EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 17.12.2021

COM(2021) 797 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Euroopan rakenne- ja investointirahastot

Vuoden 2021 yhteenvetokertomus ohjelmien täytäntöönpanoa vuosina 2014–2020 koskevista vuotuisista täytäntöönpanokertomuksista

{SWD(2021) 384 final}

1.Johdanto

Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, jäljempänä ’ERI-rahastot’, täytäntöönpano vuonna 2020 tapahtui poikkeuksellisena ja haastavana aikana. Kansanterveyskriisi ja sen aiheuttama talouden sokki ovat muuttaneet yhteisöjämme ja jokapäiväistä elämäämme perusteellisesti. EU:n kohdennetulla tuella tähän hätätilaan pystyttiin reagoimaan nopeasti. Samanaikaisesti kehitettiin ennennäkemättömiä elvytysratkaisuja, joiden tarkoituksena on auttaa yhteisöjämme selviytymään kohtaamistaan suurista vaikeuksista. EU:n politiikkoja mukautettiin erittäin nopeasti ja joustavasti niin, että voitiin tarjota välitöntä likviditeettiä ja rahoitustukea kiireellisiin tarpeisiin. Jäsenvaltioita tuettiin, jotta ne pystyivät hallitsemaan taloudelle ja yhteiskunnalle kohdistuneen iskun.

Samanaikaisesti EU on käännekohdassa. Jotta Eurooppa olisi kriisistä selviytymisen jälkeen entistä vahvempi ja kestävämpi, sen on nopeutettava rinnakkaisia siirtymiään kohti vihreää ja digitaalista Eurooppaa. ERI-rahastot ovat tässä pyrkimyksessä eturintamassa.

ERI-rahastot ovat EU:n talousarvion suurimpia investointivälineitä. Niillä tuetaan EU:n alueiden alueellista, taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä palautumista ja elpymistä viime vuosien kriisistä. ERI-rahastoja ovat

·Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)

·Euroopan sosiaalirahasto (ESR)

·koheesiorahasto

·Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)

·Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR).

Vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen (EU:n talousarvioon) kuuluvien ERI-rahastojen täytäntöönpanokausi on kymmenen vuotta 1 , ja vuosi 2020 oli kauden seitsemäs vuosi. Tässä kertomuksessa esitetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 53 artiklan edellytyksen mukaisesti ERI-rahastojen rahoituksen täytäntöönpanon kehitys vuoden 2020 loppuun asti. 2 Kertomuksessa esitellään jäsenvaltioiden ilmoittamat ohjelmakauden 2014–2020 kumulatiiviset saavutukset sekä alustavat näkemykset siitä, mitä koronaviruspandemian edellyttämiä toimia ERI-rahastojen ohjelmissa on toteutettu.

ERI-rahastoista oli vuoden 2020 loppuun mennessä tehty investointeja yhteensä 640 miljardilla eurolla, johon sisältyi 461 miljardia euroa EU:n rahoitusta. Investointien kohteena oli useita toimintapoliittisia tavoitteita, jotka ovat Euroopan tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä. Näihin toimintapoliittisiin tavoitteisiin kuuluvat muun muassa

·älykäs, kestävä ja osallistava kasvu

·julkishallinnon institutionaalisten valmiuksien vahvistaminen

·alue- ja kaupunkikehitys sekä alueellinen yhteistyö (Interreg).

Jäsenvaltiot olivat vuoden 2020 loppuun mennessä saaneet jo yli 55 prosenttia varoista. Varojen käyttöasteen nousu kiihtyi erityisesti digitaalisen talouden, pk-yritysten, ilmastotoimien ja sosiaalisten investointien osalta.

ERI-rahastoilla edistettiin tällä kaudella

·kolmen miljoonan yrityksen tukemista

·yli 359 000 kotitalouden energiatehokkuuden parantamista

·45 miljoonan ihmisen auttamista työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta tai koulutusta koskevissa toimissa

·yli kahden miljoonan maatalousalan ja maaseutualueiden hankkeen tukemista

·236 500 uuden työpaikan luomista alueellisella tasolla

·31 500 työpaikan säilyttämistä ja 4 000 uuden työpaikan luomista meri- ja kalastusalalla.

Jäsenvaltioiden ERI-rahastojen vuoden 2020 ohjelmien täytäntöönpanosta ilmoittamat tiedot ovat alustavia. Tämä johtuu siitä, että covid-19-kriisin vaikutukset jatkuvat. Ohjelmissa otetaan jatkossakin käyttöön EU:n rahoitusta, jolla pyritään lieventämään pandemian vaikutuksia niin, että voidaan samanaikaisesti saavuttaa alkuperäiset strategiset tavoitteet varsin erilaisessa tilanteessa. Varojen uudelleen kohdentamisen joustavuutta lisättiin keväästä 2020 lähtien koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevilla investointialoitteilla (CRII ja CRII+), ja kauden 2014–2020 ohjelmien rahoitusvarojen lisäämistä suunniteltiin REACT-EU-välineessä NextGenerationEU:sta saatavalla rahoituksella. Jäljempänä olevissa erillisissä osissa keskitytään näiden poikkeuksellisten toimenpiteiden ensimmäiseen arviointiin.

2.Täytäntöönpanoa koskeva katsaus

2.1.Rahoituksen toteutuminen 3

Viisi ERI-rahastoa sai liikkeelle 640 miljardin euron investoinnit

Viiden ERI-rahaston (EAKR, koheesiorahasto, ESR, maaseuturahasto ja EMKR) määrärahat olivat ohjelmakaudella 2014–2020 alun perin 461 miljardia euroa. Näitä rahastoja täydennettiin kansallisella osarahoituksella, jolloin niillä saatiin aikaan 640 miljardin euron kokonaisinvestoinnit (summaan eivät sisälly uudet REACT-EU-varat). Hankkeiden tuensaajille aiheutuneisiin kustannuksiin voidaan myöntää ERI-rahastoista yhteisrahoitusta vuoden 2023 loppuun saakka. 4  

Jäsenvaltioiden ERI-rahastoista annettavan tuen piiriin vuoden 2020 loppuun mennessä valitsemien hankkeiden rahoituksen määrä on 676 miljardia euroa eli 106 prosenttia kokonaismäärärahoista. Määrä on kasvanut 17 prosenttiyksikköä vuoden 2019 lopun tilanteeseen verrattuna. Useimmat jäsenvaltiot ovat jakaneet käytettävissä olevat määrärahat kokonaan vuosien 2014–2020 syklille. Syy määrärahojen alkuperäisen määrän ylittymiselle on monien ohjelmien käytäntö, jossa tukea myönnetään ohjelman suunnitellut kokonaiskustannukset ylittävälle hankejoukolle. Tämän katsotaan kuuluvan järkevän hallinnoinnin menetelmiin. Jäsenvaltiot valitsevat enemmän hankkeita, joita voidaan rahoittaa, luodakseen puskurin siltä varalta, että jotkin hankkeet epäonnistuvat täytäntöönpanon aikana tai käytettävissä on lisärahaa. Näin taataan varojen optimaalinen hyödyntäminen.

EU:n maksujen osalta aiemmat todisteet osoittavat, että rahoituksen täytäntöönpano on yleensä hidasta täytäntöönpanon alkuvuosina ja nopeutuu merkittävästi myöhempinä vuosina hankkeen elinkaaren mukaisesti. Kausi 2014–2020 ei ole tästä poikkeus. EU:n maksatusaste oli vuoden 2016 lopussa vain seitsemän prosenttia ja alkoi nousta merkittävästi vuonna 2017. Kun otetaan huomioon se, että ohjelmat olivat edenneet jo pitkälle ja rahastoille oli tarjottu vastauksena kriisiin CRII-välineestä välitöntä joustavuutta, EU:n 100 prosentin rahoitus mukaan lukien, EU:n ohjelmille maksamien maksujen määrä kasvoi selvästi. EU:n talousarviosta jäsenvaltioille suoritettujen maksujen nettomäärä oli vuoden 2020 loppuun mennessä 253,8 miljardia euroa (55 prosenttia EU:n suunnitellusta määrästä koko kaudella). Varojen käyttöasteen on edelleen noustava tulevina vuosina ohjelmien päättämiseen asti. Vuonna 2020 vain 4,7 miljoonan euron sitoumukset purettiin.

Jäsenvaltioiden syyskuulta 2021 toimittamat viimeisimmät rahoitustiedot vastaavat nyt merkittäviä lisävaroja, joita osoitettiin vuonna 2021 REACT-EU-välineestä koheesiopolitiikkaan (36 miljardia euroa) ja maaseuturahastolle (29 miljardia euroa). Koheesiopolitiikan osalta syyskuun 2021 rahoitustiedot vahvistavat, että maksujen määrät olivat edelleen huomattavia. Yhdeksässä kuukaudessa raportoitiin 51 miljardin euron lisämenoista.

2.2.ERI-rahastojen keskeiset saavutukset

Tukea sai kolme miljoonaa yritystä

ERI-rahastoja koskevassa vuosien 2014–2020 sääntelykehyksessä vahvistetaan EU:n rahastoille yhteiset indikaattorit, jotka mahdollistavat komissiolle EU:n investointitoimien ja niiden tulosten ja tuotosten kootun vuotuisen seurannan.

Jäsenvaltioiden vuoden 2020 loppuun mennessä raportoimista kumulatiivisista tunnusluvuista merkillepantavimpia ovat seuraavat:

·ERI-rahastoista maksettavan tuen piiriin valituista hankkeista hyötyy 3,6 miljoonaa yritystä, joista tukea oli jo saanut 3 miljoonaa yritystä. 5  

·EAKR:n tuella on luotu 236 500 uutta työpaikkaa.

·ESR:sta ja nuorisotyöllisyysaloitteesta tuetuista hankkeista hyötyi 45,3 miljoonaa osallistujaa.

·Tähän mennessä on tuettu kahta miljoonaa hanketta, joilla autetaan lisäämään maatalousalan ja maaseudun yritysten kilpailukykyä ja luodaan ja säilytetään työpaikkoja maaseutualueilla.

·Biologisen monimuotoisuuden suojelun parantamiseksi maanhoidon tukea varten on valittu 32 miljoonan hehtaarin suuruinen maatalousmaa-alue eli alue, joka käsittää 18,5 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta.

·Koko maaseutuväestöstä 64 prosenttia (184,5 miljoonaa asukasta) kuuluu maaseuturahastosta tuettavan Leader-ohjelman lähes 3 650 paikallisen, paikallista kehittämisstrategiaa toteuttavan toimintaryhmän piiriin.

2.3.Ensimmäinen vaihe covid-19-kriisin torjumisessa: koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevat investointialoitteet

21 miljardia euroa kohdennettiin uudelleen covid-19-kriisin torjumiseen

Covid-19-kriisi aiheutti vuonna 2020 suuren haasteen koko Euroopan unionille. Kansalliset, alueelliset ja paikalliset yhteisöt olivat etulinjassa taudin torjunnassa ja sen sosioekonomisten vaikutusten käsittelemisessä.

Jäsenvaltioille annettiin keväällä 2020 mahdollisuus kohdentaa käyttämättä jääneet koheesiopolitiikan varat uudelleen koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevan investointialoitepaketin (CRII ja CRII+) mukaisesti. Kriisin alusta lähtien on kohdennettu uudelleen noin 21,3 miljardia euroa. Terveydenhuoltoalalle osoitettiin 7,4 miljardia euroa, jotta saatiin nopeasti turvattua elintärkeiden henkilönsuojainten, hengityskoneiden ja ambulanssien saanti. Yrityksille myönnettävää tukea järjesteltiin uudelleen merkittävästi niin, että 11,5 miljardia euroa kanavoitiin pk-yritysten tukemiseen hätätilanteen tukina ja matalan koron lainoina, jotta ne pystyivät jatkamaan toimintaansa sulkutoimien aikana. Haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät saivat ERI-rahastoista uusien työllisyystoimenpiteiden ansiosta 4,1 miljardia euroa tulotasonsa säilyttämiseen.

Jäsenvaltioiden vuoden 2020 raporteista on saatu ensimmäiset covid-19-indikaattoreita koskevat seurantatiedot. Komissio ehdotti näitä indikaattoreita koheesiopolitiikan hätätoimenpiteiden edistymisen mittaamiseen, ja ne otettiin lokakuuhun 2021 mennessä käyttöön yli 219 ohjelmassa lähes kaikissa jäsenvaltioissa. Useimmat ohjelmat pystyivät raportoimaan käyttöön otettujen toimenpiteiden toteutuksen seuranta-arvoista vuoden 2020 täytäntöönpanokertomuksissaan. Kansallisissa raporteissa ilmoitetut keskeiset arvot osoittavat alustavasti, että vuoden 2020 loppuun mennessä saavutettiin seuraavat tavoitteet:

·Terveyteen liittyviä menoja koskevat keskeiset covid-19-indikaattorit: 70 prosenttia suunnitelluista 2 miljardista eurosta ilmoitettiin kohdennetuksi valittuihin hankkeisiin ja 14 prosenttia vahvistettiin käytetyksi vuoden 2020 loppuun mennessä.

·Terveyteen liittyviä tuotoksia koskevat keskeiset covid-19-indikaattorit osoittavat, että toteutusaste on korkea:

oValitut hankkeet kattavat jäsenvaltioiden ohjelmissa esitetystä 2,3 miljardin henkilönsuojaimen tavoitteesta 71 prosenttia (28 prosenttia ilmoitettiin saavutetuksi).

oTavoitteena olevasta 4 300 uuden hengityskoneen hankinnasta yli 3 500 hengityskoneen (81 prosenttia) hankinta ilmoitettiin toteutuneeksi.

·Pk-yritysten hätätilan käyttöpääomatukea (avustukset ja lainat) koskevasta 6,8 miljardin euron tavoitteesta 75 prosenttia ilmoitettiin saavutetuksi. Toinen tavoite koski 640 000 pk-yritykselle myönnettävää käyttöpääomatukea, ja siitä ilmoitettiin vuoden 2020 loppuun mennessä saavutetun 96 prosenttia. Tätä tukea ilmoitettiin saaneen 615 000 yritystä.

·ESR on ollut ensisijainen lähde, jolla on tuettu sosiaalipalveluja, työllisyyden säilyttämistä sekä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien ja muiden tukemista esimerkiksi tukemalla työajan lyhentämisjärjestelyjä, lisäpalkan maksamista terveydenhuollon henkilöstölle, tietoteknisten laitteiden ja suojavarusteiden hankkimista ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien palveluja.

·CRII-/CRII+-aloitteiden joustavuutta laajennettiin vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoon 6 : ohjelmamuutoksia tehtiin EU:n 500 miljoonan euron rahoituksen lisäämiseksi, EU:n rahoitusosuuden suurentamiseksi ja/tai hätätoimenpiteiden käyttöönottamiseksi.

Jotta koheesiopolitiikan resursseja käytettäisiin täysin avoimesti ja vastuuvelvollisesti koronaviruskriisin aikana, komission koheesiopolitiikan avoimella tietoalustalla olevalla koronaviruksen seurantasivustolla annetaan ajantasaista tietoa CRII-/CRII+-toimenpiteiden käytöstä.

Tilapäisen maksuvalmiustuen tarjoamiseksi covid-19-kriisistä erityisesti kärsiville viljelijöille ja maaseutuyrityksille perustettiin uusi maaseuturahaston toimenpide. Se otettiin vuoden 2020 loppuun mennessä käyttöön yli 40 kansallisessa tai alueellisessa maaseudun kehittämisohjelmassa 14 jäsenvaltiossa. Toimenpiteeseen kohdennettiin yli 700 miljoonaa euroa, ja julkisten menojen suunniteltu kokonaismäärä oli yli miljardi euroa (sisältää myös kansallista yhteisrahoitusta). Vuoden 2020 loppuun mennessä tästä määrästä oli toteutettu lähes 70 prosenttia, josta lähes 98 prosenttia oli myönnetty tukena viljelijöille. Tukea oli saanut yli 500 000 maatilaa ja 1 000 pk-yritystä.

EMKR:ssa otettiin käyttöön hätätuki kalastustoiminnan pandemiasta johtuvan väliaikaisen lopettamisen sekä tuotannon ja jalostuksen keskeyttämisen tai vähentämisen korvaamiseksi. Koronaviruspandemian kalastus- ja vesiviljely-yrityksille aiheuttamien vaikutusten lieventämiseen kohdennettiin 109 miljoonaa euroa vuonna 2020. Näitä toimenpiteitä odotetaan jatkettavan vuonna 2021 investointien ja toiminnan säilyttämiseksi.

2.4.Toinen vaihe covid-19-kriisin torjunnassa: REACT-EU (2021–2022)

Koheesiopolitiikkaa vahvistettiin 50,6 miljardilla eurolla pandemian torjumiseksi

EU on hyväksynyt tähän mennessä suurimman elvytyspaketin, jolla autetaan selviytymään kriisistä ja tuetaan NextGenerationEU-välineestä rahoitettavaa Euroopan digitaalista ja vihreää siirtymää.

REACT-EU-välineellä eli koheesiota ja Euroopan alueita tukevalla elpymisavulla tuetaan elpymisen kriittisinä ensimmäisinä vuosina uusilla 50,6 miljardin euron varoilla vuosien 2014–2020 rakennerahastojen toimenpiteitä, joilla korjataan kriisin aiheuttamia vahinkoja. Nämä varat ovat älykkään ja kestävän elpymisen kannalta olennaisen tärkeitä, koska niiden avulla jatketaan ja laajennetaan terveydenhuoltoon, työntekijöihin ja yrityksiin kohdennettua CRII-tyyppistä tukea keskittyen samanaikaisesti vihreisiin ja digitaalisiin alueellisiin investointeihin. Tällä uudella nykyisiin vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikan ohjelmiin lisätyllä rahoituksella jäsenvaltiot voivat jatkaa hankkeita, jotka keskeytettiin kriisin aikana korjausten ja selviytymiskyvyn varmistamiseksi keskipitkällä aikavälillä.

REACT-EU oli ensimmäinen väline, jota käytettiin NextGenerationEU-välineen yhteydessä ja josta suoritettiin ensimmäiset maksut 28. kesäkuuta 2021. Komissio hyväksyi vain kolmen kuukauden kuluessa yli 90 prosenttia vuonna 2021 käytettävissä olevista 39,8 miljardista eurosta. Jäsenvaltiot ovat myöntäneet ohjelmille virallisesti 36 miljardia euroa 5. marraskuuta 2021 asti. Rahoitusta on kohdennettu terveydenhuollon laitoksille, tutkijoille, yritysten omistajille, työntekijöille ja haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Tähän mennessä vihreisiin investointeihin on osoitettu 5,5 miljardia euroa (joista 4,7 miljardia euroa ilmastotoimiin) ja digitaaliseen talouteen 2,7 miljardia euroa. Yrityksille on varattu 6,7 miljardia euroa, terveysalalle 5,7 miljardia euroa ja työmarkkinoille, sosiaaliseen osallisuuteen ja koulutukseen 12,3 miljardia euroa.

Uusien varojen avoimuuden ja reaaliaikaisen raportoinnin varmistamiseksi komissio on avannut koheesiopolitiikan avoimelle tietoalustalle REACT-EU:n seurantasivuston . Jäsenvaltiot toimittavat ensimmäiset väliraporttinsa REACT-EU-järjestelmän täytäntöönpanosta vuoden 2022 puolivälissä.

3.Täytäntöönpano keskeisillä teema-aloilla

Seuraavissa osioissa esitetään jäsenvaltioiden vuoden 2020 lopussa ilmoittamiin tietoihin perustuva yleiskatsaus ERI-rahastojen saavutuksista tärkeimmillä politiikanaloilla.

3.1.Älykäs kasvu

189 miljardia euroa älykkääseen kasvuun

Älykkääseen kasvuun tehdyt investoinnit muodostavat noin 30 prosenttia ERI-rahoituksen kokonaismäärästä. Kolmeen älykkään kasvun tavoitteeseen on käytettävissä yhteensä yli 189 miljardia euroa: tutkimukseen ja innovointiin 66 miljardia euroa, tieto- ja viestintätekniikkaan 18 miljardia euroa ja pk-yritysten kilpailukykyyn 105 miljardia euroa. 7  

Jäsenvaltiot olivat vuoden 2020 loppuun mennessä kohdentaneet 190 miljardia euroa eli 101 prosenttia 8 käytettävissä olevasta kokonaisrahoituksesta näihin kolmeen tavoitteeseen liittyviin hankkeisiin (hankkeisiin kohdennetut edellä olevassa kaaviossa) ja 102 miljardia euroa eli 54 prosenttia määrärahoista oli jo maksettu hankkeiden tuensaajille (hankkeissa käytetyt). Tämä tarkoittaa 14 prosenttiyksikön lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna, mikä osoittaa, että ERI-rahastojen varojen käyttö on hyvässä vauhdissa. Jäljempänä olevassa kaaviossa esitetään kunkin kolmen tavoitteen toteutusasteen yksityiskohtaisempi erittely sekä älykkään kasvun luokkien vastaava keskiarvo.

ERI-rahastojen käyttö tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseen on avainasemassa, jotta jäsenvaltioita ja alueita voidaan auttaa luomaan innovointi- sekä tutkimus- ja kehitystyöhön tarvittavat edellytykset. Innovoinnin tukeminen älykkään erikoistumisen strategioiden avulla on avaintekijä monissa unionin painopisteissä, erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa, ihmisten hyväksi toimivassa taloudessa ja Euroopan digitaalisen valmiuden saavuttamisessa.

Tutkimuksen ja innovoinnin alalla saavutettiin vuoden 2020 loppuun mennessä merkittäviä tuloksia. Esimerkiksi EU:n tuen ansiosta yli 44 800 yritystä teki yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa (72 prosenttia tavoitteesta) ja noin 24 000 yritystä toi markkinoille uusia tuotteita (79 prosenttia tavoitteesta ja 18 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2019).

ERI-rahastoilla edistetään merkittävästi Euroopan talouden digitaalista siirtymää parantamalla tietotekniikan infrastruktuuria ja lisäämällä ihmisten, yritysten ja viranomaisten vaikutusmahdollisuuksia uuden sukupolven teknologioilla ja taidoilla. Valittujen hankkeiden osuus rahoituksesta kasvoi vuonna 2020 merkittävästi eli 22 miljardia euroa, jolloin sen osuus oli 101 prosenttia kokonaismäärärahoista. Varojen käyttö lisääntyi 14 prosenttiyksiköllä vuonna 2020. Investointien ollessa jo toteutumassa EU:n rahastot edistävät osaltaan Euroopan digitaalista valmiutta

EAKR:n valittujen hankkeiden ansiosta yli 5,5 miljoonaa kotitaloutta hyötyy entistä paremmista laajakaistayhteyksistä. Vuoden 2023 loppuun mennessä määrän odotetaan kasvavan lähes 12 miljoonaan kotitalouteen. Maaseutualueilla myönnettiin maaseuturahastosta yhteensä yli 1,1 miljardia euroa tukea yli 1 900 investointitoimelle, joiden tarkoituksena on parantaa tieto- ja viestintätekniikan saavutettavuutta, käyttöä ja laatua. Yli 5,1 miljoonan maaseudulla asuvan ihmisen tietotekninen infrastruktuuri tai tietotekniikkapalvelut ovat parantuneet.

ERI-rahastoista tarjotaan yrityksille elintärkeää tukea kasvuun, tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen sekä innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoon. Euroopan pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn parantamiseen on suunniteltu käytettäväksi kaiken kaikkiaan 105 miljardia euroa (16 prosenttia kokonaisbudjetista), mikä tukee komission pyrkimystä edistää ”ihmisten hyväksi toimivaa taloutta”. Kyseessä on yksi vuoden 2020 loppuun tultaessa parhaiten suoriutuneista tukialoista, sillä suunnitelluista määrärahoista 96 prosenttia oli jo kohdennettu hankkeisiin ja 61 prosenttia oli käytetty.

257 miljardia euroa kestävään kasvuun

3.2.Kestävä kasvu

ERI-rahastoista tuetaan ilmastoneutraaleja, puhtaita ja kiertotaloutta edistäviä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ympäristöön kohdennettuja investointeja, millä edistetään merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita. Ohjelmista osoitettiin kestävään kasvuun 250,6 miljardia euroa eli 39 prosenttia kokonaismäärärahoista. Hankkeisiin oli vuoden 2020 loppuun mennessä kohdennettu 257,3 miljardia euroa (103 prosenttia erityisrahoituksesta), mistä oli käytetty 149,1 miljardia euroa (59 prosenttia suunnitellusta kokonaismäärästä).

Rahoituksen edistymisessä on merkittäviä eroja eri teemojen välillä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja riskien ehkäiseminen on tuensaajien jo käyttämien määrien osalta yksi nopeimmin edistyvistä temaattisista tavoitteista. Toisaalta investoinnit vähähiiliseen talouteen ovat jääneet jälkeen alun hitaan edistymisen vuoksi, eikä tätä eroa ole kolmen viime vuoden aikana tapahtuneesta nopeutumisesta huolimatta saatu vielä kirittyä kiinni. Tämä johtuu siitä, että suuri osa ERI-rahastojen varoista kohdistuu infrastruktuuri-investointeihin, kuten rakennusten energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, älykkäisiin sähkönjakeluverkkoihin tai kestävään kaupunkiliikenteeseen, jolloin hankkeiden toteutussykli on yleensä pidempi.

Vuoden 2020 loppuun mennessä kirjattiin seuraavat konkreettiset saavutukset:

·Uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia lisätään 7 400 MW:lla, josta on jo asennettu 2 700 MW, mikä on 40 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena.

·Energiatehokkuus paranee kaikkiaan 663 000 kotitaloudessa (110 prosenttia tavoitteesta). Kaikkiaan 359 000 kotitaloudessa oli jo parannettu olosuhteita vuoden 2020 loppuun mennessä, mikä on lähes 76 000 kotitaloutta enemmän kuin vuoden 2019 lopussa.

·Julkisten rakennusten vuotuista energiankulutusta vähennetään 7 terawattitunnilla (109 prosenttia tavoitteesta), mistä 1,9 terawattitunnin vuotuinen säästö on jo saavutettu, jolloin tulos on 53 prosenttia suurempi vuoden 2019 lopun tulokseen verrattuna.

·Jopa 19,5 miljoonaa ihmistä tulee hyötymään paremmasta vesihuollosta (3,5 miljoonaa ihmistä hyötyy siitä jo).

·Tulvantorjuntatoimenpiteillä vähennetään lähes 42 miljoonan ihmisen haavoittuvuutta (151 prosenttia tavoitteesta), ja heistä 11,3 miljoonaa on nyt tuettujen investointien ansiosta aiempaa vähemmän alttiina tulvariskeille.

·Puhtaan kaupunkiliikenteen hankkeissa tuotettiin 137 kilometriä uusia tai parannettuja raitiovaunu- ja metrolinjoja (29 prosenttia tavoitteesta). Hankkeissa on tekeillä vielä kaikkiaan 405 kilometriä.

·Maatalous- ja metsämaiden paremman hoidon avulla on edistetty merkittävästi hiilen sitomista ja talteenottoa sekä kasvihuonekaasujen ja ammoniakkipäästöjen vähentämistä maataloudessa. EU oli jo vuoden 2020 lopussa ylittänyt näillä osa-alueilla vuoden 2023 tavoitteet.

·Ympäristön säilyttämiseen ja suojelemiseen esimerkiksi Natura 2000 -alueita suojelemalla sekä resurssitehokkuutta edistämällä ja jätettä vähentämällä on osoitettu 1,5 miljardia euroa, joka vastaa lähes 37:ää prosenttia kalastus- ja vesiviljelyalalle myönnetystä EMKR:n tuesta.

3.3.Osallistava kasvu

174 miljardia euroa osallistavaan kasvuun

Investoinnit osallistavaan kasvuun muodostavat noin 27 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Kolmeen tavoitteeseen on käytettävissä 174 miljardia euroa: kestävään ja laadukkaaseen työllisyyteen 59 miljardia euroa, sosiaaliseen osallisuuteen 68 miljardia euroa ja yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen 47 miljardia euroa.

Covid-19-kriisin vaikutukset ovat heijastuneet koko yhteiskuntaan ja kohdistuneet ihmisiin eri tavoin. EU:n sosiaalista toimintaohjelmaa ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria tarvitaan enemmän kuin koskaan covid-19-pandemian taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten lieventämiseen ja Euroopan talouksien ja yhteiskuntien kestävyyden ja selviytymiskyvyn lisäämiseen, jotta ne olisivat paremmin valmistautuneita vihreän ja digitaalisen siirtymän haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Nykyisessä kriittisessä skenaariossa rakennerahastoista ja erityisesti ESR:sta tuetaan rakenneuudistuksia, kuten julkisten palvelujen nykyaikaistamista, nuorten työllisyyden edistämistä sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä.

ESR on ollut ensisijainen rahasto, jota on käytetty sosiaalipalvelujen tukemiseen, työllisyyden säilyttämiseen sekä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien ja muiden tukemiseen esimerkiksi tukemalla työajan lyhentämisjärjestelyjä, lisäpalkan maksamista terveydenhuollon henkilöstölle, tietoteknisten laitteiden ja suojavarusteiden hankkimista ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien palveluja.

Työllistymismahdollisuuksien parantamiseen tähtäävillä hankkeilla oli vuoden 2020 loppuun mennessä saavutettu seuraavat tavoitteet:

·ESR:sta ja nuorisotyöllisyysaloitteesta oli saanut tukea 45,3 miljoonaa osallistujaa, joista 17,3 miljoonaa oli työttömänä ja 17,2 miljoonaa työelämän ulkopuolella.

·ESR:n ja nuorisotyöllisyysaloitteen ansiosta työpaikan oli löytänyt 5,4 miljoonaa henkilöä.

·Osallistujista kaikkiaan 48 prosenttia oli vähäisen ammattitaidon omaavia ja 15 prosenttia maahanmuuttajia, ulkomaalaistaustaisia tai vähemmistöön kuuluvia.

·Naisten ja miesten osallistuminen tuettuihin toimiin jakautuu EU:n tasolla lähes tasan (53 prosenttia osallistujista on naisia).

Sosiaalisen osallisuuden osa-alueella, jossa ESR on suurin rahoittaja, valittujen hankkeiden osuus rahoituksesta on tähän mennessä lähes 63 miljardia euroa. Vuoden 2020 loppuun mennessä 3,1 miljoonaa osallistujana olevaa vammaista, 6,8 miljoonaa maahanmuuttajaa, ulkomaalaistaustausta henkilöä tai vähemmistöjen edustajaa ja 8,5 miljoonaa muuta heikossa asemassa olevaa henkilöä oli saanut apua työmahdollisuuksiensa parantamiseen ja työmarkkinoilla tarvittavien taitojen kehittämiseen. EU:n tuen ansiosta lastenhoito- ja koulutusinfrastruktuurin kapasiteettia laajennettiin 19,7 miljoonan henkilön verran. Lisäksi koko EU:n alueella voidaan nyt tarjota parempia terveydenhuoltopalveluja 53 miljoonalle henkilölle.

Maaseuturahastosta tuettiin yli 145 000:ta toimea, joilla parannettiin sosiaalista osallisuutta maaseutualueilla. Maaseuturahastosta tarjottiin tukea myös paikallisille maaseutuyhteisöille, jotka toteuttavat omia paikallisia kehittämisstrategioitaan. Näitä strategioita toteuttaa yli 3 650 paikallista toimintaryhmää, joiden vaikutuspiirissä on 64 prosenttia EU:n maaseutuväestöstä, ja ne kokoavat yhteen yksittäisten alueiden julkisia, yksityisiä ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita edustavia sidosryhmiä.

Konkreettisiin koulutushankkeisiin oli osoitettu 50 miljardia euroa. ESR:n ja nuorisotyöllisyysaloitteen tuella oli vuoden 2020 loppuun mennessä autettu 21,8:aa miljoonaa vähäisen ammattitaidon omaavaa henkilöä. Kaikkiaan 7,4 miljoonaa henkilöä oli suorittanut tutkinnon ja 2,2 miljoonaa henkilöä oli koulutuksessa tai harjoittelussa.

3.4.Institutionaalisten valmiuksien parantaminen ja julkishallinnon tehostaminen

Kuusi miljardia euroa tehokkaaseen julkishallintoon

Vuoden 2020 loppuun mennessä institutionaalisia valmiuksia ja uudistuksia koskeviin hankkeisiin oli kohdennettu arviolta 6 miljardia euroa, mikä on 97 prosenttia suunnitelluista 6,2 miljardista eurosta. Varoja oli käytetty kenttätasolla 2,6 miljardia euroa (eli 41 prosenttia suunniteltujen investointien kokonaismäärästä). ERI-rahastojen täydennykseksi työhön saatiin tukea myös rakenneuudistusten tukiohjelmasta, joka on nyt muutettu teknisen tuen välineeksi. 10

Tämän tavoitteen toimien ansiosta Euroopan sosiaalirahastosta on annettu tukea

·722 020 osallistujalle

·2 673 hankkeelle, jotka kohdistuvat kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason julkishallintoon tai julkisiin palveluihin.

Koulutusta ja aikuiskoulutusta tarjoavien sekä työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa toteuttavien sidosryhmien valmiuksien parantamiseen tähtäävien hankkeiden täytäntöönpano on jäänyt jälkeen muista hankkeista niin, että valittujen hankkeiden osuus on edelleen alle 60 prosenttia. Viivästymisen syyt vaihtelevat jäsenvaltioittain. Esimerkiksi lainsäädännön muutokset voivat haitata täytäntöönpanoa, tai vaikeudet voivat liittyä tukitoimenpiteen innovatiivisuuteen ja monitahoisuuteen.

3.5.Alue- ja kaupunkikehitys

31 miljardia euroa alue- ja kaupunkikehitykseen

Vuosina 2014–2020 suunniteltiin noin 31 miljardia euroa kohdennettavaksi yhdennettyyn alueelliseen kehittämiseen ja kaupunkialueiden kestävään kehitykseen edellä 3.1 ja 3.2 osiossa esitettyjen keskeisten tavoitteiden mukaisesti. Näiden strategioiden täytäntöönpano viivästyi jonkin verran ohjelman alkuvuosina, koska strategioiden viimeistely ja hajautetun täytäntöönpanon varmistavien menettelyjen käyttöönotto viivästyivät. Koheesiopolitiikasta osoitettiin hankkeisiin vuoden 2020 loppuun mennessä 27,5 miljardia euroa, mikä on 89 prosenttia suunnitelluista määrärahoista. Hankkeiden määrärahojen käyttöaste nousi ja saavutti vuoden 2020 loppuun mennessä 39 prosenttia suunnitelluista määrärahoista (12 miljardia euroa), mikä oli enemmän kuin vuoden 2019 lopun 26 prosenttia mutta edelleen huomattavasti vähemmän kuin 56 prosentin keskimääräiset menot.

Integroitujen kehitysstrategioiden piiriin valituissa hankkeissa tuotetaan 53 miljoonaa neliömetriä kunnostettua tai uutta yleisön käytettävissä olevaa avointa kaupunkitilaa (137 prosenttia tavoitteesta), 3,1 miljoonaa neliömetriä kunnostettuja tai uusia julkisia rakennuksia (128 prosenttia tavoitteesta) ja yli 22 500 kunnostettua asuntoa (95 prosenttia tavoitteesta). Rahoituksen toteutumisen tavoin fyysinen toteutus on viivästynyt, ja se on 30–39 prosenttia tavoitearvoista.

12 miljardia euroa alueelliseen yhteistyöhön

3.6.Alueellinen yhteistyö

EAKR:sta tuetaan alueellisia yhteistyöohjelmia, jotka investoivat yli valtioiden rajojen toteutettavaan, valtioiden väliseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön. Näiden ohjelmien osuus suunnitelluista määrärahoista on 12,6 miljardia euroa, ja 12,9 miljardia euroa oli jo kohdennettu hankkeisiin vuoden 2020 loppuun mennessä. Näiden hankkeiden menot olivat 6 miljardia euroa, mikä on 48 prosenttia suunnitellusta määrästä. Yhteistyöohjelmien taloudellinen toteutus oli vuoden 2020 lopussa hieman hitaampaa kuin kansallisten ja alueellisten ohjelmien toteutus.

Osa alueellisten yhteistyöohjelmien saavutuksista on jo mainittu keskeisten investointiteemojen alle koottujen indikaattoreiden yhteydessä. Lisäksi tuettujen hankkeiden yhteistyönäkökohtia mitataan seuraavilla erityisesti tähän tarkoitukseen käytettävillä indikaattoreilla:

·Lähes valtioiden rajojen toteutettaviin, valtioiden välisiin tai alueiden välisiin tutkimushankkeisiin on osallistunut 25 000 yritystä ja 11 000 tutkimuslaitosta.

·Yhteisiin paikallisiin työllisyysaloitteisiin ja yhteisille koulutuskursseille on osallistunut noin 110 000 henkilöä.

·Valtioiden rajojen yli tapahtuvaa liikkuvuutta koskevista aloitteista on hyötynyt 132 000 henkilöä.

4.Jäsenvaltioiden arviointityö

Jäsenvaltiot ovat jatkaneet arviointityötä kuluneen vuoden aikana. Ne ovat sitoutuneet poikkeuksellisen voimakkaasti voimavarojen kohdentamiseen terveyskriisin aikana toteutettaviin arviointitoimiin sekä CRII-/CRII+- ja REACT-EU-välineiden varojen tehokkaaseen suuntaamiseen uudelleen.

Vuosien 2014–2020 ohjelmien toimien vaikutusten arviointiin tähtäävien arviointien osuus on ylittänyt 30 prosenttia ja ollut joissakin jäsenvaltioissa yli 50 prosenttia. Samanaikaisesti toteutukseen suunnatut arvioinnit ovat tukeneet hallintoviranomaisia tarvittavien toimien toteuttamisessa hyötyjen maksimoimiseksi.

Tulokset ovat lähtökohtaisesti enimmäkseen yksittäisiä arviointeja koskevia, koska ne riippuvat vahvasti toteutuksen paikallisesta tilanteesta eivätkä ole välttämättä laajalti päteviä. Eri yhteyksissä tehtyjen arviointien perusteella on kuitenkin jo tehty joitakin yleisiä huomioita tuettujen toimien vaikutuksista. Ne osoittavat, että monilla aloilla tulokset ovat myönteisiä ja niin julkiselle kuin yksityisellekin sektorille ja yksityisille henkilöille myönnetty tuki on ollut tehokasta.

Tähän kertomukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa on lisätietoja jäsenvaltioiden ja komission tekemien, ERI-rahastoista tuettuja ohjelmia koskevien arviointien tuloksista.

Komissio aikoo jatkossakin avustaa jäsenvaltioita erityisten verkostojen ja metodologisten tukipalvelujen tarjoamisessa, jotta voidaan edelleen parantaa arviointikulttuuria sekä tulosten laatua ja niiden hyödyntämistä politiikkaoppimisessa. Komissio on samanaikaisesti aloittanut ERI-rahastojen jälkiarviointiin liittyvän valmistelutyön. Syyskuussa 2021 pidetyssä yhdeksännessä EU:n koheesiopolitiikan arviointia käsitelleessä konferenssissa esiteltiin strategia EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR:n arvioinnin toteuttamiseksi vuoden 2025 loppuun mennessä.

5.Päätelmät

ERI-rahastot mukautuivat muuttuviin tarpeisiin nopeasti

ERI-rahastoihin tehtävien investointien alkuperäiset tavoitteet on mukautettu jäsenvaltioiden tarpeisiin tänä kriisiaikana. Rahastojen painopiste oli alun perin älykkäässä, kestävässä ja osallistavassa kasvussa, ja sen lisäksi ne ovat helmikuusta 2020 alkaen antaneet jäsenvaltioille myös nopeaa tukea niiden covid-19-pandemian torjunta- ja elvytystoimiin. Tässä yhteydessä tarjotun joustovaran ansiosta jäsenvaltiot pystyivät keskittymään erityisesti terveys-, elinkeino- ja sosiaalialan välittömiin tarpeisiin. Määrärahojen kohdentaminen uudelleen osoitti, että ohjelmissa voidaan nopeasti mukauttaa investointistrategioita vastaamaan terveyskriisiin, ja pelkästään vuoden 2020 aikana kohdennettiin uudelleen yli 20 miljardia euroa. Tämä osoitti jälleen kerran, että rahastot ovat ketteriä ja pystyvät sopeutumaan ja reagoimaan odottamattomiin tapahtumiin ja olosuhteisiin.

Vaikka covid-19-pandemialla oli ennennäkemättömiä seurauksia ja julkishallintoon kohdistui sen vuoksi paineita vuonna 2020, rahaston käyttöaste nousi. Suurimmat lisäykset nähtiin älykkäässä kasvussa (aiemmasta 40 prosentista 54 prosenttiin), kestävässä kasvussa (aiemmasta 45 prosentista 59 prosenttiin) ja alueellisessa yhteistyössä (aiemmasta 30 prosentista 48 prosenttiin). Myös tavoitteiden saavuttamisessa edettiin koko ajan myönteiseen suuntaan. Koheesiopolitiikan rahoituksen toteutumisesta 30. syyskuuta 2021 saadut uusimmat tiedot osoittavat, että vuonna 2021 investointimenot olivat 51 miljardia euroa, mikä osoittaa, että toteutusvauhti on ohjelmakauden lopun lähestyessä edelleen nopeaa.

Vuosien 2014–2020 koheesio- ja EMKR-ohjelmien täytäntöönpanoa jatketaan vielä kaksi vuotta, ennen kuin tukikelpoisuuskausi päättyy virallisesti vuoden 2023 lopussa (maaseuturahaston osalta neljä vuotta tulee täyteen vuonna 2025). Jatkoon kannalta saadaan vuoden 2022 raportointisyklistä tärkeitä tietoja siitä, miten on edistytty suhteessa alkuperäisiin tavoitteisiin. Siitä saadaan myös kattavampi näkemys rahastoista tuettujen covid-19-pandemiaan liittyvien toimenpiteiden toteutuksen edistymisestä.

Myös vuosien 2021–2027 ohjelmat hyväksytään pian. Niiden odotetaan käynnistyvän vuonna 2022 merkittävillä innovaatioilla, joihin liittyy poikkeuksellisia lisäresursseja kestävän elpymisen tukemiseen NextGenerationEU-välineellä. Pakettiin sisältyy useita keskeisiä välineitä:

·elpymis- ja palautumistukiväline, josta myönnetään jäsenvaltioille 338 miljardia euroa avustuksina ja 386 miljardia euroa lainoina

·REACT-EU-väline, jolla lisätään koheesiopolitiikan ohjelmien määrärahoja niiden viimeisinä täytäntöönpanovuosina 50,6 miljardilla eurolla

·oikeudenmukaisen siirtymän rahastolle osoitetaan 17,5 miljardia euroa lisärahoitusta ihmisten tukemiseen alueilla, joihin ilmastoneutraaliuteen siirtyminen vaikuttaa eniten

·maaseudun kehittämiseen maaseutualueiden selviytymiskyvyn tukemiseksi myönnetään lisäksi 8,1 miljardia euroa.

Vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikan ja EMKR:n investoinnit ovat vielä päättämättä ja raportoimatta kolmelta vuodelta (maaseudun kehittämisen osalta viideltä vuodelta), mutta ERI-rahastot etenevät tasaisesti kohti tavoitteitaan, kuten vuoden 2020 tiedot osoittavat. ERI-rahastot ovat myös näinä poikkeuksellisina aikoina mukauttaneet ja tukeneet yhteisöjämme nopeasti pandemiatilanteessa tukien samanaikaisesti niiden siirtymistä vihreään ja digitaaliseen Eurooppaan.

(1)     Asetuksella (EU) N:o 2020/2220 pidennettiin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston nykyistä täytäntöönpanokautta kahdella vuodella, jotta jäsenvaltiot ja komissio ehtivät saada valmiiksi kaikki tarvittavat osatekijät, joita tarvitaan yhteisen maatalouspolitiikan uuden oikeudellisen kehyksen soveltamiseksi vastaavissa strategisissa suunnitelmissa.

(2)    Jos tiedot ovat saatavilla, ne osoittavat myös rahoituksen täytäntöönpanon osittaisen edistymisen 30. syyskuuta 2021 asti.

(3)    Yksityiskohtaiset tiedot rahoituksen toteutumisesta rahastoittain ja jäsenvaltioittain on esitetty liitteissä.

(4)    Maaseuturahaston osalta kustannukset ovat tukikelpoisia vuoden 2025 loppuun asti.

(5)    Kaikista ERI-rahastoista kohdennetaan tukea yrityksille. Hankkeista myönnettiin 1,4 miljoonalle yritykselle tukea EAKR:sta, 1,2 miljoonalle mikro- ja pk-yritykselle ESR:sta ja 390 000:lle maaseudun yritykselle maaseuturahastosta (tukea sai 156 000 nuorta viljelijää ja 234 000 maatilaa fyysiseen omaisuuteen tehtäviin investointeihin).

(6)    Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoa koskeva koheesiorahaston avointen tietojen yleiskatsaus: https://cohesiondata.ec.europa.eu/d/tdry-xg55

(7)    Tärkeimpien politiikanalojen kootut määrät ovat suurempia kuin liitteessä 1.1 esitetyt temaattisten tavoitteiden mukaiset määrät. Tämä johtuu siitä, että ”useamman kuin yhden temaattisen tavoitteen” yhteydessä raportoidut investoinnit on kohdennettu uudelleen.

(8)    Valittu määrä on suurempi kuin suunniteltu määrä, millä varmistetaan parempi käyttöaste, jos jotkin hankkeet epäonnistuvat toteutuksen aikana tai jos käytettävissä on lisärahaa.

(9)    Koheesiopolitiikan ilmastotoimien seurantaa voidaan tarkastella koheesiopolitiikan avoimella tietoalustalla olevassa ilmastotoimien seurantatyökalussa .

(10)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, teknisen tuen välineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 1). Saatavilla myös osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2021/240  

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 17.12.2021

COM(2021) 797 final

LIITTEET

asiakirjaan

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Euroopan rakenne- ja investointirahastot
Vuoden 2021 yhteenvetokertomus ohjelmien täytäntöönpanoa vuosina 2014–2020 koskevista vuotuisista täytäntöönpanokertomuksista

{SWD(2021) 384 final}

LIITE 1.1

ERI-rahastot – erittely rahoituksen kumulatiivisesta toteutumisesta temaattisten tavoitteiden mukaan ohjelmista 31. joulukuuta 2020 mennessä saatujen tietojen perusteella (kokonaiskustannukset mukaan lukien valittujen hankkeiden kustannusten ja ilmoitettujen menojen määrät)

	Temaattiset tavoitteet	Suunnitellut varat yhteensä (EU ja jäsenvaltiot)	Valittujen hankkeiden tukikelpoiset kustannukset yhteensä	Valittujen hankkeiden ilmoitetut menot yhteensä	Valittujen hankkeiden osuus	Varojen käyttöaste
		(milj. euroa)	(milj. euroa)	(milj. euroa)	%	%
01	Tutkimus ja innovointi	59 932,2	64 595,4	27 255,0	108 %	45 %
02	Tieto- ja viestintätekniikka	16 127,3	16 432,6	7 191,1	102 %	45 %
03	Pk-yritysten kilpailukyky	91 392,3	97 830,8	56 416,9	107 %	62 %
04	Vähähiilinen talous	44 283,2	46 879,4	20 657,9	106 %	47 %
05	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja riskien ehkäiseminen	38 221,6	43 409,3	29 652,4	114 %	78 %
06	Ympäristönsuojelu ja resurssitehokkuus	70 921,5	76 732,5	44 143,0	108 %	62 %
07	Liikenne- ja energiaverkkoinfrastruktuurit	63 063,4	70 749,0	35 724,6	112 %	57 %
08	Kestävä ja laadukas työllisyys	49 481,3	47 283,1	27 230,4	96 %	55 %
09	Sosiaalinen osallisuus	56 607,8	54 613,7	28 765,2	96 %	51 %
10	Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus	39 091,5	41 409,7	21 506,2	106 %	55 %
11	Tehokas julkishallinto	5 738,8	5 571,0	2 383,8	97 %	42 %
12	Syrjäiset ja harvaan asutut alueet	220,5	232,9	592,8	106 %	269 %
DM	Lopetetut toimenpiteet	140,3	–	114,0	0 %	81 %
	Useampi kuin yksi temaattinen tavoite (EAKR/koheesiorahasto/ESR)	85 918,8	94 543,8	46 485,9	110 %	54 %
TA	Tekninen apu	18 972,4	15 768,2	9 566,9	83 %	50 %
	Kaikki yhteensä	640 113,0	676 051,2	357 686,1	106 %	56 %

Huomautus: Sarakkeen ”Valittujen hankkeiden tukikelpoiset kustannukset yhteensä” arvot vuoden 2020 lopussa ovat korkeammat kuin 28. huhtikuuta 2021 annetussa asiakirjassa COM(2021) 213, koska maaseuturahaston ja EMKR:n loppuvuoden 2020 arvot on nyt raportoitu ja lisätty edellä olevaan taulukkoon.
Lähde: Euroopan komissio ERI-rahastojen avoimella tietoalustalla saatavilla olevien ohjelmista saatujen tietojen perusteella, https://cohesiondata.ec.europa.eu/d/99js-gm52

LIITE 1.2

ERI-rahastot – erittely rahoituksen kumulatiivisesta toteutumisesta temaattisten tavoitteiden mukaan ohjelmista 30. syyskuuta 2021 mennessä saatujen tietojen perusteella (kokonaiskustannukset mukaan lukien valittujen hankkeiden kustannusten ja ilmoitettujen menojen määrät) mukaan lukien uudet REACT-EU:n ja maaseuturahaston määrärahat vuonna 2021

	Temaattiset tavoitteet	Suunnitellut varat yhteensä (EU ja jäsenvaltiot)	Valittujen hankkeiden tukikelpoiset kustannukset yhteensä	Valittujen hankkeiden ilmoitetut menot yhteensä	Valittujen hankkeiden osuus	Varojen käyttöaste
		(milj. euroa)	(milj. euroa)	(milj. euroa)	%	%
01	Tutkimus ja innovointi	60 701,5	69 901,8	35 432,9	115 %	58 %
02	Tieto- ja viestintätekniikka	16 029,4	17 740,6	8 464,6	111 %	53 %
03	Pk-yritysten kilpailukyky	103 966,1	101 240,3	61 781,2	97 %	59 %
04	Vähähiilinen talous	45 705,2	48 970,3	23 930,3	107 %	52 %
05	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja riskien ehkäiseminen	47 858,3	43 801,8	30 216,3	92 %	63 %
06	Ympäristönsuojelu ja resurssitehokkuus	82 349,9	79 477,4	46 641,5	97 %	57 %
07	Liikenne- ja energiaverkkoinfrastruktuurit	63 054,1	72 391,8	41 270,1	115 %	65 %
08	Kestävä ja laadukas työllisyys	50 146,2	51 905,8	31 865,1	104 %	64 %
09	Sosiaalinen osallisuus	60 966,1	59 544,5	34 280,4	98 %	56 %
10	Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus	39 057,6	44 031,5	25 049,0	113 %	64 %
11	Tehokas julkishallinto	5 593,5	5 902,2	2 797,1	106 %	50 %
12	Syrjäiset ja harvaan asutut alueet	220,5	267,7	642,7	121 %	291 %
13	REACT-EU-VÄLINE Kriisin vahinkojen korjaaminen ja palautumiskyky	35 976,7	6 572,1	2 237,7	18 %	6 %
DM	Lopetetut toimenpiteet	153,2	–	114,0	0 %	74 %
	Useampi kuin yksi temaattinen tavoite (EAKR/koheesiorahasto/ESR)	85 919,8	99 017,6	55 371,7	115 %	64 %
TA	Tekninen apu	21 404,0	16 935,0	10 836,6	79 %	51 %
	Kaikki yhteensä	719 102,3	717 700,6	410 930,9	100 %	57 %

Lähde: Euroopan komissio ERI-rahastojen avoimella tietoalustalla saatavilla olevien ohjelmista saatujen tietojen perusteella, https://cohesiondata.ec.europa.eu/d/99js-gm52

Tämä taulukko sisältää REACT-EU:n ja maaseuturahaston ohjelmien mukaisen kokonaislisätuen vuonna 2021 (ks. liite 4).

LIITE 2.1

ERI-rahastot – erittely rahoituksen kumulatiivisesta toteutumisesta eri jäsenvaltioissa ohjelmasta 31. joulukuuta 2020 saatujen tietojen perusteella (kokonaiskustannukset mukaan lukien valittujen hankkeiden kustannusten ja ilmoitettujen menojen määrät)

	EU:n kohdentamat varat 2014–2020	Suunnitellut varat yhteensä (EU ja jäsenvaltiot)	Valittujen hankkeiden tukikelpoiset kustannukset yhteensä vuoden 2020 lopussa	Valittujen hankkeiden ilmoitetut menot yhteensä vuoden 2020 lopussa	Valittujen hankkeiden osuus	Varojen käyttöaste
	(milj. euroa)	(milj. euroa)	(milj. euroa)	(milj. euroa)	%	%
Itävalta	4 922,9	10 606,7	10 900,1	7 963,0	103 %	75 %
Belgia	2 744,7	6 088,8	6 463,1	3 050,4	106 %	50 %
Bulgaria	9 868,9	11 704,5	10 888,2	6 192,9	93 %	53 %
Kroatia	10 731,2	12 653,8	15 788,7	6 205,9	125 %	49 %
Kypros	917,3	1 169,8	1 246,9	660,7	107 %	56 %
Tšekki	23 865,0	32 051,6	32 329,1	18 444,5	101 %	58 %
Tanska	1 546,8	2 314,1	2 401,9	1 212,2	104 %	52 %
Viro	4 423,5	5 769,9	5 633,8	3 600,2	98 %	62 %
Suomi	3 765,0	8 435,2	10 776,9	6 959,9	128 %	83 %
Ranska	27 502,3	45 841,3	52 150,8	30 416,0	114 %	66 %
Saksa	27 935,0	44 743,4	47 394,5	27 758,0	106 %	62 %
Kreikka	21 381,4	26 655,4	33 655,9	15 035,0	126 %	56 %
Unkari	25 013,2	29 661,6	31 885,0	17 119,5	107 %	58 %
Irlanti	3 361,6	6 140,1	8 443,2	4 709,3	138 %	77 %
Italia	44 661,6	72 406,8	67 169,5	36 934,3	93 %	51 %
Latvia	5 633,7	6 907,2	6 911,0	4 222,3	100 %	61 %
Liettua	8 436,4	9 993,4	10 999,5	6 358,2	110 %	64 %
Luxemburg	140,1	454,7	440,7	337,9	97 %	74 %
Malta	827,9	1 021,4	960,8	590,7	94 %	58 %
Alankomaat	1 947,4	3 772,7	4 476,3	2 502,4	119 %	66 %
Puola	86 113,3	104 932,2	100 403,5	57 472,1	96 %	55 %
Portugali	25 859,7	33 047,2	40 888,0	20 729,5	124 %	63 %
Romania	30 883,1	36 569,1	47 705,6	17 845,8	130 %	49 %
Slovakia	15 137,6	19 133,7	19 084,7	8 589,9	100 %	45 %
Slovenia	3 928,0	4 953,2	5 179,4	2 820,3	105 %	57 %
Espanja	39 927,4	56 552,7	55 034,1	24 128,8	97 %	43 %
Ruotsi	3 626,4	7 363,3	7 743,7	5 167,4	105 %	70 %
Yhdistynyt kuningaskunta	16 346,0	26 538,1	26 146,7	14 617,1	99 %	55 %
Interreg	9 408,9	12 631,2	12 949,8	6 042,0	103 %	48 %
Kaikki yhteensä	460 856,5	640 113,0	676 051,2	357 686,1	106 %	56 %

Lähde: Ks. liite 1.1

LIITE 2.2

ERI-rahastot – erittely rahoituksen kumulatiivisesta toteutumisesta eri jäsenvaltioiden ohjelmista 30. syyskuuta 2021 saatujen tietojen perusteella (kokonaiskustannukset mukaan lukien valittujen hankkeiden kustannusten ja menojen määrät ja uudet REACT-EU:n ja maaseuturahaston määrärahat vuonna 2021)

	EU:n kohdentamat varat 2014–2020	Suunnitellut varat yhteensä (EU ja jäsenvaltiot)	Valittujen hankkeiden tukikelpoiset kustannukset yhteensä vuoden 2020 lopussa	Valittujen hankkeiden ilmoitetut menot yhteensä vuoden 2020 lopussa	Valittujen hankkeiden osuus	Varojen käyttöaste
	(milj. euroa)	(milj. euroa)	(milj. euroa)	(milj. euroa)	%	%
Itävalta	6 546,2	13 826,4	11 280,3	8 285,8	82 %	60 %
Belgia	3 174,7	6 742,2	6 624,3	3 415,9	98 %	51 %
Bulgaria	10 285,3	12 120,0	11 399,3	7 565,7	94 %	62 %
Kroatia	12 091,9	14 103,9	16 833,5	7 781,4	119 %	55 %
Kypros	1 093,0	1 368,3	1 473,5	863,8	108 %	63 %
Tšekki	25 462,0	33 968,5	35 628,1	21 731,6	105 %	64 %
Tanska	1 955,6	2 784,5	2 488,8	1 338,6	89 %	48 %
Viro	4 855,3	6 303,8	5 996,7	4 091,2	95 %	65 %
Suomi	4 896,4	10 756,5	11 178,1	7 223,4	104 %	67 %
Ranska	34 360,7	54 632,9	55 458,7	33 384,3	102 %	61 %
Saksa	33 360,6	51 879,0	49 078,5	30 641,5	95 %	59 %
Kreikka	23 089,3	28 371,4	38 528,1	17 841,2	136 %	63 %
Unkari	25 424,7	30 166,8	33 493,4	20 134,0	111 %	67 %
Irlanti	4 243,6	7 597,4	8 477,3	5 174,1	106 %	59 %
Italia	58 194,3	88 301,0	70 531,9	42 619,1	112 %	68 %
Latvia	6 182,9	7 616,1	7 290,9	4 757,0	80 %	48 %
Liettua	8 710,1	10 268,4	11 155,6	7 241,4	96 %	62 %
Luxemburg	313,8	642,2	509,3	421,4	109 %	71 %
Malta	939,1	1 132,6	1 138,7	648,4	79 %	66 %
Alankomaat	2 731,1	4 905,4	5 011,2	2 813,7	101 %	57 %
Puola	90 665,1	110 819,0	103 237,8	65 894,3	102 %	57 %
Portugali	28 838,2	36 306,0	42 867,7	24 666,6	93 %	59 %
Romania	34 757,2	40 965,7	50 844,4	20 684,1	118 %	68 %
Slovakia	16 473,0	20 773,3	19 843,8	9 925,3	124 %	50 %
Slovenia	4 498,8	5 647,6	5 886,7	3 490,8	96 %	48 %
Espanja	51 672,8	69 281,6	62 266,5	29 613,6	104 %	62 %
Ruotsi	4 536,1	8 739,4	7 941,5	5 520,6	90 %	43 %
Interreg	16 346,0	26 451,3	27 857,5	15 675,4	91 %	63 %
Yhdistynyt kuningaskunta	9 408,9	12 631,2	13 378,6	7 486,6	105 %	59 %
Kaikki yhteensä	525 106,9	719 102,3	717 700,6	410 930,9	100 %	57 %

Lähde: Ks. liite 1.2

LIITE 3

ERI-rahastot – ilmastotavoitteisiin käytettäviksi suunnitellut varat
ja kumulatiiviset valittujen hankkeiden ja käytettyjen varojen määrät 31. joulukuuta 2020 mennessä

Rahasto	Suunniteltu EU:n osuus	josta ilmastotoimiin kohdennettu		Vuoden 2020 loppuun mennessä valittujen hankkeiden arvo (arvio EU:n osuudesta)	josta ilmastotoimiin kohdennettu		Hankkeissa vuoden 2020 loppuun mennessä käytetty määrä (arvio EU:n osuudesta)	josta ilmastotoimiin käytetty
	mrd. euroa	mrd. euroa	%	mrd. euroa	mrd. euroa	%	mrd. euroa	mrd. euroa	%
Koheesiorahasto	61,5	17,0	28 %	71,9	20,2	28 %	32,8	8,1	25 %
Maaseuturahasto	100,1	57,4	57 %	100,7	60,1	60 %	68,1	44,1	65 %
EMKR	5,7	1,0	18 %	4,0	0,7	18 %	3,3	0,4	12 %
EAKR	200,1	34,9	17 %	221,3	36,0	16 %	101,3	15,1	15 %
ESR/nuorisotyöllisyysaloite	93,5	1,1	1 %	93,0	7,4	8 %	50,9	4,0	8 %
Yhteensä	460,9	111,4	24 %	490,9	124,4	25 %	256,4	71,7	28 %

Lähde: Euroopan komissio

LIITE 4

REACT-EU:sta myönnettävät vuoden 2021 määrärahat, joista on päätetty marraskuussa 2021

	Ohjelmatyötä varten saatavilla olevat REACT-EU-välineen EU-määrärahat			Päätetyt EU:n määrät
	2021	2022	Yhteensä	EAKR	ESR	Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto	Yhteensä
AT	218,3	–	218,3	123,8	88,5	6,0	218,3
BE	258,8	–	258,8	97,9	123,0	31,8	252,7
BG	436,4	–	436,4	186,8	229,7	19,9	436,4
CY	111,4	–	111,4	46,4	65,0	–	111,4
CZ	834,8	–	834,8	834,8	–	–	834,8
DE	1 886,6	–	1 886,6	1 177,9	708,7	–	1 886,6
DK	177,8	–	177,8	123,1	54,7	–	177,8
EE	177,8	–	177,8	160,5	12,8	4,5	177,8
ES	10 855,4	–	10 855,4	6 974,1	2 144,0	40,0	9 158,1
FI	134,5	–	134,5	94,0	40,5	–	134,5
FR	3 093,0	–	3 093,0	2 065,8	251,7	104,0	2 421,5
GR	1 707,9	–	1 707,9	1 607,9	100,0	–	1 707,9
HR	571,5	–	571,5	31,5	530,0	10,0	571,5
HU	881,2	–	881,2	223,7	187,9	–	411,5
IE	88,3	–	88,3	–	–	–	–
IT	11 303,5	–	11 303,5	4 734,3	6 369,8	199,4	11 303,5
LT	273,7	–	273,7	236,7	37,0	–	273,7
LU	139,8	–	139,8	69,7	69,7	0,5	139,8
LV	210,0	–	210,0	183,3	20,6	6,1	210,0
MT	111,2	–	111,2	–	111,2	–	111,2
NL	440,8	–	440,8	220,4	220,4	–	440,8
PL	1 644,7	–	1 644,7	1 280,4	74,4	–	1 354,7
PT	1 594,1	–	1 594,1	1 325,6	268,6	–	1 594,1
RO	1 323,9	–	1 323,9	1 033,9	–	56,0	1 089,9
SE	287,3	–	287,3	57,5	229,9	–	287,3
SI	262,2	–	262,2	240,1	13,2	8,9	262,2
SK	616,0	–	616,0	194,9	402,1	19,0	616,0
Yhteensä	39 640,9	–	39 640,9	23 324,8	12 353,3	506,0	36 184,1

Lähde: https://cohesiondata.ec.europa.eu/d/cdnu-kc2j      
Tässä tietojen kuvauksessa esitetään päivitetty kanta ”Ohjelmatyötä varten saatavilla olevat REACT-EU‑välineen EU-määrärahat” ja ”Päätetyt EU:n määrät”: https://cohesiondata.ec.europa.eu/d/26d9-dqzy