1.Johdanto ja keskeisimmät seikat

Energiaunionin tilaa koskeva katsaus tarjoaa vuosittain 1 mahdollisuuden arvioida Euroopan unionin energia- ja ilmastopolitiikkojen ja energiaunionin viiden pilarin täytäntöönpanon muutosta ja edistymistä matkalla kohti vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitetta.

Kuluva vuosi merkitsee alkua vuosikymmenelle, jota yleisesti pidetään ratkaisevana ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin köyhtymisen ja saastumisen torjunnan kannalta. Näitä ongelmia pahentaa entisestään luonnonvarojen ehtyminen. Vuosi merkitsee myös tärkeää siirtymää koronaviruskriisistä elpyvään talouteen sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja siihen liittyvien strategioiden päättäväiseen täytäntöönpanoon.

Tämän vuoden energiaunionin tilaa koskevassa katsauksessa arvioidaan näin ollen komission tiivistä työtä muiden EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja sen kansainvälisten kumppaneiden kanssa, kun ne pyrkivät vastaamaan kaksitahoiseen haasteeseen eli toipumaan nopeasti ja kestävästi sekä koronaviruskriisin että ilmastonmuutoksen 2 aiheuttamista vaikutuksista. Energiajärjestelmän muutokseen panostaminen on osa ilmastoneutraaliuteen tähtäävää ratkaisua ja vastaus koronaviruskriisin vaikutuksiin.

Tämän vuoden katsaus julkaistaan ajankohtana, jona kaasun ja sähkön hinnat ovat hyvin korkealla Euroopan unionissa ja monissa muissa maailman maissa. Hintapiikki johtuu ennen kaikkea siitä, että kaasun maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa huimasti talouden elpyessä tarjonnan kuitenkaan pystymättä vastaamaan siihen. Hintojen nousu on suuri huolenaihe kansalaisille, yrityksille, EU:n toimielimille ja hallituksille kaikkialla EU:ssa. Kotitalouksiin ja yrityksiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten torjumiseksi komission tuoreessa tiedonannossa ”Miten vastata energian hintojen nousuun: toiminta- ja tukivälineistö” 3 hahmotellaan lyhyen ja pidemmän aikavälin toimenpidevälineistö. Niillä pyritään mahdollistamaan nopea koordinoitu lähestymistapa heikoimmassa asemassa olevien suojelemiseksi ilman, että Euroopan energian sisämarkkinat pirstaloituvat tai että energia-alaan ja vihreään siirtymään tehtävät investoinnit vaarantuvat. Ehdotetussa poliittisessa ratkaisussa olisi keskipitkällä aikavälillä keskityttävä tehostamaan EU:n energiankäyttöä, vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja parantamaan kykyä sietää energian hintapiikkejä sekä tarjoamaan loppukäyttäjille kohtuuhintaista ja puhdasta energiaa. Katsauksen tulokset auttavat valottamaan keskustelua tavoista, joilla energiaunioni parhaiten myötävaikuttaa tähän.

Katsauksen julkaisu osuu Glasgow’ssa pidettävän Yhdistyneiden kansakuntien ilmastosopimuksen osapuolten 26. vuosikokouksen (COP 26) aattoon. Kokous pidetään vuonna, jona monet alueet ovat kärsineet äärimmäisistä sääilmiöistä. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) 4 on todennut tällaisten ilmiöiden riskin kasvavan tulevaisuudessa ja ilmastonmuutoksen johtuvan selvästi ihmisen toiminnasta. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) maailman energiakatsauksen 2021 5 mukaan ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää kiireellisiä toimia kuluvan vuosikymmenen aikana ja kulutus- ja tuotantotapojen syvällistä muutosta erityisesti energian tuotannon, kuljetuksen ja kulutuksen osalta 6 . Tässä tiedonannossa esitellään muutoksen nykytilannetta ja autetaan tunnistamaan tulevaisuuden toiminta-alueita ja lisätoimia. Katsaukseen liittyvät raportit mahdollistavat perusteellisemman analyysin seuraavista asioista:

-Energiatuet EU:ssa (tämän tiedonannon liite)

-Ilmastotoimien edistymistä koskeva raportti 2021 7

-Puhtaiden energiateknologioiden kilpailukyvyn edistymistä koskeva raportti 8

-Polttoaineiden laatua koskeva raportti 9 ja

-Raportti hiilimarkkinoiden toiminnasta (päästökauppajärjestelmä) 10

Energiaunionin tila – keskeiset tulokset

·Vuonna 2020 EU:n kasvihuonekaasupäästöt (mukaan lukien kansainvälisen lentoliikenteen päästöt) olivat 31 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990 pandemian aiheuttaman energiankulutuksen vähenemisen ja hiilestä irtautumisen edistymisen myötä.

·Vuonna 2020 uusiutuvat energialähteet ohittivat ensimmäistä kertaa fossiiliset polttoaineet EU:n tärkeimpänä energialähteenä sähköntuotannossa (EU:n sähköstä tuotettiin 38 prosenttia uusiutuvilla lähteillä, 37 prosenttia fossiilisilla polttoaineilla ja 25 prosenttia ydinvoimalla). Uusiutuvien energialähteiden osuuden EU:n energialähteiden kokonaisyhdistelmässä odotetaan saavuttavan vähintään 22 prosentin tason, vaikka jotkin jäsenvaltiot ovat vaarassa epäonnistua kansallisen sitovan tavoitteensa saavuttamisessa.

·Viimeisimmät saatavilla olevat tiedot osoittavat, että EU:n primäärienergian kulutus väheni 1,9 prosenttia ja energian loppukulutus 0,6 prosenttia vuonna 2019 vuoteen 2018 verrattuna.

·EU:n riippuvuus energian nettotuonnista oli 60,6 prosenttia vuonna 2019, kun se oli 58,2 prosenttia vuonna 2018 ja 56 prosenttia vuonna 2000. Taso on korkein 30 viime vuoden aikana.

·Fossiilisten polttoaineiden tuet laskivat hieman vuonna 2020 eli 52 miljardiin euroon, kun ne olivat 56 miljardia euroa vuonna 2019, mutta tämä johtui kulutuksen vähenemisestä koronaviruspandemiaan liittyvien rajoitusten vuoksi. Ilman jäsenvaltioiden toimia fossiilisten polttoaineiden tuet alkavat todennäköisesti kasvaa uudelleen taloudellisen toiminnan elpyessä.

·Tähän mennessä yhdeksän jäsenvaltiota on lopettanut asteittain kivihiilen käytön, 13 on tehnyt kansallisia sitoumuksia tarkoituksenaan lopettaa käyttö tiettyyn määräpäivään mennessä, neljä harkitsee mahdollisia määräpäiviä ja ainoastaan yksi valtio ei ole vielä aloittanut kansallisia keskusteluja asteittaisesta lopettamisesta.

·Energian hinnat heilahtelivat rajusti, kun talous ensin supistui koronaviruskriisin vuoksi ja alkoi sitten elpyä. Polttoaineiden halpenemisen, heikenneen kysynnän ja nopeasti kasvavan uusiutuvan energian tuotannon vuoksi energian tukkuhinnat laskivat jyrkästi vuonna 2019. Sähkön hinnat painuivat laajasti negatiivisiksi vuonna 2020. Tämä laskusuuntaus muuttui äkillisesti päinvastaiseksi: sähkön tukkuhinnat ovat vuodessa nousseet 230 prosenttia, kun taas vaikutus vähittäishintaan on ollut maltillisempi vuoden 2021 syyskuuhun mennessä (EU:ssa keskimäärin +11 prosenttia) 11 . Tämä johtui paljolti kaasun hinnannoususta, jonka vaikutus sähkön hintaan oli yhdeksänkertainen verrattuna hiilen hinnannousun vaikutukseen samana ajanjaksona 12 .

·Yli 98,6 prosenttia EU:n sähkönkulutuksesta on yhteenkytkettyä 13 . Maakaasukaupan keskuksissa kaupatut määrät nousivat ennätykselliselle tasolle vuonna 2019. Sama suuntaus jatkui vuonna 2020.

·Puhtaan energian tutkimuksen ja innovoinnin julkinen rahoitus jäsenvaltioissa jää edelleen vähäisemmäksi kuin vuonna 2010, mutta puhtaan energian tutkimukseen ja innovointiin suunnattu kansallinen ja EU:n elvytysrahoitus voi osittain kompensoida tämän.

·Energiaköyhyys kosketti jopa 31 miljoonaa ihmistä EU:ssa vuonna 2019 14 , ja jäsenvaltioiden ja tulotasojen välillä on pysyviä eroja. Tämän vuoksi on tärkeää suojata heikoimmassa asemassa olevia nykyiseltä hintapiikiltä ja varmistaa oikeudenmukainen siirtymä kohti ilmastoneutraaliutta.

·Kehitys on siis useimmilta – muttei kaikilta – osin myönteistä, mutta ei vielä riittävää, jotta saataisiin aikaan sellainen muutos, jota energiaunionin tavoitteiden saavuttaminen edellyttää. Kehitystä onkin nopeutettava, jotta ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa vuoteen 2050 mennessä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja jotta voidaan suojautua EU:n nykyisin kohtaamilta äkillisiltä hinnannousuilta.

·Hyväksymällä eurooppalainen ilmastolaki 15 ja komission vuoden 2021 puolivälissä ehdottama ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttaminen” ‑paketti 16 otettiin kaksi merkittävää askelta kohti uskottavaa kehystä, jonka avulla voidaan päästä edellä mainittuihin tavoitteisiin.

·Jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien odotetaan lisäävän ilmastoon liittyviä investointeja vähintään 177 miljardilla eurolla 17 ja edistävän tarvittavia uudistuksia ilmasto- ja energiasiirtymän tukemiseksi.

2. Ilmastonmuutostavoitteiden saavuttaminen, elpyminen ja palautuminen

2.1.Edistyminen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanossa – painopisteenä energia- ja ilmastopolitiikka

Vuosi 2021 merkitsi siirtymistä ilmastoneutraaliuteen siirtymistä koskevan kattavan vision ja sitä tukevien alakohtaisten strategioiden 18 määrittelystä kohti niihin perustuvien aloitteiden ehdottamista ja toteuttamista. Keskeisiä hetkiä tässä suhteessa olivat ilmastolain hyväksyminen kesäkuussa ja ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttaminen” ‑paketin (’55-valmiuspaketti’) esittely vuoden 2021 heinäkuussa.

Eurooppalaisen ilmastolain hyväksyminen loi selkeät sitovat puitteet ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Se vastaa täysin ilmastotavoitesuunnitelmassa vuodelle 2030 19 esitettyä tavoitetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja tukeutuu jäsenvaltioiden kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin 20 .

Ilmastolain viitoittamaa tietä tukevassa uraauurtavassa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttaminen” ‑paketissa esitettiin joukko toisiinsa liittyviä ehdotuksia kaikille talouden aloille. 21 Ehdotukset laajentavat vuoden 2030 tavoitetta muun muassa asettamalla uusia tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle sekä uusiutuville energialähteille ja energiatehokkuudelle (luvut 3.1 ja 3.2) 22 . Tässä yhteydessä komissio ehdotti, että uusiutuvia energialähteitä koskevaa EU:n vuoden 2030 tavoitetta nostetaan nykyisestä vähintään 32 prosentista vähintään 40 prosenttiin unionin energian kokonaisloppukulutuksesta. Komissio ehdotti samalla kattavan kehyksen laatimista uusiutuvan energian käyttöönotolle kaikilla talouden aloilla. Lisäksi komissio ehdotti energiatehokkuustavoitteiden nostamista EU:n tasolla ja niiden tekemistä sitoviksi, jotta varmistetaan 36 prosentin kokonaisvähennys energian loppukulutuksessa ja 39 prosentin vähennys primäärienergian kulutuksessa vuoteen 2030 mennessä 23 .

Useat kehitysaskeleet ovat vauhdittaneet pyrkimystä nostaa rakennusten perusparannusastetta rakennusten perusparannusaaltostrategian 24 mukaisesti. Next Generation EU ‑elpymisväline on tarjonnut lisärahoitusta rakennusten perusparannukseen keinona tukea talouden elpymistä ja lisätä energia- ja resurssitehokkuutta. Ehdotus energiatehokkuusdirektiivin tarkistamisesta 25 pyrkii asettamaan julkisen sektorin johtoasemaan ottamalla käyttöön julkisten rakennusten kolmen prosentin vuosittaisen perusparannusvelvoitteen. Ehdotuksessa noudatetaan myös ”energiatehokkuus etusijalle ‑periaatetta” 26 ja tarkistetaan primäärienergiakerrointa 27 . Rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin 28 tuleva tarkistus auttaa myös muokkaamaan EU:n oikeudellista kehystä rakennusten perusparannusaaltostrategian tavoitteisiin sopivaksi. Tähän sisältyy esimerkiksi energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten asteittainen käyttöönotto. Uusi eurooppalainen Bauhaus ‑aloitteen ensimmäisen yhteissuunnitteluvaiheen tulokset esiteltiin 15. syyskuuta 2021 annetussa tiedonannossa 29 . Tiedonannossa esiteltiin myös tukikehyksen ensimmäiset osatekijät sen toteuttamiseksi seuraavassa vaiheessa 30 . Uuden eurooppalaisen Bauhausin tavoitteena on toteuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa houkuttelevalla, innovatiivisella ja ihmiskeskeisellä tavalla. Sen keskeisiä arvoja ovat kestävyys (myös kiertotalous), estetiikka ja osallisuus.

Energiajärjestelmän integroinnin edistämiseksi uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin muutosehdotus 31 tarjoaa vankan pohjan uusiutuviin energialähteisiin perustuvalle sähköistämiselle ja auttaa puuttumaan esimerkiksi uusiutuvan vedyn avulla sellaisten alojen tilanteeseen, joille hiilestä irtautuminen tuottaa vaikeuksia.Muutetussa direktiivissä asetetaan tavoite, joka tarvitaan vuoden 2030 kasvihuonekaasupäästövähennysten toteuttamiseksi. Euroopan unioni tarjoaa työkaluja tukeakseen energiajärjestelmän perusteellista muutosta uudella tavoitteellaan, jonka mukaan uusiutuvien energialähteiden osuuden on vuoteen 2030 mennessä oltava 40 prosenttia energian kokonaisloppukulutuksesta. Ehdotus helpottaa myös sähköajoneuvojen ja akkujen integrointia energiajärjestelmään ja tukee kaukolämpöjärjestelmien käyttöönottoa ja integrointia.

Vuonna 2020 hyväksytyssä avomerellä tuotettavan uusiutuvan energian strategiassa asetetaan tavoite, jonka mukaan merituulivoiman kapasiteetin on oltava vähintään 60 GW ja valtamerienergian kapasiteetin vähintään 1 GW vuoteen 2030 mennessä, jotta vuoteen 2050 mennessä käytössä on 300 GW merituulivoimaa ja 40 GW valtamerienergiaa 32 ilman kielteisiä ympäristövaikutuksia ja siten, että merta voi käyttää erilaisiin tarkoituksiin merten aluesuunnittelun avulla 33 . Strategiassa ennakoidaan tämän seurauksena kaikilla Euroopan merialueilla kasvavaa sähköntuotantoa esittämällä uutta lähestymistapaa verkkoinfrastruktuuriin. Avomerellä tuotettavan uusiutuvan energian strategian täytäntöönpano etenee pullonkaulojen määrittelemisellä. Työssä keskitytään nyt mittakaavan kasvattamiseen. Samalla halutaan varmistaa, että uusiutuvan energian kehittäjillä on oikeat markkinakannustimet tuulipuistojen käyttöönottamiseksi, ja tuetaan alan läpimurtoinnovaatioita Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman ehdotuspyyntöjen kautta.

Vetystrategian 34 tavoitteena 35 on saada käyttöön 40 GW uusiutuvan vedyn elektrolyysikapasiteettia vuoteen 2030 mennessä, ja sen mukaisesti komissio on ehdottanut, että uusiutuvia energialähteitä koskevaan direktiiviin sisällytettäisiin sitovia tavoitteita uusiutuvan vedyn käytölle liikenteessä ja teollisuudessa. Teollisuuden ennusteiden mukaan suurin osa näistä hankkeista toteutetaan uusiutuvalla sähköllä, mikä tuottaa arviolta 6,7 miljoonaa tonnia uusiutuvaa vetyä ja 2,3 miljoonaa tonnia vähähiilistä vetyä vuoteen 2030 mennessä EU:ssa. Elpymis- ja palautumissuunnitelmat lisäävät tähän mennessä hyväksytyn 22 suunnitelman perusteella investointeja uusiutuvaan ja vähähiiliseen vetyyn noin 9,3 miljardilla eurolla. Vedyn tuotannon ja käytön lisääminen liikenteessä on ensisijainen tavoite, joka näkyy uudessa ilmailua ja meriliikennettä koskevassa ReFuelEU-ehdotuksessa.

Euroopan laajuisten energiaverkkojen suuntaviivoja koskevan asetuksen ehdotetulla tarkistuksella 36 pyritään edelleen parantamaan infrastruktuurisuunnittelua ja selkeyttämään lupaprosesseja yhteenliitäntähankkeille erityisesti merellä tuotettavan energian alalla. Uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin ehdotettu tarkistus tehostaa rajat ylittävää yhteistyötä ja tarjoaa välineitä lupamenettelyjen nopeuttamiseksi. Seuraavien kuukausien aikana on tehtävä lisätyötä jäsenvaltioiden suunnittelemien hankkeiden tukemiseksi. Jäsenvaltioiden toimittamat elpymis- ja palautumissuunnitelmat sisältävät uudistuksia, joilla helpotetaan investointeja uusiutuviin energialähteisiin ja niihin liittyvään verkkoinfrastruktuuriin 37 .

Lisäksi komissio toistaa teollisuusstrategian vuoden 2021 päivityksessään 38 , että Euroopan teollisuuden haasteet ja mahdollisuudet on ymmärrettävä paremmin sen siirtyessä kohti ilmastoneutraalia taloutta, ja samalla se kuvaa, miten EU-politiikat voivat tukea tätä prosessia.

EU:n vuosien 2021–27 talousarviosta annetaan merkittävää tukea Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja energiakäänteen toteuttamiseen kaikkialla unionissa. Erityisesti Euroopan aluekehitysrahastossa vähintään 30 prosenttia ja koheesiorahastossa vähintään 37 prosenttia käytettävissä olevasta rahoituksesta osoitetaan unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin 39 (kohta 4.3) tuesta 100 prosenttia kohdistetaan unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja helpottaa sosioekonomista tilannetta alueilla, jotka kärsivät eniten ilmastoneutraaliuteen siirtymisestä. InvestEU-ohjelmassa keskitytään ensisijaisesti vihreän siirtymän tukemiseen 9,9 miljardin euron suuruisessa kestävän infrastruktuurin ikkunassa. Vuonna 2021 komissio on myös tukenut jäsenvaltioita uudistusten kehittämisessä ja täytäntöönpanossa EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi yli 65 teknisen tukihankkeen kautta. 40

2.2.Vihreää siirtymää vauhdittava elpymis- ja palautumistuki

Next Generation EU 41 ‑välineen keskiössä on elpymis- ja palautumistukiväline 42 , joka tukee vihreää ja digitaalista siirtymää. Tässä yhteydessä kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien viipymätön täytäntöönpano voi auttaa jäsenvaltioita saavuttamaan kunnianhimoisempia tavoitteita vuoteen 2030 mennessä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevan paketin mukaisesti. 43

Elpymis- ja palautumistukiväline edellyttää, että jäsenvaltiot kohdistavat vähintään 37 prosenttia kokonaismäärärahoistaan toimenpiteisiin, jotka edistävät ilmastosiirtymää, ja vähintään 20 prosenttia digitalisaatioon. Samalla on varmistettava, että kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat ovat yhdenmukaisia kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa 44 . Kaiken rahoituksen on noudatettava vahingon välttämisen periaatetta, jotta vältetään kielteiset vaikutukset ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin.

Komission 5. lokakuuta 2021 mennessä hyväksymän 22 elpymis- ja palautumissuunnitelman analyysi osoittaa 45 , että kyseiset jäsenvaltiot aikovat ylittää vaatimuksen, jonka mukaan vähintään 37 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen määrärahoista on osoitettava ilmastonmuutokseen. Jäsenvaltiot ovat myös panostaneet merkittävästi komission 46 ehdottamiin vihreään siirtymään liittyviin ’lippulaivahankkeisiin’, erityisesti lippulaivahankkeisiin ’energiantuotannon tehostaminen’, ’kunnostaminen’ ja ’lataus ja tankkaus’.

Suunnitellut ilmastoon liittyvät investoinnit ovat yhteensä noin 177 miljardia euroa 47 , mikä on 40 prosenttia näille jäsenvaltioille osoitetuista 445 miljardin euron elpymis- ja palautumistukivälineen varoista. Energiatehokkuuden ja puhtaan energian investointeihin ja uudistuksiin on suunnattu lähes 76 miljardia euroa (kaavio 1) 48 . Lähes kaikki jäsenvaltiot käyttävät elpymis- ja palautumistukivälineen investointivaroja rakennusten perusparannukseen ja puhtaaseen liikenteeseen, ja monet käyttävät niitä investoidakseen uusiutuvaan energiaan.

Tähän mennessä hyväksytyt elpymis- ja palautumissuunnitelmat sisältävät myös vihreää siirtymää tukevia uudistuksia, jotka edistävät ilmasto- ja energiasiirtymälle suotuisan ympäristön luomista. Jäsenvaltiot ovat esimerkiksi ehdottaneet elpymis- ja palautumissuunnitelmissaan uudistuksia energiatehokkuuden lisäämiseksi poistamalla asteittain käytöstä vanhentuneita lämmitysjärjestelmiä tai kehittämällä keskitettyjä asiointipisteitä rakennusten perusparannusta varten. Lisäksi ne ovat ehdottaneet energiamarkkinoiden uudistuksia uusiutuvan energian käyttöönoton helpottamiseksi ja uudistuksia kestävän liikkuvuuden kannustamiseksi edistämällä intermodaaliliikennettä tai puhtaiden ajoneuvojen verokannustimia.

Kaavio 1: Ilmastoon liittyvien investointien jakautuminen jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmissa.
Lähde: Komission hyväksymän 22 elpymis- ja palautumissuunnitelman alustava arviointi (5. lokakuuta 2021 mennessä).

3. Energiaunioni – välttämätön edellytys hiilestä irtautumiselle

3.1.Nopeampi siirtymä hiilestä uusiutuviin energialähteisiin

Vuonna 2020 kasvihuonekaasupäästöt 49 olivat alimmillaan 30 vuoteen: ne olivat 31 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990 ja 10 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2019. Kun maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta (LULUCF) aiheutuvat päästöt ja poistumat otetaan huomioon, kasvihuonekaasupäästöjen nettovähennys oli 34 prosenttia. Syynä tähän oli esimerkiksi pandemian aiheuttama energiankulutuksen väheneminen, mutta myös jatkuva suuntaus kohti hiilestä irtautumista, kuten siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan.

Jo ennen koronakriisiä EU oli ylittänyt UNFCCC:n tavoitteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Jäsenvaltioiden vuonna 2021 50 toimittamien ennusteiden mukaan kasvihuonekaasujen nettopäästöt vähenevät 34 prosenttia vuoteen 2030 mennessä nykyisillä toimenpiteillä ja 41 prosenttia EU:n lisätoimenpiteillä. Eurooppalaisessa ilmastolaissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle asetettu vähimmäistavoite on 55 prosenttia.

Vuoden 2021 hiilimarkkinaraportti osoittaa, että EU:n päästökauppajärjestelmä on edistänyt merkittävästi EU:n vuoden 2020 päästövähennystavoitteen saavuttamista. Sen jälkeen kun EU:n päästökauppajärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2005, sähkön ja lämmön tuotannon ja energiaintensiivisten teollisuudenalojen päästöt ovat vähentyneet noin 43 prosenttia. EU:n päästökauppajärjestelmässä vuosina 2013–2020 pidetyistä huutokaupoista saatiin yli 68 miljardin euron kokonaistulot, joista merkittävä osa (75 prosenttia) käytetään ilmastotoimiin. Säilyttääkseen EU:n päästökauppajärjestelmän ympäristötavoitteiden loukkaamattomuuden ja varmuuden komissio antoi ehdotuksen sen tarkistamiseksi vuoden 2030 korotetun päästövähennystavoitteen mukaisesti, joka on vähintään 55 prosenttia alle vuoden 1990 tason.

Vakaat ja luotettavat pitkän aikavälin strategiat ovat välttämättömiä, kun pyritään etenemään koordinoidusti ja kustannustehokkaasti kohti Pariisin sopimuksessa asetettua pitkän aikavälin tavoitetta. Vuoden 2021 lokakuuhun mennessä 20 jäsenvaltiota 51 on toimittanut pitkän aikavälin strategiansa komissiolle 52 . Näistä 13 53 ilmoitti selkeästi tavoittelevansa ilmasto- tai hiilineutraaliutta 54 vuoteen 2050 mennessä tai sitä ennen 55 . Muut jäsenvaltiot pyrkivät olemaan suurelta osin ilmastoneutraaleja 56 tai suunnittelevat 80–95 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä vuoteen 1990 verrattuna. Koska saadut kansalliset strategiat eivät kuitenkaan vielä mahdollista energiaunionin tavoitteiden yhteistä saavuttamista, jäsenvaltioita kannustetaan harkitsemaan niiden päivittämistä ja mahdollisuuksien mukaan nostamaan tavoitteitaan 57 .

Komission strategiassa metaanipäästöjen vähentämiseksi 58 korostetaan nopeita toimia pääasiassa maatalous-, energia- ja jätealalta peräisin olevien metaanipäästöjen vähentämiseksi, ja IPCC on vahvistanut näkemyksen viimeisimmässä ilmastonmuutosta koskevassa raportissaan 59 . Energia-alan metaanipäästöjen hallitsemiseksi 60 komissio esittää vielä vuonna 2021 ehdotuksen metaanipäästöjen vähentämisestä 61 .

Tavoitteiden nostamisessa ja hiilestä irtautumisessa on kyse myös nykyisen vuoden 2020 tavoitteen saavuttamisesta uusiutuvien energialähteiden osalta 62 . Jäsenvaltioiden on toimitettava viimeistään 30. huhtikuuta 2022 63 tiedot siitä, onko vuoden 2020 uusiutuvan energian tavoitteet saavutettu. Viimeisimmät saatavilla olevat tiedot (vuodelta 2019, ks. kaavio 2) ja olemassa olevat ulkoiset analyysit 64 osoittavat, että EU kokonaisuudessaan ja suurin osa jäsenvaltioista yksittäin edistyi hyvin tavoitteiden saavuttamisessa, mikä johtuu osittain keskeisten teknologioiden, kuten tuuli- 65 ja aurinkoenergian 66 , hintojen alenemisesta vuosien saatossa. Joillakin jäsenvaltioilla, erityisesti Ranskalla ja Puolalla, näyttää kuitenkin olevan vaara siitä, etteivät ne saavuta kansallista sitovaa tavoitettaan, jos ne eivät hyödynnä esimerkiksi tilastollisia siirtoja sellaisten jäsenvaltioiden kanssa, joilla on uusiutuvan energian ylijäämää kansalliseen tavoitteeseensa nähden. Komissio on auttanut ja auttaa jatkossakin jäsenvaltioita tekemään tällaisia sopimuksia.

Kaavio 2: Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisosuus (prosenttia energian kokonaisloppukulutuksesta, 2019). Lähde: Eurostat

Myös EU:n uusiutuvan energian rahoitusmekanismia 67 koskeva työ etenee. Se on yksi lisävaihtoehto, jolla voidaan tukea uusiutuvan energian hankkeita ja siten edistää uusiutuvien energialähteiden laajempaa käyttöönottoa kaikkialla EU:ssa.

Jäsenvaltioiden kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien lupaukset vastaavat EU:n yhteistä kapasiteettia, joka ylittää nykyisen vuoden 2030 uusiutuvien energialähteiden tavoitteen (33,1–33,7 prosenttia eli yli nykyisen tavoitteen, jonka mukaan uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta on vähintään 32 prosenttia vuoteen 2030 mennessä). Hallintoasetuksen mukaisissa kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien päivityksissä, jotka on määrä tehdä viimeistään 30. kesäkuuta 2023 (päivitysluonnokset) ja 30. kesäkuuta 2024 (lopulliset päivitykset), olisi huomioitava vuoden 2030 korkeammat tavoitteet ehdotetun uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin tarkistuksen mukaisesti. Komissio antaa näitä päivityksiä koskevia ohjeita tehtyjen lainsäädäntöehdotusten mukaisesti.

Kokonaisinvestoinnit uusiutuviin energialähteisiin kasvoivat EU:ssa merkittävästi eli 48,8 miljardiin euroon vuonna 2020 vuoden 2019 32,9 miljardista eurosta 68 . Tilanne vaihtelee kuitenkin teknologioittain: maatuulivoiman vuotuinen lisäkapasiteetti laski 8,4 GW:sta 7,1 GW:iin, mutta sen sijaan nousi merituulivoiman osalta 1,5 GW:sta 2,5 GW:iin 69 ja aurinkosähkön osalta 16,3 GW:sta 18,6 GW:iin 70 . Tukeakseen edelleen innovointia ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa komissio työstää vuonna 2022 EU:n aurinkoenergiastrategiaa. Työssä keskitytään olemassa oleviin esteisiin, jotka vaikeuttavat vuosiin 2030 ja 2050 mennessä vaaditun aurinkoenergiakapasiteetin käyttöönottoa, sekä edellytyksiin, jotka mahdollistavat tällaisen käyttöönoton.

Komissio tukee uusiutuvan vedyn käyttöönottoa, helpottaa Euroopan puhtaan vedyn allianssin toimintaa sekä tukee uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn käyttöönottoa innovaatiorahaston kautta. Se tukee myös Puhdas vety ‑yhteisyrityksen perustamista ja jäsenvaltioita, jotka johtavat Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden prosessia.

Pääasiallinen uusiutuvan energian lähde on edelleen bioenergia, jonka osuus kaikista uusiutuvista energialähteistä on noin 60 prosenttia. Nykyinen uusiutuvan energian direktiivi sisältää kestävyyskriteerit bioenergian käytölle. Komissio on työskennellyt tiiviisti jäsenvaltioiden kanssa laatiakseen täytäntöönpanosäädökset, joissa annetaan jäsenvaltioille metsien kestävyyskriteerejä koskevat toimintaohjeet. Lisäksi komissio hyväksyi uusiutuvien energialähteiden ennustettuun kasvuun liittyen joukon toimenpiteitä, joilla pyritään tukkimaan olemassa olevat porsaanreiät, vahvistamaan kestävää korjuuta ja varmistamaan puubiomassan suurin taloudellinen ja ympäristöllinen lisäarvo 71 .

3.2.Energiatehokkuuden parantaminen

Kuten uusiutuvien energialähteiden osuuden osalta, komissio arvioi ensi vuonna, onko vuoden 2020 energiatehokkuustavoitteet saavutettu. Primäärienergian kulutus väheni vuonna 2019 toisena vuonna peräkkäin. Se oli 1,8 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2018, mutta edelleen 1,8 prosenttia vuoden 2020 energiatehokkuustavoitteen saavuttamisen edellyttämän lineaarisen kehityspolun yläpuolella 72 . Energian loppukulutus väheni vuonna 2019 ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen, mutta kun otetaan huomioon kertynyt vajaus, 0,6 prosentin vähennys vuonna 2019 ei ollut riittävä tavoitteen saavuttamiseksi: todellinen kulutus oli 2,3 prosenttia vuoden 2020 tavoitteen saavuttamisen edellyttämän lineaarisen kehityspolun yläpuolella 73 .

EU vähensi primäärienergian intensiteettiään yli kolme prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Koska vuonna 2019 talvi oli lämpimämpi kuin vuonna 2018, sää vaikutti osaltaan energiankulutuksen vähenemiseen, mutta oma vaikutuksensa oli myös uusiutuviin energialähteisiin siirtymisellä. Loppuenergian intensiteetin vuosiparannus oli 2 prosenttia. Vuonna 2020 koronakriisin vaikutukset johtivat energiankulutuksen huomattavaan laskuun. Euroopan ympäristökeskuksen varhaiset arviot osoittavat, että kulutus putosi tarpeeksi alas primääri- että loppuenergiankulutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Vuoden 2030 tavoitteiden osalta EU:n 74 primäärienergiankulutus vuonna 2019 oli 19,7 prosenttia ja loppuenergian kulutus 16,3 prosenttia vuoden 2030 tavoitetason yläpuolella. Vuonna 2019 vähenemisen tahti kohti vuoden 2030 tavoitteita oli tyydyttävä vain primäärienergian kulutuksen osalta. Ponnisteluja tarvitaan paljon enemmän, jotta nykyistä energian loppukulutustavoitetta voidaan kiristää ja energiatehokkuusdirektiivin ehdotetussa tarkistuksessa asetettu korotettu tavoite voidaan saavuttaa. Tämä edellyttää kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien päivittämistä ja kunnollista täytäntöönpanoa, kun suunnitellaan uusia toimenpiteitä, joilla kurotaan umpeen nykyisten kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien yhteistä tavoitevajetta. Komissio voi antaa näitä päivityksiä koskevia ohjeita.

Rakennukset edustavat yhtä niistä alueista, joilla tällaisia toimenpiteitä tarvitaan enemmän ja jotka tarjoavat enemmän mahdollisuuksia. Ne aiheuttavat noin 40 prosenttia EU:n kokonaisenergiankulutuksesta 75 ja 36 prosenttia energiaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Tällä hetkellä noin 75 prosenttia rakennuskannasta katsotaan energiatehottomaksi 76 . Siksi tarvitaankin sääntelykehyksen tarkistamisen kaltaisia tehokkaita toimia. Tarpeellista on erityisesti energiatehokkuusdirektiivin ja EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistaminen, jota ehdotettiin heinäkuussa 77 , ja tuleva ehdotus rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin tarkistamisesta.

Julkisten ja yksityisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen näkyy myönteisesti myös komission hyväksymän 22 elpymis- ja palautumissuunnitelman puitteissa suunnitelluissa investoinneissa. Komission analyysin mukaan tämä muodostaa 23 prosenttia näiden suunnitelmien ilmastotavoitteiden saavuttamiseen liittyvistä kokonaismenoista. Lisäksi kaikkien jäsenvaltioiden on laadittava pitkän aikavälin peruskorjausstrategiat, joilla tuetaan kansallisen rakennuskannan perusparantamista erittäin energiatehokkaaksi ja rakennuskannan irtautumista hiilestä vuoteen 2050 mennessä. Komissio arvioi kaikki pitkän aikavälin peruskorjausstrategiat vuoden 2021 loppuun mennessä 78 .

EU:n energiamerkit ovat auttaneet kuluttajia valitsemaan energiatehokkaampia tuotteita ja rohkaisseet valmistajia innovoimaan energiatehokkaampia teknologioita. Vuoden 2021 maaliskuusta lähtien energiamerkintäjärjestelmässä on käytetty vain luokkia A–G aikaisempien luokkien A+++–D sijaan. Uudelleenskaalatut merkinnät otettiin käyttöön neljässä tuoteryhmässä 79 1. maaliskuuta 2021 alkaen, ja lamppuihin sovellettiin uusia merkintöjä 1. syyskuuta 2021 alkaen.

3.3.Energiavarmuuden ja -turvallisuuden parantaminen

Kuten viime kuukausina on nähty, jatkuva suuri riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista altistaa unionin talouden maailmanlaajuisille hinnanvaihteluille. Häiriönsietokyvyn parantaminen edellyttää energiavarmuuden ja -turvallisuuden parantamista samalla, kun fossiilisten polttoaineiden käytöstä luovutaan asteittain ja järjestelmään integroidaan suurempia määriä hajautettua uusiutuvaa energiaa. Hiljattain annetussa tiedonannossa ”Miten vastata energian hintojen nousuun: toiminta- ja tukivälineistö” hahmotellaan keskeisiä lyhyen ja pitkän aikavälin toimia tätä varten.

Vuonna 2021 kaksi laajamittaista teknistä ongelmaa ratkaistiin tunnin sisällä 80 , mikä oli osoitus siitä, että EU:n energiajärjestelmä on häiriönsietokykyinen koronakriisistä huolimatta. Ongelmat osoittivat myös, että jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla on varauduttava jatkuvasti mahdollisiin häiriöihin. Tämä on erityisen tärkeää, koska riippuvuus energian nettotuonnista kasvaa. Se oli 60,6 prosenttia vuonna 2019, mikä on korkein taso 30 viime vuoden aikana. Taso selittyy energian kysynnän lievällä lisääntymisellä sekä sillä, että fossiilisten polttoaineiden oma tuotanto supistui ja uusiutuvan energian oma kapasiteetti oli edelleen riittämätön.

Alakohtaisilla eurooppalaisilla koordinointiryhmillä (sähkö, kaasu ja öljy) oli vuosina 2020 ja 2021 erityisen tärkeä rooli toimitusvarmuuden seurannassa. Ne puuttuivat esimerkiksi koronapandemiaan liittyvistä toimenpiteistä johtuvien voimaloiden huoltoviiveiden vaikutuksiin ja keskustelivat mahdollisista reaktioista äärimmäisiin sääilmiöihin.

Sähköalalla valmistellaan ensimmäisiä kansallisia riskeihinvarautumissuunnitelmia riskeihin varautumista koskevan asetuksen 81 mukaisesti. Suunnitelmissa esitetään jäsenvaltioiden toimenpiteet mahdollisten sähkökriisien ehkäisemiseksi, niihin varautumiseksi ja niiden lieventämiseksi keskinäisen yhteistyön avulla huomioimalla samalla lisääntyvä sähköistäminen.

Kaasualan 82 uusimpien toimitusvarmuussääntöjen osalta kaikki jäsenvaltiot kahta lukuun ottamatta ovat laatineet kansalliset suunnitelmat kaasun toimitushäiriöiden vaikutusten ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi. Jäsenvaltiot ovat edistyneet kahdenvälisissä yhteisvastuujärjestelyissä, joiden tarkoituksena on turvata rajat ylittävät toimitukset heikoimmassa asemassa oleville asiakkaille vakavan kriisin sattuessa 83 . Komissio suunnittelee kaasun toimitusvarmuutta koskevan asetuksen tarkistamista joulukuussa 2021. Se voisi helpottaa rajat ylittävän varastointikapasiteetin saatavuutta myös uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen osalta. Lisäksi kaasun varastointitasoja ja kaasumarkkinoiden asianmukaista toimivuutta seurataan jatkossakin ennen talvikautta.

Sähkö- ja kaasuverkkojen yhteenliitäntöjen jatkuva parantaminen on myös tehostanut alueellista yhteistyötä ja parantanut toimitusvarmuutta EU:n, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla.

EU on varautunut mahdollisiin tilapäisiin häiriöihin öljyntoimituksissa 84 . Varmistaakseen EU:n nykyisten, merellä sijaitsevien öljy- ja kaasulaitteistojen turvallisen toiminnan komissio ja jäsenvaltiot ovat tehneet tiivistä yhteistyötä ulkoisten pelastussuunnitelmien päivittämiseksi.

Viimeaikaiset häiriötilanteet, kuten toukokuussa 2021 tapahtunut kyberhyökkäys yhdysvaltalaiseen Colonial-putkistoon, ovat osoittaneet, kuinka kyberturvallisuusuhat ja -haavoittuvuudet voivat vaikuttaa energiajärjestelmään. Komissio on ryhtynyt laatimaan verkkosääntöä 85 , jolla varmistetaan rajat ylittävien sähkövirtojen kyberturvallisuus 86 . Se aikoo hyväksyä säännön vuoden 2022 loppuun mennessä.

Joulukuussa 2020 komissio ehdotti osana EU:n turvallisuusunionistrategiaa 87 kahta uutta direktiiviä kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuudesta energia-alan häiriönsietokyvyn parantamiseksi. Se käynnisti myös uudelleen kriittisen energiainfrastruktuurin suojaamista koskevan temaattisen verkon eli foorumin, jossa kriittisten energiainfrastruktuurien toimijat ja omistajat voivat käydä säännöllistä keskustelua.

Komissio korosti toukokuussa 2021 tehdyssä teollisuusstrategian päivityksessä 88 tarvetta nopeuttaa vihreää ja digitaalista siirtymää ja vahvistaa samalla EU:n häiriönsietokykyä ja strategisia valmiuksia. Teolliset yhteenliittymät ovat keskeinen väline tiiviimmän yhteistyön ja yhteisten toimien edistämiseksi kaikkien kiinnostuneiden kumppanien välillä strategisesti tärkeillä aloilla. Komissio julkaisi lokakuussa 2021 tutkimuksen 89 , jossa määriteltiin mahdolliset pullonkaulat energiateknologioiden raaka-aineiden toimitusketjuissa, jotka ovat kriittisiä energiavarmuuden ja puhtaaseen energiaan siirtymisen kannalta.

Ydinalan osalta komissio tekee tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ydinturvallisuusviranomaisten 90 kanssa seuratakseen pandemian mahdollisia vaikutuksia ydinlaitosten turvallisuuteen. Ala on osoittanut hyvää kestävyyttä tällaisissa olosuhteissa vakiintuneen riskien arviointi- ja vähentämiskäytännön ansiosta. Turvallisuuteen tai luotettavuuteen kohdistuvista haitallisista vaikutuksista ei ole ilmoitettu. Siitä huolimatta komissio rahoittaa tutkimusta, jossa tarkastellaan alan selviämistä pandemiasta, ja varmistaa näin sen häiriönsietokyvyn tällaisissa olosuhteissa.

Mitä tulee mahdollisiin äärimmäisiin luonnonuhkiin liittyviin riskeihin, kuten tulviin tai ankariin sääolosuhteisiin, EU:n ydinvoimaloiden kestävyyttä ulkoisia tapahtumia vastaan tarkasteltiin ja vahvistettiin osana stressitestejä, jotka tehtiin Fukushiman onnettomuuden jälkeen yhteistyössä komission kanssa. Ydinturvallisuusdirektiivi 91 edellyttää, että luvanhaltijoiden on suoritettava määräajoin turvallisuusarviointeja turvallisuuden lisäparannusten tunnistamiseksi ja huomioitava tässä yhteydessä käytöstä saadut kokemukset.

3.4.Energian sisämarkkinoiden vahvistaminen

3.4.1. Edistyminen sähkö- ja kaasumarkkinoilla

Sähkön hintojen odotettiin kyllä nousevan taloudellisen toimeliaisuuden elpyessä, koska tukkuhinnat olivat pandemian aikana ennätyksellisen alhaiset, mutta useiden tekijöiden yhdistelmä on nostanut hinnat kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle viime kuukausien aikana 92 . Tällä on ollut vaikutuksia yrityksiin ja kuluttajiin, erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin, koska pandemia on aiheuttanut monille tulonmenetyksiä ja heikentänyt näin useiden asemaa. Maailmantalouden elpyessä kaasun maailmanlaajuinen kysyntä on kasvanut. Sen lisäksi kysyntään ovat vaikuttaneet kausivaihtelut ja paljon vähemmässä määrin hiilen hinnat. Kaasun hinnannousun vaikutus sähkön hintaan on yhdeksänkertainen verrattuna hiilen hinnannousun vaikutukseen 93 .

Korkeat kaasun ja sähkön hinnat vaikuttavat useimpiin jäsenvaltioihin, mutta vaikutukset ovat erilaisia ja ilmenevät eri aikoina. Myös se, missä määrin tukkuhinnat siirtyvät vähittäishintoihin, vaihtelee jäsenvaltioittain riippuen energialähteiden yhdistelmästä, sääntelystä ja vähittäishintojen rakenteesta. Vähittäishinnasta noin kaksi kolmasosaa muodostuu tyypillisesti siirto- ja jakelukustannuksista, veroista ja maksuista ja yksi kolmasosa tukkuhinnasta 94 . Nopeus, jolla kaasun tukkuhintojen nousut näkyvät vähittäishinnoissa, riippuu myös sopimusehdoista (eli esimerkiksi sopimuksen kestosta ja siitä, ovatko hinnat kiinteitä vai muuttuvia).

Komissio hahmottelee äskettäisessä tiedonannossa ”Miten vastata energian hintojen nousuun: toiminta- ja tukivälineistö 95 ” apu- ja tukitoimia, joilla voidaan puuttua korkeampien energian hintojen kotitalouksille ja yrityksille aiheuttamiin kielteisiin vaikutuksiin ja joilla voidaan tukea elpymistä, oikeudenmukaisuutta ja osallisuutta sekä luottamusta energiasiirtymään.

Kaavio 3: Kotitalouksien hinnanmuodostus vuonna 2020 (prosentteina). Lähde: Eurostat.

Tässä vaiheessa ei ole selvää näyttöä siitä, että vaihtoehtoinen markkinakehys tarjoaisi halvempia hintoja ja parempia kannustimia kuin marginaalihinnoittelumenetelmä ja selvityshintaan perustuvat markkinat 96 . Viimeaikaisen epävakauden valossa komissio on antanut energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolle (ACER) tehtäväksi arvioida nykyisen sähkön tukkumarkkinamallin hyötyjä ja haittoja. Tässä yhteydessä on määrä tarkastella myös mallin toimivuutta kaasumarkkinoiden äärimmäisissä hintavaihtelutilanteissa.

Viime vuoden aikana toteutetut toimet ovat myös parantaneet energian sisämarkkinoiden toimintaa entisestään. Sähködirektiivin 97 saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä 31. joulukuuta 2020 mennessä on luonut yrityksille ja kuluttajille uusia mahdollisuuksia osallistua sähkömarkkinoille esimerkiksi mukauttamalla kysyntäänsä verkon ylikuormituksen helpottamiseksi tai kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseksi. Euroopan sähkömarkkinoille on kehittymässä tällaista kysyntäpuolen joustavuutta, vaikkakin vaihtelevassa määrin. Kysyntäpuolen joustavuus lisää sähköjärjestelmän joustavuutta ja edistää osaltaan sähkömarkkinoiden kustannustehokkuutta 98 .

Samaan aikaan on edistytty huomattavasti energiakauppaa ja verkon toimintaa koskevien kansallisten sääntöjen yhdenmukaistamisessa. Konkreettisin esimerkki tästä on EU:n markkinoiden yhteenkytkeminen, joka yhdistää kaikki jäsenvaltiot ja luo EU:n yhteisen sähkön kaupankäyntijärjestelmän. Markkinoiden yhteenkytkeminen tarjoaa energiasiirtymän toteuttamiseen kohtuuhintaisen mallin, jolla varmistetaan, että edullisinta sähköä voidaan siirtää eri puolille EU:ta kuluttajien hyödyksi 99 . Puolan, Tšekin, Slovakian, Romanian ja Unkarin väliset rajat sisällytettiin onnistuneesti EU:n laajuiseen kytkentään 17. kesäkuuta 2021. Suunnitelmien mukaan seuraavassa vaiheessa kaksi viimeistä rajaa sisällytetään yhteenkytkettyihin vuorokausimarkkinoihin (Romania–Bulgaria vuoden 2021 lokakuun loppuun mennessä ja Kroatia–Unkari vuoden 2022 maaliskuussa). Yhteenkytkettyjen vuorokausimarkkinoiden laajentamisesta kaikille EU:n sisärajoille aiheutuvien hyvinvointihyötyjen arvioidaan olevan yhteensä yli 115 miljoonaa euroa vuodessa 100 .

Yhteenkytketyillä päivänsisäisillä markkinoilla on saavutettu huomattavaa edistystä: vuodesta 2019 lähtien siihen on kytketty 22 jäsenvaltiota. Italian, Kreikan ja Slovakin kytkentä on suunnitteilla. Päivänsisäisen sähkökaupan kapasiteetin tehokkaamman käytön lisähyvinvointihyötyjen kaikkialla Euroopassa arvellaan olevan yli 50 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteenkytkettyjen päivänsisäisten markkinoiden toteuttaminen on uusiutuvien energialähteiden integroinnin kannalta ensisijainen tavoite, koska se auttaa vähentämään sähkön hintaeroja alueiden välillä.

Markkinoiden yhteenkytkennän toteuttaminen kaikilla aikaväleillä yli sisärajojen, myös lähes reaaliaikaisen tasapainottamisen avulla, tuottaisi yli 1,5 miljardia euroa lisää hyvinvointihyötyjä vuodessa 101 ja vähentäisi fossiilisia polttoaineita käyttävien varavoimaloiden tarvetta, millä saavutettaisiin merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä.

Maakaasukaupan keskuksissa kaupatut määrät nousivat ennätykselliselle tasolle vuonna 2019. Tämä suuntaus jatkui vuonna 2020, kun koronakriisi kasvatti edelleen kaupankäyntiä ja kaasun kysyntää 102 . Huolimatta nesteytetyn maakaasun tuonnin laskusta, 103 varastojen poisto tehostui vuonna 2020. Vaikka nykyiset kaasun varastotasot ovat edellisen kaltaisen talven sattuessa niukat, mutta riittävät 104 , varastoa ei ole saatavilla kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, ja yhtenäisempi eurooppalainen lähestymistapa voisi auttaa hillitsemään energian hintojen epävakautta.

Voimassa olevan unionin säännöstön viivästynyt tai puutteellinen täytäntöönpano näyttäisi muodostavan esteen tukkumarkkinoiden parantamiselle. Tämä koskee myös verkkosääntöjä. Hintakorrelaatio on korkea 105 Luoteis-Euroopan keskusten ja Alankomaiden kaasumarkkinapörssin (Title Transfer Facility, TTF) hintojen välillä. Alankomaiden kaasumarkkinahinnoista on tulossa vertailuarvo myös nesteytetyn maakaasun kansainvälisessä kaupassa, ja se tuo yhteen noin kolme neljäsosaa kaikesta Euroopan kaasukaupasta. Markkinoiden kehitys, likviditeetti ja kilpailu vaihtelevat kuitenkin edelleen eri puolilla unionia. Alankomaiden kaasumarkkinapörssin ja Euroopan koillismarkkinoiden (Puola, Baltian maat ja Suomi) tai lounaismarkkinoiden (Espanja ja Italia) välillä on vuoden aikana ollut vähintään 1–3 euron hintaero megawattitunnilta (MWh).

3.4.2. Irti hiilestä energiainfrastruktuurin avulla

Infrastruktuuri on energiamarkkinoiden moitteettoman ja tehokkaan toiminnan keskeinen edellytys. Se on myös tärkeä tekijä, jonka avulla voidaan integroida enemmän uusiutuvia energialähteitä. Useimmat jäsenvaltiot ovat jo saavuttaneet vuoden 2030 tavoitteeksi asetetun 15 prosentin yhteenliitäntätason, jota edellytetään hallintoasetuksessa ja joka on korvannut aiemman vuodelle 2020 asetetun 10 prosentin tavoitteen 106 . Yhteistä etua koskevat hankkeet eli rajat ylittävät, EU-maiden energiajärjestelmiä yhdistävät keskeiset infrastruktuurihankkeet vaikuttavat suuresti tämän tavoitteen saavuttamiseen. Edellisen energiaunionin tilaa koskevan katsauksen jälkeen useita yhteistä etua koskevia hankkeita on otettu käyttöön tai toteutettu kokonaan. 107

Vuosina 2014–2020 Verkkojen Eurooppa ‑välineen kautta suunnattiin yli 4,7 miljardia euroa EU-rahoitusta yhteistä etua koskeviin hankkeisiin liittyviin töihin ja selvityksiin, mikä on johtanut 9,5 miljardin euron kokonaisinvestointiin. Kaksi kolmasosaa näistä varoista on osoitettu sähkö- ja älyverkkohankkeille, joilla tuetaan uusiutuvien energialähteiden integrointia sähköjärjestelmään 108 .

Viides yhteistä etua koskevien hankkeiden luettelo on tarkoitus hyväksyä vuoden 2021 marraskuussa nykyisen Euroopan laajuisten energiaverkkojen (TEN-E) suuntaviivoja koskevan asetuksen mukaisesti 109 .

Komissio ehdotti joulukuussa 2020 TEN-E-asetuksen tarkistusta, josta neuvotellaan parhaillaan. Tarkoituksena on ottaa huomioon energiainfrastruktuurin keskeinen asema vihreässä siirtymässä. Uusi lähestymistapa infrastruktuurin suunnitteluun tukee sähköistämisen asemaa tulevaisuuden energialähteiden yhdistelmässä, auttaa kaasualaa irtautumaan hiilestä vedyn kaltaisten uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen avulla ja kehittää integroidumman energiajärjestelmän. Ehdotuksessa suljetaan pois fossiilisten polttoaineiden infrastruktuuri (mukaan lukien maakaasun) ja otetaan käyttöön pakolliset kestävyyskriteerit kaikille yhteistä etua koskeville hankkeille. Tarkistetun kehyksen on tultava voimaan ajoissa unionin kuudennen yhteistä etua koskevien hankkeiden luettelon valintaprosessia varten.

Tarkistettu Verkkojen Eurooppa ‑asetus 110 tarjoaa uusia mahdollisuuksia kelluvien merituulipuistohankkeiden kaltaisille rajat ylittäville uusiutuvan energian 111 hankkeille, jotta tätä uusiutuvan energian vektoria voidaan tutkia tarkemmin. Ensimmäinen alustavia toteutettavuustutkimuksia koskeva ehdotuspyyntö on julkaistu 22. syyskuuta 2021, ja se on kokonaisarvoltaan miljoona euroa. Ensimmäinen EU-luetteloon valittujen rajat ylittävien hankkeiden teknisiä tutkimuksia ja töitä koskeva ehdotuspyyntö julkaistaan vuoden 2022 kolmannella kolmanneksella, ja se on arvoltaan yhteensä 100 miljoonaa euroa.

3.4.3. Asteittainen luopuminen fossiilisten polttoaineiden tuista

Energiatukien kokonaismäärä EU:ssa oli 176 miljardia euroa vuonna 2019. Kuten energiatukia koskevassa liitteessä kuvataan tarkemmin, viimeaikaiset tiedot osoittavat, että vaikka EU on sitoutunut luopumaan asteittain fossiilisten polttoaineiden tuista, ne eivät vähene riittävästi. Fossiilisten polttoaineiden tuet ovat jo kasvaneet 11 jäsenvaltiossa vuodesta 2015.

Fossiilisten polttoaineiden tuet, jotka ovat noin 30 prosenttia kaikista energiatuista, laskivat hieman vuonna 2020 eli 52 miljardiin euroon (vuonna 2019 ne olivat 56 miljardia euroa). Tämä johtui koronaviruspandemian aiheuttamasta kulutuksen vähenemisestä 112 . Kun huomioidaan, että bruttokansantuote ja energiankulutus putosivat vuonna 2020 samaa tahtia, fossiilisten polttoaineiden tukitaso ei ole kääntynyt selvään laskuun EU:n kansainvälisestä sitoumuksesta huolimatta. Kun talous ja fossiilisten polttoaineiden kulutus elpyvät, EU:n on tehostettava toimiaan, jotta se ei palaa pandemiaa edeltäneelle tukitasolle.

Kivihiilen käytön vaiheittaista lopettamista sähköntuotannossa on kannustettu laitosten sulkemistukien avulla monissa jäsenvaltioissa.

Uusiutuvalle energialle on myönnetty tukia yhteensä 78 miljardia euroa, mikä on 8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015 113 . Energiatehokkuustuet kasvoivat edelleen 16 miljardiin euroon vuonna 2019 ja 17 miljardiin euroon vuonna 2020, mikä on lähes 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015.

Samaan aikaan taloudellinen tuki heikoimmassa asemassa oleville kotitalouksille voi olla tietyissä tapauksissa tarpeen. Varsinkin talouden elpyessä koronapandemiasta heikoimmassa asemassa oleville suunnatut erityiset sosiaalimaksut voivat olla sopiva tapa auttaa heitä maksamaan energialaskujaan lyhyellä aikavälillä tai tukea energiatehokkuuden parannuksia samalla, kun varmistetaan markkinoiden tehokas toiminta. Uusiutuvan energian tuotannon rahoittaminen muilla julkisilla tuloilla kuin sähkölaskuilla voi joissain jäsenvaltioissa olla hyödyllistä, koska heikoimmassa asemassa olevat kuluttajat vapautuvat tällä tavoin maksamasta merkittävän osan sähkölaskuistaan.

Samanaikaisesti EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä 114 auttaa ohjaamaan yksityisiä sijoittajia ja julkisia varoja määrittelemällä ympäristön kannalta kestävät taloudelliset toiminnot ja kanavoimalla niihin lisää rahoitusta, mikä vähentää investointeja fossiilisten polttoaineiden kapasiteettiin ja niihin liittyviä tukia.

Ilmastolailla muutetaan hallintoasetusta, jotta varmistetaan yhtenäisempi raportointi energiatukien asteittaisesta lakkauttamisesta eri jäsenvaltioissa, erityisesti fossiilisten polttoaineiden osalta. Raportointijärjestelyt on määrä määrittää täytäntöönpanosäädöksellä vuonna 2022, ja ne ovat tällä hetkellä valmisteilla.

3.5.Tutkimus, innovointi ja kilpailukyky

Suurin osa hiilidioksidipäästöjen vähennyksistä vuoteen 2030 mennessä saavutetaan jo markkinoilla olevilla teknologioilla, mutta Kansainvälinen energiajärjestö arvioi, että lähes puolet vuoteen 2050 mennessä tarvittavista vähennyksistä saavutetaan teknologioilla, jotka ovat parhaillaan koekäytössä tai prototyyppivaiheessa 115 . EU:lla on hyvä maailmanlaajuinen markkina-asema tietyillä puhtaan energiateknologian 116 arvoketjun osa-alueilla, mutta tutkimukseen ja innovointiin tehtävien investointien lisääminen ja teknologian siirtoa koskevat lisätoimet varmistaisivat, että EU voi hyödyntää energiakäänteen tarjoamaa tilaisuutta kilpailukykynsä vahvistamiseen puhtaan energian alalla.

Toinen kilpailukykyä koskeva edistymisraportti 117 osoittaa, että EU on edelleen puhtaan energian tutkimuksen eturintamassa. Maailmanlaajuisella tasolla sen osuus ilmastonmuutoksen hillitsemisteknologioihin liittyvistä ’vihreistä’ keksinnöistä on suurempi kuin muilla suurilla talouksilla 118 .

EU:n julkiset investoinnit hiilestä irtautumisen edellyttämiin puhtaisiin energiateknologioihin ovat kuitenkin alhaisimmat suurista talouksista 119 (0,027 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2019). Puhtaan energian tutkimuksen ja innovoinnin julkinen rahoitus jäsenvaltioissa jää edelleen alhaisemmaksi kuin vuonna 2010, mutta puhtaan energian tutkimukseen ja innovointiin suunnattu kansallinen ja EU:n elvytysrahoitus voi osittain kompensoida tämän. Lisäksi menot ovat lisääntyneet vuodesta 2016 lähtien, mikä on merkki osittaisesta toipumisesta edellisestä talouskriisistä. Koronapandemian pitkän aikavälin vaikutukset innovaatioekosysteemiin jäävät nähtäviksi. EU:n yksityisen sektorin energia-alan tutkimuksen ja innovoinnin rahoitus väheni 7 prosenttia. Maailmanlaajuisten julkisten energian tutkimus- ja innovointimenojen perusteella kasvu jatkui vuonna 2020, vaikkakin hitaammin. Erityisesti uusiutuvan energian tutkimus- ja innovointipanostukset olivat vakaampia ja jatkoivat kasvuaan 120 .

EU on maailman johtava toimija tuulivoima-alalla, mutta kilpailu on edelleen kovaa. Vuonna 2020 Euroopan merituulivoimamarkkinoiden osuus oli 71 prosenttia (24,8 GW) maailman markkinoista kumulatiivisella asennetulla kapasiteetilla mitattuna. Jäsenvaltioiden maailmanmarkkinaosuus on noin 42 prosenttia (14,6 GW). Kotimarkkinoiden koko on tässä yhteydessä avainasemassa. Aurinkosähkön alalla EU:n kauppavaje kasvoi yli 5,7 miljardiin euroon vuonna 2019. EU:n markkinaosuus kennojen ja moduulien valmistuksessa on verrattain pieni. Se säilyttää kuitenkin johtavan asemansa arvoketjun muissa osissa, kuten tutkimuksessa ja kehittämisessä erityisesti tuotteiden suorituskykyyn, kestävyyden ja kierrätettävyyden osalta.

EU on tienhaarassa useiden teknologioiden suhteen, jotka odottavat markkinoiden laajentumista. Sen lämpöpumppuihin, uusiutuviin polttoaineisiin, älykkäisiin verkkoihin ja uusiutuvan vedyn tuotantoon liittyvät toimialat ovat hyvässä asemassa ja pystyvät hyödyntämään tulevaisuuden kasvavaa kysyntää, joka johtuu merkityksellisten markkinoiden politiikkavetoisesta laajentumisesta. Samaan aikaan EU:n akkuteollisuus on vahvistamassa asemiaan akkujen tuotantoon tehtävien investointien, sähköautojen kysynnän kasvun ja EU:n autoteollisuuden siirtymän ansiosta. Alan kehitystä edistää myös keskittyminen kiertotalouteen raaka-aineongelman ratkaisemiseksi akkudirektiivin mukaisesti 121 .

4.Euroopan vihreän kehityksen ohjelman laajemmat hyödyt

4.1.Kestävyys, talouskasvu ja työllisyys

4.1.1. Ilmanlaatu ja muut ympäristövaikutukset

Kun EU:n talous irtautuu yhä enemmän hiilestä, myönteiset ympäristövaikutukset kohdistuvat ilmaston lisäksi muuallekin. Erityisesti ilman saastuminen vähenee lisääntyneen energiatehokkuuden, fossiilisten polttoaineiden korvaamisen ja ei-poltettavien uusiutuvien energialähteiden (kuten tuuli- ja aurinkoenergian) käyttöönoton ansiosta. Myös puhtaampiin liikennemuotoihin siirtyminen vähentää ilman saastumista 122 . Tämä auttaa meitä saavuttamaan saasteettomuustoimintasuunnitelman 123 tavoitteen vähentää ilmansaasteiden terveysvaikutuksia (jotka ilmaistaan ennenaikaisina kuolemina) yli 55 prosenttia EU:ssa vuonna 2030 vuoteen 2005 verrattuna.

Vuonna 2019 124 ilman saastuminen aiheutti edelleen noin 400 000 ennenaikaista kuolemaa EU:ssa, ja alueelliset vaihtelut heijastavat usein energiankulutusmalleja, kuten hiilen tai biomassan käyttöä kotitalouksien lämmityksessä. Ilmansaasteiden terveysvaikutukset noudattavat samaa alueellista mallia kuin pienhiukkasille altistumisessa. Vuonna 2018 merkittäviä väestön altistumisia oli useissa eri jäsenvaltiossa, pääasiassa Bulgariassa, Italiassa, Kreikassa, Kroatiassa, Puolassa, Romaniassa ja Tšekissä 125 .

Tarvittaessa on tehtävä kompromisseja energiajärjestelmän hiilestä irtautumisen ja ilmansaasteiden vähentämisen välillä. On esimerkiksi vältettävä bioenergian käytön lisäämistä laitteissa, joissa ei ole riittävää päästövähennysteknologiaa. Tähän liittyvän kehityksen seuranta on tärkeää Maailman terveysjärjestön hyväksyttyä päivitetyt ilmanlaatua koskevat ohjeet syyskuussa 2021. Kyseiset ohjeet ohjaavat ilmanlaatudirektiivin tulevaa tarkistusta 126 .

Samanaikaisesti uusiutuvan energian käyttöä ohjaa myös eurooppalainen ympäristölainsäädäntö. Tämä pätee myös tilanteisiin, joissa sitä kehitetään edelleen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa.

4.1.2. Työpaikkoja ja kasvua

Puhtaan energian alan bruttoarvonlisäys on ollut vuodesta 2010 lähtien keskimäärin 5 prosenttia vuodessa, ja vuonna 2018 se oli 133 miljardia euroa 127 . Energiatehokkuuteen liittyvät toiminnot ovat osoittaneet erityisen vahvaa 9 prosentin vuotuista kasvua samalla ajanjaksolla, kun taas uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut keskimäärin 2 prosenttia. Molemmat ovat kasvaneet muuta taloutta enemmän.

Viimeisimmät saatavilla olevat tiedot ovat peräisin ajalta ennen koronakriisiä, ja niiden mukaan energiaintensiteetin lasku osoitti merkkejä talouskasvun irtautumisesta energiankulutuksesta 128 . Jälkimmäinen ei ole kuitenkaan laskenut absoluuttisesti mitattuna 129 .

Viimeisimmät saatavilla olevat tiedot ajalta ennen koronakriisiä osoittavat, että puhtaan energian ala työllisti suoraan 1,7 miljoonaa kokopäiväistä työntekijää vuonna 2018 130 ja keskimääräinen vuosikasvu vuosina 2010–2018 oli 2 prosenttia 131 eli kaksinkertainen koko talouteen (1 prosentti) verrattuna.

Puhtaan energian innovaatioiden nopea lisääntyminen edellyttää uudelleenkoulutusta ja täydennyskoulutusta kaikilla taitotasoilla, jotta teknologioita ja ratkaisuja voidaan kehittää edelleen ja ottaa käyttöön kaikkialla EU:ssa. Monien puhtaaseen energiaan siirtymiseen liittyvien ammattiryhmien kysynnän odotetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 132 . EU:n osaamissopimus 133 tukee tätä prosessia rakentamalla kumppanuuksia rakennusalan ja energiaintensiivisten alojen kaltaisten teollisten ekosysteemien kanssa.

Uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden odotetaan tulevaisuudessa edistävän työpaikkojen luomista EU:ssa energiasiirtymän yhteydessä. Tuulivoima ja aurinkosähkö (paneelinen asennus ja tuotanto) ovat keskeisiä työpaikkojen syntymistä vauhdittavia tekijöitä. Tuulivoima-alan odotetaan luovan yli 420 000 uutta kokopäiväistä työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä ja aurinkoenergian 140 000 kokopäiväistä työpaikkaa 134 , 135 .

Kysyntäpuolella vihreitä työpaikkoja syntyy pääasiassa rakennusalalle, erityisesti rakennusten perusparannusalalle, johon arvioidaan syntyvän EU:ssa 13–28 työpaikkaa jokaista investoitua miljoonaa euroa kohden 136 . Tietyt kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien toimenpiteet, kuten perusparannusten priorisointi rakennusten energia- ja resurssitehokkuuden parantamiseksi, ovat hyvä esimerkki talouden elpymisen ja puhtaaseen energiaan siirtymisen välisistä vastaavuuksista. Perusparannustyöt ovat työvoimavaltaisia, luovat työpaikkoja ja investointeja usein paikallisiin toimitusketjuihin, synnyttävät erittäin energia- ja resurssitehokkaiden laitteiden kysyntää ja tuovat pitkän aikavälin arvoa kiinteistöille 137 . Työpaikkojen odotetaan puolestaan vähenevän pääasiassa kivihiiliteollisuudessa, konevalmistuksessa ja perinteisten liikennevälineiden aloilla.

Korotetut ilmasto- ja energiatavoitteet johtavat tulevaisuudessa uusiin investointitarpeisiin. Seuraavien kymmenen vuoden aikana tarvitaan keskimäärin 390 miljardin euron vuosittaiset lisäinvestoinnit verrattuna kymmenen viime vuoden keskimääräisiin vuosittaisiin investointimääriin. Erityisesti vuoden 2030 korotettujen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen merkitsee noin 100 miljardin euron vuotuista lisäystä kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien täytäntöönpanon investointitarpeisiin 138 .

4.2.Kuluttajan valinnat etusijalle

Ennakoivasti toimivat kuluttajat ja asialleen omistautuneet tuottajakuluttajat ovat avainasemassa, kun siirrytään uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan ja integroidumpaan energiajärjestelmään. Tällaiset tuottajakuluttajat ovat paremmin suojassa hinnanvaihteluilta. Samaan aikaan heikoimmassa asemassa olevien kuluttajien ja yritysten tukeminen on edelleen tärkeää korkeiden energian hintojen ja koronapandemian jälkeisen ajan mahdollisten haavoittuvuuksien vuoksi.

Joulukuulle 2021 kaavaillussa toimenpidepaketissa, jonka tarkoituksena on edistää vety- ja kaasumarkkinoiden irtautumista hiilestä, käsitellään kuluttajasäännöksiä myös kaasumarkkinoiden osalta. Jotta kuluttajat voisivat osallistua aktiivisesti markkinoille, komissio keskittyy myös panemaan täytäntöön nykyistä lainsäädäntöä, joka edistää kuluttajien valinnanvaraa ja aktiivista osallistumista. Esimerkiksi uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiivissä ja sähködirektiivissä on huomioitu itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävien kuluttajien (tuottajakuluttajien) ja aktiivisten kuluttajien kasvava merkitys. Tämä oikeudellinen kehys avaa mahdollisuuden jakeluverkonhaltijoiden ja uusiutuvan energian yhteisöjen sekä kansalaisten energiayhteisöjen väliseen yhteistyöhön. Vahvistaakseen kuluttajien asemaa entisestään komissio arvioi 139 vaihtoehtoja unioninlaajuisen ympäristömerkin käyttöön ottamiseksi. Tarkoituksena on edistää uusista laitoksista peräisin olevan uusiutuvan energian käyttöä 140 .

Tällä hetkellä vähintään kaksi miljoonaa ihmistä EU:ssa on mukana yli 7 700 energiayhteisössä 141 . Energiayhteisöt ovat osallisina jopa 7 prosentissa kansallisesta asennetusta kapasiteetista, ja uusiutuvan energian kokonaiskapasiteetin arvioidaan olevan vähintään 6,3 GW. Varovaisen arvion mukaan ne ovat investoineet yhteensä vähintään 2,6 miljardia euroa 142 . Syksyllä 2021 komissio ottaa käyttöön energiayhteisöjen rekisteri- ja neuvontakeskuksen maaseutualueilla toimiville energiayhteisöille helpottaakseen entisestään kansalaisten ja uusiutuvan energian yhteisöjen kehitystä.

Älykkäät energiaverkkoratkaisut, erityisesti tarkoituksenmukaiset älykkäät mittarit ja asianmukaisesti tietosuojatut saumattomat tietovirrat, ovat avainasemassa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia lisättäessä. Komissio valmistelee parhaillaan tiedon saatavuutta koskevia läpinäkyviä ja syrjimättömiä sääntöjä ja energia-alan digitalisaation toimintasuunnitelmaa.

4.3Heikoimmassa asemassa olevien suojeleminen

Energiaköyhyys heikentää edelleen sosiaalista osallisuutta ja ihmisten mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti vihreään siirtymään ja hyötyä siitä. Tämä tunnustetaan myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa 143 , jossa energia mainitaan yhtenä peruspalveluista, joihin jokaisella on oikeus, ja jossa edellytetään tukitoimenpiteitä niitä tarvitseville. Vuonna 2019 energiaköyhyys vaikutti jopa 31 miljoonaan ihmiseen Euroopan unionissa, mukaan lukien merkittävään osaan pienituloisia, mutta myös keskituloisia kotitalouksia. Erot jäsenvaltioiden välillä olivat merkittäviä. ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttaminen” ‑paketti pyrkii helpottamaan tilannetta lieventämällä energiajärjestelmän muutoksen mahdollisia jakaumavaikutuksia ja haitallisia sosiaalisia vaikutuksia.

Myös hiljattain annetussa tiedonannossa ”Miten vastata energian hintojen nousuun: toiminta- ja tukivälineistö” esitetyissä tukitoimenpiteissä huomioidaan erityisesti se, että nykyiset hinnannousut vaikuttavat eniten energiaköyhiin ja pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin, koska ne käyttävät huomattavasti suuremman osan tuloistaan energiaan.

Energian hintojen noustessa komissio seuraa edelleen energiaköyhyyteen liittyvän EU:n lainsäädännön soveltamista jäsenvaltioissa ja energiaköyhyyden kehittymistä. Viimevuotisten energiaköyhyyttä koskevien suositusten 144 pohjalta komissio hakee tiiviimpää yhteistyötä asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa perustamalla energiaköyhyyttä ja heikoimmassa asemassa olevia kuluttajia koskevan koordinointiryhmän. Näin jäsenvaltiot voivat vaihtaa parhaita käytäntöjä ja osallistua koordinoituihin toimiin, jotta kaikkia indikaattoreihin perustuvia EU:n tai kansallisen tason analyyseja voitaisiin täydentää asiaan liittyvillä EU:n politiikoilla, kuten energiatehokkuutta ja rakennusten perusparannusaaltoa koskevilla politiikoilla. Kohtuuhintaisen asumisen hanke on keskeinen osa rakennusten perusparannusaaltostrategiaa, ja se pyrkii tulevina vuosina elvyttämään sata kaupunkialuetta kärkihankkeina eri puolilla EU:ta. Näiden perusparannushankkeiden on suunniteltu alkavan vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä. Komissio on perustanut myös energiaköyhyyttä käsittelevän neuvontakeskuksen, jonka tavoitteena on olla energiaköyhyyttä koskevan kokemuksen ja asiantuntemuksen keskus Euroopassa. Neuvontakeskus aloittaa toimintansa auttamalla 80 yksittäistä kuntaa: se tukee suoraan paikallisten energiaköyhyyttä poistavien erityisratkaisujen laajentamista ja levittämistä entistä laajemmalle.

Tässä yhteydessä sähködirektiivissä tunnustetaan kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien merkitys, sillä niillä on hyvät mahdollisuudet kanavoida tukea niille, jotka kärsivät eniten energiaköyhyydestä ja hintojen noususta. Jäsenvaltiot voivat kohdistaa erityistukia suurimmassa vaarassa oleville, jotta nämä voivat maksaa laskunsa lyhyellä aikavälillä. Tällaista toimenpidettä voidaan myös täydentää toimenpiteillä, joilla vältetään energian jakelun keskeytys. On kuitenkin tärkeää, ettei tällaisia hätätoimenpiteitä suoriteta tilanteissa, joissa on kyse esimerkiksi asunnon huonosta eristyksestä tai tehottomista laitteista.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa korostetaan sellaisten alueiden, alojen ja yksilöiden tukemista, joihin siirtyminen puhtaaseen energiaan vaikuttaa suoraan. Tällä tavoin varmistetaan oikeudenmukainen siirtymä. Siirtymällä on myös merkittävä vaikutus alueisiin, jotka ovat voimakkaasti riippuvaisia teräs-, sementti- tai kemikaaliteollisuuden kaltaisista hiili-intensiivisistä teollisuudenaloista, jotka puolestaan tulevat käymään läpi suuria muutoksia. Tätä varten on perustettu oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi. Mekanismin sisältämä oikeudenmukaisen siirtymän rahasto investoi 19,2 miljardia euroa 145 alueille, joihin siirtymän kielteisimmät sosioekonomiset vaikutukset osuvat. Jäsenvaltiot valmistelevat parhaillaan alueellisia oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelmiaan, jotka mahdollistavat oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kolmen pilarin käytön.

Lisäksi komissio on perustanut oikeudenmukaisen siirtymän foorumin, joka auttaa kaikkia sidosryhmiä saamaan pääsyn oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin resursseihin ja käyttämään niitä. Foorumi kehittää ja laajentaa tukea siirtymävaiheessa olevia hiilialueita koskevalle EU:n aloitteelle, joka auttaa 12 jäsenvaltion hiilialueita laatimaan vähähiilisiä siirtymästrategioita ja puuttumaan mahdollisiin kielteisiin sosioekonomisiin vaikutuksiin 146 , 147 . Puhtaan energian tuotantotekniikoiden käyttöönoton odotetaan luovan jopa 315 000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä, ja vuoteen 2050 mennessä työpaikkoja voi olla 460 000. Näin useille hiilialueille syntyy uusia työpaikkoja siirtymävaiheen aikana 148 .

4.4.Hallinnollisten ja investointia haittaavien esteiden poistaminen

Jotta EU voisi saavuttaa ilmastotavoitteensa, se tarvitsee sopivat puitteet, joilla helpotetaan tarvittavien erittäin mittavien investointien tekemistä 149 . Liian monimutkaiset ja pitkäkestoiset hallinnolliset lupamenettelyt muodostavat suuren esteen hiilettömään energiajärjestelmään siirryttäessä, erityisesti uusiutuvan energian käyttöönoton ja integroinnin osalta. Esteiksi voidaan katsoa esimerkiksi monimutkaiset rakenteet, oikeudelliset ristiriitaisuudet sekä riittämättömät politiikka- ja sääntelykehykset ja -suuntaviivat.

Vuoden 2018 uusiutuvia energialähteitä koskevalla direktiivillä 150 otettiin käyttöön lupamenettelyn organisointia ja enimmäiskestoa koskevia säännöksiä. Ne kattavat kaikki asiaankuuluvat luvat, jotka koskevat uusiutuvan energian tuotantolaitosten ja niiden verkkoliitäntöjen rakentamista, käyttöä ja päivittämistä. Direktiivissä edellytetään myös. että jäsenvaltiot perustavat keskitetyn yhteyspisteen, jotta hakijat voivat hoitaa koko hallinnollisen menettelyn yhden pisteen kautta. Komissio seuraa tiiviisti direktiivin säännösten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja arvioi, tarvitaanko lisätoimenpiteitä. Tätä tarkoitusta varten vuoden 2021 heinäkuussa esitettyyn komission ehdotukseen uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin muuttamisesta sisällytettiin hallinnollisia menettelyjä käsittelevien artiklojen uudelleentarkastelulauseke. Jäsenvaltioita pyydetään myös luomaan suotuisat puitteet, joiden avulla voidaan poistaa uusiutuvaan energiaan liittyvien hankkeiden tiellä edelleen olevat muut kuin taloudelliset esteet, kuten viranomaisten riittämättömät digitaaliset ja henkilöstöresurssit, jotka estävät kasvavien lupahakemusmäärien käsittelyn. Auttaakseen jäsenvaltioita poistamaan hallinnollisia ja investointeja haittaavia esteitä komissio antaa vuonna 2022 ohjeet uusiutuvan energian käyttöönottoa koskevien lupa- ja hallinnollisten menettelyjen selkeyttämisestä. Ne perustuvat olemassa olevien esteiden analyysiin sekä jäsenvaltioiden parhaisiin käytäntöihin.

5.Ulkoinen ulottuvuus sekä ilmasto- ja energiadiplomatia

EU näyttää edelleen esimerkkiä ilmastoneutraaliuden saavuttamisessa vuoteen 2050 mennessä. Samalla kun se nostaa omaa tavoitetasoaan ja toteuttaa erityistoimenpiteitä Pariisin sopimuksen mukaisesti, sillä on myös aktiivinen rooli kansainvälisillä foorumeilla. EU ja sen jäsenvaltiot osallistuvat merkittävällä panoksella kehittyneiden maiden yhteiseen tavoitteeseen tarjota 100 miljardia dollaria vuosittain ilmastotoimien tukemiseen kehitysmaissa. Uusi Globaali Eurooppa ‑rahoitusväline (79,5 miljardia euroa vuosille 2021–2027) varmistaa, että vähintään 30 prosenttia rahoituksesta tukee ilmastotoimia.

EU on koko vuoden 2021 ajan johtanut energiasiirtymästä käytävää keskustelua myös monenvälisillä foorumeilla, kuten YK:n korkean tason vuoropuhelussa. EU tekee tiivistä yhteistyötä G7- ja G20-maiden kanssa kasvihuonekaasujen nollanettopäästöjen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä ja kansainvälisen rahoituksen poistamiseksi sellaiselta hiilen käytöltä energiantuotannossa, johon ei sovelleta päästövähennystoimia. Lisäksi EU on työskennellyt aktiivisesti, jotta myös COP 26 ‑kokouksessa saavutettaisiin merkittävä tulos. Yhä useammat kumppanit laativat kunnianhimoisempia energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöönottoa koskevia suunnitelmia sekä tähtäävät kohti vähähiilisiä tai täysin hiilettömiä talouksia.

EU, Yhdysvallat ja muut osallistujamaat sopivat vuoden 2021 syyskuussa asettavansa yhteisen tavoitteen, jonka mukaan metaanipäästöjä vähennetään vähintään 30 prosenttia vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite kattaa kaikki talouden alat, ja se sisältää metaanipäästöt, joita aiheutuu fossiilisten polttoaineiden energiantuotannosta eli joita vapautuu öljyn ja kaasun tuotannon ja siirron aikana. Lisäksi se kattaa maatalouden ja jätteiden metaanipäästöt. Maailmanlaajuinen metaania koskeva Global Methane Pledge ‑julistus julkaistaan marraskuun ilmastokokouksessa Glasgow’ssa 151 . Lisäksi komissio auttaa Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelmaa (UNEP) perustamaan riippumattoman kansainvälisen metaanipäästöjen seurantakeskuksen (IMEO), jonka tehtävänä on korjata alan maailmanlaajuinen tieto- ja avoimuusvaje, muun muassa antamalla rahoitusta.

EU:n kahdenvälisessä ja alueellisessa energia-alan yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa keskitytään edelleen järjestelmällisen tuen antamiseen siirtymiselle vähäpäästöisiin ja ilmastonmuutoksen kestäviin talouksiin sekä energiaturvallisuuden ja kilpailukyvyn varmistamiseen. EU:n ja Yhdysvaltojen energiayhteistyön elvyttäminen ja vuoden 2021 toukokuussa käynnistetty EU:n ja Japanin vihreä allianssi ovat esimerkkejä EU:n lähestymistavasta. Samalla tavalla EU asettaa etusijalle puhtaan energian yhteistyön Intian (EU:n ja Intian puhdasta energiaa ja ilmastoa koskeva kumppanuus) ja Kiinan (EU:n ja Kiinan energiayhteistyöfoorumi) kanssa.

EU on asettanut itäisten ja eteläisten naapurialueiden ja Länsi-Balkanin alueen kanssa harjoitettavaa alueellista yhteistyötä koskevat tavoitteensa vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä. Tässä yhteydessä se haluaa laatia uusia yhteisiä toimia kestävän energiaturvallisuuden vahvistamiseksi, vauhdittaa yhteistä siirtymistä vihreään energiaan ja edistää investointeja puhtaaseen energiaan.

Komissio työskentelee intensiivisesti vuoden 2030 energia- ja ilmastokehyksen laatimiseksi. Kehykseen sisältyvät vuoden 2030 tavoitteet yhdeksälle EU:n ulkopuoliselle energiayhteisön sopimuspuolelle. Lisäksi komissio tavoittelee energiayhteisön sopimuspuolten hiilestä irtautumista koskevan etenemissuunnitelman hyväksymistä, mikä auttaisi sopimuspuolia näiden matkalla kohti ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuosisadan puolivälissä. Tämän lisäksi ponnistelut energiaperuskirjaa koskevan sopimuksen 152 nykyaikaistamiseksi jatkuvat.

EU:n jäsenvaltiot hyväksyivät uuden Välimeren alueen toimintaohjelman, joka perustuu uudistettuun kumppanuuteen eteläisen naapuruston kanssa. Vuoden 2021 kesäkuussa kaikki Välimeren unionin 42 jäsenmaata hyväksyivät julistuksen, jossa ne korostavat sitoutumistaan puhtaaseen energian siirtymiseen ja alueellisen energiayhteistyön tehostamiseen.

Yhteistyössä kehitysmaiden ja erityisesti Saharan eteläpuolisen Afrikan kanssa etusijalle asetetaan kohtuuhintaisen, luotettavan ja kestävän energian saatavuus sekä yksityisen sektorin investoinnit. EU tukee Afrikan unionin aloitetta Afrikan sähkön sisämarkkinoiden luomiseksi. Afrikan sisämarkkinat mahdollistaisivat tuottavan muutoksen ja vauhdittaisivat taloudellista kehitystä, loisivat työpaikkoja, torjuisivat köyhyyttä ja edistäisivät vaurautta.

Euroopan komissio kiinnittää myös paljon huomiota ydinturvallisuuden varmistamiseen sen rajojen ulkopuolella. Loppukesästä Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmän ja komission tekniset asiantuntijat tekivät vertaisarvioinnin Valko-Venäjän ydinturvallisuuden stressitestejä koskevasta toimintasuunnitelmasta. Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmän ja komission tekniset asiantuntijat ovat myös aloittaneet Turkin stressitestin vertaisarvioinnin valmistelut. Arviointi on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2022 puolivälissä. Lisäksi EU on osoittanut olevansa edelleen sitoutunut Iranin ydinsopimuksen ydinalan siviiliyhteistyötä koskevan liitteen III täytäntöönpanoon.

Maailmanlaajuisen energiasiirtymän tavoittelun jatkamiseksi ja toimitusvarmuuden ja puhtaan teknologian varmistamiseksi komissio on aloittanut pohdinnan vuonna 2022 hyväksyttävästä kansainvälisiä energia-alan toimia koskevasta EU:n strategiasta. EU:n ulkoministerit hyväksyivät neuvoston aihetta koskevat päätelmät 153 tarkoituksenaan mukauttaa EU:n energia- ja ilmastodiplomatia Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaiseksi. Komissio keskittyy työssään uusiin mahdollisuuksiin ottaa käyttöön puhtaan energian järjestelmä ja edistää energiatehokkuutta sekä turvallisia ja kestäviä teknologioita. Samanaikaisesti on tarkoitus siirtyä asteittain fossiilisten polttoaineiden käytöstä vihreisiin energiaratkaisuihin ja edistää oikeudenmukaista siirtymää. Kauppapolitiikan ja energiadiplomatian on toimittava käsi kädessä, jotta voidaan varmistaa häiriötön kaupankäynti ja häiriöttömät investoinnit

I.EU:n energiasiirtymälle välttämättömiin kriittisiin raaka-aineisiin,

II.energiasiirtymään tarvittaviin energiatuotteisiin ja

III.teknologioihin, joista sekä EU että kauppakumppanimme ovat riippuvaisia siirtyessään ilmastoneutraaleihin talouksiin.

6.Päätelmät

Tämä vuoden 2021 energiaunionin tilaa koskeva katsaus osoittaa, että EU:n energia- ja ilmastopolitiikkojen toteuttaminen edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja koronakriisin vaikutuksista toipumista. Tämän analyysin ja tiedonannon ”Miten vastata energian hintojen nousuun: toiminta- ja tukivälineistö” perusteella komissio nostaa esiin seuraavat kuusi alaa lisätoimia varten.

Komissio jatkaa energian hintakehityksen seuraamista varmistaakseen, että sen vastaus nykyiseen energian hintojen nousuun pysyy oikeasuhteisena ja keskittyy heikoimmassa asemassa oleviin.

Komissio jatkaa korotettujen ilmasto- ja energiatavoitteidensa mukaisen lainsäädäntökehyksen luomista. Tämä sisältää rakennusten energiatehokkuutta käsittelevän direktiivin tarkistuksen ja vetyä, kaasumarkkinoiden hiilestä irtautumista ja metaania koskevat aloitteet, jotka hyväksytään myöhemmin tänä vuonna. Komissio kehottaa Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja neuvoa-antavia komiteoita etenemään kohti näiden ehdotusten ja heinäkuussa annetun paketin hyväksymistä ja korostaa, että on tärkeää säilyttää niiden tavoitetaso, eheys ja johdonmukaisuus.

Julkiset ja yksityiset lisäinvestoinnit energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, erityisesti tuuli- ja aurinkoenergiaan, varastointiin ja hajautettuun sähköntuotantoon, ovat siirtymävaiheessa ratkaisevan tärkeitä. Ne lisäävät joustavuutta ja lieventävät sähkön uusia hinnankorotuksia. Komissio aikoo hyväksyä vuonna 2022 EU:n aurinkoenergiastrategian. Se kattaa olemassa olevat esteet, jotka vaikeuttavat vuosiin 2030 ja 2050 mennessä vaaditun aurinkoenergiakapasiteetin käyttöönottoa, sekä edellytykset, jotka mahdollistavat tällaisen käyttöönoton.

Investointeja siirtymävaiheessa haittaaviin esteisiin on puututtava, mikäli yritysten halutaan ottavan johtava rooli ja EU:n ja sen jäsenvaltioiden halutaan houkuttelevan investointeja. Erityisesti selkeytetyt lupamenettelyt tuovat tarvittavaa ennustettavuutta energia-alalla ja sen ulkopuolella toimiville sijoittajille. Verkkojen pullonkaulojen asteittainen poistaminen, uusiutuvien energialähteiden integroinnin esteiden nopea poistaminen sekä uusiutuvien energialähteiden sosiaalisen hyväksynnän edistäminen voivat nopeuttaa siirtymää entisestään. Vuonna 2022 komissio aikoo antaa jäsenvaltioille ohjeet uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton selkeytetyistä lupa- ja hallintomenettelyistä.

Fossiilisten polttoaineiden tuet pitäisi lopettaa. Fossiilisten polttoaineiden tukien ja saasteperäisten sairauksien kustannusten pienentyessä kansallisilla budjeteilla on suurempi liikkumavara investoida innovatiivisiin teknologioihin, vihreisiin taitoihin ja siirtymäkauden mahdollisten jakautumisvaikutusten lieventämiseen. Komissio aikoo antaa vuonna 2022 täytäntöönpanosäädöksen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien edistymisraportoinnista. Sen pitäisi varmistaa yhtenäisempi raportointi energiatukien asteittaisesta lakkauttamisesta, erityisesti fossiilisten polttoaineiden osalta.

Energiaköyhyyteen tulee jatkossakin kiinnittää erityistä huomiota. Tämä pätee erityisesti tilanteessa, jossa korkeammat energian hinnat vaikuttavat matala- ja keskituloisiin kotitalouksiin, koska nämä käyttävät suuremman osan tuloistaan energiaan. Komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden ja energia-alan sääntelyviranomaisten kanssa suojatakseen heikoimmassa asemassa olevia kuluttajia ja ehdottaa sääntöjä Euroopan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Komissio seuraa tiiviisti nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanoa varmistaakseen kaikkien eurooppalaisten kuluttajien vaikutusmahdollisuudet ja kuluttajansuojan keskittyen erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin kuluttajiin. Kuluttajien olisi voitava osallistua aktiivisesti energiamarkkinoille ja hyötyä korkeatasoisesta kuluttajansuojasta ja vaikutusmahdollisuuksista.

EU:n osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä on laskemassa 8 prosenttiin. Kansainvälinen yhteistyö (esimerkiksi UNFCCC:ssä, YK:n korkean tason energiavuoropuhelussa, G20-ryhmässä ja energiayhteisössä) on välttämätöntä, jotta ilmastotoimet olisivat tehokkaita ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuudet voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti. Tämä edellyttää kansainvälisiä energia-alan toimia koskevaa EU:n strategiaa, jonka parissa komissio parhaillaan työskentelee.

Vuoropuhelu Euroopan parlamentin, neuvoston, kansainvälisten kumppaneiden sekä julkisten ja yksityisten sidosryhmien kanssa on edelleen ratkaisevan tärkeää – myös vuonna 2021. Glasgow’n COP26-ilmastokokouksen valmistelujen osalta tässä vuoropuhelussa on keskitytty siihen, miten suuresti energiajärjestelmä voi vaikuttaa hiilestä irtautumiseen. Tätä on kuvattu sekä tässä tiedonannossa että ilmastotoimien edistymistä koskevassa raportissa. Vuoden 2021 heinäkuussa annetun ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttaminen” ‑paketin ensimmäisen osan ehdotuksia koskevan lainsäädäntötyön yhteydessä sidosryhmien olisi vaihdettava tietoa hallinnollisten esteiden kaltaisista haasteista, kuluttajien vaikutusvallan lisäämisestä ja asiaan liittyvän energialainsäädännön täytäntöönpanosta.

(1) Hallintoasetuksen 35 artiklan mukaisesti eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

(2) Vuoden 2021 heinäkuussa julkaistu Eurobarometri-kysely osoittaa, että eurooppalaisten mielestä ilmastonmuutos on vakavin yksittäinen uhka maailmassa. Yli yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta (93 prosenttia) pitää ilmastonmuutosta vakavana ongelmana ja lähes kahdeksan kymmenestä (78 prosenttia) erittäin vakavana ongelmana.

(3) COM(2021) 660.

(4) https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/

(5) https://www.iea.org/reports/world-energy-outlook-2021

(6) Kansainvälinen energiajärjestö on kuitenkin myös osoittanut, että noin puolet ilmastoneutraaliusratkaisuista on jo saatavilla ja muut ovat pilotti- tai kehitysvaiheessa. (https://iea.blob.core.windows.net/assets/beceb956-0dcf-4d73-89fe-1310e3046d68/NetZeroby2050-ARoadmapfortheGlobalEnergySector_CORR.pdf.)

(7) COM(2021) 960.

(8) COM(2021) 952.

(9) COM(2021) 961.

(10) COM(2021) 962.

(11) Tämä vaihtelee jäsenvaltioittain ja riippuu vähittäishintojen ja energialähteiden yhdistelmän sääntelystä ja rakenteesta.

(12) Lähde: COM(2021) 660.

(13) Termillä ’markkinoiden yhteenkytkeminen’ tarkoitetaan tavoitetta muodostaa yhteenliitetyt (eurooppalaiset) sähkömarkkinat. Markkinoiden yhteenkytkemisen on tarkoitus yhdistää valvonta-alueet ja markkina-alueet eri sähköpörssijärjestelmien yhdenmukaistamiseksi ja erityisesti hintaerojen pienentämiseksi.

(14) Kehityksen suunta on kuitenkin laskeva, sillä vuonna 2018 energiaköyhyys kosketti 34 miljoonaa ihmistä.

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021 puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (’eurooppalainen ilmastolaki’) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

(16) COM(2021) 550 final, COM(2021) 551 final, COM(2021) 552 final, COM(2021) 563 final, COM(2021) 554 final, COM(2021) 555 final, COM(2021) 556 final, COM(2021) 557 final, COM(2021) 558 final, COM(2021) 563 final, COM(2021) 568 final, COM(2021) 567 final, COM(2021) 571 final. Muita lainsäädäntöehdotuksia hyväksytään osana tätä pakettia myöhemmin tänä vuonna.

(17) Elpymis- ja palautumistukivälineen osalta ilmoitetut menot ovat komission työstämiä arvioita, jotka perustuvat ilmastoseurantaa koskevaan tietoon, joka on julkaistu osana komission elpymis- ja palautumissuunnitelmia koskevia analyyseja. Ilmoitetut tiedot kattavat 22 kansallista elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, jotka komissio on arvioinut ja hyväksynyt 5. lokakuuta mennessä, ja ne kehittyvät sitä mukaa, kun uusia suunnitelmia arvioidaan.

(18) Muun muassa COM(2020) 299, COM(2020) 301, COM(2020) 741 ja COM(2020) 662.

(19) COM(2020) 562 final.

(20) COM(2020) 564 final, SWD(2020) 900–926.

(21) Energia, teollisuus, liikenne, rakennukset, maatalous, metsätalous ja muut alat.

(22) Näitä täydennetään rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin tarkistuksella ja vetyä, kaasumarkkinoiden hiilestä irtautumista ja metaania koskevilla aloitteilla.

(23) Edistymistä EU:n vuoden 2020 energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa seurataan Eurostatin energiataseindikaattorien (FEC2020-2030 ja PEC 2020-2030) avulla vuoteen 2018 käytetyn menetelmän mukaisesti.

(24) COM(2020) 662 final.

(25) COM(2021) 558 final.

(26) ”Energiatehokkuus etusijalle” ‑periaate tarkoittaa, että energiapolitiikan muotoilussa ja asiaankuuluvien investointipäätösten laadinnassa kustannustehokkaille energiatehokkuustoimenpiteille annetaan mahdollisimman suuri painoarvo. Se on kauaskantoinen periaate, jonka tulisi täydentää muita EU:n tavoitteita erityisesti kestävyyden, ilmastoneutraaliuden ja vihreän kasvun alalla.

(27) Primäärienergiakertoimet ovat numeerisia kertoimia, jotka määritetään yhden rakennukseen toimitetun energiayksikön ja sen tuottamiseen käytettyjen primäärienergiayksiköiden välisen suhteen käänteisarvona.

(28) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13).

(29) COM(2021) 573 final. Tämä on mahdollistanut tukikehyksen ensimmäisten osatekijöiden määrittelyn, ja se koostuu ensimmäisestä paketista lyhyen aikavälin erityistoimia, joiden arvo vuosille 2021/2022 on noin 85 miljoonaa euroa. Uusi eurooppalainen Bauhaus on sisällytetty myös monien muiden EU:n ohjelmien painopisteisiin ilman ennalta määritettyä rahoitusta.

(30) https://europa.eu/new-european-bauhaus/index_fi

(31) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

(32) Vuoden 2020 tietojen perusteella EU:lla on 14,6 GW asennettua merituulikapasiteettia (Yhteinen tutkimuskeskus, perustana GWEC, 2021). Nykyiset kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa ilmaistut kansalliset tavoitteet viittaavat siihen, että merituulienergiatavoite vuodelle 2030 voidaan ylittää, ja merituulivoiman ennakoidun kapasiteetin odotetaan saavuttavan 84 GW vuoteen 2030 mennessä. Maltan kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan ei ole sisällytetty meri- tai maatuulivoimaa toteuttamiskelpoisena uusiutuvan teknologian vaihtoehtona, joka edistäisi EU:n vuoden 2030 uusiutuvan energian tavoitteita Maltan osalta, vaikka hyödyntämätöntä potentiaalia olisikin.

(33) Merten aluesuunnittelun puitteita koskevassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/89/EU, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, asetetaan suunnitteluprosessia ja suunnitelmia koskevat vähimmäisvaatimukset, mukaan lukien sidosryhmien kuulemista ja rajat ylittävää kuulemista koskevat vaatimukset. Jäsenvaltioiden oli laadittava suunnitelmansa 31. maaliskuuta 2021 mennessä ja lähetettävä niistä jäljennökset komissiolle 31. kesäkuuta 2021 mennessä. Komissio arvioi parhaillaan suunnitelmien yhteensopivuutta merten aluesuunnittelun puitteita koskevan direktiivin velvoitteiden kanssa, mukaan lukien sitä, miten suunnitelmissa yhdistyvät ympäristönsuojelua koskevat ja muut tavoitteet, kuten kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa määritellyt tavoitteet. Arvioinnissa käsitellään myös merten aluesuunnittelun puitteita koskevan direktiivin roolia ja vaikutusta laajemmassa meripolitiikan kontekstissa, erityisesti suhteessa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisiin tavoitteisiin, jotka liittyvät biodiversiteettiin ja merellä tuotettavaan uusiutuvaan energiaan. Komissio antaa vuoden 2022 maaliskuuhun mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen aluesuunnittelun puitteita koskevan direktiivin täytäntöönpanosta.

(34) COM(2020) 301 final.

(35) COM(2020) 301 final.

(36) COM(2020) 824 final.

(37) Esimerkiksi Kreikka on laatimassa uusia erityisiä aluesuunnittelumääräyksiä uusiutuville energialähteille, teollisuudelle, matkailulle ja maataloudelle.

(38) COM(2021) 350 final.

(39) Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi käsittää oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, InvestEU-ohjelman oikeudenmukaisen siirtymän järjestelyn sekä julkisen sektorin lainajärjestelyn. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin odotetaan saavaan liikkeelle vähintään 150 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä investointeja (2021–2027).

(40) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, teknisen tuen välineen perustamisesta, EUVL L 57, 18.2.2021, s. 1–16.

(41) Next Generation EU ‑elpymisväline ja monivuotinen talousarvio vuosille 2021–2027 ovat yhdessä suurin Euroopassa koskaan rahoitettu elvytyspaketti, jonka tuki koronapandemian jälkeisen Euroopan jälleenrakentamiseen on yhteensä 2,018 biljoonaa euroa käypinä hintoina (yhteensä yli 1,8 biljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina).EU:n budjetti seitsemän vuoden ajalle on 1 074 miljardia euroa ja Next Generation EU ‑välineen suuruus on 750 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina.

(42) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021).

(43) Komissio on jo maksanut 52,4 miljardia euroa ennakkorahoitusta elpymis- ja palautumistukivälineestä Belgialle, Espanjalle, Italialle, Itävallalle, Kreikalle, Kroatialle, Kyprokselle, Latvialle, Liettualle, Luxemburgille, Portugalille, Ranskalle, Slovakialle, Slovenialle, Tanskalle ja Tšekille, mikä vastaa 13:a prosenttia kyseisten jäsenvaltioiden määrärahojen avustus- ja (tarvittaessa) lainaosuudesta, paitsi Saksan osalta, jolla se vastaa yhdeksää prosenttia.

(44) Hallintoasetuksen 3 artiklan mukaisesti kunkin jäsenvaltion on joka kymmenes vuosi annettava komissiolle tiedoksi yhdennetty kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma.

(45) AT, BE, CY, CZ, DE, DK, EE, EL, ES, FI, FR, HR, IE, IT, LT, LU, LV, MT, PT, RO, SI, SK.

(46) Vuotuinen kestävän kasvun strategia 2021, COM(2020) 575 final, 17.9.2020, IV jakso.

(47) Elpymis- ja palautumistukivälineen osalta ilmoitetut menot ovat komission työstämiä arvioita. Ne perustuvat ilmastoseurantaa koskevaan tietoon, joka on julkaistu osana komission elpymis- ja palautumissuunnitelmia koskevia analyyseja. Ilmoitetut tiedot kattavat 22 kansallista elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, jotka komissio oli arvioinut ja hyväksynyt 5. lokakuuta 2021 mennessä, ja määrä kasvaa sitä mukaa, kun uusia suunnitelmia arvioidaan. Lisätietoja: https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/recovery-coronavirus/recovery-and-resilience-facility/recovery-and-resilience-plans-assessments_en .

(48)

Energiatehokkuustoimenpiteet kattavat pk-yritysten tai suurten yritysten energiatehokkuushankkeet, yksityisten rakennusten ja julkisen infrastruktuurin perusparannukset sekä rakennusten rakentamisen. Puhtaan energian toimenpiteet kattavat erityisesti uusiutuvien energialähteiden tuotannon, energiaverkot ja infrastruktuurin.

(49) Ilmastoon liittyvät näkökohdat esitetään tarkemmin erillisessä ilmastotoimien edistymistä koskevassa raportissa, joka julkaistaan yhdessä energiaunionin tilaa koskeva katsauksen kanssa 29 artiklan mukaisesti.

(50) Asetuksen (EU) 2018/1999 18 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle joka toinen vuosi kansalliset ennusteensa, jotka koskevat ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia.

(51) Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro. Liettua toimitti päivityksen alkuperäisistä strategioistaan heinäkuussa 2021 ja Unkari syyskuussa 2021. Luxemburgin hallitus hyväksyi heinäkuussa 2021 luonnoksen kansalliseksi pitkän aikavälin strategiaksi. Ennen sen lopullista hyväksymistä järjestetään julkinen kuuleminen.

(52) Hallintoasetuksen 15 artiklan mukaisesti.

(53) Espanja, Italia, Itävalta, Latvia, Liettua, Portugali, Ranska, Ruotsi, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska ja Unkari.

(54)

Vaikka neutraalius tarkoittaa määritelmän mukaan sitä, että jäännöspäästöt kompensoidaan poistumilla, kaikki jäsenvaltiot eivät ilmoittaneet päästöjen vähennysten ja poistumien osuutta. Lisäksi todellisten vähennysten tavoitetaso vaihtelee jäsenvaltioittain.

(55) Kuten Suomi, jonka tavoite on vuoteen 2035 mennessä, ja Ruotsi, jonka tavoite on vuoteen 2045 mennessä.

(56) Saksan pitkän aikavälin strategia, sellaisena kuin se toimitettiin komissiolle tammikuussa 2020, heijastaa kuitenkin marraskuussa 2016 hyväksytyn ilmastoa koskevan toimintasuunnitelman vuoden 2050 tavoitetta. Heinäkuussa 2021 muutetun ilmastonmuutosta koskevan lain mukaan Saksan nykytavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2045 mennessä.

(57) Katso tarkemmat tiedot ilmastotoimien edistymistä koskevan raportin mukana olevista teknisistä tiedoista

(58) COM(2020) 663 final.

(59) IPCC:n vuoden 2021 elokuussa julkaiseman raportin mukaan metaani aiheuttaa lähes kolmasosan ilmaston lämpenemisestä. Raportin mukaan metaanivuodot fossiilisten polttoaineiden porausalueilta, hiilikaivoksista ja putkistoista käsittävät 36 prosenttia kokonaispäästöistä. Raportissa todetaan, että metaanipäästöt voitaisiin kohtuullisin kustannuksin puolittaa vuoteen 2030 mennessä, ja korostetaan, että 60 prosenttia vähennyksistä voitaisiin saavuttaa fossiilisiin polttoaineisiin liittyvissä toiminnoissa.

(60) Metaanin elinikä ilmakehässä on paljon lyhyempi kuin hiilidioksidin (noin 12 vuotta verrattuna hiilidioksidiin, joka saattaa pysyä ilmakehässä vuosisatoja), mutta se on paljon voimakkaampi kasvihuonekaasu. EU käyttää kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen ja arvioimiseen 100 vuoden ajanjaksoa, mutta 20 vuoden ajanjaksolla metaani vaikuttaa 84-kertaisesti ilmaston lämpenemiseen hiilidioksidiin verrattuna, kuten IPCC:n viidennen arviointiraportin työryhmän I toteuttama taulukko 8.7 osoittaa (2013). https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/WG1AR5_Chapter08_FINAL.pdf

(61) Komission lainsäädäntöehdotus on määrä hyväksyä vuoden loppuun mennessä, ja se käsittelee metaanipäästöjen mittaamista, raportointia ja todentamista, ilmakehään päästämisen ja soihdutuksen rajoittamista sekä vuotojen havaitsemista ja korjaamista koskevia vaatimuksia.

(62) EU:n vuodelle 2020 asettaman kokonaistavoitteen (20,6 prosenttia) osalta EU saavutti jo uusiutuvien energialähteiden 19,7 prosentin osuuden vuonna 2019. Tähän sisältyy 34,1 prosentin osuus sähköntuotannossa (tästä: vesivoima 35 prosenttia, tuulivoima 35 prosenttia, aurinkoenergia 13 prosenttia, kiinteät biopolttoaineet 8 prosenttia ja kaikki muut uusiutuvat 9 prosenttia), 22,1 prosentin osuus lämmityksessä ja jäähdytyksessä (biomassan osuus lämmityksestä ja jäähdytyksestä on noin 75 prosenttia) ja 8,9 prosentin osuus liikenteen alalla. Neljätoista jäsenvaltiota ylitti vuotta 2020 koskevat sitovat kansalliset tavoitteensa, mutta seitsemän jäsenvaltiota jäi vielä suhteellisen kauas tavoitteista. Ks. myös https://ec.europa.eu/eurostat/web/energy/data/shares. Direktiivin 2009/28/EY mukaan jäsenvaltioiden oli saavutettava sitovat tavoitteet lisätäkseen uusiutuvan energian osuutta energiankulutuksessaan vuoteen 2020 mennessä. Kansalliset tavoitteet yhdessä mahdollistaisivat Euroopan unionin 20,6 prosentin uusiutuvan energian tavoitteen vuodelle 2020 (luku poikkeaa EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan 20 prosentista Yhdistyneen kuningaskunnan erottua Euroopan unionista).

(63) Viimeistään 30. huhtikuuta 2022 hallintoasetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti.

(64) Teknisen avun raportin mukaan (Technical assistance in realisation of the 5th report on progress of renewable energy in the EU final update report. Task 1 & 2. https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/bcfbe724-27e2-11ec-bd8e-01aa75ed71a1/language-en) uusiutuvien energialähteiden osuuden voidaan odottaa olevan 22,4–22,6 prosenttia vuonna 2020 nykyisillä uusiutuvan energian politiikka-aloitteilla. Erityisesti Ranska ja Puola ovat vaarassa jäädä jälkeen kansallisesta tavoitteestaan. Vaikka Euroopan ympäristökeskuksen varhaiset arviot perustuvatkin eri menetelmiin, myös ne vahvistavat, että EU kokonaisuudessaan todennäköisesti saavuttaa tavoitteensa. Komissio on auttanut solmimaan tilastollisia siirtoja koskevia sopimuksia jäsenvaltioiden, joilla on uusiutuvan energian ylijäämää, ja jäsenvaltioiden, jotka ovat vaarassa jäädä jälkeen tavoitteestaan, välillä.

(65) Merituulivoima: laskua vuoden 2010 arvosta eli 100–180 eurosta/MWh tämän päivän arvoihin, jotka vaihtelevat 67 eurosta 140 euroon/MWh; maatuulivoima: laskua vuoden 2010 arvosta eli 55–105 eurosta/MWh vuoden 2019 arvoihin, jotka vaihtelevat 34 eurosta 74 euroon/MWh. Lähde: Beiter P., Cooperman A., Lantz E., Stehly T., Shields M., Wiser R., Telsnig T., Kitzing L., Berkhout V., Kikuchi Y. (2021) Wind power costs driven by innovation and experience with further reductions on the horizon, WIREs Energy Environ. 2021;e398. https://doi.org/10.1002/wene.398 .

(66) Aurinkosähkömoduulien hinnat ovat laskeneet dramaattisesti viime vuosina. Kun moduulihintojen maailmanlaajuista kehitystä verrataan kumulatiiviseen tuotantoon, jokaisen kumulatiivisen tuotannon kaksinkertaistumisen voidaan päätellä johtavan 25 prosentin hinnanlaskuun. Vuosina 2011–2020 hinnat laskivat 85 prosenttia.

(67) https://ec.europa.eu/energy/topics/renewable-energy/eu-renewable-energy-financing-mechanism_en

(68) BNEF (2021) Energy Transition Investment ‑tietokanta.

(69) Kansainvälinen uusiutuvan energian virasto IRENA, Renewable Capacity Statistics 2021.

(70) https://www.irena.org/publications/2021/March/Renewable-Capacity-Statistics-2021

(71) Delegoiduilla säädöksillä edistetään kestävien uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoa, mukaan lukien menetelmiä, joita sovelletaan muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden tuotantoon, kun sähkö otetaan verkkovirrasta, ja tällaisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjen mittaamista.

(72) EU:ssa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

(73) EU:ssa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

(74) Vuoden 2030 tavoitteet koskevat EU:ta ilman Yhdistynyttä kuningaskuntaa.

(75) Asuinrakennukset aiheuttavat tästä määrästä lähes 65 prosenttia.

(76) https://ec.europa.eu/energy/topics/energy-efficiency/energy-efficient-buildings/renovation-wave_en

(77) COM(2021) 551 final.

(78) Perinpohjainen alustava arvio 13 ensimmäisestä strategiasta julkaistiin 31. maaliskuuta 2021.

(79) Jääkaapit, astianpesukoneet, pesukoneet ja televisiot.

(80) Toinen ongelmista ilmeni 8. tammikuuta 2021 Manner-Euroopan synkronialueen korkeajännitesähköverkoissa. Se vaikutti Manner-Euroopan maiden sähkönsiirtoverkkoja yhdistävään mannerverkkoon, joka jakautui kahtia (tällöin Kaakkois-Euroopan alue toimi tilapäisesti erillään muusta Manner-Euroopasta). Toisena ongelmana oli Ranskan ja Espanjan välisen yhteyden katkeaminen 24. heinäkuuta 2021. Ongelma koski Pyreneiden niemimaata ja pientä osaa Ranskan siirtoverkosta. Molemmat ongelmat saatiin ratkaistua alle tunnissa. Jälkiselvitykset ovat käynnissä.

(81) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/941, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, riskeihin varautumisesta sähköalalla.

(82) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1938, annettu 25 päivänä lokakuuta 2017, toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja asetuksen (EU) 994/2010 kumoamisesta.

(83) https://ec.europa.eu/energy/topics/energy-security/secure-gas-supplies_en

(84) Neuvoston direktiivi 2009/119/EY, annettu 14 päivänä syyskuuta 2009, jäsenvaltioiden velvollisuudesta ylläpitää raakaöljy- ja/tai öljytuotevarastojen vähimmäistasoa.

(85) Verkkosäännöt ovat sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston (Sähkö-ENTSO) Euroopan energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) ohjeiden mukaisesti laatimia sääntöjä Euroopan sähkömarkkinoiden yhdenmukaistamisen, yhdentymisen ja tehokkuuden edistämiseksi.

(86) Sähkön sisämarkkinoita koskevan asetuksen mukaisesti (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/943, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoista)

(87) COM(2020) 605.

(88) COM (2021) 350 final.

(89) Study on the resilience of critical supply chains for energy security and clean energy transition during and after the COVID-19 crisis’ ISBN 978-92-76-38453-3.

(90) Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmä, www.ensreg.eu.

(91) Neuvoston direktiivi 2009/71/Euratom ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2014/87/Euratom.

(92) Syyskuussa sähkön keskimääräinen tukkuhinta oli yli 125 euroa/MWh, kaasun hinta lähes 65 euroa/MWh ja EU:n päästöoikeudet yli 60 euroa hiilidioksiditonnia kohden.

(93) Lähde: COM(2021) 660.

(94) Suhde on hieman erilainen kotitalouksissa (kaavio 3) ja teollisuudessa kulutuksen mukaan.

(95) COM(2021) 660.

(96) Tämä tarkoittaa, että kaikki saavat sähköstä tukkutasolla saman hinnan.

(97) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta.

(98) https://smarten.eu/wp-content/uploads/2019/11/EU_Market_Monitor_2019_short_final.pdf

(99) Yhteenkytketyillä vuorokausimarkkinoilla niukka siirtokapasiteetti jaetaan vuorokausi ennen sähkön toimitusta tehokkaimmalla mahdollisella tavalla yhdistämällä eri alueiden sähkön tukkumarkkinat yhteisellä hintakytkentäalgoritmilla, jonka avulla lasketaan sähkön hinnat kaikkialla Euroopassa ja jaetaan kapasiteettia implisiittisellä huutokaupalla rajat ylittävän kapasiteetin perusteella.

(100) ACER Market Monitoring report, 2019.

(101) ACER Market Monitoring report, 2019.

(102) Euroopan kaasukaupan keskuksissa kaupatut määrät kasvoivat edellisvuodesta 21 prosenttia (3 439 TWh enemmän) vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä edellisen neljänneksen tilapäisen laskun jälkeen.

(103) EU:n nesteytetyn maakaasun tuonti laski 27 prosenttia vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna, mikä johtui Aasian kaasun tukkumarkkinoiden hintapreemioiden kasvavasta määrästä Euroopassa, mikä puolestaan johti rahdin suuntautumiseen Aasian markkinoille.

(104) Kaasun varastointimäärät EU:ssa ovat tällä hetkellä 75 prosenttia, mikä on vähemmän kuin viimeksi kuluneiden 10 vuoden 90 prosentin keskiarvo. Tilanne 3.10.2021.

(105) Vuonna 2019 se oli alle 1 euroa/MWh valtaosassa (90 prosentissa) kaupankäyntipäiviä (ACER MMR 2020, Gas Wholesale Markets Volume, s. 43).

(106) Sovittu rajat ylittävän kapasiteetin suhde vastaa jäsenvaltioiden tuontikapasiteetin suhdetta niiden kokonaistuotantokapasiteettiin. On syytä huomauttaa, että hallintoasetuksessa asetettua 15 prosentin yhteenliitäntätavoitetta vuodelle 2030 on täydennetty useilla kiireellisyyttä koskevilla indikaattoreilla. Tämä johtuu asennetun kapasiteetin merkittävästä kasvusta EU:ssa (joka puolestaan johtuu pääasiassa uusista vaihtelevista tuuli- ja aurinkokapasiteeteista, joiden kuormitusaste on paljon alhaisempi kuin muiden tuotantolähteiden) ja siitä, että uudet yhteenliitäntäkapasiteetit eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa. Näin ollen yhteenliitäntätason analyysissä olisi 15 prosentin yhteenliitäntätavoitteen lisäksi huomioitava myös toimien kiireellisyyden indikaattorit, jotka perustuvat tukkumarkkinoiden hintaeroihin sekä rajayhdysjohtojen nimelliseen siirtokapasiteettiin suhteessa 1) huippukuormitukseen ja 2) asennettuun uusiutuvaan tuotantokapasiteettiin. Asetuksessa säädetään myös, että jokaisesta uudesta yhdysjohdosta tehdään sosioekonominen ja ympäristöä koskeva kustannus-hyötyanalyysi ja että ne toteutetaan ainoastaan, jos mahdolliset hyödyt ovat kustannuksia suuremmat.

(107) Esimerkiksi Viron ja Latvian välinen sähköliitäntä (yhteistä etua koskeva hanke 4.2.1). Uusi sähköyhteys Viron ja Latvian välillä otettiin käyttöön 25. elokuuta 2021. Tämä on kolmas sähköyhteys maiden välillä ja lisäaskel Baltian maiden synkronoinnissa Manner-Euroopan sähköverkkoon. Sama pätee yhteistä etua koskeviin hankkeisiin Virossa (yhteistä etua koskeva hanke 4.2.2), Latviassa (yhteistä etua koskeva hanke 4.2.3) ja Liettuassa (yhteistä etua koskeva hanke 4.8.17). Kaasun osalta on otettu käyttöön yhteistä etua koskevat hankkeet Kroatiassa (yhteistä etua koskeva hanke 6.5.1) sekä Kreikassa, Italiassa ja Albaniassa (yhteistä etua koskeva hanke 7.1.3).

(108) Esimerkiksi Irlannin ja Ranskan välinen Celtic Interconnector ‑rajayhdysjohto, joka sai 530 miljoonan euron Verkkojen Eurooppa ‑avustuksen vuonna 2019. Se on ensimmäinen suora sähköyhteys Irlannin ja Manner-Euroopan välillä ja tukee Irlannin uuden tavoitteen saavuttamista, jonka mukaan vähintään 70 prosenttia kulutettavasta sähköstä on vuoteen 2030 mennessä uusiutuvaa energiaa.

(109) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 347/2013, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta (EUVL L 115, 25.4.2013, s. 39).

(110) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1153, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta (EUVL L 249, 14.7.2021, s. 38).

(111) Energia-alalla (jonka kokonaisbudjetti on 5,84 miljardia euroa) ohjelman tavoitteena on edistää Euroopan energiamarkkinoiden yhdentymistä, parantaa energiaverkkojen yhteentoimivuutta yli rajojen ja eri sektoreiden välillä, helpottaa hiilestä irtautumista sekä varmistaa toimitusvarmuus. Myös rajat ylittävät uusiutuvan energian tuotantohankkeet voivat saada rahoitusta.

(112) Kun huomioidaan, että bruttokansantuote ja energiankulutus laskivat vuonna 2020 lähes saman verran (noin 7 prosenttia), tukia jaettiin vuonna 2020 samaa tahtia kuin vuonna 2019 (vain toiminnan määrä oli pienempi). Fossiilisten polttoaineiden tukitaso ei siis ole kääntynyt selvään laskuun EU:n kansainvälisestä sitoumuksesta huolimatta.

(113) Eniten tuetaan aurinkoenergiaa – 29 miljardilla eurolla, tuulivoimaa – 21 miljardilla eurolla ja biomassaa – 17 miljardilla eurolla.

(114) EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä on luokitusjärjestelmä, joka perustuu luokitusjärjestelmäasetukseen: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta.

(115) Kansainvälinen energiajärjestö, Net Zero by 2050. A Roadmap for the Global Energy Sections. Lippulaivaraportti, toukokuu 2021 .

(116) EU on esimerkiksi maailman johtava toimija aurinkosähkön arvoketjun useissa osissa: tutkimus ja kehittäminen, monikiteisen piin tuotanto sekä aurinkosähkötuotannon laitteet ja koneet (lähde: BNEF, Solar PV Trade and Manufacturing, A Deep Dive, 2021). Tuulienergiassa EU:lla on huomattava markkinaosuus, mutta kiinalaiset ohittivat eurooppalaiset alkuperäiset laitevalmistajat ensimmäistä kertaa vuonna 2020 (kun tarkastellaan kymmentä parasta valmistajaa markkinaosuudella mitattuna. Lähde: GWEC, Global Offshore Wind Report 2020, 2020). Kun tarkastellaan ’pääasiassa lämmitykseen käytettäviä lämpöpumppuja’, EU:n jäsenvaltiot ovat viennin kärjessä, ja niitä seuraa Aasia (lähde: UN-COMTRADE 841861 ‘heat pumps, excluding air conditioning machines of heading 8415’). Viiden viime vuoden aikana EU:n ’pääasiassa lämmitykseen käytettävien lämpöpumppujen’ markkinoiden kasvu selittyy kuitenkin Aasian tuonnilla: Aasian tuonti on kasvanut keskimäärin 21 prosentin vuosivauhtia vuosina 2015–2020. Puhtaan energian tutkimukseen ja innovointiin tehtävien investointien lisääminen ja teknologian siirtoa koskevat lisätoimet varmistaisivat, että EU voi hyödyntää energiakäänteen tarjoamaa tilaisuutta kilpailukykynsä vahvistamiseen puhtaan energian alalla. Esimerkiksi aurinkosähköalalla valmistus sekä kennojen ja moduulien suunnittelu on muuttumassa yhä monimutkaisemmaksi, minkä vuoksi kärjessä pysyminen edellyttää lisäinvestointeja.

(117) COM(2021) 952.

(118) EU on esimerkiksi ykkössijalla arvokkaiden uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden patenttien hakemisessa. Älykkäissä järjestelmissä EU on kolmannella sijalla. (Lähde: JRC SETIS https://setis.ec.europa.eu/publications/setis-reseach-and-innovation-data_en )

(119) Energiaunionin tutkimuksen ja innovoinnin painopistealueet (COM(2015) 80:n mukaisesti): uusiutuva energia, älykkäät järjestelmät, tehokkaat järjestelmät, kestävä liikenne, hiilidioksidin talteenotto, käyttö ja varastointi sekä ydinturvallisuus.

(120) Kansainvälinen energiajärjestö, World Energy Investment, 2021.

(121) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/66/EY, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista ja direktiivin 91/157/ETY kumoamisesta.

(122) Vuodesta 2005 lähtien saastuttavien fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla energialla on lisääntynyt kaikkialla EU:ssa, mikä on johtanut 6 prosentin laskuun rikkidioksidin (SO2) kokonaispäästöissä ja 1 prosentin laskuun typpioksidien (NOx) päästöissä vuonna 2017. Se on kuitenkin myös lisännyt EU:n laajuisia PM2,5-pienhiukkaspäästöjä 13 prosentilla ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä 4 prosentilla, koska biomassan käyttö on lisääntynyt (Euroopan ympäristökeskus, 2019): https://www.eea.europa.eu/themes/energy/renewable-energy/renewable-energy-in-europe-key

(123) COM (2021) 400 final.

(124) Viimeisimmät saatavilla olevat tiedot.

(125) Eurostatin tilastollinen vuosikirja, vuoden 2021 painos, s. 187.

(126) https://ec.europa.eu/environment/air/quality/revision_of_the_aaq_directives.htm

(127) Eurostatin tietojen pohjalta: ’env_ac_egss2’ – vuosi, jolta viimeisimmät tiedot ovat saatavilla.

(128) Lähde: ESTAT, nrg_ind_ei, Energy intensity of GDP in chain linked volumes (2010), Kilograms of oil equivalent (KGOE) per thousand euro.

(129) Vuosina 2005–2019 teollisuuden primääri- ja loppuenergiaintensiteetti ovat jatkaneet laskuaan keskimäärin 2 prosentin vuosivauhdilla. Samaan aikaan kasvihuonekaasuintensiteetti on myös jatkuvasti laskenut, mikä on osaltaan luonut edellytykset sille, että uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta on voinut kasvaa.

(130) 2018 on viimeisin saatavilla oleva vuosi Eurostatin ympäristöliiketoimintatietojen tilastoviiveen vuoksi. Tietojen pakollinen ilmoittaminen vuoden n lopussa kattaa viitejaksot n-2 – n-4. Tietojen vapaaehtoinen ilmoittaminen kattaa varhaiset arviot viitevuodelta n-1 ja ajanjaksolta ennen vuotta 2014. Vapaaehtoisten ilmoitettavien tietojen saatavuus vaihtelee huomattavasti eri maiden välillä. Eurostat laatii koko EU-27:n osalta vuosittain (vuodelta n) alustavat arviot, jotka kattavat ajanjakson vuodesta 2000 vuoteen n-2.

(131) Eurostatin tietojen pohjalta: ’env_ac_egss1’. IRENA:n arvioiden mukaan investoinnit puhtaaseen energiaan luovat lähes kolme kertaa enemmän työpaikkoja kuin fossiiliset polttoaineet.

(132) Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen taitoennuste: Skills forecast: trends and challenges to 2030, 2018.

(133) Euroopan komission osaamissopimus: The Pact for Skills – mobilising all partners to invest in skills, 2020.

(134) Tämä perustuu EUCO3232.5-skenaarioon, jonka lähtökohtana on 32,5 prosentin energiatehokkuustavoite ja 32 prosentin uusiutuvan energian tavoite vuoteen 2030 mennessä. Ilmastotavoitetta on nyt tarkistettu ylöspäin vähintään 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian tavoitteita on ehdotettu korotettaviksi.

(135) Lähteet: EurObserv’ER ( https://www.eurobserv-er.org/category/all-annual-overview-barometers/ ) ja Kapetaki, Z., Ruiz, P. et al., Clean energy technologies in coal regions: Opportunities for jobs and growth: Deployment potential and impacts, Kapetaki, Z. (toimittaja), EUR 29895 EN, Publications Office of the European Union, Luxembourg, 2020, ISBN 978-92-76-12330-9, doi:10.2760/063496, JRC117938.

(136) BPIE (2020). Building Renovation – A kick-starter for the EU Recovery. https://www.renovate-europe.eu/wp-content/uploads/2020/06/BPIE-Research-Layout_FINALPDF_08.06.pdf C40-tietoja hyödyntäen (2019). The Multiple Benefits of Deep Retrofits – A toolkit for Cities. https://www.c40knowledgehub.org/s/article/The-Multiple-Benefits-of-Deep-Retrofits-A-toolkit-for-cities?language=en_US

(137) IRENA (2020), Global Renewables Outlook: Energy Transformation 2050. Painos: 2020, Kansainvälinen uusiutuvan energian virasto, Abu Dhabi. Global Renewables Outlook: Energy Transformation 2050 – Summary (irena.org).

(138) SWD(2021) 621 final

(139) https://op.europa.eu/s/pp0f

(140) Uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin 19 artiklan 13 kohdan vaatimusten mukaisesti.

(141) Schwanitz , V. J., Wierling, A., Zeiss, J. P., von Beck, C., Koren, I. K., Marcroft, T., Dufner, S. (22.8.2021). The contribution of collective prosumers to the energy transition in Europe - Preliminary estimates at European and country-level from the COMETS inventory.

(142) Ks. edellinen alaviite.

(143) Periaate 20. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa esitetään myös aloitteita vuodelle 2022 energiaköyhyyden torjumiseksi, jotta varmistetaan, ettei ketään jätetä jälkeen. Suunnitelma sisältää esimerkiksi ehdotuksen neuvoston vähimmäistoimeentuloa koskevasta suosituksesta, ohjeet etukäteen laadittavista jakaumavaikutusten arvioinneista ja raportin peruspalvelujen saatavuudesta. Lisäksi kestävän kehityksen seitsemännen tavoitteen tarkoitus on varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.

(144) SWD(2020) 960 final

(145) Nykyhintoina.

(146) Euroopan komissio. (2018). 5. Structural Support Action for Coal and Carbon Intensive Regions https://ec.europa.eu/clima/sites/clima/files/docs/pages/initiative_5_support_en_1.pdf

(147) SWD(2020) 176 final, 6.5.1 kohta.

(148) 2020-JRC-clean_energy_technologies_in_coal_regions_online.pdf Kapetaki, Z., Ruiz, P. et al. (2020). Clean energy technologies in coal regions: Opportunities for jobs and growth. Deployment potential and impacts. JRC. s. 5.

(149) Kun otetaan huomioon korkeampi uusiutuvan energian tavoite eli 40 prosenttia 32 prosentin sijaan vuoteen 2030 mennessä, EU tarvitsisi yli 420 GW ja jopa 480 GW yhdistettyä maa- ja merituulivoimakapasiteettia nykyisen 180 GW:n asennetun tuulivoimakapasiteetin sijaan. Aurinkosähkökapasiteetin tulisi olla yli 380 GW ja jopa 420 GW nykyisen 140 GW:n sijaan. Tällainen lisäys kattaisi myös uusiutuvan vedyn tuottamiseen tarvittavan sähkön, jotta saavutettaisiin muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden (RFNBO) alatavoitteet. Tämän seurauksena uusiutuvan sähkön kapasiteetin käyttöönottoa olisi nopeutettava merkittävästi nykyiseen suunnitelmaan verrattuna.

(150) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä, 16 ja 17 artiklat.

(151) Nykyisten kansainvälisten sitoumusten mukaisesti yhdeksän maailman 20 suurimmasta metaanipäästöjen tuottajasta osallistuu nyt Global Methane Pledgeen. Maat tuottavat noin 30 prosenttia maailmanlaajuisista metaanipäästöistä ja edustavat 60 prosenttia maailmantaloudesta. Lisäksi yli 20 hyväntekeväisyystahoa on ilmoittanut sitoutuneensa yli 200 miljoonalla dollarilla maailmanlaajuisen metaanisitoumuksen täytäntöönpanon tukemiseen.

(152) Energiaperuskirjan uudistamista koskevan EU:n ehdotuksen keskeisenä tavoitteena on päivittää investointisuojastandardit, jotta energiaperuskirjaa koskeva sopimus edistäisi varmasti EU:n ilmastotoimia ja energiasiirtymää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Pariisin sopimuksen mukaisesti.

(153) https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-5263-2021-INIT/fi/pdf