P9_TA(2021)0332

Euroopan investointipankin rahoitustoiminnan valvonta – vuosikertomus 2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. heinäkuuta 2021 Euroopan investointipankin rahoitustoiminnan valvonnasta – vuosikertomus 2019 (2020/2245(INI))

(2022/C 99/04)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan investointipankkiryhmän (EIP-ryhmä) vuosikertomuksen vuodelta 2019,

—	ottaa huomioon EIP-ryhmän tilinpäätöskertomuksen vuodelta 2019 ja tilastokertomuksen vuodelta 2019,

—	ottaa huomioon EIP-ryhmän kestävyyskertomuksen vuodelta 2019 ja siihen liitetyn EIP-ryhmän hiilijalanjälkeä koskevan kertomuksen,

—	ottaa huomioon kertomuksen EIP-ryhmän avoimuuspolitiikan täytäntöönpanosta vuonna 2019,

—	ottaa huomioon EIP:n kertomuksen valitusmekanismista vuodelta 2019,

—	ottaa huomioon vuosikertomuksen 2019 EIP:n toiminnasta Afrikassa, Karibialla ja Tyynenmeren alueella sekä merentakaisissa maissa ja alueilla,

—	ottaa huomioon tarkastuskomitean vuosikertomuksen vuodelta 2019,

—	ottaa huomioon EIP:n investointikertomuksen vuosilta 2019 ja 2020: Accelerating Europe’s transformation,

—	ottaa huomioon EIP-ryhmän hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevan kertomuksen vuodelta 2019,

—	ottaa huomioon petostentorjuntatoimia koskevan kertomuksen vuodelta 2019,

—	ottaa huomioon EIP-ryhmän toimintasuunnitelman vuodeksi 2019,

—	ottaa huomioon Euroopan investointipankin ESIR-rahastoa koskevan kertomuksen vuodelta 2019 Euroopan parlamentille ja neuvostolle,

—	ottaa huomioon 29. tammikuuta 2019 julkaistun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 03/2019 ”Euroopan strategisten investointien rahasto: täysi onnistuminen edellyttää lisätoimia” (1),

—	ottaa huomioon 12. toukokuuta 2020 julkaistun tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 12/2020 ”Euroopan investointineuvontakeskus: toiminta käynnistettiin investointien lisäämiseksi EU:ssa, mutta keskuksen vaikutus on edelleen vähäinen”,

—	ottaa huomioon kertomuksen Euroopan investointineuvontakeskuksen toiminnasta vuodelta 2019,

—

ottaa huomioon komission arviointikertomuksen EU:n takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille unionin ulkopuolella toteutettavia investointihankkeita tukevista rahoitustoimista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta 16 päivänä huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU soveltamisesta (SWD(2019)0333) ja siitä 13. syyskuuta 2019 julkaistun tiivistelmän (SWD(2019)0334),

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 ja 9 artiklan,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 15, 126, 174, 175, 208, 209, 271, 308 ja 309 artiklan, siihen liitetyn pöytäkirjan N:o 5 Euroopan investointipankin perussäännöstä sekä siihen liitetyn pöytäkirjan N:o 28 taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta,

—	ottaa huomioon Euroopan investointipankin työjärjestyksen,

—

ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta 25. kesäkuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1017 – Euroopan strategisten investointien rahasto (2),

—	ottaa huomioon 28. toukokuuta 2019 annetun komission kertomuksen Euroopan strategisten investointien rahaston takuurahaston hallinnoinnista vuonna 2018 (COM(2019)0244),

—	ottaa huomioon Euroopan komission, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan investointipankin syyskuussa 2016 tekemän kolmikantasopimuksen,

—	ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan investointipankin rahoitustoiminnan valvonnasta – vuosikertomus 2018 (3),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0215/2021),

A.	ottaa huomioon, että EIP on perussopimuksen nojalla velvollinen edistämään unionin yhdentymistä, taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aluekehitystä tarkoitukseen kehitetyin investointivälinein, joita ovat lainat, pääomasijoitukset, vakuudet, riskinjakovälineet ja neuvontapalvelut;

ottaa huomioon, että EIP:n ensisijaisena tehtävänä on SEUT 309 artiklan mukaan unionin edun mukaisesti myötävaikuttaa sisämarkkinoiden tasapainoiseen ja vakaaseen kehitykseen helpottamalla vähemmän kehittyneiden alueiden kehittämistä koskevien hankkeiden ja useiden jäsenvaltioiden yhteistä etua koskevien hankkeiden rahoittamista, jos ne ovat kooltaan tai luonteeltaan sellaisia, ettei niitä voida rahoittaa kokonaisuudessaan yksittäisten jäsenvaltioiden käytettävissä olevin erilaisin keinoin;

C.	ottaa huomioon, että EIP-ryhmä on perussopimuksen 309 artiklan ja pöytäkirjan N:o 28 mukaisesti sitoutunut edistämään EU:n yhdentymistä ja aluekehitystä;

D.	toteaa, että finanssikriisistä lähtien unioni on kärsinyt vakavasta ali-investoimisesta samaan aikaan, kun investointeja tarvitaan kipeästi, jotta selvitään tarvittavasta talouden ja yhteiskunnan vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä;

E.	ottaa huomioon, että EIP hyväksyi marraskuussa 2019 energia-alan uuden lainanantopolitiikan ja joulukuussa 2020 ilmastopankkia koskevan etenemissuunnitelman;

F.	toteaa, että EIP:n odotetaan olevan keskeinen toimija Euroopan vihreän kehityksen ohjelman rahoittajana Kestävä Eurooppa -investointiohjelman välityksellä;

G.	ottaa huomioon, että EIP:n odotetaan tukevan oikeudenmukaista vihreää siirtymää oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kautta;

toteaa, että julkisen politiikan tavoitteet, kuten alueellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, kestävä kehitys ja (nuoriso)työttömyyden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta, olisi asetettava pankin toiminnan keskeisiksi kohteiksi ja tavoitteiksi sen tehtävässä myötävaikuttaa sisämarkkinoiden tasapainoiseen ja vakaaseen kehitykseen;

I.	ottaa huomioon, että vuosina 2014–2019 pankki myönsi koheesioalueille rahoitusta yli 100 miljardia euroa;

J.	panee merkille, että EIP suunnittelee tulevansa ensimmäiseksi Pariisin sopimuksen mukaisesti toimivaksi monenväliseksi kehityspankiksi ja että neuvosto on jo pyytänyt EIP:tä ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia EBRD:tä esittämään nämä suunnitelmat tulevien neuvottelujen pohjaksi;

K.	toteaa, että EIP:n asianmukaista huolellisuutta koskeviin vaatimuksiin ja sopimusehtoihin on sisällytettävä suojatoimia, joilla torjutaan petoksia, myös veropetoksia ja rahanpesua, sekä terrorismin rahoittamisen riskiä ja lahjontaa;

L.	toteaa, että EIP:llä on ulkoisen lainanantotoimintansa ansiosta merkittävä rooli EU:n ulkopuolella, sillä se on maailman suurin monenvälinen rahoituslaitos;

M.	ottaa huomioon, että EIP:llä on keskeinen rooli EU:n pyrkimyksissä varmistaa kestävän kehityksen toimintaohjelman täytäntöönpano;

EIP:n tärkeimmät rahoitustoimet vuonna 2019

panee merkille, että vuonna 2019 pankin lainanantosopimusten määrä oli yhteensä 63,3 miljardia euroa (josta 61,9 miljardia euroa pankin omista varoista), mikä vastaa vuoden 2019 toimintasuunnitelmassa asetettua tavoitetta (63 miljardia euroa +/-10 prosenttia) ja on huomattavasti enemmän kuin vuonna 2018 (55,6 miljardia euroa, josta 54,3 miljardia euroa pankin omista varoista); panee merkille, että vuonna 2019 maksujen kokonaismäärä oli 48,1 miljardia euroa (josta 47,5 miljardia euroa pankin omista varoista) ja että vuonna 2018 vastaava määrä oli 52,6 miljardia euroa (josta 51,8 miljardia euroa pankin omista varoista); toteaa, että EIP:n taloudellinen tulos oli hyvä, sillä sen vuotuinen nettoylijäämä oli 2,4 miljardia euroa vuonna 2019, kun se oli 2,3 miljardia euroa vuonna 2018;

panee merkille, että kokonaislainakannan luottotappioaste oli 0,4 prosenttia vuoden 2019 lopussa (0,3 prosenttia vuoden 2018 lopussa) huolimatta pankin äskettäisestä siirtymisestä suuririskisempään lainanantoon;

panee tyytyväisenä merkille, että EIP saavutti vuonna 2019 koheesioalan lainanantoa koskevan vuotuisen tavoitteensa, joka oli vähintään 30 prosenttia kaikista uusista toimista EU:ssa, liittymistä valmistelevissa maissa ja EFTA-maissa; panee merkille, että vuonna 2019 EU myönsi 16,13 miljardia euroa EU:n koheesioalueilla toteutettaviin hankkeisiin; pitää äärimmäisen tärkeänä tuen jatkuvaa myöntämistä aluekehitykseen ja EU:n sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteisiin perussopimusten pöytäkirjan N:o 28 mukaisesti;

panee merkille, että EIP:n vuoden 2019 toimintasuunnitelmaan on sisällytetty viittauksia Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen ja EIP:n roolia monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 koskevien keskustelujen tuloksiin; kannattaa keskittymistä korkeamman riskiprofiilin ”erityistoimien” liiketoiminta-alueeseen, mukaan lukien ESIR-rahastoon ja neuvontapalveluihin liittyvät hankkeet, sillä vuodelle 2019 odotettiin 530:tä uutta toimeksiantoa 35 miljardin euron investointien tukemiseksi;

panee tyytyväisenä merkille EIP-ryhmän uuden pääomastrategian, jolla pyritään puuttumaan paremmin investointivajeisiin osakemarkkinoilla; kehottaa EIP:tä panemaan täytäntöön tutkimuksessa ”The EIB and the new EU missions framework” esitetyn suosituksen edistää edelleen suurempaa riskinottoa kehittämällä soveltuvia pitkäjänteisiä, pitkäaikaisia ja suuremman riskin rahoitusvälineitä, jotka perustuvat olemassa oleviin riskinjakomekanismeihin (esim. ESIR ja InnovFin);

pitää myönteisenä, että vuonna 2019 hyväksyttiin uusi ilmastoriskien arviointijärjestelmä suoran lainanannon fyysisen ilmastoriskin arvioimiseksi järjestelmällisesti, jotta EIP ja sen asiakkaat voivat ymmärtää, miten ilmastonmuutos voi vaikuttaa rahoitettuun hankkeeseen, ja määrittää korjaavia toimenpiteitä;

pitää myönteisenä maaliskuussa 2019 hyväksyttyä uutta veropolitiikkaa, johon sisältyy toimenpiteitä veronkierron torjumiseksi verotuskysymyksissä edellytettävää asianmukaista huolellisuutta koskevien tarkastusten ja veronkierron vastaisen välineistön avulla; panee merkille, että EIP ei voi investoida maihin, jotka ovat kiellettyjä lainkäyttöalueita koskevalla EU:n mustalla listalla, ja että yhteistyöhaluttomiin lainkäyttöalueisiin kohdistetaan ”erityistä tarkkaavaisuutta”; muistuttaa, että verotuskysymysten tiukennettua asianmukaisen huolellisuuden prosessia olisi sovellettava aina, kun veroparatiiseja esiintyy asiakkaiden, hankkeiden toteuttajien tai välittäjien yritysrakenteessa;

kehottaa EIP:tä hyödyntämään täysimääräisesti veronkierron vastaista välineistöään riskialttiissa hankkeissa osana verotuskysymyksissä edellytettävää asianmukaista huolellisuutta ja käyttämään tarvittaessa uudelleensijoittamista koskevia vaatimuksia; panee merkille rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan EIP-ryhmän tarkistetun kehyksen ja kehottaa EIP:tä päivittämään toimintaperiaatteensa tammikuussa 2020 voimaan tulleen viidennen rahanpesunvastaisen direktiivin mukaisesti ja tekemään yhteistyötä asiaankuuluvien viranomaisten kanssa, jotta voidaan varmistaa asianmukaiset seuraamukset lainsäädännön rikkomisesta ja rahoituksen välittäjiä koskevat tiukat normit;

panee merkille, että vuonna 2019 EIP:n valitusmekanismiin rekisteröitiin 84 uutta tapausta, mekanismissa käsiteltiin 173 tapausta ja saatiin päätökseen 113 tapausta; kehottaa EIP:tä jatkamaan ponnistelujaan, jotta kansalaisyhteiskunta voi raportoida huolta aiheuttavista tapauksista ja että ne käsitellään tehokkaasti ja riippumattomasti; pitää tärkeänä seurata, miten valitusmekanismin suositukset pannaan täytäntöön; kehottaa EIP:tä puuttumaan valitusmekanismin havaintoihin konkreettisin toimin;

10.

pitää myönteisenä, että EIP noudattaa poissulkemispolitiikkaansa ja on sitoutunut soveltamaan sitä tinkimättömästi harkinnanvaraisten poissulkemismenettelyjen ja sovintosopimusten avulla; pyytää EIP:tä ilmoittamaan niiden päätösten lukumäärästä ja soveltamisalasta, jotka koskevat maksujen lopettamista tai keskeyttämistä ja/tai lainojen takaisinperintää tai ennenaikaista takaisinmaksua koskevia pyyntöjä kielletyn toiminnan tai muiden rahoitettuihin toimiin vaikuttavien väärinkäytösten vuoksi; kehottaa EIP:tä raportoimaan väitettyjen väärinkäytösten kohteena olevan rahoitustuen luonteesta ja tällaisten tapausten maantieteellisestä jakautumisesta, jos se on juridisesti mahdollista;

11.

pitää myönteisenä EIP-ryhmän antamaa covid-19-tilanteen päivitystä EIP:n vuoden 2019 tilinpäätöskertomuksessa, sillä siinä valotetaan vuonna 2020 hyväksyttyä hätätoimenpidepakettia, jolla tuetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) ja markkina-arvoltaan keskisuuria aloja unionissa, johon sisältyy likviditeettilimiittejä ja takausjärjestelmiä pankeille ja omaisuusvakuudellisten arvopapereiden osto-ohjelmille ja jossa harkitaan sellaisen eurooppalaisen takuurahaston perustamista, jossa keskityttäisiin pk-yritysten rahoitustukeen; panee tyytyväisenä merkille, että EIP-ryhmä on laajentanut toimintaansa EU:n ulkopuolella keskittyen terveydenhuoltoon ja yksityiseen sektoriin tehtäviin investointeihin; kehottaa EIP:tä vaatimaan, että Euroopan laajuisesta takuurahastosta tai muista covid-19-kriisin torjumiseksi käyttöön otetuista rahoitusohjelmista tuetut yritykset edesauttavat komission Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa ehdottamien vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamista sekä noudattavat sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä ehtoja, mukaan lukien hiilestä irtautumista koskevien suunnitelmien hyväksyminen, jotta ne voivat parantaa häiriönsietokykyään, ja että ne pidättäytyvät osinkojen, ylemmän johdon bonusten ja osakkeiden takaisinostojen maksamisesta;

12.

pitää InvestEU-rahaston pk-yrityksiä koskevaa osuutta tässä mielessä myönteisenä; korostaa, että on keskityttävä pitkäaikaiseen rahoitukseen erityisesti tukemalla hankkeita, joita ei muutoin rahoitettaisi, erityisesti innovatiivisten startup-yritysten ja pk-yritysten osalta; korostaa kuitenkin, että EIP:n rahoitustoimet eivät korvaa kestävää finanssipolitiikkaa jäsenvaltioissa; kehottaa EIP:tä lisäämään investointeja läpimurtoinnovaatioihin, erityisesti vihreään siirtymään, jotta voidaan tukea eurooppalaisia yrityksiä;

13.

kehottaa EIP:tä lisäämään rahoitusta, jolla puututaan teknologiseen siirtymään, tuetaan työmarkkinoiden nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin mukautettujen taitojen kehittämistä, edistetään edelleen investointeja työntekijöiden ja yrittäjien digitaalisiin taitoihin, digitaaliseen infrastruktuuriin ja digitalisaatiovalmiuksien kehittämiseen, tarjotaan varoja pitkän aikavälin tutkimukseen ja innovointiin ja pk-yrityksille, tuetaan yhteisötaloutta ja lisätään sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta erityisesti täyttämällä nykyiset investointivajeet julkisissa asunto- ja infrastruktuuripalveluissa;

14.

panee merkille jäsenvaltioiden erilaiset taloudelliset tilanteet ja valmiudet ja korostaa, että on tärkeää varmistaa oikeudenmukainen siirtymä, jotta voidaan auttaa niitä alueita ja maita sopeutumaan tulossa oleviin muutoksiin, joihin ne vaikuttavat eniten, niin että ketään ei jätetä jälkeen; korostaa, että on tuettava ennakoivasti alueita, joilla työpaikat ovat tällä hetkellä riippuvaisia runsaasti päästöjä aiheuttavista teollisuudenaloista, investoimalla merkittävästi koulutukseen ja vaihtoehtoisiin taloudellisiin mahdollisuuksiin, jotta voidaan taata laadukkaat työpaikat ja siten varmistaa sujuva siirtymä; katsoo, että johdonmukaisuus ja koordinointi muiden EU:n rahoitusvälineiden kanssa on tältä osin ratkaisevan tärkeää;

15.

palauttaa mieliin sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelman, joka hyväksyttiin, jotta voidaan ohjata sukupuolten tasa-arvoa koskevan EIP:n strategian täytäntöönpanoa ja sisällyttää sukupuolten tasa-arvon edistäminen EIP:n liiketoimintamalliin; kehottaa EIP:tä raportoimaan toimintasuunnitelman ensimmäisessä vaiheessa saavutetusta edistyksestä ja tavoitteista, kuten asianmukaista huolellisuutta koskevan kehyksen tarkistamisesta, jotta voidaan puuttua EIP:n investointien naisten oikeuksiin kohdistuviin vaikutuksiin ja riskeihin, varmistaa tasavertainen pääsy EIP:n investointien tuottamiin etuihin ja investoida naisten osallistumiseen talouteen ja työmarkkinoille;

ESIR-rahaston toiminta ja vaikuttavuus

16.

muistuttaa, että ESIR-rahastolla on EIP:stä erillinen hallintorakenne ja sen investointitoimet toteutetaan kahdella aihealueella, jotka ovat EIP:n hallinnoima infrastruktuuri- ja innovointi-ikkuna ja Euroopan investointirahaston (EIR) hallinnoima pk-yritysikkuna;

17.

panee merkille Euroopan investointineuvontakeskusta koskevassa vuoden 2019 kertomuksessa esitetyt tulokset; panee tyytyväisenä merkille Euroopan investointineuvontakeskuksen myönteisen vaikutuksen; kehottaa vahvistamaan edelleen EIP:n sisäistä rahoitus- ja neuvontakapasiteettia, jotta varmistetaan pitkäaikainen sitoutuminen sellaisten EU:n toimien toteuttamiseen ja pitkän aikavälin rahoittamiseen kuin syöväntorjuntaan, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseen alueilla, joihin vihreän kehityksen ohjelman mukaiset muutokset eniten vaikuttavat, valtamerten suojeluun, vihreämmissä kaupungeissa elämiseen sekä maaperän suojeluun ja turvallisten elintarvikkeiden varmistamiseen; panee tyytyväisenä merkille, että heinäkuussa 2019 tilintarkastustuomioistuimen suositusten jatkotoimena EIP esitti ”tutkimuksen vastauksena tilintarkastustuomioistuimen suositukseen 5: parannetaan ESIR-rahastosta tuettujen investointien maantieteellistä jakautumista”; panee merkille tämän analyysin päätelmät, joiden mukaan EIP ja komissio ovat ponnistelleet huomattavasti edistääkseen ESIR-rahaston investointien tasapainoisempaa maantieteellistä jakautumista kestävän pitkän aikavälin taloudellisen lähentymisen edistämiseksi kaikkialla unionissa;

18.

kehottaa EIP:tä tasapainottamaan EIP:n rahoituksen maantieteellistä jakautumista alueellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden varmistamista koskevan roolinsa mukaisesti; kehottaa EIP:tä käsittelemään puutteita, jotka estävät tiettyjä alueita tai jäsenvaltioita hyödyntämästä täysimääräisesti sen rahoitusvälineitä;

19.

kehottaa vahvistamaan ennen hankkeiden hyväksymistä paikallis- ja alueviranomaisten teknistä tukea ja taloudellista asiantuntemusta erityisesti alueilla, joilla investointivalmiudet ovat heikot, jotta parannetaan saavutettavuutta; kehottaa tiivistämään yhteistyötä kansallisten kehityspankkien ja -laitosten kanssa;

EIP:n rooli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman rahoittajana

20.

palauttaa mieliin, että marraskuussa 2019 EIP:n hallintoneuvosto päätti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman taustalla olevien poliittisten tavoitteiden mukaisesti nostaa EIP-ryhmän ilmasto- ja ympäristösitoumusten tasoa, jotta EIP voidaan muuntaa ”EU:n ilmastoa tukevasta pankista””EU:n ilmastopankiksi”, ja lupasi kasvattaa asteittain ilmastotoimiin ja ympäristön kestävyyteen osoitetun rahoituksen osuutta siten, että niiden osuus on 50 prosenttia pankin toimista vuonna 2025, ja mukauttaa kaikki rahoitustoimet Pariisin sopimuksen tavoitteisiin vuoden 2020 lopusta alkaen; panee tyytyväisenä merkille ilmastoa koskevan etenemissuunnitelman hyväksymisen; kehottaa EIP:tä arvioimaan, ovatko jo ennen marraskuuta 2020 käynnissä olleet hankkeet johdonmukaisia ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen kanssa, ja varmistamaan samalla toiminnan jatkuvuuden, ottaen huomioon vuoden 2022 loppuun ulottuvan siirtymäkauden;

21.

suhtautuu myönteisesti siihen, että EIP käyttää hiilen varjokustannusten asteittaista nousua osana yleistä lähestymistapaa, jolla varmistetaan, että EIP:n toimet ovat 1,5 celsiusasteen tavoitteen mukaisia, samalla kun varmistetaan oikeudenmukainen siirtymä kohti hiilineutraalia taloutta, jossa ketään ei jätetä jälkeen;

22.

huomauttaa, että ilmasto-ongelmaa ei voida ratkaista ilman teollisuuden tukea ja että laajamittainen muutos voidaan saada aikaan vain, jos teollisuus otetaan mukaan ja innovatiivisille ilmastoratkaisuille annetaan tarvittavia kannustimia;

23.

panee merkille, että EIP:n kestävyyskertomuksen mukaan EIP:n sijoitussalkun absoluuttiset päästöt vuonna 2019 olivat arviolta 3,9 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa, kun ne vuonna 2018 olivat 2,2 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa; panee merkille, että samalla rahoituksella vähennetyiksi tai vältetyiksi kokonaispäästöiksi arvioidaan 3,1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa vuonna 2019, kun vuonna 2018 ne olivat 3,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa; kehottaa EIP:tä tehostamaan ponnistelujaan absoluuttisten päästöjen vähentämiseksi; kehottaa EIP:tä avoimuuden lisäämiseksi julkistamaan järjestelmällisesti kasvihuonekaasujalanjälkeä koskevat laskelmat kaikista hankkeista, joihin sovelletaan hiilijalanjälkeä;

24.

suhtautuu myönteisesti EIP:n hallintoneuvoston marraskuussa 2019 hyväksymään energia-alan lainanantopolitiikkaan ja erityisesti päätökseen lopettaa fossiilisia polttoaineita käyttävien energiahankkeiden rahoitus; panee kuitenkin merkille, että neljänteen yhteistä etua koskevien hankkeiden luetteloon sisältyviä kaasuinfrastruktuurihankkeita ja 14. marraskuuta 2019 mennessä jo arvioitavana olevia kaasuhankkeita ei suljeta EIP:n rahoituksen ulkopuolelle ennen vuoden 2021 loppua; korostaa, että näitä hankkeita voitaisiin rahoittaa niin kauan kuin ne edistävät EIP:n tehtävää helpottaa oikeudenmukaista siirtymää ja tasapainoista kehitystä EU:ssa; toteaa, että vuonna 2019 EIP myönsi 685 miljoonaa euroa rahoitusta öljyn ja maakaasun siirtoon ja jakeluun; kehottaa EIP:tä arvioimaan ja käsittelemään mahdollisia riskejä, jotka liittyvät hiili-intensiivisten omaisuuserien lukkiutumiin;

25.

muistuttaa EIP:tä parlamentin kehotuksesta selittää, miten Trans Anatolia Natural Gas Pipeline ja Trans-Adriatic Pipeline mukautetaan Pariisin sopimuksen tavoitteisiin vuoden 2020 loppuun mennessä; panee merkille, että Euroopan oikeusasiamies tutkii edellä mainittuja hankkeita (4), koska EIP ei ole varmistanut asianmukaista ilmastovaikutusten arviointia kummankaan hankkeen osalta; kehottaa EIP:tä puuttumaan ympäristövaikutusten arvioinnin mahdollisiin puutteisiin ja puuttumaan ensisijaisesti kielteisiin ympäristö-, ilmasto- ja sosiaalisiin vaikutuksiin;

26.

toteaa, että nykyisen energia-alan lainanantopolitiikan mukaan kaasuvoimalat ja kaasuverkkohankkeet, joiden tarkoituksena on siirtää vähähiilistä kaasua, ovat tukikelpoisia, mikäli niillä on ”uskottava suunnitelma”, mukaan lukien päästöjen kehitysennuste, joka sisällytetään EIP:n rahoitussopimukseen; kehottaa EIP:tä varmistamaan oikeudenmukaisen siirtymän edistämistä koskevan tehtävänsä mukaiset kriteerit, joiden perusteella näitä suunnitelmia voidaan pitää uskottavina, jotta vältetään riski sellaisten kaasuhankkeiden tukemisesta, jotka eivät ole ilmastotavoitteiden mukaisia; toteaa, että EIP aikoo tehdä energia-alan lainanantopolitiikan väliarvioinnin vuoden 2022 alussa;

27.

panee merkille, että EIP tuki vuonna 2019 useita vesivoimahankkeita; panee tyytyväisenä merkille vesivoiman kehittämisen ympäristöä ja ilmastoa koskevat sekä sosiaaliset suuntaviivat; pitää myönteisenä, että EIP päivittää parhaillaan välittäjien kautta myönnettäviä lainoja koskevia raportointivaatimuksiaan siten, että niihin sisältyy vastapuolien toiminnan mukauttaminen Pariisin sopimukseen ja kestävää rahoitusta koskevan EU:n luokitusjärjestelmään, ja että se tarkastelee uudelleen ympäristön ja sosiaalisen kestävyyden kehystä; painottaa, että tällaisilla uusilla vaatimuksilla on tarkoitus lisätä sellaisten EIP:n toimien avoimuutta, joihin osallistuu rahoituksen välittäjiä, jotta voidaan tunnistaa ja välttää vesivoimatoimien mahdolliset kielteiset ympäristö- tai ihmisoikeusvaikutukset sekä unionissa että sen ulkopuolella turvaten samalla pk-yritysten mahdollisuudet saada rahoitusta;

28.

palauttaa mieliin, että EIP-ryhmällä on ympäristön ja sosiaalisen kestävyyden kehys, ja pitää myönteisenä, että EIP raportoi järjestelmällisesti ympäristövaikutuksista sekä sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista ja tekee sekä etukäteis- että jälkiarviointeja ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia vaikutuksia koskevista analyyttisista tarkasteluista; ilmaisee huolensa riskistä, että EIP ja EIR rahoittavat hiili-intensiivisiä toimia rahoituksen välittäjien kautta; kehottaa EIP-ryhmää seuraamaan edelleen ympäristöön, yhteiskuntaan, hallintotapaan ja oikeudenmukaiseen verotukseen liittyvien sitovien kriteerien noudattamista osana tulevia vastapuolille laadittavia ohjeita toiminnan mukauttamisesta, mukaan lukien luettelot rajoitetuista toimista ja vaatimus, jonka mukaan asiakkailla on oltava selkeät ja sitovat hiilestä irtautumista koskevat suunnitelmat Pariisin sopimuksen mukaisesti samalla kun ne turvaavat pk-yritysten mahdollisuudet saada rahoitusta;

29.

korostaa, että viljelijöiden, erityisesti nuorten viljelijöiden ja uusien tulokkaiden, rahoitustarpeet ovat merkittäviä ja että viljelijät ja alan yritykset menestyvät heikommin hakiessaan rahoitusta; kehottaa EIP:tä työskentelemään sellaisten aloitteiden rahoittamiseksi, joilla parannetaan maatalousalan rahoituksen saatavuutta;

30.

panee merkille EIP-ryhmän toiminnan lisääntymisen maatalousalalla; korostaa, että EIP:n rahoituksella on tuettava maaseutuyhteisöjä ja maatalousalan siirtymää EU:n politiikkatavoitteiden mukaisesti, myös ottamalla paremmin huomioon eläinten hyvinvointi, ja on vältettävä sitä, että edistetään eläintiheyden lisäämistä maan kantokyvyn ylittävälle tasolle;

31.

panee merkille, että vuonna 2019 unionissa myönnettiin enemmän rahoitusta liikennealalle kuin vuonna 2018 (9 325 miljoonaa euroa vuonna 2019 verrattuna 8 237 miljoonaan euroon vuonna 2018) ja että teiden ja moottoriteiden rahoituksen supistumista kompensoitiin lisäämällä rautatie- ja lentoliikenteen rahoitusta; korostaa, että on tärkeää mukauttaa liikennealan lainanantopolitiikka ja EIP:n liikennesalkku ilmastopankin etenemissuunnitelmaan, erityisesti liikennealan hiilestä irtautumiseen vuoteen 2050 mennessä, mutta myös komission tulevaan kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiaan vastauksena uuteen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sekä muihin EU:n liikennepolitiikan aloihin, ja varmistaa samalla oikeudenmukainen siirtymä sekä tasapainoinen sosiaalinen ja alueellinen kehitys; suhtautuu myönteisesti EIP:n sitoumukseen olla rahoittamatta nykyisen lentoasemakapasiteetin laajentamista ja satamainfrastruktuuria, joka on tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen ja varastointiin; kehottaa välttämään hiili-intensiivisten omaisuuserien lukkiutumia ja tukemaan liikennemuotosiirtymää, jossa siirrytään hiilettömään liikkuvuuteen sekä tavara- että matkustajaliikenteessä kaupunkitasolla ja kaupunkien välisellä tasolla, kuten rautatieliikenteeseen, turvalliseen pyöräilyyn ja puhtaaseen julkiseen liikenteeseen erityisesti yhteisöissä ja paikkakunnilla, joiden liikenneyhteydet ovat heikot, ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan sähköistämisinfrastruktuuriin;

32.

pitää myönteisenä EIP:n johtavaa roolia vihreiden joukkovelkakirjojen markkinoilla vuonna 2019, sillä se laski liikkeeseen 4,1 miljardin euron arvosta ilmasto- ja kestävyystietoisuusjoukkovelkakirjalainoja; korostaa, että on tärkeää dokumentoida ja jäljittää avoimesti ja uskottavasti ilmasto- ja kestävyystietoisuusjoukkovelkakirjalainojen taustalla olevat tuotot ja varmistaa johdonmukaisuus EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän ja tulevan EU:n vihreitä joukkovelkakirjoja koskevan standardin kanssa;

33.

pitää myönteisenä EIP:n ympäristö- ja sosiaalikehyksen tulevaa tarkistusta sekä ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalisten riskien hallintavälineiden kehittämistä fyysisten riskien sekä siirtymä- ja järjestelmäriskien arvioimiseksi; kehottaa EIP:tä varmistamaan, että kehys on käytettävissä vuoden 2021 loppuun mennessä; suhtautuu myönteisesti EIP:n sitoumukseen hyväksyä perustaksi asetuksen (EU) 2020/852 (5) mukaiset ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit ja asettaa tiukempia normeja aina, kun se on perusteltua;

EIP:n toimet unionin ulkopuolella

34.

toteaa, että tärkein EIP:n unionin ulkopuolella toteuttamia toimia ohjaava valtuus on ulkoinen lainanantovaltuus, jonka nojalla EIP:n vuosina 2014–2020 toteuttamia toimia tuettiin erityisestä takuurahastosta, jonka enimmäismäärä oli 32,3 miljardia euroa ja joka tarjosi EIP:lle oikeusperustan ja takuun sellaisten tappioiden varalta, joita aiheutui rahoitustoimista 68:ssa unionin ulkopuolisessa tukikelpoisessa maassa; panee merkille, että komissio ehdotti, että ulkoista lainanantovaltuutta ei jatkettaisi nykyisessä muodossaan; panee merkille EIP:n uusia valtuuksia vastaavan Euroopan kestävän kehityksen rahasto plus -takuun (EKKR+) perustamisen;

35.

suhtautuu myönteisesti EIP:n koko vuoden 2019 ajan antamaan tukeen oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin laatimisessa, sillä mekanismi auttaa alueita, joihin siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen vaikuttaa eniten, erityisesti alueita, joilla on heikoimmat valmiudet selviytyä siirtymän kustannuksista; korostaa EIP:n merkitystä mekanismin täytäntöönpanossa tulevina vuosina ja sen varmistamisessa, ettei yhtäkään aluetta jätetä jälkeen;

36.

panee merkille, että unionin kehitysyhteistyöpolitiikka pannaan täytäntöön uuden naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) kautta, jonka täytäntöönpanossa EIP on keskeisessä asemassa; on huolissaan EU:n kehitysrahastojen käytöstä yksityisiin investointeihin liittyvien riskien vähentämiseen, kun otetaan huomioon, että tämän rahoituskeinon kyvystä saada aikaan täydentävyyttä ja saavuttaa kehitystavoitteet ei ole riittävästi näyttöä, kuten hiljan todettiin EKKR:n loppuarvioinnissa ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen 11. syyskuuta 2020 antamassa lausunnossa nro 7/2020; korostaa, että avunantajien on asetettava avustuksiin perustuva rahoitus oletusarvoisesti etusijalle erityisesti vähiten kehittyneille maille osoitettavan avun osalta, jotta vältetään velkataakan kasvattaminen;

37.

palauttaa mieliin, että EIP:n ulkoisten toimien odotetaan edistävän EU:n toimintapoliittisia tavoitteita ja kehitysmaiden kestävää taloudellista, sosiaalista ja ympäristöön liittyvää kehitystä erityisesti heikoimmassa asemassa olevissa maissa sekä unionin hyväksymien tavoitteiden noudattamista; toteaa, että köyhyyden poistaminen, kotimaisten resurssien käyttöönotto ja ihmisoikeudet ovat keskeisiä aiheita EU:n kehitysrahoitusrakenteessa; muistuttaa, että sidosryhmien osallistuminen on kestävän ja osallistavan kehityksen kulmakivi;

38.

toteaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirja sitoo EIP:tä; korostaa, että ihmisoikeusperiaatteet on sisällytetty sen asianmukaista huolellisuutta koskeviin menettelyihin ja normeihin hanketasolla, myös sallimalla maksujen keskeyttäminen, jos ihmisoikeuksia tai ympäristö- ja sosiaalinormeja rikotaan räikeästi; panee merkille, että valitusmekanismeja vahvistettiin vuoden 2018 lopussa; kehottaa EIP:tä varmistamaan, että sen valitusmekanismi on helposti ja oikea-aikaisesti saatavilla ja vaikuttava, jotta voidaan havaita ja korjata mahdolliset ihmisoikeusloukkaukset EIP:hen liittyvissä hankkeissa; pyytää EIP:tä raportoimaan asiasta parlamentille ja valtuustolle;

39.

kehottaa EIP:tä tukemaan toiminnassaan täysimääräisesti Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista EU:n ministerineuvoston ja Euroopan parlamentin päättämien erityisten valtuuksien puitteissa;

EIP:n hallinto, avoimuus ja vastuuvelvollisuus

40.

toistaa pitävänsä tärkeänä EIP-ryhmän etiikkaa, lahjomattomuutta, avoimuutta, viestintää ja vastuuvelvollisuutta kaikissa sen toimissa ja toimintapolitiikoissa;

41.

on huolissaan EIP:n avoimuuden puutteesta toimissa, joita toteutetaan liikepankkien ja sijoitusrahastojen kaltaisten rahoituksen välittäjien kautta; korostaa tarvetta arvioida välitettyjen lainojen taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia asettamalla saataville tietoja lopullisista edunsaajista; kehottaa EIP:tä ottamaan käyttöön vakiomuotoiset raportointivelvoitteet rahoituksen välittäjien ja lopullisten edunsaajien kanssa ja noudattamaan tarvittaessa rahoituksen välittäjän ja lopullisen edunsaajan välisiä luottamuksellisuutta koskevia sopimuksia mutta tarjoamaan vakaan rakenteen datan ja tietojen keräämistä varten;

42.

on erittäin huolissaan väitteistä, joita EIP:tä vastaan on esitetty työpaikkakiusaamisesta ja seksuaalisesta häirinnästä, häirintään syyllistyneiden rankaisematta jättämisestä, työntekijöiden tyytymättömyydestä, ylemmän henkilöstön palvelukseenottomenettelyjen puutteista ja työntekijöiden puutteellisesta osallistumisesta johtamiseen; kehottaa EIP:tä varmistamaan, että kaikki väitetyt häirintätapaukset tutkitaan riippumattomasti, ja varmistamaan aiempien ja nykyisten tutkimusten tulosten ja määrättyjen seuraamusten avoimuuden, jotta voidaan palauttaa luottamus ja luoda vastuuvelvollisuuden kulttuuri; kehottaa EIP:tä julkaisemaan työtyytyväisyystutkimusten tulokset vuosilta 2010–2021; kehottaa tekemään riippumattoman arvioinnin EIP:n ylempään johtoon ja johtoon sekä ammatillisiin ja hallinnollisiin tehtäviin liittyvien palvelukseenottomenettelyjen avoimuudesta ja laadusta; kehottaa EIP:tä esittämään toimintasuunnitelman johdon ja henkilöstön välisen luottamuksen palauttamiseksi ja työntekijöiden osallistumisen lisäämiseksi päätöksenteossa;

43.

ilmaisee huolensa raporteista, joiden mukaan useat entiset varajohtajat ovat siirtyneet työskentelemään EIP:hen yhteydessä olevissa yhteisöissä karenssiaikaa noudattamatta; pitää valitettavana, ettei tällaisia käytäntöjä säännellä tiukasti eikä niitä kielletä EIP:n menettelytapasäännöissä; pitää valitettavana, että meneillään olevaa työsuhteen jälkeisen toiminnan uudelleentarkastelua ei ole vielä saatu päätökseen, ja korostaa, että olisi pantava täytäntöön tiukempia sääntöjä; kehottaa EIP:tä yhdenmukaistamaan työsuhteen jälkeistä aikaa koskevat toimintaperiaatteensa komission ja muiden toimielinten käytäntöjen kanssa;

44.

ilmaisee huolensa siitä, että varapääjohtajat ovat edelleen vastuussa muiden maiden ohella alkuperämaastaan, mikä voi aiheuttaa eturistiriitoja; kehottaa EIP:tä toimimaan parlamentin pyynnön mukaisesti siten, että hallituksen jäsenten menettelytapasääntöihin sisällytetään määräys, jonka mukaan hallituksen jäsenet eivät voi valvoa lainanantoa tai hankkeiden toteuttamista kotimaissaan;

45.

panee tyytyväisenä merkille EIP:n 6. helmikuuta 2019 tekemän päätöksen sisäisistä säännöistä, jotka koskevat henkilötietojen käsittelyä hallinnon tarkastuksen petostentutkintajaostossa ja vaatimuksenmukaisuudesta vastaavan johtajan toimistossa; korostaa, että corporate compliance -toimintoon on osoitettava riittävät resurssit, jotta voidaan valvoa ja seurata ulkoisia toimia, eturistiriitoja, hankintoja ja lahjoja;

46.

pitää valitettavana jatkuvaa monimuotoisuuden ja sukupuolten tasapuolisen edustuksen puutetta ylimmässä johdossa ja EIP-ryhmän hallintoelimissä sekä naisten hyvin suurta osuutta tukitehtävissä; panee merkille, että pankki asetti tavoitteiksi nostaa naisten osuuden johtajista 33 prosenttiin, naisten osuuden ylemmässä johdossa 40 prosenttiin ja naisten osuuden johtotasolla 50 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä; kehottaa EIP:tä tehostamaan toimiaan sukupuolten tasapainon edistämiseksi henkilöstön kaikilla tasoilla; kehottaa EIP:tä kannustamaan jäsenvaltioita varapääjohtajaehdokkaita esittäessään ottamaan huomioon myös monimuotoisuutta ja sukupuolten tasapuolista edustusta koskevat tavoitteet; kehottaa EIP:tä huolehtimaan kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten asianmukaisesta edustuksesta sihteeristössään kunnioittaen samalla ehdokkaiden pätevyyttä ja ansioita; kehottaa EIP:tä julkistamaan keskijohdon ja ylimmän johdon sukupuolijakauman ja kansallisuudet;

47.

pitää valitettavana, että EIP ei edelleenkään anna täydellisiä tietoja asiakkaidensa tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista; korostaa, että joissakin tapauksissa hankkeiden toteuttajat tai rahoituksen välittäjät eivät toimita osallistuvien talouden toimijoiden tietoja; painottaa, että edunsaajien ja heidän tosiasiallisten omistajiensa ja edunsaajiensa ilmoittaminen on nykyisen oikeudellisen kehyksen mukaista; muistuttaa, että jäsenvaltiot voivat kuitenkin säätää poikkeuksista tietojen ilmoittamiseen tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevien rekisterien kautta ja pääsyyn tällaisiin tietoihin poikkeuksellisissa olosuhteissa; pyytää EIP:tä käyttämään saatavilla olevia välineitä ja panemaan täytäntöön viidennessä rahanpesunvastaisessa direktiivissä edellytetyt normit tällaisten tietojen asettamiseksi saataville; kehottaa EIP:tä tutkimaan, mitä toimenpiteitä voitaisiin toteuttaa, jos jokin lainkäyttöalue kieltäytyy perusteettomasti antamasta tällaisia tietoja; toistaa, että EIR:n compliance-toiminnon ja EIP:n vaatimuksenmukaisuudesta vastaavan johtajan toimiston on työskenneltävä yhdessä, jotta EIP-ryhmän toimintaperiaatteiden suunnittelu ja täytäntöönpano on johdonmukaista rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan aloilla;

48.

kehottaa EIP:tä julkaisemaan verkkosivustollaan asiakkaidensa tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevat tiedot lisätäkseen toimiensa näkyvyyttä ja auttaakseen korruptio- ja eturistiriitatapausten torjunnassa;

49.

kehottaa EIP:tä asettamaan suorien ja epäsuorien lainojen maksamisen edellytykseksi maakohtaisten vero- ja kirjanpitotietojen julkaisemisen sekä sen, että rahoitusoperaatioihin osallistuvat rahoituksen saajat ja rahoituksen välittäjät antavat tiedot tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista;

50.

kehottaa EIP:tä saattamaan päätökseen vuonna 2019 käynnistetyn EIP-ryhmän petostentorjuntapolitiikan tarkistuksen parlamentin esittämien vaatimusten mukaisesti; pitää myönteisenä EIP:n ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tiivistä vuoropuhelua politiikan päivittämisestä; kehottaa EIP:tä hyödyntämään OLAFin tukiroolia, jota vahvistettiin huhtikuussa 2019 hyväksytyllä komission uudella petostentorjuntastrategialla; katsoo, että Euroopan syyttäjänviraston toimeksiantoon olisi sisällytettävä syytteeseenpano EIP:n rahoitukseen vaikuttavasta rikollisesta toiminnasta;

51.

palauttaa mieliin, että on tärkeää ottaa asiaankuuluvat kansalliset, alueelliset ja paikalliset sidosryhmät, kuten ilmastoasiantuntijat, ammattiliitot, kansalaisyhteiskunnan toimijat, liike-elämän edustajat, pk-yritykset ja tiedeyhteisö mukaan investointien vaikutusten arviointiin muun muassa avoimen viestinnän avulla ja että on tärkeää arvioida niiden ihmisten tarpeita ja odotuksia, joihin hanke vaikuttaa; korostaa, että kuulemisiin on otettava mukaan kaikki asiasta kiinnostuneet yhteisöt, haavoittuvilla ryhmillä on oltava mahdollisuus osallistua, kuulemisten on oltava sidosryhmien erityistarpeiden mukaan suunniteltuja ja niiden on jatkuttava hankkeen koko elinkaaren ajan; kehottaa noudattamaan periaatetta, jonka mukaan kaikki asianomaiset yhteisöt (alkuperäväestön lisäksi) antavat vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen, kun on kyse maahan ja luonnonvaroihin perustuvista investoinneista; pyytää EIP:tä raportoimaan edellä mainittujen periaatteiden täytäntöönpanosta; pitää myönteisenä, että EIP on kuullut sidosryhmiä tietyistä politiikoista EIP-ryhmän avoimuuspolitiikan 7.10 ja 7.11 artiklan mukaisesti;

52.

kehottaa EIP:tä ottamaan huomioon kaikki laajamittaisista infrastruktuurihankkeista ympäristölle aiheutuvat riskit ja rahoittamaan ainoastaan hankkeita, jotka todistetusti tuovat lisäarvoa sekä paikalliselle väestölle että ympäristölle, yhteiskunnalle ja taloudelle; painottaa, että tässä yhteydessä on tärkeää sekä valvoa tiukasti mahdollisia korruptio- ja petosriskejä että toteuttaa rahoitettaviin hankkeisiin liittyviä huolellisia ennakko- ja jälkiarviointeja;

53.

muistuttaa, että SEUT 287 artiklan 3 kohdassa määritellään tilintarkastustuomioistuimen tarkastusvaltuudet EIP:n osalta; muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuimella on toimivalta tarkastaa EIP:n toimet, jotka liittyvät unionin menojen ja tulojen hallinnointiin; muistuttaa, että tarkastuskomitealla on toimivalta tarkastaa EIP:n osakepääoma pöytäkirjassa N:o 5 (EIP:n perussääntö) olevan 12 artiklan nojalla; toteaa tämän tarkoittavan, että tilintarkastustuomioistuimen ei ole mahdollista luoda kattavaa yleiskuvaa EIP-ryhmän toimien ja unionin talousarvion välisistä yhteyksistä; muistuttaa, että SEUT 308 artiklan kolmannen kohdan mukaan neuvosto voi muuttaa EIP:n perussääntöä koskevaa pöytäkirjaa yksinkertaisella päätöksellä ilman perussopimuksen täysimääräistä tarkistamista; korostaa EU:n takausten ja muiden EIP:n hallinnoimien rahoitusvälineiden merkityksen kasvua uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä; kehottaa siksi neuvostoa muuttamaan pöytäkirjassa N:o 5 olevaa 12 artiklaa, jotta tilintarkastustuomioistuimelle annetaan rooli EIP:n osakepääoman tarkastamisessa; toteaa, että komission, EIP:n ja tilintarkastustuomioistuimen välinen nykyinen kolmikantasopimus unionin talousarviosta rahoitettavien tai katettavien toimien tarkastuksista umpeutuu vuonna 2020; kehottaa komissiota, tilintarkastustuomioistuinta ja EIP:tä toimivaltuuksia koskevan kolmenvälisen sopimuksen uusimisen yhteydessä vahvistamaan tilintarkastustuomioistuimen asemaa sekä edelleen vahvistamaan sen EIP:n toimintoja koskevia tarkastusvaltuuksia;

54.

kehottaa EIP-ryhmää ja komissiota käynnistämään rahoituksesta ja hallinnosta toukokuussa 2014 tehdyn puitesopimuksen määräysten tarkistusprosessin, jossa vahvistetaan säännöt keskitetysti hallinnoiduista EU:n välineistä, joiden täytäntöönpano on annettu EIP-ryhmän tehtäväksi;

55.

pyytää EIP:tä tutkimaan yhdessä komission kanssa tapoja koordinoida varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää (EDES) ja EIP:n poissulkemispolitiikkaa, jotta saadaan aikaan synergiaa ja katetaan täysin EIP:n toimiin ja unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavat kriittiset tilanteet;

56.

panee merkille, että maaliskuussa 2019 hyväksyttiin EIP-ryhmän väärinkäytösten paljastamista koskevat toimintaperiaatteet, ja toteaa, että ne vastaavat myöhemmin voimaan tulleen direktiivin (EU) 2019/1937 (6) sisältämiä yleisiä periaatteita ja standardeja; pitää valitettavana, että toimintaperiaatteita sovelletaan ainoastaan sisäisiin väärinkäytösten paljastamistapauksiin; edellyttää, että EIP:n väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevista toimintaperiaatteista tehdään kunnianhimoiset ja että niissä asetetaan korkeatasoisia normeja; kehottaa EIP:tä ottamaan huomioon sekä sisäiset että ulkoiset väärinkäytösten paljastajat ja vahvistamaan selkeät ja hyvin määritellyt menettelyt, määräajat ja ohjeet, jotta väärinkäytösten paljastajia voidaan neuvoa mahdollisimman hyvin ja jotta heitä voidaan suojella mahdollisilta kostotoimilta;

57.

kehottaa EIP:tä tehostamaan viestintästrategiaansa; katsoo, että koska EIP on maailman johtava avunantaja ja monenvälinen lainanottaja, on olennaisen tärkeää, että se tiedottaa selkeästi ja tarkoituksenmukaisella tavalla tehtävästään ja asemastaan ja että se tavoittaa laajan yleisön;

58.

panee merkille, että EIP:n tutkintaosastolle ilmoitettujen väitteiden määrä kasvoi edelleen, sillä vuonna 2019 ilmoitettiin 228 uutta väitettä (184 väitettä vuonna 2018), joista 69 prosenttia oli peräisin henkilöstöltä ja 30 prosenttia ulkoisista lähteistä, kuten hankkeeseen liittyviltä osapuolilta, kansalaisyhteiskunnalta ja tiedotusvälineiltä; panee merkille, että 59 prosenttia tutkintatoimista koskee petostapauksia ja seuraavaksi eniten korruptiota (15 prosenttia) ja vilpillistä yhteistoimintaa (6 prosenttia) ja että yli kolmannes tarkastetuista väitteistä liittyy liikennealaan;

59.

panee merkille, että vuonna 2019 päätökseen saatetuista 220 tapauksesta 40, eli 18 prosenttia päätökseen saatetuista tapauksista, oli perusteltuja ja johti joko toimivaltaisille viranomaisille osoitettuihin lausuntopyyntöihin tai EIP-ryhmän yksiköille annettuihin suosituksiin; panee myös merkille, että 62 prosenttia tällaisista lausuntopyynnöistä (25 tapausta 40:stä) osoitettiin OLAFille; pyytää EIP:tä raportoimaan toteutettujen toimien tuloksista, mukaan lukien tiedot takaisin perityistä määristä, jos ne ovat saatavilla;

60.

kehottaa EIP:tä lisäämään ennakoivaa avoimuutta asettamalla muut kuin luottamukselliset asiakirjat julkisesti saataville käyttäjäystävällisessä tietokannassa oikea-aikaisesti; toistaa esittämänsä pyynnön, että EIP soveltaisi luottamuksellisuusolettaman sijaan julkistamisolettamaa;

61.

kehottaa EIP-ryhmää parantamaan vastuuvelvollisuuttaan; kehottaa EIP:tä ja parlamenttia laatimaan yhteisymmärryspöytäkirjan, jolla parannetaan parlamentin mahdollisuuksia tutustua strategisiin linjanvetoihin ja rahoituspolitiikkaan liittyviin EIP:n asiakirjoihin ja tietoihin pankin vastuuvelvollisuuden vahvistamiseksi; ehdottaa neljännesvuosittaista vuoropuhelua parlamentin asiasta vastaavien valiokuntien kanssa, jotta voidaan varmistaa parlamentin osallistuminen EIP:n investointistrategiaan ja asianmukainen valvonta; korostaa, että on tärkeää lisätä parlamentin valvontaa EIP:n hallintoneuvoston päätöksen suhteen; kehottaa komissiota parantamaan tietojen jakamista, jotta lisätään sen avoimuutta parlamenttia kohtaan EIP:n hallintoneuvostossa esittämistään kannoista; kehottaa jälleen julkistamaan EIP:n perussäännön 19 artiklan mukaisen menettelyn yhteydessä annetut komission lausunnot EIP:n rahoitustoimista, jotta voidaan arvioida, ovatko ne asiaankuuluvan unionin lainsäädännön ja unionin toimintapolitiikkojen mukaisia; kehottaa komissiota ja EIP:tä pääsemään sopimukseen, jolla varmistetaan tällaisten lausuntojen ja niiden taustalla olevien perusteiden täysi avoimuus sikäli kuin se on juridisesti mahdollista;

62.

kehottaa julkaisemaan oikea-aikaisesti hallituksen ja hallintoneuvoston kokousten täydelliset esityslistat ja pöytäkirjat; korostaa, että tulevassa avoimuuspolitiikassa olisi vahvistettava avoimuusvaatimuksia kaikkien EIP:n toimien osalta ja edellytettävä, että hankkeiden toteuttajat asettavat ympäristövaikutusten arvioinnin ja siihen liittyvät asiakirjat julkisesti saataville, sisällyttämällä tiukkoja avoimuusvelvoitteita EIP:n kaikkien asiakkaiden kanssa allekirjoitettaviin erityisiin sopimuslausekkeisiin; pyytää EIP:tä julkaisemaan säännöllisemmin perusteellisempia ja kattavampia tietoja rahoituksen välittäjistä, jotka vastaavat EIP:n varojen käytöstä, ja ottamaan käyttöön sopimuslausekkeita, joilla nämä laitokset velvoitetaan antamaan tietoja lainanantotoiminnastaan;

Parlamentin suositusten seuranta

63.

kehottaa EIP:tä edelleen ilmoittamaan parlamentin vuotuisissa päätöslauselmissa antamien aiempien suositusten tilanteesta ja toteutusvaiheesta, erityisesti seuraavien osalta:

a)	EIP:n investointistrategian taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ja saavutetut tulokset, joilla edistetään sisämarkkinoiden tasapainoista ja vakaata kehitystä unionin edun mukaisesti

b)	eturistiriitojen ehkäisemiseksi toteutetut toimet

c)	toimet, joilla lisätään avoimuutta asiakkaiden toiminnan asianmukaisuutta koskevien taustaselvitysten johdosta veronkierron, petosten ja korruption ehkäisemiseksi

d)	tällä päätöslauselmalla hyväksyttyjen kehotusten ja pyyntöjen johdosta toteutetut toimet;

o o

64.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle ja pyytää neuvostoa ja EIP:n hallintoneuvostoa keskustelemaan tässä esitetyistä parlamentin kannoista.

(1) https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=49051

(2) EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1.

(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0191.

(4) Esittäjinä ympäristöalan kansalaisjärjestöt CEE Bankwatch Network, Counter Balance, Re:Common ja Friends of the Earth Europe.

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18. kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23. lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).