Tämä voitaisiin tehdä joko oletusarvon perusteella tai todellisista päästöistä saatujen todennettujen tietojen perusteella. Vaikka näiden todellisten päästöjen tarkkailu tapahtuisi unionin ulkopuolella, tuojien vastuulla on ilmoittaa kyseisen tarkkailun tuloksista viranomaisille ja niiden kuuluu myös vastata tästä aiheutuvista kustannuksista. Kun päästöt ilmoitetaan oletusarvoisina vaihtoehdoissa 1, 2, 3, 4 ja 5, tuotantoprosessin päästöjen tarkkailu ei ole tarpeen, minkä vuoksi myös kustannukset ovat rajallisia. Jos tuojat kuitenkin väittävät käyttävänsä tuotantoprosessin todellisia päästöjä, tarkkailusta aiheutuu yritykselle lisäkustannuksia. Vaihtoehdossa 6 oletusarvot on määritettävä sekä materiaaleille että valmistetuille tavaroille. EU:n raaka-aineiden tuottajien hallinnollinen työ on suhteellisen vähäistä, mikä tarkoittaa sitä, että tuottajien ei tarvitse osoittaa tuotantonsa hiili-intensiteettiä.

Sähköntuotantoa käsitellään erillään materiaalituotteista. CBAM:n soveltaminen sähköalaan edellyttää, että otetaan huomioon sen ainutlaatuisuus, joka erottaa sen perusmateriaaleista, sekä sen kuljetustavat rajoitettujen monopoliverkkojen avulla ja sen tuotannossa käytetty laaja teknologiakokonaisuus.

Materiaalituotteisiin sovellettavien lähestymistapojen mukaisesti tuontisähkön sitoutuneiden päästöjen viitearvo on vahvistettava vastaavan CBAM:n velvoitteen määrittämisen yhteydessä. Sähkön sitoutuneiden päästöjen viitearvon määrittämisessä käytetään kahta vaihtoehtoa: a) EU:n sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöjen keskimääräinen intensiteetti ja b) EU:n sähköntuotannon keskimääräinen kasvihuonekaasupäästökerroin. Kuten muissakin vaihtoehdoissa, maahantuojilla olisi kuitenkin edelleen mahdollisuus osoittaa, että niiden laitoskohtaiset päästöt ovat edellä mainittuja viitearvoja alhaisemmat.

Edellä esitetyn perusteella vaikutustenarvioinnissa todettiin, että vaihtoehto 4 tarjoaa selkeitä etuja verrattuna kaikkiin muihin harkittuihin vaihtoehtoihin. Sen vuoksi ehdotetaan, että CBAM otetaan käyttöön valittujen tuotteiden osalta tosiasiallisesti syntyneisiin päästöihin perustuvien CBAM-todistusten muodossa. Lisäksi ehdotetaan, että CBAM otetaan käyttöön asteittain, kun EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvissa laitoksissa maksutta jaettavia päästöoikeuksia vähennetään vastaavasti. Tällä toimintavaihtoehdolla varmistetaan CBAM:n tehokkuuden korkea taso.

Tuontitavaroiden tosiasiallisiin päästöihin perustuvalla järjestelmällä varmistetaan kaiken tuonnin oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu ja tiivis yhteys EU:n päästökauppajärjestelmään. CBAM-järjestelmää on kuitenkin täydennettävä mahdollisuudella perustaa laskelmat oletusarvoihin, joita käytetään tilanteissa, joissa riittäviä päästötietoja ei ole saatavilla. Lisäksi ensimmäisessä siirtymävaiheessa, jossa maahantuojat eivät ehkä vielä pysty tuottamaan järjestelmän edellyttämiä tietoja todellisista päästöistä, voitaisiin soveltaa myös oletusarvoa. Tämä vaihtoehto on suunniteltava siten, että se noudattaa täysimääräisesti EU:n kansainvälisiä sitoumuksia, erityisesti WTO:n sääntöjä, ja siksi on tarpeen varmistaa, että jos sovelletaan oletusarvoa, tuojille annetaan kaikissa tapauksissa mahdollisuus osoittaa, että niiden suorituskyky todellisten päästöjensä perusteella on parempi kuin kyseinen arvo. Lisäksi on varmistettava, että CBAM:n käyttöönottovaiheen ja maksutta jaettavien päästöoikeuksien asteittaista poistamista koskevan vaiheen aikana tuontia ei kohdella epäedullisemmin kuin EU:n kotimaista tuotantoa.

Lisäksi todellisiin päästöihin perustuvien CBAM-todistusten käyttöönotto suojaisi hiilivuodon riskiltä ja kannustaisi kolmansien maiden tuottajia siirtymään puhtaampiin tuotantoprosesseihin tarvittaessa virallisen kehitysavun tuella.

Sähkön osalta parhaaksi arvioitu vaihtoehto on CBAM:n soveltaminen hiilipäästökertoimen perusteella, mukaan lukien maahantuojien mahdollisuus osoittaa pienempiä päästöjä. Molemmilla vaihtoehdoilla lievennetään hiilivuodon riskiä hillitsemällä keskipitkällä aikavälillä hiili-intensiivisten sähköntuotantolähteiden muodostumista EU:n rajojen läheisyyteen. Ne saattaisivat korvata EU:hun sijoittautuneet tuottajat, jotka ovat alttiita kasvaville hiilikustannuksille. Hiilipäästökertoimeen perustuva vaihtoehto on kuitenkin erittäin tehokas hiilivuodon ehkäisemisessä samalla kun hallinnolliset kustannukset pidetään alhaisina.

Toimintavaihtoehdon 4 valinnalla materiaalituotteiden osalta ja sähkön hiilipäästökertoimella otettaisiin käyttöön oikeasuhteinen mekanismi ilmastonmuutoksen torjumiseksi vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä unionissa ja välttämällä näiden päästöjen korvaamista unionin ulkopuolisilla päästöillä. Lisäksi EU:n päästökauppajärjestelmän mukaisen maksuttoman jakamisen asteittainen poistaminen asianomaisilla aloilla yhdessä CBAM:n vaiheittaisen käyttöönoton kanssa takaisi harkitun ja ennakoitavan siirtymän yrityksille ja viranomaisille.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Vaikutustenarviointi osoittaa, että CBAM aiheuttaisi pk-yrityksille suhteellisesti suurempia sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia kuin suurille yrityksille. Näiden kahden ryhmän välistä täsmällistä eroa ei voitu määrittää käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Koska CBAM otetaan alun perin käyttöön muutaman perusmateriaalin ja perushyödykkeiden tuonnissa, vaikutukset kohdistuvat pääasiassa suuriin yrityksiin. Sen vuoksi tuontiin liittyvillä toimenpiteillä olisi vain vähän käytännön vaikutuksia pk-yrityksiin, vaikka vaikutus olisi suhteellisesti suurempi kuin suurten yritysten tapauksessa, jos sitä verrataan tuontimääriin. Tästä syystä vaikutustenarvioinnissa ei tehty pk-yritystestiä eikä toteutettu erillistä pk-yritysten kuulemista, vaikka pk-yritysten näkemyksiä ja niille aiheutuvia seurauksia on arvioitu osana komission verkkokuulemista.

Näistä syistä tässä asetuksessa ei säädetä pk-yrityksiä koskevista erityistoimenpiteistä.

•Perusoikeudet

Ehdotuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa 25 tunnustetut periaatteet. Se edistää erityisesti ympäristönsuojelun korkean tason tavoitetta perusoikeuskirjan 37 artiklassa vahvistetun kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Suurin osa CBAM:n tuottamista tuloista ohjataan EU:n talousarvioon 26 . EU:n johtajat sopivat 17.–21. heinäkuuta 2020 pidetyssä ylimääräisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa 27 NextGenerationEU-elpymisvälineestä. Väline tarjoaa EU:lle tarvittavat keinot vastata covid-19-pandemian aiheuttamiin haasteisiin ja lisäksi tukea investointeja vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen. Välineen rahoittamiseksi komissio voi lainata enintään 750 miljardia euroa rahoitusmarkkinoilta. Tässä yhteydessä Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat, että ”toimielimet pyrkivät ottamaan käyttöön riittävät uudet omat varat, joilla katetaan Next Generation EU -välineen takaisinmaksuun liittyviä odotettuja menoja vastaava määrä” 28 . Komissio sitoutui esittämään ehdotuksia uusista omista varoista, joihin sisältyy CBAM vuoden 2021 alkupuoliskolla.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Osana EU:n hyväksymää ja soveltamaa ympäristötoimenpiteiden kokonaispakettia, joka on osoitus siitä, että EU pyrkii edelleen kunnianhimoisempaan ympäristötavoitteeseen kuin monet kauppakumppanimme, katsotaan aiheelliseksi siirtyä järjestelmästä, jossa hiilivuotoa torjutaan maksutta jaettavilla päästöoikeuksilla, järjestelmään, jossa hiilivuotoa torjutaan tuonnin osalta CBAM:n puitteissa niin pian kuin se on kohtuudella mahdollista ottaen huomioon tasapuolisella tavalla tekninen ja taloudellinen toteutettavuus, mukaan lukien hallinnolliset rajoitukset ja kaikkien talouden toimijoiden oikeutetut odotukset.

Tällä hetkellä näiden moninaisten tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää CBAM:n asteittaista käyttöönottoa niin pian kuin se on kohtuudella mahdollista, jotta toiminnanharjoittajat voisivat alkuvaiheessa ja suhteellisen lyhyen pilottivaiheen aikana ilman rahoituksen mukauttamista mukautua uuteen järjestelmään, mukaan lukien sen hallinnolliset lisävaatimukset, ja viranomaiset voivat saada kokemusta uuden järjestelmän toiminnasta.

Kun pilottivaihe on saatu päätökseen, siirtyminen maksutta jaettavista päästöoikeuksista CBAM:ään nopeutuu toden teolla ja tavalla, jolla varmistetaan, ettei kotimaisten ja tuontitavaroiden tai eri maista tuotavien tavaroiden välillä ole syrjintää, ja että EU:n kansainvälisiä velvoitteita ja oikeuksia noudatetaan täysin.

Komissio varmistaa, että käytössä on järjestelyt, joilla seurataan ja arvioidaan CBAM:n toimintaa sekä sen täytäntöönpanon valvontaa vilpillisiä käytäntöjä vastaan ja verrataan sitä pääasiallisiin poliittisiin tavoitteisiin. Koska CBAM on yksi ”55-valmiuspakettiin” kuuluvista toimintapoliittisista ehdotuksista, seurantaa ja arviointia voitaisiin toteuttaa linjassa paketin muiden politiikkojen kanssa.

Ennen siirtymäkauden päättymistä komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen asetuksen soveltamisesta ja tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen CBAM:n laajentamisesta koskemaan muita kuin liitteessä I lueteltuja tavaroita ja mahdollisesti myös muita päästöjä sekä ottaa käyttöön muita mahdollisia muutoksia asetuksen toimivuuden parantamiseksi. Tätä varten on ensin seurattava CBAM:n vaikutusta.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

I luvussa esitetään yleiset säännökset, mukaan lukien ehdotuksen kohde, soveltamisala (1 ja 2 artikla) ja keskeisten termien määritelmät (3 artikla). Liitteessä I määritellään yksityiskohtaisesti ehdotuksen soveltamisala, luetellaan tavarat ja kuhunkin tavaraan liittyvät kasvihuonekaasupäästöt. Liitteessä II esitetään alkuperämaat ja -alueet, jotka eivät kuulu toimenpiteen soveltamisalaan.

II luku sisältää säännöksiä tavaroiden ilmoittajien velvollisuuksista ja oikeuksista. Tarkemmin sanottuna se sisältää säännöksiä edellytyksistä, jotka koskevat CBAM-tavaroiden tuontiluvan hakemista (4 ja 5 artikla), valtuutetun ilmoittajan velvollisuudesta toimittaa vuosittainen CBAM-ilmoitus kunkin vuoden toukokuun 31 päivään mennessä ja kyseisen ilmoituksen sisällöstä (6 artikla), EU:hun edellisen kalenterivuoden aikana tuotujen tavaroiden sitoutuneiden päästöjen laskentaperiaatteista (7 artikla, kuten liitteessä III tarkemmin esitetään) sekä akkreditoitujen todentajien suorittamasta näiden päästöjen todentamisprosessista (8 artikla, jota täydennetään raportointivaatimuksilla ja todentamista koskevilla periaatteilla liitteissä IV ja V). Siinä vahvistetaan myös periaatteet, joiden mukaisesti otetaan huomioon kolmansissa maissa maksettava hiilen hinta (9 artikla). Lopuksi 10 artiklan mukaan kolmannessa maassa sijaitsevan laitoksen toiminnanharjoittajalla on mahdollisuus pyytää komissiolta, että laitos sisällytetään keskustietokantaan. Kun laitos on rekisteröity, toiminnanharjoittaja voi luovuttaa todennettuja sitoutuneita päästöjä koskevat tiedot valtuutetulle ilmoittajalle. Valtuutettu ilmoittaja voi käyttää luovutettuja tietoja täyttääkseen velvoitteen ilmoittaa todennetut tiedot sitoutuneista päästöistä, kun keskustietokantaan rekisteröidyssä laitoksessa tuotettuja tavaroita tuodaan unioniin.

III luvussa säädetään yleisistä säännöksistä, jotka koskevat toimivaltaisten kansallisten viranomaisten hallinnollista rakennetta, komission roolia – myös keskusvalvojana – ja tietojen luovuttamista (11, 12, 13 ja 15 artikla). Luvussa on myös säännöksiä kansallisten rekisterien ja niiden tilien pääpiirteistä (14 ja 16 artikla) sekä viranomaisten päätöksistä, jotka koskevat tuontilupaa (17 artikla), todentajien akkreditointia (18 artikla) ja CBAM-ilmoitusten tarkistamista (19 artikla).

IV luku sisältää säännöksiä CBAM-todistuksista. Asetuksen 20–24 artiklassa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat CBAM-todistusten elinkaarta niiden myynnistä niiden palauttamisen valvontaan tai mahdolliseen takaisinostoon sekä niiden lopulliseen peruuttamiseen saakka. Asetuksen 20 artiklassa käsitellään yksityiskohtaisesti toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa todistusten myyntiä. Asetuksen 21 artiklassa käsitellään komission viikoittain suorittamaa todistusten hinnan laskemista. Asetuksen 22 artiklassa säädetään menettelyistä, joilla varmistetaan, että kukin valtuutettu ilmoittaja täyttää velvollisuutensa palauttaa todistukset kansalliseen rekisteriin. Asetuksen 23 artiklassa säädetään valtuutetun ilmoittajan oikeudesta pyytää toimivaltaista viranomaista ostamaan takaisin rajoitetun määrän CBAM-todistuksia, jotka jäävät sen tilille palauttamisen jälkeen. Lopuksi asetuksen 24 artiklassa täsmennetään, että toimivaltaisen viranomaisen on kunkin vuoden 30 päivä kesäkuuta mennessä peruutettava kunkin ilmoittajan tilillä mahdollisesti jäljellä olevat todistukset palauttamisen ja takaisinoston jälkeen.

V luku koskee sitä, miten tulliviranomaisten olisi toteutettava menettelyjä, jotka koskevat tavaroiden hallinnointia rajalla (25 artikla). Asetuksen VI lukuun sisältyvässä 26 artiklassa säädetään säännösten noudattamatta jättämisestä määrättävistä seuraamuksista, ja luvussa säädetään myös erityissäännöksestä, joka koskee toimenpiteiden kiertämistä, jos kaupan rakenteessa tapahtuu muutoksia (27 artikla).

VII luku sisältää säännöksiä, jotka koskevat säädösvallan siirtoa komissiolle delegoitujen säädösten antamiseksi (28 artikla) ja täytäntöönpanosäädösten tarkastelumenettelyä (29 artikla). Valtaan antaa delegoituja säädöksiä viitataan 2, 18 ja 27 artiklassa. 2, 5–9, 21, 25, 31, 33 ja 35 artikla sisältävät täytäntöönpanovaltaa koskevia säännöksiä.

Asetuksen VIII luku sisältää 30 artiklassa säännöksiä asetuksen arvioinnista ja uudelleentarkastelusta.

IX luku (31 artikla) koskee CBAM:ää koskevan velvoitteen vähentämistä siten, että otetaan huomioon EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien jakaminen siirtymävaiheen aikana maksutta laitoksille, jotka tuottavat unionissa samantyyppisiä tavaroita, joita ehdotus koskee.

X luku sisältää erityisiä säännöksiä, joita on sovellettava ensimmäisen siirtymäkauden aikana. Näiden säännösten mukaisesti ensimmäisinä vuosina sovelletaan CBAM:ää, johon ei liity rahoituksen mukauttamista, tietojen keräämiseksi ja ilmoittajien tietoisuuden lisäämiseksi. Siirtymäkausi kestää kolme vuotta eli 1. tammikuuta 2023 ja 31. joulukuuta 2025 välisen ajan 32 artiklan mukaisesti. Ilmoittajat ilmoittavat neljännesvuosittain sitoutuneet päästöt, jotka vastaavat niiden edellisen vuosineljänneksen tuontia, välittömät ja välilliset päästöt sekä ulkomailla maksetun hiilen hinnan. Tulliviranomaiset ilmoittavat ilmoittajille CBAM:ää koskevista velvoitteistaan ja vaihtavat tietoja toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

Lopuksi XI luvussa mainitaan ehdotuksen voimaantulo. Joitakin säännöksiä sovelletaan ainoastaan siirtymäkauden ajan ja toisia vuodesta 2026 alkaen (36 artikla).

2021/0214 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

hiilirajamekanismin perustamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 29 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 30 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Komissio esitteli tiedonannossa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” 31 uuden kasvustrategian, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen ja jossa kasvihuonekaasujen nettopäästöistä (päästöt poistumien vähentämisen jälkeen) pyritään eroon vuoteen 2050 mennessä ja kasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on myös suojella, hoitaa ja lisätä EU:n luonnonpääomaa sekä suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja vaikutuksilta. Tämän muutoksen on oltava oikeudenmukainen ja osallistava niin, että ketään ei jätetä jälkeen. Komissio ilmoitti myös EU:n toimintasuunnitelmassaan ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” 32 edistävänsä merkityksellisiä välineitä ja kannustimia, joilla voidaan parantaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT’, 191 artiklan 2 kohdassa vahvistetun saastuttaja maksaa -periaatteen täytäntöönpanoa ja siten lopettaa ”maksuton saastuttaminen” kokonaan hiilen käytöstä luopumisen ja saasteettomuustavoitteen välisten synergiavaikutusten maksimoimiseksi.

(2)Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen, jäljempänä ’UNFCCC’, nojalla joulukuussa 2015 hyväksytty Pariisin sopimus 33 tuli voimaan marraskuussa 2016. Pariisin sopimuksen osapuolet sopivat sopimuksen 2 artiklassa pitävänsä maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle kahdessa celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna ja jatkavansa toimia nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna.

(3)Ilmastoon ja muihin ympäristöön liittyviin haasteisiin vastaaminen ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen ovat Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ytimessä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman arvo on vain kasvanut, kun otetaan huomioon covid-19-pandemian erittäin vakavat vaikutukset unionin kansalaisten terveyteen ja taloudelliseen hyvinvointiin.

(4)Unioni on sitoutunut vähentämään koko talouden laajuisesti kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna, kuten UNFCCC:lle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta toimitetussa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden päivitetyssä kansallisesti määritellyssä panoksessa 34 todetaan.

(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1119 35 vahvistetaan lainsäädännöllinen tavoite saavuttaa koko talouden ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Mainitussa asetuksessa vahvistetaan myös unionin sitova sitoumus vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.

(6)Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) erityisraportti vaikutuksista, joita aiheutuu maapallon lämpötilan noususta 1,5 celsiusasteella esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna, ja niihin liittyvistä maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöjen kehityspoluista 36 tarjoaa vahvan tieteellisen perustan ilmastonmuutoksen torjumiselle ja osoittaa, että ilmastotoimia on tehostettava. Raportissa vahvistetaan, että äärimmäisten sääilmiöiden todennäköisyyden vähentämiseksi kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä kiireellisesti ja että ilmastonmuutosta on rajoitettava niin, että maapallon lämpötilan nousu pidetään alle 1,5 celsiusasteessa.

(7)Unioni on harjoittanut kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja luonut sääntelypuitteet, jotta sen vuodelle 2030 asettama kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoite voitaisiin saavuttaa. Lainsäädäntö, jolla kyseinen tavoite pannaan täytäntöön, koostuu muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2003/87/EY 37 , jolla perustetaan kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä unionissa, jäljempänä ’EU:n päästökauppajärjestelmä’, ja jossa säädetään kasvihuonekaasupäästöjen yhdenmukaisesta hinnoittelusta unionin tasolla energiaintensiivisten toimialojen ja toimialojen osien osalta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) 2018/842 38 , jolla otetaan käyttöön kansalliset tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) 2018/841 39 , jossa jäsenvaltiot velvoitetaan kompensoimaan maankäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään vapautuneiden päästöjen poistumilla.

(8)Niin kauan kuin huomattavalla määrällä unionin kansainvälisiä kumppaneita on sellaisia poliittisia lähestymistapoja, joiden ilmastotavoitteet eivät ole yhtä kunnianhimoisia, hiilivuodon riski on olemassa. Hiilivuotoa esiintyy, jos ilmastopolitiikkaan liittyvien kustannusten vuoksi tietyillä teollisuudenaloilla tai toimialojen osilla toimivat yritykset siirtävät tuotantoa muihin maihin tai jos kyseisistä maista tuotavilla tuotteilla korvataan vastaavat mutta vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat tuotteet. Tämä voi johtaa niiden kokonaispäästöjen lisääntymiseen maailmanlaajuisesti ja vaarantaa siten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen, jota tarvitaan kiireellisesti, jos maailma haluaa pitää maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle kahdessa celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna.

(9)Hiilirajamekanismia koskeva aloite, jäljempänä ’CBAM’, on osa 55-valmiuspakettia (”Fit for 55 Package”). Tämä mekanismi on olennainen osa EU:n välineistöä, jolla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalia unionia koskeva tavoite vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen mukaisesti puuttumalla hiilivuodon riskeihin, jotka johtuvat unionin kunnianhimoisemmista ilmastotavoitteista.

(10)Hiilivuoden riskille alttiilla toimialoilla tai toimialojen osilla kyseisen riskin torjumiseen nykyisin käytettäviä mekanismeja ovat direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklassa säädetty EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien jakaminen maksutta siirtymäkauden aikana sekä mainitun direktiivin 10 a artiklan 6 kohdassa säädetyt taloudelliset toimenpiteet, joilla korvataan sähkön hintoihin siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuvat epäsuorien päästöjen kustannukset. Täysimääräiseen huutokauppaan verrattuna EU:n päästökauppajärjestelmässä tapahtuva maksuton jakaminen heikentää kuitenkin hintasignaalia maksuttomia päästöoikeuksia saavien laitosten osalta, ja vaikuttaa siten kannustimiin investoida päästöjen vähentämiseen.

(11)CBAM:n tarkoituksena on korvata kyseiset nykyiset mekanismit puuttumalla hiilivuodon riskiin eri tavalla eli varmistamalla, että hiilen hinta on sama sekä tuontitavaroille että kotimaisille tuotteille. Jotta nykyisestä maksuttomien päästöoikeuksien järjestelmästä voitaisiin siirtyä asteittain CBAM:n käyttöön, CBAM olisi otettava käyttöön vaiheittain samalla kun maksuttomat päästöoikeudet CBAM:n soveltamisalaan kuuluvilla toimialoilla poistetaan vähitellen. Se, että siirtymäkauden aikana sovelletaan sekä CBAM:ää että EU:n päästökauppajärjestelmässä tapahtuvaa päästöoikeuksien maksutonta jakamista, ei saisi missään tapauksessa johtaa siihen, että unionitavaroita kohdellaan suotuisammin kuin unionin tullialueelle tuotavia tavaroita.

(12)Vaikka CBAM:n tavoitteena on estää hiilivuodon riski, tällä asetuksella kannustetaan myös kolmansien maiden tuottajia käyttämään kasvihuonekaasupäästöjen kannalta tehokkaampia teknologioita, jotta tuotantoyksikköä kohden syntyy vähemmän päästöjä.

(13)Koska CBAM on hiilivuodon estämiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävä väline, sillä olisi varmistettava, että tuontituotteisiin sovelletaan sääntelyjärjestelmää, jossa hiilidioksidikustannukset vastaavat niitä kustannuksia, jotka muussa tapauksessa kuuluisivat EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin. CBAM on ilmastotoimenpide, jolla olisi estettävä hiilivuodon riski ja tuettava unionin kunnianhimoisempia tavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemisessä samalla kun varmistetaan yhteensopivuus WTO:n sääntöjen kanssa.

(14)Tätä asetusta olisi sovellettava tavaroihin, jotka tuodaan unionin tullialueelle kolmansista maista, paitsi jos niiden tuotanto kuuluu jo EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin, jolloin kyseistä järjestelmää sovelletaan kolmansiin maihin ja alueisiin, taikka sellaiseen hiilen hinnoittelujärjestelmän piiriin, joka on kaikilta osin yhdistetty EU:n päästökauppajärjestelmään.

(15)Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä liitteessä II olevan maaluettelon muuttamisesta, jotta EU:n päästökauppajärjestelmään kaikilta osin integroituneet tai tulevien sopimusten kautta siihen yhdistyneet kolmannet maat ja alueet jätetään CBAM:n soveltamisalan ulkopuolelle. Vastaavasti kyseisiä kolmansia maita ja alueita ei tulisi mainita liitteen II luettelossa ja niihin tulisi soveltaa CBAM:ää, jos ne eivät tosiasiallisesti veloita päästökauppajärjestelmän hintaa unioniin viedyistä tavaroista.

(16)Tätä asetusta olisi sovellettava mannerjalustaan ja jäsenvaltioiden Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 40 mukaisesti ilmoittamaan talousvyöhykkeeseen, jotta voidaan estää hiilivuodon riski merilaitoksissa.

(17)CBAM:llä säänneltävien kasvihuonekaasujen päästöjen olisi oltava samoja kuin kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmää koskevan direktiivin 2003/87/EY liitteen I soveltamisalaan kuuluvien päästöjen eli hiilidioksidi ja tarvittaessa typpioksiduuli ja perfluorihiilivedyt. CBAM:ää olisi aluksi sovellettava kyseisten kasvihuonekaasujen suoriin päästöihin, jotka aiheutuvat tavaroiden tuotannosta siihen asti, kun ne tuodaan unionin tullialueelle, ja siirtymäkauden päätyttyä ja lisäarvioinnin jälkeen myös epäsuoriin päästöihin, jolloin se vastaisi EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaa.

(18)Sekä EU:n päästökauppajärjestelmän että CBAM:n tavoitteena on hinnoitella samojen toimialojen ja tavaroiden sitoutuneet kasvihuonekaasupäästöt käyttämällä erityisiä päästöoikeuksia tai todistuksia. Molemmat järjestelmät ovat luonteeltaan sääntelyllisiä, ja niitä voidaan perustella tarpeella hillitä kasvihuonekaasupäästöjä unionissa vahvistetun ympäristötavoitteen mukaisesti.

(19)Vaikka EU:n päästökauppajärjestelmässä asetetaan sen soveltamisalaan kuuluvien toimintojen kasvihuonekaasupäästöille absoluuttinen yläraja ja mahdollistetaan päästöoikeuksien kauppa (ns. päästökatto- ja -kauppajärjestelmä), CBAM:ssä ei pitäisi asettaa tuonnille määrällisiä rajoituksia, jotta kauppavirtoja ei rajoitettaisi. Lisäksi EU:n päästökauppajärjestelmää sovelletaan unionissa sijaitseviin laitoksiin, mutta CBAM:ää olisi sovellettava tiettyihin unionin tullialueelle tuotaviin tavaroihin.

(20)CBAM:llä on EU:n päästökauppajärjestelmään verrattuna joitakin erityispiirteitä, jotka koskevat esimerkiksi CBAM-todistusten hinnan laskemista, mahdollisuutta käydä todistuksilla kauppaa ja todistusten voimassaoloaikaa. Nämä johtuvat tarpeesta säilyttää CBAM:n vaikuttavuus keinona estää hiilivuotoa ajan mittaan ja varmistaa, että järjestelmän hallinnointi ei aiheuta kohtuutonta rasitetta toiminnanharjoittajille asetettujen velvoitteiden ja hallinnon resurssien osalta, samalla kun toiminnanharjoittajille myönnetään vastaava joustavuus kuin EU:n päästökauppajärjestelmässä.

(21)Jotta CBAM:stä muodostuisi vaikuttava hiilivuotoa koskeva toimenpide, sen hintojen olisi vastattava tarkasti EU:n päästökauppajärjestelmän hintoja. Vaikka EU:n päästökauppajärjestelmän markkinoilla päästöoikeuksien hinta määritetään huutokaupoissa, CBAM-todistusten hinnan olisi vastattava kohtuullisen hyvin viikoittaisten keskiarvojen perusteella laskettua huutokauppahintaa. Tällaiset viikoittaiset keskihinnat vastaavat tarkasti EU:n päästökauppajärjestelmän hintavaihteluja ja antavat tuojille kohtuullisesti liikkumavaraa hyödyntää EU:n päästökauppajärjestelmän hintamuutoksia sekä varmistavat samalla, että järjestelmä pysyy hallintoviranomaisten hallittavissa.

(22)EU:n päästökauppajärjestelmässä myönnettyjen päästöoikeuksien kokonaismäärä (”päästökatto”) määrittää päästöoikeuksien tarjonnan ja antaa varmuuden kasvihuonekaasujen enimmäispäästöistä. Hiilen hinta määräytyy tarjonnan ja markkinoiden kysynnän välisen tasapainon perusteella. Hintakannustimen tarjoaminen edellyttää niukkuutta. Koska tuojien käytettävissä olevien CBAM-todistusten määrälle ei ole mahdollista asettaa ylärajaa, jos tuojilla olisi mahdollisuus siirtää CBAM-todistuksia ja käydä niillä kauppaa, tämä voisi johtaa tilanteisiin, joissa CBAM-todistusten hinta ei enää vastaisi hintojen kehitystä EU:n päästökauppajärjestelmässä. Tämä aiheuttaisi epätasapainon kotimaisten tuotteiden ja tuontituotteiden välille hiilestä irtautumista koskevien kannustimien osalta, suosisi hiilivuotoa ja haittaisi CBAM:n yleistä ilmastotavoitetta. Se voisi myös johtaa siihen, että hinnat olisivat erilaisia eri maiden toiminnanharjoittajille. CBAM-todistuksilla käytävälle kaupalle ja niiden siirtämiselle asetettuja rajoituksia perustellaan tarpeella välttää CBAM:n vaikuttavuuden ja ilmastotavoitteen heikkeneminen ja varmistaa tasapuolinen kohtelu eri maiden toiminnanharjoittajille. Jotta kuitenkin säilytettäisiin tuojien mahdollisuus optimoida kustannuksensa, tässä asetuksessa olisi säädettävä järjestelmästä, jossa viranomaiset voivat ostaa takaisin tietyn määrän ylimääräisiä todistuksia tuojilta. Tämä määrä vahvistetaan tasolle, joka antaa tuojille kohtuullisesti liikkumavaraa pitää kustannuksensa kohtuullisina todistusten voimassaoloaikana säilyttäen samalla hintojen välittymisen kokonaisvaikutuksen ja varmistaen toimenpiteen ympäristötavoitteen säilymisen.

(23)Koska CBAM:ää sovelletaan tavaroiden tuontiin unionin tullialueelle eikä laitoksiin, kyseisessä järjestelmässä olisi sovellettava myös tiettyjä mukautuksia ja yksinkertaistuksia. Yhtenä näistä yksinkertaistuksista olisi oltava ilmoitusjärjestelmä, jossa tuojien olisi ilmoitettava tuontitavaroiden todennettujen sitoutuneiden kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen määrä tiettynä kalenterivuonna. Olisi myös sovellettava EU:n päästökauppajärjestelmän vaatimustenmukaisuussyklistä poikkeavaa ajoitusta, jotta vältetään mahdolliset pullonkaulat, jotka johtuvat tämän asetuksen ja EU:n päästökauppajärjestelmän mukaisista akkreditoituja todentajia koskevista velvoitteista.

(24)Jäsenvaltioiden olisi määrättävä seuraamuksia tämän asetuksen rikkomisesta ja varmistettava, että ne pannaan täytäntöön. Kyseisten seuraamusten määrän olisi oltava sama kuin direktiivin 2003/87/EY 16 artiklan 3 tai 4 kohdan mukaisesti unionissa nykyisin sovellettavien seuraamusten, jotka määrätään silloin, kun EU:n päästökauppajärjestelmää rikotaan.

(25)EU:n päästökauppajärjestelmää sovelletaan tiettyihin tuotantoprosesseihin ja -toimintoihin, mutta CBAM:ää olisi sovellettava vastaavien tavaroiden tuontiin. Tämä edellyttää, että tuontitavarat yksilöidään selkeästi yhdistetyn nimikkeistön 41 , jäljempänä ’CN’, luokittelun mukaisesti ja että niiden yhteys sitoutuneisiin kasvihuonekaasupäästöihin todetaan.

(26)CBAM:n tuotekattavuuden olisi vastattava EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluvia toimintoja, koska kyseinen järjestelmä perustuu direktiivissä 2003/87/EY säädettyyn ympäristötavoitteeseen liittyviin määrällisiin ja laadullisiin kriteereihin ja koska se on kattavin kasvihuonekaasupäästöjen sääntelyjärjestelmä unionissa.

(27)Se, että CBAM:n tuotevalikoima vastaisi EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluvia toimintoja, auttaisi myös varmistamaan, että tuontituotteille myönnetään kohtelu, joka ei ole epäedullisempi kuin vastaaville kotimaista alkuperää oleville tuotteille myönnetty kohtelu.

(28)Vaikka CBAM:n perimmäisenä tavoitteena on laaja tuotevalikoima, olisi kuitenkin järkevää aloittaa sellaisilla toimialoilla, joilla tuotteet ovat suhteellisen homogeenisia ja joilla on hiilivuodon riski. Hiilivuodon riskille alttiit unionin toimialat luetellaan komission delegoidussa päätöksessä 2019/708 42 .

(29)Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat tavarat olisi valittava sen jälkeen, kun niiden merkitys kumulatiivisten kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilivuodon riskin kannalta on analysoitu huolellisesti vastaavilla EU:n päästökauppajärjestelmän toimialoilla, ja samalla on rajoitettava monimutkaisuutta ja hallinnollista rasitetta. Varsinaisessa valinnassa olisi erityisesti otettava huomioon EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat perusmateriaalit ja -tuotteet, jotta voidaan varmistaa, että energiaintensiivisten tuotteiden tuonti unioniin on tasavertaisessa asemassa EU:n tuotteiden kanssa EU:n päästökauppajärjestelmän hiilen hinnoittelun osalta, ja lieventää hiilivuodon riskejä. Valikoiman supistamiseksi käytettävien muiden asiaankuuluvien arviointiperusteiden olisi oltava seuraavat: ensimmäinen arviointiperuste on toimialojen merkitys päästöjen kannalta eli se, onko asianomainen toimiala yksi suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen kokonaispäästöjen aiheuttajista; toinen arviointiperuste on toimialan alttius merkittävälle hiilivuodon riskille, sellaisena kuin se määritellään direktiivissä 2003/87/EY; kolmas arviointiperuste on tarve saavuttaa tasapaino kasvihuonekaasupäästöjen laajan kattavuuden sekä monimutkaisuuden ja hallinnollisen työn rajoittamisen välillä.

(30)Ensimmäiseen arviointiperusteeseen liittyvien kumulatiivisten päästöjen osalta voidaan luetella seuraavat teollisuudenalat: rauta ja teräs, jalostamot, sementti, orgaaniset peruskemikaalit ja lannoitteet.

(31)Tiettyjä komission delegoidussa päätöksessä (EU) 2019/708 lueteltuja aloja ei kuitenkaan pitäisi tässä vaiheessa ottaa mukaan tämän asetuksen soveltamisalaan niiden erityispiirteiden vuoksi.

(32)Erityisesti orgaaniset kemikaalit eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, koska eräiden teknisten rajoitusten vuoksi ei ole mahdollista selkeästi määritellä tällaisten tuontitavaroiden sitoutuneita päästöjä. Näiden tavaroiden osalta EU:n päästökauppajärjestelmässä sovellettava vertailuluku on perusparametri, joka ei mahdollista yksittäisten tuontitavaroiden sidottujen päästöjen selkeää jakamista. Orgaanisten kemikaalien kohdennetumpi jakaminen edellyttää enemmän tietoja ja analyyseja.

(33)Vastaavat tekniset rajoitukset koskevat myös jalostamotuotteita, joiden osalta yksittäisten tuotantotuotteiden kasvihuonekaasupäästöjä ei ole mahdollista lukea selkeästi. EU:n päästökauppajärjestelmän asiaankuuluvat vertailuarvot eivät liity suoraan tiettyihin tuotteisiin, kuten bensiiniin, dieseliin tai petroliin, vaan koko jalostamotuotantoon.

(34)Alumiinituotteet olisi kuitenkin sisällytettävä CBAM:ään, koska ne ovat erittäin alttiita hiilivuodolle. Lisäksi ne kilpailevat monenlaisessa teollisessa käytössä suoraan terästuotteiden kanssa, koska niiden ominaisuudet muistuttavat läheisesti terästuotteiden ominaisuuksia. Alumiinin sisällyttäminen on tärkeää myös siksi, että CBAM:n soveltamisala saatetaan tulevaisuudessa laajentaa koskemaan myös epäsuoria päästöjä.

(35)Putkien liitos- ja muiden osien olisi kuuluttava CBAM:n soveltamisalaan niiden vähäisistä sitoutuneista päästöistä huolimatta, koska niiden jättäminen soveltamisalan ulkopuolelle lisäisi todennäköisyyttä siihen, että kaupan rakennetta muutetaan kohti jatkojalostustuotteita ja vältetään siten järjestelmään kuuluvat terästuotteet.

(36)Sitä vastoin tätä asetusta ei pitäisi soveltaa tiettyihin tuotteisiin, joiden tuotannosta ei aiheudu merkittäviä päästöjä, kuten rautaromu (CN-koodi 7204), ferroseokset (CN-koodi 7202) ja tietyt lannoitteet (CN-koodi 3105 60 00).

(37)Sähkön tuonti olisi sisällytettävä tämän asetuksen soveltamisalaan, koska kyseisen toimialan osuus unionin kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä on 30 prosenttia. Unionin ilmastotavoitteiden tiukentaminen kasvattaisi hiilikustannusten eroa unionissa ja sen ulkopuolella tuotetun sähkön välillä. Tämä kasvu yhdistettynä edistymiseen unionin sähköverkon liittämisessä sen naapurimaiden verkkoon lisäisi hiilivuodon riskiä, koska sähkön tuonti lisääntyisi, ja merkittävä osa tuontisähköstä tuotetaan hiilivoimalaitoksissa.

(38)Koska tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden tuojien ei tarvitsisi täyttää tämän asetuksen mukaisia CBAM-velvoitteitaan tuontihetkellä, erityisiä hallinnollisia toimenpiteitä olisi sovellettava sen varmistamiseksi, että velvoitteet täytetään myöhemmässä vaiheessa. Sen vuoksi tuojilla olisi oltava oikeus tuoda CBAM-tavaroita vasta sen jälkeen, kun tämän asetuksen soveltamisesta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet niille valtuutuksen.

(39)CBAM:n olisi perustuttava ilmoitusjärjestelmään, jossa valtuutettu ilmoittaja, joka voi edustaa useampaa kuin yhtä tuojaa, toimittaa vuosittain ilmoituksen unionin tullialueelle tuotujen tavaroiden sitoutuneista päästöistä ja palauttaa ilmoitettuja päästöjä vastaavan määrän CBAM-todistuksia.

(40)Valtuutetun ilmoittajan olisi voitava vaatia palautettavien CBAM-todistusten määrän alentamista kyseisistä päästöistä muilla lainkäyttöalueilla jo maksetun hiilen hinnan perusteella.

(41)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 43 4 artiklan 1 kohdan tai komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2067 44 mukaisesti nimetyn kansallisen akkreditointielimen akkreditoiman henkilön olisi todennettava ilmoitetut sitoutuneet päästöt.

(42)Kolmansissa maissa sijaitsevien tuotantolaitosten toiminnanharjoittajien olisi voitava rekisteröityä järjestelmässä keskustietokantaan ja asettaa tavaroiden tuotannosta aiheutuvat todennetut sitoutuneet kasvihuonekaasupäästönsä valtuutettujen ilmoittajien nähtäville tietokannassa. Toiminnanharjoittajan olisi voitava päättää olla antamatta nimeään, osoitettaan ja yhteystietojaan julkisesti nähtäville keskustietokannassa.

(43)CBAM-todistukset eroavat EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksista, joiden olennaisena piirteenä on päivittäin pidettävä huutokauppa. Tarve asettaa CBAM-todistuksille selkeä hinta tekisi päivittäisestä julkaisemisesta kohtuuttoman työlästä ja hämmentävää toiminnanharjoittajille, koska päivittäiset hinnat saattavat olla jo vanhentuneita julkaisuhetkellä. Näin ollen CBAM-hintojen julkaiseminen viikoittain kuvastaisi tarkasti EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien hinnoittelusuuntausta ja pyrkisi samaan ilmastotavoitteeseen. Sen vuoksi CBAM-todistusten hinta olisi laskettava pidemmän ajan perusteella (viikoittain) kuin EU:n päästökauppajärjestelmässä (päivittäin). Komissiolle olisi annettava tehtäväksi laskea ja julkaista kyseinen keskihinta.

(44)Jotta valtuutetut ilmoittajat voisivat noudattaa CBAM-velvoitteitaan joustavasti ja jotta ne voisivat hyötyä EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien hintavaihteluista, CBAM-todistusten olisi oltava voimassa kaksi vuotta niiden ostopäivästä. Valtuutetun ilmoittajan olisi voitava jälleenmyydä liikaa ostetut todistukset kansalliselle viranomaiselle. Valtuutetun ilmoittajan olisi kerättävä vuoden aikana palautushetkellä vaadittavien todistusten määrä, ja kullekin vuosineljännekselle on vahvistettu kynnysarvo.

(45)Sähkön fyysisten ominaisuuksien vuoksi ja etenkin siksi, että elektronien todellista virtausta on mahdotonta seurata, CBAM on suunniteltu hiukan eri tavalla kuin EU:n päästökauppajärjestelmä. Oletusarvoja olisi käytettävä vakiomuotoisena toimintatapana, ja valtuutettujen ilmoittajien olisi voitava vaatia CBAM-velvoitteidensa laskemista todellisten päästöjen perusteella. Sähköllä käytävä kauppa eroaa muiden tavaroiden kaupasta erityisesti siksi, että sillä käydään kauppaa yhteenliitettyjen sähköverkkojen kautta käyttäen sähköpörssejä ja erityisiä kaupankäynnin muotoja. Markkinoiden yhteenkytkeminen on tiheästi säännelty sähkökaupan muoto, joka mahdollistaa osto- ja myyntitarjousten yhdistämisen kaikkialla unionissa.

(46)Jotta vältyttäisiin toimenpiteiden kiertämiseltä ja helpotettaisiin sähkön tuonnista ja sen käytöstä tavaroissa aiheutuvien todellisten hiilidioksidipäästöjen jäljitettävyyttä, todellisten päästöjen laskeminen olisi sallittava vain tietyin tiukoin edellytyksin. Erityisesti olisi osoitettava, että nimeäminen jaetulle yhteenliittämiskapasiteetille tapahtuu sitovasti ja että suora sopimussuhde on olemassa ostajan ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuottajan välillä taikka sähkön ostajan ja sellaisen tuottajan välillä, jonka päästöt ovat oletusarvoja pienemmät.

(47)Energiayhteisön perustamissopimuksen 45 sopimuspuolet tai pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen sisältävien assosiaatiosopimusten osapuolet ovat sitoutuneet hiilestä irtautumiseen, minkä olisi loppujen lopuksi johdettava siihen, että ne ottavat käyttöön hiilen hinnoittelumekanismeja, jotka ovat samanlaiset kuin EU:n päästökauppajärjestelmä tai vastaavat sitä, tai että ne osallistuvat EU:n päästökauppajärjestelmään.

(48)Kolmansien maiden integroituminen unionin sähkömarkkinoihin kannustaa kyseisiä kolmansia maita nopeuttamaan siirtymistään energiajärjestelmiin, joissa uusiutuvien energialähteiden osuus on suuri. Komission asetuksessa (EU) 2015/1222 46 säädetty sähkömarkkinoiden yhteenkytkeminen antaa kolmansille maille mahdollisuuden integroida uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö paremmin sähkömarkkinoihin, vaihtaa tällaista sähköä tehokkaalla tavalla laajemmalla alueella, tasapainottaa tarjonta ja kysyntä unionin laajemmilla markkinoilla ja vähentää sähköntuotantonsa hiili-intensiteettiä. Kolmansien maiden integroituminen unionin sähkömarkkinoihin edistää myös sähkön toimitusvarmuuden turvaamista kyseisissä maissa ja naapurijäsenvaltioissa.

(49)Kun kolmannet maat on integroitu tiiviisti unionin sähkömarkkinoihin markkinoiden yhteenkytkemisen kautta, olisi löydettävä teknisiä ratkaisuja, joilla varmistetaan CBAM:n soveltaminen tällaisista maista unionin tullialueelle vietävään sähköön. Jos teknisiä ratkaisuja ei löydy, kolmansien maiden, joiden markkinat on kytketty yhteen, olisi saatava määräaikainen vapautus CBAM:n soveltamisesta ainakin vuoteen 2030 asti yksinomaan sähkön viennin osalta edellyttäen, että tietyt edellytykset täyttyvät. Kyseisten kolmansien maiden olisi kuitenkin kehitettävä etenemissuunnitelma ja sitouduttava panemaan täytäntöön hiilen hinnoittelumekanismi, jossa hinnat vastaavat EU:n päästökauppajärjestelmän hintoja, sekä sitouduttava saavuttamaan hiilineutraalisuus viimeistään vuonna 2050, jotta yhdenmukaisuus unionin lainsäädännön kanssa saavutetaan ympäristö-, ilmasto-, kilpailu- ja energia-alalla. Vapautus olisi peruutettava heti, kun on syytä uskoa, että kyseinen maa ei täytä sitoumuksiaan tai että se ei ole vuoteen 2030 mennessä hyväksynyt EU:n päästökauppajärjestelmää vastaavaa päästökauppajärjestelmää.

(50)Siirtymäkautta olisi sovellettava vuosina 2023–2025. CBAM:ää olisi sovellettava ilman rahoitusoikaisua, jotta helpotettaisiin mekanismin sujuvaa käyttöönottoa ja vähennettäisiin näin kauppaan kohdistuvien häiritsevien vaikutusten riskiä. Ilmoittajien olisi neljännesvuosittain raportoitava siirtymäkauden aikana tuotujen tavaroiden tosiasialliset sitoutuneet päästöt ja esitettävä yksityiskohtaisesti suorat ja välilliset päästöt sekä mahdollinen ulkomailla maksettu hiilen hinta.

(51)CBAM:n asianmukaisen toiminnan helpottamiseksi ja varmistamiseksi komission olisi annettava tukea tämän asetuksen soveltamisesta vastaaville toimivaltaisille viranomaisille niiden täyttäessä velvollisuuksiaan.

(52)Komission olisi arvioitava tämän asetuksen soveltamista ennen siirtymäkauden päättymistä ja annettava kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komission kertomuksessa olisi keskityttävä erityisesti mahdollisuuksiin tehostaa ilmastotoimia ilmastoneutraalia unionia koskevan tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Komission olisi osana tätä arviointia aloitettava sellaisten tietojen kerääminen, jotka ovat tarpeen soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan mahdollisesti epäsuoria päästöjä sekä muita tuotteita ja palveluja, joiden osalta hiilivuodon riski on olemassa, ja kehitettävä sitoutuneiden päästöjen laskentamenetelmiä ympäristöjalanjälkeä koskevien menetelmien perusteella 47 .

(53)Edellä sanotun perusteella vuoropuhelua kolmansien maiden kanssa olisi jatkettava, ja sellaisille yhteistyölle ja ratkaisuille olisi annettava tilaa, joista voidaan saada tietoja toimenpiteen suunnittelun yksityiskohtia koskevien erityisten valintojen tekemiseksi täytäntöönpanon ja erityisesti siirtymäkauden aikana.

(54)Komission olisi tasapuolisella tavalla ja EU:n kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti pyrittävä tarkastelemaan niiden kolmansien maiden kanssa, joiden kauppaan tämä asetus vaikuttaa, mahdollisuuksia vuoropuheluun ja yhteistyöhön tässä asetuksessa ja sitä koskevissa täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettujen mekanismin tiettyjen osien panemiseksi täytäntöön. Sen olisi myös tarkasteltava mahdollisuuksia tehdä sopimuksia kyseisten maiden hiilen hinnoittelumekanismin huomioon ottamiseksi.

(55)Koska CBAM:llä pyritään kannustamaan puhtaampiin tuotantoprosesseihin, EU on myös valmis työskentelemään matala- ja keskituloisten maiden kanssa auttaakseen niiden valmistusteollisuutta irtautumaan hiilestä. Lisäksi unionin olisi tuettava vähemmän kehittyneitä maita tarvittavalla teknisellä avulla, jotta helpotetaan niiden mukautumista tässä asetuksessa vahvistettuihin uusiin velvoitteisiin.

(56)Tämän asetuksen säännökset eivät rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 48 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 49 soveltamista.

(57)Tehokkuuden vuoksi olisi sovellettava neuvoston asetuksen (EY) N:o 515/97 50 säännöksiä.

(58)Jotta tämän asetuksen sääntöjen kiertäminen voitaisiin estää, komissiolle olisi SEUT 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta antaa säädöksiä liitteessä I olevan luettelon täydentämiseksi.

(59)On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 51 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(60)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 52 mukaisesti.

(61)Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku
Kohde, soveltamisala ja määritelmät

1 artikla
Kohde

1.Tällä asetuksella perustetaan hiilirajamekanismi, jäljempänä ’CBAM’, jolla puututaan liitteessä I tarkoitettujen tavaroiden sitoutuneisiin kasvihuonekaasupäästöihin hiilivuodon riskin ehkäisemiseksi tuotaessa tavaroita unionin tullialueelle.

2.CBAM täydentää direktiivillä 2003/87/EY unionin päästökauppajärjestelmää varten perustettua järjestelmää soveltamalla vastaavia sääntöjä 2 artiklassa tarkoitettujen tavaroiden unionin tullialueelle suuntautuvaan tuontiin.

3.Kyseistä hiilivuoden riskin ehkäisemiseen tähtäävästä mekanismista tulee asteittain vaihtoehto direktiivillä 2003/87/EY perustetuille mekanismeille ja etenkin mainitun direktiivin 10 a artiklan mukaiselle maksuttomalle päästöoikeuksien jakamiselle.

2 artikla
Soveltamisala

1.Tätä asetusta sovelletaan liitteessä I lueteltuihin kolmannen maan alkuperätavaroihin, kun kyseisiä tavaroita tai niistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 53 256 artiklassa tarkoitetussa sisäisessä jalostusmenettelyssä valmistettuja tavaroita tuodaan unionin tullialueelle.

2.Tätä asetusta sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettuihin tavaroihin, kun ne tuodaan jäsenvaltion mannerjalustalle tai talousvyöhykkeelle.

3.Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, tätä asetusta ei sovelleta liitteessä II olevassa A jaksossa lueteltujen maiden ja alueiden alkuperätavaroihin.

4.Tuontitavarat katsotaan kolmannen maan alkuperätavaroiksi asetuksen (EU) N:o 952/2013 59 artiklassa määriteltyjen etuuskohteluun oikeuttamattomien alkuperäsääntöjen mukaisesti.

5.Maat ja alueet luetellaan liitteessä II olevassa A jaksossa, jos seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät:

a)direktiivin 2003/87/EY nojalla perustettua EU:n päästökauppajärjestelmää sovelletaan kyseiseen maahan tai alueeseen tai kyseisen kolmannen maan tai alueen ja unionin välillä on tehty sopimus, jolla kolmannen maan tai alueen päästökauppajärjestelmä yhdistetään kaikilta osin EU:n päästökauppajärjestelmään;

b)tavaroiden alkuperämaassa maksettu hinta veloitetaan tosiasiallisesti kyseisistä tavaroista myöntämättä niille muita alennuksia kuin myös EU:n päästökauppajärjestelmässä sovellettavat alennukset.

6.Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä edellytysten määrittämiseksi CBAM:n soveltamiselle 2 kohdassa tarkoitettuihin tavaroihin. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7.Jos kolmannen maan tai alueen sähkömarkkinat on integroitu unionin sähkön sisämarkkinoihin markkinoiden yhteenkytkemisen kautta, eikä ole ollut mahdollista löytää teknistä ratkaisua CBAM:n soveltamiseksi sähkön tuontiin kyseisestä kolmannesta maasta tai kyseiseltä kolmannelta alueelta unioniin, tällainen sähkön tuonti kyseisestä maasta tai kyseiseltä alueelta on vapautettava CBAM:n soveltamisesta edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)kyseinen kolmas maa tai alue on tehnyt unionin kanssa sopimuksen, jossa vahvistetaan velvoite soveltaa unionin sähköalan lainsäädäntöä, mukaan lukien uusiutuvien energialähteiden kehittämistä koskeva lainsäädäntö, sekä muita energia-, ympäristö- ja kilpailualan sääntöjä;

b)kyseisen kolmannen maan tai alueen kansallisella lainsäädännöllä pannaan täytäntöön unionin sähkömarkkinalainsäädännön keskeiset säännökset, mukaan lukien uusiutuvien energialähteiden kehittämisestä ja sähkömarkkinoiden yhteenkytkemisestä annetut säännökset;

c)kolmas maa tai alue on toimittanut komissiolle etenemissuunnitelman, jossa on aikataulu d ja e alakohdassa säädettyjen edellytysten täytäntöönpanemiseksi toteutettavien toimenpiteiden hyväksymiselle;

d)kyseinen kolmas maa tai alue on sitoutunut ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä ja on laatinut ja tarvittaessa ilmoittanut virallisesti ilmastonmuutosta koskevalle Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimukselle vuosisadan puoliväliin ulottuvan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävän pitkän aikavälin kehitysstrategian, joka on sovitettu yhteen kyseisen tavoitteen kanssa, ja pannut kyseisen velvoitteen täytäntöön kansallisessa lainsäädännössään;

e)kolmas maa tai alue on c alakohdan mukaisen etenemissuunnitelman täytäntöönpanon yhteydessä osoittanut edistyneensä merkittävästi kansallisen lainsäädäntönsä sovittamisessa yhteen ilmastoalaa koskevan unionin lainsäädännön kanssa kyseisen etenemissuunnitelman perusteella, mukaan lukien hiilen hinnoittelun saattaminen yhteen unionin tason kanssa ainakin sähköntuotannon osalta. Sähkön päästökauppajärjestelmän, jossa hinnat vastaavat EU:n päästökauppajärjestelmän hintoja, täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2030;

f)kyseinen kolmas maa tai alue on ottanut käyttöön vaikuttavat järjestelmät, joilla estetään sähkön välillinen tuonti unioniin muista sellaisista kolmansista maista, jotka eivät täytä a–e alakohdassa säädettyjä vaatimuksia.

8.Edellä 7 kohdan a–f alakohdassa säädetyt edellytykset täyttävät kolmannet maat ja alueet luetellaan tämän asetuksen liitteessä II olevassa B jaksossa, ja niiden on toimitettava 7 kohdan a–f alakohdan mukaisten edellytysten täyttymisestä kaksi kertomusta, joista ensimmäinen on toimitettava ennen 1 päivää heinäkuuta 2025 ja toinen ennen 1 päivää heinäkuuta 2029. Komissio arvioi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2029 erityisesti 7 kohdan c alakohdan mukaisen etenemissuunnitelman ja asianomaiselta kolmannelta maalta tai alueelta saatujen kertomusten perusteella, täyttääkö kyseinen kolmas maa tai alue edelleen 7 kohdassa säädetyt edellytykset.

9.Tämän asetuksen liitteessä II olevassa B jaksossa lueteltu kolmas maa tai alue poistetaan kyseisestä luettelosta, jos

a)komissiolla on syy katsoa, että asianomainen maa tai alue ei ole edistynyt riittävästi jonkin 7 kohdan a–f alakohdassa luetellun vaatimuksen täyttämisessä tai jos asianomainen maa tai alue on toteuttanut toimia, jotka ovat ristiriidassa unionin ilmasto- ja ympäristölainsäädännössä asetettujen tavoitteiden kanssa;

b)jos asianomainen kolmas maa tai alue on toteuttanut hiilestä irtautumista koskevien tavoitteidensa vastaisia toimia, kuten julkisen tuen antaminen sellaiselle uudelle tuotantokapasiteetille, josta aiheutuvat päästöt ovat yli 550 grammaa fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia tuotettua kilowattituntia sähköä kohti.

10.Siirretään komissiolle valta antaa 28 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan vaatimukset ja menettelyt liitteessä II olevassa B jaksossa olevasta luettelosta poistettuja maita ja alueita varten sen varmistamiseksi, että tätä asetusta sovelletaan niiden alueisiin sähkön osalta. Jos tällaisissa tapauksissa markkinoiden yhteenkytkeminen on edelleen yhteensopimatonta tämän asetuksen soveltamisen kanssa, komissio voi päättää sulkea kyseiset kolmannet maat tai alueet unionin markkinoiden yhteenkytkemisen ulkopuolelle ja vaatia eksplisiittisen kapasiteetin jakamista unionin ja kolmannen maan välisellä rajalla, jotta CBAM:ää voidaan soveltaa.

11.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 28 artiklan mukaisesti liitteessä II olevassa A tai B jaksossa olevien luetteloiden muuttamiseksi sen mukaan, täyttyvätkö 5, 7 tai 9 kohdassa säädetyt edellytykset.

12.Unioni voi tehdä kolmansien maiden kanssa sopimuksia kyseisissä maissa käytettävien hiilen hinnoittelumekanismien huomioon ottamiseksi 9 artiklaa sovellettaessa.

3 artikla
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

(1)’tavaroilla’ liitteessä 1 lueteltuja tavaroita;

(2)’kasvihuonekaasuilla’ liitteessä I eriteltyjä kasvihuonekaasuja kunkin mainitussa liitteessä luetellun tavaran osalta;

(3)’päästöillä’ tavaroiden tuotannosta aiheutuvien kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään;

(4)’tuonnilla’ asetuksen (EU) N:o 952/2013 201 artiklassa säädettyä luovutusta vapaaseen liikkeeseen;

(5)’EU:n päästökauppajärjestelmällä’ unionin päästökauppajärjestelmää direktiivin 2003/87/EY liitteessä I lueteltujen muiden toimintojen kuin ilmailutoiminnan osalta;

(6)’kolmannella maalla’ unionin tullialueen ulkopuolella olevaa maata tai aluetta;

(7)’mannerjalustalla’ Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa määriteltyä mannerjalustaa;

(8)’talousvyöhykkeellä’ Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa määriteltyä talousvyöhykettä, jonka jäsenvaltio on mainitun yleissopimuksen nojalla julistanut talousvyöhykkeeksi;

(9)’markkinoiden yhteenkytkemisellä’ siirtokapasiteetin jakamista sellaisen unionin järjestelmän kautta, jolla samanaikaisesti sekä täsmäytetään toimeksiantoja että jaetaan alueiden välistä kapasiteettia komission asetuksen (EU) 2015/1222 mukaisesti;

(10)’eksplisiittisen kapasiteetin jakamisella’ rajat ylittävän siirtokapasiteetin jakamista erillään sähkökaupasta;

(11)’toimivaltaisella viranomaisella’ jäsenvaltion tämän asetuksen 11 artiklan mukaisesti nimeämää viranomaista;

(12)’tulliviranomaisilla’ asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä jäsenvaltioiden tulliviranomaisia;

(13)’ilmoittajalla’ henkilöä, joka antaa vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan tulli-ilmoituksen omissa nimissään, tai henkilöä, jonka nimissä tällainen ilmoitus annetaan asetuksen (EU) N:o 952/2013 mukaisesti;

(14)’henkilöllä’ luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä ja henkilöiden yhteenliittymää, joka ei ole oikeushenkilö, mutta joka tunnustetaan unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä oikeustoimikelpoiseksi;

(15)’suorilla päästöillä’ tavaroiden tuotantoprosesseista aiheutuvia päästöjä, joita tuottaja kontrolloi suoraan;

(16)’sitoutuneilla päästöillä’ tavaroiden tuotannon aikana vapautuvia suoria päästöjä, jotka lasketaan liitteessä III vahvistetuilla menetelmillä;

(17)’hiilidioksidiekvivalenttitonnilla’ yhtä tonnia hiilidioksidia, typpioksiduulia ja perfluorihiilivetyjä liitteessä I tarkoitettujen tavaroiden osalta;

(18)’CBAM-todistuksella’ sähköisessä muodossa olevaa todistusta, joka koskee yhtä tonnia tavaroiden sitoutuneita päästöjä;

(19)’palauttamisella’ tuontitavaroiden ilmoitettujen sitoutuneiden päästöjen kompensoimista CBAM-todistuksilla;

(20)’tuotantoprosesseilla’ kemiallisia ja fysikaalisia prosesseja, jotka suoritetaan tavaroiden tuottamiseksi laitoksessa;

(21)’oletusarvolla’ arvoa, joka lasketaan tai saadaan tavaroiden sitoutuneita päästöjä edustavasta sekundaaridatasta;

(22)’todellisilla päästöillä’ tarkoitetaan päästöjä, jotka lasketaan tavaroiden tuotantoprosessien primaaridatan perusteella;

(23)’hiilen hinnalla’ kolmannessa maassa kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmässä verona tai päästöoikeuksina maksettua rahamäärää, joka lasketaan tällaisen toimenpiteen piiriin kuuluvista ja tavaroiden tuotannon aikana vapautuvista kasvihuonekaasuista;

(24)’laitoksella’ kiinteää teknistä yksikköä, jossa tuotantoprosessi tapahtuu;

(25)’toiminnanharjoittajalla’ henkilöä, joka käyttää laitosta tai jolla on siihen määräysvalta;

(26)’kansallisella akkreditointielimellä’ kunkin jäsenvaltion asetuksen (EY) N:o 765/2008 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimittämää kansallista akkreditointielintä;

(27)’EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeudella’ direktiivin 2003/87/EY 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettua päästöoikeutta mainitun direktiivin liitteessä I lueteltujen muiden toimintojen kuin ilmailutoiminnan osalta;

(28)’epäsuorilla päästöillä’ sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen tuotannosta aiheutuvia päästöjä, jotka kulutetaan tavaroiden tuotantoprosessien aikana.

II luku
Valtuutettujen tavaroiden ilmoittajien velvollisuudet ja oikeudet

4 artikla
Tavaroiden tuonti

Unionin tullialueelle saa tuoda tavaroita ainoastaan sellainen ilmoittaja, jonka toimivaltainen viranomainen on valtuuttanut 17 artiklan mukaisesti, jäljempänä ’valtuutettu ilmoittaja’.

5 artikla
Valtuutuksen hakeminen

1.Ilmoittajan on ennen 2 artiklassa tarkoitettujen tavaroiden tuontia haettava sijoittautumispaikkansa toimivaltaiselta viranomaiselta valtuutusta tuoda kyseisiä tavaroita unionin tullialueelle.

2.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos sähköä tuotaessa siirtokapasiteetti jaetaan eksplisiittisen kapasiteetin jakamisen kautta, henkilöä, jolle kapasiteettia on jaettu tuontia varten ja joka nimeää tämän kapasiteetin tuontia varten, pidetään tätä asetusta sovellettaessa valtuutettuna ilmoittajana siinä jäsenvaltiossa, jossa henkilö ilmoittaa sähkön tuonnista. Tuonti on mitattava rajaa kohti enintään tunnin pituisina ajanjaksoina, eikä samasta tunnista ole mahdollista vähentää vientiä tai kauttakuljetusta.

3.Valtuutushakemuksessa on oltava seuraavat tiedot ilmoittajasta, jonka on oltava sijoittautunut unioniin:

a)nimi, osoitteet ja yhteystiedot;

b)talouden toimijoiden rekisteröinti- ja tunnistenumero, jäljempänä ’EORI’, asetuksen (EU) N:o 952/2013 9 artiklan mukaisesti;

c)pääasiallinen taloudellinen toiminta unionissa;

d)jäsenvaltion, johon ilmoittaja on sijoittautunut, veroviranomaisen antama vahvistus siitä, että ilmoittajaa ei koske kansallisia verovelkoja koskevaa maksamatonta perintämääräystä;

e)kunnian ja omantunnon kautta annettu vakuutus siitä, että ilmoittajalla ei ole vakavia tai toistuvia tullilainsäädännön, verosääntöjen tai markkinoiden väärinkäyttöä koskevien sääntöjen rikkomisia hakemuksen jättämisvuotta edeltäneiden viiden vuoden aikana eikä merkintöjä taloudelliseen toimintaansa liittyvistä vakavista rikoksista;

f)tiedot, jotka tarvitaan, jotta voidaan osoittaa ilmoittajan taloudelliset ja toiminnalliset valmiudet täyttää tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa, ja jos toimivaltainen viranomainen riskinarvioinnin perusteella niin päättää, näiden tietojen vahvistamiseksi tarvittavat asiakirjatodisteet, kuten tuloslaskelma ja tase enintään kolmelta viimeisimmältä tilikaudelta;

g)unionin tullialueelle tuotavien tavaroiden arvioitu rahallinen arvo ja määrä tavaralajeittain sinä kalenterivuonna, jona hakemus jätetään, ja sitä seuraavana kalenterivuonna;

h)tarvittaessa niiden henkilöiden nimet ja yhteystiedot, joiden puolesta ilmoittaja toimii.

4.Hakija voi milloin tahansa peruuttaa hakemuksensa.

5.Valtuutetun ilmoittajan on viipymättä ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle 3 kohdan nojalla annettuihin tietoihin päätöksen tekemisen jälkeen mahdollisesti tehdyistä muutoksista, jotka voivat vaikuttaa 17 artiklan nojalla tehtyyn päätökseen tai luvan sisältöön 17 artiklan mukaisesti.

6.Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat hakemuksen vakiomuotoa, viivästyksiä ja menettelyä, jota toimivaltaisen viranomaisen on noudatettava käsitellessään valtuutushakemuksia 1 kohdan mukaisesti, sekä sääntöjä, jotka koskevat toimivaltaisen viranomaisen suorittamaa ilmoittajien tunnistamista sähkön tuontia varten. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6 artikla
CBAM-ilmoitus

1.Kunkin valtuutetun ilmoittajan on viimeistään kunkin vuoden 31 päivä toukokuuta annettava toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoitus, jäljempänä ’CBAM-ilmoitus’, ilmoitusta edeltävältä kalenterivuodelta.

2.CBAM-ilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:

a)kunkin tavaralajin osalta ilmoitusta edeltävänä kalenterivuonna tuotu kokonaispaljous, joka ilmaistaan megawattitunteina sähkön osalta ja tonneina muiden tavaroiden osalta;

b)7 artiklan mukaisesti lasketut sitoutuneet kokonaispäästöt, jotka ilmaistaan sähkön osalta hiilidioksidiekvivalenttitonneina megawattituntia kohti ja muiden tavaroiden osalta hiilidioksidiekvivalenttitonneina kunkin tavaralajin tonnia kohti;

c)palautettavia sitoutuneita kokonaispäästöjä koskevien CBAM-todistusten kokonaislukumäärä sen jälkeen, kun on tehty vähennys alkuperämaassa 9 artiklan mukaisesti maksetun hiilen hinnan vuoksi ja kun on tehty tarvittava mukautus vastaamaan sitä, missä määrin EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia on jaettu maksutta 31 artiklan mukaisesti.

3.Jos tuontitavarat ovat asetuksen (EU) N:o 952/2013 256 artiklassa tarkoitetussa sisäisessä jalostusmenettelyssä saatuja jalostettuja tuotteita, valtuutetun ilmoittajan on mainittava CBAM-ilmoituksessa tämän asetuksen liitteessä I lueteltujen sisäiseen jalostusmenettelyyn asetettujen tavaroiden sitoutuneet kokonaispäästöt, vaikka kyseistä jalostettua tuotetta ei lueteltaisi mainitussa liitteessä.

4.Jos tuontitavarat ovat asetuksen (EU) N:o 952/2013 259 artiklassa tarkoitetussa ulkoisessa jalostusmenettelyssä syntyneitä jalostettuja tuotteita, valtuutetun ilmoittajan on mainittava CBAM-ilmoituksessa ainoastaan unionin tullialueen ulkopuolella toteutetun jalostustoiminnon päästöt edellyttäen, että kyseinen jalostettu tuote on lueteltu tämän asetuksen liitteessä I.

5.Jos tuontitavarat ovat asetuksen (EU) N:o 952/2013 203 artiklassa tarkoitettuja palautustavaroita, valtuutetun ilmoittajan on tehtävä CBAM-ilmoitukseen erillinen maininta ”nolla” kyseisiä tavaroita vastaavien sitoutuneiden kokonaispäästöjen osalta.

6.Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat CBAM-ilmoituksen vakiomuotoa ja toimittamismenettelyä sekä 2 kohdan c alakohdassa säädettyjen CBAM-todistusten palauttamisjärjestelyjä. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7 artikla
Sitoutuneiden päästöjen laskeminen

1.Tavaroiden sitoutuneet päästöt lasketaan liitteessä III vahvistettujen menetelmien mukaisesti.

2.Muiden tavaroiden kuin sähkön sitoutuneet päästöt määritetään tosiasiallisten päästöjen perusteella liitteessä III olevassa 2 ja 3 kohdassa vahvistettujen menetelmien mukaisesti. Jos tosiasiallisia päästöjä ei voida määrittää asianmukaisesti, sitoutuneet päästöt määritetään oletusarvojen perusteella liitteessä III olevassa 4.1 kohdassa vahvistettujen menetelmien mukaisesti.

3.Tuontisähkön sitoutuneet päästöt määritetään oletusarvojen perusteella liitteessä III olevassa 4.2 kohdassa vahvistetun menetelmän mukaisesti, paitsi jos valtuutettu ilmoittaja päättää määrittää sitoutuneet päästöt tosiasiallisten päästöjen perusteella mainitussa liitteessä olevan 5 kohdan mukaisesti.

4.Valtuutetun ilmoittajan on pidettävä kirjaa tiedoista, jotka vaaditaan sitoutuneiden päästöjen laskemiseksi liitteessä IV säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Kyseisen kirjanpidon on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta 18 artiklan nojalla akkreditoidut todentajat voivat todentaa sitoutuneet päästöt 8 artiklan ja liitteen V mukaisesti ja jotta toimivaltainen viranomainen voi tarkastella CBAM-ilmoitusta uudelleen 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

5.Valtuutetun ilmoittajan on säilytettävä 4 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskeva kirjanpito, mukaan lukien todentajan raportti, neljännen vuoden loppuun asti sen vuoden jälkeen, jona CBAM-ilmoitus on annettu tai olisi pitänyt antaa.

6.Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat liitteessä III vahvistettujen laskentamenetelmien osatekijöitä, mukaan lukien tuotantoprosessien järjestelmärajojen määrittely, päästökertoimet, tosiasiallisten päästöjen laitoskohtaiset arvot ja oletusarvot ja niiden soveltaminen yksittäisiin tavaroihin, sekä menetelmiä, joilla varmistetaan niiden tietojen luotettavuus, joiden perusteella oletusarvot määritetään, mukaan lukien tietojen yksityiskohtaisuus ja todentaminen. Kyseisissä säädöksissä on tarvittaessa säädettävä, että oletusarvoja voidaan mukauttaa tiettyjen alueiden tai maiden osalta, jotta voidaan ottaa huomioon erityiset objektiiviset tekijät, kuten maasto-olosuhteet, luonnonvarat, markkinaolosuhteet, vallitsevat energialähteet tai teolliset prosessit. Täytäntöönpanosäädösten on perustuttava voimassa olevaan lainsäädäntöön, joka koskee direktiivin 2003/87/EY ja etenkin täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2067 soveltamisalaan kuuluvien laitosten päästöjen toteamista ja toimintatietoja.

7.Edellä 6 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

8 artikla
Sitoutuneiden päästöjen todentaminen

1.Valtuutetun ilmoittajan on varmistettava, että 18 artiklan mukaisesti akkreditoitu todentaja todentaa 6 artiklan nojalla annetussa CBAM-ilmoituksessa mainitut sitoutuneet kokonaispäästöt liitteessä V vahvistettuja todentamisperiaatteita noudattaen.

2.Valtuutettu ilmoittaja voi päättää käyttää sille 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti luovutettuja todennettuja tietoja täyttääkseen 1 kohdassa tarkoitetun velvoitteen, kun kyseessä ovat kolmannessa maassa 10 artiklan mukaisesti rekisteröidyissä laitoksissa tuotettujen tavaroiden sitoutuneet päästöt.

3.Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat 1 kohdassa tarkoitettuja todentamisperiaatteita siltä osin kuin on kyse mahdollisuudesta luopua todentajan velvollisuudesta käydä laitoksessa, jossa asiaankuuluvia tavaroita tuotetaan, ja velvollisuudesta asettaa kynnysarvot päätökselle siitä, ovatko väärintulkinnat tai vaatimustenvastaisuudet olennaisia, sekä todentamisraportin tueksi tarvittavia asiakirjatodisteita.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

9 artikla
Alkuperämaassa maksettu hiilen hinta

1.Valtuutettu ilmoittaja voi CBAM-ilmoituksessaan vaatia palautettavien CBAM-todistusten määrän alentamista ilmoitetuista sitoutuneista päästöistä alkuperämaassa maksetun hiilen hinnan huomioon ottamiseksi.

2.Valtuutetun ilmoittajan on pidettävä kirjaa riippumattoman henkilön sertifioimista asiakirjoista, jotka vaaditaan sen osoittamiseksi, että ilmoitetuista sitoutuneista päästöistä on veloitettu hiilen hinta tavaroiden alkuperämaassa, ja säilytettävä todisteet siitä, että kyseinen hiilen hinta, jonka ei tulisi sisältää vientihyvitystä eikä muuta vientikorvausta, on maksettu tosiasiallisesti.

3.Valtuutetun ilmoittajan on säilytettävä 2 kohdassa tarkoitettu kirjanpito neljännen vuoden loppuun asti sen vuoden jälkeen, jona CBAM-ilmoitus on annettu tai olisi pitänyt antaa.

4.Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä palautettavien CBAM-todistusten määrän alennuksen laskentamenetelmästä, ulkomaisena valuuttana maksetun hiilen hinnan muuntamisesta euroiksi vuotuista vaihtokurssien keskiarvoa käyttäen 1 kohdan mukaisesti, tiedot sertifioivan riippumattoman henkilön pätevyydestä sekä siitä, miten todistetaan, että hiilen hinta on maksettu ja että 2 kohdassa tarkoitettuja vientihyvityksiä tai muita vientikorvauksia ei ole myönnetty. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

10 artikla
Toiminnanharjoittajien ja laitosten rekisteröinti kolmansissa maissa

1.Komissio rekisteröi kolmannessa maassa sijaitsevan laitoksen toiminnanharjoittajan pyynnöstä tiedot kyseisestä toiminnanharjoittajasta ja sen laitoksesta 14 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun keskustietokantaan.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun rekisteröintipyynnön on sisällettävä seuraavat tiedot, jotka syötetään tietokantaan rekisteröinnin yhteydessä:

a)toiminnanharjoittajan nimi, osoite ja yhteystiedot;

b)kunkin laitoksen sijainti, mukaan lukien täydellinen osoite ja koordinaatit pituus- ja leveysasteina kuuden desimaalin tarkkuudella;

c)laitoksen pääasiallinen taloudellinen toiminta kyseisessä kolmannessa maassa.

3.Komissio ilmoittaa toiminnanharjoittajalle rekisteröinnistä tietokantaan. Rekisteröinti on voimassa viisi vuotta siitä päivästä, jona se on ilmoitettu laitoksen toiminnanharjoittajalle.

4.Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava komissiolle 2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin rekisteröinnin jälkeen mahdollisesti tehdyistä muutoksista, ja komissio päivittää asiaankuuluvat tiedot.

5.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun toiminnanharjoittajan velvoitteena on

a)määrittää liitteessä III vahvistettujen menetelmien mukaisesti lasketut sitoutuneet päästöt 1 kohdassa tarkoitetussa laitoksessa tuotettujen tavaroiden lajin perusteella jaoteltuna;

b)varmistaa, että 18 artiklan nojalla akkreditoitu todentaja todentaa a alakohdassa tarkoitetut sitoutuneet päästöt liitteessä V vahvistettujen todentamisperiaatteiden mukaisesti;

c)säilyttää jäljennös todentajan raportista sekä kirjanpito tiedoista, jotka vaaditaan tavaran sitoutuneiden päästöjen laskemiseksi liitteen IV mukaisesti, neljän vuoden ajan todentamisen suorittamisesta.

6.Edellä 5 kohdan c alakohdassa tarkoitetun kirjanpidon on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta 5 kohdan b alakohdan mukainen todentaminen voidaan tehdä ja jotta mikä tahansa toimivaltainen viranomainen voi 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti tarkastella uudelleen CBAM-ilmoitusta, jonka on laatinut valtuutettu ilmoittaja, jolle asiaankuuluvat tiedot on luovutettu 8 kohdan mukaisesti.

7.Toiminnanharjoittaja voi luovuttaa 5 kohdassa tarkoitetut tiedot sitoutuneiden päästöjen todentamisesta valtuutetulle ilmoittajalle. Valtuutetulla ilmoittajalla on oikeus hyödyntää kyseisiä luovutettuja tietoja täyttääkseen 8 artiklassa tarkoitetun velvoitteen.

8.Toiminnanharjoittaja voi milloin tahansa pyytää, että se poistetaan rekisteristä.

III luku
Toimivaltaiset viranomaiset

11 artikla
Toimivaltaiset viranomaiset

1.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen viranomainen, joka vastaa tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisestä, ja ilmoitettava tästä komissiolle.

Komissio asettaa kaikkia toimivaltaisia viranomaisia koskevan luettelon jäsenvaltioiden saataville ja julkaisee nämä tiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.Jäsenvaltioiden on vaadittava, että toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat keskenään tietoja, jotka ovat olennaisia tai merkityksellisiä niille kuuluvien tehtävien ja velvollisuuksien hoitamiseksi.

12 artikla
Komissio

Komissio avustaa toimivaltaisia viranomaisia niiden tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisessä ja koordinoi niiden toimintoja.

13 artikla
Salassapitovelvollisuus ja tietojen luovuttaminen

Kaikki tulliviranomaisen tehtäviensä hoidon yhteydessä saamat luottamukselliset tai luottamuksellisina annetut tiedot on pidettävä salassa. Toimivaltainen viranomainen ei saa luovuttaa tällaisia tietoja ilman tiedot antaneen henkilön tai viranomaisen nimenomaista lupaa. Ne voidaan jakaa tulliviranomaisten, komission ja Euroopan syyttäjänviraston kanssa, ja niitä on käsiteltävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 515/97 mukaisesti.

14 artikla
Kansalliset rekisterit ja keskustietokanta

1.Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on perustettava standardoidun sähköisen tietokannan muodossa oleva kyseisessä jäsenvaltiossa valtuutettuja ilmoittajia koskeva kansallinen rekisteri, joka sisältää tiedot kyseisten ilmoittajien CBAM-todistuksista, ja huolehdittava luottamuksellisuudesta 13 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tietokannan on sisällettävä tilit, joissa on tiedot kustakin valtuutetusta ilmoittajasta ja erityisesti seuraavat tiedot:

a)valtuutetun ilmoittajan nimi ja yhteystiedot;

b)valtuutetun ilmoittajan EORI-numero;

c)CBAM-tilin numero;

d)kunkin valtuutetun ilmoittajan osalta CBAM-todistusten lukumäärä, myyntihinta, ostopäivä, palautuspäivä, takaisinostopäivä tai toimivaltaisen viranomaisen tekemän peruutuksen päivämäärä.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa tietokannassa olevat tiedot ovat luottamuksellisia.

4.Komissio perustaa julkisen keskustietokannan, joka sisältää toiminnanharjoittajien nimet, osoitteet ja yhteystiedot sekä laitosten sijainnin kolmansissa maissa 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Toiminnanharjoittaja voi päättää olla antamatta nimeään, osoitettaan ja yhteystietojaan yleisön nähtäville.

15 artikla Keskusvalvoja

1.Komissio toimii keskusvalvojana, joka ylläpitää riippumatonta tapahtumalokia, johon kirjataan CBAM-todistusten osto, hallussapito, palautus, takaisinosto ja peruutus, ja varmistaa kansallisten rekisterien koordinoinnin.

2.Keskusvalvoja tekee kansallisiin rekistereihin kirjattujen tapahtumien riskiperusteisia tarkastuksia riippumattoman tapahtumalokin kautta varmistaakseen, että CBAM-todisteiden ostoon, hallussapitoon, palautukseen, takaisinostoon ja peruutukseen ei liity sääntöjenvastaisuuksia.

3.Jos 2 kohdan nojalla tehtyjen tarkastusten tuloksena havaitaan sääntöjenvastaisuuksia, komissio ilmoittaa asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle tai asianomaisille jäsenvaltioille lisätutkimuksia varten, jotta havaitut sääntöjenvastaisuudet korjataan.

16 artikla
Tilit kansallisissa rekistereissä

1.Toimivaltaisen viranomaisen on annettava kullekin valtuutetulle ilmoittajalle yksilöllinen CBAM-tilin numero.

2.Jokaiselle valtuutetulle ilmoittajalle on myönnettävä pääsy rekisterissä olevalle tililleen.

3.Toimivaltaisen viranomaisen on perustettava tili heti, kun 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtuutus on myönnetty, ja ilmoitettava tästä valtuutetulle ilmoittajalle.

4.Jos valtuutettu ilmoittaja on lopettanut liiketoimintansa tai sen valtuutus on kumottu, toimivaltaisen viranomaisen on suljettava kyseisen ilmoittajan tili.

17 artikla
Ilmoittajien valtuuttaminen

1.Toimivaltainen viranomainen valtuuttaa ilmoittajan, joka jättää valtuutushakemuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)ilmoittajalla ei ole vakavia tai toistuvia tullilainsäädännön, verosääntöjen tai markkinoiden väärinkäyttöä koskevien sääntöjen rikkomisia eikä merkintöjä taloudelliseen toimintaansa liittyvistä vakavista rikoksista hakemusta edeltävien viiden vuoden aikana;

b)ilmoittaja osoittaa taloudelliset ja toiminnalliset valmiutensa täyttää tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa.

2.Jos toimivaltainen viranomainen toteaa, että 1 kohdassa luetellut edellytykset eivät täyty, tai jos hakija ei ole antanut 5 artiklan 3 kohdassa lueteltuja tietoja, ilmoittajalle ei myönnetä valtuutusta.

3.Jos kansallinen valvoja ei myönnä jollekin ilmoittajalle valtuutusta, sitä pyytänyt ilmoittaja voi ennen muutoksenhakua esittää kansallisen lainsäädännön mukaisesti vastalauseen asiaankuuluvalle viranomaiselle, joka perustellussa päätöksessä joko määrää kansallisen valvojan avaamaan tilin tai pitää voimassa valtuutuksen epäämisen, jollei muuta johdu kansallisessa lainsäädännössä vahvistetuista vaatimuksista, joilla pyritään tämän asetuksen mukaiseen oikeutettuun tavoitteeseen ja jotka ovat oikeasuhteisia.

4.Ilmoittajalle myönnettävää valtuutusta koskevassa toimivaltaisen viranomaisen päätöksessä on oltava seuraavat tiedot:

a)valtuutetun ilmoittajan nimi ja osoite;

b)valtuutetun ilmoittajan EORI-numero;

c)CBAM-tilin numero.

5.Valtuutettu ilmoittaja voi milloin tahansa pyytää luvan kumoamista.

6.Toimivaltainen viranomainen vaatii, että 1 kohdan mukainen valtuutuksen antaminen ilmoittajalle edellyttää vakuuden antamista silloin, kun ilmoittaja ei ole ollut sijoittautuneena koko 5 artiklan 1 kohdan mukaisen hakemuksen jättämisvuotta edeltävien kahden tilikauden ajan.

Toimivaltainen viranomainen vahvistaa tällaisen vakuuden määrän, joka on toimivaltaisen viranomaisen arvioima enimmäismäärä niiden CBAM-todistusten arvosta, jotka valtuutetun ilmoittajan on palautettava 22 artiklan mukaisesti.

7.Vakuuden antaa unionissa toimiva rahoituslaitos vaadittaessa maksettavana pankkitakauksena tai vastaavalla tavalla turvaavana muunlaisena vakuutena. Jos toimivaltainen viranomainen toteaa, että annettu vakuus ei turvaa tai ei enää turvaa varmasti tai riittävästi CBAM-velvoitteiden määrää, sen on vaadittava valtuutettua ilmoittajaa joko antamaan lisävakuus tai korvaamaan alkuperäinen vakuus uudella vakuudella valintansa mukaan.

8.Toimivaltaisen viranomaisen on vapautettava vakuus viipymättä sen toisen vuoden 31 päivä toukokuuta jälkeen, jona valtuutettu ilmoittaja on palauttanut CBAM-todistukset 22 artiklan mukaisesti.

9.Toimivaltaisen viranomaisen on kumottava sellaisen ilmoittajan valtuutus, joka ei enää täytä 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä tai joka ei tee yhteistyötä kyseisen viranomaisen kanssa.

18 artikla
Todentajien akkreditointi

1.Kaikkia täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2067 nojalla akkreditoituja henkilöitä pidetään tämän asetuksen mukaisina akkreditoituina todentajina.

2.Sen lisäksi, mitä 1 kohdassa säädetään, kansallinen akkreditointielin voi pyynnöstä akkreditoida henkilön tämän asetuksen mukaiseksi todentajaksi tarkistettuaan asiakirjat, jotka osoittavat henkilön valmiudet soveltaa liitteessä V tarkoitettuja todentamisperiaatteita 8, 10 ja 38 artiklassa säädettyjen sitoutuneita päästöjä koskevien tarkastusvelvoitteiden täyttämiseksi.

3.Siirretään komissiolle valta antaa 28 artiklan mukaisesti 2 kohdassa tarkoitettua akkreditointia koskevia delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään edellytykset akkreditoitujen todentajien tarkastuksille ja valvonnalle, akkreditoinnin peruuttamiselle sekä akkreditointielinten vastavuoroiselle tunnustamiselle ja vertaisarvioinnille.

19 artikla
CBAM-ilmoitusten uudelleentarkastelu

1.Toimivaltainen viranomainen voi tarkastella CBAM-ilmoitusta uudelleen siihen asti, kun on kulunut neljä vuotta siitä vuodesta, jona ilmoitus olisi pitänyt antaa. Uudelleentarkastelussa voidaan todentaa CBAM-ilmoituksessa annetut tiedot tulliviranomaisten 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti tiedoksi antamien tietojen ja mahdollisen muun asiaankuuluvan näytön perusteella sekä tarpeellisiksi katsottujen tarkastusten perusteella, myös valtuutetun ilmoittajan tiloissa.

2.Jos 6 artiklan mukaista CBAM-ilmoitusta ei ole annettu, valtuutetun ilmoittajan sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava kyseisen ilmoittajan CBAM-velvoitteet käytettävissään olevien tietojen perusteella ja laskettava niiden CBAM-todistusten kokonaismäärä, jotka on palautettava, viimeistään sitä vuotta seuraavan neljännen vuoden 31 päivänä joulukuuta, jona CBAM-ilmoitus olisi pitänyt antaa.

3.Jos toimivaltainen viranomainen on todennut, että palautettavien CBAM-todistusten ilmoitettu lukumäärä on virheellinen tai että CBAM-ilmoitusta ei ole annettu 2 kohdan mukaisesti, sen on mukautettava sellaisten CBAM-todistusten lukumäärä, jotka valtuutetun ilmoittajan on palautettava. Toimivaltainen viranomaisen on ilmoitettava mukautuksesta valtuutetulle ilmoittajalle ja pyydettävä valtuutettua ilmoittajaa palauttamaan tarvittava määrä CBAM-todistuksia kuukauden kuluessa.

4.Edellä 3 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottaja voi hakea muutosta ilmoitukseen. Ilmoituksen vastaanottajalle on annettava tiedot muutoksenhaun yhteydessä noudatettavasta menettelystä.

5.Jos CBAM-todistuksia on palautettu liikaa, toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä korvattava valtuutetulle ilmoittajalle liikaa palautettujen CBAM-todistusten arvo, joka lasketaan valtuutetun ilmoittajan tuontivuoden aikana maksamien CBAM-todistusten keskihinnan perusteella.

IV luku
CBAM-todistukset

20 artikla
CBAM-todistusten myynti

1.Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on myytävä CBAM-todistuksia valtuutetuille ilmoittajille kyseisessä jäsenvaltiossa 21 artiklan mukaisesti lasketulla hinnalla.

2.Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kullekin CBAM-todistukselle annetaan yksilöllinen tunnistekoodi sen luomisen yhteydessä, ja sen on rekisteröitävä todistuksen yksilöllinen tunnistekoodi sekä todistuksen hinta ja myyntipäivä kansalliseen rekisteriin sen valtuutetun ilmoittajan tilille, joka ostaa todistuksen.

21 artikla
CBAM-todistusten hinta

1.Komissio laskee CBAM-todistusten hinnan EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien päätöshintojen keskihintana yhteisessä huutokauppapaikassa komission asetuksessa (EU) N:o 1031/2010 54 säädettyjä menettelyjä noudattaen kullekin kalenteriviikolle.

Niinä kalenteriviikkoina, joina yhteisessä huutokauppapaikassa ei ole huutokauppoja, CBAM-todistusten hinta on EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien päätöshintojen keskihinta sinä viimeisimpänä viikkona, jona huutokauppa pidettiin yhteisessä huutokauppapaikassa.

2.Komissio julkaisee kyseisen keskihinnan verkkosivustollaan seuraavan kalenteriviikon ensimmäisenä työpäivänä, ja sitä sovelletaan seuraavasta työpäivästä alkaen seuraavan kalenteriviikon ensimmäiseen työpäivään asti.

3.Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritellään tarkemmin CBAM-todistusten keskihinnan laskentamenetelmä sekä hinnan julkaisemiseksi tarvittavat käytännön järjestelyt. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

22 artikla
CBAM-todistusten palautus

1.Valtuutetun ilmoittajan on palautettava viimeistään kunkin vuoden toukokuun 31 päivänä toimivaltaiselle viranomaiselle sellainen määrä CBAM-todistuksia, joka vastaa 6 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti ilmoitettuja ja 8 artiklan mukaisesti todennettuja sitoutuneita päästöjä palautusta edeltävänä kalenterivuonna.

2.Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi valtuutetun ilmoittajan on varmistettava, että sen kansallisessa rekisterissä olevalla tilillä on saatavilla vaadittu määrä CBAM-todistuksia. Lisäksi valtuutetun ilmoittajan on varmistettava, että sen kansallisessa rekisterissä olevalla tilillä kunkin vuosineljänneksen lopussa olevien CBAM-todistusten määrä vastaa vähintään 80:tä prosenttia sen kalenterivuoden alusta lähtien tuomien kaikkien tavaroiden sitoutuneista päästöistä, jotka on määritetty oletusarvojen perusteella liitteessä III vahvistettujen menetelmien mukaisesti.

3.Jos toimivaltainen viranomainen toteaa, että valtuutetun ilmoittajan tilillä olevien CBAM-todistusten määrä ei ole 2 kohdan toisessa virkkeessä säädettyjen velvoitteiden mukainen, kyseisen viranomaisen on ilmoitettava mukautuksesta ja pyydettävä valtuutettua ilmoittajaa palauttamaan tarvittava määrä CBAM-todistuksia kuukauden kuluessa.

4.Edellä 3 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottaja voi hakea muutosta ilmoitukseen. Ilmoituksen vastaanottajalle on annettava tiedot muutoksenhaun yhteydessä noudatettavasta menettelystä.

23 artikla
CBAM-todistusten takaisinosto

1.Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on kyseisessä jäsenvaltiossa valtuutetun ilmoittajan pyynnöstä ostettava takaisin ylimääräiset CBAM-todistukset, jotka ovat jääneet ilmoittajan kansallisessa rekisterissä olevalle tilille sen jälkeen, kun todistukset on palautettu 22 artiklan mukaisesti. Takaisinostopyyntö on jätettävä viimeistään sen vuoden 30 päivänä kesäkuuta, jona CBAM-todistukset palautettiin.

2.Niiden todistusten määrä, jotka voidaan ostaa takaisin 1 kohdan mukaisesti, saa olla enintään kolmannes valtuutetun ilmoittajan edellisen kalenterivuoden aikana ostamien CBAM-todistusten kokonaismäärästä.

3.Kunkin CBAM-todistuksen takaisinostohinta on hinta, jonka valtuutettu ilmoittaja on maksanut kyseisestä todistuksesta ostohetkellä.

24 artikla
CBAM-todistusten mitätöinti

Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on mitätöitävä viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä kesäkuuta kaikki CBAM-todistukset, jotka on ostettu edellisenä kalenterivuonna ja jotka ovat jääneet kyseisessä jäsenvaltiossa valtuutettujen tavaranhaltijoiden kansallisessa rekisterissä oleviin tileihin.

V luku
Tavaroiden rajahallinto

25 artikla
Rajalla sovellettavat menettelyt tavaroiden tuonnin yhteydessä

1.Tulliviranomaiset eivät saa sallia tavaroiden tuontia, ellei toimivaltainen viranomainen ole valtuuttanut kyseistä ilmoittajaa tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutukseen mennessä.

2.Tulliviranomaisten on annettava määräajoin tiedot tuotaviksi ilmoitetuista tavaroista, mukaan lukien ilmoittajan EORI-numero ja CBAM-tilin numero, tavaroiden kahdeksannumeroinen CN-koodi, paljous, alkuperämaa, ilmoituksen päivämäärä ja tullimenettely, sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa ilmoittaja on valtuutettu.

3.Tulliviranomaiset tarkastavat tavarat asetuksen (EU) N:o 952/2013 46 artiklan mukaisesti, mukaan lukien tuontitavaroiden kahdeksannumeroinen CN-koodi, paljous ja alkuperämaa. Komissio ottaa huomioon CBAM:ään liittyvät riskit laatiessaan yhteisiä riskinarviointiperusteita ja -malleja asetuksen (EU) N:o 952/2013 50 artiklan nojalla.

4.Tulliviranomaiset voivat asetuksen (EU) N:o 952/2013 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti luovuttaa sellaisia luottamuksellisia tietoja, jotka tulliviranomaiset ovat saaneet tehtäviään suorittaessaan, tai luottamuksellisina annettuja tietoja sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa ilmoittaja on valtuutettu. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on käsiteltävä ja vaihdettava näitä tietoja neuvoston asetuksen (EY) N:o 515/97 mukaisesti.

5.Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritellään 2 kohdassa tarkoitetut tiedot sekä tietojen antamisen ajankohta ja keinot. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

VI luku
Täytäntöönpanon valvonta

26 artikla
Seuraamukset

1.Valtuutetulle ilmoittajalle, joka ei viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä toukokuuta ole palauttanut sellaista määrää CBAM-todistuksia, joka vastaa edellisen vuoden aikana tuotujen tavaroiden sitoutuneita päästöjä, määrätään tavaroiden tuontivuonna seuraamus, joka on sama kuin direktiivin 2003/87/EY 16 artiklan 3 kohdassa säädetty liikapäästösakko ja jota korotetaan mainitun direktiivin 16 artiklan 4 kohdan nojalla kunkin sellaisen CBAM-todistuksen osalta, joka valtuutetun ilmoittajan olisi pitänyt palauttaa.

2.Muulle henkilölle kuin valtuutetulle ilmoittajalle, joka tuo tavaroita unionin tullialueelle palauttamatta tämän asetuksen mukaisia CBAM-todistuksia, määrätään 1 kohdassa tarkoitettu seuraamus tavaroiden tuontivuonna kunkin sellaisen CBAM-todistuksen osalta, joka henkilön olisi pitänyt palauttaa.

3.Seuraamuksen maksaminen ei missään tapauksessa vapauta valtuutettua ilmoittajaa velvoitteesta palauttaa tiettynä vuonna jäljellä oleva määrä CBAM-todistuksia sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa ilmoittaja on valtuutettu.

4.Jos toimivaltainen viranomainen toteaa, että valtuutettu ilmoittaja ei ole noudattanut velvoitetta palauttaa CBAM-todistuksia 1 kohdan mukaisesti tai että jokin henkilö on tuonut tavaroita unionin tullialueelle 2 kohdan mukaisesti, toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä seuraamus ja ilmoitettava kyseiselle valtuutetulle ilmoittajalle tai, kun kyseessä on 2 kohdassa tarkoitettu tapaus, kyseiselle henkilölle seuraavaa:

a)toimivaltainen viranomainen on päätellyt, että valtuutettu ilmoittaja tai henkilö on laiminlyönyt velvoitteen palauttaa CBAM-todistuksia tiettynä vuonna;

b)päätelmän perustelut;

c)valtuutetulle ilmoittajalle tai henkilölle määrätyn seuraamuksen määrä;

d)päivämäärä, jona seuraamus erääntyy maksettavaksi;

e)toimi, joka valtuutetun ilmoittajan tai henkilön on toimivaltaisen viranomaisen mukaan toteutettava noudattaakseen a alakohdan mukaista velvoitettaan tapauksen tosiseikoista ja olosuhteista riippuen; ja

f)valtuutetun ilmoittajan tai henkilön oikeus hakea muutosta kansallisten sääntöjen mukaisesti.

5.Jäsenvaltiot voivat 2 kohdassa tarkoitettujen seuraamusten lisäksi määrätä kansallisten sääntöjensä mukaisia hallinnollisia tai rikosoikeudellisia seuraamuksia, jos CBAM:ää koskevaa lainsäädäntöä ei noudateta. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

27 artikla
Kiertäminen

1.Komissio toteuttaa tämän artiklan mukaisesti asianmukaisiin ja puolueettomiin tietoihin perustuvia toimia puuttuakseen tämän asetuksen kiertämiskäytäntöihin.

2.Kiertämiskäytäntöjä ovat esimerkiksi tilanteet, joissa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla tavaroilla käytävän kaupan rakenteen muutokseen ei ole muuta riittävän perusteltua syytä tai taloudellista perustetta kuin tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden välttäminen ja joissa kyseiset tavarat korvataan hieman muutetuilla tuotteilla, jotka eivät sisälly liitteessä I olevaan tavaraluetteloon mutta jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaan toimialaan.

3.Jäsenvaltio tai mikä tahansa osapuoli, johon 2 kohdassa kuvatut tilanteet vaikuttavat tai joka saa niistä hyötyä, voi ilmoittaa komissiolle, jos se havaitsee kahden kuukauden aikana verrattuna edellisen vuoden samaan ajanjaksoon, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuontitavaroiden määrä on vähentynyt merkittävästi ja että hieman muutettujen tuotteiden, jotka eivät sisälly liitteessä I olevaan tavaraluetteloon, tuonnin määrä on kasvanut. Komissio seuraa jatkuvasti, tapahtuuko tavaroiden ja hieman muutettujen tuotteiden kaupan rakenteessa merkittäviä muutoksia unionin tasolla.

4.Edellä 3 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on esitettävä syyt, joihin se perustuu, ja siinä on oltava asiaankuuluvat tiedot ja tilastot 2 kohdassa tarkoitetuista tavaroista ja tuotteista.

5.Kun komissio on ottanut huomioon asiaankuuluvat tiedot, kertomukset ja tilastot, myös silloin, kun jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat toimittaneet ne, ja sillä on riittävät perusteet uskoa, että 3 kohdassa tarkoitetut olosuhteet vallitsevat yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, sille siirretään valta antaa 28 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen soveltamisalan täydentämiseksi siten, että toimenpiteiden kiertämisen estämiseksi siihen kuuluvat myös hieman muutetut tuotteet.

VII luku
Siirretyn säädösvallan käyttäminen ja komiteamenettely

28 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi 2 artiklan 10 kohdassa, 2 artiklan 11 kohdassa, 18 artiklan 3 kohdassa ja 27 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklan 10 kohdassa, 2 artiklan 11 kohdassa, 18 artiklan 3 kohdassa ja 27 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron.

4.Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

5.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

6.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

7.Edellä 2 artiklan 10 kohdan, 2 artiklan 11 kohdan, 18 artiklan 3 kohdan ja 27 artiklan 5 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

29 artikla
Komission täytäntöönpanovallan käyttö

1.Komissiota avustaa CBAM-komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

VIII luku
Raportointi ja uudelleentarkastelu

30 artikla
Komission suorittama uudelleentarkastelu ja raportointi

1.Komissio kerää tarvittavat tiedot tämän asetuksen soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan muita kuin liitteessä I lueteltuja epäsuoria päästöjä ja tavaroita ja kehittää sitoutuneiden päästöjen laskentamenetelmiä ympäristöjalanjälkeä koskevien menetelmien perusteella.

2.Komissio esittää ennen siirtymäkauden päättymistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta. Kertomukseen on sisällyttävä erityisesti arvio mahdollisuuksista laajentaa sitoutuneiden päästöjen soveltamisala koskemaan myös epäsuoria päästöjä ja muita hiilivuodon riskin aiheuttavia tavaroita kuin tämän asetuksen soveltamisalaan jo kuuluvia tavaroita sekä arvio hallinnointijärjestelmästä. Siihen on myös sisällyttävä arvio mahdollisuudesta laajentaa soveltamisala koskemaan kuljetuspalvelujen sitoutuneita päästöjä sekä sellaisia alempana arvoketjussa olevia tavaroita ja palveluja, jotka voivat aiheuttaa hiilivuodon riskin tulevaisuudessa.

3.Komission kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.

IX luku
Koordinointi EU:n päästökauppajärjestelmässä maksutta jaettavien päästöoikeuksien kanssa

31 artikla
Päästöoikeuksien jakaminen maksutta EU:n päästökauppajärjestelmässä ja velvoite palauttaa CBAM-todistukset

1.Edellä olevan 22 artiklan mukaisesti palautettavat CBAM-todistukset mukautetaan vastaamaan sitä, missä määrin EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia jaetaan maksutta direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti laitoksille, jotka tuottavat liitteessä I lueteltuja tavaroita unionissa.

2.Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä 1 kohdassa tarkoitettua alennusta koskevasta laskentamenetelmästä. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

X luku
Siirtymäsäännökset

32 artikla
Soveltamisala

Tämän asetuksen siirtymäkauden aikana CBAM-mekanismia sovelletaan 33–35 artiklassa säädettynä raportointivelvollisuutena.

33 artikla
Tavaroiden tuonti

1.Tavarat tuova ilmoittaja on velvollinen täyttämään 35 artiklassa säädetyn raportointivelvollisuuden.

2.Tulliviranomaisten on viimeistään kyseisten tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutuksen hetkellä ilmoitettava ilmoittajalle 1 kohdassa tarkoitetusta velvoitteesta.

3.Tulliviranomaisten on asetuksen (EU) N:o 952/2013 56 artiklan 5 kohdan nojalla perustetun valvontamekanismin avulla annettava tuojajäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tiedoksi tiedot tuontitavaroista, mukaan lukien ulkoisessa jalostusmenettelyssä saadut jalostetut tuotteet. Tällaisiin tietoihin on sisällyttävä ilmoittajan EORI-numero, tavaroiden kahdeksannumeroinen CN-koodi, paljous, alkuperämaa ja ilmoittaja sekä ilmoituspäivä ja tullimenettely.

34 artikla
Tiettyjä tullimenettelyjä koskeva raportointivelvollisuus

1.Asetuksen (EU) N:o 952/2013 256 artiklassa tarkoitetussa sisäisessä jalostusmenettelyssä saatujen jalostettujen tavaroiden osalta 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu raportointivelvollisuus koskee myös tämän asetuksen liitteessä lueteltuja sisäiseen jalostusmenettelyyn asetettuja tavaroita, vaikka kyseistä jalostettua tuotetta ei lueteltaisi mainitussa liitteessä.

2.Ilmoitusvelvollisuutta ei sovelleta seuraavien tuontiin:

a)asetuksen (EU) N:o 952/2013 259 artiklassa tarkoitetussa ulkoisessa jalostusmenettelyssä saadut jalostetut tuotteet;

b)asetuksen (EU) N:o 952/2013 203 artiklan mukaisiksi palautustavaroiksi katsottavat tuontitavarat.

35 artikla
Raportointivelvoite

1.Kunkin ilmoittajan on kalenterivuoden kunkin vuosineljänneksen osalta annettava kyseisen vuosineljännen aikana tuotuja tavaroita koskeva raportti, jäljempänä ’CBAM-raportti’, tuojajäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tai, jos tavaroita on tuotu useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon, ilmoittajan valitseman jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, viimeistään kuukauden kuluttua kunkin vuosineljänneksen päättymisestä.

2.CBAM-raportissa on oltava seuraavat tiedot:

a)kunkin tavaralajin kokonaispaljous megawattitunteina sähkön osalta ja tonneina muiden tavaroiden osalta eriteltynä kutakin sellaista laitosta kohden, joka tuottaa tavarat alkuperämaassa;

b)liitteessä III vahvistetun menetelmän mukaisesti lasketut tosiasialliset sitoutuneet kokonaispäästöt, jotka ilmaistaan sähkön osalta hiilidioksidiekvivalenttitonneina megawattituntia kohti ja muiden tavaroiden osalta hiilidioksidiekvivalenttitonneina kunkin tavaralajin tonnia kohti;

c)edellä 6 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetun menetelmän mukaisesti lasketut tosiasialliset sitoutuneet epäsuorat kokonaispäästöt, jotka ilmaistaan muiden tavaroiden kuin sähkön osalta hiilidioksidiekvivalenttitonneina kunkin tavaralajin tonnia kohti;

d)hiilidioksidin hinta, joka on maksettava alkuperämaassa tuontitavaroiden sitoutuneista päästöistä ja joka ei sisällä vientialennusta eikä muuta vientikorvausta.

3.Toimivaltaisen viranomaisen on annettava 2 kohdassa tarkoitetut tiedot tiedoksi komissiolle viimeistään kahden kuukauden kuluttua raportin kattaman vuosineljänneksen päättymisestä.

4.Toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä oikeasuhteinen ja varoittava seuraamus ilmoittajille, jotka eivät anna CBAM-raporttia.

5.Jos toimivaltainen viranomainen toteaa, että ilmoittaja on laiminlyönyt 1 kohdassa eritellyn CBAM-raportin antamista koskevan velvollisuuden, toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä seuraamus ja ilmoitettava ilmoittajalle seuraavaa:

a)toimivaltainen viranomainen on päätellyt, että ilmoittaja on laiminlyönyt velvoitteen antaa raportti tiettynä vuosineljänneksenä;

b)päätelmän perustelut;

c)ilmoittajalle määrätyn seuraamuksen määrä;

d)päivämäärä, jona seuraamus erääntyy maksettavaksi;

e)toimi, joka ilmoittajan on toimivaltaisen viranomaisen mukaan toteutettava noudattaakseen a alakohdan mukaista velvoitettaan tapauksen tosiseikoista ja olosuhteista riippuen; ja

f)ilmoittajan oikeus hakea muutosta kansallisten sääntöjen mukaisesti.

6.Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat raportoitavia tietoja, 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen tiedoksiantomenettelyjä ja ulkomaisena valuuttana maksetun hiilen hinnan muuntamista euroiksi vuotuista vaihtokurssien keskiarvoa käyttäen. Siirretään komissiolle valta antaa myös täytäntöönpanosäädöksiä määritelläkseen tarkemmin liitteessä III vahvistetun laskentamenetelmän tarvittavat osatekijät, mukaan lukien tuotantoprosessien järjestelmärajojen määrittely, päästökertoimet, tosiasiallisten päästöjen laitoskohtaiset arvot ja niiden soveltaminen yksittäisiin tavaroihin, sekä menetelmiä, joilla varmistetaan tietojen luotettavuus, mukaan lukien tietojen yksityiskohtaisuus ja todentaminen. Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä myös tuontitavaroiden sitoutuneiden epäsuorien päästöjen laskentamenetelmän kehittämiseksi.

7.Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

XI luku
Loppusäännökset

36 artikla
Voimaantulo

1.Tämä asetus tulee voimaan [kahdentenakymmenentenä] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023.

3.Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään

a)32–34 artiklaa sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2025,

b)35 artiklaa sovelletaan 28 päivään helmikuuta 2026,

c)5 ja 17 artiklaa sovelletaan 1 päivään syyskuuta 2025,

d)4, 6, 7, 8, 9, 14, 15, 16, 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27 ja 31 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2026.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Hiilirajamekanismi

1.2.Toimintalohko(t)

Ilmastopolitiikka.

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

× uuteen toimeen

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 55

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen.

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

Kun otetaan huomioon EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, CBAM:n käyttöönoton yleisenä tavoitteena on puuttua ilmastonmuutokseen vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä EU:ssa ja maailmanlaajuisesti.

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

Erityistavoite

Ilmastonmuutoksen torjuntaa koskeva yleinen tavoite on ilmaistu tarkemmin useissa erityistavoitteissa, joita ovat

i) Hiilivuodon riskiin puuttuminen EU:n kunnianhimoisempien tavoitteiden mukaisesti.

ii) Vakaan ja turvallisen poliittisen kehyksen luomisen edistäminen vähähiiliseen tai hiilettömään teknologiaan tehtäviä investointeja varten.

iii) Sen varmistaminen, että kotimaiseen tuotantoon ja tuontiin sovelletaan samantasoista hiilen hinnoittelua.

iv) EU:hun vientiä harjoittavien kolmansien maiden tuottajien kannustaminen ottamaan käyttöön vähähiilistä teknologiaa.

v) Toimenpiteen tehokkuuden varmistaminen ja kiertämisen riskin minimoiminen, millä varmistetaan ympäristötavoitteiden tinkimättömyys.

vi) Sen varmistaminen, että yrityksille ja viranomaisille toimenpiteen soveltamisesta aiheutuva hallinnollinen taakka on oikeasuhteinen.

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

CBAM:n käyttöönoton tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä 27 jäsenvaltion EU:ssa että muualla maailmassa CBAM:n kattamilla aloilla. CBAM:n odotetaan myös vähentävän hiilivuodon riskiä ja korvaavan sen vuoksi asteittain EU:n päästökauppajärjestelmässä maksutta jaettavat päästöoikeudet.

Taloudellisten vaikutusten osalta mallintaminen osoittaa, että CBAM:n käyttöönotto ja muut toimenpiteet, joita tarvitaan EU:n tiukempien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, voisivat johtaa 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n supistumiseen 0,22–0,23 prosentilla vuonna 2030. Vaikutus investointipuoleen on vaatimaton. Kulutuksen osalta CBAM:llä näyttää olevan hieman voimakkaampi kielteinen vaikutus verrattuna skenaarioon, jossa ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisempia ja CBAM puuttuu.

CBAM:n käyttöönotolla vähennetään tosiasiallisesti hiilivuotoa, mikä johtaa tuonnin vähenemiseen 27 jäsenvaltion EU:ssa. CBAM:n sosiaaliset vaikutukset ovat kaiken kaikkiaan vähäisiä.

Kansallisiin viranomaisiin ja yrityksiin odotetaan kohdistuvan hallinnollisia vaikutuksia. Vaikka säännösten noudattamisesta yrityksille ja viranomaisille aiheutuu merkittäviä kustannuksia, niiden odotetaan olevan oikeasuhteisia ja hallittavissa toimenpiteen ympäristöhyödyt huomioon ottaen.

Vaikka tulojen tuottaminen ei ole CBAM:n tavoite, sen odotetaan tuottavan lisätuloja, joiden arvioidaan olevan yli 2,1 miljardia euroa vuonna 2030.

1.4.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

Tavoitteet	Indikaattorit	Mittausvälineet/tietolähteet
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen	-Päästöjen taso EU:ssa -Päästöjen taso maailmanlaajuisesti	-Päästötilastot -Alakohtaiset tilastot
Kannustimet puhtaammille tuotantoprosesseille kolmansissa maissa	-Tosiasiallisten päästöjen kehitys CBAM-toimialoilla kolmansissa maissa	-CBAM:n piiriin kuuluvien kolmansien maiden tuottajien osoittama päästötaso
Hiilivuodon estäminen	-Kasvihuonekaasupäästötasojen indikaattoreina -Päästöjen taso EU:ssa verrattuna maailmanlaajuiseen päästötasoon -Kauppavirrat CBAM-toimialoilla -Kauppavirrat tuotantoketjun loppupäässä	-Päästötilastot -Kauppatilastot -Alakohtaiset tilastot
Johdonmukaisuuden varmistaminen EU:n toimintapolitiikkojen kanssa	-Tuontitodistusten hinta vastaa EU:n päästökauppajärjestelmän hintaa	-EU:n päästökauppajärjestelmästä ja CBAM:stä vastaavien viranomaisten tilastot
Hallinnollisen taakan rajoittaminen	-CBAM:n täytäntöönpanon oikea-aikainen käsittely (esim. mahdollinen täsmäytysmenettely) -EU:n päästökauppajärjestelmän hinnoittelun päivitystiheys -Viejien todellisia päästötasoja koskevat tarkastukset	-Palaute teollisuudelta ja CBAM:n täytäntöönpanosta vastaavilta viranomaisilta -CBAM:n hallinnointiin tarvittavan henkilöstön määrä

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

CBAM on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023. CBAM-järjestelmän yksinkertaistettu versio on käytössä voimaantuloa seuraavien ensimmäisten vuosien ajan. Siirtymäkautta sovelletaan CBAM:n sujuvan käyttöönoton helpottamiseksi ja jotta kauppiaat ja tuojat saavat mahdollisuuden mukautua siihen. Yksinkertaistettuun versioon kuuluvat rajalla sovellettavat menettelyt tavaroita maahantuotaessa, ja oletusarvojen käyttö CBAM:ää koskevan velvoitteen määrittämiseksi.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Syyt Euroopan tason toimiin (ennakkoon) Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on pohjimmiltaan rajat ylittävä kysymys, joka edellyttää mahdollisimman laajoja tehokkaita toimia. EU:lla on ylikansallisena organisaationa hyvät edellytykset laatia EU:lle tehokas ilmastopolitiikkaa, kuten se on tehnyt EU:n päästökauppajärjestelmän yhteydessä.

Hiilen hinta on jo yhdenmukaistettu EU:n tasolla. Tämä muodostuu EU:n päästökauppajärjestelmän mukaisesta hinnasta järjestelmän kattamilla aloilla. Nämä alat ovat energiaintensiivisiä ja niihin kohdistuu kansainvälistä kilpailua. Jotta voidaan varmistaa hyvin toimivat sisämarkkinat, kun EU lisää ilmastotavoitteitaan, on olennaisen tärkeää, että asiaankuuluville aloille luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla. Ainoa tehokas keino tähän on toteuttaa toimia EU:n tasolla. Kaikki aloitteet on pantava täytäntöön tavalla, joka tarjoaa tuojille riippumatta alkuperämaasta ja saapumis- tai määräsatamasta EU:ssa yhdenmukaiset edellytykset ja kannustimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle tavalla, joka vastaa kotimaisten tuottajien päästövähennyksiä.

Ainoa järkevä tapa varmistaa EU:n sisämarkkinoilla sovellettavan hiilen hinnoittelupolitiikan ja tuontiin sovellettavan hiilen hinnoittelupolitiikan vastaavuus on toteuttaa toimia unionin tasolla.

Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen): EU:n päästökauppajärjestelmän tavoin kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja suojelu hiilivuodon riskiltä EU:n sisämarkkinoilla voidaan toteuttaa parhaiten EU:n tasolla. Lisäksi hallinnollisten kustannusten minimointitarve voidaan parhaiten saavuttaa vahvistamalla yhtenäiset säännöt koko sisämarkkinoille, mikä korostaa entisestään EU:n tasolla toteutettavan toimenpiteen lisäarvoa.

Julkinen kuuleminen vahvisti, että CBAM:ää koskevien toimien toteuttaminen EU:n tasolla tuo lisäarvoa. Sidosryhmät ovat erityisesti yhtä mieltä siitä, että EU:n CBAM on tarpeen, koska EU:n ja muun maailman kunnianhimoisten tavoitteiden välillä on eroja, ja jotta voidaan tukea maailmanlaajuisia ilmastotoimia. Kun lisäksi otetaan huomioon EU:n asema kansainvälisessä kaupassa, CBAM:n käyttöönoton antaman esimerkin myötä ympäristövaikutus kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin on tehokkain.

Näin ollen päästöjen vähentämistä ja ilmastoneutraaliutta koskeva tavoite edellyttää yhtä kunnianhimoisten maailmanlaajuisten toimintapolitiikkojen puuttuessa Euroopan unionin toimia.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

CBAM on uusi mekanismi. Vaikutustenarvioinnissa parhaaksi arvioitu vaihtoehto perustuu EU:n päästökauppajärjestelmään, ja siinä on tarkoitus toistaa joitakin päästökauppajärjestelmän piirteitä.

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Neuvottelujen yhteydessä 16. joulukuuta 2020 allekirjoitetussa toimielinten välisessä sopimuksessa Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat, että ”toimielimet pyrkivät ottamaan käyttöön riittävät uudet omat varat, joilla katetaan Next Generation EU -välineen takaisinmaksuun liittyviä odotettuja menoja vastaava määrä” 56 . Osana saatua toimeksiantoa komissiota pyydettiin esittämään vuoden 2021 alkupuoliskolla ehdotus CBAM:ksi, jotta se voitaisiin ottaa käyttöön viimeistään 1. tammikuuta 2023.

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

CBAM:n täytäntöönpanokustannukset rahoitetaan EU:n talousarviosta.

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

◻ kesto on rajattu

–◻ toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV

–◻ Maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

× kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa 1. tammikuuta 2023

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 57

✓ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–◻ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille;

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava);

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle;

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille;

–◻ julkisoikeudellisille elimille;

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut;

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut;

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Komissio varmistaa, että käytössä on järjestelyt, joilla seurataan ja arvioidaan CBAM:n toimintaa vertaamalla sitä pääasiallisiin poliittisiin tavoitteisiin. Koska CBAM on yksi ”55-valmiuspakettiin” kuuluvista toimintapoliittisista ehdotuksista, seurantaa ja arviointia voitaisiin toteuttaa linjassa paketin muiden politiikkojen kanssa.

Hallintojärjestelmää olisi arvioitava ensimmäisen toimintavuoden jälkeen, jotta voidaan tunnistaa myös hallintoon ja mahdollisiin parannuksiin liittyvät ongelmat. Lisäksi kun saatavilla on enemmän tietoja, komissio tarkastelee uudelleen CBAM:n soveltamisalaa tarkastellakseen mahdollisuutta laajentaa sitä kattamaan myös muiden alojen päästöt arvoketjun loppupäässä. Tätä varten on tarpeen seurata CBAM:n vaikutusta valittuihin aloihin.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanism(e)ille, maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

EU:n päästökauppajärjestelmän kaltainen järjestelmä, joka perustuu kansallisiin toimivaltaisiin viranomaisiin, mahdollistaa CBAM:n nopean täytäntöönpanon. Lisäksi keskustasolla suoritettavilla, erityisesti tietotekniikkaan liittyvillä rajallisilla toiminnoilla on tarkoitus varmistaa yhteistyö CBAM:n täytäntöönpanossa.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Ehdotettu CBAM perustuu ilmoitusjärjestelmään, johon liittyy ilmoituksen tekemättä jättämisen tai virheellisen ilmoituksen riski.

Jotta voidaan puuttua ilmoituksen tekemättä jättämisen riskiin, järjestelmä edellyttää asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden osalta tuontilupaa. Kansalliset tulliviranomaiset vastaavat tämän säännön täytäntöönpanosta siten, että näitä tavaroita ei luovuteta vapaaseen liikkeeseen ennen kuin ilmoittajalla on tämän asetuksen mukainen lupa.

Jotta voidaan puuttua väärien ilmoitusten riskiin, otetaan käyttöön riskinarviointiperusteita koskeva tarkastusjärjestelmä sekä satunnaistarkastuksia koskeva järjestelmä ja seuraamukset, jotka ovat riittävän merkittäviä, jotta ne toimivat pelotteena. Kansalliset viranomaiset tekevät tarkastuksia CBAM-ilmoitusten tasolla ja tulliviranomaiset tekevät tarkastuksia tuonti-ilmoitusten tasolla.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Kansallisten viranomaisten tehtävänä on valvoa CBAM:n asianmukaista soveltamista, erityisesti CBAM-todistusten luovuttamista ja varojen keräämistä. Kustannustehokkaan valvonnan varmistamiseksi sovelletaan riskinhallintajärjestelmää.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset.

Valtuutettu ilmoittaja, joka jättää palauttamatta kunkin vuoden 31 päivään toukokuuta mennessä edellisen vuoden aikana tuotuihin tavaroihin sitoutuneita päästöjä vastaavan määrän CBAM-todistuksia tai toimittaa kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle virheellisiä tietoja todellisista päästöistä saadakseen yksilöllisen edullisen kohtelun, on velvollinen maksamaan seuraamusmaksun.

Seuraamuksen määrä perustuu EU:n päästökauppajärjestelmän seuraamuksiin. Seuraamusmaksu ei vapauta valtuutettua ilmoittajaa velvollisuudesta luovuttaa jäljellä oleva määrä CBAM-todistuksia kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Jos rikkomus toistuu, kansallinen toimivaltainen viranomainen voi päättää ilmoittajan tilin käytön keskeyttämisestä.

Täytäntöönpanosäädöksissä annetaan tarkempia tietoja seuraamusten soveltamisesta.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuus
	Numero	JM/ EI-JM 58	EFTA-mailta 59	ehdokasmailta 60	kolmansilta mailta	varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
7	20 01 02 01	EI-JM	EI	EI	EI	EI

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Meno- laji	Rahoitusosuus
	Numero	JM/EI-JM	EFTA-mailta	ehdokasmailta	kolmansilta mailta	varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
3	09.20.YY – Hiilirajamekanismi	JM	EI	EI	EI	EI

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella): käypinä hintoina

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Numero

3 Luonnonvarat ja ympäristö

PO: TAXUD

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

• Toimintamäärärahat

Budjettikohta 61

Sitoumukset

(1a)

1,3

2,25

2,45

1,8

1,65

1,55

11,1

Maksut

(2a)

1,3

2,25

2,45

1,8

1,65

1,55

11,1

Määrärahat YHTEENSÄ
PO TAXUD

Sitoumukset

=1a

1,3

2,25

2,45

1,8

1,65

1,55

11,1

Maksut

=2a

1,3

2,25

2,45

1,8

1,65

1,55

11,1

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

7

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella): käypinä hintoina

		2023	2024	2025	2026	2027	YHTEENSÄ MRK 2021–2027
PO: TAXUD
• Henkilöstöasiat:		1,064	1,216	1,216	1,216	0,912	5,624
• Muut hallintomenot (virkamatkat)
PÄÄOSASTO TAXUD YHTEENSÄ	Määrärahat	1,064	1,216	1,216	1,216	0,912	5,624

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat
määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

1,064

1,216

1,216

1,216

0,912

5,624

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella): käypinä hintoina

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

MRK 2021–2027

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1–7 kuuluvat
määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

3,114

2,566

2,416

2,316

1,712

12,124

Maksut

3,114

2,566

2,416

2,316

1,712

12,124

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista komission hallintomäärärahoihin

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja

–× Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi 2021

Vuosi 2022

Vuosi
2023

Vuosi
2024

Vuosi
2025

Vuosi
2026

Vuosi 2027

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKE 7

Henkilöstöasiat

1,064

1,216

1,216

1,216

0,912

5,624

Muut hallintomenot

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKE 7, välisumma

1,064

1,216

1,216

1,216

0,912

5,624

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 62 sisältymättömät

Henkilöstöasiat

Muut hallintomenot

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma

YHTEENSÄ

1,064

1,216

1,216

1,216

0,912

5,624

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–× Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

			2023	2024	2025	2026	2027	Yhteensä
	• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)			7	8	8	8	6	6
20 01 02 03 (edustustot EU:n ulkopuolella)
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)
Muu budjettikohta (mikä?)
	• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 63
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 xx yy zz 64		- päätoimipaikassa
		- EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö – epäsuora tutkimustoiminta)
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö – suora tutkimustoiminta)
Muu budjettikohta (mikä?)
YHTEENSÄ			7	8	8	8	6	6

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt	CBAM:ää koskevassa asetuksessa edellytetään, että komissio toteuttaa useita delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä sen jälkeen, kun CBAM:ää koskeva asetus on hyväksytty. Komission henkilöstöä tarvitaan myös CBAM-järjestelmän toiminnan tarkasteluun ja arviointiin sekä tietotekniikkajärjestelmän täytäntöönpanoon.
Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.3.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

✓ Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

◻ Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

◻ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista 65 .

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

◻ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

✓ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

✓ vaikutukset omiin varoihin

◻ vaikutukset muihin tuloihin

◻ tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus
		2023	2024	2025	2026	2027	2028	2029	2030
Momentti ….		0	0	0	1,510	1,660	1,810	1,960	2,110

Huomautus: CBAM:n ei odoteta tuottavan tuloja siirtymäkaudella 2023–2025.

Lopullisessa vaiheessa eli vuodesta 2026 alkaen vuosittaiset CBAM:stä saatavat tulot riippuvat maksuttoman jakamisen poistamisesta ja rajatoimenpiteen käyttöön ottamisesta.

Pelkästään rajatoimenpiteestä saatavien vuotuisten kokonaistulojen odotetaan vuonna 2030 olevan 2,1 miljardia euroa ja 7 miljardia euroa ylimääräisinä huutokauppatuloina.

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa.

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.

Yhteisen tutkimuskeskuksen GEM-E3-mallia käytettiin CBAM:n tuottamien tulojen arviointiin.

(1) Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohta.

(2) Komission tiedonanto, annettu 11 päivänä joulukuuta 2019, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019) 640 final, s. 4.

(3) Komissio esitti ehdotuksen COM(2020) 563 final, jolla muutetaan komission alkuperäistä ehdotusta eurooppalaisesta ilmastolaista siten, että siihen sisällytetään EU:n tarkistettu päästövähennystavoite, joka on vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Eurooppa-neuvosto vahvisti 10 ja 11 päivänä joulukuuta 2020 antamissaan päätelmissä tämän korotetun EU:n tavoitteen.

(4) Komission tiedonanto, annettu 17 päivänä syyskuuta 2020, ”EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle”. (COM(2020) 562 final: osa 1/2).

(5) Eurooppa-neuvoston päätelmät, 11. joulukuuta 2020. (EUCO 22/20 CO EUR 17 CONCL 8).

(6) Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio Saksa (2020). Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kansallisesti määritellyn panoksen päivittäminen.

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

(8) Komission työohjelma 2021. (COM(2020) 690 final). Liitteessä I esitetään paketin kaikki välineet.

(9) Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2021, pyrkimyksistä luoda WTO:n sääntöjen mukainen EU:n hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi.

(10) Komission tiedonanto, annettu 12 päivänä toukokuuta 2021, Terve maapallo kaikille (COM(2021) 400 final).

(11) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohta.

(12) Komission tiedonanto (2019). Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (COM(2019) 640 final), s. 4.

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(14) Pariisin sopimuksen 4 artiklan 3 kohta.

(15) [Julkaisutoimisto lisää ehdotetun EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistuksen numeron, jos se on saatavilla]

(16) Puheenjohtaja von der Leyenin puhe unionin tilasta Euroopan parlamentin täysistunnossa 16 päivänä syyskuuta 2020. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/SPEECH_20_1655

(17) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohta.

(18) Komission tiedonanto (2021). Terve maapallo kaikille. (COM(2021) 400 final).

(19) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).

(20) https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12228-EU-Green-Deal-carbon-border-adjustment-mechanism-_fi

(21) https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12228-EU-Green-Deal-carbon-border-adjustment-mechanism-_fi

(22) [Julkaisutoimisto lisää linkin vaikutustenarviointiin julkaisemisen jälkeen]

(23) [Julkaisutoimisto lisää linkin tutkimukseen sen julkaisemisen jälkeen]

(24) [Julkaisutoimisto lisää tiivistelmän linkit ja sääntelyntarkastelulautakunnan myönteisen lausunnon julkaisemisen jälkeen.]

(25) EUVL C 326, 26.10.2012, s. 391.

(26) Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta (EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1).

(27) Ks. Eurooppa-neuvoston päätelmät 17.–21 päivänä heinäkuuta 2020 .

(28) Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus, tehty 16 päivänä joulukuuta 2020, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28).

(29) EUVL C, , s. . [julkaisutoimisto lisää lausunnon numeron]

(30) EUVL C, , s. . [julkaisutoimisto lisää lausunnon numeron]

(31) Komission tiedonanto, annettu 11 päivänä joulukuuta 2019, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019) 640 final).

(32) Komission tiedonanto, annettu 12 päivänä toukokuuta 2021, Terve maapallo kaikille (COM(2021) 400).

(33) EUVL L 282, 19.10.2016, s.4.

(34) Euroopan unionin neuvosto , ST/14222/1/20/REV1.

(35) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

(36) IPCC, 2018: Global Warming of 1.5°C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5°C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty [Masson-Delmotte, V., P. Zhai, H.-O. Pörtner, D. Roberts, J. Skea, P.R. Shukla, A. Pirani, W. Moufouma-Okia, C. Péan, R. Pidcock, S. Connors, J.B.R. Matthews, Y. Chen, X. Zhou, M.I. Gomis, E. Lonnoy, T. Maycock, M. Tignor, and T. Waterfield (eds.)].

(37) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(38) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26).

(39) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 1).

(40) Merioikeusyleissopimus, Montego Bay, 10. joulukuuta 1982.

(41) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).

(42) Komission delegoitu päätös (EU) 2019/708, annettu 15 päivänä helmikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY täydentämisestä niiden toimialojen ja toimialojen osien määrittämisen osalta, joiden katsotaan olevan alttiita hiilivuodon riskille vuosina 2021–2030 (EUVL L 120, 8.5.2019, s. 2).

(43) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).

(44) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/2067, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta tietojen todentamisesta ja todentajien akkreditoinnista (EUVL L 334, 31.12.2018, s. 94).

(45) Neuvoston päätös 2006/500/EY, tehty 29 päivänä toukokuuta 2006, energiayhteisön perustamissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 198, 20.7.2006, s. 15).

(46) Komission asetus (EU) 2015/1222, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2015, kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta (EUVL L 197, 25.7.2015, s. 24).

(47) Komission suositus 2013/179/EU, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2013, yhteisten menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen (EUVL L 124, 4.5.2013, s. 1).

(48) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(49) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(50) Neuvoston asetus (EY) N:o 515/97, annettu 13 päivänä maaliskuuta 1997, jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi (EUVL L 82, 22.3.1997, s. 1).

(51) Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(52) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(53) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(54) Komission asetus (EU) N:o 1031/2010, annettu 12 päivänä marraskuuta 2010, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokaupan ajoituksesta, hallinnoinnista ja muista näkökohdista (EUVL L 302, 18.11.2010, s. 1).

(55) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(56) Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus, tehty 16 päivänä joulukuuta 2020, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28).

(57) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx

(58) JM = jaksotetut määrärahat / EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(59) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(60) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(61) Virallisen budjettinimikkeistön mukaisesti.

(62) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(63) AC = sopimussuhteinen henkilöstö, AL= paikalliset toimihenkilöt, END = kansalliset asiantuntijat, INT = vuokrahenkilöstö ja JPD = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(64) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(65) Ks. vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 2093/2020 12 ja 13 artikla.

CN-koodi	Kasvihuonekaasu
2808 00 00 – Typpihappo typpi-rikkihapot (nitraushapot)	Hiilidioksidi ja typpioksiduuli
2814 – Ammoniakki, vedetön tai vesiliuoksena	Hiilidioksidi
2834 21 00 – Kaliumnitriitit	Hiilidioksidi ja typpioksiduuli
3102 –Typpilannoitteet, kivennäiset tai kemialliset	Hiilidioksidi ja typpioksiduuli
3105 – Kivennäis- tai kemialliset lannoitteet, joissa on kahta tai kolmea seuraavista lannoittavista aineista: typpeä, fosforia tai kaliumia; muut lannoitteet; tämän ryhmän lannoitteet tabletteina tai niiden kaltaisessa muodossa tai bruttopainoltaan enintään 10 kg:n pakkauksissa -Paitsi: 3105 60 00 Kivennäis- tai kemialliset lannoitteet, joissa on kahta lannoittavaa ainetta: fosforia ja kaliumia	Hiilidioksidi ja typpioksiduuli

CN-koodi	Kasvihuonekaasu
7601 – Muokkaamaton alumiini	Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt
7603 – Alumiinijauheet ja -suomut	Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt
7604 – Alumiinitangot ja -profiilit	Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt
7605 – Alumiinilanka	Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt
7606 – Alumiinilevyt ja -nauhat, paksuus suurempi kuin 0,2 mm	Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt
7607 – Alumiinifolio (myös painettu tai paperilla, kartongilla, pahvilla, muovilla tai niiden kaltaisella tukiaineella vahvistettu), paksuus (tukiainetta huomioon ottamatta) enintään 0,2 mm	Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt
7608 – Alumiiniputket	Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt
7609 00 00 – Putkien liitos- ja muut osat (esim. liitoskappaleet, kulmakappaleet ja muhvit), alumiinia	Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

PO: TAXUD							2022	2023	2024	2025	2026	2027	YHTEENSÄ
• Toimintamäärärahat
Budjettikohta 61	Sitoumukset	(1a)	1,3	2,25	2,45	1,8			1,65	1,55	11,1
	Maksut	(2a)	1,3	2,25	2,45	1,8			1,65	1,55	11,1
Määrärahat YHTEENSÄ PO TAXUD	Sitoumukset	=1a	1,3	2,25	2,45	1,8			1,65	1,55	11,1
	Maksut	=2a	1,3	2,25	2,45	1,8			1,65	1,55	11,1

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7
Henkilöstöasiat	1,064	1,216	1,216	1,216	0,912	5,624
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma	1,064	1,216	1,216	1,216	0,912	5,624

CN-koodi	Kasvihuonekaasu
2523 10 00 – Sementtiklinkkerit	Hiilidioksidi
2523 21 00 Portlandsementti, valkoinen, myös keinotekoisesti värjätty	Hiilidioksidi
2523 29 00 – Muu portlandsementti	Hiilidioksidi
2523 90 00 – Muu hydraulinen sementti	Hiilidioksidi

CN-koodi	Kasvihuonekaasu
2716 00 00 Sähköenergia	Hiilidioksidi

CN-koodi	Kasvihuonekaasu
72 – Rauta ja teräs Paitsi: 7202 – Ferroseokset 7204 – Rautapohjaiset jätteet ja romu; romusta sulatetut harkot, rautaa tai terästä	Hiilidioksidi
7301 – Ponttirauta ja -teräs, myös porattu, rei'itetty tai osista koottu; hitsatut rauta- tai teräsprofiilit	Hiilidioksidi
7302 – Rautatie- tai raitiotieradan rakennusosat, rautaa tai terästä, kuten kiskot, johtokiskot, hammaskiskot, vaihteenkielet, risteyskappaleet, vaihdetangot ja muut raideristeyksien tai -vaihteiden osat, ratapölkyt, sidekiskot, kiskontuolit ja niiden kiilat, aluslaatat, puristuslaatat, liukulaatat, sideraudat ja muut kiskojen asentamiseen, liittämiseen tai kiinnittämiseen käytettävät erityistavarat	Hiilidioksidi
7303 00 – Putket ja profiiliputket, valurautaa	Hiilidioksidi
7304 – Putket ja profiiliputket, saumattomat, rautaa (muuta kuin valurautaa) tai terästä	Hiilidioksidi
7305 – Muut putket (esim. hitsaamalla, niittaamalla tai vastaavalla tavalla saumatut), joiden poikkileikkaus on ympyrän muotoinen ja ulkoläpimitta suurempi kuin 406,4 mm, rautaa tai terästä	Hiilidioksidi
7306 – Muut putket ja profiiliputket (esim. avosaumaiset tai hitsaamalla, niittaamalla tai vastaavalla tavalla saumatut), rautaa tai terästä	Hiilidioksidi
7307 – Putkien liitos- ja muut osat (esim. liitoskappaleet, kulmakappaleet ja muhvit), rautaa tai terästä	Hiilidioksidi
7308 – Rakenteet (ei kuitenkaan nimikkeen 9406 tehdasvalmisteiset rakennukset) ja rakenteiden osat (esim. sillat ja siltaelementit, sulkuportit, tornit, ristikkomastot, katot, kattorakenteet, ovet, ikkunat, ovenkarmit, ikkunankehykset ja -karmit, kynnykset, ikkunaluukut, portit, kaiteet ja pylväät), rautaa tai terästä; levyt, tangot, profiilit, putket ja niiden kaltaiset tavarat, rakenteissa käytettäviksi valmistetut, rautaa tai terästä	Hiilidioksidi
7309 – Säiliöt, altaat, sammiot ja niiden kaltaiset astiat, kaikkia aineita (ei kuitenkaan tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja) varten, rautaa tai terästä, enemmän kuin 300 litraa vetävät, myös vuoratut tai lämpöeristetyt mutta ilman mekaanisia tai lämmitys- tai jäähdytysvarusteita	Hiilidioksidi
7310 – Altaat, astiat, tynnyrit, tölkit, laatikot, rasiat ja niiden kaltaiset säilytyspäällykset, kaikkia aineita (ei kuitenkaan tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja) varten, rautaa tai terästä, enintään 300 litraa vetävät, myös vuoratut tai lämpöeristetyt, mutta ilman mekaanisia tai lämmitys- tai jäähdytysvarusteita	Hiilidioksidi
7311 – Säiliöt tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja varten, rautaa tai terästä	Hiilidioksidi