P9_TA(2021)0347

Vanha manner ikääntyy – ikääntymispolitiikkaan liittyvät mahdollisuudet ja haasteet vuoden 2020 jälkeen

Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. heinäkuuta 2021 aiheesta ”Vanha manner ikääntyy – ikääntymispolitiikkaan liittyvät mahdollisuudet ja haasteet vuoden 2020 jälkeen” (2020/2008(INI))

(2022/C 99/13)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6, 153, 156 ja 174 artiklan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä ”perusoikeuskirja”) ja erityisesti 21, 23, 24, 25, 26, 31, 32, 33, 34 ja 35 artiklan,

—	ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion, jossa todetaan, että ikään perustuvan syrjinnän kielto on yhteisön oikeuden yleinen periaate yhdenvertaisen kohtelun erityistapauksena (1),

—	ottaa huomioon neuvoston 7. kesäkuuta 2010 antamat päätelmät aktiivisesta ikääntymisestä,

—	ottaa huomioon neuvoston 9. syyskuuta 2020 antamat päätelmät ikääntyneiden ihmisoikeuksista, osallistumisesta ja hyvinvoinnista digitalisaation aikakaudella,

—	ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman sekä kestävän kehityksen tavoitteet,

—	ottaa huomioon ikääntymistä koskevan poliittisen julistuksen ja Madridin kansainvälisen toimintasuunnitelman, joka hyväksyttiin 8.–12. huhtikuuta 2002 pidetyssä toisessa ikäkysymyksiä käsitelleessä maailmankonferenssissa,

—	ottaa huomioon Lissabonissa 22. syyskuuta 2017 annetun YK:n Euroopan talouskomission neljännen ikääntymistä käsitelleen ministerikokouksen julistuksen ”A Sustainable Society for All Ages: Realizing the potential of living longer”,

—

ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 75. istunnolle 21. heinäkuuta 2020 esitetyn YK:n riippumattoman asiantuntijan kertomuksen ikääntyneiden ihmisten kaikkien ihmisoikeuksien edistämisestä ja suojaamisesta, jossa tarkastellaan koronavirustaudin (covid-19) vaikutuksia ikääntyneiden ihmisten kaikkien ihmisoikeuksien toteutumiseen,

—	ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin,

—	ottaa huomioon aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisesta teemavuodesta (2012) 14. syyskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 940/2011/EU (2) ja sitä edeltäneen 6. syyskuuta 2010 annetun komission tiedonannon (COM(2010)0462),

—	ottaa huomioon 19. joulukuuta 2016 annetun neuvoston suosituksen ”Taitojen parantaminen: uusia mahdollisuuksia aikuisille” (3),

—	ottaa huomioon 22. toukokuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen elinikäisen oppimisen avaintaidoista (4),

—	ottaa huomioon 7. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman naisten roolista ikääntyvässä yhteiskunnassa (5) ja 15. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvoa edistävistä hoivapalveluista EU:ssa (6),

—	ottaa huomioon 11. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta (7),

—	ottaa huomioon 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman köyhyydestä: sukupuolinäkökulma (8),

—	ottaa huomioon 13. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman työ- ja yksityiselämän tasapainolle suotuisten työmarkkinaolosuhteiden luomisesta (9),

—	ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman tarpeesta unionin strategialle sukupuolten välisen eläke-eron poistamiseksi ja torjumiseksi (10),

—	ottaa huomioon 14. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman alueiden käyttöön ottamista koheesiopolitiikan välineistä väestörakenteen muutokseen varautumiseksi (11),

—	ottaa huomioon 28. maaliskuuta 2019 ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta (12),

—

ottaa huomioon 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (13) ja uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjuntaa työssä ja ammatissa koskevan periaatteen vahvistamisesta,

—

ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2008 annetun komission ehdotuksen neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (COM(2008)0426) sekä Euroopan parlamentin 2. huhtikuuta 2009 vahvistaman kannan kyseiseen ehdotukseen (14),

—	ottaa huomioon 12. lokakuuta 2006 annetun komission tiedonannon ”Euroopan väestökehitys – haasteista mahdollisuuksiin” (COM(2006)0571),

—	ottaa huomioon 15. joulukuuta 2006 julkaistun komission kertomuksen ”European Economy – the impact of ageing on public expenditure: projections for the EU-25 Member States on pensions, health care, long-term care, education and unemployment transfers (2004–2050)”,

—	ottaa huomioon 7. lokakuuta 2014 annetun komission ja työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston ministereiden sosiaalisen suojelun komitean raportin aiheesta ”Riittävä sosiaaliturva pitkäaikaishoidon tarpeisiin ikääntyvässä yhteiskunnassa”,

—	ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Työssäkäyvien vanhempien ja omaisiaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen tukemista koskeva aloite” (COM(2017)0252),

—	ottaa huomioon 24. marraskuuta 2017 julkaistun komission ikääntymisraportin 2018 ”The 2018 Ageing Report: Underlying Assumptions & Projection Methodologies”,

—	ottaa huomioon 25. toukokuuta 2018 julkaistun komission laatiman toimielinten välisen asiakirjan ”The 2018 Ageing Report: Economic & Budgetary Projections for the 28 EU Member States (2016-2070)”,

—	ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025” (COM(2020)0152),

—	ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2020 julkaistun komission kertomuksen väestönmuutoksen vaikutuksesta (COM(2020)0241),

—	ottaa huomioon 1. huhtikuuta 2002 julkaistun Maailman terveysjärjestön (WHO) raportin ”Active Ageing: A Policy Framework”,

—	ottaa huomioon 1. lokakuuta 2007 annetun WHO:n raportin ”Global Age-Friendly Cities: A Guide”,

—	ottaa huomioon 30. syyskuuta 2015 annetun WHO:n raportin ikääntymisestä ja terveydestä maailmassa,

—	ottaa huomioon ikääntymistä ja terveyttä koskevan WHO:n maailmanlaajuisen strategian ja toimintasuunnitelman 2016–2020 ja YK:n päätöksen julistaa vuodet 2021–2030 terveen ikääntymisen vuosikymmeneksi,

—	ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 16. joulukuuta 1991 antamassa päätöslauselmassa 46/91 hyväksytyt ikääntyneitä henkilöitä koskevat YK:n periaatteet,

—	ottaa huomioon vanhusten hyvinvointia mittaavan Global AgeWatch -indeksin 2015,

—	ottaa huomioon YK:n vuoden 2019 raportin maailman väestön ikääntymisestä,

—	ottaa huomioon, että aktiivisena ikääntymistä koskeva kanta oli yksi Eurooppa 2020 -strategian keskeisistä osatekijöistä,

—	ottaa huomioon Euroopan osaamisohjelman kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi,

—	ottaa huomioon vuonna 2010 annetun Yhdistyneen kuningaskunnan tasa-arvolain, jossa kielletään sukupuolen korjaukseen, seksuaalisen suuntautumiseen ja sukupuoleen perustuva syrjintä,

—	ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1158 vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta (15) (työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskeva direktiivi),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kannan tarkistuksina,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0194/2021),

Yleiset huomautukset

A.	ottaa huomioon, että Euroopan väestön ikääntyminen on väestörakenteen ilmiö, jossa eurooppalaisten hedelmällisyys ja kuolleisuus ovat laskeneet ja elinajanodote on kasvanut;

ottaa huomioon, että EU:n väestö vähenee; toteaa, että vuonna 1960 EU:n asukkaiden osuus maailman väestöstä oli 13,5 prosenttia, kun se vuonna 2018 oli 6,9 prosenttia, ja osuuden arvioidaan laskevan noin 4 prosenttiin vuoteen 2070 mennessä (16); toteaa, että tämä tilanne liittyy muun muassa syntyvyyden laskuun EU:ssa suhteessa maailman muihin alueisiin, mikä johtaa väestön ikääntymiseen ja sen myötä ikäjakauman ja eri ikäryhmien suhteellisten osuuksien muuttumiseen ja vaikuttaa osaltaan ikäpyramidin nurin kääntymiseen; ottaa huomioon, että väestörakenteen muutos on yleismaailmallinen ilmiö ja että EU:n pienenevä osuus maailman väestöstä kuvastaa kyseisen maailmanlaajuisen prosessin alkamista aiemmin kuin muualla (17); katsoo, että ikääntyneiden henkilöiden aktiivista osallistumista yhteiskuntaan ei pitäisi aliarvioida; toteaa, että yli 20 prosenttia 65–74-vuotiaista ja noin 15 prosenttia 75-vuotiaista ja sitä vanhemmista osallistuu viralliseen ja/tai epäviralliseen vapaaehtoistoimintaan (18);

katsoo, että nykyisellä väestötilanteella on vakavia vaikutuksia EU:n sosiaaliseen, taloudelliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen; toteaa, että EU:n on valtavirtaistettava väestönkehityksen näkökohdat kaikkiin politiikkoihinsa; ottaa huomioon, että työikäisen väestön (15–64-vuotiaat henkilöt) odotetaan vähenevän merkittävästi 333 miljoonasta vuonna 2016 292 miljoonaan vuonna 2070; ottaa huomioon, että vuoteen 2100 mennessä 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien henkilöiden osuuden väestöstä ennustetaan olevan 14,6 prosenttia (19);

D.	ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvo on yksi EU:n perusarvoista, joka on tunnustettu perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa, ja että EU on sitoutunut sisällyttämään sen kaikkeen toimintaansa;

ottaa huomioon, että pitkäikäisyys on huomattava yhteinen saavutus, joka perustuu taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen sekä terveydenhuollon merkittävään edistymiseen, mikä on parantanut huomattavasti elämänlaatua ja pidentänyt miesten ja naisten keskimääräistä elinajanodotetta 10 vuodella viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana; toteaa, että miesten elinajanodotteen odotetaan nousevan 78,3 vuodesta 86,1 vuoteen ja naisten 83,7 vuodesta 90,3 vuoteen vuosien 2016–2070 välillä; katsoo, että keskimääräisen elinajanodotteen nousua on kaikissa olosuhteissa pidettävä sivilisaatiota edistävänä tekijänä eikä koskaan sitä rajoittavana tekijänä; toteaa, että tietojen mukaan vuonna 2018 naisilla arvioitiin olevan 64,2 tervettä elinvuotta ja miehillä vastaavasti 63,7 vuotta (20); toteaa kuitenkin, että elinajanodotteen ja terveiden elinvuosien määrän välinen ristiriita on huolestuttava ja että siihen olisi puututtava kiireellisesti;

toteaa, että pidempi ja terveempi elämä on arvokas asia niin yksilöille kuin yhteiskunnille ja luo uusia mahdollisuuksia ikääntyvien henkilöiden osallistumiselle talous- ja yhteiskuntaelämään ja osallisuudelle siinä; ottaa huomioon, että sosiaalinen sitoutuminen vanhemmalla iällä puolestaan edistää yksilön terveyttä ja hyvinvointia; ottaa huomioon, että pitkäikäisyys ja sosiaalinen asema korreloivat keskenään; ottaa huomioon, että osallistuminen erilaiseen sosiaaliseen toimintaan, kuten vapaaehtoistoimintaan, urheiluun ja harrastuksiin, sekä säännöllinen yhteydenpito perheeseen ja ystäviin, vaikuttavat yleensä myönteisesti ikääntyneiden henkilöiden yleiseen terveyteen ja estävät heitä eristäytymästä;

ottaa huomioon, että EU:n väestön luonnollinen muutos on ollut negatiivinen vuodesta 2012 lähtien ja että vuonna 2019 kirjattiin enemmän kuolleita (4,7 miljoonaa) kuin syntyneitä (4,2 miljoonaa); ottaa huomioon, että EU:n hedelmällisyysluku laskee ja oli vuonna 2018 enää 1,55; toteaa tämän liittyvän moniin eri tekijöihin, kuten terveyden paranemiseen ja koulutustason nousuun (21), mutta myös yleiseen sosioekonomiseen tilanteeseen, myös epävarmuuteen ja tulojen heikkenemiseen, joka vaikuttaa kaikkiin ryhmiin mutta ennen kaikkea nuoriin, erityisesti nuorten elämänlaatuun, työ- ja yksityiselämän tasapainoon ja elämänsuunnitteluun; ottaa huomioon, että väestörakenteen muutos voi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vaikuttaa EU:n taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen; toteaa, että laadukkaiden julkisten palvelujen saatavuus on elämänlaadun kannalta ratkaiseva tekijä; ottaa huomioon, että väestörakenteen muutoksen taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset korostavat tarvetta vahvistaa sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmiä;

ottaa huomioon, että tutkimusten mukaan yhtäältä hedelmällisyyslukujen ja toisaalta parempia työmahdollisuuksia, säällisiä työ- ja asuinoloja, joustavia työjärjestelyjä, kunnollista perhetukea, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan aikana annettavaa taloudellista tukea, laadukasta lastenhoitoa varhaisista vuosista lähtien ja hoivavastuun tasapuolisempaa jakautumista miesten ja naisten välillä edistävien toimintapolitiikkojen välillä on korrelaatio;

ottaa huomioon, että suurempi osuus naisista (31,3 prosenttia) kuin miehistä (8,7 prosenttia) tekee osa-aikatyötä ja että tämä koskee myös ikääntyneitä naisia (49,8 prosenttia ikääntyneistä miehistä ja 64,1 prosenttia ikääntyneistä naisista); ottaa huomioon, että vuonna 2018 tavanomainen viikoittainen työmäärä EU-28:ssa oli 65–74-vuotiailla miehillä 30,3 tuntia ja naisilla 24,1 tuntia ja että miesten odotettiin olevan työmarkkinoiden käytettävissä 38,6 vuotta ja naisten 33,7 vuotta (22);

J.	ottaa huomioon, että naisten ja miesten välisen työllisyyseron pienentäminen on kiinteässä yhteydessä sosiaalisten perusoikeuksien toteutumiseen ja perussosiaalipalveluiden tarjontaan;

K.	ottaa huomioon, että 55–64-vuotiaiden naisten työllisyysaste on miehiä alhaisempi (naisilla 52,4 prosenttia ja miehillä 65,4 prosenttia) ja että naiset todennäköisimmin kantavat perheessään hoivavastuun (23);

ottaa huomioon, että työikäisten (15–64-vuotiaat) kokonaismäärä vähenee EU:ssa 20,8 miljoonalla vuodesta 2005 vuoteen 2030, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, minkä seurauksena jäsenvaltioiden terveydenhuolto- ja eläkejärjestelmät joutuvat kantamaan paljon suuremman taakan; ottaa huomioon, että kokonaishuoltosuhteen odotetaan nousevan 57 prosenttiin vuoteen 2100 mennessä, jolloin se on liki kaksinkertaistunut vuodesta 2019 (31 prosenttia);

ottaa huomioon, että EU-28:ssä mediaani-ikä nousi 38,3 vuodesta 43,1 vuoteen vuosina 2001–2018 (24); ottaa huomioon, että vuonna 2018 vähintään 65-vuotiaiden osuus EU:n kansalaisista oli 19 prosenttia ja että heidän tarpeensa olisi otettava huomioon poliittisessa päätöksentekoprosessissa EU:n, kansallisella ja alueellisella tasolla;

toteaa, että ihmiselämään sisältyy muutoksia, kuten kumppanin, sukulaisten tai ystävien menettäminen, terveydentilan heikkeneminen sekä tottumusten, työskentelymallien ja taloudellisen tilanteen muuttuminen; ottaa huomioon, että ikääntyneet henkilöt ovat erityisen alttiita sosiaalisen syrjäytymisen ja eristyneisyyden ilmiöille; ottaa huomioon, että yhä useammat aikuiset kärsivät EU:ssa sosiaalisesta eristyneisyydestä (75 miljoonaa ihmistä eli 18 prosenttia väestöstä); ottaa huomioon, että sosiaalisen eristyneisyyden riski on suurin ikääntyneiden henkilöiden keskuudessa, kun taas yksinäisyyden tunne on merkittävin 26–45-vuotiaiden ikäryhmässä (25);

ottaa huomioon, että yli puolet alle 65-vuotiaista hoivan antajista käy samanaikaisesti töissä; ottaa huomioon, että kuten komissio on toistuvasti todennut, hoivavastuu on yksi suurimmista syistä naisten verraten alhaiseen osallistumiseen työmarkkinoille joko sen vuoksi, että he tekevät osa-aikatyötä tai jäävät kokonaan pois palkkatyöstä, ja tästä aiheutuu Euroopalle vuosittain 370 miljardin euron menetys; ottaa huomioon, että omaishoitajat, joista enemmistö (75 prosenttia) on naisia, tekevät arvioiden mukaan 80 prosenttia kaikesta hoivatyöstä EU:ssa, mikä osoittaa, että hoitovastuu jakautuu epätasaisesti sukupuolten välillä ja vaikuttaa voimakkaasti sukupuolten välisiin eläke-eroihin; ottaa huomioon, että vailla muodollista työsopimusta toimivien omaisten antama hoiva on erittäin ongelmallinen kysymys, sillä nämä omaishoitajat ovat näin työmarkkinoiden ulkopuolella ja työolojen sääntelyn ulottumattomissa; ottaa huomioon, että tilanne aiheuttaa kertaantuvan kielteisen vaikutuksen, sillä omaishoitajat (jotka yleensä ovat naisia) ovat tavallisesti pienipalkkaisia ja vailla sosiaalista suojelua eivätkä he maksa sosiaaliturvamaksuja tai myöskään saa eläkettä työuransa päätyttyä tai saavat vain vähimmäiseläkettä ja samalla tilanne vaikuttaa kielteisesti valtioon ja sen rakenteisiin, joilta jää saamatta työnantajien ja työntekijöiden maksamia sosiaaliturvamaksuja ja veroja;

ottaa huomioon, että vammaiset henkilöt tai kaikenikäiset henkilöt, jotka kuuluvat etnisiin, rodullisiin, kielellisiin, seksuaalisiin tai muihin vähemmistöihin, ovat salanneet tai salaavat edelleen osan identiteetistään pelon tai torjumisen tai hyväksikäytön uhan vuoksi; toteaa, että ikääntyneet vammaiset henkilöt tai henkilöt, jotka edustavat erilaista rodullista, etnistä tai sosiaalista taustaa, joilla on erilaiset geneettiset ominaisuudet tai jotka puhuvat eri kieltä tai joiden seksuaalinen suuntautuminen on erilainen, kohtaavat muita enemmän syrjintää ja leimautumista ja heille tehdään enemmän luvattomia toimenpiteitä ja heidän kohdallaan sosiaalisen eristyneisyyden riski on muita suurempi;

ottaa huomioon, että myös covid-19-pandemialla on suuri vaikutus myös väestönkehitykseen; ottaa huomioon, että paljon ikäihmisiä on kuollut koronavirustautiin ja että viruksella on joidenkin tutkimusten mukaan ollut merkittävä vaikutus EU:n väestönkehityssuuntauksiin, kuten elinajanodotteen lyhenemiseen ja perhesuunnitteluun;

toteaa, että sukupuolten väliset terveyserot ja sosiokulttuurisiin tekijöihin liittyvä terveydellinen epätasa-arvo olisi otettava asianmukaisesti huomioon ikääntymiseen liittyvien politiikkojen valmistelussa; ottaa huomioon, että jotkin ikääntymiseen liittyvät sairaudet, kuten masennus tai sydän- ja verisuonitaudit, vaikuttavat naisiin ja miehiin eri tavalla; ottaa huomioon, että jotkin sairaudet, kuten Alzheimerin tauti ja dementia, rintasyöpä, inkontinenssi, osteoporoosi ja nivelrikko, ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä; ottaa huomioon, että tällaisten sairauksien esiintyvyys lisääntyy yhteiskuntiemme ikääntyessä;

ottaa huomioon, että väestönkehitys ei vaikuta yhtenäisesti kaikkiin maihin ja alueisiin, vaan sillä on suurempi vaikutus jo ennestään jälkeenjääneisiin alueisiin, mikä pahentaa nykyistä alueellista ja sosiaalista eriarvoisuutta; ottaa huomioon, että maaseutualueet, syrjäseudut ja syrjäisimmät alueet, saaret mukaan luettuina, kärsivät eniten väestökadosta ja että näiltä alueilta lähtevät henkilöt ovat pääasiassa nuoria ja naisia, mikä johtaa siihen, että yhä suurempi osa näillä alueilla asuvista henkilöistä on ikääntyneitä ihmisiä, mikä voi lisätä sosiaalisen eristyneisyyden riskiä; ottaa huomioon, että joidenkin alueiden maaseutuväestön köyhyys- ja syrjäytymisriski on pienempi kuin kaupunkiväestön (26);

T.	ottaa huomioon, että ikääntyneiden (80-vuotiaiden ja sitä vanhempien) henkilöiden määrä kasvaa EU:ssa 57,1 prosenttia vuosina 2010-2030 (27), millä on merkittäviä vaikutuksia sosiaaliturvajärjestelmiin;

U.	ottaa huomioon, että covid-19-pandemian aikaiset sulkutoimenpiteet ja taloudellinen taantuma ovat vaikuttaneet suhteettoman paljon naisiin hoivavastuun epätasaisen jakautumisen ja toimien aloittaisen kohdentumisen sekä perheväkivallan lisääntymisen vuoksi;

V.	ottaa huomioon, että vuosina 2000–2015 vähintään 60-vuotiaiden henkilöiden määrä EU:ssa kasvoi kaupungeissa 68 prosentilla ja maaseudulla 25 prosentilla;

W.	ottaa huomioon, että Euroopan aluekehittämisen seurantaverkoston mukaan Euroopan taajamien väestö kasvaa 24,1 miljoonalla henkilöllä vuoteen 2050 mennessä, mikä vastaa lähes puolta EU:n koko väestöstä, kun taas maaseutuväestö vähenee 7,9 miljoonalla henkilöllä;

ottaa huomioon, että ikääntyneet naiset kohtaavat miehiä todennäköisemmin pahoja vaikeuksia peruspalvelujen ja -hyödykkeiden, kuten terveydenhuoltopalvelujen, pitkäaikaishoidon ja asianmukaisten asuinolojen, saatavuudessa, mikä johtuu monien muiden tekijöiden muassa sukupuolten palkka- ja eläke-erosta, naisten pidemmästä elinajasta ja yksin asuvien naisten suuremmasta osuudesta (28);

ottaa huomioon, että ikääntyneillä henkilöillä on todennäköisemmin rajalliset mahdollisuudet käyttää internetiä ja heiltä puuttuu tietoa nykyisistä ja kehitteillä olevista teknologioista; toteaa, että vain 35 prosentilla 55–74-vuotiaista on digitaaliset perustaidot, kun vastaava osuus 16-24-vuotiaiden keskuudessa on 82 prosenttia (29) ja että näin ollen ikääntyneet henkilöt ovat muita alttiimpia syrjäytymiselle, myös digitaaliselle syrjäytymiselle; ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden covid-19-pandemian johdosta toteuttamat sulku- ja sosiaaliset toimet ovat pahentaneet ikääntyneiden henkilöiden niin sosiaalista kuin digitaalista syrjäytymistä; katsoo, että näihin haasteisiin voidaan vastata esteettömillä ja käyttäjäystävällisillä teknologioilla; ottaa huomioon, että neuvosto puuttui tähän ongelmaan vuonna 2020 ja antoi päätelmiä ikääntyneiden ihmisoikeuksista, osallistumisesta ja hyvinvoinnista digitalisaation aikakaudella;

ottaa huomioon, että vuosina 1998–2018 joidenkin EU:n alueiden väestö väheni jopa 15 prosentilla, mikä johtui nopeasta väestökadosta ja väestön ikääntymisestä; ottaa huomioon, että nopea väestörakenteen muutos aiheuttaa suhteettoman suuria mukautuskustannuksia; ottaa huomioon, että lähes kahdella kolmasosalla alueista, joiden väestö vähenee nopeasti, BKT asukasta kohden on alhainen (30); ottaa huomioon, että väestön ikääntyminen johtaa työikäisen väestön vähenemiseen ja saattaa johtaa kuntien ja kylien kuihtumiseen kaikkialla EU:ssa; ottaa huomioon, että päätökset kuntien ja kylien yhdistämisestä tai niiden liittämisestä muihin kuntiin tai kaupunkeihin voivat myös johtaa kuntien ja kylien katoamiseen kokonaan;

AA.

ottaa huomioon, että kaikessa väestönkehityksen mahdollisuuksia ja haasteita koskevassa politiikassa on noudatettava osallistavaa, oikeuksiin ja todennettuun tietoon perustuvaa, ihmiskeskeistä lähestymistapaa, kunnioitettava yhdenvertaisuuden ja erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteita sekä turvattava naisten oikeudet, seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja toimeentuloon liittyviä oikeuksia myöten; katsoo, että väestönkehityksen haasteisiin vastaaminen ei saa missään tapauksessa heikentää lisääntymistä koskevaa yksilön itsenäistä päätöksentekoa; ottaa huomioon, että seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvien palvelujen ja hyödykkeiden saatavuus on olennaisen tärkeää fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta;

AB.

ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa on taipumusta käyttää väestörakenteen muutosta seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien heikentämisen ja siten henkilökohtaisten vapauksien heikentämisen välineenä; katsoo, että kaikkien väestörakenteen muutosta koskevien politiikkojen on oltava oikeusperustaisia, ihmiskeskeisiä, räätälöityjä ja näyttöön perustuvia ja niissä on kunnioitettava seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia;

AC.

ottaa huomioon, että ikääntymistä ja väestönkehitystä koskevan EU:n politiikan ja toiminnan on oltava täysin vuosien 2020–2025 sukupuolten tasa-arvoa koskevan EU-strategian mukaista; ottaa huomioon, että väestökehityksen haasteiden ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen välillä on tiivis yhteys, joka olisi otettava huomioon asiaan liittyvissä politiikkatoimissa;

AD.

ottaa huomioon, että ajankäyttötilastot osoittavat hoivatyön jakautuvan sukupuolten välillä epätasaisesti kaikkialla Euroopassa; ottaa huomioon, että hyvinvointi- ja sosiaalipalveluihin sekä naisten työllisyysasteeseen liittyvistä merkittävistä kansallisista eroista huolimatta naiset kantavat suhteettoman suuren osan hoivataakasta ja tällä on suuri vaikutus heidän suoriutumiseensa työmarkkinoilla ja lapsilukua koskeviin päätöksiinsä;

AE.	katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä erittäin iäkkäisiin henkilöihin, jotta voidaan tarvittaessa auttaa itsenäisyytensä menettäneitä vanhuksia ja estää heidän eristäytymisensä;

AF.	ottaa huomioon, että köyhyysriskissä elävien vähintään 65-vuotiaiden eläkkeensaajien osuus EU:ssa on kasvanut asteittain vuodesta 2013;

AG.

ottaa huomioon, että ikääntyneet henkilöt myötävaikuttavat yhteiskunnan kehitykseen ja ovat tehneet niin covid-19-pandemian aikana, myös työntekijöinä, hoitajina tai vapaaehtoisina; ottaa huomioon, että esimerkiksi monet vanhemmat lääketieteen ammattilaiset ovat palanneet eläkkeeltä työelämään tukeakseen pandemian hillitsemistoimia; ottaa huomioon, että omaishoitajat, joista suurin osa on naisia, ovat lisänneet ponnistelujaan kompensoidakseen pandemian aikana heikentyneitä koulutus-, lastenhoito- ja pitkäaikaishoitopalveluja;

AH.	katsoo, että ikääntyvällä väestöllä voi olla annettavanaan tietoa maaseudun paikallisista perinteistä sekä paikallisesta ruuasta ja elämäntavasta, mitä puolestaan voidaan hyödyntää alueen matkailun ja yritysten kehittämisessä;

AI.	ottaa huomioon, että valmisteilla olevassa maaseutualueita koskevassa pitkän aikavälin visiossa esitellään EU:n strategia, jolla torjutaan väestönkehityksen vaikutuksia Euroopan sosioekonomiseen rakenteeseen;

AJ.

ottaa huomioon, että sukupolvenvaihdokset ovat yksi yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) erityistavoitteista vuoden 2020 jälkeiselle ajalle; katsoo, että tietämyksen siirto ja sukupolvelta toiselle tapahtuva oppiminen ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan lisätä yhteistyötä ja solidaarisuutta eri sukupolvien välillä ja siten kuroa umpeen sukupolvien välinen kuilu;

Terveydenhuolto ja hoiva-ala

AK.	katsoo, että teknologian käyttöön terveydenhuollossa liittyvät eettiset riskit olisi aina otettava asianmukaisesti huomioon;

AL.

toteaa, että WHO:n määritelmän mukaan terveellisellä ikääntymisellä tarkoitetaan hyvinvoinnin vanhemmalla iällä mahdollistavan toimintakyvyn kehittämistä ja ylläpitämistä koskevaa prosessia; ottaa huomioon, että koettu terveys ja tulotaso korreloivat keskenään; ottaa huomioon, että vuonna 2017 alle kolmannes (32,4 prosenttia) ensimmäisen tuloviidenneksen (väestön pienituloisin viidennes) ikääntyneistä henkilöistä piti terveyttään hyvänä tai erittäin hyvänä, kun ylimpään tuloviidennekseen kuuluvilla ikääntyneillä vastaava luku oli 54,7 prosenttia (31); ottaa huomioon, että eurooppalaisen terveyshaastattelututkimuksen tulokset osoittavat, että suurimmalla osalla ikääntyneistä havaittiin kroonisia sairauksia tai vaivoja ja että vain joka yhdeksäs ilmoitti, ettei tällaisia ongelmia ollut, ja toteaa, että monet vammat kehittyvät tai pahenevat vanhemmalla iällä; ottaa huomioon, että lähes puolet ikääntyneistä henkilöistä EU:ssa (65-vuotiaat ja sitä vanhemmat) on ilmoittanut vaikeuksistaan suoriutua ainakin yhdestä henkilökohtaisesta tai taloudenpitoon liittyvästä toimesta (32); toteaa, että noin neljäsosalla EU:n väestöstä oli terveysongelmista johtuvia pitkäaikaisia rajoitteita vuonna 2018 (33); ottaa huomioon, että noin 15 prosentilla vähintään 60-vuotiaista aikuisista on henkinen vamma;

AM.

toteaa, että useimmissa kehittyneissä maissa ikääntyneinä pidetään 65-vuotiaita tai sitä vanhempia henkilöitä; toteaa, että vähintään 65-vuotiaiden ikäryhmä on hyvin heterogeeninen ja että sen sisällä terveyteen, elämäntapaan, asemaan ja elinoloihin sekä sosiaalisiin oloihin liittyvät erot ovat merkittäviä; katsoo, että yleistyksiä olisi siksi vältettävä; toteaa, että keskittyminen 65 vuoden ikään tietojen keruun yläikärajana ei usein vastaa ikääntyneiden taloudellisen ja sosiaalisen toiminnan realiteetteja, mikä johtaa puutteellisiin ja epätarkkoihin tilastoihin; ottaa huomioon, että ikääntyneet henkilöt puuttuvat monista tilastoista ja jäävät tiedonkeruuhankkeiden ulkopuolella, sillä on yleistä olla keräämättä tilastoja yli 65-vuotiaista henkilöistä; katsoo, että tätä ei enää voida pitää tarkoituksenmukaisena, kun pidetään mielessä ikääntyneiden henkilöiden muodostaman väestönosuuden kasvu;

AN.

toteaa, että vaikka naiset ovat useimmissa Euroopan maissa miehiä koulutetumpia, he joutuvat kärsimään työmarkkinoilla äitiydestään, mutta miehiä palkitaan isyydestä paremman työllisyysasteen ja palkkatason muodossa; ottaa huomioon, että on tärkeää tuoda esille naisten äitiyden ja urakehityksen yhteen sovittamisessa kohtaamat vaikeudet, jotka heikentävät mahdollisuuksia äitiyden ja urakehityksen yhdistämiseen; ottaa huomioon, että työuran ja äitiyden välillä tasapainottelu johtaa tavallisesti siihen, että naiset lykkäävät lasten hankintaa, mikä pienentää heidän potentiaalista lapsilukuaan, tai jäävät lapsettomiksi; ottaa huomioon, että kaikki edellä mainitut seikat pienentävät syntyvyyttä ja edistävät väestön vanhenemista;

AO.

toteaa, että niiden henkilöiden määrä, jotka ovat riippuvaisia muiden avusta tai joilla on terveyteen ja pitkäaikaishoitoon liittyviä tarpeita, lisääntyy iän myötä; toteaa, että tällaisia palveluja tarvitsevien henkilöiden osuus on muita suurempi vähintään 80-vuotiaiden keskuudessa; ottaa huomioon, että ikääntyminen pahentaa riippuvuutta muista, mutta siihen vaikuttavat myös muut tekijät, kuten sosioekonomiset ja ympäristöön liittyvät tekijät sekä koulutustaso, henkilösuhteet ja henkilökohtainen hyvinvointi; ottaa huomioon, että hoivaan ja tukeen liittyvät tarpeet ovat moninaiset ja että asianmukaiset keinot itsenäisyyden ja riippumattomuuden varmistamiseksi ovat erilaisia; toteaa, että omaishoitajat, jotka ovat usein ilman palkkaa tehtävän hoitavia naispuolisia vähintään 60-vuotiaita henkilöitä itsekin, vastaavat valtaosasta iäkkäille huollettavina oleville henkilöille tarjotusta hoivasta;

AP.

toteaa, että väestörakenteen muutoksen johdosta epävirallisiin ja virallisiin hoitojärjestelmiin kohdistuu paineita, joita virallisten hoivatyöntekijöiden puute lisää entisestään; ottaa huomioon, että Eurofoundin tutkimusten mukaan vähäistä pitkäaikaishoitoa tarvitseville henkilöille on tarjottava koti- tai yhteisöhoitoa, jotta voidaan paitsi tukea omaishoitajia ja parantaa hoivaa saavien elämänlaatua myös nopeasti havaita esiin nousevat tarpeet ja vastata niihin;

AQ.	ottaa huomioon, ettei huollettavana olemiselle ole yhdenmukaista määritelmää EU:ssa; toteaa, että ikääntyminen ei välttämättä tarkoita riippuvaisuutta muista;

AR.

ottaa huomioon, että jotkut ikääntyneet henkilöt eivät voi hyötyä aktiivisen ikääntymisen toimenpiteistä ja toimintapolitiikoista, mikä johtuu monista eri tekijöistä, kuten asuinpaikasta, terveydentilasta, motivaation puutteesta tai säännöllisen fyysisen, henkisen, kulttuurisen tai sosiaalisen toiminnan ja vapaa-ajan toiminnan harjoittamista koskevien tottumusten tai mahdollisuuksien puuttumisesta; toteaa, että ikääntyneillä henkilöillä saattaa myös olla vaikeuksia päästä urheilu-, kulttuuri- ja kuntoutuskeskuksiin ja he voivat kärsiä taloudellisesta niukkuudesta tai heidän henkilökohtaisiin psykofyysisiin oloihinsa mukautettua toimintaa ei ole saatavilla riittävästi tai lainkaan; katsoo, että tehokkaalla aktiivisen ikääntymisen strategialla olisi oltava myönteinen vaikutus ikääntyneisiin ihmisiin, yhteiskuntaan ja koko talouteen;

AS.

katsoo, että terveenä ikääntymistä ja naisten ja miesten omaehtoista selviytymistä koskevien olosuhteiden luominen soveltamalla kokonaisvaltaista lähestymistapaa ikääntymiseen elämänvaiheena sekä asuntojen ja paikallisten ympäristöjen mukauttaminen niin, että ikääntyneet henkilöt voivat elää kotonaan ja tutussa ympäristössä mahdollisimman pitkään, tuo järjestelmätason ja yksilöllisiä hyötyjä;

AT.

ottaa huomioon, että hoivalla ja tuella olisi pyrittävä pitämään yllä ikääntyneiden henkilöiden itsenäisyyttä, riippumattomuutta ja hyvinvointia; katsoo, että ajatus henkilön ikääntymisestä omassa yhteisössään ja ikämyönteisessä ympäristössä on olennaisen tärkeä kaupunkisuunnittelun ja laitoshoidosta yhteisöpohjaisiin palveluihin siirtymisen edistämisen kannalta; toteaa lisäksi, että mahdollisuudet itsenäisyyden ja riippumattomuuden säilyttämiseen riippuvat eri olosuhteista, kuten ikämyönteisistä ympäristöistä ja palvelujen saatavuudesta ja kohtuuhintaisuudesta, laadukas asuminen ja yhteisöperustainen hoito mukaan luettuina; ottaa huomioon, että väestörakenteen muutokseen sopeutuminen edellyttää asianmukaisia toimia, joilla vastataan erityisiin terveystarpeisiin, sekä tukipalveluja ja -tiloja;

AU.	ottaa huomioon, että epätyypilliset työn tekemisen muodot ovat yleistyneet ja että ne tarjoavat joustoa hoivavastuusta huolehtimiseen, mutta eivät aina vastaa työntekijöiden tarpeisiin, ja että hoitojärjestelyjen suunnittelun haastavuus vaikeuttaa naisten äitiyden ja työn yhdistämistä;

AV.

ottaa huomioon, että terveysriskien, vammojen ja kroonisten sairauksien kertyminen koko elämän ajan lisää vammaisuuden riskiä; ottaa huomioon, että ikääntyneet henkilöt käyvät yleislääkäreiden ja erikoislääkäreiden vastaanotoilla muita useammin mutta toisaalta he kertovat, että joissakin jäsenvaltioissa heidän on vaikeampaa kuin keskivertoväestön käyttää sairaanhoitopalveluja, mikä johtuu muun muassa kyseisten palvelujen hinnoista, pitkistä etäisyyksistä ja pitkistä jonotuslistoista (34); katsoo, että investoinnit hoivatalouteen ovat olennaisen tärkeitä ihmisarvoisen elämän takaamiseksi kaikille hoitoa tarvitseville ja sitä tarjoaville; ottaa huomioon, että ikääntyneet henkilöt ovat haavoittuvampia ja siten alttiimpia taudeille ja eri tauteihin, kuten covid-19:ään, liittyville komplikaatioille ja niiden aiheuttamille kuolemille; ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on tuonut esiin tarpeen kehittää vankempia terveydenhuoltojärjestelmiä ja lisätä tehohoidon kapasiteettia; katsoo, että tässä yhteydessä olisi kiireellisesti varmistettava sairaanhoidon saatavuus pitkäaikaishoitolaitoksissa ja henkilönsuojainten toimitukset niihin;

AW.

ottaa huomioon covid-19-pandemian osoittaneen, että väestön tarpeisiin voidaan vastata tehokkaasti esteettömillä ja laadukkailla julkisilla palveluilla ja hoitopalveluilla, ja toteaa tämän koskevan myös ikääntyneitä henkilöitä, jotka ovat useissa tilanteissa pandemian aikana kokeneet ikäsyrjintää ja kokevat edelleen ikään perustuvaa syrjintää terveys- ja hoitopalvelujen saatavuudessa, yleiset esteet lääketieteellisen hoidon saannissa mukaan luettuina; ottaa huomioon, että covid-19-pandemia paljasti jälleen kerran asianmukaisten asuntojen, laadukkaiden terveydenhoitolaitosten ja riittävien hoito- ja tukipalvelujen puutteen; ottaa huomioon, että suurin osa covid-19-tartunnoista ja -kuolemista EU:ssa on yhteydessä hoitokoteihin ja -laitoksiin, ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden asumispalveluihin ja muihin sosiaalipalveluihin (35); toteaa, että lukuisat ikääntyneet henkilöt kuolivat pandemian aikana sen johdosta, että monet tehohoitoyksiköt olivat ylikuormittuneet; toteaa, että joissakin tapauksissa yksi tehohoidon saatavuusharkinnan tärkeimmistä kriteereistä oli potilaan ikä; ottaa huomioon, että monet ikääntyneet henkilöt ovat kohdanneet esteitä yrittäessään saada covid-19-tautiin liittymätöntä sairaanhoitoa, ja toteaa, että terveydenhoitopalveluja on yleisesti ottaen vähennetty tai niiden tarjoaminen on keskeytetty kokonaan pandemian aikana;

AX.	ottaa huomioon, että väestön vanheneminen EU:ssa asettaa uusia haasteita sukupuolten tasa-arvolle, sillä naiset pysyvät edelleen pääasiallisina hoivan antajina (niin palkkatyössä kuin epävirallisessakin työssä) (36); toteaa, että koronavirus on kärjistänyt tilannetta;

AY.	ottaa huomioon, että ikääntyneet henkilöt kestävät muita huonommin sään ääri-ilmiöitä, kuten toistuvia helleaaltoja;

Oikeus ihmisarvoiseen ikääntymiseen

AZ.

ottaa huomioon, että ihmisarvoisen elämän takaamisella tarkoitetaan sen varmistamista, että työntekijöillä on oikeus oikea-aikaiseen eläkkeelle siirtymiseen, jotta he voivat viettää terveenä itsenäistä eläkeläiselämää; katsoo, että oikeus eläkkeeseen on kytkettävä työvuosien määrään eikä se saa riippua keskimääräisen elinajanodotteen vaihteluista tai mistä tahansa muusta työntekijöiden painostamiseen käytetystä syystä; katsoo, että eläkkeelläolon olisi perustuttava tuloihin, jotka mahdollistavat ihmisarvoiset elinolot, joihin kuuluu muun muassa terveyden suojelu, kulttuurista nauttiminen ja uusien taitojen oppiminen, jotta eläkeläiset voivat osallistua täysimääräisesti sosiaalisen ympäristönsä elämään;

BA.

ottaa huomioon, että etenkään ikääntyneiden henkilöiden osalta ihmisarvoista asumista ei voida erottaa oikeudesta esteettömään asumiseen terveellisissä ja mukavissa oloissa, joissa ikäihmiset voivat ikääntyä sosiaalisen ympäristönsä ja perheensä suojelemina; toteaa, että monissa tapauksissa, joihin liittyy kiinteistökeinottelusta johtuvaa painostusta, ikääntyneitä henkilöitä on häädetty ensimmäisten joukossa, mikä on lisännyt heidän sosiaalista eristyneisyyttään ja toiminnallista riippuvuuttaan;

BB.

ottaa huomioon, että naisiin kohdistuu suurempi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski, mikä johtuu muun muassa sitkeistä sukupuolten välisistä työllisyys-, palkka- ja eläke-eroista, siitä, että heidän työuransa keskeytyy perhe- ja hoitovelvoitteiden johdosta miehiä useammin, ja siitä, että he tekevät enemmän osa-aikatyötä (37) ja joutuvat toisinaan hyväksymään epävarmoja ja tilapäisiä työsuhteita (38), erityisesti yksinhuoltajaäitien tapauksessa; ottaa huomioon, että näiden tekijöiden vuoksi monien naisten on vaikea säästää rahaa myöhempiä elämänvaiheita varten, mikä tekee heistä erityisen alttiita vanhuusiän köyhyydelle;

BC.	ottaa huomioon, että Eurostatin mukaan naisten eläkkeet ovat pienemmät kuin miesten kaikissa EU:n jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että vähintään 65-vuotiaiden naisten eläke EU:ssa oli keskimäärin 30 prosenttia miesten eläkettä pienempi;

BD.

ottaa huomioon, että vuonna 2019 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 40 prosenttia EU:n kansalaisista kokee joutuneensa ikään perustuvan syrjinnän kohteeksi; ottaa huomioon, että ikäsyrjintää esiintyy eri tasoilla ja ilmenee eri muodoissa, myös yksilöllisissä toimintatavoissa, yksilöiden minäkuvissa ja sukupolvien välisissä suhteissa; ottaa huomioon, että ikäsyrjinnän on osoitettu heikentävän terveyttä ja vähentävän elinajanodotetta ja estävän täysipainoista osallistumista sosiaaliseen, kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen elämään ja että se voi rajoittaa ikääntyneiden henkilöiden mahdollisuuksia käyttää palveluja tai osallistua aktiivisesti kansallisille tai unionin työmarkkinoille tai käyttää palveluja työpaikoilla, mikä johtaa syrjäytymiseen ja sosiaaliseen eristäytymiseen; ottaa huomioon, että viimeisimmän Euroopan työolotutkimuksen mukaan ikään perustuva syrjintä oli yleisin syrjinnän muoto työpaikoilla; toteaa, että ikääntyneet henkilöt ovat tuoneet esiin muita syrjinnän muotoja, kuten rahoitustuotteiden ja -palvelujen, terveydenhuollon, koulutuksen ja virkistyspalvelujen saatavuus (39); katsoo, että ikäsyrjinnän ja ikästereotypioiden menestyksekäs torjuminen myös työmarkkinoilla on olennaisen tärkeää aktiivisen ikääntymisen, sukupolvien välisen solidaarisuuden vahvistamisen ja ikääntyneiden työntekijöiden kokemuksen hyödyntämisen kannalta; toteaa, että tässä yhteydessä on myös olennaisen tärkeää vahvistaa tavaroiden ja palvelujen yhtäläistä saatavuutta;

BE.

ottaa huomioon, että WHO:n mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa terveyteen, osallistumiseen ja turvallisuuteen liittyvät mahdollisuudet optimoidaan ikääntyvien henkilöiden elämänlaadun parantamiseksi, jotta ihmiset voivat hyödyntää hyvinvointipotentiaalinsa koko elämänsä ajan ja osallistua yhteiskunnan toimintaan tarpeidensa, toiveidensa ja kykyjensä mukaisesti samalla kun heille tarjotaan asianmukaista suojelua, turvaa ja hoitoa, kun he tarvitsevat apua;

BF.

ottaa huomioon, että EU ja useat jäsenvaltiot osallistuvat aktiivisesti keskusteluihin, joissa pohditaan uusia kansainvälisiä välineitä ikääntyneiden henkilöiden oikeuksien suojelemiseksi; katsoo, että tällaisia kansainvälisiä neuvotteluja olisi aktiivisesti tuettava ja niihin olisi kannustettava; toteaa, että vaikka direktiivissä 2000/78/EY vahvistetaan yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevat yleiset puitteet, siinä ei puututa sosiaalisen elämän muilla aloilla esiintyvään syrjintään eikä moninkertaiseen syrjintään;

BG.

ottaa huomioon, että ikääntyneet henkilöt joutuvat joskus väkivallan, hyväksikäytön ja muiden huolestuttavien tekojen uhreiksi, kuten petosten ja hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen, oikeustoimikelpoisuuden ja omien asioittensa hoitamiseen tarvittavien edellytysten menettämisen uhreiksi; katsoo, että ikääntyneiden henkilöiden hyväksikäyttöä koskevan ilmiön esiintyvyydestä ja keinoista sen torjumiseksi olisi oltava saatavilla enemmän tietoa ja tutkimustuloksia; katsoo, että tarvitaan enemmän toimia ikääntyneiden henkilöiden huonoa kohtelua koskevien kattavien tietojen tuottamiseksi;

BH.	toteaa, että EU rahoittaa pilottialoitteita ikääntyneisiin henkilöihin kohdistuvien rikosten torjunnan alalla, kuten EUROPeAN-, MILCEA- ja WeDO-hankkeet;

BI.

ottaa huomioon, että maaseudulla tai syrjäisillä alueilla asuvilla ikääntyvillä ihmisillä voi olla korkeampi ikään liittyvä riski kärsiä muun muassa köyhyydestä, laadukkaan terveydenhuollon ja palvelujen heikommasta saatavuudesta, huonommista mahdollisuuksista sosiaaliseen tukeen ja kanssakäymiseen sekä julkisen liikenteen huonosta saatavuudesta;

Työllisyys ja aktiivinen ikääntyminen

BJ.

ottaa huomioon, että vuonna 2012 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 60 prosenttia EU:n kansalaisista vastusti lakisääteisen eläkeiän nostamista ja 61 prosenttia oli sitä mieltä, että kaikkien olisi voitava jatkaa työskentelyä lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen; ottaa huomioon, että taloudellisesta tilanteestaan riippuen lähes puolet 50 vuotta täyttäneistä työntekijöistä haluaisi vähentää työtuntejaan, kun taas merkittävä osa eläkeläisistä työskentelisi mielellään vähintään muutaman tunnin viikossa (40); toteaa, että työnteon jatkaminen eläkeiän saavuttamisen jälkeen on yhteydessä työpaikkojen toimintapolitiikkoihin, joilla pyritään tukemaan työllistettävyyttä, ja siihen, että työntekijät voivat halutessaan pysyä työelämässä pidempään; toteaa, että työmarkkinoiden ulkopuolella olevien ikääntyneiden työntekijöiden työhönottoaste on kuitenkin erittäin alhainen ja että ikääntyviin työntekijöihin kohdistuu suuri riski joutua pitkäaikaistyöttömiksi; ottaa huomioon, että 55–64-vuotiaiden köyhyys- ja syrjäytymisaste on yli EU:n keskiarvon, jossa on otettu huomioon kaikki ikäryhmät; ottaa huomioon, että 56 prosenttia EU:n kansalaisista on huolissaan siitä, että heidän tulonsa eivät riitä vanhemmalla iällä (41); ottaa huomioon, että uuden työpaikan löytämisen todennäköisyys vähenee iän myötä osittain rakenteellisten esteiden, kuten ikäsyrjinnän, vuoksi (42); toteaa tietojen osoittavan, että ihmiset, jotka ovat eläkkeellä mutta jatkavat omaehtoisesti työntekoa, ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä kuin kokonaan eläkkeellä olevat henkilöt keskimäärin (43); ottaa huomioon, että yleensä 50 vuoden iän jälkeen tunne elämän merkityksellisyydestä heikkenee, mutta se säilyy paljon voimakkaampana henkilöissä, jotka jatkavat työskentelyä eläkkeelle siirtymisen jälkeen tai joilla on lastenhoitoon tai pitkäaikaishoitoon liittyviä velvollisuuksia (44); katsoo, että ikääntyneiden työntekijöiden työttömyyden torjunta on edelleen erittäin tärkeää EU:ssa;

BK.

katsoo, että asianmukaiset työolot ja -suhteet, kuten parempi työterveys ja -turvallisuus, parempi työ- ja yksityiselämän tasapaino, ikään mukautettu työympäristö, määrällisten vaatimusten alentaminen ja työajan itsenäinen hallinta, voivat antaa ikääntyneille mahdollisuuden pysyä halutessaan työmarkkinoilla ja kannustaa heitä siihen;

BL.

katsoo, että fyysisesti tai psyykkisesti erittäin vaativia tehtäviä hoitavien työntekijöiden tarpeisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota; toteaa, että tähän ongelmaan voidaan puuttua työterveyttä ja -turvallisuutta edistävillä strategioilla, työ- ja yksityiselämän tasapainoa tukevilla toimintapolitiikoilla, koulutusmahdollisuuksien saatavuudella ja hyödyntämisellä työpaikalla tai sen ulkopuolella, tukemalla sukupolvien välistä vuoropuhelua työpaikoilla ja tarjoamalla mahdollisuuden siirtyä eläkkeelle asteittain, mikä hyödyttää niin yksilöitä kuin yhteiskuntaa;

BM.

ottaa huomioon, että ikääntyvä EU, jossa työvoimaa on aiempaa vähemmän, voi asettaa paineita julkiselle taloudelle ja julkisille sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmille; ottaa huomioon arviot, joiden mukaan ikääntymisen kokonaiskustannukset (45) nousevat 26,7 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2070 mennessä (46); toteaa, että komission vuonna 2018 senioritaloudesta (vähintään 50-vuotiaat henkilöt) teettämässä tutkimuksessa arvioidaan, että EU:n senioritalouden osuus BKT:stä nousee 6,4 biljoonaan euroon ja työllistää 88 miljoonaa henkilöä vuoteen 2025 mennessä; toteaa, että tämä vastaisi 32 prosenttia EU:n BKT:stä ja 38 prosenttia EU:n työllisyydestä (47);

BN.

ottaa huomioon, että aktiivisen ikääntymisen kannalta on olennaisen tärkeää edistää elämänkaarinäkökulmaa ja lisätä työnantajien keskuudessa tietoisuutta ikämyönteisten työympäristöjen merkityksestä; toteaa, että nuorten ja ikääntyneiden työttömyyden torjunta on edelleen keskeinen haaste monilla alueilla; katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden on edelleen löydettävä asianmukaiset keinot työmarkkinoiden haasteisiin vastaamiseksi; katsoo, että on tarpeen mukauttaa niiden iäkkäiden työntekijöiden osaamista, joita talouden rakennemuutos erityisesti uhkaa, ja jatkaa toimintapolitiikkoja, joilla tuetaan ikääntyvien ihmisten liikkuvuutta työmarkkinoilla ja eritoten heidän uudelleentyöllistymistään;

BO.

ottaa huomioon, että työnantajat ovat usein haluttomia tarjoamaan asianmukaista koulutusta ikääntyville työntekijöille; toteaa, että elinikäinen oppiminen tukee aktiivista ikääntymistä ja antaa ihmisille mahdollisuuden työskennellä ja osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan; ottaa huomioon, että parlamentti on antanut päätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta;

BP.

katsoo, että laadukkaiden työpaikkojen luominen, säälliset palkat mukaan luettuina, ja työntekijöiden työterveyden ja -turvallisuuden sekä yksityis- ja työelämän tasapainon varmistaminen koko heidän uransa ajan on edellytys kestävälle työelämälle ja aktiivisena ja terveenä ikääntymiselle eläkkeelle siirtymisen jälkeen; toteaa, että tämä tarkoittaa paitsi työperäisten riskien vähentämistä myös työntekijöiden kannustamista ja tukemista omaksumaan terveellisiä elämäntapoja sekä psykososiaalisiin riskeihin ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien muodostamiin riskeihin puuttumista; ottaa huomioon, että ikääntyneiden työntekijöiden terveydentila ja suorituskyky eivät riipu heidän iästään vaan useista toisiinsa läheisesti liittyvistä tekijöistä, kuten yksilöllisistä elämäntavoista ja altistumisesta vaaroille työpaikalla (48); katsoo, että laadukkaat työpaikat sekä turvalliset ja terveelliset työympäristöt ovat tärkeitä paitsi työntekijöiden hyvinvoinnin myös yritysten kilpailukyvyn ja hyvinvointijärjestelmien kestävyyden kannalta;

BQ.

ottaa huomioon, että väestönkehityksen vaikutus työmarkkinoilla on korostanut yrityshallinnon ja työmenetelmien jatkuvan parantamisen merkitystä sekä digitaalisten ratkaisujen, kuten etätyö, merkittävää roolia erityisesti covid-19-pandemian yhteydessä, sillä ne tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia parantaa työntekijöiden, myös lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden, työoloja ja tarjota aiempaa osallistavamman työympäristön erityisesti työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen ja vammaisten henkilöiden kannalta;

BR.	toteaa, että korkeasta työttömyysasteesta kärsiville alueille on ominaista muita korkeampi ikääntyneen väestön osuus ja väestön väheneminen;

BS.

ottaa huomioon, että 55–64-vuotiaiden palkansaajien osuus EU:n työvoimasta vuonna 2019 oli 59,1 prosenttia (49); toteaa, että vuonna 2016 noin kolmannes perheviljelmien tilanhoitajista oli täyttänyt 65 vuotta ja että suurin osa (57 prosenttia) heistä oli vähintään 55-vuotiaita; toteaa, että vain yksi kymmenestä tilanhoitajasta oli alle 40-vuotias;

Väestörakenteeseen liittyviin haasteisiin vastaaminen EU-varojen avulla

BT.

katsoo, että aktiivisen ikääntymisen strategioita edistävät ohjelmat, hankkeet ja toimet olisi otettava huomioon kaikilla politiikan aloilla ja että jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä kaikkia käytettävissä olevia EU:n välineitä, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastoja, erityisesti Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR), koheesiorahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa (ESR+) ja Verkkojen Eurooppa -välinettä, väestökehityksen haasteisiin vastaamiseksi; toteaa, että EU-varojen avulla voidaan helpottaa olennaisen infrastruktuurin rakentamista;

BU.

ottaa huomioon, että Esteetön kaupunki -palkinnon kaltaisilla aloitteilla edistetään julkisten tilojen mukauttamista ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden tarpeisiin ja myötävaikutetaan heidän itsenäisyytensä ylläpitämiseen; toteaa, että tällaisilla aloitteilla ei ainoastaan paranneta heidän elämänlaatuaan, varmisteta heidän sosiaalista osallisuuttaan ja taata heille yhtäläinen mahdollisuus toteuttaa perusoikeuksia, vaan niillä voi olla myös myönteisiä taloudellisia vaikutuksia;

BV.

ottaa huomioon, että vuodesta 2010 lähtien yhden hengen kotitalouksien määrä on kasvanut 19 prosentilla; toteaa, että vuonna 2019 40 prosenttia vähintään 65-vuotiaista naisista EU:ssa asui yksin, mikä on yli kaksinkertainen yksin asuvien miesten osuuteen verrattuna (50); ottaa huomioon, että monissa jäsenvaltioissa nuorten, yksin asuvien henkilöiden, ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden sekä kroonisista sairauksista tai toimintarajoitteista kärsivien henkilöiden asumisolot ovat puutteelliset, mikä johtuu esteettömyysongelmista, heikoista standardeista tai korkeista elin- ja asumiskustannuksista; katsoo, että asuntojen olisi oltava kohtuuhintaisia, esteettömiä, turvallisia ja mukavia ja että nämä ovat kaikki erityisen tärkeitä näkökohtia, ei pelkästään ikääntyneille henkilöille; toteaa, että monet ikääntyneet henkilöt eivät todennäköisesti ryhdy kunnostamaan kotiaan, jos he eivät omista sitä;

BW.

toteaa, että ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia, jakamattomia, toisistaan riippuvaisia ja toisiinsa liittyviä ja että ne kuuluvat kaikille ihmisille ja kaikille sukupolville ilman mihinkään tekijään perustuvaa syrjintää; toteaa, että ikääntyneet henkilöt, vammaiset henkilöt mukaan lukien, ovat arvokkaita yhteiskunnalle ja heidän olisi siksi osallistuttava yhteiskuntaan mahdollisimman laajasti ja saatava elää ihmisarvoista elämää mahdollisimman itsenäisesti; katsoo, että sukupolvien välisen solidaarisuuden olisi ohjattava EU:n elpymistä, jotta saadaan aikaan oikeudenmukaisempi, osallistavampi ja kestävämpi yhteiskunta;

BX.

ottaa huomioon, että kaikki EU:n jäsenvaltiot ja EU ovat vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen sopimuspuolia ja siten oikeudellisesti sitoutuneet takaamaan yksilön itsemääräämisoikeuden, syrjimättömyyden, täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan, yhdenvertaiset mahdollisuudet ja esteettömyyden; ottaa huomioon, että Euroopan unionissa elää yli 80 miljoonaa vammaista henkilöä, joista enemmistö on naisia ja tyttöjä, ja että useimmat toimintarajoitteet ilmenevät ikääntymisen myötä; ottaa huomioon, että ikääntyneillä vammaisilla henkilöillä on kohonnut köyhyyden ja syrjinnän riski (51); katsoo, että ikääntymistä koskevilla politiikkatoimilla on varmistettava vammaisten henkilöiden suojeleminen ja sosiaalinen osallisuus sekä heidän mahdollisuutensa osallistua työmarkkinoille ja käyttää palveluita; ottaa huomioon, että liikkuvuus on keskeisessä asemassa edistettäessä itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeutta; katsoo, että on ratkaisevan tärkeää varmistaa täysin esteetön liikenneketju ovelta ovelle;

BY.

ottaa huomioon, että hermoston rappeutumissairaudet, kuten Alzheimerin tauti ja muut dementian muodot, ovat edelleen alidiagnosoituja useimmissa Euroopan maissa; toteaa, että on selviä merkkejä siitä, että vahvistettujen dementiatapausten lukumäärä kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä nykyisestä yhdeksästä miljoonasta (52); ottaa huomioon, että dementia on yleisin syy ikääntyneiden henkilöiden huollettavaksi joutumiseen ja invalidisoitumiseen ja siitä kärsii tällä hetkellä noin 10 miljoonaa ihmistä, ja toteaa, että sen esiintyvyyden odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä;

BZ.	toteaa, että YMP on edelleen keskeinen maaseudun elinkeinoelämän ja työpaikkojen luomisen tukiväline;

CA.	ottaa huomioon, että ruokaturvamme on riippuvainen maatalouden sukupolvenvaihdoksen onnistumisesta;

Ikääntyneiden syrjinnän torjunta

korostaa, että ikääntyneiden ihmisten arvostus ja heihin kohdistuvan syrjinnän torjuminen on mahdollista vain sellaisilla sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen osallisuuden politiikkatoimilla, joilla pyritään saamaan eläkkeet oikeudenmukaisiksi ja hyvän elämänlaadun takaaviksi; korostaa siksi sellaisten julkisten sosiaaliturvajärjestelmien merkitystä, jotka ovat luonteeltaan distributiivisia ja jotka perustuvat sukupolvien väliseen solidaarisuuteen ja tarjoavat siten jokaiselle omasta maksuosuudesta riippumatta (mikä on erityisen tärkeää esimerkiksi uransa hoivaajina tehneille naisille) ihmisarvoisen elämänlaadun, jossa ei kärsitä köyhyydestä eikä sosiaalisesta syrjäytymisestä;

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan ikääntyneisiin henkilöihin, erityisesti naisiin, kohdistuvan kaikenlaisen syrjinnän torjumiseksi erityisesti työllisyyden, rahoitustuotteiden ja -palvelujen saatavuuden, terveydenhuollon, asumisen, itsemääräämisoikeuden edistämisen, koulutuksen ja vapaa-ajan harrastusten aloilla; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita edistämään myönteistä käsitystä vanhuudesta yhteiskunnassa ja ikääntyneiden henkilöiden sosiaalista osallisuutta tukemalla ikäystävällisiä ympäristöjä EU:ssa asianmukaisilla toimenpiteillä, tukemaan hyvien käytäntöjen vaihtoa hallinnon kaikilla tasoilla ja vahvistamaan tukeaan senioritaloudelle EU:ssa; kehottaa komissiota toteuttamaan jatkotoimia direktiivin 2000/78/EY täytäntöönpanosta 20 vuotta sen voimaantulon jälkeen laaditun mietinnön pohjalta, jotta voidaan vahvistaa työssä ja ammatissa tapahtuvaa ikäsyrjintää koskevaa kehystä;

korostaa sukupuolten tasa-arvon, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen ja vähemmistöjen oikeuksien suojelun merkitystä väestöhaasteisiin vastaamisessa;

pitää valitettavana nykyistä sukupuolten välistä eläke-eroa ja pyytää jäsenvaltioita esittämään konkreettisia toimenpiteitä sen poistamiseksi muun muassa torjumalla sukupuolten palkkaeroa ja parantamalla naisten työllisyysastetta työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevilla toimilla, ehkäisemällä epävarmoja työsuhteita ja epävirallista työtä sekä varmistamalla kaikille vähimmäistulon;

korostaa, että lakisääteisen eläkeiän nostaminen ei ole asianmukainen keino nykyisen talous- ja sosiaalisen kriisin käsittelemiseksi ja ratkaisemiseksi, sillä se voisi johtaa ikääntyneiden työntekijöiden perusoikeuksien heikkenemiseen entisestään;

korostaa, että maaseudun naisille tarjottavien mahdollisuuksien lisäämiseksi myös seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on säilytettävä nykyinen heille suunnattu alaohjelma; pyytää tukemaan erityisesti naisviljelijöitä toimenpiteillä, jotka edistävät mahdollisuuksia hankkia maata sekä saada apua tilanpidon aloittamiseen ja sosiaaliturvaa;

kehottaa komissiota ja neuvostoa vahvistamaan sukupolvien välisen solidaarisuuden ja aktiivisen ikääntymisen teemavuoden, joka täydentää sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisen teemapäivän sekä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuoden 2012 tavoitteita ja henkeä ja perustuu niihin, jotta voidaan lisätä tietoisuutta ikääntyneiden henkilöiden kohtaamista ongelmista ja edistää strategioita niiden lieventämiseksi sekä poistaa stereotypioita ja ennakkoluuloja, vahvistaa sukupolvien välisiä yhteyksiä ja solidaarisuutta, torjua sosiaalista syrjäytymistä ja käsitellä seksuaaliterveyteen liittyviä kysymyksiä; korostaa tämän aloitteen merkitystä paitsi väestörakenteen muutoksen myös koronaviruspandemian yhteydessä, sillä pandemia on koetellut aivan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, ikääntyneet henkilöt ja heidän hoitajansa mukaan lukien; kehottaa jäsenvaltioita myös kuulemaan tiedeyhteisön asiantuntijoita ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä käsitellessään väestönkehityksen haasteita; kehottaa komissiota ja neuvostoa panemaan nopeasti täytäntöön neuvoston päätelmät ikääntyneiden ihmisoikeuksista, osallistumisesta ja hyvinvoinnista digitalisaation aikakaudella, mukaan lukien digitaalisen alustan perustaminen ”työuran jälkeistä osallistumista ja vapaaehtoistoimintaa varten” sekä sukupolvien välisen vaihdon ja siteiden edistäminen;

muistuttaa, että sukupuolten palkkaeron aiheuttama sukupuolten välinen eläke-ero on nykyisin 37 prosenttia ja että se on seurausta eriarvoisuudesta, joka on kumuloitunut naisille heidän työuransa aikana sekä niiden jaksojen aikana, jolloin naiset ovat joutuneet olemaan poissa työmarkkinoilta eriarvoisuuden ja syrjinnän moninaisten muotojen vuoksi; korostaa, että väestönkehityksen valossa on tarpeen ryhtyä pienentämään eläke-eroa välittömästi, sillä ikääntyneet naiset joutuvat kärsimään sen välittömistä vaikutuksista pitkälle tulevaisuuteen;

on tyytyväinen komission 27. tammikuuta 2021 julkaisemaan vihreään kirjaan ”Väestön ikääntyminen: Sukupolvien välisen solidaarisuuden ja vastuullisuuden edistäminen” (COM(2021)0050); kehottaa komissiota laatimaan väestörakenteen muutosta ja sukupolvien välistä solidaarisuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman ja ottamaan siinä huomioon tiettyjen ikäryhmien tilanteen monitahoisuuden ja monimutkaisuuden sekä erot jäsenvaltioissa; korostaa, että tällaisen suunnitelman olisi oltava sosiaalisesti osallistava, sillä olisi pyrittävä mahdollistamaan ikääntyminen ihmisarvoisesti, aktiivisena ja terveenä ja se olisi kehitettävä WHO:n terveenä ikääntymisen vuosikymmen -aloitteen mukaisesti yhdessä kaikkien sukupolvien edustajien kanssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota ikääntyneiden henkilöiden tilanteeseen pannessaan täytäntöön kestävän kehityksen tavoitteita; kehottaa jälleen jäsenvaltioita hyväksymään viipymättä ehdotuksen neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta, sillä se on olennaisen tärkeä torjuttaessa kaikenlaista syrjintää kaikilla sosiaalisen elämän osa-alueilla ja ehkäistäessä moninkertaista syrjintää;

10.

muistuttaa, että väestörakenteen muutos on ilmiö, joka ei koske ainoastaan maaseutualueiden ikääntyneitä ihmisiä vaan itse asiassa kaikkia sukupolvia asuinpaikasta riippumatta; korostaa siksi, että on tärkeää soveltaa elinkaariajattelua asiaan liittyvissä politiikoissa, jotka kattavat kaikki alueet, myös kaupunkialueet;

11.

katsoo, että maaseutua koskevasta pitkän aikavälin visiosta on painotettava erityisesti sellaisia ohjelmia, jotka koskevat ikääntyneiden henkilöiden aktiivista osallistumista maaseutuyhteisön elämään;

12.

korostaa, että ikääntyneisiin kohdistuvaa väkivaltaa on tarpeen tutkia ja ehkäistä paremmin;

13.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ratifioimaan ja panemaan täytäntöön Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta;

Ikääntyneiden ihmisten terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito

14.

korostaa, että pitkäaikaishoidon korkeat kustannukset vaikuttavat ikääntyneisiin naisiin enemmän heidän korkeamman elinajanodotteensa vuoksi ja että hoitojen terveysvaikutukset heidän elämänsä loppuvaiheessa ovat heikompia, mikä lisää heidän pitkäaikaishoidon ja avun tarvettaan; muistuttaa myös, että suuri enemmistö omaishoitajista on naisia ja että tämä heikentää etenkin vanhempien työikäisten naisten mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille ja kerryttää omaa eläkettään;

15.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan ihmisarvoisen elämän huollettavina oleville henkilöille, erityisesti ikääntyneille henkilöille, on otettava käyttöön yksi määritelmä ja järjestelmä huollettavan avun tarpeen arvioimiseksi; korostaa tarvetta edistää strategioita huollettavina oleville henkilöille tarjottavasta laadukkaasta, räätälöidystä tuesta; korostaa, että olisi otettava huomioon eri sairauksista, kuten Alzheimerin taudin ja dementian kaltaisista hermoston rappeutumissairauksista, kärsivien erityistarpeet aina diagnoosin saamisesta hoitoon ja pitkäaikaishoitoon saakka;

16.

tähdentää joustavien työnteon muotojen merkitystä, jotta naiset ja miehet pystyvät sovittamaan yhteen työn ja perhe-elämän, sekä korostaa tarvetta tiedotuskampanjoille koti- ja hoivatyön tasapuolisesta jakamisesta, hoivainfrastruktuuriin kohdistuvien investointien lisäämiselle sekä tasa-arvoiselle, henkilökohtaiselle ja palkalliselle äitiys- ja isyysvapaalle, jotta palkallinen ja palkaton työ jakautuisivat nykyistä tasaisemmin sukupuolten kesken;

17.

painottaa tarvetta purkaa sukupuolittuneita rakenteita työmarkkinoilla ja erityisesti sellaisilla hyväpalkkaisilla tulevaisuuden aloilla kuin luonnontieteet, insinööritieteet, teknologia ja matematiikka sekä TVT- ja digitaalialalla; korostaa elinikäisen oppimisen merkitystä mainituilla aloilla, myös ikääntyneille naisille, jotta entistä useammat voisivat pysyä työmarkkinoilla ilman katkoksia;

18.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikilla on mahdollisuus saada terveys- ja hoivapalveluja, myös kotona, sekä palveluasumiseen perustuvaa tai yhteisöpohjaista pitkäaikaishoitoa ja palliatiivista hoitoa ilman minkäänlaista syrjintää;

19.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita turvaamaan seksuaali- ja lisääntymisoikeudet ja edistämään niitä sekä varmistamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen ja -hyödykkeiden yleisen saatavuuden;

20.

kehottaa komissiota omaksumaan näyttöön ja ihmisoikeuksiin perustuvan lähestymistavan EU:n väestöhaasteisiin vastaamiseksi ja varmistamaan, että kaikki EU:n asukkaat voivat toteuttaa täysimääräisesti seksuaali- ja lisääntymisterveytensä ja -oikeutensa; tuomitsee kaikki pyrkimykset käyttää väestörakenteen muutosta sukupuolten tasa-arvon sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien heikentämisen välineenä ja kehottaa komissiota ja neuvostoa vaalimaan unionin arvoja tältä osin;

21.

korostaa, että on äärimmäisen tärkeää suojella täysimääräisesti ikääntyneiden henkilöiden oikeutta hoitoon ja tukeen, jotta he voivat saada kohtuuhintaisia, laadukkaita ja kokonaisvaltaisia hoiva- ja tukipalveluita ja jotta edistetään hyvinvointia, itsemääräämisoikeutta, itsenäisyyttä ja osallisuutta yhteisössä ilman minkäänlaista syrjintää; korostaa asianmukaisesti rahoitettujen sosiaalisen suojelun järjestelmien keskeistä roolia kohtuuhintaisen ja aidosti saatavilla olevan hoidon tarjoamisessa;

22.

kehottaa komissiota esittämään hoitoa ja hoivaa koskevan Euroopan laajuisen sopimuksen ja EU:n omaishoitajaohjelman, joilla tuetaan siirtymää hoivatalouteen, joka käsittää asianmukaiset investoinnit ja EU:n tason lainsäädännön, ja jossa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon kaikentyyppiset hoivan ja hoidon tarpeet ja palvelut sekä määritetään laatuvaatimukset hoivalle ja hoidolle eri elämänvaiheissa, mukaan lukien lapsuus, vanhuus ja pitkäaikaishoidon tarve, jotta voidaan tunnistaa ja tunnustaa epävirallisen hoidon moninaiset muodot ja taata omaishoitajille esimerkiksi taloudellinen tuki, asianmukaiset vapaat ja kohtuuhintaiset palvelut;

23.

kehottaa toteuttamaan tarvittavia toimia naisten työllisyysasteen parantamiseksi, esimerkiksi kohtuuhintaisia hoiva- ja lastenhoitopalveluja ja kestoltaan asianmukaisia vanhempainvapaita sekä työaika- ja työpaikkajoustoja myös miehille; muistuttaa, että OECD:n ennusteiden mukaan osallistumisasteiden täydellinen lähentyminen tarkoittaisi 12,4 prosentin BKT:n kasvua asukasta kohden vuoteen 2030 mennessä;

24.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita noudattamaan terveys kaikissa politiikoissa -toimintatapaa ja arvioimaan toimintapoliittisten valintojen terveysvaikutuksia kaikilla asiaankuuluvilla aloilla;

25.

muistuttaa, että syntyvyyden lisääminen edellyttää työmahdollisuuksien parantumista, vakaata työllisyys- ja asumistilannetta, ihmisarvoisia työ- ja elinoloja, joustavia työjärjestelyjä, avokätisiä perhetukia ja palkallista vanhempainvapaata molemmille vanhemmille, laadukasta lastenhoitoa lapsen ensimmäisistä elinvuosista alkaen sekä palkattoman hoiva- ja kotityön vastuiden tasaista jakautumista miesten ja naisten kesken; korostaa, että väestörakenteen muutoksen ja pitenevän elinajanodotteen valossa on aivan keskeistä varmistaa naisten täysimääräinen osallistuminen työmarkkinoille ilman työuran katkoksia ja keskeytyksiä tai siirtymistä osa-aikaiseen tai tilapäiseen työhön, sillä tämä pienentää ikääntyneiden naisten köyhyysriskiä; kehottaa jäsenvaltioita sen vuoksi saattamaan työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panemaan sen täytäntöön ja kannustaa niitä ylittämään direktiivissä asetetut vähimmäisvaatimukset;

26.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan käyttäjäystävällisten, turvallisten ja helposti saatavilla olevien avustavien digitaaliteknologioiden, etähoidon ja terveydenhuollon etäpalvelujen tutkimista erityisesti väestökadosta kärsivillä alueilla ja syrjäisillä alueilla; korostaa, että näitä teknologioita olisi käytettävä täysin nykyisen tietosuojakehyksen mukaisesti ja että eettiset kysymykset, jotka liittyvät teknologian käyttöön terveydenhuollossa, olisi aina otettava asianmukaisesti huomioon; kannustaa jäsenvaltioita perustamaan koulujen ja päiväkotien lähelle vanhusten päiväkeskuksia, jotka voisivat edistää sukupolvien välisiä siteitä;

27.

katsoo, että jokaisella olisi oltava oikeus valita itselleen ja perheelleen sopivia laadukkaita hoivapalveluja; katsoo, että hoivapalvelujen kehittämisessä olisi otettava huomioon kaikki käyttäjäryhmät ja niiden väliset erot sekä hoivapalveluja koskevien toiveiden laaja kirjo; toteaa, että hoivapalveluita olisi kehitettävä siten, että parannetaan hoidon jatkuvuutta, ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntoutusta sekä edistetään itsenäistä elämää;

28.

peräänkuuluttaa sääntelykehystä, jolla taataan laadukkaat hoivapalvelut sekä laadukas etähoito ja terveydenhuollon etäpalvelut tarjoamalla hoitoalan ammattilaisille oikeudellisia takeita ja vahvistamalla tarvittavat koulutusta koskevat vaatimukset, jotta taataan hoivapalvelut ja perusterveydenhuolto kaikille EU:n kansalaisille heidän iästään riippumatta kaikilla maantieteellisillä alueilla;

29.

kannustaa jäsenvaltioita tukemaan joustavia, riittäviksi mitoitettuja ja räätälöityjä hoitomalleja ja korostaa, että ikääntyminen aktiivisena ja terveenä, hyvinvointi ja ikääntyneiden työikäisten työllistettävyys ovat olennaisen tärkeitä sosiaaliturva- ja hoitojärjestelmien kestävyyden varmistamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan ikäystävällisten ympäristöjen sekä koti-, perhe- ja yhteisöpohjaisten hoivaratkaisujen kehittämistä, myös dementiaan sairastuneita henkilöitä varten, kehittämään tukipalvelujen ja lääkinnällisten laitteiden julkisen verkoston, edistämään liikkuvuutta, itsenäistä elämää, sosiaalista osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta sekä helpottamaan kansalaisyhteiskunnan ja yhteisötalouden aloitteita näissä asioissa;

30.

kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan paremmin epävirallisen hoidon arvon, parantamaan sosiaalista suojelua ja omaishoitajien erilaisia tukimuotoja, tarjoamaan ammattimaista tukea, koulutusta ja vertaisneuvontaa omaishoitajille sekä ottamaan tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa käyttöön erilaisia kausittaisia helpotuksia perheenjäsenille, jotka hoitavat ikääntyneitä henkilöitä ja erityisesti henkilöitä, jotka tarvitsevat erityisesti tilapäishoitoa ja päivätoimintapalveluja, ja ottamaan käyttöön tukipalveluja, myös joustavia työjärjestelyjä; kannustaa jäsenvaltioita esittämään kohdennettuja strategioita omaishoitajien auttamiseksi ja tunnustamaan heidän ikääntyneiden ihmisten hoidon eteen tekemänsä työn sekä esittämään ehdotuksia asianmukaisista tukipalveluista; korostaa, että omaishoitajana toimimisen olisi oltava yksi vaihtoehto ja että virallisia hoivapalveluja olisi tuettava;

31.

kannustaa jäsenvaltioita kehittämään vapaaehtoistoimintaa ja avustamista ikääntyneitä henkilöitä varten, koska tällä on erityinen rooli kriisitilanteissa, kuten covid-19-pandemia on osoittanut;

32.

kehottaa jäsenvaltioita torjumaan naisten köyhyyttä erityisesti myöhemmällä iällä, sillä se heikentää sekä naisten sosiaaliturvaa että EU:n BKT:tä, sekä varmistamaan, että työntekijät nauttivat asianmukaista sosiaalista suojelua;

33.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan kuntoutus- ja uudelleentyöllistymispalvelujen saatavuuden, jotta voidaan tukea ikääntyneiden työntekijöiden paluuta työmarkkinoille terveyteen liittyvien työuran katkosten jälkeen, koska aktiivinen ikääntyminen on terveyden kannalta keskeistä;

34.

korostaa, että köyhyyden naisistuminen on seurausta useista seikoista, kuten sukupuolten epätasa-arvosta urakehityksessä, naisilla yleisistä epätyypillisistä työsopimuksista, itsenäisiä ammatinharjoittajia avustavien puolisoiden sosiaaliturvan puuttumisesta sekä köyhyydestä yksinhuoltajaäitien kotitalouksissa;

35.

korostaa, että covid-19-epidemia on toiminut todisteena siitä, miten tärkeää on, että jäsenvaltioilla on vankat, osallistavat ja kriisinkestävät terveydenhuoltojärjestelmät; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että terveys- ja hoivapalvelujen alalla on riittävästi ammattilaisia, ja varmistamaan ikääntyvien hoidon saatavuuden kaikkialla EU:ssa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan asianmukaiset työolot ja -suhteet lääkäreiden ja hoitajien ammateissa ja investoimaan koulutukseen keinona taata tarjotun hoidon laatu; kehottaa luomaan kannustimia ikääntyneiden henkilöiden hoitajan ammattiin ryhtymiselle;

Sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus

36.

kehottaa jäsenvaltioita takaamaan ikääntyneille henkilöille kohtuullisen elintason ja kehottaa niitä tässä yhteydessä jakamaan parhaita käytäntöjään erityisesti vähimmäiseläkkeiden vahvistamisen osalta;

37.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan suosituksia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskin pienentämiseksi vanhemmassa iässä keskittyen erityisesti sukupuolten väliseen eläke-eroon, ikääntyneisiin vammaisiin henkilöihin, ikääntyneisiin maahanmuuttajiin, ikääntyneisiin romaneihin sekä ikääntyneisiin henkilöihin, jotka kuuluvat etnisiin, rodullisiin, kielellisiin tai seksuaalisiin vähemmistöihin taikka muihin ryhmiin, joihin köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen vaikuttavat suhteettomasti; kannustaa sosiaalisen suojelun komiteaa tekemään enemmän analyyseja ryhmistä, joiden köyhyys- ja syrjäytymisaste on korkea;

Aktiivinen ikääntyminen

38.

korostaa, että ikään mukautettujen elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien luominen ja toteuttaminen on olennainen ja välttämätön tekijä sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämisessä; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan osaamiseen ja koulutukseen ja kehittämään virallisia, epävirallisia ja arkioppimiseen liittyviä koulutushankkeita ja elinikäisen oppimisen hankkeita sekä ikääntyneiden henkilöiden mahdollisuuksia integroitua paremmin, verkkokoulutus mukaan luettuna, riippumatta siitä, ovatko he edelleen työmarkkinoilla vai jo eläkkeellä;

39.

korostaa tässä yhteydessä tarvetta vahvistaa ikääntyneiden henkilöiden digitaalisia taitoja, mikä voi auttaa heitä paitsi hyötymään verkkokoulutuksesta myös parantaa heidän mahdollisuuksiaan saada terveydenhuoltoa ja muita digitaalisia palveluja; kehottaa luomaan helposti saatavilla olevia ja kohtuuhintaisia digitaalisia taitoja koskevia ohjelmia, jotka on räätälöity ikääntyneiden henkilöiden tarpeisiin; kehottaa komissiota toteuttamaan ikääntyneitä ihmisiä koskevia erityistoimia; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan täydennys- ja uudelleenkoulutusaloitteita, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osalta, jotta voidaan auttaa ihmisiä löytämään laadukas työpaikka ja vastata työmarkkinoiden tarpeisiin, torjua digitaalista kuilua ja varmistaa, että nämä henkilöt todella sopeutuvat innovatiivisiin johtamis- ja työskentelymenetelmiin ja digitaalisiin ratkaisuihin, kuten etätyöhön, ja hyötyvät niistä;

40.

kehottaa jäsenvaltioita käyttämään ESR plussan ja EAKR:n varoja laadukkaiden työpaikkojen luomisen tukemiseen, työ- ja yksityiselämän tasapainon edistämiseen ja työllistymismahdollisuuksien tarjoamiseen väestökadon uhkaamilla alueilla kiinnittäen erityistä huomiota naisten työmarkkinoille osallistumisen parantamiseen; korostaa neuvontapalvelujen, elinikäisen oppimisen ja kaikenikäisille työntekijöille tarkoitettujen uudelleenkoulutus- ja täydennyskoulutusohjelmien merkitystä;

41.

kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan laajuista julkisten työvoimapalvelujen verkostoa kehittämään käytäntöjen vaihtoa ikääntyneiden työnhakijoiden saamiseksi työmarkkinoille;

42.

on tyytyväinen komission sitoumukseen varmistaa kaikille työntekijöille säälliset palkat joko lakisääteisten vähimmäispalkkojen tai työehtosopimusneuvottelujen avulla;

43.

korostaa, että väestörakenteen muutokseen olisi etsittävä ratkaisua oikeuksien perustalta ja siinä olisi edistettävä ja luotava yhtäläisiä mahdollisuuksia, vuoropuhelua ja solidaarisuutta eri sukupolviin kuuluvien ihmisten välisen kilpailun sijaan;

44.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin asianmukaisen täytäntöönpanon ja tukemaan alueellisia ja paikallisia aloitteita ja hankkeita, joilla pyritään parantamaan miesten ja naisten työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista;

45.

pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission ehdotusta käynnistää ”digitaalialan vapaaehtoisia” koskeva ohjelma (53), jonka avulla niin nuoret kuin kokeneemmat osaajat voivat jakaa digitaalisia taitojaan perinteisten yritysten kanssa; kannustaa jäsenvaltioita kehittämään vapaaehtoistoimintaa ja mentorointia osaamisen siirtämiseksi sukupolvelta toiselle, jotta voidaan ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä, mahdollistaa taitojen ja kokemusten jakaminen, kannustaa nuoria ja ikääntyneitä työntekijöitä kehittämään taitojaan ja säilyttää perinteiset käsityötaidot osana eurooppalaista kulttuuriperintöä;

46.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kuromaan umpeen digitaalista kuilua ja selvittämään uusia mahdollisuuksia työikäisten, erityisesti henkilöiden, jotka eivät kykene poistumaan kodistaan, yhteiskuntaan osallistumiseen ja työmarkkinoille integroitumiseen käyttämällä internetiä, muuta tietotekniikkaa ja tekoälyä kulttuuri-, viihde-, koulutus-, työ-, viestintä- ja terveydenhoidon tarkoituksiin, mukaan lukien etähoito ja terveydenhuollon etäpalvelut, turvallisesti ja siten, että varmistetaan henkilötietojen suojelun mahdollisimman korkea taso, ja tunnustaa samalla henkilökohtaisten suorien kontaktien sekä ihmisarvoisen ja ihmiskeskeisen lähestymistavan merkityksen; kehottaa erityisesti laatimaan strategioita, joilla parannetaan digitaalisia taitoja, yhteyksiä ja pitkäaikaishoidossa käytettävien laitteiden saatavuutta;

47.

toteaa, että yhteyksien ja palvelujen saatavuuden parantaminen maaseudulla ja syrjäisillä alueilla on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan puuttua väestökatoon näillä alueilla sekä niiden ikääntyneiden asukkaiden sosiaaliseen ja digitaaliseen syrjäytymiseen; kehottaa siksi jäsenvaltioita tunnustamaan erilaisten maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden merkityksen ja kehittämään niiden mahdollisuuksia edistämällä investointeja paikalliseen elinkeinoelämään, tukemalla yrittäjyyttä ja parantamalla niiden infrastruktuuria;

48.

kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita köyhyyden torjunnassa ja toteaa, että siitä kärsivät erityisesti yksinhuoltajaäidit ja se on lisääntynyt kriisin myötä, mikä lisää sosiaalisen syrjäytymistä;

49.

korostaa, että jatkuvasti kehittyvä digitaaliteknologia vaikuttaa ihmisten arkeen olennaisesti, ja painottaa siksi, että kouluissa, sairaaloissa ja kaikissa muissa asiaankuuluvissa julkisissa palvelulaitoksissa tarvitaan nopeita internetyhteyksiä sekä toimivia ja ajantasaisia teknisiä välineitä, muun muassa tehokasta sähköistä hallintoa; katsoo, että elinikäisen oppimisen ja digitalisaation luomat tilaisuudet ovat välttämättömiä, jotta voidaan tarjota maaseudulla ja syrjäisillä alueilla asuvalle ikääntyvälle väestölle erilaisia mahdollisuuksia, kuten mahdollisuus sivutulojen hankkimiseen; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan koulutusohjelmia, joilla autetaan ikääntyvää väestöä kehittämään taitojaan ja hankkimaan osaamista verkkokaupan, verkkomarkkinoinnin ja tieto- ja viestintätekniikan kaltaisilla aloilla; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikilla kotitalouksilla on mahdollisuus käyttää nopeita internetyhteyksiä ja digitaalisia laitteita, ja edistämään digitaalisten taitojen hankkimista erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille;

50.

katsoo, että EU:n vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä olisi hyödynnettävä ikääntyvien maatalousyhteisöjen koko potentiaalia; muistuttaa tässä yhteydessä, että on tärkeää varmistaa laajakaistayhteyksien ja peruspalvelujen saatavuus maaseudulla, tietoteknisten taitojen hankkiminen ja kestävää kehitystä koskevien uusien toimintamallien käyttöönotto, kuten älykkäiden kylien malli ja elintarvikejärjestelmien muuttaminen kestäviksi;

51.

korostaa, että maatalouden kehityksen, digitalisaation ja erikoistumisen seurauksena alalla jo olevat ja sille tulossa olevat ihmiset tarvitsevat asianmukaisen digitaalisen, teknisen ja kaupallisen alan koulutuksen, ja kehottaa edistämään vaihto-ohjelmia, keskusteluja, verkkokoulutuksia ja verkko-oppimista;

52.

kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon ikääntyneiden työntekijöiden erityistilanteen työmarkkinoilla esimerkiksi yksilöllisen koulutuksen ja optimoitujen työaikojen avulla;

53.

kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita rakennerahastojen käytön lisäämisessä lasten julkiseen päivähoitoon sekä vanhusten ja huollettavien henkilöiden julkisiin hoitopalveluihin investoimiseksi;

54.

kehottaa jäsenvaltioita tukemaan seniorijärjestöjen toimintaa ja kehitystä sekä muita sosiaalisen osallistumisen muotoja;

55.

kehottaa komissiota ja sosiaalisen suojelun komiteaa paneutumaan seuraavassa eläkkeiden riittävyyttä koskevassa raportissaan syvällisesti epätyypillisiin työmarkkinapolkuihin ja analysoimaan sukupuolten eläke-eroja kaikilta osin ja kaikilta kannoilta sekä eläkejärjestelmien kaikissa kolmessa pilarissa; kehottaa lisäksi komissiota arvioimaan vähimmäiseläkkeiden riittävyyttä, mikä on erityisen keskeinen kysymys vanhuusiän köyhyyden välttämisen kannalta;

56.

korostaa, että nouseva senioritalous voisi muuttua yhdeksi tärkeimmistä talouden moottoreista erityisesti maaseudulla ja tuoda terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon aloille mahdollisuuksia tarjota korkealaatuista hoitoa tehokkaammin; kehottaa komissiota ottamaan EU:n ja kansallisissa strategioissa huomioon senioritalouden mahdollisuudet ja edistämään sitä ponnekkaammin, muun muassa ikääntyneille suunnatussa matkailussa ja kulttuurivaihdossa;

57.

muistuttaa, että syrjäisimmät alueet ovat erityisen alttiita väestökadolle ja tarvitsevat erityisiä toimenpiteitä, joilla voidaan lieventää niille tyypillisiä väestörakenteen kielteisiä muutoksia; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään käytössään olevia rakenne- ja investointirahastoja ennakoivasti näiden alueiden haasteiden ratkaisemiseksi;

58.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan ikääntyneitä edustavia ja heidän etujaan suojelevia järjestöjä mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon;

59.

korostaa, että etätyö voi tarjota lukuisia mahdollisuuksia syrjäisille alueille ja että se on yksi parhaista tavoista hyödyntää digitaaliteknologiaa, jotta voidaan pitää väestö maaseudulla ja syrjäisillä alueilla ja samalla hyödyttää paikallisyhteisöjä ja niiden taloutta; kehottaa komissiota esittämään EU:n etätyöohjelman, jotta voidaan kehittää etätyötä koskeva lainsäädäntökehys, jossa vahvistetaan etätyötä koskevat selkeät vähimmäisvaatimukset ja -ehdot koko EU:ssa;

60.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita valtavirtaistamaan ikääntyneiden vammaisten henkilöiden oikeudet kaikkiin vammaisuuteen ja ikääntymiseen liittyviin toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin sekä varmistamaan, että niissä noudatetaan täysimääräisesti YK:n vammaisyleissopimusta;

Erityistoimet ja tutkimus

61.

kehottaa jäsenvaltioita käyttämään EU:n varoja ja yksityisiä investointeja yhdistettynä kansallisiin ja paikallisiin investointeihin kohtuuhintaisten, asianmukaisten, turvallisten ja esteettömien asuntojen tarjoamiseksi ja rakennusten mukauttamiseksi ikääntyneiden, haavoittuvassa asemassa olevien ja muita heikommassa asemassa olevien ihmisten tarpeisiin; korostaa, että rakennuksissa olisi oltava esteettömyyttä parantavia ominaisuuksia; korostaa turvallisten asuntojen olevan sellaisia, joissa vaarojen mahdollisuutta on vähennetty ja joissa on helpompi saada apua vaaratilanteessa; muistuttaa, että esteettömien asuntojen olisi kuljettava käsi kädessä asianmukaisen infrastruktuurin kanssa;

62.

korostaa alue- ja paikallisviranomaisten korvaamatonta roolia maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden jatkuvasti syvenevien väestönkehitystä koskevien kysymysten ratkaisemisessa järkevällä ja kestävällä tavalla;

63.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään parhaita käytäntöjä tuloksellista ikääntymisen politiikkaa varten;

64.

kehottaa jäsenvaltioita edistämään aloitteita, joilla lujitetaan sukupolvien välisiä siteitä ja tuetaan ikääntyneitä henkilöitä, joiden on terveydellisistä tai taloudellisista syistä lähdettävä kodeistaan, jotta he voivat löytää tarpeitaan vastaavan kohtuuhintaisen asunnon;

65.

kehottaa jäsenvaltioita pitämään sukupuoliulottuvuuden mielessä eläkejärjestelmiä uudistaessaan ja eläkeikää mukauttaessaan siten, että niissä otetaan huomioon naisten ja miesten väliset erot työjärjestelyissä ja ikääntyneiden naisten suurempi syrjintävaara työmarkkinoilla;

66.

kehottaa jäsenvaltioita osana kansallisia covid-19-toimenpiteitään estämään ikääntyneisiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja korjaamaan sen vaikutuksia muun muassa tarjoamalla auttavia puhelimia ja tukipalveluita ja kiinnittämällä erityistä huomiota tilanteeseen hoivakodeissa;

67.

pyytää komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi tehokkaita ohjelmia, joissa otetaan huomioon myös ikäkysymys, jotta voidaan estää ikääntyneiden ja heidän joukossaan enemmistönä olevien naisten fyysistä, seksuaalista, psykologista ja taloudellista hyväksikäyttöä; ehdottaa, että olisi tehtävä kyselytutkimuksia ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan lisääntymisestä, jotta voitaisiin saada selvyyttä tähän vakavaan ongelmaan, josta ikääntyneet eivät yleensä kykene ilmoittamaan, sillä he saattavat hyväksyä kärsimänsä huonon kohtelun osana sitä, että he ovat vanhoja ja muista riippuvaisia, ja katsoo, että ikääntyneiden hyväksikäyttöä olisi torjuttava nykyistä tehokkaammin ja että koko yhteiskunnan olisi sitouduttava siihen tiiviimmin;

68.

korostaa, että palveluasunnot ja tuettu asuminen voivat edistää laitoshoidosta luopumista; kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan mahdollisuuksia edistää palveluasumista, tuettua asumista ja monen sukupolven yhteisöllistä asumista sekä asuntojen mukauttamista laatukriteerien perusteella;

69.

kannustaa jäsenvaltioita toteuttamaan ikääntyneille suunnattuja liikenneturvallisuuden tiedotus- ja valistuskampanjoita ja -toimia, joilla osoitetaan fysiologisten muutosten ja psykomotoristen taitojen heikentymisen vaikutus kykyyn liikkua tieliikenteessä, mikä parantaa kaikkien tienkäyttäjien turvallisuutta;

70.

kannustaa jäsenvaltioita lisäämään ESR plussan, EAKR:n ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston menoja ikääntyneiden työntekijöiden koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen, painottaen erityisesti yritysten kannustamista ikääntyneiden työllistämiseen sekä julkisen infrastruktuurin, liikenne mukaan lukien, ja julkisten tilojen mukauttamista ikääntyneiden tarpeisiin; kehottaa jäsenvaltioita edistämään rakennerahastojen avulla investointeja maaseutualueiden julkisiin palveluihin, mikä houkuttelisi nuorempaa sukupolvea näille seuduille ja lisäisi niillä asuvien ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia; kehottaa lisäämään Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston varojen käyttöä ikääntyneiden henkilöiden eristyneisyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi maaseudulla ja epäsuotuisassa asemassa olevilla alueilla ja keskittymään erityisesti väestökadon uhkaamiin alueisiin; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään tähän liittyviä mahdollisuuksia, joita Next Generation EU -väline tarjoaa;

71.

korostaa riittävien, luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen merkitystä väestönkehityksen haasteisiin vastaamista koskevien toimintapolitiikkojen ja toimenpiteiden perustana; kehottaa komissiota tarkistamaan EU:n tilastokehystä nostamalla tiedon keruun yläikärajaa sekä varmistamaan, että laitoksissa asuvat henkilöt otetaan huomioon, ja tarjoamaan sukupuolen ja iän mukaan eriteltyjä tietoja noudattaen täysimääräisesti yksityisyyttä ja perusoikeuksia koskevia normeja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keräämään enemmän tietoja ja tukemaan voimakkaammin terveenä ikääntymistä, ikääntymiseen liittyviä sairauksia ja ikääntyneiden elinoloja koskevan tutkimuksen kehittämistä;

72.

suhtautuu myönteisesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaan toimintasuunnitelmaan ja kehottaa panemaan nopeasti ja tehokkaasti täytäntöön pilarissa esitetyt periaatteet; kehottaa komissiota pyrkimään parantamaan ja vahvistamaan ikääntyneiden ihmisten edustusta EU:n lainsäädäntöprosessissa olemassa olevaa Euroopan nuorisoparlamenttia mukaillen ja harkitsemaan rahoituksen myöntämistä tällaiselle aloitteelle EU:n perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta;

73.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keskittymään toimissaan ikääntyneiden ihmisten terveiden elinvuosien lisäämiseen; korostaa tässä yhteydessä elinikäisen terveyden edistämistä ja siihen liittyvää koulutusta, sairauksien ehkäisemistä ja säännöllisiä terveystarkastuksia koskevien ohjelmien merkitystä ja toteaa, että on käynnistettävä uusia aloitteita, kuten sairauksien parempaa ehkäisyä koskevia toimintapolitiikkoja ja tehokkaampia terveydenhuolto-ohjelmia, terveenä ikääntymistä koskevan prosessin edistämiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti WHO:n terveenä ikääntymisen vuosikymmen -aloitteeseen laatimalla EU:ssa terveenä ikääntymistä koskevia suunnitelmia, jotka kattavat terveys- ja hoivapalvelujen saatavuuden, ja strategioita terveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi; kehottaa komissiota laatimaan kunnianhimoisen fyysistä ja psyykkistä terveyttä koskevan tutkimusohjelman osana Horisontti Eurooppa -ohjelmaa; kannustaa jäsenvaltioita harkitsemaan monivuotisen rahoituskehyksen ja Next Generation EU -välineen varojen käyttämistä tähän tarkoitukseen;

74.

kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan sukupolvien väliseen vaihtoon muun muassa edistämällä ikääntyneisiin kohdistuvaa, nuorten tekemää vapaaehtoistyötä sekä tukemaan ja rahoittamaan sukupolvien välisiä toimintakeskuksia, sillä nämä voivat olla ratkaisevan tärkeitä ikäsyrjinnän torjunnassa ja ikääntyneiden sosiaalisen osallisuuden varmistamisessa; kannustaa jäsenvaltioita perustamaan vanhuksille tarkoitettuja yhteisöllisiä hoivakeskuksia sekä vapaaehtoistoiminnan ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia koulujen ja päiväkotien lähelle ja pyrkimään edistämään sukupolvien välisiä siteitä kannustamalla näiden palvelujen väliseen vuorovaikutukseen; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan ohjelmia, hankkeita ja toimia, jotka edistävät ikääntyneiden henkilöiden osallistumista yhteiskuntaan, kulttuurielämään ja politiikkaan;

75.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita viemään eteenpäin ja tukemaan osallisuutta edistäviä työmarkkinoita ja yhteiskuntia, jotka mahdollistavat yhtäläisen osallistumisen ja joissa hyödynnetään kaikkien taitoja ja kykyjä; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään työllistettävyyttä ja uranhallintaa koskevia strategioita, jotta voidaan valmistautua työvoiman ikääntymiseen ja työmarkkinoiden epävakauteen, kun työmarkkinoilla tapahtuu useita ja perustavanlaatuisia muutoksia; korostaa, että tällaisiin strategioihin olisi sisällyttävä kaikenikäisten henkilöiden koulutuksen ja elinikäisen oppimisen edistäminen, terveyttä tukevat työpaikat, jotka tarjoavat kohtuulliset mukautukset terveysongelmista kärsiville tai vammaisille työntekijöille, työ- ja yksityiselämän parempi yhteensovittaminen sekä sukupolvien välisen vaihdon edistäminen työpaikalla; kehottaa lisäksi kiinnittämään EU:n monimuotoisuusverkostossa enemmän huomiota ikärakenteen, kykyjen ja toimintarajoitteiden monipuolisuuteen työpaikoilla; kehottaa komissiota korostamaan sekä naisille että miehille aiheutuvia psykososiaalisia ja fyysisiä ikään liittyviä riskejä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa uudessa strategisessa kehyksessä; korostaa, että työterveys ja -turvallisuus ovat ratkaisevan tärkeitä;

76.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan halukkaiden yli 60-vuotiaiden henkilöiden, erityisesti naisten, pääsyä työelämään, koska tämä lisäisi eliniän aikana ansaittuja tuloja, ja ottamaan käyttöön ikääntyneiden henkilöiden osa-aikatyön tehtävissä, joiden riski on vähäinen, kun he ovat edelleen terveitä ja kykeneviä ottamaan vastuita; painottaa, että on tärkeää luoda palkkatyömahdollisuuksia henkilöille, jotka ovat jo saavuttaneet lakisääteisen eläkeiän mutta haluavat pysyä aktiivisina tai kaipaavat lisää aktiviteetteja, paitsi lisätulojen hankkimiseksi myös keinona torjua sosiaalista syrjäytymistä; kehottaa lisäksi luomaan kannustimia vapaaehtoistoiminnalle ja mentoroinnille, jotta voidaan edistää tietämyksen siirtoa sukupolvien välillä; korostaa, että tällaisia toimenpiteitä ja tällaista toimintaa ei saa toteuttaa nuorten työnhakijoiden tai pitkäaikaistyöttömien kustannuksella;

77.

kehottaa komissiota hyväksymään hoitajia koskevan EU:n strategian; korostaa, että hoivapalveluihin investoiminen on olennaisen tärkeää, sillä se parantaa ensinnäkin naisten työllisyyttä luomalla entisille omaishoitajille virallisia työmahdollisuuksia ja edistämällä naisten työn ja yksityiselämän välistä tasapainoa ja toiseksi ikääntyneiden yleisiä elinoloja, kun investoidaan pitkäaikaishoidon palveluihin, psyykkisen terveyden parantamiseen, eristyneisyyden torjuntaan sekä ikääntyneisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan ja ehkäisemiseen ja kun panostetaan terveyteen ja koulutukseen sen varmistamiseksi, että ihmiset pysyvät aktiivisina ja terveinä myös ikääntyessään; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön ikääntyneille tarkoitettujen hoitojärjestelmien saatavuutta ja kestävyyttä koskevat indikaattorit sekä ikääntyneiden ihmisten hoivapalvelujen yhteisen laatukehyksen; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että ikääntyneiden hoito kuuluu edelleen kansalliseen toimivaltaan;

78.

kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään enemmän huomiota ikääntyneisiin, jotka ovat erityisen alttiita virusinfektioille, covid-19 mukaan lukien; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita torjumaan ikääntyneiden eristyneisyyttä, laiminlyöntiä ja sosiaalista syrjäytymistä covid-19-pandemian aikana tukemalla valistuskampanjoita, tekemällä tutkimusta, helpottamalla näkemysten vaihtoa ja yhdistämällä EU:n rakenne- ja investointirahastoja; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita varmistamaan potilaiden oikeuksien soveltamisen rajatylittävässä terveydenhuollossa sekä turvallisten ja kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuuden ja saavutettavuuden; korostaa covid-19-pandemian todistaneen, että EU:n on osoitettava enemmän solidaarisuutta; kehottaa komissiota laatimaan ja hyväksymään perusoikeuskirjan 25 artiklaan perustuvan ikääntyneiden henkilöiden oikeuksia koskevan EU:n peruskirjan;

79.

toteaa, että koheesiopolitiikalla ja YMP:llä voisi olla huomattava rooli naisten työllistettävyyden ja osallisuuden tukemisessa ja tehostamisessa väestönkehityksen ongelmista kärsivillä maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään tähän tarkoitettuja varoja paremmin;

80.

kehottaa jäsenvaltioita käyttämään REACT-EU-välineen varoja väestönmuutokseen vastaamiseksi (54);

81.

korostaa, että uudet teknologiat ja innovatiiviset menetelmät voisivat osoittautua hyödyllisiksi yleishyödyllisten palvelujen kustannusten vähentämisessä ja auttaa säilyttämään syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden elintason ja palvelujen laadun; kannustaa jäsenvaltioita ja asianomaisia alue- ja paikallisviranomaisia investoimaan epätavanomaisiin ja innovatiivisiin toimiin, joiden tarkoituksena on tarjota väestölle olennaisia palveluja ja luoda sopiva ympäristö, joka houkuttelee ihmisiä palaamaan ja pysäyttää siten väestökadon;

82.

kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa asianmukaisten väestöpolitiikkojen ja aloitteiden luomiseksi, jotta voidaan hyödyntää EU:n ikääntyvän väestön mahdollisuuksia ja vastata sen tuomiin haasteisiin;

83.

muistuttaa, että perheviljely on erityinen maanviljelyn muoto, jossa yhdistyvät maataloustoiminta ja perhe-elämä ja jossa ikääntyneet viljelijät harjoittavat toimintaa aktiivisesti vielä eläkeiän saavutettuaan;

84.

toteaa, että ikääntyneillä ihmisillä, myös viljelijöillä, on mahdollisuus toimia veturina elinvoimaisessa maaseudun senioritaloudessa, joka perustuu sosiaalisiin innovaatioihin, osallistaviin maaseutuyhteisöihin ja terveellisempään elinympäristöön; kehottaa komissiota tutkimaan huolellisesti näitä mahdollisuuksia laatiessaan maaseutualueita ja aktiivista ikääntymistä koskevaa pitkän aikavälin visiotaan;

85.

kehottaa julkista sektoria edistämään erityisen turvajärjestelmän luomista, jossa otetaan huomioon maataloustyöntekijöiden työttömyyden erityispiirteet, jotka liittyvät maatalouden kausityön tilapäiseen luonteeseen; toteaa, että tällainen järjestelmä voisi antaa lisäturvaa niille, jotka työskentelevät maatalousalalla;

86.

huomauttaa, että työvoiman ikääntyminen ja tarve sukupolvenvaihdokseen ovat vakavampia ongelmia maataloudessa kuin muilla aloilla; katsoo, että tämän kehityssuunnan kääntämisessä on keskeistä luoda uusia ammatteja sukupolvenvaihdoksen mahdollistamiseksi varmistamalla, että maatalouden ammatit ovat houkuttelevia ja kannattavia;

87.

toteaa, että EU:n maatiloista vain 11 prosentilla on alle 40-vuotias tilanhoitaja (55); kehottaa jäsenvaltioita poistamaan kaikki esteet, jotka haittaavat nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamista maatalousalalla, mukaan lukien maan hankkimisen vaikeus; kehottaa myös jäsenvaltioita edistämään uusia tapoja tehdä yhteistyötä sukupolvien välillä, kuten kumppanuudet, osaviljely, pitkäaikainen vuokraaminen ja muut järjestelyt, joilla voitaisiin ratkaista viljelysmaiden puute ja kannustaa nuoria ryhtymään viljelijöiksi;

88.

muistuttaa, että jotkin maatalouden sukupolvenvaihdoksen tiellä olevista esteistä liittyvät mahdollisuuksiin hankkia maata ja maatilan siirtämiseen sukupolvelta toiselle; huomauttaa, että ikääntyneitä viljelijöitä uhkaavat matalat eläkkeet, tulonmenetykset (mm. YMP-tuet) ja sosiaalinen syrjäytyminen maaseudulla eläköitymisen jälkeen, ja siksi he yleensä jatkavat toiminnan harjoittamista ja pitävät maatilansa pidempään; korostaa tässä yhteydessä, että tarvitaan räätälöityjä politiikan välineitä, joilla taataan maatilojen sujuvammat siirrot ja se, että ikääntyvät viljelijät voivat vanheta aktiivisina maaseutuyhteisöissä;

89.

toteaa, että useissa jäsenvaltioissa kansalliset eläkejärjestelmät eivät tarjoa riittävää toimeentuloa eläköityneille viljelijöille; pitää valitettavana, että usein ainoa keino tämän tilanteen ratkaisemiseksi on jatkaa maatalouden harjoittamista yli lakisääteisen eläkeiän, mikä hidastaa sukupolvenvaihdosta; painottaa, että YMP-tukia ei ole tarkoitettu korvaamaan eläkejärjestelmää;

90.

panee merkille, että maataloudessa tarvitaan yhä enemmän erittäin päteviä nuoria ammattilaisia, erityisesti aluetasolla, ja kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että on pyrittävä kaikin toimin kannustamaan nuoria opiskelemaan maatalousammatteja sekä helpottamaan tietämyksen siirtämistä vanhemmalta nuoremmalle sukupolvelle;

91.

katsoo, että vanhempien ja nuorempien sukupolvien väliset maatilakumppanuudet ovat ratkaisevan tärkeitä sukupolvien välisen solidaarisuuden, tietämyksen siirron ja keskinäisen oppimisen lisäämiseksi, mikä on erityisen tärkeää uusien teknologioiden käyttöön ottamiseksi ja digitaalisten taitojen soveltamiseksi maanviljelyssä;

92.

huomauttaa, että Euroopan maatalouden työvoima koostuu yhä suurelta osin perheenjäsenistä, mutta toteaa, että perheenjäsenien osuus työvoimasta on laskenut tasaisesti jo vuosia ja sen odotetaan pienenevän entisestään lähitulevaisuudessa; korostaa, että maaseudun väistämätön autioituminen joissakin osissa EU:ta johtaa maaseutualueilla taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöongelmiin, joihin on puututtava kunnianhimoisemmilla ja paremmin koordinoiduilla toimilla;

93.

korostaa, että on tärkeää tukea erilaisia maaseutualueita ja kannustaa investointeja hankkeisiin, jotka edistävät paikallisia talouksia, mukaan lukien julkisen liikenteen saatavuuden ja digitaalisten yhteyksien parantaminen; pitää tärkeänä muistuttaa, että maatalousalan työpaikkojen säilyttämisellä on suora yhteys maaseudun elinkeinoelämän pysymiseen elinvoimaisena; katsoo lisäksi, ettei pitäisi aliarvioida niitä haasteita, joita kaikki maanviljelijät kohtaavat sen hahmottamisessa, mikä rooli nykyaikaisilla teknologioilla ja innovaatioilla on maataloudessa, ja näiden teknologioiden ja innovaatioiden käyttöönottamisessa; korostaa siksi, että elinikäinen ammatillinen koulutus, neuvontapalvelut sekä tietämyksen vaihto ovat tärkeitä elementtejä niin YMP:n puitteissa kuin sen ulkopuolella;

94.

katsoo, että naisten pääsyä maatalousalalle olisi helpotettava asianmukaisten julkisten palvelujen avulla, jotta heillä olisi paremmat mahdollisuudet työskennellä alalla;

95.

toteaa, että väestön ikääntyminen erityisesti maaseudulla on väistämätön suuntaus, joka on otettava huomioon talous- ja sosiaalipolitiikan laatimisessa; katsoo, että väestön ikääntymisen ongelma edellyttää moniulotteista toimintamallia, ja painottaa, että on tärkeää edistää laajempaa täydentävyyttä ja synergioita politiikan alojen ja tukivälineiden välillä; muistuttaa, että riittävät resurssit ja palvelut ovat edellytys sille, että voidaan tarjota ikääntyneille ihmisille heidät huomioon ottava ympäristö;

96.

korostaa, että EU:n jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä on eroja mahdollisuuksissa hankkia maata ja saada suoraa tukea, ja toteaa, että tämä on yksi niistä ongelmista, jotka on ratkaistava, jotta voidaan pysäyttää alueellinen taantuminen sekä saada ikääntyneet luopumaan maatalouden harjoittamisesta ja kannustaa nuoria ryhtymään viljelijöiksi;

97.

kehottaa jäsenvaltioita ottamaan strategiasuunnitelmien laatimisessa huomioon ikääntyneiden henkilöiden (yli 65-vuotiaiden) osuuden maaseudulla ja harkitsemaan maaseudun ikääntyneitä henkilöitä koskevien tai heihin kohdistettujen toimenpiteiden käyttöönottoa, esimerkiksi lisäämällä joustoa niihin ehtoihin, joiden mukaisesti kyseiseen ikäryhmään kuuluvat voivat osallistua tosiasiallisesti ja aktiivisesti alueen elinkeinoelämään;

98.

huomauttaa, että covid-19-pandemian aiheuttamassa tilanteessa on sitouduttava elinvoimaiseen ja dynaamiseen maaseutuun, poistettava byrokratiaa sekä investoitava maaseudun infrastruktuuriin ja laadukkaisiin palveluihin, jotta voidaan hidastaa maatalousalan ikääntymistä ja edistää naisten asemaa tilojen johdossa;

99.

toteaa, että tehokas liikkuvuusjärjestelmä on yksi alueiden taloudellisen kehityksen, alueellisen yhteenkuuluvuuden ja alueiden potentiaalin kehittämisen edellytyksistä; huomauttaa, että siksi on annettava tarvittava rahoitus liikenneyhteyksien kehittämiseen ja ylläpitoon, mikä voisi kannustaa vanhempaa sukupolvea jatkamaan maatalouden harjoittamista pidempään ja houkutella nuoria muuttamaan alueellisista keskuksista töihin maaseudulle;

100.

korostaa YMP:n roolia ja merkitystä, kun kannustetaan sukupolvenvaihdokseen maatalousalalla; kehottaa jäsenvaltioita suosimaan strategiasuunnitelmissaan toimia, joilla lisätään nuorten viljelijöiden määrää, ja edistämään näiden toimien johdonmukaisuutta muiden kansallisella ja EU:n tasolla saatavilla olevien välineiden kanssa;

101.

korostaa yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen aloitteiden keskeistä roolia elävien ja menestyvien paikallisten maaseututalouksien palauttamisessa ja säilyttämisessä sekä tarvetta pitää Leader-ohjelman rahoitus riittävällä tasolla; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti Leader-ohjelman resursseja;

102.

toteaa, että kansalaisjärjestöjen tarjoamat palvelut ovat tärkeitä erityisesti ikääntyneille henkilöille; kehottaa vahvistamaan rahoitusta alueiden kansalaisjärjestöjen toiminnalle;

o o

103.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Tuomio 22.11.2005, Werner Mangold v. Rüdiger Helm, C-144/04, ECLI: EU:C:2005:709.

(2) EUVL L 246, 23.9.2011, s. 5.

(3) EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1.

(4) EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1.

(5) EUVL C 308 E, 20.10.2011, s. 49.

(6) EUVL C 363, 28.10.2020, s. 80.

(7) EUVL C 74 E, 13.3.2012, s. 19.

(8) EUVL C 76, 28.2.2018, s. 93.

(9) EUVL C 204, 13.6.2018, s. 76.

(10) EUVL C 331, 18.9.2018, s. 60.

(11) EUVL C 356, 4.10.2018, s. 10.

(12) EUVL C 108, 26.3.2021, s. 965.

(13) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.

(14) EUVL C 137 E, 27.5.2010, s. 68.

(15) EUVL L 188, 12.7.2019, s. 79.

(16) COM(2020)0241.

(17) YK, ”Changing population age structures and sustainable development: a concise report”, 2017.

(18) Eurostat, ”Ageing Europe – statistics on social life and opinions”, tiedot heinäkuulta 2020.

(19) Eurostat, ”Population structure and ageing”, tiedot elokuulta 2020.

(20) Komission antamaan kertomukseen väestönmuutoksen vaikutuksesta liitetty komission yksiköiden valmisteluasiakirja (SWD(2020)0109), 17. kesäkuuta 2020, s. 7.

(21) YK, ”Changing population age structures and sustainable development: a concise report”, 2017, s. 11.

(22) Eurostat, ”Ageing Europe: Looking at the lives of older people in the EU”, 2019.

(23) Eurostat, ”Ageing Europe: Looking at the lives of older people in the EU”, 2019.

(24) Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu, ”Demographic Outlook of the European Union”, maaliskuu 2020, s. 3.

(25) EU:n tiedekeskus: komission tiede- ja tietopalvelu, ”How lonely are Europeans?”, 12. kesäkuuta 2019.

(26) Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu, ”Demographic Outlook of the European Union”, maaliskuu 2020, s. 16.

(27) Eurostatin perusskenaario.

(28) Eurostat, ”Ageing Europe: Looking at the lives of older people in the EU”, 2019.

(29) Komissio, ”Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) 2020”, s. 52.

(30) SWD(2020)0109, s. 42.

(31) Eurostat, ”Ageing Europe: Looking at the lives of older people in the EU”, 2019, s. 53.

(32) Eurostat, ”Disability statistics – elderly needs for help or assistance”, tiedot kesäkuulta 2019.

(33) Eurostat, ”Functional and activity limitations statistics”, tiedot joulukuulta 2020.

(34) Eurostat, ”Ageing Europe: Looking at the lives of older people in the EU”, 2019, s. 70.

(35) Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ja muut, ”High impact of COVID-19 in long-term care facilities, suggestion for monitoring in the EU/EEA”, Eurosurveillance, nide 25, nro 22, 4. kesäkuuta 2020.

(36) Euroopan tasa-arvoinstituutti, ”Ageing societies, migration and climate change bring new challenges for gender equality”, 10. joulukuuta 2019.

(37) Vuonna 2018 naisista 30,5 prosenttia ja miehistä 9,2 prosenttia työskenteli osa-aikaisesti EU-27:ssä (Eurostat, työvoimatutkimus).

(38) Viime vuosina 15–64-vuotiaiden tekemien määräaikaisten työsopimusten osuus on pysynyt vakaana. Vuonna 2018 niiden osuus kokonaistyöllisyydestä oli 12,1 prosenttia. Naisten keskuudessa niiden osuus on hieman suurempi (13,1 prosenttia) kuin miesten keskuudessa (11,2 prosenttia) (Eurostat).

(39) Euroopan unionin perusoikeusviraston tiedotteet koronaviruspandemian vaikutuksista perusoikeuksiin EU:ssa: ikääntyneisiin henkilöihin keskittynyt kesäkuussa 2020 julkaistu tiedote nro 3 ja sosiaalisiin oikeuksiin keskittynyt 30. marraskuuta 2020 julkaistu tiedote nro 6.

(40) Eurofoundin 19. toukokuuta 2021 julkaisema artikkeli eläkkeelle siirtymisestä.

(41) Eurofoundin Euroopan elämänlaatututkimus 2016, s. 79.

(42) Eurofoundin Euroopan elämänlaatututkimus 2016, s. 77.

(43) Eurofoundin Euroopan elämänlaatututkimus 2016, s. 15.

(44) Eurofoundin Euroopan elämänlaatututkimus 2016, s. 26.

(45) Vuoden 2018 ikääntymisraportissa ikääntymisen kokonaiskustannukset määritetään siten, että ne lasketaan eläkkeitä, terveydenhoitoa, pitkäaikaishoitoa, koulutusta ja työttömyysetuuksia koskevien julkisten menojen perusteella.

(46) Komission laatima toimielinten välinen asiakirja ”The 2018 Ageing Report: Economic & Budgetary Projections for the 28 EU Member States (2016-2070)”, 25. toukokuuta 2018.

(47) Komission kertomus senioritaloudesta, 12. huhtikuuta 2018.

(48) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston 4. lokakuuta 2016 julkaisema raportti ”The ageing workforce: Implications for occupational safety and health – A research review”.

(49) Eurostat, ”Employment rate of older workers, age group 55-64”, tilanne 2. kesäkuuta 2021.

(50) COM(2020)0241, s. 10.

(51) COM(2020)0241, s. 22.

(52) Alzheimer Europen 17. helmikuuta 2020 päivätty kertomus ”Dementia in Europe Yearbook 2019: Estimating the prevalence of dementia in Europe”.

(53) Komission tiedonanto 10. maaliskuuta 2020”Pk-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten” (COM(2020)0103).

(54) COM(2020)0241, s. 20.

(55) Eurostat, ”Farmers and the agricultural labour force – statistics”, tiedot marraskuulta 2018.