Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi”

(2021/C 440/08)

Esittelijä: Markku MARKKULA (FI, EPP), Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Viiteasiakirja: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi COM(2021) 82 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Tärkeimmät yleiset huomiot

1.

suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio kehottaa ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa uudessa EU:n strategiassa kuntia ja alueita sekä AK:ta pohjustamaan tiukempien ilmastokestävyystavoitteiden käyttöönottoa ja sitoutumaan siihen, että EU:n toimet integroidaan paremmin osaksi kansallista, alueellista ja paikallista lainsäädäntöä ja toimintaa.

2.

on huolissaan siitä, että äärimmäiset sääolosuhteet aiheuttivat yli 436 miljardin euron taloudelliset menetykset vuosina 1980–2016 ja että niiden odotetaan nousevan ainakin 170 miljardiin euroon vuodessa, jos maapallon ilmasto lämpenee enemmän kuin 3 celsiusastetta esiteollisen kauden tasosta.

3.

toistaa, että ilmastonmuutoksen torjuminen kiireellisesti Pariisin sopimuksen mukaisesti edellyttää kaikilta hallintotasoilta sitoutunutta poliittista johtajuutta, jolla ajetaan toimintakeskeistä ja tarkoin suunniteltua siirtymistä ilmastoneutraaliin Eurooppaan, tukeutuen alhaalta ylöspäin suuntautuvaan lähestymistapaan, jonka osaksi sopeutumis- ja hillitsemistoimet on integroitu.

4.

korostaa, että kuntien ja alueiden rooli on muuttunut hallintokeskeisistä viranomaistahoista palvelu- ja yhteistyökeskuksiksi, joiden piiriin kuuluvat kansalaiset, korkeakoulut, yritykset ja kolmas sektori. AK kehottaa kuntia ja alueita analysoimaan ja uudistamaan rooliaan, yhteistyötään ja innovaatiopolitiikkojaan laaja-alaisen yhteiskunnallisen ja teknologia-avusteisen innovoinnin edistämiseksi. Näin ne pystyvät ratkaisemaan suuret yhteiskunnalliset haasteet ja turvaamaan tarvittavat edellytykset hyvinvointiyhteiskunnalle.

5.

kehottaa soveltamaan kysyntälähtöistä toimintapolitiikkaa, käyttämään hiilijalanjälkeä ja -kädenjälkeä kestävyysperiaatteiden mukaisten julkisten hankintojen perusteena sekä vauhdittamaan siirtymistä kiertotalouteen ja lisäämään kestävyysperiaatteiden mukaisten ja ilmastoystävällisten tuotteiden ja palvelujen kysyntää.

6.

korostaa paikallisen tietoisuuden ja toimintaan sitoutumisen tärkeää merkitystä. Tämän vauhdittamiseksi tarvitaan uusia innovatiivisia tapoja laadukkaan tuen tarjoamiseksi paikallistason toimille. AK aikoo yhteistyössä EU:n komission kanssa valmistella erikokoisille ja erilaisissa kehitysvaiheissa oleville kunnille niiden paikalliseen tilanteeseen soveltuvia toimenpideohjelmamalleja teemalla Vihreän kehityksen ohjelma paikallistasolla – Green Deal Going Local.

7.

toteaa, että asetettujen tavoitteiden kannalta ratkaisevaa on käyttää uusinta tutkimustietoa sekä muuntaa ja soveltaa sitä mahdollisiin operatiivisiin tarpeisiin paljon nykyistä nopeammin. Tätä varten AK kehottaa EU:n komissiota perustamaan ERA-keskuksia siten, että ne keskittyvät paikallis- ja aluetasolla tarvittavien innovaatioiden edistämiseen yhteiskunnallisesta näkökulmasta ja toimivat yliopisto-yritys-yhteiskunta-ihmiset ekosysteemien kehittäjinä.

8.

näyttää toteuttamansa toiminta- ja viestintäkampanjan Vihreän kehityksen ohjelma paikallistasolla avulla, miten kunnat ja alueet voivat vauhdittaa oikeudenmukaista kestävyyssiirtymää hyödyntämällä paikallis-, alue-, valtio- ja EU-tason julkista ja yksityistä rahoitusta sekä muita tukialoitteita. AK on sitoutunut tekemään yhteistyötä ja etsimään läpimurtoratkaisuja yhdessä Euroopan komission, EU:n missioiden, EU:n innovaationeuvoston, alueellisten ERA-keskusten verkoston ja keskeisten sidosryhmien käynnistämien muiden hankkeiden kanssa.

9.

toteaa, että noin 40 prosenttia yli 150 000 asukkaan kaupungeista EU:ssa on hyväksynyt ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan suunnitelman (1), ja kannustaa kaikkia kaupunkeja liittymään mukaan ja pitämään tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaamisensa ja parhaat käytänteensä ajan tasalla. AK kehottaa kuntia ja alueita yhdistämään voimansa paikallisen ja kansainvälisen teollisuuden kanssa ja muodostamaan kumppanuuksia ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä varten. Komitea myös kehottaa komissiota levittämään tietoa hyvistä tuloksista.

10.

tukee voimakkaasti strategiassa omaksuttua lähestymistapaa, jonka mukaan selviytymiskyky pyritään saavuttamaan reilulla ja oikeudenmukaisella tavalla. Ilmastonmuutoksesta on tulossa yhä ongelmallisempi erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, ikääntyneiden, sairaiden ja pienituloisten kannalta. Strategiassa näihin ryhmiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

11.

korostaa olevansa valmis ja sitoutunut luomaan yhdessä kuntien ja alueiden kanssa Euroopan laajuisen sopeutumisjärjestelmän sekä toimivan monitasoisen hallintorakenteen selkeine vastuualueineen. Tavoitteena on luoda edellytykset toiminnalle, laatia tehokkaita alueellisia ja paikallisia sopeutumis- ja hillitsemismekanismeja tukeutuen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön sekä parantaa osaamista, valmiuksia ja rahoituksen käyttöä.

Sopeutumisstrategia Euroopan vihreän kehityksen ohjelman yhteydessä

12.

katsoo, että komission olisi vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta annettava suuntaviivat, joissa esitetään yhteiset periaatteet ja käytännöt konkreettisten fyysisten ilmastoriskien tunnistamiseksi, luokittelemiseksi ja hallitsemiseksi suunnitelmien, ohjelmien ja hankkeiden suunnittelussa, kehittämisessä, toteuttamisessa ja seurannassa.

13.

katsoo, että sopeutumista koskevien suuntaviivojen ja ympäristöarviointia koskevien direktiivien välille olisi luotava synergiaa.

14.

toteaa, että paikallis- ja alueviranomaiset toteuttavat yli 70 prosenttia ilmastonmuutoksen lieventämistoimenpiteistä ja jopa 90 prosenttia sopeutumiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Tästä syystä mikään sopeutumispolitiikka ei voi onnistua, ellei siinä oteta huomioon alueiden ja kuntien tarpeita, näkemyksiä ja asiantuntemusta.

15.

pyytää kunnilta ja alueilta vahvaa sitoutumista niiden valmistellessa ilmastoa koskevia etenemissuunnitelmia ja toimintasuunnitelmia vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi paikallistasolla, sillä tämä muodostaa perustan ilmastonmuutoksen torjuntatoimille. Tavoitteena on oltava sen ehkäiseminen, mihin ei pystytä sopeutumaan, ja siihen sopeutuminen, mitä ei voi ehkäistä.

16.

kehottaa vahvistamaan alueellista yhteistyötä, jota osapuolet tekevät kenttätasolla ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien suunnitelmien ja toimien alalla. Yhteisiä toimenpiteitä kansalaisten ja yritysten kanssa on toteutettava nimenomaan paikallis- ja aluetasolla.

17.

myöntää EU:n syrjäisimmillä alueilla olevan jo nyt vakavia sopeutumishaasteita, jotka johtuvat niiden erityisistä haavoittuvuuksista, joiden vuoksi ne ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Komitea suhtautuu myönteisesti kaikkiin pyrkimyksiin lieventää tällaisia vaikutuksia esimerkiksi hyvien käytäntöjen sekä maailmanlaajuisten ja alueellisten sopeutumisratkaisujen vaihdon avulla ja katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden olisi edistettävä ja tuettava niitä.

18.

korostaa, että on tärkeää kehittää yhdessä soveltuvia sopeutumismenetelmiä ja -välineitä sekä tukea yhteiskunnallisten innovaatioiden yhteiskehittämistä, valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä, kokemusten vaihtoa ja selviytymiskykyä. Tässä yhteydessä vuosien 2021–2027 Interreg-ohjelman erityisen tavoitteen 2 toimenpiteillä voi olla tärkeä panos.

19.

painottaa, että on yhä enemmän vankkaa näyttöä siitä, että eräissä jäsenvaltioissa naiset ovat suhteettomasti alttiita ilmastonmuutokselle sellaisten syvälle juurtuneiden sosiaalisten normien ja sosioekonomisten rakenteiden vuoksi, jotka estävät naisia muun muassa hyödyntämästä resursseja, osallistumasta päätöksentekoon ja saamasta tietoa, koulutusta ja työtä. Tämän vuoksi komitea katsoo, että EU:n toimintapolitiikat, muun muassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, ovat keskeisessä asemassa näiden esteiden ylittämiseksi ja naisten ja tyttöjen taitojen, osaamisen ja pätevyyksien koko potentiaalin vahvistamiseksi, jotta varmistetaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja katastrofiriskin vähentämisen tehokkuus ja kestävyys.

20.

pitää tärkeänä, että saatavilla on nopeasti asiantuntijaneuvoja EU:n osaamis- ja rahoitusvälineiden käytöstä.

21.

korostaa tarvetta metsien ja metsäyritysten luonnonläheiselle ilmastonmuutokseen sopeuttamiselle. Metsillä ja metsänomistajilla on erittäin tärkeä rooli ilmastonsuojelussa, mutta ilmastonmuutos vaikuttaa myös niihin. Komitea edellyttää, että ilmoitetussa EU:n metsästrategiassa otetaan huomioon Euroopan eri osissa sijaitsevien metsien erityispiirteet ja että se liitetään tiiviisti ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaan EU:n strategiaan ja EU:n biodiversiteettistrategiaan. Komitea odottaa myös EU:n tukitoimenpiteitä osittain luonnontilaisten metsien sopeuttamiseksi ilmastonmuutokseen ja niiden hiilidioksidin talteenottokapasiteetin vahvistamiseksi.

22.

kehottaa panemaan ripeästi ja kunnianhimoisesti täytäntöön strategiassa ilmoitetut toimenpiteet luontopohjaisten sopeutumisratkaisujen edistämiseksi, mukaan lukien uudet ja innovatiiviset rahoitusratkaisut ja -tuotteet. Tämä koskee erityisesti kosteikkojen ja turvemaiden suojelua ja ennallistamista sekä kaupunkien viherryttämistä. Tällaisilla ratkaisuilla edistetään ilmastokestävyyttä ja terveellistä elämää sekä muiden vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

23.

pitää välttämättöminä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä toteutettavia mittavia investointeja uusien innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. Esimerkkinä olemassa olevasta tiedosta on Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) toukokuussa 2021 julkaisema raportti Net Zero by 2050: A Roadmap for the Global Energy Sector, jossa esitetään suunnitelma hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä yli 400 välitavoitteen avulla. Merkittävää on, että näillä investoinneilla lisätään myös talouskasvua ja ehkäistään ennenaikaisia kuolemia.

24.

korostaa, että on tärkeää kehittää paikallisten ilmastonmuutosta käsittelevien tieteellisten foorumien (olemassa olevat ”paikalliset IPCC:t”) käsitettä yhdessä Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) ja muiden komission pääosastojen kanssa, jotta voidaan lisätä yhteistyötä tutkijoiden kanssa ja tukea paikallisten vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden päätöksentekoa.

Hiilikädenjälki: uusi tapa laskea ilmastovaikutuksia

25.

on tyytyväinen komission aikomukseen koordinoida eri politiikanaloja synergiavaikutusten hyödyntämiseksi.

26.

kehottaa pienentämään hiilijalanjälkeä supistamalla tuotteista, jätteistä, palveluista ja organisaatioista aiheutuvat kielteiset vaikutukset mahdollisimman pieniksi. Komitea kehottaa myös kiinnittämään huomiota hiilikädenjälkeen osoittamalla Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden perusteella, minkälaisia myönteisiä kestävyysvaikutuksia on ilmastoystävällisillä tuotteilla ja palveluilla.

27.

suhtautuu myönteisesti aikomukseen yhdistää ilmastonmuutokseen sopeutuminen rakennusten energiatehokkuutta koskevaan direktiiviin, rakennustuoteasetukseen ja ekologista suunnittelua koskevaan direktiiviin.

28.

kehottaa Euroopan teollisuutta panemaan alulle hiilikädenjäljen huomioon ottavaa liiketoimintaa ja investoimaan siihen esimerkiksi parantamalla energiatehokkuutta, vähentämällä materiaalien käyttöä, valitsemalla ilmastoystävällisiä raaka-aineita, vähentämällä jätteen määrää, pidentämällä tuotteiden elinkaarta ja parantamalla tuotteiden käytettävyyttä.

29.

vaatii julkista sektoria hyödyntämään asemaansa ja voimavarojaan monin eri tavoin, jotta voidaan auttaa teollisuudenaloja vauhdittamaan uusien hiilineutraalien kädenjälkiratkaisujen luomisprosessia: siirtämällä julkisia hankintoja uusiin kestävyysperiaatteiden mukaisiin tuotteisiin ja palveluihin voidaan vauhdittaa tällaisten tuotteiden ja palvelujen kehittämistä ja lisätä niiden kysyntää, avoimen datan avulla voidaan analysoida ongelmia ja kehittää ilmastoystävällisiä ratkaisuja, joukkoistamalla voidaan luoda innovointi- ja startup-alustoja ja verkostoituminen edistää uusien konseptien ja ratkaisujen kehittämistä ja leviämistä kestävyyden lisäämiseksi.

Hiilen hinnoittelu: olennainen osa vihreää siirtymää

30.

katsoo, että sekä julkisen että yksityisen sektorin olisi arvioitava hankinnoissaan huolellisemmin tarpeet, jotta voidaan välttää ylijäämä ja vastata todellisiin tarpeisiin kestävyysperiaatteiden mukaisilla tuotteilla ja palveluilla.

31.

kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että käytössä on tehokas hiilidioksidin hinnoittelujärjestelmä, sillä se on yksi tehokkaimpia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Hiilidioksidin hinnan olisi tarvittavien investointien houkuttelemiseksi oltava ennakoitavissa ja asianmukaisella tasolla sekä vastattava hiilidioksidipäästöjen aiheuttamien vahinkojen tosiasiallisia kustannuksia, jotta kannustetaan energia- ja muita yhtiöitä investoimaan ilmastoystävällisiin ratkaisuihin.

32.

korostaa, että hiilidioksidin hinnoittelujärjestelmään sisällytetään todennäköisesti hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi, joka luo tasapuoliset toimintaedellytykset kansainväliselle tasolle ja eliminoi näin vapaamatkustajat läpinäkyvyyden ansiosta.

33.

ehdottaa, että otetaan käyttöön vahvoja markkinapohjaisia kannustimia, joilla houkutellaan luomaan uusia hiilinieluja ja kestäviä korvaavia materiaaleja, joiden avulla hiilijalanjälki vaihtuu suuresta pieneksi. Tutkimusta, kehitystä ja innovointia olisi tuettava uusien hiilidioksidin vähentämistekniikoiden ja mittausmenetelmien luomiseksi.

34.

kehottaa yhdistelemään soveltuvia markkinamekanismeja, veroja, rahoitustoimenpiteitä, oikeudellisia säännöksiä ja julkisen sektorin vapaaehtoisia sitoumuksia, jotta saadaan houkuteltua ilmastonmuutosinvestointeja päästökauppajärjestelmään kuulumattomille aloille ja alennettua näin päästöjä kustannustehokkaasti.

35.

kehottaa parantamaan edelleen päästökauppajärjestelmää erityisesti lämmityksen, jäähdytyksen sekä maankäytön, liikenteen ja metsätalouden (LULUCF) aloilla. Kansallinen energia- ja ilmastoverotus olisi sisällytettävä maailmanlaajuiseen päästökauppajärjestelmään toteuttamalla järjestelmällisiä toimia päästökauppajärjestelmän kehittämiseksi.

36.

on vakuuttunut siitä, että tehokkaat toimenpiteet fossiilisille polttoaineille annettavan suoran ja epäsuoran tuen – esimerkiksi ilma-alusten polttoaineen nykyiset verovapautukset – mahdollisimman pikaiseksi lakkauttamiseksi asteittain ovat välttämättömiä todellisten tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi uusiutuvista lähteistä tuotetulle energialle. Ne kannustavat myös muuttamaan käyttäytymistä ja tuottavat resursseja oikeudenmukaisen siirtymän tukemiseksi.

37.

kehottaa EU:ta ottamaan maailmanlaajuisesti vahvan johtoaseman, jotta saadaan kehitettyä tarvittavat hiilidioksidin hinnoittelu- ja budjetointijärjestelmät viimeistään vuoteen 2030 mennessä ja voidaan neuvotella samanlaisista järjestelyistä globaalien kauppakumppanien kanssa.

Ilmastonmuutoksen torjunnan rahoitus

38.

panee merkille valtavat alkuvaiheen investointitarpeet, muun muassa energia-alan investointitarpeet, joiden Euroopan komissio arvioi yksin olevan vuosina 2021–2030 joka vuosi 350 miljardia euroa enemmän kuin edellisellä vuosikymmenellä (2). AK korostaa kumppanuuksien ratkaisevaa merkitystä ja tarvetta vauhdittaa niitä julkisin varoin.

39.

kehottaa auttamaan kuntia ja alueita yhdistelemään toimivasti kansainvälisistä, eurooppalaisista, kansallisista ja paikallisista lähteistä saatavaa julkista ja yksityistä rahoitusta sopeutumistoimiin ja vaatii vähentämään byrokratiaa ja tekemään EU:n rahoituksen saamisesta yksinkertaisempaa.

40.

kehottaa EU:ta ja muita toimijoita kehittämään tapoja mitata ilmastoon liittyvien riskien mahdollisia vaikutuksia julkiseen talouteen, laatimaan välineitä ja malleja ilmastostressitestausta varten ja ottamaan ilmastonmuutoksen huomioon raportoinnissa ja finanssipoliittisissa kehyksissä.

41.

korostaa kiireellistä tarvetta saattaa kansalliset energialähteiden yhdistelmät ajan tasalle hyödyntämällä uusia kehittyneitä teknologioita, jotta voidaan parhaiten edistää hiilestä irtautumista koskevan EU:n strategian tavoitteiden saavuttamista ja ottaa täysin huomioon ”tuottajakuluttajien”, paikallisten energiayhteisöjen ja uusien teknologioiden panokset ja hyötyä niistä. Komitea korostaa luotettavan pien- ja keskijännitteisen sähköverkon merkitystä ja tarvetta lisätä uusiutuvista lähteistä saatavan energian osuutta peruskuormaenergiassa erityisesti varastointi- ja valvontateknologioita yleistämällä sekä energiaverkkoja laajentamalla, jotta uudet pientuottajat voidaan liittää paremmin pien- ja keskijännitteisiin verkkoihin. Komitea kehottaa komissiota ottamaan älykkäitä sähköverkkoja koskevat hankkeet paremmin huomioon yhteistä etua koskevien hankkeiden (PCI-hankkeiden) luettelossa vastikään esitetyn TEN-E-kehyksen yhteydessä.

42.

toteaa, että ilmastonsuojeluvajeen umpeen kurominen edellyttää tiiviimpää vuoropuhelua poliittisten päättäjien ja sidosryhmien eli ennen kaikkea teollisuuden ja sijoittajien, kuten vakuutusyhtiöiden ja eläkerahastojen, välillä.

43.

suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan investointipankki (EIP) on sitoutunut uudella tasolla lisäämään osuutta rahoituksesta, joka on tarkoitettu ilmastotoimien edistämiseen vuoteen 2025 mennessä, sekä ilmastopankkia koskevan etenemissuunnitelman (3) kehittämiseen. Komitea on tyytyväinen EIP:n kehittämän ilmastoriskien arviointijärjestelmän käyttöönottoon fyysisten ilmastoriskien järjestelmällistä arviointia varten.

Ilmaston ja terveyden eurooppalainen seurantakeskus: terveyden sisällyttäminen ilmastotavoitteisiin

44.

kannattaa ilmaston ja terveyden eurooppalaisen seurantakeskuksen perustamista Climate-ADAPT-portaalin yhteyteen. Seurantakeskus voi koota ja yhdistää tietoa, välineitä ja asiantuntemusta ja näin seurata, analysoida ja ehkäistä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen ”yhteinen terveys” -mallin mukaisesti sekä tiedottaa näistä asioista. Komitea pitää kuitenkin toivottavana, että soveltamisalaa laajennetaan kaupungistumisen ja väestön ikääntymisen vaikutusten huomioon ottamiseksi.

45.

korostaa tarvetta jatkaa käytännössä testattujen ja hyviksi osoittautuneiden käytänteiden keräämistä ja julkaisemista helposti haettavassa muodossa Climate-ADAPT-portaalin tietokannassa tai kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen verkkosivuston vertailuesimerkkiluettelossa. Komitea painottaa, että osaamisen siirtoa on helpotettava myös kaupunkien välisellä yhteistyöllä ja määrittämällä, edistämällä ja rahoittamalla tarkoituksenmukaista vertais- ja mentorointitoimintaa.

Digitalisaatio, data ja avaruus

46.

korostaa innovatiivisen digitaaliteknologian, 5G-teknologian, esineiden internetin, tekoälyn ja data-analytiikan tärkeyttä ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia parantaa kuntien ja alueiden digitaalista ja vihreää siirtymää. Lisäksi riittävät lasikuitukaapeliyhteydet ovat erityisen tärkeitä maaseutualueille.

47.

korostaa, että mitkään ilmastotoimet, kuten sopeutumistoimet, eivät voi onnistua, elleivät ne perustu parhaaseen saatavilla olevaan tietoon ja innovointiin, ja ne tarvitsevat välttämättä kansalaisten hyväksynnän.

48.

pitää tärkeänä hyödyntää yhteisöperusteisissa vaara- ja riskiarvioinneissa ennaltaehkäiseviä systemaattisia ja kattavia tietojärjestelmiä, jollaisia ovat esimerkiksi Galileo ja Copernicus. Ne perustuvat alueellisiin ja paikallisiin tiedonlouhintaratkaisuihin ja satelliittien ja mittalaitteiden käyttämiseen yhdessä paikkatietojärjestelmäpohjaisten välineiden kanssa erilaisiin ilmastoriskeihin liittyvien haavoittuvuuksien kartoittamiseksi. Komitea kannustaa paikallis- ja alueviranomaisia käyttämään Copernicuksen ilmastonmuutosta koskevia palveluja (C3S).

49.

odottaa, että hyödynnetään satelliittipohjaisilla seurantajärjestelmillä (kuten Galileo ja Copernicus) saatuja tietoja metaanin ja muiden kasvihuonekaasujen vapautumisesta, jotta nämä vuodot voidaan tukkia mahdollisimman pian kansallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten toimien avulla.

50.

peräänkuuluttaa alueellista suunnanmuutosta ilmastoon sopeutumiseen tähtäävissä toimissa ja yhtyy ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevän missiolautakunnan näkemykseen siitä, että Copernicuksen, Climate-ADAPT-portaalin, katastrofiriskien hallinnan asiantuntijakeskuksen ja muiden välineiden ja lähteiden, kuten maanseurantasatelliittien ja in situ -mittalaitteiden (mm. maa-asemat tai ilmassa tai merellä olevat mittalaitteet) tarjoamat huipputason ilmastotietopalvelut ovat välttämättömiä.

51.

korostaa tarvetta investoida enemmän avaruusteknologiaan, joka tarjoaa hyödyllistä tietoa ilmastoriskeistä ja niihin liittyvistä sopeutumistoimista, ja tehdä yhteistyötä komission, JRC:n ja Euroopan ympäristökeskuksen kanssa, jotta nämä saataisiin lähemmäs paikallis- ja alueviranomaisia.

Horisontti Eurooppa -puiteohjelman missiot

52.

kehottaa mukauttamaan ja panemaan täytäntöön nopeammin Horisontti Eurooppa -ohjelmaan kuuluvan suunnitellun ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan mission sekä muita sopeutumisen kannalta merkityksellisiä missioita, kuten maaperää, terveyttä, ilmastoneutraaleja kaupunkeja ja valtameriä koskevat missiot, kunhan ne on hyväksytty.

53.

painottaa kahden ilmastoon liittyvän aloitteen, ”ilmastonmuutosta paremmin kestävä Eurooppa” ja ”100 ilmastoneutraalia kaupunkia vuoteen 2030 mennessä”, keskeistä merkitystä. Komitea kannustaa Euroopan alueiden laajaa maantieteellistä, sosiaalista ja taloudellista kirjoa edustavia kuntia ja alueita tekemään yhteistyötä EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.

54.

ehdottaa, että EU:n Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) kehittäisi ja organisoisi yhteistyössä AK:n kanssa EU:n missio-toimintaa tukevaa tutkimus- ja oppimistoimintaa teemalla Science Meets Regions. Näin missioiden vaikuttavuus kasvaisi ja saavutetut tulokset välitettäisiin nopeasti kaikkialla Euroopassa hyödynnettäväksi.

55.

painottaa olevansa sitoutunut komissaari Mariya Gabrielin allekirjoittaman yhteisen toimintasuunnitelman mukaisesti EU:n missioiden täytäntöönpanoon yhdessä tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston kanssa. AK korostaa, että EU:n missiot edellyttävät toimivaa monitasoista hallintojärjestelmää, paikallisista tarpeista lähteviä alueellisia innovaatioekosysteemejä ja älykkään erikoistumisen strategioita, jotta niiden tavoitteet voidaan saavuttaa.

56.

osallistuu EU:n missioihin edistämällä paikallistason aktiivista sitoutumista ja tukee ERA-keskusten perustamista tuomalla aktiivisen panoksensa missioiden tutkimus- ja innovaatiotulosten kokeiluihin, nopeaan prototyyppivalmistukseen, testaamiseen, demonstrointiin ja laajempaan käyttöönottoon.

57.

korostaa, että on tärkeää integroida Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, yhteiset esittely- ja täytäntöönpanovälineet, paikallistason julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien innovointialoitteet ja monitasoisen hallinnon rahoitusvälineet alueellisiin älykkään erikoistumisen strategioihin.

58.

korostaa, että EU:n ja esittelevien kaupunkien ja alueiden väliset kumppanuussopimukset ”älykkäät kaupungit”- ja ”ilmastomuutokseen sopeutuminen” -missioissa ovat erittäin tärkeitä Euroopan laajuisen vaikutuksen, edistyksellisten ilmastotavoitteiden ja laaja-alaisten tulosten saavuttamiseksi.

59.

ehdottaa seuraavaa kolmivaiheista lähestymistapaa ilmastoon liittyviin missioihin: 1) luodaan avoin vuorovaikutteinen prosessi, jossa alueet ja kunnat osallistuvat missioon eri tavoin, 2) osoitetaan tarvittava määrä edelläkävijäyhteisöjä, jotka testaavat missioiden innovatiivisia ratkaisuja todellisissa olosuhteissa, ja 3) sovitaan demonstroijayhteisöjen osallistumisesta innovatiivisten ratkaisujen laajamittaiseen käyttöönottoon ja parhaiden ratkaisujen laajentamiseen Euroopan laajuiseen käyttöön.

60.

ehdottaa ilmastoon sopeutumista koskevan mission ja kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen välistä yhteistyötä mahdollisimman monien kuntien ja alueiden saamiseksi mukaan. Tavoitteena olisi muodostaa hyvä käsitys ilmastoriskeistä, valmistautua niihin ja hallita niitä. AK:n kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen lähettiläillä voisi olla aktiivinen rooli tässä prosessissa.

61.

kannattaa vahvasti sellaisen toimintapolitiikan tukijärjestelyn luomista, joka tarjoaa suoraa teknistä apua sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. Komitea katsoo, että tällaiseen välineeseen olisi sisällyttävä sopeutumiseen erikoistunut tukipalvelu, käytännön työpajoja ja muita välineitä, joita luodaan synergiassa kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen kanssa. Komitea on valmis tukemaan kyseisen tukijärjestelyn suunnittelua ja toteuttamista.

Keskeiset kumppanit ja COP26

62.

pitää UNFCCC:n COP26-kokousta ratkaisevana virstanpylväänä EU:n aseman vahvistamisessa maailmanlaajuisen ilmastotoiminnan eturintamassa ja korostaa, että alueiden ja kuntien parhaillaan toteuttamilla toimilla ja sitoumuksilla pitäisi olla merkittävä ja näkyvä asema COP26-kokouksessa.

63.

kehottaa UNFCCC:tä parantamaan valtiotasoa alempien hallintotahojen näkyvyyttä ja tunnustamista globaalissa ilmastodiplomatiassa ja -toiminnassa sellaisten kansainvälisten yhteisöjen ja verkko-organisaatioiden kanssa kuin paikallisviranomaisten kestävän kehityksen järjestö ICLEI, Under2 Coalition -verkosto, Regions4-verkosto, Climate Alliance -verkosto ja kuntien kansainvälinen maailmanjärjestö UCLG.

64.

kehottaa kasvattamaan kuntien ja alueiden roolia ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevässä Climate Adapt -foorumissa (4) ja on halukas syventämään yhteistyötä erityisesti Euroopan ympäristökeskuksen, EIT:n ilmastoon keskittyvän osaamis- ja innovaatioyhteisön (Climate KIC) ja yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa. Komitea katsoo, että niiden olisi säännöllisesti annettava päivitettyä tutkimustietoa ja tietoa hankkeista, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen, sen vaikutuksiin ja siitä johtuvaan haavoittuvuuteen Euroopan tärkeimmillä luonnonmaantieteellisillä alueilla.

65.

kehottaa komissiota suosittamaan painokkaasti, että jäsenvaltiot ottavat valtiotasoa alemmat hallintotahot mukaan laatimaan sopeutumisstrategioitaan sekä edistämään paikallisten ja alueellisten strategioiden kehittämistä ja hahmottelemaan kansallisten strategioiden alueellista jakautumista. AK on valmis järjestämään tätä tarkoitusta varten ilmasto- ja energia-alan monitasoista vuoropuhelua.

---

(1)  Kertomus ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n strategian täytäntöönpanosta, COM(2018) 738 final.

(2)  EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle, COM(2020) 562 final.

(3)  https://www.eib.org/en/about/partners/cso/consultations/item/cb-roadmap-stakeholder-engagement.htm

(4)  https://climate-adapt.eea.europa.eu/