EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 23.6.2021

COM(2021) 351 final

2021/0172(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä

{SWD(2021) 173 final}

2021/0172 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 1 ja erityisesti sen 20 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Covid-19-pandemia on vaikuttanut vahingollisesti Ranskan talouteen. Vuonna 2019 Ranskan bruttokansantuote (BKT) asukasta kohti oli 115 prosenttia EU:n keskiarvosta. Komission kevään 2021 talousennusteen mukaan Ranskan reaalinen BKT supistui 8,1 prosenttia vuonna 2020, ja kumulatiivisen supistuman odotetaan olevan 2,9 prosenttia vuosina 2020 ja 2021. Keskipitkän aikavälin taloudelliseen suorituskykyyn vaikuttavia pidemmän aikavälin näkökohtia ovat erityisesti suuri julkinen velka, heikko kilpailukyky tilanteessa, jossa tuottavuuden kasvu on alhainen, rajoittava sääntely palvelualalla ja suuri hallinnollinen rasitus sekä T&K-investointien vähäisyys ja tehottomuus.

(2)Neuvosto antoi Ranskalle 9 päivänä heinäkuuta 2019 ja 20 päivänä heinäkuuta 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä suosituksia. Neuvosto suositti erityisesti julkisen talouden kestävyyden parantamista, talouden tukemista kriisin ja sitä seuraavan elpymisen aikana sekä terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn vahvistamista. Ranskalle annetut suositukset koskivat myös työmarkkinoille integroitumisen parantamista, yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamista kiinnittämällä erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, osaamisvajeiden ja osaamisen kohtaanto-ongelmien ratkaisemista sekä työllisyyden tukemista kriisin aikana. Neuvosto suositti myös, että Ranska varmistaa yritysten ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten maksuvalmiutta tukevien toimenpiteiden tehokkaan täytäntöönpanon, aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi. Lisäksi Ranskalle suositettiin investoimista keskeisille aloille, kuten vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen. Erityisesti vihreän siirtymän osalta neuvosto suositti, että Ranska investoi kestävään liikenteeseen, uusiutuviin energialähteisiin, energiaverkkoyhteyksiin ja energiainfrastruktuuriin sekä puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön. Neuvosto suositti myös, että Ranska investoi tutkimukseen ja innovointiin ja parantaa samalla julkisten tukijärjestelmien tehokkuutta. Lisäksi neuvosto suositti, että Ranska parantaa liiketoimintaympäristöään yksinkertaistamalla verojärjestelmää, vähentämällä hallinnollista rasitusta, tukemalla yritysten kasvua ja poistamalla kilpailun esteitä palvelualalla. Arvioituaan edistymistä näiden maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa elpymis- ja palautumissuunnitelman toimittamisajankohtana komissio katsoo, että suositus, jonka mukaan Ranskan olisi toteutettava toimenpiteitä yritysten kasvun tukemiseksi (maakohtainen suositus 2019.4.3), on pantu kaikilta osin täytäntöön. Merkittävää edistystä on tapahtunut niiden suositusten toteuttamisessa, jotka koskevat verojärjestelmän yksinkertaistamista ja erityisesti tuotantoverojen vähentämistä (maakohtaiset suositukset 2019.4.1 ja 2020.4.3), kaikkien tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi (maakohtainen suositus 2020.1.1), kriisin työllisyysvaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämistä (maakohtainen suositus 2020.2.1) sekä yritysten, erityisesti pk-yritysten, maksuvalmiutta tukevien toimenpiteiden tehokkaan täytäntöönpanon varmistamista (maakohtainen suositus 2020.3.1).

(3)Komissio julkaisi 2 päivänä kesäkuuta 2021 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 2 5 artiklan nojalla Ranskaa koskevan perusteellisen tarkastelun. Tekemänsä analyysin perusteella komissio päätteli, että Ranskan makrotaloudessa on epätasapainoja, jotka liittyvät erityisesti suureen julkiseen velkaan, heikkoon kilpailukykyyn ja tuottavuuden alhaiseen kasvuun, ja katsoi tällä olevan valtioiden rajat ylittävää merkitystä.

(4)Euroalueen talouspolitiikasta annetussa neuvoston suosituksessa 3 euroalueen jäsenvaltioille suositettiin, että ne toteuttaisivat, osin elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa kautta, toimia muun muassa sen varmistamiseksi, että politiikan viritys tukee elpymistä, ja edistäisivät edelleen lähentymistä, palautumiskykyä sekä kestävää ja osallistavaa kasvua. Neuvoston suosituksessa kehotettiin myös vahvistamaan kansallisia institutionaalisia kehyksiä, varmistamaan makrotalouden vakaus, saattamaan valmiiksi talous- ja rahaliitto ja vahvistamaan euron kansainvälistä asemaa. [If the Council recommendation is not adopted by the time of the CID adoption, please remove this recital]

(5)Ranska toimitti virallisesti 28 päivänä huhtikuuta 2021 komissiolle asetuksen (EU) 2021/241 18 artiklan 1 kohtaa noudattaen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa. Sitä ennen oli toteutettu kansallisen lainsäädännön mukaisesti paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, nuorisojärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemisprosessi. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien kansallinen omavastuullisuus tukee niiden onnistunutta täytäntöönpanoa ja kestävää vaikutusta kansallisella tasolla sekä niiden uskottavuutta Euroopan tasolla. Komissio on arvioinut mainitun asetuksen 19 artiklan mukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelman merkityksellisyyttä, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta asetuksen liitteessä V esitettyjen arviointia koskevien suuntaviivojen mukaisesti.

(6)Elpymis- ja palautumissuunnitelmilla olisi pyrittävä asetuksella (EU) 2021/241 perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/2094 perustetun EU:n elpymisvälineen yleisiin tavoitteisiin, jotta voitaisiin tukea covid-19-kriisin jälkeistä elpymistä. Niillä olisi edistettävä unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta tukemalla asetuksen (EU) 2021/241 3 artiklassa tarkoitettuja kuutta pilaria.

(7)Jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpano merkitsee koordinoitua pyrkimystä saada aikaan investointeja ja uudistuksia kaikkialla unionissa. Uudistusten ja investointien koordinoidun ja samanaikaisen täytäntöönpanon ja rajatylittävien hankkeiden toteuttamisen kautta uudistukset ja investoinnit vahvistavat toisiaan ja luovat myönteisiä heijastusvaikutuksia koko unionissa. Sen vuoksi noin kolmannes tukivälineen vaikutuksesta jäsenvaltioiden kasvuun ja työpaikkojen luomiseen johtuu muiden jäsenvaltioiden heijastusvaikutuksista.

Kuutta pilaria tukeva tasapainoinen ratkaisu

(8)Elpymis- ja palautumissuunnitelma tarjoaa suuressa määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja liitteessä V olevan 2.1 jakson mukaisesti kattavan ja riittävän tasapainoisen taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen kohdistuvan ratkaisun, joka tukee asianmukaisesti kaikkia asetuksen (EU) 2021/241 3 artiklassa tarkoitettuja kuutta pilaria, ottaen huomioon asianomaisen jäsenvaltion erityishaasteet ja määrärahat.

(9)Suunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla edistetään kaikkia kuutta pilaria. Huomattavalla määrällä suunnitelman komponenteista puututaan useampiin pilareihin. Tällaisella lähestymistavalla voidaan osaltaan varmistaa, että kuhunkin pilariin puututaan kattavasti ja johdonmukaisesti. Lisäksi kun otetaan huomioon Ranskan erityishaasteet, keskittymistä älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun sekä pilarien välistä kokonaispainotusta voidaan pitää riittävän tasapainoisena.

(10)Suunnitelmaan sisältyy monenlaisia ilmastosiirtymään liittyviä toimenpiteitä, ja noin puolella kaikista komponenteista edistetään vihreää siirtymää. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, puhtaamman liikenteen tukeminen ja puhtaampiin energialähteisiin liittyvä innovointi. Suunnitelmalla myös vastataan digitaaliseen muutokseen liittyviin haasteisiin monilla aloilla, muun muassa parantamalla infrastruktuuria ja digitalisoimalla julkisia palveluja ja pk-yrityksiä. Jotta voitaisiin parantaa koulutusjärjestelmien selviytymiskykyä, suunnitelmaan on sisällytetty toimenpiteitä, joilla helpotetaan digitaalisten välineiden saatavuutta koko väestölle erityisesti koulutusjärjestelmiä nykyaikaistamalla. Myös terveydenhuoltoala hyötyy digitaalisen siirtymän helpottamiseksi tehtävistä suurista investoinneista.

(11)Suunnitelma kattaa laajasti kolmannen pilarin, joka muodostuu älykkäästä, kestävästä ja osallistavasta kasvusta, ja yksi kolmasosa suunnitelman komponenteista tukee suoraan tätä pilaria. Taloudellinen yhteenkuuluvuus, tuottavuus ja kilpailukyky tulevat suoraan katetuiksi useissa suunnitelman komponenteissa. Suunnitelma sisältää useita toimenpiteitä, joilla edistetään innovointia keskeisissä teknologioissa, kuten kyberturvallisuus, kvanttilaskenta ja pilvipalvelut, jotta voidaan parantaa Ranskan talouden kilpailukykyä ja lisätä digitaalisten ratkaisujen käyttöä koulutuksessa, kulttuurialalla ja talouden viherryttämisessä. Uudistuksilla olisi edelleen yksinkertaistettava yritysten hallinnollisia menettelyjä. Kaksi komponenttia liittyy sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen. Suunnitelmalla tuetaan liikenteen ja terveydenhuollon infrastruktuureja koko maassa, myös maaseudulla, sekä vähemmän kehittyneillä ja syrjäisimmillä alueilla. Suunnitelmaan sisältyy työpaikkojen säilyttämistä tukevia toimenpiteitä, joissa on tarkoitus keskittyä erityisesti nuoriin ja vammaisiin, minkä lisäksi tekeillä on kansallisen työvoimapalvelun ja työttömyysvakuutuksen uudistus.

(12)Kolmannes suunnitelmasta edistää terveydenhuollon, talouden, sosiaalialan ja instituutioiden selviytymiskykyä ja siten taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä sekä Ranskassa että koko unionissa. Terveydenhuoltojärjestelmän vahvistaminen on otettu suunnitelmassa hyvin huomioon infrastruktuuriin ja digitalisaatioon tehtävien investointien muodossa. Suunnitteilla on merkittäviä finanssipoliittisia uudistuksia, joiden odotetaan parantavan julkisen talouden ohjausjärjestelmän vaikuttavuutta ja joiden myötä julkisten menojen laadun arvioinnista tulee säännöllinen käytäntö. Tämä edistää velkasuhteen vakauttamista ja alentamista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Valtion talousarvion ympäristövaikutusten arvioinnin (ns. vihreä budjetointi) avulla pyritään varmistamaan, että julkiset menot suunnataan osallistavaan ja vihreään kasvuun. Seuraavalle sukupolvelle suunnatut toimintapolitiikat tulevat katetuiksi useissa toimenpiteissä, jotka vaikuttavat suoraan nuoriin. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa koulutustulosten tukeminen ja erityisesti muita heikommassa asemassa olevien lasten koulutuksen sekä oppisopimus- ja ammattikoulutuksen edistäminen, nuorisotyöllisyyden tukeminen ja nuorten ura- ja palkkanäkymien parantaminen. Tätä tuetaan toimenpiteellä, joka koskee koulutuksen digitalisaatiota.

Vastaaminen kaikkiin tai merkittävään osaan maakohtaisissa suosituksissa yksilöidyistä haasteista

(13)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelma auttaa asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja liitteessä V olevan 2.2 jakson mukaisesti vastaamaan tuloksellisesti (luokitus A) kaikkiin tai merkittävään osaan asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitetuissa asiaankuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa, mukaan lukien julkista taloutta koskevat näkökohdat, ja asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetuissa suosituksissa tai muissa komission talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä virallisesti antamissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa yksilöidyistä haasteista.

(14)Pandemian johdosta toteutettavia välittömiä finanssipoliittisia toimia koskevien suositusten voidaan katsoa jäävän Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelman ulkopuolelle huolimatta siitä, että Ranska on yleisesti ottaen vastannut asianmukaisesti ja riittävästi välittömään tarpeeseen tukea taloutta finanssipoliittisin keinoin vuosina 2020 ja 2021 yleisen poikkeuslausekkeen säännösten mukaisesti. Suositus edistyä riittävästi julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisessa vuonna 2020 ei myöskään ole enää merkityksellinen, koska kyseinen budjettikausi on päättynyt ja aktivoitiin vakaus- ja kasvusopimuksen yleinen poikkeuslauseke maaliskuussa 2020 pandemiakriisin yhteydessä.

(15)Suunnitelmaan sisältyy laaja joukko toisiaan vahvistavia uudistuksia ja investointeja, jotka auttavat vastaamaan tuloksellisesti kaikkiin tai merkittävään osaan neuvoston Ranskalle talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä vuosina 2019 ja 2020 antamissa maakohtaisissa suosituksissa esitetyistä taloudellisista ja sosiaalisista haasteista erityisesti seuraavilla osa-alueilla: i) julkinen talous (julkisen velan kestävyys, menosäästöt ja tehokkuuden lisääminen), ii) yritysten tukeminen (rahoituksen saanti, kilpailukyky, hallinnollisen rasituksen vähentäminen sekä tutkimuksen ja kehittämisen ekosysteemin kehittäminen), iii) työmarkkinapolitiikat (puuttuminen työttömyyteen, työmarkkinoille integroitumiseen ja osaamisen kohtaanto-ongelmiin, muita heikommassa asemassa olevien ryhmien koulutuksen turvaaminen), iv) terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskyky (hoivatyön uudistaminen ja koordinointi, sähköiset terveydenhuoltopalvelut, ehkäisevä terveydenhuolto), v) vihreä siirtymä (kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen pitkällä aikavälillä, liikenteen päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen), ja vi) digitaalinen muutos (yhteyksien ja väestön digitaalisten taitojen parantaminen, yritysten digitalisaation edistäminen). Sen jälkeen kun suunnitelman mukaiset uudistukset ja investoinnit on saatu tuloksekkaasti päätökseen, odotuksena on, että taustalla oleviin haasteisiin ja pullonkauloihin on puututtu merkittävässä määrin.

(16)Merkittävä osa Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista on suunnattu vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, terveydenhuoltoon ja tutkimukseen ja kehitykseen, jotta voidaan parantaa Ranskan yritysten kilpailukykyä. Ennen kriisiä havaitun heikon tuottavuuden kasvun odotetaan kohenevan, kun inhimilliseen pääomaan on määrä tehdä investointeja useilla toimenpiteillä, joilla tuetaan erityisesti digitaalista osaamista ja yritysten digitalisaatiota sekä investoimista innovointiin.

(17)Julkisen talouden uudistusten odotetaan parantavan osaltaan julkisten menojen laatua ja tehokkuutta sekä vakauttavan ja lopulta supistavan Ranskan julkista velkaa keskipitkällä aikavälillä. Julkisen talouden ohjausjärjestelmän uudistuksen yhteydessä on erityisesti tarkoitus ottaa käyttöön julkisyhteisöjen menoja koskeva monivuotinen menosääntö ja vahvistaa kansallisen finanssipoliittisen neuvoston oikeuksia. Uuden hallintokehyksen täytäntöönpano sekä julkisen talouden monivuotinen kehitys, joka mahdollistaa ensin velkasuhteen vakauttamisen ja sitten sen pienentämisen, esitetään uusissa julkisen talouden ohjausta koskevissa laeissa. Toisen uudistuksen myötä käyttöön otetaan julkisten menojen laadun ja sen parantamiseksi toteutettujen toimenpiteiden säännöllinen arviointi.

(18)Yksi suunnitelman komponenteista koskee työttömyyden torjuntaa. Toimenpiteet on suunnattu erityisesti nuorille, ja ne liittyvät oppisopimuskoulutukseen ja muuhun ammattikoulutukseen, osaamisen kehittämiseen ja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan. Tähän liittyvillä uudistuksilla, kuten työttömyysetuuksien uudistuksella, johon sisältyy toimenpiteitä työmarkkinoiden segmentoitumisesta johtuviin haasteisiin puuttumiseksi, odotetaan saatavan aikaan pysyviä myönteisiä vaikutuksia.

(19)Koska elpymis- ja palautumissuunnitelmassa vastataan edellä mainittuihin haasteisiin, sen odotetaan myös edistävän Ranskan epätasapainotilojen 4 korjautumista erityisesti suuren julkisen velan, heikon kilpailukykyyn ja alhaisen tuottavuuden kasvun osalta, millä on valtioiden rajat ylittävää merkitystä.

Kasvupotentiaalia, työpaikkojen luomista sekä taloudellista, sosiaalista ja institutionaalista palautumiskykyä tukeva vaikutus

(20)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelmalla on asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja liitteessä V olevan 2.3 jakson mukaisesti suuria vaikutuksia (luokitus A) jäsenvaltion kasvupotentiaalin, työpaikkojen syntymisen sekä taloudellisen, sosiaalisen ja institutionaalisen palautumiskyvyn lujittumiseen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon muun muassa siten, että se edistää lapsia ja nuoria koskevia toimintapolitiikkoja sekä lieventää covid-19-kriisin taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotta voidaan lisätä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä sekä Ranskassa, kun toteutetaan investointeja vähemmän kehittyneille alueille (mm. syrjäisimmät alueet) että unionissa.

(21)Komission yksiköiden tekemät simulaatiot osoittavat, että suunnitelmalla on mahdollista kasvattaa Ranskan BKT:tä 0,6–1,0 prosenttia vuoteen 2024 mennessä. 5 Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää huomattavan määrän investointeja, joiden odotetaan vahvistavan Ranskan kasvupotentiaalia ja sen taloudellista, sosiaalista ja institutionaalista palautumiskykyä. Näiden investointien odotetaan parantavan kilpailukykyä ja tuottavuutta. Tämä koskee erityisesti investointeja T&K-toimintaan ja keskeisiin vihreisiin teknologioihin, kuten vetyyn, biopohjaisiin materiaaleihin ja teollisuuden hiilestä irtautumiseen, ja keskeisiin digitaaliteknologioihin, kuten kvanttilaskentaan, pilvipalveluihin ja kyberturvallisuuteen, sekä investointeja ilmailuteollisuuden kaltaisiin keskeisiin aloihin. Toimenpiteiden, joilla laajennetaan nopean laajakaistaverkon kattavuutta maaseutualueilla ja syrjäisimmillä alueilla, vahvistetaan pk-yritysten omaa pääomaa, lisätään tutkimusorganisaatioiden ja korkeakoulujen resursseja, edistetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä T&K-toiminnassa ja parannetaan digitaalista koulutusta ja osaamista, odotetaan edelleen vahvistavan Ranskan kasvupotentiaalia ja lisäävän työpaikkojen luomista.

(22)Suunnitelmaan sisältyy myös useita uudistuksia, joilla vastataan Ranskan kohtaamiin rakenteellisiin haasteisiin ja joiden odotetaan parantavan maan taloudellista, sosiaalista ja institutionaalista palautumiskykyä. Julkisen talouden ohjausjärjestelmän uudistuksen odotetaan vahvistavan talousarviositoumuksia, parantavan julkisten menojen laatua ja edistävän julkisen velan vakauttamista ja viime kädessä sen supistumista. Työttömyysetuusjärjestelmän uudistuksen odotetaan vahvistavan työllistymiskannustimia ja lisäävän oikeusvarmuutta työnantajien kannalta samalla kun järjestelmän kattavuus ajan mittaan laajenee. Suunnitelma sisältää myös uudistuksia, joiden odotetaan vähentävän hallinnollista ja sääntelyyn liittyvää rasitusta, parantavan tutkijanuran houkuttelevuutta ja lisäävän T&K-toimien julkista rahoitusta.

(23)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa kaavaillaan merkittäviä investointeja, jotta voidaan puuttua sosiaalisiin haasteisiin ja parantaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja eräiden muita heikommassa asemassa olevien ryhmien (muita heikommassa asemassa olevat nuoret, vammaiset ja ikääntyneet) integroitumista. Nuorten koulutustasoa ja työmarkkinoille integroitumista pyritään edistämään toteuttamalla investointeja, joilla muun muassa tuetaan oppisopimuskoulutusta ja tarjotaan kohdennettua työllistymistukea, toteutetaan koulunkäynnin keskeyttämistä ehkäiseviä ohjelmia, perustetaan lisäpaikkoja sisäoppilaitoksiin ja kolmannen asteen ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiin, korotetaan opintolainojen valtiontakauksia ja lisätään väliaikaisesti julkisten työvoimapalvelujen resursseja. Oppimateriaalien ja -välineiden digitalisointiin tehtävien investointien odotetaan antavan kouluille paremmat edellytykset tarjota etäopetusta, mikä lisäisi institutionaalista palautumiskykyä. Terveydenhuoltoalan investointien odotetaan puolestaan parantavan edelleen sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Suunnitelmaan sisältyy investointeja terveydenhuoltojärjestelmän modernisointiin ja digitalisointiin. Toimenpiteet liittyvät muun muassa sähköisten terveystietojärjestelmien käyttöönottoon, joiden odotetaan parantavan hoidon tehokkuutta ja saatavuutta, sekä vanhusten hoitokotien kunnostamiseen, jotta hoidon laatu paranee. Sosiaalista yhteenkuuluvuutta tuetaan myös sosiaalisten asuntojen peruskorjauksilla, joiden odotetaan osaltaan vähentävän energiaköyhyyttä, ja hallinnon digitalisoinnilla, jonka on tarkoitus parantaa julkisia palveluja.

(24)Useiden uudistusten odotetaan vahvistavan edelleen sosiaalista palautumiskykyä ja yhteenkuuluvuutta. Terveydenhuoltojärjestelmän uudistuksilla pyritään parantamaan terveydenhuoltoalan töiden houkuttelevuutta ja helpottamaan paikallisen hoidon järjestämistä. Julkisen työvoimapalvelun hyväksymän uudistetun strategian odotetaan parantavan työnhakijoille annettavaa neuvontaa muun muassa uuden diagnoosi- ja ohjausmenetelmän avulla. Lisäksi työttömyysvakuutuksen uudistuksen odotetaan kannustavan yrityksiä tarjoamaan pysyvämpiä työsopimuksia lyhyempien määräaikaisten sopimusten sijaan. Muilla uudistuksilla säännellään valtion ja paikallisviranomaisten välisiä suhteita, jotta toimivaltaa voidaan siirtää joustavammin valtiolta alueille ja keventää päätöksentekoa instituutioiden selviytymiskyvyn ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi. Lisäksi suunnitteilla on kattava julkishallinnon uudistus, johon sisältyy rekrytointimenettelyjen tarkistaminen ja yhtäläistä kohtelua ja mahdollisuuksia koskevan periaatteen vahvistaminen. Uudistuksen odotetaan edistävän sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Ei merkittävää haittaa

(25)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelmassa asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan d alakohdan ja liitteessä V olevan 2.4 jakson mukaisesti varmistetaan, että siihen sisältyvien uudistusten ja investointihankkeiden täytäntöönpanotoimenpiteistä ei aiheudu ympäristötavoitteille (luokitus A) asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa (”ei merkittävää haittaa” -periaate).

(26)Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy järjestelmällinen arviointi sen varmistamiseksi, että mistään toimenpiteestä ei aiheudu ympäristötavoitteille merkittävää haittaa. Vaadittujen tietojen perusteella voidaan arvioida, ovatko toimenpiteet periaatteen mukaisia, esimerkiksi esittämällä perustelut sille, miten merkittävän haitan aiheutuminen voidaan välttää voimassa olevaa unionin ja Ranskan lainsäädäntökehystä soveltamalla.

(27)Joidenkin toimenpiteiden yhteydessä tulevat hankkeet on edelleen valittava hanke- tai kiinnostuksenilmaisupyyntöjen avulla; tämä koskee esimerkiksi toimenpiteitä, jotka liittyvät neljänteen tulevaisuuden investointeja koskevaan ohjelmaan (Programme d’Investissements d’Avenir) tai teollisuuden hiilestä irtautumiseen. Niiden osalta ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattaminen tarkistetaan varmistamalla erityisesti toimenpiteisiin liittyvien välitavoitteiden avulla, että hanke- tai kiinnostuksenilmaisupyyntöjen tehtävänmääritys estää sellaisten toimien valinnan, joista voisi aiheutua ympäristötavoitteille merkittävää haittaa.

Vihreän siirtymän edistäminen luonnon monimuotoisuus mukaan lukien

(28)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan e alakohdan ja liitteessä V olevan 2.5 jakson mukaisesti toimenpiteitä, jotka suuressa määrin (luokitus A) edistävät vihreää siirtymää, luonnon monimuotoisuus mukaan luettuna, tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamista. Ilmastotavoitteita tukevat toimenpiteet ovat määrältään 46,0 prosenttia suunnitelman kokonaismäärärahoista asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisesti laskettuna. Kuten asetuksen (EU) 2021/241 17 artiklassa edellytetään, elpymis- ja palautumissuunnitelma on johdonmukainen niiden tietojen kanssa, jotka on sisällytetty vuosien 2021–2030 kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan.

(29)Suunnitelmaan sisältyy rakenteellisia ja pitkäaikaisia investointeja julkisten ja yksityisten rakennusten energiaperuskorjaukseen, puhtaan liikkuvuuden infrastruktuureihin ja ajoneuvoihin sekä teollisuusprosessien hiilestä irtautumiseen. Näiden investointien avulla Ranska pyrkii kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään ja kestävään vähentämiseen ilmastosiirtymän tavoitteiden mukaisesti. Ohjelmaan sisältyy myös merkittäviä aineettomia investointeja T&K-toimintaan ja innovointiin, erityisesti vihreän teknologian alalla neljännen tulevaisuuden investointeja koskevan ohjelman (Programme d’Investissements d’Avenir) puitteissa. Ohjelman odotetaan edistävän uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn käyttöönottoa talouden hiilestä irtautumisen tukemiseksi. Lisäksi ohjelmalla tuetaan ilmailuteollisuuden siirtymistä kohti vähähiilisyyttä. Ympäristösiirtymän osalta suunnitelman odotetaan edistävän suoraan luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, kun tehdään investointeja suojelualueisiin ja ekologiseen ennallistamiseen ja parannetaan metsänhoitoa ja laajennetaan metsäalueita. Vihreää siirtymää tuetaan myös muilla investoinneilla (kiertotalouteen ja erityisesti muovimateriaaleihin liittyvät toimet, maaperän keinotekoistumisen torjunta, vesivarojen ja jätteen hallinnointi ja maatalouden siirtymä). Ilmastotoimia ja palautumiskykyä koskevan lain ja kiertotaloutta koskevien täytäntöönpanoasetusten ja julkisten menojen vihreän budjetoinnin odotetaan takaavan Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelman pysyvät vaikutukset vihreään siirtymään, luonnon monimuotoisuus ja ympäristönsuojelu mukaan lukien.

(30)Uudistusten ja investointien odotetaan edistävän merkittävästi hiilestä irtautumista ja ilmastotoimia koskevia Ranskan tavoitteita. Tavoitteet on asetettu Ranskan kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa ja hiilestä irtautumista koskevassa kansallisessa strategiassa (Stratégie Nationale Bas Carbone), jonka vuoden 2020 tarkistuksessa esitetään etenemissuunnitelma hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelmassa keskitytään pääasiassa energiatehokkuustoimenpiteisiin, erityisesti rakennusalalla ja teollisuudessa, ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Uusiutuvaan energiaan liittyviä painopisteitä ovat uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn tuotanto sekä muut sähköistämiseen liittyvät toimenpiteet esimerkiksi liikennealalla. Tämän odotetaan lisäävän uusiutuvan sähkön kulutusta siltä osin kuin kasvavaan sähkön kysyntään vastataan lisäämällä uusiutuvan sähkön tuotantoa. Lisäksi uusiutuvaan energiaan tehtävien investointien käyttöönottoon liittyviä hallinnollisia vaatimuksia on tarkoitus keventää julkishallinnon nopeuttamista ja yksinkertaistamista koskevalla ASAP-lailla (Accélération et simplification de l’action publique), mikä voi osaltaan edistää uusiutuvista energialähteistä tuotettavan sähkön tuotantokapasiteetin kehittämistä. Näin ollen Ranskan suunnitelman odotetaan edistävän vuoteen 2030 ulottuvia unionin energia- ja ilmastotavoitteita ja EU:n ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.

Digitaalisen muutoksen edistäminen

(31)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan f alakohdan ja liitteessä V olevan 2.6 jakson mukaisesti toimenpiteitä, joilla suuressa määrin (luokitus A) edistetään digitaalista muutosta tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamista. Digitaalisia tavoitteita tukevat toimenpiteet ovat määrältään 21,3 prosenttia suunnitelman kokonaismäärärahoista asetuksen (EU) 2021/241 liitteessä VII esitetyn menetelmän mukaisesti laskettuna.

(32)Elpymis- ja palautumissuunnitelman investoinnit digitaaliseen muutokseen auttavat vastaamaan Ranskan haasteisiin esimerkiksi parantamalla yhteyksiä ja edistämällä yritysten digitalisaatiota ja parantamalla digitaalista koulutusta ja osaamista. Digitaaliyhteyksiin tehtävien investointien, kuten ultranopeaa laajakaistaa koskevan suunnitelman, odotetaan tuovan pysyviä vaikutuksia, joilla voidaan puuttua sekä rakenteellisiin heikkouksiin että parantaa teknistä kestävyyttä samalla kun lisätään yhteenkuuluvuutta koko maassa, myös maaseutualueilla. Elpymis- ja palautumissuunnitelma perustuu olemassa oleviin aloitteisiin, kuten ”France Num” -aloitteeseen, jonka avulla on tarkoitus edistää 200 000 pk-yrityksen digitalisaatiota vuoteen 2024 mennessä ja tarjota työntekijöille tukea, jota he tarvitsevat voidakseen siirtyä käyttämään digitaaliteknologioita. Suunnitelmaan sisältyy myös investointeja koulutuksen ja työllisyyden tukemiseen, mukaan lukien erityistoimet digitaalisten taitojen kehittämiseksi, kuten lisämäärärahat henkilökohtaisten oppimistilien täydentämiseksi ”tulevaisuuden työpaikkoihin” liittyvällä koulutuksella, jonka myötä 25 000 henkilölle tarjotaan koulutusta digitaalialan ammatteihin. Näillä investoinneilla tuetaan koulutuksen digitalisointia koskevan kattavan strategian toteuttamista erityisesti perus- ja keskiasteen kouluissa. Erityisesti digitaalisten taitojen parantamiseen tähtäävillä toimenpiteillä on keskeinen merkitys tähän liittyvien rakenteellisten ongelmien korjaamiseksi Ranskassa, sillä vuonna 2019 ranskalaisten digitaaliset taidot olivat unionin keskitasoa heikompia. Toimenpiteillä edistetään myös Euroopan digitaalisen vuosikymmenen tavoitetta, jonka mukaan 80 prosentilla EU:n kansalaisista olisi oltava digitaaliset perustaidot vuoteen 2030 mennessä ja EU:ssa olisi oltava 20 000 000 tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa.

(33)Lisäksi suunnitelmaan sisältyy monialainen lähestymistapa maan digitaaliseen muutokseen. Suunnitelmaan sisältyvät digitaalialan investoinnit liittyvät tutkimukseen, innovointiin, uusien teknologioiden käyttöönottoon, valtion- ja aluehallinnon digitalisointiin, kyberturvallisuuteen, sähköiseen identiteettiin ja sähköisiin terveydenhuoltopalveluihin. Kyberturvallisuuteen tehtävien investointien odotetaan lujittavan julkisia palveluja, joiden häiriöillä olisi suuri vaikutus kansalaisiin. Sähköisiin terveydenhuoltopalveluihin on tarkoitus tehdä merkittäviä investointeja, jotka tukevat digitaalisten terveyspalvelujen kansallista infrastruktuuria ja projektinhallintaa. Suunnitelmassa tuetaan myös useita keskeisten digitaalisten valmiuksien käyttöönottoon liittyviä toimia, pääasiassa tulevaisuuden investointeja koskevan ohjelman (Programme d’Investissements d’Avenir) puitteissa. Kohdealoja ovat kyberturvallisuus, 5G, kvanttilaskenta, pilvipalvelut ja digitaalinen koulutus sekä kulttuuri ja luovat alat. Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa kerrotaan myös, miten maa aikoo osallistua kahteen suunnitteilla olevaan digitaaliseen Euroopan yhteistä etua koskevaan tärkeään hankkeeseen: niistä toinen koskee seuraavan sukupolven pilvipalveluja ja reunalaskentaa ja toinen mikroelektroniikkaa ja viestintäteknologioita. Molempia tuetaan asetuksen (EU) 2021/241 nojalla tulevaisuuden investointiohjelman (Programme d’Investissements d’Avenir) puitteissa.

Pysyvät vaikutukset

(34)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelma tuottaa suuressa määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan g alakohdan ja liitteessä V olevan 2.7 jakson mukaisesti Ranskassa pysyviä vaikutuksia.

(35)Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelmassa kaavailtujen investointien ja uudistusten täytäntöönpanolla odotetaan olevan pysyviä vaikutuksia maan taloudelliseen, sosiaaliseen ja institutionaaliseen palautumiskykyyn. Suunnitelmaan sisältyvillä investoinneilla teknologiaan ja innovointiin, kuten vihreisiin teknologioihin, digitalisaatioon, terveydenhuoltoon sekä osaamiseen ja digitaaliseen muutokseen odotetaan olevan vaikutuksia tuottavuuteen ja siten Ranskan talouden potentiaaliseen kasvuun. Erityisesti nuorten työllistettävyyden parantamiseen tähtäävillä toimenpiteillä odotetaan niin ikään olevan myönteisiä vaikutuksia potentiaaliseen kasvuun pitkällä aikavälillä. Suunnitelmaan sisältyvän nuorisotyöllisyyspolitiikan soveltamisala on innovatiivinen, ja sen odotetaan tuovan pysyviä vaikutuksia työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen. Terveydenhuoltojärjestelmän kantokykyä, tehokkuutta ja saatavuutta on tarkoitus parantaa kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän uudistusstrategian, infrastruktuurin nykyaikaistamisen ja terveydenhuollon digitalisaation avulla. Tämän odotetaan parantavan tiettyjen terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta alueilla, joilla niistä on pulaa, kuten maaseutualueilla ja syrjäisimmillä alueilla. Ekologista siirtymää tuetaan useilla tähän liittyvillä uudistuksilla, myös ilmastotoimia ja palautumiskykyä koskevan lain ja liikkuvuutta koskevan lain avulla. Tutkimusalan uudistuksen ja siihen liittyvien investointien avulla Ranskan odotetaan etenevän jonkin verran kohti tavoitetta, jonka mukaan T&K-menojen olisi oltava 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun T&K-toimien julkista rahoitusta asteittain lisätään ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä lujitetaan. Korkea-asteen oppilaitosten uudistamiseen liittyvillä investoinneilla odotetaan olevan suuret kerrannaisvaikutukset, jotka hyödyttävät taloutta ja yhteiskuntaa laajemmin (kun näitä laitoksia kannustetaan kehittämään osaamistaan, monipuolistetaan resursseja ja lujitetaan niiden asemaa innovointiketjussa, odotetaan saatavan aikaan pysyviä vaikutuksia). Suunnitelmassa esitettyjen erityistoimenpiteiden odotetaan myös edistävän julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä koskevaa tavoitetta.

(36)Suunnitelman pysyviä vaikutuksia voidaan lisätä myös suunnitelman ja muiden, koheesiopolitiikan varoin rahoitettavien ohjelmien yhteisvaikutuksella, erityisesti vastaamalla merkittävällä tavalla syvään juurtuneisiin alueellisiin haasteisiin ja edistämällä tasapainoista kehitystä.

Seuranta ja täytäntöönpano

(37)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ehdotetut järjestelyt ovat asianmukaisia (luokitus A) takaamaan asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan h alakohdan ja liitteessä V olevan 2.8 jakson mukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelman, mukaan lukien suunnitellun aikataulun, välitavoitteiden ja tavoitteiden ja niihin liittyvien indikaattoreiden, tuloksellisen seurannan ja toteuttamisen.

(38)Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelman seurannasta ja täytäntöönpanosta vastaa valtiovarainministeriö (Ministère de l'Économie et des Finances et de la Relance) yhdessä Eurooppa-asioiden pääsihteeristön (Secrétariat général des affaires européennes) kanssa. Välitavoitteet ja tavoitteet ovat selkeitä ja realistisia ja soveltuvat hyvin elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon edistymisen seurantaan kaikki suunnitelman uudistukset ja investoinnit kattavien asianmukaisten, hyväksyttävien ja luotettavien indikaattorien perusteella.

(39)Ranskan suunnitelman välitavoitteet ja tavoitteet muodostavat tarkoituksenmukaisen järjestelmän suunnitelman toteutuksen seuraamiseksi. Ne ovat riittävän selkeitä ja kattavia, jotta niiden saavuttamista voidaan seurata ja jotta se voidaan todentaa.

(40)Ranskan viranomaisten kuvailemat varmennusmekanismit, tietojenkeruu ja vastuualueet vaikuttavat niin luotettavilta, että niiden perusteella voidaan riittävällä tavalla perustella maksupyynnöt sen jälkeen, kun välitavoitteet ja tavoitteet on arvioinnin mukaan saavutettu.

(41)Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tukivälineestä annettavasta rahoitustuesta tiedotetaan ja se tuodaan esille asetuksen (EU) 2021/241 34 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat pyytää teknisen tuen välineestä teknistä tukea, jolla niitä autetaan suunnitelman täytäntöönpanossa.

Kustannukset

(42)Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrän perustelut ovat jossakin määrin asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan i alakohdan ja liitteessä V olevan 2.9 jakson mukaisesti kohtuulliset (luokitus B) ja uskottavat ja kustannustehokkuusperiaatteen mukaiset sekä oikeassa suhteessa odotettuihin kansallisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.

(43)Ranska on yleensä toimittanut toimenpiteistä kustannuserittelyn, jossa kustannukset on perusteltu viittaamalla vastaaviin aiempiin hankkeisiin tai tutkimuksiin ja jossa annetaan asianmukaiset selvitykset kokonaiskustannusten määrittämisessä käytetystä menetelmästä. Niiden eri toimenpiteiden osalta, joiden kustannuksia ei ole mahdollista määrittää yksityiskohtaisesti etukäteen, koska hankkeet valitaan kilpailuun perustuvilla menettelyillä, kuten ehdotuspyynnöillä, elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetään yleensä aiempiin kokemuksiin perustuvat perustelut, joiden mukaan kustannukset eivät ole suhteettomia toimenpiteen tavoitteisiin nähden. Kustannusarvioiden ja niiden perustana olevien asiakirjojen arviointi osoittaa, että suurin osa kustannuksista on kohtuullisia ja uskottavia. Kustannusten arvioinnissa käytettyä menetelmää ei kuitenkaan ole kaikissa tapauksissa selitetty riittävän hyvin eikä perustelujen yhteys kustannuksiin ole täysin selvä, minkä vuoksi tästä arviointikriteeristä ei voida antaa arvosanaa ”luokitus A”. Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat kustannustehokkuusperiaatteen mukaisia ja oikeassa suhteessa odotettuihin kansallisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.

Taloudellisten etujen suojaaminen

(44)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ehdotetut järjestelyt ja tähän päätökseen sisältyvät lisätoimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan j alakohdan ja liitteessä V olevan 2.10 jakson mukaisesti asianmukaisia (luokitus A) ehkäisemään, havaitsemaan ja korjaamaan asetuksen nojalla myönnettyjen varojen käyttöön liittyviä lahjontaa, petoksia ja eturistiriitoja, ja on odotettavissa, että järjestelyjen avulla voidaan tuloksellisesti välttää päällekkäisen rahoituksen myöntäminen asetuksen nojalla ja muista unionin ohjelmista. Tämä ei vaikuta sellaisten muiden välineiden ja työkalujen soveltamiseen, joilla edistetään ja valvotaan EU:n lainsäädännön noudattamista, mukaan lukien korruption, petosten ja eturistiriitojen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi sekä unionin varojen suojaamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 mukaisesti.

(45)Kansallisessa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa kuvataan asianmukaisella tavalla sen toteuttamista Ranskassa koskevat järjestelyt. Kansallinen sääntelykehys muodostaa vankan sisäisen seurantajärjestelmän, jossa toimivaltaisille toimijoille jaetaan selkeät tehtävät ja vastuut. Keskushallinnon tasolla suunnitelmasta vastaa valtiovarainministeri Eurooppa-asioiden pääsihteeristöä kuullen. Suunnitelmaa valvoo pääministerin ja valtiovarainministerin alaisuudessa toimiva elpymisestä vastaava yksikkö (Secrétariat Général France Relance). Varsinainen täytäntöönpano on delegoitu eri ministeriöille hallinnointisopimusten ja hallintokaavioiden nojalla (conventions de délégation de gestion, chartes de gestion). Erityisesti välitavoitteiden ja tavoitteiden seuranta on delegoitu asianomaisista komponenteista vastaaville ministeriöille hallinnointisopimusten (convention de délégation de gestion) nojalla. Pääministerin on tarkoitus allekirjoittaa ennen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä kiertokirje, jossa käsitellään i) järjestelmän organisointia ja kunkin rakenteen velvoitteita tietojen luotettavuuden ja niiden valvonnan varmistamiseksi; ii) seurantaindikaattoreita koskevien tietojen keräämistä ja säilyttämistä koskevia menettelyjä. Kaikki asetuksen 22 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen standardoitujen luokkien data kerätään. Sisäisen seurantajärjestelmän osalta elpymis- ja palautumissuunnitelmasta vastaavien viranomaisten olisi tukeuduttava Ranskan kansalliseen talousarvion valvontajärjestelmään. Kansalliseksi tarkastus- ja valvontakoordinaattoriksi on nimitetty ministeriöiden välinen valvonnan koordinointikomitea (Commission interministérielle de Coordination des Contrôles, CICC) Sen tehtävänä on suojata unionin taloudellisia etuja Ranskassa. Se huolehtii oman valvontavaltansa puitteissa siitä, että EU:n varoja käytetään unionin ja kansallisten sääntöjen mukaisesti. Sen tehtäviin kuuluu myös petosten ehkäiseminen ja niistä johtuvien seuraamusten määrääminen. Näiden järjestelmien tuloksellisuus olisi varmistettava todentamisten, tarkastusten ja tarkastuskäyntien avulla, jotta voidaan valvoa tärkeimpien toimenpiteiden osalta toimitettujen tietojen laatua. CICC hyväksyi jo vuonna 2016 kansallisen strategian EU:n varoihin kohdistuvien petosten torjumiseksi, ja sillä on käytettävissään useita toimijoita petostentorjunnan alalla. Ranska on ottanut käyttöön riittävät järjestelyt, jotta voidaan välttää päällekkäisen rahoituksen myöntäminen asetuksen (EU) 2021/241 ja muiden unionin ohjelmien nojalla.

Suunnitelman johdonmukaisuus

(46)Suunnitelmaan sisältyy suuressa määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan k alakohdan ja liitteessä V olevan 2.11 jakson mukaisesti toimenpiteitä, joilla toteutetaan uudistuksia ja julkisia investointihankkeita johdonmukaisina toimina.

(47)Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelma rakentuu yhdeksälle johdonmukaiselle komponentille, joilla tuetaan niitä yhteisiä tavoitteita, jotka koskevat Ranskan talouden elpymisen vauhdittamista, vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen edistämistä ja Ranskan palautumiskyvyn lisäämistä kohti kestävää ja osallistavaa kasvua. Kukin komponentti muodostuu sekä uudistuksia että investointeja käsittävistä johdonmukaisista kokonaisuuksista, joihin sisältyvät toimenpiteet vahvistavat tai täydentävät toisiaan. Eri komponenttien välillä on myös synergiaetuja, eivätkä toimenpiteet ole keskenään ristiriitaisia tai heikennä toistensa vaikuttavuutta.

Tasa-arvo

(48)Sukupuolten tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille edistetään uudistuksilla ja investoinneilla, joilla tuetaan yleissivistävää ja ammatillista koulutusta sekä nuorten työllistymismahdollisuuksia. Kohderyhmään kuuluvat erityisesti muita heikommassa asemassa olevat lapset ja nuoret. Erityisillä toimenpiteillä pyritään myös tarjoamaan kannustimia vammaisten työntekijöiden palkkaamiseen, myös julkishallintoon. Lisäksi suunnitelmaan sisältyy uudistuksia ja investointeja ikääntyneiden elämänlaadun ja hoidon parantamiseksi. Sukupuolten tasa-arvon edistämiseen liittyviä keskeisiä toimenpiteitä ovat muun muassa julkishallinnon uudistaminen asettamalla tavoitteita, jotka koskevat johtotehtävissä olevien naisten määrää, ja yritysten velvoittaminen noudattamaan palkka-avoimuutta. Kun yritykset saavat hyötyä asetuksen (EU) 2021/241 nojalla toteutettavista toimenpiteistä, niiden odotetaan edistävän taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä muutoksia. Tätä varten yritykset velvoitetaan julkaisemaan indeksi, jolla mitataan edistymistä sukupuolten tasa-arvon alalla.

Turvallisuutta koskeva itsearviointi

(49)Ranska on asetuksen (EU) 2021/241 18 artiklan 4 kohdan g alakohdan nojalla toimittanut digitaalisiin valmiuksiin ja yhteyksiin tehtävien investointien osalta turvallisuutta koskevan itsearvioinnin. Tällainen arviointi esitetään suunnitelmassa kolmen toimenpiteen yhteydessä: ultranopeaa laajakaistaa koskeva suunnitelma (plan France très haut débit), valtion- ja aluehallinnon digitalisointi sekä sisäministeriön liikkuvuus- ja etätyöjärjestelyt.

Rajatylittävät ja useita maita koskevat hankkeet

(50)Ranska osallistuu rajatylittäviin ja useita maita koskeviin hankkeisiin kolmella eri alalla. Ranska edistää vetyteknologiaa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa osallistumalla suunniteltuun Euroopan yhteistä etua koskevaan tärkeään hankkeeseen (IPCEI) , jolla tuetaan uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn tuotantoa ja käyttöä. Toinen suunnitteilla oleva Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke koskee seuraavan sukupolven pilvipalveluja ja reunalaskentaa. Tavoitteena on parantaa EU:n digitaalista johtoasemaa tulevaisuuden datankäsittelyssä ja kehittää eurooppalaisen infrastruktuurin ja pilvipalvelujen tarjontaa. Kolmas Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke liittyy mikroelektroniikkaan ja viestintäteknologioihin (ml. 5G/6G). Tavoitteena on vahvistaa Euroopan teollista perustaa ja innovatiivisia teknologioita tällä alalla.

Kuulemismenettely

(51)Valtiovarainministeriön koordinoimaan kuulemismenettelyyn osallistui asiaankuuluvia sidosryhmiä, kuten työnantajajärjestöjä, ammattijärjestöjä, yrityksiä, talousasiantuntijoita, valtiosta riippumattomia organisaatioita ja ajatushautomoja. Ranskan kansalliskokous osallistui suunnitelman laatimiseen, kun taas alue- ja paikallisviranomaisia kuultiin erityisten komiteoiden välityksellä. Työmarkkinaosapuolia kuultiin suunnitelman osalta neljään otteeseen talous-, sosiaali- ja ympäristöasioiden neuvostossa (Conseil économique, social et environnemental, CESE). Asianomaisten toimijoiden sitoutumisen varmistamiseksi on olennaisen tärkeää, että kaikki asianomaiset paikallisviranomaiset ja sidosryhmät, työmarkkinaosapuolet mukaan lukien, osallistuvat suunnitelmaan sisältyvien investointien ja uudistusten täytäntöönpanoon niiden koko toteutuksen ajan.

Myönteinen arvio

(52)Koska komissio antaa Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelmasta myönteisen arvion todeten, että suunnitelma täyttää tyydyttävästi asetuksessa (EU) 2021/241 vahvistetut arviointikriteerit, tässä päätöksessä olisi mainitun asetuksen 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettava suunnitelman täytäntöönpanemiseksi tarvittavat uudistukset ja investointihankkeet, asiaankuuluvat välitavoitteet, tavoitteet ja indikaattorit sekä määrä, jonka unioni asettaa saataville suunnitelman täytäntöönpanoa varten rahoitustukena, jota ei makseta takaisin.

Rahoitusosuus

(53)Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat 40 950 000 000 euroa. Koska elpymis- ja palautumissuunnitelma täyttää tyydyttävästi asetuksessa (EU) 2021/241 vahvistetut arviointikriteerit ja koska elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat suuremmat kuin Ranskan käytettävissä oleva enimmäisrahoitusosuus, Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelmaa varten myönnettävän rahoitusosuuden olisi oltava yhtä suuri kuin Ranskan käytettävissä olevan rahoitusosuuden kokonaismäärä.

(54)Laskelmaa Ranskan enimmäisrahoitusosuudesta on määrä päivittää 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä asetuksen (EU) 2021/241 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Ranskan saataville olisi asetettava tietty määrä nyt, jotta kyseisen asetuksen 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu oikeudellinen sitoumus voidaan tehdä 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä. Enimmäisrahoitusosuuden päivittämisen jälkeen neuvoston olisi komission ehdotuksesta tarvittaessa muutettava tätä päätöstä ilman aiheetonta viivytystä niin, että se sisältää päivitetyn enimmäisrahoitusosuuden.

(55)Annettava tuki rahoitetaan neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 6 5 artiklaan perustuvalla komission unionin puolesta toteuttamalla lainanotolla. Tuki olisi maksettava erissä heti, kun Ranska on tyydyttävästi saavuttanut elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät yksilöidyt asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet.

(56)Ranska on pyytänyt ennakkomaksua, joka on 13 prosenttia rahoitusosuudesta. Kyseinen määrä olisi asetettava Ranskan saataville asetuksen (EU) 2021/241 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen mukaisesti sillä edellytyksellä, että kyseinen rahoitussopimus tulee voimaan.

(57)Tämä päätös ei saisi vaikuttaa sellaisten menettelyjen tuloksiin, jotka liittyvät unionin varojen myöntämiseen jonkin muun unionin ohjelman kuin asetuksen (EU) 2021/241 nojalla, eikä sisämarkkinoiden toiminnan vääristymistä koskeviin menettelyihin, joita voidaan toteuttaa erityisesti perussopimuksen 107 ja 108 artiklan nojalla. Päätöksellä ei poisteta jäsenvaltioille perussopimuksen 108 artiklan nojalla kuuluvaa velvoitetta ilmoittaa komissiolle mahdollisista valtiontuista,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla
Elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksyminen

Hyväksytään asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdassa säädettyjen kriteerien perusteella arvio Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelmasta. Tämän päätöksen liitteessä esitetään elpymis- ja palautumissuunnitelmaan kuuluvat uudistukset ja investointihankkeet, elpymis- ja palautumissuunnitelman seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt ja aikataulu, asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet, indikaattorit, jotka liittyvät suunniteltujen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen, sekä järjestelyt, joiden mukaisesti komissio saa rajoittamattomasti käyttöönsä merkitykselliset taustatiedot.

2 artikla
Rahoitusosuus

1.Unioni asettaa Ranskan saataville 39 368 318 474 euron 7 suuruisen rahoitusosuuden tukena, jota ei makseta takaisin. Tästä määrästä 24 323 387 303 euroa asetetaan saataville niin, että oikeudelliset sitoumukset voidaan tehdä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022. Jos asetuksen (EU) 2021/241 11 artiklan 2 kohdassa säädetyssä päivityksessä Ranskalle laskettu määrä on yhtä suuri tai suurempi kuin tämä määrä, sen saataville asetetaan vielä 15 044 931 171 euroa niin, että oikeudelliset sitoumukset voidaan tehdä 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2023 välisenä aikana.

2.Komissio asettaa unionin rahoitusosuuden Ranskan saataville erissä tämän päätöksen liitteen mukaisesti. Rahoitusosuudesta 5 117 881 402 euroa eli 13 prosenttia asetetaan saataville ennakkomaksuna. Komissio voi maksaa ennakkomaksun ja avustuserät yhdellä kertaa tai useammassa erässä. Erien suuruus riippuu rahoituksen saatavuudesta.

3.Ennakkomaksu vapautetaan saataville asetuksen (EU) 2021/241 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen mukaisesti sillä edellytyksellä, että kyseinen rahoitussopimus tulee voimaan. Ennakkomaksut kuitataan vähentämällä ne maksueristä.

4.Rahoitussopimuksen mukaisten erien saataville vapauttamisen ehtona on, että rahoitusta on käytettävissä ja että komissio on tehnyt asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan mukaisesti päätöksen siitä, että Ranska on tyydyttävästi saavuttanut elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät yksilöidyt asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet. Edellyttäen, että 1 kohdassa tarkoitetut oikeudelliset sitoumukset tulevat voimaan, tuen maksamisen edellytyksenä on, että välitavoitteet ja tavoitteet saavutetaan viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026.

3 artikla
Osoitus

Tämä päätös on osoitettu Ranskan tasavallalle.

Tehty Brysselissä

(1)    EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17–75.

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).

(3)    Odottaa neuvoston lopullista hyväksyntää Eurooppa-neuvoston annettua hyväksyntänsä. Euroryhmässä 16 päivänä joulukuuta 2020 sovittu teksti on saatavilla osoitteessa https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-14356-2020-INIT/fi/pdf .

(4)    Nämä makrotalouden epätasapainot viittaavat asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla vuosina 2019 ja 2020 annettuihin suosituksiin.

(5)    Simulaatiot kuvaavat Next Generation EU -välineen kokonaisvaikutusta. Niihin sisältyy myös ReactEU-rahoitus ja lisääntynyt rahoitus Horisontti-ohjelmasta, InvestEU:sta, oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, maatalousrahastosta ja rescEU:sta. Simulaatioissa ei oteta huomioon rakenneuudistusten mahdollisia myönteisiä vaikutuksia, jotka voivat olla merkittäviä.

(6)    EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1.

(7)    Tämä määrä vastaa määrärahoja, joista on vähennetty Ranskan suhteellinen osuus asetuksen (EU) 2021/241 6 artiklan 2 kohdan mukaisista menoista, mainitun asetuksen 11 artiklassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti laskettuna.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 23.6.2021

COM(2021) 351 final

LIITE

asiakirjaan

ehdotus neuvoston täytäntöönpanopäätös

Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä

{SWD(2021) 173 final}

LIITE

OSIO 1: ELPYMIS- JA PALAUTUMISSUUNNITELMAN MUKAISET UUDISTUKSET JA INVESTOINNIT

1.Uudistusten ja investointien kuvaus

A. KOMPONENTTI 1: Rakennusten kunnostus

Kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelmansa mukaan ja saavuttaakseen energiankulutuksen 20 prosentin vähennyksen vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoteen 2012, mikä on vuodeksi 2030 asetettu kansallinen tavoite) Ranskan on investoitava vuoteen 2030 asti vuosittain 15–25 miljardia euroa rakennusten kunnostamiseen lisäämällä sekä peruskorjausastetta että kunnostusten perusteellisuutta.

Tämä Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentti koskee investointeja ja uudistuksia, joilla pyritään parantamaan kaikentyyppisten rakennusten energiatehokkuutta: julkiset ja yksityiset rakennukset, mukaan lukien yksityiset ja sosiaaliset asunnot sekä yrityksille kuuluvat rakennukset. Investointeja tukevilla uudistuksilla i) täydennetään asuntopolitiikan uudistusta, joka käynnistettiin vuonna 2018 julkisten menojen tehostamiseksi annetulla ELAN-lailla 1 tarkistamalla kolmea olemassa olevaa järjestelmää (APL, Pinel ja PTZ 2 ) ja ii) hyväksytään tarkistettu uusien rakennusten lämmönsäätelystä annettu asetus (RE2020).

Tämän komponentin investoinnit ovat keskeisiä energiatehokkuustavoitteen saavuttamisen kannalta, sillä rakennuskannan osuus Ranskan kasvihuonekaasupäästöistä on noin 25 prosenttia ja energian loppukulutuksesta 45 prosenttia.

Näillä investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Ranskalle kahden viime vuoden aikana osoitettuja maakohtaisia suosituksia, jotka koskevat tarvetta ”keskittää investointeihin liittyvä politiikka [...] energiatehokkuuteen” (maakohtainen suositus 3, 2019) ja ”keskittää investoinnit vihreään [...] siirtymään, erityisesti [...] puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön” (maakohtainen suositus 3, 2020).

Mistään tämän komponentin toimenpiteistä ei odoteta aiheutuvan ympäristötavoitteille asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa, kun otetaan huomioon toimenpiteiden kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa teknisten ohjeiden ”Ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01) mukaisesti esitetyt lieventävät toimenpiteet.

A.1.    Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 (C1.R1): Asuntopolitiikka

Toimenpiteellä on kaksi erillistä tavoitetta, jotka pannaan täytäntöön kahdessa vaiheessa.

asumistuen laskentasääntöjen tarkistaminen (”aides personnelles au logement”): tuen määrä lasketaan 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen edunsaajakotitalouden nykyisten tulojen perusteella toiseksi viimeisen vuoden tulojen sijasta. Tällaisen tarkistuksen ansiosta järjestelmä voi mukautua nopeammin edunsaajien tulovaihteluihin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden parantamiseksi. Lisäksi tuen määrä on laskettava uudelleen neljännesvuosittain, jotta voidaan ottaa asteittain huomioon viimeaikaiset tulomuutokset.

Pinel-järjestelmä on tuloverohyvitysjärjestelmä omistajille, jotka investoivat uusiin tai kunnostettuihin asuntoihin vuokratakseen niitä. Päätös Pinel-järjestelmän lakkauttamisesta vuoden 2024 loppuun mennessä olisi tehtävä vuonna 2023 – Pinel-järjestelmä korvattaisiin myöhemmin uusilla säännöksillä, joilla edistetään yhteisösijoittajien rahoittamia keskihintaisia asuntoja, jotta voidaan parantaa sen vaikutusta asuntotarjontaan siellä, missä tarpeet ovat suurimmat, esimerkiksi vähentämällä kannustimia uusiin rakennuksiin alueilla, joilla asuntomarkkinoihin ei kohdistu paineita. Tätä täydennetään muuttamalla tapaa, jolla ns. nollakorkoisia lainoja myönnetään, ja erityisesti hakijoiden tukikelpoisuutta arvioidaan nykyisten tulojen perusteella, jotta voidaan rajoittaa tällä hetkellä esiintyviä satunnaisvaikutuksia.

Uudistus 2 (C1.R2): Tarkistettu rakennusten lämmönsäätelyä koskeva asetus RE2020

Tarkistettu uusien rakennusten lämmönsääntelyä koskeva asetus korvaa 1. tammikuuta 2022 alkaen nykyisen, vuonna 2012 voimaan tulleen rakennusten lämmönsäätelyä koskevan asetuksen (RE 2012). Uusien rakennusten lämmönsääntelyä koskevien sääntöjen tarkistamisen päätavoitteet ovat seuraavat:

·niukan energiankäytön parantaminen ja kulutetun energian hiilestä irtautuminen: otetaan käyttöön tiukemmat raja-arvot, jotka koskevat i) asuntojen bioilmastollista tarvetta (ylärajaa alennetaan 30 prosenttia nykyiseen asetukseen RT 2012 verrattuna), ii) uusiutumattoman primäärienergian kulutusta ja iii) energiankulutuksesta peräisin olevia kasvihuonekaasuja (4 kgCO2/m² vuodessa yhden perheen talon osalta ja 14 kgCO2/m² vuodessa yhteisasunnoissa vuoteen 2024 saakka ja 6,5 kg vuoden 2024 jälkeen).

·Uuden rakennuksen hiilivaikutuksen vähentäminen: hiilivaikutuksissa on otettava huomioon rakennuksen koko elinkaari rakentamisesta purkamiseen, jotka muodostavat 60–90 prosenttia rakennuksen hiilivaikutuksesta 50 vuoden aikana. Tällaisten näkökohtien odotetaan johtavan hiilineutraalimpien rakennusmateriaalien, kuten puun ja biopohjaisten rakennusmateriaalien, käytön lisäämiseen (eli sellaisten materiaalien, jotka varastoivat hiiltä ja joiden tuotanto aiheuttaa hyvin vähän päästöjä).

·Uusien rakennusten sopeuttaminen ilmastonmuutokseen: uuden asetuksen RE2020 mukaan i) rakennuksen energiatarpeen laskennassa otetaan huomioon myös jäähdytys, ii) esitetään rakennuksen suunnittelun yhteydessä laskettu kesäkauden lämpöviihtyvyyttä ilmaiseva indikaattori ja iii) asetetaan lämpöviihtyvyydelle korkea yläraja 1250 DH (degrés-heures; kuinka monen asteen ja tunnin verran vuoden aikana asukas kokee lämmöstä johtuvaa epämukavuutta) ja matala alaraja 350 DH, jotka johtavat seuraamusten määräämiseen energiatehokkuuden laskennassa.

Investointi 1 (C1.I1): Yksityisasuntojen energiaperuskorjaus, mukaan lukien energiaseulat

Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelmasta rahoitetaan MaPrimeRenov-avustusohjelmaa (MPR), joka myönnetään omistajille, jotta voidaan rahoittaa yhden perheen asunnon tai yhteisöasuntojen yksittäisten asuntojen eristys-, lämmitys-, ilmanvaihto- tai energiakatselmuksia. Kaikista elpymis- ja palautumisohjelmasta rahoitettavista MPR-toimista ilmoitetaan omistajille, jotta nämä voivat tehdä hakemuksen tukikelpoisista peruskorjaushankkeista ennen vuoden 2022 loppua. Tuettujen peruskorjaustöiden laatuvaatimusten takaamiseksi niiden toteuttamisesta vastaavat yritykset, joilla on ympäristötakuumerkki RGE (”Reconnu Garant de l'Environnement”).

Palkkion määrä vaihtelee tukikelpoisten materiaalien, laitteiden ja töiden mukaan enintään 20 000 euroon asti enintään viiden vuoden ajan.

Lokakuusta 2020 lähtien MPR-ohjelma on ollut avoin kaikille omistajille heidän tuloistaan riippumatta. Tuki-intensiteetti vaihtelee kuitenkin kotitalouksien tulojen mukaan (vähätuloisten kotitalouksien osalta tuki voi olla jopa 90 prosenttia arvioiduista kustannuksista). Lisäksi MPR-toimia voivat hyödyntää myös omistajat, jotka vuokraavat asunnon tai talon vuokralaiselle.

Avustuksella voidaan tukea myös rakennusurakoita, jotka toteutetaan asunto-osakeyhtiöiden yhteisillä alueilla (”MPR copropriétés”): kyseessä on asunto-osakeyhtiöille maksettava kertaluonteinen tuki, joka on tarkoitettu peruskorjaustöiden rahoittamiseen siten, että energiahyöty on vähintään 35 prosenttia. Kaikki asunto-osakeyhtiöt, joista vähintään 75 prosenttia on asuntoja (eli ei yrityksiä) ovat oikeutettuja tähän MPR-tukeen. Enimmäismäärä on 3 750 euroa asuntoa kohti. Tämän lisäksi voidaan myöntää bonus energiamerkinnällä F tai G varustetuille asunto-osakeyhtiöille (enintään 500 euroa asuntoa kohti) sekä asunto-osakeyhtiöille, jotka ovat ”muita heikommassa asemassa” tai jotka sijaitsevat uudistettavalla kaupunkialueella (enintään 3 000 euroa asuntoa kohti).

Tuen taso vaihtelee kunnostustöiden aikaansaaman energiansäästön mukaan. Jotta voidaan tukea energiaintensiivisimpiä asuntoja vuonna 2019 hyväksytyssä energia- ja ilmastolaissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, MPR-lisäbonus hyödyttää omistajia, jotka toteuttavat kunnostustöitä kotinsa nostamiseksi pois energiaseulojen kategoriasta (energiamerkinnät F ja G). Toinen bonus jaetaan omistajille, jotka toteuttavat korjauksia, joiden ansiosta asunto voi saavuttaa tehokkaimmat energiamerkinnät (A tai B). Nämä bonukset ovat 1 500 euroa köyhimmille kotitalouksille, 1 000 euroa keskituloisille kotitalouksille ja 500 euroa varakkaimmille kotitalouksille. Jotta voidaan lisäksi kannustaa tehokkaampaan energiaperuskorjaukseen (eli pelkkien muodon vuoksi tehtävien peruskorjausten lisäksi), toimenpiteellä otetaan käyttöön yleinen peruskorjaustuki, jonka edellytyksenä on vähintään 55 prosentin energiansäästöjen saavuttaminen: määräraha on keskituloisten ja korkean tulotason kotitalouksien osalta 3 500–7 000 euroa.

Yksityisasunnoissa toteutettavien energiaperuskorjaustöiden yleisenä tavoitteena on saavuttaa keskimäärin vähintään 30 prosentin energiansäästöt.

Investointi 2 (C1.I2): Energiaperuskorjaus ja sosiaalisen asuntotarjonnan laajamittainen kunnostaminen

Tähän toimenpiteeseen kuuluu tuen myöntäminen sosiaalisen asuntotuotannon organisaatioille (HLM-toimistot (Habitation à Loyer modéré) ovat pienituloisille tarkoitetuista asunnoista vastaavia toimistoja) ja sosiaalista asuntotarjontaa ylläpitäville paikallisviranomaisille rakennusten perusteellisen kunnostamisen tukemiseksi. Tavoitteena on saavuttaa korkeimmat standardit, kuten BBC-peruskorjausmerkki 3 , ja poistaa asteittain energiaseulat. Avustus myönnetään sillä edellytyksellä, että olemassa olevat järjestelmät (kuten écoPLS ja CEE 4 ), jotka voidaan yhdistää tähän uuteen tukeen, eivät riitä kunnostustoimien rahoittamiseen.

Toimenpiteellä on myös tarkoitus ottaa käyttöön teollisia ratkaisuja sosiaalisten asuntojen energiaperuskorjauksiin nollaenergiakulutuksen tai positiivisen nettoenergiataseen saavuttamiseksi.

Ensimmäisten toimien odotetaan alkavan vuoden 2021 toisella neljänneksellä, ja rahoituspuitteet jaetaan valtion alue- ja paikallistason yksiköittäin tarvekartoitustutkimuksen perusteella. Hankkeet valitaan joko vuonna 2020 käynnistetyn ehdotuspyynnön kautta tai valtion hajautettujen yksiköiden tai paikallisviranomaisten hallinnoimien tukien kautta. Toimista on tarkoitus tehdä sitoumukset vuosina 2021 ja 2022, ja ne on määrä saattaa päätökseen vuoden 2024 loppuun mennessä.

Investointi 3 (C1.I3): Julkisten rakennusten lämpökorjaus

Julkisten rakennusten peruskorjaustöissä on noudatettava ELAN-lain 5 175 §:n nojalla annettua asetusta, jossa säädetään, että palvelualojen rakennusten energiankulutusta on vähennettävä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoteen 2010). Valtion omistamista julkisista rakennuksista järjestettiin kahdentyyppisiä hankepyyntöjä:

·Toinen koskee korkea-asteen koulutus- ja tutkimusrakennuksia ja yliopistoja, ja sen on käynnistänyt ja sitä valvoo korkeakoulu-, tutkimus- ja innovaatioministeriö;

·Toinen koskee kaikkia muita valtion tai sen toiminnanharjoittajien omistamia rakennuksia, ja sen on käynnistänyt ja sitä valvoo pääasiassa valtion kiinteistöhallinnosta vastaava virasto DIE (Direction de l’Immobilier de l’Etat).

Ensimmäiset kaksi ehdotuspyyntöä käynnistettiin syksyllä 2020, ja joulukuussa 2020 valittuja hankkeita on yli 4 000.

Paikallis- ja alueviranomaisille kuuluvia rakennuksia varten on käytössä erityisiä mekanismeja:

·Alueviranomaisten (lähinnä korkea-asteen oppilaitosten) omistamien tai käyttämien rakennusten osalta valtio myöntää ns. ”luottovaltuutuksia” ja alueet vastaavat hankkeiden valinnasta;

·Aluetasoa alempien hallintotasojen viranomaisten 6 (pääasiassa koulut ja alemman perusasteen oppilaitokset) omistamien rakennusten osalta valtio myöntää investointiavustukset.

Hankkeet valitaan kahden pääkriteerin perusteella: valmiusaste (ja nopea täytäntöönpano) sekä energiatehokkuuteen ja energiankulutukseen kohdistuva vaikutus pyrkien saavuttamaan keskimäärin vähintään 30 prosentin energiansäästöt. Kaikkien julkisten rakennusten osalta tavoitteena on, että kaikista sopimuksista ilmoitetaan vuoden 2021 loppuun mennessä ja että ne saadaan päätökseen vuoden 2024 loppuun mennessä.

Investointi 4 (C1.I4): Erittäin pienten yritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) energiaperuskorjaus

Tämä investointi on osa hallituksen kesäkuussa 2020 käynnistämää suunnitelmaa, jolla tuetaan erittäin pieniä ja keskisuuria yrityksiä ekologisessa siirtymässä. Näiden investointien yhteydessä on käytössä kaksi tukimekanismia rakennusten lämpökorjausten tukemiseksi:

Tärkein tukijärjestelmä on verohyvitys, jonka suuruus on 30 prosenttia tukikelpoisten toimien kustannuksista (kuten kattojen, ullakoiden ja seinien eristäminen; Aurinkovoimalla toimivat yhteiset vedenlämmittimet ja lämpöpumput 7 ) ja enintään 25 000 euroa yritystä kohden. Järjestelmää sovelletaan 1 päivänä lokakuuta 2020 ja 31 päivänä joulukuuta 2021 välisenä aikana aiheutuneisiin menoihin. Verohyvitys vähennetään tuloverosta tai yhteisöverosta, joka verovelvollisen on maksettava siltä kalenterivuodelta, jona tukikelpoiset menot syntyivät (ts. 2020 tai 2021).

Toisesta tukijärjestelmästä rahoitetaan liitännäistoimenpiteitä, joilla tuetaan käsityöläisiä, pieniä kauppiaita ja itsenäisiä ammatinharjoittajia niiden peruskorjaustöiden yhteydessä. Määrärahat käytetään ammatti- ja käsiteollisuuskamarien (CMA) sekä kauppa- ja teollisuuskamarien (CCI) kautta neljässä vaiheessa:

·Tietoisuus: tämän toimen tarkoituksena on saada yritysjohtajat tietoisiksi rakennusten energiaperuskorjausten haasteista ekologisen siirtymän yhteydessä; tähän toimeen sisältyy kansallinen tiedotuskampanja ja paikallisia toimia yhdessä paikallisviranomaisten ja ammattialajärjestöjen kanssa.

·Diagnoosi: energiakatselmuksen suorittaa CMA:n tai CCI:n neuvonantaja laatiakseen toimintasuunnitelman peruskorjaustöiden aloittamiseksi kunkin yrityksen ekologisen valmiusasteen perusteella.

·Täytäntöönpano: asiantuntija avustaa toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa teknisellä ja taloudellisella tuella (esim. suurten sovellusten perustaminen).

·Tiedotus: yritysten rakennusten kunnostamisen alalla toteuttamista toimista tiedotetaan eri kohderyhmille, kuten kuluttajille, yrityksille ja paikallisviranomaisille.

A.2.    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

B. KOMPONENTTI 2: Ekologia ja biologinen monimuotoisuus

Ranskalla on tulevina vuosina huomattavia investointitarpeita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi erityisesti biologisen monimuotoisuuden, veden laadun ja kiertotalouden osalta. Lainsäädäntökehys on yleisesti ottaen valmis siirtymään vihreämpään ja kestävämpään talouteen, mutta Ranskan on pantava se täytäntöön erityisesti tukemalla investointeja, joilla lisätään biologista monimuotoisuutta, vähennetään maaperän pilaantumista ja keinotekoistamista sekä parannetaan materiaalien ja resurssien kierrätystä ja uudelleenkäyttöä.

Tässä yhteydessä Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentin 2 suunnitelluilla investoinneilla pyritään vähentämään nykyisten tuotanto- ja kulutustapojen ekologisia vaikutuksia säilyttämällä luonnon monimuotoisuus, vähentämällä teollisuuden tuotantoprosessien hiilipäästöjä, kehittämällä kiertotaloutta ja nopeuttamalla maatalouden siirtymää. Tällaisia investointeja tuetaan ilmastosopimukseen perustuvalla ”Ilmastotoimia ja palautumiskykyä” koskevalla lailla tehtävällä uudistuksella, jonka tavoitteena on edistää vuodelle 2030 asetettua kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitetta. Lisäksi vuonna 2020 annetut kiertotaloutta koskevan lain täytäntöönpanoasetukset tulevat voimaan vuonna 2022.

Tämä osa liittyy pääasiassa suositukseen (maakohtainen suositus 3, 2020) investointien keskittämisestä vihreään siirtymään ja vähäisemmässä määrin energiatehokkuutta koskevaan suositukseen (maakohtainen suositus 3, 2019). Tällä komponentilla edistetään ympäristön suojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista ja vahvistetaan siten ekologista, sosiaalista ja taloudellista selviytymiskykyä.

Mistään tämän komponentin toimenpiteistä ei odoteta aiheutuvan ympäristötavoitteille asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa, kun otetaan huomioon toimenpiteiden kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa teknisten ohjeiden ”Ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01) mukaisesti esitetyt lieventävät toimenpiteet.

B.1.    Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 (C2.R1): Ilmasto ja palautumiskyky -laki

Ilmasto- ja palautumiskyky -laki on saatettava voimaan vuoden 2022 alkuun mennessä. Jotkin toimenpiteet, joilla on välitön sovellettavuus, tulevat voimaan välittömästi niiden vahvistamisen jälkeen, kun taas toisten toimenpiteiden odotetaan tulevan voimaan viivästetyllä tavalla lainsäätäjän asettamassa määräajassa. Laissa säädetään ilmastosopimukseen perustuvien kansalaisehdotusten perusteella ilmasto- ja ympäristötoimenpiteistä, joilla edistetään vuodeksi 2030 asetetun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen saavuttamista. Lain odotetaan myötävaikuttavan siihen, että saavutetaan puolet tai kaksi kolmasosaa vuoden 2019 päästöjen ja vuodeksi 2030 asetetun tavoitteen välisestä päästömäärästä, kun päästöjen kokonaisvähennys on arviolta 56–74 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Laki kattaa seuraavat kuusi osatekijää, jotka kattavat kaikki talouden alat:

·”Kulutus”: Laki sisältää toimenpiteitä, joilla muutetaan kulutustottumuksia tiedottamalla ja ottamalla käyttöön vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia tuotteita ja palveluja sekä kannustetaan vähentämään ylikulutusta mainonnan avulla.

·”Tuotanto ja työskentely”: Laki sisältää toimenpiteitä, joilla tuetaan teollisuuden ja energian tuotantomallien siirtymistä kohti vähähiilisiä ratkaisuja, vahvistetaan ekosysteemien suojelua teollisen toiminnan paremman valvonnan avulla ja ennakoidaan muutoksia työskentelytavoissa.

·”Liikkuminen”: Laki sisältää toimenpiteitä, joilla vähennetään kaikista liikennemuodoista aiheutuvia päästöjä kannustimilla ja taloudellisella tuella kyseisille aloille sekä määrittelemällä vakaa sääntelykehys.

·”Asuminen”: Laki sisältää toimenpiteitä, joilla muutetaan kaupunkisuunnittelua ja elämäntapaa kaupungeissa. Se sisältää toimenpiteitä lämpöseulojen kunnostamisen nopeuttamiseksi sekä toimenpiteitä maaperän keinotekoistumisen puolittamiseksi.

·’Ravinto’: laki sisältää toimenpiteitä, joilla tuetaan maatalouden viherryttämistä ja uusien ruokailutottumusten ja maatalouskäytäntöjen kehittämistä, jotta voidaan vähentää sen vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin.

·”Ympäristön oikeudellisen suojelun vahvistaminen”: Laki sisältää toimenpiteitä, joilla ehkäistään ja rangaistaan ankarammin ja tehokkaammin ympäristölle aiheutettuja vahinkoja.

Vuonna 2025 tulee voimaan täytäntöönpanoasetus vähäpäästöisten alueiden luomiseksi yli 150 000 asukkaan taajamiin 8 kieltämällä sellaisten ajoneuvojen käyttö, joissa on Crit’Air-tarrat 3, 4 ja 5. 9 Näin parannetaan kaupunkien ilmanlaatua ja edistetään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.

Uudistus 2 (C2.R2): Kiertotaloutta koskeva laki

Helmikuun 10. päivänä 2020 annetulla lailla, jolla puututaan jätteisiin ja edistetään kiertotaloutta, pyritään muuttamaan mallia siten, että määritellään uusi taloudellinen kehys, joka helpottaa jätteen hyödyntämistä hävittämisen sijaan, ja luodaan edellytykset lähes 100 prosentin kierrätettävän jätteen keräämiselle.

Uudistus koskee täytäntöönpanosäädösten, jäljempänä ’asetukset’, hyväksymistä vuoden 2020 lain perusteella; laki tulee voimaan vuonna 2022:

·Asetus rakennus- ja rakennusjätettä koskevan laajennetun tuottajavastuujärjestelmän perustamisesta

·Asetus tiettyihin tuotteisiin ennen markkinoille saattamista sisällytettävien kierrätysraaka-aineiden vähimmäismääristä, jotta voidaan lisätä kierrätystä ja saavuttaa laissa asetetut tavoitteet (61 §)

·Asetus vuosittain markkinoille saatettavien uudelleenkäytettyjen pakkausten osuudesta, jotta voidaan lisätä uudelleenkäytettyjen pakkausten osuutta markkinoilla kertakäyttöisiin pakkauksiin verrattuna ja siten rajoittaa jätettä (lain 67 §).

Investointi 1 (C2.I1): Teollisuuden hiilestä irtautuminen

Tämän investoinnin tavoitteena on edistää hiilestä irtautumista teollisuusalalla, jonka osuus Ranskan kasvihuonekaasupäästöistä on noin 21 prosenttia. Elpymis- ja palautumistukivälinettä käytetään teollisuusyritysten (myös energiaintensiivisten teollisuudenalojen) energiankulutuksen vähentämiseen ja/tai kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtääviin investointeihin.

Varat jaetaan kahdella tavalla:

·Avustuksia myönnetään ADEMEn (ekologisesta siirtymästä vastaava virasto) toteuttamien ehdotuspyyntöjen perusteella suuriin hankkeisiin, joiden investointi on yli 3 000 000 euroa. Näillä hankkeilla on määrä kattaa joko energiatehokkuusinvestointeja tai investointeja teollisten prosessien parantamiseksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Näiden kahden hanketyypin välillä ei ole ennalta määritettyjä määrärahoja, koska valinta tehdään erilaisten kriteerien, kuten kasvihuonekaasupäästöjen osalta, perusteella haettuun tukeen verrattuna.

·Näitä hankepyyntöjä täydennetään palveluista ja maksuista vastaavan ASP-viraston (Agence de Services et de Paiement) antamalla keskitetyllä tuella pienemmille ja standardoidummille energiatehokkuuden parantamishankkeille (joiden investointimäärä on alle 3 000 000 euroa) asetuksessa määritellyn tukikelpoisten laitteiden luettelon perusteella.

Tulevia hankepyyntöjä koskevissa ehdoissa on edellytettävä, että EU:n päästökauppajärjestelmään (ETS) kuuluvissa laitoksissa tehtyjen investointien avulla hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää alle päästökauppadirektiivin 10 vertailuarvon siten, että varmistetaan, että toimenpide on asetuksen (EU) 2021/241 ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen.

Investointi 2 (C2.I2): Taajama-alueiden tiivistäminen: kestävä rakentaminen

Toimenpiteen tarkoituksena on auttaa kuntia lisäämään asumistiheyttä alueilla, joilla on asuntopulaa. Tiheään asumiseen suunnatulla tuella on edistettävä kaupunkien leviämisen rajoittamista ja biologisen monimuotoisuuden ja maatalousmaan säilyttämistä. Lisäksi näihin toimiin sovelletaan uutta lämmitysasetusta (RE2020) (vrt. tämän komponentin uudistus 2), jonka tavoitteena on vähentää uusien rakennusten hiilivaikutuksia ja parantaa niiden energiatehokkuutta.

Kiinteämääräinen tuki myönnetään kunnallisille viranomaisille, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: i) vuonna 2000 annetussa yhteisvastuuta ja kaupunkien uudistamista koskevassa laissa asetettujen velvoitteiden noudattaminen, jonka mukaan sosiaalisen asuntotuotannon osuuden on oltava 20 prosenttia asuntokannasta; ii) rakennusohjelmaan on sisällyttävä vähintään kaksi asuinaluetta, jotka ylittävät tietyt tiheysrajat ja jotka edellyttävät aikaisempaa kaupunkirakentamislupaa.

Asuntotiheyden raja-arvot, jotka ilmaistaan kerrosneliömetreinä tonttimaan pinta-alojen neliömetriä kohti, perustuvat ristianalyyseihin, joissa yhdistyvät väestökriteerit (kunnan tai kuntayhtymän koko ja asukastiheys) ja asuntokannan typologia (kuten rakennettu asuntotiheys, vapaana olevat asunnot, sosiaalisten asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen osuus ja kotitalouksien keskimääräinen koko).

Investointi 3 (C2.I3): Taajama-alueiden tiivistäminen: ympäristövaurioalueet

Tämän toimenpiteen tavoitteena on kunnostaa ja kierrättää ympäristövaurioalueita ja joutomaita, jotka muodostavat merkittävän tonttimaan lähteen, jotta voidaan edistää Ranskan hallituksen vuoteen 2050 asettamaa ”nollakeinotekoistamisen” tavoitetta. Tavoitteena on hillitä kaupunkirakenteen hajautumista ja tukea kaupunkien elvyttämistä ja siten rajoittaa luonnonalueiden kulutusta.

”Ympäristövaurioalue” -rahaston edunsaajien on oltava alueen omistajia: ne voivat olla kuntia, paikallisviranomaisten nimeämiä paikallisia julkisia laitoksia, valtion julkisia toimijoita, paikallisia julkisia yrityksiä, kuten SEM-yhtiöitä (’sociétés d’économie mixte’), sosiaalisia vuokranantajia tai yksityisiä yrityksiä toimivaltaisen kaupunkisuunnitteluviranomaisen suostumuksella.

Valtio valitsee hankkeet alueellisten tarjouskilpailujen kautta teknisten yksiköiden avustuksella (sekä kansallisella että alueellisella tasolla). Kun hanke on hyväksytty, valtio ja tuensaaja allekirjoittavat avustussopimuksen.

Ympäristövaurioalueita koskevasta rahastosta voidaan tukea kahdentyyppisiä hankkeita:

·Ympäristövaurioalueiden kierrätys: teolliset (ilman puhdistustoimia), kaupalliset, hallinnolliset ympäristövaurioalueet ja vanhat huonontuneet joutomaat kaupunkien uudistamisen tai tuotantotoiminnan uudelleenkohdentamisen yhteydessä;

·Kaupungistuneen maan kierrätys: vanhojen asunto- ja kauppa-alueiden uudistaminen, talousvyöhykkeiden elvyttäminen tai muuttaminen kaupunkien sisääntuloväylillä, asuinalueiden kunnostaminen tai monipuolistaminen sekä kauppojen kunnostaminen.

Lisäksi on varattava määrärahat maata koskevan tietämyksen välineiden kehittämiseen paikallisviranomaisten tukemiseksi joutomaiden inventaariossa ja kierrätystoimien operatiivisessa täytäntöönpanossa.

Investointi 4 (C2.I4): Luonnon monimuotoisuus

Toimenpiteen tarkoituksena on tukea paikallisviranomaisia, yhdistyksiä ja muita luonnonhoitoviranomaisia investoimaan biologisen monimuotoisuuden suojelu- ja ennallistamishankkeisiin, joissa ekosysteemit ovat vaarassa. Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelman puitteissa rahoitetaan kahdentyyppisiä toimenpiteitä:

·Ekologista ennallistamista tuetaan neljäntyyppisillä investoinneilla:

oKuuden vesiviraston on toteutettava hankkeita, joiden tavoitteena on vesivarojen säilyttäminen, luonnon monimuotoisuuden ja vesiympäristön ekologisen jatkuvuuden palauttaminen sekä ekosysteemien säilyttäminen; varat jaetaan joko hankepyyntöjen kautta tai yhden luukun periaatteen mukaisesti viraston hallintoneuvoston vahvistamassa kehyksessä ja ekologisesta siirtymästä vastaavan ministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

oKalakantojen ekologinen jatkuvuus Rhinaun ja Marckholsteimin padoilla Reinissä (kalatikkaat). Tämä investointi on insinööri- ja infrastruktuurihanke, joka toteutetaan yhteistyössä EDF:n (Electricité de France, Ranskan sähkölaitos), paikallisviranomaisten, kansallisten asiantuntijoiden, Reinin ja Meusen vesiviraston ja Ranskan biologista monimuotoisuutta käsittelevän viraston kanssa. Kyseessä on yhteistyöhanke Reiniin rajoittuvien maiden kanssa.

oRanskan biologista monimuotoisuutta käsittelevä toimisto (OFB) hallinnoi erityyppisiä hankkeita: luonnon monimuotoisuuden kartta kuntatasolla, toimet biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ennallistamiseksi tarjouskilpailujen perusteella valittujen hankkeiden vetäjien toimesta.

oValtio toteuttaa ekologisen ennallistamisen pilottitoimia Ranskan emämaalla ja merentakaisissa departementeissa (”Départements d’Outre Mer”, DOM). Hankkeet valitaan joko hanke-ehdotuspyynnöillä tai yhden luukun periaatteella ekologisen siirtymän ministeriön vahvistamien puitteiden mukaisesti.

·Suojelualueiden tukeminen:

oValtio toteuttaa Ranskan emämaan ja merentakaisten departementtien suojelualueita koskevia pilottitoimia. Hankkeet valitaan joko hanke-ehdotuspyynnöillä tai yhden luukun periaatteella ekologisen siirtymän ministeriön vahvistamien puitteiden mukaisesti.

oRanskan biologista monimuotoisuutta käsittelevä virasto (OFB) tukee luonnonmeripuistojen suojelualueita.

oRanskassa sijaitsevat 11 kansallispuistoa investoivat luonnon-, kulttuuri- ja maisemaperinnön säilyttämiseen, biologista monimuotoisuutta koskevan tietämyksen kehittämiseen sekä ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevaan koulutukseen.

Vuosina 2021 ja 2022 ekologiseen ennallistamiseen ja suojelualueisiin liittyvät hankkeet yksilöidään joko toimijoiden (kuten vesivirastot, OFC jne.) järjestämien tarjouspyyntöjen perusteella, ja ensimmäiset sitoumukset on aloitettava ennen 31 päivää joulukuuta 2021. Vähintään 700 tähän komponenttiin kuuluvaa hanketta on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.

Investointi 5 (C2.I5): Maanjäristysriskien ehkäiseminen merentakaisissa departementeissa (Antillit)

Toimenpiteen tarkoituksena on toteuttaa maanjäristyksille vastustuskykyisiä ensisijaisia julkisia rakennuksia Antilleilla (esim. Martinique ja Guadeloupe) ja ottaa huomioon myös syklonienkestävyys. Kohteena on kolmentyyppisiä julkisia rakennuksia:

·Kriisinhallintarakennukset, prefektuurit ja niitä alemmat hallintorakennukset;

·Ensisijaiset sairaalat;

·Koulut, korkea-asteen oppilaitokset ja korkeakoulut.

Valtio valitsee rakennukset sen jälkeen, kun hakemusasiakirjat on toimitettu 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä. Oikeudellinen sitoumus on saatava valmiiksi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021, ja rakennustyöt on aloitettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023 vähintään 15 rakennuksen osalta.

Investointi 6 (C2.I6): Turvalliset vesiverkot

Toimenpiteen tavoitteena on 450 kilometrin mittaisten verkkojen kunnostaminen ja kunnostaminen Ranskassa, DOM mukaan luettuna, viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.

Tästä toimenpiteestä rahoitetaan seuraavat kolme alatoimenpidettä (kaksi ensimmäistä on toteutettava Manner-Ranskassa ja viimeinen niistä koskee ainoastaan merentakaisia departementteja): 

·Vesivirastot tukevat investointeja puhtaan veden ja sanitaation jakeluverkostojen nykyaikaistamiseen. Niiden on myös investoitava jätevedenpuhdistamojen parantamiseen ja sadevesipäästöjen irrottamiseen verkosta. 

·Investoinnit yli 35 000 tonnin puhdistamolietteen puhdistamiseen levittämisen mahdollistamiseksi.

·Ensisijaiset investoinnit vesi- ja sanitaatioverkostojen parantamiseksi DOM:n vesialan toimintasuunnitelman puitteissa.

Kahden ensimmäisen alatoimenpiteen osalta kuusi vesivirastoa valitsee hankkeet joko aihekohtaisten ehdotuspyyntöjen kautta tai yhden luukun periaatteella viraston johtokunnan vahvistamissa puitteissa. Virastot vastaavat myös hankkeiden operatiivisesta täytäntöönpanosta. Niiden paikallisviranomaisten, jotka eivät voi levittää jätevedenpuhdistamoista peräisin olevaa lietettä, on haettava apua ja taloudellista tukea virastolta, jonka alaisuuteen ne kuuluvat.

Merentakaisissa departementeissa määrärahat jaetaan valtion ympäristö-, suunnittelu- ja asumisosastojen (erityisesti Guadeloupen ja Martiniquen alustavat tutkimukset ja tekninen apu) ja Ranskan biologista monimuotoisuutta käsittelevän toimiston (OFB) kesken, joka vastaa DOM:n vesitoimintasuunnitelman rahoittamisesta. Hankkeet valitaan tämän suunnitelman mukaisesti.

Investointi 7 (C2.I7): Lajittelukeskusten nykyaikaistaminen

Jätteiden lajittelu ja kierrätys on vuonna 2015 hyväksytyn energiasiirtymää ja vihreää kasvua koskevan lain (LTECV) keskeinen tavoite. Lailla pyritään vähentämään kaatopaikkajätteen määrää 50 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.

Tällä toimenpiteellä puututaan kaikentyyppisten jätteiden, erityisesti kotitalous- ja sairaalajätteiden, lajitteluun ja kierrätykseen liittyviin haasteisiin. Investointituki myönnetään seuraaviin tarkoituksiin: 

•Jätteen kierrätyksen edistäminen myöntämällä investointitukea paikallisviranomaisille tai yleisölle avoimille laitoksille, jotta voidaan nykyaikaistaa (julkisia ja yksityisiä) lajittelukeskuksia ja ottaa käyttöön lajittelulaitoksia julkisilla alueilla;

•Laitteiden hankinta biojätteen ja kotitalousjätteen (esim. uusiutuvaksi biokaasuksi tai laadukkaaksi lannoitteeksi) lajittelun, keräämisen ja hyödyntämisen nopeuttamiseksi sen syntypaikalla varmistaen samalla, ettei tämä edistä mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia;

•Tartuntavaarallisen jätteen käsittelyn parantaminen sairaaloissa.

Tämä toimenpide toteutetaan hanke-ehdotuspyynnöillä tai ADEME:n (ekologisesta siirtymästä vastaava virasto) perustamalla rahoituksella. Tavoitteena on nykyaikaistaa 32 lajittelukeskusta vuoteen 2026 mennessä. Muita biojätettä/kotitalousjätettä ja sairaalajätteen käsittelyä koskevia investointeja ei ole vielä kvantifioitu.

Investoinneista tehdään sitoumukset vuosina 2021 ja 2022, ja ne on saatettava päätökseen vuoden 2024 loppuun mennessä. 

Investointi 8 (C2.I8): Kierrätys ja uudelleenkäyttö

Tällä toimenpiteellä on seuraavat kolme tavoitetta: i) tuetaan muovin käytön vähentämistä (erityisesti kertakäyttöistä käyttöä), ii) edistetään kierrätysmuovin käyttöä ja iii) nopeutetaan (muovien) korjaamisen ja uudelleenkäytön kehittämistä vuonna 2020 hyväksytyn kiertotaloutta koskevan jätelainsäädännön mukaisesti.

Tukea myönnetään kahdelle tukitoimityypille:

·Tuki muovituotteiden tai muiden tuotteiden uudelleenkäytölle tai korjaamiselle ja toimet muovipakkausten vähentämiseksi:

oKierrätyslaitosten kehittäminen ja nykyaikaistaminen (”kierrätyslaitokset”)

oYritysten tukeminen muovipakkausten korvaamiseksi (pakkausala itse mukaan luettuna)

oUudelleenkäytettävien ja kierrätettävien pakkausratkaisujen teollistaminen;

oVaihtoehtoisten ratkaisujen hankinta muovin käytölle (erityisesti kertakäyttöisille) tai niiden käyttöön mukautumiselle (pesuvälineet, tuotantovälineiden mukauttaminen), esimerkiksi kollektiivisessa ateriapalvelussa;

oKokeiluhankkeiden kokeilu kertakäyttöisten muovien vaihtoehtoisista ratkaisuista.

·Muovin kierrätyksen tukeminen:

oKierrätetyn muovin valmistelua, kierrätystä tai liittämistä koskevat toteutettavuustutkimukset ja -testit, erityisesti yrityksille, jotka eivät vielä käytä niitä;

oInvestoinnit yritysten laitteiden mukauttamiseen valmistelemaan, kierrättämään tai integroimaan kierrätettyjä muoveja prosesseihinsa;

oTuki kierrätysmuovimateriaalin toimittamiseen tarjoamalla suoraa rahoitusta muovinjalostusyrityksille kysynnän tukemiseksi.

Tukea hallinnoi ekologista siirtymää käsittelevä virasto (ADEME) ”kiertotalousrahaston” ja ”teollisuuden hiilestä irtautumista koskevan rahaston” kautta toimenpiteisiin, jotka liittyvät kierrätetyn muovin sisällyttämiseen yritysten prosesseihin, ja tuettavat hankkeet valitaan hanke-ehdotuspyynnöillä tai vastaavalla ADEME:n rahoituksella. Toimenpiteen avulla olisi voitava välttää yhteensä 275 000 tonnin muovin tuotanto.

Näistä investoinneista on tehtävä sitoumukset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022, ja ne on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

Investointi 9 (C2.I9): Kasviproteiinisuunnitelma

Tämä toimenpide on osa kasviproteiineja koskevaa kokonaissuunnitelmaa, jonka tavoitteena on vähentää maatalouden riippuvuutta kolmansista maista tuoduista tuotantopanoksista (eläinrehu, typpilannoitteet). Se tarjoaa investointitukea maatiloille ja tuotantoketjun loppupään rakenteille erityisesti kasviproteiineille omistettujen uusien maatalouden toimitusketjujen vahvistamiseksi ja edistämiseksi.

Toimenpiteestä myönnetään investointitukea seuraaviin tarkoituksiin:

·Proteiinipitoisia kasveja tuottavien maatilojen varustaminen;

·kasviproteiinin toimitusketjun rakenneuudistus, mukaan lukien investoinnit kasviproteiinin keruu- ja jalostusyrityksiin (kuten siiloihin, varastointiyksiköihin, siementen puristusyksiköihin, sinimailaskuivaimiin ja optisiin lajittelijoihin).

Maatalous- ja kalastusalan kansallinen maksajavirasto FranceAgriMer käynnisti tammikuussa 2021 ensimmäiset hankepyynnöt. Viimeiset rahoitussitoumukset on tehtävä 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä vähintään 1 200 hankkeelle.

Investointi 10 (C2.I10): Metsät

Ranskan metsä- ja puualalla voidaan kompensoida noin 20 prosenttia Ranskan hiilidioksidipäästöistä varastoimalla hiiltä metsiin ja puutuotteisiin ja korvaamalla fossiilisia polttoaineita ja energiaintensiivisiä materiaaleja. Ilmastonmuutos vaikuttaa kuitenkin Ranskan metsäalueisiin, jotka ovat heikentyneet tai altistuneet tuholaisille, kuivuudelle ja metsäpaloille. Jotta voidaan säilyttää metsien tarjoamat lukuisat ympäristöpalvelut, varmistaa niiden monimuotoisuus ja kestävyys sekä taata toimitukset Ranskan metsäteollisuudelle, tämän toimenpiteen tarkoituksena on hankkia rahoitusta julkisille ja yksityisille metsänomistajille dynaamisen ja kestävän metsänhoidon toteuttamiseksi.

Se kattaa kolme tukityyppiä:

·Taloudellisesti ja ympäristön kannalta heikkolaatuisten metsäalueiden parantaminen;

·Itä-Ranskassa (pääasiassa Grand-Est- ja Bourgogne-Franche-Comté) pahoin vaurioituneiden tai tuhoutuneiden metsien ennallistaminen;

·Ilmastonmuutoksen vaikutuksille alttiiden metsäalueiden sopeuttaminen.

Toimenpiteen on tarkoitus kattaa vähintään 30 000 hehtaaria vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. Tukihakemuksia on voitu jättää 19 päivästä helmikuuta 2021 alkaen. Maksuja suoritetaan 31 päivään joulukuuta 2024 saakka.

B.2.    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Numero	Toimenpide	Välitavoite/ Tavoite	Nimi	Välitavoitteiden laadullinen indikaattori	Tavoitteen kvantitatiivinen indikaattori			Aika		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Vuosineljännes	Vuosi
2-1	C2.R1 Ilmasto ja palautumiskyky -laki	Välitavoite	Ilmasto ja palautumiskyky -laki	Lain antaminen ja välittömästi sovellettavien säännösten voimaantulo				Q2	2022	Lain antaminen ja niiden säännösten voimaantulo, joita sovelletaan suoraan kansalaisten ilmastosopimuksen suositusten saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä seuraavilla kuudella alalla: kulutus, tuotanto ja työskentely, liikkuminen, asuminen, ravinto ja ympäristön oikeudellisen suojelun vahvistaminen.
2-2	C2.R1 Ilmasto ja palautumiskyky -laki	Välitavoite	Ilmasto ja palautumiskyky -laki – täytäntöönpanosäädös	Voimaantulo				Q4	2025	Asetus, jolla perustetaan vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavia alueita yli 150 000 asukkaan kaupungeissa, tulee voimaan.
2-3	C2.R2 Kiertotaloutta koskeva laki	Välitavoite	Jätteentorjuntaa ja kiertotaloutta koskevan lain täytäntöönpanoasetukset	Voimaantulo				Q1	2022	Seuraavien asetusten ja päätösten voimaantulo: Päätös rakennusjäte- ja rakennusmateriaaliteollisuuden perustamisesta 1 päivänä tammikuuta 2022 Asetus kierrätysraaka-aineiden lisäämisen vähimmäismääristä (AGEC-lain 61 §) Asetus markkinoille saatettavien uudelleen käytettyjen pakkausten osuudesta (AGEC-lain 67 §)
2-4	C2.I1 Teollisuuden hiilestä irtautuminen	Tavoite	Vältetyt kasvihuonekaasupäästöt		MtCO2eq (Miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia )	0	3,5	Q2	2021	Hankkeen koko elinkaaren aikana vältetyt kasvihuonekaasupäästöt, jotka on laskettu vertaamalla tilannetta ennen investointia ja jotka toiminnanharjoittaja on määritellyt tarjouskilpailuun antamassaan vastauksessa. Tavoitteena on, että päästökauppajärjestelmään kuuluvissa laitoksissa tehtyjen investointien avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä alle päästökauppadirektiivin mukaisen vertailuarvon.
2-5	C2.I1 Teollisuuden hiilestä irtautuminen	Tavoite	Vältetyt kasvihuonekaasupäästöt		MtCO2eq (miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia)	3,5	5	Q4	2022	Hankkeen koko elinkaaren aikana vältetyt kasvihuonekaasupäästöt, jotka on laskettu vertaamalla tilannetta ennen investointia ja jotka toiminnanharjoittaja on määritellyt tarjouskilpailuun antamassaan vastauksessa. Tavoitteena on, että päästökauppajärjestelmään kuuluvissa laitoksissa tehtyjen investointien avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä alle päästökauppadirektiivin mukaisen vertailuarvon.
2-6	C2.I2 Taajama-alueiden tiivistäminen: kestävä rakentaminen	Tavoite	Tukea saavien kuntien lukumäärä		Määrä	0	1200	Q4	2021	Niiden kuntien lukumäärä, jotka saavat tukea kestävään rakentamiseen kaupunkialueilla.
2-7	C2.I3 Taajama-alueiden tiivistäminen: ympäristövaurioalueet	Tavoite	Niiden hankkeiden lukumäärä, joille on myönnetty avustus joutomaiden tai kaupungistuneiden alueiden kierrätystoimiin		Määrä	0	90	Q1	2022	Niiden hankkeiden lukumäärä, joiden osalta on allekirjoitettu avustussopimus joko joutomaan kierrätystä tai kaupungistuneen maan kierrätystä varten.
2-8	C2.I3 Taajama-alueiden tiivistäminen: ympäristövaurioalueet	Tavoite	Niiden hankkeiden lukumäärä, joille on myönnetty avustus joutomaiden tai kaupungistuneiden alueiden kierrätystoimiin		Määrä	90	200	Q1	2023	Niiden hankkeiden lukumäärä, joiden osalta on allekirjoitettu avustussopimus joko joutomaan kierrätystä tai kaupungistuneen maan kierrätystä varten.
2-9	C2.I4 Luonnon monimuotoisuus	Tavoite	Ekologista ennallistamista ja suojelualueita koskevien tuettujen hankkeiden lukumäärä		Määrä	0	700	Q4	2022	Niiden hankkeiden lukumäärä, jotka liittyvät ekologiseen ennallistamiseen ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen suojelualueilla.
2-10	C2.I5 Maanjäristysriskien ehkäiseminen merentakaisissa departementeissa	Tavoite	Kyseessä olevien rakennusten lukumäärä – maanjäristysriskit merentakaisissa departementeissa		Määrä	0	15	Q4	2023	Sellaisten merentakaisissa departementissa sijaitsevien julkisten rakennusten (kuten kriisinhallintarakennukset, prefektuurit ja alaprefektuurit, ensisijaiset sairaalat tai koulut, korkea-asteen oppilaitokset ja oppilaitokset) lukumäärä, joissa on aloitettu maanjäristyskestävyyden parantamiseen liittyviä töitä.
2-11	C2.I6 Turvalliset vesiverkot	Tavoite	Tuettujen juomavesiverkkojen ja sanitaatioverkostojen lineaaristen kilometrien määrä		Km	0	450	Q4	2022	Niiden juomavesi- tai sanitaatioverkkojen kilometrimäärä, joiden kunnostustyöt on aloitettu.
2-12	C2.I7 Lajittelukeskusten nykyaikaistaminen	Tavoite	Lajittelukeskusten nykyaikaistamista koskevien sopimusten lukumäärä		Määrä	0	32	Q4	2022	Lajittelukeskusten nykyaikaistamista koskevien sopimusten määrä.
2-13	C2.I7 Lajittelukeskusten nykyaikaistaminen	Välitavoite	Investoinnit jätteiden lajitteluun ja keräykseen sekä sairaanhoidon jätteiden käsittelyyn	Tuensaajia koskevan luettelon toimittaminen				Q4	2022	Ehdotuspyynnön ja tukijärjestelmien viimeistely ja edunsaajien valinta seuraavien ohjelmien osalta: ·tuetaan investointeja jätteen lajitteluun ja keräämiseen muualla kuin kotitalouksissa; ·biojätteen lajittelun, keräämisen ja hyödyntämisen tukeminen; ·tuetaan investointeja tartuntavaarallisen sairaalajätteen desinfiointilaitteisiin.
2-14	C2.I7 Lajittelukeskusten nykyaikaistaminen	Tavoite	Nykyaikaistettujen lajittelukeskusten lukumäärä		Määrä	0	32	Q4	2025	Niiden olemassa olevien julkisten ja yksityisten lajittelukeskusten lukumäärä, jotka ovat saaneet päätökseen nykyaikaistamistyönsä.
2-15	C2.I8 Kierrätys ja uudelleenkäyttö	Tavoite	Vältettyjen muovimateriaalien määrä		Tonnia	0	275000	Q4	2025	Muovimateriaalien kumulatiivinen tosiasiallinen määrä, joka vältetään kierrättämällä tai integroimalla se teollisiin prosesseihin.
2-16	C2.I9 Kasviproteiinisuunnitelma	Tavoite	Niiden hankkeiden lukumäärä, jotka saavat rahoitusta valkuaisainesuunnitelmasta valkuaiskasvien tuotantoon investoimista varten		Määrä	0	1200	Q1	2022	Niiden hankkeiden lukumäärä, jotka saavat rahoitusta valkuaisainesuunnitelmasta valkuaiskasvien tuotantoon investoimista varten tarjouspyyntöjen perusteella tehdyn valinnan jälkeen.
2-17	C2.I10 Metsät	Tavoite	Metsien pinta-ala, jolle on myönnetty avustus metsän parantamiseksi, mukauttamiseksi, elvyttämiseksi tai palauttamiseksi		Hehtaari	0	30000	Q1	2023	Metsien pinta-ala, jolle on myönnetty avustus metsän parantamiseksi, mukauttamiseksi, elvyttämiseksi tai palauttamiseksi.

C. KOMPONENTTI 3: Infrastruktuuri ja vihreä liikkuvuus

Liikenneala on yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista Ranskassa, ja sen osuus kokonaispäästöistä vuonna 2017 oli 38 prosenttia. Tieliikenteen osuus näistä päästöistä on 96 prosenttia, joista yli puolet on peräisin yksityisajoneuvoista. Liikenneinfrastruktuurit ovat keskeisessä asemassa vihreän siirtymän tehokkaassa täytäntöönpanossa. Niiden ylläpidon ja kehittämisen avulla käyttäjien saataville voidaan tuoda ekologisia vaihtoehtoja hiilipäästöjä aiheuttaville käytännöille. Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelman tähän komponenttiin kuuluvissa toimenpiteissä keskitytään julkisen liikenteen (metro, raitiovaunu, linja-autot) kehittämiseen sekä matkustaja- ja tavaraliikenteen kansallisen rautatieverkon kunnostamiseen ja parantamiseen. Komponenttiin sisältyy myös toimenpiteitä, joilla uudistetaan hallinnon autokantaa sähkö- tai hybridiajoneuvoilla, parannetaan satamien kestävyyttä ja helpotetaan vihreää siirtymää maaseutualueilla.

Komponentti kattaa myös kaksi liikkuvuuteen ja vihreään budjetointiin liittyvää uudistusta, joilla lisätään kansallisen talousarvion ympäristövaikutuksiin liittyvää läpinäkyvyyttä.

Näillä investoinneilla ja uudistuksilla edistetään niiden Ranskalle kahden viime vuoden aikana annettujen maakohtaisten suositusten noudattamista, jotka koskevat tarvetta ”keskittää investointeihin liittyvä politiikka [...] uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja verkkojen yhdistämiseen muuhun unioniin” (maakohtainen suositus 3, 2019) ja ”varmistaa yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, maksuvalmiutta tukevien toimenpiteiden tehokas täytäntöönpano. […] Keskittää investoinnit vihreään siirtymään […], erityisesti kestävään liikenteeseen, puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, energia- ja digitaali-infrastruktuureihin sekä tutkimukseen ja innovointiin.” (CSR 3, 2020).

Mistään tämän komponentin toimenpiteistä ei odoteta aiheutuvan ympäristötavoitteille asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa, kun otetaan huomioon toimenpiteiden kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa teknisten ohjeiden ”Ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01) mukaisesti esitetyt lieventävät toimenpiteet.

C.1.    Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 (C3.R1): Liikkuvuutta koskeva laki (Loi d’Orientation des Mobilités)

Liikkuvuutta koskevan lain tavoitteena on liikenteen ja liikkuvuuden perusteellinen muutos, jonka tavoitteena on parantaa päivittäistä palvelua, vastata koko väestön tarpeisiin ja nopeuttaa alan hiilestä irtautumista. Laki sisältää kattavan paketin ohjaus-, sääntely- ja investointisuunnitelmia koskevia toimintapoliittisia välineitä.

Elpymis- ja palautumissuunnitelman toteutusaikana pannaan täytäntöön useita liikkuvuutta koskevaan lakiin perustuvia säännöksiä. Ensinnäkin vuonna 2020 tuli voimaan asetus, jossa asetettujen edellytysten täyttyessä voidaan myöntää rahakorvaus autojen yhteiskäyttöä tarjoaville kuljettajille silloin, kun matkustajia ei ole. Toiseksi asetuksia on tarkoitus muuttaa vuonna 2021 siten, että paikallisen rautatieverkon hallinnointi voidaan siirtää alueille. Kolmanneksi hallituksen on tarkistettava ja päivitettävä valtion liikenneinfrastruktuuriin tekemien investointien rahoitus- ja toimintasuunnitelma viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023 lain mukaisesti.

Uudistus 2 (C3.R2): Vihreä budjetointi

Vihreän talousarvion julkaisemisen tavoitteena on luoda standardoitu ja kattava tiedotuskehys, joka on suunnattu parlamentille ja kansalaisyhteiskunnalle valtion talousarvion ympäristövaikutuksista.

Ranska julkaisi vuoden 2021 talousarviolakinsa ohella vihreää budjetointia koskevan menetelmän, jossa jokainen valtion talousarvion meno luokitellaan sen mukaan, miten se vaikuttaa kuhunkin asetuksessa (EU) 2020/852 11 , jäljempänä ’luokitusjärjestelmäasetus’, määriteltyihin kuuteen tavoitteeseen: ilmastonmuutoksen hillitseminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarojen ja meriluonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Tulot luokitellaan ympäristöveroiksi Eurostatin määritelmän mukaan; ympäristöverolla tarkoitetaan ”veroa, jonka peruste on fyysinen määrä (tai tätä korvaava muu fyysinen yksikkö) jotakin sellaista, jolla on todistetusti kielteinen vaikutus ympäristöön.” 12

Vuoden 2022 talousarviosta julkaistaan uusi vihreä talousarvio. Siinä on tarkoitus hyödyntää jo vakiintuneita käytäntöjä ja parantaa niitä ottamalla käyttöön uusi menetelmä toimintamenojen huomioon ottamiseksi.

Investointi 1 (C3.I1): Rautatiealan tukeminen

Saavuttaakseen hiilineutraaliuden tavoitteen vuoteen 2050 mennessä Ranska pyrkii lisäämään rautateiden käyttöä vaihtoehtona maantieliikenteelle. Toimenpiteellä pyritään parantamaan ja nykyaikaistamaan rautatieverkkoa.

Ensimmäisen osan investoinneista tekee virasto, joka vastaa investoinneista liikenneinfrastruktuuriin (AFITF). Valtio on valtuuttanut tämän viraston investoimaan ennalta valittuihin liikenneinfrastruktuurihankkeisiin. Toimenpiteellä rahoitetaan yhteistyössä valtion ja alueiden kanssa toteutettava paikallisten rautateiden kunnostus. Sillä edistetään myös tavaraliikennelinjojen ja sulautettujen logististen alustojen kunnostamista. Investoinnit tehdään pääasiassa vuosina 2021 ja 2022.

Investoinnin toinen osa käytetään Ranskan kansallisen rautatieyhtiön SNCF:n pääomapohjan vahvistamiseen. Varat siirretään suoraan SNCF Réseaulle, joka on SNCF-konserniin kuuluva verkko-operaattori. Toimenpiteen täytäntöönpanossa on esitettävä, miten läpinäkyvyysvaatimusten ja valtiontukisääntöjen noudattaminen varmistetaan, erityisesti kirjanpidon eriyttämisen osalta, jotta vältetään ristikkäistuet SNCF Réseaun taloudellisen ja muun kuin taloudellisen toiminnan välillä. Vuosina 2021-2023 toteutetut investoinnit jaetaan kolmeen toimenpiteeseen.

Ensimmäisen toimenpiteen tavoitteena on uudistaa kansallista rautatieverkkoa investoimalla merkittäviä määriä ratojen, tasoristeyspuomien ja raidesepelin korvaamiseen. Lisäksi on investoitava kytkimien, ajojohtimien ja merkinantomerkkien korvaamiseen.

Toisen toimenpiteen tarkoituksena on parantaa verkon turvallisuutta ja luotettavuutta. Siitä rahoitetaan tutkimusta ja kehittämistä sekä tuotteita ja laitteita glyfosaattia sisältävien torjunta-aineiden korvaamiseksi vaihtoehtoisilla tuotteilla, jotka ovat ympäristölle vähemmän haitallisia. Lisäksi toimenpiteellä rahoitetaan tunnelien kunnostaminen.

Kolmannella toimenpiteellä rahoitetaan paikallisten rautateiden (kuten raiteiden, kiskojen, sepelin ja raidelaitteiden) täydellinen kunnostaminen.

Investointi 2 (C3.I2): Puhtaiden ajoneuvojen kysynnän tukeminen (autosuunnitelma)

Investoinnilla pyritään tukemaan puhtaiden ajoneuvojen kysyntää pääasiassa kotitalouksissa. Toimenpiteeseen sisältyy kevyille ajoneuvoille myönnettävä ”ekologinen bonus”, jolla tuetaan sellaisen sähkö-, vety- tai ladattavan hybridiajoneuvon ostoa, jonka hiilidioksidipäästöt ovat enintään 50 g/km. Bonuksen suuruus riippuu ajoneuvotyypistä (sähköinen, ladattava hybridi, vety), edunsaajan tyypistä (kotitalous tai yritys) ja ajoneuvon hinnasta (korkeampi bonus halvemmista autoista).

Bonuksen tasoa alennetaan asteittain heinäkuusta 2021 alkaen, kun näiden ajoneuvojen kilpailukyky paranee niiden lämpövaihtoehtoihin verrattuna. Toimenpiteeseen sisältyy myös samantyyppinen bonus raskaille hyötyajoneuvoille: tammikuusta 2021 alkaen otetaan käyttöön 50 000 euron ostohyvitys kuorma-autoille ja 30 000 euron ostohyvitys sähkö- ja vetylinja-autoille.

Investointi 3 (C3.I3): Päivittäinen liikkuvuus: julkisen liikenteen kehittäminen

Toimenpiteellä pyritään rahoittamaan rautatieinfrastruktuurin kehittämistä päivittäistä liikkuvuutta varten kaupunkialueilla niiden houkuttelevuuden lisäämiseksi. Toimenpiteessä keskitytään Pariisin ympärillä sijaitsevaan Ile de France -alueeseen ruuhkautumiseen liittyvien toistuvien ongelmien ratkaisemiseksi. Lisäksi osallistutaan uusien metrolinjojen luomiseen eri alueilla sijaitsevissa suurissa kaupungeissa. Tukikelpoiset hankkeet perustuvat pääasiassa sähkövoimaan, mikä edistää liikenteen hiilestä irtautumista. Toimenpiteellä tuetaan menettelyn eri vaiheita tarvittavista ennakkotutkimuksista varsinaisiin töihin.

Toimenpiteellä rahoitetaan erityisesti kaupunkijunayhteyksien (RER E, B ja D), raitiovaunulinjojen (T3, T1) ja korkean tason linja-autojen (TZ 2 ja 3) parantamista. Maan eri alueilla toimenpiteellä tuetaan uuden metrolinjan perustamista Toulouseen. Investointi toteutetaan vuosina 2021-2026.

Investointi 4 (C3.I4): Liikenneinfrastruktuuria koskevan työn nopeuttaminen

Toimenpiteen tarkoituksena on nykyaikaistaa nykyistä liikenneinfrastruktuuria sen mukauttamiseksi uusiin liikennemuotoihin, paikallisiin tarpeisiin ja vihreään siirtymään. Sillä helpotetaan autojen yhteiskäyttö- ja sähköajoneuvojen integrointia vaihtoehtona henkilöautoille. Sillä on myös tarkoitus lisätä joki-infrastruktuurin toimintaa ja valvontaa koskevien uusien teknologioiden digitalisointia ja integrointia, jotta siitä tulisi uskottava vaihtoehto maanteiden tavaraliikenteelle.

Toimenpide toteutetaan pääasiassa Ranskan liikenneinfrastruktuurien rahoitusviraston (AFITF) kautta. Kyseessä on julkinen virasto, jonka hallitus on valtuuttanut investoimaan ennalta valittuihin liikenneinfrastruktuurihankkeisiin. Investoinnit koskevat useita hankkeita. Siitä rahoitetaan uusien sähkölatauspisteiden asentamista kansallisille teille ja nopeille teille. Etusijalle asetetaan julkinen liikenne ja autojen yhteiskäyttö, johon kuuluu varattujen kaistojen rakentaminen ja niiden hallintaan tarkoitettujen laitteiden asentaminen sekä vähäpäästöisten vyöhykkeiden luominen. Lisäksi on tarkoitus uudistaa jokiverkostoja, erityisesti sulkuja ja patoja, sekä nykyaikaistaa meriasioiden digitaalista hallintajärjestelmää ja CROSS-verkkoa (valvonta- ja pelastustoiminnan alueelliset toimintakeskukset).

Investointi 5 (C3.I5): Valtion aluskannan viherryttäminen

Toimenpiteen tarkoituksena on uudistaa kolmen viranomaisen autokanta: poliisi ja santarmilaitos (sisäministeriö), tulliasioiden pääosasto (veroministeriö) ja vankeinhoitolaitos (oikeusministeriö). Näiden kolmen elimen ajoneuvot muodostavat suurimman osan valtion ajoneuvokannasta, mutta niiden ongelmia ovat vanhuus, korkea ajokilometrimäärä ja alhainen uusimisaste. Vuosia 2021 ja 2022 koskevassa ajoneuvokannan viherryttämissuunnitelmassa asetetaan etusijalle puhtaiden ajoneuvojen (sähköisten tai ladattavien hybridiajoneuvojen) hankinta. Investoinnilla autetaan ostamaan yhteensä 3833 saastuttamatonta ajoneuvoa sisäasiainministeriöön, 570 tullin käyttöön ja 530 oikeushallintoon. Toimenpiteellä tuetaan myös latausasemien hankintaa.

Investointi 6 (C3.I6): Satamien viherryttäminen

Satamat ovat Ranskan talouden avaintekijöitä. Toimenpiteen on määrä mahdollistaa ilmastosiirtymää koskevan vaatimuksen mukaiset lisäinvestoinnit tukemalla vaihtoehtoisia polttoaineita ja puhtaampia aluksia. Toimenpide jakautuu kahteen alatoimenpiteeseen. Siitä rahoitetaan yhdeksän uuden sähköliitännän asentaminen vaihtoehtoisen polttoaineen tarjoamiseksi telakoille Havre-Rouen-Pariisin satamaverkkoa käyttäville risteilyaluksille, matkustaja-aluksille ja konttialuksille Marseillessa sijaitsevia satama-aluksia käyttäen ja Pointe des grives -satamaa käyttäville konttialuksille Martiniquen satamassa vuoteen 2023 mennessä. Lisäksi siitä rahoitetaan ekologiaministeriön meriasioista vastaavan osaston aluskantaan uusia aluksia, joista aiheutuu vähemmän päästöjä.

Investointi 7 (C3.I7): Sähköverkkojen häiriönsietokyvyn ja energiakäänteen vahvistaminen maaseutualueilla

Tällä toimenpiteellä pyritään parantamaan sähköverkkojen häiriönsietokykyä keskittyen maaseutualueisiin. Toimenpiteen on määrä parantaa sähkönjakeluverkon laatua alueilla, joilla uusiutuvia energialähteitä kehitetään eniten ja sähköinen liikkuvuus on keskeinen haaste.

Toimenpiteen edunsaajia ovat julkisen sähkönjakelun järjestävät viranomaiset 13 .

Investoinnilla lisätään määrärahoja maaseudun sähköistämistä koskevan rahoituslain (loi de finance) budjettikohtaan. Toimenpiteellä rahoitetaan eri alaohjelmia vuoteen 2023 mennessä.

Ensimmäisellä osaohjelmalla ”energiasiirtymä” ja ”innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen” rahoitetaan energiakäännettä maaseutualueilla edistämällä uusiutuvien energialähteiden integrointia verkkoon, rakentamalla varastointimahdollisuuksia ja sähkölatausinfrastruktuuria. Tarkoituksena on myös nopeuttaa älykkäiden mittareiden käyttöönottoa.

Toisessa alaohjelmassa ”Ilmastotapahtumat” rahoitetaan äärimmäisten sääolosuhteiden vahingoittamien sähköverkon osien korjaustöitä.

Loput investoinnit kohdennetaan vanhojen sähkökaapeleiden ja -laitteistojen uudistamiseen ja verkon turvallisuuden parantamiseen, mitä maaseudulla ei tällä hetkellä ole.

C.2.    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/ Tavoite	Nimi	Välitavoitteiden laadullinen indikaattori	Tavoitteen kvantitatiivinen indikaattori			Aika		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Vuosineljännes	Vuosi
3-1	C3.R1 Liikkuvuudesta annettu laki	Välitavoite	Liikkuvuudesta 24 päivänä joulukuuta 2019 annetun lain nro 2019-1428 35 §:n 2 momentti	Voimaantulo				Q3	2020	Voimaan tulee liikkuvuudesta annetun lain täytäntöönpanoasetus, joka kattaa edellytykset, joiden täyttyessä voidaan myöntää rahaa autojen yhteiskäyttöä tarjoaville kuljettajille silloin, kun matkustajia ei ole (liikkuvuudesta annetun lain 35 §:n 2 momentti).
3-2	C3.R1 Liikkuvuudesta annettu laki	Välitavoite	Liikkuvuudesta 24 päivänä joulukuuta 2019 annetun lain nro 2019-1428 172 §	Voimaantulo				Q2	2021	Toimenpiteet, joilla mukautetaan sääntöjä sen varmistamiseksi, että hallintoa siirretään paikallisen edun mukaisen rautatieverkon alueille, tulevat voimaan liikkuvuudesta 24 päivänä joulukuuta 2019 annetun lain nro 2019-1428 172 §:n mukaisesti.
3-3	C3.R1 Liikkuvuudesta annettu laki	Välitavoite	24. joulukuuta 2019 annetun lain nro 2019-1428 3 §	Päivityksen laatiminen				Q4	2023	Sellaisen tarkistetun lainsäädännön laatiminen, jolla saatetaan ajan tasalle valtion liikenneinvestointien rahoitus- ja toimintasuunnitelma, sellaisena kuin siitä säädetään liikkuvuudesta 24 päivänä joulukuuta 2019 annetussa laissa nro 2019-1428 kyseisen lain 3 §:n mukaisesti, ennen 30 päivää kesäkuuta 2023.
3-4	C3.R2 Vihreä talousarvio	Välitavoite	Vihreä talousarvio ja rahoituslaki	Hallituksen julkaisemat tiedot				Q4	2021	Vihreän talousarvion julkaiseminen yhdessä vuoden 2022 alustavan talousarviolain kanssa, mukaan lukien paremmat menetelmät toimintamenojen huomioon ottamiseksi.
3-5	C3.I1 Tuki rautateille	Välitavoite	Rahoitussopimusten tekeminen	Hyväksyminen AFITF:n hallituksessa				Q3	2021	Rahoitussopimusten hyväksyminen AFITF:n hallituksessa.
3-6	C3.I1 Tuki rautateille	Tavoite	Kytkimet		Määrä	0	272	Q1	2022	Asennettujen uusien kytkimien määrä (yhteensä).
3-7	C3.I1 Tuki rautateille	Tavoite	Ajojohtimet		Km	0	182	Q1	2022	Uusien asennettujen ajojohtimien kilometrimäärä (yhteensä).
3-8	C3.I1 Tuki rautateille	Tavoite	Uudistetut rautatiet		Km	0	863	Q4	2022	Uudistetut ratakilometrit (yhteensä)
3-9	C3.I1 Tuki rautateille	Tavoite	Tunnelit		Metrit	0	3305	Q4	2022	Metriä vahvistettuja tunneleita (yhteensä)
3-10	C3.I1 Tuki rautateille	Välitavoite	Rautateiden ympäristökohtelu	Tiedot, jotka SNCF Réseaun on toimitettava				Q4	2022	Glyfosaatin käytön korvaaminen ympäristöystävällisemmällä vaihtoehdolla.
3-11	C3.I1 Tuki rautateille	Tavoite	Paikalliset rautatiet		Km	0	500	Q4	2023	Kunnostettujen pienten paikallisten linjojen kilometrit (yhteensä).
3-12	C3.I1 Tuki rautateille	Tavoite	Kunnostetut tavaraliikenteen radat		Km	0	150	Q4	2023	Kunnostettujen rahtilinjojen kilometrit (yhteensä).
3-13	C3.I1 Tuki rautateille	Tavoite	Paikalliset rautatiet		Km	500	827	Q4	2025	Kunnostettujen pienten paikallisten linjojen kilometrit (yhteensä).
3-14	C3.I1 Tuki rautateille	Tavoite	Kunnostetut tavaraliikenteen radat		Km	150	330	Q4	2025	Kunnostettujen rahtilinjojen kilometrit (yhteensä).
3-15	C3.I2 Puhtaiden ajoneuvojen hankintaan myönnettävä tuki	Tavoite	Ekologiset bonukset		Määrä	0	85000	Q1	2021	Kevyille ajoneuvoille kesäkuun 2020 jälkeen myönnettyjen ekologisten bonusten määrä.
3-16	C3.I2 Puhtaiden ajoneuvojen hankintaan myönnettävä tuki	Tavoite	Ekologiset bonukset		Määrä	0	127000	Q1	2022	Kevyille ajoneuvoille myönnettyjen ekologisten bonusten määrä vuonna 2021.
3-17	C3.I2 Puhtaiden ajoneuvojen hankintaan myönnettävä tuki	Tavoite	Ekologiset bonukset		Määrä	0	1700	Q1	2022	Raskaille ajoneuvoille ympäristöbonusohjelman alkamisen (2018) jälkeen myönnettyjen ekologisten bonusten määrä.
3-18	C3.I3 Päivittäinen liikkuvuus	Välitavoite	AFITF:n rahoitussopimukset	Hyväksyminen AFITF:n hallituksessa				Q1	2021	Rahoitussopimusten hyväksyminen AFITF:n hallituksessa.
3-19	C3.I3 Päivittäinen liikkuvuus	Tavoite	Julkiselle liikenteelle varatut kaistat		Km	0	20	Q4	2024	Uusien julkiselle liikenteelle varattujen kaistojen kunnostettujen kilometrien määrä.
3-20	C3.I3 Päivittäinen liikkuvuus	Tavoite	Julkiselle liikenteelle varatut kaistat		Km	20	100	Q2	2026	Uusien julkiselle liikenteelle varattujen kaistojen kunnostettujen kilometrien määrä.
3-21	C3.I4 Liikenteen infrastruktuuritöiden nopeuttaminen	Välitavoite	AFITF:n rahoitussopimukset	Hyväksyminen AFITF:n hallituksessa				Q1	2021	Rahoitussopimuksen hyväksyminen AFITF:n hallituksessa.
3-22	C3.I4 Liikenteen infrastruktuuritöiden nopeuttaminen	Välitavoite	ASP (Agence de Services et de Paiement) allekirjoittaa uusia latausasemia koskevan rahoitussopimuksen	ASP:n rahoitussopimusten hyväksyminen				Q4	2021	ASP (Agence de Services et de Paiement) allekirjoittaa uusia latausasemia koskevan rahoitussopimuksen.
3-23	C3.I4 Liikenteen infrastruktuuritöiden nopeuttaminen	Tavoite	Latausasemat		Määrä	0	1500	Q2	2023	Yleisölle avointen latausasemien määrä.
3-24	C3.I4 Liikenteen infrastruktuuritöiden nopeuttaminen	Tavoite	Varattujen kaistojen valmiit kilometrit		Km	0	20	Q2	2023	Julkiselle liikenteelle tai autojen yhteiskäyttöön varattujen kaistojen valmiit kilometrit.
3-25	C3.I4 Liikenteen infrastruktuuritöiden nopeuttaminen	Tavoite	Vesiväylillä toteutetut hankkeet		Määrä	0	100	Q4	2024	Vesiväylien, myös sulkujen ja patojen, kunnostus- ja nykyaikaistamishankkeiden loppuun saattaminen.
3-26	C3.I4 Liikenteen infrastruktuuritöiden nopeuttaminen	Välitavoite	CROSS-verkoston ja meriasioiden numeerisen järjestelmän nykyaikaistaminen	Selvitys töiden päätökseen saattamisesta				Q2	2023	CROSS-verkoston ja meriasioiden numeerisen järjestelmän nykyaikaistamisen loppuun saattaminen.
3-27	C3.I5 Valtion autokannan viherryttäminen	Tavoite	Ranskan viranomaisten ostamien sähkö- ja ladattavien hybridiajoneuvojen lukumäärä		Määrä	0	1291	Q2	2021	Sähkökäyttöiset ja ladattavat hybridiajoneuvot yhteensä sisäasiainministeriön, tulli- ja valmisteveroasioiden pääosaston ja oikeusministeriön osalta (kumulatiivinen).
3-28	C3.I5 Valtion autokannan viherryttäminen	Tavoite	Ranskan viranomaisten ostamien sähkö- ja ladattavien hybridiajoneuvojen lukumäärä		Määrä	1291	4200	Q3	2023	Sähkökäyttöiset ja ladattavat hybridiajoneuvot yhteensä sisäasiainministeriön, tulli- ja valmisteveroasioiden pääosaston ja oikeusministeriön osalta (kumulatiivinen).
3-29	C3.I6 Satamien viherryttäminen	Välitavoite	AFITF:n rahoitussopimukset	Hyväksyminen AFITF:n hallituksessa				Q1	2021	Rahoitussopimusten hyväksyminen AFITF:n hallituksessa.
3-30	C3.I6 Satamien viherryttäminen	Tavoite	Uudet sähköliitännät telakoilla		Määrä	0	9	Q4	2022	Uuden sähköyhteyden valmiiksi saattaminen Havre-Rouen-Pariisin satamaverkostoon, Marseillen satamaan ja Pointe des grives -telakalle Martiniquen satamaan.
3-31	C3.I6 Satamien viherryttäminen	Välitavoite	Alusten hankinta	Hankinnan todistava raportti				Q2	2023	Alushankintojen loppuun saattaminen meriasioiden palveluja varten.
3-32	C3.I7 Sähköverkkojen häiriönsietokyvyn vahvistaminen	Välitavoite	Hankkeiden aloitus	Raportti, josta käy ilmi hankkeen loppuun saattaminen				Q4	2023	Maaseutualueiden sähköverkkoja koskevien hankkeiden käynnistäminen.

D. KOMPONENTTI 4: Vihreät energialähteet ja teknologiat

Ranska on asettanut tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoihin verrattuna ja saavuttaa ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tutkimuksen ja innovoinnin nopeuttamista vihreän teknologian kehittämiseksi. Investoimalla keskeisiin kestäviin teknologioihin edistetään Ranskan teollisuuden myönteistä asemaa kehittyviin vihreisiin markkinoihin nähden.

Tässä yhteydessä Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelman tähän komponenttiin sisältyy investointeja, joilla tuetaan vihreään teknologiaan liittyvää innovointia neljänteen tulevaisuuden investointeja koskevaan ohjelmaan (”Investissements d’avenir”, PIA4), määrittelemällä strategioita vihreään siirtymään liittyvillä keskeisillä valituilla aloilla ja tukemalla teollisuutta näiden strategioiden täytäntöönpanossa. Tätä täydennetään PIA-ohjelman hallinnon uudistuksella sen tehokkuuden lisäämiseksi. Tämän odotetaan tuovan hyötyjä paitsi PIA4-ohjelman vihreään innovointiin liittyville toimille myös muilla aloilla (esim. digitaalinen innovointi, innovatiiviset yritykset sekä koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioekosysteemien tukeminen – ks. toimenpiteet komponenteissa 6 ja 9).

Tämä komponentti sisältää myös kaksi kohdennetumpaa investointitoimenpidettä: i) edistetään uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn kehittämistä keinona tukea vähähiiliseen talouteen siirtymistä ja ii) tuetaan ilmailuteollisuutta nykyisten taloudellisten vaikeuksien voittamisessa ja vähähiiliseen teollisuuteen siirtymisessä.

Näillä toimenpiteillä edistetään vihreän siirtymän tavoitetta ja ilmastotavoitteen saavuttamista. Ne edistävät myös niiden Ranskalle osoitettujen maakohtaisten suositusten noudattamista, joiden mukaan investointeihin liittyvä politiikka on keskitettävä vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti kestävään liikenteeseen, puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön sekä tutkimukseen ja innovointiin (CSR3, 2019 ja CSR 3, 2020).

Mistään tämän komponentin toimenpiteistä ei odoteta aiheutuvan ympäristötavoitteille asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa, kun otetaan huomioon toimenpiteiden kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa teknisten ohjeiden ”Ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01) mukaisesti esitetyt lieventävät toimenpiteet.

D.1.    Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 (C4R1): Tulevaisuuden investointeja koskevan ohjelman (Programme d’investissements d’avenir, PIA) hallinnointi

Uudistuksen tavoitteena on parantaa ”Programme d’Investissement d’Avenir” -ohjelman hallinnointia hyödyntämällä aiemmista ohjelmista saatuja kokemuksia.

Ranska käynnisti vuonna 2010 PIA-ohjelmat, joiden tavoitteena on edistää ja rahoittaa innovointia strategisilla aloilla aina ideoiden kehittymisestä uusien palvelujen ja tuotteiden levittämiseen markkinoilla. Ranska on nyt toteuttamassa neljättä ”Programme d’Investissement d’Avenir” -ohjelmaa (PIA4), joka kattaa viisivuotiskauden 2021-2025. Tavoitteena on vaikuttaa Ranskan tulevaisuuden muovaamiseen vuoden 2030 aikajänteellä. PIA4-ohjelma jakautuu kahteen osaan: ”suora innovointi” -lohko (volet dirigé), josta rahoitetaan poikkeuksellisia investointeja ensisijaisiin aloihin ja keskeisiin teknologioihin tulevaisuutta varten; ja ”rakenteellinen” lohko (volet structurel), josta rahoitetaan korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen ekosysteemeihin tehtäviä rakenteellisia investointeja ja innovointia.

Osana tätä uudistusta PIA4-ohjelma hyötyy selvemmästä strategisesta ohjauksesta, joka perustuu ohjelman seurantakomitean (Comité de surveillance des investissements d’avenir) suosituksiin ja jossa perustetaan ministeriöiden yhteinen innovaationeuvosto (Conseil interministériel de l’innovation), joka kokoaa yhteen pääministerin johdolla kokoontuvat ministerit päättämään innovaatiopolitiikan suuntaviivoista ja prioriteeteista. Seurantakomitean tehtäviä laajennetaan siten, että niillä on neuvoa-antava rooli innovaatiopolitiikan kehittämisessä ja uusien investointiprioriteettien määrittämisessä.

Innovointia edistetään ”kiihdyttämisstrategioilla”, joita kehitetään tieteellisten asiantuntijoiden kanssa erikoistuneissa työryhmissä, jotka käsittelevät keskeisiä ensisijaisia teknologioita ja markkinoita, joilla on suuri kasvupotentiaali. Kun ”kiihdytysstrategiat” on validoitu, käynnistetään kiinnostuksenilmaisupyynnöt ja/tai ehdotuspyynnöt, jotka on räätälöity kunkin strategian erityistarpeisiin. Tämän jälkeen hankkeet valitaan kilpailuun perustuvilla menettelyillä. Varat sidotaan, kun hankepyynnöt käynnistetään ja hankkeet valitaan. Osana tätä uudistusta ”nopeuttamisstrategioiden” kehittämis- ja täytäntöönpanoprosesseja virtaviivaistetaan, jotta varmistetaan, että havaittuihin ongelmiin sovelletaan kohdennetumpaa ja yhtenäisempää lähestymistapaa (sääntelyä, verotusta, tukitoimia jne.) ja jotta voidaan parantaa investointien laatua tiukoilla valinta-, seuranta- ja arviointimenettelyillä.

Ranska on sisällyttänyt elpymis- ja palautumissuunnitelmaansa useita PIA4-aiheisiin liittyviä toimenpiteitä, ja uudistuksen tavoitteena on tuoda hyötyjä näille toimenpiteille – ei ainoastaan vihreään innovointiin tässä komponentissa tehtävän investoinnin 1 osalta vaan myös muilla aloilla (digitaalinen innovointi, innovatiiviset yritykset sekä opetuksen, tutkimuksen, edistämisen ja innovoinnin ekosysteemien tukeminen – ks. toimenpiteet komponenteissa 6 ja 9).

Investointi 1 (C4I1): Innovoiminen vihreää siirtymää varten

Tämän investoinnin tavoitteena on nopeuttaa ja lisätä investointeja vihreään siirtymään liittyvään edistyneeseen teknologiaan neljännen investointiohjelman (PIA4) puitteissa.

Tällä investoinnilla rahoitetaan innovaatiohankkeita, jotka perustuvat vihreään siirtymään liittyviin seitsemään ”kiihdyttämisstrategiaan”, jotka on kehitetty PIA4-ohjelman puitteissa (volet dirigé).

Ensimmäisessä näistä ”kiihdytysstrategioista” keskitytään hiilettömään vetyyn. Se validoitiin jo syyskuussa 2020, ja se johtaa operatiivisiin toimiin, i) hankepyyntöön ”Briques technologiques et démonstrateurs”, jolla pyritään kehittämään tai parantamaan vedyn tuotantoon, kuljetukseen ja käyttöön liittyviä komponentteja ja järjestelmiä ja tukemaan demonstrointihankkeita, ja ii) vetyyn liittyvien Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden (IPCEI) rakentamiseen (vrt. Investointi 2), jota PIA4-kehys tukee.

Käyttöön otetaan seuraavat kuusi muuta ”kiihdytysstrategiaa”:

·Teollisuuden hiilestä irtautuminen, jolla pyritään lisäämään ja ottamaan käyttöön olemassa olevia teknologiaratkaisuja sekä nopeasti kehittyviä teknologioita, joissa haasteena on demonstrointitoimen, patentin ja innovatiivisen ratkaisun saattaminen teolliseksi. Strategiassa keskitytään erityisesti prosessien energiatehokkuuden parantamiseen, teollisuuden energialähteiden (erityisesti lämmön) hiilestä irtautumiseen, hiilettömien prosessien käyttöönottoon sekä hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin tai käyttöön.

·Kestävät maatalousjärjestelmät, joilla tuetaan myös vihreää siirtymää edistäviä maatalouskoneita mahdollistamalla siirtyminen mekaanisista älykkäisiin ja verkottuneisiin maatalouskoneisiin, korvaamalla tai rajoittamalla fossiilisten tai synteettisten tuotantopanosten käyttöä ja kehittämällä monitehoisten ja selviytymiskykyisten eläin- ja kasvipopulaatioiden valintaa.

·Kierrätysmateriaalien kierrätys ja uudelleen käyttöön ottaminen tavoitteena sellaisen kierrätettyihin raaka-aineisiin perustuvan mallin kehittäminen, jolla ensiömateriaalit korvataan johdonmukaisen ja yhdennetyn kierrätyksen arvoketjun avulla. Tässä vaiheessa painopisteiksi on määritelty viisi materiaalia: strategiset metallit, muovit, komposiitit, paperi/kartonki ja tekstiilit.

·Kestävät kaupungit ja innovatiiviset rakennukset. Tällä strategialla pyritään vähentämään kaupunkien hajautumista maatalousmaan ja luonnonalueiden vahingoksi ja tekemään kaupungeista resurssitehokkaampia, kestävämpiä, osallistavampia ja tuottavampia, ja sillä on tuettava innovatiivisia ja toistettavissa olevia alueellisia demonstrointitoimia ja keskityttävä erityisesti sellaisten välineiden ja menetelmien määrittelyyn, joilla edistetään rakennusten energiaperuskorjausten laajamittaista käyttöönottoa; puu- ja geoperäisten materiaalien alan jäsentäminen hiilineutraaliuden saavuttamiseksi; sekä kaupunkien ja tekoälyn digitalisaatio.

·Liikkuvuuden digitalisaatio ja hiilestä irtautuminen kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi nopeuttamalla alan vihreää siirtymää samalla kun kehitetään ja parannetaan päivittäisten liikenneratkaisujen tarjontaa kaikilla alueilla. Painopistealoja ovat toimintojen ja infrastruktuurin optimointi, digitalisaatio ja automaatio. Strategian tavoitteena on käsitellä kaikkia liikennemuotoja – matkustajaliikennettä mutta myös logistiikkaa. Siinä keskitytään erityisesti järjestelmien ja palvelujen demonstrointitoimiin ja pilottihankkeisiin, poistetaan laajentamisen esteitä, testataan liiketoimintamalleja ja valmistellaan tarvittaessa sääntelykehyksen mukauttamista.

·Biopohjaiset tuotteet ja teollisuusbioteknologia – kestävät polttoaineet, joilla pyritään edistämään teollisen bioteknologian kehittämistä Ranskassa ja biopohjaisia tuotteita erityisesti öljytuotteiden korvaamiseksi. Strategian tavoitteena on näin ollen kehittää Ranskan biopohjaisten tuotteiden ja kestävien polttoaineiden teollista sektoria erityisesti ilmailualalla. Sen on myös vastattava biopohjaisten tuotteiden kysyntään.

Kun strategiat on validoitu vuoden 2021 loppuun mennessä, niiden perusteella on tarkoitus julkaista hanke- tai kiinnostuksenilmaisupyynnöt (vuoden 2022 loppuun mennessä) konkreettisten toimien valitsemiseksi ja tukemiseksi. Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelmaan tehtävillä investoinneilla tuetaan osaa siihen liittyvistä kustannuksista.

Tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen on sisällyttävä tukikelpoisuusperusteena rahoitettavaa ratkaisua koskevien hakemusten ympäristöneutraalius siten, että varmistetaan, että toimenpide on asetuksen (EU) 2021/241 ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen. Tämä täydentää sitä, että tarvittaessa ympäristökriteerit ovat osa hankkeiden valintaperusteita ja että toiminnanharjoittajien on laadittava ehdotuksistaan kriittinen analyysi sisäisen ja ulkoisen asiantuntemuksen perusteella; vihreä siirtymä on mainittu laissa yhtenä PIA:n tavoitteista ja että PIA:n hallintoelinten on varmistettava näiden tavoitteiden soveltaminen, jota seurataan erityisen indikaattorin avulla. Tämä johtaa siihen, että soveltamisalan ulkopuolelle jätetään i) toimet, jotka liittyvät fossiilisiin polttoaineisiin, tuotantoketjun loppupään käyttö mukaan luettuna 14 ; ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 15 ; iii) kaatopaikkoja, polttolaitoksia 16 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia 17 koskevat toimet; ja iv) toimet, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. 

Investointi 2 (C4I2): Kehitetään hiiletöntä vetyä

Toimenpiteen tavoitteena on kehittää ranskalaisia arvoketjuja uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn tuotantoa varten ja tämän vedyn käyttämiseksi tuotantoketjun loppupäässä loppukäyttöaloilla, kuten liikenteessä ja teollisuudessa.

Tämä toimenpide on osa laajempaa kontekstia, joka liittyy Ranskan 8 päivänä syyskuuta 2020 hyväksymään vähähiilisen vedyn kehittämisstrategiaan, joka on yksi PIA:n puitteissa käyttöön otetuista ”kiihdyttämisstrategioista” (vrt. Investointi 1). Strategiassa määritellään vuoteen 2030 ulottuva visio, johon sisältyy tavoite luoda 6,5 GW asennettua elektrolyysikapasiteettia uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn tuotantoa varten. Tässä yhteydessä nämä investoinnit ovat osa laajempaa toimenpidekokonaisuutta, joka on määrä ottaa käyttöön vuoteen 2030 mennessä.

Tämä investointi rakentuu kahden alatoimenpiteen ympärille:

·Ensimmäisessä alatoimenpiteessä perustetaan mekanismi, jolla tuetaan uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn tuotantoa. Tällä mekanismilla tuetaan vedyn tuottajia elektrolyysilaitteisiin perustuvan vedyn tuotannon lisäämiseksi. Tuki myönnetään investointi- ja toimintatukena. Toimintatuen tarkoituksena on kompensoida fossiilipohjaiseen vedyn tuotantoon verrattuna korkeammat toimintakustannukset ja turvata tulovirta, jolloin investoijat voivat kattaa alkuvaiheen investointikustannukset. Tuetut hankkeet on saatettava päätökseen ja niiden on oltava toimintavalmiita ennen 31 päivää elokuuta 2026. Ne valitaan tarjouskilpailun perusteella, joka on tarkoitus käynnistää vuoden 2022 jälkipuoliskolla.

·Toiseen alatoimenpiteeseen kuuluu uusiutuvaa ja vähähiilistä vetyä koskevien Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden (IPCEI) käynnistäminen ja toteuttaminen yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa. Suunniteltuja ICPEI-hankkeita valmistellaan parhaillaan yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa. Hankkeiden tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön teollisia ratkaisuja uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn arvoketjun edistämiseksi Euroopan tasolla. Ranskan odotetaan edistävän suunnitteilla olevia hankkeita tukemalla i) elektrolyyttisen gigatehtaan käyttöönottoa Ranskassa 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä, ii) valmistamalla polttokennoja ja yleisemmin säiliöitä ja materiaaleja, jotta vetypohjaisia raskaita ajoneuvoja voidaan kehittää 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä, ja iii) uudistamalla teollisuuslaitoksia niin, että niissä voidaan käyttää uusiutuvaa tai vähähiilistä vetyä 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä. Hankkeeseen liittyviä Ranskan toimia tuetaan myös osana ”Innovate for the green transition” -toimenpidettä, joka perustuu PIA4:n yhteydessä hyväksyttyyn vetyä koskevaan kiihdyttämisstrategiaan. 18  

Investointi 3 (C4I3): Ilmailualan tukisuunnitelma

Tämän investoinnin tavoitteena on auttaa ilmailuteollisuutta selviytymään nykyisistä taloudellisista haasteista ylläpitämällä ja monipuolistamalla sen kapasiteettia ja lisäämällä sen ympäristö- ja digitaalista suorituskykyä; ja investoida muutosvoimaiseen tutkimukseen ja kehittämiseen lentoliikenteen hiilipäästöjen vähentämiseksi.

Tämä investointi rakentuu kahden alatoimenpiteen ympärille:

·Ensimmäinen alatoimenpide koostuu investointitukirahastosta, jolla edistetään yritysten monipuolistamista, nykyaikaistamista sekä digitalisaatiota ja ympäristömuutoksia. Rahastosta myönnetään tukia ilmailualan yrityksille. Ensimmäinen ehdotuspyyntö järjestettiin vuoden 2020 jälkipuoliskolla, ja muita hankepyyntöjä järjestetään tulevina vuosina. Sen varmistamiseksi, että tämä alatoimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen, lentotoiminnan harjoittajat (erityisesti lentoasemat ja lentoyhtiöt) on nimenomaisesti jätettävä tämän alatoimenpiteen mukaisten hankepyyntöjen ulkopuolelle.

·Toisessa alatoimenpiteessä tuetaan tutkimusta ja kehittämistä ympäristöystävällisten ilma-alusten teknologioiden alalla. Siinä keskitytään nopeasti kehittyvän ja muutosvoimaisen innovoinnin edistämiseen ilmailualalla, jotta saavutetaan sen vihreä siirtymä, perustuen yhdennettyyn lähestymistapaan, jolla pyritään vastaamaan kaikkiin havaittuihin teknologisiin haasteisiin. Tätä varten siinä tuetaan yksittäisiä tai yhteistoiminnallisia T&K -hankkeita, joissa keskitytään uuden sukupolven ”ultra-sober” tai ”päästöttömien” ilma-alusten tekniseen valmisteluun. Vähintään 70 prosentilla toimista on edistettävä suoraan energiatehokkuutta ja tulevien ilma-alusten ilmastovaikutusten vähentämistä, ja loppuosalla on edistettävä epäsuorasti syklien ja kustannusten vähentämistä ilma-aluksen koko elinkaaren aikana, mikä mahdollistaa vihreän teknologian nopeamman integroinnin käytössä oleviin kalustoihin. Hankkeet valitaan tarjouspyyntöjen perusteella, ja ne on yleensä saatettava päätökseen 2-3 vuoden kuluessa.

Molempien alatoimenpiteiden tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen on sisällyttävä tukikelpoisuusperusteena se, että valituilla toimenpiteillä edistetään vihreää siirtymää.

D.2.    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

E. KOMPONENTTI 5: Yritysten rahoitus 

Kriisin sokki on johtanut yritysten oman pääoman vähenemiseen ja kestävän pääoman puutteeseen. Se heikentää yritysten takaisinmaksukykyä ja vähentää kykyä selviytyä häiriöistä uuden kriisin sattuessa. Oman pääoman puute voi myös johtaa siihen, että yritykset omaksuvat velkavivun purkamiseen tähtääviä strategioita: tai että ne vähentävät investointeja marginaalien kasvattamiseksi ja taseiden vahvistamiseksi, mikä lisää kriisin aiheuttamaa häiriötä koko taloudessa. Tämä rahoitustilanne muodostaa yhdessä sääntelytaakan kanssa esteen investoinneille erityisesti palvelujen alalla.

Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentissa 5 pyritään vastaamaan näihin haasteisiin vahvistamalla pk-yritysten omaa pääomaa ja yksinkertaistamalla sääntely-ympäristöä dynaamisen elpymisen tukemiseksi. Siinä pyritään myös varmistamaan, että tukea saavat yritykset noudattavat muita kriteerejä, kuten elpymisen kannalta olennaisia sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä muutoksia.

Komponentti liittyy maakohtaisiin suosituksiin 2019.4 ja 2020.4, jotka koskevat sääntelyrajoitusten vähentämistä ja yritysten kasvun edistämistä, sekä maakohtaiseen suositukseen 2020.3.1, joka koskee yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, maksuvalmiuden tukemista.

Mistään tämän komponentin toimenpiteistä ei odoteta aiheutuvan ympäristötavoitteille asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa, kun otetaan huomioon toimenpiteiden kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa teknisten ohjeiden ”Ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01) mukaisesti esitetyt lieventävät toimenpiteet.

E.1.    Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus C5.R1: Laki julkisten toimien nopeuttamisesta ja yksinkertaistamisesta (”loi ASAP”)

Joulukuussa 2020 voimaan tulleen ASAP-lain 19 tavoitteena on tuoda hallinto lähemmäs kansalaisia, helpottaa liiketoiminnan kehitystä ja yksinkertaistaa sekä yritysten että yksityishenkilöiden hallinnollisia menettelyjä. Uudistuksen tavoitteena on panna täytäntöön osa jäljellä olevista täytäntöönpanosäännöksistä:

·Laissa säädetään, että jos erityisesti ympäristöasioita koskevia säännöksiä muutetaan teollisen hanke-ehdotuksen arvioinnin aikana, hankehakemukseen sovelletaan edelleen niitä säännöksiä, jotka olivat voimassa hakemuksen jättämishetkellä. Useisiin ympäristösäännöksiin tehtävistä muutoksista säädetään erillisissä asetuksissa. Tällaisia ovat esimerkiksi edellytykset, joiden täyttyessä ympäristöministeri voi pyytää teollisuushanketta koskevan hakemuksen uutta arviointia, täsmälliset edellytykset, joiden täyttyessä kaupunkisuunnitteluhankkeilta voidaan vaatia uutta ympäristöarviointia, tai määräajat, jotka koskevat ympäristöluvan myöntämistä siviilialan hätätilanteeseen liittyville töille.

·Lailla myös yksinkertaistetaan lääkkeiden verkkokauppaan sovellettavia sääntöjä. Riittää, että apteekit ilmoittavat verkkosivuston avaamisesta sen sijaan, että ne joutuisivat odottamaan ennakkolupaa.

·Neuvoa-antavien komiteoiden virtaviivaistaminen: yli 15 komiteaa lakkautetaan tai yhdistetään erillisissä asetuksissa määriteltävien ehtojen mukaisesti. Lakkautettaviin komiteoihin kuuluvat Observatoire de la récidive tai Conseil supérieur de la mutualité, kun taas muut komiteat, kuten Conseil supérieur de l’égalité professionnelle ja Haut conseil à l’égalité (HCE) sekä erilaiset työmarkkinasuhteita käsittelevät neuvoa-antavat elimet, yhdistetään.

Uudistus C5.R2: Yritysten osallistuminen talouden, yhteiskunnan ja ympäristön muutoksiin elpymisen yhteydessä

Uudistus koskee vuoden 2021 rahoituslain (loi de finances) 244 pykälää, joka on annettu erityisesti sen varmistamiseksi, että Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelman (ja laajemmin kansallisen suunnitelman) mukaista tukea saavat yritykset sitoutuvat ekologiseen siirtymään, edistävät sukupuolten tasa-arvoa ja ottavat työntekijät mukaan ja tiedottavat niille valtiolta saatujen varojen käytöstä. Siinä asetetaan kansallisen ”France Relance” -suunnitelman 20 nojalla tukea saaville yrityksille seuraavat velvoitteet:

·Kaikkien yli 50 työntekijän yritysten edellytetään julkaisevan 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä (51-250 työntekijän yrityksissä määräaika on 31 päivä joulukuuta 2023) yksinkertaistetun kasvihuonekaasupäästötaseen 21 , jota päivitetään sen jälkeen joka kolmas vuosi.

·Sukupuolten tasa-arvoa koskevia velvoitteita lisätään. Sen lisäksi, että elpymis- ja palautumissuunnitelman tuensaajien on nykyiseen tapaan julkaistava ammatillisen tasa-arvon indeksissä saadut kokonaispisteet 22 , niiden on julkaistava yksityiskohtaiset tiedot kaikista indeksin muodostavista alaindikaattoreista saaduista tuloksista. Kynnysarvoa, jota sovelletaan sisäisten tavoitteiden asettamiseen kullekin alaindikaattorille (mikä voi johtaa sakkoihin, jotka vastaavat 1 prosenttia palkkamenoista), alennetaan asetuksella nykyisestä indeksin kokonaispistemäärästä, joka on 75.

·Yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää vahvistetaan: vuotuisessa kuulemisessa, joka koskee yrityksen strategisia suuntaviivoja, joista on jo säädetty laissa 23 , talous- ja sosiaalikomitealle ilmoitetaan yrityksen elvytyssuunnitelman toimenpiteiden nojalla saaman tuen määrä, luonne ja käyttö.

Investointi C5–I1: Rahoitusosuus alueellisille sijoitusrahastoille

Toimenpiteen tavoitteena on vahvistaa pienten pk-yritysten pääomaa Ranskan alueilla, jotta voidaan vahvistaa niiden kilpailukykyä ja investointivalmiuksia sekä auttaa niitä vastaamaan ekologisen siirtymän ja digitalisaation haasteisiin.

Toimenpide koskee 250 000 000 euron suuruista valtion investointia Bpifrancen perustamaan ”rahastojen rahastoon”, joka on Ranskan valtion välillisesti kokonaan omistama investointipankki. Rahasto sijoittaa 250 000 000 euroa alueellisiin investointirahastoihin, jotka joko ovat jo olemassa tai jotka perustetaan alueiden kanssa pari passu -periaatteen mukaisesti. Alueellisten sijoitusrahastojen nimenomaisena tarkoituksena on puolestaan houkutella yksityisiä investointeja ja sijoittaa pk-yritysten pääomaan. Valtion myöntämän rahoituksen on autettava houkuttelemaan yksityisiä investointeja alueellisten investointivälineiden vaikutuksen moninkertaistamiseksi. Valtion kokonaisosuus investoinneista saa olla enintään 50 prosenttia, ja investointien kokonaismäärä on vähintään 1 000 000 000 euroa: 250 000 000 euroa valtiolta (osa, joka rahoitetaan elpymis- ja palautumissuunnitelmasta), 250 000 000 euroa alueilta ja vähintään 500 000 000 euroa yksityisiltä sijoittajilta.

Alueellisten rahastojen sijoituspäätökset tehdään kunkin alueen yksityisissä rahastoyhtiöissä, joiden yhteisenä tarkoituksena on vahvistaa pk-yritysten pääomaa. Yksittäisten rahastojen sijoitukset ovat enintään 5 000 000 euroa.

Vahvistamalla tuensaajayritysten taloudellista asemaa tällä investoinnilla pyritään parantamaan niiden kilpailukykyä ja investointivalmiuksia.

Bpifrancen interventio-oppi tukee ekologista siirtymää ja energiakäännettä. Sen vuoksi pääomatoimenpiteillä rahoitetaan investointirahastoja, joiden tarkoituksena on tukea muun muassa teollisuusyrityksiä niiden siirtyessä vähähiilisiin tuotantojärjestelmiin.

Lisäksi Bpifrancen vastuullisessa investointipolitiikassa otetaan huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät ns. ESG-kriteerit. ESG-kriteerejä sovelletaan Bpifrancen investointeihin, mutta ne kattavat myös rahaston hallintoyhtiöt (yrityksenä ja sen sijoittajana harjoittaman toiminnan) ja taustalla olevat yritykset. Bpifrancen investointikäytännössä vahvistetaan myös poissulkemisperusteet, jotka koskevat erityisesti kivihiilen louhintaa tai sähköntuotantoa lämpöhiilestä.

Mahdolliset varoihin liittyvät takaisin saatavat varat (esim. oman pääoman tuotto) on investoitava uudelleen samoihin politiikkatavoitteisiin, myös vuoden 2026 jälkeen.

E.2.    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

F. KOMPONENTTI 6: Teknologinen suvereniteetti ja palautumiskyky

Ranskassa T&K-menojen osuus suhteessa BKT:hen oli noin 2,2 prosenttia vuonna 2019, mikä on edelleen alle Lissabonin strategiassa asetetun 3 prosentin tavoitteen ja alittaa innovoinnin ja teknologian alalla johtavien maiden osuuden.

Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentin 6 tavoitteena on tukea investointeja tutkimukseen ja innovointiin, jotta voidaan parantaa Ranskan innovaatiosuorituskykyä ja strategista riippumattomuutta ja teknologista suvereniteettia. Siinä keskitytään strategisten teknologioiden ja innovaatioiden kehittämiseen tulevaisuuden keskeisillä aloilla tavoitteena vahvistaa Ranskan asemaa näillä aloilla ja parantaa talouden palautumiskykyä.

Tässä yhteydessä komponenttiin sisältyy kaksi neljänteen Investissment d’Avenir -ohjelmaan (PIA4) kuuluvaa horisontaalista investointia: i) yhden tavoitteena on tukea keskeisten digitaalisten markkinoiden (kyberturvallisuus, pilvipalvelut, kvanttilaskenta, koulutusteknologia, tekoäly sekä kulttuuri ja luovat alat) kehittämistä Ranskan aseman vahvistamiseksi tulevaisuuden strategisilla aloilla; ii) toinen, jolla tuetaan yritysten innovointia strategisilla aloilla. Komponenttiin kuuluvat myös investoinnit avaruusalan tukemiseen ja avaruustutkimuksen rahoitus sekä investoinnit tutkimuksen ja kehittämisen työllisyyden tukemiseen. Näitä investointeja täydennetään uudistuksella (tutkimusohjelmalaki), jolla pyritään lisäämään T&K-toimien julkista rahoitusta, lisäämään tieteellisen uran houkuttelevuutta ja lisäämään yhteyksiä yritysmaailman ja tutkimuslaitosten välillä.

Tällä komponentilla vastataan Ranskalle osoitettuihin maakohtaisiin suosituksiin, jotka koskevat tarvetta keskittää investointeihin liittyvä talouspolitiikka tutkimukseen ja innovointiin (maakohtainen suositus 2019.3) tai ”keskittää investoinnit [...] tutkimukseen ja innovointiin” (CSR 2020.3).

Mistään tämän komponentin toimenpiteistä ei odoteta aiheutuvan ympäristötavoitteille asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa, kun otetaan huomioon toimenpiteiden kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa teknisten ohjeiden ”Ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01) mukaisesti esitetyt lieventävät toimenpiteet.

F.1.    Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus C6.R1: Tutkimusohjelmalain rakenteelliset näkökohdat

Tutkimusohjelmalaki 24 hyväksyttiin joulukuussa 2020, ja sillä on kolme tavoitetta: tutkimuksen rahoituksen ja organisoinnin vahvistaminen; tieteellisten työpaikkojen ja uramahdollisuuksien houkuttelevuuden parantaminen; ja tutkimuksen vuorovaikutuksen lisääminen talouden ja yhteiskunnan kanssa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi lain täytäntöönpanossa – joka edellyttää asetusten antamista – keskitytään seuraaviin aloihin:

·Hallintojen ja yritysten sisäisten tutkimus- ja kehittämismenojen nostaminen vähintään 3 prosenttiin vuotuisesta BKT:stä, kun se vuonna 2019 oli 2,19 prosenttia. Alkuperäiseen rahoituslakiin verrattuna vuosina 2021-2030 investoidaan lisäksi yli 30 000 000 000 euroa tutkimusorganisaatioiden, yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten hyväksi.

·Lisätään kansallisen tutkimusviraston vuotuisia määrärahoja 1 000 000 eurolla vuoteen 2027 mennessä tavoitteena nostaa hankepyyntöjen hyväksymisaste 30 prosenttiin nykyisestä 16 prosentista. Tutkimus- ja korkeakouluhenkilöstön palkkausmäärärahoja lisätään: vuodesta 2021 alkaen ja vuoteen 2027 saakka määrärahoja on tarkoitus lisätä vuosittain 92 000 000 eurolla.

·Vahvistetaan tieteen ja talouden välistä yhteyttä. Tutkimusohjelmalain on tarkoitus helpottaa julkisten tutkijoiden mahdollisuuksia perustaa yritys, osallistua yrityksen toimintaan tai yhdistää tutkimus ja yksityinen toiminta osa-aikaisesti.

Investointi C6-I1: Työllisyyden säilyttäminen yksityisessä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa

Tällä toimenpiteellä tuetaan T&K-toiminnan työllisyyttä vahvistamalla julkisten tutkimuslaboratorioiden ja yksityisten yritysten välistä yhteistyötä ja kannustamalla yrityksiä palkkaamaan nuoria tutkimusalan loppututkinnon suorittaneita tai saamaan nykyiset tutkijansa osallistumaan tohtorintutkintoon tähtääviin tai tohtorintutkintoa seuraaviin opintoihin. Viimeksi mainitun ohjelman avulla tutkijat voivat kehittää taitojaan ja parantaa työllistyvyyttään.

Tukea voidaan myöntää neljälle erityiselle yhteistyömuodolle:

·Yritykset, jotka myöntävät T&K-henkilöstöä 12-24 kuukaudeksi julkisiin tutkimuslaboratorioihin osana yhteistä tutkimushanketta, jossa tutkija(t) käyttä(vät) vähintään 80 prosenttia ajastaan hankkeeseen.

·Yritykset, jotka sallivat T&K-henkilöstön aloittaa tohtoriopinnot uransa aikana ja käyttää niihin enintään 36 kuukautta, jolloin tutkijat suorittavat tohtorintutkintoa kokopäivätoimisesti ja viettävät vähintään 50 prosenttia työajastaan tutkimuslaboratoriossa.

·Korkeakoulututkinnon suorittaneet nuoret, jotka ovat julkisen tutkimuslaitoksen palveluksessa ja jotka on osoitettu yritykseen 12-24 kuukaudeksi työskentelemään yhteisessä tutkimushankkeessa siten, että tutkijat työskentelevät yrityksessä vähintään 80 prosenttia ajasta.

·Julkisen tutkimuslaitoksen palveluksessa olevat nuoret tohtorintutkinnon suorittaneet, jotka aloittavat 12-24 kuukautta kestävät teolliset opinnot tohtorintutkinnon suorittamisen jälkeen, jolloin tutkijat viettävät vähintään 50 prosenttia työajastaan yrityksessä.

Toimenpide kattaa 50-80 prosenttia kyseisten tutkijoiden palkasta yhteistyötyypistä riippuen, ja lisäksi myönnetään 15 000 euron kiinteä tuki tutkijaa kohden vuodessa. Tuki on voimassa yhteistyöhankkeiden keston ajan, ja se lopetetaan sen jälkeen. Toimenpiteellä tuetaan yhteensä 2 000:ta tutkijaa, ja hankkeet ovat tukikelpoisia vain, jos on olemassa suunnitelma, jonka mukaan kyseinen tutkija tai tutkijat voivat pysyä tai tulla täysin työllistetyksi yhteistyöjakson päättyessä.

Investointi C6-I2: Innovointi liiketoimintamallien palautumiskyvyn parantamiseksi

Toimenpiteen tavoitteena on tukea investointeja keskeisten digitaaliteknologioiden kehittämiseen neljännen ”Investissement d’ Avenir” -ohjelman (PIA4 ) puitteissa (volet dirigé).

Siitä rahoitetaan erityisesti hankkeita, jotka kuuluvat jäljempänä kuvattujen kuuden ”kiihdyttämisstrategian” piiriin:

·Kvanttiteknologian kehittämisstrategia: Laskenta-alalla tavoitteena on saada aikaan ensimmäisen sukupolven yleisen kvanttitietokoneen täydellinen prototyyppi vuoteen 2024 mennessä. Sen tavoitteena on myös hallita kvanttiteknologiaa (mukaan lukien kiihdyttimet, simulaattorit ja kvanttitietokoneet, yritysohjelmistot kvanttilaskentaa varten, sensorit, viestintäjärjestelmät). Tavoitteena on kaksinkertaistaa ranskalaisten asiantuntijoiden määrä kouluttamalla 6 600 lääkäriä, päällikköä, insinööriä ja teknikkoa sekä varmistaa Ranskan omavaraisuus kvanttiteknologian kehittämiseen tarvittavien resurssien osalta. Strategian tavoitteena on myös hallita kvanttiteknologioiden kriittistä teollista kapasiteettia erityisesti investoimalla kryogeniikkaan ja kvanttiteknologian lasereihin. Sillä pyritään myös luomaan pii-28-isotoopin täydellinen teollinen tuotantoketju ja mahdollistamaan erityisesti kvanttibitin tuotanto.

·Kyberturvallisuusstrategia: Strategian tavoitteena on nopeuttaa innovointia, jotta Ranska voisi hallita keskeisiä teknologioita kriittisissä sovelluksissa (kuten teollisuus, terveys ja liikkuvuus) ja vahvistaa kyberturvallisuusvalmiuksia teollisuudessa ja yhteiskunnassa. Tavoitteena on antaa alalle mahdollisuus kasvattaa liikevaihtoaan, kaksinkertaistaa alan työpaikkojen määrä ja auttaa luomaan alalla maailman johtavia yrityksiä.

·Koulutus ja digitaalistrategia: Strategia kattaa koulutuksen digitalisaation päiväkodista yliopistoon, ja sen tavoitteena on parantaa koulutusjärjestelmän tehokkuutta, tukea koulutusteknologiaa 25 ja tukea Ranskan johtoasemaa tällä alalla. Sen tavoitteena on kouluttaa opettajia innovatiivisiin pedagogisiin käytäntöihin ja tukea olemassa olevia yrityksiä varojen keräämisessä.

·Kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskeva strategia: Strategian tavoitteena on kehittää digitaalisen sisällön tuotantoa. Investoinneilla tuetaan alan teknologista innovointia, digitaalista luomista ja levittämistä. Tavoitteena on kaksinkertaistaa kulttuurialan yritysten nykyinen kehitys pk-yrityksistä markkina-arvoltaan keskisuuriksi yrityksiksi, kasvattaa vientiliikevaihtoa ja ottaa käyttöön kulttuurikeskuksia vuoteen 2025 mennessä pilottialueiden kehittämiseksi.

·Strategia 5G:tä ja tulevaa televiestintäteknologiaa varten: Strategian tavoitteena on kehittää televiestintäverkkoihin perustuvia ratkaisuja ja ottaa ne hallintaan kokonaisuudessaan tukemalla tarjontaa, tutkimus- ja kehitystoimintaa ja koulutusta sekä kehittämällä samalla 5G:n käyttöä alueiden ja teollisuuden hyväksi. 5G-strategian tavoitteena on kehittää 5G:n käyttöä huipputeollisuudessa ja tukea älykkäiden alueiden käyttöönottoa. Sillä pyritään myös investoimaan 5G:n ja 6G:n jälkeiseen tutkimukseen ja kehittämiseen (tulevat verkkoteknologiat, verkkoon liitettyjen esineiden heterogeeninen yhteenliitettävyys, verkkojen energiatehokkuus jne.). Sillä pyritään myös vastaamaan osaamistarpeisiin tulevien verkkojen suunnittelussa ja käyttöönotossa.

·Pilvipalvelujen nopeuttamisstrategia: strategian tavoitteena on luoda kilpailukykyisiä pilvipalveluratkaisuja teknologisiin segmentteihin (infrastruktuuri, alustat ja ohjelmistot), jotta voidaan tukea Ranskaa ja Euroopan johtoasemaa tässä keskeisessä teknologiassa, myös toteuttamalla yhteistä etua koskeva tärkeä hanke seuraavan sukupolven pilvipalveluinfrastruktuuria ja -palvelua varten, jossa Ranska on yksi koordinaattoreista. Odotettuja vaikutuksia ovat sellaisen luotettavan pilvipalvelun tarjonnan kehittäminen, jolla pyritään pienentämään hiilijalanjälkeä, ja datavetoisen talouden rakentaminen.

Kun strategiat on käynnistetty, julkaistaan kiinnostuksenilmaisupyynnöt ja ehdotuspyynnöt, jotka on räätälöity kunkin strategian erityistarpeisiin. Hankkeet (joiden toteuttajina ovat yleensä yritykset tai tutkimusyksiköt) valitaan kilpailuun perustuvilla menettelyillä. Määrärahat sidotaan, kun hankepyynnöt käynnistetään ja hankkeet valitaan.

Tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen on sisällyttävä tukikelpoisuusperusteena rahoitettavaa ratkaisua koskevien hakemusten ympäristöneutraalius siten, että varmistetaan, että toimenpide on asetuksen (EU) 2021/241 ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen. Tämä täydentää sitä, että tarvittaessa ympäristökriteerit ovat osa hankkeiden valintaperusteita ja että toiminnanharjoittajien on laadittava ehdotuksistaan kriittinen analyysi sisäisen ja ulkoisen asiantuntemuksen perusteella; vihreä siirtymä on mainittu laissa yhtenä PIA:n tavoitteista ja että PIA:n hallintoelinten on varmistettava näiden tavoitteiden soveltaminen, jota seurataan erityisen indikaattorin avulla. Tämä johtaa siihen, että soveltamisalan ulkopuolelle jätetään i) toimet, jotka liittyvät fossiilisiin polttoaineisiin, tuotantoketjun loppupään käyttö mukaan luettuna 26 ; ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 27 ; iii) kaatopaikkoja, polttolaitoksia 28 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia 29 koskevat toimet; ja iv) toimet, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. 

Investointi C6-I3: Innovatiivisten yritysten tukeminen

Toimenpiteen tavoitteena on rahoittaa tutkimus- ja kehittämisinvestointeja innovatiivisille yrityksille neljännen ”Investissement d’Avenir ” -ohjelman (PIA4) rakenteellisen osion (volet structurel) puitteissa. Se on suunnattu innovatiivisille yrityksille, jotka tarvitsevat yksin tai yhteistyöohjelmien kautta rahoitusta kattaakseen T&K-hankkeisiinsa liittyvän riskin. Se sisältää:

·Bpifrancen innovaatiotuki: tämä tuki on tarkoitettu pk-yrityksille ja startup-yrityksille (myös teknologiaintensiivisille startup-yrityksille, nk. syväteknologiayrityksille) , jotta ne voivat rahoittaa toteutettavuustutkimuksia, teollista tutkimusta ja/tai kokeellista kehittämistä sellaisten innovatiivisten tuotteiden, prosessien tai palvelujen kehittämiseksi, jotka tarjoavat konkreettisia mahdollisuuksia teollistumiseen ja kaupallistamiseen.

·Innovaatiokilpailut startup-yrityksille ja pk-yrityksille: tällä tuella tuetaan innovatiivisten teknologiayritysten perustamista ja kasvua ohjaamalla nuoria tutkijoita yrityksen perustamiseen, julkisen tutkimuksen tulosten hyödyntämiseen ja lopuksi sellaisten startup-yritysten ja pk-yritysten innovointihankkeiden rahoittamiseen, joilla on hyvät kehitysmahdollisuudet. Innovaatiokilpailujen voittajat tulevat useilta aloilta: digitaalitalous, terveys, liikenne ja kestävä liikkuvuus, uusiutuva energia jne.

·Tuki jäsenneltyihin tutkimus- ja kehityshankkeisiin: Tuella tuetaan yhteistyöhankkeita, joissa on mukana suuria yrityksiä pk-yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten 30 kanssa ja joilla kannustetaan tekemään tutkimuslaboratorioiden kanssa yhteistyötä strategisilta komiteoilta (Comités stratégiques de filière) peräisin olevien hankkeiden puitteissa. Nämä hankkeet kokoavat yhteen vähintään kahdesta yrityksestä koostuvan yhteenliittymän, jotta voidaan luoda synergioita ja edistää tietämyksen siirtoa sekä vahvistaa uusien innovatiivisten tuotteiden tai palvelujen syvyyttä ja teknologista intensiteettiä.

Tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen on sisällyttävä tukikelpoisuusperusteena rahoitettavaa ratkaisua koskevien hakemusten ympäristöneutraalius siten, että varmistetaan, että toimenpide on asetuksen (EU) 2021/241 ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen. Tämä täydentää sitä, että tarvittaessa ympäristökriteerit ovat osa hankkeiden valintaperusteita ja että toiminnanharjoittajien on laadittava ehdotuksistaan kriittinen analyysi sisäisen ja ulkoisen asiantuntemuksen perusteella; vihreä siirtymä on mainittu laissa yhtenä PIA:n tavoitteista ja että PIA:n hallintoelinten on varmistettava näiden tavoitteiden soveltaminen, jota seurataan erityisen indikaattorin avulla. Tämä johtaa siihen, että soveltamisalan ulkopuolelle jätetään i) toimet, jotka liittyvät fossiilisiin polttoaineisiin, tuotantoketjun loppupään käyttö mukaan luettuna 31 ; ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 32 ; iii) kaatopaikkoja, polttolaitoksia 33 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia 34 koskevat toimet; ja iv) toimet, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. 

Investointi C6-I4: Avaruus

Toimenpiteellä tuetaan kolmea erillistä toimea:

·Euroopan avaruusjärjestölle (ESA) 165 000 000 euron kertaluonteinen rahoitusosuus, jolla vastataan ESAn esittämiin rahoituspyyntöihin, joilla rahoitetaan avaruusohjelmia, kuten tieteellisiä hankkeita, satelliittiohjelmien kehittämistä tai Ariane 6 -ohjelmaa, joka on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) hallinnoima rakettien laukaisujärjestelmän kehittämisohjelma. Nämä ohjelmat perustuvat jäsenvaltioiden vapaaehtoisiin rahoitusosuuksiin (”vapaaehtoinen ohjelma”). Itsenäinen pääsy avaruuteen on ratkaisevan tärkeää, jotta Euroopan tiede- ja tutkimushankkeet sekä Galileo- ja Copernicus-ohjelmien kaltaiset EU:n avaruusohjelmat voidaan toteuttaa.

·T&K-hankkeet seuraavilla tavoilla: i) julkinen hankinta, joka on rajattu kansallisen avaruustutkimuskeskuksen (CNES) kanssa määritellyn strategisen teknologian tutkimukseen, jolla on sekä siviili- että kaksikäyttösovelluksia; ii); hanke-ehdotuspyynnöt avaruusalan kannalta merkityksellisillä aloilla, kuten optinen viestintä, joustavat televiestintäjärjestelmät ja satelliittivälitteiset telepäätteet; iii) hanke-ehdotuspyyntö keskeisten teknologioiden tukemiseksi nanosatelliittien alalla; iv) avaruussovelluksia koskeva kansallinen kilpailu (”Space Tour 2021”), jota käytettiin valittaessa T&K-hankkeita startup-yritysten tai pk-yritysten hallinnoimia innovatiivisia ja lupaavia avaruussovelluksia varten.

·Hankkeet Vernonissa, missä ESA suorittaa ensimmäiset testit uudelleenkäytettävän ja edullisen rakettimoottorin (”Prometheus”) kehittämiseksi. Toimenpiteellä tuetaan Vernonin rakettimoottorien testauslaitoksen nykyaikaistamista ja 10 hehtaarin suuruisen aurinkopaneelipuiston perustamista. Aurinkopaneelien on tarkoitus tuottaa sähkömäärä, joka tarvitaan alueella tarvittavien vetymäärien tuottamiseen elektrolyysin avulla. Toimenpiteellä tuetaan myös hanketta, jossa paikan päällä teollisten prosessien sivutuotteena tuotettu vety (hydrogène fatal) otetaan talteen polttokennossa.

F.2.    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

G. KOMPONENTTI 7: Valtion, alueiden, yritysten ja kulttuurin digitalisointi

Tämä Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentti koskee investointeja ja uudistuksia valtion, alueiden ja pk-yritysten digitalisaation alalla, kulttuurialan tukemista sekä hallinnon yksinkertaistamiseen ja julkiseen talouteen liittyviä uudistuksia.

Erityisesti yritysten digitalisoituminen on keskeistä tuottavuuden lisäämiseksi Ranskassa, kuten kansallinen tuottavuuskomitea korostaa.

Valtion digitalisaation tavoitteena on paitsi parantaa julkishallinnon suorituskykyä teknologisten parannusten avulla myös edistää osallistavuutta ja täydentää yksinkertaistamiseen ja hajauttamiseen tähtäävän komponentin (4D-laki) uudistuksia.

Kulttuurialoja koskevilla tukitoimenpiteillä pyritään edistämään kriisistä vakavasti kärsineen alan elpymistä kohdennetuilla investoinneilla peruskorjaukseen, kulttuuriperintöön ja taidealan työllisyyteen sekä koulutuksen, elokuva-alan, lehdistön ja kirja-alan nykyaikaistamiseen keskittymällä ilmastosiirtymään ja nuorisoon.

Lisäksi näillä kahdella julkisen talouden uudistuksella edistetään julkisen velan ja menojen hoitoa koskevien maakohtaisten suositusten 2019.1.2 ja 2020.1.1 noudattamista ja erityisesti julkisen talouden kestävää kehitystä pitkällä aikavälillä covid-19-kriisin jälkeen.

Digitalisaatioon tehtävillä investoinneilla edistetään digitaaliseen infrastruktuuriin liittyviä maakohtaisia suosituksia 2019.3.3 ja 2020.3.4 ja 3.7. Yksinkertaistamisuudistukset koskevat liiketoimintaympäristöä koskevia maakohtaisia suosituksia 2020.4.1 ja 4.2. Kulttuuri-investoinneilla edistetään julkisten investointien aikaistamista kulttuuriperinnön kunnostamiseen tähtäävillä töillä (maakohtainen suositus 2020.3.2) ja lievennetään kriisin työllisyysvaikutuksia (maakohtainen suositus 2020.2.1). Julkista taloutta koskevissa uudistuksissa käsitellään myös osia maakohtaisista suosituksista 2019.1.3 (menojen säästöt ja tehokkuus) ja 2020.1.1 (finanssipolitiikka, jonka tavoitteena on saavuttaa maltillinen julkisen talouden rahoitusasema keskipitkällä aikavälillä ja varmistaa velan kestävyys).

Mistään tämän komponentin toimenpiteistä ei odoteta aiheutuvan ympäristötavoitteille asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa, kun otetaan huomioon toimenpiteiden kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa teknisten ohjeiden ”Ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01) mukaisesti esitetyt lieventävät toimenpiteet.

G.1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus 1 (C7.R1): Laki eriyttämisestä, hajauttamisesta, desentralisaatiosta ja erilaisista toimenpiteistä paikallisen julkisen toiminnan yksinkertaistamiseksi (décentralisation,
différenciation,
déconcentration et
décomplexification), ns. 4D-laki

Toimenpiteen tarkoituksena on tehdä paikallisesta julkisesta palvelusta tehokkaampi ja mukautuvampi paikallisten erityispiirteiden mukaisesti.

Ns. 4D-laissa säädetään useista asumista, liikennettä, ekologista siirtymää, terveyttä ja yhteisvastuuta koskevista säännöksistä. Sillä on neljä tavoitetta: 1) hajauttaminen: julkisen toiminnan ymmärrettävyyden ja tehokkuuden parantaminen saattamalla päätökseen tiettyjen toimivaltakokonaisuuksien siirtäminen paikallisviranomaisille; 2) eriyttämisen edistäminen: varmistetaan, että kukin alue pystyy reagoimaan erityispiirteisiinsä asianmukaisten välineiden ja resurssien avulla; 3) desentralisaation vahvistaminen: tuoda valtio lähemmäs kansalaisia ja mukauttaa päätöksenteko paremmin paikallisiin realiteetteihin; 4) monimutkaisuuden purkaminen: yksinkertaistetaan aiempien tavoitteiden täytäntöönpanoa.

Säännöksiä, joiden tarkoituksena on julkishallinnon yksinkertaistaminen, arvioidaan 30 päivään kesäkuuta 2025 mennessä laissa säädettyjen neljän periaatteen (hajauttaminen, eriyttäminen, desentralisaatio ja yksinkertaistaminen) mukaisesti.

Uudistus 2 (C7.R2): Perustuslain 72 §:n 4 momentin nojalla tehtävien kokeiden yksinkertaistamista koskeva orgaaninen laki

Toimenpiteessä vahvistetaan oikeus eriyttämiseen antamalla paikallisviranomaisille mahdollisuus soveltaa ensin kokeellisissa puitteissa ja sen jälkeen tietyin edellytyksin pysyvästi sääntöjä, jotka koskevat niiden eri toimivaltuuksien käyttöä niiden erityispiirteiden huomioon ottamiseksi.

Orgaanisessa laissa säädetään, että paikallisviranomaiset voivat päättää harkinnan perusteella osallistua kokeeseen ilman, että niille on annettu siihen lupa asetuksella. Sen tarkoituksena on virtaviivaistaa kokeiden yhteydessä tehtyjen päätösten voimaantuloon sovellettavia menettelyjä sekä näiden päätösten laillisuuden valvonnan edellytyksiä. Kokeelliset toimenpiteet voidaan pitää voimassa kaikissa kokeeseen osallistuneissa paikallisyhteisöissä tai osassa niitä, ja ne voidaan ulottaa koskemaan muitakin. Kokeen kohteena olevan paikallisen lainkäyttövallan käyttöä koskevia vaatimuksia voidaan muuttaa kokeen päättyessä.

Ensimmäiset kokeet, jotka on suoritettu seuraavien indikaattorien perusteella, on arvioitava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025. Arvioinnissa on otettava huomioon ainakin seuraavat tekijät: kuhunkin kokeeseen osallistuvien yhteisöjen lukumäärä, niiden päivien lukumäärä, jotka tarvitaan, jotta Euroopan unionin virallisessa lehdessä voidaan julkaista päätökset, joiden kuluessa yhteisöt osallistuvat kokeisiin, sekä määräaika kokeeseen osallistuvien yhteisöjen kunkin kokeen osalta toteuttamien poikkeustoimien voimaantulolle.

Uudistus 3 (C7.R3): Julkishallinnon uudistaminen

Julkishallinnon uudistuksella pyritään vastaamaan useisiin haasteisiin: tehdään julkishallinnosta paremmin yhteiskuntaa edustava, edistetään nuorten ja matalan osaamistason työntekijöiden integroitumista työmarkkinoille, edistetään innovointia työorganisaatioissa, arvostetaan ansioita, pätevyyttä, sitoutumista, taataan naisten ja miesten tasa-arvo ja torjutaan kaikenlaista syrjintää. Tämä politiikka perustuu 6 päivänä elokuuta 2019 annetun, julkishallinnon uudistamista koskevan lain täytäntöönpanoon.

Toimenpide koostuu kahden toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta.

Julkishallinnon ammattimaisuuden parantamista koskeva toimintasuunnitelma perustuu kahdeksaan toimenpiteeseen: 1) valtiollisen työnantajan brändin kehittäminen, 2) rekrytointiprosessien organisointi, 3) toimijoiden ammatillistaminen ja koulutus, 4) uusien tulokkaiden integroinnin parantaminen, 5) julkisen ”Place de ľemploi public” -sivuston uudistaminen, 6) hankinta, (7) lahjakkuusreservien luominen ja 8) rekrytoinnin strateginen hallinnointi.

Yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva toimintasuunnitelma perustuu kolmeen pilariin: 1) nuorten kykyjen kartoittaminen ja tukeminen eri puolilla maata menestykseen pääsemiseksi; 2) uusi kilpailumenettely julkishallinnon palvelukseen pääsemiseksi; 3) ammattiuran kehittäminen ilman syrjintää.

Näissä kahdessa toimintasuunnitelmassa esitetyt toimet on pantava täytäntöön viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2022.

Uudistus 4 (C7.R4): Julkisen talouden hallinto

Tämän julkisen talouden ohjausjärjestelmän uudistuksen tavoitteena on laatia strategia julkisen talouden vakauttamiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tämä strategia perustuu ”Commission sur l’Avenir des Finances Publiques” -ryhmän suosituksiin (18 päivänä maaliskuuta 2021 annettu kertomus). Osa näistä suosituksista on pantava täytäntöön siten, että orgaaninen laki tulee voimaan ajoissa, jotta sitä voidaan soveltaa vuoden 2023 talousarvioon ja seuraavaan julkisen talouden ohjelmasuunnittelulakiin. Orgaanisella lailla laajennetaan julkisen talouden korkean neuvoston toimivaltuuksia ja vahvistetaan julkisyhteisöjen menoihin sovellettava monivuotinen menosääntö. Menosäännöllä varmistetaan vuotuisten talousarvioesitysten ja monivuotisten tavoitteiden välinen johdonmukaisuus. Tämän uuden hallintokehyksen täytäntöönpano sekä julkisen talouden monivuotinen kehityspolku, jonka avulla velkasuhdetta voidaan vakauttaa ja sen jälkeen supistaa, vahvistetaan uudessa julkisen talouden ohjelmasuunnittelulaissa vuodeksi 2023. Hallituksen on myös otettava käyttöön koronaviruksen velkojen erottelustrategia, jonka tarkoituksena on osoittaa erityisiä varoja sen takaisinmaksuun.

Uudistus 5 (C7.R5): Julkisten menojen laadun arviointi

Julkisen talouden ohjausjärjestelmän uudistuksen lisäksi tämän toimenpiteen tarkoituksena on arvioida kriisin jälkeen toteutettavia julkisia menoja, jotta voidaan yksilöidä menot, jotka tehokkaimmin edistävät kasvua, sosiaalista osallisuutta sekä ekologista ja digitaalista siirtymää. Julkiset menot on tarkoitus suunnata niihin, jotka edistävät tämäntyyppistä kasvua, ja vähentää tehottomia tai tarpeettomia menoja suhteessa muihin rahoituslähteisiin. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää arvioida tarkasti julkisten menojen vaikutusta niihin julkisen politiikan tavoitteisiin nähden, joita ne palvelevat, ja pyrkiä saavuttamaan ne tehokkaasti lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.

Toimenpiteeseen sisältyy julkisen toiminnan tehokkuutta presidentin toimikauden aikana koskevien uudistusten tulosten arviointi, tilintarkastustuomioistuimen julkista taloutta koskevan tarkastuskertomuksen julkaiseminen ja julkisten menojen arvioinnin sisällyttäminen tuleviin talousarviolakeihin.

Julkista taloutta koskeva tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomus auttaa myös määrittelemään strategian, jonka mukaan maaliskuusta 2020 alkaen käyttöön otetuista tukimekanismeista luovutaan asteittain terveyskriisin taloudellisiin vaikutuksiin vastaamiseksi.

Julkisten menojen vaikutusten arviointia on vahvistettava, kun uusi julkisen talouden ohjelmasuunnittelulaki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023, kun terveyskriisi on ohi. Perustana oleva menokehitys on sen jälkeen esitettävä yksityiskohtaisesti seuraavissa varainhoitolaeissa.

Julkisten menojen laadun arvioinnista tulee säännöllinen käytäntö, jolla on selkeä laajuus ja aikataulu, ja julkisten menojen laadun ja tehokkuuden parantamiseksi toteutettuja toimenpiteitä arvioidaan vuosittain.

Investointi 1 (C7.I1): Yritysten digitalisaatio

Yritysten nykyaikaistamiseksi toteutetaan kaksi alatoimenpidettä.

Ensimmäinen alatoimenpide on jatkoa nykyiselle France Num -aloitteelle, ja sillä tuetaan yrityksiä niiden digitalisaatiokehityksessä, jotta ne voivat kehittää liiketoimintaansa digitaalisesti. France Num -aloitteessa tarjotaan useita tukijärjestelmiä: 17 500 digitaalista diagnoosia ja jopa 5 000 muuta toimea kauppa- ja teollisuuskamareista (CCI) ja kauppa- ja käsiteollisuuskamareista (CMA); 150 000 koulutusta sekä suurelle yleisölle tarkoitetun televisio-ohjelman tuotanto ja lähettäminen, jotta voidaan lisätä tietoisuutta mikroyrityksistä, jotka eivät vielä toimi digitaalisesti.

Toisella alatoimenpiteellä tuetaan investointeja teollisiin pk-yrityksiin ja markkina-arvoltaan keskisuuriin yrityksiin laajentamalla ja tukemalla niiden keskipitkän ja pitkän aikavälin digitalisaatiostrategiaa ottamalla käyttöön uusia teknologioita. Tuki myönnetään sellaisen kiinteänä käyttöomaisuushyödykkeenä rekisteröitävän omaisuuden hankintaan, joka osoitetaan teolliseen toimintaan ennalta määritellyissä tukikelpoisissa luokissa: robotiikkalaitteet, materiaalia lisäävä valmistus, virtuaalinen tai laajennettu todellisuus, suunnitteluohjelmistot, suurteholaskennan integroidut koneet, numeerisesti ohjatut tuotantokoneet sekä ohjelmistot tai laitteet, joiden käyttö edellyttää tekoälyä.

Investointi 2 (C7.I2): Valtion- ja aluehallinnon digitaalinen päivittäminen

Tässä investoinnissa on tarkoitus yksilöidä digitaalisia innovatiivisia toimintatapoja, joiden avulla voidaan parantaa julkisen toiminnan tehokkuutta ja parantaa virkamiesten työympäristön laatua, myös sähköisen liikkuvuuden osalta.

Tätä varten hankkeiden ”julkishallinnon digitaalisen toimintapaketin” rahastolla nykyaikaistetaan valtion virkamiesten työasemaa ja ”innovaatio- ja digitalisaatiorahastolla” tuetaan vaikutuksiltaan merkittäviä digitaalisia aloitteita valtion ja paikallisviranomaisten sisällä ja tuetaan samalla digitaalialaa.

Jotta valtion työntekijöille voitaisiin tarjota tehokkaampi, yhteistyökykyisempi ja mobiilimpi digitaalinen työympäristö, rahoitettavien hankkeiden on kuuluttava viiteen aihealueeseen: tiedonsiirtoverkkojen suorituskyvyn parantaminen; yhteenliitetyn digitaalisen tunnistamisen kehittäminen valtion virkamiehille; digitaalisten välineiden turvalliset etäkäyttöratkaisut; yhtenäiset viestintäratkaisut ministeriöiden välisellä tasolla; sekä tuki sille, että johtajat ja työryhmät hankkivat digitaalisia työmenetelmiä.

Digitaalisen innovoinnin edistämiseksi ja valtion digitalisaation nopeuttamiseksi rahoitettavat hankkeet kuuluvat kahdeksaan aihealueeseen: kansalaisten ja yritysten eniten käyttämien hallinnollisten menettelyjen laadukas digitalisointi; uudet, kotoperäisesti digitaaliset julkiset politiikat; paikallisissa valtion yksiköissä syntyvien parhaiden digitaalisten käytäntöjen kehittäminen; julkisten digitaalialojen ammattimaistaminen; datan käytön kehittäminen julkisen toiminnan palvelemiseksi; digitaaliteknologioiden ja lähestymistapojen käytön tutkiminen ja kokeileminen; paikallisviranomaisten digitalisaatio; tuki strukturoiduille hankkeille, joilla otetaan käyttöön useita muutosta edistäviä tekijöitä.

Investointi 3 (C7.I3): Valtion palvelujen kyberturvallisuus

Investoinnilla tuetaan julkisten palvelujen kyberturvallisuusvalmiuksien vahvistamista; edistetään kilpailukykyisen ja innovatiivisen kyberturvallisuustarjonnan kehittämistä talouden ja yhteiskunnan hyödyksi ja vahvistetaan valmiuksia ehkäistä kyberhyökkäyksiä ja reagoida niihin.

Erityisesti toteutetaan seuraavat hankkeet:

·tietoturvaloukkauksiin reagoivien ryhmien perustaminen aluehallintoon;

·diagnostiikka- ja turvapakettien käyttöönotto tukikelpoisille edunsaajille,

·turvallisuustuotteiden hankinta valtion ja julkisten palvelujen hyväksi;

·kansallisten valmiuksien lisääminen verkkohyökkäysten havaitsemiseksi.

Investointi 4 (C7.I4): Valtionhallinnon digitaalinen päivitys: digitaalinen identiteetti

Toteutetaan kaksi alatoimenpidettä: kansallinen digitaalinen henkilökortti ja valtion takaaman digitaalisen tunnistusjärjestelmän kehittäminen. Näillä kahdella toimenpiteellä edistetään myös turvallisuuden ja yhteentoimivuuden parantamista.

Järjestelmiä, laitteita ja niihin liittyviä tietoteknisiä verkkoja on mukautettava, jotta uusien henkilökorttien käyttöönottoa voidaan tukea häiritsemättä käyttäjille tarjottavia palveluja. Päivitys koskee erityisesti seuraavia järjestelmiä: suojattuja henkilö- ym. asiakirjoja koskeva sovellus ”Titres électroniques sécurisés” (ja sen jälkeen kyberturvallisuuden parantaminen), sormenjälkien keräämiseen käytettävien laitteiden käyttöönotto ja kansallisen suojattujen henkilö- ym. asiakirjojen hallintoviraston (Agence nationale des titres sécurisés) käyttäjäportaali, jotta käyttäjät voivat käyttää sen menettelyjä.

Valtion takaaman digitaalisen tunnistamisjärjestelmän kehittäminen korvaa käyttäjätunnuksen/salasanan käytön turvallisemmalla digitaalisen tunnistamisen järjestelmällä. Uutta järjestelmää kehitetään digitaalisen yhteentoimivuuden eurooppalaisessa kontekstissa (eIDAS-asetus). Ratkaisun avulla on voitava kehittää uusia arkaluonteisia julkisia ja yksityisiä käyttötapoja ja torjua verkkopetoksia ja identiteettivarkauksia.

Investointi 5 (C7.I5): Sisäministeriön laitteet ja infrastruktuuri

Toimenpiteellä kehitetään sisäasiainministeriön sovelluksia ja varmistetaan niiden häiriönsietokyky. Tuetut hankkeet koskevat erityisesti useita teknisiä infrastruktuureja:

·ministeriöiden välinen valtiollinen verkosto: Rimbaud-puhelinverkon asteittainen sulkeminen ja olemassa olevien verkkoyhteyksien kaksinkertaistaminen;

·Valtion aluehallinnon tietotekninen perusta: perustan ja uuden organisaation rakentaminen ministeriöiden välisten tieto- ja viestintäjärjestelmien verkoston koordinointia varten;

·Poliisiprefektuurin videovalvontasuunnitelma: kehitetään ja tarjotaan Pariisin poliisin päätoimipaikan videovalvontajärjestelmälle uusia tallennus- ja verkkovalmiuksia erityisesti vuoden 2024 olympialaisia silmällä pitäen;

·Verkkojen turvallisuus: ministeriön digitaalisen turvallisuuden vahvistaminen (kyberpuolustus);

·Datakeskuksen häiriönsietokyky: infrastruktuurit, joilla varmistetaan ministeriön datakeskusten energiajärjestelmän häiriönsietokyky;

·Väestön hälytys- ja tietojärjestelmä: kehitetään väestölle suunnattua hälytys- ja tiedotusjärjestelmää erityisesti uuden FR-varoitusjärjestelmän toteuttamiseksi (ks. myös toimenpide ”Sisäasiainministeriön sovellukset”).

Investointi 6 (C7.I6): Sisäasiainministeriön sovellukset

Tällä toimenpiteellä kehitetään uusia tai parannetaan nykyisiä digitaalisia sovelluksia sisäasiainministeriötä varten:

·Vaaleissa käytettävä tietojärjestelmä: sovelluksella uudistetaan vaaleissa käytettävä tietokonejärjestelmä parantamalla sen yleistä vahvuutta ja kytkemällä se erityisesti muihin sovelluksiin, kuten vaaleilla valittujen virkamiesten kansalliseen luetteloon.

·Verkkovalitus: sovelluksen avulla käyttäjä voi tietyissä tapauksissa tehdä valituksen suoraan verkossa ilman, että hänen tarvitsee matkustaa minnekään sitä varten. Hankkeessa luodaan verkkotuen ensimmäinen vaihe käyttäjälle/uhrille, jolle matkustaminen voi olla aluksi vaikeaa.

·FR-Alert-hälytysjärjestelmä: sovelluksella pannaan täytäntöön matkapuhelimen välityksellä toimivan hälytysjärjestelmän perustamisesta annettu direktiivi 2018/1972 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä. Sovellus lähettää käyttäjälle välittömästi hälytyksiä.

·Marcus 112: Marcus 112 -hankkeessa otetaan käyttöön toimet ja testit Ranskassa tällä hetkellä käytössä olevien useiden hätäpuhelinnumeroiden järkeistämiseksi;

·Ajoneuvojen rekisteröintijärjestelmä (SIV): sovelluksella uudistetaan ajoneuvojen rekisteröintijärjestelmä optimoimalla käyttäjäkokemus ja parantamalla suorituskykyä;

·LOG MI: tämä sovellus tarjoaa keskitetyn logistiikkajärjestelmän, joka on yhteinen sisäministeriön kaikille toimijoille.

·Tietotekniikkahanke ”Valmistautuminen tulevaisuuteen”: tämä sovellus helpottaa tutkimusten suorittamista uusilla digitaalisilla keinoilla ja vahvistaa alan toimijoiden liikkuvuutta.

Investointi 7 (C7.I7): Liikkuvuus ja etätyö sisäministeriössä

Tällä investoinnilla tuetaan toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään liikkuvuutta ja etätyötä sisäasiainministeriössä. Toteutetaan kolme toimea:

·Digitaalisen ympäristön parantaminen ja etätyön kehittäminen: edistetään yhteistyöhön perustuvien ratkaisujen kehittämistä, etätyöasemien hankkimista ja sellaisten järjestelmien käyttöönottoa, jotka mahdollistavat virkamiesten etätyön.

·Tulevaisuuden radioverkko: pitkän aikavälin kehitysverkoston kehittäminen julkisille ja yksityisille turvallisuusalan toimijoille (kuten valtion poliisille, palomiehille, pelastustoimelle ja kunnalliselle poliisille). Se tarjoaa tehokkaat ja häiriönsietokykyiset viestintävälineet, joiden avulla voidaan vastata asianmukaisesti lainvalvonta- ja kriisinhallintatarpeisiin.

·NEO-asemat: Hankitaan poliisille 40 000 uutta suojattua mobiilipäätelaitetta. Laitteet ja niihin liittyvä hakujärjestelmä mahdollistavat sen, että lainvalvontaviranomaiset voivat suorittaa niiden kautta toimia, jotka on aiemmin toteutettu työhuoneissa kentällä tehtävän virkamatkan aikana. Ne vähentävät siten sekä viranomaisten että käyttäjien matkustamista ja parantavat yleistä tehokkuutta.

Investointi 8 (C7.I8): Hallinnollinen jatkuvuus: koulutusjärjestelmän hallinnon digitaalinen päivittäminen

Tällä investoinnilla vauhditetaan opetus-, nuoriso- ja urheiluministeriön digitalisaatiota kehittämällä tietojärjestelmiä, jotka perustuvat enemmän dataan, jotta niistä tulisi tehokkaampia, helpommin saatavilla olevia ja turvallisempia. Tämän investoinnin odotetaan myös vahvistavan menettelyjen ja käyttäjille tarjottavien palvelujen digitalisointia.

Toteutetaan viisi toimea:

·Ensimmäisen asteen koulutuksen tietoteknisten välineiden nykyaikaistaminen: tietojärjestelmien perustaminen tiedonvaihtoa varten paikallisyhteisöjen kanssa ja hallintomenettelyjen yksinkertaistaminen.

·Toisen asteen koulutuksen pilotti- ja hallinnointitietojärjestelmien yksinkertaistaminen

·Tietojenvaihdon kehittäminen kumppaniministeriöiden kanssa: esimerkiksi valtiovarainministeriö hallinnoi korkea-asteen koulutusapurahoja.

·Sellaisten välineiden ja palvelujen yleistyminen, joiden avulla hallinto-, johto- ja tarkastushenkilöstö voi tehdä etätyötä suojatussa ympäristössä, erityisesti mukauttamalla infrastruktuureja ja erityisiä suojattuja sovelluksia.

·Infrastruktuurin ja välineiden parantaminen datan ja digitaalisten palvelujen jakamiseksi oppilaan koko koulunkäynnin aikana (esimerkiksi paikallisyhteisöjen, vanhempien ja korkea-asteen koulutuksen kanssa), uusien työorganisaatioiden perustamiseksi, virkamiesten tehokkuuden ja elämänlaadun edistämiseksi työssä sekä käyttäjämenettelyjen yksinkertaistamiseksi ja käyttäjäkokemuksen huomioon ottamiseksi.

Investointi 9 (C7.I9): Koulutuksen jatkuvuus: koulun digitalisaatio

Tällä investoinnilla tuetaan digitaalisten mobiililaitteiden asentamista luokkahuoneisiin, mikä on edellytys hybridikoulutuksen kehittämiselle. Siitä tuetaan myös investointeja videoprojektoreihin, yhteisiin mobiilipäätelaitteisiin, peruskoulun erityislaitteisiin sekä verkkoon, joka mahdollistaa sekä lähi- että etäopetuksen, kun opiskelijat voivat lainata laitteita. Siitä rahoitetaan myös ensimmäisen asteen koulutukseen liittyviä palveluja ja resursseja sekä laitteita, jotka mahdollistavat hybridiopetuksen lukiossa. Toimenpide toteutetaan tarjouskilpailujen kautta.

Opettajia on koulutettava käyttämään uusia digitaalisia koulutusvälineitä ja -palveluja sekä uutta digitaalista ympäristöä.

Investointi 10 (C7.I10): Julkisten palvelujen digitalisointi: korkea-asteen koulutuksen saatavuuden parantaminen koko maassa digitaaliteknologian avulla

Investoinnilla rahoitetaan digitaalisten kurssimoduulien käyttöönottoa korkea-asteen koulutuksessa sekä tarvittavan digitaalisen infrastruktuurin rakentamista. Kehittämällä etäopiskelukursseja ja niitä varten tarvittavaa infrastruktuuria voidaan sopeutua vallitsevaan terveystilanteeseen, kun voidaan välttää liian suuret oppilasmäärät luentosaleissa ja luokkahuoneissa. Näin voidaan myös pohjustaa pidemmän aikavälin strategiaa, joka koskee pääsyä korkea-asteen koulutukseen ja joka on tarkoitettu tavoittamaan laajempi yleisö paitsi koko maan alueella myös ulkomailla. Lisäksi sen avulla voidaan tarjota monipuolisempaa ja kattavampaa koulutusta, mikä soveltuu tiettyjen opiskelijoiden tarpeisiin, joiden on sovitettava opintonsa yhteen ansiotyön kanssa.

Investoinneilla tuetaan hankkeita, joilla

·luodaan digitaalisia ja helposti saatavilla olevia verkkomoduuleja korkea-asteen oppilaitoksiin

·tuetaan korkeakoulujen opettajien ja tutkijoiden digitaalista koulutusta

·kehitetään valtakunnallisia oppimisalustoja (virtuaalinen luokkahuone, webinaari, etäkokeet, oppimisen hallintajärjestelmä), jotka viime kädessä sisältävät kaikki kandidaatin ja maisterin tutkinnon suorittamiseen tarvittavat moduulit.

·digitaalisia palveluja koskevia hankkeita koskeva ehdotuspyyntö, jossa keskitytään oppilaiden käyttäjäkokemukseen.

Investointi 11 (C7.I11): Tuki kulttuurisektoreille ja kulttuuriperinnön kunnostamiselle

Investoinnilla tuetaan kulttuuriperinnön kunnostamista, edistetään esittäviä taiteita, lujitetaan Ranskan tärkeimpiä kulttuuritalouden sektoreita ja laaditaan kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskeva strategia.

Investoinnilla tuetaan kolmea alatoimenpidettä: investoinnit kulttuuriperintöön historiallisten muistomerkkien kunnostamiseksi, niiden kestävyyden edistämiseksi ja paikallisten matkailuekosysteemien edistämiseksi; investoinnit työllisyyden ja koulutuksen nykyaikaistamiseen ja investoinnit kulttuurin strategisille aloille.

Kulttuuriperintöön tehtävillä investoinneilla tuetaan kulttuuriperintökohteita alueilla ja edistetään käsityötaitoa ja taitotietoa. Tällä investoinnilla tuetaan viittä ennallistamistoimea:

·”Cathedrals-suunnitelma” 47 valtion omistaman uskonnollisen rakennuksen edellyttämien turvallisuus- ja turvatoimien ja kunnostushankkeiden nopeuttamiseksi;

·paikallisyhteisöille ja yksityisille omistajille kuuluvien historiallisten muistomerkkien restaurointi. Tähän sisältyy tuki Turennen kirkon (Nouvelle-Aquitaine), Meaucen linnan (Bourgogne-Franche-Comté) ja Palais Rontaunayn (Réunion) restaurointiin;

·14 historiallisen muistomerkin restaurointi kansallisista monumenteista vastaavan keskuksen (Centre des monuments nationaux, CMN) johdolla maan eri alueilla (mm. Château d’Angers ja Mont-Saint-Michelin luostari);

·Villers-Cotterêts-linnan kunnostaminen kansainväliseksi ranskan kielen keskukseksi (Cité internationale de la langue française);

·kulttuuriperintökohteiden, kuten alueellisten museoiden, departementtien arkistojen ja kunnallisten arkistojen, restaurointi sekä suojelu- ja tutkimuskeskukset, joiden tarkoituksena on säilyttää arkeologisten kaivausten löydökset.

Investoimalla taidealan työllisyyteen ja koulutuksen nykyaikaistamiseen tuetaan kolmea toimea:

·”ekologisen siirtymän rahasto”, josta rahoitetaan taidealan luovien laitosten toteuttamia ekologista ja digitaalista siirtymää edistäviä hankkeita (elävien esitysten ja kuvataiteiden ekomerkit ja tapahtumapaikat);

·kulttuurialan korkeakoulujen nykyaikaistamissuunnitelma, jossa investoidaan energia-alan jälkiasennuksiin, tuetaan koulutusta ja vahvistetaan niiden digitalisointia nykyaikaistamalla niiden opetusvälineitä ja tietoteknisiä infrastruktuureja;

·poikkeuksellinen julkisia tilauksia koskeva ohjelma, jolla annetaan uutta pontta luovuudelle kaikilla taiteenaloilla. Ohjelman tavoitteena on tukea erityisesti nuoria suunnittelijoita. Kyseessä on kertaluonteinen meno, joka liittyy taideteosten hankintaan eri taiteenaloilta.

Strategisiin aloihin tehtävillä investoinneilla tuetaan kolmea erillistä toimea, joista kukin vastaa strategista alaa: lehdistöalan suunnitelma, kirja-alan suunnitelma ja elokuva-alan suunnitelma.

Lehdistöalan suunnitelmalla tuetaan seuraavia viittä alatoimea:

·suunnitelma lehdistön painatuslaitteiden, erityisesti alueellisen päivälehdistöverkoston, uudistamiseksi. Tähän sisältyy tukitoimenpiteiden tapauskohtainen rahoitus sekä työntekijöiden koulutus- ja uudelleenkoulutustoimet, joilla edistetään uusien taitojen hankkimista sopivan työpaikan löytämiseksi alan rakenneuudistuksen yhteydessä;

·vahvistetaan lehdistön kehittämisen strategista rahastoa, jotta voidaan tukea laajasti erilaisia lehtiyhtiöiden hankkeita (painonimikkeet, online-lehdistöpalvelut ja uutistoimistot) sellaisten investointihankkeiden toteuttamiseksi, jotka edustavat innovointia, lisäävät niiden tuottavuutta tai parantavat ja monipuolistavat toimituksellista muotoa;

·tuki sellaisten lähetystoiminnan harjoittajien nykyaikaistamiselle, jotka haluavat uudistaa myyntialueensa tai optimoida lehtituotteiden hallinnon;

·ekologisen siirtymän rahasto, josta rahoitetaan tutkimus- ja kehityshankkeita, joilla pyritään pienentämään alan hiilijalanjälkeä ja tarjoamaan innovatiivisia ratkaisuja alan siirtymän tukemiseksi;

·rahasto heikoimmassa asemassa olevien ammattien (freelancerit, fotojournalistit, lehtien sarjakuvapiirtäjät) epävarman työtilanteen kohentamiseksi ja heidän selviytymiskykynsä parantamiseksi.

Kirja-alan suunnitelmalla torjutaan terveyskriisin pisimpään kestäviä vaikutuksia ja tuetaan alalla tarvittavia muutoksia. Sillä tuetaan kolmea alatoimea.

·”Nuoret kirjakaupoissa” -kampanjalla edistetään paikallista kulttuurialan kaupankäyntiä ja kannustetaan nuoria ostamaan kirjoja. Kyseessä on taide- ja kulttuurikasvatusohjelma, jonka avulla nuoret voivat tutustua kirjakauppoihin ja niiden rooliin teosten ja tekijöiden esiin tuojina.

·Kirjakauppojen nykyaikaistamisinvestoinneilla parannetaan niiden mahdollisuuksia ottaa vastaan kansalaisia ja lisätään niiden tuottavuutta. Kirjakauppoja kannustetaan kehittämään digitaalisia etämyyntivälineitään tilanteessa, jossa ne ovat toistuvien sulkutoimien vuoksi joutuneet toteuttamaan tällaisia uusia kehittämisstrategioita.

·Kirjastojen yleistä hajauttamista vahvistetaan väliaikaisesti aukioloaikojen pidentämiseksi ja rakenteellisten investointien tekemiseksi. Näillä investoinneilla rahoitetaan erityisesti kunnostustöitä sekä rakennusten lämpö- ja energiastandardien parantamista.

Elokuva-alan suunnitelmalla tuetaan teollisuutta uusilla toimenpiteillä, joiden avulla se voi kriisistä toipuessaan tarkastella tulevaisuutta tuotantoketjun kaikilla tasoilla; luovan työn tekijöiden tukeminen, tuotannon tukeminen, teknisen teollisuuden nykyaikaistaminen ja kansainvälistymisen kehittäminen. Elokuva-alan suunnitelmalla tuetaan kahdeksaa alatoimea.

·Ensimmäisellä alatoimella pyritään korjaamaan uusien teosten tuotantoon liittyvä viivästys elokuvatuotannossa. Automaattista tukea, jota tuottajat voivat ottaa käyttöön, lisätään ja tuotantotukia vahvistetaan uusien töiden käynnistämisen edistämiseksi.

·Toisella alatoimella kannustetaan elokuvien jakelijoita kääntymään elokuvateatterien puoleen. Erityistoimenpiteillä kannustetaan jakelijoita esittämään elokuvia pitkän uudelleenkäynnistymisen aikana, esimerkiksi lisäämällä automaattista tukea.

·Kolmannella alatoimella vahvistetaan elokuvateattereiden elinkelpoisuutta pyrkimällä tavoittamaan tulevaisuuden yleisö kaikilla alueilla.

·Neljännellä alatoimella korjataan audiovisuaalisen tuotannon viivästymistä samoin kuin elokuva-alalla eli tukemalla uusien teosten tuotantoa automaattista tukea lisäämällä.

·Viidennellä alatoimella nopeutetaan teknisen teollisuuden nykyaikaistamista sellaisen teollisen rakenteen luomiseksi, joka pystyy tuottamaan lisäarvoa tarjonnan lisääntyessä.

·Kuudennella alatoimella nykyaikaistetaan kulttuuriperinnön hyödyntämistä, sillä yleisön kiinnostus sitä kohtaan näyttää kasvavan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

·Seitsemännellä alatoimella vahvistetaan alan kansainvälistymistä alan maailmanlaajuista elpymistä silmällä pitäen. Alustojen kasvavan merkityksen huomioon ottamiseksi on toteutettava kohdennettuja toimenpiteitä.

·Kahdeksannella alatoimella edistetään tulevaisuuden kykyjä erityisesti keskittymällä uusien teosten luojiin (auteur), jotta kriisistä voisi tulla luovuuden lähde. Näillä uusilla toimenpiteillä tuetaan alan ammattilaisia uusien taide-ehdotusten laatimisessa. Tähän sisältyy luovan toiminnan tukemista koskevan ohjelman käynnistäminen ja edistäminen luovien ja kulttuurialojen T&K-toimien avulla. Lisäksi suunnitteilla on tuen myöntäminen uusien teosten luojille ja kohdennettu tuki vasta ammattiin valmistuneiden nuorten ryhmille.

Valvonta ja tarkastus:

Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa valvovat pääministerin alaisuudessa toimiva yksikkö Secrétariat Général France Relance sekä valtiovarainministeri, jonka vastuualueeseen kuuluvat myös talous ja elpyminen (Ministère de l'Économie et des Finances et de la Relance). Täytäntöönpano on delegoitu eri ministeriöille hallinnointisopimusten ja hallintokaavioiden mukaisesti (conventions de délégation, chartes de gestion). Sisäisen valvontajärjestelmän osalta Ranskan elpymis- ja palautumistukivälineestä vastaavat viranomaiset tukeutuvat Ranskassa käytössä olevaan valtion talousarvion valvontajärjestelmään. Kansallisena tarkastus- ja valvontakoordinaattorina toimii ministeriöiden yhteinen valvontaelin CiCC (Commission interministérielle de coordination des contrôles).

Pääministerin on määrä allekirjoittaa kiertokirje, jossa esitetään:

-järjestelmän organisointi ja kunkin rakenteen velvoitteet tietojen luotettavuuden ja niiden valvonnan varmistamiseksi;

-menettelyt kaikentyyppisiä lopullisia edunsaajia koskevien tietojen keräämiseksi ja säilyttämiseksi.

Koska kiertokirjeessä on tarkoitus määritellä valvonta- ja auditointijärjestelmän keskeiset osat, jotka eivät ole vielä saatavilla suunnitelman toimittamispäivänä, lisätietoja asiasta saadaan näiden kiertokirjeiden allekirjoittamiseen liittyvän välitavoitteen yhteydessä. Välitavoitteeseen sisältyy lisäksi CiCC:n kertomus, jossa esitetään yksityiskohtaisesti sen tarkastusstrategia ja kuvataan suunniteltu maksupyyntöjä koskeva tarkastustyö.

G.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

H. KOMPONENTTI 8: Työsuojelu, nuoriso, vammaisuus, ammatillinen koulutus

Vuonna 2019 työttömyys oli Ranskassa 8,1 prosenttia, eli alimmillaan sitten vuoden 2008 kriisin. INSEE:n mukaan vuoden 2019 lopun ja vuoden 2020 lopun välisenä aikana kuitenkin menetettiin terveyskriisin vuoksi 284 000 työpaikkaa. Työttömyyden kasvua lievensivät suurelta osin työvoiman säilyttämiseen tähtäävät toimenpiteet, erityisesti työajan lyhentämisjärjestelyt. Lisätukea tarvitaan kuitenkin niille väestöryhmille, jotka ovat alttiimpia työmarkkinoiden vaihteluille, jotta vältetään työttömyyden rakenteellinen kasvu hystereesivaikutuksen vuoksi.

Tällä Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentilla pyritään tukemaan nuorten pääsyä työmarkkinoille, mukaan lukien syrjäytymisvaarassa olevat nuoret.

Ammatillinen koulutus, joka mahdollistaa uranvaihdokset ja lisää osaltaan talouden tuottavuutta, on keskeisessä asemassa talouden vihreässä ja digitaalisessa muutoksessa. Lisäksi kriisi on tuonut esiin ammatillisen koulutuksen vähäisen digitalisaation (vaikka digitalisaation avulla voidaan tukea innovatiivisia oppimismenetelmiä, esimerkiksi käyttämällä virtuaalitodellisuutta tietyn ammattikäsityön harjoittelussa), jota viranomaiset pyrkivät edelleen tukemaan kohdennetuilla investoinneilla.

Näillä investoinneilla ja uudistuksilla autetaan lieventämään kriisin työllisyys- ja sosiaalisia vaikutuksia ja edistetään taitoja ja työnhakijoiden tukemista. Näin voidaan vastata maakohtaisiin suosituksiin 2020.2. Näillä toimenpiteillä tuetaan myös kaikkien työnhakijoiden integroitumista työmarkkinoille ja puututaan osaamisvajeisiin ja osaamisen kohtaanto-ongelmiin, kuten maakohtaisessa suosituksessa 2019.2 esitetään.

Mistään tämän komponentin toimenpiteistä ei odoteta aiheutuvan ympäristötavoitteille asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa, kun otetaan huomioon toimenpiteiden kuvaus ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa teknisten ohjeiden ”Ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01) mukaisesti esitetyt lieventävät toimenpiteet.

H.1.    Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Uudistus C8.R1: Työvoimatoimiston (Pôle Emploi) palvelut

Uudistus koskee tärkeimmän julkisen työvoimatoimiston Pôle Emploin palvelujen tarjonnan uudelleenjärjestelyä.

Uudistuksen avulla on voitava nopeuttaa työnhakijoiden tilanteen hoitoa ja yksilöllistä diagnosointia ja siten helpottaa ihmisten nopeaa paluuta työmarkkinoille. Sen on tarjottava enemmän tukea heikommassa asemassa oleville kansalaisille, joilla on sekä sosiaalisia että ammatillisia vaikeuksia. Parempien yrityspalvelujen ja työnhakijoiden koulutuksen avulla on parannettava työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja vähennettävä rekrytointiin liittyviä jännitteitä tietyillä aloilla.

Erityisesti seurataan kahden näkökohdan täytäntöönpanoa: vammaisten työllistämiseen erikoistuneen Cap’Emploin integroiminen ja korvausneuvojien integroiminen Pôle Emploi -toimistoihin.

Uudistus C8.R2: Työajan lyhentämisjärjestelyjen mukauttaminen

Covid-19-kriisin ollessa pahimmillaan keväällä 2020 otettiin käyttöön poikkeuksellinen työajan lyhentämisjärjestely, jotta voitiin rajoittaa taloudellisen toiminnan vähenemisestä sulkutoimien aikana aiheutuneita vaikutuksia työllisyyteen ja tuloihin.

Kun pandemian toinen aalto laantuu ja taloudelliset olosuhteet kohenevat vuoden 2021 mittaan, tätä tavanomaista työajan lyhentämisjärjestelyä (ADPC), joka on tarkoitettu toiminnan sykliseen vähentämiseen, on tiukennettava. Erityisesti:

-Palkansaajat saavat korvauksen, joka on 60 prosenttia (nykyisen 70 prosentin sijaan) aiemmista bruttoansioistaan (noin 72 prosenttia nettoansioista).

-Työnantajat saavat korvauksen, joka on 36 prosenttia osatyössä olevien työntekijöiden aiemmista bruttoansioista (nykyisen 60 prosentin sijaan). Työajan lyhentämisjärjestelyä koskeva kausi lyhenee 12 kuukauden viiteajanjaksolla 12 kuukaudesta kolmeen kuukauteen, ja se voidaan uusia enintään kuudeksi kuukaudeksi.

-Suojatut alat ja hallinnollisesti suljetut yritykset eivät lopulta voi enää hyötyä korotettujen tukitasojen soveltamisesta.

Tämän yleisen työajan lyhentämisjärjestelyn (ADPC) lisäksi on otettu käyttöön pitempiaikainen työajan lyhentämisjärjestely (APLD), jolla tuetaan yrityksiä, jotka kärsivät pysyvästä häiriöstä mutta joilla on merkittäviä elpymisnäkymiä keskipitkällä aikavälillä. APLD tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2020, ja siihen voi osallistua sivuliikettä, yhtiötä tai sijoittautumista koskevalla sopimuksella. Työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun perustuvissa APLD-sopimuksissa esitetään yksityiskohtaisesti työnantajien sitoumukset työpaikkojen säilyttämisestä ja ammatillisesta koulutuksesta. Vuonna 2021 rahoitustuen tasoa vähennetään seuraavasti:

-Työnantajat saavat korvauksen, joka on 60 prosenttia osatyössä olevien työntekijöiden aiemmista bruttoansioista, kun korvaus on nyt 70 prosenttia suojelluilla aloilla ja suljetuissa yrityksissä.

Uudistus C8.R3: Työterveys ja -turvallisuus

Kesäkuussa 2020 käynnistettiin eri toimialojen yhteiset neuvottelut, joissa työmarkkinaosapuolia pyydettiin kehittämään edelleen ennaltaehkäisyä yrityksissä ja mukauttamaan tätä hallintomallia. Tämän pohjalta tehtiin 10 päivänä joulukuuta 2020 kansallinen toimialojen yhteinen sopimus työterveyden ja työolojen parantamisesta. Sopimuksessa vahvistetaan työterveyteen liittyviä ennaltaehkäiseviä toimia ja palvelujen tarjoamista yrityksille ja työntekijöille (ennaltaehkäisy- ja työterveyspalvelut). Tämä toimialojen yhteinen sopimus vahvistettiin laiksi, jonka kansalliskokous vahvisti 17 päivänä helmikuuta 2021 ja jonka tavoitteena on luoda tehokkaampi ja ennaltaehkäisevä työterveysalan työvoimajärjestelmä ja ehkäistä työväsymystä kytkemällä altistuminen riskeihin ja urapolkuihin. Sen avulla on tarkoitus

-tehostaa ennaltaehkäisyä yrityksissä osana riskinarviointiin perustuvaa lähestymistapaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, vuotuisen ennaltaehkäisyohjelman määrittelyn ja ennaltaehkäisyä koskevan passin luomisen avulla;

-määritellä ennaltaehkäisy- ja terveyspalvelujen (Services de Prévention et Santé au Travail, SPST) tarjoamat palvelut, joihin kuuluu työperäisten riskien ehkäisy, yksilöllinen seuranta ja ammatillisten pidäkkeiden ehkäiseminen;

-tukea väliaikaista henkilöstöä ja sopimussuhteisia työntekijöitä sekä itsenäisiä ammatinharjoittajia parantamalla SPST-palvelun osallistumista;

-puuttua paremmin ammatilliseen syrjäytymiseen erityisten SPST-yksiköiden avulla, ottamalla käyttöön ”työuran keskivaiheen” terveystarkastukset ja valmistautumalla työhönpaluuseen lääkärikäynnin kautta;

-integroida työterveys paremmin yleiseen terveydenhuoltojärjestelmään, jotta työterveyteen perehtyneet lääkärit voivat seurata työterveyttä;

-vahvistaa SPST-ryhmiä antamalla päteville sairaanhoitajille mahdollisuus työskennellä pitkälle edistyneissä käytännöissä ja delegoimalla tehtäviä SPST-palvelujen puitteissa;

mukauttaa työterveyden hallinnointia perustamalla kansallinen työsuojelukomitea, jonka tehtävänä on määritellä sekä SPST:n tarjoamat pakolliset palvelut että sertifioinnin puitteet.

Toimenpide muodostuu elpymis- ja palautumissuunnitelman yhteydessä toteutettavista muutoksista, joilla pyritään siirtämään työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan järjestelmän painopistettä ennaltaehkäisyyn sekä organisoimaan uudelleen työterveydestä vastaavien elinten hallinto ja toiminta.

Uudistus C8.R4: Työttömyysvakuutuksen uudistaminen

Työttömyysvakuutusuudistuksen tarkoituksena on edistää kestävää työllisyyttä ja rajoittaa lyhytaikaisten työsopimusten liikakäyttöä. Sen oli alun perin tarkoitus tulla voimaan asteittain marraskuun 2019 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana, mutta sitä lykättiin covid-19-kriisin vuoksi.

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa kannustimia palata vakituiseen työhön ja vähentää lyhytaikaisten työsopimusten ja työttömyysjaksojen vaihtelua. Yritysten kannalta tavoitteena on vähentää lyhytaikaisten sopimusten liiallista käyttöä. Uudistus koostuu kolmesta päätoimenpiteestä, jotka koskevat korvauksia, sekä bonus-malus-toimenpiteestä, jolla määritetään työnantajien maksuosuudet järjestelmään.

Uudistuksen toinen osa, joka on sisällytetty elpymis- ja palautumissuunnitelmaan, koostuu seuraavista toimenpiteistä:

-Uusi päivärahan laskentamenetelmä (SJR), jonka perusteella korvauksen määrä määritetään;

-Liukuva asteikko korkean tulotason edunsaajille myönnettyjen etuuksien pienentämiseksi kuuden kuukauden korvauksen jälkeen;

-Etuuksien saamisen edellytysten rajoittaminen (kuusi kuukautta neljän kuukauden sijasta); 

-Työnantajien työttömyysvakuutusmaksujen bonus-malus-järjestelmä, jolla pyritään estämään lyhytaikaisten työsopimusten liiallinen käyttö.

Nämä toimenpiteet tulevat voimaan aikaisintaan vuonna 2021, kun on saavutettu ennalta määritetyt taloudellisen toiminnan ja työllisyyden tasot mitattuna seuraavilla indikaattoreilla:

-Työvoimatoimistoon (Pôle Emploi) rekisteröityneiden työttömien määrän väheneminen 130 000:lla (kuuden kuukauden aikana)

-Yli 2 700 000 rekrytointi-ilmoitusta yli kuukauden pituisista työsopimuksista (neljän peräkkäisen kuukauden aikana kumuloituva määrä)

Investointi C8.I1: FNE-koulutus

FNE-koulutus on tarkoitettu työajan lyhentämisjärjestelyistä hyötyvien työntekijöiden kouluttamiseen. Tämän ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on edistää täydennys- ja uudelleenkoulutusta. Yritysten, jotka työllistävät työntekijöitään osa-aikaisesti, on usein investoitava koulutukseen, jotta työntekijät voivat palata takaisin ja mukautua uusiin teknologisiin tai taloudellisiin muutoksiin. Yritysten on kuitenkin vaikeampi investoida taloudellisen taantuman aikana. FNE-koulutus tukee ja kannustaa tällaista koulutusta, joka hyödyttää sekä työntekijää parantamalla hänen työllistettävyyttään että yritystä parantamalla sen kilpailukykyä. Laajemmassa mittakaavassa tämä hyödyttää myös taloutta, sillä se edistää työmarkkinoilla paljon kysyttyjen taitojen kehittämistä.

Toimenpiteellä rahoitetaan edunsaajien koulutusta työajan lyhentämisjärjestelyissä vuosina 2020 (1 päivä maaliskuuta alkaen) ja 2021 siten, että tuen taso on 40-100 prosenttia yrityksen koosta ja koulutuksen aloittamisajasta riippuen.

Investointi C8.I2: Uudelleenkoulutus kaksiosaisten koulutusohjelmien avulla (Pro-A)

Kun työmarkkinoilla tapahtuu suuria muutoksia, Pro-A-ohjelma antaa työntekijöille ja erityisesti niille, joilla ei ole riittävää pätevyyttä, mahdollisuuden keskittyä ammatilliseen kehittymiseensä ja helpottaa ammattien vaihtamista kaksoiskoulutuksella, joka johtaa ammattipätevyyteen.

Työntekijä vuorottelee koulutuslaitoksen antaman virallisen koulutuksen ja yrityksen ammatillisen toiminnan välillä 6-12 kuukauden ajan (mahdollisuus pidentää 24 kuukauteen tiettyjen pätevyyksien ja kohderyhmien osalta). Koulutus voidaan järjestää työaikana tai sen jälkeen. Osaamisesta vastaava toimija (opérateurs de compétences, OPCO) voi kattaa kokonaan tai osittain koulutuskustannukset, matka- ja majoituskustannukset sekä työntekijän palkan pro-A:n aikana.

Toimenpiteellä rahoitetaan ammatillista siirtymää 90 000 edunsaajalle vuosina 2021-2023.

Investointi C8.I3: Oppisopimuskoulutukseen myönnettävät työllistämistuet

Toimenpide koostuu taloudellisesta tuesta, jota myönnetään oppisopimustyöntekijöiden työnantajille ensimmäisenä sopimusvuonna, enintään 8 000 euroa yli 18-vuotta täyttäneiden osalta ja 5 000 euroa alaikäisten osalta.

Vaikka tuki on avoin kaikille yrityksille, vähintään 250 työntekijän yritysten on täytettävä yksi seuraavista edellytyksistä:

-saavutettava 5 % sopimuksista, joilla tuetaan työelämään sijoittamista vuonna 2021 (oppisopimus ja ammattikoulutussopimus, VIE, CIFRE);

-tai vähintään 3 prosenttia työvoimasta, joka osallistuu kaksiosaisiin koulutusohjelmiin (oppisopimus ja ammattikoulutussopimus) vuonna 2021 edellyttäen, että lisäys on ollut vähintään 10 prosenttia vuodesta 2020.

Jos kyseessä on osaamisesta vastaavan toimijan esittämä oppisopimusta koskeva sopimus, tuki maksetaan kuukausittain ennen palvelu- ja maksutoimiston (Agence de Services et de Paiement, ASP) palkkaa ja sopimuksen alusta alkaen.

Investointi C8.I4: Työhönottotuet ammattikoulutussopimuksiin

Näillä kohdennetuilla työllistämisavustuksilla tuetaan työnantajia, jotka palkkaavat kansallisessa pätevyysluokituksessa tarkoitetun tutkintotodistuksen, todistuksen tai ammatillisen pätevyyden omaavan työntekijän.

Toimenpide koostuu työnantajille ammattikoulutussopimuksen ensimmäisenä vuonna myönnettävästä kuukausittaisesta taloudellisesta tuesta, jonka enimmäismäärä on 8 000 euroa 18-30-vuotiaiden työntekijöiden osalta ja 5 000 euroa alaikäisten työntekijöiden osalta. Nämä määrät ovat 50 prosenttia alle 18-vuotiaiden, 65 prosenttia 21-30-vuotiaiden ja 50 prosenttia 21-30-vuotiaiden palkasta.

Investointi C8.I5: Alle 26-vuotiaiden nuorten työllistämistuet

Toimenpiteet koostuvat tuesta, joka myönnetään alle 26-vuotiaille nuorille, joilla on kohtuullinen koulutus tai jotka ovat työuransa alkuvaiheessa (palkka enintään kaksi kertaa vähimmäispalkka), 1. elokuuta 2020 ja 31. maaliskuuta 2021 välisenä aikana tehdyn vähintään kolmen kuukauden pituisen määräaikaisen työsopimuksen tai toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen perusteella. Tuen enimmäismäärä on 4 000 euroa vuodessa ja maksut neljä kertaa vuodessa. Toimenpidettä on jatkettu 31 päivä toukokuuta 2021 asti, mutta nyt se rajoittuu palkkoihin, jotka ovat enintään 1,6 kertaa vähimmäispalkka.

Investointi C8.I6: Työpaikkojen luominen nuorille urheilualalla

Tästä toimenpiteestä myönnetään taloudellista tukea enintään kahdeksi vuodeksi sen jälkeen, kun urheilualalle on luotu työpaikka, jonka tarkoituksena on työllistää alle 25-vuotiaita nuoria. Kansallisen urheiluviraston tukemista uusista työpaikoista 80 prosenttia jatkuu tuen keston jälkeen. Tällä toimenpiteellä tuetaan pysyvien ja ei-siirrettävien työpaikkojen luomista, autetaan nuoria pääsemään pysyvästi työmarkkinoille ja edistetään samalla terveyttä ja tarjotaan mahdollisuuksia koko väestölle.

Investointi C8.I7: Huippuosaamista tukevat sisäoppilaitokset

Huippuosaamista tukevien sisäoppilaitosten tavoitteena on tarjota erityisesti heikommista lähtökohdista tuleville opiskelijoille suotuisampi oppimisympäristö, kehittää heidän taitojaan ja laajentaa heidän oppimispyrkimyksiään.

Monet nykyisistä sisäoppilaitosten rakennuksista eivät kuitenkaan enää sovellu hyvin nykyisiin tarpeisiin, mikä johtaa alhaiseen käyttöasteeseen. Peruskorjauksilla on edistettävä sekä energiansäästöä että näiden laitosten nykyaikaistamista, mikä lisää näiden koulutusmahdollisuuksien houkuttelevuutta. Toimenpiteellä rahoitetaan 1500 paikkaa huippuosaamista tukevissa sisäoppilaitoksissa syyskuuhun 2022 mennessä. Sovelletaan 50 prosentin yhteisrahoitusosuutta: paikallisviranomaiset rahoittavat puolet kunnostustöiden kustannuksista.

Investointi C8.I8: ”Yhdessä menestykseen” (Cordées de la réussite -ohjelma)

”Yhdessä menestykseen” -ohjelma on pitkän aikavälin valmennusjärjestely korkea-asteen opiskelijoiden (”tutor”) ja muita heikommassa asemassa olevilta alueilta (ensisijaiset koulutusalueet ja maaseutualueet) tulevien keskiasteen oppilaiden välillä. Tavoitteena on laajentaa muita heikommassa asemassa olevien oppilaiden tavoitteita ja tulevaisuudennäkymiä ja auttaa heitä kehittämään omaa henkilökohtaista ja ammatillista suunnitelmaansa. Tähän päästään yhdistämällä henkilökohtaista mentorointia ja ryhmätoimintaa, jolla edistetään kulttuurista ja sosiaalista avoimuutta (esim. vierailu museoihin ja julkisiin laitoksiin, vierailut eri ammattialoilla ja työpaikoilla, osallistuminen konferensseihin, stereotypioita koskevat valistustoimet ja pehmeiden taitojen kehittäminen, kuten julkinen puhuminen). Toimet mukautetaan oppilaiden ikään, sillä he voivat osallistua ohjelmaan noin 13-vuotiaana, ja heidän odotetaan jatkavan osallistumistaan siihen saakka, kunnes he valmistuvat toisen asteen koulutuksesta.

Ohjelma perustuu kumppanuuteen yhtäältä yliopistojen tai korkeakoulujen (kuten korkea-asteen oppilaitosten, jotka tarjoavat myös ylioppilastutkinnon jälkeistä kaksivuotista valmistavaa opetusta) ja toisaalta maaseutu- tai muita heikommassa asemassa olevien alueiden keski- ja yläkoulujen välillä, jotka sitoutuvat ilmoittamaan ohjelmaan 30 prosenttia tiettyyn ikäryhmään kuuluvista opiskelijoistaan. Alueelliset komiteat valitsevat nämä kolmivuotiset kumppanuudet hanke-ehdotuspyynnöillä.

Toimenpiteellä rahoitetaan 185 000 opiskelijan osallistumista ohjelmaan.

Investointi C8.I9: Valtion takaamat opintolainat

Valtiontakauksilla tuettujen opintolainojen tarkoituksena on auttaa alle 28-vuotiaita opiskelijoita rahoittamaan opintojaan. Valtiontakaus antaa opiskelijoille, jotka eivät pysty antamaan henkilökohtaista takuuta, mahdollisuuden opintojensa rahoittamiseen tarvittavaan lainaan.

Lainan takaisinmaksua voidaan lykätä siihen saakka, kunnes tutkinto on suoritettu. Lainattu enimmäismäärä on 15 000 euroa vähintään kahden vuoden ajan. Toimenpiteellä rahoitettavan valtion rahoituksen lisäyksen pitäisi viisinkertaistaa niiden opiskelijoiden määrä, jotka voivat hyötyä näistä taatuista lainoista. Toimenpiteellä odotetaan rahoitettavan valtiontakaukset vähintään 100 000 opintolainalle.

Investointi C8.I10: Yksilölliset koulutusväylät 16-18-vuotiaille työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille

Tällä toimenpiteellä tarjotaan lyhytkestoista tukea koulunkäynnin keskeyttäneille erityisesti covid-19-kriisin ja siitä johtuvien sulkutoimien aiheuttamien lisävaikeuksien vuoksi. Tavoitteena on auttaa puuttumaan pitkällä aikavälillä matalan osaamistason nuorten syrjäytymiseen työmarkkinoilta.

Toimenpiteellä tarjotaan räätälöityä tukea työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville alaikäisille. Tavoitteena on tarjota jokaiselle koulunkäynnin keskeyttäneelle 16-18-vuotiaalle ratkaisu, joka vastaa hänen tarpeitaan ja ammatillista suunnitelmaansa. 15 viikon ohjelman tarkoituksena on tarjota nuorille mahdollisuus kehittää ns. pehmeitä taitoja, löytää uravaihtoehtoja ja saada kattavaa tukea (sosiaalinen, urheilu, kulttuuri) täysin immersiivisessä ohjelmassa, jossa tarjotaan myös ateriat ja majoitus.

Investointi C8.I11: Korkea-asteen koulutuspaikkojen luominen

Ylioppilastutkinnon poikkeukselliset tulokset ovat lisänneet merkittävästi niiden opiskelijoiden määrää, jotka aloittivat korkea-asteen koulutuksen vuoden 2020 taantuessa. Toimenpiteellä luodaan korkea-asteen koulutukseen lisäkoulutuspaikkoja, joiden tavoitteena on tarjota ratkaisuja nuorille ja lisätä koulutustarjontaa niillä talouden aloilla, joilla kysyntä on suurta.

Toimenpiteeseen sisältyy lisäpaikkojen avaaminen lyhyessä ja ammatillisessa koulutuksessa; Ylioppilastutkintoa edellyttävässä koulutuksessa, sairaanhoito-oppilaitoksissa ja avustavan hoitohenkilöstön koulutuksessa vallitsevan tilanteen ja Ségur de la Santé -sopimuksen mukaisesti.

Investointi C8.I12: Nuorisosuunnitelma: korkea-asteen koulutus ylioppilastutkinnon suorittaneille opiskelijoille

Koska korkea-asteen koulutuksessa tarvitaan lisää paikkoja, tämä investointi täydentää investointeja korkea-asteen koulutuspaikkojen perustamiseen siten, että paikkoja avataan lyhyempien, sekä kaksi- että yksivuotisten tutkintojen suorittamista varten.

Syyskuuhun 2021 mennessä perustetaan lisää paikkoja seuraavilla aloilla:

-kaksivuotinen BTS-koulutus (BTS = brevet de technician supérieur; ylempi tekninen tutkinto)

-yksivuotinen CAP-koulutus (CAP = certificat d'aptitude professionnelle; ammattipätevyystodistus);

-paikalliset koulutusaloitteet ja muu täydentävä koulutus;

-kolmivuotinen CAP-koulutus.

Investointi C8.I13: Yksilöllinen ohjaus kohti työllisyyttä ja itsenäisyyttä (Pacea) ja nuorisotakuu

Työllisyyttä ja itsenäisyyttä koskeva yksilöllinen ohjaus (Pacea) koostuu yhdennetystä sopimuskehyksestä, jolla tuetaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia (16-25) nuoria, jotka ovat vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta. Alustavan diagnoosin avulla voidaan tunnistaa kunkin nuoren tarpeet ja odotukset, minkä jälkeen järjestetään eripituisia yksilöllisiä tukivaiheita, joiden kesto voi olla enintään 24 kuukautta. Nämä vaiheet määritellään yksilöllisesti, ja niihin voivat kuulua koulutus, työharjoittelu, osallistuminen yhteiskuntapalveluun tai vapaaehtoistyö.

Paceaan kuuluvassa nuorisotakuussa yhdistyvät 12 kuukauden ohjelma, joka koostuu työkokemuksesta ja koulutuksesta sekä yksilöllisestä ohjauksesta, sekä kuukausittainen tuki, jolla tuetaan nuorten osallistumista ohjelmaan.

Tästä toimenpiteestä rahoitetaan sekä Pacea-ohjelmaan että nuorisotakuuseen osallistuville nuorille maksettavat tuet.

Investointi C8.I14: Nuorisoa koskevat tuetut sopimukset (PEC ja CIE)

Työmarkkinoille tulevat nuoret kuuluvat niihin nuoriin, joihin covid-19-kriisin kielteiset vaikutukset vaikuttavat eniten. Heikoiten työllistyvien nuorten auttaminen edellyttää siksi tehostettuja toimia, kuten nuorille suunnattuja tuettuja sopimuksia, sekä voittoa tavoittelemattomalla sektorilla (parcours emplois
compétence, PEC) että voittoa tavoittelevalla sektorilla (työllisyysaloitesopimukset: contrats initiative emploi, CIE).

Näissä 6-24 kuukauden pituisissa tuetuissa sopimuksissa (työlaissa lueteltuja poikkeuksia lukuun ottamatta) yhdistetään työtarjous ja paremmat mahdollisuudet saada koulutusta ja yksilöllistä ohjausta työvoimaneuvojan kanssa.

Voittoa tavoittelemattomalla sektorilla (PEC) työnantajalle maksettava kuukausittainen korvaus on 65 prosenttia tehtyjen työtuntien bruttomääräisistä vähimmäispalkoista, ja sopimukset ovat keskimäärin 21,3 tuntia viikossa (vähintään 20 tuntia).

Voittoa tavoittelevalla sektorilla (CIE) työnantajalle maksettava korvaus on 47 prosenttia bruttovähimmäispalkasta, ja sopimukset ovat keskimäärin 30 tuntia viikossa (vähintään 20 tuntia).

Toimenpiteellä rahoitetaan 65 000 vuosina 2020 ja 2021 tehtyä tuettua sopimusta (PEC ja CIE yhdessä).

Investointi C8.I15: Tuki työnantajille vammaisten henkilöiden palkkaamiseen (AMEETH)

Kohdennettu työllistämistuki maksetaan kaikille työnantajille, jotka palkkaavat 1 päivänä syyskuuta 2020 ja 30 päivänä kesäkuuta 2021 välisenä aikana vammaisen työntekijän vähintään kolmen kuukauden määräaikaisella sopimuksella tai toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Työllistämistuki myönnetään työpaikkoihin, joiden palkka on enintään kaksi kertaa vähimmäispalkka, ja tuen enimmäismäärä on 4 000 euroa vuodessa.

Tästä toimenpiteestä on tarkoitus rahoittaa vähintään 12 500 työhönottotukea vuonna 2021 vammaisten henkilöiden työhönottoon.

Investointi C8.I16: Vammaisia henkilöitä koskevan ohjatun työllistämissuunnitelman jatkaminen

”Ohjattua työllistämistä” koskevassa tukijärjestelmässä vammaisille henkilöille annetaan yksilöllistä opastusta, joka auttaa laatimaan ”paikka ja koulutus” -lähestymistapaan perustuvan räätälöidyn suunnitelman. Sekä työnantajaa että työntekijää voidaan tukea keskipitkällä aikavälillä tarpeiden mukaan (kahdesta tunnista kuukaudessa yli 12 tuntiin kuukaudessa kaikkein intensiivisimmissä vaiheissa).

Tukijärjestelmä koostuu neljästä erillisestä moduulista, jotka voidaan mukauttaa yksilölliseen tilanteeseen:

a)Vammaisen työntekijän tilanteen arviointi ottaen huomioon hänen ammatilliset suunnitelmansa, hänen kykynsä ja tarpeensa sekä tarvittaessa työnantajan tarpeet

b)Ammatillisen suunnitelman laatiminen ja avustaminen sen täytäntöönpanossa, jotta työllisyys saataisiin nopeasti integroitua normaaliin työympäristöön

c)Edunsaajan avustaminen työpaikan löytämisessä

d)Tuki työsuhteen aikana koulutukseen pääsyn helpottamiseksi sekä taitojen arviointi ja tarvittaessa välitystoiminta työnantajan kanssa työolojen ja -ympäristön mukauttamiseksi erityistarpeisiin.

Tukea antaa pääasiassa koulutettu työnohjaaja, joka toimii yhteyshenkilönä työntekijälle ja työnantajalle. Toimenpiteellä rahoitetaan tukijärjestelmän laajentaminen. Tuensaajien lukumäärää ei tiedetä etukäteen, koska tuen määrä vaihtelee huomattavasti, mutta siitä raportoidaan jälkikäteen, kun laajennus on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön.

Investointi C8.I17: Etäopetus

Etäopiskelukurssien kehittäminen edistää sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta tarjoamalla koulutusmahdollisuuksia henkilöille, jotka ovat aiemmin syrjäytyneet liikkuvuusrajoitteiden vuoksi (vammaiset tai maaseudulla asuvat henkilöt tai muista henkilöistä huolehtiminen) ja siten tavoittamalla paremmin kohderyhmät, myös työttömät, ja edistämällä elinikäistä oppimista. Lisäksi kurssien yleinen digitalisointi voi edistää digitaalisten perustaitojen hankkimista ja kehittämistä.

Investoinnilla rahoitetaan kansallisen työvoimatoimiston (Pôle Emploi) järjestämän 30 000 etäkoulutuskurssin avaaminen. Toimenpiteeseen sisältyy myös kahdeksan kuukauden ajalta maksettava korvaus arviolta 42 prosentille osallistujista.

Investointi C8.I18: Digitaalinen opetussisältö: digitaalisen sisällön alustat

Covid-19-kriisi ja siitä johtuvat terveydensuojelutoimenpiteet ovat korostaneet etäopiskelun sekä digitaalisten välineiden ja moduulien merkitystä. Ammatillista koulutusta olisi tarjottava joustavammin, ja siinä olisi yhdistettävä paikan päällä tapahtuvan oppimisen, hybridikoulutuksen ja etäopiskelun mahdollisuudet. Näiden uusien digitaalisten välineiden potentiaalin hyödyntämiseksi toimenpiteellä tuetaan koulutusta innovatiivisilla ”immersiivisillä” moduuleilla. Immersiivisten moduulien (jotka perustuvat esimerkiksi virtuaalitodellisuuteen) integrointi kursseille on tarkoitus toteuttaa 15 pilottikurssin pohjalta. Tämän jälkeen kurssia laajennetaan noin sataan lisäkurssiin, joissa on immersiivisiä moduuleja. Lisäksi kiinnostuksenilmaisupyynnöillä ja hankkeilla rahoitetaan siirtymistä koulutuslaitosten hybridikoulutusmalleihin tukemalla innovatiivisia hankkeita.

Investointi C8.I19: Lisämäärärahat ”Pro transitions” -yhteenliittymille (AT pro) ammatillisten siirtymien rahoittamiseen

Ammatillinen siirtymä ja uudelleensuuntaaminen mahdollistavat resurssien uudelleenkohdentamisen talouden eri aloille tarjoamalla työntekijöille taitoja, jotka soveltuvat paremmin nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen. Ammatillisia siirtymiä rahoittavat erityisesti erityiset Transitions Pro -yhteenliittymät (AT Pro), jotka kattavat koulutus- ja muut kustannukset, palkat ja niihin liittyvät sosiaalikulut. Tällaisille ohjatuille uramuutoksille on suuri kysyntä, sillä vuonna 2019 vastaanotettiin yli 35 000 pyyntöä ja vain 18 231 rahoitusta myönnettiin. Toimenpiteellä rahoitetaan lisää siirtymiä, joiden kysyntä on suurta.

Alueellisella tasolla AT pro -yhteenliittymien tehtäväksi on annettu laatia kattava luettelo työpaikoista ja todistuksista, jotka voivat saada rahoitusta elpymis- ja palautumissuunnitelmasta. Luettelossa keskitytään työpaikkoihin, joilla on hyvät työllisyysnäkymät alueella elpymis- ja palautumissuunnitelmassa vahvistettujen painopisteiden mukaisesti (vihreä siirtymä, talouden digitalisaatio).

Investointi C8.I20: Henkilökohtaisten oppimistilien täydentäminen digitaalisia taitoja varten

Jotta voidaan edistää digitaalisten taitojen hankkimista koko työvoiman tasolla, parannetaan erityisesti digiosaamiseen tai digitaalisiin työuriin keskittyvän koulutuksen saatavuutta antamalla yksilöille mahdollisuus osallistua tällaisiin koulutuksiin yksilöllisten oppimistiliensä kautta. Tämä lisää osallistujien työllistettävyyttä ja auttaa laajemmin ratkaisemaan osaamisen kohtaanto-ongelman koko työvoimassa.

Yksilöllisiin oppimistileihin lisätään 1 000 euron määräraha, jota voidaan käyttää digitaalisiin taitoihin tai digitaalisiin ammatteihin liittyvään koulutukseen. Tähän tarkoitukseen on hyväksytty noin 400 koulutusta, joihin voidaan osallistua työaikana työnantajan suostumuksella. Kun koulutus on suoritettu, kustannukset maksetaan koulutuselimelle.

Investointi C8.I21: France Compétences -yhteisyrityksen varojen lisääminen

Toimenpiteen tarkoituksena on myöntää tukea oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen sääntelystä ja rahoituksesta vastaavalle kansalliselle viranomaiselle (France Compétences) edellyttäen, että johtokunta äänestää tasapainoisen talousarvion vahvistamisesta vuodeksi 2022 viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2021. Talouskriisistä johtuvan resurssien vähenemisen vuoksi tarvittiin kertaluonteista lisätukea, jotta Ranskan viranomaiset pystyisivät vastaamaan oppisopimuskoulutuksen kysynnän kasvuun. Toimenpiteellä on rahoitettava odotetut 160 000 uutta oppisopimussopimusta 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

Tällä investoinnilla lisätään tilapäisesti France Compétencesin osaamisesta vastaaville toimijoille (OPCO) suorittamia maksuja, jotka kattavat erityisesti oppisopimuskoulutettavien koulutuskustannukset. Sen varmistaminen, että koulutuskustannukset katetaan, on työnantajan kannalta tärkeä tekijä oppisopimuskoulutuksen käytössä.

Investointi C8.I22: Työvoimatoimiston (Pôle Emploi) resurssien lisääminen

Pôle Emploi ottaa palvelukseen 1 000 työvoimaneuvojaa määräaikaisilla työsopimuksilla, jotka tukevat edelleen työnhakijoita taloudellisesti vaikeina aikoina. Näiden uusien rekrytointien avulla virasto voi antaa ohjausta nykyisestä talouskriisistä johtuville uusille työnhakijoille, joiden määrän odotetaan edelleen kasvavan, kun yrityksille annettava taloudellinen tuki (kuten työajan lyhentämisjärjestelyt) poistuvat asteittain käytöstä.

Lisäksi uusien työvoimaneuvojien on toteutettava vuosien 2019-2022 kolmikantasopimuksessa määritellyt uudet Pôle Emploi -palvelut. Tähän sisältyy ensirekisteröityneille työnhakijoille tarkoitettu Starter-paketti, joka on kaksi puolipäiväistä perehdytysohjelmaa, joka korvaa aiemman 40 minuutin haastattelun ja jolla pyritään varmistamaan tehokas työllisyystuki alusta alkaen. Yleisemmin ”globaalin lähestymistavan” käyttöönotto, joka tarjoaa intensiivistä tukea kaikkein heikoimmassa asemassa oleville työnhakijoille keskimäärin 9,5 kuukauden ajan, edellyttää myös lisäresursseja, jotka Pôle Emploi saa näiden rekrytointien kautta.

H.2.    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mittayksikkö	Perustaso	Päämäärä	Vuosineljännes	Vuosi
8-1	C8.R1: Työttömyysvakuutuslaitoksen palvelujen tarjonnan uudistus	Tavoite	Virastot, jotka ovat yhdistäneet Cap’Emploi-palvelut		Määrä	0	700	Q4	2022	Cap’Emploi-palveluja yhdistäneiden työvoimatoimistojen lukumäärä.
8-2	C8.R1: Työttömyysvakuutuslaitoksen palvelujen tarjonnan uudistus	Tavoite	Toimistot, joilla on korvausneuvoja		Määrä	0	700	Q4	2022	Niiden työvoimatoimistojen lukumäärä, jotka ovat ottaneet käyttöön korvausneuvojajärjestelyn.
8-3	C8.R2: Työajan lyhentämisjärjestelyjen uudistus	Välitavoite	Työajan lyhentämisjärjestelmän uudistus taloudellisen toiminnan vauhdittamiseksi rajoittamalla asteittain järjestelmien anteliaisuutta ja tiukentamalla niihin pääsyä koskevia ehtoja	Voimaantulo				Q3	2021	Mukautukset koostuvat seuraavista osista: ·Työnantajille ja työntekijöille maksettavien korvausten tason aleneminen ·Työajan lyhentämisjärjestelmään turvautumista koskevan luvan voimassaoloajan lyhentäminen (12 kuukaudesta kolmeen kuukauteen, uusittavissa 12 kuukauden aikana)  ·Suoja-alojen ja hallinnollisesti suljettujen yritysten korotettujen tukitasojen asteittainen poistaminen
8-4	C8.R3: Työterveys- ja työturvallisuusuudistus	Välitavoite	Hyväksytään lakimuutokset, joiden tarkoituksena on antaa Ranskalle tehokkaampi työsuojelualan toimijoiden järjestelmä, jossa keskitytään toisaalta ennaltaehkäisyyn ja toisaalta työterveydestä vastaavien elinten hallinnon ja toiminnan uudelleenorganisointiin	Voimaantulo				Q4	2021	Hyväksytään lakimuutokset, joiden tarkoituksena on antaa Ranskalle tehokkaampi työsuojelualan toimijoiden järjestelmä, jossa keskitytään toisaalta ennaltaehkäisyyn ja toisaalta työterveydestä vastaavien elinten hallinnon ja toiminnan uudelleenorganisointiin.
8-5	C8.R3: Työterveys- ja työturvallisuusuudistus	Tavoite	Työterveys- ja työturvallisuuspalvelut, joissa on turvalliset digitaaliset välineet		Määrä	0	165	Q2	2026	Niiden työterveys- ja työturvallisuuspalvelujen määrä, jotka on varustettu turvallisilla digitaalisilla välineillä.
8-6	C8.R4: Työttömyysvakuutuksen uudistaminen	Välitavoite	Useiden työttömyysjärjestelmän uudistamiseen liittyvien toimenpiteiden voimaantulo	Voimaantulo				Q4	2021	Seuraavien toimenpiteiden voimaantulo:  ·Uusi menetelmä viitepäiväpalkan laskemiseksi (SJR); ·Liukuva asteikko korkean tulotason saajille myönnettyjen etuuksien pienentämiseksi kahdeksan kuukauden korvauksen jälkeen; ·”Bonus malus” -ohjelman ensimmäisen vaiheen voimaantulo
8-7	C8.R4: Työttömyysvakuutuksen uudistaminen	Välitavoite	Muiden toimenpiteiden automaattinen voimaantulo taloudellisen tilanteen parantuessa	Voimaantulo				Q4	2022	Muiden toimenpiteiden automaattinen voimaantulo, kun taloudellinen tilanne paranee:  ·Etuuksien saamisen edellytysten rajoittaminen (kuusi kuukautta neljän kuukauden sijasta)  ·Liukuva asteikko korkean tulotason saajille myönnettyjen etuuksien pienentämiseksi kahdeksan kuukauden korvauksen jälkeen;
8-8	C8.I1: FNE-koulutus	Tavoite	FNE-kurssien osanottajat		Määrä	0	400 000	Q4	2022	Koulutusten ja muiden toimien määrä (säännöstön validointi, pätevyyden arviointi).
8-9	C8.I2: Uudelleenkoulutus kaksiosaisten koulutusohjelmien avulla (Pro A)	Tavoite	Pro-A-ohjelmasta hyötyvät työntekijät		Määrä	0	90 000	Q4	2023	Niiden työntekijöiden lukumäärä, jotka osallistuvat uudelleenkoulutukseen kaksiosaisten koulutusohjelmien kautta (Pro-A).
8-10	C8.I3: Työllistämistuki oppisopimussopimuksille	Tavoite	Oppisopimussopimusten perusteella maksetut työllistämistuet		Määrä	0	333 374	Q4	2021	Niiden oppisopimussopimusten lukumäärä, joista työnantajalle on maksettu työllistämistukea.
8-11	C8.I4: Työllistämistuki ammatillistamista koskeviin sopimuksiin	Tavoite	Ammatillistamissopimuksista maksetut työllistämistuet		Määrä	0	100 000	Q1	2022	Niiden ammatillistamissopimusten lukumäärä, joiden osalta työnantajalle on maksettu poikkeuksellista ammatillistamistukea.
8-12	C8.I5: Alle 26-vuotiaiden nuorten työllistämistuki	Tavoite	Alle 26-vuotiaiden nuorten palkkaamiseen liittyvistä sopimuksista maksetut työllistämistuet		Määrä	0	337 000	Q1	2021	Niiden sopimusten lukumäärä, joiden osalta tuki nuorten palkkaamiseen on maksettu työnantajalle.
8-13	C8.I6: Työpaikkojen luominen nuorille urheilualalla	Tavoite	Tukea saavat urheilualan työpaikat		Määrä	0	2500	Q3	2023	Tukea saavien urheilualalla luotujen työpaikkojen määrä.
8-14	C8.I7: Huippuosaamista tukevat sisäoppilaitokset	Tavoite	Rakennetut tai kunnostetut koulutuspaikat		Määrä	0	1500	Q3	2022	Niiden koulutuspaikkojen määrä, jotka on rakennettu tai kunnostettu ”Huippuosaamista edistävissä sisäoppilaitoksissa”.
8-15	C8.I8: ”Yhdessä menestykseen” (Cordées de la réussite -ohjelma)	Tavoite	”Cordées de la réussite” -ohjelmaan osallistuvat opiskelijat		Määrä	0	185 000	Q3	2021	Cordées de la réussite -ohjelmaan osallistuvien opiskelijoiden lukumäärä.
8-16	C8.I9: Valtion takaukset opintolainoille	Tavoite	Valtion takaamien opintolainojen edunsaajat		Määrä	0	100 000	Q4	2022	Valtion takaamien opintolainojen edunsaajien lukumäärä sen jälkeen, kun Bpifrancen kanssa tehtyä sopimusta on muutettu lisäämällä valtion tarjoamaa lainaa.
8-17	C8.I10: Yksilölliset kurssit 16-18-vuotiaille työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille	Tavoite	AFPA:n toimintaan osallistuvat nuoret		Määrä	0	10 500	Q1	2022	Niiden 16-18-vuotiaiden nuorten lukumäärä, jotka osallistuvat kansallisen aikuiskoulutusviraston (Agence nationale pour la formation professionnelle des adultes, AFPA) tarjoamaan yksilölliseen kurssiin.
8-18	C8.I11: Korkea-asteen koulutuspaikkojen luominen	Tavoite	Uudet korkea-asteen koulutuspaikat		Määrä	0	30 000	Q4	2022	Luotujen korkea-asteen koulutuspaikkojen määrä (ilmoitukset Parcoursup-alustalla).
8-19	C8.I12: Nuorisosuunnitelma: korkeakoulutus	Tavoite	Korkea-asteen koulutuspaikkoja luotu		Määrä	0	16 000	Q3	2021	Perustettujen korkea-asteen koulutuspaikkojen määrä, joka on ilmoitettu akateemisissa tutkimuksissa.
8-20	C8.I13: Pacea-ohjelma ja nuorisotakuu	Tavoite	Lisäedunsaajat Pacea-ohjelmasta ja nuorisotakuusta vuodesta 2021 alkaen		Määrä	0	130 000	Q1	2022	Pacea-ohjelmaan ja nuorisotakuuseen vuonna 2021 liittyneiden nuorten määrä paikallisten tietojen mukaan.
8-21	C8.I14: Nuorisoa koskevat tuetut sopimukset (PEC ja CIE)	Tavoite	Uudet tuetut sopimukset		Määrä	0	65 000	Q1	2022	Työvoimatoimiston ilmoittama uusien tuettujen sopimusten määrä (nuorten PEC ja Nuoriso CIE).
8-22	C8.I15: Tuki työnantajille vammaisten henkilöiden palkkaamisessa (AMEETH)	Tavoite	Maksetut tuet		Määrä	0	12 500	Q2	2021	Alentuneesti työkykyisen työntekijän palkkaamisesta maksettujen työllistämistukien lukumäärä.
8-23	C8.I16: ”Avustettua työllistämistä” koskevan suunnitelman (Emploi accompagné)jatkaminen	Välitavoite	”Avustettua työllistymistä” koskevan suunnitelman laajentamisen täysimittainen käyttöönotto	Raportti toimen loppuun saattamisesta				Q2	2023	Vammaisia henkilöitä tukevan ”avustettua työllistymistä” koskevan suunnitelman laajentamisen täysimittainen käyttöönotto.
8-24	C8.I17: Etäopetus	Tavoite	Etäopiskeluun osallistuminen		Määrä	0	30 000	Q4	2023	Etäopiskeluun työvoimatoimiston ehdotuksen perusteella osallistuvien määrä.
8-25	C8.I18: Digitaalinen opetussisältö: digitaalisen sisällön alustat	Tavoite	Koulutuslaitokset ilmoittavat kouluttaneensa osallistujia joko osittain tai kokonaan etäopiskelun kautta		Määrä	0	15 000	Q4	2023	Niiden koulutuslaitosten lukumäärä, jotka ilmoittavat koulutus- ja rahoitusselvityksessään kouluttaneensa osallistujia joko osittain tai kokonaan etäopiskelun kautta.
8-26	C8.I18: Digitaalinen opetussisältö: digitaalisen sisällön alustat	Välitavoite	Tuki projektinhallintaan digitaalisen sisällön suunnittelun ja levittämisen tukemiseksi	Suoritteiden toimittaminen				Q4	2022	Suoritteet, jotka on tuotettu osana digitaalisen sisällön suunnittelun ja levittämisen tukemiseen tarkoitettua projektinhallintatukea (mukaan lukien laadittavien 15 pilottikurssin hanketiedostot)
8-27	C8.I19: Lisämäärärahat ”Pro transitions” -yhteenliittymille (AT pro) ammatillisten siirtymien rahoittamiseen	Tavoite	Rahoitusta saaneet uudet ammatilliset siirtymät		Määrä	15 937	19 837	Q4	2022	Vuonna 2021 käynnistettyjen rahoitettujen ammatillisten siirtymien määrän kasvu (+ 3 900) verrattuna vuonna 2020 rahoitettujen ammatillisten siirtymien kokonaismäärään.
8-28	C8.I20: Henkilökohtaisten oppimistilien täydentäminen digitaalisia taitoja varten	Tavoite	Henkilöt, jotka ovat käyttäneet ILA-apurahaa osallistuakseen kansalliseen ammatillisten taitojen tietokantaan rekisteröityyn digitaalisia taitoja koskevaan koulutukseen		Määrä	0	22 500	Q1	2022	Henkilöt, jotka ovat käyttäneet ILA-apurahaa osallistuakseen kansalliseen ammatillisten taitojen tietokantaan rekisteröityyn digitaalisia taitoja koskevaan koulutukseen.
8-29	C8.I21: France Compétences -yhtiön varojen lisääminen	Välitavoite	Ranskan Compétences-yhtiön kanssa tehdyn sopimuksen allekirjoittaminen	Sopimuksen allekirjoittaminen				Q1	2021	Ranskan valtio ja France Compétences allekirjoittivat sopimuksen France Compétencesin rahoitusvarojen lisäämisestä 750 000 000 eurolla.
8-30	C8.I21: France Compétences -yhtiön varojen lisääminen	Tavoite	Uudet allekirjoitetut oppisopimussopimukset		Määrä	335 421	495 000	Q4	2023	Vuosina 2021-2023 allekirjoitettujen uusien oppisopimussopimusten määrä (+ 160 000) verrattuna vuoden 2019 perustasoon, osaamisesta vastaavien toimijoiden raportin perusteella.
8-31	C8.I22: Työvoimatoimiston resurssien lisääminen	Tavoite	Palvelukseen otetut uudet työvoimaneuvojat		Määrä	0	1 000	Q4	2022	Määräaikaisilla työsopimuksilla palkattujen työvoimaneuvojien lukumäärä.