Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia”

(2021/C 300/06)

Yleisesittelijä: Daniela BALLICO (IT, ECR), Ciampinon (RM) pormestari Viiteasiakirja: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Tasa-arvon unioni: Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030 COM(2021) 101 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

1.

korostaa, että vammaisten henkilöiden oikeudet, jotka perustuvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 2, 9, 10, 19 ja 168 artiklaan ja 216 artiklan 2 kohtaan, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 ja 21 artiklaan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 3, 15, 21, 23 ja 26 artiklaan, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteisiin 3 ja 17 sekä 26. marraskuuta 2009 ratifioituun vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan YK:n yleissopimukseen (vammaisyleissopimus), on taattava ja niitä on edistettävä kaikilla aloilla ja tasoilla Euroopan unionissa ja jäsenvaltioissa.

2.

suhtautuu myönteisesti tiedonantoon ”Tasa-arvon unioni: Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030”, joka on strateginen toimi vammaisten henkilöiden itsenäisyyden ja osallisuuden edistämiseksi, heidän oikeuksiensa toteutumisen varmistamiseksi tasa-arvoisin edellytyksin sekä suurimmassa syrjinnän ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien kansalaisten suojelemiseksi.

3.

katsoo, että paikallis- ja alueviranomaiset tulee tunnustaa vastuualojensa ja niiden hoitamiseksi tekemänsä työn johdosta ratkaisevan tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi strategian suunnittelussa, toteuttamisessa ja seuraamisessa.

4.

kehottaa ottamaan paikallis- ja alueviranomaiset nykyistä paremmin huomioon, sillä monet vammaisten henkilöiden osallisuutta edistävät politiikat on toteutettava ja pantava täytäntöön ruohonjuuritasolla lähellä asianomaisia henkilöitä. Täyden vastuullisuuden varmistamiseksi tarvitaan valtiollisen, alue- ja kuntatason mukautettua politiikkaa ja varoja. Lisäksi on huolehdittava siitä, että EU:n rahastoissa on saatavilla riittävästi täydentäviä resursseja, joiden avulla voidaan toteuttaa vammaisille henkilöille oikeudenmukaiset mahdollisuudet siirtyä itsenäiseen elämään ja päästä osaksi yhteisöä.

5.

korostaa strategian ja siihen sisältyvien toimien muodostaman poliittisen kehyksen merkitystä: kyse on uudesta tilaisuudesta saavuttaa Euroopan unionissa vammaisten henkilöiden osallisuuteen ja riippumattomuuteen liittyviä konkreettisia tavoitteita jäsenvaltiotasolta alkaen. Strategia tulee vaikealla hetkellä, sillä covid-19-pandemia on saattanut vammaisten henkilöiden elämän, terveyden ja ihmisarvon vakavaan vaaraan ja osoittanut siten sosiaalisen suojelun ja osallisuuden järjestelmien kaikkinaisen heikkouden.

6.

suhtautuu myönteisesti toimenpidekehyksen luomiseen oikeuksien ja mahdollisuuksien takaamiseksi sille viidesosalle Euroopan väestöstä, jolla on jokin fyysinen, elimellinen, aisti- tai älyllinen vamma, mielenterveysongelma tai monivamma. Vammaisuus merkitsee kohonnutta köyhyys-, syrjäytymis- ja masennusriskiä, erityisesti jos elinympäristöä ei ole tarkoitettu kaikenlaisille ihmisille kaikessa monimuotoisuudessaan.

7.

on tyytyväinen strategiaan, joka liittyy YK:n vammaisyleissopimukseen – ensimmäiseen yleismaailmalliseen toimintaohjelmaan vammaisten henkilöiden oikeuksien ja mahdollisuuksien takaamiseksi.

8.

kannattaa Euroopan komission vuodeksi 2021 kaavailemaa vammaisfoorumin käynnistämistä ja pyytää päästä foorumiin mukaan tarkkailijan ominaisuudessa voidakseen seurata sitä, otetaanko vammaiset henkilöt tosiasiallisesti huomioon kaikissa toimintapolitiikoissa ja ohjelmissa. Komitea korostaa tarvetta antaa paikallis- ja alueviranomaisille täydet osallistumismahdollisuudet, sillä ne ovat keskeisiä toimijoita sellaisten politiikkojen hallinnoinnissa, jotka vaikuttavat suoraan vammaisiin henkilöihin ruohonjuuritasolla.

9.

kehottaa tiivistämään yhteistyötä EU-tason institutionaalisten edustajien kanssa ja korostaa näin ollen, että AK voi antaa panoksensa foorumin toimintaan aktivoimalla paikallis- ja alueviranomaisia tiedostamaan uuden strategian haasteet, jotka liittyvät vammaisia henkilöitä koskevien stereotypioiden ja heidän syrjintänsä torjumiseen sekä sen edistämiseen, että heitä kohdellaan asianmukaisesti ja tasa-arvoisesti päivittäisessä elämässä.

10.

painottaa, että on tärkeää tehdä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden sekä vammaisia henkilöitä ja heidän perheenjäseniään edustavien järjestöjen kanssa periaatteen ”ei mitään meitä koskevaa ilman meitä” toteuttamiseksi käytännössä. Sitä varten on tarjottava mekanismeja vammaisten henkilöiden ja heidän perheenjäseniensä osallistamiseksi alan toimijoiden välityksellä. Lisäksi on luotava erityisiä tiloja vammaisille naisille ja tytöille.

11.

korostaa kokonaisvaltaisen intersektionaalisen näkökulman omaksumisen merkitystä ja kehottaa sisällyttämään strategiaan erityistoimia sellaisten muita heikommassa asemassa olevien vammaisten henkilöiden tarpeisiin, jotka kohtaavat elämässään esteitä monenlaisten risteävien tekijöiden takia, joista voidaan mainita esimerkkeinä biologinen ja sosiaalinen sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, rotu tai etninen alkuperä, ikä, uskonto ja vakaumus sekä vaikea sosioekonominen tilanne tai muuten haavoittuva asema. Komitea pyytääkin Euroopan komissiota vahvistamaan tällaista intersektionaalista lähestymistapaa ja vaikuttamaan erilaisin aloittein siihen, miten sitä sovelletaan julkisen politiikan suunnittelussa, hallinnoinnissa ja arvioinnissa.

12.

muistuttaa tarpeesta sisäistää periaate, jonka mukaan julkishallinnon tulee näyttää esimerkkiä sosiaalisen osallisuuden rakenteellisessa mahdollistamisessa ja vammaisten henkilöiden oikeuksien ja yhtäläisten mahdollisuuksien takaamisessa niin avoimilla työmarkkinoilla työelämään integroitumisen kuin tuotettavien palvelujen esteettömyyden ja saavutettavuuden osalta. AK:n olisikin työnantajana ja institutionaalisena toimijana näytettävä mallia ja noudatettava tätä periaatetta sekä määritettävä aikataulu tätä varten.

13.

korostaa tarvetta tuoda esille, miten yksityiset toimijat aiotaan osallistaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden avulla. Tämä koskee erityisesti työllistämiseen sekä tavaroiden ja palvelujen esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvää toimintaa.

14.

panee merkille, että strategiassa tarkastellaan pandemiaa yksinomaan itsenäisen elämän näkökulmasta ja osallistavaan koulutukseen liittyen vain ohimennen ja että perhehoidosta (omaishoidosta), josta huolehtivat etupäässä naiset, ei anneta asianmukaista tunnustusta. Perhehoito on lisääntynyt pandemian aikana voimakkaasti läheisten saamien palvelujen supistumisen takia, ja tämä on nostanut esille perustavan tärkeän hoito- ja hoivatyön merkityksen sekä tarpeen parantaa teknologian saatavuutta ja käyttöä henkilökohtaisessa toimintaympäristössä.

15.

kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään kansallisiin uudistusohjelmiinsa sekä kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa vammaisiin henkilöihin liittyviä erityistoimenpiteitä.

Esteettömyys ja saavutettavuus, itsemääräämisoikeus ja tasa-arvo

16.

kannattaa kaikki sidosryhmät yhteen kokoavan AccessibleEU-resurssikeskuksen perustamista vuonna 2022 Euroopan komission kaavailujen mukaisesti. Komitea kehottaa lisäksi arvioimaan vuoteen 2023 mennessä avustavan teknologian sisämarkkinoiden toimintaa, edistämään julkisia hankintoja koskevissa direktiiveissä vahvistettujen esteettömyysvaatimusten täytäntöönpanoa, arvioimaan verkkopalvelujen saavutettavuusdirektiivin soveltamista sekä käynnistämään rautatieinfrastruktuurin ja sen esteettömyyden inventaarin.

17.

pitää ilahduttavana, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat ratifioineet YK:n vammaisyleissopimuksen, ja kehottaa neuvostoa ja kaikkia jäsenvaltioita allekirjoittamaan vammaisyleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan.

18.

on Euroopan komission kanssa samaa mieltä tarpeesta seurata erilaisten esteettömyys- ja saavutettavuusdirektiivien täytäntöönpanoa, jotta Euroopan unioni ja kaikki toimielimet voivat toteuttaa asianmukaisia täytäntöönpanopolitiikkoja. Esteettömyyssääntöjä on noudatettava tinkimättömästi ja parannettava esteettömien toimintaympäristöjen edistämiseksi niin asuinrakennuksissa kuin kaikissa muissakin esteettömyysketjun osissa.

19.

muistuttaa, että vammaisille henkilöille on annettava kaikki mahdollisuudet itsenäiseen elämään ja taattava oikeus itsenäisyyteen heidän koko elämänsä ajan. On perustavan tärkeää säännellä sellaisten henkilöiden henkilökohtaista avustamista, joilla on fyysinen vamma ja jotka ovat muista hyvin riippuvaisia.

20.

korostaa kaikkien vammaisten henkilöiden keskeistä roolia kokemusasiantuntijoina. Paikallis- ja alueviranomaisilla on tässä suhteessa keskeinen rooli, kun on tarpeen tunnustaa asianosaisten asema mm. esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvän päätöksenteon aktiivisina osanottajina. Komitea palauttaa tässä yhteydessä mieliin Esteetön kaupunki -palkinnon, jonka Euroopan komissio myöntää vuosittain kolmelle eurooppalaiselle kaupungille, jotka ovat kunnostautuneet kaupunkiympäristön kehittämisessä yhä esteettömämmäksi kaikille asukkaille kiinnittäen erityistä huomiota iän mukanaan tuomiin ja yleisesti liikkumiskykyyn liittyviin ongelmiin, ja kannustaa toteuttamaan vastaavia aloitteita maaseutu- ja luonnonympäristön esteettömyydestä palkitsemiseksi.

21.

kehottaa Euroopan komissiota harkitsemaan esteettömyyden määrittelemistä sitovaksi kriteeriksi, kun se tarkistaa rakennusten energiataloutta koskevaa lainsäädäntökehystä vuonna 2021, jotta rakennuksista saataisiin vammaisille henkilöille esteettömämpiä;

EU-oikeuksien toteutuminen

Vapaa liikkuminen ja oleskelu

22.

on yhtä mieltä siitä, että vuoden 2023 loppuun mennessä olisi otettava käyttöön eurooppalainen vammaiskortti, jonka avulla voidaan varmistaa kaikkien Euroopan unioniin liittyvien oikeuksien toteutuminen ja myös vammaisaseman vastavuoroinen tunnustaminen kaikissa jäsenvaltioissa. Komitea odottaa kiinnostuneena komission tulevaa ehdotusta eurooppalaisesta kortista ja toivoo, että siinä pystytään ratkaisemaan kokeiluvaiheessa havaitut ongelmat.

23.

kannattaa komission aikomusta tehostaa jäsenvaltioiden kanssa tehtävää yhteistyötä, jotta ne ottaisivat kortin käyttöön mahdollisimman pian, ja pyrkiä samalla yhdenmukaistamaan vammaisaseman tunnustamista. Se on välttämätöntä, jotta voidaan taata oikeus liikkuvuuteen Euroopan unionin sisällä, myös oikeus yhtäläisiin etuuksiin ja tukeen, ja esteiden poistaminen.

Osallistuminen demokraattiseen prosessiin

24.

on samaa mieltä strategiassakin mainitusta tarpeesta edistää vammaisten henkilöiden poliittista ja kansalaisosallistumista, sillä he kohtaavat edelleen syrjintää jopa käyttäessään äänioikeuttaan.

25.

kehottaa komissiota harkitsemaan EU-tason sopimuksen tekemistä vammaisten henkilöiden äänioikeudesta, jotta kaikenlaiset esteet saataisiin poistettua ja vahvistettaisiin jälleen, että vammaisilla on muiden EU-kansalaisten tapaan täysi oikeus ilmaista poliittinen kantansa. Komitea korostaa, että komissio on käynnistänyt osallistavia Euroopan parlamentin vaaleja koskevan kuulemisohjelman, mutta sen puitteissa ei tällä hetkellä käsitellä vammaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Ohjelmassa olisi komitean mielestä otettava mahdollisimman pian huomioon myös vammaiset henkilöt ja kaikenlaiset tilanteet, joissa järjestetään vaaleja.

26.

on yhtä mieltä siitä, että vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia saada kaikki tarvitsemansa terveydenhuoltopalvelut on parannettava, ja yhtyy myös Euroopan komission arvioon sosiaali- ja terveyspalvelujen riittämättömyydestä: niiden rajallisuus on käynyt selvästi ilmi pandemian aikana. Komitea korostaa, että tilanne on erityisen vaikea syrjäseuduilla ja maaseutualueilla. Komitea panee merkille, että segregaatiota käsitellään nyt ensimmäistä kertaa näin tärkeässä Euroopan unionin asiakirjassa, ja pitää tätä myönteisenä. Komitean mielestä on täysin perusteltua puuttua vammaisten henkilöiden erotteluun ja pyrkiä edistämään siirtymistä laitoshoidosta käyttämään oikeutta täysin itsenäiseen elämään yhteisön jäsenenä, mikä merkitsee mahdollisuutta valita, missä asua, kenen kanssa ja miten. Sitä varten on kehitettävä lähipalveluja, joihin kuuluvat terveyden seuranta, itsenäisen elämän tukipalvelujen digitalisointi ja henkilökohtainen avustus.

Uusien taitojen kehittäminen uusia työpaikkoja varten

27.

kiinnittää huomion siihen, että pandemiakriisi on johtanut kaikkialla Euroopan unionissa vammaisten henkilöiden työpaikkojen menetyksiin ja että tämä on vaikuttanut vammaisten omaishoitajiin – pääasiassa äiteihin, puolisoihin ja tyttäriin.

28.

on samaa mieltä siitä, että digitalisaation ja vihreän siirtymän vauhdittaminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia, joissa voidaan hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa, tekoälyä ja robotiikkaa vammaisten henkilöiden tarpeisiin sovitetulla tavalla, ja että on tarpeen investoida heidän digitaalisiin taitoihinsa.

29.

muistuttaa, että vammaisasioista tulee kerätä vertailukelpoista tietoa, jotta voidaan paremmin arvioida vammaisten ihmisten tilannetta eri yhteyksissä, puntaroida toteutettuja politiikkoja ja toimia, seurata edistymistä ja ryhtyä tarvittaviin toimiin.

30.

kehottaa komissiota pyrkimään järjestelmällisesti korjaamaan vammaisia henkilöitä koskevien tietojen puutetta erityisesti maaseutualueilla. Kuten YK:n vammaisyleissopimuksessa edellytetään ja myös YK:n ihmisoikeuskomitea on vahvistanut, tietovajetta tulee kuroa umpeen eriteltyjen tietojen lisäksi myös osallisuutta mittaavilla indikaattoreilla, joilla seurataan toimintapolitiikkoja ja vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista.

31.

on yhtä mieltä siitä, että vammaisten henkilöiden ammattipätevyyttä tulee kehittää ammatillisen koulutuksen sekä seuraavan (vuosien 2021–2027) digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman avulla, ja kannattaa lisäksi näiden toimien toteuttamista jäsenvaltioiden vahvalla myötävaikutuksella: niiden tulee huolehtia siitä, että koulutusohjelmat ovat osallistavia ja helposti ulottuvilla ja että käytössä on tarvittavat resurssit, olemassa olevia resursseja hyödynnetään asianmukaisesti ja ne täydentävät toisiaan. AK tähdentää myös tarvetta edistää entistä tehokkaammin vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia korkea-asteen koulutukseen.

32.

korostaa tarvetta antaa erityissäännöksiä vammaisten henkilöiden täydennys- ja uudelleenkoulutuksen edistämisestä etenkin digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja suhtautuu tältä pohjalta myönteisesti oppisopimuskoulutuksen käyttöön sosiaalisen osallistamisen välineenä nuorisotakuujärjestelmässä.

33.

kannattaa Euroopan komission kaavailuja kehottaa jäsenvaltioita asettamaan selkeät tavoitteet etenkin avoimilla työmarkkinoilla työskentelevien vammaisten henkilöiden määrän kasvattamiseksi ja vahvistamaan työvoimapalvelujen valmiuksia. Komitea tähdentää, että vammaisten henkilöiden itsenäistä ammatinharjoittamista ja yrittäjänä toimimista tulee helpottaa, ja kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan verohelpotusten myöntämistä vammaisia työntekijöitä palkkaaville yrityksille tai vammaisille itsenäisille ammatinharjoittajille ja erityisesti yrittäjille.

34.

suhtautuu myönteisesti yhteisötaloutta koskevan toimintasuunnitelman julkaisemiseen. Sen avulla on tarkoitus parantaa yhteisötalouden toimintaympäristöä, myös vammaisille henkilöille tarjoutuvien mahdollisuuksien osalta. Komitea kehottaa lisäämään investointeja yhteiskunnallisiin yrityksiin ja kiinnittämään tässä yhteydessä erityistä huomiota integroitumiseen. Komitea katsoo, että yhteiskunnalliset yritykset voivat edistää markkinasuuntautunutta mallia toiminnassa, jota – jos sitä hallinnoidaan onnistuneesti – voidaan laajentaa ja joka voi olla taloudellisesti kannattavaa avoimilla työmarkkinoilla (1).

Yhdenvertainen osallistuminen ja syrjimättömyys

35.

toteaa, että oikeussuojan saatavuus ei ole toissijainen kysymys. Tämä koskee etenkin kehitysvammaisten ja psykososiaalisista rajoitteista ja mielenterveysongelmista kärsivien henkilöiden institutionaalista syrjintää. Komitea kehottaa jäsenvaltioita tuomaan esille hyvät käytännöt, jotta niitä voidaan siirtää ja saataisiin aikaan kerrannaisvaikutuksia.

36.

muistuttaa, että EU:ssa on monia kansalaisia, joilla on kehitysvamma ja/tai psyykkisiä sairauksia ja jotka voitaisiin asettaa holhouksen (plenary guardianship) tai edunvalvonnan (partial guardianship) alaisuuteen. Komitea ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, että holhous voi merkitä sitä, että henkilö menettää lähes kaikki lakisääteiset oikeutensa ja että päätökset, jotka koskevat suurelta osin henkilökohtaista elämää, siirtyvät laillisen edustajan tehtäväksi. On monia aikuisia, jotka tuomioistuimen nimeämä edustaja on sijoittanut laitokseen vastoin heidän tahtoaan. AK kehottaa jäsenvaltioita antamaan säädöksiä YK:n vammaisyleissopimuksen (2) 12 artiklan täytäntöön panemiseksi ja ottamaan asianosaiset, heidän perheensä, asianomaisten henkilöiden oikeuksia puolustavat järjestöt ja asiantuntijat mukaan päätöksentekoon.

37.

pitää olennaisen tärkeänä käsitellä yleensä vammaisiin ja erityisesti vammaisiin naisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan torjuntaa sekä sellaisiin henkilöihin liittyviä kysymyksiä, joilla on kehitysvamma tai ihmissuhdehäiriöitä aiheuttava vamma. Uudessa strategiassa tulee komitean mielestä tehostaa kyseisiä toimia. Esimerkiksi palveluasuntoloita olisi valvottava paremmin, ja kaikki neuvontakeskukset ja naisten turvakodit olisi saatettava täysin esteettömiksi.

38.

on samaa mieltä siitä, että vammaisasioissa Euroopan unionin yhtenä suurimpana haasteena on tällä hetkellä tarve torjua syrjintää kaikilla vammaisten ihmisten elämänaloilla.

39.

toteaa, että koulutus on vammaistenkin kohdalla tärkein eriarvoisuuden torjuntakeino, ja yhtyy siihen näkemykseen, että osallistava koulutus tulee taata vammaisten lasten ja nuorten ohella myös vammaisille aikuisille. Komitea tiedostaa, että aiheeseen liittyvillä EU:n ohjelmilla tuetaan ja edistetään tällaista toimintaa. Se kehottaa osallistamaan paikallis- ja alueviranomaiset sekä vammaisten henkilöiden järjestöt ja heidän perheenjäsenensä vammaisten henkilöiden oppimisohjelmiin hyvien käytäntöjen vaihdon helpottamiseksi ja luomaan edellytykset sille, että nämä viranomaiset osallistuvat aktiivisesti sosiaalista osallisuutta edistävien politiikkojen ja koulutuspolitiikan yhteennivomiseen;

Taide-, kulttuuri-, virkistys-, vapaa-ajan- ja urheilutoiminnan sekä matkailun esteettömyyden ja saatavuuden parantaminen

40.

kannattaa sitä, että vammaiset henkilöt ja erityisesti lapset ja nuoret voivat kehittää itseään taide-, kulttuuri-, virkistys-, vapaa-ajan- ja urheilutoiminnan kautta ja matkailemalla kuten kuka tahansa muukin.

41.

korostaa erityisesti urheilun roolia vammaisten osallisuuden edistämisessä ja kehottaa jäsenvaltioita edistämään ohjelmia, joilla helpotetaan vammaisten lasten, nuorten ja muiden suuremmista rajoituksista kärsivien henkilöiden osallistumista.

Esimerkkinä toimiminen

42.

toteaa, että strategian tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi on tärkeää ryhtyä toimiin laajalla rintamalla. Ensimmäinen askel on vammaisten henkilöiden järjestelmällinen osallistaminen päätöksentekoon.

43.

korostaa tarvetta torjua julkisessa keskustelussa, tiedotusvälineiden välittämissä mielikuvissa ja koulutuksessa käytännön toimin tehokkaasti stereotypioita henkilöistä, joilla on fyysinen tai kehitysvamma. Minkäänlaisia ennakkoluuloja tällaisia henkilöitä kohtaan tai heidän leimaamistaan kuten myöskään minkäänlaista syrjivää kielenkäyttöä ei pidä sallia. Paikallis- ja alueviranomaisilla on hyvät mahdollisuudet näyttää esimerkkiä, sillä ne ovat sekä työnantajia että palveluntarjoajia ja toimivat lähellä kansalaisia.

44.

yhtyy komission sitoumukseen tehostaa henkilöstöstrategiaa vammaisten työntekijöiden palkkaamisen edistämiseksi ja heidän työskentelynsä helpottamiseksi kohtuullisin mukautuksin, jotta he voivat olla yhtä tuottavia kuin kollegansa. Tähän sisältyy myös rakennusten ja kaikkien työvälineiden esteettömyys ja erityisen huomion kiinnittäminen siihen, että teknologian suunnittelun, kehityksen ja käytön lähtökohtana on ihmisen palveleminen.

45.

on samaa mieltä siitä, että strategian täytäntöönpanon seurantaa tulee tehostaa sisällyttämällä seurantakehykseen olemassa oleviin tietoihin perustuvia indikaattoreita, joiden avulla voidaan mitata ja arvioida tehokkaasti vammaisten henkilöiden sosiaalisen osallistamisen vaikutuksia ja tämän arvioinnin pohjalta ehdottaa ja ottaa käyttöön toimenpiteitä. Komitea muistuttaa, että on tärkeää laatia vuosikertomuksia, joissa esitetään yhteenveto jäsenvaltioiden edistymisestä vammaisten osallisuuden parantamisessa, unohtamatta myöskään paikallis- ja alueviranomaisten sekä vammaisten henkilöiden järjestöjen ja heidän perheenjäseniensä hyviä käytäntöjä.

46.

pyytää, että Euroopan unioni, jäsenvaltiot ja niiden alue- ja paikallisviranomaiset vahvistavat vammaisnäkökulman huomioon ottamista maakohtaisissa ja alueellisissa tilastointijärjestelmissä, jotta voidaan saada luotettavia ja säännöllisiä tietoja Eurostatin tarpeiden mukaisesti.

---

(1)  Eurofound (2021), Disability and labour market integration: Policy trends and support in EU Member States, https://www.eurofound.europa.eu/sites/default/files/ef_publication/field_ef_document/ef20013en.pdf

(2)  https://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/vammaisten_oikeudet_2016_net.pdf