EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.7.2021

COM(2021) 398 final

2021/0216(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Kyproksen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä

{SWD(2021) 196 final}

2021/0216 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Kyproksen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 1 ja erityisesti sen 20 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Covid-19-pandemia on vaikuttanut vahingollisesti Kyproksen talouteen ja kärjistänyt entisestään jo ennen pandemiaa esiintyneitä ongelmia. Vuonna 2019 Kyproksen bruttokansantuote (BKT) asukasta kohti oli 81 prosenttia unionin keskiarvosta. Komission kevään 2021 talousennusteen mukaan Kyproksen reaalinen BKT supistui 5,1 prosenttia vuonna 2020, ja supistuman odotetaan olevan 2,1 prosenttia vuosina 2020 ja 2021. Keskipitkän aikavälin taloudelliseen suorituskykyyn vaikuttavia pidemmän aikavälin näkökohtia ovat melko harvoihin kasvun lähteisiin perustuva kasvun malli ja suuri yksityinen, julkinen ja ulkomainen velka yhdistettynä rahoitusalan haavoittuvuustekijöihin.

(2)Neuvosto antoi Kyprokselle 9 päivänä heinäkuuta 2019 ja 20 päivänä heinäkuuta 2020 eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä suosituksia. Neuvosto suositti erityisesti torjumaan tehokkaasti pandemiaa, ylläpitämään taloutta ja tukemaan alkavaa elpymistä. Taloustilanteen salliessa neuvosto suositti Kyprokselle harjoittamaan finanssipolitiikkaa, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillisella tasolla oleva julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velkakestävyys samalla kun lisätään investointeja. Lisäksi neuvosto suositti terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn ja kapasiteetin vahvistamista, jotta voidaan varmistaa laadukkaat ja kohtuuhintaiset palvelut, myös parantamalla terveydenhuollon työntekijöiden työoloja. Se myös suositti sen varmistamista, että kansallinen terveydenhuoltojärjestelmä otetaan suunnitelman mukaisesti käyttöön vuonna 2020 siten, että samalla säilytetään sen pitkän aikavälin kantokyky. Neuvosto suositti, että Kypros toteuttaa riittäviä toimenpiteitä ansionmenetysten korvaamiseksi ja sosiaaliturvan varmistamiseksi kaikille. Se myös suositti, että Kypros lujittaisi julkisia työvoimapalveluja, vahvistaisi nuorille tarkoitettua tiedotus- ja aktivointitukea, edistäisi joustavia työjärjestelyjä, parantaisi koulutuksen tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta, toteuttaisi koulutusjärjestelmän, myös opettajien arvioinnin, uudistuksen, sekä lisäisi työnantajien sitoutumista ja opiskelijoiden osallistumista ammatilliseen koulutukseen ja kohtuuhintaisen varhaiskasvatuksen saatavuutta. Suosituksessaan neuvosto kehotti Kyprosta varmistamaan, etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille, riittävän rahoituksen ja likviditeetin saatavuuden, antamaan lainsäädäntöä, jolla yksinkertaistetaan menettelyjä, joiden avulla strategisten investointien tekijät saavat tarvittavat luvat ja lisenssit, jatkamaan yksityistämishankkeiden toteuttamista ja aikaistamaan toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita sekä edistämään yksityisiä investointeja, jotta voidaan tukea talouden elpymistä ja kohdistaa investointeja vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, jäte- ja vesihuoltoon, kestävään liikenteeseen, digitalisointiin sekä tutkimukseen ja innovointiin. Lisäksi Kyprosta kehotettiin tehostamaan toimia, joilla puututaan verojärjestelmän piirteisiin, jotka helpottavat yksityishenkilöiden ja monikansallisten yritysten aggressiivista verosuunnittelua, erityisesti toiseen maahan tapahtuvien maksujen välityksellä. Kyprosta neuvottiin myös parantamaan i) oikeusjärjestelmän tehokkuutta ja laatua, myös digitalisointia, mukaan lukien hallinto-oikeuden toiminnan parantaminen, siviiliprosessien uudistaminen ja tuomioistuinten erikoistuminen, ja ii) julkista sektoria, kuten julkishallinnon ja paikallishallintojen toimintaa sekä hallinnointia, sekä toteuttamaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan vaatimusten täytäntöönpanoa oikeusteitse, ja varmistamaan, että saantokirjojen ja kiinteään omaisuuteen liittyvien oikeuksien myöntämiseen ja siirtämiseen on luotettavat, turvalliset ja nopeat järjestelmät. Kyprosta kehotettiin myös helpottamaan järjestämättömien lainojen vähentämistä muun muassa perustamalla valtion omistamalle omaisuudenhoitoyhtiölle toimivan hallinnointi- ja ohjausrakenteen, toteuttamalla maksukuria parantavia toimia ja vahvistamalla luottoja ostavien yritysten ja pankkien ulkopuolisen rahoitusalan valvontaa, muun muassa yhdistämällä vakuutus- ja eläkerahastojen valvontaviranomaiset. Lisäksi Kyprosta kehotettiin nopeuttamaan korruptiontorjuntauudistuksia, turvaamaan syyttäjälaitoksen riippumattomuuden ja vahvistamaan lainvalvontavalmiuksia. Arvioituaan edistymistä kyseisten maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa elpymis- ja palautumissuunnitelman toimittamisajankohtana komissio katsoo, että suositus, jonka mukaan Kyproksen olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi, on pantu kaikilta osin täytäntöön.

(3)Komissio julkaisi 2 päivänä kesäkuuta 2021 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 2 5 artiklan nojalla laaditun Kyprosta koskevan perusteellisen tarkastelun. Komission analyysissä tultiin siihen päätelmään, että Kyproksen makrotaloudessa on liiallisia epätasapainoja, jotka liittyvät erityisesti ulkomaisen, julkisen ja yksityisen velan suureen määrään ja järjestämättömien lainojen edelleen suureen määrään sekä huomattavaan vaihtotaseen alijäämään.

(4)[Euroalueen talouspolitiikasta annetussa neuvoston suosituksessa euroalueen jäsenvaltioille suositettiin, että ne toteuttaisivat, osin elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa kautta, toimia muun muassa sen varmistamiseksi, että politiikan viritys tukee elpymistä, ja edistäisivät edelleen lähentymistä, palautumiskykyä sekä kestävää ja osallistavaa kasvua. Neuvoston suosituksessa kehotettiin myös vahvistamaan kansallisia institutionaalisia kehyksiä, varmistamaan makrotalouden vakaus, saattamaan valmiiksi talous- ja rahaliitto ja vahvistamaan euron kansainvälistä asemaa.] [Jos neuvoston suositusta ei ole hyväksytty neuvoston täytäntöönpanopäätöksen hyväksymiseen mennessä, tämä johdanto-osan kappale poistetaan].

(5)Kypros toimitti 17 päivänä toukokuuta 2021 komissiolle asetuksen (EU) 2021/241 18 artiklan 1 kohtaa noudattaen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa. Sitä ennen oli toteutettu kansallisen lainsäädännön mukaisesti alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, nuorisojärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemisprosessi. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien kansallinen omavastuullisuus tukee niiden onnistunutta täytäntöönpanoa ja kestävää vaikutusta kansallisella tasolla sekä niiden uskottavuutta Euroopan tasolla. Komissio on arvioinut mainitun asetuksen 19 artiklan mukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelman merkityksellisyyttä, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta asetuksen liitteessä V esitettyjen arviointia koskevien suuntaviivojen mukaisesti.

(6)Elpymis- ja palautumissuunnitelmilla olisi pyrittävä asetuksella (EU) 2021/241 perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/2094 3 perustetun EU:n elpymisvälineen yleisiin tavoitteisiin, jotta voitaisiin tukea covid-19-kriisin jälkeistä elpymistä. Niillä olisi edistettävä unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta tukemalla asetuksen (EU) 2021/241 3 artiklassa tarkoitettuja kuutta pilaria.

(7)Jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpano merkitsee koordinoitua pyrkimystä saada aikaan investointeja ja uudistuksia kaikkialla unionissa. Uudistusten ja investointien koordinoidun ja samanaikaisen täytäntöönpanon ja rajatylittävien hankkeiden toteuttamisen kautta uudistukset ja investoinnit vahvistavat toisiaan ja luovat myönteisiä heijastusvaikutuksia koko unionissa. Sen vuoksi noin kolmanneksen tukivälineen vaikutuksesta jäsenvaltioiden kasvuun ja työpaikkojen luomiseen odotetaan johtuvan muiden jäsenvaltioiden heijastusvaikutuksista.

Kuutta pilaria tukeva tasapainoinen ratkaisu

(8)Elpymis- ja palautumissuunnitelma tarjoaa suuressa määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja liitteessä V olevan 2.1 jakson mukaisesti kattavan ja riittävän tasapainoisen taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen kohdistuvan ratkaisun, joka tukee asianmukaisesti kaikkia asetuksen (EU) 2021/241 3 artiklassa tarkoitettuja kuutta pilaria, ottaen huomioon asianomaisen jäsenvaltion erityishaasteet ja määrärahat.

(9)Elpymis- ja palautumissuunnitelma koostuu laajoista ja tasapainoisista uudistuksista ja investoinneista, joilla tuetaan Kyproksen yhteiskunnan ja talouden tärkeimpiin poliittisiin haasteisiin vastaamista ja puututaan samalla riittävällä tavalla covid-19-pandemian vaikutuksiin. Suunnitelman keskeisenä tavoitteena on vahvistaa talouden häiriönsietokykyä ja maan potentiaalia talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävään pitkän aikavälin kasvuun ja hyvinvointiin. Suunnitelmassa keskitytään viiteen ensisijaiseen toimintalinjaan: terveys ja pelastuspalvelu, siirtyminen puhtaaseen talouteen, talouden häiriönsieto- ja kilpailukyky, digitaalinen muutos ja työmarkkinat, sosiaalinen suojelu, koulutus ja inhimillinen pääoma. Suunnitelmassa selvitetään selkeästi, miten jokainen toimintalinja edistää asetuksen (EU) 2021/241 3 artiklassa tarkoitettuja kuutta pilaria. Tämä auttaa varmistamaan, että kuhunkin pilariin puututaan kattavasti ja johdonmukaisesti.

(10)Suunnitelmalla on tarkoitus auttaa vastaamaan vihreään siirtymään liittyviin keskeisiin haasteisiin, kuten runsaiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, vesi- ja jätehuollon puutteisiin sekä tarpeeseen suojella luonnon monimuotoisuutta ja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja. Tähän liittyviä toimenpiteitä ovat muun muassa ympäristöverotuksen käyttöönotto, sähkömarkkinoiden uudistus ja uusiutuvan energian käyttöönoton helpottaminen, rakennuskannan kunnostaminen energiatehokuuden parantamiseksi, ajoneuvokannan viherryttäminen, metsäpalojen torjunta, meriekosysteemin suojelu sekä älykäs vesihuolto. Suunnitelmaan kuuluu myös toimenpiteitä, joiden tavoitteena on edistää digitalisaatiota. Siinä painotetaan yhteenliitettävyyttä ja sähköisen hallinnon ratkaisuja ja sisällytetään digitalisaatiokysymykset muilla osa-alueilla toteutettaviin toimiin, kuten oikeuslaitoksen sekä terveys- ja koulutusjärjestelmien uudistamiseen. Yritysten, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten, digitalisointia tuetaan suorilla toimenpiteillä, joiden tavoitteena on lisätä niiden tuottavuutta ja kilpailukykyä. Odotettavissa on, että älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistetään toimenpiteillä, joilla parannetaan yritysten rahoituksen saantia, kohdennetuilla tutkimus- ja innovointiuudistuksilla ja investoinneilla, koulutusuudistuksella, jolla autetaan puuttumaan koulutustulosten laatuun ja tarpeeseen kaventaa sosioekonomisia eroja, sekä tukemalla puhtaampaa energialähteiden yhdistelmää ja talouden hiilijalanjäljen pienentämistä oikeudenmukaisella ja osallistavalla tavalla. Samalla rahoitus- ja finanssipoliittista vakautta koskevalla komponentilla pyritään vahvistamaan pankkisektorin vakautta, parantamaan maksukyvyttömyyskehyksen toimintaa ja ehkäisemään suurta yksityistä velkaa yhdessä tehokkaamman ja oikeudenmukaisemman verojärjestelmän kanssa, millä parannetaan talouden häiriönsietokykyä. Suunnitelmalla autetaan vastaamaan myös Kyproksen talouden haasteisiin, jotka koskevat sen kilpailukykyä, tuottavuutta ja tarvetta monipuolistaa kasvun mallia, uudistuksilla ja investoinneilla, jotka kohdistuvat maatalouselintarvikealaan, kevyeen teollisuuteen, kestävään matkailuun ja kiertotalouteen.

(11)Suunnitelmalla tuetaan taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lisäämistä ja Kyproksen lähentymistä unioniin toimenpiteillä, joilla parannetaan terveydenhuolto- ja pitkäaikaishoitojärjestelmien saatavuutta, kantokykyä ja laatua, uudistetaan sosiaalista infrastruktuuria, torjutaan energiaköyhyyttä, vähennetään digitaalisen infrastruktuurin käyttöön liittyvää epätasa-arvoa ja vahvistetaan muita heikommassa asemassa oleville ryhmille annettavaa työllisyys- ja sosiaalista tukea. Joillakin kyseisistä toimenpiteistä on määrä edistää myös terveyttä ja taloudellista, sosiaalista ja institutionaalista selviytymiskykyä sekä tuottaa yhteisvaikutuksia muiden kohdennettujen uudistusten ja investointien kanssa, jotka koskevat muun muassa sosiaaliturvajärjestelmän puutteiden korjaamista ja osaamisen kohtaanto-ongelmien vähentämistä työmarkkinoilla täydennys- ja uudelleenkoulutusaloitteiden sekä ohjauksen kautta, sekä julkishallinnon ja julkisten palvelujen, myös koulujen ja terveydenhuoltolaitosten, nykyaikaistamista ja digitalisointia. Seuraavaa sukupolvea, lapsia ja nuoria koskevat toimet, ovat tärkeässä asemassa suunnitelmassa. Toimet kattavat koulutusjärjestelmän nykyaikaistamisen ja tehostamisen kaikilla tasoilla, varhaiskasvatuksen saatavuuden parantamisen, työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten paremman tavoittamisen sekä digitaalisen muutoksen ja vihreän siirtymän kannalta keskeisten taitojen kehittämiseen kaikilla tasoilla annettavan tuen.

Vastaaminen kaikkiin tai merkittävään osaan maakohtaisissa suosituksissa yksilöidyistä haasteista

(12)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelma auttaa asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja liitteessä V olevan 2.2 jakson mukaisesti vastaamaan tuloksellisesti (luokitus A) kaikkiin tai merkittävään osaan Kyprokselle osoitetuissa asiaankuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa, mukaan lukien julkista taloutta koskevat näkökohdat, ja asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetuissa suosituksissa tai muissa komission talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä virallisesti antamissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa yksilöidyistä haasteista.

(13)Suunnitelmaan sisältyy useita toisiaan vahvistavia uudistuksia ja investointeja, jotka auttavat vastaamaan tuloksellisesti kaikkiin tai huomattavaan osaan neuvoston Kyprokselle talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä vuosina 2019 ja 2020 antamissa maakohtaisissa suosituksissa esitetyistä taloudellisista ja sosiaalisista haasteista. Koska elpymis- ja palautumissuunnitelmassa vastataan edellä mainittuihin haasteisiin, sen odotetaan myös osaltaan korjaavan Kyproksen makrotalouden liiallisia epätasapainoja 4 , jotka liittyvät erityisesti ulkomaisen, julkisen ja yksityisen velan suureen määrään ja järjestämättömien lainojen edelleen suureen määrään sekä huomattavaan vaihtotaseen alijäämään.

(14)Erittäin suuren kapasiteetin verkkojen laajenemisen alueille, joilla yhteydet ovat puutteellisia, ja ”gigabittivalmiin” kaapeloinnin toteuttamisen odotetaan parantavan internetyhteyksiä Kyproksella ja edistävän internetin käyttöönottoa. Valtionhallinnon palvelujen digitalisoinnin sekä sähköisen oikeudenkäytön, sähköisen terveydenhuollon ja älykkäiden kaupunkien käyttöönoton odotetaan edistävän digitaalista muutosta. Lisäksi suunnitelman odotetaan parantavan julkishallinnon tehokkuutta vahvistamalla henkilöstöosaston strategista roolia sekä vastuuministeriöiden hallintojen valmiuksia panna paremmin täytäntöön julkishallinnon toimia ja henkilöstöhallinnon toimintoja ottamalla käyttöön uudet puitteet julkisten virkojen täyttämiseksi ja työntekijöiden suoritusten arvioimiseksi. Paikallishallintojen uuden oikeudellisen kehyksen käyttöönoton odotetaan parantavan niiden toimintaa. Lisäksi korruptiontorjuntaviranomaisen perustamisen odotetaan tehostavan osaltaan korruption torjuntaa, ja sen on määrä osaltaan tukea julkisten varojen käyttöön liittyvien sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemistä, havaitsemisesta ja korjaamista. Suunnitelmaan sisältyy toimia, joilla on tarkoitus puuttua sellaisiin Kyproksen verotusjärjestelmään liittyviin piirteisiin, jotka helpottavat erityisesti monikansallisten yritysten aggressiivista verosuunnittelua, mukaan lukien lähdeveron käyttöönotto osinko-, rojalti- ja osinkomaksujen osalta.

(15)On odotettavissa, että koulutuksen laatu ja tarkoituksenmukaisuus työmarkkinoiden kannalta paranevat sen myötä, että perustetaan tutkinnon suorittaneiden kansallinen seurantajärjestelmä ja päivitetään ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen opetussuunnitelmia digitaalisen lukutaidon, pehmeiden taitojen ja yrittäjätaitojen parantamiseksi. Näiden toimien lisäksi tarkoituksena on toteuttaa koulutusohjelmia digitaali- ja yrittäjätaitojen sekä vihreän ja sinisen osaamisen parantamiseksi eri väestöryhmien keskuudessa. Työhönottokannustinjärjestelmän digitalisoinnin sekä julkisten työvoimapalvelujen käyttöön tarkoitetun tulosjohtamisjärjestelmän kehittämisen odotetaan parantavan toimien tehokkuutta ja palvelujen laatua. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille annettavan neuvonnan ja ohjauksen sekä heille tarkoitetun työhönottokannustinjärjestelmän odotetaan vahvistavan nuorille suunnattua tiedotus- ja aktivointitukea. Koulutusjärjestelmää on tarkoitus parantaa uudella opettajia ja kouluja koskevalla arviointijärjestelmällä, toteuttamalla osaamisen kohtaanto-ongelmaa koskeva kansallinen toimintasuunnitelma, ulottamalla maksuton pakollinen esiopetus koskemaan myös neljävuotiaita lapsia ja rakentamalla kaksi nykyaikaista teknistä ”mallikoulua”, joilla vahvistetaan edelleen ammatillista koulutusta. Lisäksi varhaiskasvatukseen tehtävien investointien sekä kansallisen strategian ja toimintasuunnitelman hyväksymisen odotetaan parantavan varhaiskasvatuksen laatua ja kohtuuhintaisuutta. Suunnitelmaan sisältyy myös laki, jolla säännellään joustavia työjärjestelyjä etätyön muodossa ja sosiaalisen suojelun ulottamista itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja uudenmuotoista työtä tekeviin työntekijöihin asiaankuuluvien maakohtaisten suositusten mukaisesti. Suunnitelman täytäntöönpanon odotetaan vahvistavan terveydenhuolto- ja pelastuspalvelujärjestelmien kapasiteettia, laatua ja selviytymiskykyä toimilla, joiden tavoitteena on päivittää välineitä ja perustaa erityisiä tiedotusjärjestelmiä samalla kun edistetään investointeja viestintäjärjestelmiin ja sähköiseen terveydenhuoltoon. Lisäksi suunnitelmissa on laajentaa ja rakentaa uusia erikoistuneita hoitoyksiköitä.

(16)Kansallisen kehitysviraston perustamisen sekä rahoitusohjelmien ja -järjestelyjen käyttöönoton odotetaan parantavan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksen saantia ja maksuvalmiutta. Tutkimus- ja innovointitukiohjelmien sekä keskitetyn tietämyksensiirtoyksikön perustamisen odotetaan lisäävän investointeja tutkimukseen ja innovointiin.

(17)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joiden odotetaan edistävän vihreää siirtymää. Suunnitelmalla edistetään energian puhdasta ja tehokasta tuotantoa ja käyttöä monilla eri toimilla, joita ovat muun muassa ympäristöverotus, sähkömarkkinoiden avaaminen, vihreiden investointien tukeminen ja rakennuskannan sekä muun infrastruktuurin energiaperuskorjaushankkeet. Suunnitelmaan sisältyy myös toimia, joiden tavoitteena on vahvistaa metsäpalojen torjuntaa sekä meriekosysteemien suojelua. Jäte- ja vesihuoltoon liittyvillä toimenpiteillä pyritään vähentämään vesihävikkiä sekä parantamaan nykyistä infrastruktuuria ja vesihuoltoa. Lisäksi on tarkoitus investoida päästöttömiin tai vähäpäästöisiin ajoneuvoihin sekä liikennealan digitalisointiin kestävän liikenteen edistämiseksi.

(18)Suunnitelman tavoitteena on vähentää pankkialan riskejä, jotka liittyvät vanhoihin järjestämättömiin lainoihin, näitä koskevalla toimintasuunnitelmalla sekä toimenpiteillä, joilla parannetaan luotonsaajien ja -hallinnoijien toimintaympäristöä. Korkean yksityisen velan ja maksukurin osalta suunnitelmassa esitetään velkojen seurannan parantamista, maksukyvyttömyyskehyksen toimivuuden parantamista ja strategiaa rahoitusalan taitojen puutteen korjaamiseksi. Odotettavissa on, että vakuutus- ja eläkerahaston parannettu valvonta saavutetaan lisäämällä käytettävissä olevia henkilöresursseja sekä parantamalla käytettävissä olevia valvontavälineitä.

(19)Pandemian johdosta toteutettavia välittömiä finanssipoliittisia toimia koskevien suositusten voidaan katsoa jäävän Kyproksen elpymis- ja palautumissuunnitelman ulkopuolelle huolimatta siitä, että Kypros on yleisesti ottaen vastannut asianmukaisesti ja riittävästi välittömään tarpeeseen tukea taloutta finanssipoliittisin keinoin vuosina 2020 ja 2021 yleisen poikkeuslausekkeen säännösten mukaisesti.

Kasvupotentiaalia, työpaikkojen syntymistä sekä taloudellista, sosiaalista ja institutionaalista palautumiskykyä tukeva vaikutus

(20)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelmalla on asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja liitteessä V olevan 2.3 jakson mukaisesti suuria vaikutuksia (luokitus A) jäsenvaltion kasvupotentiaalin, työpaikkojen syntymisen sekä taloudellisen, sosiaalisen ja institutionaalisen palautumiskyvyn lujittumiseen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon muun muassa siten, että se edistää lapsia ja nuoria koskevia toimintapolitiikkoja sekä lieventää covid-19-kriisin taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotta voidaan lisätä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä unionissa.

(21)Komission yksiköiden tekemät simulaatiot osoittavat, että suunnitelmalla on mahdollista kasvattaa Kyproksen BKT:tä 1,1–1,8 prosenttia vuoteen 2026. 5 Suunnitelma sisältää laajoja fyysiseen ja inhimilliseen pääomaan kohdistuvia investointeja, joiden odotetaan edistävän talouskasvua ja lisäävän työllisyyttä. Suunnitelmalla pyritään vauhdittamaan Kyproksen talouden elpymistä ja luomaan perusta pitkän aikavälin kestävälle kasvumallille. Parantamalla kasvupotentiaalia, luomalla työpaikkoja ja lisäämällä taloudellista, sosiaalista ja institutionaalista häiriönsietokykyä, suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden odotetaan vähentävän maan alttiutta häiriöille. Suunnitelman odotetaan myös tukevan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa, muun muassa edistämällä politiikkatoimia, joilla luodaan yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille lapsille ja lisätään nuorten työllisyyttä, ja auttavan Kyprosta olemaan osallistava yhteiskunta, jossa terveydenhuollon saatavuus on hyvä ja jonka talous on tuottava ja kestävä.

(22)Kyproksen suunnitelmassa vastataan työllisyys-, koulutus- ja osaamishaasteisiin, jotka liittyvät keskeisesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon. Yhtäläisten mahdollisuuksien ja työmarkkinoille pääsyn edistämiseksi suunnitelmassa ehdotetaan uudistuksia, joilla parannetaan digitaalista ja vihreää osaamista, nykyaikaistetaan opettajien ja koulujen arviointijärjestelmää ja puututaan yleiseen osaamisen kohtaanto-ongelmaan. Suunnitteilla on myös investointeja, joilla parannetaan ammatillista koulutusta ja tarjotaan aktivointitukea nuorille, millä täydennetään Euroopan sosiaalirahasto plussaan kuuluvia toimia. Markkinoiden dynamiikan ja työolojen parantamiseksi Kypros on ehdottanut useita toimenpiteitä, myös lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joustavien työjärjestelyjen käytön laajentamiseksi. Suunnitelmassa omaksutaan yhdennetty lähestymistapa työmarkkinapalveluihin ja -politiikkoihin, kuten julkisiin työvoimapalveluihin ja aktiivisiin työvoimapolitiikkoihin, tehokasta työllisyyden aktiivitukea koskevan komission suosituksen 6 mukaisesti. Tärkein kohderyhmä on nuoriso, ja suunnitelma sisältää kohdennetun työhönottokannustimen yhdistettynä koulutukseen. Sosiaalisen suojelun ja osallisuuden parantamiseksi suunnitelmassa ehdotetaan toimenpiteitä, joilla tuetaan laitoshoidosta luopumista ja pitkäaikaishoitopalveluja.

(23)Suunnitelmassa esitetään kattava toimenpidekokonaisuus, jolla vastataan työmarkkinoiden haasteisiin ja parannetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Kyseisiin toimiin sisältyy uudistuksia ja investointeja koulutukseen ja osaamiseen, aktivointipolitiikkoja ja sosiaalipalveluita, eriarvoisuuden torjuntaa, työmarkkinoiden nykyaikaistamista ja sosiaalisen osallisuuden lisäämistä. Suunnitelmassa esitetään yksityiskohtainen kartoitus valikoiduista toimista, joilla puututaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tukena olevan tulostaulun avulla havaittuihin haavoittuvuuksiin.

(24)Suunnitelma sisältää julkishallinnon uudistuksia, joilla pyritään edistämään hallinnon digitalisointia, vähentämään kansalaisten ja yritysten hallinnollista rasitusta ja nopeuttamaan julkisten investointihankkeiden suunnittelua ja hyväksymistä. Kyseisten toimenpiteiden odotetaan muuttavan liiketoimintaympäristöä pitkällä aikavälillä investoinneille suotuisampaan suuntaan ja lisäävän talouden kilpailukykyä varmistamalla tehokkaat digitaaliset viranomaispalvelut ja mahdollistamalla pitkäaikaiset tuottavuutta lisäävät vaikutukset.

”Ei merkittävää haittaa” -periaate

(25)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelmassa asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan d alakohdan ja liitteessä V olevan 2.4 jakson mukaisesti varmistetaan, että mistään siihen sisältyvien uudistusten ja investointihankkeiden täytäntöönpanotoimenpiteistä ei aiheudu ympäristötavoitteille (luokitus A) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 7 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa (”ei merkittävää haittaa” -periaate).

(26)On odotettavissa, että Kyproksen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa varmistetaan kunkin toimen osalta, että merkittävää haittaa ei aiheudu yhdellekään kuudesta asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa määritellystä ympäristötavoitteesta, jotka ovat ilmastonmuutoksen hillitseminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, kiertotalous, saastumisen ehkäisy ja torjunta sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Kypros toimitti perusteluja Euroopan komission ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta antamien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukaisesti.

(27)Joissakin toimenpiteissä, joissa ehdotus- tai kiinnostuksenilmaisupyynnöt ovat välttämättömiä tiettyjen hankkeiden valitsemiseksi tulevaisuudessa, ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta olisi noudatettava varmistamalla, kyseisiin toimenpiteisiin liittyvien asianmukaisten välitavoitteiden avulla, että hanke- tai kiinnostuksenilmaisupyyntöjen tehtävänmääritykseen sisällytetään poissulkemisperusteita, joilla estetään sellaisten toimien valinta, joista voisi aiheutua ympäristötavoitteille merkittävää haittaa.

Vihreän siirtymän edistäminen luonnon monimuotoisuus mukaan lukien

(28)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan e alakohdan ja liitteessä V olevan 2.5 jakson mukaisesti toimenpiteitä, jotka suuressa määrin edistävät vihreää siirtymää, luonnon monimuotoisuus mukaan luettuna, tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamista. Ilmastotavoitteita tukevat toimenpiteet ovat määrältään 41 prosenttia suunnitelman kokonaismäärärahoista asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisesti laskettuna. Kuten asetuksen (EU) 2021/241 17 artiklassa edellytetään, elpymis- ja palautumissuunnitelma on johdonmukainen niiden tietojen kanssa, jotka on sisällytetty vuosien 2021–2030 kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan.

(29)On odotettavissa, että unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisen suhteen suunnitelman täytäntöönpano auttaa vastaamaan joihinkin keskeisiin politiikan haasteisiin, jotka on yksilöity komission suosituksissa Kyproksen kansallisesta energia- ja ilmastosuunnitelmasta. Suunnitelma sisältää uudistuksia, jotka liittyvät vihreän verotuksen käyttöönottoon, sähkömarkkinoiden vapauttamiseen, rakennusten energiaperusparannusten helpottamiseen ja sähköisen liikkuvuuden vauhdittamiseen. Suunnitelmaan sisältyy lisäksi laaja valikoima energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan tehtäviä investointeja, jotka on suunnattu kotitalouksille, yrityksille, kunnille sekä laajemmalle julkiselle sektorille ja kansalaisjärjestöille. Suunnitelmaan kuuluu investointeja, jotka liittyvät älykkäiden mittareiden laaja-alaiseen käyttöönottoon sekä Euroopan ja Aasian rajayhdysjohtohankkeeseen, jonka on määrä auttaa tuottamaan energiaa puhtaammista ja etenkin uusiutuvista lähteistä. Suunnitelmalla edistetään myös perinteisten ajoneuvojen korvaamista päästöttömillä ja vähäpäästöisillä ajoneuvoilla, vaihtoehtoisten, puhtaampien polttoaineiden ja liikennevälineiden käyttöä sekä julkisen liikenteen käyttöä.

(30)On odotettavissa, että suunnitelman täytäntöönpano tukee myös unionin ympäristöpoliittisten tavoitteiden saavuttamista, painottaen voimakkaasti vesihuoltoa ja kiertotaloutta. Suunnitelmaan sisältyy vesihuollon uudistus sekä useita toisiinsa liittyviä ja toisiaan vahvistavia investointeja, joiden tavoitteena on nykyaikaistaa vesivarojen hoitoa ja tehdä siitä kestävämpää. Lisäksi suunnitelma sisältää toimia, joilla pyritään tehostamaan kiertotaloutta matkailun ja teollisuuden alalla sekä lisäämään kestävämpiä jätehuoltokäytäntöjä, kuten kierrätystä. Suunnitelmassa vastataan niin ikään ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteisiin useilla suoja- ja ehkäisytoimenpiteillä metsäpalojen torjunnan ja tulvien hallinnan osa-alueilla. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä käsitellään yhdessä toimessa, jossa keskitytään meriekosysteemin suojeluun vaaroilta.

Digitaalisen muutoksen edistäminen

(31)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan f alakohdan ja liitteessä V olevan 2.6 jakson mukaisesti toimenpiteitä, joilla suuressa määrin (luokitus A) edistetään digitaalista muutosta tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamista. Digitaalisia tavoitteita tukevat toimenpiteet ovat määrältään 23 prosenttia suunnitelman kokonaismäärärahoista asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VII esitetyn menetelmän mukaisesti laskettuna.

(32)Kyproksen ehdottamassa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa painotetaan voimakkaasti digitaalista siirtymää ja siitä kaikille aloille aiheutuvien haasteiden ratkaisemista. Tähän on myös osoitettu merkittävä osuus kokonaismäärärahoista, ja digitaalisilla näkökohdilla on merkittävä asema suurimmassa osassa suunnitelman komponentteja.

(33)Lähes kaikkiin komponentteihin sisältyy toimenpiteitä, joilla tuetaan suoraan digitalisaatiota tai vastataan siihen liittyviin haasteisiin. Tärkeimmät panostukset ovat komponenteissa, jotka koskevat yhteenliitettävyysinfrastruktuuria ja julkisen sektorin digitalisointia, ja niiden jälkeen kolmessa komponentissa, jotka koskevat sähköistä oikeudenkäyttöä, rahoitus- ja finanssipoliittista vakautta ja digitaalisen osaamisen tukemista. Näin ollen digitalisaatioon liittyviä toimia sekä toimia, joilla vastataan siitä johtuviin haasteisiin, on sisällytetty läpäisyperiaatteella koko suunnitelmaan. On odotettavissa, että niillä tuetaan monien talous- ja sosiaalisektoreiden, kuten koulutus- tai terveydenhuoltoalan, digitalisaatiota ja vastataan digitaalisaatiosta johtuviin maakohtaisiin erityishaasteisiin.

Pysyvät vaikutukset

(34)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelma tuottaa suuressa määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan g alakohdan ja liitteessä V olevan 2.7 jakson mukaisesti pysyviä vaikutuksia Kyproksessa.

(35)Suunnitelmassa esitetään useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on edistää digitaalista siirtymää ja puuttua digitaalisten julkisten palvelujen niukkuuteen. Suunnitelmaan sisällytettyjen toimenpiteiden odotetaan varmistavan erittäin suuren kapasiteetin laajakaistaverkon – kiinteän ja langattoman sekä liikkuvan – eli 5G:n kattavuuden 100 prosentille organisoituneiden yhteisöjen väestöstä, mukaan lukien 5G:n käyttöönotto tärkeimmillä maanpäällisillä käytävillä, ja mahdollistavan gigabittiyhteyksien yleisen ja kohtuuhintaisen saatavuuden kaikilla kaupunki- ja maaseutualueilla, 5G-yhteys mukaan luettuna. Suunnitelman tavoitteena on myös uudistuksilla ja investoinneilla edistää sähköistä hallintoa. Digitaalisten hankkeiden, kuten tuomioistuinten digitalisaatio, älykkäät kaupungit ja lainsäädäntöprosessin digitalisointi, hallinnointijärjestelmän, henkilöstön arvioinnin ja rekrytoinnin parantamiseen tähtäävien hankkeiden sekä paikallisviranomaisten uudistamisen odotetaan johtavan rakenteelliseen ja pysyvään julkishallinnon ja oikeusjärjestelmän toiminnan muutokseen, minkä pitäisi viime kädessä parantaa liiketoimintaympäristöä. Riippumattoman viranomaisen perustaminen koordinoimaan ja valvomaan korruption torjuntatoimia on keskeinen osa instituutioiden rakennemuutosta koskevaa suunnitelmaa.

(36)Kyproksen suunnitelmassa kaavailtujen uudistusten ja investointien toteuttamisen odotetaan muuttavan pysyvästi koulutusjärjestelmää ja työmarkkinoita. Suunnitelmaan sisältyy merkittäviä koulutusjärjestelmän uudistuksia, kuten opettajia ja kouluja koskevan uuden arviointijärjestelmän käyttöönotto, maksuttoman pakollisen esiopetuksen kattavuuden laajentaminen ja korkea-asteen ja keskiasteen koulutuksen opetussuunnitelmien mukauttaminen työmarkkinoiden tarpeisiin. Suunnitelmaan sisältyy myös koulutuksia, joilla edistetään opiskelijoiden, työssäkäyvien ja työttömien digitaalista osaamista. Lisäksi suunnitelmaan kuuluu kattavan kansallisen strategian laatiminen, jolla puututaan osaamisen kohtaanto-ongelmaan, sekä kansallisen varhaiskasvatusstrategian valmistelu. Näiden toimenpiteiden odotetaan parantavan kaikenikäisille suunnatun koulutuksen laatua ja oppijoiden suoriutumista sekä koulutusjärjestelmän ja työmarkkinoiden kytköksiä.

(37)Suunnitelman pysyviä vaikutuksia voidaan lisätä myös suunnitelman ja muiden, koheesiopolitiikan varoin rahoitettavien ohjelmien yhteisvaikutuksella, erityisesti vastaamalla merkittävällä tavalla alueellisiin haasteisiin ja edistämällä tasapainoista kehitystä.

Seuranta ja täytäntöönpano

(38)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ehdotetut järjestelyt ovat asianmukaisia (luokitus A) takaamaan asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan h alakohdan ja liitteessä V olevan 2.8 jakson mukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelman, mukaan lukien suunnitellun aikataulun, välitavoitteiden ja tavoitteiden ja niihin liittyvien indikaattoreiden, tuloksellisen seurannan ja toteuttamisen.

(39)Seurantakomitea, jota johtaa EU:n ohjelmien, koordinoinnin ja kehittämisen pääosaston (EPCD) pääjohtaja ja jossa ovat mukana suunnitelmaan osallistuvien ministeriöiden ja apulaisministeriöiden pääjohtajat, on vastuussa täytäntöönpanon edistymisen keskitetystä seurannasta. Kokonaisvastuu elpymis- ja palautumissuunnitelman seurannasta ja täytäntöönpanosta on annettu koordinoivan viranomaisen EPCD:n elpymisestä ja palautumisesta vastaavalle osastolle. Sen tehtäviin kuuluu toimenpiteiden täytäntöönpanon koordinointi, välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen todentaminen, edistymiskertomusten laatiminen sekä yhteydenpito komissioon, mukaan lukien asetuksen (EU) 2021/241 mukaisten maksupyyntöjen esittäminen. Kyseisessä tehtävässä sitä avustaa kaksi erikoistunutta seurantaelintä, jotka sertifioivat niiden suunnitelman toimenpiteiden välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen, jotka edellyttävät erityispanosta. Eri investointien ja uudistusten toteuttaminen on täytäntöönpanoelinten vastuulla. 

(40)Kyproksen suunnitelman välitavoitteet ja tavoitteet muodostavat asianmukaisen järjestelmän suunnitelman täytäntöönpanon seurantaa varten. Ne ovat riittävän selkeitä, realistisia ja kattavia, jotta niiden saavuttamista voidaan seurata ja jotta se voidaan todentaa, ja kyseisille välitavoitteille ja tavoitteille ehdotetut indikaattorit ovat merkityksellisiä, hyväksyttäviä ja luotettavia. Välitavoitteet ja tavoitteet koskevat myös jo toteutettuja toimenpiteitä, jotka ovat asetuksen (EU) 2021/241 17 artiklan 2 kohdan nojalla tukikelpoisia. Kyseisten välitavoitteiden ja tavoitteiden tyydyttävä saavuttaminen oikea-aikaisesti on tarpeen maksupyynnön perustelemiseksi. Kyproksen viranomaisten kuvailemat varmennusmekanismit, tietojenkeruu ja vastuualueet vaikuttavat niin luotettavilta, että niiden perusteella voidaan riittävällä tavalla perustella maksupyynnöt sen jälkeen, kun välitavoitteet ja tavoitteet on arvioinnin mukaan saavutettu.

(41)Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tukivälineestä annettavasta rahoitustuesta tiedotetaan ja se tuodaan esille asetuksen (EU) 2021/241 34 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat pyytää teknisen tuen välineestä teknistä tukea, jolla niitä autetaan suunnitelman täytäntöönpanossa.

Kustannukset

(42)Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrän perustelut ovat jossakin määrin (luokitus B) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan i alakohdan ja liitteessä V olevan 2.9 jakson mukaisesti kohtuulliset ja uskottavat ja kustannustehokkuusperiaatteen mukaiset sekä oikeassa suhteessa odotettuihin kansallisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.

(43)Kustannuslaskentatiedot ovat valtaosassa toimenpiteitä varsin yksityiskohtaisia ja menetelmä on selitetty hyvin laskelmilla, joita on helppo seurata ja joiden tueksi on esitetty näyttöä. Annetut tiedot viittaavat siihen, että kustannukset vastaavat suunniteltujen uudistusten ja investointien luonnetta ja tyyppiä, mikä tukee niiden uskottavuutta. Kustannuksista vain pieni määrä arvioitiin kuitenkin jossakin määrin kohtuullisiksi ja uskottaviksi. Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrä on kustannustehokkuusperiaatteen mukainen ja oikeassa suhteessa odotettuihin kansallisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.

Taloudellisten etujen suojaaminen

(44)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ehdotetut järjestelyt ja tähän päätökseen sisältyvät lisätoimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan j alakohdan ja liitteessä V olevan 2.10 jakson mukaisesti asianmukaisia (luokitus A) ehkäisemään, havaitsemaan ja korjaamaan asetuksen nojalla myönnettyjen varojen käyttöön liittyviä lahjontaa, petoksia ja eturistiriitoja, ja on odotettavissa, että järjestelyjen avulla voidaan tuloksellisesti välttää päällekkäisen rahoituksen myöntäminen asetuksen nojalla ja muista unionin ohjelmista. Tämä ei vaikuta sellaisten muiden välineiden ja työkalujen soveltamiseen, joilla edistetään ja valvotaan unionin lainsäädännön noudattamista, mukaan lukien korruption, petosten ja eturistiriitojen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi sekä unionin varojen suojaamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 8 mukaisesti.

(45)Kyproksen kehittämä valvonta- ja tarkastusjärjestelmä on suunniteltu johdonmukaisesti täyttämään asetuksen (EU) 2021/241 mukaiset vaatimukset. Tarkemmin ottaen asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisen, suunnitelman hallinnointiin ja seurantaan tarkoitetun erityisen tieto- ja seurantajärjestelmän kehittämisen ollessa kesken olisi otettava käyttöön tilapäinen tallennusjärjestelmä. Tilapäisellä tallennusjärjestelmällä tai erityisellä tieto- ja seurantajärjestelmällä on määrä tallentaa ja varastoida elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät asiaankuuluvat tiedot, etenkin välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen osalta, sekä lopullisia saajia, toimeksisaajia, alihankkijoita ja tosiasiallisia omistajia koskevat tiedot asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti. Asetuksen (EU) 2021/241 20 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaisesti Kyproksen olisi saman asetuksen 22 artiklan noudattamiseksi toteutettava tilapäinen tallennusjärjestelmä tai erityinen tieto- ja seurantajärjestelmä vaadittuine toimintoineen vahvistamalla, että sen toteuttaminen on saatu päätökseen ensimmäisen maksupyynnön esittämisen yhteydessä. Järjestelmään kohdistettavalla erityisellä tarkastuksella olisi todistettava, että järjestelmässä on vaaditut toiminnot asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti.

(46)Sisäisen valvonnan järjestelmä perustuu vankkoihin prosesseihin ja rakenteisiin. Valvonta- ja tarkastustoimiin osallistuvien toimijoiden roolit ja vastuut ovat selkeitä, asiaankuuluvat valvontatoiminnot on erotettu asianmukaisesti ja tarkastuksia tekevien toimijoiden riippumattomuus on varmistettu. Valvonnasta vastaavilla toimijoilla on lakisääteinen toimeksianto ja hallinnolliset valmiudet huolehtia suunnitelluista rooleistaan ja tehtävistään. Valvonta- ja tarkastussuunnitelmassa kuvatut menettelyt ovat tulleet voimaan ja mukana olevien elinten vastuualueet on määritelty suunnitelman hyväksyvän ministerineuvoston päätöksellä. Nimettyjä tarkastuselimiä ovat Kyproksen tasavallan tilintarkastusvirasto ja Kyproksen tasavallan sisäisen tarkastuksen toimiala. Niiden tehtävänä on tehdä jälkitarkastuksia sen tarkastamiseksi, toteuttavatko täytäntöönpanoelimet menettelyjä, joilla ehkäistään, havaitaan ja korjataan asetuksen (EU) 2021/241 nojalla myönnettyjen varojen käyttöön liittyviä lahjontaa, petoksia ja eturistiriitoja. Lisäksi käytössä on useilla tasoilla toteutettavia valvontajärjestelyjä, joilla pyritään välttämään päällekkäistä rahoitusta muista unionin ohjelmista ja valvomaan sovellettavien sääntöjen noudattamista.

Suunnitelman johdonmukaisuus

(47)Suunnitelmaan sisältyy suuressa määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan k alakohdan ja liitteessä V olevan 2.11 jakson mukaisesti toimenpiteitä, joilla toteutetaan uudistuksia ja julkisia investointihankkeita johdonmukaisina toimina.

(48)Kyproksen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt uudistukset ja investoinnit täydentävät toisiaan. Ne perustuvat kattavaan kasvusuunnitelmaan, jolla varmistetaan sen johdonmukaisuus edistettäessä tulevaisuuden älykästä, osallistavaa ja kestävää talouskehitystä. Suunnitelman viisi keskeistä toimintalinjaa eli ”Kantokykyinen ja tehokas terveydenhuoltojärjestelmä, pelastuspalvelun parantaminen”, ”Ilmastoneutraalius, energiatehokkuus ja uusiutuvan energian tuotanto-osuuden lisääminen”, ”Talouden häiriönsieto- ja kilpailukyvyn vahvistaminen”, ”Kohti digitaalista aikakautta” ja ”Työmarkkinat, sosiaalinen suojelu, koulutus ja inhimillinen pääoma” liittyvät toisiinsa ja vahvistavat toinen toistaan. Ne sisältävät digitalisaatioon liittyviä toimenpiteitä, jotka ovat keskeisiä Kyproksen talouden vihreän siirtymän ja kiertotalouteen siirtymisen mahdollistajia. Suunnitelma sisältää myös uudistuksia, joilla vahvistetaan suunniteltuja investointeja, esimerkiksi vesihuoltoalaan ja verouudistukseen, päästöjen vähentämisen ja vihreiden investointien kannustamiseksi. Toimintalinjaan ”Talouden häiriönsieto- ja kilpailukyvyn vahvistaminen” kuuluu julkisia investointeja, joilla edistetään kilpailukykyä, tuetaan tuottavuutta ja pitkän aikavälin kasvua ja luodaan uusia työpaikkoja sellaisten uudistusten tuella, joilla parannetaan institutionaalisia puitteita ja siten liiketoimintaympäristöä. Toimintalinjalla ”Työmarkkinat, sosiaalinen suojelu, koulutus ja inhimillinen pääoma” edesautetaan vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen toteutumista parantamalla koulutuksen ja osaamisen kehittämisjärjestelmää kaikilla tasoilla. Näin Kyproksen yhteiskunnalle tarjotaan tarvittava osaaminen varmistaen, että vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen olisi toteuduttava oikeudenmukaisesti asettamalla etusijalle kestävä työpaikkojen luominen, etenkin nuorille, sekä investoinnit sosiaalipalveluihin. Toimintalinjassa ”Kantokykyinen ja tehokas terveydenhuoltojärjestelmä, pelastuspalvelun parantaminen” tavoitteena on puolestaan varmistaa korkeatasoisten ja tehokkaiden terveyspalveluiden, myös digitaalisten palveluiden, yleinen saatavuus. Jotta voidaan lisätä välineiden, erityisesti EU:n koheesiopolitiikan rahastojen keskinäistä johdonmukaisuutta, suunnitelmassa kannustetaan resurssien tasapainoiseen alueelliseen kohdentamiseen.

Tasa-arvo

(49)Suunnitelma sisältää joitakin toimia, jotka kattavat useita komponentteja. Näillä toimilla on tarkoitus osaltaan vastata sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien osa-alueiden haasteisiin. Erityisen merkityksellisiä toimenpiteitä ovat muun muassa ne, joilla pyritään parantamaan kohtuuhintaisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen ja pitkäaikaishoidon saatavuutta ja edistämään joustavia työjärjestelyjä, joilla helpotetaan työmarkkinoille aktivointia, sosiaalista osallisuutta ja sosioekonomisten haittojen vähentämistä niiden henkilöiden, etenkin naisten, osalta, joilla on hoitovelvollisuuksia. Naisten yrittäjyyteen ja iäkkäämpien naisten taloudellista lukutaidottomuutta koskeviin ongelmiin puututaan myös. Työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tukemisen odotetaan hyödyttävän nuoria, jotka ovat muita heikommassa asemassa, myös maahanmuuttajataustaisia nuoria. Vammaisten henkilöiden tarpeet otetaan huomioon kaikkialla suunnitelmassa, ja siihen sisältyy myös määrällinen tavoite parantaa energiatehokkuutta vammaisten henkilöiden kotitalouksissa.

Turvallisuutta koskeva itsearviointi

(50)Suunnitelmaan sisältyy turvallisuutta koskeva itsearviointi digitaalisiin valmiuksiin ja yhteyksiin kohdistuvia investointeja varten. Yhteyksiin tehtävien investointien osalta suunnitelmassa määritetään asiaankuuluvat turvallisuusongelmat ja niihin liittyvät riskit ja yksilöidään hallintatoimenpiteitä, joita on määrä toteuttaa kunkin osalta 5G-verkkojen kyberturvallisuutta koskevaan EU:n välineistöön sisältyvien yhteisten puolueettomien kriteerien pohjalta.

Rajatylittävät ja useita maita koskevat hankkeet

(51)Kypros on sisällyttänyt suunnitelmaansa kaksi rajatylittävää hanketta, jotka koskevat sähkönsiirtoyhteyttä ja vedenalaisia kaapeleita datayhteyksiä varten. Molempiin hankkeisiin liittyy rajatylittävä ulottuvuus Kreikan kanssa. Euroopan ja Aasian rajayhdysjohdon rakentamisella pyritään varmistamaan toimitusvarmuus ja sähkön tukkuhintojen parempi kilpailukyky. Lisäksi sen avulla on tarkoitus mahdollistaa puhtaammista lähteistä peräisin olevan sähkön lisääntynyt käyttö yhdistämällä Kyproksen sähköverkko unionin mannereurooppalaiseen järjestelmään Kreikassa Kreetan-saarella sijaitsevan verkon välityksellä. Tämä on osa laajempaa investointia rakentaa Kreetan, Kyproksen ja Israelin välille yhteensä 1 208 kilometrin pituinen rajatylittävä yhdysjohto. Merenalaisia kaapeleita koskevalla hankkeella pyritään luomaan Kyprokselle suurikapasiteettisia kestäviä internetin runkoyhteyksiä uuden merenalaisen yhteyden kautta Kyproksen ja Kreikan välisiä datayhteyksiä varten. Uuden erillisen Kreikan ja Kyproksen välisen runkoyhteyden käyttöönoton odotetaan tukevan yhteyksiä Kyproksessa. Sen odotetaan vaikuttavan myönteisesti käytössä olevaan kapasiteettiin ja sellaisten runkoverkkoyhteyksien kaupalliseen tarjontaan, joita tarvitaan erittäin nopeiden palvelujen tarjoamiseksi loppukäyttäjille. Lisäksi sen suorituskyvyn odotetaan olevan parempi kuin nykyisten vanhentuneiden kaapeleiden.

Kuulemismenettely

(52)Suunnitelmaan sisältyvän kuulemismenettelyn yhteenvedon perusteella kaikkia keskeisiä sidosryhmiä, kuten työmarkkinaosapuolia, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja nuorisojärjestöjä, on kuultu suunnitelman valmisteluvaiheessa kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Eri ministeriöt, valtionhallinnon palvelut ja viranomaiset ovat toimivaltuuksiensa puitteissa osallistuneet suunnitelman laatimiseen varhaisessa vaiheessa sekä lukuisissa myöhemmissä vaiheissa. Parlamentille on tiedotettu suunnitelman sisällöstä säännöllisesti. Lisäksi Kyproksen talous- ja kilpailukykyneuvostoa, joka vastaa kansallista tuottavuuskomiteaa, on kuultu. Kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemisen jälkeen osaa alun perin suunnitelluista uudistuksista ja investoinneista on mukautettu tai ne on poistettu suunnitelmasta.

(53)Koordinointiprosessia on tarkoitus toteuttaa kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan, kanssa myös suunnitelman täytäntöönpanovaiheessa. Asianomaisten toimijoiden sitoutumisen varmistamiseksi on olennaisen tärkeää, että kaikki asianomaiset paikallisviranomaiset ja sidosryhmät, työmarkkinaosapuolet mukaan lukien, osallistuvat suunnitelmaan sisältyvien investointien ja uudistusten täytäntöönpanoon niiden toteutuksen alusta loppuun.

Myönteinen arvio

(54)Koska komissio antaa Kyproksen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta myönteisen arvion todeten, että suunnitelma täyttää tyydyttävästi asetuksessa (EU) 2021/241 vahvistetut arviointikriteerit, tässä päätöksessä olisi mainitun asetuksen 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettava suunnitelman täytäntöönpanemiseksi tarvittavat uudistukset ja investointihankkeet, asiaankuuluvat välitavoitteet, tavoitteet ja indikaattorit sekä määrä, jonka unioni asettaa saataville suunnitelman täytäntöönpanoa varten rahoitustukena, jota ei makseta takaisin, ja lainatukena.

Taloudellinen korvaus

(55)Kyproksen elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat 1 206 400 000 euroa. Koska elpymis- ja palautumissuunnitelma täyttää tyydyttävästi asetuksessa (EU) 2021/241 vahvistetut arviointikriteerit ja koska elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat suuremmat kuin Kyproksen käytettävissä oleva enimmäisrahoitusosuus, Kyproksen elpymis- ja palautumissuunnitelmaa varten myönnettävän rahoitusosuuden olisi oltava yhtä suuri kuin Kyproksen käytettävissä olevan rahoitusosuuden kokonaismäärä.

(56)Laskelmaa Kyproksen enimmäisrahoitusosuudesta on määrä päivittää 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä asetuksen (EU) 2021/241 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kyproksen saataville olisi asetettava tietty määrä nyt, jotta kyseisen asetuksen 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu oikeudellinen sitoumus voidaan tehdä 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä. Enimmäisrahoitusosuuden päivittämisen jälkeen neuvoston olisi komission ehdotuksesta tarvittaessa muutettava tätä päätöstä ilman aiheetonta viivytystä niin, että se sisältää päivitetyn enimmäisrahoitusosuuden.

(57)Kypros on pyytänyt myös lainatukea lisäuudistusten ja -investointien tukemista varten. Kyproksen pyytämä lainan enimmäismäärä on vähemmän kuin 6,8 prosenttia suhteessa sen bruttokansantuloon vuonna 2019 käypinä hintoina. Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat suuremmat kuin Kyproksen käytettävissä oleva rahoitusosuus ja pyydetty lainatuki yhdessä.

(58)Annettava tuki rahoitetaan neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 9 5 artiklaan perustuvalla komission unionin puolesta toteuttamalla lainanotolla. Tuki olisi maksettava erissä heti, kun Kypros on tyydyttävästi saavuttanut elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät yksilöidyt asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet.

(59)Kypros on pyytänyt ennakkomaksua, joka on 13 prosenttia rahoitusosuudesta ja 13 prosenttia lainasta. Kyseinen määrä olisi asetettava Kyproksen saataville asetuksen (EU) 2021/241 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen sekä mainitun asetuksen 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainasopimuksen mukaisesti sillä edellytyksellä, että kyseinen rahoitussopimus tulee voimaan.

(60)Tämä päätös ei saisi vaikuttaa sellaisten menettelyjen tuloksiin, jotka liittyvät unionin varojen myöntämiseen jonkin muun unionin ohjelman kuin asetuksen (EU) 2021/241 nojalla, eikä sisämarkkinoiden toiminnan vääristymistä koskeviin menettelyihin, joita voidaan toteuttaa erityisesti perussopimuksen 107 ja 108 artiklan nojalla. Päätöksellä ei poisteta jäsenvaltioille perussopimuksen 108 artiklan nojalla kuuluvaa velvoitetta ilmoittaa komissiolle mahdollisista valtiontuista,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla
Elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksyminen

Hyväksytään asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdassa säädettyjen kriteerien perusteella arvio Kyproksen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta. Tämän päätöksen liitteessä esitetään elpymis- ja palautumissuunnitelmaan kuuluvat uudistukset ja investointihankkeet, elpymis- ja palautumissuunnitelman seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt ja aikataulu, asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet sekä lainan maksamiseen liittyvät täydentävät välitavoitteet ja tavoitteet, indikaattorit, jotka liittyvät suunniteltujen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen, sekä järjestelyt, joiden mukaisesti komissio saa rajoittamattomasti käyttöönsä merkitykselliset taustatiedot.

2 artikla
Taloudellinen korvaus

1.Unioni asettaa Kyproksen saataville 1 005 946 047 euron suuruisen rahoitusosuuden tukena, jota ei makseta takaisin. 10 Tästä määrästä 818 213 837 euroa asetetaan saataville niin, että oikeudelliset sitoumukset voidaan tehdä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022. Jos asetuksen (EU) 2021/241 11 artiklan 2 kohdassa säädetyssä päivityksessä Kyprokselle laskettu määrä on yhtä suuri tai suurempi kuin tämä määrä, sen saataville asetetaan vielä 187 732 210 euroa niin, että oikeudelliset sitoumukset tehdään 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2023 välisenä aikana.

2.Komissio asettaa unionin rahoitusosuuden Kyproksen saataville erissä liitteen mukaisesti. Rahoitusosuudesta 130 772 986 euroa eli 13 prosenttia asetetaan saataville ennakkomaksuna. Komissio voi maksaa ennakkomaksun ja avustuserät yhdellä kertaa tai useammassa erässä. Erien suuruus riippuu rahoituksen saatavuudesta.

3.Ennakkomaksu vapautetaan saataville asetuksen (EU) 2021/241 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen mukaisesti sillä edellytyksellä, että kyseinen rahoitussopimus tulee voimaan. Ennakkomaksut kuitataan vähentämällä ne maksueristä suhteellisesti.

4.Rahoitussopimuksen mukaisten erien saataville vapauttamisen ehtona on, että rahoitusta on käytettävissä ja että komissio on tehnyt asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan mukaisesti päätöksen siitä, että Kypros on tyydyttävästi saavuttanut elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät yksilöidyt asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet. Edellyttäen, että 1 kohdassa tarkoitetut oikeudelliset sitoumukset tulevat voimaan, tuen maksamisen edellytyksenä on, että välitavoitteet ja tavoitteet saavutetaan viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026.

3 artikla
Lainatuki

1.Unioni asettaa Kyproksen saataville enintään 200 320 000 euron lainan.

2.Komissio asettaa lainan Kyproksen saataville erissä liitteen mukaisesti. Lainasta 26 041 600 euroa eli 13 prosenttia asetetaan saataville ennakkomaksuna. Komissio voi maksaa ennakkomaksun ja avustuserät yhdellä kertaa tai useammassa erässä. Erien suuruus riippuu rahoituksen saatavuudesta.

3.Ennakkomaksu vapautetaan saataville asetuksen (EU) 2021/241 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainasopimuksen mukaisesti sillä edellytyksellä, että kyseinen sopimus tulee voimaan. Ennakkomaksut kuitataan vähentämällä ne maksueristä suhteellisesti.

4.Lainasopimuksen mukaisten erien saataville vapauttamisen ehtona on, että rahoitusta on käytettävissä ja että komissio on tehnyt asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan mukaisesti päätöksen siitä, että Kypros on tyydyttävästi saavuttanut elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät lainaa koskevat yksilöidyt täydentävät välitavoitteet ja tavoitteet. Tuen maksamisen edellytyksenä on, että täydentävät välitavoitteet ja tavoitteet saavutetaan viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026.

4 artikla
Osoitus

Tämä päätös on osoitettu Kyproksen tasavallalle.

Tehty Brysselissä

(1)    EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17.

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).

(3)    Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 23).

(4)    Nämä makrotalouden epätasapainot viittaavat asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla vuosina 2019 ja 2020 annettuihin suosituksiin.

(5)    Simulaatiot perustuvat Next Generation EU -välineen kokonaisvaikutukseen, joka sisältää myös ReactEU-rahoituksen sekä lisärahoituksen Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan, InvestEU-ohjelmaan, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon, maaseuturahastoon ja rescEU-mekanismiin. Simulaatioissa ei oteta huomioon rakenneuudistusten mahdollisia myönteisiä vaikutuksia, jotka voivat olla merkittäviä.

(6)    Komission suositus (EU) 2021/402, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2021, tehokkaasta työllisyyden aktiivituesta covid-19-kriisin jälkeen (EASE-järjestelmä) (EUVL L 80, 8.3.2021).

(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(8)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2092, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi (OJ L 433I, 22.12.2020, p. 1).

(9)    Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta (EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1).

(10)    Tämä määrä vastaa määrärahoja, joista on vähennetty Kyproksen suhteellinen osuus asetuksen (EU) 2021/241 6 artiklan 2 kohdan mukaisista menoista, mainitun asetuksen 11 artiklassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti laskettuna.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.7.2021

COM(2021) 398 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMENPITEEKSI

Kyproksen elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä

{SWD(2021) 196 final}

LIITE

1 JAKSO: ELPYMIS- JA PALAUTUMISSUUNNITELMAN MUKAISET UUDISTUKSET JA INVESTOINNIT

1.Uudistusten ja investointien kuvaus

A. KOMPONENTTI 1.1: Selviytymiskykyinen ja tehokas terveydenhuoltojärjestelmä, tehostettu pelastuspalvelu

Tämä Kyproksen elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentti vastaa haasteeseen, joka liittyy korkealaatuisen terveydenhuollon yleiseen saatavuuteen Kyproksessa sekä pelastuspalvelun yleiseen hätävalmiuteen ja -toimiin. Tämän komponentin tavoitteena on parantaa terveydenhuoltoalan tehokkuutta, saatavuutta ja yleistä kantokykyä tukemalla äskettäin käyttöön otettua kansallista terveydenhuoltojärjestelmää erilaisilla toimilla. Näitä ovat i) terveydenhuollon infrastruktuurin ja laitteiden nykyaikaistaminen ja digitalisointi, ii) sähköisten terveydenhuoltopalvelujen tehostaminen, iii) tarjottujen terveydenhuoltopalvelujen akkreditointi ja näyttöön perustuvien kliinisten tutkimussuunnitelmien ja laadunseurantajärjestelmien käyttöönotto sekä iv) terveydenhuollon työntekijöiden taitojen parantaminen. Lisäksi sillä pyritään parantamaan Kyproksen pelastuspalvelujärjestelmää luomalla nykyaikainen julkinen varoitusjärjestelmä.

Komponentti koskee maakohtaisia terveyssuosituksia (vuonna 2020 annettu maakohtainen suositus 1 ja vuonna 2019 annettu maakohtainen suositus 3).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja hillintätoimenpiteet.

A.1.    Kuvaus taloudellista tukea koskevista uudistuksista ja investoinneista, joita ei makseta takaisin

Uudistus 1 (C1.1R1): Kansallinen kliinisten todisteiden ja laadun kehittämiskeskus

Uudistuksen tavoitteena on parantaa terveydenhuoltojärjestelmän laatua ja kestävyyttä.

Tätä varten perustetaan kansallinen kliinisen näytön ja laadun parantamisen keskus, joka kehittää näyttöön perustuvia kliinisiä ohjeita, tutkimussuunnitelmia ja polkuja kaikille hoitotasoille (primääri-, sekundaari- ja tertiäärihoito) tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden kanssa sekä seuranta- ja arviointiprosesseja, kuten kliinisiä auditointeja, vertaisarviointeja ja tarkastuksia. Lisäksi on kehitettävä tietotekninen järjestelmä, joka mahdollistaa kliinisten standardien ja tutkimussuunnitelmien täytäntöönpanon ja seurannan sekä verkko-oppimisalustan. Uudistukseen sisältyy terveydenhuollon ammattilaisten koulutus hiljattain laadituissa protokollissa ja prosesseissa.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Uudistus 2 (C1.1R2): Sähköisen alustan suunnittelu nosokomiaalisen antibioottikulutuksen ja terveydenhuollon seurantaa varten – siihen liittyvät infektiot

Uudistuksen tavoitteena on tukea terveydenhuoltoalan digitaalista siirtymää ja vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuutta ja häiriönsietokykyä.

Siihen kuuluu sähköisen alustan kehittäminen sairaaloiden apteekeista (nosokomiaalinen antibioottikulutus), mikrobiologialaboratorioista (mikrobilääkeresistenssi) ja sairaaloista saatavien tietojen käsittelyyn (terveydenhoitoon liittyvät infektiot).

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi 1 (C1.1I1): Uudet tilat Kyproksen verilöylyä varten ja uusimpien teknologiaan liittyvien laitteiden hankinta

Investoinnin tavoitteena on tehostaa keskimääräisiä verenluovutustoimia Kyproksella.

Tähän toimenpiteeseen sisältyy uusien laitosten rakentaminen Kyproksen verilöylyn perustamista varten ja uusimpien teknisten laitteiden hankinta. Noin 80 000 verituotetta (kuten punasoluja, verihiutaleita ja tuoretta pakastettua plasmaa) on voitava jakaa kliiniseen käyttöön koko maassa. Uusien laitosten primäärienergiantarpeen on oltava vähintään 20 prosenttia pienempi kuin lähes nollaenergiarakennuksia koskevassa vaatimuksessa määritelty.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025.

Investointi 2 (C1.1I2): Kyproksen innovatiivinen kansanterveysalan tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmä

Toimenpiteen tarkoituksena on perustaa Kyproksen innovatiivisen kansanterveysalan tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmään kuuluva influenssan ilmaantuvuuden valvontamoduuli, jolla tuetaan julkisen terveydenhuollon elimiä näyttöön perustuvien päätösten tekemisessä.

Siihen sisältyy sekä tarvittavien digitaalisten välineiden (kuten ohjelmistojen ja tieto- ja viestintäteknisten infrastruktuurien) kehittäminen että terveydenhuollon työntekijöiden ja terveysministeriön henkilöstön taitojen parantaminen tietojen keräämiseen ja keräämiseen tarkoitetun järjestelmän käyttämiseksi. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) ja Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjeiden mukaisesti Kyproksen innovatiiviseen kansanterveysalan tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmään kuuluvaan influenssan ilmaantuvuuden valvontamoduuliin kirjataan epidemiologiset tiedot, joilla terveysministeriölle ilmoitetaan mahdollisista epidemiologisista rasitteista. Terveysministeriö nimeää 150 lääkäriä sentinellilääkäreiksi, jotka syöttävät tietoja Kyproksen innovatiiviseen kansanterveysalan tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmään kuuluvaan influenssan ilmaantuvuuden valvontamoduuliin. 

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi 3 (C1.1I3): Sairaaloiden lääkinnällisten laitteiden hankinta/korvaaminen

Investoinnin tavoitteena on antaa yksityisille sairaaloille mahdollisuus investoida lyhyen ajan kuluessa lääkinnällisten laitteidensa nykyaikaistamiseen, mikä parantaa tarjottujen terveyspalvelujen laatua.

Toimenpiteeseen sisältyy yksityisten sairaaloiden tukijärjestelmä, jolla tuetaan lääkinnällisten laitteiden päivittämistä tai korvaamista. Rahoitushakemukset arvioi avoimien valintaperusteiden perusteella erityinen arviointikomitea, jonka terveysministeri nimittää.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi 4 (C1.1I4): Julkisten ja yksityisten sairaaloiden akkreditointi

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea sairaaloiden akkreditointia, mahdollistaa niiden rekisteröinti kansalliseen terveydenhuoltojärjestelmään ja parantaa tarjottujen terveydenhuoltopalvelujen laadunvarmistusta.

Se koostuu sponsorointijärjestelmästä, jolla helpotetaan sairaaloiden akkreditointia siten, että katetaan osittain i) kustannukset, joita yksityisille ja julkisille sairaaloille aiheutuu ulkoisten asiantuntijoiden akkreditointineuvontapalveluista (miten akkreditoinnin edellyttämät valmistelut toteutetaan) ja ii) kansainvälisesti tunnustettujen elinten perimät akkreditointimaksut.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi 6 (C1.1I6): Yleisten rajatylittävien sähköisten terveyspalvelujen käyttöönotto Kyproksella

Toimenpiteen tarkoituksena on laajentaa sähköisen terveydenhuollon palveluja, jotta potilaiden terveystietojen (erityisesti potilaskertomusten ja lääkemääräysten) rajatylittävä vaihto voisi olla osa suojattua sähköisten terveyspalvelujen vertaisverkkoa EU:ssa.

Siihen kuuluu rajatylittävän tietojenvaihdon käynnistäminen Kyproksen ja unionin jäsenvaltioiden välillä sähköisen terveydenhuollon operatiivisten kansallisten yhteyspisteiden kanssa, kuten sähköiset lääkemääräykset, sähköiset lääkemääräykset, potilastiivistelmät ja täydentävät tietokokonaisuudet (muun muassa vastuuvapauslomakkeet, laboratoriotulokset ja kuvantaminen) sähköisten terveyspalvelujen digitaalisen palveluinfrastruktuurin (eHDSI) kanssa sovitun mukaisesti.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025.

Investointi 7 (C1.1I7): Julkinen varoitusjärjestelmä hätätoimien tukemiseksi turvallisuudenhallintajärjestelmän avulla

Investoinnin tavoitteena on parantaa Kyproksen pelastuspalvelujärjestelmää ottamalla käyttöön koko väestöä koskeva nykyaikainen julkinen varoitusjärjestelmä mobiilisovelluksen avulla yleisenturvallisuuden, valmiuden ja selviytymiskyvyn parantamiseksi.

Toimenpiteellä otetaan käyttöön julkinen varoitusjärjestelmä, joka tavoittaa koko väestön mobiilisovelluksen tai tekstiviestin avulla, jotta voidaan varoittaa välittömistä tai kehittymässä olevista hätätilanteista.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

A.2.    Rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

A.3.    Kuvaus lainaa koskevista uudistuksista ja investoinneista

Uudistus 3 (C1.1R3): Terveydenhuolto- ja korvauskehyksen asteittainen siirtäminen arvoperusteisiin malleihin

Uudistuksen tavoitteena on ottaa käyttöön ja asteittain siirtyä arvoperusteisiin terveydenhuollon malleihin, joilla täydennetään nykyisiä määrään perustuvia terveydenhuollon malleja, parannetaan terveystuloksia ja rajoitetaan kustannuksia.

Siihen kuuluu asianmukaisten arvoon perustuvien mallien ja aloitteiden kehittäminen sekä asianmukaiset seurantamekanismit uudistuksen onnistumisen mittaamiseksi ja seuraamiseksi sekä arvoihin perustuvien mallien käyttöönotto korvauspäätöksessä perusterveydenhuollon ja sairaalahoidon osalta yleistä terveydenhuoltojärjestelmää koskevan lainsäädännön mukaisesti.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä.

Investointi 5 (C1.1I5): Kyproksen valtion sairaaloiden parantaminen, nykyaikaistaminen ja parantaminen

Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa, nykyaikaistaa ja/tai parantaa Kyproksen valtion sairaaloita, jotta ne voivat kilpailla tasavertaisesti yksityisen sektorin kanssa ja samalla parantaa terveydenhuoltopalvelujen laatua ja terveydenhuoltoalan työntekijöiden työoloja julkisissa sairaaloissa.

Tähän toimenpiteeseen kuuluu seuraavien yhdeksän valtion sairaalan parantaminen, nykyaikaistaminen ja/tai parantaminen: l) Makarios-lastensairaalan parantaminen, jotta lapsille voidaan tarjota kattava hoito; 2) Pafosin ja Limassolin sairaaloiden hemodialyysiyksikön rakentaminen ja/tai laajentaminen; 3) mielenterveyssairaalan rakentaminen; 4) Limassolin yleissairaalan parantaminen; 5) onnettomuuksien ja hätätilanteiden yksikköjen parantaminen kaikissa Kyproksen valtion sairaaloissa; 6) Pafosin yleissairaalan parantaminen; 7) invasiivisen säteily-yksikön laajentaminen mukaan lukien lääketieteelliset laitteet (kuten angiografiayksikkö); 8) covid-19-yksikön rakentaminen Famagustan sairaalaan; Ja 9) tartuntatautiyksikön perustaminen Limassolin yleiseen sairaalaan. Rakennusten peruskorjauksilla on pyrittävä keskimäärin vähintään 30 prosentin vähennykseen primäärienergian kysynnässä. Pafosin sairaalan hemodialyysiyksikön primäärienergiantarpeen on oltava vähintään 20 prosenttia pienempi kuin lähes nollaenergiarakennusta koskevassa vaatimuksessa määritelty.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

A.4.    Lainan seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

B. KOMPONENTTI 2.1: Ilmastoneutraalius, energiatehokkuus ja uusiutuva energia

Kyproksen elpymis- ja palautumissuunnitelman tällä komponentilla pyritään vastaamaan ilmastonmuutoksen hillitsemisen haasteeseen edistämällä maan siirtymistä ilmastoneutraaliuteen.

Komponentin tavoitteena on parantaa ympäristöpolitiikkaa toteuttamalla toimenpiteitä, jotka liittyvät ympäristöverotukseen, sähkömarkkinoiden avaamiseen sekä uusiutuvan energian lisensoinnin ja kunnostushankkeiden helpottamiseen. Komponentilla pyritään parantamaan rakennuskannan ja muun infrastruktuurin energiatehokkuutta ja tukemaan vihreitä investointeja pk-yrityksille, kotitalouksille, laajemmalle julkiselle sektorille ja kansalaisjärjestöille. Komponentilla pyritään myös lieventämään energiaköyhyyttä ja puuttumaan Kyproksen energiaeristyneisyyteen.

Komponentilla tuetaan vuosien 2019 ja 2020 maakohtaisia suosituksia, joissa suositellaan investointi- ja investointipolitiikan keskittämistä energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan (maakohtainen suositus 4 vuodelta 2019 ja maakohtainen suositus 3 vuodelta 2020).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja hillitsemistoimenpiteet.

B.1.    Kuvaus taloudellista tukea koskevista uudistuksista ja investoinneista, joita ei makseta takaisin

Uudistus 1 (C2.1R1): Vihreä verotus

Toimenpiteen tavoitteena on edistää siirtymistä ympäristöresurssien tehokkaampaan käyttöön, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

Uudistus koostuu lainsäädännöllisistä muutoksista, joilla otetaan käyttöön hiilivero sellaisilla talouden aloilla, jotka eivät kuulu EU:n kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmän piiriin. Uudistukseen sisältyy myös vesimaksun asteittainen käyttöönotto sekä kotitalous- ja kaatopaikkajätteestä perittävän maksun käyttöönotto. Uudistuksella pyritään edistämään konkreettisesti vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi. Lainsäädäntömuutosten on perustuttava toteutettavan riippumattoman tutkimuksen tuloksiin.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.

Uudistus 2 (C2.1R2): Kyproksen siirtoverkonhaltijan (TSOC) riippumattomuus Kyproksen sähköviranomaisesta

Toimenpiteen tavoitteena on lisätä kilpailua sähkömarkkinoilla luomalla edellytykset uusille investoijille osallistua sähkön tuotantoon, varastointiin, yhdistämiseen, kysyntäjoustoon ja tarjontaan.

Uudistuksella varmistetaan Kyproksen siirtoverkonhaltijoiden (TSOC) riippumattomuus Kyproksen vakiintuneesta sähköviranomaisesta hallinnon, varainhoidon ja henkilöstöhallinnon osalta. Toimenpiteellä on myös helpotettava toimittajan vaihtamista, jonka odotetaan alentavan kotimaisille ja kaupallisille/teollisille asiakkaille aiheutuvia sähkökustannuksia.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä.

Uudistus 3 (C2.1R3): Digitaaliset keskitetyt asiointipisteet uusiutuvia energialähteitä koskevien hankkeiden lupamenettelyjen yksinkertaistamiseksi ja rakennusten energiatehokkuuden parantamisen helpottamiseksi

Toimenpiteen tavoitteena on edistää uusiutuvia energialähteitä koskevien hankkeiden toteuttamista virtaviivaistamalla uusiutuvia energialähteitä koskevien hankkeiden lupamenettelyä. Uudistuksella pyritään myös nopeuttamaan rakennusten energiaperuskorjauksia.

Uudistuksessa digitalisoidaan uusiutuvia energialähteitä koskevien hankkeiden lupaprosessi ja perustetaan keskitetty yhteyspiste teknistä ja taloudellista tukea varten rakennusten energiaperuskorjausta varten.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.

Uudistus 4 (C2.1R4): Energian varastoinnin sääntelykehys

Toimenpiteen tavoitteena on luoda sääntelykehys, jolla edistetään varastojen osallistumista sähkömarkkinoille.

Uudistuksella muutetaan siirto- ja jakelusääntöjä (TDR) ja kauppaa ja selvitystä koskevia sääntöjä, jotta varastot voivat osallistua sähkön tukkumarkkinoille. Tämän odotetaan edistävän sähköntuotantoa uusiutuvista energialähteistä ja edistävän koko sähkömarkkinoiden tehokkuutta ja taloudellista elinkelpoisuutta.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä.

Investointi 1 (C2.1I1): Energiatehokkuusinvestointien edistäminen pk-yrityksissä, kunnissa, yhteisöissä ja laajemmin julkisella sektorilla

Toimenpiteen tavoitteena on vähentää primääri- ja loppuenergian kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä pk-yritysten, paikallisviranomaisten (kunnat ja yhteisöt) ja laajemman julkisen sektorin organisaatioiden omistamissa tai ylläpitämissä rakennuksissa ja/tai laitoksissa.

Investoinnilla tuetaan vähintään 275:tä yksikköä rakennusten kunnostamiseksi ja tuotantoprosessien tehostamiseksi. Avustusjärjestelmällä on myös edistettävä energiakatselmusten toteuttamista sekä digitaaliteknologian käyttöönottoa ja uusiutuvien energialähteiden integrointia. Investoinnilla on pyrittävä keskimäärin vähintään 30 prosentin vähennykseen primäärienergian kysynnässä.

Tällä toimenpiteellä ei odoteta olevan merkittävää haittaa ympäristötavoitteille asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetulla tavalla, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt lieventävät toimet ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Tätä toimenpidettä koskevassa ehdotuspyynnössä on erityisesti otettava huomioon, että biomassakattiloiden hankinnassa on noudatettava ilmanlaadusta ja sen parantamisesta annetun direktiivin 2008/50/EY, uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (EU) 2018/2001 ja ilman epäpuhtauspäästöjä koskevan kansallisen lainsäädännön säännöksiä.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi 2 (C2.1I2): Uusiutuvien energialähteiden ja yksilöllisten energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen asunnoissa ja energiaköyhyyden torjuminen vammaisten kotitalouksien keskuudessa

Toimenpiteen tavoitteena on edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energiansäästöjä suurissa vanhoissa asunnoissa sekä tukea pienimuotoisten energiaperuskorjausten toteuttamista energiaköyhissä kotitalouksissa ja vammaisissa kotitalouksissa.

Investointi koostuu kahdesta alatoimenpiteestä: i) tukijärjestelmä, jolla edistetään uusiutuvia energialähteitä ja yksittäisiä energiatehokkuustoimenpiteitä asunnoissa, ja ii) tukijärjestelmä, jolla puututaan vammaisten kotitalouksien energiaköyhyyteen.

Alatoimenpide 1: Uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen asunnoissa

Investointi koostuu avustusten myöntämisestä vähintään 16 200 asunnolle (mukaan lukien heikossa asemassa olevien sähkönkuluttajien kotitaloudet) kattojen lämpöeristykseen ja/tai aurinkosähköjärjestelmän asentamiseen ja/tai olemassa olevan asunnon aurinkoenergialla toimivien vedenlämmitysjärjestelmien asentamiseen tai korvaamiseen.

Alatoimenpide 2: Vammaisten kotitalouksien energiaköyhyyteen puuttuminen

Investoinnilla tuetaan pienimuotoisten energiaperuskorjausten, kuten lämpöeristyksen ja energiatehokkaiden laitteiden, toteuttamista vähintään 270 energiaköyhissä kotitalouksissa ja vammaisten kotitalouksissa.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

Investointi 3 (C2.1I3): Kannustetaan paikallisia / laajemmista alueista vastaavia viranomaisia ja kansalaisjärjestöjä käyttämään uusiutuvia energialähteitä ja energiansäästöjä ja helpotetaan paikallisyhteisöjen siirtymistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen;

Toimenpiteen tavoitteena on edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energiansäästöjä paikallisviranomaisten käytössä olevan suuren vanhan infrastruktuurin avulla sekä rakentaa kestävien energiamuotojen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen investointihankkeiden jatkumo Kyproksen maaseutuyhteisöille.

Investointi koostuu kahdesta alatoimenpiteestä: i) kannustetaan paikallisia / laajemmista alueista vastaavia viranomaisia ja kansalaisjärjestöjä käyttämään uusiutuvia energialähteitä ja energiansäästöjä; ja ii) helpotetaan paikallisyhteisöjen siirtymistä kohti ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista. Investoinnilla on pyrittävä keskimäärin vähintään 30 prosentin vähennykseen primäärienergian kysynnässä.

Alatoimenpide 1: Kannustetaan paikallisia/laajempia viranomaisia ja kansalaisjärjestöjä käyttämään uusiutuvia energialähteitä ja energiansäästöjä

Alatoimenpiteessä perustetaan paikallisviranomaisille ja kansalaisjärjestöille suunnattu avustusjärjestelmä, jolla tuetaan rakennusten, infrastruktuurin ja sosiaalisen asuntotuotannon laajamittaisia energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyviä toimenpiteitä.

Alatoimenpide 2: Helpotetaan paikallisyhteisöjen siirtymistä kohti ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista

Alatoimenpiteessä annetaan teknistä tukea maaseutuyhteisöneuvostoille kestävien energia- ja ilmastosuunnitelmien laatimisessa ja energia- ja ilmastoinvestointien toteuttamisessa sekä avustusjärjestelmän perustamisesta kestävään energiaan ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tehtävien investointien tukemiseksi.

Näiden kahden alatoimenpiteen on yhdessä johdettava vähintään 580:een paikallisviranomaisten tai kansalaisjärjestöjen tekemään investointiin, joilla parannetaan energiatehokkuutta ja kykyä sietää ilmastonmuutosta.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

Investointi 4 (C2.1I4): Teollisuuden, yritysten ja organisaatioiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen

Toimenpiteen tavoitteena on kannustaa teollisuutta, yrityksiä ja organisaatioita sitoutumaan hiilestä irtautumiseen tähtääviin muutoksiin ja panemaan täytäntöön toimintasuunnitelmia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi toiminnoissaan ja/tai toimitusketjuissaan.

Investointi muodostuu sellaisen tukijärjestelmän perustamisesta, josta myönnetään rahoitusta, joka vastaa tuensaajien toimista aiheutuvien päästöjen vähenemisen vuoksi vältettävien kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien ostokustannuksia. Myönnetyn tuen seurauksena on vähennettävä vähintään 354 566 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja ohjeita (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimia: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja varat, mukaan lukien loppupään käyttö 1 ; ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 2 ; iii) jätteen kaatopaikkoja, polttolaitoksia 3 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia koskevat toimet 4 ; Ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että voidaan valita ainoastaan toimia, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

Investointi 5 (C2.1I5): Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen

Toimenpiteen tavoitteena on helpottaa tiettyjen julkisten rakennusten, kuten paloteknisten ominaisuuksien, koulujen, Nikosian yleisen sairaalan, vedenpuhdistamojen ja vedenpuhdistamojen, energiatehokkuuden parantamista ja energiatehokkuuden parantamista.

Investointi koostuu kolmesta alatoimenpiteestä: i) palontorjuntaominaisuudet ja koulut; ii) Nikosian yleissairaala; ja iii) verkkoon kytkettyjen aurinkokennojärjestelmien asentaminen vedenpuhdistamoihin ja vesipumppuasemiin.

Alatoimenpide 1: Palokunnan ominaisuudet ja koulut

Osatoimenpiteessä toteutetaan energiaparannuksia Kyproksen 16 kaupunkipaloasemalla, palokunnan päämajassa ja kahdella maastopaloasemalla. Alatoimenpide kattaa myös lämpöeristys- ja aurinkosähköjärjestelmien asentamisen vähintään 405 kouluun.

Investoinnilla on pyrittävä keskimäärin vähintään 30 prosentin vähennykseen primäärienergian kysynnässä.

Alatoimenpide 2: Nikosian kenraalisairaala

Osatoimenpiteessä perustetaan ja asennetaan Nikosian yleiseen sairaalaan aurinkosähköjärjestelmä, jonka kokonaiskapasiteetti on 943 kW.

Alatoimenpide 3: Vedenpuhdistamot ja veden pumppausasemat

Alatoimenpide koostuu sellaisten verkkoon liitettyjen aurinkosähköjärjestelmien asentamisesta, joiden kokonaisteho on 2 MWp vedenpuhdistamoihin ja vesipumppulaitoksiin.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi 6 (C2.1I6): Uudistuvan energian ja älykkäiden verkkojen testausinfrastruktuurin parantaminen Kyproksen yliopistossa

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa Kyproksen yliopiston uusiutuvan energian ja älykkäiden verkkojen testausinfrastruktuuria ja integroida tämä infrastruktuuri tulevaan älykkääseen verkkoon.

Investointi koostuu älykkäiden verkkojen laitteiden toimittamisesta, asentamisesta, testaamisesta, kalibroinnista, käyttöönotosta ja hyväksymisestä ja sen jälkeen infrastruktuurin lopullisesta integroinnista. Toimenpiteeseen on sisällyttävä myös henkilöstön perehdyttäminen ja koulutus.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024.

Investointi 7 (C2.1I7): Jakeluverkonhaltijan toteuttama älykkään mittausinfrastruktuurin (kehittyneen mittausinfrastruktuurin) massa-asennus ja käyttö

Toimenpiteen tavoitteena on helpottaa älykkäiden mittareiden laajamittaista käyttöönottoa Kyproksella.

Investointi koostuu 400 000 älymittarin toimittamisesta ja asentamisesta sähkön loppukäyttäjille, luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt mukaan luettuina.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

Investointi 8 (C2.1I8): Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen seuranta ja vähentäminen

Toimenpiteen tavoitteena on tehostaa Kyproksen maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen seurantaa ja vähentää päästöjä.

Investoinnilla perustetaan maatalouden kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmä, josta saadaan tietoa tehokkaampien hillitsemiskäytäntöjen täytäntöönpanoa varten ja jolla edistetään maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 10 prosentilla vuoden 2025 loppuun mennessä.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi 9 (C2.1I9): Metsien paloturvallisuus

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa Kyproksen asianomaisten viranomaisten valmiuksia selviytyä palovaarasta ja vahvistaa suojaa kansalaisten, infrastruktuurin ja metsien kohtaavilta riskeiltä.

Investointi muodostuu palontorjunta-ilma-alusten, ajoneuvojen, varusteiden ja niihin liittyvän koulutuksen ja huollon ostamisesta toimenpiteen toteuttamiskaudella. Tähän sisältyy seuraavien ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden toimittaminen: 75 kuljetusajoneuvoa partiotarkoituksiin metsien suojelemiseksi ja henkilöstön siirtämiseksi tulipalotilanteissa, 12 suurta paloautoa, 25 hätäpalonsammutusajoneuvo, neljä puskutraktoria, jotka on tarkoitettu palontorjuntatöiden rakentamiseen ja joita voidaan kuljettaa kuorma-autoilla, jotta ne voidaan kuljettaa nopeasti tulipaloihin, neljä palontorjuntaan tarkoitettua puskutraktoria, kuusi maataloustraktoria, jotka on varustettu palontorjuntatoimenpiteiden toteuttamiseen tarvittavilla välineillä, nelipyöräiset kaivin-/kuormaajat, kuusi haarasilppuria, neljä kuormaajaa (kuorma-autot), kuusi 20 tonnin säiliöalusta palontorjuntaa varten ja yksi palontorjunta-ilma-alus.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi 10 (C2.1I10): Markkinoiden hallintajärjestelmä sähkömarkkinoiden kilpailulle avaamisen helpottamiseksi

Toimenpiteen tavoitteena on ottaa Kyproksen siirtoverkonhaltijoiden käyttöön markkinoiden hallintajärjestelmä, jolla helpotetaan sähkömarkkinoiden avaamista kilpailulle.

Investointi koostuu markkinoiden hallintajärjestelmän perustamisesta ja käyttöönotosta Kyproksen sähkömarkkinoilla sekä siihen liittyvästä siirtoverkon haltijan henkilöstön 100 prosentin kouluttamisesta.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä.

B.2.    Rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

B.3.    Kuvaus lainaa koskevista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 11 (C2.1I11) Energiaeristyneisyyden lopettaminen – yhteistä etua koskeva hanke ”EuroAsia-yhdysjohto”

Toimenpiteen tavoitteena on varmistaa toimitusvarmuus ja kilpailukykyisemmät sähkön tukkuhinnat sekä mahdollistaa puhtaammista lähteistä ja erityisesti uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön käytön lisääminen liittämällä Kyproksen sähköverkko EU:n mannerjärjestelmään.

Investointi toteutetaan ja otetaan käyttöön yhteistä etua koskeva hanke 3.10.2 Kyproksen ja Kreikan välinen yhteenliitäntä, johon kuuluu Kyproksella sijaitseva 1000 MW:n tasavirtamuunninasema ja siihen liittyvä infrastruktuuri Kyproksella ja Kreetalla, joka on liitetty suurjännitteisen tasasähkön merenalaisiin 898 km:n kaapeleihin, joiden kapasiteetti on 1 000 MW. Tämän odotetaan olevan osa laajempaa investointia, jolla rakennetaan Kreetan, Kyproksen ja Israelin välille yhteensä 1208 kilometrin pituinen rajat ylittävä yhdysjohto. Hankkeen eri osien odotetaan saavan rahoitusta eri lähteistä, joita ovat elpymis- ja palautumistukiväline, Verkkojen Eurooppa -väline, Euroopan investointipankin laina, kaupalliset lainat ja oma pääoma.

Tällä toimenpiteellä ei odoteta olevan merkittävää haittaa ympäristötavoitteille asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetulla tavalla, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt lieventävät toimet ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Erityisesti meriympäristön säilyttämiseen tähtääviä lieventäviä toimenpiteitä on noudatettava asianmukaisesti hankkeen täytäntöönpanossa ympäristövaikutusten arvioinnin ja rakennusluvan mukaisesti. Kaikki ympäristövaikutusten arvioinnin ja direktiivin 2000/60/EY mukaisen arvioinnin yhteydessä yksilöidyt toimenpiteet, jotka ovat tarpeen ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) noudattamisen varmistamiseksi, on sisällytettävä hankkeeseen ja niitä on noudatettava infrastruktuurin rakennus-, käyttö- ja käytöstäpoistovaiheissa.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

B.4.    Lainan seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

C. KOMPONENTTI 2.2: Kestävä liikenne

Kyproksen elpymis- ja palautumissuunnitelman tämän komponentin tavoitteena on edistää puhtaampaa, älykkäämpää, turvallisempaa ja oikeudenmukaisempaa kaupunkiliikennettä kannustamalla siirtymistä yksityisautoilusta kestävämpiin liikennemuotoihin, kuten julkiseen liikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn, ja edistämään päästöttömien tai vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä sekä digitaalisten järjestelmien käyttöä liikennealalla.

Komponentilla otetaan huomioon kestävään liikenteeseen tehtäviä investointeja koskevat maakohtaiset suositukset (maakohtainen suositus 4 vuodelta 2019 ja maakohtainen suositus 3 vuodelta 2020).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja hillitsemistoimenpiteet.

C.1.    Kuvaus taloudellista tukea koskevista uudistuksista ja investoinneista, joita ei makseta takaisin

Uudistus 1 (C2.2R1): Digitaalisen kumpaankin teknologiaa käyttävän älykkään liikennejärjestelmän perustaminen

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa teknistä infrastruktuuria, mahdollistaa infrastruktuurin parempi ja tehokkaampi seuranta ja ottaa siihen käyttöön älykkäitä ominaisuuksia.

Uudistuksessa kehitetään ja toteutetaan älykäs liikennejärjestelmä, jolla parannetaan liikkuvuuden hallintaa kaupunkialueilla ja Kyproksen TEN-T-verkossa, myös parantamalla eri sidosryhmien välistä yhteistyötä. Uudistukseen sisältyy 300 anturin toimittaminen, asentaminen ja liittäminen kansalliseen yhteyspisteeseen. Näiden laitteiden odotetaan muodostavan perustan fyysisen liikkuvuuden verkkojen digitalisoinnille maantieteellisen tietojärjestelmän (GIS) tietokannassa ja liikkuvuuspalvelujen integroinnille.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Uudistus 2 (C2.2R2): Luodaan sääntelykehys yhteentoimiville ja tehokkaille sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurille ja tehokkaille sähköajoneuvojen latausmarkkinoille

Toimenpiteen tavoitteena on helpottaa tehokkaan sähköisen liikkuvuuden infrastruktuurin luomista sähköajoneuvojen lataamista varten.

Uudistuksella pyritään luomaan mekanismi i) sähköajoneuvojen latausmarkkinoiden täytäntöönpanoa ja seurantaa varten ja ii) koordinoimaan data-analyysia, jotta verkostoa voidaan seurata tehokkaasti ja varmistaa kansallisen ja EU:n lainsäädännön noudattaminen.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä.

Uudistus 3 (C2.2R3): Kaikkein saastuttavimpien ajoneuvojen asteittainen käytöstä poistaminen erityisesti saastuneilla kaupunkialueilla

Uudistuksen tavoitteena on luoda sääntelykehys, jonka avulla voidaan vauhdittaa vanhan ja saastuttavan liikkuvan kaluston korvaamista ja tarjota kannustimia kestävien työmatka- ja liikkuvuusratkaisujen käyttöön.

Uudistuksella luodaan oikeudellinen kehys, joka mahdollistaa sellaisten toimenpiteiden täytäntöönpanon, joilla pyritään sulkemaan saastuttavat ajoneuvot keskeisiltä aloilta, kuten päästöttömistä vyöhykkeistä, ajoneuvojen liikenteestä tietyillä alueilla perittävistä maksuista ja ajoneuvojen pakollisesta käytöstä tietyissä kuljetuksissa. Uudistusta tuetaan investoinnilla 3 (edistetään sähköajoneuvojen, vähäpäästöisten ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten liikennemuotojen laajaa käyttöä).

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi 1 (C2.2I1): Kestävän kaupunkiliikenteen hankkeiden toteuttaminen ja esteettömyyttä parantavat toimenpiteet

Toimenpiteiden tavoitteena on luoda tarvittava infrastruktuuri kaupunkiliikenteen edistämiseksi ympäristöystävällisempien vaihtoehtojen avulla, parantaa kaupunkiympäristöä ja liikenneturvallisuutta Limassolissa ja Larnakassa. Investointiin on sisällyttävä myös toimenpiteitä, joilla parannetaan jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja vammaisten henkilöiden saavutettavuutta ja turvallista liikkumista kaikissa kaupunkikeskuksissa.

Investoinnit koostuvat erityisesti pyöräteiden, linja-autokaistojen ja asiaankuuluvien ITS-laitteiden käyttöönotosta (esim. älykäs liikennevalojärjestelmä, jossa bussiliikenne on etusijalla) sekä pyöräseisontapaikkojen, linja-autosuojusten ja tieturvallisuusolosuhteiden parantamisesta valituilla liitäntäalueilla. Siihen sisältyy myös park-and-ride-asemien ja niihin liittyvät ITS-laitteet sekä kaupunkikeskusten nykyisen tieverkon parannukset (kuten kulkuväylät, jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja/tai vammaisten kulkuväylät, näkövammaisille tarkoitetut varoitusjärjestelmät, pyöräilijöiden pysäköintikeskukset, kävelyrampit).

Investoinnin toteuttaminen saatetaan päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2026 mennessä.

Investointi 2 (C2.2I2): Sähköisen liikkuvuuden infrastruktuurin luominen

Toimenpiteiden tavoitteena on luoda tarvittava infrastruktuuri, jolla helpotetaan siirtymistä sähköiseen liikkuvuuteen ja edistetään latauspisteiden käyttöönottoa.

Investointi koostuu kolmesta alatoimenpiteestä: i) yleisesti saatavilla olevien sähköajoneuvojen nopeiden latausasemien asentaminen; ii) avustusohjelma yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden asentamiseksi yritysten ja paikallisviranomaisten tiloihin; ja iii) avustusjärjestelmä sähköenergian lataamiseksi uusiutuvista energialähteistä.

Alatoimenpide 1: Yleisesti saatavilla olevien nopeiden sähköautojen latausasemien asentaminen

Investointi koostuu 10 nopean latausaseman asentamisesta demonstrointihankkeeksi sähköisen liikkuvuuden edistämiseksi. Sen on tarjottava sähköajoneuvoille mahdollisuus käyttää nopeaa latausinfrastruktuuria, ja sen odotetaan näin ollen edistävän sähköajoneuvojen autonomiaa koskevien kuluttajien esteiden poistamista. Nämä kymmenen nopeaa latausasemaa on sijoitettava julkisille alueille, kuten sairaaloihin, suuriin julkisiin pysäköintipaikkoihin tai julkisten palvelujen rakennusten (kuten ministeriöiden tai tuomioistuinten) ulkopuolelle.

Alatoimenpide 2: Avustusohjelma julkisten latauspisteiden asentamiseksi yritysten ja paikallisviranomaisten tiloihin

Järjestelmän on edistettävä latauspisteiden asentamista yritysten tai paikallisviranomaisten omistamille julkisille alueille.

Alatoimenpide 3: Avustusjärjestelmä sähköajoneuvojen lataamiseksi uusiutuvista energialähteistä

Järjestelmän on tarjottava taloudellisia kannustimia, joilla edistetään sähköisen liikkuvuuden edellyttämän infrastruktuurin kehittämistä erityisesti lataamalla sähköajoneuvoja uusiutuvista energialähteistä. Avustusjärjestelmään on sisällyttävä aurinkosähköjärjestelmien ja latauslaitteiden asentaminen asuntoihin yksityisajoneuvojen lataamista varten sekä paikallisviranomaisten ja muiden viranomaisten rahoittaminen sähköajoneuvojen julkisten latauspisteiden rakentamiseen. Julkisissa latauspisteissä tuotetun sähkön odotetaan olevan suurelta osin peräisin uusiutuvista energialähteistä.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi 3 (C2.2I3): Edistetään sähköajoneuvojen laajaa käyttöä

Toimenpiteen tavoitteena on edistää sähköajoneuvojen, vähäpäästöisten ajoneuvojen (eli autojen, joiden päästöt ovat alle 50 g CO2), sähköpolkupyörien ja julkisten tai moottorittomien liikennemuotojen (kuten linja-autot, polkupyörät) hankintaa ja samalla poistaa asteittain vanhoja saastuttavia ajoneuvoja liikenteestä. Investoinnin odotetaan täydentävän uudistusta 3 (pakottavimpien ajoneuvojen asteittainen poistaminen käytöstä erityisesti saastuneilla alueilla).

Investointi koostuu kolmesta alatoimenpiteestä: i) käynnistetään siirtyminen sähköiseen liikkuvuuteen julkisella sektorilla; ii) sähköisten ajoneuvojen hankintaa koskeva tukijärjestelmä; ja iii) romutusohjelma kaikkein saastuttavimmille ajoneuvoille sekä kannustimia päästöttömille tai vähäpäästöisille liikkuvuusvaihtoehdoille.

Alatoimenpide 1: Käynnistetään siirtyminen sähköiseen liikkuvuuteen julkisella sektorilla

Investointiin sisältyy toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on käynnistää valtion tavanomaisen ajoneuvokannan asteittainen korvaaminen sähköajoneuvoilla ja edistää siirtymistä sähköiseen liikkuvuuteen. Siihen sisältyy 100 sähköajoneuvon hankinta julkisyhteisöjen tarpeita varten ja latauspisteiden asentaminen valtion tiloihin. Lisäksi postipalveluosasto korvaa koko moottoripyöräkantansa sähkömoottoripyörillä.

Tämän odotetaan toimivan demonstrointihankkeena, jolla edistetään sähköistä liikkuvuutta suurelle yleisölle.

Alatoimenpide 2: Sähköajoneuvojen ostoa koskeva tukijärjestelmä

Järjestelmän on tarjottava avustusten muodossa kannustimia sähköajoneuvojen ostamiseksi ja rekisteröimiseksi sekä sähköpolkupyörien ostamiseksi. Se liittyy suoraan uudistukseen 3, jonka mukaan saastuttavimmat ajoneuvot poistetaan asteittain käytöstä erityisesti saastuneilla kaupunkialueilla, rinnakkaisena, kannustavana ja täydentävänä toimenpiteenä.

Alatoimenpide 3: Saastuttavimpien ajoneuvojen romutusohjelma yhdistettynä kannustimiin, jotka koskevat muita kuin päästöttömiä tai vähäpäästöisiä liikkuvuusvaihtoehtoja

Järjestelmän on kannustettava autoilijoita luopumaan vanhemmista ja saastuttavia ajoneuvoja vaihtoehtoisista liikkuvuusvaihtoehdoista, kuten sähköpolkupyörän tai sähköpolkupyörän ja/tai ilmaisen vuotuisen linja-autolipun ostamisesta. Vanhempien ajoneuvojen poistamisen odotetaan vähentävän liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä sekä lieventävän sen vaikutuksia ilmaan, veteen, maaperään ja meluhaittoihin. Toimiluvan saaneiden kierrättäjien on kierrätettävä romutetut ajoneuvot. Etusijalle on asetettava vanhimmat romutettavat ajoneuvot.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

C.2.    Rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

D. KOMPONENTTI 2.3: Älykäs ja kestävä vesihuolto

Tämä Kyproksen elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentti koskee vesihuollon tehottomuutta. Tämän komponentin tavoitteena on varmistaa laadukkaan juomaveden riittävä ja keskeytymätön saatavuus ja maksimoida viemäröintijärjestelmien infrastruktuuri, jäteveden käsittely ja käsitellyn jäteveden uudelleenkäyttö maataloudessa. Vähennetään vesihävikkiä, tulotonta veden ja pohjaveden ottoa, parannetaan tulvantorjuntainfrastruktuuria, parannetaan kuluttajille tarjottavien palvelujen toiminnallista tehokkuutta teknologian kehittymisen avulla ja lisätään rahoitustoimien avoimuutta.

Komponentti liittyy vesihuoltoa koskevaan maakohtaiseen suositukseen (maakohtainen suositus 3 vuodelta 2020 ja maakohtainen suositus 4 vuodelta 2019).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja hillitsemistoimenpiteet.

D.1.    Kuvaus taloudellista tukea koskevista uudistuksista ja investoinneista, joita ei makseta takaisin

Uudistus 1 (C2.3R1): Vesivarojen hallinnan uudistus

Toimenpiteen tavoitteena on määritellä toimet, joilla puututaan Kyproksen vesivarojen hoidon rakenteellisiin heikkouksiin ja parannetaan sen tehokkuutta ja kestävyyttä.

Uudistuksessa perustetaan maatalous-, maaseudun kehittämis- ja ympäristöministeriön johtama korkean tason työryhmä, jäljempänä ’työryhmä’, johon osallistuu edustajia sisäasiainministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, EU-ohjelmien, koordinoinnin ja kehityksen pääosastosta, kaikista vesi- ja viemärilautakunnista sekä paikallishallinnon koordinaatioelimistä, jotka edustavat kaikkia kansallisen vesienhoidon sidosryhmiä. Työryhmä toimii vesihuoltoviranomaisten yhteistyöelimenä sekä ehdotettujen investointien ja toimien täytäntöönpanosta vastaavana koordinointi- ja valvontaelimenä. Työryhmä ehdottaa toimintasuunnitelmaa, johon sisältyvät tarvittavat sääntely- ja mukauttamistoimenpiteet, jotka on pantava täytäntöön seuraavien 10-15 vuoden kuluessa. Ehdotetun toimintasuunnitelman tavoitteena on i) lisätä toiminnan tehokkuutta yhdistämällä vesi- ja viemärilautakuntia, ii) vähentää tulotonta vettä, iii) parantaa veden käyttöä ja iv) parantaa vesikehitysosaston infrastruktuurien turvallisuutta ja kestävää toimintaa. Työryhmä koordinoi ja seuraa toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa ja antaa asianomaisille vesihuoltoviranomaisille tarvittavaa teknistä apua uudistustoimenpiteiden ja komponenttiin sisältyvien investointien toteuttamiseksi.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2025 mennessä.

Investointi 1 (C2.3I1): Khoirokitian ja Famagustan välisen siirtimen korvaaminen

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa vedensaannin varmuutta parantamalla siirtoputkien infrastruktuuria ja lisäämällä kanavan kapasiteettia keskeisten vesilähteiden (kuten vedenpuhdistamojen) ja kulutusalueiden välillä. Investoinnilla on myös edistettävä vesihävikin ja vikojen esiintymisen minimoimista, veden laadun parantamista sekoittamalla suolasta poistettua ja puhdistettua vettä ennen kuin se päätyy loppukuluttajille ja energiansäästöä vähentämällä veden pumppausta.

Toimenpide muodostuu olemassa olevan vesikuljettimen korvaamisesta. Hankkeeseen kuuluu topografisten tutkimusten ja ympäristövaikutusten arviointien tekeminen. Edellä mainittujen alustavien vaiheiden ja tarvittavien lupien myöntämisen jälkeen vesikehitysosasto osoittaa rakennustyöt urakan toteuttajalle, joka valitaan julkisten hankintamenettelyjen perusteella töiden suorittamista varten.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

Investointi 2 (C2.3I2): Vedenpuhdistamot: Veden laadun parantaminen

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa veden laatua, vähentää energiankulutusta ja juomaveden tuotantokustannuksia rajoittamalla suolanpoiston tarvetta sekä vähentää veden toimitus- ja jakeluhäiriöitä.

Toimenpide koostuu Limassolin, Asprokremmosin, Tersefanoun, Kornosin ja Kannavioun vedenkäsittelylaitosten kunnostamisesta. Tähän sisältyy nykyisen kloorausinfrastruktuurin korvaaminen näissä viidessä vedenkäsittelylaitoksessa, aktiivihiilen kiillotusyksiköiden asentaminen Limassolin, Asprokremmosin ja Tersefanoun vedenkäsittelylaitoksiin, Asprokremmosin vedenkäsittelylaitoksen kapasiteetin lisääminen 10 000 m³:llä päivässä sekä seuranta- ja valvontajärjestelmän ja sen automaatiojärjestelmän parantaminen.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi 3 (C2.3I3): Vesikehitysosaston infrastruktuurin yhdennetty seuranta- ja valvontajärjestelmä

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa vesivarojen hoidon tehokkuutta ja lisätä toimivaltaisten viranomaisten toimintavalmiuksia. Toimenpiteen tavoitteena on vähentää liiketoiminnan keskeytymisen riskiä turvaamalla eri järjestelmät kyberhyökkäyksiä ja fyysisiä hyökkäyksiä vastaan, vähentää energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä lisäämällä tehokkuutta, vähentää kastelussa tulotonta vettä parantamalla infrastruktuuria ja seurantakapasiteettia sekä vähentää saastumisen riskiä ja pitkittyneiden kuivuustapausten vaikutuksia hallinnoimalla tiiviisti vesivaroja ja ennakoimalla niitä.

Toimenpiteellä luodaan integroitu alusta, joka koostuu useista osajärjestelmistä, joissa kunkin niistä on vastattava keskeisiin haasteisiin, kuten veden laatuun, tulvanhallintaan, veden kysynnän hallintaan ja veden jakamiseen kastelutarkoituksiin, energiatehokkuuteen sekä kyberturvallisuuteen ja fyysiseen turvallisuuteen. Toimenpiteiden täytäntöönpanoon on sisällyttävä: i) 500 hydraulisen ja laatuanturin asentaminen kaikkiin järviin, altaisiin ja jokiin sekä vesiliikenneverkkoon yhteisöjen tasolle asti; ii) pumppuasemien energiankulutuksen seurantaan tarkoitettujen energiamittareiden asentaminen, joka on siirrettävä ja tallennettava tietokantaan; iii) ohjelmistoalusta, joka liittyy älykkäisiin analytiikkaan ja menetelmiin ja joka auttaa päätöksentekoprosessissa veden tuottamisessa eri lähteistä (suolanpoisto ja veden käsittely altaalta), ottaen huomioon vedensaannin varmuus, vedentuotannon kustannukset eri järjestelmissä ja kuivuusennusteet. Lisäksi toimenpiteellä puututaan kyberturvallisuuteen ja fyysiseen turvallisuuteen liittyviin haasteisiin tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien suojaa parantavilla välineillä. Hanke toteutetaan seuraavan toimenpidesarjan avulla: Yksityiskohtainen tarveanalyysi erityiskonsulttien avustuksella; Laitteiden hankinta ja asennus; Sekä tietoteknisten alajärjestelmien täytäntöönpano, arviointi ja käyttöönotto.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

Investointi 4 (C2.3I4): Älykkäiden vesi- ja viemäriverkkojen hallinta

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa toiminta- ja energiatehokkuutta Larnakan viemäri- ja vesijohtokunnan, Larnakan vesilautakunnan ja Limassolin vesilautakunnan digitalisoinnin avulla, erityisesti parantamalla organisaatioiden toimintaa ja palveluja ja integroimalla tietotekniikkajärjestelmät, joita tällä hetkellä käytetään pilvipalvelujen avulla toimiviin yhdenmukaistettuihin järjestelmiin.

Toimenpide koostuu useista älykkäistä ja digitaalisista parannuksista kussakin kolmessa organisaatiossa: i) Larnakan viemäröintilautakunta tekee teknistaloudellisen tutkimuksen kartoittaakseen energiajalanjälkensä ja tunnistaakseen mahdollisuudet energiankulutuksen vähentämiseen esimerkiksi aurinko- ja biokaasuratkaisujen avulla. Sen on myös asennettava älykkäitä mittareita, antureita ja järjestelmiä hydrologisen tasapainon kirjaamiseksi, jotta vahingoittuneet putket voidaan havaita ajoissa ja taudinaiheuttajia seurata; ii) Larnakan vesikunnan on asennettava jakeluverkkoihinsa veden laatua ja painetta mittaavat anturit, ja sen odotetaan näin ollen korvaavan vähintään 50 prosenttia tavanomaisista kulutusmittareistaan älykkäillä mittareilla. Lisäksi se kehittää digitaalisen kaksoispäätöksen tukivälineen ja tietopankin. Näiden järjestelmien on koottava tiedot asennetuista antureista, älykkäistä vesimittareista ja olemassa olevista järjestelmistä, jotta veden virtausta, painetta ja laatua voidaan arvioida tarkasti, jotta tapahtumat voidaan havaita ajoissa; iii) Limassolin vesikunta korvaa tavanomaiset kulutusmittarit automaattisilla älykkäillä mittareilla ja asentaa paine- ja laatuanturit infrastruktuurin seurantaa ja innovatiivisten asiakaspalvelujen kehittämistä varten, kuten ennakkovaroitus vuodon varalta. Lisäksi sen odotetaan suunnittelevan räätälöidyn ohjelmiston, joka kattaa kaikki sen toiminnot, ja tukevan datavetoista päätöksentekoa.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

Investointi 5 (C2.3I5): Tulvien ja veden keruuta koskevat toimenpiteet

Toimenpiteen tavoitteena on lieventää kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen, ympäristöön, kulttuurikohteisiin ja tulvista saataviin tuloihin tulvariskien hallinnan avulla. Toteutettavien toimien erityisenä tavoitteena on vähentää äärimmäisten valumien aiheuttamaa eroosiota sekä maatalous- että kaupunkialueilla.

Toimenpide koostuu joukosta tulvien ja veden keruuta koskevia toimenpiteitä. Työt on keskitettävä kolmeen alueeseen: Livadiaahan, Kladeriin ja Nikosian keskustaan seuraavasti: i) Livadiassa Larnakan kunnan on parannettava jokien ja jokien pengerrysten tulvakanavia ja parannettava niitä; ii) Kladerin alueella Ypsonasin kunnan on rakennettava 4 600 metrin pituinen sadeveden keräysverkosto, joka kattaa 35 absorptiokuiluun päättyvän alueen; iii) Nikosiassa Nikosian kunta on jo valinnut kahdeksan aluetta, joille on rakennettava täydellinen viemäröintijärjestelmä. Töihin on kuuluttava katujen ja jalkakäytävien uudelleenrakentaminen sekä sadevesiverkoston laajentaminen.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi 6 (C2.3I6): Parannetaan Nikosian ja Larnakan alueiden vesihuoltoa

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa veden riittävyyttä Nikosian ja Larnakan vesilautakuntien tarpeisiin.

Toimenpiteen tarkoituksena on rakentaa Nikosian alueelle kolme uuden sukupolven lasipäällysteistä teräsvesisäiliötä, joiden tilavuus on yhteensä 26 000 m³:n, sekä 10 000 m³vesisäiliö Klavdiassa Larnakassa sijaitsevalle tähän tarkoitukseen valitulle alueelle.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025.

Investointi 7 (C2.3I7): Itäinen Nikosian infrastruktuuri käsitellyn jäteveden uudelleenkäyttöä varten

Toimenpiteen tavoitteena on lisätä Vathia Gonian alueella sijaitsevan jätevedenpuhdistamon varastointikapasiteettia, jotta käsitellyn jäteveden määrä voidaan hyödyntää kokonaisuudessaan. Tämä saavutetaan rakentamalla tarvittava infrastruktuuri veden käyttämiseksi välittömästi, välttämällä vesistöjen tyhjentäminen ja vastaamalla kasteluverkostoon liitettyjen viljelijöiden kastelutarpeisiin.

Hankkeet toteuttaa vesikehitysosasto, ja niihin kuuluu myös Itä-Nikosiassa sijaitsevan Vathia Gonian jätevedenpuhdistamosta peräisin olevan käsitellyn jäteveden pumppaaminen, siirtäminen, jakelu ja varastointi. Käsiteltyä vettä on lopulta käytettävä kastelutarkoituksiin Kyproksen tasavallan hallinnassa olevalla laajemmalla itäisellä Nikosian alueella sijaitsevilla tietyillä maatalousalueilla, jolloin vältetään päästöjen syntyminen.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

Investointi 8 (C2.3I8) Meriekosysteemin suojeleminen vaaroilta öljyvuotojen avulla

Toimenpiteen tavoitteena on suojella meriekosysteemejä parantamalla kalastus- ja meritutkimusministeriön operatiivisia valmiuksia reagoida nopeasti, asianmukaisesti ja tehokkaasti öljyn aiheuttamasta pilaantumisesta meren pilaantumiseen.

Toimenpiteessä ostetaan kolme puhdistusainetta käyttävää alusta, joista kaksi toimii lähellä rantaviivaa ja suurempi avomerellä. Lisäksi ostetaan kaksi autonomista öljyn dispergointiin tarkoitettua ilmaruiskutusyksikköä.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

D.2.    Rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

E. KOMPONENTTI 3.1: Uusi kasvumalli ja talouden monipuolistaminen

Komponentilla käsitellään kilpailukykyyn, tuottavuuteen ja investointeihin liittyviä Kyproksen talouden haasteita sekä liiallista riippuvuutta tietyistä talouden aloista, kuten matkailusta.

Komponentin tavoitteena on auttaa taloutta siirtymään uuteen talouskasvumalliin (Euroopan kestävä liiketoiminta- ja kauppakeskus) vastaamalla alakohtaisiin haasteisiin seuraavasti:

Alkutuotanto: Tavoitteena on kehittää kilpailukykyinen maatalousala pääasiassa maatalousteknologian ja yritysten, korkea-asteen oppilaitosten ja tutkimuskeskusten kanssa tehtävän yhteistyön avulla.

Sekundaariala: Tavoitteena on kehittää kilpailukykyistä kevyttä valmistusteollisuutta, jossa keskitytään vihreän teknologian ja maatalousteknologian kaltaisiin aloihin.

Kestävä matkailu: Tavoitteena on kehittää vahva maatilamatkailu ja kestävä majoitus- ja ravitsemisinfrastruktuuri sekä houkutella terveys- ja hyvinvointimatkailijoita kilpailukykyisen ja maineikkaan terveydenhuollon avulla.

Kiertotalous (painottaen jätehuoltoa): Tavoitteena on edistää siirtymistä kiertotalouteen parantamalla raaka-aineiden käyttöä, vähentämällä jätettä, lisäämällä tietoisuutta kestävästä kehityksestä ja siirtymällä uusiutuvaan energiaan, jotta voidaan lieventää ilmastokriisiä, suojella sosiaalista hyvinvointia ja rakentaa selviytymiskykyistä taloutta. Komponentti edistää maakohtaista suositusta, joka liittyy keskittämään investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen siirtymään sekä jäte- ja vesihuoltoon (maakohtainen suositus 3, 2020), investointeihin liittyvän talouspolitiikan keskittäminen kestävään liikenteeseen, ympäristöön ja ympäristöön, erityisesti jäte- ja vesihuoltoon (maakohtainen suositus 4, 2019).

Minkään tämän osatekijän toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimenpiteet.

E.1.    Kuvaus taloudellista tukea koskevista uudistuksista ja investoinneista, joita ei makseta takaisin

Alakomponentti 3.1.1 Selviytymis- ja kilpailukykyinen alkutuotanto

Uudistus 1 (C3.1R1): Maatalouskäytäntöjen siirtäminen 1900-luvulta 2000-luvulle investoimalla maatalousteknologian kansalliseen osaamiskeskukseen

Uudistuksen tavoitteena on vastata alkutuotannon haasteisiin, kuten alhaiseen tuottavuuteen ja puutteelliseen tekniseen tietämykseen, luomalla keskitetty toimintamalli maataloustutkimuslaitoksen ja julkisten yliopistojen välisen vahvan yhteistyön avulla.

Uudistuksella perustetaan Kyproksen maatalouden tutkimuslaitos maan maatalouden, kotieläintalouden ja ympäristönsuojelun osaamiskeskukseksi ja vahvistetaan maatalouden tutkimusinstituutin ja yliopistojen välistä yhteistyötä uusien opetussuunnitelmien kehittämiseksi.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2023 mennessä.

Uudistus 2 (C3.1R2): Verkkopohjainen pilvipohjainen alusta kaupan ja tiedon symmetrian parantamiseksi tuoretuotteiden toimitusketjussa

Uudistuksen tavoitteena on puuttua tuoretuotteiden toimitusketjun pitkäaikaisiin puutteisiin, jotka liittyvät erityisesti jäljitettävyyteen, markkinahintojen vääristymiin ja tiedon epäsymmetriaan, joka heikentää tuottajien markkina-asemaa.

Uudistukseen sisältyy uusi laki hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä paikallisilla tuoretuotteiden markkinoilla tapahtuvissa liiketoimissa sekä paikallisilla tuoretuotteiden markkinoilla toteutettujen liiketoimien kirjaamisalusta.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.

Uudistus 3 (C3.1R3): Kyproksen lammas- ja vuohikannan geneettinen parantaminen

Uudistuksen tavoitteena on parantaa alkutuotannon tuottavuutta ja kestävyyttä edistämällä maatalousteknologiaa sekä lampaiden ja vuohien lisääntymistä ja genomin kehittämistä maitotuotteiden tuotannon optimoimiseksi.

Uudistuksella tuetaan lammas- ja vuohiviljelijöiden kirjanpitoa tilalla, tuotantoprosesseja, tuotteiden laadun arviointia ja osallistumista kansallisesti rahoitettuun AGRICYGEN-hankkeeseen, joka antaa heille pitkälle vietyä tietämystä ja ohjausta eläintensä geneettisistä ansioista. Tämä mahdollistaa sen, että viljelijät voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä eläinten lisääntymisestä tuottavuuden parantamiseksi ennen kaikkea maidontuotannon osalta.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.

Investointi 1 (C3.1I1): Yhteistyössä toimivan merivesiviljelyinfrastruktuurin (satama- ja maa-alueiden) rakentaminen Pentakomon rannikkoalueelle

Toimenpiteen tavoitteena on korjata puutteet, jotka johtuvat siitä, että satama- ja maainfrastruktuuria ei ole riittävästi tämän toiminnan päivittäisiin tarpeisiin, kattamalla yli 70 prosentin osalta Kyproksella toimivien meriviljely-yksiköiden nykyiset ja tulevat tarpeet ja pyrkimällä varmistamaan alan sujuva toiminta. Toimenpiteen tavoitteena on säilyttää vesiviljelyn elinkelpoisuus, parantaa sen kilpailukykyä ja edistää sen tulevaa kestävää kehitystä ja laajentumista sekä vahvistaa alkutuotannon häiriönsietokykyä, kilpailukykyä ja panosta Kyproksen talouden kestävään kehitykseen.

Investoinnilla rakennetaan Pentakomon alueelle merivesiviljelyä varten yhteistyöhön perustuva infrastruktuuri, joka on suunniteltava vastaamaan merellä tapahtuvan vesiviljelytoiminnan tarpeita (turvalliset huoltoalukset, laitteiden huoltoalueet, varastoalueet, lastaus- ja purkualueet sekä tankkausasemat). Sen on katettava sellaisen pienen sataman rakentaminen, jossa on tarvittavat ja asianmukaiset maarakenteet ja jonka on kyettävä palvelemaan seitsemää vesiviljely-yksikköä noin 40 erikokoisella huoltoaluksella.

Investoinnin toteuttaminen saatetaan päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2026 mennessä.

Investointi 2 (C3.1I2): Kyproksen paikallisten perinteisten elintarvikkeiden/juomien nykyisten isotooppitietokantojen parantaminen kehittämällä lohkoketjualusta niiden henkilöllisyyden varmistamiseksi

Toimenpiteen tavoitteena on kehittää mekanismi ja tarkoituksenmukainen todentamismenetelmä kyproslaisten tuotteiden ja yleisesti eurooppalaisten elintarvikkeiden todentamiseksi käyttämällä vakaita isotooppitietokantoja, jolloin hyödynnetään tutkimusta ja teknologiaa. Toimenpiteessä on erityisesti kehitettävä tarkastusmenetelmä vähintään kolmelle aitouden osa-alueelle (maitotuotteet, hunaja ja väkevät alkoholijuomat), joihin väärentäminen ja petos vaikuttavat merkittävästi.

Investointi koostuu sellaisen asiantuntijaverkoston perustamisesta, joka tiedottaa sääntelyn ja tuotannon sidosryhmille elintarvikkeiden aitouteen liittyvistä kysymyksistä ja ongelmista, olemassa olevista tietokokonaisuuksista, käytettävissä olevista menetelmistä ja datan ja tietojen turvallisesta jakamisesta. Lisäksi se kehittää tarkoituksenmukaiset tarkastusmenetelmät vähintään kolmelle aitouden osa-alueelle (maitotuotteet, hunaja ja väkevät alkoholijuomat), joihin väärentäminen ja petos vaikuttavat merkittävästi. Lisäksi se edistää ”IsoDataBase”-tuotoksia koskevan tietämyksen siirtoa elintarviketeollisuuden, sääntelyn, täytäntöönpanon valvonnan, tutkimuksen ja kuluttaja-asioiden sidosryhmille ja rakentaa konfiguroitavan verkko- ja mobiiliresurssisuunnittelun, joka voi muuntaa paperipohjaisen toimitusketjun digitaaliseksi.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2025 mennessä.

Investointi 3 (C3.1I3): Nykyisen maatalousyhteisön ammattitaidon parantaminen ja tulevan työvoiman ammattimaistaminen investoimalla inhimilliseen pääomaan

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa maatalousyhteisön osaamista tietämyksen siirron ja innovoinnin edistämisen avulla. Tällä tavoin sillä pyritään edistämään kilpailukykyisempää maatalousalaa, jolla on suuremmat mahdollisuudet valmiuksien kehittämisen ja tietämyksen siirron avulla.

Investointi koostuu kymmenen 10 000 euron suuruisesta maatalousalan apurahasta, joilla tuetaan alan tulevan työvoiman kehitystä. Sillä tuetaan myös tietämyksen ja innovoinnin siirtoa nykyisen työvoiman sisällä käyttämällä maatalouden tieto- ja innovointijärjestelmää, jossa on yhteyksiä tiedeyhteisöön, ja kurotaan umpeen kuilu toisaalta käytännön soveltamisen ja toisaalta tietämyksen, tieteen, kokemuksen ja tutkimuksen välillä.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.

Alakomponentti 3.1.2 Innovatiivinen ja kilpailukykyinen teollisuussektori

Investointi 4 (C3.1I4): Ensimmäisen Eco-Industrial Science Parkin perustamisen aloittaminen

Toimenpiteen tavoitteena on luoda puitteet uusien suorien investointien kasvun edistämiselle ja perustaa klusteri kevyistä tuotantoyksiköistä, jotka keskittyvät uusiutuviin energialähteisiin (painotus aurinkoenergiasta), maatalousteknologian ratkaisuihin ja tieto- ja viestintätekniikkaan.

Investointi muodostuu siitä, että ministerineuvosto hyväksyy taustaselvitykseen perustuvan toimintasuunnitelman Eco-Industrial Science Parkin perustamiseksi. Puisto muodostaa teknologialaitteiden valmistukseen erikoistuneiden yritysten klusterin, jossa keskitytään uusiutuvaan energiaan (erityisesti aurinkoenergiaan), maatalousteknologian ratkaisuihin ja tieto- ja viestintätekniikkaan.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2023.

Investointi 5 (C3.1I5): Kansallisen kaupallisen identiteetin luominen ja perinteisen halloumi-tuotteen menekinedistäminen

Toimenpiteen tavoitteena on luoda kyproslaisille tuotteille tuotemerkki niiden viennin edistämiseksi.

Investoinnilla kehitetään toimintasuunnitelmia, jotka perustuvat kahteen tutkimukseen: näistä toinen koskee a) kansallisen kaupallisen identiteetin ”Made in Cyprus” luomista (brändi) ja keskittyy kyproslaisten tuotteiden ja palvelujen laatuun ja rakenteellisiin ominaisuuksiin yhdistettynä saaren perinteeseen ja historiaan ja toinen b) halloumi-juustoa koskevan strategian täytäntöönpanoa, jotta voidaan lisätä sen erottuvuutta aitona kyproslaisena tuotteena ja suunnitella myynninedistämis- ja valistuskampanja.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2022 mennessä.

Investointi 6 (C3.1I6): Maataloustuotteiden valmistusta ja kauppaa harjoittavien yritysten nykyaikaistamista ja digitalisointia koskeva järjestelmä

Toimenpiteen tavoitteena on vahvistaa maatalousalan häiriönsietokykyä, edistää taloudellisen toiminnan monipuolistamista ja viime kädessä vauhdittaa kestävää talouskasvua. Toimenpiteellä pyritään kannustamaan investointeja uusiin yrityksiin tai olemassa olevien yritysten tekniseen kehitykseen, mikä auttaa niitä tuomaan markkinoille parempia tuotteita, lisäämään tuottavuutta ja vahvistamaan kasvunäkymiään, luomaan paikallisia työpaikkoja ja luomaan perustan koko talouden kestävälle kasvulle.

Investointi muodostuu sellaisen avustusjärjestelmän käytöstä, josta myönnetään tukea olemassa oleville ja äskettäin perustetuille yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, jotka harjoittavat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteeseen I kuuluvien maataloustuotteiden jalostusta, kaupan pitämistä ja kehittämistä, viiniä, viinietikkaa sekä kalastukseen ja vesiviljelyyn liittyvää toimintaa lukuun ottamatta. Ohjelmalla autetaan yrityksiä rahoittamaan investointeja aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen, jotta ne voivat nykyaikaistaa ja parantaa tuotantokapasiteettiaan, laajentaa ja lisätä tuotantokapasiteettiaan, ottaa käyttöön uusia teknologioita ja menettelyjä sekä kehittää uusia tai laadukkaampia maataloustuotteita. Rahoituksella on myös autettava yrityksiä parantamaan digitaalisia valmiuksiaan ja siten autettava niitä parantamaan prosessejaan.

Investoinnin toteuttaminen saatetaan päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2026 mennessä.

Investointi 7 (C3.1I7): Suurten yritysten kilpailukyvyn parantaminen tehdasteollisuudessa

Toimenpiteen tavoitteena on auttaa suuria yrityksiä investoimaan nykyaikaistamispyrkimyksiin, joiden odotetaan mahdollistavan näiden yritysten kasvun, kilpailukyvyn paranemisen, työpaikkojen luomisen ja siten maan talouskehityksen edistämisen.

Investointi koostuu enintään 7 000 000 euron suuruisesta avustusjärjestelmästä, jolla kehitetään ja edistetään olemassa olevia ja uusia suuria tuotantoalan yrityksiä. Kukin yritys saa enintään 750 000 euroa. Avustusohjelman on tarjottava yrityksille kannustimia jatkaa toimintaansa ja työllisyyttään.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimia 5 : i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö; ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja; iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia koskevat toimet; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että voidaan valita ainoastaan toimia, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

Alakomponentti 3.1.3 Kestävä, korkean lisäarvon matkailuala

Investointi 8 (C3.1I8): Matkailualan lisäarvon lisääminen erityisesti maaseutu-, vuoristo- ja syrjäseutualueilla

Investointien tavoitteena on rikastaa matkailutuotetta, houkutella uusia markkinoita, vähentää kausiluonteisuutta ja parantaa rakennettua ympäristöä maaseudulla, vuoristoalueilla ja syrjäisillä alueilla.

Investointi käsittää tuen myöntämisen kolmelle yritysryhmälle: 1) majoitusalan pk-yritykset, kuten hotellit, maaseudulla, vuoristoalueilla ja syrjäisillä alueilla kunnostushankkeita varten, 2) perinteiset ravintolat tai perinteisiä tuotteita myyvät yritykset, jotka sisällytetään kunnostustöiden merkintään ”Kyproksen jäte” ja 3) majoitusalan pk-yritykset, kuten hotellit, mukaan lukien lääketieteelliset ja avustetut asumispalvelut.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

Investointi 9 (C3.1I9): Kiertotalouden edistäminen majoitusliikkeissä

Investoinnin tavoitteena on helpottaa hotellien liiketoimintamallin siirtymistä kiertotalouteen tai kehittää kiertotalouden tuotteita tai palveluja.

Investointi koostuu diagnooseista, suosituksista, koulutuksesta ja valmennuksesta sekä sertifiointiin johtavien suositusten täytäntöönpanon seurannasta.

Investoinnin toteuttaminen saatetaan päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2026 mennessä.

Investointi 10 (C3.1I10): Matkailutuotteen rikastuminen maaseutu-, vuoristo- ja syrjäisillä alueilla 

Investoinnin tavoitteena on tukea maaseutu-, vuoristo- ja syrjäisten alueiden taloutta kehittämällä vierailijoille tarjottavia toimintoja, kuten työpajoja, eläviä mielenosoituksia ja perinteisiä matkamuistoja. Sen tavoitteena on monipuolistaa matkailualaa, luoda työpaikkoja ja vähentää maastamuuttoa.

Investointi koostuu i) 300 kilometrin pituisen aidon koereitin luomisesta, joka kulkee maan vuoristo-, maaseutu- ja syrjäisten osien kautta, ja ii) myönnetään yrityksille ja paikallisyhteisöille tukea yksityisten ja julkisten rakennusten rajoitettuun kunnostamiseen ja useimmiten niiden käyttötarkoituksen muuttamiseen, jotta voidaan ottaa vastaan luovien alojen ja valmistusteollisuuden mikro- ja pienyrityksiä, kuten taiteilijoita, käsityötuotteita ja perinteisiä tuotteita.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Alakomponentti 3.1.4 Kiertotalous

Uudistus 4 (C3.1R4): Kiertotalouden tehostaminen teollisuudessa

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa maan kiertotalousmallia panemalla täytäntöön konkreettinen toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmaan on sisällyttävä avustusjärjestelmä, jolla lisätään yritysten investointeja kiertotalouteen, sekä toimia, kuten i) tietoisuuden lisääminen kuluttajien ja liike-elämän keskuudessa kiertotuotteiden ympäristöhyödyistä ja kiertotalouden tarjoamista vahvuuksista ja liiketoimintamahdollisuuksista, ii) yritysdiagnostiikkaa, yritysvalmennusta, työntekijöiden koulutusta ja kiertotalouden etenemissuunnitelman valmistelua koskevien konsultointipalvelujen tarjoaminen sekä iv) kiertotalouden markkinafoorumin jakaminen raaka-aineiden tarjonnan ja kysynnän yhdistämiseksi.

Avustusohjelman on oltava avoin pk-yrityksille, jotka pyrkivät siirtymään kiertotalouteen perustuvaan toimintamalliin. Avustus voi olla enintään 317 500 euroa tuensaajaa kohti, ja se voi kattaa enintään 60 prosenttia kullekin pk-yritykselle aiheutuvista investointikustannuksista. Tämä avustusjärjestelmä pannaan täytäntöön.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimia 6 : i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö; ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja; iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia koskevat toimet; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että voidaan valita ainoastaan toimia, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.

Uudistus 5 (C3.1R5): Keskus- ja paikallishallinnon koordinointielimen perustaminen

Toimenpiteen tavoitteena on laajentaa jätehuoltoa jätteen syntymisen ehkäisemiseen ja erilliskeräykseen, mikä edistää EU:n jätehuoltodirektiivien noudattamista ja edistää kiertotaloutta. Uudistuksella luodaan mekanismi, jolla tuetaan paikallisviranomaisia sekä teknisesti että taloudellisesti, autetaan niitä pitämään yhteyttä keskushallintoon, luomaan asiantuntemusta ja hyödyntämään rahoitusmahdollisuuksia jätehuollon alalla.

Uudistuksessa keskus- ja paikallishallinnon välille perustetaan koordinointielin, joka edistää toimia jätehuollon hierarkiassa ja jätehuoltosuunnitelmassa ja tukee paikallisviranomaisia tässä suhteessa. Se osallistuu myös tutkimusohjelmiin, tukee pilottiohjelmia ja toteuttaa valistus- ja tiedotuskampanjoita, joiden tavoitteena on jätteen syntymisen ehkäiseminen ja jätteiden erottelu, sekä ylläpitää tietokantaa jätehuoltoalan ohjelmista ja hankkeista.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2025 mennessä.

Investointi 11 (C3.1I12): Jätehuolto kohti kiertotaloutta

Toimenpiteen tavoitteena on edistää tehokkaasti biojätteen ja kuivien kierrätettävien materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koskevia toimia. Investoinnilla pyritään auttamaan biojätteen vähentämistavoitteiden saavuttamisessa, lisäämään jätteen syntymisen ehkäisemistä tärkeimpänä keinona parantaa resurssitehokkuutta ja vähentää jätteen ympäristövaikutuksia.

Investointi koostuu kolmesta osatekijästä: i) 50 pienen ja keskisuuren kompostin ja 2 000 kotikompostin jakelu maaseutu- ja puolimaaseudulla biojätteen erilliskeräyksen ja asianmukaisen käsittelyn helpottamiseksi, ii) 50 vihreän kioskin kehittäminen, perustaminen, asentaminen ja käyttö syrjäisillä alueilla, jotta syrjäisten alueiden kuntia voidaan auttaa parantamaan jätehuoltojärjestelmiään, ja iii) kahden uudelleenkäyttö- ja korjauskeskuksen rakentaminen ja toiminta strategisissa paikoissa Kyproksella, mikä voi palvella kaikkia viittä aluetta yhdessä vihreän verkon kanssa.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

E.2.    Rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

E.3.    Kuvaus lainaa koskevista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 11 (C3.1I11): Kyproksen vihreiden pisteiden verkoston parantaminen ja laajentaminen sekä keräyspisteiden ja kierrätysnurkkien verkoston perustaminen

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa kiinteiden jätteiden käsittelyä, ympäristönsuojelua ja kansanterveyttä. Sen tavoitteena on vähentää jätteiden hallitsematonta ja laitonta sijoittamista julkisille alueille, lisätä materiaalien hyödyntämis- ja kierrätysastetta ja lisätä käyttäjien tietoisuutta kestävästä kehityksestä ja kiertotaloudesta.

Investoinnin tarkoituksena on rakentaa 14 vihreää pistettä, joiden pinta-ala on vähintään 50500 m² ja joiden avulla kansalaiset ja paikallisviranomaiset voivat tallettaa tiettyjä kotitalous- ja yhdyskuntajätteitä. Uusien vihreiden pisteiden luomisen lisäksi investointeihin sisältyy kierrätysnurkkausten verkoston ja keräyspisteiden verkoston rakentaminen, jotta maaseutuyhteisöjen asukkaat voivat käsitellä jätteensä.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

Investointi 13(C3.1I13): Karjatalousjätteen ja eläinten sivutuotteiden käsittelylaitosten perustaminen Oroundaan

Toimenpiteen tavoitteena on kehittää alueellisia karjatalousjätteen käsittelylaitoksia, jotka palvelevat laajempaa Oroundan käsittelylaitosten muodostamaa aluetta, jotta voidaan tarjota integroitu ratkaisu pääasiassa sikaloista, siipikarjasta, lampaista, vuohista ja karjatiloilla tuotetun orgaanisen jätteen tehokkaaseen käsittelyyn. Näiden yhteisöjen osalta investoinneilla pyritään toteuttamaan läheinen toiminta, minimoimaan ulkoisvaikutukset ja ennallistamaan ravinteet maaperän parantamiseksi sekä vähentämään sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia.

Investointi koskee jäteveden käsittelyyn, kompostointiin ja anaerobiseen mädätykseen tarkoitettujen laitosten rakentamista, jotta voidaan käsitellä alueella tuotettuja suuria eläinjätemääriä, tuottaa sähköä biokaasusta, torjua aavikoitumista paikallistasolla, vähentää hajuhaittoja alle 10 prosenttiin päivän kestosta, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja tuottaa vettä kastelua varten.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

Tällä toimenpiteellä ei odoteta olevan merkittävää haittaa ympäristötavoitteille asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetulla tavalla, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyt lieventävät toimet ”ei merkittävää haittaa” ‑periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti. Toimenpiteestä on erityisesti tehtävä ympäristövaikutusten arviointi ensimmäisenä täytäntöönpanovuonna, ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden noudattamista koskeva vaatimus on sisällytettävä kaikkiin hankintamenettelyihin.

E.4.    Lainan seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Järjestysnumero	Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mittayksikkö	Perustaso	Tavoite	Q	Y
116	C3.1I11 Kyproksen vihreiden pisteiden verkoston parantaminen ja laajentaminen sekä keräys- ja kierrätysnurkkausverkoston perustaminen	Tavoite	Neljän vihreän kohdan rakentamisen loppuun saattaminen, laajentaminen ja toiminnan aloittaminen	–	Määrä	0	4	Q4	2023	Neljäntoista vihreän pisteen rakentamisen, laajentamisen ja toiminnan aloittaminen Avgoroussa, Troulloissa, Eptagoniassa ja Alambrassa kansallisen vihreiden pisteiden verkoston kehittämistä koskevan kansallisen strategisen suunnitelman mukaisesti
117	C3.1I11 Kyproksen vihreiden pisteiden verkoston parantaminen ja laajentaminen sekä keräys- ja kierrätysnurkkausverkoston perustaminen	Tavoite	14 vihreän kohdan rakentamisen, laajentamisen ja toiminnan loppuun saattaminen	–	Määrä	4	14	Q2	2026	Neljäntoista vihreän pisteen rakentamisen, laajentamisen ja toiminnan aloittaminen Avgoroussa, Troulloissa, Eptagoniassa, Alambrassa, Aglantziassa, Latsiassa, Deryniassa, Soterassa, Pelentrissä, Egkomissa, Lakatamiassa, Pano Platresissa, Kalo Horio Limassolissa ja Souni Zanatziassa vihreiden pisteiden verkoston kehittämistä koskevan kansallisen strategisen suunnitelman mukaisesti
118	C3.1I13 Karjatalousjätteen ja eläinten sivutuotteiden käsittelylaitosten perustaminen Oroundaan	Välitavoite	Jäteveden käsittely- ja kompostointilaitosten rakentaminen	Saatua rakentamista koskevat luvat ja tositteet valmiista maanhankinnasta	–	–	–	Q1	2024	Kaikki jäteveden käsittely- ja kompostointilaitosten rakentamista koskevat luvat (ympäristö-, rakennus- ja toimintaluvat sekä luvat) on saatu kaikilta asiaankuuluvilta viranomaisilta, kuten ympäristöministeriöltä, kaupunkisuunnittelu- ja asuntoministeriöltä sekä maa- ja tutkimusministeriöltä, ja kyseinen maanhankinta on saatu päätökseen.
119	C3.1.I13 Karjatalousjätteen ja eläinten sivutuotteiden käsittelylaitosten perustaminen Oroundaan	Välitavoite	Anaerobisen ruoansulatuslaitoksen valmiiksi saattaminen ja toiminnan aloittaminen	Hankeinsinöörin antama ja teknisen ohjauskomitean hyväksymä todistus haltuunotosta	–	–	–	Q2	2026	Anaerobisen ruoansulatuslaitoksen loppuun saattaminen ja toiminnan aloittaminen siten, että tuotetaan biokaasua (metaania) käytettäväksi sähköntuotantoon, jonka kapasiteetti on 3,5 MWh (20 tunnin päivittäinen käyttö) täydellä kapasiteetilla, 365 päivää vuodessa. Tuotettu sähkö on syötettävä verkkoon.

F. KOMPONENTTI 3.2: Tehostettu tutkimus ja innovointi

Kyproksen elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentilla vastataan Kyproksen kohtaamiin haasteisiin, jotka liittyvät tutkimus- ja kehitysekosysteemiin, jolla on suhteellisen vähäinen merkitys talouskasvussa. Tämä johtuu pääasiassa luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) tutkinnon suorittaneiden pienestä osuudesta, julkisen tutkimusjärjestelmän vähäisestä vuorovaikutuksesta yrityssektorin kanssa sekä riskirahoituksen vähäisestä saatavuudesta ja saatavuudesta.

Komponentin tavoitteena on vahvistaa tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisiä kytköksiä, kaupallistaa tutkimustuloksia, lisätä julkisten ja yksityisten organisaatioiden toteuttamien tutkimus- ja kehitystoiminnan ja investointien intensiteettiä ja saattaa julkisesti rahoitettu tutkimusinfrastruktuuri kokonaisuudessaan koko ekosysteemien ulottuville. Lisäksi sillä pyritään lisäämään rahoitustukea startup-yrityksille, scale-up-yrityksille ja pk-yrityksille, kansainvälistämään paikallista tutkimus- ja innovointiekosysteemiä (T&I), kehittämään paikallisia lahjakkuuksia ja houkuttelemaan lahjakkuuksia ulkomailta T&I-työn pariin painottaen tiettyjä aihealueita.

Komponentissa käsitellään maakohtaisia suosituksia, jotka koskevat tutkimukseen ja innovointiin kohdistuviin investointeihin liittyvän talouspolitiikan painottamista (maakohtaiset suositukset 3, 2020 ja 4, 2019).

Minkään tämän osatekijän toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimenpiteet.

F.1.    Kuvaus taloudellista tukea koskevista uudistuksista ja investoinneista, joita ei makseta takaisin

Uudistus 1 (C3.2R1): Kattava kansallinen tutkimus- ja innovointipolitiikka, jota tuetaan datavetoisilla toimintapoliittisilla välineillä, joilla tuetaan T &I-ekosysteemiä ja parannetaan poliittisen päätöksenteon ja täytäntöönpanon välisiä yhteyksiä

Toimenpiteen tavoitteena on edistää tutkimuksen ja innovoinnin hallintojärjestelmän tehokasta koordinointia, lisätä tietoisuutta ja tukea innovaatiokulttuuria, saada sidosryhmät mukaan sekä kehittää ja vahvistaa kansallisen tutkimus- ja innovointiekosysteemin perustekijöitä (kolmella tasolla: Politiikan laadinta, strategia ja täytäntöönpano, sidosryhmät ja käyttäjät/kansalaiset).

Uudistuksella pannaan täytäntöön kansallista tutkimus- ja innovaatiostrategiaa koskeva toimintasuunnitelma. Tämä tapahtuu sen jälkeen, kun toimintasuunnitelma on poliittisesti hyväksytty, kansallinen tutkimus- ja innovointistrategia on hyväksytty ja Kyproksen tarkistettu älykkään erikoistumisen strategia on hyväksytty. Siihen sisältyy myös mekanismi, jolla seurataan vaikutuslähtöistä seurantaa ja tuetaan kuutta osaamiskeskusta ja kehitetään digitaalinen väline tutkimuksen ja innovoinnin ekosysteemin dynaamista kartoitusta varten (sidosryhmät, politiikkatoimet ja välineet, tutkimus ja innovointi, innovatiivisten yritysten rekisteri ja alakohtainen analyysi).

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä.

Uudistus 2 (C3.2R2): Kannustimet, joilla kannustetaan ja houkutellaan investointeja ja inhimillistä pääomaa tutkimukseen ja innovointiin

Toimenpiteen tavoitteena on houkutella investointeja innovatiivisiin yrityksiin sekä yrittäjyyteen ja tieteelliseen osaamiseen ulkomailta.

Uudistuksella ulotetaan innovatiivisiin yrityksiin tehtäviä investointeja koskevan verojärjestelmän soveltaminen oikeushenkilöihin (tällä hetkellä luonnollisista henkilöistä). Tukikelpoisiin sijoituksiin, joiden arvo on enintään 150 000 euroa sijoittajaa kohti tämän kannustimen puitteissa, sisältyvät oman pääoman ehtoiset sijoitukset, lainat, takaukset ja factoring-rahoitus. Lisäksi siinä tarkastellaan, edistetään ja tarvittaessa muutetaan nykyisiä kannustinjärjestelmiä, joilla pyritään houkuttelemaan lahjakkuuksia kolmansista maista, mukaan lukien tutkijoita ja heidän perheitään koskeva tiedeviisumijärjestelmä ja innovatiivisten yritysten perustajia ja heidän perheitään koskeva startup-viisumijärjestelmä.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään syyskuuta 2022 mennessä.

Uudistus 3 (C3.2R3): Otetaan käyttöön politiikkoja ja kannustimia, joilla helpotetaan ja edistetään julkisesti rahoitettujen tutkimusinfrastruktuurien ja laboratorioiden saatavuutta

Toimenpiteen tavoitteena on optimoida julkisin varoin rahoitettujen tutkimusinfrastruktuurien ja laboratorioiden käyttö yrityksissä.

Uudistus koostuu i) tutkimusinfrastruktuurin optimaaliseen käyttöön keskittyvän toimintasuunnitelman hyväksymisestä ja sellaisten toimien hyväksymisestä, joilla pyritään edistämään ja tehostamaan tutkimusorganisaatioiden, tiedeyhteisön ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä; ii) sellaisen dynaamisen digitaalisen välineen kehittäminen ja käyttöönotto, joka on kaikkien tutkimuksen ja innovoinnin ekosysteemin sidosryhmien käytettävissä ja joka tarjoaa tiedonvälitystä, välineitä ja palveluja, joilla helpotetaan tutkimus- ja innovointialan eri organisaatioiden ja ryhmien välistä yhteistyökumppanuutta (julkiset ja yksityiset) julkisrahoitteisten tutkimusinfrastruktuurien ja laboratorioiden osalta; iii) julkisrahoitteisten tutkimuslaitosten oikeudellisen ja operatiivisen kehyksen tarkistaminen ja sellaisten toimien edistäminen, joilla pyritään helpottamaan ja tukemaan tutkimusinfrastruktuurien optimaalista käyttöä avaamalla pääsy muihin tutkimuslaitoksiin ja yrityssektoriin; iv) toimenpiteiden ja kannustimien käyttöönotto (esimerkiksi sisällyttämällä tutkimus- ja innovointisäätiön avustussopimukseen lauseke rahoitetun infrastruktuurin avaamisesta), jotta voidaan tehostaa tutkimusta tekevien organisaatioiden yhteistyötä yritysten ja spin-off-yritysten kanssa.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä.

Investointi 1 (C3.2I1): Perustaa keskitetyn tietämyksensiirtotoimiston ja pitää sitä yllä

Toimenpiteen tavoitteena on parantaa teknologian siirtoa Kyproksella parantamalla korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä ja kaupallistamalla tutkimusta.

Investointi muodostuu siitä, että tutkimus- ja innovointisäätiö perustaa ja ottaa käyttöön tietämyksensiirtotoimiston (Knowledge Transfer Office, KTO), joka tarjoaa kustannustehokkaan ratkaisun teknologian siirron tukemiseksi ja joka perustuu tutkimustulosten kriittisen massan ja mittakaavaetujen hankkimiseen. KTO tarjoaa tietämyksen siirtoon liittyviä palveluja, jotka helpottavat tutkimuksen kaupallistamista, yliopistoille, muille tutkimusorganisaatioille ja yrityksille. Ohjeellinen luettelo palveluista: a) markkinoille saattamista koskevien näkymien arviointi, b) immateriaalioikeuksia koskeva neuvonta, c) patenttihakemukset ja immateriaalioikeuksien ylläpitoa koskevat asiat, d) kaupallistamisstrategian kehittäminen, e) teknologian markkinointi, f) tuki spin-off-yritysten perustamiselle ja g) rahoituksen tarjoaminen translaatiotutkimuksen tukemiseen. Uudistuksessa tarkastellaan myös tietämyksen siirtoa Kyproksessa koskevaa nykyistä institutionaalista kehystä, mukaan lukien asiaa koskeva lainsäädäntö, sekä teollis- ja tekijänoikeuksien kaupallista hyödyntämistä, tietämyksen siirtoa ja spin-off-yritysten perustamista koskevia kansallisia ja institutionaalisia politiikkoja.

KTO:sta tulee omarahoitteinen 1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen pidättämällä 20 prosenttia KTO:n hallinnoimien toimintakustannuksia koskevien sopimusten tuloista, jotka täsmennetään tutkimus- ja innovointisäätiön ja tuensaajan välisissä sopimusjärjestelyissä.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi 2 (C3.2I2): Innovoinnin rahoitusohjelmat ja -järjestelmät startup-yritysten, innovatiivisten yritysten ja pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi

Toimenpiteen tavoitteena on tarjota avustuksia innovaatio-ohjelmien kautta (kuten nopean toiminnan innovointi, esisiemenet, siemenet ja innovointi) keinona parantaa innovatiivisten pk-yritysten ja startup-yritysten rahoituksen saantia.

Investointi koostuu avustuksesta, joka myönnetään innovaatio-ohjelmien kaikissa vaiheissa (esim. nopeutettu innovointi, siemenvaihetta edeltävä vaihe, siemenvaihe, innovointi), jotta yritykset voivat kehittää innovatiivisia tuotteita ja palveluja, jotka ovat kansainvälisesti suuntautuneita konseptista markkinoille saattamiseen saakka. Rahoitusohjelmien on i) edistettävä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välistä yhteistyötä; ii) helpotettava tutkimustulosten kaupallistamista kohdentamalla tuotokset ja tulokset lähemmäs markkinoita, mikä mahdollistaa lyhyemmän aikavälin taloudelliset vaikutukset; iii) johdettava työpaikkojen luomiseen; iv) edistettävä yritysten klusteritoimintaa ja v) pyrittävä nopeuttamaan siirtymistä vihreään talouteen sekä tehokkaaseen ja tuottavaan digitaaliseen aikakauteen. Näissä ohjelmissa on edellytettävä, että yritykset hankkivat yksityistä/omaa rahoitusta yhdessä (tutkimus- ja innovointisäätiön myöntämän) julkisen rahoituksen kanssa ja myötävaikuttavat näin tutkimus- ja kehitysinvestointien kokonaiskasvuun.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimia 7 : i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö; ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja; iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia koskevat toimet; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että voidaan valita ainoastaan toimia, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

Investointi 3 (C3.2I3): Vihreää siirtymää koskeva aihekohtainen tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelma

Toimenpiteen tavoitteena on myöntää avustuksia aihekohtaisista tutkimus- ja innovointiohjelmista, joissa teknologisen valmiustason taso on suhteellisen korkea ja joissa keskitytään vihreään siirtymään.

Investointi koostuu tuesta hankkeille, joissa käytetään uusinta digitaaliteknologiaa kustannustehokkaiden ratkaisujen tarjoamiseksi vihreään siirtymään ja maan tutkimuskapasiteetin parantamiseen. Tuetuissa hankkeissa keskitytään uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja kestävään liikenteeseen, ne edellyttävät yhteistyötä tutkimuksen ja innovoinnin osaamiskeskusten kanssa ja helpottavat tutkimustulosten kaupallistamista.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimia 8 : i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö; ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja; iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia koskevat toimet; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että voidaan valita ainoastaan toimia, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

Investointi 4 (C3.2I4): Rahoitusjärjestelyt sellaisten organisaatioiden tukemiseksi, jotka toteuttavat T&K-toimia kaksoisteknologian alalla, mukaan lukien uusien tai nykyisten laboratorioiden kehittäminen ja luokiteltujen laboratorioiden kehittäminen

Toimenpiteen tavoitteena on edistää kaksikäyttötutkimusta ja käyttää teknologioita, jotka muutoin palvelisivat ainoastaan valtiollisia/sotilaallisia tarkoituksia, siviili-, kauppa- ja yhteiskunnallisiin tarkoituksiin.

Investointi koostuu avustuksesta, jonka avulla tutkimusorganisaatiot ja -yritykset voivat osallistua kaksikäyttöteknologian tutkimukseen ja kehittämiseen. Rahoitusjärjestelmien on mahdollistettava T&I-valmiuksien ja huippuosaamiskeskusten, akateemisten laitosten, tutkimusorganisaatioiden sekä kaksikäyttöteknologian tutkimukseen ja kehittämiseen osallistuvien yritysten parantaminen. Niiden on erityisesti annettava näille organisaatioille mahdollisuus hankkia turvallisuusluokitustodistuksia, jotta ne voivat osallistua konsortioihin, jotka saavat EU:n rahoitusta (kuten Euroopan horisontti ja Euroopan puolustusrahasto), sekä parantaa tutkimus- ja innovointivalmiuksiaan ja kilpailukykyään kaksikäyttöteknologian alalla.

Rahoituksessa keskitytään ainoastaan siviilialan yrityksiin, ja tutkimuksen tulokset ja infrastruktuuri hyödyttävät ainoastaan siviilisovelluksia. Toimenpiteen on oltava kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta rahoitusjärjestelmän täytäntöönpanon aikana kaksikäyttöteknologian osalta 5 päivänä toukokuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 mukainen ja se on suunniteltava asiasta annettujen ohjeiden ”EU Funding for Dual Use – A practical guide to accessing EU funds for European Regional Authorities and SMEs” mukaisesti.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimia 9 : i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö; ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja; iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia koskevat toimet; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että voidaan valita ainoastaan toimia, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

F.2.    Rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Järjestysnumero	Asiaan liittyvä toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mittayksikkö	Perustaso	Tavoite	Neljännesvuosi	Vuosi
120	C3.2R1 Kansallinen T&I-toimintapolitiikka ja politiikan välineet	Välitavoite	Kansallisen tutkimus- ja innovointistrategian ja sen täytäntöönpanoa koskevan toimintasuunnitelman hyväksyminen	Ministerineuvoston päätöksen julkaiseminen	–	–	–	Q4	2022	Kehitetään integroitu tutkimus- ja innovointistrategia, joka tarjoaa pitkän aikavälin puitteet ja jolla varmistetaan ajan mittaan kohdennetut toimet ja sitoutuminen täytäntöönpanoon valtion ja kansalliseen tutkimus- ja innovointijärjestelmään osallistuvien sidosryhmien puolesta, sekä digitaalinen väline tutkimuksen ja innovoinnin ekosysteemin dynaamista kartoitusta varten.
121	C3.2R1 Kansallinen T&I-toimintapolitiikka ja politiikan välineet	Välitavoite	Tutkimus- ja innovointistrategiaa koskevan toimintasuunnitelman loppuun saattaminen	Ministerineuvoston hyväksymä tilanneselvitys, josta käy ilmi, että toimintasuunnitelma on saatettu päätökseen	–	–	–	Q4	2024	Kansallisen tutkimus- ja innovointistrategian toimintasuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden toteuttaminen, mikä käy ilmi edistymiskertomuksesta.
122	C3.2R2 Kannustimet tutkimukseen ja innovointiin tehtäville investoinneille ja inhimilliselle pääomalle	Välitavoite	Innovatiivisiin yrityksiin investoivien oikeushenkilöiden verovapautus	Lain säännös, josta käy ilmi lain voimaantulo	–	–	–	Q1	2022	Voimaan tulee laki, jolla otetaan käyttöön innovatiivisiin yrityksiin sijoittavien yrityssijoittajien (oikeussubjektien) verovapautus.
123	C3.2R3 Politiikka, jolla edistetään julkisin varoin rahoitettujen tutkimusinfrastruktuurien ja laboratorioiden käyttömahdollisuuksia	Välitavoite	Digitaalinen rekisteri tutkimusinfrastruktuurin tallentamista ja julkaisemista varten	Linkki tutkimus-, innovointi- ja digitaalipolitiikan varaministeriön verkkosivustolla julkaistuun digitaaliseen rekisteriin	–	–	–	Q4	2022	Sellaisen digitaalisen rekisterin kehittäminen ja käyttöönotto tutkimusinfrastruktuurin rekisteröimiseksi ja julkaisemiseksi, joka helpottaa asianomaisten osapuolten pyytämistä tällaiseen infrastruktuuriin pääsystä. Siihen sisältyy kaikkien julkisin varoin rahoitettujen tutkimuslaitosten kartoitus (Horisontti 2020 ‑ohjelman kansalliset järjestelmät). Se myös parantaa tutkimuslaitosten näkyvyyttä ja tukee yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa.
124	C3.2R3 Toimintapolitiikat, joilla edistetään julkisin varoin rahoitettujen tutkimusinfrastruktuurien ja laboratorioiden käyttömahdollisuuksia	Välitavoite	Tutkimuslaitosten yhteistyö yritysten ja spin-off-yritysten kanssa	Hyväksyttyjen toimenpiteiden ja kannustimien julkaiseminen tutkimus- ja innovointisäätiön verkkosivustolla	–	–	–	Q4	2024	Sellaisten toimenpiteiden ja kannustimien hyväksyminen, joilla lisätään tutkimusta tekevien organisaatioiden yhteistyötä yritysten ja spin-off-yritysten kanssa, esimerkiksi sisällyttämällä tutkimus- ja innovointisäätiön avustussopimukseen lauseke rahoitetun infrastruktuurin avaamisesta.
125	C3.2I1 Perustetaan tiedonsiirrosta vastaava keskustoimisto (KTO) ja ylläpidetään sitä	Välitavoite	KTO:n käynnistäminen	KTO:n ensimmäisen tapauksen avaaminen	–	–	–	Q2	2022	Tutkimus- ja innovointisäätiö, joka vastaa KTO:n käyttöönotosta, on palkannut tai teettänyt sopimuksen korkeasti koulutetun henkilöstön ja/tai asiantuntijoiden kanssa asiantuntemuksen siirtoon liittyvien palvelujen tarjoamiseksi. Käytössä on oltava järjestelmiä ja välineitä, joilla tuetaan KTO:n toimintaa. KTO aloittaa palvelujen tarjoamisen yliopistoille, muille tutkimusorganisaatioille tai yrityksille.
126	C3.2I1 Perustetaan tiedonsiirrosta vastaava keskustoimisto (KTO) ja ylläpidetään sitä	Tavoite	Asiakirjat, joiden käsittely on päättynyt ja joilla todistetaan tarvittavien tietämyksensiirtopalvelujen tarjoaminen	–	Määrä	0	30	Q4	2025	Vähintään 30 loppuun saatettua tapausta, joissa keskitetyn KTO:n yliopistoille, muille tutkimusorganisaatioille tai yrityksille tarjoamat tietämyksensiirtopalvelut ovat päättyneet.
127	C3.2I2 Innovoinnin rahoitusohjelmat startup-yrityksille, innovatiivisille yrityksille ja pk-yrityksille	Välitavoite	Avustussopimusten allekirjoittaminen 50 % talousarviosta	Avustussopimukset allekirjoitettu	–	–	–	Q4	2022	Sellaisten avustussopimusten allekirjoittaminen, joissa sidotaan vähintään 50 prosenttia kokonaisbudjetista (sopimukset, joiden kokonaisarvo on vähintään 26 000 000 euroa) startup-yrityksille, innovatiivisille yrityksille ja pk-yrityksille suunnatuille innovaatiorahoitusohjelmille, mukaan lukien kelpoisuusvaatimukset, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet noudattavat "ei merkittävää haittaa" -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja edellyttämällä, että asiaa koskevaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä noudatetaan.
128	C3.2I2 Innovoinnin rahoitusohjelmat startup-yrityksille, innovatiivisille yrityksille ja pk-yrityksille	Tavoite	Organisaatiot, jotka saavat tukea tutkimukseen ja innovointiin liittyvien toimien toteuttamiseen	–	Määrä	0	70	Q3	2023	Rahoitustuki vähintään 70:lle tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavalle organisaatiolle, kuten teolliselle tutkimukselle, kokeelliselle tutkimusinnovointitoiminnalle, startup-toiminnalle ja tietämyksensiirtotoiminnalle, mukaan lukien (mutta ei rajoittumatta) henkisen omaisuuden hallinnointiin ja suojeluun, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisten yhteyksien luomiseen, tietämyksen siirtoon liittyvien valmiuksien kehittämiseen ja tutkimustulosten kaupallistamiseen ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja edellyttämällä, että noudatetaan asiaankuuluvaa EU:n lainsäädäntöä ja kansallista lainsäädäntöä.
129	C3.2I2 Innovoinnin rahoitusohjelmat startup-yrityksille, innovatiivisille yrityksille ja pk-yrityksille	Tavoite	Organisaatiot, jotka saavat tukea tutkimukseen ja innovointiin liittyvien toimien toteuttamiseen	–	Määrä	70	200	Q2	2026	Rahoitus vähintään 200:lle tutkimus- ja innovointitoimintaa harjoittavalle järjestölle ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa sekä vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
130	C3.2I3 Vihreää siirtymää koskeva tutkimus- ja innovointiohjelma	Välitavoite	Avustussopimusten allekirjoittaminen koko talousarviosta	Tutkimus- ja innovointisäätiön johtajan allekirjoittamat avustussopimukset	–	–	–	Q4	2022	Vihreää siirtymää koskevan T&I-rahoitusohjelman avustussopimusten allekirjoittaminen siten, että ehdot sisältävät tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” ‑periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
131	C3.2I3 Vihreää siirtymää koskeva tutkimus- ja innovointiohjelma	Tavoite	Organisaatiot, joita tuetaan vihreän siirtymän tutkimukseen ja innovointiin myönnettävillä avustuksilla	–	Määrä	0	10	Q2	2026	Vähintään 10 yritystä, joita tuetaan vihreän siirtymän tutkimukseen ja innovointiin myönnettävillä avustuksilla, noudattaen ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
132	C3.2I4 Kaksikäyttöteknologiaan liittyviä T&K-toimia toteuttavien organisaatioiden rahoitus	Välitavoite	Sellaisten avustussopimusten allekirjoittaminen, joissa sidotaan 80 prosenttia kokonaisbudjetista organisaatioille, jotka toteuttavat T&K-toimia kaksikäyttöteknologian alalla	Avustussopimukset allekirjoitettu	–	–	–	Q2	2023	Sellaisten avustussopimusten allekirjoittaminen, joissa sidotaan 80 prosenttia kokonaistalousarviosta (sopimukset, joiden kokonaisarvo on vähintään 2 400 000 euroa) T&K-toimia kaksikäyttöteknologian alalla toteuttaville organisaatioille, ja niiden ehdot, mukaan lukien tukikelpoisuusperusteet, joilla varmistetaan, että valitut hankkeet ovat ”ei merkittävää haittaa” -ohjeiden (2021/C58/01) mukaisia, käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
133	C3.2I4 Rahoitusta antavat organisaatiot, jotka toteuttavat T&K-toimia kaksikäyttöteknologian alalla	Tavoite	Rahoitus luokiteltujen laboratorioiden kehittämiseen	–	Määrä	0	16	Q2	2026	Vähintään 16 yritystä saa rahoitusta luokiteltujen laboratorioiden kehittämiseen. Yritys voidaan laskea mukaan useammin kuin kerran, jos se osallistuu useampaan kuin yhteen hankkeeseen ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.

G. KOMPONENTTI 3.3: Yritysten tuki kilpailukyvylle

Tällä Kyproksen elpymis- ja palautumiskykyä koskevalla komponentilla vastataan haasteisiin, jotka liittyvät talouden heikkoon tuottavuuteen ja kilpailukykyyn, jotka johtuvat yritysten keskimääräisestä pienestä koosta, investointia varten pyydetystä monimutkaisesta lupaprosessista ja vaikeuksista saada rahoitusta yrityksille. Tämän komponentin tavoitteena on tukea yrittäjiä ja yrityksiä ja parantaa niiden kilpailukykyä ja edistää talouskasvua parantamalla investointeja ja yritystoimintaa koskevaa sääntelykehystä sekä parantaa pk-yritysten tuottavuutta pääasiassa digitalisoinnin avulla. Se koostuu kuudesta uudistuksesta ja kuudesta investoinnista, jotka on määrä saada päätökseen vuoden 2026 neljännekseen mennessä.

Komponentti koskee vuonna 2020 annettua maakohtaista suositusta 3 ja vuonna 2019 annettua maakohtaista suositusta 4.

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja hillitsemistoimenpiteet.

G.1.    Kuvaus taloudellista tukea koskevista uudistuksista ja investoinneista, joita ei makseta takaisin

Uudistus 1 (C3.3R1): Strategisten investointien helpottaminen

Toimenpiteen tavoitteena on kehittää uusi strategisia investointeja tukeva järjestelmä, jolla pyritään vauhdittamaan investointitoimintaa maassa yksinkertaistamalla sääntöjä ja mekanismeja, yksinkertaistamalla lupa- ja lupamenettelyjä, vähentämällä hallinnollista taakkaa ja tehostamalla strategista investointiympäristöä. Strategisten investointien määritelmällä tarkoitetaan investointeja strategisiin aloihin (kuten terveydenhuolto ja sosiaalihuolto, koulutus, kulttuuri, urheilu, ympäristö, teollisuus, matkailu, energia, tutkimus, kehitys ja innovointi), jotka edistävät merkittävästi talouden kehitystä.

Uudistukseen kuuluu strategisten investointien helpottamista koskevan lainsäädännön voimaantulo investointilupien ja rakennuslupien saamisen tehokkuuden osalta. Strategisten investointien käsittelyä varten osoitetaan erityinen hallinnonala. Siinä valmistellaan toimintaohjeita, prosessivirtoja ja muita ISO 9001:2015 -standardin vaatimuksia prosessin valtavirtaistamiseksi. Se laatii muiden osastojen kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan, joka koskee prosessin osia, nopeutetun menettelyn toteutettavuuden varmistamiseksi. Lisäksi siihen on sisällytettävä työntekijöiden kouluttaminen käyttöön otettavista menettelyistä. Uudistuksessa on lisäksi hyödynnettävä digitaalista alustaa, joka mahdollistaa suunnittelu- ja rakennuslupien soveltamisen, tutkimisen ja myöntämisen digitaalisesti sovellushallintavälineen ja paikkatietojärjestelmän avulla (komponentin 3.4 mukainen hanke: ”sähköisen rakennuslupajärjestelmän parantaminen”).

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2023 mennessä.

Uudistus 2 (C3.3R2): Nopean liiketoiminnan aktivointimekanismin tehostaminen

Toimenpiteen tavoitteena on yksinkertaistaa menettelyjä, digitalisoida julkishallinnon yksiköt ja perustaa yritystukikeskus, joka tarjoaa kaikki tarvittavat ja tukevat tiedot ja palvelut.

Uudistuksella perustetaan interaktiivinen digitaalinen alusta, jolla tehostetaan jo toiminnassa olevaa nopean toiminnan aktivointimekanismia. Alustan kautta sijoittajan on voitava jäljittää hakemustaan, mutta myös toimivaltaiset viranomaiset voivat olla vuorovaikutuksessa, vaihtaa asiakirjoja ja käsitellä hakemusta.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Uudistus 3 (C3.3R3): Yhtiöoikeuden nykyaikaistaminen

Toimenpiteen tavoitteena on tukea liiketoimintaympäristön parantamista tarkistamalla yhtiölakia ja selkeyttämällä sitä lainsäädännön tulkinnassa ja soveltamisessa käytännössä.

Uudistuksessa uudistetaan Kyproksen yhtiölakia käyttämällä muiden common law -maiden parhaita käytäntöjä, jotta voidaan tarjota perusta oikeuskäytännössä ja kirjallisuudessa esiintyville tiedoille ja selkeydelle sekä auttaa tulkitsemaan ja soveltamaan lakia käytännössä. Myös niihin liittyviä yhtiöitä koskevia sääntöjä tarkastellaan uudelleen. Lisäksi Kyproksen on nimettävä oikeudellisten asiantuntijoiden ryhmä toteuttamaan uuden yhtiölain ja -määräysten neuvonta- ja laatimispalveluja koskeva hanke. Lisäksi uudelleentarkasteluun on sisällyttävä yhtiölain mukainen maksukyvyttömyysmenettely, joka on selvitystila, vastaanotto ja tutkinta. Uudistukseen on sisällytettävä myös pk-yritystestin toteuttaminen lakiehdotuksen valmistelun yhteydessä.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Uudistus 4 (C3.3R4): Kansallisen edistämisviraston suunnittelu ja perustaminen

Uudistuksen tavoitteena on parantaa pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) rahoituksen saantia helpottamalla lainojen, takausten ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen saantia ja parantamalla EU:n rahoituksen hyödyntämiskykyä EU:n välineiden avulla.

Uudistus koostuu ennakkoarviointianalyysistä, joka kattaa pk-yritysten rahoituksen saatavuuden kaikilla talouden aloilla keskittyen vihreään talouteen ja kiertotalouteen, digitaalisiin mahdollisuuksiin ja vaihtoehtoiseen rahoitukseen. Kertomuksessa määritellään ehdotetun kansallisen luonnonsuojelualueen toiminta-ala. Kansallisen edistämisviraston oikeudellinen ja organisatorinen rakenne määritellään sen toimialan lopullisen valinnan jälkeen. Ehdotetun rakenteen on mahdollistettava kansallisen satamaviranomaisen toiminnan suuri avoimuus ja riippumattomuus. Virasto ei saa toimia pankkitoimiluvalla eikä sen vuoksi tarvitse pääomittaa sitä lähtökohtaisesti. Täytäntöönpanoa valvoo ohjauskomitea, johon osallistuu valtiovarainministeriön ja energia-, kauppa- ja teollisuusministeriön edustajia.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään syyskuuta 2025 mennessä.

Uudistus 5 (C3.3R5): Kyproksen arvopaperipörssin strateginen sijoittaja

Uudistuksen tavoitteena on Kyproksen pörssin yksityistäminen.

Uudistus koostuu parhaillaan käynnissä olevasta tarjouskilpailumenettelystä, jossa Kyproksen arvopaperipörssi pyrkii nimeämään arvostetun riippumattoman neuvonantajan tai sen yhteenliittymän, jolla on laaja asiaankuuluva asiantuntemus löytää Kyproksen arvopaperipörssille sopivin strateginen sijoittaja. Sopimuksen yksityistämisvaihe saatetaan päätökseen Kyproksen tasavallan edustajainhuoneen annettua lopullisen hyväksyntänsä kaikkien muiden ehtojen täyttyessä.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä.

Uudistus 6 (C3.3R6): Kannustimet fuusioiden ja yritysostojen edistämiseksi

Toimenpiteen tavoitteena on kannustaa pk-yritysten koon kasvattamiseen.

Uudistus koostuu kohdennetuista kannustimista, joilla edistetään yritysten sulautumisia tai yritysostoja laajentumisen ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Uudistus koostuu erityisesti siitä, että ministerineuvosto hyväksyy kertomuksen ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman arvioituaan vastaavia järjestelmiä EU:ssa ja kuulee sidosryhmiä erityisistä kannustimista fuusioiden ja yritysostojen edistämiseksi.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.

Investointi 2 (C3.3I2): Sääntelyjärjestelmän luominen FinTechiä varten

Toimenpiteen tavoitteena on antaa FinTechille, startup-yrityksille ja muille innovatiivisille yrityksille mahdollisuus laajentaa tarjontaansa uusilla tuotteilla tai palveluilla sääntelijöiden luoman ”testauspohjan”, jonka avulla ne voivat suorittaa eläviä kokeita valvotussa ympäristössä valvonnassaan.

Investoinnilla helpotetaan sopivan ja houkuttelevan rahoitusteknologiaa ja innovatiivista teknologiaa koskevan sääntelyjärjestelmän kehittämistä ja luodaan tasapaino innovatiivisten tuotteiden tai palvelujen saumattoman käyttöönoton ja sijoittajansuojan varmistamisen välillä.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2024.

Investointi 3 (C3.3I3): Konsultointipalvelut pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille)

Toimenpiteen tavoitteena on edistää pk-yritysten kehitystä Kyproksessa ja lisätä niiden kilpailukykyä räätälöityjen neuvontapalvelujen ja muiden kuin taloudellisten tukivälineiden avulla.

Investoinnilla tarjotaan pk-yrityksille asiantuntija-apua, yritysneuvontaa, kohdennettua koulutusta ja yritysten yhteensaattamistoimia.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi 4 (C3.3I4): Yritysten digitaalista päivitystä koskeva ohjelma

Investoinnin tavoitteena on edistää digitaaliteknologian integrointia Kyprokseen sijoittautuneisiin nykyisiin ja tuleviin pk-yrityksiin. Toimenpiteen tavoitteena on erityisesti vahvistaa yritysten digitaalista identiteettiä, lisätä tieto- ja viestintätekniikkaa, myös sähköistä kaupankäyntiä, käyttävien pk-yritysten osuutta ja edistää digitaalista yrittäjyyttä.

Investointi koostuu noin 30 000 euron rahoitusavustuksista kullekin tuensaajalle osuutena siitä, mikä niiden on investoitava tukikelpoisiin investointeihin yritystensä digitaalista päivittämistä varten.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

Investointi 5 (C3.3I5): Tuetaan kyproslaisten yritysten ulospäin suuntautuneisuutta ja avoimuutta kansainväliselle kaupalle

Investoinnin tavoitteena on vahvistaa maatalous- ja teollisuustuotteiden valmistuksen, jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla toimivien uusien ja olemassa olevien yritysten sekä palveluntarjoajien ulospäin suuntautuneisuutta.

Investointi koostuu avustusohjelmasta, jonka kokonaisarvo on 8 000 000 euroa vähintään 140 kyproslaiselle yritykselle rahoittamalla toimia niiden ulospäin suuntautuneisuuden vahvistamiseksi maatalous- ja teollisuustuotteiden valmistuksen, jalostuksen ja markkinoinnin alalla toimivien yritysten ja palveluntarjoajien osalta. Valittavissa oleviin rahoituskustannuksiin voi sisältyä konsulttikuluja ja muita tukikelpoisia kustannuksia valtiontukisääntöjen mukaisesti.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettuja teknisiä ohjeita (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei lueta seuraavia toimia 10 : i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö; ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja; iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia koskevat toimet; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että voidaan valita ainoastaan toimia, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

Investointi 6 (C3.3I6): Valtion rahoittama osakerahasto

Toimenpiteen tavoitteena on perustaa rahasto, jolla tuetaan hallituksen pyrkimyksiä parantaa vaihtoehtoisten rahoituslähteiden saatavuutta. Tavoitteena on i) edistää Kyproksen taloudellista kehitystä ja kasvua ja parantaa pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä; ii) lisätä vaihtoehtoisten rahoituslähteiden saatavuutta erityisesti innovatiivisille yrityksille ja startup-yrityksille; ja iii) edistää oman pääoman ehtoisten sijoitusten ja pääomasijoitusten ekosysteemin parantamista.

Sijoitukseen sisältyy tarjouskilpailumenettely ulkopuolisen rahastonhoitajan valitsemiseksi ja nimittämiseksi viiden vuoden pituiseksi sijoituskaudeksi.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjeistusta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), Kyproksen ja rahoitusvälineestä vastaavan rahaston välisen oikeudellisen sopimuksen ja rahoitusvälineen myöhemmän investointipolitiikan on

I.edellyttää, että InvestEU-rahaston kestävyysarviointia koskevia komission teknisiä ohjeita sovelletaan; Ja

II.suljettava pois seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet ja varat, mukaan lukien loppupään käyttö 11 ; ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet ja varat, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 12 ; iii) jätteen kaatopaikkoja, polttolaitoksia 13 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia koskevat toimet ja varat 14 ; Ja iv) toiminnot ja omaisuus, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppusijoitus voi aiheuttaa haittaa ympäristölle; Ja

III.vaatia, että kaikkien toimien, myös kestävyysarvioinnin ulkopuolelle jätettyjen toimien, osalta tarkistetaan, että hankkeet ovat rahastokohtaisesti asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

G.2.    Rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

G.3.    Kuvaus lainaa koskevista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 1 (C3.3I1): Yhdennetty tietojärjestelmä yhtiörekisteriä ja virallista vastaanottoa varten.

Toimenpiteen tavoitteena on suunnitella, kehittää, toteuttaa, ylläpitää ja käyttää integroitua rekisterialustaratkaisua, jolla tuetaan yhtiöjaoston sekä yritysten rekisterinpitäjän ja virallisen vastaanottajan teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevän jaoston prosesseja ja palveluja siten, että kahden edellä mainitun osion digitalisaatiota voidaan edistää siten, että niistä tulee edelläkävijöitä digitaalisessa läsnäolossa, verkkovalmiuksissa ja erinomaisessa asiakaspalvelussa, jota tarjotaan tehokkailla sisäisillä menetelmillä ja jota tuetaan joustavilla tietoteknisillä järjestelmillä.

Investointi käsittää järjestelmän laitteiston ja ohjelmiston asentamisen, verkkoinfrastruktuurin valmiiksi saattamisen sekä henkilöstön kouluttamisen uuteen järjestelmään.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

G.4.    Lainan seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

H. KOMPONENTTI 3.4: Julkisten ja paikallisten viranomaisten nykyaikaistaminen, oikeudenkäytön tehostaminen ja korruption torjunta

Tämä Kyproksen elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentti vastaa pitkäaikaisiin haasteisiin, jotka liittyvät julkishallinnon toimintaan sekä keskus- että paikallistasolla, oikeusjärjestelmään ja korruptiontorjuntakehykseen. Komponentin tavoitteet ovat seuraavat: i) lisätään hallintoprosessien vaikuttavuutta, tehokkuutta ja relevanssia ottaen huomioon kansalaisten ja yritysten nykyiset haasteet, tarpeet ja odotukset, ii) vahvistetaan sisäasiainministeriön ja paikallishallinnon hallinnollisia valmiuksia ja yhteistyötä, jotta varmistetaan uuden paikallishallintomallin tehokas täytäntöönpano, iii) parannetaan oikeusjärjestelmän tehokkuutta, myös laatua ja tehokkuutta, nopeuttamalla oikeudenkäyttöä ja vähentämällä asioiden ruuhkautumista ja iv) lisätään hallituksen korruptiontorjuntatoimien johdonmukaisuutta.

Komponenttiin sisällytetyillä uudistuksilla ja investoinneilla edistetään julkisen sektorin tehokkuuden parantamista koskevien maakohtaisten suositusten noudattamista, erityisesti julkishallinnon ja paikallishallinnon toiminnan osalta (maakohtaiset suositukset 1 vuodelta 2019 ja 4 vuodelta 2020), joustavien työjärjestelyjen edistämisestä (maakohtainen suositus 2, 2020), oikeusjärjestelmän tehokkuuden ja digitalisoinnin parantamisesta (vuoden 2019 korruptiontorjuntasuositus nro 5 ja vuoden 2019 maakohtaisia uudistuksia koskeva erityissuositus nro 5).

Minkään tämän komponentin toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja hillitsemistoimenpiteet.

H.1.    Kuvaus taloudellista tukea koskevista uudistuksista ja investoinneista, joita ei makseta takaisin

Alakomponentti 3.4.1: Julkisen sektorin nykyaikaistaminen

Uudistus 1 (C3.4R1): Hallinnollisten valmiuksien parantaminen ja julkishallinnon toiminnan parantaminen päätöksenteon ja täytäntöönpanon parantamiseksi

Uudistuksen tavoitteena on parantaa yleisen julkishallinnon toimintaa parantamalla sen henkilöstöhallinnon kehystä sekä uudistaa ja parantaa Kyproksen poliisin hallinnollisia valmiuksia.

Uudistus koostuu kahdesta osasta:

I)Toimintasuunnitelman laatiminen ja täytäntöönpano julkishallinnon ja henkilöstöosaston hallinnollisten valmiuksien ja henkilöstöhallinnon strategisen aseman vahvistamiseksi julkishallinnon ja henkilöstöhallinnon politiikkojen laatimisen ja seurannan alalla, kuten politiikan määrittely, henkilöstöhallintoa koskevien suuntaviivojen ja perusperiaatteiden laatiminen, nykyisten politiikkojen, lainsäädännön ja käytäntöjen tarkistaminen sekä työmarkkinasuhteet. Samalla uudistuksella parannetaan ministeriöiden valmiuksia panna täytäntöön julkishallintoa koskevia politiikkoja ja henkilöstötoimintoja ja varmistetaan samalla asianmukainen vastuuvelvollisuus ja reagointikyky;

II)Kyproksen poliisin uudelleenorganisointi ja nykyaikaistaminen suunnittelemalla ja panemalla täytäntöön uusi poliisitoiminnan ja operatiivisen toiminnan malli, uusi oppimis- ja kehitysjohtamiskehys ja uusi henkilöstöhallinnon kehys.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Uudistus 2 (C3.4R2): Säännellään joustavia työjärjestelyjä julkisella sektorilla

Uudistuksen tavoitteena on lisätä julkisen palvelun tuottavuutta ja tehokkuutta käyttämällä joustavia työjärjestelyjä, kuten etätyötä, osittain etätyötä ja osa-aikatyötä.

Uudistuksessa otetaan käyttöön joustavat työjärjestelyt julkisella sektorilla sen jälkeen, kun julkishallinto- ja henkilöstöosasto on arvioinut muiden kansallisten julkishallintojen havaitsemia parhaita käytäntöjä ja mahdollisia rajoituksia koskevan ulkoisen tutkimuksen suosituksia. Tutkimuksessa tarkastellaan julkishallinnon joustavien työjärjestelyjen ehtoja ja edellytyksiä, sellaisina kuin niitä sovelletaan muilla lainkäyttöalueilla.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä.

Uudistus 3 (C3.4R3): Otetaan käyttöön julkisten virkojen täyttämistä koskeva uusi arviointi- ja valintamenettelykehys ja annetaan uusia sääntöjä työntekijöiden suoritusten arvioimiseksi.

Uudistuksen tavoitteena on parantaa julkishallinnon toimintaa tarkistamalla rekrytointi- ja ylennyspuitteita ja arviointijärjestelmää.

Uudistus koostuu seuraavista osista: i) otetaan julkishallinnossa käyttöön uusi kehys ylennettävien virkojen, myös johtotason virkojen, arviointia ja valintaa varten ansioiden perusteella; ii) otetaan käyttöön uusi suorituskyvyn arviointijärjestelmä, jota käytetään kehitys- ja ylennystarkoituksiin, jotta arvioinnista ja ylennyksistä tulee avoimempia, oikeudenmukaisempia, osaamiseen perustuvia ja tehokkaampia; ja iii) parantamalla rekrytointimenettelyjä koulutuksen avulla, päivittämällä palvelujärjestelmiä (julkishallinnon työpaikkoja koskevat vaatimukset ja velvollisuudet) ja muuttamalla kahta palvelukseen ottamista koskevaa lainsäädäntöä.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2025 mennessä.

Uudistus 4 (C3.4R4): Hallinnollisten valmiuksien ja avoimuuden vahvistaminen julkisten hankintojen ammattimaistamisen ja prosessin digitalisoinnin jatkamisen avulla

Uudistuksen tavoitteena on lisätä julkisten hankintojen tehokkuutta ja vaikuttavuutta ottamalla käyttöön uusia hankintaprosesseja, joissa käytetään digitaalisia välineitä, sekä lisäämällä henkilöstön tietämystä ja asiantuntemusta.

Uudistuksessa otetaan käyttöön integroitu täysin digitalisoitu sähköinen hankintajärjestelmä, jossa hyödynnetään nykyaikaista teknologiaa ja vähennetään siten osallistujien hallinnollista taakkaa ja turvataan samalla vastuuvelvollisuus ja avoimuus. Siihen on liitettävä julkisten hankintojen ammatillistamiseen tähtääviä toimenpiteitä, kuten julkisten hankintojen keskitetyn ammattimaisen toiminnan organisaatiorakenteen tarkistaminen sekä hankinta-alan ammattilaisten koulutus ja sertifiointi.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Uudistus 5 (C3.4R5): Oikeusviraston valmiuksien parantaminen

Uudistuksen tavoitteena on toteuttaa Kyproksen syyttäjälaitoksen digitalisaatio, jonka tavoitteena on lisätä sen tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä tuottavuutta, työn laatua ja työntekijöiden työoloja.

Uudistuksessa digitalisoidaan kaikki Kyproksen syyttäjälaitoksen prosessit ja menettelyt ottamalla käyttöön tietotekniikkajärjestelmä (sähköinen lainsäädäntöjärjestelmä), joka toimitetaan täydellisenä ohjelmistoratkaisuna. Siihen sisältyy olemassa olevan verkkopohjaisen hallinnointijärjestelmän tarjonta, kehittäminen ja räätälöinti sellaisten ominaisuuksien tarjoamiseksi kuin sähköisten asiakirja-aineistojen ja kansioiden luominen, tapausten hallinnointi ja seuranta, sisäinen viestintä ja työnkulku, tapausten seuranta, varainhoito ja maksut. Hankkeen toteutuksen aikana on tehtävä liiketoiminta-analyysi, jossa arvioidaan prosessin uudelleensuunnittelun tarpeet. Kaikki olemassa olevat paperitiedostot on siirrettävä sähköisen lainsäädännön ydinjärjestelmään.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

Investointi 1 (C3.4I1): Siirtymäjärjestelmän järkeistäminen ottamalla käyttöön kaluston käytön suunnittelujärjestelmä

Investoinnin tavoitteena on optimoida siirtymismallit ja saada aikaan tuottavuus- ja tehokkuushyötyjä julkisen sektorin organisaatioissa, jotka tarjoavat palveluja eri aikoina.

Investoinnin on koostuttava sellaisen luettelosuunnittelujärjestelmän täytäntöönpanosta, joka sisältää päivittäisen hallinnon ja taktiset suunnitteluvälineet, vuorosuunnitelmien/kiertojen automatisoinnista ja oikea-aikaisesta automatisoidusta viestinnästä työntekijöiden ja johtajien kanssa. Järjestelmät olisi liitettävä julkisella sektorilla toteutettavan yritysresurssien suunnittelujärjestelmän henkilöstöhallintomoduuliin (elpymis- ja palautumissuunnitelman ulkopuolella). Toimenpiteeseen sisältyy aikataulusuunnittelujärjestelmän hallinnoijien kouluttaminen.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

Investointi 2 (C3.4I2): Lainsäädäntöprosessin digitalisointi

Investoinnin tavoitteena on parantaa sääntelyn laatua ja lisätä oikeusvarmuutta ja avoimuutta nykyaikaistamalla lainsäädännön laadintaprosessia ja julkaisemalla sovellettava lainsäädäntö.

Investoinnilla luodaan lainsäädännön valmistelufoorumi, joka helpottaa lakien ja asetusten laatimista, konsolidointia, hallinnointia ja tallentamista. Järjestelmästä tulee myös virallinen julkishallinnon keskitetty asiointipiste, joka tarjoaa yleisölle pääsyn kaikkiin lainsäädäntöteksteihin yhteentoimivassa muodossa. Investointi kattaa kaikkien voimassa olevien lakien ja asetusten lataamisen uudelle alustalle.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi 3 (C3.4I3): Talouspolitiikan mallintamiskeskus

Investoinnin tavoitteena on parantaa päätöksentekoa ja täytäntöönpanoa lisäämällä määrällisten mallintamistekniikoiden käyttöä sääntelyn vaikutusten arvioinnissa.

Investointi koostuu mallintamisvälineiden ja julkisen henkilöstön asiantuntemuksen kehittämisestä politiikan vaikutusten arvioinnin parantamiseksi. Tähän päästään i) perustamalla talouspolitiikan mallintamiskeskus, joka tarjoaa välineet ja tiedot politiikan analysointia ja arviointia varten; ii) siirtämällä politiikan analyysiä ja arviointia koskevaa tietämystä valtiovarainministeriön työntekijöille; ja iii) kehittämällä välineitä massadataa ja data-analytiikkaa varten.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Alakomponentti 3.4.2: Paikallishallinto ja alueuudistus

Uudistus 6 (C3.4R6): Paikallisviranomaisia koskeva uusi oikeudellinen kehys ja asiaankuuluvat tukitoimenpiteet

Toimenpiteen tavoitteena on uudistaa Kyproksen paikallishallintojärjestelmää sen päätöksentekovallan ja hallinnollisen riippumattomuuden parantamiseksi, hallinnon tehostamiseksi ja resurssien ja vastuiden yhdenmukaistamiseksi rahoituksen kestävyyden varmistamiseksi.

Uudistuksessa annetaan uutta lainsäädäntöä, jolla Vähennetään kuntien määrää ja luodaan yhteisöklustereita keskitettyä palvelujen tarjontaa varten hallinnollisten valmiuksien parantamiseksi; Otetaan käyttöön uusi hallintomalli ja uusi henkilöstörakenne kuntia varten. Siirtää toimivaltaa ja resursseja keskushallinnolta kunnille erityisesti lupien myöntämisen, sosiaalipolitiikan, paikallisen infrastruktuurin ylläpidon, koulujen ja paikallisten palvelujen tarjoamisen aloilla; Uudistaa kuntien rahoitusta; Ja varmistettava riittävä oikeudellinen valvonta, avoimuus ja demokraattinen vastuuvelvollisuus. Uudistukseen sisältyy myös valmiuksien kehittäminen koulutuksen avulla.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä.

Uudistus 7 (C3.4R7): Kaupunkien tilusjärjestelyt

Uudistuksen tavoitteena on vähentää kuntien laajentamispainetta ja lisätä maaperän sulkemista helpottamalla käytettävissä olevan maan käyttöä rakennustarkoituksiin.

Uudistuksella luodaan lainsäädäntökehys kaupunkien tilusjärjestelyjä varten ja edistetään kaupunkialueiden tilusjärjestelyjä koskevien yleissuunnitelmien täytäntöönpanoa valituilla alueilla tai saaren kannalta strategisesti merkittävillä alueilla. Uudistukseen sisältyy myös asiantuntijatutkimuksen valmistelu, digitaalinen alusta, joka mahdollistaa kaupunkien maa-alueiden yhdistämisen, ja kaupunkialueiden tilusjärjestelyjä koskevien pilottihankkeiden laatiminen.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

Investointi 4 (C3.4I4): Rakennuslupien myöntämistä koskevan sähköisen järjestelmän parantaminen

Investoinnin tavoitteena on tehostaa rakennuslupamenettelyjä.

Investointi käsittää i) käytössä olevan Hippodamos-tietotekniikkajärjestelmän sähköisen sovellusympäristön laajentamisen suunnittelua ja lupia varten, jotta kaikki suunnitteluviranomaiset ja rakennusviranomaiset (kunnat) voivat jättää rakennuslupahakemuksia yhteisen alustan kautta; ii) Hippodamos-järjestelmän parantamisen siten, että mahdollistetaan suunnittelu- ja rakennuslupien hakeminen, tutkiminen ja myöntäminen digitaalisesti; ja iii) muiden Hippodamos-moduulien, kuten rakennussopimusten hallinnoinnin ja hallinnon parantamisen tai laajentamisen.

Investoinnin täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

Investointi 5 (C3.4I5): Älykkäät kaupungit

Investoinnin tavoitteena on koordinoida käynnissä olevia älykkäitä kaupunkeja koskevia aloitteita valtakunnalliseksi täytäntöönpanosuunnitelmaksi.

Investointi käsittää älykkäitä kaupunkeja koskevan kansallisen yleissuunnitelman, jossa keskitytään kolmeen ensisijaiseen älykkäisiin ratkaisuihin kuntien kannalta: älykäs pysäköinti, älykäs valaistus ja älykäs jätteenkeräys. Investointiin on sisällyttävä älykkään kaupunki-infrastruktuurin (keskusjärjestelmä) suunnittelu ja toteutus sekä kolmen ensisijaisen älykkään ratkaisun suunnittelu ja toteutus, mukaan lukien sensorien asentaminen. Investoinnin odotetaan käsittävän 30 kuntaa. Keskusjärjestelmän on oltava riittävän joustava, jotta se voi tulevaisuudessa lisätä uusia älykkäitä kaupunkeja koskevia ratkaisuja.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

Investointi 6 (C3.4I6): Nikosian sisäkaupungin elvyttäminen ja elvyttäminen

Investoinnin tavoitteena on elvyttää Nikosian sisäkaupunki houkuttelemalla nuoria asukkaita, tekemällä uusia investointeja ja edistämällä taloudellista toimintaa.

Investointi koostuu i) Faneromeni-koulun kunnostamisesta Kyproksen yliopistoon kuuluvan laitoksen käyttöön; ii) sisäkaupungissa sijaitsevien rakennusten hankinnan ja kunnostamisen, jotta ne voidaan muuttaa opiskelija-asunnoiksi; ja iii) yksityisen sektorin kannustimien käyttöönotosta opiskelija-asuntojen tarjoamiseksi alueella.

Investoinnin toteuttaminen on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

Alakomponentti 3.4.3: Tehokas oikeusjärjestelmä

Uudistus 8 (C3.4R8): Oikeudenkäytön tehokkuus

Uudistuksen tavoitteena on vähentää tuomioistuimissa vireillä olevien asioiden suurta määrää ja parantaa oikeusjärjestelmän yleistä tehokkuutta ja laatua.

Uudistuksella valmistellaan toimintasuunnitelma, jolla pyritään purkamaan asioiden ja muutoksenhakujen suma ja asetetaan erityiset vuotuiset tavoitteet, ja perustetaan tuomarityöryhmä, jonka odotetaan koordinoivan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa vireillä olevien asioiden suman vähentämiseksi. Toimintasuunnitelman odotetaan valmistuvan 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä. Vireillä olevat asiat määritellään asiaksi, joka on ollut vireillä yli kaksi vuotta. Joulukuun 31. päivänä 2020: Vireillä on 24 777 siviilioikeudellista asiaa, 2 222 vireillä olevaa siviilioikeudellista valitusta ja 475 vireillä olevaa hallinto-oikeudellista valitusta. Uudistuksella pannaan täytäntöön myös siviiliprosessia koskevat tarkistetut säännöt, jotka korkein oikeus hyväksyi 19 päivänä toukokuuta 2021 ja joilla tehostetaan tuomioistuinmenettelyjä, myös asioiden ratkaisemisessa.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.