EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 30.6.2021

COM(2021) 346 final

2021/0170(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yleisestä tuoteturvallisuudesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 87/357/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2021) 280 final} - {SWD(2021) 168 final} - {SWD(2021) 169 final}

SISÄLLYSLUETTELO

PERUSTELUT    3

1. EHDOTUKSEN TAUSTA3

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet3

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa5

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE6

•Oikeusperusta6

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)7

•Suhteellisuusperiaate8

•Toimintatavan valinta8

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET8

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset8

•Sidosryhmien kuuleminen9

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö11

•Vaikutustenarviointi11

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen13

•Perusoikeudet14

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET15

5.LISÄTIEDOT15

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt15

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset15

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS    yleisestä tuoteturvallisuudesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 87/357/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY kumoamisesta    

I LUKU    32

Yleiset säännökset    32

II LUKU    35

Turvallisuusvaatimukset    35

III LUKU    37

Talouden toimijoiden velvollisuudet    37

1 jakso    37

2 jakso    43

IV LUKU    44

Verkkomarkkinapaikat    44

V LUKU    46

Markkinavalvonta ja täytäntöönpano    46

VI LUKU    47

Safety Gate – Rapex ‑järjestelmä    47

VII LUKU    48

Komission asema ja täytäntöönpanon koordinointi    48

VIII LUKU    51

Oikeus saada tietoja ja korjata puutteita    51

IX LUKU    53

Kansainvälinen yhteistyö    53

X LUKU    54

Rahoitussäännökset    54

XI LUKU    57

Loppusäännökset    57

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS    62

PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tämä ehdotus asetukseksi kulutustavaroiden turvallisuudesta on yhdenmukainen vuonna 2020 1 hyväksytyn uuden kuluttaja-asioiden toimintaohjelman kanssa, ja sen tavoitteena on i) ajantasaistaa ja nykyaikaistaa muiden kulutustavaroiden kuin elintarvikkeiden turvallisuutta koskevia yleisiä puitteita ii) säilyttää asetuksen asema kuluttajien turvaverkkona iii) mukauttaa säännöksiä uusiin teknologioihin ja verkkokaupan asettamiin haasteisiin ja iv) varmistaa yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset. Ehdotuksella korvataan yleisestä tuoteturvallisuudesta annettu direktiivi 2001/95/EY 2 , mutta sitä sovelletaan edelleen muihin valmistettuihin kulutustavaroihin kuin elintarvikkeisiin. Ehdotetulla asetuksella varmistetaan myös tuoteturvallisuusdirektiivin jatkuvuus: i) siinä nimenomaisesti edellytetään, että kuluttajatuotteet ovat turvallisia, ii) siinä asetetaan tiettyjä velvoitteita talouden toimijoille, ja iii) se sisältää säännöksiä yleistä turvallisuusvaatimusta tukevien standardien kehittämisestä. Lisäksi siinä yhdenmukaistetaan EU:n yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jääviä tuotteita (’yhdenmukaistamattomat tuotteet’) koskevat markkinavalvontasäännöt EU:n yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin (’yhdenmukaistetut tuotteet’) sovellettavien sääntöjen kanssa asetuksen (EU) 2019/1020 mukaisesti. Ehdotetulla asetuksella pyritään näin ollen saattamaan ajan tasalle nykyiset direktiivissä 2001/95/EY vahvistetut säännöt, jotta voidaan varmistaa turvaverkko kaikkia tuotteita varten, ja samalla varmistaa, että järjestelmä takaa paremman johdonmukaisuuden yhdenmukaistettujen ja yhdenmukaistamattomien tuotteiden välillä.

Jo vuonna 2011 sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa 3 määritettiin tuoteturvallisuusdirektiivin ja asetuksen (EY) N:o 765/2008 4 tarkistaminen yhdeksi keskeiseksi toimeksi, jolla voitaisiin parantaa EU:ssa liikkuvien tuotteiden turvallisuutta parantamalla tuoteturvallisuutta ja markkinavalvontaa koskevien sääntöjen johdonmukaisuutta ja täytäntöönpanoa. Tällaista tarkistusta ehdotettiin vuonna 2013 paketissa, johon sisältyi molempien säädösten tarkistaminen ja jonka tarkoituksena oli ottaa käyttöön yhdenmukaistettuja ja yhdenmukaistamattomia tuotteita koskeva yhtenäinen lainsäädäntökehys. Tuolloin katsottiin, että EU:n eri säädöksissä (tuoteturvallisuusdirektiivi, asetus (EY) N:o 765/2008 ja alakohtainen EU:n yhdenmukaistamislainsäädäntö) vahvistettujen markkinavalvontasääntöjen ja talouden toimijoiden velvoitteiden päällekkäisyydet olivat aiheuttaneet sekaannusta talouden toimijoiden ja kansallisten viranomaisten keskuudessa ja heikentäneet markkinavalvontatoimien tehokkuutta EU:ssa. Ehdotetun paketin käsittely ei edennyt sen hyväksymiseksi käydyissä neuvotteluissa, ja se peruutettiin. Vuonna 2017 komissio hyväksyi vuonna 2015 antamansa Sisämarkkinoiden uudistamista koskevan tiedonannon: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille 5 pohjalta laaditun ehdotuksen asetuksen (EY) 765/2008 tarkistamisesta tuotteiden vaatimustenmukaisuuden vahvistamiseksi ja tuotteiden yhdenmukaistamista koskevan EU-lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi osana ”tavarapakettia” eli aloitepakettia, jonka tarkoituksena oli parantaa tavaroiden sisämarkkinoiden toimivuutta. Tämän johdosta vuonna 2019 annettiin asetus (EU) 2019/1020 6 .

 •    Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Komission 15. joulukuuta 2020 hyväksymällä digipalvelusäädöksellä 12 pyritään sääntelemään verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajien, mukaan luettuna sosiaalisen median ja markkinapaikkojen kaltaisten verkkoympäristöjen, velvollisuuksia niiden käyttäjien tarjoaman laittoman sisällön, tavaroiden tai palvelujen osalta. Ehdotuksessa asetetaan verkkoalustoille useita huolellisuusvelvoitteita, jotka ovat ehdotetun asetuksen kannalta merkityksellisiä, kuten kaupankävijöiden jäljitettävyysperiaatteen käyttöönotto ja velvollisuus ottaa huomioon tuoteturvallisuuslainsäädäntö rajapinnan organisoinnissa (22 artikla). Digipalvelusäädös kattaa kaikentyyppisen laittoman sisällön, sellaisena kuin se on määritelty kansallisessa tai EU:n lainsäädännössä, myös vaarallisten tuotteiden myynnin verkossa. Koska digipalvelusäädös on yleisesti sovellettava lainsäädäntöväline, se ei sisällä tällaista sisältöä koskevia erityissäännöksiä. Digipalvelusäädöksessä vahvistetaan myös puitteet ilmoitus- ja toimintamekanismeille (14 artikla). Ehdotetussa asetuksessa täsmennetään tiettyjä verkkomarkkinapaikkoja koskevat velvoitteet tuoteturvallisuuden alalla.

Tekoälyä koskevassa säädösehdotuksessa vahvistetaan yhdenmukaistetut säännöt, jotka koskevat tekoälyjärjestelmien markkinoille saattamista, käyttöönottoa ja käyttöä EU:ssa. Säännöillä on varmistettava yleisten etujen, erityisesti terveyden ja turvallisuuden, sekä ihmisten perusoikeuksien ja -vapauksien suojelun korkea taso. Säädöksessä säädetään erityisvaatimuksista, joita suuririskisten tekoälyjärjestelmien on noudatettava, ja asetetaan velvoitteita tällaisten järjestelmien tarjoajille ja käyttäjille.

Tässä ehdotuksessa otetaan huomioon nämä säännökset ja tarjotaan turvaverkko sellaisten tuotteiden sekä kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvien riskien osalta, jotka eivät sisälly tekoälyä koskevan ehdotuksen soveltamisalaan.

Lokakuussa 2020 hyväksytyssä kemikaalistrategiassa 13 todetaan, että kemikaalien jo nyt laajalle levinnyt käyttö lisääntyy myös kulutustavaroissa ja että on tarpeen kieltää kaikkein haitallisimmat kemikaalit kulutustavaroissa niiden turvallisuuden varmistamiseksi. REACH-asetuksella 14 kemianteollisuudelle on asetettu velvollisuuksia arvioida ja hallita kemikaalien aiheuttamia riskejä ja antaa niiden käyttäjille asianmukaiset turvallisuustiedot. Siinä säädetään myös rajoituksista, joilla suojellaan ihmisten terveyttä ja ympäristöä kemikaalien aiheutumilta kohtuuttomilta riskeiltä. Tällä ehdotuksella säilytetään turvaverkko kemiallisia riskejä vastaan sellaisten tuotteiden osalta, jotka eivät kuulu erityislainsäädännön soveltamisalaan.

Maaliskuussa 2020 hyväksytyn kiertotalouden toimintasuunnitelman 15 tavoitteena on vähentää jätteiden määrää uudelleenkäytön, korjaamisen, uudelleenvalmistuksen ja laadukkaan kierrätyksen avulla – erityisesti sellaisten uusioraaka-aineiden osalta, joissa vaaralliset aineet voivat säilyä – ja siinä todetaan, että tuotteiden turvallisuuden huomioon ottaminen on ensisijainen tavoite. Ehdotuksessa todetaan myös, että kun talouden toimijat tai viranomaiset joutuvat valitsemaan korjaavia toimia, olisi suosittava kestävimpiä toimia (eli toimia, joilla on vähiten ympäristövaikutuksia) edellyttäen, että ne eivät johda turvallisuuden heikkenemiseen.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Ehdotetun asetuksen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 114 artikla, ja sen yhteydessä otetaan asianmukaisesti huomioon myös 169 artikla 16 . Tavoitteena on varmistaa tuoteturvallisuus ja parantaa sisämarkkinoiden toimintaa. Ehdotetulla asetuksella pyritään samalla varmistamaan kuluttajansuojan korkea taso suojelemalla osaltaan eurooppalaisten kuluttajien terveyttä ja turvallisuutta ja edistämällä heidän oikeuttaan saada tietoa 17 .

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta) 

Ehdotuksella yhdenmukaistetaan EU:ssa sovellettava yleinen tuoteturvallisuusvaatimus. Sisämarkkinoilla myytävien tuotteiden turvallisuutta ei voida riittävällä tavalla varmistaa pelkästään jäsenvaltioiden toimin seuraavista syistä:

–Tuotteet liikkuvat vapaasti sisämarkkinoilla. Kun vaarallinen tuote tunnistetaan tietyssä maassa, on hyvin todennäköistä, että samaa tuotetta voi löytyä myös muista jäsenvaltioista, mikä johtuu erityisesti verkkokaupan eksponentiaalisesta kasvusta.

–Erilaiset kansalliset tuoteturvallisuutta koskevat säännöt voivat aiheuttaa yrityksille epätasaisia kustannuksia tuoteturvallisuuslainsäädännön noudattamisesta ja näin ollen vääristää niiden tasapuolisia edellytyksiä toimia sisämarkkinoilla.

–Korkeatasoisen kuluttajansuojan varmistamiseksi EU:n on osallistuttava kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojeluun. Jos eri maissa on erilaiset säännöt, kuluttajia ei suojella vaarallisilta tuotteilta samalla tavalla kaikkialla EU:ssa.

–Jotta markkinavalvonta olisi tehokasta, sen on oltava yhdenmukaista kaikkialla EU:ssa. Jos markkinavalvonta on joissakin unionin osissa löyhempää kuin muualla, muodostuu heikkoja kohtia. Ne uhkaavat yleistä etua, luovat epäoikeudenmukaisia edellytyksiä kaupankäynnille ja kannustavat edullisimman vaihtoehdon etsimiseen (oikeuspaikkakeinotteluun) 18 .

Yhdenmukaistamattomien tuotteiden tuoteturvallisuutta koskevilla EU:n tason toimilla on seuraava lisäarvo:

–Tuoteturvallisuutta koskevien EU:n yhteisten sääntöjen ja standardien vuoksi yritysten ei enää tarvitse huomioida erilaisia kansallisia sääntöjä. Yritykset hyötyvät tästä kustannussäästöjen, kevyemmän hallinnollisen taakan ja oikeudellisen järjestelmän yksinkertaistumisen ansiosta. Tämä mahdollistaa myös tavaroiden vapaan liikkuvuuden EU:ssa ja tiiviimmän yhteistyön jäsenvaltioiden välillä.

–EU:n yhteiset säännöt mahdollistavat markkinavalvonnan mittakaavaedut, mikä on erityisen tärkeää sen vuoksi, että verkkokaupan eksponentiaalinen kehitys lisää rajatylittävää myyntiä ja suoratuontia EU:n ulkopuolelta. Markkinavalvonnan kustannukset jakautuvat myös yhteisten markkinavalvontatoimien ja EU-maiden tietojenvaihdon myötä.

–Sisämarkkinoiden toiminta paranee EU:n tason toimilla. Yhteiset tuoteturvallisuutta ja markkinavalvontaa koskevat säännöt kaikkialla EU:ssa varmistavat yritysten tasapuolisemman kohtelun, minkä vuoksi on todennäköisempää, että tasapuoliset toimintaedellytykset eivät vääristy EU:n sisämarkkinoilla.

–EU:n toimet mahdollistavat nopeamman ja tehokkaamman tiedonkulun, erityisesti Safety Gate- / RAPEX-järjestelmän avulla, minkä ansiosta vaarallisia tuotteita vastaan voidaan toimia nopeasti koko EU:ssa ja taata tasapuoliset toimintaedellytykset.

–Kansainvälisellä tasolla tuoteturvallisuusdirektiivissä vahvistettujen yhteisten säännösten myötä EU on myös voinut edistää korkeaa turvallisuustasoa sekä kahdenvälisesti että monenvälisesti ja siten hallita kolmansista maista tulevien tavaroiden lisääntyvää liikkuvuutta verkkokaupassa.

•Suhteellisuusperiaate

Tässä ehdotuksessa pyritään luomaan huolellinen tasapaino, joka koskee toisaalta EU:n jäsenvaltioiden sääntelyvaltaa niiden tarpeelliseksi katsoman kuluttajansuojan ja markkinavalvonnan tason määrittämisen osalta ja toisaalta tarvetta käsitellä tuoteturvallisuuskysymyksiä, joihin on puututtava keskitetysti. Kuten vaikutustenarvioinnin luvussa 7 korostetaan, haasteet ovat edelleen huomattavia, sillä EU:n markkinoilla on paljon vaarallisia kulutustavaroita. Tähän ehdotukseen liittyvät kustannukset ja sääntelytaakka on pidetty mahdollisimman vähäisinä. EU:n 27 jäsenvaltion yrityksille tämän asetuksen ensimmäisenä täytäntöönpanovuonna aiheutuvien kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 0,02 prosenttia EU:n yritysten yhdenmukaistamattomien tuotteiden valmistuksesta, tukkukaupasta ja vähittäiskaupasta kertyvästä liikevaihdosta. Ehdotukseen sisältyvät toimenpiteet eivät ole laajempia kuin toimenpiteet, jotka ovat tarpeen havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Komission ja jäsenvaltioiden ennakoitujen kustannusten katsotaan olevan hyväksyttävällä tasolla, ja ne korvautuvat yrityksille aiheutuvilla säästöillä sekä yrityksille, kuluttajille ja jäsenvaltioille koituvilla hyödyillä.

•Toimintatavan valinta

Asetus on ainoa soveltuva väline, jolla voidaan saavuttaa tavoite parantaa tuoteturvallisuutta koskevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa ja noudattamista ja varmistaa sen oikeudellisen kehyksen täytäntöönpanon johdonmukaisuus. Direktiivillä ei saavutettaisi tavoitteita riittävällä tavalla, koska toimivaltarajat ja mahdolliset -ristiriidat säilyisivät sen saattamisen jälkeen. Kun direktiivin sijaan valitaan asetus, voidaan myös paremmin saavuttaa tavoite varmistaa johdonmukaisuus yhdenmukaistettuja tuotteita koskevan markkinavalvontalainsäädännön kanssa, kun myös sovellettava säädös on asetus (asetus (EU) 2019/1020). Lisäksi tällainen valinta vähentää sääntelytaakkaa entisestään, koska sitä kautta tuoteturvallisuussääntöjä sovelletaan johdonmukaisesti kaikkialla EU:ssa.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET 

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset 

Tämä asetusehdotus perustuu yleisen tuoteturvallisuusdirektiivin arviointiin, joka toteutettiin samanaikaisesti yhtenä prosessina ehdotuksen ohessa esitettävän vaikutustenarvioinnin kanssa. Tuoteturvallisuusdirektiivillä on kaksi tavoitetta: Sillä pyritään parantamaan sisämarkkinoiden toimintaa ottamalla käyttöön yhteinen lainsäädäntökehys, jolla pyritään välttämään jäsenvaltioiden väliset erot, joita olisi voinut syntyä ilman EU:n lainsäädäntöä. Toiseksi tuoteturvallisuusdirektiivillä pyritään saavuttamaan kuluttajansuojan korkea taso ottamalla käyttöön yleinen tuoteturvallisuusvaatimus ja muita toimenpiteitä. Molemmat tavoitteet liittyvät toisiinsa: Tuoteturvallisuusdirektiivissä säädetyllä kulutustavaroita koskevalla yhdenmukaistetulla turvallisuusvaatimuksella estetään erot, jotka johtaisivat kaupan esteiden syntymiseen ja tasapuolisten toimintaedellytysten vääristymiseen sisämarkkinoilla.

Arvioinnissa todettiin, että tuoteturvallisuusdirektiivin asema kuluttajansuojan ja sisämarkkinoiden toiminnan kulmakivenä on kiistaton. Siinä määritetyt tavoitteet ovat edelleen täysin ajankohtaisia, ja sen tuoma EU:n tason lisäarvo on kiistaton. Tuoteturvallisuusdirektiivin rooli "turvaverkkona" on edelleen olennaisen tärkeä kuluttajansuojan kannalta, koska se tarjoaa oikeusperustan, jolla on tarkoitus varmistaa, että vaaralliset tuotteet eivät päädy kuluttajien käsiin. Tuoteturvallisuusdirektiivin mukaisen tuoteturvallisuutta koskevan EU:n nopean tiedonvaihtojärjestelmän perustaminen on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. Arvioinnissa on kuitenkin tullut esiin useita seikkoja, jotka kyseenalaistavat sen, edistävätkö tuoteturvallisuusdirektiivin kaikki säännökset direktiivin tavoitteiden asianmukaista saavuttamista.

Ensinnäkin sähköisen kaupankäynnin kasvu on heikentänyt tuoteturvallisuusdirektiivin tehokkuutta. Tuoteturvallisuusdirektiiviä sovelletaan kaikkiin kulutustavaroihin riippumatta siitä, myydäänkö niitä kivijalkaliikkeissä vai verkkokaupoissa. Tuoteturvallisuusdirektiivissä ei kuitenkaan ole nimenomaisia säännöksiä, joilla otettaisiin huomioon verkkokaupan erityispiirteet, joita on erityisesti uusien toimijoiden ilmaantuminen verkkokaupan toimitusketjuun, mikä on puolestaan vaikuttanut kielteisesti EU:n kuluttajien suojaan ja EU:n vaatimusten mukaisesti toimivien yritysten tasapuolisiin toimintaedellytyksiin.

Uusien teknologioiden nopea kehitys herättää myös kysymyksiä tuoteturvallisuusdirektiivin eräiden keskeisten käsitteiden soveltamisalasta. Tiettyjen uusien riskien ilmeneminen on asettanut kyseenalaiseksi sen, onko tuoteturvallisuusdirektiivi riittävän selkeä oikeusvarmuuden tarjoamiseksi yrityksille ja kuluttajansuojan takaamiseksi. Nämä riskit koskevat liitettävyyttä, sitä, missä määrin direktiiviä voidaan soveltaa ohjelmistojen päivityksiin ja latauksiin, sekä tekoälykäyttöisten laitteiden kehittyviin toimintoihin.

Arvioinnissa todettiin myös, että EU:n lainsäädäntökehys ei ole sisäisesti johdonmukainen, sillä yhdenmukaistettuja ja yhdenmukaistamattomia tuotteita varten on kaksi erilaista markkinavalvontasäännöstöä.

•Sidosryhmien kuuleminen

Tätä ehdotusta valmistellessaan komissio kuuli sidosryhmiä alustavasta vaikutustenarvioinnista ja etenemissuunnitelmasta järjestetyssä julkisessa kuulemisessa, avoimessa julkisessa kuulemisessa, sidosryhmien seminaareissa sekä tapauskohtaisissa kannanotoissa ja jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kohdennetuissa kuulemisissa. Kuulemistoimien tulokset on sisällytetty vaikutustenarviointiin läpäisyperiaatteella, ja ne on otettu huomioon tässä ehdotuksessa. Tärkeimmät kuulemisissa esiin tuodut seikat ovat seuraavat:

Turvaverkon säilyttäminen: Kaikkien sidosryhmien yleinen palaute oli, että tuoteturvallisuusdirektiivi on hyödyllinen säädös ja sen turvaverkkoperiaate olisi säilytettävä. Valtaosa vastaajista kuitenkin totesi, että tuoteturvallisuusdirektiivin soveltamisalaan kuuluvia muita kuin elintarvikkeina käytettäviä kulutustavaroita koskevia EU:n nykyisiä turvallisuussääntöjä voitaisiin parantaa tietyillä aloilla, jotta kuluttajia voitaisiin suojella paremmin (71 prosenttia avoimen kuulemisen vastauksista).

Uusien teknologioiden asettamiin haasteisiin vastaaminen: Kaikki sidosryhmät totesivat, että uudet teknologiat aiheuttavat monia haasteita, ja esittivät erilaisia keinoja niiden ratkaisemiseksi. Kuluttajien edustajat ja useat jäsenvaltioiden viranomaiset ilmaisivat kuulemisissa kannattavansa turvallisuuden määritelmän laajentamista siten, että se kattaisi myös turvallisuuteen vaikuttavat (kyber)turvallisuusnäkökohdat. Etenemissuunnitelmasta / aloitusvaiheen vaikutusten arvioinnista järjestetyssä kuulemisessa teknologiakeskeiset yritykset olivat kuitenkin vastahakoisempia sisällyttämään tuoteturvallisuusdirektiiviin uusia teknologioita ja niihin liittyviä uusia riskejä. Ne pitävät parempana vaihtoehtona sitä, että tuoteturvallisuusdirektiivi olisi edelleen teknologianeutraali ja että uusiin teknologioihin liittyvät riskit otettaisiin huomioon muissa, yksityiskohtaisemmissa säädöksissä. Asetusehdotukseen sisältyy kuitenkin tällaisia näkökohtia sen varmistamiseksi, että turvaverkko kattaa uusien teknologioiden aiheuttamat riskit, mikäli ne eivät kuulu erityisten EU-säädösten piiriin 19 .

Verkossa myytäviin tuotteisiin liittyvien turvallisuusongelmien ratkaiseminen: Kuulemisissa mainittiin toistuvasti kysymys tuotteista, jotka tulevat suoraan tai verkkoalustojen kautta EU:n ulkopuolelta. Yritykset ja niiden edustajat korostivat tasapuolisten toimintaedellytysten merkitystä ja huomauttivat, että monet EU:n vähittäiskauppiaat kärsivät nykyisellään epäreilusta kilpailusta kolmansiin maihin sijoittautuneiden toimijoiden taholta. Jäsenvaltioiden viranomaiset korostivat, että on vaikeaa valvoa kolmansista maista tulevia tuotteita ja toteuttaa täytäntöönpanotoimia EU:n ulkopuolisia talouden toimijoita vastaan. Sidosryhmillä näkemykset verkkomarkkinapaikkojen velvoitteista olivat eriäviä:

–Verkkomarkkinapaikat, jotka antoivat palautetta etenemissuunnitelmasta, ilmoittivat hyväksyvänsä osan nykyisen vapaaehtoisen tuoteturvallisuuslupauksen velvoitteista sitovina, mutta eivät kannattaisi lisävelvoitteita. 20 Vähittäiskauppiaat katsoivat, että verkkomarkkinapaikoilla on keskeinen rooli toimitusketjussa ja niillä pitäisi siksi olla myös vastaavat vastuut.

–Kuluttajien edustajat ja jäsenvaltioiden viranomaiset kannattivat vastuun vahvistamista toimitusketjun kaikissa vaiheissa.

Markkinavalvontasääntöjen ja täytäntöönpanon parantaminen: Markkinavalvonnan ja täytäntöönpanon osalta kaikki sidosryhmät kannattivat markkinavalvontasääntöjen johdonmukaistamista yhdenmukaistettujen ja yhdenmukaistamattomien tuotteiden välillä. Se on otettu huomioon tässä ehdotuksessa. Tarkistettuun tuoteturvallisuusdirektiiviin sisällytetyn ”vastuuhenkilön” osalta suurin osa avoimen kuulemisen vastaajista katsoi, että tuoteturvallisuusdirektiivin soveltamisalaan kuuluvia tuotteita olisi saatettava EU:n markkinoille vain, jos EU:hun sijoittautunut talouden toimija vastaa tuoteturvallisuudesta (70 prosenttia vastaajista kannatti tätä).

Standardointiprosessin tarkistaminen: Enemmistö sidosryhmistä kannatti tuoteturvallisuusdirektiivin ja nyt tämän asetuksen mukaisten uusien standardien kehittämisessä käytettävän standardointiprosessin yksinkertaistamista. Tämä on sisällytetty ehdotukseen.

Elintarvikkeita jäljittelevien tuotteiden sisällyttäminen tarkistetun tuoteturvallisuusdirektiivin soveltamisalaan: Useimmat sidosryhmät kannattivat elintarvikkeita jäljittelevän lainsäädännön sisällyttämistä tarkistettuun tuoteturvallisuusdirektiiviin. Valtaosa avoimeen kuulemiseen vastanneista totesi, että elintarvikkeita muistuttavat tuotteet olisi sisällytettävä yleiseen tuoteturvallisuutta koskevaan säädökseen (69 prosenttia vastaajista kannatti tätä). Alkuvaiheen vaikutustenarviointia koskevassa kuulemisessa vastaajat kannattivat tämän seikan sisällyttämistä tuoteturvallisuuden riskinarviointiin. Lähestymistapa on otettu huomioon tässä ehdotuksessa. Elintarvikkeita jäljittelevien tuotteiden täyskielto ei saanut kannatusta.

Tuotteiden palautusmenettelyn puitteiden parantaminen: Sidosryhmät korostivat toistuvasti, että tuotteiden palautusmenettelyn yhteydessä on ratkaisevan tärkeää ottaa suoraan yhteyttä asianomaisiin kuluttajiin aina kun se on mahdollista, esimerkiksi kun tuote on rekisteröity, ostettu verkosta tai ostettu kanta-asiakaskorttia käyttäen. Useat sidosryhmät mainitsivat, että kuluttajien olisi voitava halutessaan vastaanottaa ainoastaan turvallisuusilmoituksia (rekisteröidessään tuotteen tai liittyessään kanta-asiakasohjelman). Laaja yhteisymmärrys vallitsi siitä, että jotkin keskeiset seikat ja perussäännöt, joita sovelletaan kaikkiin palautusmenettelyilmoituksiin, olisi yhtenäistettävä ja tehtävä pakollisiksi, kuten asetusehdotuksessa esitetään. Useat sidosryhmät mainitsivat, että palautusmenettelyyn osallistumisesta olisi tehtävä kuluttajien kannalta helpompaa ja houkuttelevampaa.

Jäljitettävyyden parantaminen toimitusketjussa: Suurin osa sidosryhmistä oli samaa mieltä siitä, että tuoteturvallisuusdirektiivissä olisi parannettava tuotteiden jäljitettävyyttä (82 prosenttia avoimeen kuulemismenettelyyn osallistuneista kannatti tätä). Lisäksi korostettiin verkkomarkkinapaikkojen merkitystä tuotteiden jäljitettävyyden parantamisessa, ja vastaajat katsoivat erityisesti, että markkinapaikkojen olisi tarkistettava ennen tuotteen luettelointia, että jäljitettävyyttä koskevat tiedot ovat saatavilla.

Väärennettyjen tuotteiden käsittely: Tuotemerkkien omistajien järjestöt korostivat, että tuoteturvallisuusdirektiiviä olisi muutettava vaarallisten väärennösten torjumiseksi. Kysymys on otettu asianmukaisesti huomioon, mutta se ei sisälly tähän ehdotukseen, koska väärennettyjä tuotteita käsitellään jo EU:n lainsäädännössä ja vaaralliset tuotteet kuuluvat tuoteturvallisuusdirektiivin ja tämän ehdotuksen soveltamisalaan niiden aitoudesta riippumatta. Vaikka väärennetyt tuotteet voivat aiheuttaa turvallisuusriskejä, tietyn tuotteen turvallisuus on analysoitava riskinarvioinnin perusteella.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö 

•Vaikutustenarviointi 

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen 

•Perusoikeudet 

Tällä ehdotuksella pyritään vahvistamaan eurooppalaisten kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelua ja edistämään heidän oikeuttaan tiedonsaantiin. Selkeämpien velvoitteiden ja tuoteturvallisuuden paremman täytäntöönpanon ansiosta tällä ehdotuksella odotetaan olevan myönteinen vaikutus kuluttajansuojaan ja ympäristönsuojeluun ja sen korkean tason varmistamiseen Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 ja 38 artiklan mukaisesti.

Ehdotuksessa asetetaan yrityksille lisävaatimuksia, jotka ovat tarpeen EU:n yleisen edun eli kuluttajansuojan parantamiseksi. Sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten arvioidaan olevan suhteellisen alhaiset suhteessa yritysten liikevaihtoon. Nämä vaatimukset eivät sellaisenaan vaikuta perusoikeuskirjan 52 artiklan mukaiseen elinkeinovapauteen eivätkä sen oikeasuhteisuuteen.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET 

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt 

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset 

Asetusehdotus sisältää 11 lukua, joissa on yhteensä 47 artiklaa.

I luku – Yleiset säännökset

Tässä luvussa määritellään ehdotetun asetuksen soveltamisala ja siinä käytetyt tärkeimmät käsitteet. Siinä säädetään kaikille sen soveltamisalaan kuuluville tuotteille luotavasta "turvaverkosta" ja vahvistetaan vaatimukset kulutustavaroiden turvallisuuden ja siten myös kuluttajien turvallisuuden varmistamiseksi. Siinä määritellään säännöt tämän asetuksen soveltamisesta yhdenmukaistamattomaan lainsäädäntöön. Sillä saatetaan ajan tasalle direktiivissä 2001/95/EY käytetyt määritelmät erityisesti tuotteen määritelmän erilaisen soveltamisalan huomioon ottamiseksi ja otetaan käyttöön erityinen verkossa toimivan markkinapaikan (verkkomarkkinapaikan) määritelmä.

II luku – Turvallisuusvaatimukset

Tässä luvussa otetaan käyttöön yleinen turvallisuusvaatimus, vahvistetaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistujen standardien merkitys olettamana turvallisuudesta ja saatetaan ajan tasalle näkökohtia, jotka koskevat tuotteiden turvallisuuden arviointia, jotta elintarvikkeita jäljittelevät tuotteet voidaan ottaa huomioon riskinarvioinnissa direktiivin 87/357/ETY kumoamisen jälkeen. Tuoteturvallisuuden arvioinnin uusia näkökohtia ovat myös uusiin teknologioihin perustuvien tuotteiden mahdolliset riskit.

III luku – Talouden toimijoiden velvollisuudet

1 jakso

Tässä jaksossa vahvistetaan talouden toimijoiden velvoitteet lukuun ottamatta niitä talouden toimijoita, jotka kuuluvat asetuksen (EU) 2019/1020 soveltamisalaan. Näin vältetään se, että tähän lukuun sisältyvät velvoitteet voisivat olla ristiriidassa yhdenmukaistettuun lainsäädäntöön sisältyvien vastaavien velvoitteiden kanssa. Talouden toimijoita koskevien tuotteiden turvallisuuden varmistamiseen liittyvien yleisempien velvollisuuksien lisäksi siinä otetaan käyttöön olennaisen muutoksen käsite, jolloin vastuu tuotteen turvallisuudesta siirtyy muutoksen tekijälle. Lisäksi siinä laajennetaan asetuksen (EU) 2019/1020 4 artiklaan sisältyvää vastuuhenkilön käsitettä koskemaan yhdenmukaistamattomia tuotteita. Tämä on välttämätöntä ennen tuotteiden asettamista saataville markkinoilla, jotta voidaan puuttua kolmansista maista tulevaan suoratuontiin liittyviin ongelmiin. Tämä luku sisältää myös jäljitettävyyttä koskevat perussäännökset, jotka on pääosin otettu päätöksestä 768/2008/EY, ja mahdollisuuden ottaa käyttöön tiukempi jäljitettävyysjärjestelmä, joka hyväksytään delegoidulla säädöksellä, jos tuotteet voivat aiheuttaa vakavan riskin ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle.

2 jakso

Tämä jakso sisältää talouden toimijoiden velvoitteet, joita sovelletaan myös asetuksen (EU) 2019/1020 soveltamisalaan kuuluviin talouden toimijoihin. Ne ovat velvoitteita, joilla ei ole vastinetta yhdenmukaistetuilla aloilla, ja siksi niiden soveltaminen myös tällä alalla ei aiheuttaisi ristiriitaa. Tämä koskee talouden toimijoiden velvollisuutta etämyynnin ja tuotteen kanssa sattuneiden onnettomuuksien yhteydessä.

IV luku – Verkkomarkkinapaikat

Tässä luvussa tarkastellaan verkossa toimivien markkinapaikkojen merkitystä ja säädetään niihin sovellettavista erityisvelvoitteista.

V luku– Markkinavalvonta ja täytäntöönpano

Tähän lukuun on sisällytetty ja siinä on mukautettu asetuksen (EU) 2019/1020 markkinavalvontaa koskevat IV, V ja VI luvut kokonaisuudessaan. Tarkoituksena on luoda mahdollisuuksien mukaan yhtenäinen järjestelmä sekä yhdenmukaistetuille että yhdenmukaistamattomille tuotteille.

VI luku – Safety Gate – Rapex ‑järjestelmä

Tässä luvussa vahvistetaan tietojenvaihdon periaate vaarallisen tuotteen tapauksessa ja muutetaan RAPEX-järjestelmän nimeksi Safety Gate säilyttäen kuitenkin järjestelmän samat ominaisuudet. Ehdotuksessa täsmennetään määräaikoja. Safety Gaten ja markkinavalvonnan tieto- ja viestintäjärjestelmän välistä suhdetta selkeytetään. Luvussa selvennetään myös, että jäsenvaltioiden viranomaiset voivat päättää antaa yhden yhteyshenkilön tehtävän kansalliselle Safety Gate -yhteyspisteelle.

VII luku – Komission asema ja täytäntöönpanon koordinointi

Tässä luvussa annetaan komissiolle mahdollisuus hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä toimenpiteitä, jos kyseessä on vakava riski, jota ei voida tyydyttävällä tavalla hallita asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden toteuttamilla toimenpiteillä tai millään muulla EU:n lainsäädännön mukaisella menettelyllä. Tämä mahdollisuus on jo tuoteturvallisuusdirektiivissä: ehdotetulla asetuksella täsmennetään sen soveltamisalaa. V luvussa otetaan käyttöön myös vapaaehtoinen välimiesmenettely, jossa jäsenvaltiot voivat esittää komissiolle kysymyksiä tuotteeseen liittyvän riskin tunnistamisesta tai tasosta, jos riskinarvioinnit poikkeavat toisistaan. Näin EU:n tasolla voidaan toteuttaa vaarallisia tuotteita koskevia toimia yhtenäisemmin.

VIII luku – Oikeus tiedonsaantiin ja oikeussuojakeinoihin 

Tässä luvussa annetaan säännöksiä kuluttajille annettavista tiedoista. Siinä vahvistetaan komission ja jäsenvaltioiden velvollisuus antaa kuluttajille tietoa tuotteiden aiheuttamista terveys- ja turvallisuusriskeistä. Lisäksi siinä velvoitetaan jäsenvaltiot antamaan kuluttajille mahdollisuus tehdä valituksia toimivaltaisille kansallisille viranomaisille. Siinä vahvistetaan ja parannetaan jo käytössä olevan Safety Gate -verkkoportaalin kattavuutta lisäämällä siihen uusi osio, jossa kuluttajat voivat tutustua talouden toimijoiden itsensä antamiin varoituksiin ja niiden toteuttamiin palautusmenettelyihin. Uusilla säännöksillä pyritään parantamaan palautusmenettelyjen tehokkuutta ja varmistamaan siten kattavampi ja laajempi tiedottaminen kuluttajille sekä kuluttajien käytettävissä olevien oikeussuojakeinojen parannettu järjestelmä.

IX luku – Kansainvälinen yhteistyö 

Tässä luvussa säädetään oikeusperustasta, jonka nojalla komissio voi luoda yhteistyömuotoja tuoteturvallisuuden parantamiseksi. Näihin kuuluvat yhteiset täytäntöönpanotoimet, tekninen tuki, virkamiesten vaihto sekä tietojenvaihto vaarallisia tuotteita koskevien tietojen ja erityisesti Safety Gate -järjestelmän sisältämien tietojen osalta. Säännöksellä mahdollistetaan joko täysipainoinen osallistuminen Safety Gate -järjestelmään tai valikoitujen tietojen vaihto.

X luku – Rahoitussäännökset

Ehdotetussa asetuksessa säädetään, että komissio rahoittaa toimia kaikilla sen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

Ehdotettu asetus sisältää yleisiä lausekkeita EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta.

XI luku – Loppusäännökset

2021/0170 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yleisestä tuoteturvallisuudesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 87/357/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 21 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Yleisestä tuoteturvallisuudesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/95/EY 22 säädetään vaatimuksesta, jonka mukaan kulutustavaroiden on oltava turvallisia ja jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisten on toteutettava toimia vaarallisten tuotteiden suhteen ja tämän vuoksi vaihdettava tietoja unionin nopean tietojenvaihtojärjestelmän (RAPEX) kautta.

(2)Direktiiviä 2001/95/EY on tarkistettava ja ajantasaistettava uusiin teknologioihin ja verkkokauppaan liittyvän kehityksen valossa, jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus unionin yhdenmukaistamislainsäädännön ja standardointilainsäädännön kehityksen kanssa, varmistaa, että palautusmenettelyt toimivat paremmin, sekä varmistaa selkeämpi kehys elintarvikkeita jäljitteleville tuotteille, joita on tähän mennessä säännelty neuvoston direktiivillä 87/357/ETY 23 . Selkeyden vuoksi direktiivi 2001/95/EY ja direktiivi 87/357/ETY olisi kumottava ja korvattava tällä asetuksella.

(3)Asetus on soveltuva oikeudellinen väline, koska siinä asetetaan selkeät ja yksityiskohtaiset säännöt, joiden täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltiot eivät voi antaa toisistaan poikkeavia säännöksiä. Valitsemalla asetus direktiivin sijasta voidaan myös paremmin saavuttaa tavoite varmistaa johdonmukaisuus unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden markkinavalvontaa koskevan lainsäädäntökehyksen kanssa asetuksen (EU) 2019/1020 mukaisesti, sillä sovellettava säädös on myös samantyyppinen eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1020  24 . Lisäksi tällaisella valinnalla kevennetään sääntelytaakkaa entisestään, koska sen myötä tuoteturvallisuussääntöjä sovelletaan johdonmukaisesti kaikkialla unionissa.

(4)Tämän välineen tarkoituksena on edistää perustamissopimuksen 169 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista. Sillä olisi erityisesti pyrittävä varmistamaan kuluttajien terveys ja turvallisuus sekä sisämarkkinoiden toiminta kuluttajille tarkoitettujen tuotteiden osalta.

(5)Tällä asetuksella olisi pyrittävä suojelemaan kuluttajia ja heidän turvallisuuttaan yhtenä EU:n oikeudellisen kehyksen perusperiaatteena, joka on kirjattu EU:n perusoikeuskirjaan. Vaarallisilla tuotteilla voi olla erittäin kielteisiä seurauksia kuluttajille ja kansalaisille. Kaikilla kuluttajilla, myös heikoimmassa asemassa olevilla, kuten lapsilla, ikääntyneillä ja vammaisilla, on oikeus turvallisiin tuotteisiin. Kuluttajilla olisi oltava riittävät keinot tällaisten oikeuksien valvomiseksi, ja jäsenvaltioilla olisi oltava riittävät välineet ja toimenpiteet tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi.

(6)Vaikka on annettu alakohtaista unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöä, jossa säädetään tiettyjen tuotteiden tai tuoteluokkien turvallisuusnäkökohdista, käytännössä on mahdotonta antaa kaikki nykyiset kulutustavarat tai mahdollisesti kehitettävät tavarat kattavaa unionin lainsäädäntöä. Siksi tarvitaan edelleen horisontaalisia lainsäädäntöpuitteita puutteiden korjaamiseksi ja kuluttajansuojan varmistamiseksi silloin, kun sitä ei ole muuten taattu, erityisesti kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelun korkean tason varmistamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 ja 169 artiklan vaatimusten mukaisesti.

(7)Samalla niiden tuotteiden osalta, joihin sovelletaan alakohtaista unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöä, tämän asetuksen eri osien soveltamisala olisi määriteltävä selkeästi, jotta vältetään päällekkäiset säännökset ja epäselvä oikeudellinen kehys.

(8)Joitakin säännöksiä, kuten niitä, jotka koskevat useimpia talouden toimijoiden velvollisuuksia, ei pitäisi soveltaa unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin, koska ne sisältyvät jo kyseiseen lainsäädäntöön, mutta joitakin muita säännöksiä olisi sovellettava unionin yhdenmukaistamislainsäädännön täydentämiseksi. Erityisesti yleistä tuoteturvallisuusvaatimusta ja siihen liittyviä säännöksiä olisi sovellettava unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluviin kulutustavaroihin silloin, kun kyseinen lainsäädäntö ei kata tietyntyyppisiä riskejä. Tämän asetuksen säännöksiä, jotka koskevat verkkomarkkinapaikkojen velvollisuuksia, talouden toimijoiden velvollisuuksia onnettomuustapauksissa, kuluttajien tiedonsaantioikeutta sekä kulutustavaroiden palautusmenettelyä, olisi sovellettava unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin, jos kyseisessä lainsäädännössä ei ole samaan tavoitteeseen tähtääviä erityissäännöksiä. Myös Rapex-järjestelmää käytetään unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä Euroopan parlamentin ja neuvostonasetuksen (EU) 2019/1020 25 20 artiklan mukaisesti, minkä vuoksi Safety Gate -järjestelmää ja sen tähän asetukseen sisältyvän toiminnan säännöksiä pitäisikin soveltaa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä.

(9)Asetuksen (EU) 2019/1020 VII luvun säännöksiä, joissa vahvistetaan unionin markkinoille tulevien tuotteiden valvontaa koskevat säännöt, sovelletaan jo suoraan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin, eikä tämän asetuksen tarkoituksena ole muuttaa näitä säännöksiä. Ensin mainitun vakaus on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon, että näistä tarkastuksista vastaavien viranomaisten (jotka lähes kaikissa jäsenvaltioissa ovat tulliviranomaisia) on suoritettava tarkastukset asetuksen (EU) N:o 952/2013 (unionin tullikoodeksi) 46 ja 47 artiklassa, täytäntöönpanolainsäädännössä ja vastaavissa ohjeissa tarkoitetun riskianalyysin perusteella. Tämä riskiperusteinen lähestymistapa on keskeinen tullivalvonnassa, kun otetaan huomioon tullialueelle saapuvien ja sieltä lähtevien tavaroiden huomattava määrä, ja sen tuloksena sovelletaan konkreettisia valvontatoimenpiteitä yksilöityjen painopisteiden mukaisesti. Se, että asetuksella ei muuteta millään tavoin asetuksen 2019/1020 VII lukua, jossa viitataan suoraan tullilainsäädännössä säädettyyn riskiperusteiseen lähestymistapaan, tarkoittaa käytännössä sitä, että unionin markkinoille tulevien tuotteiden valvonnasta vastaavien viranomaisten (tulliviranomaiset mukaan luettuina) olisi rajoitettava valvontansa riskialttiimpiin tuotteisiin riskin todennäköisyyden ja vaikutusten mukaan, millä varmistetaan niiden toiminnan vaikuttavuus ja tehokkuus sekä suojataan niiden valmiuksia suorittaa tällaista valvontaa.

(10)Ennalta varautumisen periaate on tuotteiden ja kuluttajien turvallisuuden varmistamisen perusperiaate, ja sen vuoksi kaikkien asianomaisten toimijoiden olisi otettava se asianmukaisesti huomioon tätä asetusta soveltaessaan.

(11)Kun otetaan huomioon myös terveyden käsitteen merkityksen laajuus 26 , tuotteen aiheuttama ympäristöriski olisi otettava huomioon tätä asetusta sovellettaessa, koska se voi viime kädessä aiheuttaa riskin myös kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle.

(12)Tuotteisiin, jotka on suunniteltu ainoastaan ammattikäyttöön, mutta jotka ovat sittemmin siirtyneet kulutusmarkkinoille, olisi sovellettava tämän direktiivin vaatimuksia, koska nämä tuotteet voivat kohtuullisen ennustettavissa olosuhteissa käytettäessä olla vaaraksi kuluttajien terveydelle tai turvallisuudelle.

(13)Elintarvikkeita, rehuja ja niihin liittyviä aloja koskevassa unionin lainsäädännössä on säädetty järjestelmästä, jolla varmistetaan sen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden turvallisuus. Sen vuoksi elintarvikkeet ja rehut olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle lukuun ottamatta elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita siltä osin kuin on kyse riskeistä, jotka eivät kuulu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1935/2004 27 tai muun ainoastaan elintarvikkeisiin liittyvät kemialliset ja biologiset riskit kattavan elintarvikkeita koskevan erityislainsäädännön soveltamisalaan.

(14)Lääkkeisiin sovelletaan markkinoille saattamista edeltävää arviointia, johon kuuluu riski-hyötyanalyysi. Ne olisi siksi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(15)Asetuksen (EU) 2018/1139 28 2 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetut ilma-alukset kuuluvat jäsenvaltioiden lakisääteisen valvonnan piiriin, koska niiden riski siviili-ilmailun turvallisuudelle on vähäinen. Ne olisi siksi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(16)Tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia olisi sovellettava käytettyihin tuotteisiin tai korjattuihin, kunnostettuihin tai kierrätettyihin tuotteisiin, jotka palaavat toimitusketjuun kaupallisen toiminnan myötä, lukuun ottamatta tuotteita, joiden osalta kuluttaja ei voi kohtuudella olettaa, että ne täyttävät uusimmat turvallisuusstandardit, kuten antiikkiesineitä tai tuotteita, jotka esitetään korjattaviksi tai kunnostettaviksi.

(17)Direktiivi 87/357/ETY kulutustavaroista, jotka eivät ole elintarvikkeita, mutta jotka muistuttavat elintarvikkeita ja jotka voidaan sekoittaa elintarvikkeisiin siten, että kuluttajat, erityisesti lapset, voivat panna ne suuhunsa, imeä tai niellä niitä ja jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi tukehtumisen, myrkytyksen, ruoansulatuskanavan puhkeamisen tai tukkeutumisen, on antanut aihetta ristiriitaiseen tulkintaan. Lisäksi se on hyväksytty aikana, jolloin kulutustavaroiden turvallisuutta koskeva oikeudellinen kehys oli soveltamisalaltaan hyvin kapea. Tästä syystä direktiivi 87/357/ETY olisi kumottava.

(18)Palvelujen ei pitäisi kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan. Kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelun varmistamiseksi tätä asetusta olisi kuitenkin sovellettava tuotteisiin, jotka toimitetaan kuluttajille tai kuluttajien saataville, mukaan luettuina tuotteet, joiden kanssa kuluttajat ovat suoraan kosketuksissa palvelujen tarjoamisen yhteydessä. Palvelujen tarjoajan kuljettamat laitteet, joilla kuluttajat liikkuvat tai matkustavat, olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, koska sitä on tarkasteltava toimitettavan palvelun turvallisuuden yhteydessä.

(19)Tuotteet, jotka on liitetty muihin tuotteisiin tai muihin tuotteisiin, jotka vaikuttavat toisen tuotteen toimintaan, voivat aiheuttaa riskin tuotteen turvallisuudelle. Tämä näkökohta olisi otettava asianmukaisesti huomioon mahdollisena riskinä. Yhteydet ja keskinäiset suhteet, joita esineellä voi olla ulkoisiin esineisiin, eivät saa vaarantaa sen turvallisuutta.

(20)Uudet teknologiat aiheuttavat myös uusia riskejä kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle tai muuttavat tapaa, jolla riskit voivat toteutua, kuten ulkoinen interventio, joka vaikuttaa tuotteeseen tai muuttaa sen ominaisuuksia.

(21)Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan terveydellä tarkoitetaan kaikenlaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia eikä pelkästään sairauden tai vamman puuttumista. Tämä määritelmä tukee sitä, että uusien teknologioiden kehittäminen saattaa tuoda kuluttajille uusia terveysriskejä, kuten psykologisia riskejä, kehitysriskejä, erityisesti lapsille, henkisiä riskejä, masennusta, unen menetystä tai aivotoiminnan muutoksia.

(22)Kuluttajien turvallisuuteen sekä pöytäkirjoihin ja sertifiointeihin vaikuttavia erityisiä kyberturvallisuusriskejä voidaan käsitellä alakohtaisella lainsäädännöllä. Jos alakohtaisessa lainsäädännössä on puutteita, olisi kuitenkin varmistettava, että asianomaiset talouden toimijat ja kansalliset viranomaiset ottavat uusiin teknologioihin liittyvät riskit huomioon tuotteiden suunnittelussa ja arvioinnissa, jotta voidaan varmistaa, että tuotteeseen tehdyt muutokset eivät vaaranna sen turvallisuutta.

(23)Tuotteiden turvallisuutta arvioitaessa olisi otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat näkökohdat, erityisesti niiden ominaisuudet ja esitystapa sekä niiden kuluttajaryhmien, erityisesti lasten, ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden, erityistarpeet ja -riskit, jotka todennäköisesti käyttävät tuotteita. Jos siis tarvitaan erityisiä tietoja, jotta tuotteet olisivat turvallisia tietylle henkilöryhmälle, tuotteiden turvallisuuden arvioinnissa olisi otettava huomioon myös näiden tietojen saatavuus. Tuotteiden turvallisuutta arvioitaessa olisi otettava huomioon, että tuotteen on oltava turvallinen koko elinkaarensa ajan.

(24)Talouden toimijoiden olisi oltava toimitusketjuun liittyvien tehtäviensä mukaisesti vastuussa tuotteiden turvallisuudesta, jotta voidaan varmistaa kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelun korkea taso. Kaikkien toimitus- ja jakeluketjuun kuuluvien talouden toimijoiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että markkinoilla asetetaan saataville ainoastaan sellaisia tuotteita, jotka ovat turvallisia ja tämän asetuksen vaatimusten mukaisia. On tarpeen säätää selkeästä ja oikeasuhteisesta velvollisuuksien jakautumisesta, joka vastaa kunkin toimijan tehtävää toimitus- ja jakeluprosessissa.

(25)Etämyynnin, myös verkkokaupan, olisi myös kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan. Verkkokauppa on kasvanut johdonmukaisesti ja tasaisesti, mikä on luonut uusia liiketoimintamalleja ja tuonut uusia toimijoita markkinoille, kuten verkkomarkkinapaikoille.

(26)Verkkomarkkinapaikat ovat ratkaisevassa asemassa toimitusketjussa – niiden avulla talouden toimijat voivat tavoittaa rajattoman määrän kuluttajia – ja siten myös tuoteturvallisuusjärjestelmässä.

(27)Kun otetaan huomioon verkkomarkkinapaikkojen tärkeä rooli tuotteiden myynnin välittäjinä kauppiaiden ja kuluttajien välillä, näillä toimijoilla olisi oltava enemmän vastuuta vaarallisten tuotteiden verkkomyynnin torjunnassa. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/31/EY 29  säädetään sähköisen kaupankäynnin yleisistä puitteista ja tietyistä verkkoalustojen velvoitteista. Digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY 30 muuttamisesta annetussa asetuksessa [.../...] säädetään verkkovälityspalvelujen tarjoajien vastuusta ja tilivelvollisuudesta laittoman sisällön, myös vaarallisten tuotteiden, osalta. Tällä asetuksella ei rajoiteta kuluttajansuojaa ja tuoteturvallisuutta koskevien unionin lainsäädännössä vahvistettujen sääntöjen soveltamista. Näin ollen olisi kyseisen asetuksen [1 artiklan 5 kohdan h alakohdan] mukaisesti otettava käyttöön kyseisen asetuksen tarjoaman horisontaalisen oikeudellisen kehyksen pohjalta erityisvaatimuksia, jotka ovat olennaisia vaarallisten tuotteiden verkkomyynnin tehokkaan torjumisen kannalta.

(28)Tuoteturvallisuussitoumus, joka allekirjoitettiin vuonna 2018 ja johon useat markkinapaikat ovat sittemmin liittyneet, sisältää useita tuoteturvallisuutta koskevia vapaaehtoisia sitoumuksia. Tuoteturvallisuussitoumus on osoittautunut järkeväksi keinoksi parantaa kuluttajien suojelua verkossa myytäviltä vaarallisilta tuotteilta. Sen vapaaehtoinen luonne ja se, että siihen osallistuu vapaaehtoisesti vain rajallinen määrä verkkomarkkinapaikkoja, vähentää kuitenkin sen tehokkuutta, eikä sillä voida taata tasapuolisia toimintaedellytyksiä.

(29)Verkkomarkkinapaikkojen olisi tässä asetuksessa säädettyjen erityisvelvoitteiden mukaisesti noudatettava asianmukaista huolellisuutta niiden verkkorajapinnoilla ylläpidettävän, tuotteiden turvallisuuteen liittyvän sisällön suhteen. Näin ollen kaikille verkkomarkkinapaikoille olisi asetettava velvoitteet huolehtia niiden verkkorajapinnoilla ylläpidettävästä, tuotteiden turvallisuutta koskevasta sisällöstä.

(30)Lisäksi tehokkaan markkinavalvonnan varmistamiseksi verkkomarkkinapaikkojen olisi rekisteröidyttävä Safety Gate -portaaliin ja ilmoitettava samassa portaalissa tiedot keskitetyistä yhteyspisteistään, jotka helpottavat tuoteturvallisuuskysymyksiä koskevaa tiedonvälitystä. Tämän asetuksen mukainen keskitetty asiointipiste voisi olla sama kuin asetuksen (EU) .../... [digipalvelusäädöksen] [10 artiklan] mukainen asiointipiste, vaarantamatta kuitenkaan tavoitetta käsitellä tuoteturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä nopeasti ja tarkasti.

(31)Jotta verkkomarkkinapaikat voisivat täyttää tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa, jotka koskevat erityisesti viranomaisten määräysten oikea-aikaista ja tehokasta noudattamista, muiden kolmansien osapuolten ilmoitusten käsittelyä ja yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisten kanssa korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseksi pyynnöstä, niillä olisi oltava sisäinen mekanismi tuoteturvallisuuteen liittyvien kysymysten käsittelyä varten.

(32)Tässä asetuksessa verkkomarkkinapaikoille asetetut velvoitteet eivät saisi johtaa yleiseen velvollisuuteen valvoa niiden välittämiä tai tallentamia tietoja eivätkä aktiiviseen sellaisten tosiseikkojen tai olosuhteiden etsimiseen, jotka viittaavat laittomaan toimintaan, kuten vaarallisten tuotteiden verkkomyyntiin. Voidakseen hyötyä sähköisestä kaupankäynnistä annetun direktiivin ja [digipalvelusäädöksen] mukaisesta ylläpitopalvelua koskevan vastuuvapauden soveltamisesta verkkomarkkinapaikkojen olisi kuitenkin pikaisesti poistettava vaarallisiin tuotteisiin viittaava sisältö verkkorajapinnoiltaan, jos ne ovat saaneet tosiasiallisen tiedon tai, vahingonkorvausvaatimusten tapauksessa, tulleet tietoisiksi laittomasta sisällöstä, erityisesti tapauksissa, joissa verkkomarkkinapaikka on saanut tietoonsa tosiseikkoja tai olosuhteita, joiden perusteella huolellisen talouden toimijan olisi pitänyt havaita kyseinen laittomuus. Verkkomarkkinapaikkojen olisi käsiteltävä vaarallisiin tuotteisiin viittaavaa sisältöä koskevat ilmoitukset, jotka on vastaanotettu asetuksen (EU) .../... [digipalvelusäädöksen] [14 artiklan] mukaisesti, tässä asetuksessa vahvistettujen lisäaikojen kuluessa.

(33)Asetuksen (EU) 2019/1020 14 artiklan 4 kohdassa annetaan markkinavalvontaviranomaisille valtuudet, jos muita tehokkaita keinoja vakavan riskin poistamiseksi ei ole käytettävissä, vaatia asiaan liittyviin tuotteisiin viittaavan sisällön poistamista verkkorajapinnasta tai vaatia, että loppukäyttäjille näytetään nimenomainen varoitus, kun he käyttävät verkkorajapintaa. Asetuksen (EU) 2019/1020 14 artiklan 4 kohdassa markkinavalvontaviranomaisille annettuja valtuuksia olisi sovellettava myös tähän asetukseen. Tämän asetuksen mukaisen tehokkaan markkinavalvonnan varmistamiseksi ja sen välttämiseksi, että vaarallisia tuotteita on unionin markkinoilla, tätä toimivaltaa olisi sovellettava kaikissa tarpeellisissa ja oikeasuhteisissa tapauksissa ja myös tuotteisiin, joista aiheutuu pienempi kuin vakava vaara. On ehdottoman tärkeää, että verkkomarkkinapaikat noudattavat tällaisia määräyksiä heti. Sen vuoksi tässä asetuksessa otetaan käyttöön sitovat määräajat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta määrätä itse määräyksessä lyhyemmästä määräajasta. Tätä toimivaltaa olisi käytettävä digipalvelusäädöksen [8 artiklan] mukaisesti.

(34)Vaikka Safety Gate järjestelmästä saadut tiedot eivät sisältäisikään tarkkaa URL-osoitetta (uniform resource locator) ja tarvittaessa lisätietoja, joiden avulla kyseinen laiton sisältö voidaan tunnistaa, verkkomarkkinapaikkojen olisi kuitenkin otettava huomioon lähetetyt tiedot, kuten tuotetunnisteet, jos niitä on saatavilla, ja muut jäljitettävyystiedot, niiden toimenpiteiden yhteydessä, joita verkkomarkkinapaikat toteuttavat omasta aloitteestaan ja joiden tarkoituksena on tarvittaessa havaita, tunnistaa tai poistaa niiden markkinapaikalla tarjotut vaaralliset tuotteet tai estää niiden käyttö.

(35)Asetuksen (EU) .../... [digipalvelusäädöksen] [19 artiklan] soveltamiseksi ja verkossa myytävien tuotteiden turvallisuuden osalta digitaalipalvelukoordinaattorin olisi pidettävä erityisesti kuluttajajärjestöjä ja kuluttajien etua ajavia yhdistyksiä näiden pyynnöstä luotettuina lipunkantajina edellyttäen, että kyseisessä artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

(36)Tuotteiden jäljitettävyys on olennaisen tärkeää vaarallisten tuotteiden tehokkaan markkinavalvonnan ja korjaavien toimenpiteiden kannalta. Kuluttajia olisi myös suojeltava vaarallisilta tuotteilta samalla tavalla offline- ja online-myyntikanavissa, myös silloin, kun he ostavat tuotteita online-markkinapaikoilta. Kauppiaiden jäljitettävyyttä koskevan asetuksen (EU) .../...[digipalvelusäädöksen] säännösten perusteella verkkomarkkinapaikkojen ei pitäisi sallia tuotteiden myyntiä alustoillaan, ellei kauppias ole toimittanut kaikkia tuoteturvallisuuteen ja jäljitettävyyteen liittyviä tietoja tässä asetuksessa esitetyllä tavalla. Tällaiset tiedot olisi esitettävä yhdessä tuoteluettelon kanssa, jotta kuluttajat voivat hyötyä samoista tiedoista, jotka ovat saatavilla verkossa ja sen ulkopuolella. Verkkomarkkinapaikan ei kuitenkaan pitäisi olla vastuussa itse tietojen kattavuuden, oikeellisuuden ja tarkkuuden tarkistamisesta, sillä velvollisuus varmistaa tuotteiden jäljitettävyys säilyy elinkeinonharjoittajalla.

(37)On myös tärkeää, että verkkomarkkinapaikat tekevät tiivistä yhteistyötä markkina- ja lainvalvontaviranomaisten sekä asianomaisten talouden toimijoiden kanssa tuotteiden turvallisuuden osalta. Tietoyhteiskunnan palveluntarjoajille asetetaan asetuksen (EU) 2019/1020 7 artiklan 2 kohdassa velvoite tehdä yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisten kanssa kyseisen asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden osalta, ja sen vuoksi se olisi ulotettava koskemaan kaikkia kulutustavaroita. Esimerkiksi markkinavalvontaviranomaiset parantavat jatkuvasti teknisiä välineitä, joita ne käyttävät verkkomarkkinoiden valvonnassa verkossa myytävien vaarallisten tuotteiden tunnistamiseksi. Jotta nämä välineet toimisivat, verkkomarkkinapaikkojen olisi myönnettävä pääsy niiden rajapintoihin. Lisäksi markkinavalvontaviranomaiset saattavat joutua tuoteturvallisuuden vuoksi hakemaan tietoja verkkomarkkinapaikoilta.

(38)Unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden talouden toimijoiden suoramyynti verkkokanavien kautta vaikeuttaa markkinavalvontaviranomaisten työtä, kun ne puuttuvat vaarallisiin tuotteisiin unionissa, sillä monissa tapauksissa talouden toimijoilla ei välttämättä ole sijoittautumista eikä laillista edustajaa unionissa. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa, että markkinavalvontaviranomaisilla on riittävät valtuudet ja keinot puuttua tehokkaasti vaarallisten tuotteiden verkkomyyntiin. Tämän asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi asetuksen 2019/1020 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa säädetty velvoite olisi ulotettava koskemaan myös unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jääviä tuotteita sen varmistamiseksi, että unioniin on sijoittautunut vastuullinen talouden toimija, jolle on annettu tällaisia tuotteita koskevia tehtäviä, joka tarjoaa markkinavalvontaviranomaisille yhteyshenkilön ja joka suorittaa erityistehtävät oikea-aikaisesti.

(39)Unioniin sijoittautuneen ja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista tuotteista vastaavan talouden toimijan yhteystiedot olisi ilmoitettava tuotteen yhteydessä, jotta voidaan helpottaa tarkastuksia toimitusketjun kaikissa vaiheissa.

(40)Kun talouden toimijat tai markkinavalvontaviranomaiset joutuvat valitsemaan erilaisten korjaavien toimenpiteiden välillä, olisi suosittava kestävintä ja ympäristövaikutuksiltaan vähäisintä toimenpidettä, kuten tuotteen korjaamista, edellyttäen, että se ei johda turvallisuustason heikkenemiseen.

(41)Jos talouden toimija joko saattaa tuotteen markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillään tai muuttaa tuotetta sellaisella tavalla, joka voi vaikuttaa tämän asetuksen vaatimusten täyttymiseen, kyseistä toimijaa on pidettävä valmistajana, ja siksi sen olisi hoidettava sille kuuluvat valmistajan velvollisuudet.

(42)Talouden toimijoiden olisi itse otettava käyttöön sisäiset vaatimustenmukaisuusmenettelyt, joiden avulla talouden toimijat varmistavat sisäisesti velvollisuuksiensa tehokkaan ja nopean täyttämisen sekä edellytykset reagoida ajoissa vaarallisen tuotteen tapauksessa.

(43)Asettaessaan tuotteita saataville markkinoilla talouden toimijoiden olisi annettava vähimmäistiedot tuotteiden turvallisuudesta ja jäljitettävyydestä osana asianomaista tarjousta. Tämä ei saisi vaikuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/83/EU säädettyihin tietovaatimuksiin 31 , kuten tavaroiden pääominaisuuksia koskeviin tietoihin, siinä määrin kuin se on tarkoituksenmukaista välineen ja tavaroiden kannalta.

(44)Tuotteen tunnistamisen ja tuotteiden jäljitettävyyden varmistaminen koko toimitusketjussa auttaa yksilöimään talouden toimijat ja mahdollistaa korjaavien toimenpiteiden, kuten kohdennettujen palautusmenettelyiden, toteuttamisen vaarallisten tuotteiden kohdalla. Tuotteen tunnistamisen ja tuotteiden jäljitettävyyden avulla varmistetaan näin ollen, että kuluttajat ja talouden toimijat saavat asianmukaista tietoa vaarallisista tuotteista, mikä vahvistaa luottamusta markkinoilla ja estää tarpeettomat kaupan häiriöt. Tuotteissa olisi siksi oltava tiedot, joiden avulla tuotteet ja niiden valmistaja ja tarvittaessa maahantuoja voidaan tunnistaa. Tällaisia jäljitettävyysvaatimuksia voitaisiin tiukentaa tietyntyyppisten tuotteiden osalta. Valmistajien olisi myös laadittava tuotteitaan koskevat tekniset asiakirjat, joiden olisi sisällettävä tarvittavat tiedot tuotteen turvallisuuden osoittamiseksi.

(45)Unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluvien ja asetuksessa (EU) 2019/1020 säädettyjen tuotteiden markkinavalvontaa koskevan oikeudellisen kehyksen ja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden markkinavalvontaa koskevan oikeudellisen kehyksen olisi oltava mahdollisimman johdonmukaiset. Sen vuoksi on tarpeen kuroa umpeen näiden kahden säännöstön välinen kuilu markkinavalvontatoimien, -velvoitteiden, -valtuuksien, -toimenpiteiden ja markkinavalvontaviranomaisten välisen yhteistyön osalta. Tätä varten asetuksen (EU) 2019/1020 10–16 artiklaa, 18 ja 19 artiklaa sekä 21–24 artiklaa olisi sovellettava myös tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin.

(46)Jotta voidaan säilyttää markkinavalvontaa koskevan oikeudellisen kehyksen johdonmukaisuus ja samalla varmistaa tehokas yhteistyö tässä asetuksessa säädetyn tuoteturvallisuudesta vastaavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten eurooppalaisen verkoston, jäljempänä ’kuluttajaturvallisuusverkosto’ , ja asetuksessa (EU) 2019/1020 säädetyn, jäsenvaltioiden täytäntöönpanoviranomaisten ja komission väliseen jäsenneltyyn koordinointiin ja yhteistyöhön tähtäävän unionin tuote-edellytysten noudattamista valvovan verkoston välillä, on kuluttajaturvallisuusverkosto sisällytettävä unionin tuote-edellytysten noudattamista valvovaan verkostoon, kun on kyse asetuksen (EU) 2019/1020 11, 12, 13 ja 21 artiklassa tarkoitetuista toimista.

(47)Kansallisille viranomaisille olisi annettava mahdollisuus täydentää tuotteiden turvallisuuteen keskittyviä perinteisiä markkinavalvontatoimia markkinavalvontatoimilla, joissa keskitytään talouden toimijoiden käyttöön ottamiin sisäisiin vaatimustenmukaisuusmenettelyihin tuoteturvallisuuden varmistamiseksi. Markkinavalvontaviranomaisten olisi voitava vaatia valmistajaa ilmoittamaan, mihin muihin tuotteisiin – jotka on tuotettu samalla menettelyllä tai jotka sisältävät samoja ainesosia, joiden katsotaan aiheuttavan riskin, tai jotka ovat osa samaa tuotantoerää – kohdistuu sama riski.

(48)Tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskeva jäsenvaltioiden ja komission keskinäinen tietojenvaihto olisi perustettava tulosindikaattoreihin, joiden avulla voidaan mitata ja vertailla jäsenvaltioiden tehokkuutta unionin tuoteturvallisuuslainsäädännön täytäntöönpanossa.

(49)Vaarallisia tuotteita koskevan tiedonvaihdon olisi oltava tehokasta, nopeaa ja täsmällistä.

(50)Unionin nopea tietojärjestelmä (RAPEX) on osoittanut tehokkuutensa ja toimivuutensa. Se mahdollistaa korjaavien toimenpiteiden toteuttamisen koko unionissa sellaisten tuotteiden osalta, jotka aiheuttavat riskin yksittäisen jäsenvaltion alueen ulkopuolella. On kuitenkin aiheellista muuttaa käytetty lyhenne RAPEXista Safety Gateksi selkeyden lisäämiseksi ja kuluttajien tavoittamisen parantamiseksi. Safety Gate käsittää vaarallisia muita kuin elintarvikkeita koskevan nopean hälytysjärjestelmän, jonka avulla kansalliset viranomaiset ja komissio voivat vaihtaa tietoja tällaisista tuotteista, yleisölle tiedottamiseen tarkoitetun verkkoportaalin (Safety Gate -portaali) ja rajapinnan, jonka avulla yritykset voivat täyttää velvollisuutensa ilmoittaa viranomaisille ja kuluttajille vaarallisista tuotteista (Safety Business Gateway).

(51)Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava Safety Gate -järjestelmässä sekä pakollisista että vapaaehtoisista korjaavista toimenpiteistä, joilla estetään tai rajoitetaan tuotteen mahdollista kaupan pitämistä tai asetetaan sille erityisehtoja sen vuoksi, että kyseinen tuote aiheuttaa vakavan vaaran kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle tai, kun on kyse asetuksen (EU) N:o 2019/1020 soveltamisalaan kuuluvista tuotteista, myös muille loppukäyttäjien kannalta merkityksellisille yleisille eduille.

(52)Asetuksen (EU) N:o 2019/1020 34 artiklan mukaan jäsenvaltioiden viranomaisten on ilmoitettava kyseisessä artiklassa tarkoitetun tieto- ja viestintäjärjestelmän kautta toimenpiteistä, jotka koskevat kyseisen asetuksen soveltamisalaan kuuluvia, pienemmän kuin vakavan vaaran aiheuttavia tuotteita, kun taas korjaavista toimenpiteistä, jotka koskevat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia, pienemmän kuin vakavan vaaran aiheuttavia tuotteita, olisi ilmoitettava Safety Gate -järjestelmän kautta. Jäsenvaltioiden ja komission olisi saatettava yleisön saataville tiedot tuotteista kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvista riskeistä. Kuluttajien ja yritysten kannalta on tarkoituksenmukaista, että kaikki tiedot korjaavista toimenpiteistä, joita on toteutettu vaaraa aiheuttavia tuotteita vastaan, sisältyvät Safety Gate -portaaliin, sillä näin vaarallisia tuotteita koskevat olennaiset tiedot voidaan asettaa yleisön saataville Safety Gate -portaalin kautta. Jäsenvaltioita kannustetaan sen vuoksi ilmoittamaan Safety Gate -järjestelmään kaikki korjaavat toimenpiteet niiden tuotteiden osalta, jotka aiheuttavat riskin kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle.

(53)Jos tiedot on ilmoitettava asetuksen (EU) 2019/1020 mukaisessa tieto- ja viestintäjärjestelmässä, tällaiset ilmoitukset voidaan tehdä suoraan Safety Gate -järjestelmässä, tai ne voidaan luoda asetuksen (EU) 2019/1020 34 artiklassa säädetystä markkinavalvontaa koskevasta tieto- ja viestintäjärjestelmästä. Tätä varten komission olisi ylläpidettävä ja kehitettävä edelleen rajapintaa, joka on luotu tietojen siirtämiseksi tieto- ja viestintäjärjestelmän ja Safety Gate -järjestelmän välillä. Näin vältetään tietojen kaksinkertainen syöttäminen ja helpotetaan tietojen siirtämistä.

(54)Komission olisi ylläpidettävä ja kehitettävä edelleen Safety Business Gateway -verkkoportaalia, jonka avulla talouden toimijat voivat täyttää velvollisuutensa ilmoittaa markkinavalvontaviranomaisille ja kuluttajille vaarallisista tuotteista, joita ne ovat saattaneet markkinoille tai asettaneet saataville markkinoilla. Tämän välineen avulla talouden toimijoiden olisi myös voitava ilmoittaa markkinavalvontaviranomaisille onnettomuuksista, jotka ovat aiheutuneet niiden markkinoille saattamista tai markkinoilla saataville asettamista tuotteista. Sen olisi mahdollistettava nopea ja tehokas tietojenvaihto talouden toimijoiden ja kansallisten viranomaisten välillä ja helpotettava talouden toimijoiden kuluttajille suuntaamaa tiedottamista.

(55)Joissakin tapauksissa voi olla tarpeen käsitellä vakavaa riskiä unionin tasolla, jos riskiä ei voida tyydyttävästi hallita asianomaisen jäsenvaltion toteuttamilla toimenpiteillä tai muulla unionin lainsäädännön mukaisella menettelyllä. Tämä voi koskea erityisesti uusia kehittyviä riskejä tai haavoittuviin kuluttajiin kohdistuvia riskejä. Tästä syystä komissio voi toteuttaa toimenpiteitä joko omasta aloitteestaan tai jäsenvaltioiden pyynnöstä. Tällaiset toimenpiteet olisi suhteutettava tilanteen vakavuuteen ja kiireellisyyteen. Lisäksi on tarpeen säätää riittävästä mekanismista, jonka avulla komissio voisi toteuttaa välittömästi sovellettavia väliaikaisia toimenpiteitä.

(56)Tuotetta koskevan riskin ja sen tason määrittäminen perustuu asianomaisten toimijoiden suorittamaan riskinarviointiin. Jäsenvaltiot voivat riskinarviointia suorittaessaan päätyä erilaisiin tuloksiin riskin olemassaolon tai sen tason osalta. Tämä voisi vaarantaa yhtenäismarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja tasapuoliset toimintaedellytykset sekä kuluttajille että talouden toimijoille. Sen vuoksi jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus käyttää vapaaehtoista välimiesmenettelyä, jonka avulla komissio voisi antaa lausunnon kiistanalaisesta kysymyksestä.

(57)Kuluttajaturvallisuusverkosto tehostaa jäsenvaltioiden yhteistyötä tuoteturvallisuuden valvonnassa. Se helpottaa erityisesti tietojenvaihtoa, yhteisten markkinavalvontatoimien järjestämistä sekä asiantuntemuksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Kuluttajaturvallisuusverkoston olisi oltava asianmukaisesti edustettuna ja sen olisi osallistuttava asetuksessa (EU) 2019/1020 säädettyyn unionin tuotteiden vaatimustenmukaisuusverkoston koordinointi- ja yhteistyötoimintaan aina, kun molempien asetusten soveltamisalaan kuuluvien toimien koordinointi on tarpeen niiden tehokkuuden varmistamiseksi.

(58)Markkinavalvontaviranomaiset voivat toteuttaa muiden viranomaisten tai talouden toimijoita tai loppukäyttäjiä edustavien järjestöjen kanssa yhteisiä toimia, joilla pyritään edistämään tuoteturvallisuutta ja tunnistamaan vaaralliset tuotteet, verkossa myytäväksi tarjottavat tuotteet mukaan lukien. Markkinavalvontaviranomaisten ja tarvittaessa komission olisi varmistettava, että tuotteiden ja tuottajien valinta sekä harjoitettu toiminta ei aiheuta tilannetta, joka saattaisi vääristää kilpailua tai vaikuttaa osapuolten objektiivisuuteen, riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen.

(59)Samanaikaiset koordinoidut valvontatoimet (tehotarkastukset) ovat erityisiä täytäntöönpanotoimia, joilla voidaan edelleen parantaa tuoteturvallisuutta. Tarkastuksia olisi tehtävä erityisesti silloin, kun markkinasuuntaukset, kuluttajavalitukset tai muut merkit viittaavat siihen, että tietyt tuoteluokat aiheuttavat usein vakavan riskin.

(60)Safety Gate -järjestelmän julkinen rajapinta, Safety Gate -portaali, antaa suurelle yleisölle, myös kuluttajille, talouden toimijoille ja verkkomarkkinoille, mahdollisuuden saada tietoa unionin markkinoilla olevia vaarallisia tuotteita koskevista korjaavista toimenpiteistä. Safety Gate -portaalin erillisessä osiossa kuluttajat voivat ilmoittaa komissiolle markkinoilla olevista tuotteista, jotka aiheuttavat riskin kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle. Komission olisi tarvittaessa huolehdittava asianmukaisesta seurannasta, erityisesti toimittamalla tällaiset tiedot asianomaisille kansallisille viranomaisille.

(61)Tuoteturvallisuutta koskevien tietojen saattamisessa yleisön saataville olisi suojattava perustamissopimuksen 339 artiklassa tarkoitettua salassapitovelvollisuutta tavalla, joka on sopusoinnussa markkinavalvontatoimien ja suojatoimenpiteiden tehokkuuden varmistamisen tarpeen kanssa.

(62)Kun kuluttajille jo myyty tuote osoittautuu vaaralliseksi, sitä koskeva palautusmenettely voidaan joutua käynnistämään unionin kuluttajien suojelemiseksi. Kuluttajat eivät välttämättä tiedä, että heillä on hallussaan tuote, jota koskeva palautusmenettely on käynnistetty. Palautusmenettelyn tehokkuuden lisäämiseksi on siis tärkeää tavoittaa paremmin asianomaiset kuluttajat. Suora yhteydenotto on tehokkain tapa lisätä kuluttajien tietoisuutta palautusmenettelyistä ja kannustaa heitä toimimaan. Se on myös kaikkien kuluttajaryhmien suosima viestintäkanava. Kuluttajien turvallisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että heille tiedotetaan nopeasti ja luotettavasti. Talouden toimijoiden olisi sen vuoksi hyödynnettävä käytössään olevia asiakastietoja tiedottaakseen kuluttajille heidän ostamiinsa tuotteisiin liittyvistä palautusmenettelyistä ja turvallisuusvaroituksista. Sen vuoksi tarvitaan oikeudellinen velvoite, jolla talouden toimijat velvoitetaan hyödyntämään kaikkia niiden käytössä jo olevia asiakastietoja ja tiedottamaan kuluttajille palautusmenettelyistä ja turvallisuusvaroituksista. Tältä osin talouden toimijoiden on huolehdittava siitä, että ne sisällyttävät nykyisiin kanta-asiakasohjelmiin ja tuoterekisteröintijärjestelmiin, joiden avulla asiakkaita pyydetään tuotteen ostettuaan ilmoittamaan valmistajalle vapaaehtoisesti joitakin tietoja, kuten nimensä, yhteystietonsa, tuotteen malli tai sarjanumero, jotta he voivat ottaa suoraan yhteyttä asiakkaisiin, jos palautusmenettely tai turvallisuusvaroitus koskee heitä.

(63)Kolmasosa kuluttajista käyttää edelleen vaarallisia tuotteita, vaikka he ovat nähneet palautusmenettelyilmoituksen. Tämä johtuu erityisesti siitä, että palautusmenettelyilmoitukset ovat vaikeasti ymmärrettäviä tai niissä vähätellään riskiä. Palautusmenettelyilmoituksen olisi sen vuoksi oltava ymmärrettävä ja yksiselitteinen, ja siinä olisi kuvattava selkeästi kyseessä oleva riski, minkä lisäksi siinä olisi vältettävä termejä, ilmaisuja tai muita seikkoja, jotka voivat luoda kuluttajille vaikutelman tosiasiallista pienemmästä riskistä. Kuluttajien olisi myös voitava saada tarvittaessa lisätietoja maksuttoman puhelinnumeron tai muun vuorovaikutteisen välineen kautta.

(64)Jotta kuluttajat reagoisivat palautusmenettelyilmoituksiin paremmin, on myös tärkeää, että kuluttajilta vaadittavat toimet ovat mahdollisimman yksinkertaisia ja että tarjotut korjaustoimenpiteet ovat tehokkaita, maksuttomia ja oikea-aikaisia. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/771 32 säädetään kuluttajille sopimusperusteisista oikeussuojakeinoista, jotka koskevat tavarassa jo toimitushetkellä olevaa virhettä, joka ilmenee vastuuajan kuluessa. Palautusmenettelystä vastaavan talouden toimijan olisi tarjottava kuluttajalle vastaavat korjaustoimenpiteet.

(65)Asetuksen yleisen turvallisuusvaatimuksen tehokkaan ja johdonmukaisen soveltamisen helpottamiseksi on tärkeää käyttää eurooppalaisia standardeja, jotka kattavat tietyt tuotteet ja riskit; tällöin eurooppalaisen standardin, jonka viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, mukaisen tuotteen oletetaan täyttävän kyseisen turvallisuusvaatimuksen.

(66)Kun komissio katsoo, että tarvitaan eurooppalainen standardi varmistamaan, että tietyt tuotteet täyttävät tämän asetuksen mukaisen yleisen turvallisuusvaatimuksen, komission olisi sovellettava eurooppalaisesta standardoinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 33 asiaa koskevia säännöksiä pyytääkseen yhtä tai useampaa eurooppalaista standardointiorganisaatiota joko laatimaan tai yksilöimään standardin, joka takaa, että sen mukaisten tuotteiden voidaan olettaa olevan turvallisia.

(67)Joitain asetuksen (EU) N:o 1025/2012 säännöksiä olisi muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon tämän asetuksen erityispiirteet ja erityisesti tarve määrittää tämän asetuksen mukaiset erityiset turvallisuusvaatimukset ennen pyynnön esittämistä eurooppalaiselle standardointielimelle.

(68)Asetuksen (EU) N:o 1025/2012 mukauttamisen yhteydessä olisi otettava käyttöön erityinen menettely erityisten turvallisuusvaatimusten hyväksymiseksi tässä asetuksessa säädetyn erityiskomitean avustuksella.

(69)Eurooppalaisten standardien, joiden viitetiedot on julkaistu direktiivin 2001/95/EY mukaisesti, olisi edelleen annettava oletus tässä asetuksessa säädetyn yleisen turvallisuusvaatimuksen mukaisuudesta. Komission direktiivin 2001/95/EY mukaisesti antamia standardointitoimeksiantoja olisi pidettävä tämän asetuksen mukaisesti annettuina standardointipyyntöinä.

(70)Unionin olisi voitava tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tuoteturvallisuuteen liittyviä tietoja kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen sääntelyviranomaisten kanssa komission ja kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen välillä tehtyjen sopimusten puitteissa. Tällaisessa yhteistyössä ja tietojenvaihdossa olisi noudatettava luottamuksellisuutta ja henkilötietojen suojaa koskevia unionin sääntöjä.

(71)Jotta seuraamuksilla olisi talouden toimijoihin ja verkkomarkkinapaikkoihin merkittävä pelotevaikutus, joka estäisi vaarallisten tuotteiden markkinoille saattamisen, seuraamusten olisi oltava oikeassa suhteessa rikkomuksen tyyppiin, talouden toimijalle tai verkkomarkkinapaikalle mahdollisesti koituvaan hyötyyn sekä kuluttajalle aiheutuneen vahingon tyyppiin ja vakavuuteen. Lisäksi tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi on tärkeää, että seuraamusten taso on yhdenmukainen, sillä näin vältetään se, että talouden toimijat tai verkkomarkkinapaikat keskittävät toimintaansa alueille, joilla seuraamusten taso on alhaisempi.

(72)Seuraamuksia määrättäessä olisi otettava asianmukaisesti huomioon kyseisen rikkomuksen luonne, vakavuus ja kesto. Seuraamusten määräämisen olisi oltava oikeasuhteista, ja sen olisi oltava unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaista, mukaan lukien sovellettavat menettelylliset takeet ja perusoikeuskirjan periaatteet.

(73)Seuraamusten johdonmukaisemman soveltamisen helpottamiseksi olisi sisällytettävä yhteiset, ei-tyhjentävät ja ohjeelliset perusteet seuraamusten soveltamiselle. Näihin perusteisiin olisi sisällyttävä rikkomisen kesto tai ajalliset vaikutukset sekä rikkomisen luonne ja vakavuus, erityisesti kuluttajalle aiheutuneen riskin taso. Samojen tekijöiden toistuvat rikkomiset osoittavat taipumusta syyllistyä tällaisiin rikkomisiin ja ovat tämän vuoksi merkittävä osoitus toiminnan vakavuudesta ja tämän seurauksena tarpeesta korottaa seuraamusten tasoa tehokkaan pelotevaikutuksen aikaan saamiseksi. Rikkomisen myötä saadut taloudelliset hyödyt tai vältetyt tappiot olisi otettava huomioon, jos asiaa koskevat tiedot ovat saatavilla. Myös muut tapauksen olosuhteisiin sovellettavat raskauttavat tai lieventävät seikat olisi otettava huomioon.

(74)Johdonmukaisuuden lisäämiseksi asetukseen olisi sisällytettävä luettelo niistä rikkomustyypeistä, joista olisi määrättävä seuraamuksia.

(75)Seuraamusten varoittavaa vaikutusta olisi vahvistettava mahdollisuudella julkaista jäsenvaltioiden määräämiin seuraamuksiin liittyvät tiedot. Jos nämä seuraamukset kohdistuvat luonnollisiin henkilöihin tai sisältävät henkilötietoja, ne voidaan julkaista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 34 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1725 35 säädettyjen tietosuojavaatimusten mukaisesti. Jäsenvaltioiden määräämiä seuraamuksia koskevan vuosikertomuksen olisi edistettävä tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja ehkäistävä toistuvia rikkomuksia. Oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti olisi määritettävä tilanteet, joissa tietoja ei julkaista. Luonnollisten henkilöiden osalta henkilötiedot olisi julkaistava vain poikkeustapauksissa, jotka ovat perusteltuja rikkomuksen vakavuuden vuoksi, esimerkiksi silloin, kun talouden toimijalle, jonka nimestä voidaan tunnistaa luonnollinen henkilö, on määrätty rangaistus ja kun kyseinen talouden toimija on toistuvasti laiminlyönyt yleisen tuoteturvallisuusvaatimuksen noudattamisen.

(76)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä erityiset turvallisuusvaatimukset ja määrittää tuotosindikaattorit, joiden perusteella jäsenvaltioiden on toimitettava tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevat tiedot, hyväksyä yksityiskohtaiset säännöt ja menettelyt, jotka koskevat tietojenvaihtoa Safety Gate -portaalin kautta ilmoitetuista toimenpiteistä ja kriteereistä riskin tason arvioimiseksi, toteuttaa toimenpiteitä vakavan riskin aiheuttavien tuotteiden osalta, hyväksyä yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat kuluttajien tietojen lähettämistä Safety Gate -portaaliin, vahvistaa vaatimukset tuotteiden rekisteröinnille palautusmenettelyä varten ja hyväksyä palautusilmoituksen malli. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti 36 .

(77)Komission olisi hyväksyttävä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, kun tämä on tarpeen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät kuluttajien terveyteen ja turvallisuuteen.

(78)Kuluttajien terveyden ja turvallisuuden korkean tason säilyttämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat sellaisten tuotteiden tunnistamista ja jäljitettävyyttä, jotka saattavat aiheuttaa vakavan riskin terveydelle ja turvallisuudelle. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 37 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(79)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli parantaa sisämarkkinoiden toimintaa tehostamalla unionin yhdenmukaistamislainsäädännön kattamien tuotteiden markkinavalvontaa, koska se edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden kaikilta toimivaltaisilta viranomaisilta erittäin tiivistä yhteistyötä, vuorovaikutusta ja toimien yhtenäisyyttä, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(80)Henkilötietojen käsittelyssä tätä asetusta varten olisi noudatettava asetuksia (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725. Kun kuluttajat ilmoittavat tuotteesta Safety Gate -järjestelmässä, vain ne henkilötiedot tallennetaan, jotka ovat tarpeen vaarallista tuotetta koskevan ilmoituksen tekemiseksi, ja enintään viiden vuoden ajan siitä, kun kyseiset tiedot on tallennettu. Valmistajien ja maahantuojien olisi pidettävä kuluttajavalitusrekisteriä vain niin kauan kuin se on tarpeen tämän asetuksen soveltamiseksi. Valmistajien ja maahantuojien, jos ne ovat luonnollisia henkilöitä, olisi ilmoitettava nimensä sen varmistamiseksi, että kuluttaja voi tunnistaa tuotteen jäljitettävyyttä varten.

(81)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon XX XXXX. 38

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan keskeiset säännöt markkinoille saatettujen tai markkinoilla saataville asetettujen kulutustavaroiden turvallisuudesta.

2 artikla

Soveltamisala

1.Tätä asetusta sovelletaan 3 artiklan 1 kohdassa määriteltyihin tuotteisiin, jotka saatetaan markkinoille tai asetetaan saataville markkinoilla, sikäli kuin kyseisten tuotteiden turvallisuutta sääntelevissä unionin oikeuden säännöksissä ei ole samaan tavoitteeseen tähtääviä erityissäännöksiä.

Kun kyseessä ovat tuotteet, joihin sovelletaan unionin lainsäädännössä asetettuja erityisiä turvallisuusvaatimuksia, tätä asetusta sovelletaan ainoastaan niihin näkökohtiin ja vaaroihin tai vaaraluokkiin, joita kyseiset vaatimukset eivät koske.

Erityisesti niiden tuotteiden osalta, joihin sovelletaan 3 artiklan 25 kohdassa määritellyn unionin yhdenmukaistamislainsäädännön asettamia erityisvaatimuksia,

a)II lukua ei sovelleta unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamisalaan kuuluviin riskeihin tai riskiluokkiin.

b)III luvun 1 jaksoa, V ja VII lukua sekä IX-XI lukua ei sovelleta.

2.Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin:

a)ihmisille ja eläimille tarkoitettuihin lääkkeisiin

b)elintarvikkeisiin

c)rehuihin

d)eläviin kasveihin ja eläimiin, suljetuissa oloissa käytettäviin muuntogeenisiin organismeihin ja muuntogeenisiin mikro-organismeihin sekä kasvista tai eläimestä peräisin oleviin tuotteisiin, jotka liittyvät suoraan niiden tulevaan lisääntymiseen

e)eläimistä saataviin sivutuotteisiin ja niistä johdettuihin tuotteisiin

f)kasvinsuojeluaineisiin

g)palvelujen tarjoajan kuljettamiin laitteisiin, joilla kuluttajat liikkuvat tai matkustavat palvelujen tarjoamisen yhteydessä,

h)asetuksen 2018/1139 2 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin ilma-aluksiin

i)antiikkiesineisiin.

3.Tätä asetusta sovelletaan tuotteisiin, jotka saatetaan markkinoille tai asetetaan saataville markkinoilla riippumatta siitä, ovatko ne uusia, käytettyjä, korjattuja tai kunnostettuja. Asetusta ei sovelleta tuotteisiin, jotka asetetaan saataville markkinoilla sellaisina, että ne vaativat korjausta tai kunnostamista ennen käyttöä.

4.Tällä asetuksella ei rajoiteta kuluttajansuojaa koskevien unionin lainsäädännössä vahvistettujen sääntöjen soveltamista.

5.Tätä asetusta on sovellettava ottaen asianmukaisesti huomioon ennalta varautumisen periaate.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1.’tuotteella’ kaikkia – myös palvelujen tarjoamisen yhteydessä – kuluttajille tarkoitettuja tai kuluttajien todennäköisesti kohtuudella ennakoitavissa olosuhteissa käyttämiä, myös muita kuin heille tarkoitettuja tuotteita, jotka toimitetaan tai annetaan heidän saatavilleen liiketoiminnan yhteydessä uusina, käytettyinä tai kunnostettuina joko korvausta vastaan tai vastikkeettomasti;

2. ’turvallisella tuotteella’ mitä tahansa tuotetta, johon tavanomaisissa tai kohtuudella ennakoitavissa olevissa käyttö- tai väärinkäyttöolosuhteissa, mukaan lukien käytön tosiasiallinen kesto, ei aiheuta vaaraa tai aiheuttaa tuotteen käyttöön nähden sellaista mahdollisimman vähäistä vaaraa, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä ja mikä on johdonmukaista kuluttajien turvallisuuden ja terveyden korkean suojelun tason kanssa;

3.’vaarallisella tuotteella’ jokaista tuotetta, joka ei vastaa turvallisen tuotteen määritelmää;

4.’riskillä’ vahingon aiheuttavan vaaran todennäköisyyden ja vahingon vakavuusasteen yhdistelmää;

5.’vakavalla riskillä’ riskiä, jonka osalta riskinarvioinnin pohjalta ja tuotteen tavanomainen ja ennakoitavissa oleva käyttö huomioon ottaen vahingon aiheuttavan vaaran todennäköisyyden ja vahingon vakavuusasteen yhdistelmän katsotaan edellyttävän markkinavalvontaviranomaisten nopeita toimia, myös tapauksissa, joissa riskin vaikutukset eivät ole välittömiä;

6.’asettamisella saataville markkinoilla’ tuotteen toimittamista liiketoiminnan yhteydessä unionin markkinoille jakelua, kulutusta tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta;

7.’markkinoille saattamisella’ tuotteen asettamista ensimmäistä kertaa saataville unionin markkinoilla;

8. ’valmistajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka valmistaa taikka suunnitteluttaa tai valmistuttaa tuotetta ja pitää sitä kaupan omalla nimellään tai tavaramerkillä;

9.’valtuutetulla edustajalla’ unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on valmistajan antama kirjallinen toimeksianto hoitaa valmistajan puolesta tietyt tehtävät;

10.’maahantuojalla’ unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka saattaa kolmannesta maasta tuotavan tuotteen unionin markkinoille;

11.’jakelijalla’ muuta toimitusketjuun kuuluvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä kuin valmistajaa tai maahantuojaa, joka asettaa tuotteen saataville markkinoilla;

12.’huolintapalvelujen tarjoajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tarjoaa liiketoiminnan yhteydessä vähintään kahta seuraavista palveluista: varastointi, pakkaaminen, varustaminen osoitteella ja lähettäminen, ilman että omistaa käsiteltävät tuotteet, lukuun ottamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 97/67/EY 39 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä postipalveluja ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/644 40 2 artiklan 2 alakohdassa määriteltyjä tavaraliikennepalveluja;

13.’talouden toimijalla’ valmistajaa, valtuutettua edustajaa, maahantuojaa, jakelijaa, huolintapalvelujen tarjoajaa tai muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on tuotteiden valmistamiseen, markkinoilla saataville asettamiseen tai käyttöön ottamiseen liittyviä tämän asetuksen mukaisia velvoitteita;

14.’verkkomarkkinapaikalla’ tarkoitetaan välityspalvelun tarjoajaa, joka käyttää ohjelmistoa, myös verkkosivustoa, verkkosivuston osaa tai sovellusta, jota elinkeinonharjoittaja ylläpitää tai joka toimii elinkeinonharjoittajan puolesta tai lukuun ja jonka avulla kuluttajat voivat tehdä etäsopimuksia muiden elinkeinonharjoittajien tai kuluttajien kanssa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden myynnistä;

15.’verkkorajapinnalla’ mitä tahansa talouden toimijan käyttämää tai hänen puolestaan käytettyä ohjelmistoa, myös verkkosivustoa, verkkosivuston osaa tai sovellusta, jonka avulla talouden toimijan tuotteet ovat loppukäyttäjän saatavilla;

16.’loppukäyttäjällä’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka asuu unionissa tai on sijoittautunut unioniin ja jonka saataville tuote on asetettu kuluttajana elinkeino- tai ammattitoiminnan ulkopuolella taikka ammattimaisena loppukäyttäjänä teollisessa tai ammattitoiminnassa;

17.’eurooppalaisella standardilla’ asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määriteltyä eurooppalaista standardia;

18.’kansainvälisellä standardilla’ asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyä kansainvälistä standardia;

19.’kansallisella standardilla’ asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 1 kohdan d alakohdassa määriteltyä kansallista standardia;

20.’eurooppalaisella standardointielimellä’ asetuksen (EU) N:o 1025/2012 liitteessä 1 lueteltua eurooppalaista standardointielintä;

21.’markkinavalvonnalla’ markkinavalvontaviranomaisten toimintaa ja niiden toteuttamia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että tuotteet ovat tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten mukaisia;

22.’markkinavalvontaviranomaisella’ viranomaista, jonka jäsenvaltio on nimennyt asetuksen (EU) 2019/1020 10 artiklan mukaisesti vastaamaan markkinavalvonnan toteuttamisesta kyseisen jäsenvaltion alueella;

23.’palautusmenettelyllä’ kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada kuluttajien saataville jo asetetut tuotteet takaisin;

24.’markkinoilta poistamisella’ kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää toimitusketjussa olevan tuotteen asettaminen saataville markkinoilla;

25.’unionin yhdenmukaistamislainsäädännöllä’ asetuksen (EU) 2019/1020 liitteessä I lueteltua unionin lainsäädäntöä ja muuta unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan niiden tuotteiden kaupan pitämisen edellytyksiä, joihin kyseistä asetusta sovelletaan.

4 artikla

Etämyynti

1.Verkossa tai muun etämyynnin kautta myytäväksi tarjottavien tuotteiden katsotaan olevan asetettu saataville markkinoilla, jos tarjous on kohdennettu kuluttajille unionissa. Myyntitarjouksen katsotaan olevan kohdennettu kuluttajille unionissa, jos asiaankuuluva talouden toimija suuntaa millä tahansa tavalla toimintansa yhteen tai useampaan jäsenvaltioon.

2.Määritettäessä, onko tarjous suunnattu unionin kuluttajille, on otettava huomioon seuraavat ei-tyhjentävät perusteet:

a)jäsenvaltioiden virallisen kielen tai valuutan käyttö,

b)jossakin jäsenvaltiossa rekisteröity verkkotunnus,

c)maantieteelliset alueet, joille tuotteita voidaan lähettää.

II LUKU

Turvallisuusvaatimukset

5 artikla

Yleinen turvallisuusvaatimus

Talouden toimijat eivät saa saattaa unionin markkinoille tai asettaa saataville unionin markkinoilla muita kuin turvallisia tuotteita.

6 artikla

Turvallisuusolettama

1.Tässä asetuksessa tuotteen katsotaan olevan 5 artiklassa säädetyn yleisen turvallisuusvaatimuksen mukainen silloin, kun se

a)on vaarojen ja vaaraluokkien osalta niiden asiaa koskevien eurooppalaisten standardien tai niiden osien mukainen, joiden viitetiedot komissio on julkaissut Euroopan unionin virallisessa lehdessä asetuksen (EU) 1025/2012 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti;

b)jos a alakohdassa tarkoitettuja eurooppalaisia standardeja ei ole, sen jäsenvaltion lainsäädännössä säädettyjen terveys- ja turvallisuusvaatimusten kattamien riskien osalta, jossa tuote asetetaan saataville markkinoilla, jos se on tällaisten kansallisten vaatimusten mukainen.

2.Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritellään erityiset turvallisuusvaatimukset, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että eurooppalaisten standardien mukaiset tuotteet täyttävät 5 artiklassa säädetyn yleisen turvallisuusvaatimuksen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 42 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.Edellä olevan 1 kohdan mukainen turvallisuusolettama ei kuitenkaan estä markkinavalvontaviranomaisia toteuttamasta tämän asetuksen mukaisia toimia, jos on näyttöä siitä, että tuote on vaatimustenmukaisuudesta huolimatta vaarallinen.

7 artikla

Tuotteiden turvallisuuden arviointiperusteet

1.Jos 5 artiklassa säädettyä turvallisuusolettamaa ei sovelleta, seuraavat näkökohdat on otettava huomioon erityisesti arvioitaessa, onko tuote turvallinen:

a)tuotteen ominaisuudet, mukaan luettuina sen muotoilu, tekniset ominaisuudet, koostumus ja pakkaus sekä kokoamis- ja mahdolliset asennus- ja huolto-ohjeet;

b)sen vaikutus muihin tuotteisiin, jos on kohtuullisen todennäköistä, että sitä käytetään yhdessä muiden tuotteiden kanssa;

c)vaikutus, joka muilla tuotteilla voi olla arvioitavaan tuotteeseen, mukaan lukien sellaisten muiden kuin sisäänrakennettujen osien vaikutus, joiden tarkoituksena on määrittää, muuttaa tai täydentää toisen tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan tuotteen toimintatapaa ja jotka on otettava huomioon kyseisen toisen tuotteen turvallisuutta arvioitaessa;

d)tuotteen esillepano, tuotemerkinnät, varoitusmerkinnät, tuotteen mahdolliset turvallista käyttöä ja hävittämistä koskevat ohjeet sekä kaikki muut tuotteeseen liittyvät maininnat tai tiedot;

e)kuluttajaryhmät, joille tuotteen käyttö voi aiheuttaa vaaraa, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat kuluttajat, kuten lapset, ikäihmiset ja vammaiset;

f)tuotteen ulkoasu, erityisesti silloin, kun tuote, joka ei ole elintarvike, muistuttaa elintarviketta ja jota voidaan helposti erehtyä pitämään elintarvikkeena erityisesti sen muodon, hajun, värin, ulkomuodon, pakkauksen, tuotemerkintöjen, tilavuuden, koon tai sen muiden ominaisuuksien vuoksi;

g)se, että vaikka tuotetta ei ole suunniteltu tai tarkoitettu lasten käyttöön, se muistuttaa muotoilunsa, pakkauksensa ja ominaisuuksiensa vuoksi esinettä, jonka yleisesti katsotaan houkuttelevan lapsia tai olevan tarkoitettu lasten käyttöön;

h)asianmukaiset kyberturvallisuusominaisuudet, jotka ovat tarpeen tuotteen suojaamiseksi ulkoisilta vaikutuksilta, mukaan lukien pahantahtoiset kolmannet osapuolet, kun tällaisella vaikutuksella voi olla vaikutusta tuotteen turvallisuuteen;

i)tuotteen kehittyvät, oppivat ja ennakoivat toiminnot.

2.Se, että tuotteen turvallisuutta voidaan parantaa tai että saatavilla on turvallisempia tuotteita, ei ole peruste, jonka mukaan voitaisiin katsoa, että kyseinen tuote ei ole turvallinen.

3.Edellä 1 kohtaa sovellettaessa tuotteen turvallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, jos mahdollista, seuraavat näkökohdat:

a)muut eurooppalaiset standardit kuin ne, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä asetuksen (EU) 1025/2012 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti;

b)kansainväliset standardit;

c)kansainväliset sopimukset;

d)vapaaehtoiset sertifiointijärjestelmät tai vastaavat kolmannen osapuolen vaatimustenmukaisuuden arviointikehykset, erityisesti ne, jotka on suunniteltu tukemaan unionin lainsäädäntöä;

e)tuoteturvallisuuden arviointia koskevat komission suositukset tai ohjeet;

f)siinä jäsenvaltiossa laaditut kansalliset standardit, jossa tuote on asetettu saataville;

g)nykyiset tiedot ja tekniikka, mukaan lukien tunnustettujen tieteellisten elinten ja asiantuntijakomiteoiden lausunnot;

h)kyseisellä alalla noudatetut tuoteturvallisuutta koskevat käytännesäännöt;

i)turvallisuustaso, jota kuluttajat voivat kohtuudella edellyttää;

j)edellä 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytyt turvallisuusvaatimukset.

III LUKU

Talouden toimijoiden velvollisuudet

1 jakso

8 artikla

Valmistajien velvollisuudet

1.Valmistajien on tuotteita markkinoille saattaessaan varmistettava, että kyseiset tuotteet on suunniteltu ja valmistettu 5 artiklassa vahvistetun yleisen turvallisuusvaatimuksen mukaisesti.

2.Valmistajien on tutkittava vastaanotetut valitukset, jotka koskevat tuotteita, jotka ne ovat asettaneet saataville markkinoilla ja jotka valituksen tekijä on todennut vaarallisiksi, ja niiden on pidettävä rekisteriä näistä valituksista sekä tuotteita koskevista palautusmenettelyistä.

Valmistajien on asetettava kuluttajille julkisesti saataville viestintäkanavia, kuten puhelinnumero, sähköpostiosoite tai verkkosivuston erityinen osio, jonka kautta kuluttajat voivat tehdä valituksia ja ilmoittaa kaikista tapaturmista tai turvallisuusongelmista, joita he ovat kokeneet tuotteen kanssa.

Valitusrekisteriin tallennetaan ainoastaan ne henkilötiedot, joita valmistaja tarvitsee tutkiakseen vaaralliseksi väitettyä tuotetta koskevan valituksen. Tällaisia tietoja säilytetään vain niin kauan kuin se on tutkimuksen kannalta tarpeen ja enintään viisi vuotta sen jälkeen kun ne on tallennettu.

3.Valmistajien on tiedotettava jakelijoille, maahantuojille ja kyseiseen toimitusketjuun kuuluville verkkomarkkinapaikoille kaikista havaitsemistaan turvallisuusongelmista.

4.Valmistajien on laadittava tuotteen tekniset asiakirjat. Teknisten asiakirjojen on tarvittaessa sisällettävä:

a)yleinen kuvaus tuotteesta ja sen merkittävimmät ominaisuudet turvallisuuden arvioinnin kannalta;

b)arvio tuotteeseen liittyvistä mahdollisista vaaroista sekä ratkaisut tällaisten riskien poistamiseen tai vähentämiseen, valmistajan tai jonkin kolmannen osapuolen valmistajan lukuun suorittamat testit mukaan luettuina;

c)luettelo 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista eurooppalaisista standardeista tai 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista muista seikoista, joita sovelletaan 5 artiklassa säädetyn yleisen turvallisuusvaatimuksen täyttämiseksi.

Jos jotakin 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista eurooppalaisista standardeista, terveys- ja turvallisuusvaatimuksista tai osatekijöistä on sovellettu vain osittain, sovelletut osat on yksilöitävä.

5.Valmistajien on säilytettävä tekniset asiakirjat kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun tuote on saatettu markkinoille ja asetettava ne pyynnöstä markkinavalvontaviranomaisille saataville.

6.Valmistajien on varmistettava, että tuotteisiin on kiinnitetty tyyppi-, erä- tai sarjanumero tai muu merkintä, jonka ansiosta tuote voidaan tunnistaa ja joka on helposti kuluttajan nähtävissä ja luettavissa, tai jos tuotteen koko tai luonne ei tätä salli, että vaadittu tieto on esitetty pakkauksessa tai tuotteen mukana olevassa asiakirjassa.

7.Valmistajien on ilmoitettava nimensä, rekisteröity toiminimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä osoitteensa, josta heidät voi tavoittaa, joko tuotteessa tai, jos se ei ole mahdollista, tuotteen pakkauksessa taikka tuotteen mukana olevassa asiakirjassa. Osoitteessa on ilmoitettava yksi ainoa paikka, josta valmistajan voi tavoittaa.

8.Valmistajien on varmistettava, että tuotteeseen liitetään ohjeet ja turvallisuustiedot kyseisen jäsenvaltion määräämällä kielellä, jota kuluttajat ymmärtävät vaivatta, siten kuin se jäsenvaltio, jossa tuote asetetaan saataville, sen määrittelee. Tätä ei sovelleta, jos tuotetta pystyy käyttämään ilman käyttöohjeita ja varoituksia turvallisesti ja valmistajan tarkoittamalla tavalla.

9.Valmistajien on huolehdittava, että käytössä on menettelyjä, joilla varmistetaan sarjatuotannon säilyminen 5 artiklassa säädetyn yleisen turvallisuusvaatimuksen mukaisena.

10.Valmistajien, jotka hallussaan olevien tietojen perusteella katsovat tai joilla on syytä uskoa, että tuote, jonka he ovat saattaneet markkinoille, ei ole turvallinen, on välittömästi toteutettava tarvittavat korjaavat toimenpiteet tuotteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, mukaan luettuna tarvittaessa markkinoilta poistaminen tai palautusmenettely.

11.Valmistajien on 25 artiklassa tarkoitetun Safety Business Gateway -järjestelmän kautta välittömästi varoitettava kuluttajia valmistamansa tuotteen aiheuttamasta riskistä heidän terveydelleen ja turvallisuudelleen ja ilmoitettava tästä välittömästi niiden jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisille, joissa tuote on asetettu saataville, ja annettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvasta riskistä ja jo toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

9 artikla

Valtuutetun edustajan velvollisuudet

1.Valmistaja voi nimittää valtuutetun edustajan kirjallisella toimeksiannolla.

2.Valtuutetun edustajan on suoritettava valmistajalta saamassaan toimeksiannossa määritellyt tehtävät. Toimeksiannon mukaan valtuutetun edustajan on voitava suorittaa ainakin seuraavat tehtävät:

a)toimittaa markkinavalvontaviranomaisen perustellusta pyynnöstä tälle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi, sellaisella virallisella kielellä, jota kyseinen viranomainen voi helposti ymmärtää;

b)jos edustajalla on syytä uskoa, että kyseinen tuote aiheuttaa riskin, ilmoittaa siitä valmistajalle;

c)tehtävä toimivaltaisen kansallisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään poistamaan edustajan toimeksiannon piiriin kuuluvien tuotteiden aiheuttamat riskit.

10 artikla

Maahantuojien velvollisuudet

1.Maahantuojien on varmistettava ennen tuotteen markkinoille saattamista, että tuote on 5 artiklassa säädetyn yleisen turvallisuusvaatimuksen mukainen ja että valmistaja on noudattanut 8 artiklan 4, 6 ja 7 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

2.Jos maahantuoja katsoo tai hänellä on syytä uskoa, että tuote ei ole 5 artiklan ja 8 artiklan 4, 6 ja 7 kohdan vaatimusten mukainen, maahantuoja ei voi saattaa tuotetta markkinoille ennen kuin se on saatettu sovellettavien vaatimusten mukaiseksi. Kun tuote ei ole turvallinen, maahantuojan on tämän lisäksi ilmoitettava siitä valmistajalle ja varmistettava, että markkinavalvontaviranomaisille ilmoitetaan.

3.Maahantuojien on ilmoitettava nimensä, rekisteröity toiminimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä osoitteensa, josta heidät voi tavoittaa, joko tuotteessa tai, jos se ei ole mahdollista, tuotteen pakkauksessa taikka tuotteen mukana olevassa asiakirjassa. Niiden on varmistettava, ettei lisämerkinnöillä peitetä valmistajan merkinnöissä antamia tietoja.

4.Maahantuojien on varmistettava, että niiden maahantuoman tuotteen mukana on käyttöohjeet ja varoitukset, jotka on laadittu kielellä, jota kuluttajat ymmärtävät vaivattomasti siten, kuin se jäsenvaltio, jossa tuote asetetaan saataville, sen määrittelee, paitsi jos tuotetta pystyy käyttämään ilman käyttöohjeita ja varoituksia turvallisesti ja valmistajan tarkoittamalla tavalla.

5.Maahantuojien on varmistettava, että sinä aikana, jona tuote on niiden vastuulla, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna tuotteen vaatimustenmukaisuutta 5 artiklassa säädetyn yleisten turvallisuusvaatimuksen suhteen eivätkä sitä, että tuote on 8 artiklan 6 ja 7 kohdan mukainen.

6.Maahantuojien on tutkittava valitukset, jotka liittyvät niiden markkinoilla saataville asettamiin tuotteisiin, ja tallennettava nämä valitukset sekä tuotteiden palautusmenettelyt 8 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun rekisteriin tai omaan rekisteriinsä. Maahantuojien on ilmoitettava valmistajalle ja jakelijoille suoritetusta tutkimuksesta ja sen tuloksista.

Maahantuojien on varmistettava, että 8 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut viestintäkanavat ovat kuluttajien käytettävissä, jotta he voivat esittää valituksia ja ilmoittaa mahdollisista onnettomuuksista tai turvallisuusongelmista, joita heille on aiheutunut tuotteesta. Jos tällaisia kanavia ei ole käytettävissä, maahantuojan on tarjottava ne.

Valituksia koskevaan rekisteriin tallennetaan ainoastaan ne henkilötiedot, joita valmistaja tarvitsee tutkiakseen vaaralliseksi väitettyä tuotetta koskevan valituksen. Tällaisia tietoja säilytetään vain niin kauan kuin se on tarpeen tutkimustarkoituksiin ja enintään viisi vuotta sen jälkeen kun ne on tallennettu.

7.Maahantuojien on tehtävä yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisten ja valmistajan kanssa sen varmistamiseksi, että tuote on turvallinen.

8.Maahantuojien, jotka hallussaan olevien tietojen perusteella katsovat tai joilla on syytä uskoa, että tuote, jonka he ovat saattaneet markkinoille, ei ole turvallinen, on välittömästi ilmoitettava asiasta valmistajalle ja varmistettava, että tuotteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi toteutetaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet, mukaan luettuna tarvittaessa tuotteen markkinoilta poistaminen tai palautusmenettely. Jos tällaisia toimenpiteitä ei ole toteutettu, maahantuojan on toteutettava ne. Maahantuojien on varmistettava, että kuluttajia varoitetaan riskistä tarvittaessa välittömästi ja tehokkaasti 25 artiklassa tarkoitetun Safety Business Gateway -järjestelmän välityksellä ja että niiden jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisille, joissa ne ovat asettaneet tuotteen saataville, ilmoitetaan asiasta välittömästi ja annetaan yksityiskohtaiset tiedot erityisesti kuluttajien terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvasta riskistä ja jo toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

9.Maahantuojien on säilytettävä 8 artiklan 4 kohdan mukaiset tekniset asiakirjat kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun tuote on saatettu markkinoille ja asetettava ne pyynnöstä markkinavalvontaviranomaisten saataville.

11 artikla

Jakelijoiden velvollisuudet

1.Jakelijan on ennen tuotteen asettamista saataville markkinoilla tarkastettava, että valmistaja ja maahantuoja ovat noudattaneet soveltuvin osin 8 artiklan 6, 7 ja 8 kohdassa sekä 10 artiklan 3 ja 4 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia.

2.Jakelijoiden on varmistettava, että sinä aikana, jona tuote on niiden vastuulla, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna tuotteen vaatimustenmukaisuutta 5 artiklassa säädetyn yleisten turvallisuusvaatimuksen suhteen eivätkä sitä, että tuote on soveltuvin osin 8 artiklan 6, 7 ja 8 kohdan sekä 10 artiklan 3 ja 4 kohdan mukainen.

3.Jos jakelija katsoo tai hänellä on syytä uskoa, ettei tuote ole 2 artiklassa vahvistettujen vaatimusten mukainen, se ei saa asettaa tuotetta saataville markkinoilla ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Jos tuote ei ole turvallinen, jakelijan on lisäksi välittömästi ilmoitettava asiasta valmistajalle tai tapauksen mukaan maahantuojalle ja varmistettava, että asiasta ilmoitetaan 25 artiklassa tarkoitetun Safety Business Gateway -järjestelmän kautta markkinavalvontaviranomaisille.

4.Jakelijoiden, jotka hallussaan olevien tietojen perusteella katsovat tai joilla on syytä uskoa, että tuote, jonka he ovat asettaneet saataville markkinoilla, ei ole turvallinen tai ei ole 8 artiklan 6, 7 ja 8 kohdan ja 10 artiklan 3 ja 4 kohdan mukainen, on varmistettava, että tuotteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi toteutetaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet, mukaan luettuna tuotteen poistaminen markkinoilta tai palautusmenettely. Jos tuote ei ole turvallinen, jakelijoiden on lisäksi ilmoitettava asiasta välittömästi valmistajalle tai tapauksen mukaan maahantuojalle ja varmistettava, että 25 artiklassa tarkoitetun Safety Business Gateway -järjestelmän kautta ilmoitetaan asiasta sen jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaisille, jossa ne ovat asettaneet tuotteen saataville, ja että niissä ilmoitetaan yksityiskohtaiset tiedot erityisesti terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuneesta riskistä ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

12 artikla

Tapaukset, joissa valmistajien velvollisuuksia sovelletaan muihin talouden toimijoihin

1.Muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä kuin valmistajaa, joka muuttaa tuotetta olennaisesti, pidetään tässä asetuksessa tarkoitettuna valmistajana, ja häneen sovelletaan 8 artiklassa säädettyjä valmistajan velvollisuuksia tuotteen sen osan osalta, johon muutos vaikuttaa, tai koko tuotteen osalta, jos olennaisella muutoksella on vaikutusta tuotteen turvallisuuteen.

2.Muutoksen katsotaan olevan merkittävä, jos seuraavat kolme kriteeriä täyttyvät:

a)muutos muuttaa tuotteen aiottuja toimintoja, tyyppiä tai suorituskykyä tuotteen alkuperäisessä riskinarvioinnissa ennakoimattomalla tavalla;

b)vaaran luonne on muuttunut tai riskitaso on kasvanut muutoksen vuoksi;

c)    kuluttaja ei ole tehnyt muutoksia omaan käyttöönsä.

13 artikla

Tuoteturvallisuutta koskevat sisäiset menettelyt

Talouden toimijoiden on varmistettava, että niillä on käytössään tuoteturvallisuutta koskevat sisäiset menettelyt, joiden avulla ne voivat noudattaa 5 artiklassa säädettyä yleistä turvallisuusvaatimusta.

14 artikla

Talouden toimijoiden yhteistyö markkinavalvontaviranomaisten kanssa

1.Talouden toimijoiden on toteutettava yhteistyössä markkinavalvontaviranomaisten kanssa toimia, joilla voidaan poistaa tai vähentää kyseisten toimijoiden markkinoilla saataville asettamista tuotteista aiheutuvia riskejä.

2.Markkinavalvontaviranomaisen pyynnöstä talouden toimijan on toimitettava kaikki tarvittavat tiedot ja erityisesti:

a)täydelliset tiedot kyseisen tuotteen aiheuttamasta vaarasta;

b) kuvaus kaikista vaaran poistamiseksi toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

3.Talouden toimijoiden on pyynnöstä yksilöitävä ja toimitettava myös seuraavat tiedot:

a)kaikki talouden toimijat, jotka ovat toimittaneet niille tuotetta;

b)kaikki talouden toimijat, joille ne ovat toimittaneet tuotetta.

4.Talouden toimijoiden on kyettävä esittämään 2 kohdassa tarkoitetut tiedot kymmenen vuoden ajan siitä, kun tuote on toimitettu niille tai kun ne ovat toimittaneet tuotteen.

5.Talouden toimijoiden on varmistettava, että toteutetut korjaavat toimenpiteet poistavat tai lieventävät riskejä tehokkaasti. Markkinavalvontaviranomaiset voivat pyytää talouden toimijoita toimittamaan säännöllisiä edistymisraportteja ja päättää, voidaanko korjaava toimenpide katsoa loppuun saatetuksi.

15 artikla

Unionin markkinoille saatettujen tuotteiden vastuuhenkilö

1.Asetuksen (EU) 2019/1020 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa sovelletaan myös tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin. Tässä asetuksessa asetuksen (EU) 2019/1020 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa olevia viittauksia ’unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöön’ pidetään viittauksina 'asetukseen [...]’.

2.Asetuksen (EU) 2019/1020 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tehtävien lisäksi asetuksen (EU) 2019/1020 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun talouden toimijan on määräajoin tehtävä otantatestejä satunnaisesti valituista markkinoilla saataville asetetuista tuotteista. Kun komissio on antanut markkinoilla saataville asetetuista tuotteista päätöksen tämän asetuksen 26 artiklan 1 kohdan mukaisesti, asetuksen (EU) 2019/1020 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun talouden toimijan on testattava vähintään kerran vuodessa koko päätöksen voimassaolon ajan markkinoilla saataville asetettujen tuotteiden edustavia otoksia, jotka on valittu sen jäsenvaltion nimeämän oikeusviranomaisen tai muun pätevän henkilön valvonnassa, jossa talouden toimija sijaitsee.

3.Asetuksen (EU) 2019/1020 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun talouden toimijan nimi, rekisteröity toiminimi tai rekisteröity tavaramerkki ja yhteystiedot, mukaan lukien posti- ja sähköpostiosoite, on ilmoitettava tuotteessa tai sen pakkauksessa, paketissa tai mukana olevassa asiakirjassa.

16 artikla

Talouden toimijoille annettavat tiedot

Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön menettelyt, joilla annetaan talouden toimijoille näiden pyynnöstä ja maksutta tiedot tuotteisiin sovellettavan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanosta.

17 artikla

Tuotteiden jäljitettävyys

1.Tiettyjen tuotteiden, tuoteryhmien tai -luokkien osalta, jotka voivat aiheuttaa vakavan riskin kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle, komissio voi Safety Business Gateway -järjestelmään rekisteröityjen onnettomuuksien, Safety Gate -tilastojen, tuoteturvallisuutta koskevien yhteisten toimien tulosten ja muiden asiaankuuluvien indikaattoreiden tai todisteiden perusteella vaatia talouden toimijoita, jotka saattavat kyseisiä tuotteita markkinoille ja asettavat niitä saataville, perustamaan jäljitettävyysjärjestelmän tai noudattamaan sellaista.

2.Jäljitettävyysjärjestelmään kuuluu sellaisten tietojen kerääminen ja tallentaminen, myös sähköisesti, joiden avulla tuote, sen osat tai sen toimitusketjuun osallistuvat talouden toimijat voidaan tunnistaa, sekä näiden tietojen näyttämistä ja saatavuutta koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien tietovälineen sijoittaminen tuotteeseen, sen pakkaukseen tai mukana oleviin asiakirjoihin.

3.Siirretään komissiolle valta antaa 41 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi vahvistamalla

a)edellä 1 kohdassa tarkoitettujen sellaisten tuotteiden, tuote- tai komponenttiluokkien tai -ryhmien määrittelemiseksi, jotka saattavat aiheuttaa vakavan riskin ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle. Komissio ilmoittaa asianomaisissa delegoiduissa säädöksissä, onko se käyttänyt komission päätöksessä (EU) 2019/417 41  säädettyä riskianalyysimenetelmää, tai jos kyseinen menetelmä ei sovellu kyseiseen tuotteeseen, se antaa yksityiskohtaisen kuvauksen käytetystä menetelmästä;

b)sellaisen tiedon määrittelemiseksi, jota talouden toimijoiden on kerättävä edellä 2 kohdassa tarkoitetun jäljitysjärjestelmän avulla.

c)tietojen näyttämistä ja käyttöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien tietovälineen sijoittaminen tuotteeseen, sen pakkaukseen tai 2 kohdassa tarkoitettuihin liiteasiakirjoihin.

4.Hyväksyessään 3 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä komissio ottaa huomioon seuraavat:

a)toimien kustannustehokkuus, mukaan luettuna niiden vaikutus liikeyrityksiin ja erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin;

b)yhdenmukaisuus kansainvälisten jäljitysjärjestelmien kanssa.

2 jakso

18 artikla

Talouden toimijoiden velvollisuudet etämyynnissä

Jos asianomaiset talouden toimijat asettavat tuotteita saataville markkinoilla verkossa tai muiden etämyyntitapojen kautta, tuotteen tarjouksessa on selkeästi ja näkyvästi ilmoitettava ainakin seuraavat tiedot:

a)valmistajan nimi, rekisteröity toiminimi tai rekisteröity tavaramerkki sekä posti- tai sähköpostiosoite, josta valmistajan voi tavoittaa;

b)jos valmistaja ei ole sijoittautunut unioniin, 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vastuuhenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite;

c)tiedot tuotteen tunnistamiseksi, mukaan lukien sen tyyppi ja, jos saatavilla, erä- tai sarjanumero ja muu tuotetunniste;

d)kaikki varoitukset tai turvallisuustiedot, jotka on kiinnitettävä tuotteeseen tai liitettävä siihen tämän asetuksen tai sovellettavan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön mukaisesti kuluttajien helposti ymmärtämällä kielellä.

19 artikla

Talouden toimijoiden velvollisuudet etämyynnissä

1.Valmistajan on varmistettava, että 25 artiklassa tarkoitetun Safety Business Gateway -järjestelmän kautta ilmoitetaan markkinoille saatetun tai markkinoilla saataville asetetun tuotteen aiheuttamasta onnettomuudesta sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa onnettomuus on tapahtunut, kahden työpäivän kuluessa siitä, kun valmistaja on saanut tiedon onnettomuudesta. Ilmoituksessa on mainittava tuotteen tyyppi ja tunnistenumero sekä onnettomuuden olosuhteet, jos ne ovat tiedossa. Valmistajan on pyynnöstä ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille kaikki muut asiaankuuluvat tiedot.

2.Maahantuojien ja jakelijoiden, jotka saavat tietää markkinoille saattamansa tai markkinoilla asettamansa tuotteen aiheuttamasta onnettomuudesta, on ilmoitettava asiasta valmistajalle, joka voi antaa maahantuojalle tai jollekin jakelijoista ohjeet ilmoituksen tekemisestä.

IV LUKU

Verkkomarkkinapaikat

20 artikla

Tuoteturvallisuuteen liittyvät verkkomarkkinapaikkojen erityisvelvoitteet

1.Verkkomarkkinapaikkojen on perustettava yksi yhteyspiste, joka mahdollistaa suoran yhteydenpidon jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisiin tuoteturvallisuuskysymyksissä, erityisesti vaarallisten tuotteiden tarjoamista koskevien määräysten osalta.

Verkkomarkkinapaikkojen on rekisteröidyttävä Safety Gate -portaaliin ja ilmoitettava portaalissa tiedot keskitetystä yhteyspisteestään.

2.Siltä osin kuin on kyse asetuksen (EU) 2019/1020 14 artiklan mukaisesti jäsenvaltioille siirretyistä valtuuksista, jäsenvaltioiden on siirrettävä markkinavalvontaviranomaisilleen kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden osalta valtuudet määrätä verkkomarkkinapaikka poistamaan verkkorajapinnastaan vaaralliseen tuotteeseen viittaava tietty laiton sisältö, estämään sen käyttö tai näyttämään loppukäyttäjille nimenomainen varoitus, kun he käyttävät sitä. Määräykset on perusteltava, ja niissä on mainittava yksi tai useampi tarkka yhdenmukainen URL-osoite ja tarvittaessa lisätietoja, joiden avulla kyseinen laiton sisältö voidaan tunnistaa. Ne voidaan lähettää Safety Gate -portaalin kautta.

Verkkomarkkinapaikkojen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän kohdan mukaisesti annettujen määräysten vastaanottamiseksi ja käsittelemiseksi. Niiden on toimittava ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa kahden työpäivän kuluessa määräyksen vastaanottamisesta siinä jäsenvaltiossa, jossa verkkomarkkinapaikka toimii. Niiden on ilmoitettava määräyksen antaneelle markkinavalvontaviranomaiselle määräyksen vaikutuksesta käyttämällä Safety Gate -portaalissa julkaistuja markkinavalvontaviranomaisen yhteystietoja.

3.Verkkomarkkinapaikkojen on otettava huomioon tiedot vaarallisista tuotteista, jotka markkinavalvontaviranomaiset ilmoittavat säännöllisesti 24 artiklan mukaisesti ja jotka ne saavat Safety Gate -portaalin kautta, soveltaessaan vapaaehtoisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tarvittaessa havaita, tunnistaa ja poistaa niiden markkinapaikalla tarjottaviin vaarallisiin tuotteisiin viittaava laiton sisältö tai estää sen käyttö. Niiden on ilmoitettava Safety Gate -järjestelmään ilmoituksen tehneelle viranomaiselle kaikista toteutetuista toimista käyttämällä Safety Gate -järjestelmässä julkaistuja markkinavalvontaviranomaisen yhteystietoja.

4.Verkkomarkkinapaikkojen on annettava asianmukainen vastaus ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa viiden työpäivän kuluessa siinä jäsenvaltiossa, jossa verkkomarkkinapaikka toimii, tuoteturvallisuuskysymyksiin ja vaarallisiin tuotteisiin liittyviin ilmoituksiin, jotka on vastaanotettu digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digitaalisista palveluista annettu laki) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta annetun asetuksen (EU) [.../.../...] [14 artiklan] mukaisesti.

5.Digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta annetun asetuksen (EU) […/…] 22 artiklan 7 kohdan vaatimusten mukaisesti verkkomarkkinapaikkojen on suunniteltava ja organisoitava verkkorajapintansa siten, että elinkeinonharjoittajat voivat esittää jokaisesta tarjoamastaan tuotteesta seuraavat tiedot ja että ne ovat kuluttajien nähtävillä tai muutoin heidän helposti käytettävissään tuotevalikoimassa:

a)valmistajan nimi, rekisteröity toiminimi tai rekisteröity tavaramerkki sekä posti- tai sähköpostiosoite, josta valmistajan voi tavoittaa;

b)jos valmistaja ei ole sijoittautunut unioniin, 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vastuuhenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite;

c)tiedot tuotteen tunnistamiseksi, mukaan lukien sen tyyppi ja, jos saatavilla, erä- tai sarjanumero ja muu tuotetunniste;

d)kaikki varoitukset tai turvallisuustiedot, jotka on kiinnitettävä tuotteeseen tai liitettävä siihen tämän asetuksen tai sovellettavan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön mukaisesti kuluttajien helposti ymmärtämällä kielellä.

6.Verkkomarkkinapaikkojen on tehtävä yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisten ja asianomaisten talouden toimijoiden kanssa helpottaakseen kaikkia toimia, joita toteutetaan niiden palvelujen kautta verkossa myytäväksi tarjotun tai tarjotun tuotteen aiheuttamien riskien poistamiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, niiden vähentämiseksi. Yhteistyöhön sisältyy erityisesti seuraavaa:

a)yhteistyö palautusmenettelyjen tehokkuuden varmistamiseksi, myös pidättäytymällä asettamasta esteitä palautusmenettelyille;

b)kaikista toteutetuista toimista ilmoittaminen markkinavalvontaviranomaisille;

c)yhteistyön tekeminen kansallisten ja unionin tason lainvalvontaviranomaisten kanssa, Euroopan petostentorjuntavirasto mukaan luettuna, vaihtamalla säännöllisesti ja jäsennellysti tietoja tarjouksista, jotka verkkomarkkinapaikat ovat poistaneet tämän artiklan perusteella;

d)sallivat pääsyn rajapintoihinsa markkinavalvontaviranomaisten käyttämiin verkkovälineisiin vaarallisten tuotteiden tunnistamiseksi;

e)markkinavalvontaviranomaisten pyynnöstä, kun verkkomarkkinapaikat tai verkkomyyjät ovat ottaneet käyttöön teknisiä esteitä tietojen poimimiselle verkkorajapinnoistaan (tiedonlouhinta), ja sallivat tällaisten tietojen kaapimisen tuoteturvallisuustarkoituksiin pyynnön esittäneiden markkinavalvontaviranomaisten toimittamien tunnistamisparametrien perusteella.

V LUKU

Markkinavalvonta ja täytäntöönpano

21 artikla

Markkinavalvonta

1.Asetuksen (EU) 2019/1020 10–16 artiklaa, 18 ja 19 artiklaa sekä 21–24 artiklaa sovelletaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin.

2.Tässä asetuksessa asetusta (EU) 2019/1020 sovelletaan seuraavasti:

a)asetuksen (EU) 2019/1020 10–16 artiklassa, 18 ja 19 artiklassa sekä 21-24 artiklassa olevia viittauksia ’unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöön’ pidetään viittauksina tähän asetukseen;

b)tässä asetuksessa asetuksen (EU) 2019/1020 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa olevia viittauksia ’unionin yhdenmukaistamislainsäädäntöön’ pidetään viittauksina 'asetukseen [...]’.

c)asetuksen (EU) 2019/1020 10-16 artiklassa, 18 ja 19 artiklassa sekä 21–24 artiklassa olevia viittauksia ’verkkoon’ pidetään viittauksina tämän asetuksen 28 artiklassa tarkoitettuun verkkoon ja kuluttajaturvallisuusverkkoon;

d)asetuksen (EU) 2019/1020 10–16 artiklassa, 18 ja 19 artiklassa sekä 21–24 artiklassa olevia viittauksia ’vaatimustenvastaisuuteen’ pidetään viittauksina tämän asetuksen vaatimustenvastaisuuteen;

e)asetuksen (EU) 2019/1020 14 artiklan 4 kohdan i alakohdassa olevaa viittausta ’41 artiklaan’ pidetään viittauksena tämän asetuksen 40 artiklaan:

f)asetuksen (EU) 2019/1020 19 artiklan 1 kohdassa olevaa viittausta ’20 artiklaan’ pidetään viittauksena tämän asetuksen 24 artiklaan:

3.Jos vaarallinen tuote on tunnistettu, valmistajan on markkinavalvontaviranomaisten pyynnöstä ilmoitettava, mihin muihin samalla menetelmällä valmistettuihin, samoja ainesosia sisältäviin tai samaan tuotantoerään kuuluviin tuotteisiin liittyy sama vaara.

4.Markkinavalvontaviranomaiset voivat perustaa järjestelmiä, joissa keskitytään talouden toimijoiden 13 artiklan mukaisesti laatimien sisäisten tuoteturvallisuusprosessien valvontaan.

22 artikla

Täytäntöönpano

1.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kerran vuodessa tiedot tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

2.Komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksillä tuotosindikaattorit, joiden perusteella jäsenvaltioiden on toimitettava nämä tiedot. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 42 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

VI LUKU

Safety Gate – Rapex -järjestelmä

23 artikla

Safety Gate -järjestelmä

1.Komissio kehittää edelleen ja ylläpitää nopeaa hälytysjärjestelmää, jonka kautta voidaan vaihtaa tietoja vaarallisia tuotteita koskevia korjaavista toimenpiteistä (’Safety Gate -järjestelmä’).

2.Komissio ja jäsenvaltiot voivat käyttää Safety Gate -järjestelmää. Tätä varten kukin jäsenvaltio nimeää yhden kansallisen yhteyspisteen, joka toteuttaa 24 artiklan 1–6 kohdassa säädetyt tehtävät.

24 artikla

Vaaraa aiheuttavista tuotteista ilmoittaminen Safety Gate -järjestelmän kautta.

1.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava Safety Gate -järjestelmässä viranomaistensa tai talouden toimijoiden toteuttamista korjaavista toimenpiteistä:

a)tämän asetuksen kuluttajien terveydelle tai turvallisuudelle riskejä aiheuttavia tuotteita koskevien säännösten nojalla;

b)asetuksen (EU) 2019/1020 vakavia riskejä aiheuttavia tuotteita koskevan asetuksen (EU) 2019/1020 20 artiklan nojalla.

2.Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa unionin yhdenmukaistamislainsäädännön ja asetuksen (EU) 2019/1020 säännösten nojalla Safety Gate -järjestelmään viranomaistensa tai talouden toimijoiden toteuttamista korjaavista toimenpiteistä.

Ilmoitus on jätettävä Safety Gate ­järjestelmään kahden työpäivän kuluessa korjaavan toimenpiteen toteuttamisesta.

3.Saatuaan ilmoituksen komissio tarkastaa, onko se tämän artiklan ja komission 7 kohdan perusteella määrittelemien Safety Gate -järjestelmän toimintaa koskevien vaatimusten mukainen, ja toimittaa sen muille jäsenvaltioille, jos vaatimukset täyttyvät.

4.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava viipymättä Safety Gate -järjestelmän kautta 1 kohdassa tarkoitettujen korjaavien toimenpiteiden päivittämisestä, muuttamisesta tai peruuttamisesta.

5.Jos jäsenvaltio ilmoittaa vakavaa riskiä aiheuttaviin tuotteisiin kohdistetuista korjaavista toimenpiteistä, muiden jäsenvaltioiden on ilmoitettava Safety Gate -järjestelmässä samojen tuotteiden osalta myöhemmin toteutetut toimenpiteet sekä kaikki muut asiaankuuluvat tiedot, mukaan lukien suoritettujen testien tai analyysien tulokset, kahden työpäivän kuluessa toimenpiteiden toteuttamisesta.

6.Jos komissio havaitsee tuotteita, jotka todennäköisesti aiheuttavat vakavan riskin ja joista jäsenvaltiot eivät ole tehneet ilmoitusta Safety Gate -järjestelmässä, se ilmoittaa asiasta jäsenvaltioille. Jäsenvaltioiden on suoritettava asianmukaiset tarkastukset ja ilmoitettava toteutetuista toimenpiteistä Safety Gate -järjestelmässä 1 kohdan mukaisesti.

7.Komissio kehittää rajapinnan asetuksen (EU) 2019/1020 34 artiklassa tarkoitetun tieto- ja viestintäjärjestelmän ja Safety Gate -järjestelmän välille, jotta vältetään tietojen kaksinkertainen syöttäminen ja jotta Safety Gate -ilmoitusluonnos voidaan käynnistää kyseisestä tieto- ja viestintäjärjestelmästä.

8.Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään tämän artiklan täytäntöönpano ja erityisesti pääsy järjestelmään, järjestelmän toiminta, järjestelmään tallennettavat tiedot, vaatimukset, jotka ilmoitusten on täytettävä, sekä perusteet riskin tason arvioimiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 42 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

25 artikla

Safety Business Gateway -järjestelmä

1.Komissio ylläpitää verkkoportaalia, jonka avulla talouden toimijat voivat antaa markkinoiden valvontaviranomaisille ja kuluttajille tietoja, joihin viitataan 8 artiklan 11 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdan c alakohdassa, 10 artiklan 8 kohdassa, 11 artiklan 3 kohdassa, 11 artiklan 4 kohdassa ja 19 artiklassa.

2.Komissio laatii ohjeet Safety Business Gatewayn toteuttamisesta käytännössä.

VII LUKU

Komission asema ja täytäntöönpanon koordinointi

26 artikla

Unionin toimet vakavaa vaaraa aiheuttavia tuotteita vastaan

1.Jos komissio saa tietoonsa tuotteen tai tietyn tuoteluokan tai -ryhmän, joka aiheuttaa vakavan riskin kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle, se voi toteuttaa joko omasta aloitteestaan tai jäsenvaltioiden pyynnöstä täytäntöönpanosäädöksillä tilanteen vakavuuteen ja kiireellisyyteen mukautettuja aiheellisia toimenpiteitä, jos ne toteutetaan samanaikaisesti:

a)jäsenvaltioiden kanssa käydyissä neuvotteluissa tulee ilmi, että jäsenvaltioiden toimintatavat ovat ilmeisen erilaisia sen osalta, kuinka vaaratilanne on ratkaistu tai ratkaistaan; ja

b)vaaraa ei voida käsitellä tuotteen, tuoteluokan tai -ryhmän aiheuttaman turvallisuuskysymyksen luonteen vuoksi tapauksen vakavuusasteen tai kiireellisyyden edellyttämällä tavalla muissa menettelyissä, joista säädetään kyseisiin tuotteisiin sovellettavassa unionin erityislainsäädännössä; ja

c)vaara voidaan tehokkaasti torjua ainoastaan toteuttamalla asianmukaisia toimenpiteitä unionin tasolla, jotta voidaan varmistaa yhtenäinen ja korkeatasoinen kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suoja ja sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta.

Näihin toimenpiteisiin voi sisältyä toimia, joilla kielletään, keskeytetään tai rajoitetaan tällaisten tuotteiden markkinoille saattamista tai asettamista saataville markkinoilla tai vahvistetaan niiden kaupan pitämistä koskevia erityisehtoja, jotta voidaan varmistaa kuluttajansuojan korkea taso.

Komissio vahvistaa näissä täytäntöönpanosäädöksissä asianmukaiset valvontatoimenpiteet, jotka jäsenvaltioiden on toteutettava säädösten tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 42 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Täytäntöönpanosäädöksessä on määriteltävä päivämäärä, jona sen soveltaminen lakkaa.

3.Komissio voi hyväksyä 42 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojeluun.

4.Sellaisen tuotteen vienti unionista, jonka saattaminen unionin markkinoille tai asettaminen saataville unionin markkinoilla on kielletty 1 tai 3 kohdan mukaisesti hyväksytyn toimenpiteen nojalla, on kielletty, jollei toimenpide nimenomaisesti sitä salli.

5.Jäsenvaltio voi esittää komissiolle perustellun pyynnön tutkia, onko 1 tai 3 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen toteuttaminen tarpeen.

27 artikla

Välimiesmenettely

1.Muiden jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaisten on oletettava, että tuotteet, jotka on katsottu vaarallisiksi yhden jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaisen päätöksen perusteella, ovat vaarallisia.

2.Jos muiden jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaiset päätyvät omien tutkimustensa ja riskinarviointinsa perusteella erilaiseen päätelmään riskin tunnistamisesta tai tasosta, asianomaiset jäsenvaltiot voivat pyytää komissiota sovittelemaan asiaa. Tällöin komissio pyytää kaikkia jäsenvaltioita antamaan suosituksen.

3.Komissio ottaa huomioon suositukset, joihin viitataan 2 kohdassa, hyväksyessään tarvittaessa lausunnon kyseessä olevan tuotteen riskin tai riskitason tunnistamisesta

4.Jäsenvaltioiden on otettava lausunto asianmukaisesti huomioon.

5.Komissio laatii ohjeet tämän artiklan soveltamisesta käytännössä.

28 artikla

Kuluttajaturvallisuusverkosto

1.Jäsenvaltioiden viranomaisista, joilla on tuoteturvallisuuskysymysten asiantuntemusta, perustetaan Euroopan laajuinen verkosto (’kuluttajaturvallisuusverkosto’).

2.Komissio edistää kuluttajaturvallisuusverkoston toimintaa ja osallistuu siihen, erityisesti hallinnollisen yhteistyön osalta.

3.Verkoston tavoitteena on erityisesti helpottaa seuraavia toimia:

a)tietojen vaihto vaarojen arvioinnista, vaarallisista tuotteista, testausmenetelmistä ja testituloksista, uusista tieteellisistä tutkimustuloksista ja muista valvontatoimissa huomioon otettavista seikoista;

b)yhteisten valvonta- ja testaushankkeiden perustaminen ja toteutus;

c)asiantuntemuksen ja parhaiden menettelytapojen vaihto sekä koulutusyhteistyö;

d)vaarallisten tuotteiden jäljittämiseen, markkinoilta poistamiseen ja palautusmenettelyyn liittyvän EU:n tasolla tehtävän yhteistyön tehostaminen.

e)jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tehostaminen tuoteturvallisuuden valvonnassa, erityisesti 30 artiklassa mainittujen toimien helpottamiseksi.

4.Kuluttajaturvallisuusverkosto sovittaa toimintansa yhteen muiden unionin nykyisten toimien kanssa.

5.Kuluttajaturvallisuusverkoston on oltava asianmukaisesti edustettuna asetuksen (EU) 2019/1020 29 artiklalla perustetussa unionin tuotevalvontaverkostossa, osallistuttava sen toimintaan tuoteturvallisuuden osalta, jotta voidaan varmistaa markkinavalvontatoimien riittävä koordinointi sekä yhdenmukaistetuilla että yhdenmukaistamattomilla aloilla.

29 artikla

Tuoteturvallisuutta koskevat yhteiset toimet

1.Markkinavalvontaviranomaiset voivat 28 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen toimien yhteydessä sopia muiden asiaankuuluvien viranomaisten tai talouden toimijoita tai kuluttajia edustavien järjestöjen kanssa sellaisten toimien toteuttamisesta, joiden tarkoituksena on varmistaa turvallisuus ja kuluttajien terveyden suojelu tiettyjen markkinoille saatettujen tai markkinoilla saataville asetettujen tuoteluokkien osalta, erityisesti sellaisten tuoteryhmien osalta, joiden on usein todettu aiheuttavan vakavan riskin.

2.Kyseisen markkinavalvontaviranomaisen ja komission on varmistettava, että sopimus toimien toteuttamisesta ei johda vilpilliseen kilpailuun talouden toimijoiden välillä ja että se ei vaikuta osapuolten objektiivisuuteen, riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen.

3.Markkinavalvontaviranomainen voi käyttää toimien tuloksena saatuja tietoja osana tuotteiden turvallisuutta koskevaa tutkimustaan.

4.Kyseisen markkinavalvontaviranomaisen ja tarvittaessa komission on saatettava yhteisiä toimia koskeva sopimus, mukaan lukien asianomaisten osapuolten nimet, julkisesti saataville.

30 artikla

Tehotarkastukset

1.Markkinavalvontaviranomaiset saattavat toteuttaa nimenomaisiin tuoteluokkiin samanaikaisia, koordinoituja valvontatoimia (’tehotarkastuksia’), joilla ne tarkastavat, onko tämän asetuksen säännöksiä noudatettu tai onko niitä rikottu.

2.Ellei asianosaisten markkinavalvontaviranomaisten kanssa sovita toisin, komissio vastaa tehotarkastusten koordinoimisesta. Tehotarkastuksen koordinoija voi tarvittaessa julkaista aggregoidut tulokset.

3.Markkinavalvontaviranomaiset voivat käyttää tällaisen tehotarkastuksen toteuttamisessa V luvussa tarkoitettuja tutkintavaltuuksia ja kaikkia muita niille kansallisen oikeuden nojalla kuuluvia valtuuksia.

4.Markkinavalvontaviranomaiset voivat kutsua komission virkamiehiä ja muita komission valtuuttamia mukana olevia henkilöitä osallistumaan tehotarkastuksiin.

VIII LUKU

Oikeus saada tietoja ja korjata puutteita

31 artikla

Viranomaisten ja kuluttajien välinen tiedonvaihto

1.Jäsenvaltioiden viranomaisten tai komission käytettävissä olevien tietojen, jotka koskevat kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle vaaraa aiheuttaviin tuotteisiin kohdistuvia toimenpiteitä, on avoimuusvaatimusten mukaisesti oltava pääsääntöisesti yleisön saatavilla; tämä ei vaikuta valvonta- ja tutkintatoimien edellyttämiin rajoituksiin. Yleisön saatavilla on oltava erityisesti tiedot, jotka koskevat tuotteen tunnistamista, riskin luonnetta ja toteutettuja toimenpiteitä. Näiden tietojen on oltava myös vammaisten henkilöiden saatavilla esteettömässä muodossa.

2.Jäsenvaltiot ja komissio toteuttavat tarvittavat toimenpiteet huolehtiakseen siitä, että niiden virkamiehet ja toimihenkilöt eivät ilmaise tämän asetuksen soveltamista varten haltuunsa saamiaan tietoja, jotka kuuluvat niiden luonteen vuoksi salassapitovelvollisuuden piiriin, edellyttäen, että salassapito voidaan kyseisessä tapauksessa perustella asianmukaisesti, ellei kyse ole sellaisista tuotteen turvallisuutta koskevista tiedoista, jotka on julkistettava kuluttajien suojelemiseksi.

3.Salassapitovelvollisuus ei estä toimittamasta toimivaltaisille viranomaisille olennaisia tietoja, joiden avulla varmistetaan markkinoiden valvonnan ja seurannan tehokkuus. Viranomaisten, jotka saavat salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja, on huolehdittava tietojen suojaamisesta.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kuluttajat ja muut asianomaiset tahot voivat tehdä tuoteturvallisuutta sekä seuranta- ja valvontatoimia koskevia ilmoituksia toimivaltaisille viranomaisille ja että niiden johdosta ryhdytään asianmukaisiin toimiin.

32 artikla

Safety Gate -portaali

1.Komissio ylläpitää 31 artiklan 1 kohdan ja 19 artiklan mukaisesti Safety Gate ‑portaalia, jonka avulla 24 artiklassa ilmoitetut valikoidut tiedot voidaan saattaa vapaasti suuren yleisön saataville.

2.Kuluttajien on mahdollista tehdä komissiolle Safety Gate -portaalissa olevan erillisen osion kautta ilmoitus tuotteista, jotka voivat olla vaaraksi kuluttajien terveydelle tai turvallisuudelle. Komissio ottaa saadut tiedot asianmukaisesti huomioon ja huolehtii tarvittaessa jatkotoimista.

3.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksellä yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat kuluttajien 2 kohdan mukaisesti lähettämiä tietoja sekä näiden tietojen toimittamista asianomaisille kansallisille viranomaisille mahdollisia jatkotoimia varten. Täytäntöönpanosäädös hyväksytään 42 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

33 artikla

Tiedot talouden toimijoilta kuluttajille

1.Jos tuotteeseen kohdistetaan palautusmenettely tai jos kuluttajille on annettava tiettyjä tietoja tuotteen turvallisen käytön varmistamiseksi (turvallisuusvaroitus), talouden toimijoiden on 8, 9, 10 ja 11 artiklassa säädettyjen velvollisuuksiensa mukaisesti ilmoitettava asiasta suoraan kaikille kuluttajille, joita asia koskee ja joiden henkilöllisyys on tiedossa. Talouden toimijoiden, jotka keräävät asiakkaidensa henkilötietoja, on käytettävä näitä tietoja palautusmenettelyissä ja turvallisuusvaroituksissa.

2.Jos talouden toimijoilla on käytössä tuoterekisteröintijärjestelmiä tai kanta-asiakasohjelmia muuhun tarkoitukseen kuin turvallisuustietojen antamiseen asiakkaille, niiden on tarjottava asiakkailleen mahdollisuus antaa erillisiä yhteystietoja ainoastaan turvallisuustarkoituksiin. Tätä tarkoitusta varten kerätyt henkilötiedot on rajoitettava välttämättömään vähimmäismäärään, ja niitä voidaan käyttää ainoastaan yhteydenottotarkoituksiin kuluttajia koskevan palautusmenettelyn tai turvallisuusvaroituksen yhteydessä.

3.Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä tuotteiden tai tiettyjen tuoteluokkien rekisteröintiä koskevat vaatimukset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 42 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.Jos kaikkiin kuluttajiin, joita asia koskee, ei voida ottaa suoraan yhteyttä, talouden toimijoiden on vastuualueidensa mukaisesti tiedotettava palautusmenettelyilmoituksesta tai turvallisuusvaroituksesta muiden asianmukaisten kanavien kautta varmistaen mahdollisimman laajan tavoitettavuuden, mahdollisuuksien mukaan myös yrityksen verkkosivustoilla, sosiaalisen median kanavissa, uutiskirjeissä ja vähittäismyyntipisteissä sekä tarvittaessa tiedotusvälineissä ja muissa viestintäkanavissa. Tietojen on oltava toimintarajoitteisten kuluttajien saatavilla.

34 artikla

Palautusmenettelyilmoitus

1.Kuluttajille suunnatusta palautusmenettelystä on tiedotettava kirjallisesti 33 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisesti palautusmenettelyilmoituksen muodossa.

2.Palautusmenettelyilmoituksen on oltava saatavilla sen jäsenvaltion (niiden jäsenvaltioiden) kielellä (kielillä), jossa (joissa) tuote on saatettu markkinoille, ja siinä on oltava seuraavat tiedot:

a)otsikko ’Palautusmenettelyilmoitus’

b)palautusmenettelyn kohteena olevan tuotteen selkeä kuvaus, johon sisältyvät

i)tuotteen nimi ja merkki ja valokuva siitä;

ii)tuotteen tunnistenumerot, kuten erätiedot tai sarjanumero ja, jos sovellettavissa, ilmoittaminen graafisesti, mistä ne ovat löydettävissä tuotteessa;

iii)tieto siitä, milloin ja missä tuote on ollut myynnissä, jos saatavilla.

c)palautusmenettelyn kohteena olevaan tuotteeseen liittyvän riskin selkeä kuvaus, jossa ei saa käyttää sanoja, jotka voivat antaa kuluttajalle käsityksen todellista pienemmästä riskistä; näitä ovat muun muassa termit ja ilmaukset ’vapaaehtoinen’, ’varotoimenpide’, ’harkinnanvarainen’, ’harvinaisissa/nimenomaisissa tilanteissa’, eikä ilmaista, että tuotteen käyttöön liittyvistä onnettomuuksista ei olisi ilmoitettu;

d)selkeä kuvaus toimista, johon kuluttajan on ryhdyttävä, sekä ohje lopettaa välittömästi palautusmenettelyn kohteena olevan tuotteen käyttö;

e)tarvittaessa selkeä kuvaus käytettävissä olevista korjaustoimenpiteistä;

f)maksuton puhelinnumero tai vuorovaikutteinen verkkopalvelu, josta kuluttaja voi saada lisätietoa unionin kyseis(t)en maan/maiden virallisella kielellä / virallisilla kielillä;

g)tarvittaessa kehotus levittää tietoa palautusmenettelystä.

3.Komissio vahvistaa palautumenettelyn mallin täytäntöönpanosäädöksillä ja ottaen huomioon tieteen ja markkinoiden kehityksen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

35 artikla

Oikeus korjaustoimenpiteisiin

1.Palautusmenettelytapauksessa palautusmenettelystä vastaavan taloudellisen toimijan on tarjottava sen estämättä, mitä direktiivissä (EU) 2019/771 sanotaan, kuluttajalle korjaustoimenpide tehokkaasti, maksuttomasti ja oikea-aikaisesti. Kyseiseen korjaustoimenpiteeseen on kuuluttava ainakin yksi seuraavista:

a)palautusmenettelyn kohteena olevan tuotteen korjaaminen;

b)palautusmenettelyn kohteena olevan tuotteen korvaaminen turvallisella, samankaltaisella ja vähintään samanarvoisella ja -laatuisella tuotteella;

c)palautusmenettelyn kohteena olevan tuotteen arvon hyvittäminen.

2.Tuotteen korjaus, hävitys tai tuhoaminen katsotaan tehokkaaksi korjaustoimenpiteeksi ainoastaan, jos kuluttaja voi toteuttaa sen helposti ja turvallisesti. Tällaisissa tapauksissa palautusmenettelystä vastaavan talouden toimijan on annettava kuluttajalle tarvittavat ohjeet ja/tai tämän korjatessa tuotteen itse, maksuttomat varaosat tai ohjelmistopäivitykset.

3.Korjaustoimenpiteestä ei saa seurata kohtuutonta vaivaa kuluttajalle. Kuluttajan ei ole vastattava tuotteen kuljetus- tai palautuskuluista. Talouden toimijan on järjestettävä sellaisten tuotteiden nouto, jotka eivät ole kannettavissa.

IX LUKU

Kansainvälinen yhteistyö

36 artikla 

Kansainvälinen yhteistyö

1.Komissio voi tehdä yhteistyötä, muun muassa harjoittaa tiedonvaihtoa, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa tämän asetuksen soveltamisalalla, esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:

a)täytäntöönpanotoimissa ja turvallisuuteen liittyvissä toimissa, mukaan lukien markkinavalvonnassa;

b)riskinarviointimenetelmissä ja tuotetestauksessa;

c)koordinoiduissa tuotteiden palautusmenettelyissä ja muissa vastaavissa toimissa;

d)tieteellisissä, teknisissä ja sääntelyyn liittyvissä asioissa, joilla pyritään lisäämään tuoteturvallisuutta;

e)uusissa terveyteen ja turvallisuuteen merkittävästi liittyvissä asioissa;

f)standardisointiin liittyvissä toimissa;

g)virkamiesten vaihdossa.

2.Komissio voi antaa valikoituja tietoja Safety Gate ‑järjestelmästään kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille ja saada olennaisia tietoja kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kuluttajatuotteiden turvallisuudesta ja heidän toteuttamistaan ehkäisevistä, rajoittavista ja korjaavista toimista. Komissio voi tarvittaessa jakaa kyseisiä tietoja kansallisille viranomaisille;

3.Tiedonvaihto, johon 2 kohdassa viitataan, voidaan toteuttaa seuraavilla tavoilla:

a)epäjärjestelmällinen tietojenvaihto asianmukaisesti perustelluissa ja erityisissä tapauksissa tai;

b)järjestelmällinen tietojenvaihto, joka perustuu hallinnolliseen järjestelyyn, jossa määritellään vaihdettavien tietojen tyyppi ja vaihdon yksityiskohtaiset säännöt.

4.Ehdokasmaat ja kolmannet maat voivat osallistua täysimääräisesti Safety Gate -järjestelmään edellyttäen, että niiden lainsäädäntö on yhdenmukainen asiaa koskevan unionin lainsäädännön kanssa ja että ne osallistuvat eurooppalaiseen standardointijärjestelmään. Tällaiseen osallistumiseen liittyy samat velvoitteet kuin jäsenvaltioille tämän asetuksen mukaisesti, mukaan lukien ilmoitus- ja seurantavelvoitteet. Täysipainoinen osallistuminen Safety Gate -järjestelmään perustuu unionin ja kyseisten maiden välisiin sopimuksiin näissä sopimuksissa määriteltyjen järjestelyjen mukaisesti.

5.Tämän artiklan mukainen tietojenvaihto, siltä osin kuin se koskee henkilötietoja, on toteutettava unionin tietosuojasääntöjen mukaisesti. Henkilötietoja siirretään vain siinä määrin kuin tällainen tietojenvaihto on tarpeen yksinomaan kuluttajien terveyden tai turvallisuuden suojelemiseksi.

6.Tämän artiklan mukaisesti vaihdettuja tietoja on käytettävä ainoastaan kuluttajien terveyden tai turvallisuuden suojelemiseksi ja luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä noudattaen.

X LUKU

Rahoitussäännökset

37 artikla

Rahoitus

1.Unioni rahoittaa seuraavat tämän asetuksen soveltamiseen liittyvät toimet:

a)asetuksen 28 artiklassa tarkoitetun verkoston tehtävien suorittaminen

b)asetuksen 23 artiklassa tarkoitetun Safety Gate ­järjestelmän kehittäminen ja toiminta, johon sisältyy sähköisen yhteentoimivuuden ratkaisut seuraavissa:

–tietojenvaihto Safety Gate ­järjestelmän ja kansallisten markkinavalvontajärjestelmien välillä;

–tietojenvaihto Safety Gate ­järjestelmän ja kansallisten tullijärjestelmien välillä;

–tietojenvaihto muiden täytäntöönpanon kannalta olennaisten markkinavalvontaviranomaisten rajattujen järjestelmien kanssa.

c)Asetuksen 32 artiklassa tarkoitetun Safety Gate -portaalin ja 25 artiklassa tarkoitetun Safety Business Gatewayn kehittäminen ja ylläpito, mukaan lukien julkinen, rajoittamaton ohjelmistorajapinta-alustojen ja kolmansien osapuolten kanssa tapahtuvaa tietojenvaihtoa varten.

2.Unioni voi rahoittaa seuraavat tämän asetuksen soveltamiseen liittyvät toimet:

a)edellä 36 artiklassa tarkoitettujen kansainvälisen yhteistyön välineiden kehittäminen;

b)markkinavalvonnan ja tuoteturvallisuuden suuntaviivojen laatiminen ja päivittäminen;

c)teknisen asiantuntemuksen asettaminen komission käyttöön sen avustamiseksi markkinavalvonnan puitteissa tehtävän hallinnollisen yhteistyön täytäntöönpanossa;

d)valmistelu- tai oheistyö, joka liittyy unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamiseen yhteydessä oleviin markkinavalvontatoimenpiteisiin ja joihin kuuluvat esimerkiksi tutkimukset, ohjelmat, arvioinnit, suuntaviivat, vertailuanalyysit, yhteiset vastavuoroiset vierailut ja vierailuohjelmat, henkilöstövaihto, tutkimustyö, koulutustoimet, laboratoriotyö, pätevyyskokeet, laboratorioiden väliset kokeet sekä vaatimustenmukaisuuden arviointi;

e)unionin markkinavalvontakampanjat ja niihin liittyvät toimet, mukaan luettuina resurssit ja välineistö, tietotekniikkatyökalut ja -koulutus;

f)toimet, jotka perustuvat teknisiin avustusohjelmiin, kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä unionin markkinavalvontaan liittyvien politiikkojen ja järjestelmien edistämiseen ja tehostamiseen asianomaisten keskuudessa unionissa ja kansainvälisellä tasolla.

3.Unionin rahoitustuki tässä asetuksessa määriteltyihin toimiin toteutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2018/1046 42 joko suoraan tai epäsuorasti siirtämällä talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä asetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa mainituille tahoille.

4.Budjettivallan käyttäjä määrittää vuosittain tässä asetuksessa tarkoitettuihin toimiin osoitetut määrärahat voimassa olevan rahoituskehyksen asettamissa rajoissa.

5.Budjettivallan käyttäjän markkinavalvontatoimien rahoitusta varten määrittämät määrärahat voivat kattaa myös tämän asetuksen mukaisten toimien hallintaan ja niiden tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavien valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tilintarkastus- ja arviointitoimien kustannuksia. erityisesti tutkimuksiin, asiantuntijoiden kokouksiin, tiedotus- ja viestintätoimintaan, mukaan luettuna unionin poliittisista prioriteeteista tiedottaminen sikäli kuin ne liittyvät markkinavalvonnan yleisiin tavoitteisiin, tiedonkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyvään tietotekniikkaan liittyvät kulut sekä kaikki muut sellaisen teknisen ja hallinnollisen avun kulut, joita komissiolle aiheutuu tämän asetuksen hallinnoinnin yhteydessä.

38 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä tarvittaessa käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.

2.Komissiolla tai sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta sisämarkkinaohjelman ja sen seuraajan 43 mukaisesti rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3.Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 44 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 45 vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan luettuina paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko ohjelman mukaisesti rahoitettuun avustussopimukseen tai -päätökseen taikka sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

4.Tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuviin yhteistyösopimuksiin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällytettävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

XI LUKU

Loppusäännökset

39 artikla

Vastuu

1.Mikään tämän direktiivin perusteella tehty tuotteen markkinoille saattamisen rajoittamista, markkinoilta poistamista tai palautusmenettelyn käyttöä koskeva päätös ei vaikuta tapauksessa sovellettavan kansallisen lain mukaisen vastuun arviointiin sen osapuolen osalta, jolle päätös on osoitettu.

2.Tätä asetusta ei sovelleta neuvoston direktiiviin 85/374/ETY 46 .

40 artikla

Seuraamukset

1.Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on viimeistään [lisätään päivämäärä – 3 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] ilmoitettava komissiolle näistä säännöistä ja toimenpiteistä ja ilmoitettava sille viipymättä kaikista niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.

2.Jäsenvaltioiden on tarvittaessa otettava seuraamusten määräämisessä huomioon ainakin seuraavat ohjeelliset perusteet:

a)rikkomisen kesto tai ajalliset vaikutukset, luonne ja vakavuus, erityisesti kuluttajalle aiheutuneen riskin taso;

b)markkinoilla saataville asetettujen vaarallisten tuotteiden määrä tai niiden kuluttajien määrä, joita asia koskee, tai molemmat;

c)talouden toimijan tai verkkomarkkinapaikan rooli ja vastuu;

d)kaikki talouden toimijan tai verkkomarkkinapaikan toteuttamat toimet kuluttajille aiheutuneen vahingon lieventämiseksi tai korjaamiseksi ajoissa;

e)tapauksen mukaan rikkomisen tahallisuus tai tuottamuksellisuus;

f)kaikki talouden toimijan tai verkkomarkkinapaikan edelliset rikkomukset;

g)kaikki talouden toimijan tai verkkomarkkinapaikan rikkomuksista aiheutuneet taloudelliset hyödyt tai menetykset, jos olennaiset tiedot ovat saatavissa;

h)yrityksen koko;

i)yhteistyötoiminnan aste viranomaisen kanssa;

j)tapa, jolla rikkomus on tullut viranomaisen tietoon, ja erityisesti tieto siitä, ilmoittiko talouden toimija tai verkkomarkkinapaikka rikkomuksesta ja sen oikeasta laajuudesta oikea-aikaisesti;

k)asian olosuhteista johtuvat mahdolliset muut raskauttavat tai lieventävät tekijät.

3.Seuraavat talouden toimijoiden ja verkkomarkkinapaikkojen rikkomustyypeistä voivat johtaa seuraamuksiin:

a)yleisen tuoteturvallisuuden vaatimusten rikkominen;

b)viranomaiselle ajoissa vaarallisen tuotteen saattamisesta markkinoille ilmoittamatta jättäminen;

c)päätösten, käskyjen, välitoimien, talouden toimijan sitoumusten tai muiden tämän asetuksen nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden noudattamatta jättäminen;

d)8, 9, 10, 11 ja 18 sekä 19 artiklassa viitattuihin talouden toimijoiden jäljitettävyys- ja tiedotusvaatimusten noudattamatta jättäminen;

e)väärien, puutteellisten tai virheellisten tietojen toimittaminen vastauksena markkinavalvontaviranomaisen pyyntöön;

f)pyydettyjen tietojen toimittamatta jättäminen vaaditussa määräajassa;

g)tarkastuksista kieltäytyminen;

h)tarkastusten aikana vaadittujen asiakirjojen tai tuotteiden toimittamatta jättäminen;

i)testitulosten väärentäminen.

4.Jos sakkoja määrätään, määrättävien seuraamusten enimmäismäärä on vähintään neljä prosenttia talouden toimijan tai soveltuvin osin verkkomarkkinapaikan vuosittaisesta liikevaihdosta kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisissä jäsenvaltioissa.

5.Jäsenvaltioilla on myös valtuudet määrätä uhkasakko pakottaakseen talouden toimijat tarvittaessa seuraaviin:

a)lopettamaan tämän asetuksen säännösten rikkominen;

b)noudattamaan päätöstä korjaavasta toimenpiteestä;

c)antamaan täydelliset ja oikeat tiedot;

d)suostumaan tarkastukseen;

e)suostumaan markkinavalvontaviranomaisten toteuttamaan verkkorajapintojen tiedonlouhintaan.

6.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kunkin vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä tämän asetuksen nojalla määrättyjen seuraamusten tyyppi ja suuruus, yksilöitävä tämän asetuksen tosiasialliset rikkomiset ja ilmoitettava ne talouden toimijat tai verkkomarkkinapaikat, joille seuraamuksia on määrätty.

7.Komissio laatii ja julkaisee vuosittain kertomuksen jäsenvaltioiden määräämistä seuraamuksista.

8.Edellä 6 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei saa julkaista 7 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa missään seuraavista tilanteista:

a)kun on tarpeen säilyttää tutkinnan tai kansallisen oikeudellisen menettelyn luottamuksellisuus;

b)jos julkaiseminen aiheuttaisi suhteetonta vahinkoa talouden toimijalle tai verkkomarkkinoille;

c)kun kyseessä on luonnollinen henkilö, paitsi jos henkilötietojen julkaiseminen on perusteltua poikkeuksellisten olosuhteiden, muun muassa rikkomuksen vakavuuden vuoksi.

41 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi [lisätään päivämäärä – tämän asetuksen voimaantulopäivä].

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 47 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 17 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa voidaan jatkaa kahdella kuukaudella.

42 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

4.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.

43 artikla

Arviointi

1.Komissio tarkastelee tätä asetusta uudelleen viimeistään [lisätään päivämäärä viiden vuoden kuluttua voimaantulosta]. Komissio antaa kertomuksen tärkeimmistä havainnoista Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle. Kertomuksessa tarkastellaan, onko asetuksella saavutettu sen tavoitteet eli kuluttajan suojan vahvistamisen vaarallisia tuotteita vastaan, ja otetaan samalla huomioon asetuksen vaikutus liikeyrityksiin ja erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

2.Jäsenvaltioiden on pyynnöstä toimitettava komissiolle tämän asetuksen tarkastelua varten tarvittavat tiedot.

44 artikla

Muutokset asetukseen (EU) N:o 1025/2012

1.Muutetaan asetus (EU) N:o 1025/2012 seuraavasti:

Korvataan 10 artiklan 7 kohta seuraavasti:

’7. Komissio julkaisee eurooppalaisen standardin viitetiedot viipymättä Euroopan unionin virallisessa lehdessä, kun eurooppalainen standardi, joka laaditaan tukemaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) .../.... 48 [tämä asetus yleisestä tuoteturvallisuudesta], on asetuksen 5 artiklassa säädettyjen yleisten turvallisuusvaatimusten mukainen ja [asetuksen 6 artiklassa] säädettyjen yleisten turvallisuusvaatimusten mukainen.’

Korvataan 11 artiklan kohdat 1, 2 ja 3 seuraavasti:

’1. Jos jäsenvaltio tai Euroopan parlamentti katsoo, että asetuksessa (EU) .../... [tämä asetus] laadittu yhdenmukaistettu standardi ei täysin täytä niitä vaatimuksia, jotka sen on tarkoitus kattaa ja joista säädetään sovellettavassa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja liitettävä ilmoitukseen yksityiskohtainen selvitys. Komissio päättää sovellettavalla unionin yhdenmukaistamislainsäädännöllä tai asetuksella (EU) .../... [tämä asetus] perustettua komiteaa kuultuaan tai, jos tällaista komiteaa ei ole, alakohtaisia asiantuntijoita muulla tavoin kuultuaan

a)kyseisen yhdenmukaistetun standardin tai asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] tueksi laaditun eurooppalaisen standardin viitetietojen julkaisemisesta tai julkaisematta jättämisestä taikka julkaisemisesta rajoituksin Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

b)kyseisen yhdenmukaistetun standardin tai asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] tueksi laaditun eurooppalaisen standardin viitetietojen säilyttämisestä tai säilyttämisestä rajoituksin taikka niiden poistamisesta Euroopan unionin virallisesta lehdestä.’

2.Komissio julkaisee verkkosivustollaan tietoa yhdenmukaistetuista standardeista ja asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] tueksi laadituista eurooppalaisista standardeista, joista on tehty 1 kohdassa tarkoitettu päätös.

3.Komissio ilmoittaa 1 kohdassa tarkoitetusta päätöksestään asianomaiselle eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle ja pyytää tarvittaessa kyseisten yhdenmukaistettujen standardien ja asetuksen (EU) .../... [tämä asetus] tueksi laadittujen eurooppalaisten standardien tarkistamista.

45 artikla

Kumoaminen

1.Kumotaan direktiivi 87/357/ETY ja direktiivi 2001/95/EY [ensimmäisestä soveltamispäivästä lähtien].

2.Viittauksia direktiiveihin 87/357/ETY ja 2001/95/EY pidetään viittauksina tähän asetukseen ja asetukseen (EU) N:o 1025/2012 liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

46 artikla

Siirtymäsäännökset

Jäsenvaltiot eivät saa estää sellaisten direktiivin 2001/95/ETY soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden asettamista saataville markkinoilla, jotka ovat kyseisen direktiivin säännösten mukaisia ja jotka on saatettu markkinoille ennen [lisätään päivämäärä, joka on tämän asetuksen soveltamispäivä].

47 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan [6 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.4.4.Tuloksellisuusindikaattorit

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINTATOIMENPITEET

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

3.2.4Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) 

1.3.Ehdotus/aloite liittyy 

◻ uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 49  

⌧ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.4.Tuloksellisuusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

◻ kesto on rajattu

–◻    toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

☒ kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 50   

☒ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–☒ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–☒toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINTATOIMENPITEET 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat monivuotisesta rahoituskehyksestä

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

3,149

3,149

3,149

3,149

12,596

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset 

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve 

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite

–☒    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

–◻    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

–◻    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotus/aloite

–☒    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin 

–☒    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

vaikutukset omiin varoihin

vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”Uusi kuluttaja-asioiden toimintaohjelma – Kuluttajien selviytymiskyvyn vahvistaminen kestävän elpymisen varmistamiseksi”, COM(2020) 696 final.

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/95/EY, annettu 3 päivänä joulukuuta 2001, yleisestä tuoteturvallisuudesta (EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4).

(3)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi– Yhdessä uuteen kasvuun/* COM/2011/0206 final.

(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) kumoamisesta, (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).

(5)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille, COM/2015/0550 final.

(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1020, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä direktiivin 2004/42/EY ja asetusten (EY) N:o 765/2008 ja (EU) N:o 305/2011 muuttamisesta (EUVL L 169, 25.6.2019, s. 1).

(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1020, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä direktiivin 2004/42/EY ja asetusten (EY) N:o 765/2008 ja (EU) N:o 305/2011 muuttamisesta (EUVL L 169, 25.6.2019, s. 1).

(8)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 768/2008/EY, tehty 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista ja neuvoston päätöksen 93/465/ETY kumoamisesta, EUVL L 218, 13.8.2008, s. 82.

(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta, EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12.

(10)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/771, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, tietyistä tavarakauppaa koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista, asetuksen (EU) 2017/2394 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta sekä direktiivin 1999/44/EY kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.) (EUVL L 136, 22.5.2019, s. 28).

(11)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/881, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto ENISAsta ja tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista sekä asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta (kyberturvallisuusasetus) (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 15). 

(12)    Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta, COM/2020/825 final.

(13)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä (COM/2020/667 final).

(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta, EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

(15)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma: Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta (COM/2020/98 final).

(16)    169 artiklassa viitataan 114 artiklaan sen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(17)    Tuoteturvallisuus on myös osa EU:n politiikkojen takaamaa korkeatasoista kuluttajansuojaa (ks. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 38 artikla) ja siten yksi EU:n kuluttajansuojapolitiikan pilareista.

(18)    Toimijat, jotka yrittävät päästä EU:hun eri polkujen kautta.

(19)    Ks. tekoälyä, siihen liittyviä tuotteita ja muita tuoteturvallisuuteen liittyviä uusia haasteita käsittelevän alaryhmän joulukuussa 2020 kuluttajansuojaverkostoon antama lausunto.

(20)    Etenemissuunnitelmasta saatu palaute: Yleinen tuoteturvallisuusdirektiivi – uudelleentarkastelu (europa.eu)

(21)    EUVL C , , s. .

(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/95/EY yleisestä tuoteturvallisuudesta (EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4).

(23)    Neuvoston direktiivi 87/357/ETY, annettu 25 päivänä kesäkuuta, sellaisia tuotteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä, jotka näyttäessään muulta kuin ovat vaarantavat kuluttajien terveyttä tai turvallisuutta (EYVL L 192, 11.7. 1987, s. 49).

(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1020, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä direktiivin 2004/42/EY ja asetusten (EY) N:o 765/2008 ja (EU) N:o 305/2011 muuttamisesta (EUVL L 169, 25.6.2019, s. 1). 

(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1020, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä direktiivin 2004/42/EY ja asetusten (EY) N:o 765/2008 ja (EU) N:o 305/2011 muuttamisesta (EUVL L 169, 25.6.2019, s. 1). 

(26)    Euroopan ympäristökeskus, Healthy environment, healthy lives: how the environment influences health and well-being in Europe, Euroopan ympäristökeskuksen raportti nro 21/2019, 8. syyskuuta 2020.

(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1935/2004, annettu 27 päivänä lokakuuta 2004, elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvista materiaaleista ja tarvikkeista ja direktiivien 80/590/ETY ja 89/109/ETY kumoamisesta (EUVL L 338, 13.11.2004, s. 4).

(28)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1139, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2018, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta (EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1–122).

(29)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000, tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) (EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1–16).

(30)    Asetus [.../...] digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista (digipalvelusäädös) ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta.

(31)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/83/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 64).

(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/771, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, tietyistä tavarakauppaa koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista, asetuksen (EU) 2017/2394 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta sekä direktiivin 1999/44/EY kumoamisesta (EUVL L 136, 22. 5. 2019, s. 28).

(33)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14. 11. 2012, s. 12).

(34)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(35)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/ 2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(36)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(37)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(38)    …

(39)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/67/EY yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöstä, annettu 15. joulukuuta 1997, EYVL L 15, 21. 1. 1998, s. 14).

(40)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/644, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, rajatylittävistä pakettipalveluista (EUVL L 112, 2. 5. 2018, s. 19).

(41)    Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/417, annettu 8 päivänä marraskuuta 2018, yleisestä tuoteturvallisuudesta annetun direktiivin 2001/95/EY 12 artiklan nojalla perustetun Euroopan unionin nopean tietojenvaihtojärjestelmän (RAPEX) ja siihen liittyvän ilmoitusjärjestelmän hallinnointia koskevista ohjeista (EUVL L 73, 15.3.2019, s. 121).

(42)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(43)    EYVL L292, 14.11.1996, s. 2.

(44)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(45)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(46)    Neuvoston direktiivi 85/374/ETY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1985, tuotevastuuta koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EYVL L 210, 7.8.1985, s. 29).

(47)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(48)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../...yleisestä tuoteturvallisuudesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 87/357/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY kumoamisesta (EUVL ...)’

(49)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(50)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(51)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(52)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(53)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(54)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(55)    Virallisen budjettinimikkeistön mukaisesti.

(56)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(57)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(58)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(59)    Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(60)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(61)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(62)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(63)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(64)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 30.6.2021

COM(2021) 346 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisestä tuoteturvallisuudesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 87/357/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY kumoamisesta

{SEC(2021) 280 final} - {SWD(2021) 168 final} - {SWD(2021) 169 final}

LIITE

Vastaavuustaulukko