Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Euroopan huonekaluteollisuus – Muutos innovoivaksi, ympäristöä säästäväksi ja kiertotalousajattelun mukaiseksi toimialaksi elpymisen tuloksena”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2022/C 365/02)

Esittelijä:	Anastasis YIAPANIS
Yhteisesittelijä:	Rolf GEHRING

Komitean täysistunnon päätös	21.10.2021
Oikeusperusta	työjärjestyksen 52 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava elin	neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI)
Hyväksyminen jaostossa	13.5.2022
Hyväksyminen täysistunnossa	15.6.2022
Täysistunnon nro	570
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	207/1/2

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopalla on erittäin dynaaminen huonekaluala, joka on hyvin monimuotoinen yritysten koon ja työprosessien ja myös suunnittelun osalta. Ala kattaa koko elinkaaren ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet omaksua kestävän kehityksen periaatteet ja toteuttaa siirtyminen kohti kiertotalouden malleja.

1.2

Eurooppalaisten yritysten on noudatettava tiukkoja ympäristö-, tuote-, terveys- ja turvallisuusmääräyksiä, jotka luonnollisesti lisäävät toimintakustannuksia. Kansainvälistä kilpailua vääristävät ulkopuolisille kilpailijoille tarjottavat valtiontuet sekä erityisesti Aasiasta peräisin olevien taloudellisten toimijoiden soveltamat epäoikeudenmukaiset käytännöt markkinoille pääsemiseksi.

1.3

ETSK korostaa, että asianmukainen tasapaino talouskasvun, kestävän kehityksen ja sosiaalisen hyvinvoinnin välillä on oikea tavoite EU:n huonekalualan tulevaisuutta ajatellen. Komitea katsoo, että yritykset tarvitsevat johdonmukaisen teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädäntökehyksen, joka suojelee niiden etuja ja soveltuu vihreään ja digitaaliseen siirtymään.

1.4

ETSK kannattaa voimakkaasti sitä, että kaikissa tuontihuonekalutuotteissa noudatetaan tiukasti EU:n sääntöjä, myös kuluttajatiedotukseen liittyviä velvoitteita. ETSK peräänkuuluttaa lisäksi johdonmukaista EU:n lainsäädäntöä, jossa säädetään kaikkia tuotteita koskevista standardoiduista merkintämuodoista.

1.5

Koska teollisuus käyttää monia raaka-aineita, luotettava ja esteetön laadukkaiden resurssien saatavuus ja vakaat arvoketjut ovat ratkaisevan tärkeitä alalle. Lisäksi koska puun, joka on huonekaluteollisuuden tärkein raaka-aine, kysyntä kasvaa jatkuvasti, ETSK pitää erittäin tärkeänä laajentaa ja nykyaikaistaa metsäinfrastruktuuria ja sen kestäväpohjaisuutta sekä parantaa osaamista ja teknologioita.

1.6

ETSK katsoo, että Euroopassa tuotettu puu on erittäin tärkeä voimavara, jota olisi käytettävä korkean lisäarvon tuotteiden valmistamiseen. Komitea katsoo, että raakapuumateriaalin vienti ei ole taloudellisesti järkevää, ja kehottaa ottamaan käyttöön kaupan suojatoimia, joilla suojellaan paikallisia huonekalujen tuottajia.

1.7

Komitea kehottaa niin ikään jäsenvaltioita lopettamaan tuet ja muut kannustimet puun polttamiselle energiaksi ja edistämään porrastetun käytön periaatetta.

1.8

ETSK kehottaa alentamaan tuotavien primääri- ja sekundääripuuraaka-aineiden tulleja tai poistamaan ne. Lisäksi komitea kehottaa poliittisia päättäjiä varmistamaan, että kauppasopimusten kestävyyskriteerit pannaan täytäntöön ja että tuontiin sisällytetään työntekijöiden työoloja ja -ehtoja, yhdistymisvapautta ja oikeudenmukaista kohtelua koskevat todentamiskriteerit. ETSK kehottaa ottamaan ihmisoikeudet osaksi huolellisuusvelvoitetta koskevia menettelyjä ja noudattamaan täysimääräisesti ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia koskevia ILO:n yleissopimuksia.

1.9

Huonekalualan on oltava osa uutta eurooppalaista Bauhaus-aloitetta (1) ja edistettävä osaltaan kestävän kehityksen mukaisten ja osallistavien tuotteiden luomista sellaista uutta elämäntapaa varten, jossa kestäväpohjaisuus on sopusoinnussa elintapojen kanssa.

1.10

Työmarkkinaosapuolten sopimus formaldehydin vähentämisestä paneelituotannossa on erinomainen esimerkki siitä, miten työmarkkinaosapuolten vapaaehtoiset sopimukset Euroopan tasolla voivat myös auttaa vähentämään terveysriskejä. Lisäksi komitea peräänkuuluttaa kestävän kehityksen mukaisia ja täysin kierrätettäviä pakkauksia ja kannattaa pakkauksista ja pakkausjätteistä 20. joulukuuta 1994 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/62/EY (2) tarkistamista.

1.11

ETSK katsoo, että on siirryttävä nopeasti lineaarisesta materiaali- ja energiavirrasta kiertomalliin, jotta mahdollistetaan tuotteiden arvon hyödyntäminen ja varmistetaan talouskasvu ja työpaikkojen luominen.

1.12

Komitea pitää olennaisen tärkeänä, että huonekalujen tuottajat suunnittelevat tuotteensa siten, että mahdollistetaan arvon hyödyntäminen ja helpotetaan uudelleenkäyttöä, korjaamista, kunnostamista ja kierrätystä. Huonekalualan laajennettua tuottajan vastuuta koskevalla järjestelmällä voidaan lisätä uudelleenkäyttö- ja kierrätyskapasiteettia unionissa. Lisäksi komitea kehottaa kieltämään EU:n lainsäädännössä huonekalujen sijoittamisen kaatopaikoille, jotta voidaan lisätä arvokkaiden materiaalien hyödyntämistä ja uudelleenkäyttöä.

1.13

Ala tarvitsee ammattitaitoista työvoimaa, ja sen houkuttavuutta nuoremman sukupolven keskuudessa on lisättävä. Alan on pyrittävä jatkuvasti parantamaan työoloja ja luotava samalla koulutusvaihtoehtoja ja keskityttävä motivoimaan erittäin ammattitaitoisia ja digitaalialaan erikoistuneita asiantuntijoita siirtymään alalle.

1.14

Komitea kehottaa EU:n lainsäätäjiä tukemaan aktiivisesti kansainvälisiä aloitteita, joilla parannetaan kaikentyyppisen oppisopimuskoulutuksen laatua huonekalualalla. Oppisopimuskoulutettaville tarkoitettu tavoitteiltaan entistä kunnianhimoisempi Erasmus-ohjelma auttaisi siirtämään tehokkaammin eteenpäin eurooppalaisen huonekalutuotannon rikkaat ja monimuotoiset perinteet ja innovointipotentiaalin.

1.15

Koulutusohjelmia, elinikäisen oppimisen aloitteita ja ammatillista koulutusta on kehitettävä ottamalla työmarkkinaosapuolet, oppilaitokset ja muut asiaankuuluvat valtiovallasta riippumattomat organisaatiot aktiivisesti mukaan toimintaan. Työvoiman valmistaminen alan tuleviin haasteisiin on olennaisen tärkeää.

1.16

ETSK kehottaa investoimaan osaamiseen, suunnitteluun, luovuuteen ja arvoketjun kehittämiseen sekä parantamaan huonekalujen tuottajien mahdollisuuksia osallistua tutkimuksen, kehitystyön ja innovoinnin rahoitusohjelmiin. Pk-yrityksille on osoitettava riittävät resurssit, jotta ne voivat analysoida liiketoimintansa kehittämistä kiertotalouden, innovatiivisuuden ja kestäväpohjaisuuden kannalta.

1.17

Komitea katsoo, että luomalla kysyntää käytetyille huonekaluille ja tukemalla käytettyjen huonekalujen kierrätys- tai uusiojalostusprosessiin osallistuvia voittoa tavoittelemattomia toimijoita voidaan vaikuttaa myönteisesti vihreän siirtymän tavoitteisiin.

1.18

ETSK kehottaa myös luomaan eurooppalaisen foorumin, jossa mukana ovat yritykset, työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja muut asiaankuuluvat sidosryhmät ja joka edistää liiketoiminnan kehittämistä huonekalualalla.

2. Johdanto

2.1

Euroopan uudessa teollisuusstrategiassa (3) keskitytään peruuttamattomaan ja asteittaiseen siirtymiseen kestäväpohjaiseen talousjärjestelmään, jossa ketään ei jätetä jälkeen, joka käsittää digitalisaation ja vihreän kehityksen ja jossa luodaan kumppanuuksia teollisuuden, työmarkkinaosapuolten, viranomaisten ja asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden välille.

2.2

EU:lla on dynaaminen huonekaluala, joka on hyvin monimuotoinen yritysten koon ja työprosessien osalta. Se on yleisesti ottaen työvoimavaltainen ala, jonka arvoketjut ovat edelleen paikallisia tai alueellisia, ja alaa hallitsevat voimakkaasti pk- ja mikroyritykset. Ala työllistää noin miljoona työntekijää, ja sen osuus maailman huonekalujen kokonaistuotannosta on neljännes. (4)

2.3

Ala kattaa koko elinkaaren: raaka-aineet, jalostus, käyttö, huolto, uudelleenkäyttö, kierrätys ja biomassa energiantuotantoa varten. Se tarjoaa näin ollen hyvät mahdollisuudet omaksua kestävän kehityksen periaatteet ja toteuttaa siirtyminen kohti kiertotalouden malleja.

2.4

Covid-19-pandemia on koetellut ankarasti huonekalualaa, erityisesti rajatylittäviä arvoketjuja, joihin tavaroiden ja ihmisten vapaata liikkuvuutta koskeneilla monilla rajoituksilla on ollut vakavia vaikutuksia. Tämä on osoittanut yhdennettyjen ja hyvin toimivien sisämarkkinoiden merkityksen.

3. Kilpailukykyyn liittyviä näkökohtia

3.1

Erilaiset kansalliset säännökset, standardit, sertifiointijärjestelmät ja merkintävaatimukset muodostavat esteen EU:n tuottajille ja aiheuttavat suhteettomia kustannuksia yrityksille. Standardoinnin ja EU:n laajuisten yhdenmukaistettujen sääntöjen avulla voidaan minimoida esteet ja tuoda varmuutta ja yhteisymmärrystä kaikille markkinatoimijoille.

3.2

Energian hintojen viimeaikainen nousu Euroopassa vaikuttaa kielteisesti alan kilpailukykyyn ja pahentaa resurssien saatavuusongelmaa ja raaka-aineiden hintojen nousua.

3.3

Sen lisäksi, että kilpailu kansainvälisillä markkinoilla kasvaa yleisesti, kolmansien maiden yritykset soveltavat toisinaan epäoikeudenmukaisia käytäntöjä päästäkseen markkinoille. Tämä koskee erityisesti Aasiasta peräisin olevia taloudellisia toimijoita, joita maiden hallitukset joissakin tapauksissa tukevat. Lisäksi eurooppalaisten yritysten on noudatettava tiukempia ympäristö-, tuote-, terveys- ja turvallisuusmääräyksiä, jotka luonnollisesti lisäävät toimintakustannuksia. EU:n ulkopuolisten maiden alhaiset ympäristönormit asettavat niin ikään aidosta puusta valmistetut eurooppalaiset huonekalutuotteet epäedulliseen asemaan. ETSK katsoo, että nämä näkökohdat vääristävät paikallisten yritysten kilpailukykyä näiden kilpaillessa globaaleilla markkinoilla.

3.4

Sisämarkkinoiden osalta ETSK kannattaa voimakkaasti sitä, että kaikissa tuontihuonekalutuotteissa noudatetaan tiukasti EU:n sääntöjä, myös kuluttajatiedotukseen liittyviä velvoitteita, kuten asianmukaisia kuluttajamerkintöjä. ETSK peräänkuuluttaa lisäksi johdonmukaista EU:n lainsäädäntöä, jossa edellytetään, että huonekalutuotteiden mukana on oltava tietoa standardoidussa merkintämuodossa, esimerkiksi alkuperämaa, käytetyt materiaalit, selkeät tiedot kaikista tuotteiden komponenteista, tuotteiden turvallisuus, kestävyys, käyttöä, puhdistusta ja huoltoa koskevat ohjeet, tuotetakuu jne. Tehostetuilla markkinavalvontatoimilla, joissa arvioidaan tuontihuonekalujen laatua, on varmistettava kuluttajatiedotus ja tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n paikallisille tuottajille.

3.5

ETSK suhtautuu myönteisesti komission sähköisiä tuotepasseja koskevaan aloitteeseen, joka on osa tulevaa kestäviä tuotteita koskevaa aloitetta. (5) Jos nämä välineet ovat hyvin suunniteltuja ja yhdenmukaistettuja, niillä voidaan edistää kiertotaloutta antamalla tuotteista tietoa arvoketjujen eri osissa ja muun muassa edistämällä kiertotalouden mukaista kysyntää ja tarjoamalla kuluttajille tarvittavaa tietoa tietopohjaisten valintojen tekemiseksi.

3.6

Kolmansien maiden tuottajat kurovat umpeen teknologista etumatkaa, joten tämän EU:n kilpailuedun merkitys vähenee. Sen vuoksi tarvitaan uusia liiketoimintamalleja, joissa yhdistyvät kilpailukyky ja kestävä kehitys ja jotka mahdollistavat paikallisille tuottajille markkinoille pääsyn.

3.7

Ala on myös hyvin herkkä, kun ajatellaan teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua, erityisesti koska laatu, innovointi ja suunnittelu ovat edelleen EU:n tärkeimmät kilpailuedut. Komitea katsoo, että yritykset tarvitsevat johdonmukaisen lainsäädäntökehyksen, joka suojelee niiden etuja ja soveltuu vihreään ja digitaaliseen siirtymään.

3.8

ETSK korostaa, että asianmukainen tasapaino talouskasvun, kestävän kehityksen ja sosiaalisen hyvinvoinnin välillä on oikea tavoite erityisesti EU:n huonekalualan tulevaisuuden ja yleisesti talouden kannalta.

4. Raaka-aineiden saatavuus

4.1

Huonekalualalla käytetään tuotantoprosessissa monia raaka-aineita (kuten puuta, ruokoa, nahkaa, metallia, muovia, tekstiilejä, lasia, vaahtoja jne.). Korkealaatuisten raaka-aineiden luotettava ja esteetön saatavuus on ratkaisevan tärkeää eurooppalaisille tuottajille, ja ETSK kehottaa vahvistamaan arvoketjuja, jotta teollisuus voi kukoistaa. ETSK kehottaa lisäksi ottamaan käyttöön asianmukaiset kuluttajamerkinnät Euroopan markkinoille tuleville muille kuin puumateriaaleille, jotta Euroopan huonekaluteollisuutta voidaan suojella kolmansista maista peräisin olevilta edullisilta ja usein kestävän kehityksen periaatteiden vastaisilta raaka-aineilta.

4.2

Puu on yksi helpoimmin saatavilla olevista ja luonnollisesti uusiutuvista raaka-aineista. Kysyntä kasvaa jatkuvasti, ja vastaavasti EU:n sääntöjen ja normien mukaisten raaka-aineiden hinta on nousussa ja aiheuttaa lisäpaineita. Jotta voidaan vastata puun kasvavaan kysyntään sisämarkkinoilla, on ratkaisevan tärkeää laajentaa ja nykyaikaistaa metsäinfrastruktuuria ja sen kestäväpohjaisuutta sekä parantaa puuntuottajien osaamista, teknologioita ja logistiikkaa.

4.3

Komitea ilmaisee huolensa teollisuuden tärkeimmän raaka-aineen saatavuuden yleisestä vähenemisestä ja hinnankorotuksista, jotka johtuvat tämän raaka-aineen monikäyttöisyydestä erityisesti uusiutuvan energian tuotannossa. ETSK katsoo, että huonekalu- ja puunjalostusteollisuus tuottavat lisäarvon ja työllisyyden osalta paljon enemmän hyötyjä kuin puun suora polttaminen, ja kehottaa jäsenvaltioita lopettamaan tuet ja muut kannustimet puun polttamiselle energian tuottamiseksi. Komitea toteaa jälleen, että ”[o]lisi edistettävä porrastetun käytön periaatetta (tuotteiden valmistaminen, uudelleenkäyttö, korjaaminen ja kierrätys, energiasisällön hyödyntäminen)” (6). ETSK ehdottaa myös, että tehostetaan eurooppalaisen puun käytön edistämistä sisämarkkinoilla lisäämällä aitojen puutuotteiden ja -huonekalujen näkyvyyttä ja käyttöä.

4.4

Kysyntäpuolta vääristävät lisäksi tuet, joita tarjotaan EU:n ulkopuolisille Euroopasta peräisin olevan puun ostajille. ETSK kehottaa ottamaan käyttöön kaupan suojatoimia, joilla suojellaan paikallisia huonekalujen tuottajia, ja on vakuuttunut siitä, ettei raakapuumateriaalin vienti ole taloudellisesti järkevää.

4.5

Puuntuonnin osalta on erittäin tärkeää, että EU:n kauppasopimuksilla edistetään EU:n ulkopuolisten primääripuuvarojen helppoa saatavuutta. ETSK kehottaa tässä yhteydessä alentamaan tuotavien primääri- ja sekundääripuuraaka-aineiden tulleja tai poistamaan ne. Lisäksi tietyistä maista peräisin olevan tuontipuutavaran sertifiointijärjestelmät eivät ole täysin tehokkaita. ETSK kehottaa poliittisia päättäjiä varmistamaan, että kauppasopimusten kestävyyskriteerit pannaan täytäntöön ja että tuontiin sisällytetään työntekijöiden työoloja ja -ehtoja, yhdistymisvapautta ja oikeudenmukaista kohtelua koskevat todentamiskriteerit. ETSK kehottaa ottamaan ihmisoikeudet osaksi huolellisuusvelvoitetta koskevia menettelyjä ja noudattamaan täysimääräisesti ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia koskevia ILO:n yleissopimuksia. Tämä loisi markkinoille tasapuoliset toimintaedellytykset.

5. Kestävyys ja vihreä siirtymä

5.1

ETSK katsoo, että komission tiedonanto uudesta eurooppalaisesta Bauhaus-aloitteesta tarjoaa huonekaluteollisuudelle erinomaisen tilaisuuden edistää osaltaan kestävän kehityksen mukaisten ja osallistavien tuotteiden luomista sellaista uutta elämäntapaa varten, jossa kestäväpohjaisuus on sopusoinnussa elintapojen kanssa. Alan yleinen siirtymä kaikilta osin onnistuu vain, jos työntekijöiden ja heidän edustajiensa aktiivista osallistumista parannetaan.

5.2

Komitea panee merkille, että kuluttajat etsivät yhä enemmän ympäristöystävällisiä tuotteita, jotka on valmistettu säällisistä työoloista ja -ehdoista huolehtien. Lisäksi huonekaluala voi parantaa ympäristövaikutuksiaan valmistamalla kestäväpohjaisempia tuotteita ja käyttämällä kierrätettyjä materiaaleja tai kestävän kehityksen mukaista puuta (esimerkiksi tammi, mänty, akasia jne.) ja uusiopuuta.

5.3

ETSK kehottaa luomaan johdonmukaisen eurooppalaisen lainsäädäntökehyksen, joka kieltäisi vaaralliset palonestoaineet kaikissa sisämarkkinoilla myytävissä tuotteissa. Vaaralliset aineet olisi lisäksi korvattava esimerkiksi vesipohjaisilla vaahdoilla, vaarattomammilla liimoilla tai aineilla, jotka sisältävät vähän haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Työmarkkinaosapuolten sopimus formaldehydin vähentämisestä paneelituotannossa on erinomainen esimerkki siitä, miten työmarkkinaosapuolten vapaaehtoiset sopimukset Euroopan tasolla voivat myös auttaa vähentämään vaarallisista aineista aiheutuvia terveysriskejä.

5.4

Komitea kannattaa myös kestävän kehityksen mukaisten ja täysin kierrätettävien pakkausten pakollisuutta ja kehottaa tarkistamaan pakkauksista ja pakkausjätteistä annettua direktiiviä 94/62/EY. ETSK katsoo niin ikään, että verokannustimilla voisi olla merkittävä rooli kestävän kehityksen hankkeiden edistämisessä.

6. Kiertotalous

6.1

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa (7) ja kiertotalouden toimintasuunnitelmassa (8) esitettyjen tavoitteiden mukaisesti EU:n talous osoittaa merkkejä kiertotalouden omaksumisesta ja kestävyysperiaatteiden mukaisiin uusiin talousmalleihin tähtäävien innovaatioiden edistämisestä. Talouskasvun irrottaminen resurssien käytöstä on ratkaisevan tärkeää ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä.

6.2

Tietojen mukaan 80–90 prosenttia kiinteän yhdyskuntajätteen sisältämästä EU:n huonekalujätteestä poltetaan tai sijoitetaan kaatopaikoille. ETSK on erityisen huolissaan kuluttajille suunnatun tiedotuksen ja saatavilla olevien varaosien puutteesta, mikä kannustaa uusien huonekalujen ostamiseen kiertotalouden sijasta. Se, että EU:n lainsäädännössä kiellettäisiin huonekalujen sijoittaminen kaatopaikoille, lisäisi arvokkaiden materiaalien hyödyntämistä ja uudelleenkäyttöä.

6.3

Ainoa ratkaisu ilmastonmuutoksen torjuntaan ja maapallon luonnonvarojen ylihyödyntämiseen on nopea siirtyminen lineaarisesta materiaali- ja energiavirrasta kiertomalliin. Huonekalualalla sovellettavilla kiertotalouden malleilla kyetään mahdollistamaan tuotteiden arvon hyödyntäminen ja varmistamaan talouskasvu ja työpaikkojen luominen. ETSK korostaa, että huonekalut ja erityisesti aidot puutuotteet ovat keskeisessä asemassa hiilen varastoinnissa ja edistävät näin tehokkaasti ilmastonmuutoksen torjuntaa.

6.4

Komitean mielestä on olennaisen tärkeää, että huonekalujen tuottajat suunnittelevat tuotteensa siten, että mahdollistetaan arvon hyödyntäminen ja helpotetaan uudelleenkäyttöä, korjaamista, kunnostamista ja kierrätystä. Valmistusprosesseissa on keskityttävä resurssi- ja energiatehokkuuden edistämiseen ja tuotantokustannusten alentamiseen.

6.5

Huonekalualan laajennettua tuottajan vastuuta koskevalla järjestelmällä voidaan lisätä uudelleenkäyttö- ja kierrätyskapasiteettia unionissa ja kannustaa tuottajia ottamaan huomioon ympäristövaikutukset suunnitteluvaiheesta tuotteen käyttöiän päättymiseen.

7. Koulutus, digitalisaatio ja työolot ja -ehdot

7.1

Hiljattain tehty tutkimus osoittaa, että useimmilla huonekalualan työntekijöillä ei ole korkea-asteen tutkintoa ja etteivät he ole perehtyneet kiertotalouden näkökohtiin (9). Ammattitaitoisen työvoiman tarve on kuitenkin suuri, ja alalla, jota koettelee työvoiman jatkuva ikääntyminen, on vaikeuksia houkutella nuorempia sukupolvia. Alan houkuttavuuden parantamiseksi on erittäin tärkeää parantaa jatkuvasti työoloja (työterveys ja -turvallisuus) ja jatkokoulutusvaihtoehtoja ja keskittyä motivoimaan erittäin ammattitaitoisia ja digitaalialaan erikoistuneita asiantuntijoita siirtymään huonekalualalle.

7.2

Työvoimakustannukset ovat EU:ssa jonkin verran korkeammat kuin muualla maailmassa, mutta tuottavuudessa ja innovoinnissa ollaan myös edellä muita alueita. ETSK on jo aiemmin todennut, että ”tuottavuuden lisäämiseksi ja kilpailuaseman ylläpitämiseksi ala tarvitsee työntekijöitä, joilla on koulutus tuoreimpaan osaamiseen ja viimeisimpiin tekniikoihin” (10).

7.3

7.4

Ammatillista perus- ja jatkokoulutusta on kehitettävä taitojen ja uuden alakohtaisen osaamisen edistämiseksi. Tähän toimintaan on otettava mukaan työmarkkinaosapuolet, oppilaitokset ja muut asiaankuuluvat valtiovallasta riippumattomat organisaatiot. Huonekalualan työntekijöiden tulevaisuutta ovat huipputeknologiaan liittyvät ja osaamisintensiiviset työpaikat, jotka pohjautuvat vankkaan työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun ja työehtosopimuksiin säällisine palkkoineen ja työoloineen, jotka voivat houkutella nuorempia sukupolvia.

7.5

Oppisopimuskoulutettaville tarkoitettu tavoitteiltaan entistä kunnianhimoisempi Erasmus-ohjelma auttaisi lisäksi siirtämään tehokkaammin eteenpäin eurooppalaisen huonekaluvalmistuksen rikkaat ja monimuotoiset perinteet ja innovointipotentiaalin ja auttaisi niin ikään parantamaan huonekalualan houkuttavuutta nuorten keskuudessa ja koko yhteiskunnassa. ETSK suosittaa lisäksi, että edistetään tutkintojen vastavuoroista tunnustamista tukevia validointijärjestelmiä.

8. Rahoitus ja investoinnit

8.1

Eurooppalaisilla yrityksillä on oltava pääsy tutkimuksen, kehitystyön ja innovoinnin rahoitusohjelmiin, jotka voivat auttaa niitä laajentamaan toimintaansa, lisäämään tuottavuuttaan sekä omaksumaan kiertotalouden ja uusia teknologioita. Investointeja tarvitaan myös kiertotalouden kehien, tuotteiden elinkaaren, korjaamisen tai kunnostamisen sekä kierrätyskapasiteetin edistämiseen. Luomalla kysyntää käytetyille huonekaluille ja tukemalla käytettyjen huonekalujen kierrätys- tai uusiojalostusprosessiin osallistuvia voittoa tavoittelemattomia toimijoita voidaan lisäksi vaikuttaa myönteisesti vihreän siirtymän tavoitteisiin.

8.2

Rahoitusmahdollisuudet ovat edelleen yksi merkittävimmistä heikkouksista alalla, jota pk-yritykset hallitsevat. On erittäin tärkeää, että pk-yrityksillä on riittävät resurssit, jotta ne voivat analysoida liiketoimintansa kehittämistä kiertotalouden, innovatiivisuuden ja kestäväpohjaisuuden kannalta, ja niitä olisi tuettava siirtymäkauden verokannustimin ja alennetuin alv-kannoin kunnostettujen ja uudelleenvalmistettujen huonekalujen osalta.

8.3

Huonekalutuotteiden korkealuokkaisten ominaisuuksien – kuten suunnittelun, laadun, toimivuuden, kestävyyden ja ergonomian – avulla voidaan tasapainottaa matalapalkkaisten maiden tuottajilla olevaa hintaetua. Tämän lisäksi materiaalien käyttöä ja kehittyneitä teknologisia tuotantolaitoksia koskeva innovointi tarjoaa lisäedun kilpailukyvyn kannalta. Komitea kehottaakin investoimaan suunnitteluun, luovuuteen, osaamiseen ja arvoketjun kehittämiseen.

8.4

ETSK kehottaa myös luomaan eurooppalaisen foorumin, joka edistää liiketoiminnan kehittämistä huonekalualalla ja arvioi ennalta uusien teknologioiden sosiaalisia vaikutuksia. Siihen olisi kuuluttava yrityksiä, työmarkkinaosapuolia, kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, tutkimuslaitoksia, korkeakouluja ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä, ja sen olisi tuettava alan kasvua samaan tapaan kuin Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumi (12), joka on erinomainen esimerkki tässä suhteessa.

Bryssel 15. kesäkuuta 2022.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Christa SCHWENG

(1) Uusi eurooppalainen Bauhaus – Kaunista, kestävää, yhdessä, COM(2021) 573 final.

(2) EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10.

(3) Euroopan uusi teollisuusstrategia, COM(2020) 102 final.

(4) Euroopan komissio – sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritystoiminta.

(5) Kestäviä tuotteita koskeva aloite.

(6) Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Entistä kilpailukykyisemmän eurooppalaisen puu- ja huonekaluteollisuuden mahdollisuudet ja haasteet” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 24, 28.1.2012, s. 18).

(7) COM(2019) 640 final.

(8) COM(2020) 98 final.

(9) Innovation in the Furniture Industry in the era of circular economy.

(10) Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Entistä kilpailukykyisemmän eurooppalaisen puu- ja huonekaluteollisuuden mahdollisuudet ja haasteet” (oma-aloitteinen lausunto) (EUVL C 24, 28.1.2012, s. 18).

(11) European Furniture Professions -hanke.

(12) Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumi.