EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 24.3.2021
COM(2021) 201 final
2021/0077(BUD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta tuen antamiseksi Kreikalle ja Ranskalle luonnonkatastrofien johdosta sekä Albanialle, Belgialle, Espanjalle, Irlannille, Italialle, Itävallalle, Kreikalle, Kroatialle, Latvialle, Liettualle, Luxemburgille, Montenegrolle, Portugalille, Ranskalle, Romanialle, Saksalle, Serbialle, Tšekille, Unkarille ja Virolle vakavan kansanterveysuhan johdosta
PERUSTELUT
1.Ehdotuksen tausta
Tämä päätös koskee varojen käyttöön ottamista Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, jäljempänä ’EUSR’, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002, jäljempänä ’asetus’, mukaisesti. Käyttöön otettavalla 484 199 841 euron määrällä on tarkoitus kattaa tuki Kreikalle ja Ranskalle kyseisissä maissa vuonna 2020 tapahtuneiden alueellisten luonnonkatastrofien johdosta sekä 17 jäsenvaltiolle ja kolmelle liittymisneuvotteluja käyvälle valtiolle (Albania, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Montenegro, Portugali, Ranska, Romania, Saksa, Serbia, Tšekki, Unkari ja Viro) covid-19-pandemian alkuvuodesta 2020 aiheuttaman vakavan kansanterveysuhan vaikutusten lieventämiseksi.
Tähän varojen käyttöönottoa koskevaan ehdotukseen liittyy lisätalousarvioesitys (LTE) nro 2/2021, jossa ehdotetaan, että käyttämättä jääneistä vuoden 2020 määrärahoista siirretään 47 981 598 euroa suoraan EUSR:n toimintamäärärahojen budjettikohtaan, ja määrärahasiirto DEC nro 03/2021, jossa ehdotetaan, että solidaarisuus- ja hätäapuvarauksesta, jäljempänä ’SEAR-varaus’ siirretään 427 543 750 euroa EUSR:n toimintamäärärahojen budjettikohtaan sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina. EUSR-asetuksen 4 a artiklan 4 kohdan mukaisesti vuoden 2021 yleiseen talousarvioon on jo otettu 50 000 000 euroa (sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina) ennakkomaksujen suorittamista varten. Näistä määrärahoista katetaan 8 674 493 euron ennakkomaksut, jotka liittyvät Kreikassa ja Ranskassa tapahtuneisiin alueellisiin luonnonkatastrofeihin. Covid-19-pandemiaan liittyvät ennakkomaksut, joiden määrä oli 132 736 830 euroa, maksettiin EUSR:n vuoden 2020 määrärahoista.
2.Tiedot ja ehdot
2.1Kreikka – tulvat Sterea Elladassa elokuussa 2020
(1)Kreikka haki 29. lokakuuta 2020 rahoitustukea EUSR:sta Sterea Elladan aluetta elokuussa 2020 koetelleiden tulvien jälkeisten hätä- ja pelastustoimien rahoittamiseksi.
(2) Hakemus toimitettiin 12 viikon määräajassa ensimmäisestä katastrofin aiheuttamasta vahingosta, joka kirjattiin 9. elokuuta 2020. Hakemus sisältää kaikki asetuksen 4 artiklassa vaaditut tiedot.
(3)Kyseessä on luonnonkatastrofi, joka kuuluu EUSR:n soveltamisalaan.
(4)Hakemuksen mukaan kyseessä on asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu alueellinen luonnonkatastrofi. Alueelliseksi luonnonkatastrofiksi määritellään luonnonkatastrofi, jonka seurauksena tukikelpoisen valtion NUTS 2 -tason alueella syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat yli 1,5 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta (BKT). Kreikan viranomaiset arvioivat välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 132 004 000 euroa. Vahinkojen määrä on 1,54 prosenttia Sterea Elladan (NUTS 2 -tason alue) BKT:sta ja ylittää näin sille asetuksessa säädetyn kynnysarvon, joka on 128 286 000 euroa (1,5 % alueen BKT:sta). Kreikalle voidaan näin ollen myöntää sen hakemuksen perusteella tukea EUSR:sta.
(5)EUSR:sta myönnettävä rahoitusosuus lasketaan välittömien vahinkojen kokonaismäärän perusteella. Rahoitusta saa käyttää ainoastaan asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa määriteltyihin ensisijaisiin hätä- ja pelastustoimiin e alakohdassa tarkoitettuja toimia lukuun ottamatta.
(6)Kreikka pyysi 29. lokakuuta 2020 toimittamassaan hakemuksessa asetuksen 4 a artiklassa tarkoitettua ennakkomaksua. Komissio antoi 2. maaliskuuta 2021 täytäntöönpanopäätöksen C(2021) 1507, jossa Kreikalle myönnettiin 330 010 euron ennakkomaksu. Ennakkomaksun määrä otetaan huomioon laskettaessa tuensaajavaltiolle rahoitusosuuden perusteella suoritettavaa jäljellä olevaa maksua. Komission perii takaisin perusteetta maksetut ennakkomaksut.
(7)Hakemuksessa kuvataan yksityiskohtaisesti tapahtumaa ja vahinkojen laajuutta. Kesämyrskyrintama Thalia voimistui 9. elokuuta 2020 liikkuen Kreikan pohjoisosasta, jonne se oli saapunut kaksi päivää aikaisemmin, kohti Kreikan mantereen keski- ja kaakkoisosia, ja johti vertikaalisiin virtauksiin ja äärimmäisiin sääilmiöihin. Äärimmäiset sääolot aiheuttivat rankkasateita (sademäärä 300 mm 8 tunnissa), voimakkaita ukkosmyrskyjä ja myrskytuulia. Rankkasateet saivat aikaan sen, että kahden joen penkereet murtuivat, minkä seurauksena vesi tulvi 3 000 kotiin. Tulvat katkaisivat teitä, ja sekä matkailijoita että paikallisia asukkaita joutui tulvien saartamiksi. Lilas-joen kaikki kuusi tärkeintä siltaa romahtivat, ja joenvarsiteiden eroosion heikentämät penkereet murtuivat. Äärimmäiset sääolot aiheuttivat laajoja vahinkoja sähköverkolle, julkiselle infrastruktuurille ja yksityisasunnoille, ja suurin osa alueellisesta tieverkosta vahingoittui tilapäisesti tai pysyvästi käyttökelvottomaksi. Rankkasateet aiheuttivat kaltevassa maastossa katastrofaalisia hyökytulvia ja maanvyörymiä (pääasiassa jokien valuma-alueilla). Tulvissa ja mutavyöryissä kuoli kahdeksan ihmistä. Myös yritykset ja maatalousala kärsivät huomattavia vahinkoja. Verkkoinfrastruktuurille (vesi- ja jätevesihuoltoverkko, liikenneverkko, sillat, energia- ja televiestintäverkot) aiheutuneiden fyysisten vahinkojen kustannukset muodostavat suurimman osan hakemukseen sisältyvien välittömien vahinkojen arvioiduista kokonaiskustannuksista.
(8)Kreikka on arvioinut asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten hätä- ja pelastustoimien kustannuksiksi 106 124 000 euroa ja esittänyt kustannuksista toimityyppien mukaisesti jaotellun yhteenvedon. Suurin osuus kustannuksista (yli 69 miljoonaa euroa) liittyy liikenneinfrastruktuurin (tiet ja sillat) korjaamiseen ja toiseksi suurin osuus raivaustoimenpiteisiin myrskytuhojen vaikutusalueella (yli 27 miljoonaa euroa).
(9)Kreikan viranomaiset ovat vahvistaneet, etteivät tukikelpoiset kustannukset kuulu vakuutusturvan piiriin.
(10)Katastrofiriskin ehkäisyä ja hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon osalta ei tällä hetkellä ole vireillä rikkomisesta johtuvia menettelyjä.
(11)Tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta annetun direktiivin 2007/60/EY täytäntöönpanon yhteydessä toteutettiin seuraavat toimet: tulvariskien alustava arviointiraportti (maaliskuu 2012), tulvariskille erityisen alttiiden alueiden tunnistaminen maan 14 vesienhoitoalueella sekä tulvariskien alustavan arviointiraportin päivitys (marraskuu 2012). Maan 14 vesienhoitoalueen tulvavaara- ja tulvariskikartoitus saatiin päätökseen maaliskuussa 2017. Myös maan kaikkien vesienhoitoalueiden tulvariskien hallintasuunnitelmat on saatu valmiiksi.
2.2Keikka – Ianos-hirmumyrsky syyskuussa 2020
(1)Kreikka haki 9. joulukuuta 2020 rahoitustukea EUSR:sta Välimeren alueelle syyskuussa 2020 iskeneen Ianos-hirmumyrskyn jälkeisten hätä- ja pelastustoimien rahoittamiseksi.
(2)Hakemus toimitettiin 12 viikon määräajassa ensimmäisestä katastrofin aiheuttamasta vahingosta, joka kirjattiin 19. syyskuuta 2020. Hakemus sisältää kaikki asetuksen 4 artiklassa vaaditut tiedot.
(3)Kyseessä on luonnonkatastrofi, joka kuuluu EUSR:n soveltamisalaan.
(4)Hakemuksen mukaan kyseessä on asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu alueellinen luonnonkatastrofi. Alueelliseksi luonnonkatastrofiksi määritellään luonnonkatastrofi, jonka seurauksena tukikelpoisen valtion NUTS 2 -tason alueella syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat yli 1,5 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta (BKT) tai useita alueita kattavan katastrofin tapauksessa yli 1,5 prosenttia kyseisten alueiden painotetusta BKT:sta. Hakemus koskee viittä Kreikan NUTS 2 -tason aluetta (Ionia Nisia (EL62), Sterea Ellada (EL64), Ditiki Ellada (EL63), Thessalia (EL61), Peloponnisos (EL65)). Kreikan viranomaiset arvioivat välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 863 540 756 euroa. Aiheutuneet vahingot ovat 11,08 prosenttia viiden edellä mainitun NUTS 2 -tason alueen painotetusta BKT:stä, joten ne ylittävät kynnysarvon. Kreikalle voidaan näin ollen myöntää sen hakemuksen perusteella tukea EUSR:sta.
(5)EUSR:sta myönnettävä rahoitusosuus lasketaan välittömien vahinkojen kokonaismäärän perusteella. Rahoitusta saa käyttää ainoastaan asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa määriteltyihin ensisijaisiin hätä- ja pelastustoimiin e alakohdassa tarkoitettuja toimia lukuun ottamatta.
(6)Kreikka pyysi 9. joulukuuta 2020 toimittamassaan hakemuksessa asetuksen 4 a artiklassa tarkoitettua ennakkomaksua. Komissio antoi 2. maaliskuuta 2021 täytäntöönpanopäätöksen C(2021) 1511, jossa Kreikalle myönnettiin 2 158 852 euron ennakkomaksu. Ennakkomaksun määrä otetaan huomioon laskettaessa tuensaajavaltiolle rahoitusosuuden perusteella suoritettavaa jäljellä olevaa maksua. Komission perii takaisin perusteetta maksetut ennakkomaksut.
(7)Hakemuksessa kuvataan yksityiskohtaisesti tapahtumaa ja vahinkojen laajuutta. Hirmumyrsky Ianos, joka tunnetaan myös nimellä Medicane Ianos, oli harvinainen Välimeren alueen trooppinen sykloni, joka vaikutti Kreikkaan 17.–20. syyskuuta 2020. Tämä harvinainen hirmumyrskyn kaltainen myrsky kulki koko Kreikan halki Keski-Thessalian alueen kautta. Se sai aikaan myrskytuulia (joiden tuulen nopeus oli voimakkaimmillaan 120 km/h), rankkasateita ja tulvia, jotka aiheuttivat neljän ihmisen kuoleman ja valtavia vahinkoja kiinteistöille ja infrastruktuurille. Rankkasateita esiintyi useilla sellaisilla vesistöalueilla, joille on ominaista jyrkkä pinnanmuodostus ja joilla syntyy tämän vuoksi vakavia tulvia. Karditsan ja Mouzakin kaupunkeihin tulvi valtavia määriä vettä, ja tulvat kestivät useita päiviä. Tulvien alle jäi Karditsan kaupungissa 5 000 kiinteistöä, 97 prosenttia alueen kaupoista vahingoittui, ja 15 kylää alueella kärsi vakavia tuhoja. Sähkönjakelussa oli laajalle ulottuneita katkoksia, ja vesihuolto keskeytyi monissa kylissä. Rautatieinfrastruktuurille ja tieverkolle on aiheutunut vakavaa vahinkoa. Vuoristoalueella kirjattiin 100 maanvyörymää ja 40 sortunutta siltaa. Myrsky sai liikkeelle tonneittain maa- ja kiviainesta, kaatoi satoja puita ja irrotti puunoksia. Tämä aiheutti ongelmia tieverkostossa. Ithacan, Kefalonian ja Zakynthoksen saarille julistettiin hätätila laajojen tulvien ja sähkökatkosten vuoksi. Pelastuspalveluyksiköt ilmoittivat vastaanottaneensa yli 2 500 avunpyyntöä tulvan alle jääneisiin koteihin ja autoihin loukkuun jääneiltä ihmisiltä, ja Kreikan palolaitos pelasti katastrofin koettelemilla alueilla lähes 1 000 ihmistä.
(8)Kreikka on arvioinut asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten hätä- ja pelastustoimien kustannuksiksi 507 660 619 euroa ja esittänyt kustannuksista toimityyppien mukaisesti jaotellun yhteenvedon. Suurin osuus kustannuksista (yli 293 miljoonaa euroa) liittyy liikenneinfrastruktuurin korjaamiseen ja toiseksi suurin osuus (yli 13 miljoonaa euroa) vesi- ja jätevesihuoltoinfrastruktuurin korjaamiseen.
(9)Kreikan viranomaiset ovat vahvistaneet, etteivät tukikelpoiset kustannukset kuulu vakuutusturvan piiriin.
(10)Katastrofiriskin ehkäisyä ja hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon osalta ei tällä hetkellä ole vireillä rikkomisesta johtuvia menettelyjä.
(11)Tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta annetun direktiivin 2007/60/EY täytäntöönpanon yhteydessä toteutettiin seuraavat toimet: tulvariskien alustava arviointiraportti (maaliskuu 2012), tulvariskille erityisen alttiiden alueiden tunnistaminen maan 14 vesienhoitoalueella sekä tulvariskien alustavan arviointiraportin päivitys (marraskuu 2012). Maan 14 vesienhoitoalueen tulvavaara- ja tulvariskikartoitus saatiin päätökseen maaliskuussa 2017. Myös maan kaikkien vesienhoitoalueiden tulvariskien hallintasuunnitelmat on saatu valmiiksi.
2.3Kreikka – Samoksen, Ikarian ja Chiosin saarilla lokakuussa 2020 tapahtunut maanjäristys
(1)Kreikka haki 22. tammikuuta 2021 rahoitustukea EUSR:sta Samoksen, Ikarian ja Chiosin saarilla lokakuussa 2020 tapahtuneen maanjäristyksen jälkeisten hätä- ja pelastustoimien rahoittamiseksi.
(2)Hakemus toimitettiin 12 viikon määräajassa ensimmäisestä katastrofin aiheuttamasta vahingosta, joka kirjattiin 30. lokakuuta 2020. Hakemus sisältää kaikki asetuksen 4 artiklassa vaaditut tiedot.
(3)Kyseessä on luonnonkatastrofi, joka kuuluu EUSR:n soveltamisalaan.
(4)Hakemuksen mukaan kyseessä on asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu alueellinen luonnonkatastrofi. Alueelliseksi luonnonkatastrofiksi määritellään luonnonkatastrofi, jonka seurauksena tukikelpoisen valtion NUTS 2 -tason alueella syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat yli 1,5 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta (BKT). Kreikan viranomaiset arvioivat välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 101 252 020 euroa. Vahinkojen määrä on 39,72 prosenttia Voreio Aigaion (NUTS 2 -tason alue) BKT:sta ja ylittää näin sille asetuksessa säädetyn kynnysarvon, joka on 38 239 500 euroa (1,5 % alueen BKT:sta). Kreikalle voidaan näin ollen myöntää sen hakemuksen perusteella tukea EUSR:sta.
(5)EUSR:sta myönnettävä rahoitusosuus lasketaan välittömien vahinkojen kokonaismäärän perusteella. Rahoitusta saa käyttää ainoastaan asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa määriteltyihin ensisijaisiin hätä- ja pelastustoimiin e alakohdassa tarkoitettuja toimia lukuun ottamatta.
(6)Kreikka pyysi 22. tammikuuta 2021 toimittamassaan hakemuksessa asetuksen 4 a artiklassa tarkoitettua ennakkomaksua. Komissio antoi 8. maaliskuuta 2021 täytäntöönpanopäätöksen C(2021) 1623, jossa Kreikalle myönnettiin 253 131 euron ennakkomaksu. Ennakkomaksun määrä otetaan huomioon laskettaessa tuensaajavaltiolle rahoitusosuuden perusteella suoritettavaa jäljellä olevaa maksua. Komission perii takaisin perusteetta maksetut ennakkomaksut.
(7)Hakemuksessa kuvataan yksityiskohtaisesti tapahtumaa ja vahinkojen laajuutta. Alueella, joka sijaitsee noin 14 kilometriä Samoksen saaresta koilliseen, tapahtui 30. lokakuuta 2020 maanjäristys, jonka voimakkuus oli 7,0 Richterin asteikolla. Kolme päivää maanjäristyksen jälkeen kirjattiin noin 150 jälkijäristystä, joiden voimakkuus vaihteli. Maanjäristyksen aikana syntyi maankuoren repeämä, joka aiheutti jyrkän muutoksen merenpohjassa ja merenalaisen maanvyörymän. Maanjäristystä seurasi tämän vuoksi kolme peräkkäistä painovoima-aaltoa (tsunami), joiden korkeus oli enimmillään 1,5 metriä ja jotka aiheuttivat laajoja tulvia useilla alueilla Samoksen pohjoisosassa. Maanjäristys ja tsunami ovat aiheuttaneet vahinkoja Pohjoisella Egeanmerellä sijaitsevilla Samoksen, Ikarian ja Chiosin saarilla. Luonnonkatastrofissa kuoli kaksi ihmistä ja loukkaantui 19 ihmistä rakennusten romahtamisen ja rakennusten osien putoamisen seurauksena. Kirkoille, kouluille, museoille ja yksityisasunnoille aiheutui suuria vahinkoja. Samoksen Vathissa katastrofi aiheutti merkittävät vahingot. Vahinkoja aiheutui muun muassa 2 000 – 3 000 ihmisen asunnoille. Kaikille vanhoille kivirakennuksille aiheutui vahinkoja. Osa kärsi vähäisiä vahinkoja, osa tuhoutui täysin. Yhteensä 300 Samoksella sijaitsevaa rakennusta on edelleen vahingoittuneena. Maanjäristys tuhosi merkittävän osan tieverkostoa.
(8)Kreikka on arvioinut asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten hätä- ja pelastustoimien kustannuksiksi 23 785 020 euroa ja esittänyt kustannuksista toimityyppien mukaisesti jaotellun yhteenvedon. Suurin osuus kustannuksista (yli 10 miljoonaa euroa) liittyy liikenneinfrastruktuurin korjaamiseen ja toiseksi suurin osuus koulujen korjaamiseen (yli 6,6 miljoonaa euroa) raivaustoimenpiteisiin katastrofin vaikutusalueella (yli 4,5 miljoonaa euroa).
(9)Kreikan viranomaiset ovat vahvistaneet, etteivät tukikelpoiset kustannukset kuulu vakuutusturvan piiriin.
(10)Katastrofiriskin ehkäisyä ja hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon osalta ei tällä hetkellä ole vireillä rikkomisesta johtuvia menettelyjä.
(11)Kreikan hakemuksessa kuvataan katastrofien riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevan, kyseessä olevan katastrofin luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa. Vuosina 1978–1981 Kreikassa tapahtuneiden voimakkaiden maanjäristysten vuoksi Kreikan hallitus laati toimintapolitiikan luonnonkatastrofiriskien ehkäisyä ja hallintaa varten. Toimintapolitiikan tavoitteena on parantaa paikallisyhteisöjen selviytymiskykyä tarjoamalla puitteet toimille, joilla vähennetään tunnettuja riskejä, hallitaan maanjäristysten vaikutuksia ja otetaan käyttöön menettelyjä/toimenpiteitä uusien riskien ehkäisemiseksi. Kreikan rakennussäännöstö maanjäristysten vaikutusten vähentämiseksi sisältää päivitetyn maanjäristysvaarakartan.
2.4Ranska – Alex-myrsky Provence-Alpes-Côtes d’Azurin alueella lokakuussa 2020
(1)Ranska haki 21. joulukuuta 2020 rahoitustukea EUSR:sta Provence-Alpes-Côtes d’Azurin alueelle lokakuussa 2020 iskeneen Alex-myrskyn jälkeisten hätä- ja pelastustoimien rahoittamiseksi.
(2)Hakemus toimitettiin 12 viikon määräajassa ensimmäisestä katastrofin aiheuttamasta vahingosta, joka kirjattiin 2. lokakuuta 2020. Hakemus sisältää kaikki asetuksen 4 artiklassa vaaditut tiedot.
(3)Kyseessä on luonnonkatastrofi, joka kuuluu EUSR:n soveltamisalaan.
(4)Hakemuksen mukaan kyseessä on asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu alueellinen luonnonkatastrofi. Alueelliseksi luonnonkatastrofiksi määritellään luonnonkatastrofi, jonka seurauksena tukikelpoisen valtion NUTS 2 -tason alueella syntyy välittömiä vahinkoja, joiden kustannukset ovat yli 1,5 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta (BKT). Ranskan viranomaiset arvioivat välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 2 373 000 000 euroa. Vahinkojen määrä on 1,5 prosenttia Provence-Alpes-Côtes d’Azurin (NUTS 2 -tason alue) BKT:sta ja ylittää näin sille asetuksessa säädetyn kynnysarvon, joka on 2 372 040 600 euroa (1,5 % alueen BKT:sta). Ranskalle voidaan näin ollen myöntää sen hakemuksen perusteella tukea EUSR:sta.
(5)EUSR:sta myönnettävä rahoitusosuus lasketaan välittömien vahinkojen kokonaismäärän perusteella. Rahoitusta saa käyttää ainoastaan asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa määriteltyihin ensisijaisiin hätä- ja pelastustoimiin e alakohdassa tarkoitettuja toimia lukuun ottamatta.
(6)Ranska pyysi 21. joulukuuta 2020 toimittamassaan hakemuksessa asetuksen 4 a artiklassa tarkoitettua ennakkomaksua. Komissio antoi 22. helmikuuta 2021 täytäntöönpanopäätöksen C(2021) 1340, jossa Ranskalle myönnettiin 5 932 500 euron ennakkomaksu. Ennakkomaksun määrä otetaan huomioon laskettaessa tuensaajavaltiolle rahoitusosuuden perusteella suoritettavaa jäljellä olevaa maksua. Komission perii takaisin perusteetta maksetut ennakkomaksut.
(7)Hakemuksessa kuvataan yksityiskohtaisesti tapahtumaa ja vahinkojen laajuutta. Alex-myrsky koetteli Ranskaa 1.–4. lokakuuta 2020. Myrsky aiheutti erityisen vakavia vahinkoja Provence-Alpes-Côtes d’Azurin alueella. Nizzan kaupungin pohjoispuolella sijaitsevissa alppilaaksoissa mitattiin poikkeuksellisia sademääriä. Määrät ylittävät monilla näistä alueista sellaiset suurimmat sademäärät, joita saadaan vain kerran vuosisadassa. Rankkasateiden ja paikallisen maaston (jolle ovat ominaisia jyrkkien rinteiden reunustamat kapeat laaksot) yhdistelmä aiheutti useita vaarallisia ilmiöitä, kuten maanvyörymiä, murevirtoja, hyökytulvia ja vakavaa eroosiota vesistöjen varrella. Kumulatiiviset sademäärät olivat suurempia kuin koskaan aiemmin kirjatut suurimmat sademäärät. Kaikille infrastruktuuriverkoille aiheutui vakavia vahinkoja ja tuhoja, ja useat kaupungit joutuivat eristyksiin siltojen ja pääteiden romahdettua. Satoja rakennuksia vaurioitui. Myrskyssä kuoli yhdeksän ihmistä. Sateiden voimakkuus ja sademäärät vastasivat määriä, joita esiintyy vain kerran vuosisadassa tai harvemmin, ja sateisiin liittyi voimakkaita tuulia (tuulen nopeudeksi kirjattiin paikoin jopa 161 km/h). Suurimmat vahingot aiheutuivat Royan, Tinén ja Vésubian laaksoissa sijaitsevissa kunnissa. Vahinkoja aiheutui myös Estéronin ja Varin laaksoissa, joskin vähäisemmässä määrin. Myrsky katkaisi ensimmäisinä päivinä kaikki verkot (vesihuolto-, sähkö- ja tieverkot) Royan, Tinén ja Vésubian laaksoissa, joiden asukkaat joutuivat näin täysin eristyksiin. Kaiken kaikkiaan myrsky on aiheuttanut tuhoisia vahinkoja julkiselle ja yksityiselle omaisuudelle ja merkittävää vahinkoa maantie- ja rautatieinfrastruktuurille ja sähköverkoille. Katastrofilla on ollut vakavia vaikutuksia liiketoimintaan ja matkailuun.
(8)Ranska on arvioinut asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten hätä- ja pelastustoimien kustannuksiksi 1 805 243 000 euroa ja esittänyt kustannuksista toimityyppien mukaisesti jaotellun yhteenvedon. Suurin osuus kustannuksista (yli 663 miljoonaa euroa) liittyy liikenneinfrastruktuurin korjaamiseen ja toiseksi suurin osuus (yli 340 miljoonaa euroa) julkisten rakennusten ja kohteiden korjaamiseen.
(9)Ranskan viranomaiset ovat vahvistaneet, että tukikelpoiset vahingot eivät kuulu vakuutusturvan piiriin.
(10)Katastrofiriskin ehkäisyä ja hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon osalta ei tällä hetkellä ole vireillä rikkomisesta johtuvia menettelyjä.
(11)Direktiivi 2007/60/EY on saatettu osaksi Ranskan kansallista lainsäädäntöä kansallisen ympäristösitoumuksen vahvistamisesta 12. heinäkuuta 2010 annetun lain nro 2010-788 221 §:llä ja tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta 2. maaliskuuta 2011 annetulla asetuksella nro 2011-227. Ranska on saattanut direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään kansallisilla toimilla laatimalla tulvariskien kansallisen hallintastrategian ja alueellisilla toimilla laatimalla tulvariskien hallintasuunnitelmat vesienhoitoalueiden tasolla. Tulvariskien hallintasuunnitelma on väline, jolla tulvadirektiivi pannaan täytäntöön paikallistasolla.
2.5Albania, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Montenegro, Portugali, Ranska, Romania, Saksa, Serbia, Tšekki, Unkari ja Viro – covid-19-pandemian vuoden 2020 alussa aiheuttama vakava kansanterveysuhka
Maailman terveysjärjestölle (WHO) ilmoitettiin joulukuussa 2019 tuntematonta alkuperää olevasta keuhkokuume-epidemiasta Wuhanissa, Kiinassa. Epidemian aiheuttaja tunnistettiin myöhemmin uudeksi koronaviruskannaksi, jota ei ollut aiemmin tavattu ihmisillä – koronavirustauti 2019 (covid-19). WHO julisti 30. tammikuuta 2020 uuden koronavirusepidemian johdosta epidemian aiheuttaman kansainvälisen hätätilanteen.
EUSR-asetusta muutettiin vuonna 2020 koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevan investointialoitteen yhteydessä sisällyttämällä vakavat kansanterveysuhat EU:n solidaarisuusperiaatteen soveltamisalaan.
Tämän jälkeen komissio on vastaanottanut määräaikaan eli 24. kesäkuuta 2020 mennessä yhteensä 22 EUSR:n rahoitustukea koskevaa hakemusta. Yhteensä 19 EU:n jäsenvaltiota (Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro) ja kolme liittymisneuvotteluja käyvää maata (Albania, Montenegro ja Serbia) on pyytänyt rahoitustukea.
Komission yksiköt ovat tutkineet kaikki saadut hakemukset perusteellisesti asetuksen ja erityisesti sen 2, 3 ja 4 artiklan mukaisesti. Seuraavassa esitetään yhteenveto komission arviointien tärkeimmistä osatekijöistä.
(12)Kaikki 22 hakemusta jätettiin covid-19-pandemian aiheuttaman vakavan kansanterveysuhan perusteella tehdyille hakemuksille asetettuun viralliseen määräaikaan eli 24. kesäkuuta 2020 mennessä (ts. 12 viikon kuluessa muutosasetuksen (EU) 2020/461 voimaantulosta).
(13)Covid-19-pandemia on vakava kansanterveysuhka, joka kuuluu EUSR:n soveltamisalaan.
(14)Vastaanotetut 22 hakemusta sisältävät kaikki asetuksen 4 artiklassa vaaditut tiedot.
(15)Seitsemän jäsenvaltiota (Espanja, Irlanti, Kreikka, Kroatia, Portugali, Saksa ja Unkari) pyysi hakemuksissaan ennakkomaksua EUSR:sta odotettavissa olevasta rahoitusosuudesta. Asetuksen 4 a artiklan mukaan ennakkomaksua solidaarisuusrahastosta voivat pyytää vain jäsenvaltiot. Komission yksiköt ovat alustavasti arvioineet edellä mainittujen seitsemän jäsenvaltion toimittamat hakemukset ja todenneet, että kaikki hakemukset täyttävät edellytykset ennakkomaksun maksamiseksi EUSR:sta.
(16)Komission yksiköt vahvistivat vuonna 2020 alustavan arvioinnin pohjalta Espanjan, Irlannin, Kreikan, Kroatian, Portugalin, Saksan ja Unkarin osalta alustavasti hyväksytyt kokonaismenot yksinomaan ennakkomaksun määrän määrittämistä varten. Asetuksen viimeisimmässä muutoksessa EUSR:n ennakkomaksun enimmäismäärä nostettiin 25 prosenttiin rahoitustuen määrästä ja enintään 100 miljoonaan euroon.
(17)Komissio hyväksyi 27. marraskuuta 2020 täytäntöönpanopäätöksen C(2020) 8574, jossa Irlannille myönnetään EUSR:sta 23 279 441 euron ennakkomaksu, joka maksettiin Irlannille myöntämisen jälkeen;
(18)Komissio hyväksyi 2. joulukuuta 2020 seuraavat täytäntöönpanopäätökset:
–täytäntöönpanopäätös C(2020) 8686, jossa Kroatialle myönnetään EUSR:sta 8 462 280 euron ennakkomaksu, joka maksettiin Kroatialle myöntämisen jälkeen;
–täytäntöönpanopäätös C(2020) 8667, jossa Saksalle myönnetään EUSR:sta 15 499 409 euron ennakkomaksu, joka maksettiin Saksalle myöntämisen jälkeen;
–täytäntöönpanopäätös C(2020) 8687, jossa Kreikalle myönnetään EUSR:sta 4 535 700 euron ennakkomaksu, joka maksettiin Kreikalle myöntämisen jälkeen;
–täytäntöönpanopäätös C(2020) 8683, jossa Unkarille myönnetään EUSR:sta 26 587 069 euron ennakkomaksu, joka maksettiin Unkarille myöntämisen jälkeen;
–täytäntöönpanopäätös C(2020) 8688, jossa Portugalille myönnetään EUSR:sta 37 528 511 euron ennakkomaksu, joka maksettiin Portugalille myöntämisen jälkeen;
–täytäntöönpanopäätös C(2020) 8696, jossa Espanjalle myönnetään EUSR:sta 16 844 420 euron ennakkomaksu, joka maksettiin Espanjalle myöntämisen jälkeen.
(19)Ennakkomaksun määrä on EUSR-asetuksen mukaisesti otettu huomioon laskettaessa tuensaajana olevalle jäsenvaltiolle rahoitusosuuden perusteella suoritettavaa jäljellä olevaa maksua. Komission perii takaisin perusteetta maksetut ennakkomaksut.
(20)Kaikki saadut hakemukset arvioitiin yhtenä pakettina yhtenäisen ja tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi. Komissio tarkasteli perusteellisesti useita näkökohtia, kuten menojen tukikelpoisuutta (muun muassa analysoimalla, liittyivätkö esitetyt menot tukikelpoisiin toimiin ja olivatko ne aiheutuneet tukikelpoisuusjakson aikana) sekä sitä, liittyivätkö ne hätätoimiin ja olivatko ne suoraan yhteydessä covid-19-pandemiaan. Lisäksi komissio tarkasteli kokonaisarvioinnin johdonmukaisuutta. Komissio pyysi tarvittaessa hakijamaita toimittamaan lisätietoja, selityksiä ja perusteluja.
(21)Komissio pystyi toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa keskusteltuaan selvittämään tietyntyyppisten ilmoitettujen menojen tukikelpoisuutta koskevat kysymykset ja saattamaan arviointinsa päätökseen. Tämän jälkeen komission yksiköt määrittivät kunkin hakemuksen osalta hyväksyttyjen hätätoimien julkisten menojen kokonaismäärän.
(22)Arvioinnin aikana ja Puolan viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen komission yksiköt totesivat, että Puolan viranomaisten 22. kesäkuuta 2020 esittämässä hakemuksessa ilmoitettu välittömien julkisten menojen kokonaismäärä oli yliarvioitu, ja sitä oli sen vuoksi pienennettävä kyseisten viranomaisten suostumuksella. Koska vakavan kansanterveysuhan kynnysarvo on Puolan tapauksessa 1 430,574 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja julkisten menojen tarkistettu kokonaismäärä on huomattavasti tätä kynnysarvoa pienempi, Puolan hakemus ei täytä EUSR:n tukiehtoja.
(23)Arvioinnin aikana ja Slovenian viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen komission yksiköt totesivat, että Slovenian viranomaisten 17. kesäkuuta 2020 esittämässä hakemuksessa ilmoitettu julkisten menojen kokonaismäärä oli yliarvioitu, ja sitä oli sen vuoksi pienennettävä. Koska vakavan kansanterveysuhan kynnysarvo on Slovenian tapauksessa 135,102 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja julkisten menojen tarkistettu kokonaismäärä on tätä kynnysarvoa pienempi, Slovenian hakemus ei täytä EUSR:n tukiehtoja.
2.6Päätelmät
Edellä esitetyistä syistä katastrofit, joihin Kreikka ja Ranska viittaavat hakemuksissaan, sekä covid-19-pandemiaan liittyvät 20 hakemusta täyttävät asetuksessa säädetyt edellytykset.
3.Rahoitus EUSR:n vuoden 2021 määrärahoista
Vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 17 päivänä joulukuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093, jäljempänä ’rahoituskehysasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan nojalla EUSR:n puitteissa voidaan ottaa käyttöön varoja SEAR-varauksesta. Määräykset, jotka koskevat EUSR:n varojen käyttöönottoa SEAR-varauksen yhteydessä, sisältyvät 16. joulukuuta 2020 tehdyn toimielinten sopimuksen 10 kohtaan (Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi).
Koska EUSR on perustettu solidaarisuuden tukemiseksi, komissio katsoo, että tuen olisi oltava porrasteista. Tämä tarkoittaa, että ”suurten luonnonkatastrofien” osalta sovelletun, EUSR:n varojen käyttöönotolle asetetun kynnysarvon (0,6 % suhteessa bruttokansantuloon tai 3 miljardia euroa vuoden 2011 hintoina sen mukaan, kumpi näistä on pienempi) ylittävän vahingon osalta olisi aiemman käytännön mukaisesti sovellettava suurempaa tuki-intensiteettiä kuin kynnysarvon alle jäävän vahingon osalta. Suurkatastrofien perusteella myönnettävä tuki on aikaisemmin ollut kynnysarvon alle jäävältä osuudelta 2,5 prosenttia ja kynnysarvon ylittävältä osuudelta 6 prosenttia kaikista välittömistä vahingoista. Alueellisten katastrofien ja naapurivaltiota koskevan säännöksen nojalla hyväksyttyjen katastrofien osalta tukiosuus on 2,5 prosenttia.
Rahoitustuen määrä ei saa ylittää tukikelpoisten toimien arvioituja kokonaiskustannuksia. EUSR:sta myönnettävän tuen laskutapa on määritetty rahaston vuosikertomuksessa (2002–2003), ja neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet sen.
Seuraavassa esitetään Kreikan ja Ranskan hakemuksiin perustuva laskelma EUSR:sta maksettavasta rahoitustuesta, joka perustuu arvioon välittömistä kokonaisvahingoista:
|
Jäsenvaltiot
|
Katastrofin luokitus
|
Välittömät kokonaisvahingot
(euroa)
|
Sovellettava alueellisen katastrofin kynnysarvo
[1,5 % suhteessa BKT:hen]
(euroa)
|
Ehdotetun tuen kokonaismäärä
(euroa)
2,5 % välittömistä kokonaisvahingoista
|
Ennakkomaksut
(euroa)
|
|
KREIKKA
Sterea Elladan tulvat
|
Alueellinen
(2 artiklan 3 kohta)
|
132 004 000
|
128 286 000
|
3 300 100
|
330 010
|
|
KREIKKA
hirmumyrsky Ianos
|
Alueellinen
(2 artiklan 3 kohta)
|
863 540 756
|
116 933 271
|
21 588 519
|
2 158 852
|
|
KREIKKA
maanjäristys
|
Alueellinen
(2 artiklan 3 kohta)
|
101 252 020
|
38 239 500
|
2 531 301
|
253 131
|
|
RANSKA
Alex-myrsky
|
Alueellinen
(2 artiklan 3 kohta)
|
2 373 000 000
|
2 372 040 600
|
59 325 000
|
5 932 500
|
|
YHTEENSÄ
|
86 744 920
|
8 674 493
|
Komissio soveltaa vakavien kansanterveysuhkien yhteydessä tukimäärien määrittämiseen samankaltaista menetelmää kuin luonnonkatastrofien yhteydessä. Näin ollen maa saa 2,5 prosenttia tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismäärästä vakaviin kansanterveysuhkiin sovellettavan maakohtaisen kynnysarvon alle jäävältä osuudelta ja 6 prosenttia kynnysarvon ylittävältä julkisten menojen osuudelta. Tämä on ilmoitettu myös komission verkkosivustolla. Koska näin laskettu kaikkien maiden yhteenlaskettu tukimäärä ylitti käytettävissä olevat määrärahat, maakohtaisia määriä pienennettiin määräsuhteessa.
Albanian, Belgian, Espanjan, Irlannin, Italian, Itävallan, Kreikan, Kroatian, Latvian, Liettuan, Luxemburgin, Montenegron, Portugalin, Ranskan, Romanian, Saksan, Serbian, Tšekin, Unkarin ja Viron toimittamien covid-19-pandemian aiheuttamaan vakavaan kansanterveysuhkaan liittyvien EUSR-hakemusten osalta komission yksiköt ehdottavat näin ollen budjettivallan käyttäjälle seuraavien määrien käyttöönottoa:
|
|
Maa
|
Ilmoitetut julkiset menot yhteensä
(euroa)
|
Komission hyväksymät tukikelpoiset julkiset menot yhteensä (euroa)
|
Vakavan kansanterveysuhan osalta sovellettava kynnysarvo
(miljoonaa euroa)
|
Mahdollinen tuen määrä
(euroa)
|
Määräsuhteen mukainen tuki
määrä
(euroa)
|
Maksettu ennakko
|
Loppumaksua varten käyttöön otettava määrä
(euroa)
|
|
1
|
Albania
|
54 998 000
|
54 755 654
|
38,852
|
1 925 519
|
905 271
|
0
|
905 271
|
|
2
|
Itävalta
|
2 111 595 244
|
1 798 883 065
|
1 153,959
|
67 544 419
|
31 755 580
|
0
|
31 755 580
|
|
3
|
Belgia
|
2 192 550 000
|
2 132 102 000
|
1 388,322
|
79 334 850
|
37 298 777
|
0
|
37 298 777
|
|
4
|
Kroatia
|
658 771 839
|
358 524 373
|
151,638
|
16 204 132
|
7 618 270
|
8 462 280
|
0
|
|
5
|
Tšekki
|
1 832 510 000
|
959 231 097
|
588,597
|
36 952 971
|
17 373 205
|
0
|
17 373 205
|
|
6
|
Viro
|
173 328 000
|
171 932 664
|
76,647
|
7 633 315
|
3 588 755
|
0
|
3 588 755
|
|
7
|
Ranska
|
7 011 813 781
|
4 284 611 574
|
1 792,639
|
194 334 329
|
91 365 053
|
0
|
91 365 053
|
|
8
|
Saksa
|
2 079 000 000
|
2 079 000 000
|
1 792,639
|
61 997 635
|
29 147 795
|
15 499 409
|
13 648 386
|
|
9
|
Kreikka
|
623 925 000
|
623 925 000
|
551,220
|
18 142 800
|
8 529 722
|
4 535 700
|
3 994 022
|
|
10
|
Unkari
|
1 997 208 000
|
1 632 956 193
|
385,263
|
84 493 167
|
39 723 926
|
26 587 069
|
13 136 857
|
|
11
|
Irlanti
|
1 997 000 000
|
1 996 328 000
|
762,921
|
93 077 445
|
43 759 771
|
23 279 441
|
20 480 330
|
|
12
|
Italia
|
3 755 558 000
|
3 749 558 000
|
1 792,639
|
162 231 115
|
76 271 930
|
0
|
76 271 930
|
|
13
|
Latvia
|
178 626 000
|
91 884 602
|
85,947
|
2 504 931
|
1 177 677
|
0
|
1 177 677
|
|
14
|
Liettua
|
176 974 000
|
176 932 597
|
131,433
|
6 015 801
|
2 828 291
|
0
|
2 828 291
|
|
15
|
Luxemburg
|
168 230 000
|
168 230 000
|
114,768
|
6 076 920
|
2 857 025
|
0
|
2 857 025
|
|
16
|
Montenegro
|
15 329 000
|
15 329 000
|
14,154
|
424 350
|
199 505
|
0
|
199 505
|
|
17
|
Portugali
|
3 470 870 000
|
2 318 870 000
|
598,233
|
118 194 045
|
55 568 181
|
37 528 511
|
18 039 670
|
|
18
|
Romania
|
848 631 000
|
841 391 000
|
596,025
|
29 622 585
|
13 926 870
|
0
|
13 926 870
|
|
19
|
Serbia
|
495 400 765
|
495 400 765
|
121,926
|
25 456 636
|
11 968 276
|
0
|
11 968 276
|
|
20
|
Espanja
|
15 750 543 061
|
2 941 717 381
|
1 792,639
|
113 760 678
|
53 483 861
|
16 844 420
|
36 639 441
|
|
YHTEENSÄ
|
1 125 927 643
|
529 347 741
|
132 736 830
|
397 454 921
|
Rahoituskehysasetuksen 9 artiklan 2 kohdan mukaan SEAR-varauksen vuotuinen enimmäismäärä on 1 200 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina ja 1 273 450 000 euroa käypinä hintoina. Rahoituskehysasetuksen 9 artiklan 4 kohdassa säädetään, että SEAR-varauksen vuoden 2021 kokonaismäärärahoista 25 prosenttia (318 362 500 euroa käypinä hintoina) on säilytettävä varauksessa 1. lokakuuta 2021 asti, minkä jälkeen tämä osuus on käytettävissä SEAR-varauksen kaikkia osia varten. Lisäksi rahoituskehysasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaan enimmäismäärä, joka voidaan ottaa käyttöön EUSR:sta 1. syyskuuta mennessä, on 50 prosenttia SEAR-varauksen kokonaismäärärahoista sen jälkeen, kun edellä mainittu 25 prosentin osuus on vähennetty. Näin ollen enimmäismäärä, joka voidaan ottaa käyttöön EUSR:n vuoden 2021 määrärahoista 1. syyskuuta 2021 mennessä, on 477 543 750 euroa. EUSR-asetuksen 4 a artiklan 4 kohdan mukaisesti vuoden 2021 yleiseen talousarvioon on jo otettu 50 000 000 euroa (sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina) ennakkomaksujen suorittamista varten. Tämä määrä käytetään neljään luonnonkatastrofiin liittyvien ennakkomaksujen maksamiseen, ja jäljelle jäävä määrä (41 325 507 euroa) on käytettävissä tuleviin ennakkomaksutarpeisiin myöhemmin kuluvana vuonna.
Lisäksi vuoden 2020 määrärahoista oli vuoden lopussa käyttämättä 47 981 598 euroa, jotka siirretään vuodelle 2021.
Tämän vuoksi EUSR:sta tässä vaiheessa vuotta 2021 käytettävissä oleva enimmäismäärä on 525 525 348 euroa. Tämä määrä riittää kattamaan edellä esitetyt, tämän käyttöönottopäätöksen mukaiset tarpeet (484 199 841 euroa; tästä määrästä 86 744 920 euroa liittyy luonnonkatastrofeihin Kreikassa ja Ranskassa ja 397 454 921 euroa liittyy covid-19-pandemian seurauksena tehtyihin hakemuksiin).
|
EUSR:sta tällä hetkellä käytettävissä oleva määrä:
|
|
|
SEAR-varauksen vuoden 2021 määrärahat
|
1 273 450 000 euroa
|
|
Miinus 25 % vuoden 2021 SEAR-varauksen määrärahoista, jotka on säilytettävä varauksessa 1. lokakuuta 2021 saakka
|
–318 362 500 euroa
|
|
Käytettävissä olevat SEAR-varauksen määrärahat yhteensä 1. lokakuuta asti
|
955 087 500 euroa
|
|
SEAR-varauksen vuoden 2021 määrärahoista EUSR:n käytettävissä oleva määrä 1. syyskuuta 2021 asti (50 % käytettävissä olevista SEAR-varauksen vuoden 2021 määrärahoista)
|
477 543 750 euroa
|
|
Josta ennakkomaksuihin varattu määrä
|
50 000 000 euroa
|
|
Plus vuodelle 2021 siirretyt käyttämättä jääneet vuoden 2020 määrärahat
|
47 981 598 euroa
|
|
EUSR:n käytettävissä oleva kokonaismäärä 1. syyskuuta 2021 saakka
|
525 525 348 euroa
|
|
Kreikassa ja Ranskassa tapahtuneiden luonnonkatastrofien sekä covid-19-pandemiaan liittyvien hakemusten vuoksi käyttöön otettavaksi ehdotettu kokonaismäärä
|
484 199 841 euroa
|
|
Jäljellä olevat määrärahat 1. syyskuuta asti
|
41 325 507 euroa
|
2021/0077 (BUD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta tuen antamiseksi Kreikalle ja Ranskalle luonnonkatastrofien johdosta sekä Albanialle, Belgialle, Espanjalle, Irlannille, Italialle, Itävallalle, Kreikalle, Kroatialle, Latvialle, Liettualle, Luxemburgille, Montenegrolle, Portugalille, Ranskalle, Romanialle, Saksalle, Serbialle, Tšekille, Unkarille ja Virolle vakavan kansanterveysuhan johdosta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottavat huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn toimielinten sopimuksen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, ja erityisesti sen 10 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Euroopan unionin solidaarisuusrahaston, jäljempänä ’rahasto’, tavoitteena on antaa unionille mahdollisuus reagoida nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti hätätilanteisiin osoittaakseen solidaarisuutta suurten tai alueellisten luonnonkatastrofien tai vakavien kansanterveysuhkien kohteeksi joutuneiden alueiden väestöä kohtaan.
(2)Rahasto ei saa ylittää neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093, jäljempänä ’rahoituskehysasetus’, 9 artiklassa vahvistettuja enimmäismääriä. Rahoituskehysasetuksen 9 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaan enimmäismäärä, joka voidaan ottaa käyttöön rahaston vuoden 2021 määrärahoista 1 päivään syyskuuta 2021 mennessä, on 477 543 750 euroa. Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun asetuksen 4 a artiklan 4 kohdan mukaisesti vuoden 2021 yleiseen talousarvioon on jo otettu 50 000 000 euroa (sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina) ennakkomaksujen maksamista varten. Lisäksi vuoden 2020 määrärahoista oli kyseisen vuoden lopussa käyttämättä 47 981 598 euroa, jotka siirretään vuodelle 2021. Näin ollen tässä vaiheessa vuotta 2021 rahastosta käytettävissä oleva enimmäismäärä on 525 525 348 euroa, ja tämä määrä riittää kattamaan tämän käyttöönottopäätöksen mukaiset tarpeet.
(3)Kreikka toimitti 29 päivänä lokakuuta 2020 hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi Sterea Elladassa elokuussa 2020 esiintyneiden tulvien johdosta.
(4)Kreikka toimitti 9 päivänä joulukuuta 2020 hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi Ianos-hirmumyrskyn Ionia Nisian, Sterea Elladan, Ditiki Elladan, Thessalian ja Peloponnisosin alueilla syyskuussa 2020 aiheuttamien vahinkojen johdosta.
(5)Kreikka toimitti 22 päivänä tammikuuta 2021 hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi Samoksen, Ikarian ja Chiosin saarilla lokakuussa 2020 tapahtuneen maanjäristyksen johdosta.
(6)Ranska toimitti 21 päivänä joulukuuta 2020 hakemuksen rahaston varojen käyttöönottamiseksi Alex-myrskyn Provence-Alpes-Côtes d’Azurin alueella lokakuussa 2020 aiheuttamien vahinkojen johdosta.
(5)Albania, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Montenegro, Portugali, Ranska, Romania, Saksa, Serbia, Tšekki, Unkari ja Viro toimittivat 24 päivään kesäkuuta 2020 mennessä hakemukset rahaston varojen käyttöönottamiseksi covid-19-pandemian alkuvuodesta 2020 aiheuttaman vakavan kansanterveysuhan johdosta.
(6)Kyseisten jäsenvaltioiden hakemukset täyttävät asetuksen (EY) N:o 2012/2002 4 artiklassa säädetyt edellytykset rahoitustuen myöntämiseksi rahastosta.
(7)Sen vuoksi rahastosta olisi otettava käyttöön varoja rahoitustuen myöntämiseksi Kreikalle ja Ranskalle luonnonkatastrofien johdosta sekä Albanialle, Belgialle, Espanjalle, Irlannille, Italialle, Itävallalle, Kreikalle, Kroatialle, Latvialle, Liettualle, Luxemburgille, Montenegrolle, Portugalille, Ranskalle, Romanialle, Saksalle, Serbialle, Tšekille, Unkarille ja Virolle vakavan kansanterveysuhan johdosta.
(8) Koska Kroatian tapauksessa lopullinen tukimäärä ylittää jo maksetun ennakkomaksun, Kroatian osalta ei tarvitse ottaa käyttöön lisävaroja ja aiheettomasti maksettu osuus ennakkomaksusta peritään takaisin asetuksen (EY) N:o 2012/2002 4 a artiklan mukaisesti.
(9)Jotta rahaston varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
(a)3 300 100 euroa Kreikkaa varten Sterea Elladan tulviin liittyen; määrä sisältää 330 010 euron ennakkomaksun;
(b)21 588 519 euroa Kreikkaa varten Ianos-hirmumyrskyyn liittyen; määrä sisältää 2 158 852 euron ennakkomaksun;
(c)2 531 301 euroa Kreikkaa varten Samoksen, Chiosin ja Ikarian saarilla tapahtuneeseen maanjäristykseen liittyen; määrä sisältää 253 131 euron ennakkomaksun;
(d)59 325 000 euroa Ranskaa varten Alex-myrskyyn liittyen; määrä sisältää 5 932 500 euron ennakkomaksun.
2 artikla
Varainhoitovuotta 2021 koskevassa unionin yleisessä talousarviossa otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja maksusitoumus- ja maksumäärärahoina vakavaan kansanterveysuhkaan liittyen seuraavasti:
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan … päivästä ...kuuta ... [sen hyväksymispäivästä].
Tehty Brysselissä
Euroopan parlamentin puolesta
Neuvoston puolesta