EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 22.6.2021

COM(2021) 344 final

2021/0168(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä

{SWD(2021) 165 final}

2021/0168 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 1 ja erityisesti sen 20 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Covid-19-pandemia on vaikuttanut vahingollisesti Italian talouteen. Vuonna 2019 Italian bruttokansantuote (BKT asukasta kohden) käypiin hintoihin oli 95,0 prosenttia EU:n keskiarvosta. Komission kevään 2021 talousennusteen mukaan Italian reaalinen BKT supistui 8,9 prosenttia vuonna 2020, ja supistuman odotetaan olevan yhteensä 5,0 prosenttia vuosina 2020 ja 2021. Keskipitkän aikavälin taloudelliseen suorituskykyyn vaikuttavia pidemmän aikavälin näkökohtia ovat erityisesti korkea nuorisotyöttömyys ja naisten vähäinen työvoimaosuus, tuottavuuden hidas kasvu sekä julkishallinnon tehottomuus ja erittäin suuri julkinen velka.

(2)Neuvosto antoi Italialle 9 päivänä heinäkuuta 2019 ja 20 päivänä heinäkuuta 2020 eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä suosituksia. Neuvosto suositti erityisesti, että Italia siirtää verotuksen painopistettä pois työn verotuksesta, vauhdittaa veronkierron torjuntaa ja panee aiemmat eläkeuudistukset kaikilta osin täytäntöön. Neuvosto suositti myös terveydenhuoltojärjestelmän kantokyvyn ja kapasiteetin vahvistamista sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten välisen koordinoinnin tehostamista. Lisäksi neuvosto suositti, että tehostetaan pyrkimyksiä pimeän työvoiman torjumiseksi, varmistetaan aktiivisten työvoimatoimenpiteiden ja sosiaalipolitiikan tehokas integrointi ja toteutetaan toimenpiteitä erityisesti nuorten ja heikossa asemassa olevien ryhmien tukemiseksi, ja että naisten osallistumista työmarkkinoille tuetaan kattavalla strategialla muun muassa tarjoamalla laadukasta lastenhoitoa ja pitkäaikaishoitoa. Italian olisi puututtava covid-19-kriisin vaikutuksiin huolehtimalla riittävästä ansionmenetysten korvaamisesta ja sosiaaliturvan saatavuudesta ja lievennettävä kriisin työllisyysvaikutuksia muun muassa joustavien työjärjestelyjen ja työllisyyden aktiivisen tukemisen avulla. Lisäksi neuvosto suositti, että Italia parantaa koulutustuloksia ja vahvistaa osaamista ja etäopiskelua, digitaalinen osaaminen mukaan lukien. Suosituksen mukaan investointeihin liittyvä talouspolitiikka on syytä keskittää vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen alueelliset erot huomioon ottaen ja erityisesti puhtaaseen ja tehokkaaseen energian tuotantoon ja käyttöön, tutkimukseen ja innovointiin, kestävään julkiseen liikenteeseen, jäte- ja vesihuoltoon sekä vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin keskeisten palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi. Talouden tukemiseksi covid-19-kriisin aikana neuvosto suositti, että Italia toteuttaa toimenpiteet, joilla parannetaan reaalitalouden maksuvalmiutta, aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja. Neuvosto suositti myös, että julkishallinnon ja oikeuslaitoksen tehokkuutta parannetaan, maksukyvyttömyyskehystä vahvistetaan ja korruption torjuntaa tehostetaan. Neuvosto kehotti myös poistamaan kilpailun esteet ja parantamaan alakohtaisia säännöksiä. Lisäksi neuvosto suositti, että Italia edistää pankkien taseiden uudelleenjärjestelyä, jatkaa järjestämättömien lainojen vähentämistä ja parantaa pienempien ja innovatiivisten yritysten mahdollisuuksia saada pankkien ulkopuolista rahoitusta. Arvioituaan edistymistä näiden maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa elpymis- ja palautumissuunnitelman toimittamisajankohtana komissio katsoo, että edistyminen suositellussa kaikkien tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisessa pandemian torjumiseksi, talouden ylläpitämiseksi ja alkavan elpymisen tukemiseksi sekä sen varmistamiseksi, että toimenpiteet, joilla tähdätään reaalitalouden – kuten pk-yritysten, innovatiivisten yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien – maksuvalmiuden parantamiseen, toteutetaan tuloksellisesti ja maksujen viivästymisten välttämiseksi on ollut merkittävää. Huomattavaa edistystä saavutettiin myös erityisesti kuitittoman maksamisen muodossa tapahtuvan veronkierron torjunnassa.

(3)Komissio julkaisi 2 päivänä kesäkuuta 2021 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 2 5 artiklan nojalla laaditun Italiaa koskevan perusteellisen tarkastelun. Tekemänsä analyysin perusteella komissio päätteli, että Italian makrotaloudessa on liiallisia epätasapainotiloja, jotka liittyvät erityisesti suureen julkiseen velkaan ja tuottavuuden pitkään jatkuneeseen heikkoon kehitykseen. Tällä on valtioiden rajat ylittävää merkitystä työmarkkinoiden ja pankkialan haurauden takia.

(4) [Euroalueen talouspolitiikasta annetussa neuvoston suosituksessa euroalueen jäsenvaltioille suositettiin, että ne toteuttaisivat, osin elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa kautta, toimia muun muassa sen varmistamiseksi, että politiikan viritys tukee elpymistä, ja lähentymisen, palautumiskyvyn ja kestävän ja osallistavan kasvun edistämisen jatkamiseksi. Neuvoston suosituksessa kehotettiin myös vahvistamaan kansallisia institutionaalisia kehyksiä, varmistamaan makrotalouden vakaus, saattamaan valmiiksi talous- ja rahaliitto ja vahvistamaan euron kansainvälistä asemaa.] [If the Council recommendation is not adopted by the time of the CID adoption, please remove the recital]

(5)Italia toimitti 30 päivänä huhtikuuta 2021 komissiolle asetuksen (EU) 2021/241 18 artiklan 1 kohtaa noudattaen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa. Sitä ennen oli toteutettu kansallisen lainsäädännön mukaisesti paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, nuorisojärjestöjen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemisprosessi. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien kansallinen omavastuullisuus tukee niiden onnistunutta täytäntöönpanoa ja kestävää vaikutusta kansallisella tasolla sekä niiden uskottavuutta Euroopan tasolla. Komissio on arvioinut mainitun asetuksen 19 artiklan mukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelman merkityksellisyyttä, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta asetuksen liitteessä V esitettyjen arviointia koskevien suuntaviivojen mukaisesti.

(6)Elpymis- ja palautumissuunnitelmilla olisi pyrittävä asetuksella (EU) 2021/241 perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/2094 perustetun EU:n elpymisvälineen yleisiin tavoitteisiin, jotta voitaisiin tukea covid-19-kriisin jälkeistä elpymistä. Niillä olisi edistettävä unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta tukemalla asetuksen (EU) 2021/241 3 artiklassa tarkoitettuja kuutta pilaria.

(7)Jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpano merkitsee koordinoitua pyrkimystä saada aikaan investointeja ja uudistuksia kaikkialla unionissa. Uudistusten ja investointien koordinoidun ja samanaikaisen täytäntöönpanon ja rajatylittävien hankkeiden toteuttamisen kautta uudistukset ja investoinnit vahvistavat toisiaan ja luovat myönteisiä heijastusvaikutuksia koko unionissa. Sen vuoksi noin kolmannes tukivälineen vaikutuksesta jäsenvaltioiden kasvuun ja työpaikkojen luomiseen johtuu muiden jäsenvaltioiden heijastusvaikutuksista.

Kuutta pilaria tukeva tasapainoinen ratkaisu

(8)Elpymis- ja palautumissuunnitelma tarjoaa suuressa määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan a alakohdan ja liitteessä V olevan 2.1 jakson mukaisesti kattavan ja riittävän tasapainoisen taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen kohdistuvan ratkaisun, joka tukee asianmukaisesti kaikkia asetuksen (EU) 2021/241 3 artiklassa tarkoitettuja kuutta pilaria, ottaen huomioon asianomaisen jäsenvaltion erityishaasteet ja määrärahat.

(9)Suunnitelma sisältää monenlaisia investointeja ja uudistuksia tueksi ratkaisuille vihreään siirtymään liittyviin haasteisiin, joita ovat esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, talouden hiilestä irtautuminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, vesivarojen tehokkaampi käyttö, kiertotalouden vahvistaminen sekä biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja parantaminen. Suunnitelmaan sisältyy myös toimia, joilla pyritään vastaamaan digitaalisiin haasteisiin. Näitä ovat muun muassa tärkeiden julkisten palvelujen, kuten oikeuslaitoksen, julkisten työvoimapalvelujen, koulutuksen ja terveydenhuollon digitaalinen siirtymä, digitaaliteknologioiden käytön lisääminen kansalaisten ja yritysten keskuudessa sekä suorien investointien ja kannustinjärjestelmien (esimerkiksi Transizione 4.0) yhdistelmä. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota digitaalisiin taitoihin erilaisilla toimenpiteillä, jotka kohdistetaan väestöön, julkishallintoon, koulutusjärjestelmään ja työmarkkinoihin.

(10)Suunnitelmalla edistetään älykästä ja osallistavaa kasvua kaikkien missioiden ja komponenttien yhteydessä, sekä fyysisen ja inhimillisen pääoman lisäämiseen tähtäävillä investoinneilla että uudistuksilla, joiden pitäisi vaikuttaa tuottavuuteen ja kilpailukykyyn keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi suunnitelman mission 1 ensimmäiset kaksi komponenttia koskevat oikeusalalla, kilpailun alalla, julkisissa hankinnoissa, julkishallinnossa, verotuksessa ja julkisissa menoissa toteutettavia merkittäviä uudistuksia, joiden olisi poistettava Italian talouden toimintaa haittaavat pullonkaulat, sekä talouden eri alojen digitaaliseen siirtymään keskittyviä merkittäviä investointeja, minkä pitäisi vaikuttaa tuottavuuteen myönteisesti. Missioilla 2 ja 3 pyritään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti kestävän kasvun, energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumisen edistämiseen erilaisilla kunnianhimoisilla investointiuudistuksilla ja investoinneilla eri aloille, joita ovat esimerkiksi vesihuolto, aluesuunnittelu, rakennusten energiatehokkuus, kestävä liikkuvuus kaupungeissa ja koko maassa, uusiutuvien energialähteiden kehittäminen, biologinen monimuotoisuus ja kiertotalouden vahvistaminen. Mission 4 komponenteilla pyritään ratkomaan koulutukseen sekä tutkimukseen ja innovointiin liittyviä haasteita yhdistämällä tasapainoisesti sekä investointeja että uudistuksia.

(11)Elpymis- ja palautumissuunnitelman odotetaan edistävän sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sellaisten kohdennettujen investointien ja uudistusten kautta, joilla pyritään parantamaan yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien ryhmien ja maan vähemmän kehittyneiden alueiden tilannetta. Etelän alueille suunnitellaan merkittäviä investointeja fyysiseen pääomaan. Nämä investoinnit liittyvät pääasiassa liikenteeseen, digitaaliseen siirtymään sekä jäte- ja vesihuoltoon. Myös koulutuksen ja osaamisen alalla toteutettavat toimet ja erityisesti missioiden 4 ja 5 komponenttien puitteissa suunnitellut heikoimmassa asemassa olevien ryhmien hyväksi toteutettavat toimet, joilla odotetaan olevan merkittävä myönteinen vaikutus sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, painottuvat vahvasti maan eteläosaan. Mission 6 komponenteilla ratkotaan terveydenhuoltoalan haasteita merkittävillä toimilla, jotka koskevat alan digitaalista siirtymää sekä perusterveydenhuollon vahvistamista ja sen valmiuksien parantamista vastata väestönkehityksestä ja kriisivalmiudesta johtuviin kasvaviin tarpeisiin.

Vastaaminen kaikkiin tai merkittävään osaan maakohtaisissa suosituksissa yksilöidyistä haasteista

(12)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelma auttaa asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja liitteessä V olevan 2.2 jakson mukaisesti vastaamaan tuloksellisesti (luokitus A) kaikkiin tai merkittävään osaan kyseiselle jäsenvaltiolle osoitetuissa asiaankuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa, mukaan lukien julkista taloutta koskevat näkökohdat, ja asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetuissa suosituksissa tai muissa komission talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä virallisesti antamissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa yksilöidyistä haasteista.

(13)Suunnitelmaan sisältyy useita toisiaan vahvistavia uudistuksia ja investointeja, jotka auttavat vastaamaan tuloksellisesti kaikkiin tai huomattavaan osaan neuvoston Italialle talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä vuosina 2019 ja 2020 antamissa maakohtaisissa suosituksissa esitetyistä taloudellisista ja sosiaalisista haasteista. Suunnitelmaan sisältyvien uudistusten ja investointien odotetaan erityisesti edistävän julkisen talouden kestävyyttä, parantavan terveydenhuoltoalan kantokykyä, parantavan aktiivisen työvoimapolitiikan ja sosiaalipolitiikan tehokkuutta sekä parantavan koulutustuloksia ja täydennyskoulutusta. Suunnitelman odotetaan myös lisäävän investointeja vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen tukemiseen erityisesti verkkotoimialalla, yleishyödyllisissä palveluissa sekä tutkimuksessa ja innovoinnissa, jotta voidaan vähentää alueellisia eroja, lisätä julkishallinnon ja oikeuslaitoksen tehokkuutta, parantaa liiketoimintaympäristöä ja poistaa kilpailun esteitä.

(14)Suunnitelma sisältää julkisen talouden rakenteeseen liittyviä politiikkatoimia, joilla parannetaan veronkantoa ja vauhditetaan veronkierron torjunnan tehostamisesta, sekä toimenpiteitä, joilla parannetaan julkisten menojen tehokkuutta lujittamalla menoarviokehystä ja saattamalla päätökseen eri hallintotasojen välisten rahoitussuhteiden uudistus. Myös julkisten hankintojen puitteiden parantamiseen tähtäävien rakenteellisten toimenpiteiden odotetaan parantavan osaltaan julkisen talouden laatua. Pandemian johdosta toteutettavia välittömiä finanssipoliittisia toimia koskevien suositusten voidaan katsoa jäävän Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman ulkopuolelle huolimatta siitä, että Italia on yleisesti ottaen vastannut asianmukaisesti ja riittävästi välittömään tarpeeseen tukea taloutta finanssipoliittisin keinoin vuosina 2020 ja 2021 yleisen poikkeuslausekkeen säännösten mukaisesti. Italialle annettu suositus edistyä riittävästi julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisessa vuonna 2020 ei myöskään ole enää merkityksellinen, koska kyseinen budjettikausi on päättynyt ja vakaus- ja kasvusopimuksen yleinen poikkeuslauseke aktivoitiin maaliskuussa 2020 pandemiakriisin yhteydessä.

(15)Suunnitelma sisältää uudistuksia ja joitakin investointeja pimeän työn vähentämiseksi sekä toimia koulutustulosten parantamiseksi ja koulunkäynnin varhaisen keskeyttämisen vähentämiseksi, sillä molemmat näistä ovat unionin keskiarvon yläpuolella. Suunnitelmaan sisältyy myös toimenpiteitä, joilla lisätään naisten osallistumista työmarkkinoille yhdistämällä uudistuksia ja investointeja, muun muassa parantamalla lastenhoitopalvelujen tarjontaa. Lisäksi suunnitelmaan sisältyy toimenpiteitä, joilla parannetaan osaamista, myös digitaalisia taitoja, sekä nuorten ja yhteiskunnan haavoittuvimpien ryhmien mahdollisuuksia.

(16)Suunnitelmaan sisältyy merkittäviä uudistuksia ja investointeja julkishallinnon tehokkuuden lisäämiseksi, erityisesti julkisten työvoimapalvelujen parantamiseksi ja hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseksi. Julkista työvoimaa koskevilla toimenpiteillä uudistetaan julkisten työntekijöiden valintaa ja rekrytointia. Uutta järjestelmää olisi testattava välittömästi valittaessa suunnitelman hallinnointiin tarvittavaa henkilöstöä. Uudistuksen ohella investoidaan yhdistetyn rekrytointifoorumin perustamiseen, täydennys- ja uudelleenkoulutukseen ja julkishallinnon urapolun uudistamiseen. Hallinnollisten menettelyjen osalta suunnitellaan hallinnon yksinkertaistamista tapauskohtaisilla lainsäädäntötoimilla (nopeutetulla menettelyllä) ja sellaisten lupien poistamista, jotka eivät ole yleisen edun kannalta perusteltuja. Näitä toimenpiteitä täydennetään ja vahvistetaan merkittävillä investoinneilla ja uudistuksilla, joilla vauhditetaan julkishallinnon eri elinten digitaalista siirtymää. Jotta voidaan varmistaa, että uudistukset toteutetaan ja tieto- ja viestintätekniikkainvestoinnit otetaan käyttöön nopeasti, perustetaan uusi erityinen siirtymästä vastaava virasto digitaalista julkishallintoa varten.

(17)Terveydenhuoltoalan uudistuksilla ja investoinneilla pyritään varmistamaan tarvittavat mahdollistavat edellytykset terveydenhuoltopalvelujen kantokyvyn parantamiseksi. Erityisesti tämä koskee paikallisia terveydenhuoltopalveluja, terveydenhuollon etäpalveluja ja investointeja järjestelmän digitaaliseen siirtymään. Huomattavilla investoinneilla ja alakohtaisilla uudistuksilla pyritään tukemaan vihreää ja digitaalista siirtymää sekä tutkimusta ja innovointia alueelliset erot huomioon ottaen. Tämä koskee erityisesti toimenpiteitä, joilla rakennetaan ja päivitetään digitaalista infrastruktuuria, kehitetään kiertotaloutta ja parannetaan jäte- ja vesihuoltoa, tehdään rakennuksista energiatehokkaampia, tehostetaan uusiutuvien energialähteiden tuotantoa, laajennetaan kestävää liikennettä ja vähennetään vesihuoltolaitosten hajanaisuutta. Toimiin sisältyy investointeja ja uudistuksia, joilla edistetään tutkimusta ja innovointia erityisesti nuorten tutkijoiden sekä julkisten ja yksityisten laitosten osallistumisen osalta.

(18)Suunnitelmassa kaavaillaan myös merkittäviä uudistuksia yleisen liiketoimintaympäristön parantamiseksi ja kilpailun esteiden vähentämiseksi. Uuden vuoden 2021 vuotuisen kilpailulain odotetaan lyhentävän aikaa, joka kuluu yritystoiminnan aloittamiseen Italiassa, ja lisäävän tarjouskilpailumenettelyjä paikallisten julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekemiseksi varsinkin jätehuollon ja liikenteen (erityisesti satamat, alueellinen rautatieliikenne ja julkinen paikallisliikenne) sekä toimilupien (erityisesti moottoritiet, sähköisen liikkumisen latausasemat ja vesivoima) alalla. Alakohtainen energialainsäädäntö, jolla poistetaan sähkön hintojen sääntely asteittain, sisältää rinnakkaistoimenpiteitä, joilla tuetaan kilpailun lisäämistä energian vähittäismarkkinoilla ja toisen sukupolven älymittareiden käyttöönottoa. Julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön tarkistamiseen sisältyy säännöksiä, joilla lyhennetään sopimuksia koskevien tarjouskilpailujen julkaisemisen ja niiden ratkaisemisen välistä aikaa, julkisia hankintoja koskevan toimintapolitiikan koordinointia, sähköisten hankintojen järjestelmän käyttöönottoa, julkisten ostajien ammattimaistamista ja hankintaviranomaisiin liittyvää rationalisointia. Tämä on tarkoitus panna täytäntöön siten, että varmistetaan asianmukainen tasapaino yksinkertaistamisesta saatavan hyödyn sekä korruption ja petostentorjunnan välillä. Suunnitelmalla pyritään vakiinnuttamaan markkinavalvontaviranomaiset, digitoimaan tuotannontarkastukset ja perustamaan uusia akkreditoituja laboratorioita. Näiden liiketoimintaympäristön parannusten odotetaan helpottavan yrittäjyyttä ja kilpailun sääntely-ympäristön parantamista sekä edistävän resurssien tehokkaampaa kohdentamista niihin liittyvän mahdollisen tuottavuuden kasvun myötä.

(19)Lisäksi suunnitelmaan sisältyy kunnianhimoisia toimenpiteitä, joilla uudistetaan ja nykyaikaistetaan siviili-, rikos- ja hallinto-oikeusjärjestelmää. Suunnitelmaan sisältyvillä investoinneilla pyritään digitoimaan tuomioistuimet, kouluttamaan tuomareita ja henkilöstöä ja parantamaan tuomioistuinten yleistä tehokkuutta toteuttamalla lyhyellä aikavälillä toimia organisatoristen tekijöiden suhteen, jotta kehitteillä olevat uudistukset voisivat tuottaa tuloksia nopeammin. Oikeudenkäyntiviraston perustamisen ja sen toimintaedellytysten vahvistamisen avulla pyritään tukemaan tuomareita olennaisena osana oikeuslaitoksen uudistusta, jotta oikeustapausten ruuhkaa voidaan vähentää ja oikeudenkäyntien kokonaiskestoa lyhentää elpymisstrategian mukaisesti. Näin edistetään uudistusten ja investointien nopeaa toteuttamista, millä on myönteinen vaikutus myös korruption torjuntaan ja yleiseen liiketoimintaympäristöön. Näiden toimenpiteiden odotetaan myös parantavan oikeudenkäytön laatua, kun tuomarit saavat tukea tavanomaiseen tutkintatyöhön, oikeudelliseen tutkimukseen, säädösten laatimiseen ja asiakirjakokonaisuuksien järjestämiseen, jolloin he voivat keskittyä monimutkaisempiin tehtäviin.

(20)Odotuksena on, että kun edellä mainittuihin haasteisiin puututaan elpymis- ja palautumissuunnitelmilla, tällä on korjaavaa vaikutusta myös Italian epätasapainotiloihin 3 , jotka liittyvät erityisesti suureen julkiseen velkaan ja pitkään jatkuneeseen tuottavuuden heikkoon kehitykseen tilanteessa, jossa työttömyys on korkea ja järjestämättömien lainojen määrä edelleen suuri, joskin suuntaus on vähenevä.

Kasvupotentiaalia, työpaikkojen syntymistä sekä taloudellista, sosiaalista ja institutionaalista palautumiskykyä tukeva vaikutus

(21)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelmalla on asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja liitteessä V olevan 2.3 jakson mukaisesti suuria vaikutuksia (luokitus A) Italian kasvupotentiaalin, työpaikkojen syntymisen sekä taloudellisen, sosiaalisen ja institutionaalisen palautumiskyvyn lujittumiseen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon muun muassa siten, että se edistää lapsia ja nuoria koskevia toimintapolitiikkoja sekä lieventää covid-19-kriisin taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotta voidaan lisätä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä unionissa.

(22)Komission yksiköiden tekemät simulaatiot osoittavat, että suunnitelmalla on mahdollista kasvattaa Italian BKT:tä 2,5 prosenttia vuoteen 2026 mennessä. 4 Lyhyellä aikavälillä syntyy ennen muuta kysyntävaikutuksia julkisten investointien kasvun myötä, ja investointien kasvun odotetaan puolestaan lisäävän julkista pääomavarantoa, millä on myönteinen vaikutus potentiaaliseen ja todelliseen BKT:hen keskipitkällä aikavälillä. Suunnitelman odotetaan edistävän alueellista yhteenkuuluvuutta. Siinä osoitetaan vähintään 40 prosenttia alueellisesti kohdennetuista investoinneista maan eteläisille alueille. Sen odotetaan korjaavan infrastruktuurin puutteita ja parantavan vähemmän kehittyneiden alueiden tuottavuutta ja kilpailukykyä investoinneilla, joita tehdään laajakaistaan, suurnopeusratoihin ja alueellisiin ratoihin, jäte- ja vesihuoltoon, satamiin ja erityistalousalueiden viimeisten osuuksien yhteyksiin. Etelään ja sisämaahan kiinnitetään erityistä huomiota myös toimilla, joilla pyritään elvyttämään kaupunkialueita ja parantamaan heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien oloja. Suunnitelman sisältämien uudistusten, erityisesti julkishallinnon uudistuksen, ja paikallishallinnon hallinnollisten resurssien tukemiseen liittyvien toimenpiteiden odotetaan parantavan osaltaan julkishallinnon tehokkuutta kyseisillä alueilla.

(23)Suunnitelmaan sisältyy merkittäviä investointeja, joilla vähennetään epätasa-arvoa ja sosiaalista haavoittuvuutta eri komponenteissa. Myös niissä kiinnitetään erityistä huomiota maan eteläosaan. Toimilla on erilaisia tärkeitä ulottuvuuksia, kuten sosiaalisen asuntotarjonnan lisääminen, erityisesti vammaisille ja paljon apua tarvitseville vanhuksille tarkoitettujen sosiaalipalvelujen saatavuuden parantaminen, kotihoitopalvelujen laajentaminen tai heikommassa asemassa olevien yhteisöjen tukeminen kaupunkien elvyttämissuunnitelmien avulla. Näihin toimiin liittyy uudistuksia, joilla helpotetaan eräiden sosiaalipalvelujen saatavuutta ja joita ovat esimerkiksi vammaisia koskeva puitelaki tai terveydenhuollon etäpalvelujen ja lähiverkoston laajentamiseen liittyvä uudistus. Näillä toimenpiteillä sekä muilla komponenteilla, kuten työllisyyteen, koulutukseen ja terveyteen liittyvillä toimenpiteillä, puututaan useisiin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteisiin.

(24)Suunnitelmaan sisältyy myös useita nuoria ja lapsia koskevia politiikkatoimia, kuten päiväkotien ja lastenhoitopalvelujen laadun parantaminen ja niiden tarjonnan lisääminen, sillä Italia on niiden suhteen jäänyt jälkeen unionin keskiarvosta. Suunnitelmalla myös edistetään osallistumista korkea-asteen koulutukseen, erityisesti luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden, taidealan ja matematiikan koulutusaloilla, ja perustetaan korkeakouluverkosto, joka tarjoaa lyhytkestoisia jatko-opintoja. Suunnitelmaan sisältyy useita toimenpiteitä Italian tutkimuskapasiteetin vahvistamiseksi, erityisesti uudistus, jolla helpotetaan korkean profiilin tutkijoiden ja johtajien liikkuvuutta, varainhoidon yksinkertaistaminen ja tutkijoiden urakehityksen uudistaminen. Suunnitelmalla on myös tarkoitus tukea digitaaliteknologian integrointia perus- ja keskiasteen koulutusjärjestelmään käyttämällä digitaalisia resursseja luokkatyöskentelyssä, digitalisoimalla opetussisältöä ja perustamalla laboratorioita, joissa käytetään opetusteknologiaa, kuten ohjelmoitavia robotteja. Siinä esitetään myös toimenpiteitä, joilla parannetaan nuorten työllistettävyyttä ja tuetaan työpaikkojen luomista digitaalisen ja vihreän siirtymän yhteydessä. Koulutusjärjestelmän ja aktiivisen työmarkkinapolitiikan uudistusten odotetaan parantavan toimintaedellytyksiä niin, että investoinneista saadaan suuri hyöty.

(25)Suunnitelma sisältää investointeja ja uudistuksia, joilla lisätään inhimillistä pääomaa ja edistetään yhtäläisiä koulutusmahdollisuuksia kaikkialla maassa. Näiden odotetaan vähentävän osaltaan koulutusinfrastruktuuriin ja koulutustuloksiin liittyvää epätasa-arvoa ja alueellisia eroja. Maan eteläosan odotetaan hyötyvän merkittävästi suunnitelluista investoinneista urheilutiloihin, lastentarhoihin ja opiskelija-asuntoihin sekä yliopistoapurahojen lisäämisestä ja kohdennetuista hankkeista, joilla vähennetään koulunkäynnin keskeyttämistä ja parannetaan muita heikommassa asemassa olevien oppilaiden koulutustuloksia. Suunnitelmaan sisältyvillä toimenpiteillä pyritään myös vahvistamaan osaamista ja taitoja keski- ja korkea-asteen koulutuksessa, parantamaan sosiaalipalveluja maan sisäosissa sekä parantamaan järjestäytyneeltä rikollisuudelta takavarikoitujen varojen käyttöä ja kehittämään alueellista terveydenhuoltoa.

”Ei merkittävää haittaa” -periaate

(26)On odotettavissa, että Italian elpymis- ja palautumissuunnitelmassa varmistetaan asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan d alakohdan ja liitteessä V olevan 2.4 jakson mukaisesti, että mistään siihen sisältyvien uudistusten ja investointihankkeiden täytäntöönpanotoimenpiteistä ei aiheudu (luokitus A) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 5 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa (”ei merkittävää haittaa” -periaate) ympäristötavoitteille, jotka ovat ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, kiertotalous, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Italia on laatinut ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamista koskevan arviointinsa Euroopan komission antaman teknisen ohjeen (2021/C58/01) mukaisesti ja sitoutuu tarvittaessa toteuttamaan asianomaisiin välitavoitteisiin ja tavoitteisiin sisältyvät yksittäiset toimet niin, että niistä ei aiheudu merkittävää haittaa.

(27)Eräisiin suunnitelman toimenpiteisiin on niiden luonteen vuoksi pitänyt kiinnittää erityistä huomiota sen varmistamiseksi, ettei niistä aiheudu merkittävää haittaa. Olisi otettava käyttöön välitavoitteet, jotka koskevat perusparannuskorjauksia, biometaania, vetyhankkeita, kastelujärjestelmiä ja viimeisen osuuden yhteyksiin liittyviä investointeja. Perusparannuskorjauksista syntyvä jäte olisi käsiteltävä kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. ”Ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisesti jätteenkäsittelytoimenpiteisiin ei sisälly jätteenpolttoon tai mekaaniseen biologiseen käsittelyyn tehtäviä investointeja. Ajoneuvo- ja konekannan korvaamiseen tähtäävillä toimenpiteillä on varmistettu, että rahoitusta voidaan myöntää ainoastaan puhtaille ajoneuvoille. Ajoneuvojen käyttämä biometaani on uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin (EU) 2018/2001 (uudelleenlaadittu) mukaista. Lisäksi on otettu käyttöön erityisiä suojatoimia biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi.

Vihreän siirtymän edistäminen luonnon monimuotoisuus mukaan lukien

(28)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan e alakohdan ja liitteessä V olevan 2.5 jakson mukaisesti toimenpiteitä, joilla suuressa määrin (luokitus A) edistetään vihreää siirtymää, mukaan lukien luonnon monimuotoisuus, tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamista. Ilmastotavoitteita tukevien toimenpiteiden osuus on 37,5 prosenttia suunnitelman kokonaismäärärahoista asetuksen (EU) 2021/24 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisesti laskettuna. Kuten asetuksen (EU) 2021/241 17 artiklassa edellytetään, elpymis- ja palautumissuunnitelma on johdonmukainen niiden tietojen kanssa, jotka on sisällytetty vuoteen 2030 tähtäävään kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan.

(29)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää monenlaisia investointeja ja uudistuksia, joilla vastataan vihreästä siirtymästä johtuviin haasteisiin, ja se on kokonaisuutena hyvin linjassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman painopisteiden ja vuoteen tähtäävän 2030 ilmastotavoitesuunnitelman sekä sen tavoitteen kanssa, että EU:sta tulee vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutosta kestävä yhteiskunta. Suunnitelmaan kuuluu useita kunnianhimoisia toimenpiteitä, jotka liittyvät erityisesti asuntoveron vähennyksellä (Superbonus) toteutettaviin asuntojen energiatehokkuutta parantaviin peruskorjaustoimiin, mutta lisäksi kaavaillaan suoria investointeja kuntien, koulujen, tuomioistuinrakennusten, hotellien, museoiden, teattereiden ja elokuvateattereiden energiatehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi suunnitelman tavoitteena on lisätä kilpailua sähkö- ja kaasumarkkinoilla ja edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Näillä toimilla tuetaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä energiayhteisöissä ja yhdessä toimivien itse tuotettua energiaa käyttävien kuluttajien keskuudessa sekä merituulivoiman tuotannon ja älykkäiden energiaverkkojen kehittämistä.

(30)Suunnitelma sisältää uudistuksia, joilla helpotetaan uusiutuvan energian tuotantoon liittyviä lupamenettelyjä ja uudistetaan vesivoimaloiden toimilupien myöntämistä. Yksi suunnitelman painopisteistä on liikenteen kasvuhuonekaasupäästöjen vähentäminen. Suunnitteilla on merkittäviä investointeja kestävään kaupunkiliikenteeseen, myös sähköiseen liikkumiseen. Lisäksi kehitetään rautatieinfrastruktuuria, jotta voidaan tukea siirtymistä ympäristöystävällisempiin liikennemuotoihin, ja vähennetään lento- ja meriliikenteen sekä maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä. Suunnitelmalla tuetaan myös Italian toimia, joilla tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä toimia, kykyä selviytyä maanjäristyksistä ja infrastruktuurien laadun parantamista. Suunnitelmalla odotetaan olevan vaikutusta myös jätehuoltoa koskeviin haasteisiin, kiertotalouden edistämiseen, vesi- ja jätevesihuollon parantamiseen sekä biologisen monimuotoisuuden suojeluun. Tätä varten suunnitelmassa esitetään useita toimenpiteitä, esimerkiksi uuden kiertotalousstrategian hyväksyminen, jätehuoltolaitosten nykyaikaistaminen ja uusien perustaminen, vesi-infrastruktuurin parantaminen vesihuollon parantamiseksi ja vesihävikin vähentämiseksi sekä toimenpiteet uudelleenmetsittämiseksi ja luonnonalueiden, merenpohjan ja merellisten luontotyyppien elvyttämiseksi.

Digitaalisen muutoksen edistäminen

(31)Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan f alakohdan ja liitteessä V olevan 2.6 jakson mukaisesti toimenpiteitä, joilla tuloksellisesti edistetään suuressa määrin (luokitus A) digitaalista muutosta tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamista. Digitaalisia tavoitteita tukevat toimenpiteet ovat määrältään 25,1 prosenttia suunnitelman kokonaismäärärahoista asetuksen (EU) 2021/24 liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisesti laskettuna.

(32)Yhteensä 12 komponenttiin sisältyy toimenpiteitä, joilla edistetään digitaalista siirtymää laajalla, monialaisella lähestymistavalla. Yritysten digitaaliseen siirtymään on suunnitteilla merkittäviä investointeja, joissa painopisteenä ovat verokannustimet älykkäille valmistusjärjestelmille (Transizione 4.0). Suunnitelmalla on myös tarkoitus tukea tutkimus- ja innovointiyhteistyön verkostoja sekä teknologian siirtoa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä. Ultranopeiden laajakaistaverkkojen ja 5G-yhteyksien valmiiksi saattamiseen tehtävien investointien odotetaan edistävän vuoteen 2030 ulottuvien eurooppalaisten digitaalisten tavoitteiden saavuttamista, ja niiden nopea toteuttaminen toisi merkittäviä hyötyjä taloudelle ja yhteiskunnalle.

(33)Muut merkittävät investoinnit kohdistuvat julkishallinnon digitaaliseen siirtymään toimenpiteillä, joita on suunniteltu yleistä julkishallintoa, terveydenhuoltoalaa ja koulutusalaa varten. Näiden toimenpiteiden tehokas täytäntöönpano edistäisi tulevaisuuden vaatimukset täyttävän digitaalisen infrastruktuurin rakentamista, vahvistaisi kyberturvallisuutta ja tekisi julkishallinnosta tehokkaamman ja selviytymiskykyisemmän ja toisi sen lähemmäs kansalaisia. Suunnitelmaan sisältyy myös toimenpiteitä, joilla täydennetään kansallisia investointeja oikeuslaitoksen digitaaliseen siirtymään.

(34)Digitaaliseen siirtymään liittyy Italiassa suuria haasteita, sillä maassa on merkittävä pula sekä perustason että edistyneestä digitaalisesta osaamisesta. Tämä näkyy myös siinä, että tuotantojärjestelmä on vain vähän digitalisoitunut. Suunnitelmalla pyritään vastaamaan näihin haasteisiin investoinneilla, jotka kohdistetaan väestön ja digitaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien henkilöiden, opettajien, virkamiesten ja työvoiman osaamistarpeisiin. Edistyneen digitaalisen osaamisen kehittämistä käsitellään osana laajoja toimenpiteitä, joilla edistetään teknisten digitaalisten taitojen ja erikoistaitojen saatavuutta.

Pysyvät vaikutukset

(35)On odotettavissa, että elpymis- ja palautumissuunnitelma tuottaa suuressa määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan g alakohdan ja liitteessä V olevan 2.7 jakson mukaisesti pysyviä vaikutuksia Italiassa.

(36)Suunnitelma sisältää keskeisiä uudistuksia, joilla vastataan Italian pitkäaikaisiin haasteisiin ja joilla voidaan parantaa Italian talouden kilpailukykyä rakenteellisesti. Erityisesti ehdotetulla julkishallinnon uudistuksella olisi täydennettävä vuonna 2014 hyväksyttyä kattavaa uudistusta ja saatettava se päätökseen. Uusien toimenpiteiden täyden, nopean ja asianmukaisen täytäntöönpanon pitäisi parantaa hallinnon tehokkuutta. Tämän sekä oikeuslaitoksen suunnitellun uudistuksen, jonka tavoitteena on vähentää huomattavasti sekä siviili- että rikosoikeudellisissa menettelyissä ja hallinnollisissa menettelyissä käsiteltävien asioiden ruuhkaa, odotetaan parantavan talouden toimivuutta merkittävästi. Lisäksi suunnitelma sisältää kunnianhimoisia uudistuksia, joilla poistetaan liiketoimintaympäristön esteitä ja tehdään eräistä talouden sektoreista läpinäkyvämpiä ja avoimempia kilpailulle. Alakohtaisilla, esimerkiksi energia- ja vesialojen, suunnitelluilla uudistuksilla puututaan myös merkittäviin heikkouksiin poistamalla suuria esteitä. Niillä odotetaan olevan pysyvä myönteinen vaikutus kasvuun ja tuottavuuteen. Uudistusten odotetaan lisäävän Italian talouden eri sektoreille suunniteltujen kattavien investointien tuottoa. Näiden investointien odotetaan parantavan fyysistä infrastruktuuria koko maassa, lujittavan inhimillistä pääomaa ja nopeuttavan vihreää ja digitaalista siirtymää. Suunnitelman pysyviä vaikutuksia voidaan lisätä myös suunnitelman ja muiden, myös koheesiopolitiikan varoin rahoitettavien ohjelmien yhteisvaikutuksella, erityisesti vastaamalla merkittävällä tavalla syvään juurtuneisiin alueellisiin haasteisiin ja edistämällä tasapainoista kehitystä.

Seuranta ja täytäntöönpano

(37)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ehdotetut järjestelyt ovat asianmukaisia (luokitus A) takaamaan asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan h alakohdan ja liitteessä V olevan 2.8 jakson mukaisesti elpymis- ja palautumissuunnitelman, mukaan lukien suunnitellun aikataulun, välitavoitteiden ja tavoitteiden ja niihin liittyvien indikaattoreiden, tuloksellista seurantaa ja toteutusta varten.

(38)Elpymis- ja palautumissuunnitelmaa on tarkoitus panna täytäntöön ja seurata useilla hallinnon tasoilla. Näitä ovat poliittisella tasolla ministerineuvoston puheenjohtajiston yhteyteen perustettu ohjauskomitea; työmarkkinatoiminnan tasolla neuvoa-antava elin, johon kyseiset sidosryhmät osallistuvat; teknisellä tasolla sihteeristö, joka on perustettu ministerineuvoston puheenjohtajistoon ohjauskomitean ja neuvoa-antavan elimen työn tueksi, talous- ja valtiovarainministeriön yhteydessä toimiva keskuskoordinointi- ja valvontarakenne sekä yksittäisistä toimenpiteistä vastaavien keskushallintoelinten tasolle määritellyt tekniset koordinointirakenteet. Malliin sisältyy myös riippumattoman tarkastuselimen perustaminen sisäisen valvonnan täytäntöönpanoa varten. Keskus- ja paikallishallinnot ovat edelleen vastuussa suunnitelman toimenpiteiden operatiivisesta täytäntöönpanosta oman asiaa koskevan toimivaltansa perusteella. Hallintomallissa määritellään selkeät vastuualueet suunnitelman toteuttamista, edistymisen seurantaa ja raportointia varten. Vastuualueet ja tehtävät on vahvistettu 31 päivänä toukokuuta 2021 annetussa asetuksessa nro 77, jolla edistetään asianomaisten elinten vaikutusmahdollisuuksia. Tämän mallin tarkoituksena on luoda synergioita ja varmistaa koordinointi välineen ja muiden unionin ohjelmien välillä, jotta unionin varojen käyttöä Italiassa voitaisiin parantaa. Hallinnollisia valmiuksia on vahvistettu säädöksillä (9 päivänä kesäkuuta 2021 annettu asetus nro 80 ja 31 päivänä toukokuuta 2021 annettu asetus nro 77) muun muassa lisäämällä henkilöresursseja ja antamalla teknistä tukea hallinnolle sekä yksinkertaistamalla hallinnollisia menettelyjä, jotta voidaan varmistaa suunnitelman toimenpiteiden oikea-aikainen ja tehokas täytäntöönpano. Täytäntöönpanokysymyksiä varten on suunniteltu tapauskohtaisia mekanismeja, jotka on vahvistettu 31 päivänä toukokuuta 2021 annetussa asetuksessa nro 77. Italian suunnitelman välitavoitteet ja tavoitteet ovat selkeitä ja realistisia, ja niissä otetaan asianmukaisesti huomioon suunnitelmassa kaavaillut investoinnit ja uudistukset. Merkitykselliset indikaattorit ovat merkitykselliset, hyväksyttävät ja riittävän luotettavat.

(39)Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tukivälineestä annettavasta rahoitustuesta tiedotetaan ja se tuodaan esille asetuksen (EU) 2021/241 34 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat pyytää teknisen tuen välineestä teknistä tukea, jolla niitä autetaan suunnitelman täytäntöönpanossa.

Kustannuslaskenta

(40)Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrän perustelut ovat jossakin määrin (luokitus B) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan i alakohdan ja liitteessä V olevan 2.9 jakson mukaisesti kohtuulliset ja uskottavat ja kustannustehokkuusperiaatteen mukaiset sekä oikeassa suhteessa odotettuihin kansallisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.

(41)Italia on toimittanut kustannusarviot kaikista elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvistä toimenpiteistä, jotka aiheuttavat kustannuksia. Yleisesti ottaen kustannusarvioiden saavuttamiseksi käytetyt menetelmät ja oletukset ovat useimmissa suunnitelman toimenpiteissä selkeitä ja uskottavia, ja ne perustuvat usein aikaisempiin samanluonteisiin hankkeisiin tai asiaa koskeviin tueksi laadittuihin tutkimuksiin. Joidenkin toimenpiteiden osalta ei kuitenkaan esitetä merkityksellisiä yksityiskohtaisia tietoja kustannusarvioiden laatimisessa käytetyistä menetelmistä ja perusteista tai ne ovat puutteellisia, mikä estää kustannusarvioiden kaikilta osin myönteisen arvioinnin. Tämän vuoksi kustannusarvioiden perustelut elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrästä ovat kohtuullisia ja jossakin määrin uskottavia. Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrä on kustannustehokkuusperiaatteen mukainen ja oikeassa suhteessa odotettuihin kansallisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.

Taloudellisten etujen suojaaminen

(42)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ehdotetut järjestelyt ja tähän päätökseen sisältyvät lisätoimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan j alakohdan ja liitteessä V olevan 2.10 jakson mukaisesti asianmukaisia (luokitus A) ehkäisemään, havaitsemaan ja korjaamaan asetuksen nojalla myönnettyjen varojen käyttöön liittyviä lahjontaa, petoksia ja eturistiriitoja, ja on odotettavissa, että järjestelyjen avulla voidaan tuloksellisesti välttää päällekkäisen rahoituksen myöntäminen asetuksen nojalla ja muista unionin ohjelmista. Tämä ei vaikuta sellaisten muiden välineiden ja työkalujen soveltamiseen, joilla edistetään ja valvotaan EU:n lainsäädännön noudattamista, mukaan lukien korruption, petosten ja eturistiriitojen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi sekä unionin varojen suojaamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 mukaisesti.

(43)Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ehdotetut sisäisen valvonnan järjestelmät ja järjestelyt on katsottu riittävän luotettaviksi, ja asiaankuuluvat rakenteet on kuvattu selkeästi. Suunnitelmassa yksilöidään selkeät toimijat (elimet/yksiköt) sekä niiden tehtävät ja vastuualueet sisäisen valvonnan tehtävien suorittamisessa. Talous- ja valtiovarainministeriölle on annettu yleisen koordinoinnin tehtävä, ja sen yhteyteen on perustettu riippumaton tarkastuselin, jonka toimeksianto on vahvistettu 31 päivänä toukokuuta 2021 annetussa asetuksessa nro 77. Hallinnollisia valmiuksia on tarkoitus vahvistaa erillisillä rekrytoinneilla.

(44)Valvontajärjestelmistä ja muista asiaankuuluvista järjestelyistä, kuten loppukäyttäjiä koskevien tietojen keräämiseen ja saataville asettamiseen liittyvistä järjestelyistä, on huolehdittu: yhtenäinen tietotekninen järjestelmä (ReGiS) otetaan käyttöön vuoden 2022 puolivälissä. Siihen asti käytetään olemassa oleviin tietojenkäsittelyvälineisiin perustuvia siirtymäjärjestelyjä, jotka olisi mukautettava tätä tarkoitusta varten. Asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukainen tietojen keruu perustuu julkishallinnon tietokannoista, kuten tarjouskilpailujen tunnistuskoodiin (CIG) perustuvista tietokannoista, saatuihin tietoihin. Tarkastuselimen olisi tarkistettava tietotekniikkaa koskevien siirtymäjärjestelyjen osalta, että asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetut tiedot on kerätty, ja varmistettava pääsy niihin. Tämä sitoumus ja sitä koskeva tarkastuselimen raportointi esitetään tämän päätöksen liitteessä välitavoitteena. Näitä järjestelyjä pidetään riittävinä korruption, petosten ja eturistiriitojen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi käytettäessä elpymis- ja palautumistukivälineen varoja, sekä elpymis- ja palautumistukivälineen ja muiden unionin ohjelmien päällekkäisen rahoituksen välttämiseksi.

(45)Sisäisen valvonnan, tietojenkeruujärjestelyjen ja raportointirakenteiden moitteeton toiminta sekä siirtyminen yhtenäiseen ReGiS-järjestelmään ovat ratkaisevan tärkeitä tavoitteiden ja välitavoitteiden saavuttamista koskevan raportoinnin ja maksupyyntöjen laatimisen kannalta. Siirtymäajan tietotekniikkajärjestelyt, edistyminen uuden ReGiS-tietotekniikkaympäristön kehittämisessä ja tosiasiallinen siirtyminen tähän tietorekisteriin edellyttävät tarkastuselimeltä erityistä tietotekniikkaa koskevaa tarkastusta siltä osin kuin on kyse ReGiS-järjestelmän kyvystä täyttää suunnitelmassa kuvatut toiminnot, erityisesti tietojen eheyden ja jäljitettävyyden osalta. Tarkastuselimen on toimitettava siirtymäajan järjestelmää varten ensimmäisen maksupyynnön yhteydessä tarkastuskertomus, jossa vahvistetaan rekisterijärjestelmän toiminnot.

(46)Petosten, korruption ja eturistiriitojen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi voimassa olevia säännöksiä on tarkoitus lujittaa suunnitelman täytäntöönpanon yhteydessä. Guardia di Finanza -poliisilla, korruptiontorjuntaviranomaisella (ANAC) ja Italian tilintarkastustuomioistuimella on oma roolinsa, minkä lisäksi tarkoituksena on hyödyntää yhtenäisiä hankekoodeja ja ARACHNE-järjestelmää, myös rahoituksen päällekkäisyyden riskin välttämiseksi.

Suunnitelman johdonmukaisuus

(47)Suunnitelmaan sisältyy suuressa määrin (luokitus A) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan k alakohdan ja liitteessä V olevan 2.11 jakson mukaisesti toimenpiteitä, joilla toteutetaan uudistuksia ja julkisia investointihankkeita johdonmukaisina toimina.

(48)Italian elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää koko suunnitelman kattavan strategisen ja johdonmukaisen vision, ja suunnitelman komponentit ja yksittäiset toimenpiteet ovat keskenään yleisesti yhteneviä. Kunkin komponentin kattamat uudistukset ja investoinnit ovat yhteensopivia ja vahvistavat toisiaan, ja eri komponentit täydentävät toisiaan merkittävästi. Suunnitelman useilla komponenteilla esimerkiksi pyritään edistämään energiatehokkuutta tai varmistamaan, että energiankulutukseen ei kohdistu vihreään ja ekologiseen siirtymään liittyvien toimenpiteiden ohella kielteisiä vaikutuksia. Toinen esimerkki on se, että kaikissa komponenteissa nuoriso, sukupuoli ja alueellinen yhteenkuuluvuus otetaan painopisteiksi niiden soveltamisalasta riippumatta. Ehdotetut toimenpiteet eivät yhdessäkään komponentissa ole ristiriidassa toistensa kanssa eivätkä heikennä toistensa vaikuttavuutta, eikä ristiriitaisuuksia ole havaittu myöskään eri komponenttien välillä.

Tasa-arvo

(49)Italian elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää toimenpiteitä, joiden odotetaan edistävän maalla olevien sukupuolten tasa-arvoon ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin liittyvien haasteiden ratkaisemista. Näihin kuuluvat erityisesti toimenpiteet, joilla vastataan sukupuolten tasa-arvoa koskeviin haasteisiin, kuten naisyrittäjyyden tukeminen tai sukupuolten tasa-arvoa koskevan kansallisen sertifiointijärjestelmän luominen. Lisäksi suunnitellaan toimenpiteitä nuorten yhtäläisiä mahdollisuuksien tukemiseksi. Näitä ovat esimerkiksi toimenpiteet, joilla pyritään lisäämään kiinnostusta luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan opintoihin sekä digitaalisiin ja innovointitaitoihin. Erityistä huomiota kiinnitetään sukupuolten tasa-arvoon ja kaikille yhtäläisiin mahdollisuuksiin. Vammaisten ja vanhusten itsenäistä elämää pyritään edistämään toimenpiteillä, joilla parannetaan yhteisöllisiä ja kotona tarjottavia sosiaali- ja terveyspalveluja, kuten innovatiivisia asumisratkaisuja ja laitteita. Suunnitelmassa selitetään, miten eri komponenttien odotetaan vaikuttavan suoraan tai välillisesti epätasa-arvoon ja edistävän erityisesti naisten ja nuorten yhtäläisiä mahdollisuuksia. Tiettyjä ryhmiä, kuten etnisiin tai rotuvähemmistöihin kuuluvia henkilöitä, koskeva odotettu panos jää kuitenkin suunnitelmassa epäselväksi. Erityisesti kun odotettu panos on vain välillinen, suunnitelman konkreettista täytäntöönpanoa olisi seurattava tiiviisti, jotta voidaan varmistaa, että suunnitelman avulla saadaan aikaan odotetut tulokset ja että se on osa kattavaa strategiaa synergiassa kansallisten tasa-arvopolitiikkojen kanssa, kuten vuosien 2021–2026 kansallisen tasa-arvostrategian kanssa.

Turvallisuutta koskeva itsearviointi

(50)Suunnitelmaan sisältyy asetuksen (EU) 2021/241 18 artiklan 4 kohdan g alakohdan mukaisesti turvallisuutta koskeva itsearviointi investoinneista, jotka liittyvät julkishallinnon pilvipalveluihin ja infrastruktuureihin. Italia vahvisti, että se aikoo myöhemmin tehdä tällaisen arvioinnin yhteyksiin liittyvien toimenpiteiden, erityisesti 5G:n käyttöönoton, osalta ja ottaa arvioinnissaan huomioon kartoituksen ja julkisten kuulemisten perusteella laadittavat liitettävyysskenaariot. Italia on ilmoittanut, että se analysoi riskiskenaarioita ja toteuttaa toimenpiteitä mahdollisten turvallisuusriskien välttämiseksi tai lieventämiseksi.

Rajat ylittävät ja useita maita koskevat hankkeet

(51)Suunnitelmaan sisältyy investointeja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) liikennekäytäviin sekä Italian ja Itävallan väliseen rajat ylittävään rautatieyhteyteen, ja tarkoituksena on saattaa valmiiksi Bolzanon ohikulkutie Verona–Brennero-reitillä, joka on tärkeä matkustaja- ja tavaraliikenteen keskittymä Italian sekä pohjoisen ja itäisen Euroopan välillä. Lisäksi Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmää kehitetään vähintään 3 400 kilometrin osuudelta, mikä pitäisi mahdollistaa yhteentoimivuus muiden jäsenvaltioiden rautatiejärjestelmien kanssa. Suunnitelma sisältää toimenpiteitä, joilla tuetaan optisten kuitujen ja 5G-pohjaisten teknologioiden käyttöönottoa Euroopan 5G-käytäviä pitkin. Suunnitelman mukaan tarkoituksena on myös rahoittaa italialaisten yritysten osallistumista jo hyväksyttyihin ja mahdollisiin Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin ja tutkimus- ja kehittämistyön kumppanuuksiin sekä lujittaa eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien verkostoa tiedon ja kokemusten jakamiseksi muiden Euroopan maiden kanssa.

Kuulemismenettely

(52)Suunnitelmaa laadittaessa käytiin läpi kuulemis- ja vuorovaikutusprosessi eri sidosryhmien kanssa, mukaan lukien alue- ja paikallisviranomaiset, kansalaisyhteiskunnan järjestöt, työmarkkinaosapuolet, tutkijat ja politiikka-asiantuntijat. Italian ministerineuvosto hyväksyi suunnitelman ensimmäisen version 12 päivänä tammikuuta 2021 Italian parlamentin annettua lausuntonsa hallituksen ehdottamista strategisista suuntaviivoista suunnitelman laatimista varten. Hallitus vaihtui helmikuussa 2021, minkä jälkeen suunnitelmaluonnoksen tarkastelua ja asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemista jatkettiin. Edustajainhuone ja senaatti järjestivät useita kuulemistilaisuuksia, joihin osallistui erilaisia sidosryhmiä, kuten alue- ja paikallisviranomaisia, työmarkkinaosapuolia, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja institutionaalisia elimiä, jotka hyväksyivät asiaa koskevia erillisraportteja sekä päätöslauselmia suunnitelman viimeistelyn ohjaamiseksi niiden pohjalta. Lisäksi hallitus kävi itse vuoropuhelua alue- ja paikallisviranomaisten kanssa valtion ja alueiden konferenssin puitteissa. Tarkistettu suunnitelma esiteltiin tämän prosessin päätteeksi parlamentille, joka hyväksyi sen toimittamisen komissiolle.

(53)Italian elpymis- ja palautumissuunnitelmasta on tarkoitus jatkaa täytäntöönpanovaiheessa kuulemisprosessia säännöllisenä vuoropuheluna suunnitelman täytäntöönpanoon osallistuvien eri hallintotahojen ja sidosryhmien kanssa. Hallintomallissa kaavaillaan tätä varten sellaisen neuvoa-antavan elimen perustamista, johon talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet osallistuvat. Asianomaisten toimijoiden sitoutumisen varmistamiseksi on olennaisen tärkeää, että kaikki asianomaiset paikallisviranomaiset ja sidosryhmät, työmarkkinaosapuolet mukaan lukien, osallistuvat suunnitelmaan sisältyvien investointien ja uudistusten täytäntöönpanoon.

Myönteinen arvio

(54)Koska komissio antaa Italian elpymis- ja palautumissuunnitelmasta myönteisen arvion todeten, että suunnitelma täyttää tyydyttävästi asetuksessa (EU) 2021/241 vahvistetut arviointikriteerit, tässä päätöksessä olisi mainitun asetuksen 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettava suunnitelman täytäntöönpanemiseksi tarvittavat uudistukset ja investointihankkeet, asiaankuuluvat välitavoitteet, tavoitteet ja indikaattorit sekä määrä, jonka unioni asettaa saataville suunnitelman täytäntöönpanoa varten rahoitustukena, jota ei makseta takaisin, ja lainatukena.

Rahoitusosuus

(55)Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat 191 499 177 889 euroa. Koska elpymis- ja palautumissuunnitelma täyttää tyydyttävästi asetuksessa (EU) 2021/241 vahvistetut arviointikriteerit ja koska elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat suuremmat kuin Italian käytettävissä oleva enimmäisrahoitusosuus, Italian elpymis- ja palautumissuunnitelmaa varten myönnettävän rahoitusosuuden olisi oltava yhtä suuri kuin Italian käytettävissä olevan rahoitusosuuden kokonaismäärä.

(56)Italian enimmäisrahoitusosuuden laskelmaa on määrä päivittää viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2022 asetuksen (EU) 2021/241 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Italian saataville olisi asetettava tietty määrä nyt, jotta kyseisen asetuksen 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu oikeudellinen sitoumus voidaan tehdä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022. Enimmäisrahoitusosuuden päivittämisen jälkeen neuvoston olisi komission ehdotuksesta tarvittaessa muutettava tätä päätöstä ilman aiheetonta viivytystä niin, että se sisältää päivitetyn enimmäisrahoitusosuuden.

(57)Italia on pyytänyt myös lainatukea lisäuudistusten ja -investointien tukemista varten. Italian pyytämä lainan enimmäismäärä on 6,8 prosenttia suhteessa sen bruttokansantuloon vuonna 2019 käypinä hintoina. Elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat suuremmat kuin Italian käytettävissä oleva rahoitusosuus ja pyydetty lainatuki yhdessä.

(58)Annettava tuki rahoitetaan neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 6 5 artiklaan perustuvalla komission unionin puolesta toteuttamalla lainanotolla. Tuki olisi maksettava erissä heti, kun Italia on tyydyttävästi saavuttanut elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät yksilöidyt asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet.

(59)Italia on pyytänyt ennakkomaksua, joka on 13 prosenttia rahoitusosuudesta ja 13 prosenttia lainasta. Kyseinen määrä olisi asetettava Italian saataville asetuksen (EU) 2021/241 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen ja 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainasopimuksen mukaisesti sillä edellytyksellä, että kyseiset sopimukset tulevat voimaan.

(60)Tämä päätös ei saisi vaikuttaa sellaisten menettelyjen tuloksiin, jotka liittyvät unionin varojen myöntämiseen jonkin muun unionin ohjelman kuin asetuksen (EU) 2021/241 nojalla, eikä sisämarkkinoiden toiminnan vääristymistä koskeviin menettelyihin, joita voidaan toteuttaa erityisesti perussopimuksen 107 ja 108 artiklan nojalla. Päätöksellä ei poisteta jäsenvaltioille perussopimuksen 108 artiklan nojalla kuuluvaa velvoitetta ilmoittaa komissiolle mahdollisista valtiontuista.

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla
Elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksyminen

Hyväksytään asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdassa säädettyjen kriteerien perusteella arvio Italian elpymis- ja palautumissuunnitelmasta. Tämän päätöksen liitteessä esitetään elpymis- ja palautumissuunnitelmaan kuuluvat uudistukset ja investointihankkeet, elpymis- ja palautumissuunnitelman seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt ja aikataulu, asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet sekä lainan maksamiseen liittyvät täydentävät välitavoitteet ja tavoitteet, indikaattorit, jotka liittyvät suunniteltujen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen, sekä järjestelyt, joiden mukaisesti komissio saa rajoittamattomasti käyttöönsä merkitykselliset taustatiedot.

2 artikla
Rahoitusosuus

1.Unioni asettaa Italian saataville 68 880 513 747 euron suuruisen rahoitusosuuden 7 tukena, jota ei makseta takaisin. Tästä määrästä 47 925 096 762 euroa asetetaan saataville niin, että oikeudelliset sitoumukset voidaan tehdä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022. Jos asetuksen (EU) 2021/241 11 artiklan 2 kohdassa säädetyssä päivityksessä Italialle laskettu määrä on yhtä suuri tai suurempi kuin tämä määrä, sen saataville asetetaan vielä 20 955 416 985 euroa niin, että oikeudelliset sitoumukset voidaan tehdä 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2023 välisenä aikana.

2.Komissio asettaa unionin rahoitusosuuden Italian saataville erissä tämän päätöksen liitteen mukaisesti. Rahoitusosuudesta 8 954 466 787 euroa eli 13 prosenttia asetetaan saataville ennakkomaksuna. Komissio voi maksaa ennakkomaksun ja avustuserät yhdellä kertaa tai useammassa erässä. Erien suuruus riippuu rahoituksen saatavuudesta.

3.Ennakkomaksu vapautetaan saataville asetuksen (EU) 2021/241 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen mukaisesti sillä edellytyksellä, että kyseinen rahoitussopimus tulee voimaan. Ennakkomaksut kuitataan vähentämällä ne maksueristä.

4.Rahoitussopimuksen mukaisten erien saataville vapauttamisen ehtona on, että rahoitusta on käytettävissä ja että komissio on tehnyt asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan mukaisesti päätöksen siitä, että Italia on tyydyttävästi saavuttanut elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät yksilöidyt asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet. Edellyttäen, että 1 kohdassa tarkoitetut oikeudelliset sitoumukset tulevat voimaan, tuen maksamisen edellytyksenä on, että välitavoitteet ja tavoitteet saavutetaan viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026.

3 artikla
Lainatuki

1.Unioni asettaa Italian saataville enintään 122 601 810 400 euron lainan.

2.Komissio asettaa lainan Italian saataville erissä tämän päätöksen liitteen mukaisesti. Lainasta 15 938 235 352 euroa eli 13 prosenttia asetetaan saataville ennakkomaksuna. Komissio voi maksaa ennakkomaksun ja avustuserät yhdellä kertaa tai useammassa erässä. Erien suuruus riippuu rahoituksen saatavuudesta.

3.Ennakkomaksu vapautetaan saataville asetuksen (EU) 2021/241 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lainasopimuksen mukaisesti sillä edellytyksellä, että kyseinen sopimus tulee voimaan. Ennakkomaksut kuitataan maksueristä. 

4.Lainasopimuksen mukaisten erien saataville vapauttamisen ehtona on, että rahoitusta on käytettävissä ja että komissio on tehnyt asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan mukaisesti päätöksen siitä, että Italia on tyydyttävästi saavuttanut elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät lainaa koskevat yksilöidyt täydentävät välitavoitteet ja tavoitteet. Tuen maksamisen edellytyksenä on, että täydentävät välitavoitteet ja tavoitteet saavutetaan viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026.

4 artikla
Osoitus

Tämä päätös on osoitettu Italian tasavallalle.

Tehty Brysselissä

(1)    EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17–75.

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).

(3)    Nämä makrotalouden epätasapainot viittaavat asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla vuosina 2019 ja 2020 annettuihin suosituksiin.

(4)    Simulaatiot perustuvat Next Generation EU -välineen kokonaisvaikutukseen, joka sisältää myös ReactEU-rahoituksen sekä lisärahoituksen Horisontti-ohjelmaan, InvestEU-ohjelmaan, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon, maaseuturahastoon ja rescEU-mekanismiin. Simulaatioissa ei oteta huomioon rakenneuudistusten mahdollisia myönteisiä vaikutuksia, jotka voivat olla merkittäviä.

(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(6)    EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1.

(7)    Tämä määrä vastaa määrärahoja, joista on vähennetty Italian suhteellinen osuus asetuksen (EU) 2021/241 6 artiklan 2 kohdan mukaisista menoista, mainitun asetuksen 11 artiklassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti laskettuna.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 22.6.2021

COM(2021) 344 final

LIITE

asiakirjaan

ehdotus neuvoston täytäntöönpanoasetukseksi

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä

{SWD(2021) 165 final}

LIITE

OSIO 1: ELPYMIS- JA PALAUTUMISSUUNNITELMAN MUKAISET UUDISTUKSET JA INVESTOINNIT

1.Uudistusten ja investointien kuvaus

A.MISSION 1 KOMPONENTTI 1:

Toimintalinja 1 - Julkishallinnon digitalisaatio: Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentin M1C1 toimintalinja 1 sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään Italian julkishallinnon digitalisaalista siirtymää. Siihen sisältyy seitsemän investointia ja kolme uudistusta. Investointien tavoitteena on erityisesti i) järkeistää ja lujittaa julkishallinnon nykyisiä digitaalisia infrastruktuureja; ii) edistää pilvipalvelujen käyttöönottoa iii) kiinnittäen erityistä huomiota alustojen ja datapalvelujen yhdenmukaistamiseen ja yhteentoimivuuteen, yhden kerran periaatteen täytäntöönpanoon ja datan saatavuuteen sovellusrajapintojen (API) luettelon kautta; iv) parantaa kaikkien digitaalisten julkisten palvelujen saatavuutta, tehokkuutta ja saavutettavuutta, jotta voidaan lisätä käyttöönottoa ja käyttäjien tyytyväisyyttä, v) vahvistaa Italian puolustusta kyberrikollisuuden aiheuttamia riskejä vastaan, vi) edistää suurten keskushallintojen digitalisaatiota; vii) puuttua digitaaliseen kuiluun vahvistamalla kansalaisten digitaalisia taitoja. Tämän toimintalinjan uudistusten tarkoituksena on erityisesti i) tieto- ja viestintätekniikan ratkaisujen hankintaprosessia virtaviivaistaminen ja nopeuttaminen julkishallinnossa; ii) julkishallinnon digitalisaatiokehityksen tukeminen ja iii) pilvipalvelujen käyttöönoton esteiden poistaminen julkishallinnossa ja julkishallinnon välisten tiedonvaihtoprosessien virtaviivaistaminen.

Tämän osa-alueen mukaisilla investoinneilla ja uudistuksilla edistetään vuosiksi 2019 ja 2020 Italialle osoitettujen maakohtaisten suositusten noudattamista, jotka koskevat tarvetta ”parantaa julkishallinnon tehokkuutta, myös investoimalla julkisten työntekijöiden taitoihin, nopeuttamalla digitalisaatiota ja lisäämällä paikallisten julkisten palvelujen tehokkuutta ja laatua” (vuoden 2019 maakohtainen suositus 3) ja ”keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti […] vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin keskeisten palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi” (maakohtainen suositus 3, 2020) avulla.

Toimintalinja 2 – Oikeusasiat: Italian oikeusjärjestelmän suorituskyky on edelleen kaukana muista jäsenvaltioista menettelyjen keston osalta, kuten oikeuslaitoksen toimivuutta tarkastelevan Euroopan neuvoston pysyvän komitean viimeisimmässä raportissa todetaan. Elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentin M1C1 toimintalinjaan 2 sisältyy toimenpiteitä, joilla pyritään tehostamaan oikeusjärjestelmää lyhentämällä oikeudenkäyntien kestoa ja tuomalla Italia lähemmäs EU:n mediaanitasoa. Tällä komponentilla käsitellään Italialle vuosina 2019 ja 2020 osoitettuja maakohtaisia suosituksia siviilioikeudenkäyntien keston lyhentämisestä ja korruption torjunnan tehostamisesta (maakohtaiset suositukset 4, 2019 ja 4, 2020). Lisäksi oikeusjärjestelmän digitalisointi on tärkeää myös digitaalisen siirtymän kannalta.

Toimintalinja 3 – Julkishallinto Elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentin M1C1 toimintalinja 3 sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään uudistamaan Italian julkishallintoa ja parantamaan hallinnollisia valmiuksia. Italia on EU27:n keskiarvon alapuolella sekä hallinnon tehokkuuden että hallintoon osoitetun luottamuksen osalta. Italian julkishallinnon uudistuksiin vaikuttivat ylhäältä alaspäin suuntautuvien uudistusten vakava täytäntöönpanovaje ja alhaalta ylöspäin suuntautuvien innovaatioiden heikko tunnustaminen ja jakaminen. Hallinnolliset resurssit ovat hyvin heikot. Strategisen suunnittelun valmiuksia, seuranta- ja arviointimekanismeja ja näyttöön perustuvia politiikantekovälineitä olisi edelleen vahvistettava. Tämän komponentin päätavoitteena on parantaa Italian julkishallinnon hallinnollisia valmiuksia keskus- ja paikallistasolla sekä inhimillisen pääoman (valinta, pätevyys ja urakehitys) että hallintomenettelyjen yksinkertaistamisen osalta. Tässä osassa esitetään kokonaisvaltainen henkilöstöstrategia, joka ulottuu valintaprosessista urapolkuun. Uudistukseen sisältyy myös toimia menettelyjen yksinkertaistamiseksi. Investoinnit uusiin digitaalisiin työkalupaketteihin ja tehostettuihin elinikäistä oppimista koskeviin toimiin sisältyvät mission 1 komponenttiin 1. Tällä komponentilla käsitellään Italialle vuosina 2019 ja 2020 osoitettuja julkishallinnon tehokkuuden parantamista koskevia maakohtaisia suosituksia (maakohtainen suositus 3, 2019 ja maakohtainen suositus 4, 2020).

Toimintalinja 4 — Julkiset hankinnat ja hallinnon suorittamat maksut: Elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentin M1C1 toimintalinja 4 sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään uudistamaan Italian julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen tiettyjä keskeisiä näkökohtia ja vähentämään keskus-, alue- ja paikallistason viranomaisten sekä alueellisten terveysviranomaisten maksuviivästyksiä. Uudistuksen päätavoitteena on yksinkertaistaa julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, lisätä yritysten oikeusvarmuutta ja nopeuttaa julkisten hankintasopimusten tekemistä säilyttäen samalla avoimuutta ja yhdenvertaista kohtelua koskevat menettelylliset takeet. Näillä uudistuksilla tuetaan näin ollen suunnitelmasta rahoitettujen infrastruktuurien ja hankkeiden oikea-aikaista toteuttamista.

Toimintalinja 5 – Verotuksen rakenneuudistukset (verotus ja julkiset menot): Elpymis- ja palautumissuunnitelman komponentin M1C1 toimintalinjaan 5 sisältyy useita uudistuksia, joilla pyritään tukemaan Italian julkisen talouden kestävyyttä (maakohtainen suositus 1, 2019). Tulopuolella uudistuksilla pyritään parantamaan veronkantoprosessia, kannustamaan verosäännösten noudattamiseen ja torjumaan veronkiertoa, jotta voidaan vähentää sääntöjen noudattamisesta veronmaksajille aiheutuvia kustannuksia ja lisätä julkisen talouden tuloja, mikä osaltaan parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Menopuolella uudistuksilla pyritään parantamaan julkisten menojen tehokkuutta sekä keskushallinnon tasolla vahvistamalla vuotuista menojen uudelleentarkastelua koskevaa kehystä että valtiotasoa alemmalla tasolla saattamalla päätökseen julkisen talouden suhteiden uudistus hallinnon eri tasoilla.

A.1.    Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Toimintalinja 1 – Julkishallinnon digitalisointi

Investointi 1.1: Digitaalinen infrastruktuuri

Tämän investoinnin tavoitteena on varmistaa, että julkishallinnon järjestelmät, data-aineistot ja sovellukset ovat erittäin luotettavia tietokeskuksia, joilla on korkeat turvallisuus-, suorituskyky-, laajennettavuus-, yhteentoimivuus- ja energiatehokkuusstandardit. Tätä varten investoinnilla pyritään luomaan uusin tekniikka, täysin ylimääräinen yksikkö eli kansallinen pilvipohjainen hybridi-infrastruktuuri (Polo Strategico Nazionale, PSN), varmentamaan turvalliset ja laajennettavissa olevat julkiset pilvipalveluvaihtoehdot ja siirtämään tietoaineistot ja julkishallinnon sovellukset pilviympäristöön.

PSN-infrastruktuurille on tarkoitus valita eurooppalaisen tarjouskilpailun kautta teknologian tarjoaja, ja sen suunnittelussa noudatetaan Euroopan tasolla määriteltyjä datan yhteentoimivuutta koskevia standardeja Gaia-X-aloitteen mukaisesti, jotta mahdollistetaan muiden kuin henkilötietojen vapaa vaihto eri jäsenvaltioiden välillä yhdistämällä niiden kansalliset pilvimallit toisiinsa. Vastaavia vaatimuksia todennäköisesti annetaan lisää julkisten pilvipalvelujen tarjoajien esikarsintavaiheessa.

Julkishallinnon tietoaineistojen ja sovellusten siirtymisen PSN:ään tai turvallisiin sertifioituihin julkisiin pilvipalvelujen tarjoajiin odotetaan riippuvan eri hallintojen määrittelemien tietojen suorituskykyä, skaalattavuutta ja arkaluonteisuutta koskevista vaatimuksista, joista kunkin odotetaan säilyttävän riippumattomuutensa sovellusten kehittämisessä ja tiedonhallinnassa.

Investointi 1.3 – Data ja yhteentoimivuus

Tämän investoinnin tavoitteena on varmistaa keskeisten tietoaineistojen ja palvelujen täysi yhteentoimivuus keskus- ja paikallishallinnossa sekä yhdenmukaistaa yhteistä digitaalista palveluväylää koskevassa direktiivissä etusijalle asetetut palvelumenettelyt muiden EU-maiden kanssa.

Toimenpiteen tarkoituksena on kehittää kansallinen digitaalinen tietoalusta (Piattaforma Digitale Nazionale Dati), jolla taataan datakokonaisuuksien yhteentoimivuus keskus- ja paikallishallintojen välillä jaettujen sovellusrajapintojen (API) luettelon avulla (investointi 1.3.1). Kun alusta on rakennettu, sen on taattava datakokonaisuuksien yhteentoimivuus keskus- ja paikallishallintojen välillä jaettujen sovellusrajapintojen (API) luettelon avulla. Alustan on oltava täysin EU:n lainsäädännön mukainen.

Lisäksi toimenpiteen tarkoituksena on kehittää EU:n asetuksen (EU) 2018/1724 mukainen yhteinen digitaalinen palveluväylä, joka auttaa keskus- ja julkishallintoa organisoimaan uudelleen ensisijaiset menettelyt/prosessit ja mahdollistaa yhden kerran periaatteen noudattamisen (investointi 1.3.2).

Investointi 1.5 – Kyberturvallisuus

Tämän investoinnin tavoitteena on vahvistaa Italian puolustusta kyberrikollisuuden aiheuttamia riskejä vastaan erityisesti ottamalla käyttöön verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta annetussa direktiivissä (EU) 2016/1148 (verkko- ja tietoturvadirektiivi) vahvistettujen turvallisuusvaatimusten mukainen kansallinen kyberturvallisuusalue (PSNC) ja vahvistamalla teknisiä tarkastuksia ja riskien seurantaa koskevia kansallisia kyberpuolustusvalmiuksia.

Toimenpiteen tarkoituksena on kehittää uusinta kehitystä edustava integroitu järjestelmä, joka liittää tiiviisti yhteen eri yksiköt eri puolilla maata ja liittää kansainväliset yhteydet kumppaneihin ja luotettaviin teknologian tarjoajiin. Tämä on jaettu neljään pilariin, joilla i) vahvistetaan etulinjan valmiuksia yleisöön ja yrityksiin/yhteisöihin, jotta ne voivat hallinnoida hälytyksiä ja todellisia julkisesti tunnustettuja tapahtumia; ii) rakennetaan/vahvistetaan maan tarkastus- ja tarkastusvalmiuksia sellaisten laitteiden ja ohjelmistojen osalta, joita käyttävät henkilöt, joilla on olennaisia luotettavuuden varmentamiseen / uhkien ehkäisemiseen liittyviä tehtäviä; iii) tehostetaan poliisivoimien lainvalvonta- ja kyberyksikköjä, jotka vastaavat rikollisuuden tutkinnasta; iv) vahvistetaan merkittävästi kybervaroja ja henkilöresursseja, jotka vastaavat kansallisesta turvallisuudesta ja kyberuhkiin vastaamisesta.

Investointi 1.7 – Digitaaliset perustaidot

Tämän investoinnin tavoitteena on vähentää digitaalisen syrjäytymisen vaarassa olevan väestön osuutta käynnistämällä digitaalista yhteiskuntapalvelua koskeva aloite, joka on erilaisista taustoista tulevien nuorten vapaaehtoisten verkosto eri puolilla Italiaa ja jonka tarkoituksena on tarjota digitaalisen syrjäytymisen vaarassa oleville henkilöille koulutusta digitaalisten taitojen kehittämiseksi ja parantamiseksi (investointi 1.7.1) ja vahvistamalla olemassa olevaa digitaalisten välityskeskusten verkostoa (investointi 1.7.2).

Digitaalisen avun keskukset ovat fyysisiä pisteitä, jotka sijaitsevat yleensä kirjastoissa, kouluissa ja sosiaalikeskuksissa ja jotka tarjoavat kansalaisille digitaalisia taitoja koskevaa koulutusta sekä henkilökohtaisesti että verkossa, jotta heidän digitaalista osallisuuttaan voidaan tukea tehokkaasti. Aloitteessa hyödynnetään olemassa olevia onnistuneita kokemuksia ja pyritään varmistamaan tällaisten keskusten laajamittainen kehittäminen kansallisella tasolla. Vaikka 600 keskusta on jo toiminnassa, niiden läsnäoloa on edelleen vahvistettava kohdennetuilla koulutustoimilla ja uusilla laitteilla. Yleisenä tavoitteena on perustaa 2 400 uutta yhteyspistettä eri puolille Italiaa ja kouluttaa yli 2 000 000 digitaalisen syrjäytymisen vaarassa olevaa kansalaista. Yhteensä 3 000 keskuksesta noin 1 200 sijaitsee Etelä-Italiassa. 

”Digitaalista yhteiskuntapalvelua” koskeva aloite toteutetaan kolmen vuoden aikana, ja sen tavoitteena on saavuttaa seuraavat tulokset: i) toteutetaan kolme vuosittaista julkishallinnon digitaalialan hankepyyntöä, jotka on suunnattu yleishyödyllisiä yhteisöjä koskevaan kansalliseen rekisteriin rekisteröityneille voittoa tavoittelemattomille yhteisöille; ii) digitaalista julkishallintoa koskevaan vuotuiseen ehdotuspyyntöön osallistuvien voittoa tavoittelemattomien järjestöjen valmiuksien kehittäminen ja digitaalisen avun ja digitaalisen koulutuksen hankkeiden käynnistäminen siten, että kolmessa vuotuisessa ehdotuspyynnössä käynnistetään 900 hanketta; iii) noin 9 700 vapaaehtoistyöntekijän koulutus ja kenttäkokemus digitaalisen julkishallinnon hankkeissa; tuetaan ja koulutetaan 1 000 000 kansalaista 900 hankkeessa kehitetyistä digitaalista apua ja digitaalista koulutusta koskevissa toimissa, joissa työskentelee 9 700 vapaaehtoistyöntekijää.

Uudistus 1.1 – Tieto- ja viestintätekniikan hankinnat

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että julkishallinto voi hankkia tieto- ja viestintätekniikan ratkaisuja nopeammin ja tehokkaammin virtaviivaistamalla ja nopeuttamalla tieto- ja viestintätekniikan palvelujen ja hyödykkeiden hankintaprosessia.

Uudistuksen täytäntöönpano koostuu kolmesta toimintalinjasta. Ensinnäkin perustetaan yksi yhteinen tietokanta, joka sisältää ”valkoisen listan” talouden toimijoista, joilla on lupa toimittaa tavaroita ja palveluja julkishallinnolle, ja otetaan käyttöön erityinen tekninen infrastruktuuri, joka mahdollistaa toimittajien varmentamisen. Toiseksi on otettava käyttöön yksinkertaistettu lähestymistapa (”fast track”) tieto- ja viestintätekniikan hankintojen virtaviivaistamiseksi elpymis- ja palautumissuunnitelman hankkeita varten. Kolmanneksi on perustettava digitaalinen hankintapalvelu, jonka tarkoituksena on i) kattaa ainoastaan varmennetut toimittajat (talouden toimijat voivat milloin tahansa pyytää varmentamista direktiivin 2014/24/EU 64 artiklan mukaisesti); ii) mahdollistaa tietyn tarpeen täyttävien toimittajien nopean tunnistamisen (esim. konfiguraattorin avulla); iii) tarjota viranomaisille intuitiivisia käyttäjäkokemuksia (esim. selkeä kuvaus tarjotuista palveluista, toimittajien vertaileva arviointi). Tämä yleinen järjestely perustuu CONSIP:n, Italian valtion hankintayksikön, olemassa oleviin valmiuksiin.

Uudistus 1.2 – Muutostuki

Uudistuksen tavoitteena on tukea kaikkien keskus- ja paikallishallintojen digitalisaatiota perustamalla erityinen ”Digitaalisen julkishallinnon siirtymävirasto”. Siirtymävirasto koostuu tilapäisestä teknologiaosaajien resurssireservistä, joka kokoaa yhteen ja tukee siirtymispyrkimyksiä ja varmennettua ulkoista tukea koskevien ”pakettien” keskitettyä neuvottelemista. Lisäksi toimenpiteen tarkoituksena on perustaa ohjelmistokehitykseen ja -käyttöön keskittyvä yritys, jolla tuetaan keskushallinnon digitaalista kehittämistä. Siirtymävirasto tukee erityisesti julkishallintoa tähän komponenttiin sisältyvien investointien 1.1–1.7 täytäntöönpanossa ja tukee myös missioon 6 sisältyvien terveydenhuollon digitalisointiin liittyvien investointien ja uudistusten toteuttamista.

Uudistus 1.3 – Pilvipalvelut ensin ja yhteentoimivuus

Uudistuksen tavoitteena on poistaa pilvipalvelujen käyttöönoton esteet ja keventää julkishallintoelinten välistä tiedonvaihtoa hidastavaa byrokratiaa ottamalla käyttöön kannustimia ja velvoitteita, joilla pyritään helpottamaan siirtymistä pilvipalveluihin ja poistamaan menettelylliset rajoitteet digitaalisten palvelujen laajalle käyttöönotolle.

Uudistukseen sisältyy kolme toimintalinjaa. Ensinnäkin koska pilvipalveluratkaisujen on edistettävä kustannustehokkuutta tieto- ja viestintätekniikan varojen käytössä ennalta määritetyn siirtymäajan jälkeen (esim. kolmen vuotta siirtymän käynnistämisestä), hallintoelinten, jotka eivät ole noudattaneet pilvipalvelumuutosta, tieto- ja viestintätekniikkamenoja rajoitetaan.

Toiseksi pilvipalveluihin liittyviä menoja koskevia nykyisiä julkisen tilinpidon sääntöjä on tarkistettava osana pilvipalveluihin siirtymisen kannustimia. Koska siirtyminen pilvipalveluihin merkitsee tällä hetkellä määrärahojen siirtämistä pääomamenoista toimintamenoihin, pilvipalveluihin liittyvien menojen julkista kirjanpitoa koskevia sääntöjä on tarkistettava, jotta ei estetä julkishallintojen pilvipalveluihin siirtymiseen.

Kolmanneksi on tarkistettava tietojen yhteentoimivuutta koskeviin sääntöihin liittyviä normeja avointa dataa ja henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten mukaisesti, ja julkishallintojen välistä tiedonvaihtoa koskevia nykyisiä menettelyjä on yksinkertaistettava menettelynäkökohtien virtaviivaistamiseksi ja julkishallinnon tietokantojen välisen yhteentoimivuuden täytäntöönpanon nopeuttamiseksi. Lisäksi digitaalista kotipaikkaa on tarkistettava ja se on integroitava kansalliseen asukasrekisteriin (ANPR), jotta kansalaisten ja julkishallintojen välinen digitaalinen kirjeenvaihto olisi varmaa ja turvallista.

Toimintalinja 2 – Oikeusasiat

Uudistus 1.4 – Yksityisoikeus

Uudistuksessa keskitytään pääasiassa lyhentämään siviilioikeudenkäyntien kestoa määrittelemällä monenlaisia toimia tuomioistuimissa käsiteltävien asioiden määrän vähentämiseksi, yksinkertaistamalla nykyisiä menettelyjä, vähentämällä käsittelyruuhkaa ja lisäämällä tuomioistuinten tuottavuutta. Tuomioistuimissa käsiteltävien asioiden määrä vähenee vahvistamalla sovittelua, vaihtoehtoista riidanratkaisua ja välimiesmenettelyä sekä tarkistamalla nykyistä oikeudenkäyntikulujen määrällistä ja perimiskelpoisuutta koskevaa järjestelmää. Yksinkertaistamiseen pyritään vahvistamalla suodatusmenettelyjä muutoksenhakuvaiheessa, laajentamalla tapauksia, joissa yhdellä tuomarilla on toimivalta ratkaista asia, ja varmistamalla menettelyjä koskevien sitovien määräaikojen tosiasiallinen täytäntöönpano. Tuomioistuinten tuottavuutta on tarkoitus parantaa valvontajärjestelmällä ja kannustimilla, joilla pyritään saavuttamaan vakiosuorituskyky kaikissa tuomioistuimissa. Uudistuksessa kaavaillaan myös siviilituomioistuinten käsittelyruuhkan vähentämistä, mikä on saavutettavissa investointiosaan sisältyvän tilapäisen rekrytoinnin ansiosta.

Uudistus 1.5 – Rikosoikeus

Uudistuksella pyritään pääasiassa lyhentämään rikosoikeudenkäyntien kestoa määrittelemällä monenlaisia toimia yksinkertaistamalla nykyisiä menettelyjä ja lisäämällä tuomioistuinten tuottavuutta. Yksinkertaistamista jatketaan yksinkertaistamalla yksinkertaistettujen menettelyjen soveltamista, laajentamalla digitaaliteknologian käyttöä, määrittelemällä alustavan tutkinnan kestoa koskevat määräajat ja tarkistamalla ilmoitusjärjestelmää sen tehostamiseksi. Tuomioistuinten tuottavuus paranee valvontajärjestelmällä ja kannustimilla, joilla pyritään saavuttamaan vakiosuorituskyky kaikissa tuomioistuimissa.

Uudistus 1.6 – Maksukyvyttömyys

Uudistuksella pyritään digitalisoimaan ja tehostamaan maksukyvyttömyysmenettelyjä, ottamaan käyttöön maksukyvyttömyyttä edeltäviä varhaisvaroitusmekanismeja sekä soveltamaan tuomioistuinten ja tuomioistuinten ulkopuolisten elinten erikoistumista maksukyvyttömyysmenettelyjen kaikkien vaiheiden hallinnoimiseksi tehokkaammin, myös oikeus- ja hallintoviranomaisten jäsenten koulutuksen ja erikoistumisen avulla.

Uudistus 1.7 – Verotuomioistuimet

Uudistuksen tavoitteena on tehostaa verolainsäädännön täytäntöönpanoa ja vähentää kassaatiotuomioistuimeen tehtyjen muutoksenhakujen suurta määrää.

Uudistus 1.8 – Oikeusjärjestelmän digitointi

Uudistuksessa säädetään kaikkien asiakirjojen pakollisesta sähköisestä arkistoinnista ja täydestä sähköisestä työnkulusta siviilioikeudellisissa menettelyissä. Se koskee myös ensimmäisen oikeusasteen rikosoikeudellisten menettelyjen digitalisointia, lukuun ottamatta alustavia kuulemisia. Lisäksi tavoitteena on ottaa käyttöön ilmainen, täysin käytettävissä oleva ja hakukelpoinen tietokanta yksityisoikeudellisista päätöksistä lainsäädännön mukaisesti.

Investointi 1.8 – Siviili-, rikos- ja hallintotuomioistuinten rekrytointimenettelyt

Investoinneilla pyritään lyhyellä aikavälillä vaikuttamaan organisaatioon liittyviin tekijöihin, jotta kehitteillä olevat uudistukset voisivat tuottaa tuloksia nopeammin, ja jotta voidaan maksimoida synergiaedut ja saada aikaan perustavanlaatuinen muutos suunnitelman mukaisten poikkeuksellisten resurssien avulla. Hallintovälineeksi luodaan oikeudenkäyntivirasto. Siihen perustetaan (tai jos niitä on jo olemassa, vahvistetaan) tuomareiden tukiryhmiä (väliaikaisen rekrytoinnin avulla). Tavoitteena on vähentää käsittelyruuhkaa ja -aikaa Italiassa. Tällä toimenpiteellä parannettaisiin myös oikeudenkäytön laatua tukemalla tuomareita tavanomaisissa tutkimuksissa, oikeustieteellisissä tutkimuksissa, säädösten laatimisessa ja asiakirjojen organisoinnissa, jolloin tuomarit voisivat keskittyä monimutkaisempiin tehtäviin. Investointiin sisältyy myös koulutusta, jolla tuetaan oikeusjärjestelmän digitaalista siirtymää.

Toimintalinja 3 – Julkishallinto

Uudistus 1.9 – Julkisen sektorin työllisyysuudistus ja yksinkertaistamisuudistus

Julkisen sektorin työllisyysuudistuksessa noudatetaan kaksivaiheista lähestymistapaa. Lyhyellä aikavälillä hyväksytään kiireellisiä toimenpiteitä elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla suunnitelman hallinnoinnin ja viranomaisille annettavan välittömän avun osalta hallinnollisten valmiuksien puuttuessa. Strategiaan liittyy organisaatiouudistuksia ja henkilöstöstrategia, jonka tavoitteena on muuttaa koko julkishallintoa. Henkilöstöresursseja koskevissa strategisissa suunnitelmissa määritellään kattava joukko toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on toimenkuvien päivittäminen (myös vihreää ja digitaalista siirtymää silmällä pitäen) rekrytointimenettelyjen uudistaminen, jotta ne olisivat kohdennetumpia ja tehokkaampia; ylemmän virkamieskunnan uudistaminen, jotta koko julkishallinnossa sovellettavat nimitysmenettelyt voidaan yhdenmukaistaa; elinikäisen oppimisen ja palkitsevien mekanismien tai erityisten urapolkujen välisen yhteyden vahvistaminen; julkishallintojen eettisten periaatteiden määritteleminen tai päivittäminen; sukupuolten tasapuoliseen edustukseen sitoutumisen vahvistaminen; henkilöstön horisontaalisen ja vertikaalisen liikkuvuuden uudistaminen. Uudistukseen sisältyy kiireellisiä toimenpiteitä, joilla yksinkertaistetaan hallinnollisia menettelyjä yritysten ja kansalaisten hyödyksi ja varmistetaan samalla elpymis- ja palautumissuunnitelman sujuva täytäntöönpano.

Yksinkertaistamisuudistuksella poistetaan luvat, jotka eivät ole perusteltuja yleistä etua koskevista pakottavista syistä, sekä tarpeettomien velvoitteiden tai sellaisten velvoitteiden poistaminen, joissa ei käytetä uutta teknologiaa. Lisäksi siinä otetaan käyttöön hiljaisen suostumuksen mekanismi, yksinkertainen viestintä sekä alueiden ja kuntien kanssa yhteisten yhdenmukaisten järjestelyjen hyväksymisen.

Yksinkertaistamisuudistus sisältää seuraavat osatekijät: liiketoiminta- ja rakennusmenettelyjen yhteentoimivuus (SUAP & SUE); yhteisten tulossuuntautuneiden tulosindikaattorien käyttöönotto; ja keskeisten tulosindikaattoreiden määritteleminen hallintojen organisaatiomuutosten ohjaamiseksi.

Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa varten on oltava käytössä tallennusjärjestelmä, joka on toiminnassa ensimmäisen maksupyynnön esittämisajankohtaan mennessä.

Investointi 1.9 – Teknisen avun antaminen ja valmiuksien kehittäminen Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten

Investointi koostuu asiantuntijapoolin tilapäisestä rekrytoinnista teknisen avun antamiseksi hallintoelimille ja hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseksi erityisesti paikallisella tasolla erityisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien hankkeiden toteuttamiseksi, jotka otetaan käyttöön tarpeen mukaan. Tähän investointiin sisältyvät myös julkisen sektorin työntekijöiden koulutusohjelmat, jotka kuuluvat valmiuksien kehittämisen tehostamisen piiriin.

Toimintalinja 4 – Julkiset hankinnat ja julkishallinnon suorittamat maksut

Uudistus 1.10 – Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistaminen

Uudistuksen ensimmäinen vaihe on hyväksyä ensimmäiset kiireelliset yksinkertaistamistoimenpiteet ja antaa toukokuuhun 2021 mennessä lakiasetus, jonka tavoitteena on, että yksinkertaistetaan ja digitalisoidaan yhteishankintayksiköiden menettelyjä; rekisteröidään sopimukset kansallisen korruptiontorjuntaviranomaisen (ANAC) korruptiontorjuntatietokantaan; perustetaan ministeriöiden, alueiden ja suurkaupunkien julkisia hankintoja koskevista menettelyistä vastaavia toimistoja; asetetaan tavoite, jolla lyhennetään julkaisun ja sopimuksen tekemisen välistä sekä sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin valmiiksi saattamisen välistä aikaa; ja kannustetaan vaihtoehtoisia riitojenratkaisumekanismeja sopimusten täytäntöönpanovaiheessa. Ennen vuoden 2021 loppua julkisia hankintoja koskevan politiikan yhdellä koordinointielimellä on oltava riittävä henkilöstö, ja sen on hyväksyttävä ammatillistamisstrategia, jossa annetaan koulutusta eri tasoilla; dynaamiset hankintajärjestelmät on asetettava saataville julkisia hankintoja koskevien direktiivien mukaisesti; ANAC:n on saatettava hankintaviranomaisten kelpuuttaminen päätökseen.

Uudistuksen toisessa vaiheessa julkisia hankintoja koskevaan säännöstöön tehdään muutoksia, jotka on määrä panna täytäntöön vuoden 2023 toiseen neljännekseen mennessä ja joilla vähennetään hankintaviranomaisten hajanaisuutta; edellytetään sähköisen alustan käyttöönottoa perusvaatimuksena, jotta se on osa hankintakapasiteetin valtakunnallista arviointia ja annetaan kansalliselle korruptiontorjuntaviranomaiselle valtuudet tarkastella uudelleen hankintaviranomaisten pätevyyttä. Uudistuksen tavoitteena on myös yksinkertaistaa ja digitalisoida edelleen yhteishankintayksiköiden menettelyjä sekä määritellä yhteentoimivuutta ja yhteenliitettävyyttä koskevat vaatimukset. Uudistuksella vähennetään myös alihankintamahdollisuuksia koskevia rajoituksia, jotka sisältyvät tällä hetkellä julkisia hankintoja koskevaan lakiin.

Uudistuksella myös saatetaan kansallinen sähköinen hankintajärjestelmä toimintavalmiiksi vuoden 2023 loppuun mennessä.

Uudistus 1.11 – Viranomaisten ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen

Uudistuksella varmistetaan, että vuoteen 2023 mennessä i) keskus-, alue- ja paikallistason julkishallintoelimet suorittavat maksut 30 päivän kuluessa ja ii) alueelliset terveysviranomaiset suorittavat maksut 60 päivän kuluessa. Sen varmistamiseksi, että maksuviivästyksiä koskeva ongelma ratkaistaan rakenteellisesti, uudistuksessa varmistetaan myös, että vuonna 2024 i) keskus-, alue- ja paikallistason julkishallinnot jatkavat maksujen suorittamista 30 päivän kuluessa ja ii) alueelliset terveysviranomaiset maksavat edelleen 60 päivän kuluessa.

Toimintalinja 5 – Verotuksen rakenneuudistukset (verotus ja julkiset menot)

Uudistus 1.12 – Verohallinnon uudistaminen

Verosäännösten noudattamisen edistämiseksi ja tarkastusten kohdentamisen tehostamiseksi toteutetaan useita toimenpiteitä, joita ovat muun muassa seuraavat: i) tietokannan ja erityisen tietoteknisen infrastruktuurin luominen esitäytettyjen alv-ilmoitusten julkaisemista varten; ii) parannetaan sääntöjen noudattamista koskeviin kirjeisiin käytettävän tietokannan laatua myös väärien myönteisten ilmoitusten määrän vähentämiseksi ja veronmaksajille lähetettävien ilmoitusten määrän lisäämiseksi asteittain; iii) nykyisen lainsäädännön uudistaminen tehokkaiden hallinnollisten seuraamusten varmistamiseksi tapauksissa, joissa yksityiset palveluntarjoajat kieltäytyvät hyväksymästä sähköisiä maksuja; iv) tietojen pseudonymisoinnin ja massadatan analysoinnin loppuun saattaminen tarkastusten valintaprosessin perustana olevan riskianalyysin tehostamiseksi. Näiden uudistusten toteuttamiseksi ja verohallinnon operatiivisten valmiuksien vahvistamiseksi sen henkilöstöä lisätään 4 113 yksiköllä viraston toimintasuunnitelman 2021–2023 mukaisesti. Lisäksi hallitus tarkastelee uudelleen mahdollisia toimia, joilla vähennetään kuitittomasta maksamisesta johtuvaa verovilppiä kaikkein haavoittuvimmilla aloilla, muun muassa kuluttajille suunnattujen kohdennettujen kannustimien avulla, ja ryhtyy tuloksellisiin toimiin uudelleentarkastelun tulosten perusteella ja sitoutuu kunnianhimoisesti vähentämään halukkuutta veronkiertoon.

Uudistus 1.13 – Menojen uudelleenarviointikehyksen uudistus

Suunnitelmaan sisältyy menojen uudelleenarviointikehyksen uudistus, jonka tarkoituksena on parantaa kehyksen vaikuttavuutta muun muassa vahvistamalla valtiovarainministeriön roolia ja jälkiarviointiprosessia sekä parantamalla vihreän ja tasa-arvoisen budjetoinnin käytäntöä. Suunnitelmaan sisältyy myös sitoumus toteuttaa nykyisen oikeudellisen kehyksen pohjalta menojen vuotuinen uudelleentarkastelu vuosina 2023–2025 julkisen talouden säästöjen saavuttamiseksi, jotta voidaan tukea kestävää julkista taloutta ja/tai rahoittaa kasvua edistäviä verouudistuksia tai julkisia menoja.

Uudistus 1.14 – Alueellisen tason finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen

Uudistuksessa saatetaan päätökseen ”fiskaalinen federalismi”, josta säädetään delegoidussa laissa nro 42/2009. Tavoitteena on parantaa julkisen talouden suhteiden avoimuutta hallinnon eri tasoilla, osoittaa resursseja valtiotasoa alemmille hallintotasoille objektiivisin perustein ja edistää varainkäytön tehokkuutta näillä tasoilla. Uudistuksessa määritellään erityisesti asiaankuuluvat parametrit ja toteutetaan fiskaalinen federalismi alueilla joiden asema tavanomainen on maakunnissa ja suurkaupungeissa.

Uudistus 1.15 – Julkisen talouden tilinpitosääntöjen uudistaminen

Uudistuksella pyritään kuromaan umpeen kuilu eurooppalaisiin tilinpäätösstandardeihin ottamalla julkisella sektorilla käyttöön yhtenäinen suoriteperusteinen kirjanpitojärjestelmä. Uudistuksen tuloksena saadaan valmiiksi suoriteperusteisen kirjanpidon käsitekehys Eurostatin määrittelemien laadullisten ominaisuuksien, suoriteperusteisen kirjanpidon standardien ja moniulotteisen tililuettelon mukaisesti. Uudistusta täydennetään 18 000 julkisyhteisön edustajille tarkoitettuun uuteen suoriteperusteiseen kirjanpitojärjestelmään siirtymistä koskevalla ensimmäisellä koulutuskierroksella.

A.2.    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite /Kohde	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta- yksikkö	Perustaso	Päämäärä	Vuosineljännes	Vuosi
M1C1-1	Uudistus 1.1: Tieto- ja viestintätekniikan hankinnat	Välitavoite	Uudistuksen 1.1 ”Tieto- ja viestintätekniikan hankinnat” voimaantulo	Tieto- ja viestintätekniikan hankintauudistusta koskevan lain voimaantuloa osoittava säännös	–	–	–	Q4	2021	Tarvittaviin säädöksiin sisällytetään yksinkertaistamisasetuksen (”Decreto Legge semplificazioni”) lainsäädäntötoimet. Niissä on määrättävä seuraavaa: i) Mahdollisuus käyttää julkisia hankintoja koskevan lain 48 §:n 3 momentissa tarkoitettua menettelyä myös sellaisten hankintasopimusten osalta, jotka ylittävät julkisia hankintoja koskevan lain 35 §:ssä tarkoitetut kynnysarvot, erityisesti pilvipalveluihin perustuvien tavaroiden ja palvelujen hankinnan osalta sekä sellaisten yhteyspalvelujen osalta, jotka rahoitetaan kokonaan tai osittain elpymis- ja palautumissuunnitelman hankkeiden toteuttamiseen osoitetuilla varoilla; ii) Julkisia hankintoja koskevan koodeksin 80 §:ssä tarkoitettujen vaatimusten tarkastamiseen osallistuvien varmentamiselinten hallinnoimien eri tietokantojen yhteentoimivuus; iii) Sellaisen talouden toimijoiden virtuaalisen tiedoston laatiminen, jossa on tiedot sen tarkistamiseksi, ettei 80 §:ssä tarkoitettuja poissulkemisperusteita ole, jotta voidaan laatia ”valkoinen lista” talouden toimijoista, joiden osalta todentaminen on jo tehty.
M1C1-2	Uudistus 1,3: Pilvipalvelut ensin ja yhteentoimivuus	Välitavoite	Uudistusta 1.3 ”Pilvipalvelut ensin ja yhteentoimivuus” koskevien lakien voimaantulo	Lain säännös, joka osoittaa, että asetus on tullut voimaan pilvipalvelujen ensimmäistä vaihetta ja yhteentoimivuutta koskevaa uudistusta varten	–	–	–	Q4	2021	Tarvittaviin säädöksiin kuuluvat: Täytäntöönpanosäädökset, jotka koskevat erityisesti seuraavia: i) Agenzia per l’Italia digitale (AgID) -asetus Polo Strategico Nazionalesta (PSN) (josta säädetään asetuksen 179/212 33 f §:ssä) ja ii) yhteentoimivuutta koskevia AgID-ohjeita (joista säädetään Codice dell’Amministrazione Digitale -säädöksen (CAD) 50 ja 50 ter §:ssä). CAD-säädöksen 50 §:ään tehtävät muutokset: i) poistetaan velvoite tehdä puitesopimuksia kansallisen digitaalisen tietoalustan käyttäjiltä; ii) yksityisyyttä koskevat selvennykset: tietojen siirtäminen tietojärjestelmästä toiseen ei muuta tietojen omistusta ja käsittelyä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden julkishallintojen vastuuta, jotka vastaanottavat ja käsittelevät tietoja itsenäisinä rekisterinpitäjinä. Muutokset asetukseen Italian presidentin asetukseen (DPR) 445/2000 tietojen saatavuuden osalta: i) suoraan tietoihin pääsyä varten tarvittavan luvan kumoaminen; ii) poistetaan viittaus puitesopimuksiin 72 §:ssä. Muutokset asetuksen 179/2012 33 f §:ään: i) annetaan AgID:lle mahdollisuus säännellä Centri Elaborazione Dati (CED) ja pilvipalveluja koskevilla asetuksilla niitä ehtoja ja menetelmiä, joiden mukaisesti julkishallintojen on suoritettava CED-muutto; ii) otetaan käyttöön seuraamuksia pilvipalveluihin siirtymistä koskevien velvoitteiden noudattamatta jättämisestä.
M1C1-3	Investointi 1.1: Digitaalinen infrastruktuuri	Välitavoite	Polo Strategico Nazionalen (PSN) loppuun saattaminen	Raportti pilvipalvelujen käyttöönotosta, teknologiainnovaatiosta ja digitaalisesta siirtymästä vastaava ministeriö (MITD)	–	–	–	Q4	2022	Kokonaishanke on saatettava kokonaisuudessaan päätökseen, kun kaikki kohteena olevat julkishallintoelimet ovat saaneet päätökseen tiettyjen kokonaisuuksien siirtämisen PSN:ään ja neljän tietokeskuksen testaus on saatettu onnistuneesti päätökseen, mikä mahdollistaa kohdennettujen julkishallintojen tietokokonaisuuksien ja sovellusten siirtymisen PSN:ään.
M1C1-4	Investointi 1.3.1: Kansallinen digitaalinen data-alusta	Välitavoite	Kansallinen digitaalisen tietoalustan toimintavalmius	Teknisen innovoinnin ja digitaalisen siirtymän ministeriön (MITD) raportti kansallisen digitaalisen datan alustan käyttöönotosta	–	–	–	Q4	2022	Alustan avulla virastot voivat - julkaista sovellusrajapinnat (API) foorumin API-luettelossa; - laatia ja allekirjoittaa digitaalista yhteentoimivuutta koskevia sopimuksia foorumin kautta; - varmentaa ja hyväksyä API-liittymien käyttö alustan toimintojen avulla; - validoida ja arvioita kansallisten yhteentoimivuusperiaatteiden noudattamista.
M1C1-5	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Välitavoite	Uuden kansallisen kyberturvallisuusviraston perustaminen	Hallintolaki	–	–	–	Q4	2022	Välitavoite saavutetaan 1) kansallisen kyberturvallisuusviraston perustamisesta annetun asetuksen muuntamisella laiksi, joka on viimeistelyvaiheessa; 2) julkaisemalla virallisessa lehdessä pääministerin asetus (DPCM), joka sisältää kansallisen kyberturvallisuusviraston sisäisen sääntelyn.
M1C1-6	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Välitavoite	Kansallisten kyberturvallisuuspalvelujen alustava käyttöönotto	Raportti, jossa esitellään kansallisten kyberturvallisuuspalvelujen koko rakenne	–	–	–	Q4	2022	Välitavoite saavutetaan määrittelemällä yksityiskohtainen rakenne kansallisen kyberturvallisuusarkkitehtuurin koko ekosysteemille (kansallinen Tiedonjako- ja analysointikeskus (ISAC), tietotekniikan kriisiryhmien (CERT) verkosto, kansallinen HyperSOC, suurteholaskenta, joka on yhdistetty tekoälyn ja koneoppimisen välineisiin kansallisen tason kyberturvallisuuspoikkeamien analysoimiseksi.
M1C1-7	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Välitavoite	Kyberturvallisuuden seulonta- ja sertifiointilaboratorioiden verkoston perustaminen	Toimitetut asiakirjat, jotka osoittavat tunnistetut prosessit ja menettelyt laboratorioissa, ja raportointi, joka osoittaa vähintään yhden laboratorion aloittaneen aktiivisen toiminnan.	–	–	–	Q4	2022	Välitavoite saavutetaan seuraavasti: i) kansallinen kyberturvallisuusvirasto määrittää, mihin laboratoriot ja keskukset perustetaan, palvelukseen otettavien asiantuntijoiden profiilit sekä laboratorioiden kesken jaettavat prosessit ja menettelyt. ii) yhden laboratorion aktivointi. Tarkastuslaboratorioiden perustamiseksi ja aktivoimiseksi luotuja toimia valvoo talouskehityksestä vastaava ministeriö yhdessä CVCN:n kanssa (kansallinen kyberturvallisuuden seulonta- ja sertifiointilaboratorio). Sisäministeriö ja puolustusministeriö sisällyttävät ne arviointikeskukseen.
M1C1-8	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Välitavoite	Keskustarkastusyksikön aktivointi PSNC:n ja verkko- ja tietojärjestelmien turvatoimia varten	Raportointi, joka osoittaa, että keskustarkastusyksikkö on aloittanut toimintansa	–	–	–	Q4	2022	Kansalliseen kyberturvallisuusvirastoon nimitetään sisäinen yksikkö, jonka tehtävänä on suorittaa PSNC:n ja verkko- ja tietojärjestelmien tarkastuksesta vastaavan keskusyksikön tehtävät. Prosessit, logistiikka ja toimintajärjestelyt on kirjattava asianmukaiseksi dokumentoinniksi, jossa keskitytään erityisesti toimintaprosesseihin eli toimeksiantoa, tilintarkastusta ja raportointia koskeviin sääntöihin. Tietoteknisten välineiden avulla kerätään, hallinnoidaan ja analysoidaan tarkastustietoja, ja tarkastusyksikkö kehittää ja käyttää niitä. On toimitettava asiakirjat, joissa raportoidaan välineiden kehittämisen loppuunsaattamisesta.
M1C1-9	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Tavoite	Tuki turvarakenteiden parantamiseen T1	–	Määrä	0	5	Q4	2022	Vähintään viisi tehostamistoimenpidettä, joilla parannetaan PSNC:n ja verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuusrakenteita. Tukitoimityyppeihin kuuluvat päivitykset turvallisuuskeskuksiin, kyberrajojen puolustusparannukset ja sisäiset seuranta- ja valvontavalmiudet. Toimissa keskitytään terveydenhuoltoon, energiaan ja ympäristöön (juomavesihuolto).
M1C1-10	Uudistus 1,2: Siirtymän tuki	Välitavoite	Muutosryhmän ja NewCo-yhteisyrityksen voimaantulo	Säädöksen säännös, josta käy ilmi siirtymäviraston perustamista koskevan säädöksen voimaantulo ja NewCo-yhteisyrityksen perustamista koskevan säädöksen voimaantulo	–	–	–	Q4	2022	Siirtymäviraston perustamista varten tarvitaan seuraavat säädökset: -Reclutamento-lakiasetuksen julkaiseminen (jonka ministerineuvosto on jo hyväksynyt 4. kesäkuuta 2021 ja joka on julkaistu Italian virallisessa lehdessä 10. kesäkuuta 2021) ; -Kiinnostuksenilmaisupyynnön julkaiseminen; -Asiantuntijoiden toimeksianto ja valinta (väliaikaisesti elpymis- ja palautumistukivälineen keston ajaksi). NewCo-yhteisyrityksen osalta vaadittaviin keskeisiin vaiheisiin kuuluvat seuraavat: -Lainsäädäntölupa; -DPCM-asetus, jolla annetaan lupa yhtiön perustamiseen ja vahvistetaan yhtiön tavoitteet, osakepääoma, kesto ja johtajat; -Yhtiön perustaminen notaarin vahvistamalla asiakirjalla; -Yhtiön toimintavalmiiksi saattamisen edellyttämät toimet – yhtiöjärjestys ja erilaiset säännöt.
M1C1-11	Investointi 1.6.6 Guardia di Finanza-poliisin digitaalinen siirtymä	Tavoite	Guardia di Finanza -poliisi – Datatieteellisten ammattipalvelujen hankinta T1	–	Määrä	0	5	Q1	2023	Datatieteellisten ammattipalvelujen hankinta tekemällä konsulttipalvelujen tarjoajan kanssa sopimus, joka kattaa yhteensä viisi henkilöä, jotka vastaavat sekä data-arkkitehtuurin suunnittelusta että massadatan analysoinnista vastaavan yksikön algoritmien kirjoittamisesta. Julkaistaan tietoteknisten palvelujen hankintaa koskeva sopimus ”Ei merkittävää haittaa” -teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta sekä julkaisemalla kansallisella tasolla uusia välineitä ensianalyysimoduulissa (IT-runko).
M1C1-12	Investointi 2.3.1: Yhteinen digitaalinen palveluväylä	Tavoite	Yhteinen digitaalinen palveluväylä	–	Määrä	0	21	Q4	2023	Tavoite saavutetaan, kun asetuksessa nro 2018/1724 määritellyt 21 ensisijaista hallinnollista menettelyä Italiassa ovat täysin asetuksen (EU) 2018/1724 6 artiklassa määriteltyjen vaatimusten mukaisia. Nämä ovat seuraavat: a) käyttäjien tunnistaminen, tietojen ja todistusaineiston toimittaminen, allekirjoitus ja lopullinen toimittaminen on suoritettava sähköisesti etäpalvelukanavan kautta, jonka avulla käyttäjät voivat täyttää menettelyyn liittyvät vaatimukset käyttäjäystävällisellä ja jäsennellyllä tavalla; b) käyttäjälle toimitetaan automaattinen ilmoitus näiden vastaanottamisesta, paitsi jos menettelyn tulos toimitetaan välittömästi; c) menettelyn tulos toimitetaan sähköisesti tai, jos se on tarpeen sovellettavan unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön noudattamiseksi, se toimitetaan fyysisenä kappaleena; d) käyttäjille toimitetaan sähköinen ilmoitus menettelyn loppuun saattamisesta.
M1C1-13	Investointi 1.4.6: Liikkuvuus palveluna Italiassa	Välitavoite	Liikkuvuus palveluratkaisuna, ratkaisut M1	Infrastruktuurista ja kestävästä liikkumisesta vastaavan ministeriön (MIMS) yhteistyössä korkeakoulujen kanssa laatima raportti, jossa kuvataan kolmen pilottihankkeen täytäntöönpanoa ja niiden tuloksia.	–	–	–	Q4	2023	On toteutettu kolme pilottihanketta, joiden tarkoituksena on testata liikkuvuutta palveluratkaisuna teknologisesti kehittyneissä suurkaupungeissa. Pilottivaiheen aikana vähintään 1 000 käyttäjää on käyttänyt kutakin ratkaisua. Kuhunkin pilottihankkeeseen voi osallistua vähintään 1 000 käyttäjää, jotka voivat käyttää sitä vapaaehtoisesti ja omalla kustannuksellaan ja antaa yksilöllisen arvioinnin ja mahdollisuuden valita ja ostaa liikkuvuuspalveluja alustalla saatavilla olevista palveluista. MaaS-palvelu tarjoaa keskitetyn teknisen alustan kautta kansalaisille parhaan matkustusratkaisun, joka perustuu hänen tarpeisiinsa ja jossa hyödynnetään käytettävissä olevien erilaisten liikkuvuusvaihtoehtojen (paikallinen julkinen liikenne, yhteiskäyttöpalvelut, taksi, autonvuokraus) integrointia matkakokemuksen optimoimiseksi suunnittelun (intermodaalireittisuunnittelu ja reaaliaikainen tiedottaminen ajoista ja etäisyyksistä) että käytön (varaus ja palvelujen maksaminen) osalta.
M1C1-14	Investointi 1.6.5 Ylimmän hallintotuomioistuimen digitalisointi	Tavoite	Ylin hallinto-oikeus – Tilintarkastustuomioistuimen asiakirjat saatavilla tietovarastossa analysointia varten T1	–	Määrä	0	800 000	Q4	2023	Tietovarastossa täysin saatavilla olevien hallintosäädösjärjestelmään liittyvien oikeudenkäyntiasiakirjojen (kuten tuomiot, lausunnot ja asetukset) lukumäärä.
M1C1-15	Investointi 1.6.6 Guardia di Finanza-poliisin digitaalinen siirtymä	Tavoite	Guardia di Finanza -poliisi – Datatieteellisten ammattipalvelujen hankinta T2	–	Määrä	5	10	Q1	2024	Ammattimaisten tietotieteellisten palvelujen hankinta noudattaen ”Ei merkittävää haittaa” -teknistä ohjetta (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta tekemällä konsulttipalvelujen tarjoajan kanssa sopimus, joka kattaa viisi uutta henkilöstön jäsentä (yhteensä kymmenen), jotka vastaavat sekä data-arkkitehtuurin suunnittelusta että massadatan analysoinnista vastaavan yksikön algoritmien kirjoittamisesta. Julkaistaan tietoteknisten palvelujen hankintaa koskeva sopimus ”Ei merkittävää haittaa” -teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta sekä julkaisemalla kansallisella tasolla uusia välineitä ensianalyysimoduulissa (IT-runko).
M1C1-16	Investointi 1.6.5 Ylimmän hallintotuomioistuimen digitalisointi	Tavoite	Ylin hallinto-oikeus – Tilintarkastustuomioistuimen asiakirjat saatavilla tietovarastossa analysointia varten T2	–	Määrä	800 000	2 500 000	Q2	2024	Tietovarastossa täysin saatavilla olevien hallintosäädösjärjestelmään liittyvien oikeudenkäyntiasiakirjojen (kuten tuomiot, lausunnot ja asetukset) lukumäärä.
M1C1-17	Investointi 1.1: Digitaalinen infrastruktuuri	Tavoite	Siirtyminen PSN-infrastruktuuriin T1	–	Määrä	0	100	Q3	2024	Vähintään 100 keskushallinnon ja paikallisen terveydenhuollon viranomaista (Aziende Sanitarie Locali) on siirtynyt kokonaan PSN-infrastruktuuriin. Täysin siirtynyt voi tarkoittaa kullekin laitokselle seuraavien yhdistelmää: ei pilvivalmis pure hosting -tilassa, lift-and-shift-siirrot, päivitys seuraaviin: Infrastructure-as-a-Service (IaaS), Platform-as-a-Service (Paas) ja Software-as-a-Service (SaaS). Siirtyminen PSN-infrastruktuuriin voidaan toteuttaa eri tavoin kunkin siirtyvän julkishallinnon omistaman yrityksen ohjelmistojen tietoteknisen arkkitehtuurin viimeisimmän kehityksen mukaisesti. Nämä strategiat voivat vaihdella pelkästä muusta kuin pilvipalveluvalmiiden ohjelmistojen vaihdosta IaaS-, PaaS- ja SaaS-ohjelmistoihin. Turvaverkon on tarjottava jokaiselle muuttavalle julkishallinnolle kaikki maahanmuuttostrategiat, jotka ovat tukikelpoisia, jotta voidaan ottaa huomioon tavoite ”siirtyminen PSN-infrastruktuuriin”. Julkishallinnon piiriin kuuluvat • Keskushallinnon viranomaiset, jonka osuus tieto- ja viestintätekniikan menoista on suurin (esimerkiksi kansallinen sosiaaliturvalaitos ja oikeusministeriö) • Keskushallinnon viranomaiset, jotka säilyttävät tietoja vanhentuneissa tietokeskuksissa äskettäin ”pilvivalmiudesta” tehdyn kyselyn mukaan • Keski- ja Etelä-Italiassa sijaitsevilta paikallisilta terveydenhuoltoviranomaisilta (Aziende Sanitarie Locali) puuttuu asianmukainen infrastruktuuri tietoturvan varmistamiseksi.
M1C1-18	Investointi 1.3.1: Kansallinen digitaalinen data-alusta	Tavoite	Kansallisen digitaalisen data-alustan sovellusrajapinnat T1	–	Määrä	0	400	Q4	2024	Tavoitteena on saavuttaa vähintään 400 virastojen toteuttamaa sovellusrajapintaa, jotka julkaistaan API-luettelossa ja jotka on integroitu kansalliseen digitaaliseen data-alustaan. Soveltamisalaan kuuluvat sovellusrajapinnat on jo kartoitettu. Julkaistujen API-liittymien on vaikutettava seuraaviin aloihin: i) viimeistään joulukuun 31. päivänä 2023: ensisijaiset sosiaaliturvapalvelut ja verosääntöjen noudattaminen, mukaan lukien keskeiset kansalliset rekisterit (kuten väestörekisteri ja julkishallinnon rekisteri); ii) viimeistään joulukuun 31. päivänä 2024: loput sosiaaliturvapalvelut ja verosäännösten noudattaminen. Kunkin API-liittymän toteutuksen ja dokumentoinnin on oltava kansallisten yhteentoimivuusstandardien mukaista ja tuettava kansallista digitaalista tietoalustaa; edellä mainittu alusta tarjoaa toimintoja vaatimustenmukaisuuden arvioimiseksi.
M1C1-19	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Tavoite	Tuki turvarakenteiden parantamiseen T2	–	Määrä	5	50	Q4	2024	Vähintään 50 tehostamistoimenpidettä, jotka on saatettu päätökseen parannetaan PSNC:n ja verkko- ja tietojärjestelmien osalta. Tukitoimityyppeihin kuuluvat esimerkiksi turvaoperaatiokeskukset, kyberrajojen puolustusparannukset ja sisäiset seuranta- ja valvontavalmiudet verkko- ja tietojärjestelmiä ja PSNC:tä koskevien vaatimusten mukaisesti. Toimissa keskitytään erityisesti terveydenhuoltoon, energiaan ja ympäristöön (juomavesihuolto).
M1C1-20	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Välitavoite	Kansallisten kyberturvallisuuspalvelujen täysimääräinen käyttöönotto	Raportti kansallisten kyberturvallisuuspalvelujen täysimääräisestä aktivoinnista	–	–	–	Q4	2024	Tätä välitavoitetta täydennetään aktivoimalla alakohtaiset tietotekniikan kriisiryhmät (CERT-ryhmät), niiden yhteydet Italian tietoturvaloukkauksiin reagoivaan työryhmään (CSIRT) ja tiedonjako- ja analyysikeskukseen (ISAC), yhdistämällä vähintään viisi turvaoperaatiokeskusta kansalliseen HyperSOCiin, huolehtimalla kyberturvallisuuden riskinhallintapalvelujen täydestä toiminnasta, mukaan lukien toimitusketjuanalyysit ja kyberriskivakuutuspalvelut.
M1C1-21	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Välitavoite	Kyberturvallisuuden seulonta- ja sertifiointilaboratorioiden verkoston valmiiksi saaminen, arviointikeskukset	Raportointi, josta käy ilmi vähintään 10 laboratorion, kahden arviointikeskuksen ja EU:n sertifiointilaboratorion aktivointi	–	–	–	Q4	2024	Aktivoidaan vähintään kymmenen seulonta- ja sertifiointilaboratoriota, kaksi arviointikeskusta ja EU:n sertifiointilaboratorio.
M1C1-22	Investointi 1.5: Kyberturvallisuus	Välitavoite	PSNC:n ja verkko- ja tietojärjestelmien tarkastuksen keskusyksikön täysi toiminta; verkko- ja tietoturvan turvatoimet, joiden yhteydessä on suoritettu vähintään 30 tarkastusta	Raportointi, tarkastusraportit	–	–	–	Q4	2024	Yhteinen tarkastusyksikkö toimii täysimääräisesti, ja vähintään 30 tarkastusta on saatettu päätökseen.
M1C1-23	Investointi 1.4.6: Liikkuvuus palveluna Italiassa	Välitavoite	Liikkuvuus palveluratkaisuna, ratkaisut M2	Pilottituloksia arvioi infrastruktuurista ja kestävästä liikkumisesta vastaava ministeriö yhteistyössä korkeakoulujen kanssa	–	–	–	Q1	2025	Välitavoite liittyy seitsemän pilottihankkeen toisen vaiheen toteuttamiseen. Sen tarkoituksena on testata liikkuvuutta palveluratkaisuina seuraaja-alueilla. Kuntien odotetaan hyödyntävän ensimmäisessä aallossa valittujen digitaalivalmiiden suurkaupunkien kokemuksia. 40 prosenttia pilottihankkeista on toteutettava etelässä.
M1C1-24	Investointi 1.7.1: Digitaalinen yhteiskuntapalvelu	Tavoite	Kansalaiset, jotka osallistuvat voittoa tavoittelemattomien sertifioitujen yhteisöjen ja vapaaehtoisten järjestämiin koulutusaloitteisiin	–	Määrä	0	1 000 000	Q2	2025	Vähintään miljoona kansalaista osallistuu voittoa tavoittelemattomien sertifioitujen yhteisöjen ja vapaaehtoisten järjestämiin koulutusaloitteisiin.
M1C1-25	Investointi 1.6.6: Guardia di Finanza-poliisin digitaalinen siirtymä	Välitavoite	Talousrikollisuuden torjunnassa käytettävien operatiivisten tietojärjestelmien kehittäminen	Tietotekniikkajärjestelmien parantaminen uusien toimintojen, suorituskyvyn ja käyttäjäkokemuksen osalta	–	–	–	Q2	2025	Operatiivisten tietojärjestelmien uusien toimintojen asteittainen käyttöönotto (vuosittain), jotta voidaan varmistaa niiden ajankohtaisuus nopeasti muuttuvien lainsäädäntöskenaarioiden mukaisesti, myös pandemiatilanteeseen liittyen.
M1C1-26	Investointi 1.1: Digitaalinen infrastruktuuri	Tavoite	Siirtyminen PSN-infrastruktuuriin T2	–	Määrä	100	280	Q2	2026	Vähintään 280 keskushallintoelintä ja paikallista terveydenhuoltoviranomaista (Aziende Sanitarie Locali) on siirtynyt PSN-infrastruktuuriin (valikoima: ei pilvivalmis pure hosting -tilassa, lift-and-shift-siirrot, päivitys seuraaviin: Infrastructure-as-a-Service (IaaS), Platform-as-a-Service (Paas) ja Software-as-a-Service (SaaS). Siirtyminen PSN-infrastruktuuriin voidaan toteuttaa eri tavoin kunkin siirtyvän julkishallinnon omistaman yrityksen ohjelmistojen tietoteknisen arkkitehtuurin viimeisimmän kehityksen mukaisesti. Nämä strategiat voivat vaihdella pelkästä muusta kuin pilvipalveluvalmiiden ohjelmistojen vaihdosta IaaS-, PaaS- ja SaaS-ohjelmistoihin. Turvaverkon on tarjottava jokaiselle muuttavalle julkishallinnolle kaikki maahanmuuttostrategiat, jotka ovat tukikelpoisia, jotta voidaan ottaa huomioon tavoite ”siirtyminen PSN-infrastruktuuriin”. Julkishallinnon piiriin kuuluvat • Keskushallinto, jonka osuus tieto- ja viestintätekniikan menoista on suurin (kuten kansallinen sosiaaliturvalaitos, oikeusministeriö) • Keskushallinto, joka säilyttää tietoja vanhentuneissa tietokeskuksissa äskettäin tehdyn ”pilvivalmiutta” koskevan kyselyn mukaan; • Keski- ja Etelä-Italiassa sijaitsevilta paikallisilta terveydenhuoltoviranomaisilta (Aziende Sanitarie Locali) puuttuu asianmukainen infrastruktuuri tietoturvan varmistamiseksi.
M1C1-27	Investointi 1.3.1: Kansallinen digitaalinen data-alusta	Tavoite	Kansallisen digitaalisen data-alustan sovellusrajapinnat T2	–	Määrä	400	1 000	Q2	2026	Tavoitteena on saavuttaa vähintään 600 uutta sovellusrajapintaa (API), jotka julkaistaan luettelossa (yhteensä 1 000). Julkaistujen API-liittymien on vaikutettava seuraaviin aloihin: i) viimeistään 31. joulukuuta 2025: julkiset menettelyt, kuten rekrytointi, eläkkeelle jääminen, koulun ja yliopiston ilmoittautuminen (kuten kansallinen opiskelijarekisteri ja autorekisteri); ii) viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026: hyvinvointipalvelut, julkisten hankintojen hallinnointi, terveystietoja ja terveysuhkia koskeva kansallinen tietojärjestelmä, kuten potilaat ja lääkärirekisterit. Kunkin API-liittymän toteutuksen ja dokumentoinnin on oltava kansallisten yhteentoimivuusstandardien mukaista ja tuettava kansallista digitaalista tietoalustaa; edellä mainitulla alustalla on oltava toiminnot vaatimustenmukaisuuden arvioimiseksi.
M1C1-28	Investointi 1.7.2: Digitaalisten palvelujen verkosto	Tavoite	Niiden kansalaisten määrä, jotka osallistuvat digitaalisten neuvontapalvelujen tarjoamiin uusiin koulutusaloitteisiin	–	Määrä	0	2 000 000	Q2	2026	Vähintään kaksi miljoonaa kansalaista osallistuu digitaalisten tukikeskusten tarjoamiin koulutusaloitteisiin. Tavoitteen saavuttamiseksi huomioon otettavat koulutustoimet ovat seuraavat: a) yksilöllinen, digitaalisten helpottamismenetelmien avulla annettava yksi yhteen -koulutus, joka tavallisesti suoritetaan palveluvarauksen perusteella ja kirjataan seurantajärjestelmään; b) henkilökohtaista koulutusta ja verkkokoulutusta, jonka tavoitteena on kehittää kansalaisten digitaalisia taitoja ja jota digitaaliset välityskeskukset toteuttavat synkronisesti ja tallennetaan seurantajärjestelmään; c) verkkokoulutus, jonka tavoitteena on kehittää kansalaisten digitaalisia taitoja myös itseoppimis- ja asynkronisessa oppimistilassa, mutta joka edellyttää rekisteröitymistä, joka on raportoitu seurantajärjestelmässä, joka toteutetaan osana digitaalisten neuvontapalvelujen verkoston laatimaa koulutusluetteloa ja johon on pääsy toteutetusta tietämyksenhallintajärjestelmästä.
M1C1-29	Uudistus 1,4: Siviilioikeuden uudistus	Välitavoite	Siviilioikeuden uudistusta koskevan lainsäädännön voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo	–	–	–	Q4	2021	Mahdollistavaan lainsäädäntöön on sisällyttävä ainakin seuraavat toimenpiteet: i) Yksinkertaistetun menettelyn käyttöönotto ensimmäisessä oikeusasteessa/oikeudenkäyntivaiheessa ja suodatinmenettelyjen soveltamisen tehostaminen muutoksenhakuvaiheessa, mukaan lukien yksinkertaistettujen menettelyjen laajempi käyttö ja niiden tapausten valikoima, joissa yhden tuomarin kokoonpanossa on toimivalta ratkaista asia; ii) sen varmistaminen, että menettelyjä koskevat sitovat aikataulut ja todistusaineiston keräämistä ja kaikkien asiaan liittyvien asiakirjojen sähköistä toimittamista koskeva aikataulu pannaan tosiasiallisesti täytäntöön; iii) sovittelun ja vaihtoehtoisen riidanratkaisun käytön uudistaminen yhdessä avustetun sovittelun, välimiesmenettelyn ja muiden mahdollisten vaihtoehtojen kanssa, jotta nämä laitokset voivat tehokkaammin vähentää siviilioikeusjärjestelmään kohdistuvaa painetta, myös kannustimien avulla; iv) pakkotäytäntöönpanomenettelyn uudistaminen keskimääräisen ajan lyhentämiseksi, mukaan lukien maksettaviksi ilmoitettujen määrien täytäntöönpanon nopeuttaminen ja kustannusten alentaminen; nykyisen oikeudenkäyntikulujen laskemisen ja perimiskelpoisuuden järjestelmän uudistaminen perusteettomien oikeudenkäyntien vähentämiseksi; v) tuomioistuintason seurantajärjestelmä ja siviilituomioistuinten tuottavuuden parantaminen kannustamilla sen varmistamiseksi, että oikeudenkäyntien kesto on kohtuullinen ja että suoritukset ovat yhdenmukaisia kaikissa tuomioistuimissa.
M1C1-30	Uudistus 1,5: Rikosoikeudellinen uudistus	Välitavoite	Rikoslain uudistamisen mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo	–	–	–	Q4	2021	Mahdollistava lainsäädäntö, joka sisältää ainakin seuraavat toimenpiteet: i) tarkistettu ilmoitusjärjestelmä, ii) yksinkertaistettujen menettelyjen laajempi käyttö, iii) asiakirjojen sähköisen arkistoinnin laajempi käyttö, iv) yksinkertaistetut todistussäännöt, v) määräaikojen määrittely esitutkinnan kestolle ja toimenpiteet tutkintavaiheen pysähtymisen välttämiseksi, vi) mahdollisuuden sammua rikos, jos vahingot on maksettu takaisin, vii) valvontajärjestelmän käyttöönotto tuomioistuintasolla ja rikostuomioistuinten tuottavuuden lisääminen kannustamalla varmistamaan oikeudenkäynnin kohtuullinen kesto ja yhdenmukaiset suoritukset eri tuomioistuimissa.
M1C1-31	Uudistus 1,6: Maksukyvyttömyyslainsäädännön uudistus	Välitavoite	Maksukyvyttömyysjärjestelmän uudistamista koskevan lainsäädäntökehyksen voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi mahdollistavan lainsäädännön voimaantulo	–	–	–	Q4	2021	Maksukyvyttömyysuudistukseen on sisällyttävä ainakin toimenpiteet, jotta voidaan i) tarkastella uudelleen tuomioistuinten ulkopuolisia riitojenratkaisujärjestelyjä sellaisten alojen määrittämiseksi, joilla saatetaan tarvita lisäparannuksia, jotta asianomaisia osapuolia kannustettaisiin käyttämään tehokkaammin tällaisia menettelyjä; ii) ottaa käyttöön varhaisvaroitusmekanismeja ja saada tietoja ennen maksukyvyttömyysvaihetta; iii) siirtyä tuomioistuinten erikoistumiseen (kauppaoikeus, maksukyvyttömyysjaosto) ja tuomioistuinten ulkopuolisiin laitoksiin maksukyvyttömyysmenettelyjen hallinnoimiseksi; iv) antaa vakuusvelkojille mahdollisuus maksaa ensin (ennen verosaatavia ja työntekijöiden saatavia); v) antaa yrityksille mahdollisuus myöntää muu kuin vakuusoikeus. Maksukyvyttömyysuudistuksen lisäksi on varmistettava uudelleenjärjestelyä koskevia menettelyjä käsittelevien lainkäyttö- ja hallintoviranomaisten jäsenten koulutus ja erikoistuminen sekä uudelleenjärjestely- ja maksukyvyttömyysmenettelyjen yleinen digitalisointi ja verkkofoorumin perustaminen tuomioistuinten ulkopuolista riitojen ratkaisua varten erityisesti maksukyvyttömyyttä edeltävässä vaiheessa, jonka käyttöä kannustetaan vähentämään oikeuslaitoksen taakkaa (maksukyvyttömyyttä edeltävät uudelleenjärjestelyhakemukset, monenvälisten uudelleenjärjestelyjen edistäminen ja ennakkohyväksyttyjen automatisoitujen uudelleenjärjestelyjen ja ratkaisujen salliminen arvoltaan vähäisiä tapauksia varten). Tällaisella verkkoalustalla on myös varmistettava yhteentoimivuus pankkien tietojärjestelmien sekä muiden viranomaisten ja tietokantojen kanssa, jotta voidaan varmistaa nopea ja sähköinen asiakirjojen ja tietojen vaihto velallisten ja velkojien välillä. Tätä varten hakija (velallinen) antaisi suostumuksensa henkilötietojensa vaihtoon yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti, ja tämä säännös olisi sisällytettävä lakiin. Uudistuksessa perustetaan vakuusrekisteri.
M1C1-32	Investointi 1,8: Rekrytointimenettelyt siviili-, rikos- ja hallintotuomioistuimissa	Välitavoite	Elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaista rekrytointia koskevan erityislainsäädännön voimaantulo	Kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaista rekrytointia koskevan erityislainsäädännön voimaantuloa koskeva lain säännös	–	–	–	Q4	2021	Erityislainsäädäntö, joka koskee kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien palvelukseen ottamista ja jolla on lupa ilmoittaa työpaikoista ja rekrytoida työntekijöitä.
M1C1-33	Investointi 1,8: Hallintotuomioistuinten rekrytointimenettelyt	Tavoite	Hallintotuomioistuinten rekrytointimenettelyjen aloittaminen	–	Määrä	0	168	Q2	2022	Aloittaa vähintään 168 henkilöstöyksikön rekrytointimenettelyt oikeudenkäyntivirastoa ja hallintotuomioistuimia varten ja ottaa nämä yksiköt käyttöön. Perustasona on 31. joulukuuta 2021 palveluksessa olleen henkilöstön määrä.
M1C1-34	Investointi 1,8: Siviili- ja rikostuomioistuinten oikeudenkäyntiviraston rekrytointimenettelyt	Tavoite	Siviili- ja rikostuomioistuinten rekrytointimenettelyjen aloittaminen	–	Määrä	0	8 764	Q4	2022	Aloittaa vähintään 8 764 henkilöstöyksikön rekrytointimenettelyt siviili- ja rikostuomioistuinten oikeudenkäyntitoimistoa varten ja ottaa nämä yksiköt käyttöön. Perustasona on henkilöstön määrä vuoden 2021 lopussa.
M1C1-35	Uudistus 1.7: Verotuomioistuinten uudistaminen	Välitavoite	Ensimmäisen ja toisen oikeusasteen verotuomioistuinten kattava uudistus	Lain säännös, josta käy ilmi tarkistetun oikeudellisen kehyksen voimaantulo	–	–	–	Q4	2022	Tarkistetulla oikeudellisella kehyksellä tehostetaan verolainsäädännön täytäntöönpanoa ja vähennetään kassaatiotuomioistuimessa tehtyjen valitusten suurta määrää.
M1C1-36	Uudistukset 1.4, 1.5 ja 1.6: Siviili- ja rikosoikeuden uudistus ja maksukyvyttömyysuudistus	Välitavoite	Siviili- ja rikosoikeuden uudistuksia ja maksukyvyttömyysuudistusta koskevien delegoitujen säädösten voimaantulo	Delegoitujen säädösten voimaantulopäivän osoittava säännös	–	–	–	Q4	2022	Kaikkien sellaisten delegoitujen säädösten voimaantulo, joiden sisältö mainitaan siviili- ja rikosoikeuden uudistuksia ja maksukyvyttömyysuudistusta koskevassa valtuuslainsäädännössä.
M1C1-37	Uudistukset 1.4 ja 1.5: Siviili- ja rikosoikeuden uudistus	Välitavoite	Siviili- ja rikosoikeuden uudistuksen voimaantulo	Johdetun oikeuden säännös, josta käy ilmi johdetun oikeuden voimaantulo	–	–	–	Q2	2023	Kaikkien sellaisten asetusten ja johdetun oikeuden lähteiden hyväksyminen, jotka ovat tarpeen oikeuslaitosuudistusten mahdollistavien lakien tehokkaan soveltamisen kannalta.
M1C1-38	Uudistus 1,8: Oikeuslaitoksen digitaalinen siirtymä	Välitavoite	Oikeusjärjestelmän digitaalinen siirtymä	Primaari- ja sekundaarisäädösten säännös, josta käy ilmi vastaavien säädösten voimaantulo	–	–	–	Q4	2023	Siviilioikeudellisia menettelyjä varten on otettava käyttöön kaikkien asiakirjojen pakollinen sähköinen arkistointi ja täysin sähköinen työnkulku. Ensimmäisen oikeusasteen rikosoikeudelliset menettelyt digitalisoidaan (lukuun ottamatta alustavaa istuntoa käsittelevää toimistoa). Maksuttoman, täysin käytettävissä olevan ja hakukelpoisen siviilioikeudellisia päätöksiä koskevan tietokannan luominen lainsäädännön mukaisesti.
M1C1-39	Investointi 1,8: Rekrytointimenettelyt siviili- ja rikostuomioistuimissa	Tavoite	Siviili- ja rikostuomioistuinten rekrytointimenettelyjen päättäminen	–	Määrä	0	19 719	Q2	2024	Saatettava päätökseen vähintään 19 719 henkilöstöyksikön rekrytointimenettelyt siviili- ja rikostuomioistuinten oikeudenkäyntitoimistoa varten ja otettava yksiköt käyttöön. Perustasona on henkilöstön määrä vuoden 2021 lopussa.
M1C1-40	Investointi 1,8: Hallintotuomioistuinten rekrytointimenettelyt	Tavoite	Hallintotuomioistuinten rekrytointimenettelyjen päättäminen	–	Määrä	168	326	Q2	2024	Saatettava päätökseen vähintään 326 yksikön rekrytointimenettelyt oikeudenkäyntivirastoa ja hallintotuomioistuimia varten ja otettava nämä yksiköt käyttöön. Perustasona on henkilöstön määrä vuoden 2022 toisella neljänneksellä.
M1C1-41	Investointi 1,8: Hallintotuomioistuinten rekrytointimenettelyt	Tavoite	Alueellisten hallintotuomioistuinten käsittelyruuhkan vähentäminen	–	Prosenttiosuus	100	75	Q2	2024	Vähennetään vuonna 2019 alueellisissa hallinto-oikeuksissa (ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuin) vireillä olleiden asioiden määrää 70 prosentilla (109 029).
M1C1-42	Investointi 1,8: Hallintotuomioistuinten rekrytointimenettelyt	Tavoite	Käsittelyruuhkan vähentäminen korkeimman hallinto-oikeuden osalta	–	Prosenttiosuus	100	65	Q2	2024	Vähennetään vuonna 2019 korkeimmassa hallinto-oikeudessa (toinen oikeusaste) vireillä olleiden asioiden määrää 35 prosentilla (24 010).
M1C1-43	Uudistus 1,4: Siviilioikeuden uudistus	Tavoite	Yleisten siviilituomioistuinten käsittelyruuhkan vähentäminen (ensimmäinen oikeusaste)	–	Prosenttiosuus	100	35	Q4	2024	Vähennetään vuonna 2019 yleisessä siviilituomioistuimessa (ensimmäinen oikeusaste) vireillä olleiden asioiden määrää 65 prosentilla (337 740). Perustasona on niiden asioiden määrä, jotka ovat olleet vireillä siviilituomioistuimissa yli kolmen vuoden ajan vuonna 2019.
M1C1-44	Uudistus 1,4: Siviilioikeuden uudistus	Tavoite	Siviilioikeudellisia asioita käsittelevän muutoksenhakutuomioistuimen (toinen oikeusaste) käsittelyruuhkan vähentäminen	–	Prosenttiosuus	100	45	Q4	2024	Vähennetään vuonna 2019 siviiliasioiden muutoksenhalutuomioistuimessa (toinen oikeusaste) vireillä olleiden asioiden määrää 55 prosentilla (98 371). Perustasona on lukumäärä: asiat, jotka ovat olleet vireillä yli kaksi vuotta siviilioikeudellisten muutoksenhakutuomioistuinten käsittelyssä (vuonna 2019).
M1C1-45	Uudistukset 1.4 ja 1.5: Siviili- ja rikosoikeuden uudistus	Tavoite	Siviilioikeudellisten menettelyjen keston lyhentäminen	–	Prosenttiosuus	100	60	Q2	2026	Lyhennetään siviili- ja kauppaoikeudellisten riita-asioiden käsittelyaikaa kaikissa oikeusasteissa 40 prosentilla vuoteen 2019 verrattuna.
M1C1-46	Uudistukset 1.4 ja 1.5: Siviili- ja rikosoikeuden uudistus	Tavoite	Rikosoikeudenkäyntien keston lyhentäminen	–	Prosenttiosuus	100	75	Q2	2026	Lyhennetään rikosoikeudellisten asioiden käsittelyaikaa kaikissa oikeusasteissa 25 prosentilla vuoteen 2019 verrattuna.
M1C1-47	Uudistus 1,4: Siviilioikeuden uudistus	Tavoite	Yleisten siviilituomioistuinten käsittelyruuhkan vähentäminen (ensimmäinen oikeusaste)	–	Prosenttiosuus	100	10	Q2	2026	Vähennetään vuonna 2019 yleisessä siviilituomioistuimessa (ensimmäinen oikeusaste) vireillä olleiden asioiden määrää 65 90 prosentilla (337 740). Perustasona on vireillä olevien asioiden määrä: yli kolme vuotta yleisissä siviilituomioistuimissa vuonna 2019.
M1C1-48	Uudistus 1,4: Siviilioikeuden uudistus	Tavoite	Siviilioikeudellisia asioita käsittelevän muutoksenhakutuomioistuimen (toinen oikeusaste) käsittelyruuhkan vähentäminen	–	Prosenttiosuus	100	10	Q2	2026	Vähentää 90 prosentilla riita-asioiden muutoksenhakutuomioistuimessa (toinen oikeusaste) vuonna 2019 vireillä olevien asioiden määrää. Perustasona on sellaisten riita-asioiden määrä, jotka ovat olleet vireillä yli kahden vuoden ajan riita-asioiden muutoksenhakutuomioistuimessa (98 371 asiaa vuonna 2019).
M1C1-49	Investointi 1,8: Hallintotuomioistuinten rekrytointimenettelyt	Tavoite	Alueellisten hallintotuomioistuinten käsittelyruuhkan vähentäminen (ensimmäinen oikeusaste).	–	Prosenttiosuus	100	30	Q2	2026	Vähennetään vuonna 2019 alueellisissa hallinto-oikeuksissa (ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuin) vireillä olleiden asioiden määrää 70 prosentilla (109 029).
M1C1-50	Investointi 1,8: Hallintotuomioistuinten rekrytointimenettelyt	Tavoite	Käsittelyruuhkan vähentäminen korkeimman hallinto-oikeuden osalta	–	Prosenttiosuus	100	30	Q2	2026	Vähennetään vuonna 010 korkeimmassa hallinto-oikeudessa (toinen oikeusaste) vireillä olleiden asioiden määrää 70 prosentilla (24 010).
M1C1-51	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistus	Välitavoite	Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman hallinnointia koskevan primaarilainsäädännön voimaantulo	Lain voimaantulon osoittava säännös	–	–	–	Q2	2021	Primaarilainsäädännön on koskettava vähintään seuraavia: 1) Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman hankkeiden koordinointi ja seuranta keskustasolla; 2) Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman koordinointiin, seurantaan ja täytäntöönpanoon osallistuvien eri elinten ja hallintojen toimivallan määrittely ja erottaminen sekä asiaankuuluvien toimeksiantojen hyväksyminen; 3) täytäntöönpanoon liittyvien ongelmien varhaista havaitsemista koskevan järjestelmän määrittely; 4) täytäntöönpanomekanismin ennalta määritteleminen täytäntöönpanoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi ja viivästysten välttämiseksi erityisesti hallinnon eri tasojen osalta; 5) Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman koordinointiin, seurantaan ja täytäntöönpanoon osallistuvien viranomaisten henkilöstön (määrä ja asiantuntemus) määrittely; 6) Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuville viranomaisille erityisesti paikallistasolla annettavan teknisen avun määritelmä, jolla varmistetaan julkishallinnon hallinnollisten valmiuksien kehittäminen; 7) Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa ja varojen oikea-aikaista käyttöä koskevien nopeutettujen menettelyjen määrittely; 8) Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman tarkastus- ja valvontaorganisaatio ja -menettelyt.
M1C1-52	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistus	Välitavoite	Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvien hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamista koskevan primaarilainsäädännön voimaantulo.	Lain voimaantulon osoittava säännös	–	–	–	Q2	2021	Toimenpiteiden on sisällettävä seuraavat: 1) kriittisten pullonkaulojen poistaminen erityisesti valtion ja alueiden ympäristövaikutusten arvioinnin, uusien jätteenkierrätyslaitosten lupien, uusiutuvan energian lupamenettelyjen sekä rakennusten energiatehokkuuden (ns. Super Bonus) ja kaupunkien elvyttämisen kannalta välttämättömien pullonkaulojen poistamiseksi. Erityistoimilla pyritään yksinkertaistamaan menettelyjä ”Conferenza di servizi” -konferenssissa (kahden tai useamman julkishallinnon virallinen sopimus).
M1C1-53	Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Välitavoite	Primaarilainsäädännön voimaantulo teknisen avun antamiseksi ja valmiuksien kehittämisen vahvistamiseksi Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Lain voimaantulon osoittava säännös	–	–	–	Q2	2021	Toimenpiteisiin on sisällyttävä säännös, jonka nojalla voidaan ottaa väliaikaisesti palvelukseen: i) 2 800 teknistä lukua, joilla vahvistetaan eteläisten maiden julkishallintoa ja jotka maksetaan kansallisesta talousarviosta; ii) 1 000 asiantuntijan reservi, joka lähetetään kolmeksi vuodeksi tukemaan hallintoja teknisen avun antamista koskevien uusien menettelyjen hallinnoinnissa.
M1C1-54	Investointi 1.9: Antaa teknistä apua ja vahvistaa valmiuksien kehittämistä Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	Tavoite	Saattaa päätökseen asiantuntijoiden rekrytointi Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoa varten	–	Määrä	0	1 000	Q4	2021	Saattaa päätökseen niiden 1 000 asiantuntijan rekrytointimenettelyt, jotka lähetetään kolmeksi vuodeksi tukemaan hallintoelimiä teknisen avun antamiseen liittyvien uusien menettelyjen hallinnoinnissa.
M1C1-55	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistus	Välitavoite	Italian elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sovellettavan menetelmän laajentaminen koskemaan kansallista talousarviota investointien hyödyntämisen lisäämiseksi	Lain säännös, josta käy ilmi menetelmän laajentamisen voimaantulo	–	–	–	Q4	2021	Perustetaan yksinkertaistettu välitavoitteiden ja tavoitteiden järjestelmä, joka vastaa elpymis- ja palautumistukivälinettä täydentävän investointirahaston hankkeiden suunnittelua, toteutusta ja rahoitusta varten (30,5 miljardia euroa).
M1C1-56	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistus	Välitavoite	Julkisen sektorin työllisyyden uudistamista koskevan lainsäädännön voimaantulo	Lain voimaantulon osoittava säännös	–	–	–	Q2	2022	Mahdollistavaan lainsäädäntöön on sisällyttävä seuraavat toimenpiteet: - määrittää julkisen sektorin erityiset toimenkuvat tarvittavien pätevyyksien ja taitojen houkuttelemiseksi; - luoda yksi rekrytointialusta julkisten rekrytointimenettelyjen keskittämiseksi kaikille keskushallinnoille ja sitoutuminen alustan käytön ulottamiseen myös paikallishallintoihin; - rekrytointimenettelyn uudistaminen: i) siirrytään pelkästä osaamiseen perustuvasta järjestelmästä järjestelmään, joka perustuu ensisijaisesti osaamiseen ja asianmukaisiin valmiuksiin; ii) virkamiesten tehtävien hoitamisen edellyttämän pätevyyden arvioiminen; iii) erotellaan palvelukseenottoprosessit pelkän osaamiseen perustuvan aloitustason rekrytoinnin ja erikoistuneiden profiilien rekrytoinnin välillä, jossa olisi yhdistettävä osaaminen asiaankuuluvaan työkokemukseen ja joka johtaisi uraan ylemmällä tasolla; Julkishallintoministeriö varmistaa uuden prosessin johdonmukaisen täytäntöönpanon kaikissa hallintoelimissä. - ylemmän virkamieskunnan uudistaminen, jotta voidaan yhdenmukaistaa julkishallintoon sovellettavat nimitysmenettelyt, määritellä toimenkuvat ja arvioida niiden tuloksia; - vahvistetaan elinikäisen oppimisen ja työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien välistä yhteyttä ja osallistumiskannustimia esimerkiksi suunnittelemalla palkitsemismekanismeja tai erityisiä urapolkuja kiinnittäen erityistä huomiota molempiin siirtymiin; - julkishallinnon eettisten periaatteiden määritteleminen tai päivittäminen selkeiden sääntöjen, käytännesääntöjen ja aihetta koskevien koulutusmoduulien avulla; - vahvistetaan sitoutumista sukupuolten tasapuoliseen edustukseen; - uudistetaan vertikaalista liikkuvuutta koskevaa sääntelykehystä uudistamalla urapolkuja keskijohdon (quadri) perustamiseksi ja pääsemiseksi ylempään siviilivirkaan (”dirigenti di prima e seconda fascia”) hallinnossa. Tähän sisältyy tuloksellisuuden arviointijärjestelmän uudistaminen ja urakehityksen ja tulosten arvioinnin välisen yhteyden vahvistaminen; - tarkistetaan horisontaalista liikkuvuutta koskevaa sääntelykehystä tehokkaiden työmarkkinoiden luomiseksi julkishallinnossa, mukaan lukien a) avoimen ja yhtenäisen ilmoitusjärjestelmän luominen kaikille keskus- ja paikallishallinnon avoimille viroille, b) mahdollisuus hakea mitä tahansa käytettävissä olevaa työpaikkaa missä tahansa, c) liikkuvuusluvan poistaminen alkuperäiseltä hallinnolta ja d) sellaisten vaihtoehtoisten liikkumisvälineiden käyttöä koskevien huomattavien rajoitusten käyttöönotto, jotka eivät johda siirtoihin (eli ”comandi” ja ”distacchi”);
M1C1-57	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistus	Välitavoite	Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoon tähtäävän yksinkertaistamisuudistuksen hallinnollisten menettelyjen voimaantulo	Johdetun oikeuden voimaantuloa osoittava lain säännös	–	–	–	Q4	2022	Kaikkien asiaan liittyvien delegoitujen säädösten, ministeriön asetusten, sekundaarilainsäädännön ja kaikkien muiden yksinkertaistamisen tehokkaan täytäntöönpanon edellyttämien asetusten voimaantulo, mukaan lukien sopimukset alueiden kanssa yksinomaisen ja samanaikaisen alueellisen toimivallan tapauksessa.
M1C1-58	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistus	Välitavoite	Julkisen sektorin työllisyyden uudistamista koskevien säädösten voimaantulo	Säännös, josta käy ilmi julkisen sektorin työllisyyden uudistamista koskevien säädösten voimaantulo	–	–	–	Q2	2023	Kaikkien asiaan liittyvien delegoitujen säädösten, ministerien asetusten, johdetun oikeuden ja kaikkien muiden uudistuksen tehokkaan täytäntöönpanon edellyttämien asetusten voimaantulo.
M1C1-59	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistus	Välitavoite	Strategisen henkilöstöhallinnon voimaantulo julkishallinnossa	Säännös, josta käy ilmi strategisen henkilöstöhallinnon käyttöönottoa julkishallinnossa koskevan lainsäädännön voimaantulo Puolivuosittainen kertomus keskeisistä tulosindikaattoreista	–	–	–	Q4	2023	Lainsäädäntöön ja delegoituihin säädöksiin, jotka koskevat strategisen henkilöstöhallinnon käyttöönottoa julkishallinnossa, sisältyvät seuraavat: henkilöstöhallinnon strategisten suunnitelmien määrittely rekrytointia, urakehitystä ja koulutusta varten kaikille keskus- ja aluehallinnoille, joita tuetaan yhdennetyllä tietokantalla, jossa on taidot ja profiilit; perustetaan keskitetty täytäntöönpanoyksikkö, joka koordinoi ja tukee henkilöresurssien suunnittelujärjestelmää. Toisessa vaiheessa henkilöstöhallinnon strategiasuunnitelmat ulotetaan koskemaan suuria kuntia, kun taas pienet ja keskisuuret kunnat ovat erityisten valmiuksien kehittämiseen tehtävien investointien kohteena.
M1C1-60	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistus	Välitavoite	Kansalaisiin ja yrityksiin vaikuttavien 200 kriittisen menettelyn yksinkertaistamisen ja digitalisoinnin täysimääräinen täytäntöönpano (kaikki delegoidut säädökset mukaan luettuina)	Johdetun oikeuden voimaantulo	–	–	–	Q4	2024	Yksinkertaistamisen ensisijaiset alat ovat seuraavat: 1.Ympäristöluvat, uusiutuvat energialähteet ja vihreä talous 2.Rakennusluvat ja kaupunkien kunnostaminen 3.Digitaaliset infrastruktuurit 4.Julkiset hankinnat Muita kriittisiä aloja ovat: 1.Työlainsäädäntö 2.Matkailu 3.Elintarviketeollisuus Valitut valtion ja alueelliset menettelyt voidaan tiivistää seuraavasti: 1.Ympäristö- ja energialuvat: -Valtion ympäristövaikutusten arviointimenettely -Alueellinen ympäristövaikutusten arviointimenettely -Ympäristön kunnostamista koskevat luvat -Strateginen ympäristöarviointi -Ympäristön pilaantumisen ehkäisy ja valvonta (IPPC) -Uusiutuvia energialähteitä koskevat lupamenettelyt -Polttoainelähteen vaihtamis-, korjaus- ja uudelleenlaimennusmenetelmät -Energiainfrastruktuurien lupamenettelyt -Jätteisiin liittyvät luvat 2.Rakentaminen ja kaupunkien kunnostaminen: -Energiatehokkuutta koskevan superbonuksen soveltaminen (vaatimustenmukaisuusmenettelyt jne.) -Palvelukonferenssi 3.Digitaaliset infrastruktuurit: -Viestintäinfrastruktuurien luvat 4.Julkiset hankinnat -Tieto- ja viestintätekniikan hankintamenettelyt 5.Muut menettelyt -Hiljaisen suostumuksen varmentaminen -Korvaava teho -Palontorjuntamenetelmät -Erityistalousalueiden luvat -Vähittäiskaupan menettelyt -Lupa päästä käsityöläisten ja pienyritysten aloille -Yleistä turvallisuutta koskevat luvat -Maisemaluvat -Lääkkeitä ja terveyttä koskevat luvat -Seismiset ja hydrogeologiset menetelmät/luvat
M1C1-61	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistus	Välitavoite	Saatetaan päätökseen 50:n suoraan kansalaisiin vaikuttavan kriittisen menettelyn yksinkertaistaminen ja digitalisointi (mukaan lukien kaikki delegoidut säädökset).	Johdetun oikeuden voimaantulo	–	–	–	Q2	2025	Yksinkertaistetut menettelyt koskevat seuraavia aloja: -Digitaalisten rekisterien sertifioinnit -Väestörekisteriotteet verkossa -Digitaaliset ilmoitukset ja digitaalinen identiteetti -Kansalaisten luetteloluonnosten hyväksyminen -Kansalaisten digitaalinen kotipaikka -Valtuuskunnat, joilla on pääsy verkkopalveluihin
M1C1-62	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistus	Välitavoite	Investointien vastaanottokyvyn lisääminen	Valtiovarainministeriön täytäntöönpanokertomuksen julkaiseminen	–	–	–	Q2	2025	Täytäntöönpanokertomus, jossa mitataan niiden toimien vaikutusta, joilla pyritään antamaan teknistä apua ja valmiuksien kehittämistä, parantamaan valmiuksia suunnitella, hallinnoida ja toteuttaa kansallisesta talousarviosta rahoitettavia pääomamenoja, jotta vuoteen 2024 mennessä lisärahastosta myönnettyjä varoja voidaan käyttää merkittävästi.
M1C1-63	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistus	Välitavoite	Saatetaan päätökseen yksinkertaistaminen ja luodaan rekisteri kaikista menettelyistä ja niihin liittyvistä hallinnollisista järjestelyistä, jotka ovat täysin oikeudellisesti päteviä koko maan alueella.	Tietokannan julkaiseminen asianomaisen ministeriön verkkosivustolla	–	–	–	Q2	2026	Menettelyjärjestelmien tarkastelu on saatettava päätökseen kaikkien olemassa olevien menettelyjen osalta sekä niiden yksinkertaistaminen ja uudelleensuunnittelu. Lisäksi on varmistettava uusien menettelyjen, erityisesti vakiolomakkeiden ja vastaavan digitoidun hallinnoinnin, tehokkaan täytäntöönpanon todentaminen ja seuranta. Yksinkertaistettua menettelyä sovelletaan yhteensä 600 kriittiseen menettelyyn.
M1C1-64	Investointi 1.9: Julkishallinnon uudistus	Tavoite	Koulutus	–	Määrä	0	350 000	Q2	2026	Vähintään 350 000 keskushallinnon henkilöstön täydennyskoulutus- tai uudelleenkoulutusaloitteiden osallistujaa.
M1C1-65	Investointi 1.9: Julkishallinnon uudistus	Tavoite	Koulutus	–	Määrä	0	400 000	Q2	2026	Vähintään 400 000 muiden julkishallintojen henkilöstön täydennyskoulutus- tai uudelleenkoulutusaloitteiden osallistujaa.
M1C1-66	Investointi 1.9: Julkishallinnon uudistus	Tavoite	Koulutus	–	Määrä	0	245 000	Q2	2026	Vähintään 245 000 (70 prosenttia) koulutustoimea, jotka on suoritettu hyväksytysti (virallinen sertifiointi tai vaikutusten arviointi) keskushallinnolle.
M1C1-67	Investointi 1.9: Julkishallinnon uudistus	Tavoite	Koulutus	–	Määrä	0	280 000	Q2	2026	Vähintään 280 000 (70 prosenttia) koulutustoimea, jotka on suoritettu hyväksytysti (virallinen sertifiointi tai vaikutustenarviointi) muille julkishallinnoille.
M1C1-68	Uudistus 1.9: Julkishallinnon uudistus	Välitavoite	Tarkastus- ja valvontatietokantajärjestelmä: tiedot elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa varten	Tarkastuskertomus, jossa vahvistetaan tietovarastojärjestelmän toiminnot	–	–	–	Q4	2021	Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa varten on oltava käytössä toimiva tallennusjärjestelmä. Järjestelmässä on oltava vähintään seuraavat toiminnot: a) kerää tietoja ja seuraa välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamista; b) kerää, tallentaa ja varmistaa pääsyn elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan i–iii alakohdassa vaadittuihin tietoihin.
M1C1-69	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistus	Välitavoite	Julkisten hankintojen järjestelmän yksinkertaistamisesta annetun asetuksen voimaantulo	Lain säännös, joka osoittaa lainvoiman julkisia hankintoja koskevan järjestelmän yksinkertaistamiseksi.	–	–	–	Q2	2021	Lailla yksinkertaistetaan julkisia hankintoja koskevaa järjestelmää vähintään seuraavilla kiireellisillä toimenpiteillä: i. Lyhentää julkaisun ja sopimuksen tekemisen välistä aikaa. ii. Säätää tavoitteet ja seurantajärjestelmän, jolla lyhennetään sopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin valmistumisen välistä aikaa (”fase esecutiva”). iii. vaatia, että kaikkien sopimusten tiedot on kirjattu kansallisen korruptiontorjuntaviranomaisen (ANAC) korruptiontorjuntatietokantaan. iv. panna täytäntöön vaihtoehtoiset riitojenratkaisumekanismit ja kannustaa niitä julkisten hankintasopimusten täytäntöönpanovaiheessa. v. Erityiset toimistot, jotka vastaavat julkisista hankinnoista ministeriöissä, alueilla ja suurkaupunkikaupungeissa. Lisäeritelmät: Yhteishankintayksiköiden menettelyjen yksinkertaistaminen ja digitalisointi (”centrali di committenza”) Pannaan täytäntöön julkisia hankintoja koskevan nykyisen koodeksin 41 ja 44 §. Määritellään, miten menettelyt olisi digitoitava kaikkia julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia varten, ja määritellään yhteentoimivuutta ja yhteenliitettävyyttä koskevat vaatimukset. Pannaan täytäntöön julkisia hankintoja koskevan nykyisen koodeksin 44 §.
M1C1-70	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistus	Välitavoite	Julkisia hankintoja koskevan lain tarkistuksen voimaantulo (D.Lgs. nro 50/2016)	Lain säännös, joka osoittaa mahdollistavan lain voimaantulon ja jolla uudistetaan julkisia hankintoja koskevaa nykyistä lakia (D.Lgs. n. 50/2016)	–	–	–	Q2	2022	Tässä laissa vahvistetaan kaikki julkisia hankintoja koskevan lain systemaattisen uudistamisen tarkat perusteet ja periaatteet. Valtuutuslaissa on määrättävä ainakin seuraavista periaatteista ja perusteista: i. Vähennetään hankintaviranomaisten hajanaisuutta 1) määrittämällä kelpuuttamisjärjestelmän peruselementit, 2) edellyttämällä sähköisen alustan käyttöönottoa perusedellytyksenä osallistua hankintakapasiteetin valtakunnalliseen arviointiin 3) antamalla kansalliselle korruptiontorjuntaviranomaiselle (ANAC) valtuudet tarkastella uudelleen hankintaviranomaisten pätevyyttä hankintakapasiteetin osalta (ostotyypit ja -määrät), 4) tarjoamalla kannustimia käyttää olemassa olevia ammattimaisia keskitettyjä hankintaelimiä. ii. Yksinkertaistetaan ja digitalisoidaan yhteishankintayksiköiden menettelyjä (”centrali di committenza”) iii. Määritellään, miten menettelyt on digitalisoitava kaikkia julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia varten, ja määriteltävä yhteentoimivuutta ja yhteenliitettävyyttä koskevat vaatimukset. iv. Vähennetään asteittain alihankintaa koskevia rajoituksia.
M1C1-71	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistus	Välitavoite	Kaikkien julkisia hankintoja koskevassa järjestelmässä tarvittavien lakien, asetusten ja täytäntöönpanosäädösten (myös johdetun oikeuden) voimaantulo	Kaikkien tarvittavien säädösten ja täytäntöönpanosäädösten voimaantulo	–	–	–	Q4	2021	Kaikista tarvittavista laeista, asetuksista ja täytäntöönpanosäädöksistä (mukaan lukien tarvittaessa johdettu oikeus) on saatava seuraavat tulokset: i. Julkisia hankintoja koskevan politiikan yhtenäisellä koordinointielimellä on oltava riittävä (toimintajärjestelyssä täsmennettävä) henkilöstö- ja rahoitusresurssit, jotta se olisi täysin toimintakykyinen, myös ANACin erityisen rakenteen antaman tuen ansiosta. ii. Julkisia hankintoja koskevan politiikan yhtenäinen koordinointielin hyväksyy ammatillistamisstrategian (ks. Italian ehdottaman kansallisen sääntelyohjelman uudistamista 2.1.6) koskevan strategian, joka sisältää koulutustyypit eri tasoilla, erityisen opastuksen ja toimintaohjeiden laatimisen ANAC:n ja kansallisen hallintokorkeakoulun tuella. iii. Dynaamisia hankintajärjestelmiä tarjoaa Consip, ja ne ovat julkisia hankintoja koskevien direktiivien mukaisia. iv. ANAC täydentää hankintaviranomaisten kelpuuttamista hankintakapasiteetin osalta julkisia hankintoja koskevan koodeksin 38 artiklan täytäntöönpanon jälkeen. v. Hankintasopimuksen tekemisen ja infrastruktuuritöiden loppuunsaattamisen välisen ajan seurantajärjestelmä on toiminnassa. vi. Tiedot kaikista sopimuksista on kirjattu kansallisen korruptiontorjuntaviranomaisen (ANAC) korruptiontorjuntatietokantaan. vii. Kaikki erityistoimistot, jotka vastaavat julkisista hankinnoista ministeriöissä, alueilla ja suurkaupunkikaupungeissa.
M1C1-72	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Välitavoite	Hyväksytään toimenpiteitä, joilla vähennetään julkishallinnon yrityksille suorittamia maksuviivästyksiä	Lain säännös, joka koskee maksajaviraston yrityksille maksamien maksuviivästysten vähentämistä koskevien sääntöjen voimaantuloa	–	–	–	Q1	2023	Uusien sääntöjen voimaantulo julkishallinnon yrityksille maksamien maksuviivästysten vähentämiseksi. Toimenpiteisiin on sisällyttävä vähintään seuraavat keskeiset osatekijät: i.    InIT-järjestelmä otetaan käyttöön keskushallinnossa talous- ja rahoitustilinpidon ja julkisten menojen toteuttamisen tukemiseksi. ii.    Maksuviivästykset: MoF-tietojärjestelmän (PCC) tietokantaan perustuvat indikaattorit ovat viranomaisten yrityksille maksamien maksuaikojen painotettu keskiarvo ja viranomaisten yrityksille maksamien maksujen painotettu keskimääräinen viive kullakin seuraavista julkishallinnon tasoista: -keskusviranomaiset (Amministrazioni dello Stato, enti pubblici nazionali e altri enti) -alueelliset viranomaiset (Regioni ja Province Autonome) -paikallisviranomaiset (enti locali) -kansanterveysviranomaiset (enti del Servizio sanitario nazionale)
M1C1-73	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistus	Välitavoite	Julkisia hankintoja koskevan koodeksin uudistuksen voimaantulo	Lain säännös, joka osoittaa, että asetus tulee voimaan, jotta julkisia hankintoja koskevan lain uudistamista koskevan mahdollistavan lain kaikki säännökset voidaan panna täytäntöön.	–	–	–	Q1	2023	Voimaan tulee asetus, jolla pannaan täytäntöön kaikki Infrastruktuurista ja kestävästä liikkumisesta vastaavan ministeriönlain säännökset julkisia hankintoja koskevan lain uudistamiseksi.
M1C1-74	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistus	Välitavoite	Julkisia hankintoja koskevan lain yksinkertaistamiseksi tarvittavien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo	Kaikkien tarvittavien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja johdetun oikeuden voimaantulo	–	–	–	Q2	2023	Kaikki tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet ja sekundaarilainsäädäntö julkisia hankintoja koskevan järjestelmän uudistamiseksi/yksinkertaistamiseksi (myös julkisia hankintoja koskevan koodeksin tarkistamisen johdosta) tulevat voimaan.
M1C1-75	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistus	Tavoite	Kansallisen sähköisen hankintajärjestelmän täysi toiminta	Toteutettavuustutkimuksessa määriteltyjen toimintojen saatavuus (laaditaan hankkeen tehtäväksi 1)	–	–	–	Q4	2023	Kansallisen sähköisen hankintajärjestelmän on oltava toimintakykyinen ja täysin EU:n julkisia hankintoja koskevien direktiivien mukainen, ja sen on sisällettävä menettelyjen täydellinen digitalisointi sopimuksen täytäntöönpanoon asti (älykäs hankinta), sen on oltava yhteentoimiva julkishallinnon hallintojärjestelmien kanssa, sen on sisällettävä julkishallintoelimen digitalisaatiotilanteen parantaminen, huutokauppatilaisuudet, koneoppiminen suuntausten havaitsemiseksi, CRM-järjestelmät ja niiden asiointibotit, digitaalinen osallistuminen ja tilaa koskevat ketjut.
M1C1-76	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Tavoite	Keskushallinnolta maksun yrityksille suorittamiseen kuluvan ajan keskiarvo päivinä vähenee	–	Painotettu keskimääräinen maksuaika	–	30	Q4	2023	Kauppaluottojen alustan (PCC) mukaan keskusviranomaisten (Amministrazioni dello Stato, enti pubblici nazionali e altri enti) yrityksille suorittamien maksujen maksuajan (”tempo di pagamento”) painotetun keskiarvon on oltava enintään 30 päivää.
M1C1-77	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Tavoite	Aluehallinnolta maksun yrityksille suorittamiseen kuluvan ajan keskiarvo päivinä vähenee	–	Painotettu keskimääräinen maksuaika (päivinä)	–	30	Q4	2023	Kauppaluottojen alustan (PCC) mukaan alueviranomaisten (Regioni and Province Autonome) yrityksille suorittamien maksujen maksuajan (”tempo di pagamento”) painotetun keskiarvon on oltava enintään 30 päivää.
M1C1-78	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Tavoite	Paikallishallinnolta maksun yrityksille suorittamiseen kuluvan ajan keskiarvo päivinä vähenee	–	Painotettu keskimääräinen maksuaika (päivinä)	–	30	Q4	2023	Kauppaluottojen alustan (PCC) mukaan paikallisviranomaisten (enti locali) yrityksille suorittamien maksujen maksuajan (”tempo di pagamento”) painotetun keskiarvon on oltava enintään 30 päivää.
M1C1-79	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Tavoite	Terveydenhuoltoviranomaisilta maksun yrityksille suorittamiseen kuluvan ajan keskiarvo päivinä vähenee	–	Painotettu keskimääräinen maksuaika (päivinä)	–	60	Q4	2023	Kauppaluottojen alustan (PCC) mukaan terveysviranomaisten (enti del Servizio sanitario nazionale) yrityksille suorittamien maksujen maksuajan (”tempo di pagamento”) painotetun keskiarvon on oltava enintään 60 päivää.
M1C1-80	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Tavoite	Keskushallinnolta maksun yrityksille suorittamiseen liittyvien maksuviiveiden keskiarvo päivinä vähenee	–	Painotettu keskimääräinen maksuviive (päivinä)	–	0	Q4	2023	Kauppaluottojen alustan (PCC) mukaan keskusviranomaisten (Amministrazioni dello Stato, enti pubblici nazionali e altri enti) yrityksille suorittamien maksujen maksuviiveen (”tempo di ritardo”) painotetun keskiarvon on oltava enintään 0 päivää.
M1C1-81	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Tavoite	Aluehallinnolta maksun yrityksille suorittamiseen liittyvien maksuviiveiden keskiarvo päivinä vähenee	–	Painotettu keskimääräinen maksuviive (päivinä)	–	0	Q4	2023	Kauppaluottojen alustan (PCC) mukaan alueviranomaisten (Regioni and Province Autonome) yrityksille suorittamien maksujen maksuviiveen (”tempo di ritardo”) painotetun keskiarvon on oltava enintään 0 päivää.
M1C1-82	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Tavoite	Paikallishallinnolta maksun yrityksille suorittamiseen liittyvien maksuviiveiden keskiarvo päivinä vähenee	–	Painotettu keskimääräinen maksuviive (päivinä)	–	0	Q4	2023	Kauppaluottojen alustan (PCC) mukaan paikallisviranomaisten (enti locali) yrityksille suorittamien maksujen maksuviiveen (”tempo di ritardo”) painotetun keskiarvon on oltava enintään 0 päivää.
M1C1-83	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Tavoite	Terveydenhuoltoviranomaisilta maksun yrityksille suorittamiseen liittyvien maksuviiveiden keskiarvo päivinä vähenee	–	Painotettu keskimääräinen maksuviive (päivinä)	–	0	Q4	2023	Kauppaluottojen alustan (PCC) mukaan terveysviranomaisten (enti del Servizio sanitario nazionale) yrityksille suorittamien maksujen maksuviiveen (”tempo di ritardo”) painotetun keskiarvon on oltava enintään 0 päivää.
M1C1-84	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistus	Tavoite	Keskimääräinen aika julkaisemisen ja sopimuksen tekemisen välillä	–	Määrä	193	100	Q4	2023	Keskimääräinen aika julkaisemisen ja sopimuksen tekemisen välillä lyhenee EU:n virallisen lehden (TED-tietokanta) tietojen perusteella alle 100 päivään niiden sopimusten osalta, jotka ylittävät julkisia hankintoja koskevien EU:n direktiivien kynnysarvot.
M1C1-85	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistus	Tavoite	Keskimääräinen aika hankintasopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin toteuttamisen välillä	–	Prosenttiosuus	100	85	Q4	2023	Hankintasopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin toteuttamisen välistä keskimääräistä aikaa (fase esecutiva) on lyhennettävä vähintään 15 prosenttia.
M1C1-86	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistus	Tavoite	Julkisen ostajan ammatillistamisstrategian kautta koulutetut virkamiehet	–	Prosenttiosuus	0	20	Q4	2023	Vähintään 20 prosenttia virkamiehistä on saanut koulutusta julkisen ostajan ammatillistamisstrategian kautta. Siinä otetaan huomioon julkisiin hankintoihin aktiivisesti osallistuvien virkamiesten kokonaismäärä eli 100 000 julkista ostajaa, jotka on rekisteröity 30. huhtikuuta 2021 mennessä Consipin valtiovarainministeriön puolesta hallinnoimaan kansalliseen sähköiseen hankintajärjestelmään.
M1C1-87	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistus	Tavoite	Dynaamisia hankintajärjestelmiä käyttävät hankintaviranomaiset	–	Prosenttiosuus	0	15	Q4	2023	Vähintään 20 prosenttia hankintaviranomaisista käyttää direktiivin 2014/24 mukaisia dynaamisia hankintajärjestelmiä (kahden vuoden tarkastelujakso, kun otetaan huomioon, että Italiassa DPS-järjestelmän käyttö kohdistuu pääasiassa kynnysarvon ylittäviin hankintoihin, koska kynnysarvon alittavat hankinnat tehdään pääasiassa sähköisten markkinapaikkojen avulla). Tavoite koskee keskushallinnon hankintaviranomaisia (250 viranomaista, jotka on rekisteröity 30. huhtikuuta 2021 mennessä kansalliseen sähköiseen hankintajärjestelmään, jota Consip hallinnoi MEF:n puolesta).
M1C1-88	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Tavoite	Keskushallinnolta maksun yrityksille suorittamiseen kuluvan ajan keskiarvo päivinä vähenee	–	Painotettu keskimääräinen maksuaika	30	30	Q4	2024	Kauppaluottojen alustan (PCC) mukaan keskusviranomaisten (Amministrazioni dello Stato, enti pubblici nazionali e altri enti) yrityksille suorittamien maksujen maksuajan (”tempo di pagamento”) painotetun keskiarvon on oltava enintään 30 päivää.
M1C1-89	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Tavoite	Aluehallinnolta maksun yrityksille suorittamiseen kuluvan ajan keskiarvo päivinä vähenee	–	Painotettu keskimääräinen maksuaika	30	30	Q4	2024	Kauppaluottojen alustan (PCC) mukaan alueviranomaisten (Regioni and Province Autonome) yrityksille suorittamien maksujen maksuajan (”tempo di pagamento”) painotetun keskiarvon on oltava enintään 30 päivää.
M1C1-90	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Tavoite	Paikallishallinnolta maksun yrityksille suorittamiseen kuluvan ajan keskiarvo päivinä vähenee	–	Painotettu keskimääräinen maksuaika	30	30	Q4	2024	Kauppaluottojen alustan (PCC) mukaan paikallisviranomaisten (enti locali) yrityksille suorittamien maksujen maksuajan (”tempo di pagamento”) painotetun keskiarvon on oltava enintään 30 päivää.
M1C1-91	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Tavoite	Terveydenhuoltoviranomaisilta maksun yrityksille suorittamiseen kuluvan ajan keskiarvo päivinä vähenee	–	Painotettu keskimääräinen maksuaika	60	60	Q4	2024	Kauppaluottojen alustan (PCC) mukaan terveysviranomaisten (enti del Servizio sanitario nazionale) yrityksille suorittamien maksujen maksuajan (”tempo di pagamento”) painotetun keskiarvon on oltava enintään 60 päivää.
M1C1-92	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Tavoite	Keskushallinnolta maksun yrityksille suorittamiseen liittyvien maksuviiveiden keskiarvo päivinä vähenee	–	Painotettu keskimääräinen maksuviive (päivinä)	0	0	Q4	2024	Kauppaluottojen alustan (PCC) mukaan keskusviranomaisten (Amministrazioni dello Stato, enti pubblici nazionali e altri enti) yrityksille suorittamien maksujen maksuviiveen (”tempo di ritardo”) painotetun keskiarvon on oltava enintään 0 päivää.
M1C1-93	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Tavoite	Aluehallinnolta maksun yrityksille suorittamiseen liittyvien maksuviiveiden keskiarvo päivinä vähenee	–	Painotettu keskimääräinen maksuviive (päivinä)	0	0	Q4	2024	Kauppaluottojen alustan (PCC) mukaan alueviranomaisten (Regioni and Province Autonome) yrityksille suorittamien maksujen maksuviiveen (”tempo di ritardo”) painotetun keskiarvon on oltava enintään 0 päivää.
M1C1-94	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Tavoite	Paikallishallinnolta maksun yrityksille suorittamiseen liittyvien maksuviiveiden keskiarvo päivinä vähenee	–	Painotettu keskimääräinen maksuviive (päivinä)	0	0	Q4	2024	Kauppaluottojen alustan (PCC) mukaan paikallisviranomaisten (enti locali) yrityksille suorittamien maksujen maksuviiveen (”tempo di ritardo”) painotetun keskiarvon on oltava enintään 0 päivää.
M1C1-95	Uudistus 1.11: Julkishallinnon ja terveysviranomaisten maksuviivästysten vähentäminen	Tavoite	Terveydenhuoltoviranomaisilta maksun yrityksille suorittamiseen liittyvien maksuviiveiden keskiarvo päivinä vähenee	–	Painotettu keskimääräinen maksuviive (päivinä)	0	0	Q4	2024	Kauppaluottojen alustan (PCC) mukaan terveysviranomaisten (enti del Servizio sanitario nazionale) yrityksille suorittamien maksujen maksuviiveen (”tempo di ritardo”) painotetun keskiarvon on oltava enintään 0 päivää.
M1C1-96	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistus	Tavoite	Keskimääräinen aika julkaisemisen ja sopimuksen tekemisen välillä	–	Määrä	100	100	Q4	2024	EU:n virallisen lehden (TED-tietokanta) tietojen perusteella keskimääräinen aika julkaisemisen ja sopimuksen tekemisen välillä lyhennetään alle 100 päivään niiden sopimusten osalta, jotka ylittävät julkisia hankintoja koskevissa EU:n direktiiveissä vahvistetut kynnysarvot.
M1C1-97	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistus	Tavoite	Keskimääräinen aika hankintasopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin toteuttamisen välillä	–	Prosenttiosuus	85	85	Q4	2024	Hankintasopimuksen tekemisen ja infrastruktuurin toteuttamisen välistä keskimääräistä aikaa (fase esecutiva) on lyhennettävä vähintään 15 prosenttia.
M1C1-98	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistus	Tavoite	Julkisen ostajan ammatillistamisstrategian kautta koulutetut virkamiehet	–	Prosenttiosuus	20	35	Q4	2024	Vähintään 35 prosenttia virkamiehistä on saanut koulutusta julkisen ostajan ammatillistamisstrategian kautta. Siinä otetaan huomioon julkisiin hankintoihin aktiivisesti osallistuvien virkamiesten kokonaismäärä eli 100 000 julkista ostajaa, jotka on rekisteröity 30. huhtikuuta 2021 mennessä Consipin valtiovarainministeriön puolesta hallinnoimaan kansalliseen sähköiseen hankintajärjestelmään.
M1C1-99	Uudistus 1.10: Julkisia hankintoja koskevan lainsäädäntökehyksen uudistus	Tavoite	Dynaamisia hankintajärjestelmiä käyttävät hankintaviranomaiset	Niiden keskushallinnon hankintaviranomaisten prosenttiosuus, jotka käyttävät EU:n direktiivin 2014/24 mukaisia dynaamisia hankintajärjestelmiä	Prosenttiosuus	15	20	Q4	2024	Vähintään 20 prosenttia hankintaviranomaisista käyttää direktiivin 2014/24 mukaisia dynaamisia hankintajärjestelmiä (kahden vuoden tarkastelujakso ja ottaen huomioon, että Italiassa DPS-järjestelmän käyttö kohdistuu pääasiassa kynnysarvon ylittäviin hankintoihin, koska kynnysarvon alittavat hankinnat tehdään pääasiassa sähköisten markkinapaikkojen avulla). Tavoite koskee keskushallinnon hankintaviranomaisia (250 maksajavirastoa, jotka on rekisteröity 30. huhtikuuta 2021 mennessä kansalliseen sähköiseen hankintajärjestelmään, jota Consip hallinnoi valtiovarainministeriön puolesta).
M1C1-100	Uudistus 1.13: Menoarviokehyksen uudistus	Välitavoite	Menojen arvioinnin tehokkuutta parantavien säännösten voimaantulo – valtiovarainministeriön lujittaminen	Lain voimaantulon osoittava säännös	–	–	–	Q4	2021	Valtion keskushallinnon (ministeriöiden) menoarvioiden tarkistetulla kehyksellä parannetaan niiden tehokkuutta lisäämällä talous- ja valtiovarainministeriön roolia. Erityisesti vahvistetaan talous- ja valtiovarainministeriön roolia ennakkoarvioinnissa, seurantaprosesseissa ja jälkiarvioinnissa, jotta voidaan panna perusteellisesti täytäntöön tarkastelut ja saavuttaa asetetut tavoitteet.
M1C1-101	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistus	Välitavoite	Veronkierron vähentämiseksi mahdollisesti toteutettavien toimien uudelleentarkastelu	Uudelleentarkastelun julkaiseminen	–	–	–	Q4	2021	Raportti, jossa annetaan tietoa hallitusten toimista, joilla vähennetään muun muassa kuluttajille kohdennettujen kannustimien avulla laiminlyötyjen laskujen välttelyä erityisesti niillä aloilla, jotka ovat eniten alttiita verovilpille.
M1C1-102	Uudistus 1.13: Menoarviokehyksen uudistus	Välitavoite	Kertomuksen hyväksyminen valittujen julkishallintoelinten säästösuunnitelmien laatimisessa ja täytäntöönpanossa käyttämien käytäntöjen tehokkuudesta	Raportin julkaiseminen	–	–	–	Q4	2022	Valtiovarainministeriön kirjanpito-osasto laatii raportin yhteistyössä valittujen hallintoelinten kanssa -Arvioida säästösuunnitelmien laatimiseen ja täytäntöönpanoon liittyviä käytäntöjä. -Määritellä suuntaviivat kaikille julkishallinnoille.
M1C1-103	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistus	Välitavoite	Primaari- ja sekundaarilainsäädännön ja -säännösten voimaantulo sekä verosäännösten noudattamisen edistämiseen ja tarkastusten ja valvonnan parantamiseen tähtäävien hallinnollisten prosessien loppuun saattaminen	Voimaantuloa osoittavat lain säännökset ja määräykset	–	–	–	Q2	2022	Säännöksiin on sisällyttävä i) tietokannan ja erityisen tietoteknisen infrastruktuurin täysimääräinen toimintavalmius asetuksen 127/2015 4 §:n 1 momentin mukaisesti ennakkoon laadittujen alv-ilmoitusten julkaisemista varten. ii) sääntöjen noudattamista koskevissa kirjeissä käytettävää tietokantaa (jossa ilmoitetaan varhaisessa vaiheessa verovelvollisille, joiden osalta on havaittu poikkeavuuksia) parannetaan väärien myönteisten ilmoitusten määrän vähentämiseksi ja veronmaksajille lähetettävien ilmoitusten määrän lisäämiseksi. iii) uudistetun lainsäädännön voimaantulo tehokkaiden hallinnollisten seuraamusten varmistamiseksi tapauksissa, joissa yksityiset palveluntarjoajat kieltäytyvät hyväksymästä sähköisiä maksuja (asetuksen 124/2019 alkuperäinen 23 §, joka oli kumottu muunnettaessa lakiksi, on viite). iv) lain nro 160/2019 1 §:n 681–686 momentissa säädetyn tietojen pseudonymisoinnin loppuun saattaminen ja digitaalisen infrastruktuurin perustaminen täysin pseudonymisoitujen tietokantojen yhteentoimivuuden avulla tuotetun massadatan analysoimiseksi, jotta valintaprosessin perustana oleva riskianalyysi tehostuisi. v) sellaisen primaari- ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo, jolla pannaan täytäntöön tehokkaita toimia sellaisten mahdollisten toimenpiteiden tarkastelun perusteella, joilla pyritään vähentämään verovilppiä kuitittoman maksamisen muodossa.
M1C1-104	Uudistus 1.13: Menoarviokehyksen uudistus	Välitavoite	Vuosia 2023–2025 koskevien menoarvioiden säästötavoitteiden hyväksyminen	Talous- ja finanssipolitiikkaa koskevassa asiakirjassa määriteltyjen keskushallintojen yhteenlaskettujen säästöjen määrällinen tavoite euroina	–	–	–	Q2	2022	Vuoden 2016 asetusten 90 ja 93 sekä lain 163/2016 perusteella asetettiin talousrahoitusasiakirjassa tavoitteet valtion keskushallintojen kokonaismenojen vuosittaiselle uudelleenarvioinnille vuosille 2023, 2024 ja 2025. Säästötavoitteiden on oltava riittävän kunnianhimoisia.
M1C1-105	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistus	Tavoite	Suurempi määrä ”sääntöjen noudattamista koskevia kirjeitä”	–	Määrä	2 150 908	2 581 090	Q4	2022	Sääntöjen noudattamista koskevien kirjeiden määrää on lisättävä vähintään 20 prosentilla vuoteen 2019 verrattuna, jotta verovelvollisille, joiden osalta on havaittu poikkeamia, voidaan tiedottaa varhaisessa vaiheessa.
M1C1-106	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistus	Tavoite	Väärien positiivisten sääntöjen noudattamista koskevien kirjeiden määrän vähentäminen	–	Määrä	126 500	132 825	Q4	2022	Väärien positiivisten sääntöjen noudattamista koskevien kirjeiden (jotka mahdollistavat varhaisen yhteydenpidon verovelvollisille, joiden osalta on havaittu sääntöjenvastaisuuksia mutta joiden osalta ei havaita petoksia jälkikäteen) määrää on vähennettävä vähintään 5 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
M1C1-107	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistus	Tavoite	Sääntöjenmukaisuutta koskevien kirjeiden synnyttämien verotulojen kasvu	–	euroa	2 130 000 000	2 449 500 000	Q4	2022	Sääntöjen noudattamista koskevista kirjeistä saatavien verotulojen on noustava 15 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
M1C1-108	Uudistus 1.15: Julkisen talouden tilinpitosääntöjen uudistus	Välitavoite	Käsitekehyksen, suoriteperusteisen tilinpäätössäännöstön ja moniulotteisen tililuettelon hyväksyminen	Valtiovarainministeriön kirjanpito-osaston päätös suoriteperusteisen kirjanpidon hallintorakenteen hyväksymisestä	–	–	–	Q2	2024	Suoriteperusteisen kirjanpidon viitekehyksen valmiiksi saattaminen Eurostatin määrittelemien laadullisten ominaisuuksien mukaisesti (EPSAS-työryhmä) IPSAS/EPSAS-järjestelmään perustuvien suoriteperusteisen kirjanpidon standardien laatiminen; Moniulotteisen ja monitasoisen tililuettelon laatiminen.
M1C1-109	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistus	Tavoite	Ensimmäisten ennakkotäytettyjen alv-ilmoitusten lähettäminen	–	Määrä	0	2 300 000	Q2	2023	Vähintään 2 300 000 verovelvolliselle on toimitettava ennalta täytetty arvonlisäveroilmoitus verovuodelta 2022.
M1C1-110	Uudistus 1.13: Menoarviokehyksen uudistus	Välitavoite	Valtion yleisen talousarvion uudelleenluokittelu suhteessa ympäristömenoihin ja sukupuolten tasa-arvoa edistäviin menoihin	Valtion yleisen talousarvion uudelleenluokittelu ympäristömenojen ja sukupuolten tasa-arvoa edistävien menojen osalta sisällytetään vuoden 2024 talousarviolakiin	–	–	–	Q4	2023	Vuoden 2024 talousarviolaissa annetaan parlamentille kestävän kehityksen talousarvio, joka koostuu valtion yleisen talousarvion luokittelusta ympäristömenoihin ja sukupuolten tasa-arvoa edistäviin menoihin. Luokittelun on oltava kestävän kehityksen tavoitteiden ja Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteiden perustana olevien kriteerien mukainen.
M1C1-111	Uudistus 1.13: Menoarviokehyksen uudistus	Välitavoite	Vuotta 2023 koskevan vuotuisen menojen uudelleenarvioinnin loppuun saattaminen ottaen huomioon vuonna 2022 vuodelle 2023 asetettu säästötavoite	Hyväksytään valtiovarainministeriön selvitys menojen uudelleenarvioinnista vuonna 2023 ja vahvistetaan prosessin päätökseen saattaminen ja tavoitteen saavuttaminen.	–	–	–	Q2	2024	Valtiovarainministeriön kertomuksessa, joka toimitetaan ministerineuvostolle vuoden 2016 asetusten 90 ja 93 sekä lain 163/2016 mukaisesti - todennetaan menojen uudelleenarviointiprosessin päätökseen saattamisen vuonna 2023 menojen uudelleenarviointikehystä koskevan säännöksen osalta. - todistetaan, että vuodelle 2022 asetettu tavoite on saavutettu.
M1C1-112	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistus	Tavoite	Verohallinnon toimintavalmiuksien parantaminen verohallinnon toimintasuunnitelman 2021–2023 mukaisesti	–	Palkattujen henkilöiden määrä	0	4113	Q2	2024	Veroviraston henkilöstöä lisätään 4113 yksiköllä vuosien 2021–2023 toimintasuunnitelman mukaisesti.
M1C1-113	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistus	Tavoite	Suurempi määrä ”sääntöjen noudattamista koskevia kirjeitä”	–	Määrä	2 150 908	3 011 271	Q4	2024	Sääntöjen noudattamista koskevien kirjeiden määrää on lisättävä vähintään 40 prosentilla vuoteen 2019 verrattuna, jotta verovelvollisille, joiden osalta on havaittu poikkeamia, voidaan tiedottaa varhaisessa vaiheessa.
M1C1-114	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistus	Tavoite	Sääntöjenmukaisuutta koskevien kirjeiden synnyttämien verotulojen kasvu	–	euroa	2 130 000 000	2 769 000 000	Q4	2024	Sääntöjen noudattamista koskevista kirjeistä saatavat verotulot kasvavat 30 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
M1C1-115	Uudistus 1.13: Menoarviokehyksen uudistus	Välitavoite	Vuotta 2024 koskevan vuotuisen menojen uudelleenarvioinnin loppuun saattaminen ottaen huomioon vuosina 2022 ja 2023 vuodeksi 2024 asetetut säästötavoitteet	Hyväksytään valtiovarainministeriön selvitys menojen uudelleenarvioinnista vuonna 2024 ja vahvistetaan prosessin päätökseen saattaminen ja tavoitteen saavuttaminen.	–	–	–	Q2	2025	Valtiovarainministeriön kertomuksessa, joka toimitetaan ministerineuvostolle vuoden 2016 asetusten 90 ja 93 sekä lain 163/2016 mukaisesti - todistetaan, että menojen uudelleenarviointiprosessi on saatettu päätökseen vuonna 2024 menojen uudelleenarviointikehystä koskevan säännöksen osalta. - varmistetaan, että vuosiksi 2022 ja 2023 asetetut tavoitteet on saavutettu.
M1C1-116	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistus	Tavoite	Veronkierron vähentäminen, sellaisena kuin se on määritelty indikaattorissa ”veronkiertoalttius”	–	Prosenttiosuus	0	-5	Q4	2025	Veronkiertoalttiuden kaikissa veroissa, lukuun ottamatta kiinteistöveroja (Imposta Municipale Unica) ja valmisteveroja, on vuonna 2023 oltava 5 prosenttia alempi kuin vuoden 2019 perustaso. Vuotta 2019 koskeva viitearvio sisällytetään harmaata taloutta koskevaan hallituksen päivitettyyn raporttiin, joka julkaistaan marraskuussa 2021 asetuksen nro 160/2015 2 §:n säännösten mukaisesti. Viiden prosentin alennusta on noudatettava suhteessa arvioihin, jotka sisältyvät marraskuussa 2025 julkaistavan saman kertomuksen verovuotta 2023 koskevien tietojen perusteella päivitettyyn versioon.
M1C1-117	Uudistus 1.15: Julkisen talouden tilinpitosääntöjen uudistus	Tavoite	Uuteen suoriteperusteiseen kirjanpitojärjestelmään siirtymistä varten koulutetut julkisyhteisöt	–	Määrä	0	18 000	Q1	2026	Ensimmäisen koulutuskierroksen päättäminen uuteen suoriteperusteiseen kirjanpitojärjestelmään siirtymiseksi 18 000 julkisyhteisön edustajille.
M1C1-118	Uudistus 1.15: Julkisen talouden tilinpitosääntöjen uudistus	Välitavoite	Sellaisen suoriteperusteisen uudistuksen voimaantulo, joka kattaa vähintään 90 prosenttia koko julkisesta sektorista.	Lain säännös, jonka mukaan vähintään 90 prosenttia kaikista julkisen sektorin täytäntöönpanotoimenpiteistä on tullut voimaan (mukaan lukien ohjeet, toimintakäsikirjat ja koulutusohjelma).	–	–	–	Q2	2026	Julkishallinnon tilinpäätös, joka kattaa vähintään 90 prosenttia kaikista julkisyhteisöistä ja julkisoikeudellisista yhteisöistä, on julkistettava. Hyväksytään lainsäädäntöuudistus, jolla otetaan käyttöön uusi suoriteperusteinen kirjanpitojärjestelmä, joka koskee vähintään 90 prosenttia julkishallinnoista vuodesta 2027 alkaen. Annetaan johdettua lainsäädäntöä, jossa säädetään seuraavat: Tilinpäätösstandardien soveltamista koskevat ohjeet ja toimintaohjeet sekä esimerkkejä ja käytännön ohjeita toimijoiden tukemiseksi; Koulutusohjelma: koulutusohjelmat uuteen suoriteperusteiseen kirjanpitojärjestelmään siirtymistä varten.
M1C1-119	Uudistus 1.14: Valtiotasoa alemman tason finanssipoliittisen kehyksen uudistus	Välitavoite	Primaari- ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo alueellisen fiskaalisen federalismin täytäntöönpanemiseksi	Lain säännös, joka osoittaa fiskaalisen federalismin voimaantulon niiden alueiden osalta, joilla on tavallinen asema.	–	–	–	Q1	2026	Finanssipoliittisen federalismin (”Federalismo fiscale”) täytäntöönpano voimassa olevan mahdollistavan lain 42/2009 mukaisesti. Erityisesti primaari- ja sekundaarilainsäädännössä on määriteltävä asiaankuuluvat parametrit ja pantava täytäntöön finanssipoliittinen federalismi niiden alueiden osalta, joilla on tavallinen asema, sellaisena kuin se on määriteltynä asetuksessa (decreto-legge) 68/2011 (1-15 §), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna lailla 176/2020 (31-sexties §).
M1C1-120	Uudistus 1.14: Valtiotasoa alemman tason finanssipoliittisen kehyksen uudistus	Välitavoite	Primaari- ja sekundaarilainsäädännön voimaantulo alueellisen fiskaalisen federalismin täytäntöönpanemiseksi	Lain säännös, joka osoittaa fiskaalisen federalismin voimaantulon maakunnissa ja suurkaupungeissa.	–	–	–	Q1	2026	Finanssipoliittisen federalismin (”Federalismo fiscale”) täytäntöönpano voimassa olevan mahdollistavan lain 42/2009 mukaisesti. Erityisesti primaari- ja sekundaarilainsäädännössä määritellään asiaankuuluvat parametrit ja pannaan tarvittaessa täytäntöön maakuntien ja suurkaupunkien fiskaalinen federalismi, sellaisena kuin se on määriteltynä asetuksessa 68/2011 (1-15 §), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna lailla 178/2020 (1 §:n 783 momentti).
M1C1-121	Uudistus 1.12: Verohallinnon uudistus	Tavoite	Veronkierron vähentäminen, sellaisena kuin se on määritelty indikaattorissa ”veronkiertoalttius”	–	Prosenttiosuus	0	-15	Q2	2026	Veronkiertoalttiuden kaikissa veroissa, lukuun ottamatta kiinteistöveroja (Imposta Municipale Unica) ja valmisteveroja, on vuonna 2024 oltava 15 prosenttia alempi kuin vuoden 2019 perustaso. Vuotta 2019 koskeva viitearvio sisällytetään harmaata taloutta koskevaan hallituksen päivitettyyn raporttiin, joka julkaistaan marraskuussa 2021 asetuksen nro 160/2015 2 §:n säännösten mukaisesti. 15 prosentin vähennystä on noudatettava suhteessa verovuotta 2024 koskevaan arvioon, joka sisältyy valtiovarainministeriön laatimaan kertomukseen kesäkuuhun 2026 mennessä ja joka perustuu asetuksen nro 160/2015 2 §:ssä edellytetyssä kertomuksessa käytettyyn menetelmään.
M1C1-122	Uudistus 1.13: Menoarviokehyksen uudistus	Välitavoite	Vuotta 2025 koskevan vuotuisen menojen uudelleenarvioinnin loppuun saattaminen ottaen huomioon vuosina 2022, 2023 ja 2024 vuodelle 2025 asetetut säästötavoitteet.	Hyväksytään valtiovarainministeriön selvitys menojen uudelleenarvioinnista vuonna 2025 ja vahvistetaan prosessin päätökseen saattaminen ja tavoitteen saavuttaminen.	–	–	–	Q2	2026	Valtiovarainministeriön kertomuksessa, joka toimitetaan ministerineuvostolle vuoden 2016 asetusten 90 ja 93 sekä lain 163/2016 mukaisesti - todistetaan, että menojen uudelleenarviointiprosessi on saatettu päätökseen vuonna 2025 menojen uudelleenarviointikehystä koskevan säännöksen osalta. - varmistetaan, että vuosiksi 2022, 2023 ja 2024 asetetut tavoitteet on saavutettu.

A.3.    Kuvaus lainaa koskevista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 1.2 – Pilvipalvelujen mahdollistaminen paikallisviranomaisille

Tämän investoinnin tavoitteena on siirtää paikallishallinnon merkittävän osan data-aineistot ja sovellukset turvalliseen pilvipalveluinfrastruktuuriin, jolloin kullakin hallintoelimellä on vapaus tehdä valintoja sertifioiduissa julkisissa pilviympäristöissä.

Toimenpide sisältää myös hallintoelinten ”siirtyminen palveluna” koskevan tukipaketin, joka sisältää seuraavat: i) alustava arviointi, ii) työn käynnistämiseen tarvittava menettelyllinen/hallinnollinen tuki, iii) neuvottelut tarvittavasta ulkoisesta tuesta ja iv) hankkeen yleinen hallinnointi täytäntöönpanon aikana. Teknisen innovoinnin ja digitaalisen siirtymän ministeriön (MITD) valvoman ryhmän odotetaan yksilöivän ja sertifioivan laajan luettelon pätevistä palveluntarjoajista ja neuvottelevan vakiomuotoisista tukipaketeista, jotka on räätälöity hallinnon ja siihen osallistuvien yksiköiden koon mukaan.

Investoinnit 1.4 – Digitaaliset palvelut ja kansalaisten kokemus

Tämän investoinnin tavoitteena on kehittää integroidut ja yhdenmukaistetut kansalaisille suunnatut digitaaliset palvelut, varmistaa niiden laaja käyttöönotto sekä keskus- että paikallishallinnossa ja parantaa käyttäjien kokemuksia.

Toimenpiteen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

(I)parannetaan digitaalisista julkisista palveluista saatuja kokemuksia määrittelemällä uudelleenkäytettävissä olevat palvelujen toimitusmallit, joilla varmistetaan täydet esteettömyysvaatimukset (Investointi 1.4.1 – Kansalaiskokemus – digitaalisten julkisten palvelujen laadun ja käytettävyyden parantaminen);

(II)parannetaan digitaalisten julkisten palvelujen saatavuutta (Investointi 1.4.2 – Kansalaisten osallistaminen: Digitaalisten julkisten palvelujen saavutettavuuden parantaminen);

(III)edistetään kansalaisten ja julkishallintojen välisten maksujen digitaalisen sovelluksen (PagoPA) käyttöönottoa ja ”IO”-sovelluksen hyväksymistä kansalaisten ja hallinnon välisenä keskeisenä digitaalisena kosketuspisteenä laajassa palveluvalikoimassa (mukaan lukien ilmoitukset) ”yhden luukun” logiikan mukaisesti (Investointi 1.4.3 – PagoPA-alustapalvelujen ja IO-sovelluksen käyttöönotto);

(IV)edistämään kansallisten digitaalisen identiteetin alustojen (Sistema Pubblico di Identità Digitale, SPID ja Carta d’Identità Elettronica, CIE) ja kansallisen rekisterin (Anagrafe nazionale della popolazione residente, ANPR) käyttöönottoa (Investointi 1.4.4 – Kansallisten digitaalisen identiteettialustojen (SPID, CIE) ja kansallisen rekisterin (ANPR) käyttöönotto);

(V)kehitetään yhteinen ilmoitusjärjestelmä (Investointi 1.4.5 – Julkisten ilmoitusten digitalisointi);

(VI)edistetään liikkuvuuspalvelujen (MaaS) käyttöönottoa suurkaupunkikaupungeissa, jotta voidaan digitalisoida paikallista liikennettä ja tarjota käyttäjille integroitua liikkuvuuskokemusta matkasuunnittelusta maksuihin eri liikennemuodoissa (investointi 1.4.6 – Liikkuvuus palveluna Italialle; viimeksi mainittu toimenpide rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin).

Investointi 1.6 – Suurten keskushallintoelinten digitalisaatio

Tämän investoinnin tavoitteena on suunnitella uudelleen ja digitalisoida keskeiset prosessit, toiminnot ja palvelut tärkeimpien keskushallintoelinten sisällä näiden hallintojen tehokkuuden lisäämiseksi ja menettelyjen yksinkertaistamiseksi. Keskushallintoelimiä ovat muun muassa seuraavat: i) kansallinen sosiaaliturvalaitos (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitos (INAIL), ii) oikeuslaitos, iii) puolustusministeriö, iv) sisäasiainministeriö, v) Guardia di Finanza.

Sisäasiainministeriön osalta hankkeessa kaavaillaan i) kansalaisille tarkoitettujen palvelujen digitalisointia ja taustalla olevien sisäisten prosessien uudelleensuunnittelua; ii) kehitetään sisäisiä sovellus- ja hallintajärjestelmiä fyysisen ja digitaalisen identiteetin ja siihen liittyvien ominaisuuksien sisäisen keskitetyn todentamisjärjestelmän kehittämiseksi, jotta virkamiehet (esim. poliisi) voivat tarkastaa reaaliaikaisesti kansalaisten omistamien ja siihen yhteydessä olevien henkilökohtaisten asiakirjojen ja ajokorttien (esim. terveyskortti, ajokortti jne.) etätarkastuksen; iii) henkilöstön osaamisen parantaminen digitaalisten valmiuksien vahvistamiseksi (1.6.1 – Sisäministeriön digitalisointi).

Oikeusjärjestelmän osalta hankkeessa on tarkoitus i) digitalisoida kymmenen viime vuoden arkistot (10 000 000 tuomioistuinrekisteriä), jotka liittyvät alemman oikeusasteen (Tribunali ordinari) siviilioikeudellisiin menettelyihin, muutoksenhakutuomioistuimiin ja korkeimman oikeuden oikeudellisiin asiakirjoihin; ii) sellaisen tietojärven (ohjelmistokerroksen) luominen, joka toimii ainoana yhteyspisteenä koko oikeusjärjestelmän tuottaman käsittelemättömän datan saatavuudelle. Datajärveen tallennettuja tietoja on hyödynnettävä käyttämällä tekoälyratkaisuja seuraaviin: i) siviili- ja rikosoikeudelliset tuomioiden anonymisointi; ii) sääntelyssä uhrin ja rikoksentekijän välisen suhteen automaattinen tunnistaminen; iii) aiempien oikeuskäytäntöjen hallinnointi, analysointi ja järjestäminen, jolloin helpotetaan siviilituomareiden ja yleisten syyttäjien kuulemista; iv) edistyneet tilastolliset analyysit oikeusjärjestelmän tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta; v) tuomioistuinlaitoksen toiminnan käsittelyaikojen hallinnointi ja seuranta (investoinnit 1.6.2 – Oikeusministeriön digitalisointi ja 1.6.5 – Ylimmän hallintotuomioistuimen digitalisointi, rahoitettu rahoitustuella, jota ei makseta takaisin).

INPS:n ja INAILin osalta hankkeessa tarkastellaan laajasti niiden sisäisiä järjestelmiä ja menettelyjä sekä kehitetään niiden digitaalisia kosketuspisteitä asukkaiden, yritysten ja muiden julkishallintojen kanssa, jotta käyttäjille voidaan tarjota saumaton digitaalinen kokemus (1.6.3 – Kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (INPS) ja työtapaturmavakuutuslaitoksen (INAIL) digitalisointi).

Puolustusministeriön osalta hanke käsittää i) kolmen perustietokokonaisuuden (henkilöstö, hallinnolliset asiakirjat, sisäinen ja ulkoinen viestintä) turvallisuuden parantamisen ja ii) kaikkien järjestelmien ja sovellusten siirtymisen avoimen lähdekoodin mukaiseen paradigmaan, joka vastaa sääntelykehyksessä määriteltyjä turvallisuusperiaatteita (Investointi 1.6.4 – Puolustusministeriön digitalisointi).

Guardia di Finanzan osalta hankkeella pyritään erityisesti i) uudistamaan tietokantoja; ii) sisällyttämään datatietueet operatiivisiin ja päätöksentekoprosesseihin (investointi 1.6.6 – Rahoituspoliisin digitalisointi, joka rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin).

A.4.    Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – lainatuki

B. MISSION 1 KOMPONENTTI 2:

Toimintalinja 1 – Tuotantojärjestelmän digitalisointi, innovointi ja kilpailukyky

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelman toimintalinjan 1 mission 1 komponentti 2 koskee investointeja ja uudistuksia, joilla pyritään pääasiassa i) tukemaan digitaalista siirtymää ja tuotantojärjestelmän innovointia kannustamalla investoimaan teknologiaan, tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin; ii) Ultranopean laajakaistan ja 5G-verkkojen käyttöönotto digitaalisen kuilun kaventamiseksi sekä satelliittijärjestelmien ja -palvelujen käyttöönotto; iii) strategisten arvoketjujen kehittämisen edistäminen ja yritysten kilpailukyvyn tukeminen keskittyen pk-yrityksiin.

Tämän komponentin toimenpiteillä pyritään korjaamaan vuoden 2020 digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksistä (DESI) ilmeneviä puutteita, jotka liittyvät yritysten digitalisaatiokehitykseen ja yhteyksien puutteisiin, maan sosiaalisen ja taloudellisen selviytymiskyvyn vahvistamiseksi.

Tämän komponentin mukaisilla investoinneilla ja uudistuksilla tuetaan Italialle vuosina 2020 ja 2019 annettuja maakohtaisia suosituksia, jotka koskevat tarvetta ”vahvistaa osaamista ja etäopiskelua, digitaalinen osaaminen ja opiskelu mukaan lukien” (maakohtainen suositus 2, 2020), ”edistää yksityisiä investointeja talouden elpymisen vaalimiseksi” (maakohtainen suositus 3, 2020), ”keskittää investoinnit vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen, erityisesti […] vahvistettuun digitaaliseen infrastruktuuriin keskeisten palvelujen tarjoamisen varmistamiseksi” (maakohtainen suositus 3, 2020), ”edistää osaamisen kehittämistä muun muassa parantamalla digitaalisia taitoja” (maakohtainen suositus 2, 2019), ”keskittää investointeihin liittyvän talouspolitiikan tutkimukseen ja innovointiin sekä infrastruktuurin laatuun alueelliset erot huomioon ottaen” (maakohtainen suositus 3, 2019), ja jossain määrin myös tarvetta ”parantaa innovatiivisten ja pienten yritysten mahdollisuuksia saada pankkien ulkopuolista rahoitusta” (maakohtainen suositus 5, 2019).

Minkään tämän osatekijän toimenpiteen ei odoteta aiheuttavan merkittävää haittaa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventävät toimet teknisten ”ei merkittävää haittaa” -ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti.

Toimintalinja 2 – Liiketoimintaympäristön ja kilpailun parantaminen

Mission 1 komponentin 2 toimintalinjan 2 päätavoitteena on parantaa liiketoimintaympäristöä yrittäjyyden helpottamiseksi ja luoda kilpailulle edellytykset resurssien tehokkaamman kohdentamisen ja tuottavuuden kasvun edistämiseksi. Tärkein väline näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on vuosittain hyväksyttävä vuotuinen kilpailulaki.

Tämän komponentin investoinneilla ja uudistuksilla edistetään Italialle vuonna 2019 osoitettujen tarpeellisen maakohtaisten suositusten noudattamista, jotta se ”puuttuu kilpailunrajoituksiin […] muun muassa uuden vuotuisen kilpailulain avulla” (maakohtainen suositus 3, 2019).

B.1.    Kuvaus taloudellista tukea koskevista uudistuksista ja investoinneista, joita ei makseta takaisin

Toimintalinja 1 — Tuotantojärjestelmän digitalisointi, innovointi ja kilpailukyky

Investointi 1: Transizione 4.0

Toimenpiteen tavoitteena on tukea yritysten digitalisaatiota kannustamalla yksityisiä investointeja digitalisaatiota tukeviin omaisuuseriin ja toimiin. Italian elpymis- ja palautumissuunnitelmasta rahoitettava toimenpide on osa laajempaa Transizione 4.0-suunnitelmaa, johon sisältyy muita kansallisella tasolla rahoitettavia tukitoimenpiteitä yritysten digitalisaation edistämiseksi.

Toimenpide koostuu verohyvitysjärjestelmästä ja kattaa 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana esitettävissä veroilmoituksissa ilmoitettavat menot (30. marraskuuta 2024 sellaisten yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta). Toimenpide sisältää myös verohyvityskoodien määritelmän, joka yksilöidään veroviraston päätöksellä, jotta edunsaajat voivat käyttää verohyvityksiä F24-maksumallin mukaisesti.

Tuettujen verohyvitysten on katettava seuraavat omaisuuserät ja toiminnot:

1.tuotantohyödykkeet, jotka koostuvat seuraavista: i) (teknisesti kehittyneet) aineelliset pääomahyödykkeet, kuten tuotantokoneet, joiden toimintaa valvotaan tietokonejärjestelmillä tai antureilla/kuivauksilla, koneet ja järjestelmät, joita käytetään tuotteiden tai prosessien valvonnassa, sekä vuorovaikutteiset järjestelmät; kaikille niille on tunnusomaista digitaaliset ominaisuudet, kuten automaattinen integrointi ja käyttöliittymä; ii) aineettomat pääomahyödykkeet, kuten 3D-mallinnus, tehdasteollisuuden sisäiset viestintäjärjestelmät sekä tekoälyn ja koneoppimisen ohjelmistot, järjestelmät, alustat ja sovellukset; iii) aineettomat vakiotuotantohyödykkeet, kuten liikkeenjohtoon liittyvät ohjelmistot. Tämä kattaa verohyvitykset, jotka esitetään veroilmoituksissa 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana (30. marraskuuta 2024 sellaisten yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta).

2.Tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimet, joihin kuuluvat tutkimus ja kehittäminen, teknologinen innovointi, vihreä ja digitaalinen innovointi sekä suunnittelu. Tämä kattaa verohyvitykset, jotka esitetään veroilmoituksissa 1. tammikuuta 2022 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana (30. marraskuuta 2024 sellaisten yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta).

3.koulutustoimet, joilla hankitaan tai vahvistetaan tietämystä asiaankuuluvista teknologioista, kuten massadatan ja datan analysoinnista, käyttöliittymästä, esineiden internetistä, liiketoimintaprosessien digitaalisesta integroinnista ja kyberturvallisuudesta. Tämä kattaa verohyvitykset, jotka esitetään veroilmoituksissa 1. tammikuuta 2022 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana (30. marraskuuta 2024 sellaisten yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta).

Toimenpiteeseen kuuluu tiedekomitean perustaminen talous- ja valtiovarainministeriön, talouskehityksestä vastaavan ministeriön ja Italian keskuspankin asiantuntijoiden kanssa arvioimaan järjestelmän taloudellisia vaikutuksia.

Uudistus 1: Teollisoikeusjärjestelmän uudistaminen

Uudistuksen päätavoitteena on mukauttaa teollisoikeuksien järjestelmä nykyaikaisiin haasteisiin ja varmistaa, että innovointipotentiaali edistää tehokkaasti maan elpymistä ja selviytymiskykyä. Sillä pyritään erityisesti seuraaviin tavoitteisiin: teollisoikeuksien suojelujärjestelmän parantaminen; teollisoikeuksien käytön ja levittämisen edistäminen erityisesti pk-yrityksissä; helpotetaan aineettoman omaisuuden saatavuutta ja jakamista varmistaen samalla kohtuullinen tuotto sijoituksille; teollisoikeuksien paremman kunnioittamisen takaaminen; ja Italian aseman vahvistaminen teollisoikeuksia käsittelevillä eurooppalaisilla ja kansainvälisillä foorumeilla.

Toimenpide koskee Italian teollisoikeuksia koskevan lain uudistamista, joka kattaa ainakin seuraavat alat: tarkastellaan uudelleen sääntelykehystä, jolla vahvistetaan teollisoikeuksien suojaa ja yksinkertaistetaan menettelyjä, ii) lisätään tukea yrityksille ja tutkimuslaitoksille, iii) parannetaan taitojen ja osaamisen kehittämistä, iv) helpotetaan tietämyksen siirtoa ja v) vahvistetaan innovatiivisten palvelujen edistämistä.

Investointi 6: Investoinnit teollisoikeuksien järjestelmään

Investoinnin tavoitteena on tukea teollisoikeuksien järjestelmää ja tukea sen uudistusta tämän komponentin uudistuksen 1 mukaisesti. Toimenpide sisältää taloudellisen tuen yritysten ja tutkimuslaitosten teollisoikeuksiin liittyville hankkeille, kuten patentteihin liittyville toimenpiteille (Brevetti+), konseptin toimivuuden osoittamista koskeville ohjelmille ja teknologiansiirtotoimistojen vahvistamiselle.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”Ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyviin tukikelpoisuusperusteisiin ei sisälly tutkimus- ja kehitystoimintaa, joka liittyy seuraavaan toimien luetteloon: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien tuotantoketjun loppupään käyttö 1 ; ii) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 2 ; iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia 3 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia koskevat toimet 4 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että voidaan valita ainoastaan toimia, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Toimintalinja 2 – Liiketoimintaympäristön ja kilpailun parantaminen

Uudistus 2: Vuotuiset kilpailulait 2021, 2022, 2023 ja 2024

Kilpailulaki annetaan vuosittain, ja sillä lisätään kilpailumenettelyjä julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekemiseksi paikallisille julkisille palveluille (erityisesti jäte- ja joukkoliikenteessä), vältetään satamien, valtateiden, latausasemien ja vesivoimaloiden käyttöoikeussopimusten perusteeton pidentäminen vakiintuneille toimijoille monilla aloilla, säädetään julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten asianmukaisesta sääntelystä, tarkistetaan yhteenlaskemista koskevia sääntöjä ja sovelletaan yleistä suhteellisuusperiaatetta julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten kestoon ja asianmukaiseen korvaamiseen. Kilpailulaki lisää myös alueiden kannustimia tehdä julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia alueellisista rautatieliikennepalveluista. Sääntely- ja valvontatehtävät ja sopimusten hallinnointi on myös erotettava selkeästi toisistaan.

Alakohtaisten toimenpiteiden osalta vuotuisen kilpailulainsäädännön on sisällettävä energia- (sähkö-, kaasu- ja vesihuolto), jätehuolto ja liikenne (satamat, rautatiet ja valtaväylät) koskevia toimenpiteitä, joilla täydennetään missioiden 2 ja 3 mukaisia investointeja ja uudistuksia. Rinnakkaistoimenpiteet, joilla varmistetaan kilpailun toteutuminen sähkön vähittäismarkkinoilla, tulevat voimaan viimeistään 31. joulukuuta 2022. Vuotuisessa kilpailulaissa 2022 hyväksytään erityisesti sähköverkon kehittämissuunnitelma ja edistetään toisen sukupolven älykkäiden sähkömittareiden käyttöönottoa, ja niiden on saavutettava 33 miljoonaa yksikköä kaikkialla Italiassa 31. joulukuuta 2025 mennessä.

Lisäksi laeilla on parannettava liiketoimintaympäristöä ainakin seuraavin keinoin: yrityskeskittymien valvontaa koskevien sääntöjen yhdenmukaistaminen EU:n lainsäädännön kanssa, ii) markkinavalvontaviranomaisten konsolidointi, digitalisointi ja ammattimaistaminen ja iii) työntekijöitä koskevien tietojen antamiseen tarvittavan akkreditoinnin keston lyhentäminen seitsemästä päivästä neljään päivään yrityksen perustamiseen kuluvan ajan lyhentämiseksi.

B.2.    Rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Numero	Toimenpide	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mittayksikkö	Perustaso	Päämäärä	Vuosineljännes	Vuosi
M1C2-1	Investointi 1: Transizione 4.0	Välitavoite	Transizione 4.0 -verohyvitysten asettamista mahdollisten edunsaajien saataville koskevien säädösten voimaantulo ja tiedekomitean perustaminen	Lain säännös, josta ilmenee verohyvitykset mahdollistavan talousarviolain voimaantulo, ja asiaa koskevissa täytäntöönpanosäädöksissä oleva säännös, jossa ilmoitetaan verohyvitysten voimaantulo	–	–	–	Q4	2021	Säädöksissä säädetään, että Transizione 4.0 -verohyvitykset ovat mahdollisten edunsaajien saatavilla. Nämä ovat verohyvityksiä i) 4.0 (eli teknisesti edistyneille) aineellisille pääomahyödykkeille, ii) 4,0 aineettomille pääomahyödykkeille, iii) tavanomaisille aineettomille pääomahyödykkeille, iv) tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminnoille ja v) koulutustoimille. Verohyvityskoodit määritellään veroviraston päätöksellä, jotta edunsaajat voivat käyttää verohyvityksiä F24-maksumallin mukaisesti. Perustetaan tieteellinen komitea, johon kuuluu talous- ja valtiovarainministeriön, talouskehityksestä vastaavan ministeriön ja Italian keskuspankin asiantuntijoita, antamalla ministeriön asetus, jolla arvioidaan Transizione 4.0 -verohyvitysten taloudellisia vaikutuksia.
M1C2-2	Investointi 1: Transizione 4.0	Tavoite	Transizione 4.0 -verohyvitykset yrityksille vuosina 2021-2022 esitettyjen veroilmoitusten perusteella	–	Määrä	0	69 900	Q2	2024	Yrityksille on myönnetty vähintään 69 900 Transizione 4.0 -verohyvitystä, jotka liittyvät seuraaviin: aineelliset pääomahyödykkeet, aineettomat pääomahyödykkeet, tavanomaiset aineettomat pääomahyödykkeet, tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminta tai koulutustoiminta 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana palautettujen veroilmoitusten perusteella. Erityisesti on odotettavissa, että - yrityksille on myönnetty vähintään 17 700 verohyvitystä aineellisesta tuotantohyödykkeestä 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana tehtyjen veroilmoitusten perusteella; - yrityksille on myönnetty vähintään 27 300 verohyvitystä aineettomista investointihyödykkeistä 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana esitettyjen veroilmoitusten perusteella; - yrityksille on myönnetty vähintään 13 600 verohyvitystä tavanomaisista aineettomista investointihyödykkeistä 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana esitettyjen veroilmoitusten perusteella; - yrityksille on myönnetty vähintään 10 300 verohyvitystä tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan 1. tammikuuta ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana esitettyjen veroilmoitusten perusteella; - yrityksille on myönnetty koulutustoimintaan vähintään 1 000 verohyvitystä 1. tammikuuta ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana tehtyjen veroilmoitusten perusteella. Niiden yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta, kaikkia edellä lueteltuja verohyvityksiä koskevien veroilmoitusten esittämisen määräajan päättymistä pidennetään 31. päivästä joulukuuta 2022 30. päivään marraskuuta 2023.
M1C2-3	Investointi 1: Transizione 4.0	Tavoite	Transizione 4.0 -verohyvitykset yrityksille vuosina 2021–2023 esitettyjen veroilmoitusten perusteella	–	Määrä	69 900	111 700	Q2	2025	Yrityksille on myönnetty vähintään 111 700 Transizione 4.0 -verohyvitystä, jotka liittyvät seuraaviin: 4.0 aineelliset pääomahyödykkeet, 4.0 aineettomat pääomahyödykkeet, tavanomaiset aineettomat pääomahyödykkeet, tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminta tai koulutustoiminta 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana esitettyjen veroilmoitusten perusteella. Erityisesti on odotettavissa, että yrityksille on myönnetty vähintään 26 900 verohyvitystä aineellisesta tuotantohyödykkeestä 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana tehtyjen veroilmoitusten perusteella; - yrityksille on myönnetty vähintään 41 500 verohyvitystä aineettomista investointihyödykkeistä 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana esitettyjen veroilmoitusten perusteella; - yrityksille on myönnetty vähintään 20 700 verohyvitystä tavanomaisista aineettomista investointihyödykkeistä 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana esitettyjen veroilmoitusten perusteella; - yrityksille on myönnetty vähintään 20 600 verohyvitystä tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan 1. tammikuuta 2022 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana esitettyjen veroilmoitusten perusteella; - yrityksille on myönnetty koulutustoimintaan vähintään 2 000 verohyvitystä 1. tammikuuta 2022 ja 31. joulukuuta 2023 välisenä aikana tehtyjen veroilmoitusten perusteella. Niiden yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta, kaikkia edellä lueteltuja verohyvityksiä koskevien veroilmoitusten esittämisen määräajan päättymistä pidennetään 31. päivästä joulukuuta 2023 30. päivään marraskuuta 2024. Perustaso viittaa niiden yritysten lukumäärään, jotka ovat käyttäneet Transizione 4.0 -verohyvityksiä, jotka perustuvat 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana esitettyihin veroilmoituksiin aineellisista pääomahyödykkeistä, aineettomista pääomahyödykkeistä ja aineettomista vakiohyödykkeistä sekä 1. tammikuuta ja 31. joulukuuta 2022 välisenä aikana esitettyihin tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaa ja koulutusta koskeviin veroilmoituksiin. Niiden yritysten osalta, joiden verovuosi ei vastaa kalenterivuotta, myös 30- päivään marraskuuta 2023 mennessä esitetyt veroilmoitukset on sisällytettävä kaikkien edellä lueteltujen verohyvitysten perustasoon.
M1C2-4	Uudistus 1: Teollisoikeusjärjestelmän uudistaminen	Välitavoite	Italian teollisoikeuksia koskevan lain ja sen täytäntöönpanosäädösten uudistamiseksi annetun asetuksen voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi uuden teollisoikeuksia koskevan lain voimaantulo, ja siihen liittyvissä täytäntöönpanosäädöksissä oleva säännös, josta käy ilmi niiden voimaantulo	–	–	–	Q3	2023	Uudella asetuksella muutetaan teollisoikeuksia koskevaa Italian lakia (10 päivänä helmikuuta 2005 annettu asetus nro 30), ja se kattaa vähintään seuraavat alat: i) tarkistetaan sääntelykehystä, jolla vahvistetaan teollisoikeuksien suojaa ja yksinkertaistetaan menettelyjä, ii) lisätään tukea yrityksille ja tutkimuslaitoksille, iii) parannetaan taitojen ja osaamisen kehittämistä, iv) helpotetaan tietämyksen siirtoa ja v) vahvistetaan innovatiivisten palvelujen edistämistä.
M1C2-5	Investointi 6: Investoinnit teollisoikeuksien järjestelmään	Tavoite	Hankkeet, joita tuetaan teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvillä rahoitusmahdollisuuksilla	–	Määrä	0	254	Q4	2025	Vähintään 254 muuta hanketta, joita tuetaan yritysten ja tutkimuslaitosten teolliseen omaisuuteen liittyvillä rahoitusmahdollisuuksilla, kuten patenttiin liittyvillä toimenpiteillä (Brevetti+), konseptin toimivuuden osoittamisohjelmilla ja teknologiansiirtotoimistoilla (TTO), noudattaen teknisiä ohjeita ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta .
M1C2-6	Uudistus 2: Vuotuiset kilpailulait	Välitavoite	Vuoden 2021 kilpailulain voimaantulo	Säännös, josta käy ilmi vuoden 2021 vuotuisen kilpailulain voimaantulo.	–	–	–	Q4	2022	Vuotuiseen kilpailulakiin on sisällyttävä ainakin seuraavat keskeiset osatekijät, joiden täytäntöönpanotoimenpiteet ja sekundaarilainsäädäntö (tarvittaessa) hyväksytään ja tulevat voimaan viimeistään 31. joulukuuta 2022. Se koskee seuraavia: - Kilpailusääntöjen soveltamisen valvonta: - Paikalliset julkiset palvelut - Energia - Liikenne - Jätehuolto - Yrityksen perustaminen - Markkinavalvonta Kilpailusääntöjen soveltamisen valvonta: i. Poistaa yrityskeskittymien valvontaa koskevat lisäesteet jatkamalla Italian yrityskeskittymien valvontaa koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista EU:n lainsäädännön kanssa. Paikalliset julkiset palvelut: ii. Vahvistaa ja hyödyntää laajemmin periaatetta, jonka mukaan julkisia palveluhankintoja koskevista sopimuksista on järjestettävä kilpailua erityisesti jätehuollon ja julkisen paikallisliikenteen alalla. iii. Rajoittaa sopimusten tekemistä suoraan velvoittamalla paikallisviranomaiset perustelemaan poikkeamisen julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tarjouskilpailusta (julkisia hankintoja koskevan koodeksin 192 §). iv. Säädetään julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten asianmukaisesta sääntelystä panemalla täytäntöön lain 124/2015 19 § yhtenä säädöksenä paikallisista julkisista palveluista erityisesti jätehuollon alalla. v. Säännöillä ja yhteenliitäntämekanismeilla kannustetaan kuntaliittoja vähentämään yksiköiden ja hankintaviranomaisten määrää yhdistämällä ne optimaalisiin alueellisiin yhteenliittymiin (”ambiti territoriali ottimali”) sekä vähintään 350 000 asukkaan paikallisten ja alueellisten julkisten liikennepalvelujen (”bacini e livelli adeguati di servizi di trasporto pubblico locale e regionale”) alueisiin ja riittäviin tasoihin. Laissa paikallisista julkisista palveluista, jolla pannaan täytäntöön lain 124/2015 19 §, vähintään - määritellään julkiset palvelut EU:n lainsäädännön kriteerien perusteella; - vahvistetaan paikallisten julkisten palvelujen tarjoamisen, sääntelyn ja hallinnoinnin yleiset periaatteet; - vahvistetaan yleinen suhteellisuusperiaate julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten keston osalta; - erotetaan selkeästi toisistaan sääntely- ja valvontatehtävät sekä julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten hallinnointi; - varmistetaan, että paikallisviranomaiset perustelevat osallistumisensa osallistuneiden yritysten osakkeiden kasvattamisen talon sisällä myönnettävillä palkinnoilla; - tarjotaan asianmukainen korvaus julkisia palveluhankintoja koskevista sopimuksista riippumattomien sääntelyviranomaisten valvoman kustannuslaskennan perusteella (esim. ARERA energia-alalla tai ART liikenteen alalla); - rajoitetaan talon sisäisten hankintasopimusten keskimääräistä kestoa ja lyhennetään ja yhdenmukaistetaan tarjouskilpailun kohteena olevien hankintayksiköiden vakiokestoa edellyttäen, että kestolla varmistetaan sopimusten taloudellinen ja rahoituksellinen tasapaino, myös liikenneviraston vahvistamien perusteiden mukaisesti. Energia: vi.    Tehdään käyttöoikeussopimusten kilpailuttaminen pakolliseksi vesivoiman alalla ja määritellään vesivoimalupien sääntelykehys. vii.    Tehdään käyttöoikeussopimusten kilpailuttaminen pakolliseksi kaasunjakelussa. viii.    Laaditaan avoimet ja syrjimättömät vaatimukset julkisten tilojen osoittamiselle sähkölatausta varten tai latauspisteiden/asemien operaattoreille. ix.    Poistetaan sähköajoneuvojen latausta koskevat säännellyt sähköntoimitustariffit. Vesivoimalupia koskevissa kilpailupuitteissa vähintään -    Vaaditaan, että tärkeitä vesivoimaloita säännellään keskustasolla yleisin ja yhdenmukaisin perustein. -    Vaaditaan alueita määrittelemään taloudelliset kriteerit, joihin käyttöoikeussopimusten kesto perustuu. -    Poistetaan asteittain mahdollisuus jatkaa sopimuksia (kuten Italian perustuslakituomioistuin on jo todennut). -    Edellytetään, että alueet yhdenmukaistavat tarjouskilpailun myöntämisperusteita koskevat kriteerit (ennakoitavissa olevan liiketoimintaympäristön luomiseksi). Liikenne: x.    Laaditaan selkeät, syrjimättömät ja avoimet perusteet satamatoimilupien myöntämiselle. xi.    Poistetaan satamien käyttöoikeusurakoitsijoiden esteet satamien toimilupatoimintojen yhdistämiseltä useissa suurissa ja keskisuurissa satamissa. xii.    Poistetaan esteet, jotka estävät toimiluvanhaltijoita tarjoamasta joitakin satamapalveluja itse ja käyttämästä omia laitteitaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta työntekijöiden turvallisuutta, edellyttäen, että työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseksi tarvittavat edellytykset ovat tarpeen ja oikeassa suhteessa tavoitteeseen varmistaa turvallisuus satama-alueilla. xiii.    Yksinkertaistetaan satamien lupasuunnitelmien tarkistusmenettelyjen tarkistamista. xiv.    Pannaan täytäntöön asetuksen 50/2017 27 artiklan 2 kohdan d alakohta, jossa kannustetaan alueita kilpailuttamaan alueellisia rautatiesopimuksiaan. Jätteet: xv.    Yksinkertaistetaan jätteenkäsittelylaitosten lupamenettelyjä. Yrityksen perustaminen: xvi.    Lyhennetään aikaa, joka kuluu työntekijöitä koskevien tietojen antamiseen, seitsemästä neljään päivään yrityksen perustamiseen varattujen päivien määrän lyhentämiseksi. Markkinavalvonta: xvii.    Kansallisten markkinavalvontaviranomaisten konsolidointi enintään kymmeneen Italian tärkeimmillä alueilla sijaitsevaan virastoon, joista kukin kattaa kaikki tuoteryhmät, ja raportointi asetuksen (EU) 2019/1020 (tavarapaketti) mukaisesti perustetulle yhteyshenkilölle. xviii.    Vaaditaan kansallisia markkinavalvontaviranomaisia tekemään digitaalisia tuotetarkastuksia ja tiedonkeruuta, soveltamaan tekoälyä vaarallisten ja laittomien tuotteiden jäljittämiseen ja tunnistamaan suuntaukset ja riskit sisämarkkinoilla. xix.    Edellytetään, että kansalliset markkinavalvontaviranomaiset sisällyttävät koulutuksen ja tieto- ja viestintäjärjestelmän käytön yleiseurooppalaiseen markkinavalvontaan. xx.    Perustetaan uusia akkreditoituja laboratorioita tuotetestausta varten kaikille tuoteryhmille. Näiden laboratorioiden on testattava sähköistä kaupankäyntiä, tehtävä fyysisiä laboratoriotestejä ja toteutettava yhteisiä toimia (tulli- ja markkinavalvontaviranomaiset; kaksi tai useampia kansallisia markkinavalvontaviranomaisia, kansallisia ja EU:n markkinavalvontaviranomaisia).
M1C2-7	Uudistus 2: Vuotuiset kilpailulait	Välitavoite	Kaikkien energiaan liittyvien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja johdetun oikeuden voimaantulo (tarvittaessa)	Kaikkien energiaan liittyvien täytäntöönpanotoimenpiteiden ja johdetun oikeuden voimaantulo (tarvittaessa)	–	–	–	Q4	2022	Kaikki energiaan liittyvät täytäntöönpanotoimenpiteet ja sekundaarilainsäädäntö tulevat voimaan (tarvittaessa), jotta i.    Poistetaan asteittain mikroyritysten ja kotitalouksien säännellyt hinnat 1 päivästä tammikuuta 2023 alkaen. ii.    Toteutetaan rinnakkaistoimenpiteitä, joilla tuetaan kilpailun aloittamista sähkön vähittäismarkkinoilla. Liitännäistoimenpiteissä, joilla varmistetaan kilpailun omaksuminen sähkön vähittäismarkkinoilla, vähintään - Huutokaupataan asiakaskuntaa tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi uusille tulokkaille. - Vahvistetaan enimmäismäärän kunkin toimittajan käytettävissä olevaksi enimmäismarkkinaosuudeksi; - Annetaan italialaisille kuluttajille mahdollisuus pyytää energiantoimittajaansa ilmoittamaan laskutustietonsa kolmansille palveluntarjoajille; - Lisätään sähkölaskun avoimuutta antamalla kuluttajille mahdollisuus käyttää ”spesi per oneri di sistema” -ohjelman alakomponentteja; - Poistetaan toimittajia koskeva vaatimus periä maksuja, jotka eivät liity energia-alaan.
M1C2-8	Uudistus 2: Vuotuiset kilpailulait	Välitavoite	Kaikkien täytäntöönpanotoimenpiteiden voimaantulo (tarvittaessa myös sekundaarilainsäädäntö) vuoden 2021 vuotuiseen kilpailulakiin perustuvien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista varten	Kaiken johdetun oikeuden voimaantulo, mukaan lukien kaikki vuoden 2021 vuotuiseen kilpailulakiin perustuvia toimenpiteitä koskevat tarvittavat asetukset	–	–	–	Q4	2022	Kaikkien täytäntöönpanotoimenpiteiden voimaantulo (tarvittaessa myös sekundaarilainsäädäntö) vuoden 2021 vuotuiseen kilpailulakiin perustuvien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista varten.
M1C2-9	Uudistus 2: Vuotuiset kilpailulait	Välitavoite	Vuoden 2022 kilpailulain voimaantulo	Säännös, josta käy ilmi vuoden 2022 vuotuisen kilpailulain voimaantulo.	–	–	–	Q4	2023	Hyväksytään vuoden 2022 vuotuinen kilpailulaki. Vuotuiseen kilpailulakiin on sisällyttävä vähintään seuraavat keskeiset osatekijät, joita koskevat täytäntöönpanotoimenpiteet ja sekundaarilainsäädäntö (tarvittaessa) hyväksytään ja tulevat voimaan viimeistään 31. joulukuuta 2024. Siinä i. hyväksytään sähköverkon kehittämissuunnitelma; ii. edistetään toisen sukupolven älykkäiden sähkömittareiden käyttöönottoa.
M1C2-10	Uudistus 2: Vuotuiset kilpailulait	Välitavoite	Kaikkien täytäntöönpanotoimenpiteiden voimaantulo (tarvittaessa myös sekundaarilainsäädäntö) vuoden 2022 vuotuiseen kilpailulakiin perustuvien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista varten	Kaiken johdetun oikeuden voimaantulo, mukaan lukien kaikki vuoden 2022 vuotuiseen kilpailulakiin perustuvia toimenpiteitä koskevat tarvittavat asetukset	–	–	–	Q4	2023	Kaiken sekundaarilainsäädännön voimaantulo (tarvittaessa), mukaan lukien kaikki asetukset, jotka ovat tarpeen kaikkien edellä mainittujen vuoden 2022 kilpailulakiin perustuvien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista varten.
M1C2-11	Uudistus 2: Vuotuiset kilpailulait	Välitavoite	Vuoden 2023 kilpailulain voimaantulo	Säännös, josta käy ilmi vuoden 2023 vuotuisen kilpailulain voimaantulo.	–	–	–	Q4	2024	Hyväksytään vuoden 2023 vuotuinen kilpailulaki. Vuotuiseen kilpailulainsäädäntöön on sisällyttävä vähintään seuraavat keskeiset osatekijät, joiden täytäntöönpanotoimenpiteet ja sekundaarilainsäädäntö (tarvittaessa) hyväksytään ja tulevat voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. Siihen on sisällyttävä ainakin seuraavat toimenpiteet liikenteen/moottoriteiden alalla: - tehdään käyttöoikeussopimusten kilpailuttaminen pakolliseksi teillä ja määritellään tielupien sääntelykehys, sanotun kuitenkaan rajoittamatta talonsisäistä sääntelyä EU:n lainsäädännössä asetetuissa rajoissa; - vaaditaan, että liikenteen sääntelyviranomainen laskee hintakaton, joka perustuu koko talouden alan aiempien kustannusten vertailevaan analyysiin selkeiden, yhdenmukaisten ja avoimien kriteerien mukaisesti; - vaaditaan, että maantietoimilupien paketteja kilpailutetaan; - vaaditaan yksityiskohtaista kuvausta käyttöoikeussopimuksen kohteesta; - vahvistetaan infrastruktuuriministeriön suorittamaa maanteiden rakennustöiden valvontaa; - estetään käyttöoikeussopimusten automaattinen uusiminen ja varmistetaan sisäisten toimeksiantojen noudattaminen (*) - säännellään sopimuksen purkamista koskevia ehtoja; - vähennetään sopimuksen purkamista koskevia ehtoja; - vähennetään kohtuullisessa ajassa (enintään viiden vuoden kuluessa) talosopimusten osuutta 40 prosentista 20 prosenttiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ammatillista tasoa. * in house -toimeksiantojen osalta laissa - vaaditaan sisäisen toimeksiannon laillisuuden pakollinen ennakkotarkastus ja kielletään tarjouskilpailumenettelyn käynnistäminen tai sisäiset toimeksiannot ilman tätä tarkastusta; - annetaan liikenteen sääntelyviranomaiselle riittävät välineet ja valtuudet suorittaa nämä tarkastukset sekä kansallisen korruptiontorjuntaviranomaisen (ANAC) (oikeudellinen) tuki; - sisällytetään sähköisten latauspisteiden vähimmäismäärän asentaminen uusien valtateitä koskevien käyttöoikeussopimusten myöntämisperusteiksi. Mitä tulee sopimuksen purkamiseen yleisen edun vuoksi, laissa on säädettävä vähintään riittävästä korvauksesta, jonka avulla käyttöoikeussopimuksen saaja voi saada takaisin investoinnit, joita ei ole kokonaan kuoletettu. Mitä tulee sopimuksen irtisanomiseen vakavan rikkomisen vuoksi, laissa on säädettävä asianmukaisesta tasapainosta toimiluvan haltijalle vaaditun vahingonkorvauksen ja vielä saamatta jääneiden investointien kohtuullisen korvauksen välillä. Vakavat rikkomiset on yksilöitävä laissa nimenomaisesti.
M1C2-12	Uudistus 2: Vuotuiset kilpailulait	Välitavoite	Kaikkien täytäntöönpanotoimenpiteiden voimaantulo (tarvittaessa myös sekundaarilainsäädäntö) vuoden 2023 vuotuiseen kilpailulakiin perustuvien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista varten	Kaiken johdetun oikeuden voimaantulo, mukaan lukien kaikki vuoden 2023 vuotuiseen kilpailulakiin perustuvia toimenpiteitä koskevat tarvittavat asetukset	–	–	–	Q4	2024	Kaiken sekundaarilainsäädännön voimaantulo (tarvittaessa), mukaan lukien kaikki asetukset, jotka ovat tarpeen kaikkien vuoden 2023 vuotuiseen kilpailulakiin perustuvien toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista varten.
M1C2-13	Uudistus 2: Vuotuiset kilpailulait	Välitavoite	Vuoden 2024 kilpailulain voimaantulo	Säännös, josta käy ilmi vuoden 2024 vuotuisen kilpailulain voimaantulo.	–	–	–	Q4	2025	Hyväksytään vuoden 2024 vuotuinen kilpailulaki. Lakiehdotus on toimitettava parlamentille kesäkuuhun 2024 mennessä. Istuntosalien on hyväksyttävä se vuoden 2024 loppuun mennessä. Johdettu oikeus (tarvittaessa) viimeistään 4Q2025.
M1C2-14	Uudistus 2: Vuotuiset kilpailulait	Tavoite	Miljoonia 2G-älymittareita otettu käyttöön.	–	Määrä	20	33	Q4	2025	Vähintään 33 miljoonaa 2G-älymittaria otettu käyttöön.

B.3.    Kuvaus lainaa koskevista uudistuksista ja investoinneista

Investointi 2: Mikroelektroniikan innovointi ja teknologia

Investoinnin tavoitteena on tukea mikroelektroniikan strategisen arvoketjun kehittämistä investoimalla piikarbidisubstraatteihin, joita tarvitaan suorituskykyisten voimalaitteiden valmistukseen. Investointi on toteutettava voimassa olevien valtiontukisääntöjen mukaisesti, ja sillä odotetaan olevan myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen.

Investointi 3: Nopeat internetyhteydet (ultralaajakaista ja 5G)

Investoinnin tavoitteena on saattaa kansalliset ultranopeat ja 5G-verkot valmiiksi koko maan alueella. Näiden investointien odotetaan edistävän merkittävästi digitaalisen siirtymän tavoitteita ja kaventavan digitaalista kuilua Italiassa.

Investointiin sisältyy käyttöoikeussopimusten tekeminen ja viisi nopeampaa liityntähanketta:

1.”Italia a 1 Giga”, joka tarjoaa 1 gigabittiä/s download-latauksessa ja 200 Mbit/s upliad-latauksessa harmaalla ja mustalla seuraavan sukupolven liityntäalueella markkinoiden toimintapuutealueilla. Nämä alueet määritellään kartoituksen valmistumisen jälkeen;

2.”Italia 5G”, joka tarjoaa 5G-yhteyksiä markkinahäiriöalueilla eli alueilla, joilla matkaviestinverkkoja ei ole otettu käyttöön; tai vain 3G-verkkoja on saatavilla, eikä lähitulevaisuudessa ole suunnitteilla 4G- ja/tai 5G-matkaviestintäverkkoja; tai markkinoilla on osoitettu toimintapuute;

3.”Liitetyt koulut”, joiden on tarjottava koulurakennuksiin laajakaistayhteys 1 gigabitti/s;

4.”Liitetyt terveydenhuoltolaitokset”, joiden on tarjottava julkisiin terveydenhuoltolaitoksiin laajakaistayhteys 1 gigabitti/s;

5.”Liitetyt pienet saaret”, joiden on tarjottava ultralaajakaistayhteydet tietyille pienille saarille, joilla ei ole kuituyhteyksiä mantereelle.

Investointi 4: Satelliittiteknologia ja avaruustalous

Investoinnin tavoitteena on kehittää satelliittiyhteyksiä digitaalista ja vihreää siirtymää silmällä pitäen ja edistää avaruusalan kehitystä. Investoinnin tavoitteena on myös mahdollistaa eri talouden alojen turvallisen viestinnän ja seurantainfrastruktuurin kaltaiset palvelut, ja tätä varten siihen sisältyy sekä tuotantoketjun alkupäässä (käynnistyspalvelut, satelliittien ja infrastruktuurien tuotanto ja käyttö) että tuotantoketjun loppupäässä (mahdollisten tuotteiden ja palvelujen tuottaminen). 

Investointiin sisältyy tarjouskilpailujen tekeminen ja siihen kuuluu neljä hanketta:

1.Satcom, joka koostuu i) tuotantoketjun alkupään toiminnoista mukaan lukien kolmen komponentin, erityisesti pieniin satelliitteihin perustuvan esineiden internetin, määrittely, suunnittelu, kehittäminen ja valmistus, kvanttiviestintämissio, joka perustuu nykyiseen prototyyppien kehittämiseen, jotta voidaan kehittää teknologiaa myös optisia/fotonisia televiestintähankkeita varten, sekä olemassa olevien infrastruktuurien parantaminen; ii) tuotantoketjun loppupään toiminnot mukaan lukien satcom-palvelujen tarjontaan tarkoitettujen keskusten ja alustojen suunnittelu, kehittäminen ja toiminta.

2.Maanhavainnointi (EO), joka koostuu i) tuotantoketjun alkupään toiminnoista mukaan lukien eritelmät, suunnittelu, kaukokartoitusjärjestelmän kehittäminen (Synthetic Aperture Radar (SAR), hyperspektrinen) ja maa-, meri- ja ilmakehän seurantaan keskittyvien laukaisujen hankinta; ii) tuotantoketjun loppupään toiminnot mukaan lukien taloudenEO-sovellusten ja -palvelujen yrityshautomon toteuttaminen Etelä-Italiassa ja kyberItalia -hankkeen toteuttaminen, johon sisältyy digitaalisen kopion luominen maasta.

3.Avaruustehdas, joka koostuu kahdesta alahankkeesta: (i) Space Factory 4.0: pienten satelliittien digitaalisten valmistus-, kokoonpano- ja testauslaitosten määrittely, suunnittelu ja rakentaminen sekä kyberfyysisen tuotantojärjestelmän ja satelliittien digitaalisen ystävyystoiminnan toteuttaminen, jonka tavoitteena on luoda kaksisuuntainen yhteys digitaalisen mallin ja sen fyysisen vastineen välille; (ii) Access to Space: tutkimus, kehittäminen ja prototyyppien kehittäminen vihreän teknologian toteuttamiseksi tulevan sukupolven frustereita ja kantoraketteja varten, mukaan lukien valikoitujen teknologioiden demonstrointi lennon aikana.

4.Kiertoradalla harjoitettava talous, joka koostuu kiertoradalla olevien yhteentoimivuusteknologioiden demonstraation käyttöönotosta kiertoradalla; Kansallisen avaruusvalvonnan ja -seurannan (SST) kapasiteetin lisääminen, mukaan lukien maassa sijaitsevien antureiden verkosto avaruusromun havainnointia ja jäljittämistä varten; avaruusliikenteen hallintatoimia tukevan tietopalvelun suunnitteluun, kehittämiseen, käyttöön ja käyttöön ottaminen avaruusliikenteen hallintaa tukevan tietopalvelun hankintaa ja hallinnointia varten.

Tarkoituksena on, että investoinnilla ei ole sotilaallisia tavoitteita tai merkitystä puolustuksen alalla.

Investointi 5: Teollisuuden toimitusketjua koskevat politiikat ja kansainvälistyminen

Investoinnin tavoitteena on vahvistaa teollisuuden toimitusketjuja erityisesti helpottamalla rahoituksen saantia ja edistää yritysten (erityisesti pk-yritysten) kilpailukykyä erityisesti tukemalla niiden kansainvälistymistä ja vahvistamalla niiden selviytymiskykyä covid-19-kriisin jälkeen.

Investointi koostuu kahdesta tukilinjasta:

1.SIMESTin hallinnoiman 394/81-rahaston jälleenrahoitus. Se koostuu sellaisen olemassa olevan rahaston uudelleenrahoituksesta, jota hallinnoi tällä hetkellä julkinen virasto SIMEST ja josta myönnetään rahoitustukea yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, niiden kansainvälistymisen tukemiseksi erilaisilla välineillä, kuten ulkomaisille markkinoille pääsyä koskevilla ohjelmilla ja sähköisen kaupankäynnin kehittämisohjelmilla.

2.Toimitusketjujen kilpailukyky ja häiriönsietokyky. Se koostuu kehityssopimuksen välineen kautta annettavasta taloudellisesta tuesta hankkeille, jotka liittyvät keskeisiin strategisiin arvoketjuihin, kuten teollisuuden kehittämisohjelmiin, ympäristönsuojelun kehittämisohjelmiin, kestävään liikkuvuuteen ja matkailuun liittyviin toimiin.

Edellä mainitut toimet toteutetaan asetuksen (EU) 2021/241 tavoitteiden mukaisesti investointipolitiikan mukaisesti, mukaan lukien ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltaminen, sellaisena kuin se täsmennetään teknisissä ohjeissa ”Ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01).

Sen varmistamiseksi, että toimenpide noudattaa teknistä ohjetta ”ei merkittävää haittaa” (2021/C58/01), Italian ja rahoitusvälineestä vastaavan yhteisön tai rahoituksen välittäjän välisen oikeudellisen sopimuksen ja rahoitusvälineen myöhemmän sijoituspolitiikka

I.edellyttää, että InvestEU-rahaston kestävyysarviointia koskevia komission teknisiä ohjeita sovelletaan; ja

II.sulkee pois seuraavan luettelon mukaiset toiminnot ja omaisuuserät: i) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja varat, mukaan lukien loppupään käyttö 5 ; ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja varat, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 6 ; iii) jätteiden kaatopaikkoja, polttolaitoksia 7 ja mekaanisia biologisia käsittelylaitoksia 8 koskevat toiminnot ja varat; ja iv) toiminnot ja omaisuus, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppusijoitus voi aiheuttaa haittaa ympäristölle; ja

III.On vaadittava, että yhteisö tai rahoituksen välittäjä, jolle toteuttamistehtäviä on siirretty, varmentaa, että hankkeet ovat oikeudellisesti EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia kaikkien toimien osalta, mukaan lukien ne, jotka on vapautettu kestävyysarvioinnista.

B.4.    Lainan seurannan ja täytäntöönpanon välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu