P9_TA(2021)0452

Eurooppalainen koulutusalue: yhteinen kokonaisvaltainen lähestymistapa

Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2021 eurooppalaisesta koulutusalueesta: yhteinen kokonaisvaltainen lähestymistapa (2020/2243(INI))

(2022/C 205/02)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdan ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäisen periaatteen,

—	ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja erityisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 4,

—	ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä (COM(2020)0625),

—	ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta 2021–2027: koulutuksen mukauttaminen digitaaliaikaan (COM(2020)0624),

—	ottaa huomioon 1. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan osaamisohjelmasta kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi (COM(2020)0274),

—	ottaa huomioon 22. toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon nuoriso-, koulutus- ja kulttuuripolitiikan roolista vahvemman Euroopan rakentamisessa (COM(2018)0268),

—	ottaa huomioon 14. marraskuuta 2017 annetun komission tiedonannon eurooppalaisen identiteetin vahvistamisesta koulutuksen ja kulttuurin avulla (COM(2017)0673),

—	ottaa huomioon 26. helmikuuta 2021 annetun neuvoston päätöslauselman eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) (1),

—

ottaa huomioon 17. toukokuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät koulutuksen tasapuolisuudesta ja osallistavuudesta kaikkien oppijoiden menestyksen edistämiseksi (2) ja Eurooppalaiset yliopistot -aloitteesta – korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin ja yhteiskunnan yhdistäminen: eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen uuden ulottuvuuden pohjustaminen (3),

—	ottaa huomioon 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) (4),

—

ottaa huomioon 22. toukokuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä (5) sekä neuvoston suosituksen elinikäisen oppimisen avaintaidoista (6), 26. marraskuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen korkea-asteen ja toisen asteen koulutuksen tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä (7), 22. toukokuuta 2019 annetun neuvoston suosituksen laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä (8) sekä suosituksen kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen (9) ja 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (10),

—	ottaa huomioon 17. maaliskuuta 2015 annetun Pariisin julistuksen kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla,

—

ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2021 julkistetun Eurydice-verkoston raportin ”Teachers in Europe: careers, development and well-being”, lokakuussa 2020 julkistetun sisäasioiden pääosaston rakenne- ja koheesiopolitiikkayksikön tutkimuksen ”Towards a European Education – Critical perspectives on challenges ahead” ja toukokuussa 2021 julkistetun tutkimuksen ”Education and youth in post-COVID-19 Europe – crisis effects and policy recommendations”,

—	ottaa huomioon helmikuussa 2021 julkistetun sisäasioiden pääosaston rakenne- ja koheesiopolitiikkayksikön tutkimuksen ”Making the European Education Area a reality: state of affairs, challenges and prospects”,

—	ottaa huomioon toukokuussa 2018 julkistetun sisäasioiden pääosaston rakenne- ja koheesiopolitiikkayksikön tutkimuksen ”European Identity”,

—	ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman digitaalisen koulutuspolitiikan muotoilusta (11),

—	ottaa huomioon 11. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman koulutuksesta digitaalisella aikakaudella: EU:n politiikan laatimista koskevat haasteet, mahdollisuudet ja kokemukset (12),

—	ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman koulutuksen nykyaikaistamisesta EU:ssa (13),

—	ottaa huomioon 19. maaliskuuta 2021 annetun alueiden komitean lausunnon eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä (14),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 57 artiklan,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A9-0291/2021),

A.	ottaa huomioon, että jokaisella on oikeus koulutukseen ja oikeus saada ammatillista koulutusta sekä jatko- ja täydennyskoulutusta;

B.	ottaa huomioon, että Euroopan yhdentymisprosessi, EU:n sisämarkkinat ja EU:n muut politiikat ovat edistäneet – vaikkakin hajanaisella tavalla – eurooppalaisen koulutusalueen luonnollista kehitystä, jota eurooppalaiset humanismin perinteet sekä perusoikeudet ja arvot ovat perinteisesti tukeneet;

ottaa huomioon, että perimmäisenä tavoitteena on luoda alhaalta ylöspäin suuntautuva eurooppalainen koulutusalue, jolla on yhteiset eurooppalaiset toimintapoliittiset tavoitteet ja jolla taataan korkealaatuinen, osallistava ja saavutettava koulutus, tehostetaan hyvien käytäntöjen vaihtoa ja varmistetaan tehokkaat puitteet eurooppalaiselle liikkuvuudelle; katsoo, että se edellyttää olemassa olevien esteiden poistamista, eurooppalaisten välineiden hyödyntämistä ja kansallisen tason ja EU:n tason toimien kehittämisen tukemista, jotta koulutusjärjestelmät olisivat valmiita ilmastokriisiin puuttumiseksi ja jotta mahdollistettaisiin onnistunut vihreä ja digitaalinen siirtymä;

ottaa huomioon, että koulutus on ymmärrettävä laajasti ”elinikäiseksi oppimiseksi”, joka ulottuu esiopetuksesta korkeakoulutukseen, mukaan luettuina ammatillinen koulutus, epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen, ja jonka tarkoituksena on monialaisten taitojen hankkiminen, jotta jokaisella olisi mahdollisuus kehittää henkilökohtaisia ja ammatillisia valmiuksiaan, osallistua yhteiskunnan toimintaan täysipainoisesti ja siirtyä onnistuneesti työmarkkinoille;

ottaa huomioon, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden nykyiset haasteet, mukaan lukien heikentynyt kilpailukyky, ilmastonmuutos, yhteiskunnan digitaalinen muutos, erilaiset ääriliikkeiden ja populismin muodot, disinformaatio, tosiasioihin perustuvan koulutuksen heikentäminen sekä jo olemassa olleen eriarvoisuuden kärjistyminen covid-19-pandemian vuoksi, voivat vaatia asianmukaisia ja yhteisiä EU:n toimia;

ottaa huomioon, että pandemia on vaikuttanut kielteisesti koko koulutusjärjestelmään, jossa jo olemassa olleet koulutusinfrastruktuurin, asiantuntemuksen ja resurssien saatavuuden erot jäsenvaltioissa ja niiden välillä sekä koulutuksen eri tasojen ja muotojen välillä ovat entisestään kasvaneet covid-19-pandemian aikana ensisijaisesti lisääntyneen eriarvoisuuden vuoksi, mukaan lukien tietoteknisen infrastruktuurin riittämätön saatavuus heikommista sosioekonomisista lähtökohdista tuleville, mikä on vaikuttanut kielteisesti koulutukseen pääsyyn;

G.	ottaa huomioon, että lähiopetus on olennaisen tärkeää opiskelijan älyllisen ja henkilökohtaisen kehittymisen kannalta;

ottaa huomioon, että parlamentti on kehottanut jäsenvaltioita priorisoimaan investointeja koulutukseen esimerkiksi kohdentamalla vähintään 10 prosenttia kansallisista elpymis- ja palautumismäärärahoistaan kyseisiin politiikkoihin ja että se on pyytänyt huomattavasti suurempia määrärahoja Erasmus+-ohjelmalle, sillä se pitää koulutusmenoja pikemmin investointina yhteiseen tulevaisuuteemme (15) kuin menoeränä, jotta yhteiskunnasta tulisi kestävämpi, digitaalisesti edistyneempi ja sosiaalisesti yhtenäisempi; ottaa huomioon, että parlamentti on kehottanut sisällyttämään koulutukseen tehtävät investoinnit olennaisena osana komission Next Generation EU -välineeseen;

toteaa, että koulutukseen tehtävillä korkealaatuisilla investoinneilla on korkea tuotto mutta toteaa myös, että pelkästään suuremmilla menoilla ei välttämättä saada toivottuja tuloksia; ottaa huomioon, että koulutuksen keskimääräinen yksityinen kokonaistuottoaste on pysynyt korkeana ja vakaana vuosikymmenien ajan (16);

ottaa huomioon, että tarvitaan kriisissä olevan opettajan ammatin parempaa tunnustamista, motivoituneita ja päteviä opettajia ja kouluttajia sekä enemmän jatkuvaa koulutusta; ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden välillä on merkittäviä eroja opettajien peruskoulutuksessa ja perehdyttämisessä, työoloissa, palkkauksessa, arvioinnissa, urakehityksessä ja täydennyskoulutuksessa; ottaa huomioon, että vuonna 2018 vain 40,9 prosenttia opettajista EU:ssa oli käynyt ulkomailla vähintään kerran ammatillisista syistä opiskelijana, opettajana tai molemmissa rooleissa (17);

ottaa huomioon, että on edistytty eurooppalaisen korkeakoulutusalueen rakentamisessa Bolognan prosessin pitkän aikavälin toimien ansiosta sekä siinä, miten sitä käytetään esimerkkinä prosessin täytäntöönpanosta saaduista kokemuksista oppimiseksi; toteaa, että eurooppalaisia yliopistoja on tehtävä tunnetuksi, sillä ne edistävät osaltaan eurooppalaista huippuosaamista ja tukevat EU:n geopoliittista asemaa;

ottaa huomioon, että ammatillista koulutusta ei tunnusteta riittävästi todellisena valintana ja huippuosaamisen väylänä tasavertaisesti muiden koulutusväylien kanssa; ottaa huomioon, että oppijoiden liikkuvuudelle, oppisopimuskoulutettavien pitkäaikainen liikkuvuus mukaan lukien, on vielä monia esteitä Kööpenhaminan prosessissa saavutetusta edistyksestä huolimatta;

ottaa huomioon, että jäsenvaltiot eivät ole täysin saavuttaneet Euroopan koulutuspoliittisen yhteistyön ET 2020 -puitteiden tavoitteita ja vertailuarvoja, erityisesti niitä tavoitteita, jotka koskevat tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen edistämistä, opintonsa keskeyttäneiden määrän vähentämistä sekä sitä, miten lukemisen, matematiikan ja luonnontieteiden osalta matalalla oppimistasolla olevien 15-vuotiaiden osuus saadaan laskettua alle 15 prosenttiin;

N.	ottaa huomioon, että koulutusta koskevat korkealaatuiset tiedonkeruu ja tilastot ovat kaksi niistä edellytyksistä, joita vaaditaan, että asiaankuuluvia haasteita kaikkialla EU:ssa ja EU:n sisäisiä eroja voidaan ymmärtää paremmin ja jotta eroihin voidaan puuttua;

katsoo, että digitaalista koulutusta ja riittäviä digitaalisia taitoja olisi pidettävä osana tulevaisuuteen suuntautunutta koulutusta eikä käytössä olevien oppimis- ja opetusmenetelmien alaryhmänä tai vaihtoehtona niille ja että samalla olisi korostettava lähioppimisen merkitystä; ottaa huomioon, että yli kolmanneksella eurooppalaisista (42 prosentilla) ei ole edes digitaalisia perustaitoja ja että taidoissa on merkittäviä jäsenvaltioiden sisäisiä ja välisiä eroja; ottaa huomioon, että osaamisohjelmalla pyritään varmistamaan, että 70 prosentilla 16–74-vuotiaista on digitaaliset perustaidot vuoteen 2025 mennessä, mikä merkitsee keskimäärin kahden prosenttiyksikön lisäystä vuodessa, kun vuotuinen lisäys vuosina 2015–2019 oli 0,75 prosenttiyksikköä;

P.	ottaa huomioon, että eurooppalainen koulutusalue tarjoaa merkittävän mahdollisuuden lisätä kansainvälistä yhteistyötä;

Tarve eurooppalaiselle koulutusalueelle

korostaa laadukkaan, kohtuuhintaisen ja osallistavan sekä kaikille läpi elämän saavutettavissa olevan koulutuksen merkitystä sekä sitä, että eurooppalaista koulutusaluetta koskevan aloitteen olisi tarjottava enemmän ja parempia mahdollisuuksia oppijoille EU:ssa opiskella, kouluttautua, tehdä tutkimusta ja työtä paikasta riippumatta, lisättävä oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, edistettävä jatkuvaa ja mielekästä vuoropuhelua asianomaisten toimijoiden kanssa sekä luotava ympäristö, jossa taidot, pätevyys, tutkintotodistukset ja tutkinnot tunnustetaan ja niitä arvostetaan kaikkialla Euroopassa;

korostaa, että koulutuksen tuottoaste on pysynyt erittäin korkeana ja näin ollen koulutuksen määrän lisääntyminen yleensä korreloi voimakkaasti yhteiskunnallisen ja taloudellisen kasvun, lisääntyneen tasa-arvon ja kaikille paremman elintason kanssa sekä yksilötasolla lisääntyvien ammatillisten ja henkilökohtaisten mahdollisuuksien kanssa; korostaa tämän vuoksi koulutuksen ja opetuksen mittaamatonta merkitystä, sillä ne ovat merkittävimmät tekijät, joilla edistetään yhteiskunnallista kehitystä ja kestävää talouskasvua, ja katsoo, että niiden pitäisi olla kaikkien saatavilla; katsoo, että eurooppalaisella koulutusalueella voi olla ja sillä on oltava ennennäkemätön rooli koulutukseen pääsyn ja sen laadun parantamisessa kaikkialla EU:ssa;

korostaa eurooppalaisen koulutusalueen merkitystä oppijoiden, opettajien ja tietämyksen laajemman ja paremman liikkuvuuden mahdollistamisessa, eurooppalaisen yhteenkuuluvuuden tunteen ja kansalaisten tietämyksen edistämisessä, oikeuksien ja arvojen takaamisessa sekä oikeudenmukaisten ja tasavertaisten mahdollisuuksien tarjoamisessa; korostaa Euroopalla olevaa potentiaalia kehittyä todelliseksi koulutusmahdiksi Euroopan rikasta moninaisuutta hyödyntämällä ja hyviä käytäntöjä vaihtamalla nykyisiin ja tuleviin haasteisiin vastaamiseksi;

katsoo, että koulutus ja kulttuuri ovat avainasemassa henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen kehityksen ja hyvinvoinnin saavuttamisessa, EU:n kansalaisuuden edistämisessä, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamisessa, työpaikkojen luomisen ja Euroopan taloudellisen ja yhteiskunnallisen vaurauden edistämisessä tasapuolisesti ja kestävällä tavalla sekä sen varmistamisessa, että EU on maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen ja kestävä toimija, jolla on enemmän yrittäjyyshenkeä vihreän ja digitaalisen siirtymän johtamiseksi;

kehottaa hyödyntämään koulutuksen lukuisia mahdollisuuksia tuoda ”eurooppalaista lisäarvoa”, erityisesti liikkuvuuden ja parhaiden käytäntöjen jakamisen avulla, ja toteaa, että Erasmus+-ohjelmalla ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen ohjelmilla on erityisen tärkeä rooli;

toteaa, että eurooppalaisella koulutusalueella olisi oltava selkeämpi ja vahvempi geopoliittinen ulottuvuus, jotta EU:n olisi mahdollista käyttää koulutuksellista vaikutusvaltaansa strategisesti lähimpien naapureidensa ja kumppaniensa kanssa;

Institutionaalisten ja sidosryhmien lähestymistapojen lähentäminen

panee merkille eurooppalaista koulutusaluetta koskevat monet näkemykset ja lähestymistavat, joille on yhteistä toive antaa uusi sysäys Euroopan yhdentymiselle; katsoo koulutuksen olevan Euroopan yhdentymisen kulmakivi, jossa EU:n tehtävänä on muun muassa tukea ja koordinoida jäsenvaltioita hyvien käytäntöjen jakamisessa, edistää yhteisiä normeja ja kaventaa olemassa olevia eroja, kun taas koulutuksen sisältö ja opetusmenetelmät kuuluvat edelleen jäsenvaltioiden toimivallan piiriin; korostaa, että tarvitaan enemmän koulutusyhteistyötä kaikkialla EU:ssa ja sen ulkopuolella yhteisten lähestymistapojen ja ratkaisujen kehittämiseksi yhteisiin haasteisiin;

arvostaa komission pyrkimyksiä edistää eurooppalaista koulutusaluetta mutta panee kuitenkin merkille, että tarvitaan kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, joka edellyttää merkityksellistä yhteistyötä ja koordinointia kaikkien toimijoiden ja eri sidosryhmien kesken, mukaan lukien koulutusyhteisö, vanhempainyhdistykset, työmarkkinaosapuolet, ammattiliitot, nuorisojärjestöt, nuorisotyöntekijät ja kansalaisyhteiskunta; kehottaa suhtautumaan avoimemmin uusiin ideoihin sen varmistamiseksi, että eurooppalainen koulutusalue kehittyy ja kannustaa useampiin ja vahvempiin kumppanuuksiin myös julkisen ja yksityisen sektorin välillä sekä sidosryhmien väliseen synergiaan;

pitää myönteisenä neuvoston vastausta komission ehdotuksiin erityisesti sen osalta, että siinä painotetaan ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien merkitystä ja toteaa, että niiden on oltava kohtuuhintaisia ja kaikkien saatavilla erityisesti EU:n syrjäisimmillä alueilla;

10.

pitää myönteisenä, että komissio on sitoutunut toteuttamaan eurooppalaisen koulutusalueen vuoteen 2025 mennessä; huomauttaa, että komission ehdotukset ovat edelleen lähinnä strateginen esitys eivätkä konkreettinen toimintapoliittinen etenemissuunnitelma; ehdottaa näin ollen selkeiden keskipitkän ja pitkän aikavälin painopisteiden ja realististen tavoitteiden ja määräaikojen asettamista toteutettaville toimille, mukaan lukien selkeästi määritellyt välitavoitteet, joiden avulla rakennetaan aidosti eurooppalainen koulutusalue ilman aiheettomia viivytyksiä ottaen samanaikaisesti huomioon jäsenvaltioiden rahoituskapasiteetti;

11.

korostaa, että on kiireellisesti kehitettävä yhteinen täytäntöönpanostrategia ja etenemissuunnitelma, johon osallistuvat EU:n toimielimet, jäsenvaltiot ja kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät, mukaan lukien paikallis- ja alueviranomaiset sekä kansalaisyhteiskunta, ja jossa määritellään niiden vastuualueet ja mahdollisuudet; korostaa, että eurooppalaisen koulutusalueen pitäisi olla selkeä ja saavutettavissa ja siinä pitäisi ottaa huomioon kaikki hallinnon tasot;

Vision toteuttaminen: yhteiset strategiset painopisteet ja EU:n tason tavoitteet

12.

korostaa mahdollisuuksia, joita EU:n toimien koordinointivälineet tarjoavat eurooppalaisen koulutusalueen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, avoin koordinointimenetelmä ja eurooppalainen ohjausjakso mukaan lukien; palauttaa mieliin eurooppalaisen ohjausjakson merkityksen EU:n koulutusalan toimien onnistuneelle täytäntöönpanolle ja toteaa, että ohjausjakso luotiin alun perin talouspolitiikan EU:n kattavan koordinoinnin välineeksi, jotta voidaan varmistaa, että hallitukset noudattavat vastuullista finanssipolitiikkaa;

13.

kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita sopimaan yhteisestä visiosta sekä yhteisistä painopisteistä, tavoitteista ja vertailuarvoista eurooppalaisen koulutusalueen osalta ja ottamaan tässä huomioon Euroopassa vallitsevan monimuotoisuuden;

14.

korostaa olevan tärkeää, että eurooppalaisen koulutusalueen keskeisiksi periaatteiksi vahvistetaan akateeminen vapaus ja pedagoginen riippumattomuus;

15.

kehottaa hyödyntämään synergioita eurooppalaisen koulutusalueen, eurooppalaisen tutkimusalueen ja eurooppalaisen korkeakoulutusalueen välillä sekä EU:n eri ohjelmien välillä; kehottaa vahvistamaan entisestään Erasmus+-, Horisontti Eurooppa – ja Luova Eurooppa -ohjelmia, Euroopan solidaarisuusjoukkoja, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa sekä kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa kaikkien opettajien, opetushenkilökunnan, koulutuksen järjestäjien, nuorisotyöntekijöiden ja oppijoiden eduksi;

16.

korostaa, että osallistamisen olisi oltava eurooppalaisen koulutusalueen keskeinen ulottuvuus ja edellytyksenä sille, että kaikki saavat laadukasta koulutusta; korostaa, että ketään ei saisi jättää jälkeen, kaikilla oppijoilla on jokin lahjakkuus ja että yksilöllisiä eroja olisi pidettävä myönteisinä ja arvostettavina; korostaa, että yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa voidaan edistyä vain siten, että noudatetaan kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa;

17.

korostaa, että on tärkeää asettaa oppija oppimisprosessin keskiöön; korostaa tarvetta varmistaa se, että heikommassa asemassa oleviin ryhmiin sovelletaan räätälöityä lähestymistapaa, mukaan lukien eri rajoitteista kärsivät henkilöt ja erilaiset oppijat, kuten autismikirjon ja erityislahjakkaat henkilöt, ja että eurooppalaiseen koulutusalueeseen sovelletaan kokonaisvaltaista koulustrategiaa; pyytää komissiota kuulemaan kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä, kuten opiskelijajärjestöjä, pedagogisen tuen asiantuntijoita ja erityistarpeisten oppijoiden huoltajia, erityisesti eurooppalaisten yliopistojen ja ammatillisen koulutuksen huippuyksikköjen kehittämisen suhteen;

18.

suhtautuu erittäin myönteisesti elinikäisen oppimisen ja koulutuksen uusiin strategisiin puitteisiin, joita neuvosto käsitteli 19. helmikuuta 2021 antamassaan päätöslauselmassa eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista, sekä niissä määriteltyihin viiteen strategiseen prioriteettiin, joihin sisältyy erityisesti konkreettisia ehdotuksia elinikäisen oppimisen ja liikkuvuuden mahdollistamiseksi kaikille;

19.

korostaa, että on tärkeää parantaa työoloja ja maksaa opettajille ja kasvattajille riittävä korvaus heidän työstään; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan yhteistyössä komission kanssa opettajien ja kouluttajien peruskoulutukseen erityisesti sisällyttämällä heidän koulutusohjelmaansa eurooppalainen ulottuvuus ja kansainvälinen liikkuvuus parantamaan osaamista ja motivaatiota koulutusalalla, korostamaan opettajien yhteiskunnalle tuomalle lisäarvolle annettavaa tunnustusta sekä lisäämään pedagogista riippumattomuutta; painottaa, että on tärkeää ammattimaistaa varhaiskasvatus ja ammattilaistaa sen henkilöstö, jotta heidän työnsä voidaan tunnustaa ja sille voidaan antaa sille kuuluva arvo, mikä on lasten kasvatuksen kannalta välttämätöntä;

20.

kehottaa jäsenvaltioita edistämään media- ja informaatiolukutaitoa, kriittistä ajattelua ja suvaitsevaisuuden kulttuuria oppimisprosessin kaikissa vaiheissa ensisijaisesti ja olennaisen tärkeänä välineenä, jotta vastuuntuntoisilla EU:n kansalaisilla olisi taidot, joita he tarvitsevat lisääntyvän disinformaation torjumiseksi ja 2000-luvun haasteisiin vastaamiseksi;

21.

kehottaa luomaan yhteiset puitteet digitaalisten taitojen kehittämiselle; korostaa, että tarvitaan yhteinen järjestelmä digitaalisten taitojen, pätevyyksien ja osaamistodistusten tunnustamiseksi, validoimiseksi ja todentamiseksi digiosaamisessa vallitsevien erojen kuromiseksi umpeen kaikkialla EU:ssa ja että kaikille oppijoille, erityisesti lapsille, on varmistettava digitaalisten peruslaitteiden saatavuus;

22.

korostaa, että on varmistettava yliopistojen digitalisaatio EU:ssa ja muistuttaa kehotuksesta perustaa eurooppalainen verkkoyliopistoalusta; kehottaa EU:ta tunnustamaan internetyhteyden ja digitaalisen infrastruktuurin oikeudeksi, joka perustuu koulutusta koskevaan perusoikeuteen;

23.

suhtautuu myönteisesti aikuiskoulutuksen eurooppalaiseen foorumiin äskettäin tehtyihin muutoksiin ja kehottaa Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastoa arvioimaan, miten aikuiskoulutusyhteisön näkyvyyttä ja vaikutusta voidaan edelleen lisätä ja kehittämistä jatkaa;

24.

tukee määrällisten indikaattoreiden ja vertailuarvojen käyttöä ottaen asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden sisäiset ja niiden väliset erot, jotta voidaan jatkuvasti vertailla ja seurata jäsenvaltioiden edistymistä yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa ja kannustaa uusiin politiikkatoimiin; muistuttaa samalla täydentävien laadullisten indikaattoreiden ja vertailuarvojen tarpeesta ja varoittaa liian kunnianhimoisista keskipitkän aikavälin tavoitteista;

25.

korostaa, että tarvittavien tiedonkeruutoimien laatua on parannettava, niiden tiheyttä on lisättävä ja on varmistettava asiaankuuluvien indikaattoreiden ja vertailuarvojen aktiivinen seuranta, kuten Euroopan osaamisohjelmassa asetetun tavoitteen, jonka mukaan 50 prosenttia aikuisväestöstä osallistuisi johonkin koulutukseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään kunnianhimoisiin tavoitteisiin, kuten tavoitteeseen, joka koskee heikosti suoriutuneiden ja koulunkäynnin varhain keskeyttäneiden nuorten osuutta, alentamalla vertailuarvoa ensimmäisten osalta 15 prosentista 10 prosenttiin ja viimeksi mainittujen osalta 10 prosentista viiteen prosenttiin;

26.

kehottaa EU:ta ja muita organisaatioita ja elimiä kuten UNESCOa ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöä tiiviimpään yhteistyöhön sekä hyödyntämään aktiivisesti olemassa olevia ja tulevia koulutusalan tutkimuksia ja selvityksiä ja tukemaan niitä jäsenvaltioiden auttamiseksi vaikuttavien toimintapoliittisten uudistusten määrittämisessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään EU:n toimivallan mukaisesti yhteistä ja osallistavaa koulutusalan tutkimusta, jonka toimeksianto ja talousarvio ovat selkeästi määriteltyjä;

27.

kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota myöntämään eurooppalaisen koulutusalueen perustamisessa, täytäntöönpanossa ja kehittämisessä sekä erityisen rahoitusvälineen perustamisessa tarvittavan rahoituksen vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta eurooppalaista koulutusaluetta voidaan kehittää edelleen ja jotta voidaan helpottaa pätevyyksien vastavuoroista tunnustamista; toistaa pyyntönsä siitä, että elpymis- ja palautumistukivälineessä myönnettävästä rahoituksesta vähintään 10 prosenttia kohdennettaisiin koulutukseen, digitaalinen koulutus mukaan lukien, ja kehottaa jäsenvaltioita lisäämään merkittävästi julkisia koulutusmenojaan yli EU:n keskiarvon (4,7 prosenttia BKT:sta vuonna 2019);

28.

kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön koulutusalalla kriisinlieventämisstrategioita yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa ja niitä kuullen ja painottaa, että kriisiaikoina, kuten covid-19-pandemian aikana, tarvitaan EU:n yhteisiä toimia;

Alakohtaiset toimenpiteet ja näkökohdat

29.

korostaa, että vieraiden kielten ja erityisesti englannin kielen oppiminen on tärkeää; korostaa, että jäsenvaltioiden on toteutettava toimia, joilla tuetaan kielitaidon kehittämistä kaikilla tasoilla, erityisesti perusopetuksessa ja keskiasteen koulutuksessa, jotta vaalitaan Euroopan neuvoston monikielisyyden tavoitetta ja saavutetaan tavoite, jonka mukaan kaikilla oppilailla on vähintään kahden muun EU:n ja sen jäsenvaltioiden virallisen kielen riittävä taito viimeistään alemman keskiasteen koulutuksen päättyessä;

30.

kehottaa komissiota kehittämään välineitä, joiden avulla jäsenvaltiot voivat panna täytäntöön neuvoston suosituksen kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen ja seurata sen edistystä; kehottaa jäsenvaltioita keräämään vertailukelpoista tietoa kielten oppimisesta; kehottaa komissiota antamaan taloudellista tukea kouluille, jotka antavat eurooppalaisten kielten opetusta ja erityisesti sellaisten EU:n kansalaisten ensimmäisen kielen opetusta, jotka asuvat jossakin toisessa EU-maassa;

31.

korostaa, että koulutuksessa on edistettävä tutkimusta ja innovointia; painottaa merkitystä, joka eurooppalaisella koulutusalueella on huipputeknologian, kuten tekoälyn ja robotiikan, ymmärtämisen, opiskelun ja tutkimuksen edistämisessä, jotta oppilaitoksissa voidaan lisätä tietämystä huipputeknologiaan liittyvistä mahdollisuuksista ja haasteista myös kaikissa jäsenvaltioissa toteutettavien erityisten perustutkintotason koulutusohjelmien avulla; on huolissaan siitä, että koko EU:lla ei ole riittävästi tekoälyyn erikoistuneita perustutkintotason koulutusohjelmia;

32.

pitää myönteisenä eurooppalaisista ammatillisen huippuosaamisen keskuksista tehtyä aloitetta, sillä se tarjoaa alalle EU:n tason rakenteen; kehottaa perustamaan eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen alueen olennaisena osana eurooppalaista koulutusaluetta; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita edistämään oppisopimuskoulutettaviin sovellettavien eurooppalaisten sääntöjen laatimista; korostaa, että joidenkin jäsenvaltioiden on puututtava ammatillisen koulutuksen ja harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistävien koulutusjärjestelmien houkuttelevuuden ja arvostuksen puutteeseen; korostaa, että ammatillisen koulutuksen järjestelmien oppijakeskeisyyttä on parannettava ja järjestelmiä on mukautettava muuttuvaan työelämään; toistaa, että on tärkeää tunnustaa ammatillisen koulutuksen merkitys, ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan asianmukaisesti ja kaikilta osin täytäntöön neuvoston asiaa koskeva suositus ja Euroopan osaamisohjelma; korostaa, että on tärkeää luoda joustavia ja mukautettavissa olevia oppimisväyliä, jotta oppijat voivat yhdistellä ja hyödyntää oppimisen eri kokemuksia ja mahdollisuuksia;

33.

korostaa komission ja jäsenvaltioiden korkeakoulutuksen alalla toteuttamien toimien merkitystä, kuten Bolognan prosessin vahvistaminen, eurooppalaisen koulutusalueen kansainvälisen ulottuvuuden vahvistaminen ja eurooppalaisen opiskelijakortin edistäminen, jotka on toteutettu myös hyödyntämällä nykyisten EU:n ohjelmien tarjoamia synergioita;

34.

toteaa, että eurooppalaisen koulutusalueen olisi oltava virstanpylväs tutkintotodistusten ja pätevyyksien tunnustamiselle kaikkialla EU:ssa, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan oppimistulosten ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen laajentamista myös ammatillisen koulutuksen alalla ja eurooppalaisten mikrotutkintojen avulla;

35.

korostaa epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen sekä vapaaehtoistyön merkitystä ja toteaa, että niillä saadut tulokset olisi tunnustettava; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään pehmeitä taitoja kaikkialla EU:ssa;

36.

kannustaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön vuonna 2018 annetun neuvoston suosituksen elinikäisen oppimisen avaintaidoista, jotta voidaan edistyä kaikilla kahdeksalla avainalalla, kuten nuorten oppijoiden mahdollisuuksissa saada vähintään yksi käytännön yrittäjyyskokemus koulutuksensa aikana, ja parantaa näin epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen avulla saatujen taitojen tunnustamista, jotta voidaan lisätä oppimisväylien joustavuutta kaikenikäisille oppijoille; kehottaa luomaan eurooppalaisen kansalais- ja sosiaalisten taitojen kehyksen, jossa tunnustetaan sellaisten toimien, kuten tukitoiminnan ja nuorisotoiminnan ohjauksen, edut ja jossa niitä arvostetaan ja edistetään;

37.

korostaa, että covid-19-pandemian jälkeen etäoppimisesta on tullut monelle oppijalle osa jokapäiväistä elämää; korostaa, että perusopetuksessa ja keskiasteen koulutuksessa etäoppimisen on pysyttävä viimeisenä ja lähioppimista täydentävänä vaihtoehtona, sillä lähioppiminen on avainasemassa arvokkaiden sosiaalisten taitojen opettamisessa; korostaa, että nykyaikaista kouluikäisille tarkoitettua monimuoto-oppimisen toimintamallia on sovellettava pääasiassa luokkahuoneissa opettajan ohjauksessa, ja toteaa, että opettajat voivat pedagogisista syistä halutessaan yhdistellä eri työkalujen käyttöä, olivatpa ne digitaalisia (mukaan lukien verkossa käytettävät) tai muita työkaluja, osana oppimistehtäviä (18);

38.

kehottaa jäsenvaltioita edistämään ilmastonmuutosta ja ekologista siirtymää koskevaa opetusta ja lisäämään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tuntemusta;

39.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kaventamaan sukupuolten välistä kuilua koulutuksessa, mukaan lukien luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden, taideaineiden ja matematiikan (STEAM-aineiden) alojen koulutuksessa ja uravalinnoissa, torjumaan sukupuolistereotypioita ja syrjintää sekä kitkemään kiusaamisen, verkkokiusaamisen ja muut häirinnän muodot sekä syrjinnän ja väkivaltaisen käyttäytymisen, jotta kulttuurista, etnistä ja sukupuolista moninaisuutta voidaan edistää luomalla ja vaihtamalla hyviä käytäntöjä kaikkialla EU:ssa;

40.

suhtautuu myönteisesti Portugalin puheenjohtajakaudellaan antamaan sitoumukseen perustaa verkkofoorumi, jonka tarkoituksena on helpottaa tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden kesken pandemian aiheuttamaan työttömyyteen liittyvistä haasteista nuorille;

41.

muistuttaa verkossa avointen massakurssien (MOOC) merkityksestä tarpeellisena välineenä työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutuksen edistämiseksi interaktiivisesti ja helposti käytettävissä olevalla tavalla; katsoo, että eurooppalaisen koulutusalueen olisi edistettävä MOOC-kurssien käyttöönottoa ja kehittämistä ja otettava huomioon nämä tavoitteet eurooppalaisessa lähestymistavassa mikrotutkintoihin;

42.

toteaa, että tällä hetkellä ”mikrotutkinnoille” ei ole olemassa yhteisesti sovittua määritelmää; katsoo sen vuoksi, että on määriteltävä yhdenmukaiset EU:n kattavat normit, jotta voidaan edistää tehokkaasti niiden vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden kesken ja varmistaa, että työnantajat luottavat niiden arvoon;

Hallintokehys

43.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan vuoden 2022 loppuun mennessä konkreettisen eurooppalaista koulutusaluetta koskevan strategiakehyksen 2030 (EEASF 2030), johon sisältyy kattava ohjaus-, seuranta- ja arviointimekanismi YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 4 mukaisesti, jotta ”taataan kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet”, sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäisen periaatteen mukaisesti; pitää myönteisenä ehdotusta eurooppalaisen koulutusalueen ohjauskomiteasta, jolla luodaan perusta jäsennetylle ja järjestelmälliselle hallintokehykselle; korostaa Euroopan tulevaisuuskonferenssin asemaa keskusteltaessa siitä, miten eurooppalaisen koulutuksen kohtaamien haasteiden ja toimintapolitiikkojen kehittämisen suhteen on edettävä;

44.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan kantaa siihen, minkä tyyppistä osallistumista jäsenvaltioilta ja muilta hallintotasoilta, myös paikallis- ja alueviranomaisilta sekä EU:n toimielimiltä, vaaditaan, sekä laatimaan tehokkaita monitasoisia hallintojärjestelyjä, jotka ovat toissijaisuusperiaatteen mukaisia ja joilla pyritään luomaan eurooppalaista lisäarvoa;

45.

pyytää selventämään, minkä tasoista osallistumista sidosryhmiltä, tähän saakka aliedustetuilta koulutusaloilta ja asiaankuuluvilta kansalaisyhteiskunnan toimijoilta odotetaan; korostaa, että hallintokehykseen olisi kuuluttava kaikki asiaankuuluvat, kaikilla oppimisen osa-alueilla toimivat sidosryhmät, mukaan lukien nuorisotyöntekijät, nuorisojärjestöt ja vanhempainyhdistykset;

46.

kehottaa komissiota perustamaan eurooppalaista koulutusaluetta koskevan alustan interaktiiviseksi julkiseksi väyläksi, jolla tuetaan jäsenvaltioita ja sidosryhmiä tiedonvaihdossa ja edistetään yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa; katsoo, että alustalle olisi myönnettävä riittävät määrärahat ja että sen tulisi olla saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä;

47.

korostaa, että alueellisia tarpeita ja opetuskäytäntöjä kaikkialla EU:ssa koskevat eurooppalaiset laskennat, tiedonkeruu ja tutkimus ovat jäsenvaltioiden ja niiden koulutusjärjestelmien kannalta keskeinen prioriteetti;

Kohti laajempaa eurooppalaista ulottuvuutta koulutuksen alalla

48.

korostaa, että koulutuksessa tarvitaan eurooppalaista ulottuvuutta sisällyttämällä erillinen ja merkittävämpi eurooppalainen näkökulma opetussuunnitelmiin ja opettajankoulutusohjelmiin, niin että se kattaa kaikki opettajat, kouluttajat ja oppijat virallisen ja epävirallisen oppimisen organisaatioissa ja ammatillisen koulutuksen alalla, myös Jean Monnet -toimien ja opettaja-akatemioiden tuella; ehdottaa, että näitä opettaja-akatemioita kutsuttaisiin nimellä ”Comenius Teacher Academies”; kannattaa yhteisen kehyksen luomista opettajien pätevyyksien muokkaamiseksi ja kehittämiseksi kaikissa jäsenvaltioissa;

49.

korostaa, että oppijoille on annettava kokonaisvaltaisesti tietoa Euroopan historiasta ja sekä aineellisesta että aineettomasta kulttuuriperinnöstä ja vaalittava keskeistä eurooppalaista muistiperintöä ja tietoisuutta menneistä tapahtumista EU:n perustana oleviin perusarvoihin pohjautuen; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja Euroopan neuvostoa tekemään yhteistyötä Euroopan historiaa ja kulttuuriperintöä koskevan, kaikkialla EU:ssa annettavan opetuksen suhteen ja korostaa, että tarvitaan kohdennettuja määrärahoja ja aloitteita Euroopan historiaa koskevan tutkimuksen lisäämiseksi sekä historiaharrastuksen edistämiseksi maanosamme monimuotoinen historia huomioon ottaen;

50.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan yhteiset puitteet EU:ta koskevalle oppimiselle kaikilla asianmukaisilla koulutustasoilla ja -aloilla; korostaa, että oppijoita on perehdytettävä Euroopan yhdentymisprosessiin, EU:n toimielimiin ja toimintapolitiikkoihin, EU:n kansalaisuuteen perustuviin oikeuksiin ja siihen, miten he voivat osallistua aktiivisesti EU:n demokraattisiin prosesseihin;

51.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään kokonaisvaltaisen eurooppalaisen strategian ja yhteisen kehyksen kansalaiskasvatukselle, jolla on eurooppalainen ulottuvuus ja johon kuuluu oppimista eurooppalaisista arvoista, kuten ihmisarvosta, demokratiasta, oikeusvaltioperiaatteesta, ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta, ja kannustamaan hyvien käytäntöjen vaihtamiseen ja yhteisten opetusmateriaalien ja toimintamallien kehittämiseen; pyytää komissiota tähän liittyen selvittämään kansalaiskasvatuksen työryhmän perustamista tämän tehtävän koordinoimiseksi ja eurooppalaisen kansalaiskasvatuksen saatavuuden parantamiseksi, jotta edistetään Euroopan kansalaiskulttuuria ja eurooppalaista yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka täydentää paikallista, alueellista, kansallista ja maailmanlaajuista ulottuvuutta;

o o

52.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 66, 26.2.2021, s. 1.

(2) EUVL C 221, 10.6.2021, s. 3.

(3) EUVL C 221, 10.6.2021, s. 14.

(4) EUVL C 119, 28.5.2009, s. 2.

(5) EUVL C 195, 7.6.2018, s. 1.

(6) EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1.

(7) EUVL C 444, 10.12.2018, s. 1.

(8) EUVL C 189, 5.6.2019, s. 4.

(9) EUVL C 189, 5.6.2019, s. 15.

(10) EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.

(11) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0095.

(12) EUVL C 388, 13.11.2020, s. 2.

(13) EUVL C 28, 27.1.2020, s. 8.

(14) EUVL C 175, 7.5.2021, s. 6.

(15) Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. maaliskuuta 2021 digitaalisen koulutuspolitiikan muotoilusta.

(16) Psacharopoulos, G., Patrinos, H. A., Returns to Investment in Education: A Decennial Review of the Global Literature, Maailmanpankkiryhmä, huhtikuu 2018.

(17) Eurydice-verkoston raportti 24. maaliskuuta 2021”Teachers in Europe: careers, development and well-being”.

(18) Ks. 5. elokuuta 2021 annettu komission ehdotus neuvoston suositukseksi monimuoto-oppimisesta laadukkaan ja osallistavan perus- ja keskiasteen koulutuksen edistämiseksi (COM(2021)0455).