·Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja siihen kuuluvia Pellolta pöytään -strategiaa ja biodiversiteettistrategiaa sekä

·ihmisten hyväksi toimivaa taloutta,

tuottamalla parempaa dataa ympäristöstä, ihmisistä, alueista ja taloudesta alan kestävyyden arvioimiseksi. Maataloustilastot ovat hyödyllisiä myös muiden sellaisten EU:n tai jäsenvaltioiden prioriteettien kannalta, jotka vaikuttavat maatalouteen ja maaseudun kehitykseen tai joihin maatalous ja maaseudun kehitys vaikuttavat.

Unionin politiikan toteuttamisen tueksi tarvitaan korkealaatuisia, vertailukelpoisia ja luotettavia tilastotietoja unionin talouden, yhteiskunnan, alueiden ja ympäristön tilanteesta. Euroopan tilastot voivat myös auttaa laajempaa yleisöä ymmärtämään demokraattista prosessia ja osallistumaan siihen ja keskustelemaan EU:n nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Maataloustilastojen osalta painopiste on oikea-aikaisten ja asianmukaisten tietojen tuottamisessa yhteisen maatalouspolitiikan, yhteisen kalastuspolitiikan sekä muiden ympäristöön, elintarviketurvaan ja eläinten hyvinvointiin liittyvien politiikkojen tarpeisiin.

Maataloustilastoista saadaan korkealaatuista näyttöä, jota tarvitaan YMP:n täytäntöönpanoon ja seurantaan. YMP on merkittävä tekijä unionin työllisyyden sekä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun kannalta. Maaseudun kehittämispolitiikalla, joka on YMP:n olennainen osa, pyritään parantamaan maataloustuotannon kilpailukykyä ja kestävyyttä sen sosiaalipoliittisten tavoitteiden lisäksi. YMP:n osuus EU:n vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen kokonaistalousarviosta oli yli 37 prosenttia.

Maataloustilastoille on yhä enemmän tarvetta myös muilla EU:n keskeisillä politiikan aloilla, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa sekä ympäristö-, ilmastonmuutos-, kauppa-, sosiaali- ja aluepolitiikassa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Euroopan tilastojen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 338 artikla. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen EU:n toiminnan kannalta tarpeellisten tilastojen tuottamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Mainitussa 338 artiklassa asetetaan Euroopan tilastoja koskevat vaatimukset, joiden mukaan tilastojen laatimisessa on noudatettava puolueettomuutta, luotettavuutta, objektiivisuutta, tieteellistä riippumattomuutta, kustannustehokkuutta ja tilastosalaisuutta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 223/2009 4 vahvistetaan oikeudellinen kehys Euroopan tilastojen kehittämiselle, tuottamiselle ja jakelulle.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Euroopan tilastojärjestelmä tarjoaa infrastruktuurin tilastotiedolle. Järjestelmä on suunniteltu täyttämään monien käyttäjien tarpeet ja tukemaan demokraattisten yhteiskuntien päätöksentekoa. Tämä asetusehdotus on laadittu, jotta voidaan suojella Euroopan tilastojärjestelmän kumppanien ydintoimintoja ja samalla paremmin varmentaa maataloustilastojen laatu ja vertailukelpoisuus.

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus kuuluvat tilastotietojen keskeisiin kriteereihin. Jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa tarvittavaa johdonmukaisuutta ja vertailukelpoisuutta ilman selkeitä EU-tason puitteita eli EU:n lainsäädäntöä, jossa vahvistetaan yhteiset tilastokäsitteet, raportointimuodot ja laatuvaatimukset. YMP:n vuoksi maataloustilastojen vertailukelpoisuutta koskeva vaatimus on erityisen tärkeä.

Jäsenvaltiot eivät voi yksin toimiessaan täysin saavuttaa näitä tavoitteita. Toimet voidaan toteuttaa tehokkaammin EU:n tasolla sellaisen EU:n säädöksen pohjalta, jolla varmistetaan tilastotietojen vertailukelpoisuus ehdotetun säädöksen piiriin kuuluvilla osa-alueilla. Sen sijaan varsinaisen tiedonkeruun pystyvät parhaiten toteuttamaan jäsenvaltiot.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:

Sillä varmistetaan Euroopan maataloustilastojen laatu ja vertailukelpoisuus, koska tilastot kerätään ja laaditaan kaikissa jäsenvaltioissa samojen periaatteiden mukaisesti. Sillä myös varmistetaan, että Euroopan maataloustilastot ovat edelleen relevantteja ja että ne sopeutetaan käyttäjien tarpeita vastaaviksi. Asetuksella lisätään tilastojen tuotannon kustannustehokkuutta ja otetaan samalla huomioon jäsenvaltioiden järjestelmien erityispiirteet.

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti voidaan todeta, että tässä asetusehdotuksessa säädetään vain sen tavoitteen saavuttamisen edellyttämistä vähimmäisvaatimuksista eikä siinä mennä pidemmälle kuin on tämän vuoksi tarpeen.

•Toimintatavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: asetus.

Ehdotuksen tavoitteen ja sisällön perusteella sopivin sääntelytapa on voimassa olevan asetuksen muuttaminen.

Keskeisen EU-politiikan, kuten yhteisen maatalouspolitiikan, kannalta on tärkeää saada vertailukelpoisia, yhdenmukaistettuja ja korkealaatuisia maataloustilastoja Euroopan tasolla. Tämä voidaan parhaiten varmistaa asetuksilla, joita sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa ja joita ei tarvitse ensin saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Asetuksen (EU) 2018/1091 14 artiklassa säädetään jo asetuksen muuttamisesta.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Maataloustilastoja koskevaa vuoden 2020 jälkeistä strategiaa varten laaditusta Euroopan maataloustilastojärjestelmästä tehdyssä arvioinnissa (SWD (2017) 96 final) todettiin, että tätä aihealuetta on tarpeen käsitellä järjestelmällisemmin.

Maataloustilastojärjestelmän arviointi osoitti seuraavaa:

·Nykyinen maataloustilastoja koskeva lainsäädäntö ei riittävästi täytä uusia ja syntyviä tietotarpeita, koska kyseisiin säädöksiin ei sisälly tilastoja koskevaa vaatimusta. Säädökset eivät myöskään ole riittävän joustavia ja integroituja, jotta niillä voitaisiin nopeasti vastata esiin nouseviin tarpeisiin.

·Euroopan maataloustilastojärjestelmä ei ole riittävän joustava eikä reagoi riittävän nopeasti uusiin tarpeisiin. Tämä johtuu osittain tilastojen keruun luonteesta mutta myös siitä, miten asetukset on laadittu, sekä määrärahojen ja henkilöresurssien puutteesta.

·Tiedonkeruu ei ole riittävän yhdenmukaistettua tai johdonmukaista. Tämä johtuu siitä, että uusia tietotarpeita syntyy, säädöksiä on laadittu erikseen useiden vuosien ajan ja määritelmät ja käsitteet vaihtelevat jonkin verran maatalouden eri osa-alueiden välillä.

·Tilastoja voitaisiin tuottaa tehokkaammin, jos lainsäädäntöä mukautetaan siten, että olisi mahdollista käyttää eri tietolähteitä ja jos jäsenvaltiot mukautuisivat nykyaikaiseen teknologiaan.

Asetuksen (EU) 2018/1091 valmistelun yhteydessä järjestettiin julkinen kuuleminen, jonka tulokset esitettiin yksityiskohtaisesti erillisessä raportissa 5 .

Siihen liittyvässä maataloustilastostrategiassa pääteltiin, että maataloustilastot on suunniteltava järjestelmäksi ja niiden on toimittava järjestelmänä, jonka osat sopivat yhteen ja tekevät tuotoksesta osiensa summaa merkittävämmän. Maataloustilastojen on myös sovittava saumattomasti koko Euroopan tilastojärjestelmään, ja mukaan on saatava mahdollisuuksien mukaan myös muita tietolähteitä. Tieto- ja viestintätekniikka ja muita uusia teknologioita (esim. massadata ja tutkimukseen perustuvat innovaatiot) on sisällytettävä tiedonkeruuseen, tiedonkeruumenetelmien vaikuttavuutta ja tehokkuutta on arvioitava suhteessa tietotarpeisiin ja laatukriteereihin ja nykyiset osa-alueiden väliset raja-aidat on kaadettava.

•Sidosryhmien kuuleminen

Eurostat laatii, tuottaa ja levittää Euroopan maataloustilastot Euroopan tilastojärjestelmän puitteissa tehtävän tiiviin, koordinoidun ja säännellyn yhteistyön tuloksena, ja toiminnan pohjana on pitkäaikainen kumppanuus kansallisten tilastolaitosten ja muiden asiaankuuluvien viranomaisten kanssa.

Yleisesti ottaen ja maataloustilastoja koskevan vuoden 2020 jälkeisen strategian mukaisesti tärkeimmät ryhmät ja henkilöt, joita Euroopan maataloustilastot koskevat tai jotka osallistuvat niiden laadintaan, ovat datan tuottajat (kansalliset tilastolaitokset, muut kansalliset viranomaiset ja Eurostat), vastaajat (viljelijät, viljelijäjärjestöt ja yritykset) ja datan käyttäjät (julkisen ja yksityissektorin päätöksentekijät, etenkin muut komission yksiköt, sekä tutkijat ja toimittajat). Näitä sidosryhmiä on kuultu laajasti niiden kohtaamista ongelmista ja toivomista muutoksista, niiden tietotarpeista ja prioriteeteista, mahdollisista toimintapoliittisista ratkaisuista, ehdotettujen toimien vaikutuksista ja itse strategiasta.

Sidosryhmien näkemyksiä on kerätty pysyvän maataloustilastokomitean ja sen seuraajan, maataloustilastojen johtajien ryhmän (kansallisten tilastolaitosten maataloustilastojen johtajat), kokouksissa ja seminaareissa, joissa kuullaan usein komission yksiköitä, kansainvälisiä järjestöjä ja maataloustuottajien järjestöjä, Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean (joka koostuu kansallisten tilastolaitosten johtajista) kokouksissa ja komission yksiköissä säännöllisesti järjestetyissä kuulemistilaisuuksissa.

Näiden kuulemisten tulokset otettiin huomioon edellä mainitussa arvioinnissa.

Lisäksi asetusehdotuksen etenemissuunnitelmaa koskeva kuuleminen oli avoinna neljän viikon ajan Euroopan komission ”Kerro mielipiteesi” -sivustolla.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Asetuksen (EU) 2018/1091 valmistelemiseksi Eurostat on käynyt laajoja keskusteluja ehdotuksen sisällöstä kansallisten tilastolaitosten kanssa asiaankuuluvissa asiantuntijaryhmissä sekä johtajien tasolla.

•Vaikutustenarviointi

Maataloustilastoja koskeva vuoden 2020 jälkeinen strategia ( SWD (2016)430 ), johon integroidut maatilatilastot sisältyvät olennaisena osana, sai sääntelyntarkastelulautakunnalta myönteisen lausunnon 6 .

Tilastolainsäädäntö koskee ensisijaisesti hallinnossa olevia datan käyttäjiä (eli komission pääosastoja), datan tuottajia (kansallisia tilastolaitoksia) ja vastaajia (viljelijöitä), joten sillä on vain vähän suoria taloudellisia, sosiaalisia tai ympäristövaikutuksia. Sidosryhmille aiheutuu eniten suoria kustannuksia uusiin tilastollisiin ja teknisiin järjestelmiin mukautumisesta. Nykyaikaistamistoimenpiteiden odotettiin hieman vähentävän hallinnollista rasitetta ja kustannuksia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Valtaosa kustannussäästöistä tulisi asetuksen (EU) 2018/1091 kattavuusvaatimusten pienentämisestä. Tilastojen keruusta aiheutuvia kustannuksia on verrattava tilastojen yhteiskunnallisiin hyötyihin mutta myös kustannuksiin, joita aiheutuu siitä, että tilastot ovat heikkolaatuisia tai niitä ei ole lainkaan.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ehdotus on osa maataloustilastoja koskevaa vuoden 2020 jälkeistä strategiaa, jolla Euroopan komissio ja EU:n jäsenvaltiot pyrkivät tiiviissä yhteistyössä nykyaikaistamaan EU:n maataloustilastoja. Tämä Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean tukema strategia on osa sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaa REFIT-ohjelmaa, ja sen tavoitteena on virtaviivaistaa ja parantaa Euroopan maataloustilastojärjestelmää (EASS).

Tämä ehdotus kattaa integroitujen maatilatilastojen rahoituksen vuosiksi 2021–2027 asetuksen (EU) 2018/1091 mukaisesti.

•Perusoikeudet

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia perusoikeuksien suojeluun.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksen rahoitusvaikutukset ovat lyhytkestoisia ja liittyvät integroituja maatilatilastoja koskevan tiedonkeruun yhteisrahoitukseen ajanjaksolla 2021–2027 (vuosien 2023 ja 2026 tiedonkeruut).

Asetuksen (EU) 2018/1091 13 artiklassa vahvistetaan EU:n rahoitusosuus kyseisen asetuksen täytäntöönpanoa varten. Tässä ehdotuksessa vahvistetaan vuosien 2021–2027 talousarvioksi 40 000 000,00 euroa (josta 36 400 000,00 euroa kansallisten tilastolaitosten avustuksia varten).

EU:n rahoitusosuus asetuksen (EU) 2018/1091 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja avustuksia varten myönnetään Euroopan maatalouden tukirahastosta asetuksen (EU) N:o 1306/2013 4 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti tai yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta annetun asetuksen mukaisesti.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Euroopan parlamentin ja neuvoston odotetaan hyväksyvän asetusehdotuksen mahdollisimman pian, ja kohta tämän jälkeen komission odotetaan hyväksyvän täytäntöönpanotoimenpiteet. Asetusta sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa eikä täytäntöönpanosuunnitelmaa tarvita.

Jäsenvaltioiden tulee toimittaa tiedot komissiolle vuosina 2024 ja 2027.

Asetuksen (EU) 2018/1091 mukaisesti, kuultuaan Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa, komission olisi esitettävä viimeistään 31. joulukuuta 2024 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus asetuksen täytäntöönpanosta ja sen tavoitteiden saavuttamisesta.

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Ei sovelleta.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotettu muutos koskee asetuksen (EU) 2018/1091 13 artiklan 4, 5 ja 7 kohtaa sekä 14 artiklan 1 kohtaa, joissa vahvistetaan kullekin jäsenvaltiolle osoitettavat enimmäismäärät sekä vuosien 2021–2027 määrärahojen määrä ja lähde

2021/0270 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) 2018/1091 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse unionin rahoitusosuudesta integroituihin maatilatilastoihin vuosien 2021–2027 rahoituskehyksessä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI ja EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 338 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1091 7 säädetään, että jäsenvaltioiden on kerättävä ja toimitettava maatiloista rakennetta koskevat perustiedot, jäljempänä ’perustiedot’, ja aihealueita koskevat tiedot vuosilta 2023 ja 2026.

(2)Jäsenvaltioilta ja unionilta vaaditaan merkittävästi rahoitusta maatilojen rakennetutkimusten suorittamista ja unionin tietovaatimusten täyttämistä varten.

(3)EU rahoittaa enintään 75 prosenttia perustietojen ja aihealuetietojen keruusta vuosina 2023 ja 2026 aiheutuvista kustannuksista ottaen huomioon asetuksessa (EU) 2018/1091 vahvistetut enimmäismäärät.

(4)Asetuksessa (EU) 2018/1091 vahvistetaan määrärahat asianomaisen monivuotisen rahoituskehyksen koko voimassaoloajaksi, ja siinä varaudutaan vahvistamaan määrät myöhempiä tiedonkeruita varten seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa, joka kattaa vuosien 2023 ja 2026 tutkimukset.

(5)Seuraava monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027 on vahvistettu neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2020/2093 8 .

(6)Asetuksen (EU) 2018/1091 mukaisesti Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat integroituihin maatilatilastoihin monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 osoitettavan unionin rahoitusosuuden määrän komission ehdotuksen perusteella sen jälkeen, kun asetus (EU, Euratom) 2020/2093 on tullut voimaan.

(7)Vuosiksi 2021–2027 ehdotetusta määrästä olisi rahoitettava ainoastaan vuosina 2023 ja 2026 tehtävät maatilojen rakennetutkimukset, mukaan lukien kustannukset, jotka liittyvät sellaisten tietokantojen hallinnointiin, ylläpitoon ja kehittämiseen, joita komissio käyttää jäsenvaltioiden toimittamien tietojen käsittelyyn.

(8)Lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen vuoksi on aiheellista poistaa viittaus kyseiseen entiseen jäsenvaltioon.

(9)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 9 7 artiklalla perustettua Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa on kuultu.

(10)Sen vuoksi asetusta (EU) 2018/1091 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) 2018/1091 seuraavasti:

(1)Muutetaan 13 artikla seuraavasti:

(a)Muutetaan 4 kohta seuraavasti:

i)Korvataan johdantokappale seuraavasti:

”Vuoden 2023 ja 2026 perus- ja aihealuetietojen keruiden yhdistettyjen kustannusten osalta unionin rahoitusosuus rajoitetaan jäljempänä esitettyihin enimmäismääriin:”.

ii)Korvataan c alakohta seuraavasti:

”c) 2 000 000 euroa Bulgarialle, Portugalille, Saksalle ja Unkarille kullekin”.

(b)Kumotaan 5 kohta.

(c)Korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7. Unionin rahoitusosuus tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja avustuksia varten myönnetään Euroopan maatalouden tukirahastosta asetuksen (EU) N:o 1306/2013 4 artiklan 2 kohdan d alakohdan nojalla tai yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta myöhemmin annettavan asetuksen nojalla.”

(2)Korvataan 14 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Unionin määrärahat viitevuosia 2023 ja 2026 koskevan tiedonkeruuohjelman täytäntöönpanoa varten, mukaan luettuna jäsenvaltioiden tämän asetuksen mukaisesti toimittamien tietojen käsittelyyn komissiossa käytettävien tietokantajärjestelmien hallintoon, ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavat määrärahat, ovat 40 000 000 euroa vuosiksi 2021–2027, ja ne katetaan vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

Sisältö

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.4.4.Tulosindikaattorit

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaantässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

asetuksen (EU) 2018/1091 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse unionin rahoitusosuudesta integroituihin maatilatilastoihin vuosien 2021–2027 rahoituskehyksessä

1.2.Toimintalohko(t)

Euroopan tilastojen tuottaminen.

Maatalous ja maaseudun kehittäminen.

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

◻ uuteen toimeen

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 10

⌧ käynnissä olevan toimen jatkamiseen

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

Tässä säädösehdotuksessa vahvistetaan 40 000 000,00 euron talousarvio vuosiksi 2021–2027 (josta 36 400 000,00 euroa on tarkoitettu avustuksiin kansallisille tilastolaitoksille ja muille kansallisille viranomaisille).

Tilastojen on oltava luotettavia ja korkealaatuisia, jotta poliittiset päättäjät, yritykset ja suuri yleisö voivat tehdä asianmukaisia näyttöön perustuvia päätöksiä. Tällä ehdotuksella pyritään kahteen vuoden 2020 maataloustilastostrategian tavoitteeseen:

tuotetaan korkealaatuisia tilastoja, jotka täyttävät käyttäjien tarpeet tehokkaasti ja vaikuttavasti,

lisätään Euroopan maataloustilastojen yhdenmukaistamista ja johdonmukaisuutta.

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

Erityistavoite nro 1:

Vuonna 2023 tehtävien maatilojen rakennetutkimusten rahoittaminen, mukaan lukien kustannukset, jotka liittyvät sellaisten tietokantojen hallinnointiin, ylläpitoon ja kehittämiseen, joita komissio käyttää jäsenvaltioiden viitevuodelta 2023 toimittamien tietojen käsittelyyn ja integroitujen maatilatilastojen ja maatalouden kirjanpidon tietoverkon (FADN) / maatilojen kestävyyttä koskevan tietoverkon (FSDN) yhteentoimivuuden parantamiseen

Erityistavoite nro 2:

Vuonna 2026 tehtävien maatilojen rakennetutkimusten rahoittaminen, mukaan lukien kustannukset, jotka liittyvät sellaisten tietokantojen hallinnointiin, ylläpitoon ja kehittämiseen, joita komissio käyttää jäsenvaltioiden viitevuodelta 2026 toimittamien tietojen käsittelyyn ja integroitujen maatilatilastojen ja maatalouden kirjanpidon tietoverkon (FADN) / maatilojen kestävyyttä koskevan tietoverkon (FSDN) yhteentoimivuuden parantamiseen

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Vaikutus kansallisiin tilastolaitoksiin ja muihin: Tilastolainsäädäntö koskee ensisijaisesti hallinnossa olevia datan käyttäjiä (eli komission pääosastoja), datan tuottajia (kansallisia tilastolaitoksia) ja vastaajia (viljelijöitä), joten sillä on vain vähän suoria taloudellisia, sosiaalisia tai ympäristövaikutuksia. Sidosryhmille aiheutuu eniten suoria kustannuksia uusiin tilastollisiin ja teknisiin järjestelmiin mukautumisesta. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä nykyaikaistamistoimenpiteiden odotetaan hieman vähentävän hallinnollista rasitetta ja kustannuksia.

1.4.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

Asetuksessa (EU) 2018/1091 säädetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava viitevuosien 2023 ja 2026 validoidut perus- ja aihealuetiedot sekä laaturaportti komissiolle (Eurostatille) 12 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä.

Kuultuaan Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja sen tavoitteiden saavuttamisesta (18 artikla).

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa jäsenvaltioille suunnatun rahoitustuen jatkuminen maatilojen rakennetta koskevien tietojen keruuta varten. Ehdotuksessa vahvistetaan määrärahat kaudeksi 2021–2027.

EU:n taloudellisen tuen kansalliseen maataloustilastojen tiedonkeruuseen odotetaan jatkuvan uudessa järjestelmässä saman tasoisena ja suhteisena kuin nyt, ja myös kansallisten menojen odotetaan olevan samantasoiset kuin nyt. Kun rasitteen ja kustannusten vähentämiseen tähtäävät toimet ovat toteutuneet täysimääräisesti samoin kuin odotettu maatilojen lukumäärän väheneminen (havaitun suuntauksen perusteella), nämä voivat johtaa tiedonkeruuta varten tarvittavien varojen ja määrärahojen vähenemiseen.

Asetuksen (EU) 2018/1091 tavoitteena on parantaa Euroopan maataloustilastojen laatua, vertailukelpoisuutta ja johdonmukaisuutta, jotta poliittiset päättäjät, yritykset ja suuri yleisö voivat tehdä asianmukaisia näyttöön perustuvia päätöksiä.

Se kattaa maatalouden rakennetilastot ja muodostuu puiteasetuksesta ja täytäntöönpanosäädöksistä. Asetusta sovelletaan suoraan EU:n jäsenvaltioissa, kun taas täytäntöönpanosäädöksissä vahvistetaan erilaisia luetteloita, kuvauksia ja menetelmävaatimuksia. Kukin jäsenvaltio sisällyttää muuttujat ja muut vaatimukset kansallisiin tietokantoihinsa, kyselyihin jne. heti, kun säädökset on hyväksytty.

Vuoden 2020 maatalouslaskenta on jo käynnissä. Vuotta 2023 koskeva tiedonkeruu on valmisteilla, ja sitä seuraa vuoden 2026 tiedonkeruu.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Integroitujen maatilatilastojen ansiosta EU ja sen jäsenvaltiot saavat käyttöönsä korkealaatuiset, vertailukelpoiset ja johdonmukaiset Euroopan maatalouden rakennetilastot, joista koituu vastaajille ja datan tuottajille hyötyihin verrattuna hyväksyttävällä tasolla oleva rasite. Näyttöön perustuva päätöksenteko on ratkaisevan tärkeää YMP:n kaltaisten politiikkojen onnistumiselle. YMP on tärkeä työllisyyttä ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävä tekijä EU:ssa.

Tilastolainsäädäntö koskee ensisijaisesti hallinnossa olevia datan käyttäjiä (eli komission pääosastoja), datan tuottajia (kansallisia tilastolaitoksia) ja vastaajia (viljelijöitä), joten sillä on vain vähän suoria taloudellisia, sosiaalisia tai ympäristövaikutuksia. Sidosryhmille aiheutuu eniten suoria kustannuksia uusiin tilastollisiin, organisatorisiin ja teknisiin järjestelmiin mukautumisesta, mutta tästä aiheutuvien kustannusten ja rasitteiden odotetaan maksavan itsensä takaisin keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä, kun tiedonkeruusta aiheutuva rasite kevenee ja saavutetaan tehokkuusetuja ja säästöjä.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Euroopan maataloustilastot ovat olleet YMP:n ja monien muiden EU:n keskeisten politiikan alojen kulmakivi jo vuosikymmenten ajan. Asetus (EU) 2018/1091 laadittiin siten, että se pysyisi maatalouden muutosten mukana ja jotta sen avulla voitaisiin korjata Euroopan maataloustilastojärjestelmän arvioinnissa havaitut tärkeimmät ongelmakohdat. Havaitut ongelmat olivat seuraavat:

1. aiempi maataloustilastolainsäädäntö ei palvellut riittävällä tavalla uusia ja tulevia tietotarpeita

2. Euroopan maataloustilastojärjestelmä ei ollut riittävän joustava eikä reagoi riittävän nopeasti uusiin tarpeisiin

3. tiedonkeruu ei ollut riittävän yhdenmukaistettua eikä johdonmukaista

4. tilastojen tuottaminen ei ollut tehokasta

5. tietojen toimittamiseen liittyvää rasitetta pidettiin suurena.

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Asetus (EU) 2018/1091 on osa Eurostatin maataloustilastoja koskevaa vuoden 2020 jälkeistä strategiaa. Sitä täydennetään maatalouden panos- ja tuotostilastoista annettavalla asetuksella ja maatalouden taloustilejä koskevalla ajantasaistetulla asetuksella. Näillä kolmella asetuksella on yhteinen soveltamisala ja yhteiset tekniset ja menetelmiin liittyvät asiakirjat. Ne kattavat yhdessä kaikki maataloustilastostrategian näkökohdat.

Tärkeät EU:n yhteiset politiikat, kuten YMP, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Pellolta pöytään -strategia ja luonnon monimuotoisuutta koskeva strategia, ovat riippuvaisia vertailukelpoisista, yhdenmukaistetuista ja korkealaatuisista EU-tason maataloustilastoista ja siitä, että ne sopivat yhteen erilaisten asiaan liittyvien tietolähteiden, kuten maatalouden kirjanpidon tietoverkon, kanssa ja täydentävät niitä. Tämä voidaan parhaiten varmistaa asetuksilla, joita sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa ja joita ei tarvitse ensin saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Nyt tehtävästä muutoksesta säädetään asetuksessa (EU) 2018/1091, ja se koskee ainoastaan vuosien 2023 ja 2026 tiedonkeruun rahoitusta.

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

Ei sovelleta

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

⌧ kesto on rajattu

–⌧ toiminta alkaa 1.1.2022 (alustavasti) ja päättyy 31.12.2027.

–⌧ maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia 2022–2025 ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia 2024–2028.

◻ kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 11

⌧ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–⌧ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

Ei sovelleta

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Avustuksen saajien on toimitettava kerätyt tiedot ja niitä vastaavat laaturaportit siten kuin asetuksen (EU) 2018/1091 12 artiklassa säädetään.

Komissio esittää viimeistään 31. joulukuuta 2024 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen asetuksen täytäntöönpanosta ja sen tavoitteiden saavuttamisesta asetuksen (EU) 2018/1091 18 artiklan mukaisesti ja sen jälkeen, kun se on kuullut Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus kuuluvat tilastotietojen keskeisiin kriteereihin. Jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa tarvittavaa johdonmukaisuutta ja vertailukelpoisuutta ilman selkeitä Euroopan tasoisia puitteita eli EU:n lainsäädäntöä, jossa vahvistetaan yhteiset tilastokäsitteet, raportointimuodot ja laatuvaatimukset.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Todettuja riskejä ovat muun muassa tietojen puutteellinen laatu ja viivästynyt toimittaminen.

Näitä riskejä lievennettäisiin lähettämällä jäsenvaltioille etukäteen teknisiä ja menetelmiin liittyviä asiakirjoja ja ohjeita, tekemällä automaattisia tietojen tarkistuksia, seuraamalla määräaikojen noudattamista ja tarkastamalla tutkimusten laaturaportteja.

Komission virkamiehet suorittavat tarkastuksia osana työtehtäviään tietojen laadun ja vertailtavuuden arvioimiseksi. Odotettu virheriskitaso on alhainen, sillä maataloustilastoja on kerätty hyvässä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 1950-luvulta lähtien ja käytössä olevia järjestelmiä on nykyaikaistettu viimeisimpien teknisten standardien mukaisesti.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Viranomaistarkastusten lisäksi Eurostat soveltaa petosten vastaista strategiaa komission yleisen petostentorjuntapolitiikan mukaisesti. Näin varmistetaan, että petosriskien hallintaan sovellettavassa lähestymistavassa suuntaudutaan petoksille alttiiden osa-alueiden ja asianmukaisten vastatoimien kartoittamiseen. Tarvittaessa perustetaan verkostoja ja otetaan käyttöön erityisiä tietoteknisiä välineitä mahdollisten petosten analysoimiseksi.

Eurostat on kehittänyt valvontastrategian, jolla seurataan jäsenvaltioiden tiedonkeruumenoja ja johon sisältyy ehdotetun asetuksen kannalta tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä ja välineitä. Yksinkertamisen, kustannustehokkaiden seurantaprosessien ja riskiin perustuvien ennakko- ja lopputarkastusten pitäisi auttaa vähentämään ja ehkäisemään petoksia. Strategiaan sisältyy petosten torjuntaa koskevia tiedotus- ja koulutustoimia.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Numero

JM/EI-JM 12

EFTA-mailta 13

ehdokasmailta 14

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

08.02 06 03 – Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto) – Operatiivinen tekninen apu

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Numero

JM/EI-JM

EFTA-mailta

ehdokasmailta

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[XX.YY.YY.YY]

KYLLÄ/EI

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–⌧ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

08.02 06 03 – Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto) – Operatiivinen tekninen apu

Pääosasto: AGRI			Vuosi 2021 15	Vuosi 2022	Vuosi 2023	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	Vuoden 2027 jälkeen	YHTEENSÄ
• Toimintamäärärahat
08.02 06 03 16	Sitoumukset	(1a)		20 000			20 000				40 000
	Maksut	(2a)		9 100	1 800		18 200	1 800		9 100	40 000
Budjettikohta	Sitoumukset	(1b)
	Maksut	(2b)
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 17
Budjettikohta		(3)
PO AGRIn määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1a+1b +3		20 000			20 000				40 000
	Maksut	=2a+2b +3		9 100	1 800		18 200	1 800		9 100	40 000

• Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)	20 000		20 000			40 000
	Maksut	(5)	9 100	1 800	18 200	1 800	9 100	40 000
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 3 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=4+ 6	20 000		20 000			40 000
	Maksut	=5+ 6	9 100	1 800	18 200	1 800	9 100	40 000

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen, toistetaan edellä oleva osa:

• Toimintamäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)
	Maksut	(5)
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ		(6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–6 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (Viitemäärä)	Sitoumukset	=4+ 6
	Maksut	=5+ 6

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

”Hallintomenot”

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi 2021	Vuosi 2022	Vuosi 2023	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ
Pääosasto: ESTAT
• Henkilöresurssit		0,775	0,775	0,775	0,775	0,775	0,775	0,775	5,426
• Muut hallintomenot		0,030	0,530	0,280	0,280	0,280	0,280	0,030	0,210
PO ESTAT YHTEENSÄ	Määrärahat	0,805	1,305	1,055	1,055	1,055	1,055	0,805	5,636

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

0,805

1,305

1,055

0,805

5,636

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi 2021 18	Vuosi 2022	Vuosi 2023	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	0,775	0,775	0,775	0,775	0,775	0,775	0,775	5,426
	Maksut	0,030	0,530	0,280	0,280	0,280	0,280	0,030	0,210

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset

⇩

Vuosi 2021

Vuosi 2022

Vuosi 2023

Vuosi 2024

Vuosi 2025

Vuosi 2026

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 19

Keskimäär. kustannukset

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1: 20 IFS2023

– Tuotos

tiedot

9 100

18 200

– Tuotos

muu

1 800

– Tuotos

Välisumma, erityistavoite 1

9 100

1 800

9 100

20 000

ERITYISTAVOITE 2:

IFS2026

– Tuotos

tiedot

9 100

18 200

– Tuotos

muu

1 800

Välisumma, erityistavoite 2

9 100

1 800

9 100

20 000

KAIKKI YHTEENSÄ

9 100

1 800

18 200

1 800

9 100

40 000

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–⌧ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi 2021 21

Vuosi 2022

Vuosi 2023

Vuosi 2024

Vuosi 2025

Vuosi 2026

Vuosi 2027

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7	7	7	7	7	7	7	7	7
Henkilöresurssit	0,775	0,775	0,775	0,775	0,775	0,775	0,775	5,426
Muut hallintomenot	0,030	0,530	0,280	0,280	0,280	0,280	0,030	1,710
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma	0,805	1,305	1,055	1,055	1,055	1,055	0,805	7,136

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät 22
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma

YHTEENSÄ

0,805

1,305

1,055

0,805

7,136

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–⌧ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

		Vuosi 2021	Vuosi 2022	Vuosi 2023	Vuosi 2024	Vuosi 2025	Vuosi 2026	Vuosi 2027
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)		5,1	5,1	5,1	5,1	5,1	5,1	5,1
20 01 02 03 (EU:n ulkopuoliset edustustot)
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)
Muu budjettikohta (mikä?)
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 23
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 xx yy zz 24	– päätoimipaikassa
	– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - epäsuora tutkimustoiminta)
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - suora tutkimustoiminta)
Muu budjettikohta (mikä?)
YHTEENSÄ		5,1	5,1	5,1	5,1	5,1	5,1	5,1

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Suoritettaviin tehtäviin kuuluu

- aloitteeseen liittyvien avustusten hallinnointi

- tietojen validointi

- menetelmiin liittyvät tukitoiminnot ja tehtävät

- raporttien analysointi

- tietojen levittäminen

Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus/aloite

–◻ voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät. Merkittävät rahoitussuunnitelman muutokset on esitettävä Excel-taulukkona.

–◻ edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät sekä ehdotetut välineet.

–◻ edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotus/aloite

–⌧ rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻ rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi N 25	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–⌧ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻ vaikutukset omiin varoihin

–◻ vaikutukset muihin tuloihin

–tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin◻

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 26
		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Ei sovelleta

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

Ei sovelleta

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1091, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, integroiduista maatilatilastoista sekä asetusten (EY) N:o 1166/2008 ja (EU) N:o 1337/2011 kumoamisesta (EUVL L 200, 7.8.2018, s. 1).

(2)

Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 11).

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/690, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä, kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaa ja Euroopan tilastoja koskevan ohjelman (sisämarkkinaohjelma) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 99/2013, (EU) N:o 1287/2013, (EU) N:o 254/2014 ja (EU) N:o 652/2014 kumoamisesta (EUVL L 153, 3.5.2021, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

(5) Eurostatin julkisten kuulemisten verkkosivut: http://ec.europa.eu/eurostat/about/opportunities/consultations/eass Raportti julkisesta kuulemisesta: http://ec.europa.eu/eurostat/documents/10186/6937766/Agricultural-Statistics-Strategy-2020-Report.docx .

(6) Vaikutustenarviointi (saatavilla ainoastaan englanniksi), tiivistelmä vaikutusten arvioinnista ja sääntelyntarkastelulautakunnan lausunto (saatavilla ainoastaan englanniksi).

(7)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1091, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, integroiduista maatilatilastoista sekä asetusten (EY) N:o 1166/2008 ja (EU) N:o 1337/2011 kumoamisesta (EUVL L 200, 7.8.2018, s. 1).

(8)

Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 11).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

(10) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(11) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx

(12) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(13) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(14) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(15) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(16) Virallisen budjettinimikkeistön mukaisesti.

(17) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(18) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(19) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(20) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(21) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(22) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(23) Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(24) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(25) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(26) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.