P9_TA(2021)0050

EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimus

Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. helmikuuta 2021 EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanosta (2019/2202(INI))

(2021/C 465/09)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 8 artiklan ja V osaston, erityisesti sen 21, 22, 36, 37 ja 49 artiklan, sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) viidennen osan,

—	ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen, johon sisältyy pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppasopimus ja joka tuli voimaan 1. syyskuuta 2017, sekä siihen liittyvän assosiaatio-ohjelman,

—	ottaa huomioon Ukrainan kansalaisia koskevan viisumivapaan matkustusjärjestelmän voimaantulon 11. kesäkuuta 2017 sen seurauksena, että Euroopan parlamentti ja neuvosto muuttivat neuvoston asetusta (EY) N:o 539/2001,

—	ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1806 luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (1),

—

ottaa huomioon aiemmat Ukrainaa koskevat päätöslauselmansa, erityisesti 12. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman Ukrainan kanssa tehdyn EU:n assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanosta (2) ja 21. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa tehdyistä assosiaatiosopimuksista / pitkälle menevistä ja laaja-alaisista vapaakauppasopimuksista (3) sekä 19. kesäkuuta 2020 antamansa suosituksen neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle itäisestä kumppanuudesta ennen kesäkuussa 2020 pidettävää huippukokousta (4),

—	ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston antamat raportit Ukrainasta ja erityisesti syyskuussa 2020 annetun 30. raportin Ukrainan ihmisoikeustilanteesta,

—	ottaa huomioon YK:n pääsihteerin 19. kesäkuuta 2020 esittämän kertomuksen ihmisoikeustilanteesta Krimin autonomisessa tasavallassa ja Sevastopolin kaupungissa Ukrainassa,

—	ottaa huomioon 12. joulukuuta 2019 julkaistun komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteisen valmisteluasiakirjan Ukrainan assosiaatio-ohjelman täytäntöönpanosta (SWD(2019)0433),

—	ottaa huomioon 6. lokakuuta 2020 pidetyssä EU:n ja Ukrainan 22. huippukokouksessa annetun yhteisen lausuman,

—	ottaa huomioon Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen, itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntafoorumin ja Ukrainan muiden kansalaisyhteiskunnan edustajien suositukset ja toimet,

—	ottaa huomioon 19. joulukuuta 2019 pidetyn EU:n ja Ukrainan parlamentaarisen assosiaatiovaliokunnan kokouksen loppulausuman ja suositukset,

—	ottaa huomioon Ukrainassa 31. maaliskuuta ja 21. huhtikuuta 2019 järjestettyihin presidentinvaaleihin sekä 21. heinäkuuta 2019 järjestettyihin ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin liittyneiden vaalitarkkailuvaltuuskuntien päätelmät,

—	ottaa huomioon, että Ukrainalle maksettiin 500 miljoonan euron laina 29. toukokuuta 2020 osana komission neljättä makrotaloudellisen rahoitusavun ohjelmaa,

—

ottaa huomioon EU:n käyttöönottamat ennennäkemättömät avustuspaketit, joilla autetaan naapurimaita covid-19-pandemian torjumisessa, ja erityisesti 1,2 miljardin euron pitkäaikaiset lainat, jotka myönnettiin Ukrainalle erittäin suotuisin ehdoin 25. toukokuuta 2020 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2020/701 makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä laajentumis- ja naapuruuskumppaneille covid-19-pandemian yhteydessä (5),

—	ottaa huomioon 31. lokakuuta 2019 annetun Nato–Ukraina-komission yhteisen julkilausuman,

—	ottaa huomioon syyskuussa 2017 julkaistun Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission viidennen maakohtaisen seurantakertomuksen ja kesäkuussa 2020 julkaistut Ukrainaa koskevat päätelmät vuoden 2017 suositusten täytäntöönpanon tilasta,

—	ottaa huomioon Euroopan neuvoston ministerikomitean jäsenvaltioille antaman suosituksen (6) toimenpiteistä seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän torjumiseksi sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen hyväksymät normit,

—	ottaa huomioon Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) vaalitarkkailuvaltuuskunnan 21. heinäkuuta 2019 antaman loppuraportin Ukrainan ennenaikaisista parlamenttivaaleista,

—	ottaa huomioon Transparency International -järjestön laatiman vuoden 2019 korruptioindeksin, jossa Ukraina on sijalla 126 kaikkiaan 180 arvioidusta maasta ja alueesta (ensimmäinen on paras sija),

—	ottaa huomioon kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen sekä 5. marraskuuta 1992 annetun alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan,

—	ottaa huomioon Venetsian komission antaman lausunnon ukrainan kielen tukemista valtion kielenä koskevasta laista ja lausunnon opetusta koskevan 5. syyskuuta 2017 annetun lain määräyksistä, jotka koskevat valtion kielen, vähemmistökielen ja muiden kielten käyttöä opetuksessa,

—	ottaa huomioon Venetsian komission 10. joulukuuta 2020 antaman lausunnon Ukrainan perustuslakituomioistuimesta,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

—	ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0219/2020),

katsoo, että assosiaatiosopimus sekä pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppasopimus muodostavat Euroopan unionin ja Ukrainan suhteiden kulmakiven poliittisen assosiaation ja taloudellisen yhdentymisen perusteella sekä luovat etenemissuunnitelman uudistuksille, joiden täysimääräisen toteuttamisen olisi katsottava antavan mahdollisuuden jatkuvaan lähentymiseen unioniin ja johtavan asteittaiseen yhdentymiseen unionin sisämarkkinoihin sekä pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen potentiaalin ja etujen täysimääräiseen hyödyntämiseen;

ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 49 artiklan nojalla Ukrainalla on mahdollisuus EU:hun yhdentymiseen ja se voi hakea unionin jäsenyyttä sillä edellytyksellä, että se noudattaa kaikkia Kööpenhaminan kriteereitä ja demokratian periaatteita, kunnioittaa perusvapauksia, ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia sekä noudattaa oikeusvaltioperiaatetta;

toteaa, että EU:n ja Ukrainan välisessä 22. huippukokouksessa tunnustettiin Ukrainan pyrkimykset liittyä EU:hun, suhtauduttiin myönteisesti Ukrainan EU-myönteiseen valintaan ja annettiin tunnustusta Ukrainan saavuttamalle huomattavalle edistykselle uudistusprosessissaan ja suhtauduttiin myönteisesti assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanossa saavutettuihin tuloksiin ja pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen menestykseen;

D.	ottaa huomioon, että vuonna 2019 Ukrainassa käytiin sekä presidentin- että parlamenttivaalit monimutkaisessa tilanteessa ja että Ukrainaa olisi kiitettävä vaaliprosessia ja siitä seurannutta rauhanomaista ja hallittua vallansiirtoa koskevasta toiminnastaan tänä aikana;

ottaa huomioon, että 25. lokakuuta 2020 pidetyt valtakunnalliset paikallisvaalit olivat toinen koe, jolla mitattiin demokratian kehitystä, ja mahdollisuus jatkaa demokratian vahvistamista; ottaa huomioon, että 25. lokakuuta 2020 järjestettäviä paikallisvaaleja edeltävän, käynnissä olevan vaalikampanjan aikana vaalilakia on yritetty muuttaa ja että selkeiden toimenpiteiden puute covid-19-tilanteeseen vastaamiseksi on edelleen merkittävä huolenaihe, kun otetaan huomioon uusien turvallista äänestystä koskevien normien hyväksyminen;

ottaa huomioon, että rajoitettua vaalitarkkailua suorittava ODIHRin valtuuskunta luonnehti Ukrainassa 25. lokakuuta 2020 pidettyjä paikallisvaaleja erityisen merkittäviksi johtuen vastikään toteutetuista hallinnon hajauttamisuudistuksista, joissa paikallishallinnolle siirrettiin huomattavat valtuudet ja resurssit, sekä totesi, että vaaliprosessi sujui yleensä rauhallisesti ja oli hyvin organisoitu ja avoin, että enimmäkseen menettelyjä noudatettiin ja että kaiken kaikkiaan Ukrainan keskusvaalilautakunta oli noudattanut kaikkia lakisääteisiä määräaikoja ja toiminut puolueettomasti, avoimesti ja läpinäkyvästi;

G.	ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunta ja vaaliasiantuntijat ovat ilmoittaneet, että paikalliset puoluejärjestöt, ehdokkaat ja vaalilautakuntien jäsenet eivät ole voineet valmistautua asianmukaisesti ehdokkaiden rekisteröintiin, koska vaalilaki hyväksyttiin välittömästi ennen vaaliprosessia;

H.	ottaa huomioon, että ylhäältä alaspäin suuntautuvien valvontamekanismien käyttöönotto soveltamalla imperatiivisen mandaatin periaatetta toteuttamalla sekä puolueiden ehdokaslistojen kytkeminen vähintään 10 000 äänestäjään heikentää vaalien demokraattista luonnetta;

ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunta arvosteli päätöstä olla järjestämättä vaaleja 18 paikallisyhteisössä hallituksen valvonnassa olevilla alueilla Donetskin ja Luhanskin oblastissa ilman selkeää perustetta tälle siviili- ja sotilashallinnon tekemälle päätökselle, joka tosiasiallisesti riistää äänioikeuden näissä yhteisöissä asuvilta 475 000 äänestäjältä;

toteaa, että erityisesti vuoden 2019 toisella puoliskolla lainsäädäntötoimintaa on jatkettu erityisen määrätietoisella tavalla, jotta vaalikampanjoiden aikana luvattu uudistus voidaan toteuttaa nopeasti, mikä on tapahtunut toisinaan parlamentaarisen valvonnan ja lainsäädännön avoimuuden ja laadun kustannuksella;

katsoo, että vaikka Ukraina on edistynyt merkittävästi assosiaatiosopimukseen liittyvien sitoumustensa täytäntöönpanossa ja yhdentymisessä unioniin, monet aloitetuista uudistuksista on saatettava päätökseen erityisesti oikeusvaltion, hyvän hallintotavan ja korruption torjunnan aloilla; katsoo, että huomattavasta edistymisestä huolimatta laajalle levinnyt korruptio haittaa edelleen Ukrainan uudistusprosessia; ottaa huomioon, että meneillään oleva perustuslaillinen kriisi uhkaa presidentin ja Verhovna Radan kykyä toteuttaa uudistuksia; panee merkille, että oligarkit näyttävät saavan jälleen poliittista vaikutusvaltaa; ottaa huomioon, että joitakin lisätoimenpiteitä on vielä toteutettava taantumisen välttämiseksi ja niissä on keskityttävä oikeuslaitokseen;

ottaa huomioon, että toteutettuja uudistuksia ei voida hyödyntää täysimääräisesti uudistusprosessin dynamiikan ja siihen liittyvien institutionaalisten haasteiden vuoksi; ottaa huomioon, että uudistuksia haittaavat myös sisäinen institutionaalinen epävakaus ja ristiriitaisuudet, selkeiden vertailuarvojen puute, heikot valmiudet, rajalliset resurssit ja ulkoiset tekijät, kuten covid-19-pandemia, sekä se, että ei ole poliittista tahtoa hyväksyä ja varmistaa oikeudellisten ja taloudellisten instituutioiden täyttä riippumattomuutta ja välttää oikeudenkäytön valikoivaa käyttöä;

ottaa huomioon, että 31. lokakuuta 2019 annetussa Nato–Ukraina-komission yhteisessä julkilausumassa kehotetaan Ukrainaa noudattamaan kansainvälisiä velvoitteita ja sitoumuksia, kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia sekä panemaan täysimääräisesti täytäntöön koulutuslakia käsitelleen Venetsian komission suositukset ja päätelmät;

ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston tuoreimmassa raportissa korostetaan, että rikosoikeudellisissa menettelyissä, jotka koskevat vakavia ihmisoikeusloukkauksia, joihin Ukrainan asevoimien jäsenten väitetään syyllistyneen, ei ole edistytty, ja että Maidanin rikosten tutkinta on viivästynyt ja siinä ei ole edistytty riittävästi;

O.	panee merkille, että viimeisimmän Transparency Internationalin raportin mukaan Ukrainan korruptiotilannetta koskevat käsitykset ovat laskeneet vuoden 2017 tasolle;

P.	toteaa, että Ukrainan kansalaiset antavat edelleen laajan tuen nykyaikaistamiselle, oligarkkien vallan rajoittamiselle, uudistuksille sekä korruption torjunnalle ja että näihin odotuksiin olisi vastattava viipymättä;

Q.	toteaa, että ennen covid-19-pandemian puhkeamista Ukrainan talous oli palautunut vakaaksi ja osoitti tyydyttävää kasvua ja työttömyyden vähentymistä, joihin vaikuttivat edistyminen assosiaatiosopimuksen sekä pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen mahdollisuuksien hyödyntämisessä;

katsoo, että Ukrainan on pidettävä yllä makrotaloudellista vakautta noudattamalla Kansainväliselle valuuttarahastolle tekemiään sitoumuksia ja panemalla täytäntöön kaikki EU:n makrotaloudellista rahoitusapua koskevassa ohjelmassa sovitut keskipitkän aikavälin rakennepolitiikat sekä varmistamalla, että Ukrainan keskuspankki on vakaa ja riippumaton;

S.	katsoo, että meneillään oleva maailmanlaajuinen kriisi edellyttää koordinoitua lähestymistapaa ja poikkeuksellisia tukitoimenpidepaketteja; katsoo, että kaikkien hätätoimenpiteiden on oltava oikeasuhteisia, ajallisesti rajoitettuja ja niissä on kunnioitettava perusvapauksia;

T.	ottaa huomioon, että EU on tukenut Ukrainan kansaa covid-19-pandemian alusta lähtien ja antanut taloudellista ja aineellista tukea kahdenvälisistä ja alueellisista ohjelmista, kuten ohjelmista, joita unioni antoi Ukrainan käytettäväksi maalis–toukokuussa 2020;

ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on syventänyt Ukrainan terveydenhuoltojärjestelmän ongelmia; ottaa huomioon, että vaikka Ukrainan lainsäädännön mukaan terveydenhuolto on maksutonta, maksuttomuus ei toteudu todellisuudessa monen sairaanhoitoa hakevan maan kansalaisen kohdalla, koska Ukrainan terveysministeriön toteuttamat uudistustoimet ovat kohtuuttomasti pitkittyneet;

ottaa huomioon, että covid-19-pandemian vuoksi on entistäkin tärkeämpää, että humanitaarista apua annetaan edelleen ja että Etyjin erityistarkkailuoperaatiolla, YK:n virastoilla, kansalaisjärjestöillä ja Punaisen Ristin kansainvälisellä komitealla on esteetön pääsy niille alueille, jotka eivät ole hallituksen valvonnassa;

ottaa huomioon, että Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä sekä sen kykyä toteuttaa tarvittavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia heikentävät edelleen vakavasti kohdennetut disinformaatiokampanjat, kyberhyökkäykset ja muut hybridiuhat sekä maan itäosan ratkaisematon konflikti, joka johtuu Venäjän parhaillaan suuriin osiin Donetskin ja Luhanskin alueita kohdistamasta sotilaallisesta hyökkäyksestä ja miehityksestä sekä Krimin autonomisen tasavallan ja Sevastopolin kaupungin jatkuvasta laittomasta miehityksestä ja liittämisestä Venäjään, mikä heikentää ihmisoikeustilannetta ja on esteenä maan vauraudelle, vakaudelle ja kasvulle;

ottaa huomioon, että EU on tuominnut jyrkästi Venäjän Ukrainaan parhaillaan kohdistaman hyökkäyksen, mukaan lukien Krimin ja Sevastopolin laittoman liittämisen Venäjään Ukrainan suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden vastaisesti, ja että EU on ottanut käyttöön politiikan, jonka mukaan Venäjän toimia ei tunnusteta nyt eikä jatkossa, ja jatkaa tässä yhteydessä rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpanoa henkilöihin ja yhteisöihin, jotka ovat osallistuneet tähän kansainvälisen oikeuden rikkomiseen;

toteaa, että EU on edelleen sitoutunut Normandia-ryhmän, Etyjin, Ukraina-kontaktiryhmän ja Etyjin Ukrainassa toteuttaman erityistarkkailuoperaation pyrkimyksiin ja että se on tyytyväinen Ukrainan rakentavaan lähestymistapaan Normandia-ryhmässä ja Ukraina-kontaktiryhmässä, ja kehottaa Venäjää pyrkimään vastaavaan;

toteaa, että Malaysia Airlinesin lento MH17 Amsterdamista Kuala Lumpuriin, ammuttiin alas 17. heinäkuuta 2014 Donetskin alueen yllä Venäjän pyrkiessä heikentämään Ukrainan alueellista koskemattomuutta, ja että tämä johti kaikkien 298 matkustajan ja miehistön kuolemaan; ottaa huomioon, että Alankomaiden johtama yhteinen tutkintaryhmä vahvisti, että lento MH17 ammuttiin alas käyttämällä Venäjän maavoimien Kurskissa tukikohtaansa pitävän 53. ilmatorjuntaprikaatin toimittamaa BUK-ilmatorjuntajärjestelmän ohjusta;

AA.

ottaa huomioon, että 9. maaliskuuta 2020 aloitettiin Alankomaiden lainsäädännön nojalla oikeudenkäynti Malaysia Airlinesin lennon MH17 alas ampumisesta syytettyä neljää pääepäiltyä vastaan, minkä mahdollisti Ukrainan yhteistyö yhteisessä tutkintaryhmässä; ottaa huomioon, että 10. heinäkuuta 2020 Alankomaat esitti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa valtiovalituksen Venäjän federaatiota vastaan sen roolista lennon MH17 alas ampumisessa; ottaa huomioon, että Venäjä painosti Ukrainaa sisällyttämään viidennen rikostutkintaan liittyvän henkilön Volodymyr Tsemahin 7. syyskuuta 2019 järjestettyyn vankienvaihtoon; ottaa huomioon, että Venäjä päätti yksipuolisesti 15. lokakuuta 2020 osallistumisensa Australian ja Alankomaiden kanssa käytyihin totuuden selvittämistä koskeviin kolmenvälisiin neuvotteluihin; ottaa huomioon, että Venäjä on jatkuvasti estänyt kaikki pyrkimykset saattaa rikoksentekijät oikeuden eteen muun muassa hylkäämällä yhteisen tutkintaryhmän tulokset, edistämällä lentoa MH17 koskevaa disinformaatiota ja käyttämällä veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa estääkseen kansainvälisen tuomioistuimen perustamisen;

AB.	toteaa, että EU on tuominnut Venäjän irtautumisen yhteistyöstä lentoa MH17 koskevassa tutkimuksessa; toteaa, että EU on vedonnut voimakkaasti Venäjään, jotta se tekisi täysimääräistä yhteistyötä lentoa MH17 koskevissa tutkimuksissa ja oikeudenkäynneissä;

AC.

ottaa huomioon, että Itä-Ukrainan sodassa on sen alusta laskettuna kuollut noin 13 000 ihmistä, joista neljäsosa oli siviilejä, ja jopa 30 000 on haavoittunut; ottaa huomioon, että noin 1,5 miljoonaa ukrainalaista on joutunut pakenemaan kodeistaan Venäjän tukemien aseistettujen ryhmien kanssa käytävän aseellisen konfliktin vuoksi; ottaa huomioon, että Venäjä ja sen puolesta toimivat tahot ovat vanginneet satoja ukrainalaisia ja että monien muiden olinpaikka ei ole edelleenkään tiedossa; ottaa huomioon, että meneillään oleva sotilaallinen konflikti on aiheuttanut humanitaarisen kriisin, jolla on ollut tuhoisia seurauksia 4,4 miljoonalle ihmiselle, joista noin 1,5 miljoonaa on maan sisäisiä pakolaisia; ottaa huomioon, että 3,4 miljoonaa tulitaukolinjalla elävää ihmistä tarvitsee humanitaarista apua ja suojelua; toteaa, että julkisiin infrastruktuureihin kohdistuvien hyökkäysten seurauksena paikallisilla väestöryhmillä on rajallinen pääsy terveydenhuoltolaitoksiin, kouluihin sekä vesi- ja sanitaatiopalveluihin;

AD.

toteaa, että ihmisoikeustilanne Ukrainan itäosan miehitetyillä alueilla ja miehitetyllä Krimin niemimaalla on heikentynyt merkittävästi, että ilmaisunvapauden, uskonnonvapauden ja omistusoikeuksien loukkaamisesta, koulutukseen liittyvien ja kielellisten oikeuksien vakavista rajoituksista, tiedotusvälineiden väärinkäytöstä ja pakottamisesta Venäjän kansalaisuuden ottamiseen on tullut järjestelmällistä ja että perusihmisoikeudet ja perusvapaudet eivät ole taattuja; katsoo, että miehitetyn Krimin vallan itselleen antaneet viranomaiset häiritsevät edelleen Krimin tataareja ja ovat nostaneet kymmeniä tekaistuja syytteitä terrorismista; ottaa huomioon, että Ukrainan kansalaisvapauksien keskuksen arvion mukaan vähintään 94:ä Ukrainan kansalaista on vainottu poliittisista syistä Krimillä tai Venäjällä, ja heistä 71 on Krimin tataareja, mukaan lukien Marlen Akkuv, Memet Beljalov, Timur Ibragimov, Seiran Salijev, Server Mustafajev, Server Zekirjajev ja Edem Senev, jotka tuomittiin syyskuussa 2020 13–19 vuoden vankeusrangaistukseen;

AE.

toteaa, että Ukraina on maailman lehdistönvapautta vuonna 2020 mittaavan indeksin (World Press Freedom Index) mukaan sijalla 96; ottaa huomioon, että Ukraina on hyväksynyt useita uudistuksia, muun muassa tiedotusvälineiden omistuksen avoimuutta koskevan lain, mutta katsoo, että tarvitaan paljon enemmän, jotta oligarkkien tiukkaa otetta tiedotusvälineistä saadaan hellitettyä, toimituksellista riippumattomuutta voidaan kannustaa ja rankaisemattomuutta toimittajiin kohdistuvista väkivaltarikoksista voidaan torjua;

AF.

panee merkille, että Ukrainan tiedotusvälineet ovat oligarkkisten tiedotusvälineiden omistajien voimakkaan vaikutuksen alaisia ja että tiedotusvälineiden työntekijät, erityisesti korruptiota ja petoksia tutkivat toimittajat, kohtaavat jatkuvasti väkivallan, pelottelun ja kuoleman uhkaa, kuten toimittaja Vadym Komarovin tapauksessa vuonna 2019, ja toteaa, että heidän työtään usein estetään rajoittamalla tietojen saatavuutta ja harjoittamalla oikeudellista painostusta, kuten Bihus.infoon kohdistuvassa rikosoikeudenkäynnissä, ja esimerkiksi tietoverkkohyökkäyksiä;

AG.

ottaa huomioon, että Ukrainalla on sukupuolten eriarvoisuuteen liittyviä merkittäviä ongelmia; toteaa, että tasa-arvo lain edessä ei merkitse todellista tasa-arvoa, vaan käytännössä naiset kohtaavat edelleen suuria esteitä erityisesti työpaikalla; ottaa huomioon, että Maailman talousfoorumin vuoden 2018 globaalissa tasa-arvoindeksissä Ukraina on 149 maan joukossa sijalla 65; ottaa huomioon, että tuloeroja koskevan indikaattorin mukaan Ukrainassa naiset ansaitsevat miesten sataa dollaria kohti vain 63,1 dollaria;

AH.	ottaa huomioon, että hlbti-ihmiset ja feministiaktivistit joutuvat jatkuvasti vihapuheen ja väkivaltaisten hyökkäysten kohteeksi ja että romanit joutuvat valtion ja paikallisviranomaisten sekä tiedotusvälineiden syrjivän kielenkäytön ja vihapuheen kohteeksi;

AI.

ottaa huomioon, että lainvalvojat ovat useaan otteeseen kieltäytyneet tutkimasta hlbti-henkilöiden, erityisesti Pride-mielenosoittajien, tekemiä rikosilmoituksia viharikoksista tai vihapuheesta, koska rikoslaissa ei ole säännöksiä, joiden perusteella voidaan nostaa syyte vihaan tai väkivaltaan yllyttämisestä seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin perusteella; ottaa huomioon, että ECRI on suositellut rikoslain muuttamista niin, että se kattaa tällaiset perusteet ja että niitä pidetään raskauttavina olosuhteina;

AJ.

toteaa, että parlamentti panee merkille Ukrainan viranomaisten johtajuuden ja poliittisen tahdon tarjota riittävä suoja kansallisille Pride-paraateille; ottaa huomioon, että hlbti-henkilöihin kohdistuu edelleen yleisesti vihapuhetta ja viharikoksia eikä poliisin suojelua ole aina saatavilla, minkä osoittivat väkivaltaiset hyökkäykset Kiovan Priden aikana, jossa osallistujat eivät voineet täysin nauttia yleisestä oikeudestaan rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen ja saada samalla suojaa väkivaltaa vastaan;

AK.

ottaa huomioon, että assosiaatiosopimuksessa / pitkälle menevässä ja laaja-alaisessa vapaakauppasopimuksessa pyrittiin lähentämään Ukrainan kansallista lainsäädäntöä ja kansallisia normeja EU:n normeihin, myös sosiaalialalla; toteaa, että näistä assosiaatiosopimuksen / pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen sitoumuksista huolimatta täytäntöönpano sosiaalialalla ei ole edelleenkään tyydyttävää; ottaa huomioon, että Ukraina on ratifioinut tärkeimmät kansainväliset välineet, mutta ei ole vieläkään pannut niitä täytäntöön;

AL.

toteaa, että huolimatta assosiaatiosopimuksen mukaisista velvoitteista ja ammattiliittojen hallitukselle esittämistä lukuisista kehotuksista toteuttaa tarvittavat toimenpiteet työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun edistämiseksi, kolmikantaneuvottelujen käsite ei periaatteessa edelleenkään toimi; ottaa huomioon, että kansallinen kolmikantainen talous- ja sosiaalineuvosto (NTSEC) on yli vuosikymmen perustamisensa jälkeen edelleen heikko ja tehoton, eikä sillä ole todellista vaikutusta työmarkkinaosapuolten väliseen vuoropuheluun, vaan se kärsii jatkuvasti henkilöstöpulasta ja toiminnan epäjohdonmukaisesta koordinoinnista; ottaa huomioon, että oikeusministeriön vuonna 2019 rekisteröimistä 177:stä Ukrainan ammattiliitosta vain kolmannekselle annettiin mahdollisuus osallistua työehtosopimusneuvotteluihin;

Yhteiset arvot ja yleiset periaatteet

toteaa, että assosiaatiosopimus sekä pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppasopimus merkitsevät EU:n ja Ukrainan yhteistä pyrkimystä siirtyä kohti poliittista assosiaatiota ja taloudellista yhdentymistä ja että ne voivat muodostaa alustavan suunnitelman uudistuksille, ja korostaa niiden äärimmäisen suurta merkitystä erityisesti näinä poikkeusaikoina; kehottaa panemaan sopimuksen täysimääräisesti täytäntöön ja hyödyntämään sen tarjoamia mahdollisuuksia; kehottaa lisäksi Ukrainan viranomaisia pitämään sen täytäntöönpanoa ensisijaisena huolimatta covid-19-pandemian aiheuttamista haasteista; korostaa, että Ukrainalle annettavaan EU:n apuun sovelletaan tiukkoja ehtoja, ja toistaa, että Ukrainan on osoitettava jälleen sitoutumisensa uudistuksiin ja unionin periaatteiden noudattamiseen; muistuttaa assosiaatiosopimuksen / pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen päivittämisen tarpeellisuudesta, sääntelykehysten ja talouskehitystarpeiden kehityksen asianmukaisesta huomioon ottamisesta sekä seurantamekanismien vahvistamisesta; suosittaa, että EU ja Ukraina hyödyntävät assosiaatiosopimuksen tavoitteiden saavuttamista koskevaa tulevaa säännöllistä uudelleentarkastelua tutkiakseen mahdollisuuksia päivittää kauppaa koskevia ja alakohtaisia osatekijöitä;

suhtautuu myönteisesti ennennäkemättömiin avustuspaketteihin, joihin kuuluu myös unionin Ukrainalle osana Team Europe -hanketta myöntämä makrotaloudellinen rahoitusapu, jolla kumppanimaita autetaan covid-19-hätätilasta selviämiseksi; toteaa, että tämä on ratkaisevan tärkeä osoitus EU:n solidaarisuudesta ennennäkemättömän kriisin aikana; kehottaa Ukrainan viranomaisia luomaan investointeja edistävän ilmapiirin ja panemaan nopeasti täytäntöön yhteisymmärryspöytäkirjassa esitetyt EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun edellyttämät ehdot; muistuttaa Ukrainan hallitusta siitä, että 1,2 miljardin euron makrotaloudellisen rahoitusavun ensimmäisen erän maksaminen 600 miljoonan euron suuruisena joulukuussa 2020 ilman erityisiä toimintapoliittisia ehtoja oli kertaluonteinen poikkeus, joka johtui tuen kiireellisestä luonteesta, eikä sitä saa käyttää väärin sovituista uudistuksista laistamiseen;

on tyytyväinen siihen, että Etyjin/ODIHR:n vaalitarkkailuvaltuuskunnat, joihin Euroopan parlamentti osallistui, arvioivat, että vuoden 2019 presidentin- ja parlamenttivaaleissa oli yleisesti ottaen kilpailuasetelma, niiden järjestelyt toimivat hyvin ja ne vietiin läpi tehokkaasti, mikä vahvistaa sen, että Ukraina pyrkii pitämään kiinni unionin demokraattisista arvoista, ja on erityisen merkittävää, kun otetaan huomioon Venäjän tämänhetkiset pyrkimykset horjuttaa Ukrainan vakautta; kehottaa Ukrainan viranomaisia vastaamaan Euroopan parlamentin valtuuskuntien puheenjohtajien lausunnoissa havaittuihin puutteisiin ja noudattamaan Etyjin sekä Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston vaalitarkkailuvaltuuskunnan loppuraportteihin sisältyviä suosituksia; seuraa valppaasti, missä määrin Ukrainan vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien järjestämistä koskevia demokraattisia normeja noudatetaan maan pidettyä ensimmäiset paikallisvaalit myönteisen hallinnon hajauttamista koskevan uudistuksen jälkeen; kehottaa Ukrainan hallitusta varmistamaan vapaat ja oikeudenmukaiset vaalikampanjat, joihin ei liity sopimattomia rahoitusmenetelmiä ja joissa ei ole tilaa äänten ostamiselle; korostaa, että vaalimenettelyssä ja äänestyksen toimittamisessa vaalipäivänä olisi varmistettava tiukemmat turvallisuusstandardit ja niitä varten olisi suunniteltava erityisiä turvatoimia covid-19:n leviämisen estämiseksi; panee merkille, että Ukrainan ennenaikaisten parlamenttivaalien aikana vuonna 2019 rajat yhden edustajan vaalipiireissä määriteltiin tavalla, joka ei ollut suotuisa kansallisten vähemmistöjen edustukselle; toteaa, että joillakin alueilla, kuten Transkarpatiassa, havaittiin vaalivilppiä, kuten ns. klooniehdokkaita, mikä vähensi unkarilaisen vähemmistön jäsenten mahdollisuuksia päästä parlamenttiin;

suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2019 hyväksyttyyn uuteen vaalilakiin, myös sen säännöksiin sisäisesti siirtymään joutuneiden henkilöiden oikeuksista; muistuttaa kuitenkin, että vaalilain jatkuvat muutokset käynnissä olevien vaalien aikana ovat Venetsian komission suositusten vastaisia, aiheuttavat oikeudellista epävarmuutta ja vaikuttavat kielteisesti vaalilautakuntien työhön; kehottaa Ukrainaa torjumaan edelleen laitonta kampanjointia, äänten ostamista, hallinnollisten resurssien väärinkäyttöä ja oikeudellista epävarmuutta, joka liittyy sosiaalisessa mediassa toteutettaviin kampanjoihin;

vaatii, että vaalilakia olisi parannettava ja se olisi saatettava kansainvälisten normien mukaiseksi, jotta voidaan käsitellä sellaisia kysymyksiä kuin kampanjointi sosiaalisessa mediassa, kampanjamenojen avoimuus ja riippumattomien ehdokkaiden pääsy vaaliprosessiin; korostaa lisäksi, että paikallisvaaleissa on tärkeää poistaa byrokraattiset esteet äänestäjien rekisteröinniltä, kun kyse on sisäisistä pakolaisista, asettaa rahoituskatto kampanjoille ja mahdollistaa yksittäisten ehdokkaiden osallistuminen, myös harkitsemalla uudelleen suunnitelmaa käteistalletuksen käyttöönottamisesta pienillä paikkakunnilla ehdolla oleville;

Uudistukset ja institutionaalinen kehys

korostaa demokratiaa edistävien uudistusten ja instituutioihin kohdistuvan luottamuksen merkitystä tehokkaimpina turvallisuusmekanismeina; kehottaa komissiota käyttämään olemassa olevia mekanismeja Ukrainan uudistusten täytäntöönpanon helpottamiseksi ja tukemiseksi; ehdottaa, että kehitetään ja otetaan käyttöön tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteisön kanssa laadullisia ja määrällisiä mekanismeja, joilla seurataan uudistusten täytäntöönpanoa Ukrainassa ja joihin sisältyvät myös selkeät vertailuarvot, suositukset ja ehdollisuutta koskevat periaatteet, joita käytetään parantamaan vuotuisten täytäntöönpanokertomusten – joista olisi tultava tehokkaita uudistusten ohjausvälineitä – menetelmiä;

korostaa tarvetta käyttää parannettuja ohjaus- ja raportointimekanismeja, joilla arvioidaan Ukrainan edistymistä erityisesti oikeusalan uudistuksessa, korruption torjunnassa, valtionyhtiöissä, hallinnointi- ja ohjausjärjestelmässä ja energia-alan uudistuksissa, ja jotka liittyvät talous- ja investointitukeen;

suosittaa keskittymään rajalliseen määrään painopisteitä, joihin voidaan keskittää poliittisia ponnisteluja, taloudellista tukea ja teknistä apua, jotta voidaan tehokkaasti kehittää institutionaalisia valmiuksia, joita tarvitaan uudistusten pitkän aikavälin onnistumisen varmistamiseksi lainsäädännön lisäksi myös käytännössä; tukee EU:n ja Ukrainan välisen alakohtaisen yhteistyön vahvistamista ensisijaisilla aloilla, kuten digitaalitalous, energia, ilmastonmuutos ja kauppa; suhtautuu myönteisesti Ukrainan pyrkimyksiin lähentyä EU:n digitaalisia sisämarkkinoita ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toimintalinjoja panemalla täytäntöön asiaa koskeva säännöstö;

tunnustaa Ukrainan ja muiden assosiaatiosopimusten / pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppasopimusten allekirjoittajien assosioituneen kumppanin aseman ja kehottaa tehostamaan poliittista vuoropuhelua niiden kanssa taloudellisen yhdentymisen ja lainsäädännön yhdenmukaistamisen edistämiseksi; kehottaa EU:ta harkitsemaan ”enemmällä enemmän” -periaatteen mukaisesti, että kolmea assosioitunutta maata varten, Ukraina mukaan luettuna, luodaan tehokkaampi uudistuksia ja investointeja koskeva yhteistyöstrategia, johon liittyy ehtoja tietyillä aloilla, kuten muun muassa investointivalmiuksien kehittäminen, liikenne, energia, oikeus ja digitaalitalous, ja joka tasoittaa tietä EU:hun integroitumista koskevalle kunnianhimoiselle suunnitelmalle; kehottaa komissiota ehdottamaan vuoden 2020 loppuun mennessä Ukrainalle ja muille EU:hun assosioituneille maille, yhteistyössä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, yksityiskohtaista, ehdollista ja tarpeisiin sovitettua talous- ja investointisuunnitelmaa siinä yhteydessä kun vuoden 2020 lopussa vastataan covid-19-panemian seurauksiin; kehottaa lisäksi EU:n toimielimiä arvioimaan mahdollisuutta ottaa Ukraina ja muut assosioituneet maat tarkkailijoiksi SEUT 291 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 182/2011 (7) nojalla perustettujen komiteoiden menettelyihin sekä neuvoston työryhmien ja komiteoiden kokouksiin osoituksena EU:n sitoumuksesta jatkaa yhdentymistä ja vahvistaa maiden uudistussuuntautuneisuutta ja hallinnollista osaamista;

10.

kannattaa assosiaatiosopimuksen / pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen kattavaa tarkistamista sopimuksen määräysten mukaisesti, jotta voidaan hyödyntää täysimääräisesti sen tarjoamia mahdollisuuksia poliittiseen assosiaatioon ja taloudelliseen yhdentymiseen, mukaan lukien Ukrainan ja EU:n välisen alakohtaisen yhdentymisen tehostaminen;

11.

kehottaa komissiota parantamaan assosiaatiosopimusten / pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppasopimusten laiminlyötyjä aloja tärkeillä toimintapolitiikan aloilla, kuten sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisessa ja terveyskriiseihin puuttumisessa, varmistaen samalla, että ne eivät ole ristiriidassa ympäristö- ja ilmastotoimien tai Euroopan vihreän kehityksen ohjelman aloitteiden kanssa;

12.

kehottaa komissiota tukemaan investointeja aloille, joilla on potentiaalia edistää kehitystä, kasvua ja kilpailukykyä EU:ssa ja jotka voisivat entisestään lujittaa talouden monipuolistumista, kuten kestävä energia ja ilmasto, digitaaliset sisämarkkinat ja kyberturvallisuus sekä liikenne;

13.

suhtautuu myönteisesti Ukrainan edistymiseen assosiaatiosopimukseen sisältyvien sitoumustensa täyttämisessä erityisesti maatalouden, energian, pankkitoiminnan, hallinnon hajauttamisen, digitaalitalouden, ympäristön ja vaalimenettelyjen aloilla; panee kuitenkin merkille, että assosiaatiosopimuksen tarkastelumekanismin (”Pulse of the AA”) mukaan vain 37 prosenttia sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvistä tehtävistä saatiin päätökseen vuonna 2019 (vuonna 2018 vastaavasti 52 prosenttia); antaa tunnustusta vuoden 2019 jälkipuoliskolla toteutetuille pyrkimyksille nopeuttaa uudistuksia, mutta suosittelee, että Ukrainan instituutiot eivät pidä lainsäädäntöprosessin nopeutta etusijalla hyväksytyn lainsäädännön laatuun nähden ja korostaa, että on tärkeää jatkaa sitoumusten täytäntöönpanoa;

14.

korostaa tässä yhteydessä, että Ukraina ei saa unohtaa, että EU:n poliittisen, teknisen ja taloudellisen tuen taso riippuu siitä, missä määrin se täyttää unionille ja sen jäsenvaltioille antamansa sitoumukset, erityisesti uudistusprosessin, ihmisoikeuksien, vähemmistöjen ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä todellisen ja tehokkaan oikeusvaltioperiaatteen luomisen osalta;

15.

suhtautuu myönteisesti vuonna 2018 hyväksyttyyn hallituksen ja parlamentin yhteiseen etenemissuunnitelmaan ja Euroopan yhdentymisen yhteisen foorumin perustamiseen marraskuussa 2019, ja toivoo, että näillä aloitteilla tehostetaan koordinointia uudistusten suunnitteluun, hyväksymiseen ja täytäntöönpanoon osallistuvien eri instituutioiden välillä; kannustaa Ukrainan parlamenttia ja hallitusta käyttämään tätä välinettä tehokkaammin ja tarkastelemaan uudelleen yhteistyötään assosiaatiosopimukseen liittyvien sitoumusten täytäntöönpanossa ja lainsäädännön lähentämisessä, jotta synergioita maksimoidaan erityisesti EU:n lainsäädäntöä koskevan asiantuntemuksen ja vaatimustenmukaisuuden arviointien osalta;

16.

kiittää Ukrainaa sen saavuttamasta edistyksestä julkishallinnon uudistamisessa ja korostaa, että on tärkeää olla hidastamatta edistymistä, ja katsoo, että väliaikaisissa nimityksissä covid-19-pandemian aikana tulisi edellyttää mahdollisimman pian ansioihin perustuvia rekrytointimenettelyjä; on tietoinen, että tämä on merkittävä haaste Ukrainan hallinnolle, instituutioille ja julkishallinnolle, ja kannustaa komissiota tarjoamaan riittävää teknistä ja taloudellista tukea;

17.

suhtautuu myönteisesti vuonna 2014 aloitetun hallinnon hajauttamista ja kuntien itsehallinnon edistämistä koskevan uudistuksen saavutuksiin, ja katsoo, että se on osoittautunut yhdeksi menestyksekkäimmistä uudistuksista tähän mennessä; panee merkille U-LEAD-hankkeen tuen, jonka tuloksena syntyi lähes tuhat vapaaehtoisuuden perusteella yhdistettyä paikallisyhteisöä, joissa on noin 11,7 miljoonaa kansalaista; pitää myönteisinä tähän mennessä toteutettuja toimia julkisten viranomaisten ja julkisen rahoituksen hajauttamiseksi säädöspaketin ja säädösten käytännön täytäntöönpanon avulla; kehottaa komissiota tutkimaan tarkkaan hallinnon hajauttamisuudistuksen yksityiskohdat ja mahdollisesti esittämään kyseisen tapaustutkimuksen onnistuneena esimerkkinä muille maille;

18.

kehottaa Ukrainaa saattamaan hallinnon hajauttamista koskevan uudistuksen päätökseen laajassa ja avoimessa vuoropuhelussa erityisesti paikallisten itsehallintojen ja niitä edustavien järjestöjen kanssa, jotta voidaan lisätä paikallishallintojen itsemääräämisoikeutta ja toimivaltaa ja kannustaa keskushallintoa ja paikallis- ja aluehallinnon valtakunnallisia järjestöjä keskustelemaan säännöllisesti kaikista politiikoista, joilla voi olla alueellisia vaikutuksia;

19.

pitää myönteisenä, että 25. lokakuuta 2020 järjestettiin ensimmäinen paikallisvaalien kierros, jonka äänestysprosentti oli yli 36 prosenttia ja joka oli vapaa ja oikeudenmukainen mutta johon liittyi rinnakkainen julkinen kuuleminen, joka Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) mukaan loi perusteetonta poliittista etua ja hämärsi valtion ja puolueen erottamista toisistaan; kehottaa valtion viranomaisia kunnioittamaan paikallisen itsehallinnon itsemääräämisoikeutta ja tukemaan kuntien ja kaupunkien hallinnollisia valmiuksia; kehottaa antamaan alueellisille julkisyhteisöille oikeushenkilön aseman, mikä on vakiintunut käytäntö Euroopan unionissa ja tunnustetaan Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjassa; suhtautuu myönteisesti talousarviosäännöstön muuttamiseen ja siihen, että paikallisesta henkilötuloverosta taataan 60 prosentin osuus tarpeelliseksi panokseksi moitteettomaan julkiseen talouteen paikallisella tasolla; varoittaa luomasta paikallistasolla rinnakkaisia rakenteita, jotka voisivat aiheuttaa toimivaltakonflikteja, mutta ehdottaa, että harkittaisiin kaksitahoisen toimivallan antamista viranhaltijoille siten, että heillä on samalla sekä paikallista toimivaltaa että toimivaltaa alimpana valtion tason viranomaisena; panee merkille Verhovna Radan paikallisalueiden (rajonit) muodostamisesta ja lakkauttamisesta 17. heinäkuuta 2020 antaman päätöslauselman, jonka mukaan rajonien vakiinnuttamisjärjestelyjä voidaan pääsääntöisesti soveltaa myös Krimin alueilla sekä osissa Donetskin ja Luhanskin alueita, jotka eivät nykyään ole Ukrainan hallituksen hallinnassa;

Yhteistyö yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) alalla

20.

panee merkille Ukrainan ainutlaatuisen kokemuksen ja asiantuntemuksen ja suhtautuu myönteisesti siihen, että Ukraina osallistuu yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioihin ja EU:n taisteluosastojen toimintaan ja että sen kannat lähentyvät yhä enemmän kansainvälisiin ja alueellisiin kysymyksiin liittyviin EU:n julkilausumia ja julistuksia, sekä sen tarjoamaan panokseen ja onnittelee Ukrainaa sen uudesta asemasta Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanimaana;

21.

suhtautuu myönteisesti tieteelliseen ja teknologiseen yhteistyöhön, avaruusteollisuus mukaan luettuna, ja puolustukseen liittyviin menestyksekkäisiin toimiin, erityisesti toiminnan, koulutuksen ja instituutioiden lähentymiseen sekä tarvittavien sisäisten muutosten täytäntöönpanoon näillä aloilla; kiittää Ukrainan halukkuutta osallistua EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) tutkimusohjelmiin; panee merkille Ukrainan puolustusministeriön ja Euroopan puolustusviraston (EDA) hedelmällisen yhteistyön ja kannustaa kehittämään sitä edelleen; kehottaa EU:ta ja Ukrainaa tehostamaan turvallisuus- ja puolustusalan yhteistyötä ja kiinnittämään erityistä huomiota Itä-Ukrainan konfliktiin ja Venäjän pyrkimyksiin heikentää Ukrainan suvereniteettia ja loukata sen alueellista koskemattomuutta sekä tekemään tämän sovinnon, kyberturvallisuuden alalla tehtävän yhteistyön ja disinformaation torjunnan avulla sekä pyrkimällä vahvistamaan perheiden, yhteisöjen ja valtion instituutioiden selviytymiskykyä;

22.

tukee Ukrainan mahdollista osallistumista valikoituihin YTPP-hankkeisiin, mukaan lukien yhteistyö EDA:n kanssa, ja erityisesti pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhän (PRY) edellyttäen, että se täyttää sovitut poliittiset, aineelliset ja oikeudelliset ehdot, kuten muut kolmannet maat; suhtautuu myönteisesti EU:n äskettäiseen päätökseen kutsua Ukraina osallistumaan EU:n Althea-operaatioon Bosnia ja Hertsegovinassa ja kannustaa molempia osapuolia – EU:ta ja Ukrainaa – jatkamaan Ukrainan osallistumisen lisäämistä Euroopan unionin operaatioihin;

23.

suhtautuu myönteisesti Ukrainan viranomaisten sekä Euroopan julkisen ja yksityisen sektorin tiiviimpään yhteistyöhön pääasiassa Venäjältä peräisin olevien hybridiuhkien torjumiseksi, ja katsoo, että näiden tavoitteena on muun muassa levittää vääriä tietoja, lietsoa väkivaltaa sekä edistää hallituksen ja EU:n vastaista tunnetta; pitää ajankohtaisena ja tarkoituksenmukaisena, että EU ja Ukraina käynnistävät mahdollisimman pian kyberkysymyksiä koskevan vuoropuhelun, ja tukee ajatusta turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvän vuoropuhelun laajentamisesta, jotta voidaan reagoida asianmukaisesti nykyisiin ja tuleviin uhkiin erityisesti EU:n turvallisuuspoliittisen globaalistrategian mukaisesti;

Ukrainan alueellinen koskemattomuus ja suvereniteetti

24.

toistaa, että unioni antaa vankkumattoman tukensa Ukrainan itsenäisyydelle, suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle maan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä ja on sitoutunut niihin sekä tukee kansainvälisesti koordinoitujen pakotteiden määräämistä Venäjän hallitukselle ja toimijoille, jotka heikentävät maan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta, siihen saakka, kunnes kaikki pakotteiden poistamisen edellytykset täyttyvät, mukaan lukien Minskin järjestelyjen täysimääräinen täytäntöönpano ja Ukrainan alueellisen koskemattomuuden palauttaminen sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä;

25.

tuomitsee edelleen Krimin ja Sevastopolin laittoman liittämisen ja tiettyjen Donetskin ja Luhanskin alueiden tosiasiallisen miehittämisen; kehottaa Venäjän federaatiota täyttämään kansainväliset velvoitteensa, vetämään sotilasjoukkonsa pois Ukrainan alueelta ja panemaan täysimääräisesti täytäntöön YK:n yleiskokouksen päätöslauselmat Ukrainan alueellisesta koskemattomuudesta sekä Krimistä ja Sevastopolista;

26.

korostaa, että kaikissa Venäjän federaation kanssa tehtävissä sopimuksissa on kunnioitettava Minskin sopimusten täysimääräistä täytäntöönpanoa ja Krimin asemasta ja Ukrainan alueellisen koskemattomuuden kunnioittamisesta Venäjän federaatiossa annettujen YK:n päätöslauselmien noudattamista;

27.

pitää myönteisenä, että rauhanneuvottelut käynnistettiin uudelleen Normandia-ryhmässä 9. joulukuuta 2019 Pariisissa kolmen vuoden umpikujan jälkeen; kehottaa kaikkia osapuolia noudattamaan tulitaukosopimusta; korostaa, että on tärkeää määrittää uusia loitontamisalueita ja miinanraivaustoimia sekä avata tarkastuspisteitä tulitaukolinjalle, ja kehottaa Venäjää käyttämään vaikutusvaltaansa sen tukemiin asevoimiin ja noudattamaan täysimääräisesti Minskin sopimuksissa sekä ”Normandian nelikon” ja Ukraina-kontaktiryhmän kokouksissa tehtyjä sitoumuksia ja panemaan ne täysimääräisesti täytäntöön; toistaa, kuten Minskissä ja niin kutsutussa Steinmeier-mallissa sovittiin, että Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla on järjestettävä paikallisvaalit Ukrainan lainsäädännön mukaisesti ja Etyjin valvonnassa; korostaa, että Donetskin ja Luhanskin vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien edellytykset eivät täyty nykyisessä tilanteessa; suhtautuu myönteisesti siihen, että luovutaan suunnitelmasta ottaa Venäjän tukemat separatistit mukaan Ukraina-kontaktiryhmän neuvotteluihin; pitää valitettavina Ukraina-kontaktiryhmän Ukrainan valtuuskunnan korkea-arvoisten jäsenten esittämiä huomautuksia, joissa kiistetään Venäjän sotilaallinen osallistuminen Donbassin alueen konfliktiin;

28.

tuomitsee jyrkästi Venäjän toteuttamat vakautta horjuttavat toimet ja sotilaalliset toimet Ukrainassa; on huolissaan Venäjän jatkuvasta sotilaallisten järjestelmien ja kohteiden rakentamisesta Krimin niemimaalle, joihin kuuluu reilusti yli 30 000 sotilasta, uusia maasta-ilmaan -ohjusjärjestelmiä, maasta-maahan -ohjusjärjestelmiä, ydinaseiden käyttöön soveltuvia sukellusveneitä ja strategisia pommikoneita; tuomitsee Venäjän laittomat toimet, joilla pyritään ottamaan haltuun Kertšinsalmen valvonta, koska nämä toimet rikkovat kansainvälistä merioikeutta ja Venäjän kansainvälisiä sitoumuksia, ja joita ovat erityisesti Kertšin sillan ja sen rautatieyhteyden rakentaminen ilman Ukrainan suostumusta, vedenalaisten kaapeleiden asentaminen ja Asovanmeren sulkeminen ja militarisoiminen, joka vaikeuttaa vakavasti Ukrainan taloudellista toimintaa; kehottaa Venäjän federaatiota varmistamaan esteettömän ja vapaan kulun Asovanmerelle ja Asovanmereltä kansainvälisen oikeuden mukaisesti sekä kansainvälisille kansalaisjärjestöille ja kansainvälisille humanitaarisille järjestöille pääsyn miehitetyille Ukrainan alueille Donbassissa ja Venäjään liitetyllä Krimillä; muistuttaa tässä yhteydessä, että Venäjän vuonna 2018 käyttöön ottama merenkulun tarkastusjärjestelmä, joka koskee kaikkia Venäjän hallinnassa olevan Kertšinsalmen kautta Asovanmerelle ja Asovanmereltä kulkevia aluksia, vaikuttaa edelleen kielteisesti alueen taloudelliseen toimintaan; kehottaa vapauttamaan Venäjällä, Krimillä ja Ukrainan hallituksen valvonnan ulkopuolisilla Donbassin alueilla olevat ukrainalaiset poliittiset vangit ja sotavangit; on kuitenkin huolissaan Malaysian Airlinesin lennon MH17 alas ampumiseen osallistumisesta epäiltyjen Venäjän kansalaisten sisällyttämisestä pakolla Ukrainan ja Venäjän väliseen vankien vaihtoon;

29.

muistuttaa, että Itä-Ukrainan konfliktiin on löydettävä poliittinen ratkaisu; pyytää Euroopan komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa tehostamaan ponnistelujaan rauhanomaisessa konfliktinratkaisussa tukemalla kaikkien osapuolten toimia rauhanprosessissa sekä lisäämään luottamusta lisääviä toimia ja tukemaan valtuuksia, joilla laajennetaan YK:n rauhanturvaoperaatiota koko Ukrainan miehitetylle alueelle; pyytää, että kun tilanne sen sallii, konfliktin osapuolille tarjotaan osana Minskin sopimuksen täysimääräistä täytäntöönpanoa mahdollisuutta EU:n johtamaan YTPP:n siviilioperaatioon, joka avustaisi esimerkiksi miinanraivauksessa, valmistelisi paikallisvaaleja ja varmistaisi humanitaarisen avun järjestöjen vapaan pääsyn; kehottaa samalla EU:n toimielimiä olemaan valmiita tehostamaan Venäjän vastaisia pakotteita, jos tilanne sitä edellyttää, myös jos Venäjä ei täytä Minskin pöytäkirjan mukaisia velvoitteitaan erityisesti turvatoimien osalta;

30.

kehottaa Ukrainaa täyttämään sitoumuksensa valtion vientivalvonnan uudistamisesta EU:n vaatimusten ja standardien sekä johdonmukaisen ja järjestelmällisen pakotepolitiikan täytäntöönpanon mukaisesti; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja komissiota valvomaan paremmin EU:n pakotteiden täytäntöönpanoa ja myös valvomaan paremmin EU:n yhteisten sääntöjen täytäntöönpanosta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten toimintaa;

31.

kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa kehittämään EU:lle aktiivisemman roolin, jota edustaa Euroopan komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja (varapuheenjohtaja / korkea edustaja), Itä-Ukrainassa käynnissä olevan sodan rauhanomaisessa ratkaisussa, myös Normandia-ryhmän kokonpanossa; suosittaa, että harkitaan Krimin ja Donbassin asioista vastaavan EU:n erityislähettilään nimittämistä;

32.

toistaa kehotuksensa käydä Krimin niemimaan miehityksen lopettamisesta kansainvälisiä neuvotteluja, joihin EU osallistuu aktiivisesti; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, komissiota ja jäsenvaltioita antamaan kaiken tarvittavan tuen Krimin tilannetta käsittelevän kansainvälisen foorumin perustamiseksi, jotta Ukrainan alueellisen koskemattomuuden palauttamiseen tähtääviä toimia voidaan koordinoida, virallistaa ja järjestelmällistää; pitää tärkeänä, että Krimin tataarien kansankokous Mejlis otetaan mukaan foorumin toimintaan ainoana kansainvälisesti tunnustettuna Krimin tataarien edustajana;

33.

muistuttaa samalla, että kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan Venäjän federaatiolla on miehitysvaltiona täysi vastuu väliaikaisesti miehitetyn Krimin niemimaan väestön tarpeiden täyttämisestä, mukaan lukien vesihuolto; huomauttaa lisäksi, että neljännen Geneven yleissopimuksen, jonka sopimuspuoli Venäjä on, mukaan miehitysvalta ei saa pakottaa miehitetyn alueen asukkaita palvelemaan aseistetuissa tai apujoukoissa;

34.

tuomitsee sen, että Venäjän federaatio on sijoittanut Venäjän kansalaisia miehitetylle Krimille ja Donetskin ja Luhanskin alueille ja horjuttanut siten Venäjän passin haltijoiden ja ukrainalaisten välistä tasapainoa, että se on jatkanut Venäjän passien myöntämistä väliaikaisesti miehitettyjen ukrainalaisalueiden asukkaille Ukrainan suvereniteettia loukaten ja Minskin sopimusten tavoitteiden ja määräysten vastaisesti ja että se pyrkii järjestämään paikallisvaalit Krimin autonomisessa tasavallassa Ukrainassa 13. syyskuuta 2020; toteaa, että Sevastopolin kuvernöörin valinta oli laiton ja vastoin kansainvälistä oikeutta, samoin kuin äänestys ”Krimin tasavallan” niin kutsutun valtioneuvoston, Simferopolin kaupungin niin kutsutun lainsäädäntökokouksen ja Razdolnon alueen niin kutsutun maaseutuneuvoston edustajista; kehottaa EU:ta määräämään seuraamuksia niille, jotka ovat vastuussa äänestysten järjestämisestä ja toteuttamisesta; pitää valitettavina Venäjän toimia, joilla nuoria miehiä värvättiin miehitetyn Krimin alueella palvelemaan Venäjän asevoimissa ja joista 85 prosenttia lähetettiin palvelukseen Venäjän federaatioon; kehottaa Venäjää lopettamaan ihmisten värväämisen armeijaan Krimillä ja noudattamaan täysimääräisesti Geneven yleissopimusten mukaisia velvoitteitaan;

35.

ilmaisee täyden tukensa kaikille pyrkimyksille saada oikeutta Venäjän toimittamalla ilmatorjuntajärjestelmän ohjuksella alas ammutun Malaysia Airlinesin lennon MH17 298 uhrille ja heidän omaisilleen, mukaan lukien kansainvälisesti tuetut Alankomaiden lain mukaiset rikosoikeudelliset menettelyt neljää epäiltyä vastaan ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa Venäjää vastaan vireille pantu asia; kiittää Ukrainaa sen jatkuvasta yhteistyöstä yhteisessä tutkintaryhmässä totuuden määrittämiseksi, epäiltyjen tunnistamiseksi ja rikoksentekijöiden saattamiseksi oikeuden eteen; tuomitsee Venäjän yksipuolisen vetäytymisen Australian ja Alankomaiden kanssa käydyistä totuuden selvittämistä koskevista kolmenvälisistä neuvotteluista; kehottaa Venäjää tekemään kaikkensa varmistaakseen kaikkien MH17:n alas ampumiseen osallistuneiden henkilöiden tai yhteisöjen vastuuvelvollisuuden muun muassa jatkamalla todellista vuoropuhelua Australian ja Alankomaiden kanssa, varmistamalla yhteistyön Alankomaiden Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa Venäjää vastaan nostaman asiaa koskevan valtionvalituksen vuoksi ja luovuttamalla Volodymyr Tsemahin Alankomaihin; kehottaa Venäjää lopettamaan lentoa MH17 koskevan disinformaation edistämisen;

36.

kehottaa Ukrainaa tukemaan Moldovan keskushallintoa sen pyrkimyksissä saada Transnistria jälleen hallintaansa Moldovan alueellisen koskemattomuuden perusteella;

37.

panee merkille kesäkuussa 2018 annetun kansallista turvallisuutta koskevan lain ja vuonna 2020 annetun puolustusalan hankintoja ja tiedustelua koskevan lain; kehottaa kuitenkin hyväksymään myös lainsäädäntöä, jolla pyritään rajoittamaan Ukrainan turvallisuuspalvelun (SBU) toimivaltaa ja muuttamaan se pelkästään vastatiedustelusta ja terrorismin torjunnasta vastaavaksi viranomaiseksi, ja luomaan koko turvallisuusalan parlamentaarinen valvontajärjestelmä;

Oikeus, vapaus, turvallisuus ja korruption torjunta

38.

toistaa, että konkreettisten tulosten saavuttaminen korruption torjunnassa on olennaisen tärkeää, jotta voidaan säilyttää kansalaisten laaja tuki uudistusprosessille sekä parantaa liiketoimintaympäristöä ja houkutella ulkomaisia suoria investointeja; kannustaa Ukrainan viranomaisia edistymään uudistuksissa erityisesti oikeusvaltioperiaatteen ja korruption torjunnan alalla ja varmistamaan keskeisten korruptiontorjuntaelinten riippumattomuus ja työn jatkuminen; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille kansallisen korruptiontorjuntaviraston perustamisen uudelleen sekä laitonta vaurastumista ja väärinkäytösten paljastajia koskevien lakien voimaantulon tammikuussa 2020 ja korruptiontorjunta-asioita käsittelevän erityistuomioistuimen toiminnan aloittamisen syyskuussa 2019;

39.

on kuitenkin huolissaan perustuslakituomioistuimen 27. lokakuuta 2020 antamasta tuomiosta, sillä se loi oikeudellisen aukon Ukrainan korruptiontorjuntarakenteeseen ja heikensi vakavasti kansallista korruptiontorjuntavirastoa; panee merkille presidentti Zelenskyin käynnistämät ja poliittisten sidosryhmien toteuttamat aktiiviset toimet, joilla pyritään palauttamaan lainsäädäntö ennalleen ja Ukrainan korruptiontorjuntarakenteen uskottavuus; kehottaa Ukrainan viranomaisia jatkamaan toimiaan, joilla pyritään palauttamaan täysin toimiva, tehokas ja kattava institutionaalinen rakenne korruption torjumiseksi, myös oikeuslaitoksessa, säilyttäen samalla täysin sen riippumattomuus toimeenpano- ja lainsäädäntövallasta; korostaa, että täysivaltaisella korruptiontorjuntavirastolla on tässä yhteydessä ratkaiseva rooli ja että perustuslakituomioistuimen päätöstä ei pitäisi käyttää tekosyynä sen heikentämiseksi tai sivuuttamiseksi; ilmaisee syvän huolensa omaa etuaan ajavien ryhmien ilmeisestä pyrkimyksestä murentaa maan saavutuksia korruption torjunnassa ja yleisesti demokraattisissa uudistuksissa, erityisesti kun jotkut ukrainalaiset oligarkit ovat saaneet takaisin poliittista valtaa, mikä on heikentänyt uudistusmielistä enemmistöä Verkhovna Radassa, mistä ovat osoituksena myös ongelmat, joita on kohdattu lainsäädännön puutteiden korjaamisessa sen jälkeen, kun perustuslakituomioistuin oli antanut kiistanalaisen tuomion 27. lokakuuta 2020; kehottaa kaikkia poliittisia toimijoita uudistamaan sitoutumisensa ukrainalaisten äänestäjien vaatimiin uudistuksiin, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä oikeusvaltion vahvistamiseksi, korruption kitkemiseksi ja Ukrainan väestön vaurauden lisäämiseksi;

40.

korostaa, että on tärkeää varmistaa korruption torjuntaan erikoistuneen tuomioistuimen ja muiden korruptiontorjuntaelinten riippumattomuus, ja kehottaa noudattamaan puolueetonta ja tasapuolista lähestymistapaa korruptiontorjuntaelinten toimintaan, jotta voidaan varmistaa luottamus ja kansalaisten tuki korruption torjunnassa; panee merkille ensimmäiset annetut tuomiot ja sen, että korruption torjuntaan erikoistunut tuomioistuin noudattaa korkeita ammatillisia normeja; kehottaa kuitenkin tehostamaan korruption torjuntaan erikoistuneen tuomioistuimen työtä tuomioiden määrän lisäämiseksi myös korkean tason tapauksissa;

41.

on tyytyväinen Ukrainan kansallisen korruptiontorjuntaviraston työhön maan tehokkaimpana korruptiontorjuntaelimenä; korostaa edelleen tarvetta vahvistaa sen riippumattomuutta; kehottaa siksi saattamaan kansallista korruptiontorjuntavirastoa koskevan lain yhdenmukaiseksi perustuslain ja hiljattain annetun perustuslakituomioistuimen päätöksen sekä Ukrainan kansallisen korruptiontorjuntaviraston ja korruptiontorjuntaan erikoistuneen syyttäjänviraston johtajille ja valtion rikostutkimuslaitokselle määrättyjen avointen, epäpoliittisten ja ansioihin perustuvien valintamenettelyjen kanssa, mukaan lukien luotettava lahjomattomuutta koskeva tarkastus;

42.

pitää valitettavina Ukrainan parlamentin jäsenten pyrkimyksiä hyökätä korruptiontorjuntalaitoksia vastaan ja heikentää niitä, erityisesti pyrkimyksiä erottaa Ukrainan kansallisen korruptiontorjuntaviraston johtaja, ja pitää valitettavana korruptiontorjuntaan erikoistuneen syyttäjänviraston johtajan valintaprosessia, joka ei ole läpinäkyvä; panee merkille, että korruptiota paljastavia ja siitä ilmoittavia kansalaisjärjestöjen aktivisteja ja toimittajia ei suojella ja kehottaa panemaan tehokkaasti täytäntöön tammikuussa 2020 voimaan tulleen väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevan uuden lain;

43.

suhtautuu myönteisesti vuosien 2020–2024 korruptiontorjuntastrategian luonnokseen ja odottaa, että Verhovna Rada hyväksyy pian tämän kattavan strategian ja säilyttää kaikki luonnoksen keskeiset osat; panee merkille korruptiontorjuntaelimiin kohdistuvat useat painostuskeinot ja sabotaasin, mikä on osoitus korruption yhä tehokkaammasta ja onnistuneemmasta torjunnasta; korostaa, että korruptiontorjuntaelinten – Ukrainan kansallisen korruptiontorjuntaviraston ja korruptiontorjuntaan erikoistuneen syyttäjänviraston sekä korruption torjuntaan erikoistuneen tuomioistuimen – on pysyttävä riippumattomina ja tehokkaina ja että niillä on oltava riittävät resurssit; pitää myönteisenä, että joulukuussa 2019 hyväksyttiin uusi rahanpesun vastainen laki, jolla vahvistettiin Ukrainan yritysten omistusrakenteiden avoimuutta ja parannettiin huomattavasti asiaankuuluvaa oikeudellista kehystä;

44.

on erittäin huolestunut Ukrainan keskuspankin puheenjohtajaa kohtaan harjoitetusta järjestelmällisestä poliittisesta painostuksesta ja pelottelusta, mikä ei valitettavasti ollut ensimmäinen kerta ja johti hänen eroonsa heinäkuussa 2020; kehottaa Ukrainan viranomaisia pidättäytymään harjoittamasta riippumattomiin taloudellisiin laitoksiin ja täytäntöönpanoviranomaisiin kohdistuvaa poliittista painostusta ja varmistamaan, että niiden riippumattomuus säilytetään takeena markkinoiden moitteettomasta toiminnasta ja tasapuolisista toimintaedellytyksistä kaikille talouden toimijoille;

45.

pitää valitettavana, että oikeuslaitos on edelleen yksi Ukrainan vähiten luotetuista instituutioista, ja on erityisen huolissaan tilasta, jossa se on ollut lokakuussa 2019 toteutetusta uudistuksesta lähtien, joka johti tuomareiden pätevyyden varmistavan korkean toimikunnan (HQCJ) purkamiseen ja uudelleen perustamiseen, minkä vuoksi tuomareiden uudelleenarviointi- ja rekrytointiprosessi keskeytettiin, vaikka noin 2 000 tuomarinvirkaa on vapaana; pitää valitettavana, että HQCJ ei aiemmin ottanut huomioon viranomaisten lahjomattomuutta valvovan neuvoston lausuntoa tuomareiden uudelleenarvioinnissa, ja kehottaa sitä ottamaan sen huomioon vastaisuudessa täyttääkseen alemmissa oikeusasteissa avoimet paikat tuomareilla, jotka täyttävät eettiset ja lahjomattomuutta koskevat vaatimukset täysin Venetsian komission lausunnon nro 969/2019 mukaisesti; vaatii, että HQCJ perustetaan pikaisesti uudelleen lain nro 3711 muuttamisen perusteella tavalla, joka on yhdenmukainen Ukrainan perustuslakituomioistuimen 11. maaliskuuta 2020 tekemän päätöksen nro 4-p/2020 kanssa, jotta voidaan perustaa HQCJ, joka perustuu avoimeen valintamenettelyyn ja johon kansainväliset asiantuntijat osallistuvat; katsoo, että voimaannutetun HQCJ:n olisi kyettävä suorittamaan tehokkaasti uusien ja istuvien tuomareiden valinta ja valvonta HQCJ:n itsensä hyväksymien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti sen toimeksiannon pohjalta; vaatii, että korkeimman oikeuden, jota ei ole uudistettu, lahjomattomuus tarkastetaan; kehottaa Ukrainan viranomaisia jatkamaan ja nopeuttamaan oikeuslaitoksen uudistamista, jotta ei vaaranneta äskettäin perustettujen korruptiontorjuntaelinten työtä, jotta voidaan pidättyä poliittisista syistä käytävistä oikeudenkäynneistä ja oikeuslaitoksen välineellistämisestä poliittisia vastustajia vastaan ja jotta voidaan saattaa päätökseen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskeva oikeudellinen kehys;

46.

kehottaa komissiota kehittämään Ukrainan edistymisen seuraamiseksi ja arvioimiseksi oikeusvaltioperiaatteen ja hyvän hallintotavan alalla olemassa olevia ja uusia välineitä, erityisesti EU:n oikeusalan tulostaulua ja oikeusvaltiomekanismia, jotta varmistetaan käynnissä olevien uudistusten tiivis valvonta ja näiden uudistusten mahdollisten puutteiden asianmukainen tunnistaminen ja korjaaminen;

47.

suhtautuu myönteisesti syyskuussa 2019 aloitettuun valtakunnansyyttäjänviraston uudistukseen ja kehottaa saattamaan päätökseen syyttäjien pätevyyden todistamisen ja varmistamaan siten, että uudet syyttäjät valitaan kaikilla tasoilla avoimessa ja poliittisesti puolueettomassa prosessissa; kannustaa Ukrainan viranomaisia tehostamaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa ja parantamaan lainsäädäntökehystä sekä asiasta vastaavien lainvalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä ja koordinointia;

48.

kehottaa painokkaasti Ukrainan viranomaisia pidättäytymään aiemmasta huonosta käytännöstä, jossa ne ovat ryhtyneet oikeustoimiin poliittisin perustein; korostaa tässä yhteydessä, että poliittisissa kysymyksissä esiintyviin eroihin olisi puututtava toimivaltaisilla poliittisilla foorumeilla eikä oikeusalalla;

49.

on huolissaan siitä, että komissio on luokitellut Ukrainan ”luokkaan 2” kuuluvaksi ensisijaiseksi maaksi, mikä tarkoittaa, että teollis- ja tekijänoikeuksia ei suojella riittävällä tavalla eikä panna riittävästi täytäntöön; korostaa tarvetta vahvistaa tullivalvontaa ja infrastruktuuria, jotta voidaan paremmin estää väärennettyjen tuotteiden saapuminen Ukrainaan ja kauttakulku siellä; kehottaa komissiota jatkamaan Ukrainan avustamista teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien uusien lakiehdotusten laatimisessa;

50.

kehottaa Ukrainan hallitusta jatkamaan Ukrainan joukkojen aktivisteihin kohdistamia rikoksia Euromaidan-liikkeen mielenosoitusten aikana ja takaamaan välittömästi oikeuden toteutuminen uhreille ja heidän perheilleen;

51.

kehottaa Ukrainaa ratifioimaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön sekä Istanbulin yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta;

52.

suhtautuu myönteisesti Ukrainan rikoslakiin tehtyihin muutoksiin, joissa raiskaus ja seksuaalinen väkivalta määritellään suostumuksen puutteen perusteella, ja kehottaa laatimaan nopeasti menetelmän seksuaalisten väkivaltarikosten tutkimiseksi; pitää valitettavana, että tällaisen menetelmän puuttumisen vuoksi vuonna 2019 ei nostettu yhtään syytettä tapauksissa, joissa oli kyseessä raiskaus tai seksuaalinen väkivalta suostumuksen puutteen perusteella;

Ihmisoikeudet ja perusvapaudet

53.

tuomitsee jyrkästi laajamittaiset ja pysyvät ihmisoikeuksien ja perusvapauksien, kuten sananvapauden, uskonnon- tai vakaumuksenvapauden ja yhdistymisvapauden sekä oikeuden rauhanomaiseen kokoontumiseen, loukkaukset, joihin Venäjän miehitysjoukot ovat syyllistyneet tilapäisesti miehitetyllä Krimin alueella ja Venäjän tukemat aseistetut ryhmät Donbassin muilla kuin hallituksen hallinnassa olevilla alueilla, mukaan lukien pakkovärvääminen, karkottaminen, laiton passin vaihtamiseen pakottaminen, koulutukseen liittyvien ja kielellisten oikeuksien rajoittaminen, mielivaltaiset pidätykset, kidutus ja muut ankarat vangitsemisolosuhteet sekä rajoittavat toimenpiteet, kuten tarkastuspisteiden yksipuolinen sulkeminen ja pääsyn kieltäminen YK:n ja humanitaarisilta operaatiolta, jotka ovat erityisen huolestuttavia nykyisen pandemian aikana;

54.

muistuttaa, että Itä-Ukrainan sota vaarantaa edelleen siviilien hengen ja hyvinvoinnin, ja toteaa, että vihamielisyyksien väheneminen Itä-Ukrainassa 27. heinäkuuta 2020 voimaan tulleen tulitauon aikana johti turvallisuusvälikohtausten vähenemiseen 53 prosentilla ja siviiliuhrien määrän vähenemiseen; suhtautuu myönteisesti EU4ResilientRegions-ohjelmaan, jonka määrärahat ovat 30 miljoonaa euroa ja jonka tavoitteena on parantaa itäisen ja eteläisen Ukrainan sietokykyä käynnissä olevan konfliktin kielteisille vaikutuksille, mukaan lukien hybridiuhat ja muut epävakautta lisäävät tekijät;

55.

on kuitenkin erittäin huolissaan humanitaarisen tilanteen heikkenemisestä itäisillä alueilla, joita Ukrainan hallitus ei tällä hetkellä valvo, erityisesti tämänhetkisen covid-19-hätätilanteen vuoksi; kehottaa de facto -paikallisviranomaisia toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että väestön perustarpeet, mukaan lukien laadukkaiden terveydenhuoltopalvelujen saatavuus ja hoito, täytetään, ja tekemään täysimääräistä yhteistyötä laillisen Ukrainan hallituksen kanssa tätä varten;

56.

korostaa, että itäisessä Ukrainassa yli 3,5 miljoonaa ihmistä on edelleen riippuvaisia humanitaarisesta avusta ja suojelusta ja kärsii veden ja sähkön jakelun katkoksista; toteaa, että tämänhetkinen covid-19-pandemia on lisännyt näiden ihmisten kohtaamia haasteita; kannustaa komissiota tehostamaan yhteistyössä YK:n elinten kanssa toimiaan avun antamiseksi tämän humanitaarisen kriisin aikana humanitaarisista tarpeista tehdyn yleisarvion mukaisesti;

57.

pitää valitettavana ihmisoikeustilanteen heikentymistä Krimillä miehityksen alusta lähtien, koska Venäjä on rajoittanut tuntuvasti kokoontumis-, ilmaisu-, yhdistymis-, tiedonsaanti- ja uskonnonvapautta; pitää valitettavina itsensä nimittäneiden Venäjän viranomaisten erityisesti Krimin etniseen tataarivähemmistöön kohdistamia syrjintätoimia, heidän omistusoikeuksiensa rikkomista, tämän yhteisön ja alueen laitonta liittämistä vastustavien henkilöiden yhä lisääntyvää uhkailua pakkovärväyksen, vainon, etsintöjen, pidätysten ja tahdonvastaisten katoamisten avulla sekä edellä mainittujen sanan- ja yhdistymisvapauden ja liikkumisvapauden puutetta Krimin niemimaalla; kehottaa vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki laittomasti pidätetyt ja vangitut Ukrainan kansalaiset Krimin niemimaalla ja Venäjällä, Krimin tataariaktivistit mukaan lukien; kehottaa lisäksi Venäjää tutkimaan Krimin tataareja vastaan tehtyjä julmuuksia sekä takaamaan ja turvaamaan Krimin tataareiden, ukrainalaisten sekä kaikkien etnisten ja uskonnollisten yhteisöjen oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan, perinteitään, koulutustaan ja identiteettiään;

58.

pitää valitettavana, että Ukrainassa on noin 1,5 miljoonaa sisäisesti siirtymään joutunutta henkilöä, minkä vuoksi valtiossa olevien sisäisesti siirtymään joutuneiden henkilöiden määrä on yhdeksänneksi suurin maailmassa; toteaa, että ensisijainen vastuu tästä on Venäjän federaatiolla ja sen puolesta toimivilla tahoilla; kehottaa Ukrainan viranomaisia toteuttamaan lisätoimia konfliktista kärsivien ihmisten kärsimysten lieventämiseksi ja ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla suojellaan sisäisten pakolaisten oikeuksia; kehottaa Ukrainaa myöntämään sisäisille pakolaisille täydet kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet sekä noudattamaan sisäisten pakolaisten kohtelua koskevia kansainvälisiä normeja; korostaa, että tilapäisesti miehitetyillä alueilla on tärkeää suojella Ukrainan kansalaisoikeuksia ja varmistaa ne muun muassa yksinkertaistamalla eläkkeensaantia ja lasten syntymätodistusten hankkimista koskevia menettelyjä ja estämään siten riski siitä, että he jäävät valtiottomiksi ja haavoittuvaan asemaan;

59.

kehottaa Etyjin erityistarkkailuoperaatiota toteuttamaan toimeksiantonsa ja vaihtamaan säännöllisesti tietoja vainojen uhrien ja todistajien, asianajajien, kansalaisjärjestöjen ja tiedotusvälineiden edustajien kanssa lisäkeinona arvioida tilannetta väliaikaisesti miehitetyillä alueilla Krimillä ja Ukrainan itäosissa; pyytää ihmisoikeuksista vastaavaa EU:n erityisedustajaa kiinnittämään jatkuvasti huomiota ihmisoikeustilanteeseen Krimin niemimaalla ja niillä Itä-Ukrainan alueilla, jotka eivät ole hallituksen hallinnassa;

60.

panee merkille, että Ukrainan kansallisen ihmisoikeusstrategian täytäntöönpanoa koskeva viisivuotinen toimintasuunnitelma päättyy vuonna 2020, ja kehottaa tarkastamaan perusteellisesti sen tärkeimmät saavutukset ennen kuin asetetaan tavoitteita seurantatoimia koskevalle toimintasuunnitelmalle; kiinnittää erityistä huomiota Ukrainan hallituksen Krimin tataareille antamaan tukeen ja ilmaisee huolensa siitä, ettei Krimin tataarien ja Ukrainan alueelta karkotettujen muita kansallisuuksia edustavien henkilöiden uudelleensijoittamis- ja asuttamisohjelmille ole osoitettu rahoitusta Verhovna Radalle syyskuussa 2020 esitetyssä vuoden 2021 talousarvioesityksessä; kehottaa Ukrainaa hyväksymään lait Ukrainan alkuperäiskansoista, Krimin alkuperäisväestöön kuuluvan tataarikansan asemasta ja perustuslain muuttamisesta siten, että siinä tunnustetaan Ukrainassa ja erityisesti Krimillä Krimin tataarien kansallinen ja alueellinen autonomia, joka perustuu Krimin alkuperäisväestöön kuuluvan tataarikansan luovuttamattomaan itsemääräämisoikeuteen; vaatii, että Ukrainan viranomaiset käsittelevät Krimin ainoan tataarinkielisen televisiokanavan ATR:n ongelmia ja tarjoavat vakaan taloudellisen ja teknisen tuen mekanismin, jotta televisiokanava voi jatkaa lähetystään Venäjän miehittämälle Krimille; suhtautuu myönteisesti Ukrainan aloitteeseen kehittää Krimin tataarikieltä koskeva kehittämis- ja popularisointistrategia vuoteen 2032 saakka;

61.

kehottaa EUH:ta ja komissiota ottamaan nopeasti käyttöön ja panemaan täytäntöön EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän (niin kutsutun Euroopan Magnitski-lain), jolla mahdollistetaan pakotteiden määrääminen vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneille kiinnittäen erityistä huomiota tilanteeseen Krimin väliaikaisesti miehitetyillä ukrainalaisalueilla ja osissa Donetskin ja Luhanskin alueita sekä muista rikoksista, myös korruptiosta, vastuussa oleville henkilöille ja yrityksille; kehottaa Ukrainaa seuraamaan esimerkkiä ja ottamaan käyttöön ukrainalaisen version kyseisestä järjestelmästä;

62.

panee merkille lain, jolla tuetaan ukrainan kielen käyttöä valtion kielenä, ja pyytää Ukrainan viranomaisia panemaan lain täysimääräisesti täytäntöön kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti ja Venetsian komission lausuntoon nro 960/2019 sisältyvien suositusten mukaisesti eli kunnioittamaan yhteisöjen oikeutta kehittää ja käyttää täysimääräisesti omaa kieltään sekä ottamaan mahdollisimman hyvin ja tasapainoisesti huomioon kansalliset vähemmistöt, niiden kielet ja niiden oikeuden koulutukseen;

63.

kehottaa Ukrainaa myöntämään virallisen kielen suojelusta vastaavalle komissaarille tai mahdollisille muille tähän tarkoitukseen perustetuille elimille valtuudet valvoa vähemmistökielten käyttöä ja alkuperäiskansoja koskevien säännösten noudattamista;

64.

tukee uskonnon-, mielipiteen- ja ilmaisunvapautta ja korostaa, että kaikille kansallisille, etnisille ja kielivähemmistöille on tärkeää antaa yhtäläinen pääsy tietoon, mikä on minkä tahansa demokratian keskeinen tekijä; tuomitsee etniseen alkuperään tai kieleen perustuvan vihapuheen ja syrjinnän sekä etnisiin, kansallisiin ja kielivähemmistöihin kohdistuvat valeuutiset ja väärät tiedot;

65.

toteaa, että tarvitaan toimenpiteitä vähemmistöjen oikeuksia koskevan infrastruktuurin vahvistamiseksi ja luottamuksen rakentamiseksi siten, että vähemmistöjen oikeuksia suojellaan sekä lainsäädännöllä että käytännön toimilla; huomauttaa, että tällaisiin toimenpiteisiin olisi kuuluttava oikeusturvan vahvistaminen, vähemmistökysymyksiin liittyvän institutionaalisen huomion lisääminen ja tehokkaampien ja pysyvien kuulemismekanismien perustaminen; on huolissaan siitä, että Ukrainan viranomaiset eivät ole toteuttaneet asianmukaisia toimia vähemmistöryhmiin, erityisesti romaniyhteisöön, kohdistuvan syrjinnän ja vihapuheen torjumiseksi; toteaa, että romanit ovat joutuneet kärsimään syrjinnästä, rotuun perustuvasta väkivallasta ja suvaitsemattomuuden ilmauksista; kehottaa Ukrainaa vahvistamaan holokaustin uhrien muistamista liittymällä kansainväliseen holokaustin muistoa vaalivaan järjestöön (IHRA) ja hyväksymällä IHRA:n antisemitismin määritelmän ja soveltamalla sitä; kehottaa lisäksi Ukrainaa jatkossakin kunnioittamaan totalitarismin uhrien muistoa; kehottaa komissiota kutsumaan Ukrainan osallistumaan Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan;

66.

kannustaa Euroopan poliittisia säätiöitä tukemaan seuraavan sukupolven poliittisia johtajia Ukrainassa;

67.

kannustaa vahvistamaan vuoropuhelua ja yhteistyötä kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen ja järjestöjen kanssa rauhan rakentamisen ja sovinnonteon aloilla ja vahvistamaan siten luottamusta oikeudenmukaiseen ja vapaaseen yhteiskuntaan sekä koulutukseen, terveydenhuoltoon ja perussosiaalipalveluihin;

Media-ala

68.

panee merkille media-alan meneillään olevat uudistustoimet; korostaa, että uudistuksella olisi varmistettava erityisesti sääntelyelimen riippumattomuus, puolueettomuus ja vastuuvelvollisuus, tiedotusvälineiden omistajuuden avoimuus ja tasapuoliset mahdollisuudet tiedotusvälineille sekä reilu kilpailu markkinoilla; on huolissaan suunnitelmista antaa sääntelyvirastolle uutta laaja-alaista toimivaltaa, joka saattaa loukata tiedotusvälineiden vapautta sekä verkossa ja painetuissa tiedotusvälineissä olevaa sisältöä; korostaa disinformaation torjumista koskevan lakiesityksen osalta, että se voisi nykyisessä muodossaan johtaa siihen, että valtio puuttuu laajasti tiedotusvälineiden sisältöön ja journalistiseen toimintaan tiedotusvälineiden vapauden kustannuksella, jolloin sillä ei torjuta tehokkaasti disinformaatiota; kehottaa järjestämään mediayhteisön ja asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen laajemman kuulemisen sananvapauteen liittyvien riskien välttämiseksi;

69.

panee huolestuneena merkille, että vaikka Ukrainan televisiomarkkinat ovat moniarvoisia, niille on edelleen tyypillistä oligarkkien liiallinen vaikutus; kehottaa Ukrainaa edistämään vapaita ja riippumattomia tiedotusvälineitä ja vahvistamaan tiedotusvälineiden moniarvoisuutta; korostaa kestävän julkisen yleisradiotoiminnan, riippumattoman tiedotusvälineiden sääntelyviranomaisen ja kansalaisyhteiskunnan merkitystä valmiuksien lisäämisessä disinformaation ja muiden epävakauttavien tekijöiden vuoksi; kehottaa Verhovna Radaa ja hallitusta noudattamaan valtion sitoumuksia yleisradioyhtiölle ja varmistamaan taloudellisen ja poliittisen tuen sen nykyaikaistamiselle, riippumattomuudelle ja valmiudelle harjoittaa tutkivaa journalismia;

70.

toistaa, että EU:n on edelleen tuettava Ukrainaa hybridiuhkien torjunnassa ja disinformaation ja valeuutisten torjunnassa muun muassa vahvistamalla riippumattomia tiedotusvälineitä ja medialukutaitoa koskevaa strategista viestintää Ukrainan selviytymiskyvyn vahvistamiseksi; suhtautuu myönteisesti ilmoitukseen EU:n ja Ukrainan välisen kybervuoropuhelun aloittamisesta;

71.

on huolissaan tiedotusvälineiden edustajien, erityisesti korruptiota ja petoksia käsittelevien tutkivien toimittajien, työympäristön huononemisesta; pitää valitettavana kaikkia toimia, joilla pyritään rajoittamaan toimittajien työtä, myös tiedonsaannin rajoittamista, rikostutkintoja, painostusta lähteiden paljastamiseksi ja vihapuhetta, erityisesti vihapuhetta riippumattomia tiedotusvälineitä vastaan; on huolissaan siitä, että Verhovna Radan jäsenet ovat Ukrainan tutkivien journalistien foorumeiden hiljattain tekemän analyysin perusteella joutuneet kohdennettujen disinformaatiokampanjoiden uhriksi tai jopa tahallisesti auttoivat levittämään niitä;

72.

pitää valitettavina toimittajiin ja kansalaisaktivisteihin vuosina 2017–2019 kohdistuneita lukuisia hyökkäyksiä; kehottaa Ukrainan viranomaisia asettamaan vastuulliset syytteeseen ja varmistamaan mediassa työskentelevien ja toimittajien turvallisuuden sekä kehottaa viranomaisia noudattamaan tiedotusvälineiden sääntelyssä oikeasuhteista lähestymistapaa;

73.

pitää valitettavana, että maan poliittinen ilmapiiri on huonontunut ja että pelottelua, vihapuhetta ja poliittista painostusta käytetään laajalti poliittisiin tarkoituksiin; kehottaa viranomaisia tuomitsemaan jyrkästi ja kieltämään sellaisten ääriryhmien ja verkkosivustojen, kuten Myrotvoretsin, toiminnan, jotka lietsovat vihaa ja jännitteitä yhteiskunnassa ja käyttävät väärin satojen ihmisten, myös toimittajien, poliitikkojen ja vähemmistöryhmiin kuuluvien, henkilötietoja;

74.

kehottaa kehittämään Ukrainassa demokraattista, riippumatonta, moniarvoista ja tasapainoista mediaympäristöä, jotta päätettäisiin tiedotusvälineiden poliittisesti motivoitunut vaino, mukaan lukien lupien peruuttaminen, ja jotta varmistetaan paikallisten toimittajien, mielipidevaikuttajien ja toisinajattelijoiden suojelu häirinnältä ja pelottelulta, mahdollistetaan syrjimätön pääsy verkossa ja sen ulkopuolella olevaan tietoon ja merkityksellinen kansalaistoiminta sekä ihmisoikeuksien ja kansalaisoikeuksien suojelu ja takaaminen; korostaa, että toimittajien, ihmisoikeuksien puolustajien ja puolustusasianajajien tulisi voida toimia riippumattomasti ja ilman, että heidän työhönsä puututaan aiheettomasti tai että heitä pelotellaan; suhtautuu myönteisesti Ukrainan ihmisoikeusjärjestöjen ja Krimin alueen syyttäjän työhön, sillä he pitävät väliaikaisesti kirjaa ihmisoikeusrikkomuksista ja väärinkäytöksistä manner-Ukrainasta käsin; vaatii, että kaikki ihmisoikeusloukkaukset on tutkittava ja rikoksentekijät saatettava oikeuden eteen;

Sukupuolten tasa-arvo ja hlbti-henkilöiden oikeudet

75.

korostaa, että sukupuolten tasa-arvo on kestävän ja osallistavan kehityksen keskeinen edellytys; kehottaa Ukrainan hallitusta ja viranomaisia toteuttamaan toimenpiteitä, joilla parannetaan edelleen naisten edustusta ja yhdenvertaista kohtelua kaikilla poliittisen ja yhteiskunnallisen elämän tasoilla ja joilla torjutaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa; pyytää komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa sisällyttämään sukupuolten tasa-arvoa koskevat näkökohdat kaikkiin Ukrainaa koskeviin politiikkoihinsa, taloudelliseen tukeen, ohjelmiin ja toimiin, erityisesti silloin, kun tavoitteena on lieventää covid-19:n aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia, koska tiukkojen sulkutoimenpiteiden vaikutukset ovat kohdistuneet voimakkaimmin naisiin, myös naisyrittäjiin;

76.

tuomitsee hlbti-henkilöitä vastaan tehdyt väkivaltaiset hyökkäykset ja viharikokset ja kehottaa Ukrainan lainvalvontaviranomaisia tutkimaan tehokkaasti näitä hyökkäyksiä; kehottaa Ukrainaa laatimaan ja panemaan tehokkaasti täytäntöön kattavaa johdettua lainsäädäntöä, jolla varmistetaan uskonnonvapaus, torjutaan hlbti-henkilöiden, feministiaktivistien, vammaisten henkilöiden ja vähemmistöjen jatkuvaa syrjintää ja parannetaan heidän oikeuksiensa suojelua; kehottaa Ukrainan hallitusta ja kaikkia poliittisia toimijoita ryhtymään toimin osallistavan ja suvaitsevaisen yhteiskunnan luomiseksi;

77.

pitää valitettavana, että Ukrainan rikoslain 161 pykälässä ei vieläkään säädetä seuraamuksista, jotka liittyvät vihaan tai väkivaltaan yllyttämisestä seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin perusteella ja että näitä perusteita ei pidetä raskauttavina rikosten muotoina eikä myöskään 67 pykälän 1 momentin 3 alamomentin yleisten säännöksien mukaisina raskauttavina olosuhteina; muistuttaa, että hallituksen toimintasuunnitelmassa kansallisen ihmisoikeusstrategian täytäntöönpanosta säädettiin seksuaalista suuntautumista ja sukupuoli-identiteettiä koskevien perusteiden sisällyttämisestä rikoslain 67 pykälään raskauttavina olosuhteina; palauttaa mieliin ECRI:n suositukset ja kehottaa Ukrainaa muuttamaan rikoslakia vastaavasti;

Kauppa ja taloudellinen yhteistyö, kansanterveys, työ- ja sosiaaliasiat, työntekijöiden liikkuvuus

78.

korostaa, että Ukraina on unionin tärkeä geopoliittinen ja geostrateginen kumppani sekä kauppakumppani; suhtautuu myönteisesti kauppavirran merkittävään lisääntymiseen EU:n ja Ukrainan välillä, minkä seurauksena unioni on tällä hetkellä Ukrainan suurin kauppakumppani; pitää kuitenkin valitettavana maahan tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten suhteellisen vähäistä määrää;

79.

panee tyytyväisenä merkille kahdenvälisissä kauppa- ja taloussuhteissa vuonna 2019 saavutetut jatkuvat myönteiset tulokset, sillä Ukrainan tuonti kasvoi 12,3 prosenttia ja vienti 9,7 prosenttia nousten yhteisarvoltaan 43,3 miljardiin euroon; korostaa, että EU:n ja Ukrainan kauppa on kasvanut 49 prosenttia ja että EU on edelleen Ukrainan tärkein kauppakumppani, jonka osuus oli 40 prosenttia sen kaupasta vuonna 2019, ja Ukraina on EU:n 18:nneksi suurin kauppakumppani, jonka osuus EU:n kokonaiskaupasta on 1,1 prosenttia; panee merkille, että Ukrainan kauppavaje EU:n kanssa on kasvanut 5,1 miljardiin euroon;

80.

kannustaa molempia osapuolia tiivistämään yhteistyötä kahdenvälisellä tasolla ja kansainvälisillä foorumeilla covid-19-kriisin tuomiin haasteisiin vastaamiseksi ja erityisesti tekemään toimitusketjuista kestävämpiä ja monipuolisempia ja tekemään yhteistyötä myös protektionististen suuntausten käsittelemiseksi; toteaa, että EU:n tavoite saavuttaa avoin strateginen riippumattomuus voisi luoda mahdollisuuksia entistä tiiviimpään yhteistyöhön EU:n naapuruston kanssa;

81.

kannustaa komissiota tukemaan Ukrainaa sellaisten alojen tunnistamisessa, joilla talouden monipuolistamista voidaan edistää entisestään, ja niiden asettamisessa etusijalle pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen täysimääräisessä täytäntöönpanossa;

82.

toistaa, että Ukrainan asteittainen yhdentyminen EU:n sisämarkkinoihin, kuten assosiaatiosopimuksessa määrätään, on yksi assosiaation keskeisistä tavoitteista, ja tukee tässä yhteydessä edellytysten luomista Ukrainan ja EU:n välisten talous- ja kauppasuhteiden vahvistamiselle sekä laajempaa lainsäädännön lähentämisprosessia, jonka ehtona on pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen täysimääräinen täytäntöönpano ja asiaa koskevien oikeudellisten, taloudellisten ja teknisten määräysten ja standardien noudattaminen;

83.

toteaa, että on toteutettu useita uudistuksia, jotka johtavat talouden sääntelyn purkamiseen, julkisen talouden avoimuuden lisäämiseen sekä toimilupia ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta koskevan sääntelyn parantamiseen ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia sekä paikallisille että ulkomaisille sijoittajille;

84.

panee kuitenkin merkille, että maan oligarkian purkamisessa ei ole saavutettu näkyviä tuloksia, koska oligarkeilla on edelleen voimakas vaikutus Ukrainan talouteen ja politiikkaan, erityisesti tiedotusvälineiden omistukseen, ja vaikutusvaltaa oikeuslaitokseen ja lainvalvontajärjestelmään nähden; katsoo, että selkeiden ja yhtäläisten sääntöjen luominen talouteen ja politiikkaan voi osoittautua tehokkaaksi keinoksi vähentää tehokkaasti pienen rikkaimpien yrittäjien ryhmän epävirallista vaikutusta valtion toimintaan, myös lainsäädäntöön, ja kehottaa siksi Ukrainan viranomaisia nopeuttamaan oligarkian purkamista;

85.

pitää lisäksi valitettavana valtion omistamien yrityksen lisääntymistä ja kehottaa Ukrainaa jatkamaan niiden yksityistämistä maan talouden nykyaikaistamiseksi ja parantamiseksi ja oligarkkien kasvun välttämiseksi; korostaa, että Ukrainan on sitouduttava uudelleen torjumaan sellaisten saavutettujen etujen vaikutusta, jotka, jos ne laiminlyödään, voisivat vakavasti heikentää tähänastisia uudistuksia ja Ukrainan tukitoimia;

86.

kehottaa Ukrainaa ja EU:ta tehostamaan kahdenvälisen kaupan vapauttamista koskevaa yhteistyötä, mukaan lukien ACAA-sopimuksen tekeminen, sekä terveys- ja kasvinsuojelutoimia ja tulliasioita koskevaa yhteistyötä; kehottaa myös lisäämään EU:n ja Ukrainan välistä alakohtaista yhteistyötä koulutuksen ja tutkimuksen, innovoinnin, tieto- ja viestintätekniikan ja digitalisaation sekä ympäristöä säästävän teknologian aloilla, jotta osaamista ja parhaita käytäntöjä voitaisiin jakaa; kehottaa lisäksi lisäämään yhteistyötä ja toteuttamaan Ukrainan asteittain tapahtuva eriytetty alakohtainen yhdentyminen muun muassa energiaunioniin, liikenneyhteisöön ja digitaalisille sisämarkkinoille;

87.

kehottaa Ukrainan viranomaisia avaamaan maan ilmailumarkkinat eurooppalaisille yrityksille, myös halpalentoyhtiöille, ja kannattaa yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen allekirjoittamista mahdollisimman pian;

88.

pitää myönteisenä Ukrainan ja EU:n välisessä yhteistyössä saavutettua edistystä digitaalialalla ja kannustaa syventämään edelleen tällaista yhteistyötä, jolla kummallekin pyritään myöntämään sisämarkkinakohtelu, myös muilla yhteistä etua koskevilla aloilla; korostaa niiden toteutettujen toimien merkitystä, joilla edettiin kohti digitaalista muutosta ja sähköistä hallinnointia sekä edistettiin Ukrainan lainsäädännön lähentämistä EU:n lainsäädäntöön sähköisten luottamuspalvelujen ja sähköisen viestinnän alalla; kannustaa komissiota tukemaan edelleen media- ja informaatiolukutaitoa, sähköistä hallintoa ja digitaalitaloutta koskevia Ukrainan toimia, jotta otetaan huomioon nykyinen digitaalinen aikakausi ja asteittainen yhdentyminen EU:n digitaalisiin sisämarkkinoihin, sekä tutkimaan tapoja vähentää verkkovierailumaksuja EU:n ja Ukrainan välillä; panee tässä yhteydessä merkille EU:n uuden 25 miljoonan euron ohjelman, jolla tuetaan sähköistä hallintoa ja digitaalitaloutta Ukrainassa; kannustaa laajentamaan yhtenäistä euromaksualuetta Ukrainaan, heti kun se on täyttänyt kaikki tekniset ja oikeudelliset vaatimukset;

89.

kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa toteuttamaan luotettavan tarvearvioinnin Donbassin alueen sosiaalis-taloudellista elpymistä koskevan strategian laatimiseksi ja ehdottaa asianmukaisen kansainvälisen kehyksen luomista Donbassin jälleenrakentamista varten;

90.

kehottaa Ukrainan viranomaisia jatkamaan kansanterveysjärjestelmän uudistuksia, erityisesti kun huomioon otetaan covid-19-pandemian tuhoisat vaikutukset Ukrainan terveydenhuoltojärjestelmään; toteaa, että Unicefin mukaan covid-19-pandemia on luonut julkisen terveydenhuollon kriisin lisäksi sosioekonomisen kriisin, joka saattaa nostaa köyhyysastetta Ukrainassa 27,2 prosentista 43,6 prosenttiin tai jopa 50,8 prosenttiin; kannustaa näin ollen Ukrainan hallitusta toteuttamaan kattavia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä covid-19:n vaikutusten lieventämiseksi;

91.

suhtautuu myönteisesti siihen, että Ukraina on liittynyt EU:n terveysturvakomiteaan ja varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmään osallistuakseen yleiseurooppalaiseen covid-19-kansanterveystoimien koordinointiin; kehottaa komissiota, EU:n jäsenvaltioita ja Ukrainaa tehostamaan yhteistyötä kansanterveysjärjestelmien häiriönsietokyvyn alalla sekä vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja tekemään kansalaisyhteiskunnan kanssa yhteistyötä kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin keskittyvien epidemiastrategioiden laatimiseksi; kehottaa komissiota tukemaan Ukrainan hallitusta covid-19-rokotteiden saannissa;

92.

kehottaa Ukrainan hallitusta varmistamaan, että covid-19:n vuoksi mahdollisesti toteutettavilla rajoittavilla toimenpiteillä on oikeusperusta, että ne ovat ehdottoman välttämättömiä ja oikeasuhteisia kansanterveyden suojelemista ja ihmishenkien pelastamista koskevaan tavoitteeseen nähden (tieteellisten lausuntojen perusteella), että niitä tarkistetaan jatkuvasti ja ne poistetaan, kun ne eivät ole enää tarpeen, ja että niitä sovelletaan syrjimättömällä tavalla; kehottaa viranomaisia varmistamaan, että covid-19:ään reagoiminen ei aiheuta suhteettoman suurta haittaa haavoittuvassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille, ja ryhtymään toimiin olemassa olevan eriarvoisuuden poistamiseksi;

93.

kehottaa Ukrainaa puuttumaan terveydenhuoltoalalla ja erityisesti terveysministeriössä laajamittaisesti edelleen esiintyvään tuttavien suosimiseen ja korruptioon ja tutkimaan tehokkaasti kaikkea korruptiota, erityisesti yrityksiä hankkia lääkinnällisiä laitteita ja covid-19-rokotteita kohtuuttomalla hinnalla keskellä pandemiaa;

94.

antaa Ukrainan julkiselle terveydenhuoltojärjestelmälle tunnustusta hyvästä työstä sellaisen avoimen järjestelmän perustamiseksi, jonka tehtävänä on rahoittaa potilaille annettavia erityishoitoja; kehottaa terveysministeriötä tukemaan Ukrainan julkisen terveydenhuoltojärjestelmän työtä;

95.

kiittää edistymisestä lainsäädännön lähentämisessä EU:n säännöstön kanssa ja siitä, että marraskuussa 2019 hyväksyttiin terveys- ja kasvinsuojelustrategia, johon sisältyy yli 200 unionin normatiivista säädöstä, jotka on pantava täytäntöön Ukrainan lainsäädännössä;

96.

panee huolestuneena merkille, että eläinten hyvinvointia koskevien EU:n normien lähentämisessä ei ole edistytty riittävästi;

97.

pitää myönteisenä, että maaliskuussa 2020 hyväksyttiin viljelymaan myyntiä koskeva laki, jonka pitäisi edistää Ukrainan valtavan potentiaalin hyödyntämistä maatalousalalla, ja toukokuussa 2020 laki tiettyjen pankkitoiminnan sääntelyvälineiden parantamisesta, joka vahvistaa pankkijärjestelmää ja estää PrivatBankin palauttamisen sen entisille omistajille;

98.

pitää myönteisenä sitä, että Ukraina on liittynyt välimiesmenettelyä koskevaan väliaikaisjärjestelyyn (MPIA) ja auttaa siten osaltaan selviämään valituselimen lamaantumisen aiheuttamasta umpikujasta ja varmistamaan, että Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenet voivat hyötyä kaksivaiheisesta riitojenratkaisujärjestelmästä WTO:ssa, kunnes valituselin on jälleen toiminnassa;

99.

kehottaa Ukrainaa noudattamaan välimiespaneelin tulevia päätöksiä, jotka koskevat raakapuun vientiä koskevaa moratoriota, samalla kun pannaan täytäntöön pakollinen huolellisuusvelvoite koko metsähyödykkeiden arvoketjussa ja parannetaan metsäalan hallintoa;

100.

panee huolestuneena merkille, että Ukraina on äskettäin käynnistänyt kaksi suojatoimenpidetutkimusta, jotka koskevat typpilannoitteiden ja kemiallisten lannoitteiden tuontia EU:sta; panee merkille, että Ukraina päätti lopettaa molemmat suojatoimenpidetutkimukset viime hetkellä, ja muita suojatoimenpidetutkimuksia on valmisteilla; varoittaa, että vastaavat toimet voisivat heikentää osapuolten keskinäistä luottamusta;

101.

muistuttaa, että siipikarjanliha on arka tuote EU:ssa; panee merkille ratkaisun, joka on löydetty siipikarjan ”muiden” palojen vientiin muuttamalla siipikarjanlihan ja siipikarjanlihavalmisteiden kauppaetuuksia, millä on suljettu sopimuksen porsaanreikä; kehottaa Ukrainaa pidättymään tämän kaltaisista käytännöistä ja noudattamaan pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen kaikkia määräyksiä täysimääräisesti ja panemaan ne täytäntöön vilpittömässä mielessä; kehottaa komissiota seuraamaan perusteellisesti pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen noudattamista ja käyttämään kaikkia käytettävissä olevia toimenpiteitä markkinoita vääristävien käytäntöjen poistamiseksi ja oikeudellisten porsaanreikien mahdollisen hyödyntämisen estämiseksi;

102.

kehottaa puuttumaan Ukrainan maaseutu- ja kaupunkialueiden väliseen kuiluun käyttämällä mikro- ja pk-yrityksille, pientilallisille ja maaseutu- ja esikaupunkialueiden perheyrityksille suunnattuja tehokkaita taloudellisia ja teknisiä kannustimia ja parantamalla kaupunkien ja maaseudun ihmisten välisiä yhteyksiä ja infrastruktuureja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemiseksi;

103.

on tyytyväinen pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppa-aluetta koskevan rahoitusvälineen puitteissa saavutettuihin, pk-yrityksiä hyödyttäviin tuloksiin rahoituksen saatavuuden parantamisessa ja kaupankäyntimahdollisuuksien avaamisessa; korostaa, että asianmukainen tiedotuskampanja voisi auttaa pk-yrityksiä hyödyntämään paremmin pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia;

104.

kehottaa komissiota tarjoamaan teknistä tukea alueellisille työnvälityskeskuksille työllisyyden edistämiseksi, tukemaan nuoria ja investoimaan heihin ja kestävää taloudellista kehitystä koskeviin ohjelmiin, joissa edistetään sosiaalista yrittäjyyttä, ja keskittymään maaseutualueiden nuoriin, jotta voidaan lujittaa koulutusjärjestelmää työmarkkinoiden vaatimusten mukaisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien suojelemiseksi ja sosioekonomisten mahdollisuuksien puutteen estämiseksi;

105.

kannustaa komissiota seuraamaan pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen vaikutuksia EU:n kanssa käytävään kauppaan liittyviin työntekijöiden oikeuksiin ja yhdistymisvapautta koskeviin oikeuksiin; kehottaa Ukrainan hallitusta keskittymään myös kaupan ja kestävän kehityksen sosiaaliseen ulottuvuuteen ja seuraamaan tiiviisti pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanon taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia; kehottaa Ukrainan hallitusta noudattamaan työnormeja ja panemaan ne täytäntöön sekä ratifioimaan ja panemaan täysimääräisesti täytäntöön kaikki Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukset; kannustaa Ukrainan hallitusta jatkamaan työnormiensa lähentämistä EU:n työnormeihin erityisesti, kun kyseessä on kokoontumisvapaus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu; suhtautuu myönteisesti työmarkkinauudistusta koskevaan aloitteeseen, mutta korostaa, että ammattiliittojen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa on käytävä laajoja neuvotteluja, ja suosittelee, että hyödynnetään ILO:n asiantuntemusta;

106.

kehottaa komissiota varmistamaan, että ammattiliitot ja kansalaisyhteiskunta kaikissa muodoissaan osallistuvat assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanon seurantaan; kehottaa Ukrainan hallitusta ja komissiota tukemaan kansalaisjärjestöjä, jotka tutkivat pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen rikkomuksia erityisesti sosiaalialalla;

107.

kehottaa Ukrainan hallitusta ottamaan käyttöön kannustin- ja seuraamusjärjestelmän, jolla torjutaan huomattavan suurta työpaikkojen määrää epävirallisella sektorilla;

108.

panee merkille työvoiman lisääntyneen liikkuvuuden Ukrainan ja EU:n välillä, sillä maasta on muuttanut 2,2–2,7 miljoonaa henkilöä, eli 13–16 prosenttia Ukrainan koko työvoimasta, mikä toisaalta vähentää työvoiman tarjontaa Ukrainassa ja aiheuttaa työvoimapulaa tietyissä ammateissa, ja toisaalta se on yksi niistä tekijöistä, jotka lisäävät maahan jäävien työntekijöiden palkkojen kasvua ja maahanmuuttajien rahalähetyksiä, joilla on huomattava vaikutus Ukrainan talouteen ja joiden osuus on yli kahdeksan prosenttia maan BKT:sta; kehottaa analysoimaan tarkemmin vuoden 2014 jälkeisen työvoiman maastamuuton taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä ja vaikutuksia sekä Ukrainan että jäsenvaltioiden talouksiin ja sosiaaliturvajärjestelmiin; pitää tärkeänä, että hallituksella on lähestymistapa sellaisen työympäristön kehittämiseen, joka tarjoaa ihmisarvoiset työolot Ukrainan yritysten työntekijöille, mukaan lukien työterveys ja työturvallisuus, laillisesti ilmoitetut työpaikat, joihin kuuluu valtion sosiaaliturva, ajoissa ja kokonaisuudessaan maksettavat palkat, oikeus ammattiliittojen jäsenyyteen ja etujen puolustamiseen sekä mielekkäät työehtosopimusneuvottelut, jotka johtavat sitoviin työehtosopimuksiin; toistaa tarpeen puuttua aivovuotoon Ukrainassa edistämällä laadukkaita ja osallistavia opetus- ja koulutusohjelmia ja luomalla työllistymismahdollisuuksia, jotta nuorille ja perheille voidaan tarjota sosioekonomisia näkymiä omissa paikallisissa yhteisöissään;

109.

pitää myönteisinä ja kehottaa kehittämään edelleen EU:n rahoittamia ohjelmia, joilla tarjotaan tukea sekä Ukrainan ammatillisen koulutusjärjestelmän nykyaikaistamiselle (EU4Skills: Better Skills for Modern Ukraine) että liiketoimintaympäristölle, joka on keskeisessä asemassa mahdollisille paluumuuttajille ja kotimaisille yrittäjille (korruption torjunta, pk-yritysten tuki, vero- ja tulliuudistus jne.), alakohtaisten avustuksien avulla ja EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun ohjelmien ehtojen mukaisesti;

110.

kehottaa assosiaationeuvostoa asettamaan etusijalle kansainvälisten työnormien ja EU:n lainsäädännön ja käytäntöjen täytäntöönpanon sosiaalipolitiikan, työllisyyden ja työn, työehtosopimusneuvotteluja koskevan lainsäädännön, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, sukupuolten eriarvoisuuden torjumisen ja työlainsäädännön uudistamisen aloilla, jotta varmistetaan, että työmarkkinaosapuolten edut ovat tasapainossa ja että työntekijöiden oikeuksia suojellaan assosiaatiosopimuksen määräysten (419-421 ja 424 artikla) ja asiaankuuluvien ILO:n yleissopimusten määräysten (81, 87, 98, 117, 122, 129, 144, 154 ja 173 artikla) mukaisesti; muistuttaa Ukrainan hallitusta siitä, että sen toimenpiteitä, joilla parannetaan liiketoimintaympäristöä suorien investointien houkuttelemiseksi ja talouskasvun edistämiseksi, ei saa toteuttaa työntekijöiden oikeuksien ja työolojen kustannuksella; kehottaa Ukrainan hallitusta omaksumaan järjestelmällisen lähestymistavan ja tukemaan institutionaalisesti työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja ryhtymään toimiin, joilla kansallisesta kolmikantaisesta sosiaali- ja talousneuvostosta tehdään tehokas työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun väline;

111.

panee huolestuneena merkille, että ammattiliittojen mahdollisuus käyttää oikeuksiaan Ukrainassa on rajallinen puutteellisen ja epämääräisen lainsäädännön vuoksi;

Energia, ympäristö ja ilmastonmuutos

112.

suhtautuu myönteisesti Naftogazin eriyttämisen päätökseen saattamiseen vuonna 2019 ja oikeudellisesti riippumattoman kaasun siirtoverkonhaltijan (GTSO) perustamiseen, mikä on EU:n kolmannen energiapaketin mukaista; kehottaa kuitenkin Ukrainan viranomaisia vahvistamaan GTSO:n teknistä riippumattomuutta Naftogazista; suhtautuu myönteisesti kilpailukykyisten kaasumarkkinoiden vapauttamiseen ja avaamiseen kotitalouksille; pitää kuitenkin valitettavana viimeisimpiä Naftogazin johtoon, mukaan lukien yhtiön hallintoneuvosto, kohdistuvia hyökkäyksiä, jotka heikentävät sen riippumattomuutta ja tähän mennessä alalla saavutettua edistystä uudistuksissa;

113.

korostaa Ukrainan asemaa kaasun strategisena kauttakulkumaana ja tarvetta nykyaikaistaa sen kansallista kaasunsiirtojärjestelmää sekä sen EU:n energiamarkkinoille integroitumisen merkitystä assosiaatiosopimuksen päivitetyn liitteen XXVII tehokkaan täytäntöönpanon perusteella; suhtautuu myönteisesti pitkän aikavälin kaasunsiirtosopimuksen allekirjoittamiseen, johon EU on myötävaikuttanut; on huolissaan Nord Stream 2 -kaasuputken rakentamisesta ja toistaa sen aiheuttamat pitkän aikavälin poliittiset, taloudelliset ja turvallisuusriskit; toteaa, että kaasuputki lisää EU:n riippuvuutta Venäjän kaasutoimituksista, uhkaa EU:n sisämarkkinoita, ei ole EU:n energiapolitiikan tai sen strategisten etujen mukaista ja voi vaikuttaa kielteisesti sodan runtelemaan Ukrainaan; kehottaa siksi aiempien kannanottojensa mukaisesti kaikkia sidosryhmiä ja erityisesti jäsenvaltioiden ja eurooppalaisia sidosryhmiä hyödyntämään saatavilla olevia oikeudellisia lausekkeita hankkeen pysäyttämiseksi;

114.

pyytää komissiota valvomaan, noudattaako Ukraina unionin energia-alan säännöstöä energiamarkkinoiden lujemman yhdentymisen edistämiseksi; tukee täysin Ukrainan yhdentymistä Euroopan mantereen sähköverkkoon (ENTSO-E); kehottaa Ukrainaa parantamaan kansainvälisten instituutioiden (esimerkiksi komissio, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, Euroopan investointipankki, Maailmanpankki, KfW-kehityspankki, ENTSO-E, energiayhteisö) ja Ukrainan energia-alaa tukevien instituutioiden politiikanalojen ja toimien koordinointia;

115.

tuomitsee Venäjän kaasuntuotannon Ukrainan talousvyöhykkeellä sijaitsevalla Ukrainan mannerjalustalla ja toteaa, että EU ei tunnusta Venäjän federaation takavarikoimia kaasukenttiä Asovanmerellä ja Mustallamerellä ja että sen olisi tuettava Ukrainan viranomaisten oikeustoimia laittomien tuotantotoimien lopettamiseksi;

116.

pitää valitettavana, että Ukrainassa heinäkuussa 2019 toimintansa aloittaneet uudet sähkön tukkumarkkinat eivät edelleenkään ole kilpailulle avoimet EU:n normien mukaisesti; kehottaa siksi Ukrainaa saattamaan valmiiksi uudistuksensa ja parantamaan EU:n lainsäädännön noudattamista ennen kaikkea lisäämällä Ukrenerhon riippumattomuutta ja välttämällä ristiintukemista; kehottaa Ukrainaa nykyaikaistamaan olemassa olevia voimalaitoksiaan tiukkojen eurooppalaisten ympäristö- ja turvallisuusnormien noudattamiseksi;

117.

suhtautuu myönteisesti Ukrainan hallituksen kantaan noudattaa energiayhteisössä tehtyä sitoumusta noudattaa sovellettavaa EU:n lainsäädäntöä, ympäristö- ja turvallisuuspolitiikka mukaan lukien, ja estää siten sähkön tuonti naapurimaissa sijaitsevista voimalaitoksista, joita rakennetaan noudattamatta kansainvälisten yleissopimusten vaatimuksia ja korkeimpia kansainvälisiä ympäristö- ja turvallisuusnormeja;

118.

pitää valitettavana, että Ukraina ei vielä täytä uusiutuvien energialähteiden alalla velvoitteitaan sijoittajia kohtaan ja että uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuottajille maksettavien maksujen viivästyminen uhkaa puhtaiden energialähteiden kehittämisen jatkamista Ukrainassa;

119.

kehottaa Ukrainan viranomaisia saattamaan pikaisesti päätökseen ydinvoimaloiden nykyaikaistamisen ja tutkimaan viivästyksiä näissä prosesseissa, erityisesti Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen nykyaikaistamisessa;

120.

korostaa, että on tärkeää lisätä infrastruktuuriyhteistyötä alueella, monipuolistaa edelleen Ukrainan energiatoimituksia, energiatehokkuutta, uusiutuvia energialähteitä ja Ukrainan energia-alan yhteyksiä sekä varmistaa samalla ympäristön kestävyys; toteaa, että alueen sisäisen kaupan tukeminen ja edistäminen itäisen kumppanuuden maiden välillä luo myös uusia taloudellisia mahdollisuuksia pk-yrityksillekin;

121.

kiittää Ukrainan hallitusta siitä, että se hyväksyi helmikuussa 2019 vuoteen 2030 ulottuvan valtion ympäristöpolitiikan strategian ja kansallisen jätehuoltosuunnitelman, ympäristövaikutusten arviointia ja strategista ympäristöarviointia koskevat lait sekä ilmastopolitiikkaa koskevat lait; kehottaa Ukrainaa lisäämään edelleen sitoumustaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ilmastonmuutospolitiikan täytäntöönpanossa ja ilmastonmuutoskysymysten valtavirtaistamisessa kaikille päätöksenteon aloille sekä lisäämään ponnistelujaan Pariisin vuoden 2015 sopimukseen liittyvien kansallisten sitoumusten osalta;

122.

kehottaa Ukrainaa torjumaan tehokkaasti laitonta puunhakkuuta kestävän metsänhoidon ja ympäristönsuojelunormien mukaisesti ja ryhtymään toimiin ja lopettamaan ympäristövahingot, jotka johtuvat luonnonvarojen laittomasta ja kestämättömästä hyödyntämisestä, kuten Karpaattien aarnimetsien laittomista hakkuista, jotka ovat myös tärkein syy alueen tulville; kehottaa EU:ta osallistumaan laittoman Svydovets-hiihtokeskuksen yhteydessä tapahtuvan laittoman puunkorjuun estämiseen sekä meripihkan laittoman ja ympäristölle haitallisen louhintamenetelmän käytön estämiseen; kannustaa Ukrainaa investoimaan ekologiseen ja ympäristön kannalta turvalliseen ja kestävään matkailuinfrastruktuuriin ja kehottaa Ukrainan viranomaisia estämään tulevia hankkeita vahingoittamasta ympäristöä parantamalla valvontaa, avoimuutta sekä ympäristövaikutusten arviointien ja huolellisuusvelvoitteiden täytäntöönpanoa; kehottaa Ukrainaa tarjoamaan avoimen ja helpon pääsyn ympäristötietoihin, laajentamaan suojelualueita ja nopeuttamaan suurten polttolaitosten merkittäviä epäpuhtauksia koskevan kansallisen päästövähennyssuunnitelman täytäntöönpanoa; kannustaa Ukrainaa antamaan lainsäädäntöä kestävän liikenteen kehittämiseksi; kehottaa Ukrainaa puhdistamaan ja hävittämään erittäin vaaralliset maatalouskemikaalit turvallisella ja ympäristötietoisella tavalla, erityisesti vanhentuneet torjunta-aineet Hersonin alueella ja muilla Ukrainan alueilla;

123.

on erittäin huolissaan konfliktin ympäristövaikutuksista Itä-Ukrainassa, mukaan lukien toisiinsa yhteydessä olevien kaivoksien tulvista aiheutuvat vaarat; kehottaa arvioimaan perusteellisesti konfliktin ympäristövaikutuksia ja laatimaan reagointisuunnitelman, jonka tarkoituksena on estää ekologinen katastrofi; ehdottaa Donbassin miinanraivausohjelmaa, johon osallistuisivat Ukrainan viranomaiset ja kansainvälinen yhteisö;

124.

on myös erittäin huolissaan noin 200 radioaktiivisesta lähteestä – joita käytetään lääketieteellisiin, teollisiin tai tieteellisiin tarkoituksiin – jotka sijaitsevat Donetskin alueella ja sen ympäristössä ja jotka aiheuttavat vakavia terveys-, turvallisuus- ja ympäristöriskejä; kehottaa Etyjiä, Ukraina-kontaktiryhmää ja Normandia-ryhmän -maita torjumaan radioaktiivisen toiminnan lisääntymistä ja radioaktiivisten aineiden salakuljetusta ydinsulkujärjestelmän mukaisesti; kehottaa kaikkia osapuolia olemaan yhteydessä asiaankuuluviin sidosryhmiin, jotta korkea-aktiiviset käytöstä poistetut radioaktiiviset lähteet voidaan kuljettaa turvallisesti pois Donbassin alueelta;

125.

suhtautuu myönteisesti Ukrainan pyrkimykseen edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita ja kehottaa komissiota tukemaan asianmukaisesti Ukrainan pyrkimyksiä muun muassa luomalla asiaa koskeva jäsennelty vuoropuhelu, etenemissuunnitelma ja tiedonvaihto; kehottaa komissiota varmistamaan, että pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppasopimus ei ole ristiriidassa siinä esitettyjen ympäristötavoitteiden ja -aloitteiden kanssa;

126.

suhtautuu myönteisesti EU:n 10 miljoonan euron kestävän talouden ilmastopakettiin, joka tarjoaa Ukrainalle tukea kehittää kokonaisvaltainen lähestymistapa sen keskeisten talouden alojen uudelleenjärjestelyyn vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi;

Ihmisten väliset yhteydet ja rajavalvonta

127.

toteaa, että rajatylittävällä liikkuvuudella on suuri merkitys ihmisten välisten yhteyksien vahvistamisessa, ja panee tyytyväisenä merkille, että Ukrainan kansalaisia koskevan viisumivapauden täytäntöönpano on jatkunut menestyksekkäästi, mikä on mahdollistanut sen, että Ukrainan kansalaiset ovat kesäkuusta 2017 lähtien tehneet yli 40 miljoonaa matkaa EU:n jäsenvaltioihin; korostaa, että on tärkeää jatkaa viisumivapautta koskevien edellytysten täyttämistä ja nopeuttaa niihin liittyviä uudistustoimia; toteaa, että viisumivapaus on lisännyt matkustamista Ukrainasta EU:hun ja se on siten parantanut yhteiskuntien välistä yhteisymmärrystä, mikä on paras peruste jatkuvalle lähentymiselle; painottaa, että tätä lähestymistapaa on jatkettava ja ajan myötä laajennettava;

128.

pitää tärkeänä Ukrainan integroitumista EU:n puitteisiin, kuten Erasmus+-ohjelmaan, Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan ja Luova Eurooppa -ohjelmaan, ja tarvetta tehostaa asiaankuuluvaa yhteistyötä nykyisissä ja tulevissa ohjelmissa; katsoo, että Ukrainan opiskelijoiden sekä yliopistojen ja koulujen opettajien osallistumista Erasmus+-ohjelmiin olisi lisättävä näkyvästi;

129.

panee merkille, että Ukrainan kansalaisten Schengen-maihin tekemien vierailujen lisääntyminen on merkinnyt haastetta EU:n ja Ukrainan välisille rajanylityspaikoille, jotka ovat ruuhkautuneet, ja että niiden infrastruktuuri tai kapasiteetti ei riitä takaamaan rajaa ylittäville ihmisille kunnollisia ja inhimillisiä olosuhteita; panee merkille, että yksi vaikeimmista ongelmista EU:n ja Ukrainan rajalla, erityisesti Unkarin ja Ukrainan sekä Puolan ja Ukrainan välisillä rajaosuuksilla, on ollut rajan ylittämiseen kuluva pitkä odotusaika; kehottaa komissiota käynnistämään vuoropuhelun sen varmistamiseksi, että rajanylitysmenettelyt ovat nopeita ja vapaita korruptiosta, muun muassa investoinneilla, henkilöstön koulutuksella ja rajanylitystä koskeviin valituksiin liittyvillä tehokkailla menettelyillä; kannustaa EU:ta tukemaan uusien rajanylityspaikkojen perustamista ja olemassa olevien rajanylityspaikkojen laajentamista EU:n ja Ukrainan rajalla seuraamalla tiukasti rahoitusta, jotta aiemman kaltaiset väärinkäytökset poistetaan;

130.

tukee EU:n ja Ukrainan välisen yhteistyön tehostamista erityisesti rajavalvonnan, kansallisten turvapaikkajärjestelmien ja biometrisiin välineisiin perustuvien identiteetin hallintajärjestelmien, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan, järjestäytyneen rikollisuuden ja vakavien kansainvälisten rikosten torjunnan alalla sekä Ukrainan ja Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) välisen yhteistyön syventämistä;

131.

panee merkille, että Ukrainan tulli- ja rajamenettelyjen yhdenmukaistamisessa unionin menettelyjen kanssa sekä meneillään olevissa vero- ja tullihallintojen institutionaalisissa uudistuksissa on edistytty edelleen; pitää myönteisenä lakia yhdestä ainoasta oikeussubjektista valtion tullilaitokselle sekä valtuutettuja talouden toimijoita sekä kansallisen sähköisen passitusjärjestelmän käyttöönottoa koskevia lakeja, jotka hyväksyttiin syksyllä 2019; on myös tyytyväinen siihen, että heinäkuussa 2019 hyväksyttiin ”yhdennetty rajaturvallisuuden strategia vuoteen 2025 saakka” ja sitä seuraava toimintasuunnitelma vuosiksi 2020–2022; pitää kuitenkin valitettavana, että EU:n rahoittama hanke kuuden tarkastuspisteen nykyaikaistamiseksi unionin rajalla on pysähtynyt, ja pahoittelee hyvin pitkiä odotusaikoja, joita kyseisillä rajoilla on edelleen; kehottaa lisäksi Ukrainan viranomaisia hyväksymään kaikki jäljellä olevat toimenpiteet ja asetukset, jotka ovat tarpeen AEO- ja NCTS-järjestelmien saattamiseksi täysin toimintakuntoon, ja varmistamaan, että valtion tullilaitoksen uusi johto nimitetään nopeasti pätevien ehdokkaiden keskuudesta avoimella ja puolueettomalla julkisella valintamenettelyllä; kehottaa Ukrainan viranomaisia säätämään rangaistavaksi kaikkien tavaroiden salakuljetuksen yhdennetyn rajavalvonnan keskeisenä osa-alueena;

132.

kehottaa EU:n sekä Ukrainan ja Moldovan viranomaisia nopeuttamaan laittoman kaupan estämistä ja sulkemaan salakuljetuksen väylät salakuljettajien turvapaikkana olevassa Transnistriassa, jota rikolliset ja oligarkit ovat hyödyntäneet, joka vahvistaa Venäjän vaikutusvaltaa ja joka on ollut yksi merkittävimmistä konfliktia pitkittävistä tekijöistä;

Institutionaaliset määräykset

133.

suhtautuu myönteisesti 6. lokakuuta 2020 pidetyn EU:n ja Ukrainan välisen huippukokouksen, joka oli covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen ensimmäinen Brysselissä fyysisesti pidetty kahdenvälinen huippukokous, tulokseen sekä kummankin osapuolen selkeisiin julkilausumiin siitä, että ne ovat edelleen sitoutuneet vahvistamaan Ukrainan poliittista assosiaatiota ja taloudellista yhdentymistä Euroopan unioniin;

134.

on tyytyväinen rauhaa ja demokratiaa koskevien Jean Monnet -vuoropuheluiden – joita Euroopan parlamentti käy Ukrainan Verhovna Radan kanssa – puitteissa edelleen jatkuvien kokousten ja toimien tuloksiin ja tukee täysin niiden jatkamista; on vakuuttunut siitä, että vuoropuhelun parlamentaarisen kulttuurin syventäminen varmistaa vahvan, riippumattoman, avoimen ja tehokkaan Ukrainan Verhovna Radan, joka on ensiarvoisen tärkeä maan demokraattisen ja eurooppalaisen tulevaisuuden kannalta ja Ukrainan kansalaisten pyrkimysten mukainen;

135.

kannustaa tässä yhteydessä Verhovna Radaa jatkamaan aktiivisesti institutionaalista uudistamistaan, jolla pyritään muun muassa lisäämään lainsäädännön valmiuksia ja laatua, lisäämään toimeenpanovallan käytön poliittista valvontaa sekä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta kansalaisia kohtaan, jotta assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoon liittyvien lakiehdotusten hyväksymistä sujuvoitetaan ja priorisoidaan, sekä ottamaan käyttöön institutionaalisia suojatoimia, joilla estetään assosiaatiosopimuksen nojalla tehtyjen sitoumusten vastainen lainsäädäntö, esimerkiksi vahvistamalla EU:hun yhdentymistä käsittelevän valiokunnan, jonka lausuntojen olisi oltava sitovia, roolia; korostaa, että on tärkeää jatkaa Euroopan parlamentin yhteistyötä Verhovna Radan kanssa tällaisen uudistamisprosessin tukemiseksi; korostaa, että on tärkeää jatkaa parlamenttien välistä yhteistyötä ja ihmisten välisiä yhteyksiä parhaalla mahdollisella tavalla covid-19-pandemian yhteydessä;

136.

korostaa, että on tärkeää jatkaa Ukrainassa olevan Euroopan unionin neuvontaoperaation (EUAM) tukemista ja sen roolia siviiliturvallisuusalan uudistamisessa; pitää myönteisenä sen kenttätoimiston avaamista Mariupoliin ja toivoo konkreettisia tuloksia operaation toimeksiannon mukaisesti; kehottaa komissiota tehostamaan pyrkimyksiään vahvistaa assosiaatiosopimuksen sekä pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanoon osallistuvien Ukrainan viranomaisten valmiuksia; kehottaa komissiota laatimaan välineitä, joita tarvitaan tukemaan Ukrainan lainsäädännön jatkuvaa yhdenmukaistamista unionin säännöstöön EU:n ja Ukrainan 22. huippukokouksen asiaa koskevien päätösten mukaisesti;

137.

toistaa kehotuksensa itäisen kumppanuuden yliopiston perustamisesta Ukrainaan; kehottaa unionin toimielimiä vahvistamaan ja laajentamaan sellaisten ukrainalaisten oikeusalan ammattilaisten, jotka haluavat erikoistua EU-oikeuteen, koulutusohjelmia sekä vahvistamaan Ukrainan valmiuksia osallistua Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan muun muassa edistämällä ihmisten välisiä yhteyksiä sekä EU:n ja Ukrainan välistä akateemista ja koulutusyhteistyötä;

138.

suhtautuu myönteisesti EU:n tukeen College of Europe -yliopiston Natolinin laitoksen järjestämille Ukrainan virkamiesten institutionaalisten valmiuksien kehittämiselle ja koulutuskursseille;

139.

kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita ja Ukrainan viranomaisia laatimaan kampanjoita, joilla kansalaisille tiedotetaan paremmin itäisen kumppanuuden aloitteen ja assosiaatiosopimuksen sekä pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanon tarjoamista mahdollisuuksista, lisätään tietoisuutta tiiviimmän yhteistyön eduista ja kytketään ne Ukrainan ja muiden assosioituneiden maiden työmarkkinoiden myönteiseen kehitykseen; kannustaa Ukrainan viranomaisia tiedottamaan paremmin assosiaatiosopimuksen / pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen ja EU:n avun hyödyistä Ukrainan kansalaisille ja toteuttamaan lisätoimia sen varmistamiseksi, että assosiaatiosopimuksen / pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen sekä EU:n avun ja ohjelmien tarjoamat mahdollisuudet saavuttavat paikallisen tason, myös maan syrjäisillä alueilla ja erityisesti maaseutualueilla, jotta asukkaat voivat ajaa myönteisiä muutoksia yhteisöissään;

140.

kiittää Ukrainan kansalaisyhteiskuntaa, nuoria ja kansalaisjärjestöjä niiden toiminnasta kaikilla julkisen ja poliittisen elämän aloilla ja erityisesti niiden tuesta assosiaatiosopimuksen / pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanolle, covid-19-pandemian haasteisiin vastaamiselle, disinformaatiokampanjoiden torjumiselle, avun ja hätäavun tarjoamiselle maan sisällä siirtymään joutuneille henkilöille ja muille haavoittuville ryhmille sekä Ukrainan kansan yhteiskunnallisen selviytymiskyvyn ja medialukutaidon vahvistamiselle; kannustaa Ukrainan keskus- ja paikallishallintoa jatkamaan tiiviin yhteistyön edistämistä kansalaisyhteiskunnan kanssa, myös lisäämällä sen toiminnalle annettavaa taloudellista tukea; kehottaa komissiota asettamaan etusijalle näiden kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukemisen; pitää tässä yhteydessä myönteisenä kansalaisyhteiskunnan rahoitusvälinettä koskevaa ohjelmaa, jonka määrärahat ovat 20 miljoonaa euroa ja joka tukee kansalaisjärjestöjen valmiuksien vahvistamista päätöksentekoon ja julkiseen elämään osallistumiseksi; kehottaa Ukrainan viranomaisia olemaan hyväksymättä kansalaisjärjestöjen ja muiden järjestöjen toimintaa ja työtä koskevia useita lakiluonnoksia, jotka eivät ole Ukrainan kansallisten ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia, ja takaamaan, että kansalaisyhteiskunta voi toimia ilman aiheetonta haittaa;

o o

141.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Ukrainan presidentille, hallitukselle ja parlamentille sekä Venäjän federaation presidentille, hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL L 303, 28.11.2018, s. 39.

(2) EUVL C 388, 13.11.2020, s. 116.

(3) EUVL C 11, 12.1.2018, s. 82.

(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0167.

(5) EUVL L 165, 27.5.2020, s. 31.

(6) CM/Rec(2010)5, saatavana osoitteessa: https://search.coe.int/cm/Pages/result_details.aspx?ObjectID=09000016805cf40a

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).